Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon 25. helmikuuta 2016 antamansa päätöslauselman sisämarkkinoiden hallinnoinnista(1) ja 27. huhtikuuta 2016 annetun komission seurantavastauksen,

–  ottaa huomioon 11. maaliskuuta 2015 antamansa päätöslauselman sisämarkkinoiden hallinnoinnista(2) ja 3. kesäkuuta 2015 annetun komission seurantavastauksen,

–  ottaa huomioon 25. helmikuuta 2014 antamansa päätöslauselman sisämarkkinoiden hallinnoinnista(3) ja 28. toukokuuta 2014 annetun komission seurantavastauksen,

–  ottaa huomioon 7. helmikuuta 2013 antamansa päätöslauselman suosituksista komissiolle sisämarkkinoiden hallinnoinnista(4) ja 8. toukokuuta 2013 annetun komission seurantavastauksen,

–  ottaa huomioon 26. toukokuuta 2016 antamansa päätöslauselman yhtenäismarkkinoita koskevasta strategiasta(5),

–  ottaa huomioon 26. toukokuuta 2016 antamansa päätöslauselman tullien ulkopuolisista esteistä sisämarkkinoilla(6),

–  ottaa huomioon 26. marraskuuta 2015 annetun komission tiedonannon ”Vuotuinen kasvuselvitys 2016 – Vahvistetaan elpymistä ja lähentymistä” (COM(2015)0690),

–  ottaa huomioon 16. marraskuuta 2016 annetun komission tiedonannon vuotuisesta kasvuselvityksestä 2017 (COM(2016)0725),

–  ottaa huomioon 28. lokakuuta 2015 annetun komission tiedonannon ”Sisämarkkinoiden päivitys: enemmän mahdollisuuksia kansalaisille ja yrityksille” (COM(2015)0550) ja kertomuksen sisämarkkinoiden yhdentymisestä ja kilpailukyvystä EU:ssa ja sen jäsenvaltioissa (SWD(2015)0203),

–  ottaa huomioon 6. toukokuuta 2015 annetun komission tiedonannon digitaalisten sisämarkkinoiden strategiasta Euroopalle (COM(2015)0192),

–  ottaa huomioon 8. kesäkuuta 2012 annetun komission tiedonannon ”Sisämarkkinoiden hallinnoinnin parantaminen” (COM(2012)0259),

–  ottaa huomioon 8. kesäkuuta 2012 annetun komission tiedonannon palveludirektiivin täytäntöönpanosta (COM(2012)0261), sellaisena kuin se on päivitettynä lokakuussa 2015,

–  ottaa huomioon sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan syyskuussa 2014 teettämän tutkimuksen ”The Cost of Non-Europe in the Single Market” (Euroopan yhdentymisen toteutumattomuuden kustannukset sisämarkkinoilla),

–  ottaa huomioon 21. lokakuuta 2015 annetun komission tiedonannon toimista Euroopan talous- ja rahaliiton viimeistelemiseksi (COM(2015)0600),

–  ottaa huomioon sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan syyskuussa 2014 teettämän tutkimuksen ”Indicators for Measuring the Performance of the Single Market – Building the Single Market Pillar of the European Semester” (Sisämarkkinoiden toimivuuden mittaamiseen soveltuvat indikaattorit – eurooppalaisen ohjausjakson sisämarkkinoita koskevan pilarin rakentaminen),

–  ottaa huomioon sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan syyskuussa 2014 teettämän tutkimuksen ”Contribution of the Internal Market and Consumer Protection to Growth” (Sisämarkkinoiden ja kuluttajansuojan merkitys kasvulle),

–  ottaa huomioon heinäkuussa 2016 verkossa julkaistun sisämarkkinoiden tulostaulun,

–  ottaa huomioon 17.–18. maaliskuuta 2016 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmät,

–  ottaa huomioon 28. kesäkuuta 2016 annetut Eurooppa-neuvoston päätelmät,

–  ottaa huomioon pöytäkirjan N:o 1 kansallisten parlamenttien asemasta Euroopan unionissa,

–  ottaa huomioon pöytäkirjan N:o 2 toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan mietinnön (A8-0016/2017),

A.  toteaa, että syvempien ja oikeudenmukaisempien sisämarkkinoiden toteuttaminen on avainasemassa työpaikkojen luomiseksi, tuottavuuden edistämiseksi ja houkuttelevan investointi- ja innovointiympäristön sekä kuluttajaystävällisen ympäristön varmistamiseksi;

B.  katsoo, että tämä edellyttää asioiden uudelleenpainotusta koko Euroopassa, mihin kuuluu myös sisämarkkinastrategioiden, erityisesti digitaalisten sisämarkkinoiden strategian, oikea-aikainen päätökseen saattaminen ja toteuttaminen;

C.  katsoo, että uudelleenpainotuksessa on otettava huomioon myös brexitin vaikutukset muun muassa tavaroiden ja palvelujen vapaaseen liikkuvuuteen, sijoittautumisoikeuteen, tulliunioniin ja sisämarkkinoita koskeviin säännöksiin yleensä;

D.  ottaa huomioon, että EU:lla on vuonna 2008 alkaneen talouskriisin jälkeen vielä edessään nollakasvun jakso, jonka aikana talous elpyy hitaasti, työttömyysaste on korkea ja sosiaalinen haavoittuvuus on suurta; toteaa, että myönteisempää on, että vuoden 2016 vuotuisen kasvuselvityksen tavoitteena oli ”elpymisen ja lähentymisen vahvistaminen”;

E.  panee merkille, että vuotuisessa kasvuselvityksessä 2017 muistutetaan, että on saatava aikaan osallistavaa talouden elpymistä, jossa otetaan huomioon sisämarkkinoiden sosiaalinen ulottuvuus, ja toteaa, että vuotuisessa kasvuselvityksessä 2017 korostetaan myös, että Euroopan on investoitava nuoriin ja työnhakijoihin sekä startup- ja pk‑yrityksiin;

F.  toteaa, että talouden elpymisestä huolimatta työttömyys on pysynyt liian korkealla tasolla monissa osissa Eurooppaa ja pitkään korkeana pysynyt työttömyysaste heikentää sosiaalista tilannetta monissa jäsenvaltioissa;

G.  toteaa, että eurooppalaisella ohjausjaksolla pyritään parantamaan talous- ja finanssipolitiikan koordinointia EU:ssa, jotta voidaan lisätä vakautta, edistää kasvua ja työllisyyttä sekä vahvistaa kilpailukykyä sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja yhteiskunnan heikoimmassa asemassa olevien jäsenten suojelua koskevien tavoitteiden mukaisesti; ottaa huomioon, että tätä tavoitetta ei ole saavutettu;

H.  ottaa huomioon, että sisämarkkinat ovat yksi unionin kulmakivistä ja yksi sen suurimmista saavutuksista; katsoo, että myös sisämarkkinoiden ja niiden toteutumiseen tähtäävien politiikkatoimien on oltava osa eurooppalaista ohjausjaksoa, jotta eurooppalainen ohjausjakso edistäisi menestyksekkäästi talouskasvua ja vakauttaisi talouksia;

Eurooppalaisen ohjausjakson sisämarkkinoita koskevan pilarin vahvistaminen

1.  muistuttaa, että sisämarkkinat ovat yksi EU:n kulmakivistä sekä jäsenvaltioiden talouksien ja koko Eurooppa-hankkeen selkäranka; toteaa, että sisämarkkinat ovat edelleen pirstoutuneet eikä niitä ole pantu riittävästi täytäntöön ja että ne tarjoavat hyvät mahdollisuudet kasvuun, innovointiin ja työpaikkojen luomiseen; korostaa, että sisämarkkinoilla on tärkeä osuus EU:n talouden menestyksekkään elpymisen vahvistamisessa, lähentymisen edistämisessä ja nuoriin ja työnhakijoihin sekä startup- ja pk-yrityksiin tehtävien investointien tukemisessa; kehottaa komissiota varmistamaan, että loppuun saatetaan kaikki sisämarkkinoiden näkökohdat, mukaan lukien tavarat, palvelut, pääoma, työvoima, energia, liikenne ja digitaaliala;

2.  pyytää uudelleen luomaan eurooppalaiseen ohjausjaksoon sosiaalisen ulottuvuuden sisältävän vahvan sisämarkkinoita koskevan pilarin ja sisällyttämään siihen järjestelmän, jolla toimintaa valvotaan säännöllisesti ja tunnistetaan maakohtaiset sisämarkkinoiden toteutumisen esteet, joita jäsenvaltioissa on viime aikoina näytetty ottavan käyttöön ja joiden vaikutus, yleisyys ja laajuus on ollut entistä suurempi; kehottaa arvioimaan perusteellisesti sisämarkkinoiden yhdentymistä ja sisäistä kilpailukykyä; vaatii tekemään sisämarkkinoiden yhdentymisen tilan arvioinnista olennaisen osan talouden ohjausjärjestelmää;

3.  palauttaa mieliin, että eurooppalainen ohjausjakso otettiin käyttöön vuonna 2010 ja sen tarkoituksena oli varmistaa, että jäsenvaltiot keskustelevat taloutta ja talousarviota koskevista suunnitelmistaan EU-kumppaneidensa kanssa tiettyinä aikoina vuodesta ja voivat kommentoida toistensa suunnitelmia ja seurata edistymistä kollektiivisesti; painottaa, että on tärkeää keskittyä sosiaaliseen suorituskykyyn sekä edistää noususuuntaista taloudellista ja sosiaalista lähentymistä;

4.  korostaa, että eurooppalaiseen ohjausjaksoon sisällytetyn sisämarkkinoita koskevan pilarin tulisi auttaa tunnistamaan avainalat ja kaikki sisämarkkinoiden ulottuvuudet, joilla voidaan luoda kasvua ja työllisyyttä; painottaa lisäksi, että sen olisi toimittava myös rakenneuudistukseen sitoutumisen kriteerinä jäsenvaltioissa;

5.  korostaa, että eurooppalaiseen ohjausjaksoon sisällytetty sisämarkkinoita koskeva pilari mahdollistaisi sisämarkkinoiden hallinnoinnin säännöllisen arvioinnin kansallista lainsäädäntöä koskevilla järjestelmällisillä tarkastuksilla sekä tietojen analysointivälineillä, jotka on tarkoitettu vaatimustenvastaisuuksien toteamiseen ja sisämarkkinoita koskevan lainsäädännön valvonnan parantamiseen ja joilla toimielimet saavat sisämarkkinoiden sääntelykehyksen uudelleen suunnittelua, täytäntöönpanoa, soveltamista ja täytäntöönpanon valvomista varten tarvittavat tiedot ja joiden avulla saadaan aikaan kansalaisille näkyviä konkreettisia tuloksia;

6.  pitää myönteisenä, että komissio aikoo varmistaa, että globalisaation ja teknologisen muutoksen edut jakaantuvat oikeudenmukaisesti eri yhteiskuntaryhmille ja etenkin nuorten keskuudessa; vaatii lisäämään kaikilla tasoilla tietoisuutta politiikkojen ja uudistusten vaikutuksista tulojen jakautumiseen ja takaamaan yhdenvertaisuuden, oikeudenmukaisuuden ja osallistavuuden;

7.  katsoo, että varhainen puuttuminen kansallisiin toimenpiteisiin tai täytäntöönpanomenettelyihin voi olla tehokkaampaa ja johtaa parempiin tuloksiin kuin rikkomismenettelyt; painottaa kuitenkin, että jos varhaisen puuttumisen menettely ei tuota tuloksia, komission on hyödynnettävä kaikkia käytettävissä oleva toimenpiteitä, kuten rikkomismenettelyjä, sisämarkkinalainsäädännön täysimääräisen täytäntöönpanon varmistamiseksi;

8.  kehottaa uudelleen komissiota ottamaan täysimääräisesti huomioon 2000-luvun sisämarkkinoiden rakentamiseen tarvittavat keskeiset kasvua ja työpaikkojen luomista edistävät alat, joita ovat palvelut, digitaaliset sisämarkkinat ja erityisesti sähköinen kaupankäynti, kuluttajansuojaa koskeva säännöstö, julkiset hankinnat ja käyttöoikeussopimukset sekä tavaroiden vapaa liikkuvuus ja jotka komissio aiemmin määritti ja joita täsmennettiin syyskuussa 2014 tehdyssä tutkimuksessa Euroopan yhtenäisyyden toteutumattomuuden kustannuksista sisämarkkinoilla (”The Cost of Non‑Europe in the Single Market”);

9.  kehottaa komissiota seuramaan järjestelmällisesti sisämarkkinasääntöjen täytäntöönpanoa ja noudattamisen valvontaa maakohtaisten suositusten avulla erityisesti, jos nämä säännöt edistävät rakenneuudistuksia, ja muistuttaa tässä yhteydessä komission uuden, sosiaalista oikeudenmukaisuutta korostavan lähestymistavan merkityksestä; kehottaa komissiota tiedottamaan parlamentille vuotuisen kasvuselvityksen yhteydessä jäsenvaltioiden edistymisestä sellaisten maakohtaisten suositusten täytäntöönpanossa, jotka liittyvät sisämarkkinoiden toimintaan ja hyödyke-, tavara- ja palvelumarkkinoiden yhdentämiseen;

10.  muistuttaa, että maakohtaisissa suosituksissa hahmoteltujen pääuudistusten toteuttaminen ei edelleenkään ole riittävää eräillä aloilla ja että toteuttaminen vaihtelee maittain; kehottaa jäsenvaltioita edistymään nopeammin maakohtaisten suositusten mukaisten uudistusten hyväksymisessä sekä niiden asianmukaisessa jaksottamisessa ja toteuttamisessa, jotta voidaan lisätä kasvupotentiaalia ja edistää taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta;

11.  katsoo, että kansallisten parlamenttien sitoutumista maakohtaisiin suosituksiin on vahvistettava; kannustaa jäsenvaltioita antamaan komissiolle tilaisuuden maakohtaisten suositusten esittelemiseen kansallisissa parlamenteissa; kehottaa lisäksi jäsenvaltioita panemaan maakohtaiset suositukset täytäntöön; pyytää uudelleen komissiota tiedottamaan parlamentin asiasta vastaavalle valiokunnalle maakohtaisten suositusten täytäntöönpanossa edistymisen varmistamiseksi toteutetuista toimista ja tähän mennessä saavutetusta edistymisestä;

12.  kehottaa kilpailukykyneuvostoa omaksumaan aktiivisen roolin jäsenvaltioiden maakohtaisten suositusten täytäntöönpanon valvonnassa sekä kyseisten suositusten laatimisprosessissa;

13.  korostaa, että Euroopan investointiohjelman tavoitteita ovat muun muassa tarpeettomien esteiden poistaminen, innovoinnin lisääminen ja sisämarkkinoiden tiivistäminen, samalla kun edistetään investointeja henkiseen pääomaan ja sosiaaliseen infrastruktuuriin;

14.  painottaa, että investointiympäristön parantaminen tarkoittaa sisämarkkinoiden vahvistamista tekemällä sääntelystä ennakoitavampaa ja edistämällä yhtäläisiä mahdollisuuksia EU:ssa sekä poistamalla tarpeettomat investointien esteet sekä EU:ssa että sen ulkopuolella; muistuttaa, että kestäviin investointeihin tarvitaan vakaata ja ennakoitavissa olevaa liiketoimintaympäristöä; toteaa, että työtä on alettu tehdä monilla toiminta-aloilla EU:n tasolla sisämarkkinastrategian, energiaunionin ja digitaalisten sisämarkkinoiden tavoitteiden mukaisesti, ja toteaa, että näihin EU-tason toimiin on yhdistettävä kansallisella tasolla toteutettavia toimia;

15.  muistuttaa, että uusiin euroaluetta koskeviin suosituksiin sisältyy uudistuksia, joiden tarkoituksena on varmistaa avoimet ja kilpailukykyiset tuote- ja palvelumarkkinat; muistuttaa myös, että kansallinen ja rajatylittävä innovointi ja kilpailu ovat olennaisia hyvin toimiville sisämarkkinoille, ja katsoo, että ne olisi pyrittävä varmistamaan unionin lainsäädännöllä;

16.  tukee komissiota, kun se kehottaa jäsenvaltioita lisäämään toimiaan, jotka kohdistuvat kolmeen talouspolitiikan elementtiin, keskittyen sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen osallistavamman kasvun edistämiseksi:

17.  yhtyy komission näkemykseen, jonka mukaan sisämarkkinoille soveltuvien lähentymispyrkimysten on perustuttava elinikäisen oppimisen strategioita koskeviin parhaisiin käytäntöihin, työttömien työmarkkinoille palaamisen tukemista koskeviin tehokkaisiin politiikkatoimiin sekä nykyaikaiseen ja osallistavaan sosiaaliseen suojeluun ja koulutusjärjestelmiin;

Sisämarkkinoiden mahdollisuuksien hyödyntäminen keskeisillä kasvualoilla

18.  korostaa, että huolimatta tulliesteiden poistamisesta sisämarkkinoilta niillä on edelleen lukuisia erilaisia tarpeettomia tullien ulkopuolisia esteitä; korostaa, että sisämarkkinoiden vahvistaminen edellyttää pikaisia toimia sekä EU:n tasolla että kansallisella tasolla ja puuttumista mainittuihin tarpeettomiin tullien ulkopuolisiin esteisiin tavalla, joka sopii yhteen sosiaalisten, kuluttaja-asioita ja ympäristöä koskevien normien vaalimisen kanssa, jotta voidaan parantaa kilpailukykyä ja luoda kasvua ja työpaikkoja; korostaa, ettei jäsenvaltioiden protektionismia eikä syrjiviä toimenpiteitä saisi suvaita; muistuttaa, että parlamentti on kehottanut komissiota esittämään vuonna 2016 kattavan katsauksen tullien ulkopuolisista esteistä sisämarkkinoilla sekä analyysin välineistä näihin esteisiin puuttumiseksi ja erottamaan selkeästi toisistaan tullien ulkopuolisen esteen ja jäsenvaltion oikeutetun julkisen politiikan tavoitteen oikeasuhteista toteuttamista edistävän sääntelyn ja lisäksi antamaan samassa yhteydessä kunnianhimoisen ehdotuksen näiden tullien ulkopuolisten esteiden poistamisesta mahdollisimman pian, jotta vapautetaan sisämarkkinoiden edelleen hyödyntämätön potentiaali;

19.  korostaa, että palvelujen vapaata tarjontaa haittaavat esteet ovat erityinen huolenaihe, sillä ne vaikeuttavat etenkin pienten ja keskisuurten yritysten, jotka ovat liikkeelle paneva voima EU:n talouskehityksessä, rajatylittävää toimintaa; toteaa, että suhteettomat hallinnolliset vaatimukset, tarkastukset ja seuraamukset voivat kumota sisämarkkinoiden saavutukset;

20.  korostaa sisämarkkinastrategiaa ja siihen sisältyviä kohdennettuja toimia, joiden tavoitteena olisi oltava luoda uusia mahdollisuuksia kuluttajille, ammatinharjoittajille ja yrityksille ja etenkin pk-yrityksille, kannustaa Euroopan tarvitsemaan nykyaikaistamiseen ja innovointiin ja mahdollistaa ne sekä varmistaa sellainen käytännön toteutus, joka hyödyttää kuluttajia ja yrityksiä jokapäiväisessä elämässä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan yhteisötaloudelle parhaat mahdolliset edellytykset kehittyä ja menestyä; korostaa, että yhteisötaloudessa on valtaisaa potentiaalia kasvun ja kuluttajan valintojen kannalta;

21.  kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan uudistuksia ja harjoittamaan politiikkaa, joilla edistetään uusien teknologioiden leviämistä, jotta voidaan varmistaa, että niistä koituvat edut hyödyttävät laajempaa yritysten kirjoa; kehottaa komissiota antamaan ripeästi vuotuisessa kasvuselvityksessä 2017 mainittuja konkreettisia ehdotuksia, jotka kytkeytyvät sisämarkkinasääntöjen soveltamisen valvontaan sekä yrityspalvelujen alan toimenpiteisiin, mukaan lukien palvelujen rajatylittävän tarjoamisen edistäminen sekä yksinkertaisen, nykyaikaisen ja petosten torjunnan kannalta aukottoman alv-järjestelmän käyttöön ottaminen;

22.  pitää myönteisenä, että komissio ilmoittaa vuotuisessa kasvuselvityksessä 2017 olevansa kehittämässä yhtä yhteistä EU:n hyväksyntäkehystä, jota sovellettaisiin suoraan suuriin rajatylittäviin hankkeisiin tai merkittäviin investointijärjestelyihin, joissa on mukana kansallista yhteisrahoitusta;

23.  kehottaa komissiota varmistamaan, että unionin julkisia hankintoja koskevat säännöt pannaan täytäntöön nopeasti, erityisesti sähköisiä hankintoja koskevat säännöt ja uudet säännöt, joilla kannustetaan jakamaan sopimukset osiin, koska se on tärkeää innovoinnin ja kilpailun lisäämiseksi ja pk-yritysten tukemiseksi hankintamarkkinoilla;

24.  painottaa palvelujen sisämarkkinoiden osalta, että palvelujen rajatylittävää tarjontaa on selkeästi parannettava, samalla kun säilytetään kyseisten palvelujen korkea laatu; panee merkille eurooppalaista palvelukorttia ja yhdenmukaistettua ilmoituslomaketta koskevan komission ehdotuksen; kannustaa komissiota tarkastelemaan markkinoiden kehitystä ja ryhtymään tarvittaessa yrityksiin ja rakennuspalvelujen tarjoajiin sovellettavia vakuutusvaatimuksia koskeviin toimiin;

25.  toteaa, että yli 5 500 ammattia EU:ssa edellyttää erityispätevyyttä tai erityisnimikettä, ja pitää siksi myönteisenä komission jäsenvaltioiden kanssa suorittamaa säänneltyjen ammattien keskinäistä arviointia;

26.  kehottaa komissiota torjumaan voimakkaasti jäsenvaltioiden harjoittamaa protektionismia; katsoo, että jäsenvaltioiden olisi vältettävä syrjiviä toimenpiteitä, kuten kauppa- ja verolakeja, jotka vaikuttavat vain tiettyihin toimialoihin tai liiketoimintamalleihin, jotka vääristävät kilpailua, sillä tämä tekee tiettyyn jäsenvaltioon sijoittautumisesta vaikeaa ulkomaisille yrityksille, mikä rikkoo selvästi sisämarkkinoiden periaatteita;

27.  ennakoi tavaroiden sisämarkkinoiden osalta, että komissio esittää ehdotuksen vastavuoroista tunnustamista koskevan asetuksen tarkistamisesta varmistaakseen, että yritykset voivat todella hyödyntää oikeutta jäsenvaltion alueella laillisesti kaupan pidettyjen tuotteiden vapaaseen liikkuvuuteen; korostaa, että jäsenvaltiot eivät sovella tai kunnioita asianmukaisesti vastavuoroisen tunnustamisen periaatetta, minkä vuoksi yritykset joutuvat usein keskittymään puutteellisesta täytäntöönpanosta johtuvien vaikeuksien voittamiseen liiketoiminnan harjoittamisen sijasta;

28.  kehottaa komissiota pyrkimään edistämään yhtenäistä ja johdonmukaista eurooppalaista standardointijärjestelmää koskevan visionsa toteutusta ja toteaa, että järjestelmän on tarkoitus mukautua muuttuvaan toimintaympäristöön, tukea monia politiikkoja sekä hyödyttää kuluttajia ja yrityksiä; korostaa, että eurooppalaisia standardeja noudatetaan usein maailmanlaajuisesti, ja toteaa, että se paitsi parantaa yhteentoimivuutta ja turvallisuutta, vähentää kustannuksia ja helpottaa yritysten mukaantuloa arvoketjuun ja kaupankäyntiin, myös voimaannuttaa teollisuutta kansainvälistymisen kautta;

29.  katsoo, että digitaalisten sisämarkkinoiden toteutumisen edistymisellä on ratkaiseva merkitys kasvun elvyttämiselle, laadukkaiden työpaikkojen luomiselle, tarvittavan innovoinnin edistämiselle EU:n markkinoilla, Euroopan talouden säilyttämiselle maailmanlaajuisesti kilpailukykyisenä ja hyötyjen tuottamiselle yrityksille ja kuluttajille; kehottaa jäsenvaltioita täyteen yhteistyöhön digitaalisia sisämarkkinoita täytäntöön pantaessa;

Sisämarkkinoiden hallinnon vahvistaminen

30.  kehottaa komissiota jälleen parantamaan sisämarkkinoiden hallinnointia kehittämällä analysointivälineitä sekä sosiaalisia indikaattoreita, joilla mitataan nykyistä tarkemmin sisämarkkinoiden suorituskykyä eurooppalaisen ohjausjakson sisämarkkinoita koskevan pilarin yhteydessä; katsoo, että analysointivälineillä voitaisiin saada hyödyllistä tietoa maakohtaisia suosituksia, vuotuista kasvuselvitystä, Eurooppa-neuvoston jäsenvaltioille antamia ohjeita sekä sisämarkkinoiden täytäntöönpanoon tarkoitettuja kansallisia toimintasuunnitelmia varten;

31.  kehottaa valvomaan sisämarkkinoiden hallinnointia koskevan säännöstön täytäntöönpanoa ja tehostamaan sisämarkkinasääntöjen asianmukaisen, oikea-aikaisen ja tehokkaan täytäntöönpanon ja soveltamisen seurantaa ja arviointia; kehottaa jäsenvaltioita lisäämään sisämarkkinoiden hallinnointivälineiden käyttöön liittyvää suorituskykyään sekä hyödyntämään paremmin sisämarkkinoiden tulostaulun tietoja, jotka ovat saatavilla kunkin jäsenvaltion sekä niiden politiikan tuloksellisuuden kehityksen osalta;

32.  katsoo edelleen, että on määriteltävä integroitu mittausjärjestelmä, jossa yhdistetään erilaisia menettelytapoja, kuten indikaattorien yhdistelmiä, järjestelmällinen indikaattoreiden kokonaisuus ja alakohtaisia välineitä, joilla mitataan sisämarkkinoiden toimintakykyä niiden sisällyttämiseksi eurooppalaiseen ohjausjaksoon; kehottaa komissiota harkitsemaan pääindikaattoria ja sille asetettavaa sisämarkkinoiden yhdentymistä koskevaa tavoitetta, jotta sisämarkkinoiden syventymistä voidaan mitata ja vauhdittaa keskeisillä painopistealoilla;

33.  kehottaa jälleen komissiota ottamaan perustelluissa tapauksissa käyttöön määrällisiä tavoitteita turhien hallinnollisten rasitteiden vähentämiseksi EU:n tasolla; kehottaa käsittelemään näitä määrällisiä tavoitteita hallinnollisten rasitteiden vähentämistä koskevassa komission uudessa aloitteessa;

34.  katsoo, että jäsenvaltioiden on tehostettava pyrkimyksiään uudenaikaistaa julkishallintojaan tarjoamalla enemmän ja helpommin saatavilla olevia digitaalisia palveluja kansalaisille ja yrityksille ja edistettävä rajat ylittävää yhteistyötä ja julkishallintojen yhteentoimivuutta;

35.  kehottaa komissiota suorittamaan ennen kutakin säädösehdotusta perusteellisen vaikutustenarvioinnin, jossa otetaan huomioon säädöksen vaikutukset kaikkien jäsenvaltioiden liiketoimintaympäristöön, ja arvioimaan huolellisesti hankkeen kustannusten ja tavoitteiden asianmukaista tasapainoa koko EU:n osalta;

36.  kehottaa komissiota toteuttamaan johdonmukaisesti älykästä täytäntöönpanon valvontaa ja sääntöjen noudattamisen kulttuuria koskevia toimenpiteitään korjatakseen tilanteen, jossa kaikkia sisämarkkinoiden teoriassa tarjoamia mahdollisuuksia ei voida käytännössä hyödyntää, koska EU:n lainsäädäntöä ei ole kaikilta osin pantu täytäntöön eikä noudattamista valvota kaikilta osin;

37.  kehottaa komissiota vahvistamaan markkinavalvontamekanismia vaarallisten ja sääntöjen vastaisten tuotteiden havaitsemiseksi ja niiden poistamiseksi sisämarkkinoilta; kehottaa jälleen neuvostoa hyväksymään välittömästi tuoteturvallisuus- ja markkinavalvontapaketin;

38.  pitää myönteisenä komission aloitetta luoda yhden yhteyspisteen, tuoteyhteyspisteen, rakennustuoteyhteyspisteen, Sinun Eurooppasi -portaalin ja SOLVITin kaltaisiin olemassa oleviin välineisiin ja palveluihin perustuva yksi yhtenäinen digitaalinen portaali; toteaa, että portaalilla on tarkoitus parantaa olemassa olevia välineitä ja palveluja ja tehdä niistä helppokäyttöisiä, jotta kuluttajat ja yritykset hyötyvät niistä; odottaa innokkaasti tämän aloitteen toteuttamista;

39.  pitää myönteisinä EU:n tehotarkastuksia, jotka komissio aloitti tehostaakseen täytäntöönpanon valvontaa koordinoiduilla valvontatoimilla verkossa tapahtuvien kuluttajaoikeuden rikkomusten havaitsemiseksi;

40.  on tietoinen parempaa lainsäädäntöä koskevien periaatteiden ja REFIT-aloitteen merkityksestä, sillä niillä parannetaan nykyisen ja tulevan lainsäädännön johdonmukaisuutta ja säilytetään samalla sääntelyllinen itsemääräämisoikeus, sekä sääntelyvarmuuden ja sääntelyn ennustettavuuden tarpeesta;

41.  korostaa, että on tärkeää, että komissio tukee jäsenvaltioita ja tekee yhteistyötä niiden kanssa sisämarkkinalainsäädännön kansalliseen lainsäädäntöön sisällyttämistä, täytäntöönpanoa ja soveltamista koskevalla alalla; korostaa tässä yhteydessä, että kansallisella tasolla on toteutettava lisätoimia myös hallinnollisten rasitteiden vähentämiseksi ja lisävaatimusten asettamisen välttämiseksi saatettaessa direktiivejä osaksi kansallista lainsäädäntöä (”liiallinen sääntely”) esimerkiksi rajat ylittäviä investointeja koskevien veroesteiden kyseessä ollessa;

42.  painottaa, että sisämarkkinoiden olisi edelleen hyödytettävä kaikkia toimijoita (EU:n kansalaisia ja erityisesti opiskelijoita, ammatinharjoittajia ja yrittäjiä ja erityisesti pk-yrityksiä) kaikissa jäsenvaltioissa ja että toimijoiden olisi käytävä jatkuvaa vuoropuhelua ja arvioitava, mikä toimii ja mikä ei ja millä tavoin sisämarkkinoita olisi kehitettävä tulevaisuudessa; korostaa tässä yhteydessä komission yhdessä paikallisten kumppanien, kuten kansallisten viranomaisten, kansalaisyhteiskunnan sidosryhmien, työmarkkinaosapuolten, kauppakamarien ja liike-elämän järjestöjen, kanssa vuosittain järjestämän sisämarkkinafoorumin roolia;

o
o   o

43.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komissiolle, neuvostolle, Eurooppa-neuvostolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0060. (2) EUVL C 316, 30.8.2016, s. 98. (3) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2014)0130. (4) EUVL C 24, 22.1.2016, s. 75. (5) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0237. (6) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0236.