Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Bahrainista, erityisesti 4. helmikuuta 2016 antamansa päätöslauselman Bahrainista ja Mohammed Ramadanin tapauksesta(1), 7. heinäkuuta 2016 antamansa päätöslauselmansa Bahrainista(2) ja 8. lokakuuta 2015 antamansa päätöslauselman kuolemanrangaistuksesta(3),

–  ottaa huomioon komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan Federica Mogherinin tiedottajan 15. tammikuuta 2017 antaman julkilausuman Bahrainissa suoritetuista teloituksista sekä 25. tammikuuta 2017 annetun julkilausuman äskettäisistä teloituksista Kuwaitin valtiossa,

–  ottaa huomioon komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan Federica Mogherinin EU:n puolesta ja Euroopan neuvoston pääsihteerin Thorbjørn Jaglandin 10. lokakuuta 2015 antaman yhteisen julkilausuman eurooppalaisesta ja kansainvälisestä kuolemanrangaistuksen vastaisesta päivästä,

–  ottaa huomioon mielivaltaisia teloituksia käsittelevän YK:n erityisraportoijan Agnes Callamardin sekä kidutusta ja muuta julmaa, epäinhimillistä tai halventavaa kohtelua tai rangaistusta käsittelevän YK:n erityisraportoijan Nils Melzerin 25. tammikuuta 2017 antaman julkilausuman, jossa vaaditaan Bahrainin hallitusta estämään uudet teloitukset, sekä Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusvaltuutetun Rupert Colvillen tiedottajan 17. tammikuuta 2017 antaman julkilausuman Bahrainista,

–  ottaa huomioon kuolemanrangaistusta, kidutusta, ilmaisunvapautta ja ihmisoikeuksien puolustajia koskevat EU:n suuntaviivat,

–  ottaa huomioon ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevan uuden EU:n strategiakehyksen ja toimintasuunnitelman, joiden tarkoituksena on ottaa ihmisoikeuksien suojelu ja tarkkailu kaikkien unionin politiikkojen keskiöön,

–  ottaa huomioon Euroopan ihmisoikeussopimuksen 2 artiklan ja siihen liitetyt pöytäkirjat nro 6 ja 13,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan 1 ja 2 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Persianlahden arabimaiden yhteistyöneuvoston peruskirjan osapuolten välisen yhteistyösopimuksen vuodelta 1988,

–  ottaa huomioon 18. heinäkuuta 2016 järjestetyn EU:n ja Persianlahden arabimaiden yhteisen neuvoston 25. kokouksen päätelmät,

–  ottaa huomioon YK:n yleiskokouksen päätöslauselmat kuolemanrangaistuksen käyttöä koskevasta moratoriosta, erityisesti 18. joulukuuta 2014 hyväksytyn päätöslauselman sekä viimeisimmän, 19. joulukuuta 2016 hyväksytyn päätöslauselman,

–  ottaa huomioon kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen vastaisen yleissopimuksen, lapsen oikeuksien yleissopimuksen sekä ihmisoikeuksista tehdyn Arabiliiton peruskirjan, joiden kaikkien sopimuspuolina Kuwait ja Bahrain ovat,

–  ottaa huomioon toimet kuolemaantuomittujen oikeuksien turvaamiseksi, jotka hyväksyttiin 25. toukokuuta 1984 annetussa talous- ja sosiaalineuvoston päätöslauselmassa 1984/50,

–  ottaa huomioon 11. elokuuta 2016 hyväksytyt YK:n ihmisoikeuskomitean loppupäätelmät Kuwaitin kolmannesta määräaikaisraportista,

–  ottaa huomioon ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen vuodelta 1948 ja erityisesti sen 15 artiklan,

–  ottaa huomioon kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen, erityisesti sen 18 artiklan ja kuolemanrangaistusta koskevan toisen valinnaisen pöytäkirjan, sekä taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen,

–  ottaa huomioon valtiottomien henkilöiden oikeusasemaa koskevan yleissopimuksen vuodelta 1954 ja valtiottomuuden poistamista koskevan yleissopimuksen vuodelta 1961,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 135 artiklan 5 kohdan ja 123 artiklan 4 kohdan,

A.  panee merkille, että YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston mukaan yli 160 Yhdistyneiden kansakuntien jäsenvaltiota on joko poistanut kuolemanrangaistuksen tai ei sovella sitä, ja toteaa, että nämä valtiot ovat hyvin erilaisia oikeusjärjestelmiltään, perinteiltään, kulttuureiltaan sekä uskonnollisilta taustoiltaan;

B.  ottaa huomioon, että 25. tammikuuta 2017 Kuwaitin viranomaiset teloittivat seitsemän ihmistä, joiden joukossa oli myös yksi kuningasperheen jäsen; toteaa, että teloitetut olivat Mohammad Shahed Mohammad Sanwar Hussain, Jakatia Midon Pawa, Amakeel Ooko Mikunin, Nasra Youseff Mohammad al-Anzi, Sayed Radhi Jumaa, Sameer Taha Abdulmajed Abduljaleel ja Faysal Abdullah Jaber Al Sabah ja että useimmat tuomittiin murhasta; ottaa huomioon, että vangituista viisi oli ulkomaalaisia: kaksi egyptiläistä, yksi bangladeshilainen, yksi filippiiniläinen ja yksi etiopialainen, ja että kolme oli naisia; ottaa huomioon, että teloitukset olivat maassa ensimmäisiä sitten vuoden 2013, jolloin Kuwaitin viranomaiset teloittivat viisi ihmistä kuusivuotisen täytäntöönpanon lykkäämisen jälkeen;

C.  ottaa huomioon, että Persianlahden maiden ihmisoikeuskeskus (Gulf Centre for Human Rights) ja muut ihmisoikeusjärjestöt ovat dokumentoineet Kuwaitin rikosoikeusjärjestelmässä oikeudenkäyntimenettelyn loukkauksia, joiden vuoksi vastaajien on vaikea saada oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä; ottaa huomioon, että kotitaloustyöntekijät ovat erityisen haavoittuvia, sillä heillä ei ole sosiaaliturvaa eikä oikeussuojaa;

D.  ottaa huomioon, että 15. tammikuuta 2017 Bahrain teloitti ampumalla Ali Al-Singacen, Abbas Al-Samean ja Sami Mushaiman, mikä päätti kuusi vuotta kestäneen kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanon lykkäämisen;

E.  ottaa huomioon, että YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston mukaan teloitukset loukkasivat vakavalla tavalla oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä koskevia vaatimuksia; ottaa huomioon, että kolmea miestä syytettiin Manamassa vuonna 2014 tehdystä pommi-iskusta, jossa kuoli useita ihmisiä, muun muassa kolme poliisia; ottaa kuitenkin huomioon, että saatujen tietojen mukaan kaikkia kolmea kidutettiin niin, että he tunnustivat, mitä käytettiin sitten heidän tuomioidensa ensisijaisena todistelukeinona; ottaa huomioon, että syytettyjen kansalaisuus peruutettiin, heidän ei annettu tavata asianajajaa ja heidät teloitettiin alle viikon kuluttua tuomiosta eikä heidän perheilleen annettu mitään ennakkotietoa eikä heille annettu mahdollisuutta anoa armahdusta;

F.  ottaa huomioon, että mielivaltaisia teloituksia käsittelevä YK:n erityisraportoija julisti kyseiset teloitukset ”laittomiksi teloituksiksi” sen perusteella, että kenellekään kolmesta miehestä ei annettu oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin, josta määrätään kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen 14 artiklassa;

G.  ottaa huomioon, että YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimisto ilmoitti olevansa ”järkyttynyt” teloituksista ja että sen mukaan miesten oikeudenmukaisesta oikeudenkäynnistä oli ”vakavia epäilyksiä”;

H.  ottaa huomioon, että Bahrainissa kuolemantuomio uhkaa kahta muuta miestä, Mohammad Ramadania ja Hussein Moussaa; ottaa huomioon, että molemmat miehet väittävät, että heitä kidutettiin, kunnes he antoivat väärän tunnustuksen rikoksista, joista voidaan langettaa kuolemantuomio, ja toteaa, että heidät voidaan teloittaa minä hetkenä hyvänsä;

I.  ottaa huomioon, että Bahrainin ja Tanskan kansalainen Abdulhadi al-Khawaja, joka on Persianlahden maiden ihmisoikeuskeskuksen perustaja ja johtaja, sekä Khalil Al Halwachi, joka on aiemmin Ruotsissa asunut matematiikan opettaja, ovat edelleen vankilassa syytettyinä mielipiteidensä rauhanomaisesta ilmaisusta;

1.  pitää erittäin valitettavana Kuwaitin ja Bahrainin päätöstä palata kuolemanrangaistuksen käyttöön; toteaa jälleen kerran tuomitsevansa kuolemanrangaistuksen käytön ja kannattaa vakaasti kuolemantuomioiden täytäntöönpanon lykkäämistä askeleena kohti kuolemanrangaistuksen poistamista;

2.  kehottaa hänen majesteettiaan Bahrainin sheikki Hamad bin Isa Al Khalifaa estämään Mohamed Ramadanin ja Hussein Moosan teloitukset ja kehottaa Bahrainin viranomaisia varmistamaan asian uudelleenkäsittelyn kansainvälisten vähimmäisvaatimusten mukaisesti; palauttaa mieliin, että kaikki menettelyn aikana tapahtuneet väitetyt ihmisoikeusloukkaukset on tutkittava asianmukaisesti;

3.  korostaa, että lapsen oikeuksia koskevassa yleissopimuksessa ja kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevassa kansainvälisessä yleissopimuksessa nimenomaisesti kielletään kuolemanrangaistus alle 18-vuotiaiden henkilöiden tekemistä rikoksista;

4.  kehottaa Kuwaitin ja Bahrainin hallitusta esittämään kidutusta ja muuta julmaa, epäinhimillistä tai halventavaa kohtelua tai rangaistusta käsittelevälle YK:n erityisraportoijalle välittömän ja avoimen kutsun vierailla maassa ja sallimaan esteettömän pääsyn pidätettyjen luokse ja kaikkiin säilöönottopaikkoihin;

5.  palauttaa mieliin, että Euroopan unioni vastustaa kuolemanrangaistusta ja pitää sitä julmana ja epäinhimillisenä rangaistuksena, joka ei toimi rikollisen toiminnan pelotteena ja joka on virheen sattuessa peruuttamaton;

6.  kehottaa Kuwaitia ja Bahrainia allekirjoittamaan kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevaan kansainväliseen yleissopimukseen liitetyn toisen valinnaisen pöytäkirjan kuolemanrangaistuksen poistamisesta ja ratifioimaan sen;

7.  kehottaa Euroopan ulkosuhdehallintoa (EUH) ja jäsenvaltioita jatkamaan kuolemanrangaistuksen käytön vastaista työtä; vaatii voimakkaasti Bahrainia ja Kuwaitia noudattamaan kansainvälisiä vähimmäisvaatimuksia ja kaventamaan kuolemanrangaistuksen soveltamisalaa ja vähentämään sen käyttöä; kehottaa EUH:ta pitämään edelleen tarkasti silmällä tapahtumia näissä kahdessa maassa ja Persianlahden maiden alueella yleensä sekä hyödyntämään kaikkia käytössään olevia vaikutuskeinoja;

8.  katsoo, että kolmansissa maissa toimivien eurooppalaisten yritysten on noudatettava täysimääräisesti kansainvälisiä ihmisoikeusnormeja; tuomitsee jyrkästi sopimukset, jotka koskevat asekauppaa ja ihmisoikeuksien loukkaamiseen käytettävää teknologiaa;

9.  kehottaa EUH:ta ja jäsenvaltioita ottamaan asian puheeksi Bahrainin hallituksen kanssa, jotta voidaan vedota Nabeel Rajabin ja kaikkien niiden puolesta, jotka ovat pidätettyinä ainoastaan siitä syystä, että he harjoittivat rauhanomaisesti ilmaisun- ja kokoontumisvapauttaan, ja vaatimaan Bahrainin hallitusta lopettamaan liiallisen voimankäytön mielenosoittajia vastaan tai kansalaisuuden peruuttamista mielivaltaisesti koskevan käytännön;

10.  kehottaa vapauttamaan Abdulhadi al-Khawajan ja Khalil Al Halwachin;

11.  kehottaa Bahrainin hallitusta panemaan kaikilta osin täytäntöön Bahrainin riippumattoman tutkintakomission raportin, yleisen määräaikaisarvioinnin ja kansallisen ihmisoikeuselimen suositukset; kannustaa Kuwaitia jatkamaan uudistuksia;

12.  kehottaa Bahrainin viranomaisia käymään kansallisen konsensuksen vuoropuhelua, jotta voidaan saada aikaan pysyvä ja osallistava kansallinen sovinto ja löytää kriisiin kestäviä poliittisia ratkaisuja; huomauttaa, että kestävässä poliittisessa prosessissa olisi voitava vapaasti esittää oikeutettua ja rauhanomaista arvostelua;

13.  panee merkille Bahrainissa vuoden 2011 kansannousun kuusivuotispäivän johdosta järjestettävät mielenosoitukset; kehottaa Bahrainin viranomaisia varmistamaan, että turvallisuusjoukot kunnioittavat kaikilta osin rauhanomaisten mielenosoittajien oikeuksia ja pidättäytyvät liiallisesta voimankäytöstä, mielivaltaisista pidätyksistä, kidutuksesta ja muista ihmisoikeuksia rikkovista toimista;

14.  kannustaa vuoropuheluun ja kahdenvälisiin ja monenvälisiin aloitteisiin Euroopan unionin, sen jäsenvaltioiden ja Persianlahden alueen maiden, myös Kuwaitin ja Bahrainin, välillä ihmisoikeuksiin liittyvistä aiheista ja muilla yhteisen edun mukaisilla aloilla; kehottaa EUH:ta ja komission varapuheenjohtajaa / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa Federica Mogherinia vaatimaan virallisen ihmisoikeusvuoropuhelun aloittamista Kuwaitin ja Bahrainin viranomaisten kanssa ihmisoikeusvuoropuheluja koskevien EU:n suuntaviivojen mukaisesti;

15.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, Bahrainin kuningaskunnan hallitukselle ja parlamentille, Kuwaitin valtion hallitukselle ja parlamentille sekä Persianlahden yhteistyöneuvoston jäsenille.

(1) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0044. (2) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0315. (3) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0348.