Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 106 A artiklan,

–  ottaa huomioon vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 2. joulukuuta 2013 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013(1),

–  ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2. joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen(2) (jäljempänä ’toimielinten välinen sopimus’),

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(3),

—  ottaa huomioon Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä 26. toukokuuta 2014 annetun neuvoston päätöksen 2014/335/EU, Euratom(4),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2017(5) sekä siihen liittyvät parlamentin, neuvoston ja komission yhteiset lausumat(6),

–  ottaa huomioon neuvoston 21. helmikuuta 2017 antamat päätelmät varainhoitovuoden 2018 talousarviomenettelyn suuntaviivoista (6522/2017),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 86 a artiklan,

–  ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön (A8-0060/2017),

A.  ottaa huomioon, että vuosi 2018 on monivuotisen rahoituskehyksen 2014–2020 viides vuosi;

B.  katsoo, että sisäisen taloudellisen ja sosiaalisen tilanteen sekä ulkoisten haasteiden ja poliittisen epävarmuuden vuoksi vuoden 2018 EU:n talousarvioon kohdistuu todennäköisesti edelleen painetta;

C.  katsoo, että talousarviossa on reagoitava välittömiin haasteisiin ja kriiseihin löytämällä unionin yhteiseen tulevaisuuteen investoivia kestäviä vastauksia;

Kestävää kasvua, työllisyyttä ja turvallisuutta edistävä talousarvio

1.  on tyytyväinen siihen, että EU:n talousarviolla on merkittävä rooli konkreettisten ratkaisujen löytämisessä EU:n kohtaamiin haasteisiin; korostaa, että EU:n tasolla keskeisiä huolia ovat ihmisarvoiset, laadukkaat ja pysyvät työpaikat erityisesti nuorille, talouskasvu ja sosioekonominen lähentyminen, muuttoliike, turvallisuus ja populismin torjunta sekä ilmastonmuutos ja että EU:n talousarvio muodostaa yhä osan näiden ongelmien ratkaisua; korostaa, että solidaarisuuden on yhä oltava yksi EU:n talousarvion perusperiaatteista; painottaa, että vain vahvasta ja kohdennetusta EU:n talousarviosta, jolla on todellista eurooppalaista lisäarvoa, hyötyvät sekä kaikki jäsenvaltiot että EU:n kansalaisetkin; odottaa, että komissio antaa vuodeksi 2018 talousarvioesityksen, jonka avulla EU voi jatkaa vaurauden tuottamista kasvun ja työpaikkojen avulla ja varmistaa kansalaistensa turvallisuuden;

2.  katsoo, että budjettikurin säilyttämisen ohella EU:n talousarviolla on oltava välineet, joiden avulla se voi vastata moniin kriiseihin samanaikaisesti, ja tämän vuoksi on vaadittava tietyn tasoista joustavuutta; on sitä mieltä, että EU:n talousarvion painopisteiden keskiössä ovat edelleen kasvu ja työpaikat, mutta kestävä edistyminen ja kehitys näillä aloilla on saatava aikaan samalla, kun puututaan EU:n kansalaisten turvallisuutta koskeviin huoliin; pyytää jälleen, että EU:n vuoden 2018 talousarvion prioriteettien asettamiseen sovelletaan temaattista keskittämistä;

Tutkimus, infrastruktuuri ja pk-yritykset keskeisinä kasvun ja työpaikkojen edistäjinä

3.  korostaa, että EU:n talouden kilpailukyvyn parantaminen, infrastruktuuri, hyvin rahoitettu tutkimus, taitojen kehittämiseen suunnattu tuki ja EU:n jatkuva sitoutuminen investointien vahvistamiseen ovat keskeisessä asemassa, kun tarkoituksena on varmistaa talouskasvu ja työpaikkojen luominen; katsoo, että sosiaalisesti ja ympäristön kannalta kestävien ja hyväpalkkaisten työpaikkojen luominen on yksi EU:n talousarvion keskeisistä painopisteistä; katsoo, että työpaikkoja luodaan lähinnä yksityisellä sektorilla ja että riittävän suurta talousarviotukea on niin ollen osoitettava sekä yksityiseen että julkiseen sektoriin tehtävien investointien edistämiseen siten, että erityistä huomiota kiinnitetään pk-yrityksiin; painottaa tämän seurauksena Euroopan kansalaisille ja yrityksille todellista lisäarvoa tuottavan otsakkeen 1 a merkitystä ja pyytää, että tälle otsakkeelle taataan asianmukainen määrä rahoitusta;

4.  korostaa, että todellisen kilpailukyvyn aikaansaaminen EU:ssa sekä maailmanlaajuisesti innovoivan ja kilpailukykyisen EU:n talouden varmistaminen edellyttävät investointeja tutkimukseen ja innovointiin sekä tukea uusyrityksille; pitää valitettavana, että hakemusten onnistumisaste on tutkimuksen ja innovoinnin alalle annettavan riittämättömän EU:n rahoituksen vuoksi hälyttävän alhainen ja että monet laadukkaat tutkimuksen ja innovoinnin alan hankkeet jätetään ilman EU:n rahoitusta; panee merkille, että monet sidosryhmät, pk-yritykset mukaan luettuina, eivät enää ole halukkaita toimittamaan Horisontti 2020 -hankkeita koskevia ehdotuksia; pyytää tältä osin, että Horisontti 2020 -ohjelmaa varten taataan asianmukainen määrä määrärahoja ja samalla jatketaan ohjelman yksinkertaistamista; painottaa, että Horisontti 2020 ‑ohjelman budjettia ei pidä lisätä muiden tutkimusohjelmien kustannuksella;

5.  tiedostaa, että pk-yritykset ovat edelleen Euroopan talouden selkäranka ja että niillä on jatkossakin ratkaiseva työpaikkoja luova ja kasvua edistävä tehtävä EU:ssa; katsoo, että pk-yritykset ovat pääasiallisia työpaikkojen luomisen lähteitä, minkä vuoksi niille on taattava asianmukainen rahoitus; pyytää tässä yhteydessä, että COSME-ohjelman määrärahoja lisätään sen onnistuminen huomioon ottaen; korostaa, että uudessa monivuotisessa rahoituskehyksessä on tärkeää vahvistaa COSME-ohjelmaa, jotta pk-yrityksille voidaan tarjota aiempaa merkittävämpää EU:n tukea; katsoo, luomalla yhteisvaikutuksia muiden rahoitusvälineiden kanssa saataisiin aikaiseksi parempia tuloksia;

6.  kannattaa painokkaasti eurooppalaisten infrastruktuuriverkostojen yhteentoimivuuden kehittämistä ja tehostamista; katsoo, että Verkkojen Eurooppa -välineen rahoitus on näiden tavoitteiden saavuttamisen kannalta ensiarvoisen tärkeä, ja pyytää komissiota varmistamaan, että rahoitus on asianmukaisella tasolla vuonna 2018;

7.  korostaa Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR) merkittävää roolia ja mahdollisuuksia vähentää Euroopassa yhä olevaa investointivajetta ja antaa arvoa tähän mennessä saavutetuille myönteisille tuloksille; pitää myönteisenä komission ehdotusta pidentää ESIR-rahaston voimassaoloaikaa vuoteen 2020 saakka, ja katsoo, että rahaston toimintaa ja myös täydentävyysperiaatteen ja maantieteellisen tasapainon soveltamista olisi edelleen parannettava ja että tältä osin lisätoimet ovat tarpeen; painottaa, että ESIR-rahastosta rahoitetut hankkeet on valittava laadun ja kysynnän perusteella; pitää myönteisinä komission aikomusta vahvistaa Euroopan investointineuvontakeskuksen roolia entistä kohdennetumman paikallisen teknisen tuen toimittamisessa eri puolilla EU:ta ja parantaa maantieteellistä tasapainoa; kehottaa komissiota myös analysoimaan säännöllisesti ESIR-rahaston lisäarvon arvioimalla rahaston vaikutuksia;

Koulutus ja nuorisotyöllisyys – nuoremman sukupolven menestyksen ennakkoedellytykset

8.  katsoo, että koulutus on kestävien, hyväpalkkaisten ja vakituisten työpaikkojen ennakkoedellytys; korostaa, että liikkuvuus on tärkeä keino, jolla nuoret eurooppalaiset voivat hyödyntää ihmisten koko osaamiskirjoa, ja lisäksi sen avulla laajennetaan koulutus-, ammattikoulutus- ja työllistymismahdollisuuksia; pitää tältä osin myönteisenä Erasmus+ -ohjelmaa sen helpottaessa nuorten opiskelijoiden, harjoittelijoiden ja vapaaehtoistyöntekijöiden Euroopan sisäistä liikkuvuutta; katsoo, että erityisesti nousevan nationalismin ja populismin aikoina on tärkeää helpottaa luontevaa vuorovaikutusta eri Euroopan maiden ja kulttuurien välillä, jotta voidaan lisätä eurooppalaista tietoisuutta ja identiteettiä; pyytää tässä yhteydessä, että Erasmus+ -ohjelman rahoitusta lisättäisiin edelleen vuonna 2018;

9.  painottaa, että nuorisotyöttömyys on yksi keskeisistä huolenaiheista Euroopan tasolla, koska sillä on erityisen suuri sosiaalinen vaikutus erityisesti unionin köyhimmillä alueilla, ja että se on kokonaiseen nuorten eurooppalaisten sukupolveen kohdistuva riski ja vaikeuttaa pitkäaikaista talouskasvua; korostaa, että nuorisotyöllisyysaloitteelle myönnetään osana EU:n vuoden 2017 talousarviota koskevaa sovittelusopimusta 500 miljoonan euron määrärahat vuonna 2017 hyväksyttävässä lisätalousarviossa; katsoo, että nuorisotyöllisyysaloite on olennainen osa työllisyyttä ja kasvua koskevaa unionin ensisijaista tavoitetta, ja on lujasti sitoutunut turvaamaan riittävän rahoituksen nuorisotyöttömyyden torjuntaan ja jatkamaan nuorisotyöllisyysaloitteen toteutusta nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen loppuun saakka, ja samanaikaisesti parantamaan sen toimintaa ja täytäntöönpanoa; korostaa tässä yhteydessä EU:n nuorisostrategian merkitystä;

10.  panee tyytyväisenä merkille ehdotuksen käynnistää ”Interrail-kortti Eurooppaan 18 vuotta täyttäville” -hanke; painottaa, että hankkeella on mahdollisuus lisätä eurooppalaista tietoisuutta ja identiteettiä; korostaa kuitenkin, että hanketta ei pitäisi rahoittaa muiden, erityisesti nuorisoa ja kulttuuria koskevien EU:n onnistuneiden ohjelmien kustannuksella ja että sen pitäisi olla sosiaalisesti mahdollisimman osallistava ja sen yhteydessä olisi pidettävä huolta myös siitä, että Euroopan reuna-alueiden saarien asukkaat osallistuvat ohjelmaan; pyytää komissiota arvioimaan aloitteen mahdolliset kustannukset ja rahoituslähteet ja esittämään tarkoituksenmukaisia ehdotuksia;

EU:n talousarvion perinteiset painopisteet investointiperiaatteina

11.  kannattaa painokkaasti aluepolitiikkaa yhtenä keskeisenä taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen koheesion varmistavana investointivälineenä EU:n talousarviossa; painottaa, että aluepolitiikka luo kasvua ja työllisyyttä kaikissa jäsenvaltioissa; on kuitenkin huolissaan siitä, että toimenpideohjelmien täytäntöönpano EU:n tasolla on viivästynyt nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen aikana tavalla, jota ei voida hyväksyä, mikä on tähän mennessä vähentänyt investointeja, jotka eivät niin ollen ole edistäneet riittävästi kasvua ja työpaikkojen luomista tai kaventaneet taloudellisia, sosiaalisia ja alueellisia eroja Euroopan alueilla ja Euroopan alueiden välillä; pyytää komissiota määrittämään viipeiden syyt ja jäsenvaltioita tekemään yhteistyötä viipeisiin puuttumiseksi, jotta erityisesti varmistetaan, että hallinto-, tarkastus- ja todentamisviranomaisten nimittäminen saadaan päätökseen ja täytäntöönpanoa nopeutetaan huomattavasti;

12.  tunnustaa Euroopan maataloussektorin merkityksen elintarviketurvan ylläpitäjänä ja biodiversiteetin hoitajana EU:ssa; ilmaisee täyden tukensa Venäjän kauppasaarrosta, lintuinfluenssasta ja maito- ja liha-alan kriisistä kärsiville viljelijöille; pyytää komissiota sen vuoksi jatkamaan tukeaan viljelijöille, jotka ympäri Eurooppaa yrittävät selviytyä odottamattomista markkinoiden heilahteluista, ja turvaamaan turvallisen ja laadukkaan elintarvikehuollon; pyytää kiinnittämään asianmukaisesti huomiota pienviljelyyn ja pienimuotoiseen kalastukseen;

Sisäiset haasteet

13.  on vakuuttunut siitä, EU:n talousarvio ei nykyolosuhteissa osoitetusti riitä maahanmuutto- ja pakolaiskriisin seurausten ja vastaavien humanitaaristen haasteiden tai esimerkiksi lisääntyvästä kansainvälisestä terrorismista johtuvien turvallisuusalan haasteiden käsittelyyn; korostaa, että tältä perustalta ongelmaan on löydettävä kestävä ratkaisu, sillä toistuva erityisvälineiden, kuten joustavuusvälineen, käyttöönotto on osoittanut, että EU:n talousarviota ei ole alun perin suunniteltu tämän kokoluokan kriiseihin vastaamiseen; huomauttaa, että maahanmuutto- ja pakolaiskriisin käsittelyä varten on hyväksyttävä johdonmukainen strategia, jossa on myös selkeät, mitattavissa olevat ja ymmärrettävät tavoitteet; muistuttaa kuitenkin, että vaikka näihin haasteisiin vastaamiseksi on otettava käyttöön täydentäviä määrärahoja, tämä tarve ei saa mennä muiden tärkeiden unionin politiikkojen, kuten työllisyyden ja kasvun, edelle;

14.  pitää myönteisenä muun muassa sisäisen turvallisuuden rahaston ja turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston asemaa muuttoliike- ja pakolaiskriisin seurausten ja vastaavien humanitaaristen haasteiden käsittelyn välineinä ja vaatii näiden rahastojen osalta riittävää budjetointia tulevina vuosina; tunnustaa jäsenvaltioiden välisen taakanjaon periaatteen merkityksen rahoitettaessa toimia, joiden avulla pakolaisista pidetään asianmukaisesti huolta; pitää myönteisenä myös oikeus- ja sisäasioiden alan EU:n virastojen, kuten Europolin, Euroopan raja- ja merivartioviraston, Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston (EASO), Eurojustin, perusoikeusviraston ja eu-Lisan roolia, ja pyytää tässä yhteydessä, että ne saisivat tehtäviensä hoitoon enemmän määrärahoja ja henkilöstöä; on ehdottomasti sitä mieltä, että EU:n on investoitava enemmän rajaturvallisuuden vahvistamiseen ja rajavalvontaan, lainvalvontavirastojen ja kansallisten viranomaisten välisen yhteistyön tehostamiseen sekä terrorismin, radikalisoitumisen sekä vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan parantamalla kotouttamistoimia ja -käytäntöjä, varmistamalla tietojärjestelmien yhteentoimivuuden ja takaamalla asianmukaiset palauttamisoperaatiot sellaisten henkilöiden osalta, jotka eivät ole oikeutettuja kansainväliseen suojeluun, kunnioittaen kaikilta osin palautuskiellon periaatetta;

15.  painottaa, että sisäisen turvallisuuden rahaston (IFS) nykyinen budjetti (noin 700 miljoonaa euroa sitoumuksina) ei riitä kansainvälisestä terrorismista aiheutuvien turvallisuushaasteiden käsittelemiseen; pyytää näin ollen, että rahoitusta lisätään, jotta turvallisuusinfrastruktuuri voidaan nostaa riittävämmälle ja nykyaikaisemmalle tasolle;

16.  muistuttaa unionin erillisvirastojen merkityksestä varmistettaessa unionin lainsäädännöllisten prioriteettien täytäntöönpano ja pyrittäessä siten saavuttamaan EU:n politiikan tavoitteet, jotka liittyvät muun muassa kilpailukykyyn, kasvuun ja työllisyyteen sekä nykyisen muuttoliike- ja pakolaiskriisin hallintaan; pitää siksi välttämättömänä osoittaa hallinto- ja toimintamenoihin riittävät rahoitus- ja henkilöresurssit, jotta virastot voivat hoitaa niille annetut tehtävät ja saavuttaa mahdollisimman hyviä tuloksia; korostaa, että virastojen henkilöstöön ja määrärahoihin vuoden 2014 talousarviosta alkaen tehtyjä lisäyksiä pidetään osana uusia politiikkatoimia ja lainsäädäntöä, eivätkä ne sisälly viiden prosentin henkilöstövähennystä koskevan tavoitteen laskelmaan; korostaa niin ollen, että vuoden 2018 talousarviossa ei pitäisi suunnitella mitään lisävähennyksiä EU:n virastojen henkilöstötaulukoihin sen viiden prosentin lisäksi, josta on sovittu toimielinten sopimuksessa Euroopan unionin kunkin toimielimen ja elimen osalta;

17.  kannattaa painokkaasti puolustusalan tutkimusaloitteita, joiden tarkoituksena on kannustaa jäsenvaltioita parantamaan yhteistyötään ja aikaansaamaan yhteisvaikutusta puolustusalalla; korostaa kuitenkin, että tällaiselle toiminnalle on annettava uusia resursseja, sillä se on uusi poliittinen aloite, joka vaikuttaa merkittävästi EU:n talousarvioon; pyytää lisäksi, että tutkitaan kaikki mahdollisuudet rahoittaa puolustusalan tutkimusohjelma, jolle osoitetaan budjetti seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä; muistuttaa, että perussopimusten määräyksiä on noudatettava, ja pitää puolustusalan yhteistyön lujittamista yhtenä tarpeen olevana vaihtoehtona, jotta vastataan EU:n kohtaamiin turvallisuushaasteisiin, joita pitkittynyt epävakaus unionin naapurustossa ja epävarmuus tiettyjen EU:n kumppaneiden sitoutumisesta Naton tavoitteisiin ovat aiheuttaneet; korostaa lisäksi tarvetta parantaa Euroopan puolustusalan kilpailukykyä ja innovointia, jotka voivat osaltaan edistää kasvua ja työpaikkojen luontia; vaatii jäsenvaltioita varmistamaan asianmukaisen budjetoinnin ulkoisten haasteiden käsittelemiseksi yhdenmukaisemmalla tavalla; panee merkille Euroopan puolustusrahaston ja sen tutkimus- ja valmiusikkunan perustamisen;

18.  painottaa, että EU:n talousarviosta on tuettava Pariisin sopimuksen tavoitteiden ja EU:n omien pitkän aikavälin ilmastotavoitteiden saavuttamista täyttämällä vuosia 2014–2020 koskevassa monivuotisessa rahoituskehyksessä säädetty ilmastoa koskeva 20 prosentin rahoitustavoite; ilmaisee huolensa siitä, että EU:n vuotta 2020 koskevia biodiversiteettitavoitteita ei saavuteta ilman merkittäviä lisäponnistuksia; korostaa näin ollen biodiversiteetin suojelun valtavirtaistamisen tärkeyttä EU:n talousarviossa siten, että keskitytään erityisesti LIFE-ohjelmaan ja Natura 2000 -verkostoon;

Ulkoiset haasteet

19.  korostaa, että unionin talousarvio on myös ulkoisen solidaarisuuden väline, jolla toimitetaan kiireellistä apua humanitaarisissa ja siviileihin kohdistuvissa kriiseissä tarjoamalla tukea hädänalaisille maille; muistuttaa, että köyhyyden poistamista ja kestävää kehitystä koskevat haasteet on vahvistettu unionin ja sen jäsenvaltioiden keskeiseksi prioriteetiksi; muistuttaa tässä yhteydessä, että unioni on sitoutunut osallistumaan kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen sekä saavuttamaan tavoitteen antaa virallista kehitysapua 0,7 prosenttia BKTL:stä vuoden 2015 jälkeistä aikaa koskevan toimintasuunnitelman aikana; korostaa, että pitkällä aikavälillä kehitysapu tuottaa voittoa sijoituksesta kaupan lisääntymisen ja BKT:n kasvun muodossa Euroopassa;

20.  toistaa olevansa vakuuttunut siitä, että nykyisen maahanmuutto- ja pakolaiskriisin ja vastaavien humanitaaristen haasteiden perimmäisiin syihin puuttuminen edellyttää, että EU vahvistaa asemaansa investoimalla muuttovirtojen alkuperämaihin; pyytää komissiota suunnittelemaan etenemissuunnitelman, jonka avulla maahanmuuttokriisiin puututaan tehokkaasti; korostaa, että kaikki kehityspolitiikan välineet edellyttävät suurempia strategisia mukautuksia, jotta voidaan varmistaa vakaa taloudellinen ja sosiaalinen kehitys, joka ei vaaranna olemassa olevien ulkoisten politiikkojen täytäntöönpanoa; panee merkille, että investoinnit infrastruktuuriin, asumiseen, koulutukseen ja terveydenhoitoon ja pk-yritysten tukeen, jonka erityisenä painopisteenä ovat työpaikkojen luominen, sosiaaliturva ja sosiaalinen osallisuus, ovat osa ratkaisua, jolla puututaan muuttoliikkeen perimmäisiin syihin; suhtautuu sen vuoksi myönteisesti ulkoiseen investointiohjelmaan, joka johdonmukaisena ja koordinoituna kehyksenä tarjoaisi osaratkaisun näihin haasteisiin ja jonka avulla edistettäisiin investointeja Afrikkaan ja Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluviin maihin, ottaen huomioon, että ohjelman on oltava täysin yhdenmukainen kestävän kehityksen tavoitteiden kanssa ja edistettävä niiden saavuttamista; odottaa, että ulkoisella investointiohjelmalla edistetään kestävää kehitystä ihmisoikeuksia, ilmastonmuutoksen hillitsemistä tai hyvää hallintotapaa vaarantamatta ja että Euroopan kestävän kehityksen rahaston ja sen hankkeiden hallinnon avoimuus varmistetaan;

21.  panee merkille, että komissiolla on nykyään taipumuksena turvautua rinnakkaisiin budjettimekanismeihin, kuten Turkin-pakolaisavun koordinointivälineeseen, erityisrahastoihin ja muihin vastaaviin välineisiin, mikä ei kaikissa tilanteissa ole osoittautunut onnistuneeksi ratkaisuksi; on huolissaan siitä, että rahoitusvälineiden perustaminen unionin talousarvion ulkopuolelle heikentää talousarvion avointa hallintoa ja haittaa parlamentin oikeutta harjoittaa tehokasta menojen valvontaa; on niin ollen edelleen sitä mieltä, että viime vuosina ilmestyneet tilapäiset ulkoiset rahoitusvälineet on sisällytettävä EU:n talousarvioon siten, että niiden täytäntöönpano pysyy täysin parlamentin valvonnassa; korostaa kuitenkin, että näitä välineitä ei saa rahoittaa muiden olemassa olevien ulkoisten välineiden kustannuksella; panee merkille jäsenvaltioiden näihin rahastoihin lupaamien varojen ja jäsenvaltioiden tosiasiallisten rahoitusosuuksien eron ja kehottaa jäsenvaltioita pitämään lupauksensa toimittaa EU:n rahoitusosuuksia vastaavat rahoitusosuudet;

22.  painottaa, että yksi EU:n vakauden ja vaurauden säilyttämisen ehdoista on vakaa EU:n naapuruuspolitiikka; pyytää komissiota sen vuoksi varmistamaan, että etusijalle asetetaan investoinnit EU:n naapuruusmaihin ja täten tuetaan alueen pääasiallisiin ongelmiin puuttumiseen tähtääviä ponnistuksia, joita ovat muuttoliike- ja pakolaiskriisi ja vastaavat humanitaariset haasteet eteläisissä naapuruusmaissa ja Venäjän voimatoimet itäisissä naapuruusmaissa; muistuttaa, että EU:n kanssa assosiaatiosopimuksia täytäntöönpanevien maiden tukeminen on ensiarvoisen tärkeää poliittisten ja taloudellisten uudistusten helpottamisessa, mutta korostaa, että tällaista tukea olisi myönnettävä, kunnes kyseiset maat täyttävät tukikelpoisuuskriteerit erityisesti oikeusvaltion ja demokraattisten instituutioiden aseman vahvistamisen kannalta;

Riittävä määrä maksumäärärahoja – enemmän uskottavuutta EU:lle

23.  pyytää jälleen, että EU:n talousarviossa olisi riittävä määrä maksumäärärahoja, jotta se vastaisi pääasiallista tarkoitustaan investointibudjettina; on vakuuttunut siitä, että tämä ei toteudu, jos EU ei noudata sitoumuksiaan ja vaarantaa siten oman uskottavuutensa;

24.  korostaa, että jaetun hallinnoinnin piiriin kuuluvien, vuosina 2014–2020 toteutettavien ohjelmien täytäntöönpanoviipeet johtivat siihen, että vuosia 2016 ja 2017 koskevien maksupyyntöjen määrä väheni; on erityisen huolissaan siitä, että nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen loppua kohti muodostuu jälleen maksamattomien laskujen suma, ja muistuttaa, että vuoden 2014 lopussa määrä oli ennenäkemättömällä 24,7 miljardin euron tasolla; suhtautuu myönteisesti siihen, että komissio esitti monivuotisen rahoituskehyksen väliarvioinnin yhteydessä ensimmäistä kertaa vuoteen 2020 ulottuvan maksuennusteen, mutta korostaa, että se on päivitettävä asianmukaisesti joka vuosi, jotta budjettivallan käyttäjä voi toteuttaa tarvittavat toimenpiteet ajoissa;

25.  korostaa, että monivuotisen rahoituskehyksen väliarvioinnista ei ole vielä tehty lopullista sopimusta, mutta silti monet parhaillaan neuvottelujen kohteena olevat arvioinnin myönteiset osa-alueet, kuten erityisesti joustavuuden kasvu, saattaisivat osoittautua välttämättömiksi ehkäistäessä tulevaa maksukriisiä tai siihen reagoitaessa; katsoo, että jos koheesiopolitiikan täytäntöönpano nopeutuu odotetusti, suurempaa joustavuutta saatetaan tarvita jo ensi vuonna maksumäärärahojen riittävän määrän varmistamiseksi EU:n talousarviossa vastauksena täytäntöönpanon nopeutumiseen sekä sen välttämiseksi, että koheesiopolitiikan alaisuudessa kertyy maksamattomia laskuja vuoden loppuun;

26.  panee merkille ja pitää valitettavana, että yritysten veropetokset ja veronkierto ovat aiheuttaneet merkittäviä verotulojen menetyksiä jäsenvaltioissa, mikä pienentää niiden maksuosuuksia unionin talousarvioon; toteaa lisäksi, että tällainen epärehellinen verokilpailu tarkoittaa joissakin tapauksissa BKT:n siirtoja toisiin jäsenvaltioihin ja BKTL:n siirtoja unionin ulkopuolisiin veroparatiiseihin, jolloin jäsenvaltioiden yhteenlasketut maksuosuudet unionin talousarvioon ovat supistuneet;

27.  muistuttaa olleensa jo kauan sitä mieltä, että erityisrahoitusvälineiden (joustoväline, EU:n solidaarisuusrahasto, Euroopan globalisaatiorahasto ja hätäapuvaraus) maksumäärärahat on laskettava maksusitoumusmäärärahojen tavoin ylittämällä monivuotisen rahoituskehyksen maksujen enimmäismäärä; painottaa monivuotisen rahoituskehyksen meneillään olevan väliarvioinnin osalta, että monivuotisen rahoituskehyksen erityisvälineisiin liittyvien maksujen budjetointiongelman ratkaisussa on mahdollisesti edistytty ennakoimattomiin menoihin varatusta liikkumavarasta vuonna 2014 tehdyn päätöksen tarkistuksen ansiosta, vaikka tätä ongelmaa ei ole ratkaistu yksiselitteisesti;

Tulevaisuuden näkymät

28.  korostaa, että monivuotista rahoituskehystä koskevan asetuksen mukaisesti komissio aikoo esittää vuoden 2017 loppuun mennessä ehdotuksensa vuoden 2020 jälkeistä monivuotista rahoituskehystä varten ja että ehdotuksissa olisi otettava huomioon Yhdistyneen kuningaskunnan EU:sta eroamista koskeva päätös, joka vaikuttaa vuoden 2020 jälkeiseen monivuotiseen rahoituskehykseen; korostaa, että tämän päätöksen vuoksi on mahdotonta edetä tavalliseen tapaan; pitää äärimmäisen tärkeänä uuden rahoituskehyksen laatimiseen johtavaa prosessia ja uudistettua ja tehokkaampaa EU:n talousarviota ja odottaa sen olevan oikeassa suhteessa unionin kohtaamiin haasteisiin ja unionin jo tekemiin sitoumuksiin nähden; pyytää saattamaan meneillään olevan monivuotisen rahoituskehyksen väliarvioinnin nopeasti myönteisesti päätökseen, jotta voidaan varmistaa, että nykyistä rahoituskehystä muokataan tarvittavalla tavalla ja että EU:n talousarviosta tehdään entistä joustavampi, mikä on välttämätöntä unionin tavoitteiden saavuttamiseksi;

29.  korostaa, että EU:n talousarvion ennustettavuus ja pitkän aikavälin kestävyys ovat vahvan ja vakaan Euroopan unionin ennakkoedellytys; korostaa tarvetta yhdenmukaistaa monivuotisen rahoituskehyksen kesto sekä parlamentin että komission poliittisiin toimikausiin; kehottaa kiinnittämään huomiota siihen, että Yhdistyneen kuningaskunnan vetäytyminen EU:sta tarjoaa mahdollisuuden puuttua pitkäaikaisiin ongelmiin, jotka ovat olleet etenkin EU:n talousarvion tulopuolella esteenä sille, että EU:n talousarvion koko todellinen potentiaali olisi voitu hyödyntää, jotta kaikki Yhdistyneen kuningaskunnan hyväksi tehtävät korjaukset ja korjausmekanismit voidaan poistaa vähitellen; toistaa puoltavansa EU:n omien varojen perusteellista uudistusta ja on tässä suhteessa tyytyväinen siihen, että omia varoja käsittelevä korkean tason työryhmä on esittänyt lopullisen kertomuksen; kehottaa kaikkia osallistujia tekemään kertomuksen pohjalta asianmukaiset johtopäätökset ja analysoimaan mahdollisuutta toteuttaa omia varoja käsittelevän korkean tason työryhmän esittämät suositukset, joiden avulla EU:n talousarviosta tulisi vakaampi, yksinkertaisempi, riippumattomampi, oikeudenmukaisempi ja ennakoitavampi; odottaa, että kaikkien uusien omien varojen myötä jäsenvaltioiden BKTL-perusteiset maksuosuudet pienenisivät; suhtautuu myönteisesti omia varoja käsittelevän korkean tason työryhmän johtopäätökseen, joka koski EU:n talousarvion kohdentamista suurinta eurooppalaista lisäarvoa tuottaviin aloihin ja oikeudenmukaisen palautuman periaatetta, jonka pitäisi kertomuksen mukaan lopettaa se, että kaikki jäsenvaltiot hyötyvät EU:n talousarviosta niiden nettojäännöksestä huolimatta;

30.  kannustaa komissiota jatkamaan tulossuuntautunutta EU:n talousarviota koskevan strategian kehittämistä ja täytäntöönpanoa; painottaa tässä yhteydessä sääntöjen yksinkertaistamisen, valvontamenettelyn sujuvoittamisen ja asianmukaisten tulosindikaattorien kehittämisen tärkeyttä;

31.  korostaa, että sukupuolten tasa-arvon periaate olisi mahdollisuuksien mukaan valtavirtaistettava monialaisena politiikkatavoitteena kaikkiin EU:n talousarvion osastoihin;

32.  korostaa, miten tärkeää on, että parlamentti on täysimääräisesti mukana käsittelemässä kaikkia talousarvioon liittyviä kysymyksiä ainoana EU:n kansalaisten demokraattisesti valitsemana toimielimenä;

33.  pyytää neuvostoa toimimaan poliittisten kantojensa mukaisesti ja tekemään yhteistyötä, jotta varmistetaan, että EU:n talousarvio on riittävä;

o
o   o

34.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle.

(1) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884. (2) EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1. (3) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1. (4) EUVL L 168, 7.6.2014, s. 105. (5) EUVL L 51, 28.2.2017. (6) Hyväksytyt tekstit 1.12.2016, P8_TA(2016)0475.