Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2015/2329(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0017/2017

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0017/2017

Keskustelut :

PV 02/03/2017 - 3
CRE 02/03/2017 - 3

Äänestykset :

PV 02/03/2017 - 6.8
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2017)0063

Hyväksytyt tekstit
PDF 273kWORD 53k
Torstai 2. maaliskuuta 2017 - Bryssel Lopullinen painos
Kansalaisten Eurooppa -ohjelman täytäntöönpano
P8_TA(2017)0063A8-0017/2017

Euroopan parlamentin päätöslauselma 2. maaliskuuta 2017 Kansalaisten Eurooppa ‑ohjelmasta vuosina 2014–2020 14. huhtikuuta 2014 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 390/2014 täytäntöönpanosta (2015/2329(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 10 ja 11 artiklan, joissa määrätään, että ”kaikilla kansalaisilla on oikeus osallistua demokratian toteuttamiseen unionissa”, että ”toimielimet antavat kansalaisille ja etujärjestöille mahdollisuuden esittää ja vaihtaa julkisesti mielipiteitä kaikilla unionin toiminta-aloilla asianmukaisten kanavien kautta” ja että ”toimielimet käyvät avointa ja säännöllistä vuoropuhelua etujärjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan kanssa”,

–  ottaa huomioon pöytäkirjan N:o 1 kansallisten parlamenttien asemasta Euroopan unionissa,

–  ottaa huomioon pöytäkirjan N:o 2 toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta,

–  ottaa huomioon 14. huhtikuuta 2014 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 390/2014 Kansalaisten Eurooppa ‑ohjelmasta vuosina 2014–2020(1),

–  ottaa huomioon 19. tammikuuta 2016 antamansa päätöslauselman kulttuurienvälisen vuoropuhelun, kulttuurisen monimuotoisuuden ja koulutuksen merkityksestä EU:n perusarvojen edistämisessä(2),

–  ottaa huomioon komission kertomuksen Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle ”Kansalaisten Eurooppa” ‑ohjelman (2007–2013) toteutuksesta, tuloksista ja yleisestä arvioinnista (COM(2015)0652),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan sekä puheenjohtajakokouksen 12. joulukuuta 2002 valiokunta-aloitteisten mietintöjen laatimista koskevasta lupamenettelystä tekemän päätöksen 1 artiklan 1 kohdan e alakohdan ja liitteen 3,

–  ottaa huomioon kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan mietinnön sekä perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan ja budjettivaliokunnan lausunnot (A8‑0017/2017),

A.  katsoo, että Kansalaisten Eurooppa -ohjelma on ainutkertainen ja erittäin symbolinen ohjelma, koska siinä on tarkoitus kuunnella kansalaisyhteiskunnan keskustelua, kannustaa kriittiseen ajatteluun Eurooppa-hankkeesta, sen historiasta ja sitä edistäneiden kansanliikkeiden ja ajatusten historiasta sekä vaikuttaa osaltaan Euroopan päätöksentekoprosessin parempaan ymmärtämiseen ja parantaa kansalaisosallistumisen ja demokraattisen osallistumisen edellytyksiä unionin tasolla;

B.  katsoo, että Kansalaisten Eurooppa -ohjelman tavoitteena on vahvistaa tunnetta Euroopan unionin kansalaisuudesta ja johonkin kuulumisesta, lisätä solidaarisuutta, keskinäistä suvaitsevaisuutta ja kunnioitusta, parantaa tietämystä EU:sta, sen alkuperästä ja kehityksestä, sen arvoista, toimielimistä ja valtuuksista, ja edistää aktiivista vuoropuhelua EU:n kansalaisten välillä; toteaa, että ohjelman sisältämät toimenpiteet voidaan katsoa osaksi kansalaiskasvatuksen elinikäistä oppimista;

C.  toteaa, että Kansalaisten Eurooppa -hankkeen ”yksi euro kansalaista kohti” ‑kampanjalla pyritään antamaan vahva symbolinen viesti, että kansalaisten ääniä kuunnellaan Euroopassa;

D.  katsoo, että nykyinen ”euroskeptisyyden” nousu – jota heijastelevat unionin vastaiset voimat, jotka kyseenalaistavat koko Eurooppa-hankkeen olemassaolon ja joka kärjistyi hiljattain Brexitiä kannattavan puolen voittoon äänestyksessä – vahvistaa tällaisten ohjelmien tärkeyttä sekä tarvetta kehittää tunnetta yhteisestä eurooppalaisesta identiteetistä, pohtia Euroopan unionin uskottavuuden heikkenemisen syitä, kannustaa kansalaisvaikuttamiseen ja käynnistää Euroopan unionin arvoja koskeva perusteellinen keskustelu, johon olisi otettava mukaan koko kansalaisyhteiskunta ja itse toimielimet – sekä tiedotuskampanja unionin toimielinten toiminnasta – korostaen samalla EU:hun kuulumisen tarjoamia mahdollisuuksia;

E.  katsoo, että ennen kuin jokin maa liittyy Euroopan unioniin, tarvitaan perusteellista ja kokonaisvaltaista valmistelua, joka liittyy muistiperintöön ja menneisyyden tuntemiseen sekä sen varmistamiseen, että kansalaiset osallistuvat aktiivisesti asianomaisen maan yhteiskuntaelämään;

F.  katsoo, että EU:n toimielimet ovat SEU-sopimuksen 11 artiklan mukaan velvollisia antamaan kansalaisille ja etujärjestöille mahdollisuuden esittää ja vaihtaa julkisesti mielipiteitä kaikilla unionin toiminta-aloilla; katsoo, että tämä määräys velvoittaa EU:n toimielimiä myös käymään avointa ja säännöllistä vuoropuhelua etujärjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan kanssa ja komissiota kuulemaan laajasti kaikkia sidosryhmiä;

G.  toteaa, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 20 artiklassa vahvistetaan unionin kansalaisuuden perustavanlaatuinen asema ja esitetään yksityiskohtaisesti kansalaisuuteen liittyvät oikeudet, ja katsoo, että parempi tietämys EU:sta ja sen arvoista ovat tärkeitä edellytyksiä sille, että kansalaiset voimaannutetaan käyttämään näitä oikeuksiaan;

H.  katsoo, että aktiivinen kansalaisuus, kansalaisten koulutus ja kulttuurien välinen vuoropuhelu ovat ratkaisevassa asemassa, kun rakennetaan avoimia, osallistavia ja kestäviä yhteiskuntia;

I.  katsoo, että nykyinen ohjelma perustuu SEUT-sopimuksen 352 artiklaan, jonka mukaan parlamentilla on oikeus vain kantansa ilmaisemiseen hyväksyntämenettelyssä, mitä parlamentti vastusti kiivaasti silloin, kun komissio esitteli ehdotuksen, koska se on vahvasti ristiriidassa ohjelman demokraattisen luonteen kanssa;

J.  toteaa, että komission tekemässä jälkiarvioinnissa vahvistetaan ohjelman tavoitteiden merkityksellisyys sekä se, että koska se eroaa muista ohjelmista laajuutensa, tavoitteidensa, toimiensa ja kohderyhmiensä suhteen, se antoi mahdollisuuden tehdä aloitteita, joita ei olisi voitu rahoittaa muualla;

K.  toteaa, että monivuotista rahoituskehystä vuosiksi 2014–2020 koskevista neuvotteluista johtuvien budjettileikkausten jälkeen Kansalaisten Eurooppa ‑ohjelman rahoituspuitteita pienennettiin noin 29,5 miljoonalla eurolla, ja toteaa, että ohjelman rajalliset 185,47 miljoonan euron rahoituspuitteet vastaavat vain 0,0171:ä prosenttia monivuotisesta rahoituskehyksestä;

L.  toteaa, että jäsenvaltioilla on tapana vetäytyä näiden hankkeiden rahoittamisesta ja että paikallisviranomaiset ovat vaikeuksissa sellaisten EU:n hankkeiden tapauksessa, joiden osarahoitusosuudet ovat suuria;

M.  toteaa, että rahoituspuitteiden pienentämisen seurauksena vuonna 2014 rahoitettavien hankkeiden määrä pieneni lähes 25 prosenttia edelliseen ohjelmaan verrattuna;

N.  toteaa, että epävirallinen ja virallinen oppiminen sekä vapaaehtoistyö, urheilu, taide ja kulttuuri tarjoavat kansalaisuuskasvatukselle ja aktiiviselle kansalaisuudelle monenlaisia mahdollisuuksia;

O.  katsoo, että tarvitaan lisää synergioita muiden ohjelmien kanssa ja parempaa viestintää muiden pääosastojen kanssa, jotta voidaan vähentää päällekkäisyyksiä ja tehostaa ohjelman vaikutuksia;

P.  pitää olemassa olevaa ystävyyskaupunki- ja kuntaverkostotoimintaa (Town twinning – Network of Towns) onnistuneena, koska sen avulla syvennetään kansalaisten tutustumista toistensa elämään sekä solmitaan ystävyys- ja yhteistyösuhteita;

Tärkeimmät päätelmät

1.  korostaa, että ainoan kokonaisuudessaan Euroopan unionin kansalaisuudelle omistetun ohjelman eli Kansalaisten Eurooppa -ohjelman käytettävissä oleva kokonaisrahoitus (185,47 miljoonaa euroa) on mitätön verrattuna muihin koulutus- ja kulttuuriohjelmiin, kuten Luova Eurooppa (1,46 miljardia euroa) ja Erasmus+ (14,7 miljardia euroa), ja pettää siten hakijoiden suuret odotukset;

2.  panee tyytyväisenä merkille, että Kansalaisten Eurooppa -ohjelma, jonka tarkoituksena on kuroa kiinni EU:n toimielinten ja unionin kansalaisten välistä kuilua, vaikuttaa toimineen hyvin uuden rahoitussyklin ensimmäisten kahden vuoden aikana, sillä hakijoiden määrä on noussut, hankkeet ovat olleet korkealaatuisia ja hankkeiden täytäntöönpano on ollut asianmukaista;

3.  toteaa, että ohjelman onnistuneen täytäntöönpanon suurin este ovat riittämättömät määrärahat, ja pitää erittäin valitettavana, että niitä leikattiin 13,7 prosenttia monivuotisessa rahoituskehyksessä 2014–2020, mikä on vähentänyt rahoitettavien hankkeiden määrää huomattavasti ja tarkoittaa sitä, että suurta tarvetta ei voida täyttää, ja se on arvokkaita hankkeita edustavien hakijoiden kannalta turhauttavaa;

4.  panee merkille, että rahoitettujen hankkeiden kokonaismäärä on budjettirajoitusten vuoksi liian pieni ohjelman kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttamiseksi ja että vuonna 2015 pystyttiin rahoittamaan vain noin kuusi prosenttia Euroopan muistiperintö- ja Kansalaisyhteyskunta-hankkeista, mikä on hyvin vähän verrattuna Luova Eurooppa ‑ohjelman tuloksiin samana vuonna (Kulttuuri-ohjelma 19,64 prosenttia ja MEDIA-ohjelma 45,6 prosenttia); katsoo, että näiden Kansalaisten Eurooppa -ohjelman kahden lohkon rahoitusta olisi lisättävä huomattavasti ohjelman tavoitteiden mukaisesti;

5.  panee merkille ystävyyskuntahankkeita koskevan ohjelman menestyksen kaikkialla unionissa; kehottaa jäsenvaltioita edistämään tätä ohjelmaa kunnissaan ja helpottamaan kuntien välistä yhteistyötä;

6.  on tyytyväinen komission perustamiin Kansalaisten Eurooppa ‑tiedotuslehteen ja rahoitettujen hankkeiden tietokantaan;

7.  korostaa, että Kansalaisten Eurooppa -ohjelman kansalliset yhteyspisteet ovat tärkeässä asemassa tietoisuuden lisäämisessä sekä tuen ja ohjeiden tarjoamisessa mahdollisille hakijoille (erityisesti kohdemaiden ensikertalaisille hakijoille) sekä EU:n ja jäsenvaltioiden paikallis- ja aluehallinnoille ja kansalaisjärjestöille;

8.  on tyytyväinen ohjelman monialaiseen lähestymistapaan, sen selkeään ja yksinkertaiseen hakulomakkeeseen ja raportointivaatimuksiin sekä sen kohdistamiseen erityistoimiin;

9.  on tyytyväinen siihen, että ohjelman kummallekin lohkolle, ”Euroopan muistiperintö” ja ”Demokraattiseen toimintaan osallistuminen ja kansalaisvaikuttaminen”, määritellyt painopisteet, joita aiemmin muutettiin vuosittain, ovat vastedes monivuotisia ja niitä sovelletaan koko jäljellä olevalla ohjelmakaudella (2016–2020);

10.  panee merkille sen tosiseikan, että ohjelman vaikutus on edelleen suhteellisen suuri, minkä osoittaa se, että valituissa 408 hankkeessa oli vuonna 2015 arviolta 1 100 000 osallistujaa; katsoo myös, että hakemusten suuri määrä – 2 087 vuonna 2014 ja 2 791 vuonna 2015 – ja hankkeiden laatu osoittavat kiinnostuksen ohjelmaa kohtaan olevan suurta ja todistavat tarpeesta osoittaa ohjelmalle enemmän inhimillisiä ja taloudellisia resursseja, jotta lisätään tukea saavien hankkeiden määrää;

Suositukset

Täytäntöönpanon oikeudelliset näkökohdat

11.  suosittelee, että Kansalaisten Eurooppa -ohjelman seuraava sukupolvi hyväksyttäisiin niin, että sen oikeusperusta mahdollistaisi parlamentin osallistumisen ohjelman hyväksymiseen lainsäädäntövallan käyttäjänä tavallisen lainsäätämisjärjestyksen mukaisesti yhdenvertaiselta pohjalta neuvoston kanssa; kannustaa komissiota selvittämään mahdollisia ratkaisuja tämän tavoitteen saavuttamiseksi;

Täytäntöönpanon rahoitukselliset näkökohdat

12.  katsoo, että laadukkaita hankkeita on hylätty sen vuoksi, ettei Kansalaisten Eurooppa ‑ohjelman rahoitus ole ollut riittävää, esimerkiksi Euroopan muistiperintö- ja Kansalaisyhteiskunta-hankkeet (onnistumisaste on kuusi prosenttia, kun Luova Eurooppa -ohjelman Kulttuuri-hankkeiden onnistumisaste on 19,64 prosenttia ja MEDIA-hankkeiden 45,6 prosenttia); katsoo, että tämä ohjelma on tärkeässä asemassa, sillä se on ennakkoedellytys kansalaisten osallistumiselle unionin demokraattiseen elämään, ja huomattava lisäys nykyiseen budjettiin olisi välttämätön, jotta voitaisiin saavuttaa korkeampi tavoiteaste; kehottaa siksi komissiota, neuvostoa ja jäsenvaltioita harkitsemaan Kansalaisten Eurooppa -ohjelmalle noin 500 miljoonan euron kokonaisrahoituspuitteita seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä, ja toteaa, että se vastaa vain yhtä euroa kansalaista kohti;

13.  toteaa, että eurooppalaisen kansalaisaloitteen ja Kansalaisten Eurooppa -ohjelman yhteisenä tavoitteena on mahdollistaa kansalaisten suora osallistuminen EU:n politiikan kehittämiseen, mikä mahdollistaa synergian saavuttamisen; kehottaa komissiota kuitenkin varmistamaan, että kansalaisaloitetta ei rahoiteta Kansalaisten Eurooppa ‑ohjelman rajallisesta talousarviosta, kuten nyt tapahtuu, ja kehottaa jäsenvaltioita osallistumaan enemmän molempien toimien taloudelliseen tukemiseen;

14.  toteaa, että kertakorvaus- tai kokonaishintajärjestelmässä olisi otettava huomioon EU:n jäsenvaltioiden elinkustannuksista johtuvat hintaerot; suosittelee harkitsemaan tätä järjestelyä ja ennakkomaksujen vähentämistä uudelleen, jotta voidaan varmistaa rahoitettavien hankkeiden kestävyys ja tukea paikallisten hallintoelinten tai organisaatioiden yhteistyötä paremmin pidemmällä aikavälillä ja erityisesti tarjota paremmat osallistumismahdollisuudet pienille organisaatioille, joilla on rajalliset rahoitusvalmiudet, tai osallistujille, joilla on erityistarpeita;

15.  pyytää komissiota ja koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanovirastoa (EACEA) arvioimaan tiettyjen budjettijärjestelyjen vaikutusta hakijoihin ja mahdollisesti tukikelpoisiin hakijoihin; pyytää erityisesti arvioimaan, saattoivatko vuonna 2015 maksumäärärahojen akuutista puutteesta johtunut ennakkomaksutason alentaminen (50 prosentista 40 prosenttiin hankkeille ja 80 prosentista 50 prosenttiin toiminta-avustuksille ja kansallisille yhteyspisteille), yhteisrahoituksen tarve ja samojen parametrien soveltaminen todellisista elinkustannuksista ja maantieteellisestä etäisyydestä riippumatta asettaa tietynlaiset järjestöt ja tietyt jäsenvaltiot epäedulliseen asemaan ja tapahtuuko näin edelleen; pyytää lisäksi kehittämään uusia strategioita, jotta unionin toimielimiä voidaan tuoda lähemmäs kansalaisia ja jotta kansalaisille voidaan tiedottaa paremmin erilaisista EU:n toimintalinjoista;

16.  toteaa, että kertakorvaus- tai kokonaishintajärjestelmään olisi lisättävä uusi parametri, jotta voidaan ottaa tehokkaammin mukaan henkilöt, joilla on erityistarpeita, sillä vammaisten henkilöiden osallistuminen edellyttää paljon enemmän henkilöstöä ja usein lisätoimia, jotka puolestaan aiheuttavat lisäkustannuksia;

17.  korostaa, että toiminta-avustukset takaavat edunsaajien (eli ajatushautomoiden) riippumattomuuden ja tarjoavat mahdollisuuden pitkän aikavälin suunnitteluun näkemyslähtöisten toimien toteuttamiseksi ja asiantuntemuksen kehittämiseksi; kehottaa käyttämään erityiskriteerejä, indikaattoreita ja vuotuista raportointia, joilla seurataan edistymistä kohti tavoitteita ja varmistetaan, että nämä rahoitusjärjestelyt eivät johda edunsaajan riippuvuuteen komissiosta;

18.  kehottaa komissiota ja EACEA:ta rahoittamaan julkisesti kolmannesta lohkosta ”Horisontaalinen toimi – Tulosten hyödyntäminen: hankkeen tulosten analysoiminen, levittäminen ja käyttäminen” aiheutuvat kustannukset;

19.  kehottaa komissiota ja EACEA:ta sisällyttämään 31. joulukuuta 2017 mennessä annettavaan väliarviointikertomukseen kattavan arvion ohjelman varainhallinnosta ja talousarvion toteutuksesta ja ottamaan opikseen tästä arviosta, jotta voitaisiin määritellä tulevaisuuden tavoitteet uudestaan ja mukauttaa ohjelman talousarviovaatimuksia seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä;

Koordinointi- ja viestintänäkökohtia

20.  kehottaa komissiota keräämään kaikki hyödylliset tiedot Kansalaisten Eurooppa ‑ohjelmasta (ohjelmaopas, painopisteet, ehdotuspyynnöt, käynnissä olevat ja aiemmat hankkeet, tulokset ja saadut kokemukset sekä tiedotuslehti) sekä kaikista muista ohjelmista, toimista, avustuksista ja rakennerahastoista, jotka kuuluvat Euroopan kansalaisuuden kehykseen (kuten Kansalaisten Eurooppa -aloite ja eurooppalainen vapaaehtoispalvelu) yhteen ainutkertaiseen, käyttäjäystävälliseen viestintäportaaliin (keskitetty palvelupiste verkkofoorumina), jota myös vammaisten on helppo käyttää; suosittelee, että tätä foorumia käytettäisiin edunsaajien yhteystiedot sisältävänä julkisena rekisterinä ja välineenä, jonka avulla saa nähtäväksi hankkeiden kuvaukset ja voi etsiä kumppaneita muista maista;

21.  painottaa, että hylättyihin hakemuksiin olisi vastattava asianmukaisesti ja ilmoitettava hylkäämisen syyt, erityisesti silloin kun hakemuksen esittänyt yhteisö pyytää selitystä; ehdottaa, että mahdollisuuksien mukaan pohdittaisiin, mitkä ovat samankaltaisten hylättyjen hakemusten keskeiset ongelmat;

22.  painottaa, että tietyt Kansalaisten Eurooppa -ohjelman tavoitteet ovat samankaltaisia kuin eurooppalaisen kansalaisaloitteen tavoitteet tai täydentävät niitä; toteaa, että samankaltaista on erityisesti pyrkimys saada kansalaiset mukaan unionin työhön; katsoo, että tästä syystä olisi toteutettava toimia, joiden avulla päästään yhteisymmärrykseen lähestymistavasta, jota noudatetaan suunniteltaessa kansalaisten osallistumista ja osallistavaa demokratiaa koskevia unionin politiikkatoimia, joita johdonmukainen viestintästrategia tukee, jotta kaikki Euroopan kansalaisuuteen liittyvät komission ohjelmat voidaan koota yhdeksi kokonaisuudeksi mahdollisesti arvostamalla enemmän ja tuomalla esiin välittömiä kokemuksia ja ruohonjuuritason osallistumista;

23.  painottaa, että on luotava julkinen luettelo mahdollisista kumppaneista kaikissa jäsenvaltioissa, jotta voidaan helpottaa kumppanuutta niiden tahojen välillä, jotka haluavat osallistua Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaan;

24.  suosittelee myös, että perustetaan verkkofoorumi kansalaisuuden alalla toimiville ja ohjelman tukea saaville tärkeimmille organisaatioille, jotta voidaan koota hyviä käytäntöjä, kehittää valmiuksia ja lisätä näkyvyyttä hankkeiden päätyttyä;

25.  kehottaa komissiota nostamaan ohjelman profiilia ja lisäämään yleisön tietoisuutta sen tavoitteista ja panemaan täytäntöön Kansalaisten Eurooppaa koskevan osallistavan viestintästrategian, jossa käytetään sosiaalisia verkostoja, radiota, tv-mainontaa ja ilmoitustauluja, vahvistamaan paikallista osallistumista ja kansallisten yhteyspisteiden aktiivista toimintaa sekä päivittämään sisältöä jatkuvasti ja luomaan yhteyksiä uusiin yleisöihin osallistujamaissa ja erityisesti niissä, joissa osallistumistaso on alhainen, varsinkin nuorten, vammaisten ja haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden keskuudessa;

26.  katsoo, että ohjelmaa olisi myös käytettävä tuomaan esiin Euroopan unionissa jo olemassa olevia suoran osallistumisen väyliä, kuten eurooppalainen kansalaisaloite, kansalaisfoorumit ja julkiset kuulemiset, jotta voidaan herättää tietoisuutta suoran vaikuttamisen mahdollisuuksista unionin institutionaalisessa rakenteessa;

27.  kehottaa osallistujamaita nimeämään kansallisen yhteyspisteen, jos ne eivät vielä ole sitä tehneet; suosittelee, että koordinointia ja synergiaa tehostetaan näiden maiden, jäsenvaltioiden ja komission välillä;

28.  toteaa, että suurin haaste on saavuttaa nykyiset kunnianhimoiset päämäärät käytettävissä olevan rajallisen rahoituksen avulla; painottaa jäsenvaltioiden, alueiden ja paikallishallintojen merkitystä ohjelman vaikuttavuuden ja suosion lisäämisessä myös siten, että jäsenvaltiot maksimoivat kansallisten yhteyspisteiden potentiaalin siten, että yhteyspisteille annetaan mahdollisuus työskennellä ja vaihtaa kokemuksia muiden vastaavien hankkeiden, kuten Erasmus+ ja Luova Eurooppa, kanssa; kehottaa EACEA:ta pyrkimään mahdollisuuksien mukaan luomaan synergiaa erilaisten EU-ohjelmien (kuten Luova Eurooppa, Erasmus+, sekä Euroopan sosiaalirahasto) kanssa, jotta voidaan tuottaa mittakaavaetuja ja maksimoida vaikutus;

29.  kehottaa komissiota tehostamaan edelleen toimiaan hallinnon yksinkertaistamiseksi, kun otetaan huomioon, että muodollisten vaatimusten täyttäminen on joskus vaikeaa erityisesti pienille organisaatioille, joita ei saisi syrjiä byrokratiaan liittyvistä syistä;

30.  suosittelee, että viestintään kohdennettuja varoja ei käytettäisi kattamaan toimielinten välistä viestintää unionin painopisteistä, kuten tällä hetkellä on vahvistettu nykyistä ohjelmaa koskevan asetuksen 12 artiklassa, vaan että niitä käytettäisiin ohjelman itsensä tunnetuksi tekemiseen osallistujamaissa ja erityisesti niissä, joissa osallistumistaso on alhainen;

Ohjelman painopiste ja tavoitteet

31.  kehottaa virallistamaan seuraavan sukupolven ohjelmassa monivuotisen lähestymistavan painopisteiden määrittelyssä ja lisäämään lohkojen ja ohjelman osien välisiä synergioita; painottaa, että ohjelman rakenteen mahdollinen muutos olisi toteutettava siten, että vältetään sekaannuksen mahdollisuus sen loppukäyttäjien keskuudessa ja näin ollen sen vaikutuksen heikkeneminen;

32.  on tyytyväinen EU:n kansalaisten ja yhteiskunnallisten näkökohtien painottamiseen, koska sen ansiosta EU:n toimielimet voivat osallistua kansalaisyhteiskuntaan suoraan kentällä; korostaa, että ohjelman painopisteissä on tärkeää keskittää hankkeet Euroopan nykyisiin haasteisiin eli monimuotoisuuden, muuttoliikkeen, pakolaisten, radikalisoitumisen estämisen, sosiaalisen osallisuuden edistämisen, kulttuurien välisen vuoropuhelun, rahoitusongelmien ratkaisemisen ja yhteisen eurooppalaisen kulttuuriperinnön tunnistamisen kaltaisiin kysymyksiin; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita vahvistamaan yhteyksiä ohjelman prioriteettien ja Euroopan kansalaisuuteen liittyvien toimintalinjojen sekä Euroopan kansalaisten päivittäisen elämän välillä;

33.  toteaa, että ohjelmalla olisi saavutettava enemmän erilaisia osallistujia, taattava sellaisten henkilöiden osallistuminen, joilla on erityistarpeita, ja edistettävä syrjäytyneiden ja äänioikeudettomien henkilöiden, kuten muuttajien, pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden, osallistumista;

34.  katsoo, että ohjelmassa olisi tarvittaessa hyödynnettävä ruohonjuuritasolla olemassa olevia menestyneitä aloitteita, kuten kuntien välistä yhteistyötä;

35.  painottaa tarvetta kehittää – Euroopan muistiperintö -lohkon alaisuudessa – eurooppalaista identiteettiä, joka olisi suunnattava kohti tulevaisuutta eikä pelkästään menneisyyteen ja jonka olisi oltava moniarvoinen, kulttuurien rajat ylittävä ja avoin muuttovirroille ja muualta maailmasta tuleville vaikutteille, jotta voidaan saavuttaa yleinen eurooppalaisille arvoille sekä eurooppalaiselle maalliselle ja henkiselle perinnölle pohjautuva integraatio; pitää tärkeänä varmistaa, että historiaa ei käytetä erottavana välineenä vaan tilaisuutena ratkaista ajankohtaisia haasteita hienovaraisen tulkinnan sekä osaavien ja kohdennettujen koulutusohjelmien avulla; korostaa, että on tärkeää tukea sukupolvien välisiä hankkeita, jotka mahdollistavat kokemusten vaihtamisen vanhempien ja nuorempien sukupolvien välillä;

36.  korostaa tarvetta kannustaa hankkeita, joissa esitetään uusia tapoja käydä vuoropuhelua kansalaisten kanssa houkuttelevassa muodossa ja houkuttelevalla tyylillä ja moniulotteista lähestymistapaa soveltaen;

37.  ehdottaa, että komissio julkaisee vuosittain tiivistelmäkertomuksen, joka sisältää tärkeimmät Eurooppa-hankkeen parantamista koskevat ehdotukset, joita Kansalaisten Eurooppa -ohjelmasta rahoitettujen hankkeiden osallistujat ovat esittäneet;

38.  painottaa tarvetta parantaa ohjelmaa ehdotuksilla, jotka koskevat kansalaisten osallistumista demokratiaprosessiin ja EU:n päätöksentekoon siten, että niillä lisätään kansalaisten mahdollisuuksia käyttää oikeuksiaan esimerkiksi toteuttamalla verkkovaikuttamista; korostaa, että tätä varten unionin ja sen jäsenvaltioiden olisi kehitettävä toimia ja politiikkaa, joilla parannetaan erityisesti lasten ja nuorten monialaisen, luovan ja kriittisen ajattelun taitoja ja heidän digitaalista lukutaitoaan ja medialukutaitoaan sekä lisätään heidän osallisuuttaan ja tiedonhaluaan, jotta he pystyvät tekemään tietoon perustuvia päätöksiä ja antamaan myönteisen panoksen demokraattisiin prosesseihin;

39.  painottaa, että unionin jäsenyyttä tavoittelevien maiden osallistuminen ohjelmaan johtaa parempaan keskinäiseen ymmärrykseen ja tiiviiseen yhteistyöhön; kehottaa lisäämään ohjelman kansainvälisyyttä kutsumalla kaikki Euroopan vapaakauppaliiton (EFTA) ja Euroopan talousalueen (ETA) maat, liittyvät maat ja ehdokasmaat yhdistämään voimansa unionin jäsenvaltioiden kanssa hankkeisiin hakemisessa, ja kehottaa tehostamaan yhteistyötä unionissa toimivien kansalaisjärjestöjen, itäisen ja eteläisen kumppanuuden valtioiden ja mahdollisten ehdokasmaiden kanssa, jotta unioni tuotaisiin lähemmäksi kansalaisia; ehdottaa EU:n ja naapurimaiden organisaatioiden yhteistyön edistämistä eurooppalaisten arvojen alalla;

40.  painottaa tarvetta kehittää ystävyyskuntatoimintaa siten, että keskitytään ohjelman hyödyntämiseen, sen edistämiseen ja tuloksiin, mukaan luettuna varojen asianmukainen kohdentaminen;

o
o   o

41.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1)EUVL L 115, 17.4.2014, s. 3.
(2)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0005.

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö