Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 349 artiklan, jossa myönnetään syrjäisimmille alueille erityisasema ja jossa määrätään erityistoimenpiteistä, joilla perussopimukset ja yhteiset politiikat voidaan panna täysimääräisesti täytäntöön,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin tuomioistuimen yhdistetyissä asioissa C‑132/14 ‑ C-136/14 SEUT-sopimuksen 349 artiklan tulkinnasta antaman päätöksen, jossa korostetaan, että 349 artiklassa sallitaan poikkeukset perussopimuksien lisäksi myös sekundaarilainsäädännöstä,

–  ottaa huomioon SEUT-sopimuksen 174 artiklan ja sitä seuraavat artiklat, joissa määrätään taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta koskevasta tavoitteesta ja määritellään rakenteelliset rahoitusvälineet tämän tavoitteen saavuttamiseksi,

–  ottaa huomioon SEUT-sopimuksen 43 artiklan,

–  ottaa huomioon yhteisestä kalastuspolitiikasta 11. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1380/2013,

–  ottaa huomioon Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta 15. toukokuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 508/2014 ja varsinkin sen 8, 11, 13 ja 41 artiklan sekä aivan erityisesti sen 70–73 artiklan,

–  ottaa huomioon tiettyjen kalastus- ja vesiviljelytuotteiden tuottamisen, jalostamisen ja kaupan pitämisen alalla toimiville yrityksille myönnettävien tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti 16. joulukuuta 2014 annetun komission asetuksen (EU) N:o 1388/2014,

–  ottaa huomioon Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 508/2014 täydentämisestä toimijoille tiettyjen syrjäisimmiltä alueilta tulevien kalastus- ja vesiviljelytuotteiden kalastuksessa, viljelyssä, jalostuksessa ja kaupan pitämisessä aiheutuneiden lisäkustannusten laskentaperusteiden osalta 28. heinäkuuta 2014 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1046/2014,

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 508/2014 täydentämisestä yksilöimällä kustannukset, joille voidaan myöntää Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta tukea kalastajien hygienia-, terveys-, turvallisuus- ja työolojen parantamiseksi, meriluonnon monimuotoisuuden ja meriekosysteemien suojelemiseksi ja ennallistamiseksi, ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja kalastusalusten energiatehokkuuden parantamiseksi 24. marraskuuta 2014 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2015/531,

–  ottaa huomioon kaikki syrjäisimpiä alueita koskevat komission tiedonannot ja erityisesti 20. kesäkuuta 2012 annetun tiedonannon ”Euroopan unionin syrjäisimmät alueet: tavoitteena älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun kumppanuus” (COM(2012)0287),

–  ottaa huomioon kaikki syrjäisimpiä alueita koskevat päätöslauselmansa ja erityisesti 26. helmikuuta 2014 antamansa päätöslauselman syrjäisimpien alueiden potentiaalin optimoimisesta luomalla synergioita EU:n rakennerahastojen ja EU:n muiden ohjelmien välille(1),

–  ottaa huomioon neuvoston asetusten (EY) N:o 850/98 ja (EY) N:o 1224/2009 sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 1069/2009, (EU) N:o 1379/2013 ja (EU) N:o 1380/2013 muuttamisesta sen johdosta, että Mayotten asema Euroopan unioniin nähden muuttuu, 17. joulukuuta 2013 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 1385/2013,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin ja Seychellien tasavallan välisen, Seychellien lipun alla purjehtivien kalastusalusten pääsyä EU:n lainkäyttövaltaan kuuluville Mayotten vesille ja Mayotten meriluonnonvaroihin koskevan sopimuksen tekemisestä Euroopan unionin puolesta 10. helmikuuta 2015 annetun neuvoston päätöksen (EU) 2015/238,

–  ottaa huomioon 24. syyskuuta 2010 annetun komission ensimmäisen kertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle POSEI-ohjelmien vuoden 2006 uudistuksen vaikutuksista (COM(2010)0501),

–  ottaa huomioon 2. helmikuuta 2017 hyväksymänsä kannan ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi ulkoisten kalastuslaivastojen kestävästä hallinnoinnista ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1006/2008(2) kumoamisesta,

–  ottaa huomioon 12. huhtikuuta 2016 antamansa päätöslauselmat pienimuotoisen rannikkokalastuksen innovoinnista ja monipuolistamisesta kalastuksesta riippuvaisilla alueilla(3) ja yhteisistä säännöistä YKP:n ulkoisen ulottuvuuden soveltamiseksi, kalastussopimukset mukaan lukien(4),

–  ottaa huomioon 4. helmikuuta 2016 antamansa päätöslauselman saarten erityistilanteesta(5),

–  ottaa huomioon 22. marraskuuta 2012 antamansa päätöslauselman pienimuotoisesta kalastuksesta ja yhteisen kalastuspolitiikan uudistuksesta(6),

–  ottaa huomioon 21. lokakuuta 2008 hyväksymänsä kannan ehdotuksesta neuvoston asetukseksi yhteisön syrjäisimmille alueille rekisteröityjen kalastuslaivastojen hallinnoinnista annetun asetuksen (EY) N:o 639/2004 muuttamisesta(7), jossa ehdotetaan syrjäisimpiä alueita koskevan poikkeuksen soveltamisen jatkamista kolmella vuodella eli vuoteen 2011 saakka,

–  ottaa huomioon yhteisön syrjäisimmille alueille rekisteröityjen kalastuslaivastojen hallinnoinnista annetun asetuksen (EY) N:o 639/2004 muuttamisesta 28. marraskuuta 2008 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1207/2008, jossa syrjäisimpiä alueita koskevan poikkeuksen soveltamista jatketaan kolmella vuodella eli vuoteen 2011 saakka,

–  ottaa huomioon syrjäisimpien alueiden Azorien, Madeiran, Kanariansaarten sekä Ranskan Guyanan ja Réunionin tiettyjen kalastustuotteiden kaupan pitämisessä aiheutuvien lisäkustannusten korvausjärjestelmän käyttöön ottamisesta 21. toukokuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 791/2007 ja erityisesti sen 8 artiklan, jossa säädetään, että ”komissio antaa viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2011 Euroopan parlamentille, neuvostolle ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle [...] kertomuksen korvauksen täytäntöönpanosta ja liittää siihen tarvittaessa lainsäädäntöehdotuksia.”,

–  ottaa huomioon yhteisön syrjäisimmille alueille rekisteröityjen kalastuslaivastojen hallinnoinnista 30. maaliskuuta 2004 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 639/2004,

–  ottaa huomioon laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen ehkäisemistä, estämistä ja poistamista koskevasta yhteisön järjestelmästä 29. syyskuuta 2008 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1005/2008,

–  ottaa huomioon 10. marraskuuta 2016 annetun komission ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan yhteisen tiedonannon ”Kansainvälinen valtamerten hallinnointi: EU:n panos vastuulliseen valtamerten hoitoon” (JOIN(2016)0049),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen 20. lokakuuta 2015 esittämän erityiskertomuksen nro 11/2015 ”Hallinnoiko komissio hyvin kalastuskumppanuussopimuksia?”,

–  ottaa huomioon syrjäisimpien alueiden toimintasuunnitelmat EU:n rahastojen ohjelmasuunnittelua varten vuosiksi 2014–2020,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin syrjäisimpien alueiden johtajien kokouksen yhteisen panoksen sekä tekniset ja poliittiset asiakirjat, erityisesti 22.–23. syyskuuta 2016 pidetyn Euroopan unionin syrjäisimpien alueiden johtajien 21. kokouksen loppujulkilausuman,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon kalatalousvaliokunnan mietinnön sekä budjettivaliokunnan ja aluekehitysvaliokunnan lausunnot (A8-0138/2017),

A.  ottaa huomioon, että syrjäisimpien alueiden maantieteellinen sijainti Karibialla, Intian valtameressä ja Atlantilla osoittaa, että Euroopan unionin alueet ulottuvat useille eri merialueille ja mantereille ja että syrjäisimmillä alueilla on naapureina useita kolmansia maita;

B.  ottaa huomioon, että kalastuspaine on viime vuosina lisääntynyt joidenkin syrjäisimpien alueiden talousvyöhykkeillä 100 ja 200 meripeninkulman välisellä alueella, ja toteaa, että tätä kalastusta harjoittavat pääasiassa laivastot, jotka eivät kuulu kyseisille syrjäisimmille alueille;

C.  ottaa huomioon, että EU:n on hoidettava velvollisuutensa syrjäisimpien alueiden meriin liittyvissä asioissa ja että niiden talousvyöhykkeet muodostavat merkittävän osan EU:n kaikista talousvyöhykkeistä;

D.  katsoo, että syrjäisimpien alueiden kalastusala on nähtävä erityistä rakenteellista, sosiaalista ja taloudellista taustaa vasten (SEUT-sopimuksen 349 artikla), mikä edellyttää yhteisten EU:n politiikkojen erityistä ja mukautettua huomioonottamista;

E.  katsoo, että kalastusalalla on vahvuuksia ja huomattavia kehitysmahdollisuuksia;

F.  ottaa huomioon, että klooridekonin aiheuttamaa merten saastumista ilmenee erityisesti Antilleilla ja sillä on huomattava vaikutus hyväksyttyihin kalastusalueisiin sekä haitallisten vieraslajien esiintymiseen;

G.  ottaa huomioon, että syrjäisimpien alueiden syrjäisyys on tunnustettu ja otettu huomioon yhtenä EU:n oikeuden yleisenä periaatteena, minkä perusteella on ollut mahdollista ottaa käyttöön korvausjärjestelmä syrjäisimpien alueiden kalastus- ja vesiviljelytuotteiden lisäkustannuksia varten;

H.  ottaa huomioon, että yhteisen kalastuspolitiikan (YKP) ja Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) keinot, jotka on suunniteltu ratkaisemaan Manner-Euroopan ongelmia ja haasteita, mahdollistavat syrjäisimpiä alueita koskevan eriytetyn lähestymistavan mutta vastaavat vain rajallisesti syrjäisimpien alueiden kalastuksen erityisominaisuuksiin;

I.  ottaa huomioon, että syrjäisimmät alueet kokevat, että niitä kohdellaan YKP:n puitteissa epäoikeudenmukaisesti ja ”rangaistaan kaksinkertaisesti” (ei mahdollisuutta saada aiempaa tukea kalastuslaivastojen uudistamiseen sekä tämänhetkinen kalastuslaivastojen uudistamisen tukemista koskeva kielto);

J.  ottaa huomioon, että tärkeitä sektoreita syrjäisimpien alueiden kalastuslaivastoista oli viime aikoihin asti sääntelyn ulkopuolella tai niitä ei ollut merkitty kalastuslaivastorekisteriin, eikä EMKR siten ole ollut niiden saatavilla nykyaikaistamista varten;

K.  ottaa huomioon, että yksi YKP:n tavoitteista on edistää kalastustoimintaa siten, että otetaan huomioon sosioekonomiset näkökohdat;

L.  katsoo, että resurssien hyödyntämistä koskevissa säännöissä olisi suosittava paikallisia laivastoja ja valikoivampia kalastusmuotoja, jotka tuhoavat vähemmän kalakantoja;

M.  ottaa huomioon, että YKP:ssa pyritään varmistamaan sen sisäisen ja ulkoisen ulottuvuuden johdonmukaisuus hyvän hallinnon periaatteiden mukaisesti;

N.  ottaa huomioon, että joidenkin syrjäisimpien alueiden joillakin talousvyöhykkeillä ja joitakin ympäröivillä merialueilla tapahtuu huomattavan paljon laitonta, ilmoittamatonta ja sääntelemätöntä kalastusta(8) (LIS-kalastus);

O.  ottaa huomioon, että syrjäisimpien alueiden työttömyysluvut ovat EU:n korkeimpien joukossa (nuorisotyöttömyys jopa 60 prosenttia joillakin syrjäisimmillä alueilla);

P.  ottaa huomioon, että EMKR:stä myönnetään tukea muun muassa tuottajajärjestöille, koneisiin sekä paikallisyhteisöjen omiin kehittämishankkeisiin (CLLD) tietyin ehdoin;

Q.  ottaa huomioon, että EMKR:n tuen piiriin eivät kuulu toimet alusten kalastuskapasiteetin lisäämiseksi, laitteet, jotka lisäävät alusten kykyä löytää kaloja, uusien kalastusalusten rakentaminen eikä kalastusalusten tuonti;

R.  toteaa, että EMKR voi kuitenkin tarjota aluksille rahoitusapua energiatehokkuuden, turvallisuuden, alusten hygieniaolojen ja kalastustuotteiden laadun sekä työolojen parantamiseksi;

S.  ottaa huomioon, että EMKR:sta tuetaan innovointihankkeita, kuten hallinnointi- ja organisaatiojärjestelmiä;

Syrjäisimpien alueiden erityispiirteet ja maantieteelliset olosuhteet huomioon ottavat säännökset

1.  ottaa huomioon, että kestävä ja perinteisiä pyydyksiä käyttävä kalastus on vauraiden rannikkoyhteisöjen perusta ja että se edistää syrjäisimpien alueiden elintarviketurvaa; painottaa tässä yhteydessä, että paikallinen kalastusala on saatava osallistumaan paikallisen väestön elintarviketurvaa koskevaan tavoitteeseen, sillä elintarviketurva on syrjäisimmillä alueilla tällä hetkellä liian riippuvainen tuonnista;

2.  muistuttaa, että YKP ja EMKR, jotka on suunniteltu ratkaisemaan Manner-Euroopan ongelmia ja haasteita, vastaavat vain rajallisesti syrjäisimpien alueiden kalastuksen erityisominaisuuksiin eivätkä ole suoraan sovellettavissa syrjäisimpien alueiden kalastuksen haasteisiin ja erityisominaisuuksiin, joten niissä on sallittava jonkin verran joustoa ja käytännöllisyyttä tai poikkeuksia; kehottaa siksi kehittämään kullekin alueelliselle merialueelle oman strategian, joka on räätälöity kyseisen syrjäisimmän alueen erityistilanteeseen;

3.  korostaa, että syrjäisimmillä alueilla on paljon erilaisia pieniä yhteisöjä, jotka ovat erittäin riippuvaisia perinteisestä rannikkokalastuksesta ja pienimuotoisesta kalastuksesta ja joille kalastus on usein ainoa elinkeino;

4.  muistuttaa, että syrjäisimpiä alueita ympäröiviä meriluonnonvaroja olisi erityisesti suojeltava ja että kalastukseen olisi kiinnitettävä erityistä huomiota; korostaa siksi, että vain syrjäisimpien alueiden satamissa rekisteröidyt kalastusalukset saisivat kalastaa kyseisillä alueilla;

5.  muistuttaa, että syrjäisimpien alueiden merenpohja on todellinen luonnon monimuotoisuuden elävä laboratorio; korostaa tutkimuksen ja tiedon keruun merkitystä valtameriä koskevan tietämyksen lisäämiseksi; korostaa syrjäisimpien alueiden potentiaalia toimia todellisina tieteellisinä portaaleina omassa ympäristössään ja kehottaa asianomaisia jäsenvaltioita ja komissiota lisäämään tukea asiaankuuluville tieteellisille tutkimushankkeille;

6.  korostaa tarvetta ylläpitää tasapainoa kalastuskapasiteetin ja kalastusmahdollisuuksien välillä varovaisuusperiaatteen mukaisesti ja sosioekonomiset realiteetit huomioon ottaen; katsoo kuitenkin, ettei tällä voida perustella luopumista tiedon keruusta ja merten ekosysteemejä koskevan tieteellisen tiedon lisäämisestä; kehottaa tarkistamaan joitakin lajeja koskevien kiintiöiden jakamista (esimerkiksi korottamaan Azoreiden tonnikalakiintiötä) ja sallimaan muiden lajien (kuten leijahain) pyyntimahdollisuudet tieteellisten tutkimusten perusteella sekä vahvistamaan ekosysteemin arviointiin liittyviä teknisiä ja aineellisia valmiuksia;

7.  korostaa, että joillakin syrjäisimmillä alueilla kalastuslaivastoja käytetään alle YKP:ssa määriteltyjen kapasiteettirajojen, mikä johtuu erityisesti rahoituksen saannin vaikeudesta;

8.  muistuttaa, että syrjäisimpien alueiden erityisen hankalien ilmasto-olosuhteiden takia näiden alueiden kalastajat joutuvat ratkaisemaan alusten ennenaikaisesta vanhenemisesta johtuvia turvallisuus- ja tehokkuusongelmia, joiden vuoksi alukset ovat työolosuhteiltaan vähemmän houkuttelevia kuin nykyaikaiset alukset;

9.  korostaa, että tieteellis-teknis-taloudellinen kalastuskomitea (STECF)(9) ei pystynyt vuonna 2016 laatimassaan raportissa arvioimaan kalastuskapasiteetin ja kalastusmahdollisuuksien tasapainoa kaikkien syrjäisimmillä alueilla toimivien kalastuslaivastojen tapauksessa, koska biologiset tiedot olivat riittämättömät; katsoo, että EMKR:stä ja muista rahastoista olisi myönnettävä enemmän varoja tieteellisille instituuteille ja yliopistoille ekosysteemien arviointiin tarvittavien teknisten resurssien hankkimista varten; pitää siksi olennaisen tärkeänä, että näiden merentakaisten talousvyöhykkeiden kalavarojen ja kalastuskäytäntöjen tilasta on saatavilla ja käytettävissä luotettavia tietoja;

10.  huomauttaa, että syrjäisimpien alueiden rannikkokalastuslaivastot koostuvat usein ikääntyvistä aluksista, mikä aiheuttaa turvallisuusongelmia aluksilla;

11.  pitää valitettavana, ettei komissio julkaissut täytäntöönpanokertomusta asetuksesta (EY) N:o 639/2004 määräaikaan eli 30. kesäkuuta 2012 mennessä; vaatii komissiota antamaan lisätietoja siitä, miksi tämä kertomus päätettiin jättää julkaisematta;

12.  pitää valitettavana, että EMKR-asetuksen ja EMKR:n toimintaohjelmien hyväksyminen on viivästynyt, mistä on aiheutunut tukea koskevien EMKR:n säännösten täytäntöönpanon myöhästyminen, joka on vuorostaan johtanut joidenkin syrjäisimpien alueiden yritysten ajautumiseen vakaviin taloudellisiin vaikeuksiin;

13.  pitää myönteisinä syrjäisimpiä alueita koskevia EMKR-asetuksen erityissäännöksiä, kuten lisäkustannusten korvaamista (EMKR korvaa niistä 100 prosenttia) – mikä on suurempi kuin aiemmalla ohjelmakaudella, mutta ei vieläkään riittävä joillakin syrjäisimmillä alueilla – sekä 35 prosentin korotusta syrjäisimpien alueiden muita toimenpiteitä koskevan julkisen tuen intensiteettiin;

14.  panee merkille, että joidenkin syrjäisimmillä alueilla toimivien kalastajien on vaikeaa tai jopa mahdotonta saada aluksiaan varten lainoja ja/tai vakuutuksia, mistä aiheutuu turvallisuusongelmia ja taloudellisia rajoitteita näille kalastajille;

15.  huomauttaa, että syrjäisimmillä alueilla suurin osa rekisteröidyistä aluksista on pieniä aluksia; korostaa, että joillakin syrjäisimmillä alueilla pienet alukset ovat yli 40 vuotta vanhoja, mistä aiheutuu todellisia turvallisuusongelmia;

16.  korostaa Euroopan investointipankin ja EU:n rahastojen myöntämien lainojen taloudellisia kerrannaisvaikutuksia varsinkin syrjäisimmillä alueilla;

SEUT-sopimuksen 349 artiklan ja YKP:n tarjoamien mahdollisuuksien parempi hyödyntäminen

17.  katsoo, että erityinen neuvoa-antava toimikunta syrjäisimpiä alueita varten, kuten nykyisessä YKP:ssa on säädetty, on sopiva foorumi keskeistä tiedon ja kokemusten vaihtoa varten, ja pitää sen vuoksi valitettavana, ettei neuvoa-antavaa toimikuntaa syrjäisimpiä alueita varten ole vieläkään perustettu;

18.  kehottaa panemaan SEUT-sopimuksen 349 artiklan täytäntöön kaikilta osin kalastusalaa koskevissa unionin politiikoissa, asetuksissa, rahastoissa ja ohjelmissa, erityisesti EMKR:ssä, jotta voidaan ratkaista syrjäisten alueiden erityisongelmat;

19.  katsoo, että paikallisyhteisöjen omat kehittämishankkeet ovat lupaava lähestymistapa ja että asianomaisen jäsenvaltion olisi hyödynnettävä täysimääräisesti EMKR:n tarjoamat mahdollisuudet tällaisen paikallisen kehityksen tukemiseksi syrjäisimmillä alueilla;

20.  huomauttaa, että on tärkeää perustaa paikallisia kalatalouden toimintaryhmiä, jotka ovat tunnetusti tärkeitä kanavia kalastustoimintaa monipuolistaville tuille ja mahdollisuuksille;

21.  kehottaa komissiota edistämään kokonaisvaltaista ja asianmukaisesti räätälöityä lähestymistapaa ehdottaessaan säädöksiä, jotka koskevat hygienia-, terveys- ja turvallisuusinvestointeihin sekä työoloihin tehtäviin investointeihin liittyviä kustannuksia;

22.  kehottaa komissiota ottamaan huomioon myös ilmastoon liittyvien ja maantieteellisten olosuhteiden sekä riiston vaikutuksen, kun se ehdottaa syrjäisimpien alueiden erityishaitoista aiheutuvien lisäkustannusten laskentaperusteita koskevia säädöksiä;

23.  pitää valitettavana, että tiettyjen syrjäisimpien alueiden talousvyöhykkeillä sekä toisten syrjäisimpien alueiden ympäröivillä merialueilla harjoitetaan huomattavan paljon LIS-kalastusta, johon syyllistyvät sekä paikalliset että ulkomaiset alukset; korostaa, että paikallisten alusten tapauksessa kyseiset käytännöt johtuvat myös paikallisista elintarvikehuollon ongelmista; kehottaa kansallisia viranomaisia tehostamaan LIS-kalastuksen torjuntaa;

24.  kannustaa siksi ottamaan käyttöön aktiivisia (esimerkiksi valvontaa) tai passiivisia toimenpiteitä, muun muassa neuvotteluja syrjäisimpien alueiden sellaisten naapurimaiden kanssa, joiden kanssa ei vielä ole allekirjoitettu kestävää kalastusta koskevia kumppanuussopimuksia;

25.  kehottaa kaikkia osapuolia nopeuttamaan EMKR-asetuksen täytäntöönpanoa ja käyttämään sen tarjoamia mahdollisuuksia investoida vahvasti laivaston nykyaikaistamiseen – parantamaan turvallisuutta, alusten hygieniaoloja, energiatehokkuutta ja kalatuotteiden laatua – sekä kalastussatamiin, purkupaikkoihin ja vesiviljelyyn, jotta luodaan uusia markkinakanavia; kehottaa myös soveltamaan lisäkustannusten korvausjärjestelmää, jotta parannetaan alan elinkelpoisuutta;

26.  kehottaa siksi ottamaan aidosti huomioon syrjäisimpien alueiden edut, kun kolmansien maiden kanssa tehdään kalastussopimuksia, muun muassa määräämällä velvoitteita saaliiden aluksesta purkamisesta syrjäisimmillä alueilla ja syrjäisimmiltä alueilta peräisin olevien miehistön palkkaamisesta aluksiin;

27.  korostaa, että syrjäisimmillä alueilla on tehtävä vaikutustenarviointeja aina, kun EU:n ja kolmansien maiden välillä tehtävät kalastussopimukset koskevat kyseisiä alueita, SEUT-sopimuksen 349 artiklan määräysten mukaisesti;

28.  toteaa, että syrjäisimpien alueiden kalastusala on ehkä tarpeen järjestellä uudelleen, jotta varmistetaan kalakantojen kestävä hoito, ja että tarvittaessa on syytä harkita myös alusten määrän vähentämistä;

29.  katsoo, että tapauksissa, joissa kapasiteetin vähentäminen on välttämätöntä asetuksen (EU) N:o 1380/2013 22 artiklan mukaisesti, alusten säilyttämisestä olisi päätettävä ensisijaisesti saman asetuksen 17 artiklassa yksilöityjen kriteereiden mukaisesti;

30.  kehottaa jäsenvaltioita ottamaan huomioon erityisesti syrjäisimpien alueiden perinteisen ja pienimuotoisen kalastuksen, joka edistää paikallista taloutta ja kuormittaa vain vähän ympäristöä, kun ne panevat täytäntöön kalastusmahdollisuuksien jakamista koskevia YKP:n säännöksiä;

31.  kehottaa jäsenvaltioita, joilla on syrjäisimpiä alueita, toteuttamaan kaikki tarvittavat toimenpiteet ja jatkamaan erityistukia, kuten erityisiä verotusmalleja;

32.  katsoo, että kalakantoja koskevaa tietojenkeruuta ja pienimuotoista kalastusta harjoittavien alusten vaikutustenarviointia syrjäisimmillä alueilla on parannettava, jotta vahvistetaan syrjäisimpien alueiden kalastusmahdollisuuksien tieteellistä pohjaa;

33.  muistuttaa, että syrjäisimmät alueet ovat riippuvaisia talousvyöhykkeidensä kalavaroista, jotka ovat biologisesti erittäin hauraita; katsoo erityisesti tässä yhteydessä, että syrjäisimpien alueiden kalastusta koskevien tietojen olisi oltava yksi tietojenkeruun painopisteistä;

34.  korostaa, että koska vesiviljelyllä voitaisiin saada aikaan uusia tuotantomahdollisuuksia ja korkealaatuisia tuotteita, sen potentiaalia olisi hyödynnettävä paremmin syrjäisimmillä alueilla ja unionin olisi annettava vahvaa tukea erittäin kovan alueellisen kilpailun vuoksi; kehottaa komissiota kannustamaan ja tukemaan vesiviljelyn kehittämishankkeita;

35.  kehottaa jäsenvaltioita ja syrjäisimpiä alueita hyödyntämään täysimääräisesti vähämerkityksistä tukea koskevia sääntöjä ja/tai ryhmäpoikkeusta koskevia sääntöjä, jotka sisältyvät komission asetukseen (EU) N:o 1388/2014;

36.  kehottaa jäsenvaltioita edistämään Euroopan rakenne- ja investointirahastojen käyttöä ja korostamaan eri rahastojen välisiä synergioita syrjäisimmillä alueilla, jotta kehitetään taloudellisia mahdollisuuksia kaikille sinisen talouden toimijoille; kannustaa erityisesti investoimaan hankkeisiin, jotka tekevät kalatalousalan työpaikoista houkuttelevampia, hankkeisiin, jotka houkuttelevat enemmän nuoria, ja hankkeisiin, joilla otetaan käyttöön valikoivia kalastusmenetelmiä ja edistetään kalastusalan kehittämistä;

37.  kannattaa kalastusalaa koskevien, erilaiset taloudelliset ja sosiaaliset toimijat yhdistävien tutkimus- ja kehitysohjelmien perustamista osana Horisontti 2020 -ohjelmaa, sillä näin edistetään sellaisten uusien kalastustekniikoiden ja -menetelmien kehittämistä, joilla voidaan parantaa alan kilpailukykyä ja edistää sen mahdollisuuksia lisätä talouskasvua ja luoda työpaikkoja paikalliselle väestölle;

38.  suosittaa, että tulevassa YKP:ssa otetaan kaikilta osin huomioon syrjäisimpien alueiden erityispiirteet ja että näille alueille annetaan mahdollisuus hyödyntää vahvoja taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristöön liittyviä mahdollisuuksia, jotka on luotu syrjäisimpien alueiden kalastusalan kestävällä ja rationaalisella kehittämisellä; huomauttaa tässä yhteydessä, että on tarpeen harkita uudelleen laivastojakoperustaa (tarkoituksena on varmistaa erittäin valikoivia pyydyksiä käyttävän, syrjäisimpien alueiden pienimuotoista kalastusta harjoittavan laivaston kalastusmahdollisuuksien ja kalastuskapasiteetin välisen tasapainon objektiivinen arviointi) parantamalla teknisiä ominaisuuksia heikon käyttövoiman aluksissa ja/tai epävakaissa aluksissa, jotka voivat vaarantaa miehistön turvallisuuden vaikeissa sääolosuhteissa, laivanrakennuksessa käytettyjen objektiivisten tieteellisten kriteereiden mukaisesti ja siten, ettei lisätä kestävän kehityksen vastaista kalastustoimintaa;

39.  katsoo, että koska syrjäisillä alueilla on huomattavaa potentiaalia, on tärkeää edistää investointeja sekä monimuotoisuutta ja innovointia kalastusalalla, jotta edistetään talouden kehittymistä;

40.  kehottaa komissiota, jotta varmistetaan kalastusalan selviytyminen syrjäisimmillä alueilla, ottamaan kestävän kehityksen tavoitteessa 14 mainittujen pienten saarten ja alueiden erilaisen kohtelun periaatteiden mukaisesti käyttöön SEUT-sopimuksen 349 artiklaan perustuvia tukitoimenpiteitä sellaisten syrjäisimmillä alueilla olevien pienimuotoista kalastusta harjoittavien ja perinteisten kalastusalusten rahoittamiseksi EU:n tai kansallisella tasolla, jotka purkavat kaiken saaliinsa syrjäisimpien alueiden satamissa ja tukevat paikallista kestävää kehitystä, jotta lisätään ihmisten turvallisuutta, noudatetaan eurooppalaisia hygienianormeja, torjutaan LIS-kalastusta ja parannetaan ympäristötehokkuutta; huomauttaa, että kalastuslaivastojen uudistaminen on toteutettava hyväksyttyjen kapasiteettikattojen rajoissa, se on rajattava vanhan aluksen korvaamiseen uudella ja sillä on edistettävä kestävää kalastusta ja kestävää enimmäistuottoa koskevan tavoitteen saavuttamista;

41.  ehdottaa tuen lisäämistä koneiden korvaamista varten syrjäisimmillä alueilla silloin, kun tieteellinen tieto osoittaa, että ilmasto-olosuhteilla ja ilmastonmuutoksella on ratkaiseva kielteinen vaikutus syrjäisimpien alueiden kalastuslaivastoihin;

42.  pyytää komissiota tutkimaan mahdollisuutta luoda mahdollisimman nopeasti maataloutta koskevan POSEI-järjestelyn tapaan väline, joka on tarkoitettu erityisesti syrjäisimpien alueiden kalastusalan tueksi ja jonka avulla voitaisiin todella hyödyntää niiden kalastusmahdollisuuksia; katsoo, että olisi harkittava mahdollisuutta yhdistää tässä erityisvälineessä varsinkin nykyisen EMKR-asetuksen 8 artiklan (valtiontuki), 13 artiklan 5 kohdan (yhteistyössä toteutettavan hallinnoinnin piiriin kuuluvat talousarviovarat), 70 artiklan (korvausjärjestelmä), 71 artiklan (korvauksen laskeminen), 72 artiklan (korvaussuunnitelma) ja 73 artiklan (korvaussuunnitelmien toteuttamiseen myönnettävä valtiontuki) säännökset;

43.  ehdottaa, että syrjäisten seutujen kalastuslaivastojen tiettyjen osien kapasiteettia lisätään edellyttäen, että on tieteellisesti näytetty toteen, että tiettyjen kalavarojen hyödyntämistä voidaan lisätä kestävän kalastuksen tavoitteita vaarantamatta;

44.  toteaa, että erittäin valikoivia pyydyksiä käyttävien, syrjäisimpien alueiden pienimuotoisten kalastusalusten uudistaminen ja nykyaikaistaminen voi parantaa miehistön turvallisuutta vaikeissa sääolosuhteissa edellyttäen, että se tehdään laivasuunnittelun tieteellisiä objektiivisia kriteereitä noudattaen ja että se ei aiheuta epätasapainoa kalastusmahdollisuuksien ja kalastuskapasiteetin välillä;

45.  suosittaa parempien kannustimien luomista tulevaan EMRK-asetukseen, jotta kannustetaan nuoria työskentelemään meritalousalalla, erityisesti ammattikoulutuksen avulla ja toteuttamalla toimia, joilla parannetaan syrjäisimpien alueiden meritalouden tuloja, työsuhdeturvaa ja yleistä kestävää organisointia;

o
o   o

46.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2014)0133. (2) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0015. (3) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0109. (4) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0110. (5) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0049. (6) EUVL C 419, 16.12.2015, s. 167. (7) EUVL C 15 E, 21.1.2010, s. 135. (8) ”Tutkimus kalatalousvaliokunnalle – Kalastuslaivastojen hallinnointi syrjäisimmillä alueilla”, Euroopan parlamentin sisäasioiden pääosaston politiikkayksikkö B (IP/B/PECH/IC/2016_100); Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) Ranskaa koskeva toimenpideohjelma. (9) STECF:n raportit­ – Assessment of balance indicators for key fleet segments and review of national reports on Member States efforts to achieve balance between fleet capacity and fishing opportunities (STECF-16-18).