Hakemisto 
Hyväksytyt tekstit
Keskiviikko 15. helmikuuta 2017 - Strasbourg
Kanadan ja EU:n laaja-alainen talous- ja kauppasopimus ***
 EU:n ja Kanadan strateginen kumppanuussopimus ***
 EU:n ja Mongolian kumppanuus- ja yhteistyöpuitesopimus ***
 EU:n ja Mongolian kumppanuutta ja yhteistyötä koskeva puitesopimus (päätöslauselma)
 Siviili-ilma-alusten kauppaa koskeva sopimus (sopimuksen kattamat tuotteet) ***
 Kustannustehokkaat päästövähennykset ja vähähiilisyyttä edistävät investoinnit ***I
 Albaniaa koskeva vuoden 2016 kertomus
 Bosnia ja Hertsegovinaa koskeva vuoden 2016 kertomus
 Talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso: vuotuinen kasvuselvitys 2017
 Talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso: vuotuisen kasvuselvityksen 2017 työllisyys- ja sosiaalinäkökohdat
 Sisämarkkinoiden hallinnointi osana eurooppalaista ohjausjaksoa 2017
 Pankkiunionia koskeva vuosikertomus 2016
 Biologiset vähäriskiset torjunta-aineet

Kanadan ja EU:n laaja-alainen talous- ja kauppasopimus ***
PDF 227kWORD 38k
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 15. helmikuuta 2017 esityksestä neuvoston päätökseksi Kanadan sekä Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden välisen laaja-alaisen talous- ja kauppasopimuksen (CETA) tekemisestä (10975/2016 – C8-0438/2016 – 2016/0205(NLE))
P8_TA(2017)0030A8-0009/2017

(Hyväksyntä)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon esityksen neuvoston päätökseksi (10975/2016),

–  ottaa huomioon luonnoksen Kanadan sekä Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden väliseksi laaja-alaiseksi talous- ja kauppasopimukseksi (CETA) (10973/2016),

–  ottaa huomioon neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 43 artiklan 2 kohdan, 91 artiklan, 100 artiklan 2 kohdan, 153 artiklan 2 kohdan, 192 artiklan 1 kohdan, 207 artiklan 4 kohdan 1 alakohdan, 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan a alakohdan v alakohdan ja 218 artiklan 7 kohdan mukaisesti esittämän hyväksyntää koskevan pyynnön (C8-0438/2016),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 99 artiklan 1 ja 4 kohdan sekä 108 artiklan 7 kohdan,

–  ottaa huomioon kansainvälisen kaupan valiokunnan suosituksen ja ulkoasiainvaliokunnan, työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan sekä ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan lausunnot (A8‑0009/2017),

1.  antaa hyväksyntänsä sopimuksen tekemiselle;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden ja Kanadan hallituksille ja parlamenteille.


EU:n ja Kanadan strateginen kumppanuussopimus ***
PDF 227kWORD 37k
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 15. helmikuuta 2017 esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Kanadan välisen strategisen kumppanuussopimuksen tekemisestä unionin puolesta (14765/2016 – C8-0508/2016 – 2016/0373(NLE))
P8_TA(2017)0031A8-0028/2017

(Hyväksyntä)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon esityksen neuvoston päätökseksi (14765/2016),

–  ottaa huomioon luonnoksen Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Kanadan väliseksi strategiseksi kumppanuussopimukseksi (5368/2016),

–  ottaa huomioon neuvoston Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 31 artiklan 1 kohdan ja 37 artiklan sekä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 212 artiklan 1 kohdan ja 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan a alakohdan ja 218 artiklan 8 kohdan toisen alakohdan mukaisesti esittämän hyväksyntää koskevan pyynnön (C8-0508/2016),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 99 artiklan 1 ja 4 kohdan ja 108 artiklan 7 kohdan,

–  ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan suosituksen (A8-0028/2017),

1.  antaa hyväksyntänsä sopimuksen tekemiselle;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden ja Kanadan hallituksille ja parlamenteille.


EU:n ja Mongolian kumppanuus- ja yhteistyöpuitesopimus ***
PDF 229kWORD 38k
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 15. helmikuuta 2017 esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Mongolian kumppanuutta ja yhteistyötä koskevan puitesopimuksen tekemisestä (08919/2016 – C8-0218/2016 – 2015/0114(NLE))
P8_TA(2017)0032A8-0382/2016

(Hyväksyntä)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon esityksen neuvoston päätökseksi (08919/2016),

–  ottaa huomioon esityksen puitesopimukseksi Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Mongolian kumppanuudesta ja yhteistyöstä (07902/1/2011),

–  ottaa huomioon neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 207 ja 209 artiklan sekä 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan a alakohdan mukaisesti esittämän hyväksyntää koskevan pyynnön (C8-0218/2016),

–  ottaa huomioon 15. helmikuuta 2017 antamansa päätöslauselman(1), joka ei liity lainsäädäntöön, esityksestä neuvoston päätökseksi,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 99 artiklan 1 ja 4 kohdan ja 108 artiklan 7 kohdan,

–  ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan suosituksen (A8-0382/2016),

1.  antaa hyväksyntänsä sopimuksen tekemiselle;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden ja Mongolian hallituksille ja parlamenteille.

(1)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0033.


EU:n ja Mongolian kumppanuutta ja yhteistyötä koskeva puitesopimus (päätöslauselma)
PDF 286kWORD 51k
Euroopan parlamentin päätöslauselma, joka ei liity lainsäädäntöön, 15. helmikuuta 2017, esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Mongolian kumppanuutta ja yhteistyötä koskevan puitesopimuksen tekemisestä (08919/2016 – C8-0218/2016 – 2015/0114(NLE)2016/2231(INI))
P8_TA(2017)0033A8-0383/2016

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon esityksen neuvoston päätökseksi (08919/2016),

–  ottaa huomioon luonnoksen Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Mongolian kumppanuutta ja yhteistyötä koskevaksi puitesopimukseksi (07902/1/2011),

–  ottaa huomioon neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 207 ja 209 artiklan sekä 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan a alakohdan mukaisesti esittämän hyväksyntää koskevan pyynnön (C8-0218/2016),

–  ottaa huomioon Ulaanbaatarissa 30. huhtikuuta 2013 Euroopan komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan Catherine Ashtonin läsnä ollessa allekirjoitetun kumppanuutta ja yhteistyötä koskevan puitesopimuksen (kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen),

–  ottaa huomioon Euroopan talousyhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Mongolian välistä kauppaa ja taloudellista yhteistyötä koskevan sopimuksen, joka tuli voimaan 1. maaliskuuta 1993,

–  ottaa huomioon 15. marraskuuta 2005 antamansa lainsäädäntöpäätöslauselman ehdotuksesta neuvoston päätökseksi Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin (EBRD) perustamisesta tehdyn sopimuksen muuttamisesta, jotta pankki voi rahoittaa Mongoliassa toteutettavia toimenpiteitä(1),

–  ottaa huomioon 13. huhtikuuta 2016 antamansa päätöslauselman EU:n Keski-Aasian strategian täytäntöönpanosta ja uudelleentarkastelusta(2),

–  ottaa huomioon 16. joulukuuta 2015(3) ja 14. maaliskuuta 2013(4) antamansa päätöslauselmat EU:n ja Kiinan suhteista ja erityisesti jälkimmäisen päätöslauselman johdanto-osan Y kappaleen,

–  ottaa huomioon 10. kesäkuuta 2015 antamansa päätöslauselman EU:n ja Venäjän suhteiden tilasta(5),

–  ottaa huomioon 16. helmikuuta 2012 antamansa päätöslauselman parlamentin kannasta YK:n ihmisoikeusneuvoston 19. istuntoon(6) ja erityisesti sen 30 kohdan,

–  ottaa huomioon 17. tammikuuta 2013 antamansa päätöslauselman ydinsulkusopimuksen tarkistuskonferenssin suosituksista joukkotuhoaseettoman vyöhykkeen perustamisesta Lähi-itään ja erityisesti sen johdanto-osan F kappaleen(7),

–  ottaa huomioon 27. lokakuuta 2016 antamansa päätöslauselman ydinturvasta ja asesulusta(8),

–  ottaa huomioon 15. helmikuuta 2017 antamansa lainsäädäntöpäätöslauselman(9),

–  ottaa huomioon Mongolian liittämisen EU:n yleisen tullietuusjärjestelmän kestävää kehitystä ja hyvää hallintoa koskevaan erityiseen kannustusmenettelyyn (GSP+),

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin valtuuskuntien ja Mongolian parlamentin väliset pitkäaikaiset suhteet ja erityisesti 17. helmikuuta 2015 Ulaanbaatarissa pidetyn kymmenennen parlamenttien välisen kokouksen yhteisen julkilausuman,

–  ottaa huomioon Ulaanbaatarissa 15.–16. heinäkuuta 2016 Mongolian johdolla ja isännöimänä pidetyn yhdennentoista Aasia–Eurooppa-huippukokouksen (Asem) ja Ulaanbaatarissa 21.–22. huhtikuuta 2016 pidetyn yhdeksännen Aasian ja Euroopan parlamentaarisen kokouksen (Asep) sekä näissä kokouksissa hyväksytyt julistukset,

–  ottaa huomioon Mongolian aktiivisen roolin Etyjin parlamentaarisessa yleiskokouksessa, myös sen Ulaanbaatarissa 15.–18. syyskuuta 2015 pidetyn kokouksen järjestämisessä,

–  ottaa huomioon Mongolian valitsemisen YK:n ihmisoikeusneuvostoon kaudelle 2016–2018 ja sen ilmoittaman toiveen päästä YK:n turvallisuusneuvoston jäseneksi vuonna 2022,

–  ottaa huomioon Mongolian puheenjohtajuuden ryhmässä ”Community of Democracies” kaudella 2012–2013 ja yhteenliittymässä ”Freedom Online” vuonna 2015,

–  ottaa huomioon Mongoliassa 29. kesäkuuta 2016 järjestettyihin parlamenttivaaleihin lähetetyn kansainvälisen vaalitarkkailuvaltuuskunnan, johon osallistuivat myös Etyjin demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimisto (Etyj/ODIHR) ja Euroopan parlamentti, alustavat havainnot ja päätelmät,

–  ottaa huomioon Mongolian presidentin Tsakhiagiin Elbegdorjin puheenvuoron Euroopan parlamentin täysistunnossa 9. kesäkuuta 2015,

–  ottaa huomioon lukuisat vastavuoroiset korkean tason kokoukset ja vierailut, kuten Euroopan komission puheenjohtajan José Manuel Barroson vierailun Mongoliaan marraskuussa 2013,

–  ottaa huomioon Mongolian ”kolmas naapuri” ‑ulkopolitiikan, joka käsittää muun muassa suhteet EU:hun, Yhdysvaltoihin, Japaniin, Korean tasavaltaan, Intiaan, Iraniin ja Keski-Aasian maihin,

–  ottaa huomioon Mongolian strategisen kumppanuuden Venäjän ja Kiinan kanssa,

–  ottaa huomioon Mongolian tarkkailijan aseman Shanghain yhteistyöjärjestössä (SCO),

–  ottaa huomioon Mongolian, Venäjän ja Kiinan kesken sekä Mongolian, Japanin ja Yhdysvaltojen kesken pidetyt säännölliset korkean tason kolmenväliset kokoukset,

–  ottaa huomioon aloitteet, joilla pyritään yhdistämään alueen eri taloudelliset hankkeet, kuten Kiinan ”Silk Road Economic Belt”, Venäjän ”Trans-Eurasian Belt Development” ja Mongolian ”Prairie Road”,

–  ottaa huomioon Mongolian vuonna 2012 sopiman erillisen kumppanuus- ja yhteistyöohjelman Naton kanssa,

–  ottaa huomioon Mongolian syyskuussa 2015 antaman julistuksen sen aikomuksesta tavoitella pysyvää puolueettomuusasemaa,

–  ottaa huomioon Mongolian julistautumisen ydinaseettomaksi alueeksi, jonka YK on tunnustanut syyskuussa 2012,

–  ottaa huomioon Mongolian kansainvälisen yhteistyön rahaston, jonka tarkoituksena on jakaa kokemuksia muiden demokraattista muutosta läpikäyvien maiden, kuten Myanmarin, Kirgisian ja Afganistanin kanssa,

–  ottaa huomioon luottamusta rakentavat toimet, kuten Ulaanbaatar Dialogue on Northeast Asian Security ‑vuoropuhelun, johon Pohjois-Korea osallistuu, sekä Forum of Asia ‑foorumin,

–  ottaa huomioon elokuussa 2016 hyväksytyt YK:n kidutuksen vastaisen komitean loppupäätelmät Mongolian 2. määräaikaisraportista,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 99 artiklan 2 kohdan,

–  ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan mietinnön (A8-0383/2016),

A.  katsoo, että Mongolia voi toimia demokraattisena mallina paitsi alueen muille kehittyville demokratioille myös autoritaarisemmille hallinnoille;

B.  ottaa huomioon, että Euroopan yhteisöt solmivat Mongolian kanssa diplomaattiset suhteet 1. elokuuta 1989;

C.  katsoo, että unionilla ja Mongolialla on poliittisiin, yhteiskunnallisiin, taloudellisiin, kulttuurisiin ja historiallisiin siteisiin perustuvat ystävällismieliset keskinäiset suhteet;

D.  katsoo, että unionilla ja Mongolialla on monia yhteneviä kantoja useimpiin merkittäviin kansainvälisiin haasteisiin ja että Mongolia toimii rakentavasti kansainvälisissä suhteissa ja erityisesti monenvälisissä järjestöissä;

E.  katsoo, että unionin suhteissa Mongoliaan keskitytään pääasiassa kehitysyhteistyöhankkeisiin, joiden tavoitteena on auttaa maata ohjaamaan meneillään olevaa nopeaa muutosta kohti sosiaalisesti osallistavaa ja taloudellisesti kestävää yhteiskuntakehitystä;

F.  ottaa huomioon, että Mongolia on kiinnostunut EU-suhteiden kehittämisestä ja nykyisen yhteistyön laajentamisesta kehitysyhteistyötä pidemmälle; ottaa huomioon, että kumppanuus- ja yhteistyösopimus korostaa tasa-arvon, vastavuoroisen hyödyn, demokratian, oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien kaltaisiin yhteisiin periaatteisiin perustuvien EU–Mongolia-suhteiden kasvavaa merkitystä ja avaa muodollisesti molemmille osapuolille mahdollisuuden kehittää uudenlaista yhteistyötä esimerkiksi liike-elämän, kaupan, rakentamisen, maatalouden, ympäristön, energian, valtion uudenaikaistamisen sekä koulutuksen, kulttuurin ja matkailun alalla;

G.  ottaa huomioon, että unionin suhteet Mongoliaan kuuluvat yhä EU:n Pekingin edustuston vastuulle; ottaa huomioon, että Bulgaria, Tšekin tasavalta, Ranska, Saksa, Unkari, Yhdistynyt kuningaskunta ja Italia ovat perustaneet Ulaanbaatariin omat suurlähetystönsä;

Yleiset määräykset

1.  arvostaa EU:n ja Mongolian välisiä ystävällismielisiä ja rakentavia suhteita;

2.  tunnustaa, että Mongolialla on erityinen maantieteellinen asema, kun sitä ympäröivät Kiina, Venäjä sekä Keski- ja Koillis-Aasian maat, joilla on valtavat maailmantalouteen liittyvät mahdollisuudet, ja että maalla on merkitystä alueen vakauden kannalta ja että sillä on alueellisesti melko poikkeuksellisen vakiintunut demokraattinen tausta ja että maalla on rakentava rooli alueen konfliktien ja selkkauksien rauhanomaisten ratkaisujen tukemisessa ja helpottamisessa ja alueen taloudellisen yhdentymisen edistämisessä;

3.  toteaa, että 1990-luvulla alkanut demokraattinen muutos jatkuu johdonmukaisena; panee merkille sosioekonomisten uudistusten alalla saavutetun konkreettisen edistyksen; panee kuitenkin merkille kestävän kehityksen, talouden, rahoituksen, hyvän hallinnon, korruption torjunnan, sosiaaliturvan, ympäristönsuojelun ja poliittisen kahtiajaon aloilla ilmenevät haasteet, joiden vaikeutta lisää entistä vaativampi kansainvälinen ympäristö;

Institutionaalinen kehys ja diplomaattiedustus

4.  on tyytyväinen siihen, että unionin ja Mongolian suhde on luonteeltaan syventyvä ja laajeneva, kuten kumppanuus- ja yhteistyösopimuksesta ilmenee, ja että se käsittää muun muassa poliittisen vuoropuhelun ja ihmisoikeudet, kaupan ja kehitysavun sekä yhteistyön maatalouden ja maaseudun kehittämisen, energian, ilmastonmuutoksen, tutkimuksen ja innovoinnin sekä koulutuksen ja kulttuurin aloilla, jotka ovat erittäin tärkeitä talouden monipuolistumisen ja nykyisten taloudellisten ongelmien ratkaisemisen sekä alun perin paimentolaisuuteen perustuvan yhteiskunnan pitkän aikavälin muutoksen kannalta;

5.  suhtautuu myönteisesti perustettuun sekakomiteaan, joka sopimuksen 56 artiklan nojalla seuraa kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen täytäntöönpanoa, ja kehottaa sitä raportoimaan säännöllisesti Euroopan parlamentille ja Mongolian parlamentille;

6.  kehottaa jäsenvaltioita, jotka eivät vielä ole niin tehneet, saattamaan loppuun kansallisen ratifiointiprosessinsa mahdollistaakseen kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen jo pitkään odotetun tekemisen ja voimaantulon;

7.  korostaa tarvetta vahvistaa edelleen EU:n ja Mongolian suhteiden parlamentaarista ulottuvuutta; pitää valitettavana, että kumppanuus- ja yhteistyösopimuksesta puuttuvat artiklat, joilla perustettaisiin kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen alaisuudessa toimiva parlamentaarinen yhteistyövaltuuskunta huolehtimaan sopimuksen täytäntöönpanon demokraattisesta valvonnasta ja vahvistamaan parlamenttien välistä poliittista vuoropuhelua; kehottaa siksi neuvottelemaan mahdollisimman pian uudesta pöytäkirjasta, jolla tilanne voitaisiin korjata yhteistyösopimuksen tulevaa yhteistyötä koskevan 57 artiklan mukaisesti, kuten Mongolian ja Euroopan parlamentit ovat kymmenennen parlamenttien välisen kokouksen yhteisessä julkilausumassa aiemmin vaatineet;

8.  on huolissaan siitä, että diplomaattisia suhteita Mongolian kanssa hoidetaan tällä hetkellä yhä EU:n Kiinan edustustosta käsin; vaatii neuvostoa ja komission varapuheenjohtajaa / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa muuttamaan unionin Ulaanbaatarissa olevan yhteystoimiston täysimittaiseksi unionin edustustoksi, sillä tämä helpottaisi merkittävästi poliittista vuoropuhelua ja ihmisoikeuksien ja demokratian alan yhteistyötä, vahvistaisi valmiuksia toteuttaa ja valvoa EU:n avustushankkeita sekä edistäisi tavaroiden ja palveluiden kauppaa sekä henkilö- ja kulttuurivaihtoa;

Demokratia, oikeusvaltio, hyvä hallinto ja ihmisoikeudet

9.  pitää myönteisinä Mongolian pyrkimyksiä demokratiakehityksen ja oikeusvaltion lujittamiseen kuten monipuoluevaaleihin, entistä itsenäisempiin tiedotusvälineisiin ja elinvoimaiseen kansalaisyhteiskuntaan; on tässä suhteessa tyytyväinen Mongolian osallistumiseen Community of Democracies -ryhmään;

10.  korostaa, että tiedotusvälineiden vapauden ja sananvapauden kunnioittamisella on keskeinen merkitys demokratian, oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien edelleen lujittamisessa Mongoliassa; kannustaa Mongolian viranomaisia ratkaisemaan kysymykset, jotka liittyvät raportoituun poliittisesti motivoituun puuttumiseen tiedotusvälineiden työhön, sekä pidättymään rankaisemasta ja rajoittamasta hallitusta arvostelevia perinteisiä viestimiä ja verkkoviestimiä; kehottaa Mongolian parlamenttia kodifioimaan selkeästi tällaiset perusoikeudet, panemaan ne täytäntöön ja valvomaan täytäntöönpanoa tarkasti;

11.  on vakuuttunut siitä, että Mongolian demokraattinen muutos voisi synnyttää myönteisiä heijastusvaikutuksia alueella, jossa on meneillään monimutkaisia muutosprosesseja, ja että Mongolia voisi tässä mielessä edistää rakentavasti alueen vakautta ja yhteistä hyvinvointia; kehottaa unionia ottamaan tämän huomioon ohjelmoidessaan alueellista yhteistyötä erityisesti Keski-Aasian alueen maiden kanssa sekä alueella laajemmin;

12.  on erittäin tyytyväinen siihen, että vaalisääntöjä noudatettiin viime vaalien yhteydessä yleisesti; vaatii Mongolian viranomaisia ottamaan huomioon Etyjin demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimiston (Etyj/ODIHR) 29. kesäkuuta 2016 pidettyjen parlamenttivaalien jälkeen antamat suositukset, jotka koskivat vaalilainsäädännön vakauttamista, kampanjoinnin rajoituksia, tiedotusvälineiden riippumattomuutta ja äänestäjien käytettävissä olevien tietojen puolueettomuutta ja kattavuutta;

13.  ilmaisee olevansa kiinnostunut lähettämään vuoden 2017 puolivälissä pidettäviin presidentinvaaleihin Euroopan parlamentin tarkkailuvaltuuskunnan;

14.  kehottaa Mongoliaa vastaamaan oikeuslaitoksen riippumattomuuden kunnioittamista koskeviin vielä ratkaisemattomiin haasteisiin;

15.  pitää myönteisenä, että äskettäin on käynnistetty lainsäädäntötoimia, joilla pyritään lujittamaan oikeusperustaa laaja-alaisen korruption torjumiseksi; toteaa, että korruptio on todellinen ja merkittävä uhka, joka heikentää maan sosiaalista yhteenkuuluvuutta sekä ihmisoikeuksia ja sosiaalisten konfliktien ratkaisemista koskevia pyrkimyksiä; kehottaa Mongoliaa hyväksymään merkittäviä uudistuksia ja panemaan ne nopeasti täytäntöön; viittaa tässä yhteydessä omaan kokemukseensa, jonka mukaan korruptiosta tuomittuja ihmisiä on pidettävä johdonmukaisesti vastuuvelvollisina; suosittaa, että maa lujittaa korruption torjuntaa koskevaa yhteistyötä EU:n, Etyjin ja YK:n kanssa; on vakuuttunut siitä, että Mongolian talous- ja hallintoelämän aktiivinen osallistuminen yritysten yhteiskuntavastuuta koskevien kansainvälisten suositusten täytäntöönpanoon voisi vaikuttaa myönteisesti ja merkittävästi näihin ponnisteluihin;

16.  antaa tunnustusta maan sitoutumiselle ihmiskaupan torjuntaan ja sitä koskevalle oikeudelliselle kehykselle mutta on edelleen huolissaan käytännön tilanteesta ja kehottaa Mongoliaa panemaan täysimääräisesti täytäntöön vuoden 2012 ihmiskaupan torjuntaa koskevan lain ja siihen liittyvät kansalliset suunnitelmat;

17.  pitää myönteisenä, että unioni ja Mongolia ovat periaatteessa päässeet sopimukseen EU:n ja Mongolian välisen säännöllisen ihmisoikeusvuoropuhelun käynnistämisestä ja että valmistelut ovat käynnissä sen aloittamiseksi vuonna 2017;

18.  pitää myönteisenä, että ratifioituaan kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevaan kansainväliseen yleissopimukseen liittyvän toisen valinnaisen pöytäkirjan Mongolian parlamentti hyväksyi joulukuussa 2015 tarkistetun rikoslain, jolla poistetaan kuolemanrangaistus kaikista rikoksista ja tehdään muita tärkeitä oikeudellisia uudistuksia, kuten kielletään kidutus; panee merkille, että vasta valittu parlamentti on lykännyt tarkistetun rikoslain täytäntöönpanoa, ja kehottaa Mongolian viranomaisia panemaan tämän tärkeän uudistuksen viipymättä täytäntöön;

19.  panee merkille Mongolian edistymisen oikeudellisen rakenteensa parantamisessa kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden mukaisesti, sen institutionaaliset uudistukset, kuten riippumattoman kansallisen ihmisoikeustoimikunnan sekä pyrkimykset valmiuksien kehittämiseksi ja ihmisoikeuksia koskevan tietoisuuden lisäämiseksi, sekä sitoutumisen vastata edelleen yleismaailmallisten ihmisoikeusnormien suojeluun ja edistämiseen liittyviin jäljellä oleviin haasteisiin, joista voidaan mainita vuoden 2015 YK:n Universal Peer Review -mekanismin (UN-UPR) toisen tarkastelun yhteydessä korostetut ihmisoikeusnormit, mukaan lukien kidutuksen estäminen ja kaikkien sitä koskevien väitteiden tutkiminen sekä naisten ja lasten oikeuksien ja vankien oikeuksien suojelu;

20.  ilmaisee huolensa lukuisista raporteista, joissa kerrotaan pidätyksistä ilman laillista pidätysmääräystä, kidutuksesta ja rankaisemattomuudesta Mongolian vankiloissa; yhtyy YK:n ihmisoikeusneuvoston (UNHRC) vaatimukseen tehokkaista toimenpiteistä sen takaamiseksi, että pidätetyt henkilöt saavat käytännössä kaikki perustavat oikeudelliset takeet kansainvälisten normien mukaisesti; kehottaa Mongoliaa noudattamaan sitoumustaan perustaa riippumaton mekanismi tutkimaan kaikki kidutus- ja pahoinpitelyväitteet nopeasti ja tehokkaasti;

21.  on tyytyväinen unionin tukemaan hankkeeseen LGBTI-henkilöiden oikeuksien tukemiseksi Mongoliassa; on kuitenkin huolissaan LGBTI-yhteisöön kohdistuvasta jatkuvasta syrjinnästä ja häirinnästä;

22.  suosittaa Mongolialle, että se jo ratifioidun lapsen oikeuksien sopimuksen mukaisesti kieltää lailla ruumiillisen rangaistuksen sekä oppilaitoksissa että kokonaan ja puuttuu erityisin ja kohdennetuin toimenpitein lapsiin kohdistuvan väkivallan vähenemättömyyteen, lasten taloudelliseen hyväksikäyttöön ja tapahtumiin, jotka aiheuttavat lasten kuolemia tai vakavia loukkaantumisia; pyytää kaikilta unionin toimielimiltä apua tässä asiassa;

23.  suosittaa, että terveys- ja turvallisuustilannetta parannetaan panemalla täytäntöön ILOn yleissopimus nro C176 sekä muut vielä ratifioimattomat ILOn turvallisuutta ja terveyttä koskevat yleissopimukset;

24.  tukee Mongolian jatkuvia ja vilpittömiä pyrkimyksiä hävittää asteittain kaikki lapsityön muodot ja taata lapsen oikeudet;

25.  pitää myönteisenä Mongoliassa vuonna 2011 hyväksyttyä oikeudellista kehystä, jolla on tarkoitus toteuttaa naisten ja miesten yhtäläiset oikeudet ja naisiin kohdistuvan syrjinnän asteittainen poistaminen;

Kestävä kehitys

26.  pitää myönteisenä, että Mongolia on 1990-luvulta lähtien edistynyt merkittävästi talouskehityksessä ja köyhyyden vähentämisessä vuosituhattavoitteita vastaavasti; tukee Mongoliaa sen pyrkimyksissä kohti YK:n kestävän kehityksen tavoitteita (SDG) avun tuloksellisuuden ja läpinäkyvyyden periaatteiden mukaisesti;

27.  katsoo, että syvempi alueellinen yhdentyminen avaa Mongolialle mahdollisuuksia vauraampaan tulevaisuuteen ja taloudelliseen menestykseen, ja toteaa, että Mongolia etsii samanaikaisesti taloudellisia liittoumia ja kumppaneita, joiden avulla se voi hyödyntää täysimääräisesti yhteistyöpotentiaalinsa kunnioittaen samalla oikeutettuja kansallisia poliittisia ja taloudellisia etujaan, pitkäaikaista sitoutumistaan monisuuntaiseen diplomatiaan, perinteistä identiteettiään ja elämäntapaansa sekä Mongolian yhteiskunnan demokraattista perustaa;

28.  on kuitenkin huolissaan siitä, että joillain alueilla köyhyys uhkaa vakiintua ja että vuosilta 2010–2012 raportoitu talouden nousukausi ei auttanut vähentämään riittävästi köyhyyttä maassa;

29.  kannustaa Mongoliaa sen pyrkimyksissä saavuttaa kestävä talouskasvu; ilmaisee huolensa jyrkästi hidastuneesta BKT:n kasvusta, joka oli vuonna 2011 ennätystasolla (17,3 prosenttia) mutta vuonna 2015 vain 2,3 prosenttia ja vuonna 2016 ennusteiden mukaan 1,3 prosenttia; on huolissaan siitä, että julkistalouden alijäämällä, joka on kasvanut 20 prosenttiin BKT:sta, voi olla kielteinen vaikutus köyhyyden lievittämiseen sekä sosiaaliturvajärjestelmän sosiaaliseen osallistavuuteen ja yhteenkuuluvuuteen;

30.  on tyytyväinen, että EU:n kehitysapu maalle on yli kaksinkertaistunut vuosina 2014–2020 – se oli 65 miljoonaa euroa, kun se vuosina 2007–2013 oli 30 miljoonaa euroa – ja siinä keskitytään talouden ohjausjärjestelmän ja ammatilliseen koulutuksen kehittämiseen työllisyysmahdollisuuksien parantamiseksi; kannustaa Mongoliaa osallistumaan unionin rahoittamiin alueellisiin ohjelmiin; panee merkille Mongolian kehitystä ja nykyaikaistumista tukevien unionin hankkeiden ja ohjelmien suhteellisen hyvän täytäntöönpanon;

31.  pitää erityisen tärkeänä jatkuvaa hallinnollista uudistamista, jossa keskitytään pääasiassa ammattitaitoisen hallinnon rakentamiseen sekä kansallisella että paikallisella tasolla; kehottaa unionin toimielimiä auttamaan Mongoliaa kehittämään tarvittavia resursseja ja asiantuntemusta, jotta maalle luodaan paremmat valmiudet kohdata monitahoisten taloudellisten ja yhteiskunnallistan muutosprosessien haasteet ja lisätään unionin varojen vastaanottokykyä maassa;

32.  vaatii lisäämään opiskelijoiden ja tutkijoiden vaihtomahdollisuuksia ohjelmissa Erasmus+ ja Marie Skłodowska-Curie sekä laajentamaan kansalaisten, myös taitelijoiden, välisten suhteiden laajentamista unionin ja Mongolian välillä; kehottaa unionia sisällyttämään tutkimuksen ja innovoinnin sen yhteistyöaloihin Mongolian kanssa;

33.  on tyytyväinen siihen, että Mongolia on tallettanut Pariisin ilmastosopimuksen ratifioimiskirjan ajoissa 21. syyskuuta 2016; on huolissaan siitä, että ilmastonmuutos, karjankasvatuksen voimakas kasvu, maaseudulta pääkaupunkiin suuntautuvan muuttoliikkeen dramaattinen lisääntyminen sekä veden ja maaperän kaltaisten luonnonvarojen massiivinen ja nopea käyttö viralliseen ja epäviralliseen kaivostoimintaan, jossa tuotetaan kuparia, hiiltä ja muita raaka-aineita, ovat yhdessä johtaneet Mongoliassa ympäristötilanteen jyrkkään heikkenemiseen, naapurimaiden kanssa syntyvien vesikiistojen riskin kasvuun ja yleistyviin ilmastollisiin ilmiöihin, kuten ”dzud”, jolle ovat ominaisia pitkät kuivuusjaksot ja ankarat talvet ja joka johtaa karjan, villieläinten ja luonnon yleisen monimuotoisuuden merkittävään häviämiseen; kehottaa Mongolian hallitusta tehostamaan ponnistelujaan talouden monipuolistamiseksi ja kehottaa unionia avustamaan tässä prosessissa kohdennetuilla toimilla ja ehkäisevillä ja muilla toimenpiteillä esimerkiksi osapuolten ympäristöpolitiikkojen tiiviimmän koordinoinnin yhteydessä; kehottaa Mongolian viranomaisia ja parlamenttia sekä kaikkia unionin jäsenvaltioita toimimaan yhteistyössä ja edistämään kansainvälisen ilmastojärjestelmän olennaista vahvistamista Marrakechin COP22-kokouksen sitoumuksiin liittyvissä ponnisteluissa;

34.  pitää myönteisenä, että Mongolia on ratifioinut kaikki GSP+-menettelyn kannalta olennaiset ympäristönsuojelua ja ilmastonmuutosta koskevat yleissopimukset ja noudattaa niitä; vaatii kuitenkin Mongoliaa noudattamaan ympäristönsuojelua ja ilmastonmuutosta koskevien YK:n yleissopimusten (CITES-sopimuksen sekä Baselin ja Tukholman yleissopimusten) mukaisia raportointivelvollisuuksiaan ja valvomaan maan ympäristölainsäädännön täytäntöönpanoa;

35.  korostaa, että vuonna 2014 Mongolian kaivannaisteollisuuden osuus oli 17 prosenttia BKT:sta ja 89 prosenttia maan kokonaisviennistä; on tässä suhteessa tyytyväinen Mongolian aktiiviseen osallistumiseen kaivos- ja kaivannaisteollisuuden avoimuutta koskevaan aloitteeseen (EITI), jonka tarkoituksena on lisätä tämän alan vastuuvelvollisuutta ja avoimuutta;

36.  korostaa, että Oyu Tolgoin kupari- ja kultakaivos on suurin yksittäinen kaivoshanke, jonka odotetaan vuodesta 2020 muodostavan kolmanneksen Mongolian BKT:sta, ja että Tavan Tolgoi on maailman suurin rakentamaton hiilikaivos; on tyytyväinen kaivosteollisuuden ympäristövaikutuksista paikallisesti käytyihin julkisiin keskusteluihin ja kansalaisten osallistumiseen luonnonvarojen hoitoon ja käyttöön;

37.  kehottaa Mongoliaa kehittämään omien kansalaistensa hyödyksi luonnonvarojensa ja erityisesti harvinaisten mineraalien hyödyntämistä, koska niiden arvo digitaaliteollisuudessa kasvaa jatkuvasti; korostaa unionin tukijan roolia, joka sillä voisi olla teknologisen tuen ja rahoitustuen myöntämisessä tällaiselle riippumattomalle kaivannaistoiminnalle;

38.  katsoo, että investoiminen tulevaisuuden teknologiaan ja digitalisointiin voisi auttaa tasoittamaan Mongolian eri alueiden välisiä kehityseroja ja monipuolistamaan taloutta; kehottaa unionia ja jäsenvaltioita tehostamaan yhteistyötä digitalisoinnin ja uuden teknologian alalla;

39.  panee merkille huumekaupan torjunnassa olevat merkittävät haasteet; suosittaa, että unioni avustaa julkisten instituutioiden ja resurssien vahvistamisessa, jotta näihin ongelmiin voidaan vastata;

Kauppa- ja taloussuhteet

40.  toteaa, että unionista on tullut Mongolian kolmanneksi suurin kauppakumppani ja että mongolialaiset tavarat pääsevät jo nyt unionin markkinoille yleisen tullietuusjärjestelmän nojalla käytännöllisesti katsoen tullitta;

41.  on tyytyväinen Mongolian ottamiseen mukaan GSP+-järjestelyyn;

42.  panee merkille, että eurooppalaiset investoinnit Mongoliassa ovat liiketoimintaympäristön epävarmuuden ja tiedonpuutteen vuoksi olleet toistaiseksi vähäisiä;

43.  kannustaa unionia ja Mongoliaa tehostamaan kauppa- ja investointisuhteitaan muun muassa edistämällä niitä tiedotuksen ja yleisen tietoisuuden lisäämisen avulla kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen määräysten mukaisesti; korostaa, että tällaisessa tehostamisessa olisi noudatettava ja täysin kunnioitettava velvoitteita, jotka aiheutuvat työelämän normeja, hyvää hallintoa, ihmisoikeuksia ja ympäristönormeja koskevista kansainvälisistä yleissopimuksista;

44.  kehottaa tässä yhteydessä kehittämään edelleen Euroopan investointipankin (EIP) ja Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin (EBRD) toimia Mongoliassa;

45.  korostaa vakaan liiketoiminta- ja sääntely-ympäristön merkitystä unionista tulevien investointien lisääntymiselle;

46.  panee merkille suorien ulkomaisten investointien vähentymisen, joka liittyy pääasiassa taloutta hallitsevaan ja keskeisenä jakavana tekijänä pysyttelevään kaivosalaan;

47.  kehottaa Mongoliaa monipuolistamaan talouttaan ulkomaisten investointien ja avoimemman sääntely-ympäristön avulla, jotta se voi välttää epävakaiden mineraalimarkkinoiden aiheuttamaa haavoittuvuutta; suhtautuu tässä yhteydessä myönteisesti uuteen suoria ulkomaisia investointeja koskevaan lainsäädäntöön;

48.  kannustaa jatkamaan Mongolian integroitumista maailmanlaajuiseen ja alueelliseen talouteen sellaisissa hankkeissa kuin ”Prairie Road”, ”Silk Road” / ”One Belt One Road” tai ”Trans-Eurasian Belt” maan strategisten tavoitteiden ja painopisteiden mukaisesti; kehottaa unionia harkitsemaan osallistumista alueen infrastruktuuri- ja investointiohjelmiin myös kaivosalalla;

Alueelliset ja maailmanlaajuiset haasteet ja yhteistyö

49.  on tietoinen keskeisestä roolista, joka Mongolialla voi olla Kiinan, Venäjän, Etelä-Korean ja Japanin sekä Keski-Aasian maiden valtavien ja hyvin dynaamisten talouksien välillä ja samaan aikaan välittäjänä Euroopan ja Itä-Aasian alueen välillä;

50.  korostaa Mongolian ulkopolitiikan ”kolmannen naapurin” käsitettä, johon kuuluvat suhteet unioniin ja niiden vastapainona rakentavat ja tiiviit suhteet sen merkittäviin strategisiin kumppaneihin ja välittömiin naapureihin Venäjään ja Kiinaan;

51.  panee merkille Mongolian ystävällismieliset ja myös taloudelliseen kilpailuun perustuvat suhteet muiden alueen maiden kanssa;

52.  panee merkille, että Mongolia arvioi parhaillaan vakavasti Euraasian talousunionin mahdollisen jäsenyyden vaikutuksia; on huolissaan siitä, että tällainen siirto voi haitata tulevia poliittisia ja kaupallisia suhteita unionin kanssa;

53.  onnittelee Mongoliaa Ulaanbaatarissa vuonna 2016 pidettyjen Asem- ja Asep-kokouksien onnistuneista puheenjohtajuuksista, parlamentaarisen ulottuvuuden lujittamisesta ja näiden kahden alueen kumppanuuden lujittamisesta tasa-arvon, keskinäisen kunnioituksen sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien edistämisen ja suojelun yleismaailmallisesti tunnustettujen periaatteiden pohjalta; suhtautuu myönteisesti Mongolian ehdotukseen virtuaali-/verkkopalvelut käsittävän Asem-keskuksen perustamisesta;

54.  pitää myönteisenä, että Mongolia on julistautunut ydinaseettomaksi alueeksi, jonka YK on virallisesti tunnustanut; pitää erityisen myönteisenä, että se on omaksunut monenvälisillä foorumeilla rakentavan ja aktiivisen roolin maailmanlaajuiseen ydinaseriisuntaan tähtäävän yhteistyön edistämisessä ja että se on allekirjoittanut Humanitarian pledge -vetoomuksen(10);

55.  pitää myönteisenä vastavuoroista sitoutumista kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden edistämiseen ja on tässä yhteydessä tyytyväinen Mongolian aktiiviseen rooliin kansainvälisissä monenvälisissä järjestelmissä, kuten YK ja Etyj, sekä sen panokseen rauhaa ja vakautta Koillis-Aasiassa ja sen ulkopuolella edistävissä aloitteissa, kuten Ulaanbaatar Dialogue on Northeast Asia Security (UBD);

56.  panee merkille, että Mongolia on osallistunut YK:n rauhanturvaamiseen ympäri maailmaa ja tarjonnut kyseisiä operaatioita koskevia koulutusmahdollisuuksia ja pyrkinyt samaan aikaan vahvistamaan YK:n poliittisia ja diplomaattisia mahdollisuuksia sekä vastuuta konfliktien ehkäisemisen ja ratkaisemisen alalla;

57.  pitää myönteisenä, että Mongolian neuvottelu- ja äänestyskannat Yhdistyneissä kansakunnissa ja muilla kansainvälisillä foorumeilla ovat olleet pitkälti yhteneväiset unionin kantojen kanssa; korostaa tässä yhteydessä kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen kansainvälistä yhteistyötä koskevan 8 artiklan merkitystä;

58.  tunnustaa Mongolian roolin ihmisoikeuksien kunnioittamisen edistämisessä UNHRC:n uutena jäsenenä kaudella 2016–2018 ja kehottaa unionia tiiviiseen yhteistyöhön Mongolian kanssa UNHRC:n työn valmistelussa ja täytäntöönpanossa;

59.  suhtautuu myönteisesti siihen, että Mongolia on ratifioinut Kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) Rooman perussäännön, ja kannustaa Mongoliaa ratifioimaan Kampalan tarkistukset, joilla annettiin hyvissä ajoin määritelmä hyökkäysrikosta koskevalle tuomioistuimen tuomiovallalle ja vahvistettiin sitä koskeva menettely;

60.  pitää myönteisenä Mongolian panostusta, jolla edistetään demokratiaa, oikeusvaltiota ja ihmisoikeuksia demokraattiseen muutokseen pyrkivissä Mongolian naapuruston lähellä olevissa maissa; kehottaa unionia myös ottamaan Mongolian mukaan alueellisiin ohjelmiin ja hakemaan tapauskohtaisesti synergioita tällaiseen kehitykseen keskittyvien Keski-Aasian ohjelmien puitteissa;

61.  on tyytyväinen Mongolian rooliin siinä, että se on tuonut yhteen tutkijoita molemmista Koreoista, Kiinasta ja Venäjältä sekä isännöinyt Korean niemimaan jaon hajottamien perheiden jälleennäkemisiä;

62.  tukee Mongolian ilmoittamaa toivetta päästä YK:n turvallisuusneuvoston jäseneksi vuonna 2022;

o
o   o

63.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille sekä Mongolian hallitukselle ja State Great Khuralille (parlamentille).

(1)EUVL C 280 E, 18.11.2006, s. 49.
(2)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0121.
(3)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0458.
(4)EUVL C 36, 29.1.2016, s. 126.
(5)EUVL C 407, 4.11.2016, s. 35.
(6)EUVL C 249 E, 30.8.2013, s. 41.
(7)EUVL C 440, 30.12.2015, s. 97.
(8)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0424.
(9)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0032.
(10)http://www.icanw.org/pledge/


Siviili-ilma-alusten kauppaa koskeva sopimus (sopimuksen kattamat tuotteet) ***
PDF 225kWORD 37k
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 15. helmikuuta 2017 esityksestä neuvoston päätökseksi siviili-ilma-alusten kauppaa koskevan sopimuksen liitteen muuttamisesta tehdyn pöytäkirjan (2015) tekemisestä Euroopan unionin puolesta (11018/2016 – C8-0391/2016 – 2016/0202(NLE))
P8_TA(2017)0034A8-0007/2017

(Hyväksyntä)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon esityksen neuvoston päätökseksi (11018/2016),

–  ottaa huomioon siviili-ilma-alusten kauppaa koskevan sopimuksen liitteen muuttamisesta tehdyn pöytäkirjan (2015) (11019/2016),

–  ottaa huomioon neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 207 artiklan 4 kohdan ja 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan a alakohdan mukaisesti esittämän hyväksyntää koskevan pyynnön (C8-0391/2016),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 99 artiklan 1 ja 4 kohdan ja 108 artiklan 7 kohdan,

–  ottaa huomioon kansainvälisen kaupan valiokunnan suosituksen (A8-0007/2017),

1.  antaa hyväksyntänsä pöytäkirjan tekemiselle;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.


Kustannustehokkaat päästövähennykset ja vähähiilisyyttä edistävät investoinnit ***I
PDF 800kWORD 100k
Euroopan parlamentin tarkistukset 15. helmikuuta 2017 ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi direktiivin 2003/87/EY muuttamisesta kustannustehokkaiden päästövähennysten ja vähähiilisyyttä edistävien investointien edistämiseksi (COM(2015)0337 – C8-0190/2015 – 2015/0148(COD))(1)
P8_TA(2017)0035A8-0003/2017

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Komission teksti   Tarkistus
Tarkistus 1
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 1 kappale
(1)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2003/87/EY15 perustettiin kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmä unionissa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi kustannustehokkaasti ja taloudellisesti.
(1)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2003/87/EY15 perustettiin kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmä unionissa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi kustannustehokkaasti ja taloudellisesti sekä unionin teollisuuden vahvistamiseksi kestävällä tavalla hiili- tai investointivuodon riskiä vastaan.
__________________
__________________
15 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/87/EY, annettu 13 päivänä lokakuuta 2003, kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta yhteisössä ja neuvoston direktiivin 96/61/EY muuttamisesta (EUVL L 275, 25.10.2003, s. 32).
15 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/87/EY, annettu 13 päivänä lokakuuta 2003, kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta yhteisössä ja neuvoston direktiivin 96/61/EY muuttamisesta (EUVL L 275, 25.10.2003, s. 32).
Tarkistus 2
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 2 kappale
(2)  Lokakuussa 2014 kokoontunut Eurooppa-neuvosto teki sitoumuksen vähentää kasvihuonekaasupäästöjen kokonaismäärää unionissa vähintään 40 prosentilla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Kaikkien talouden alojen olisi osallistuttava näiden päästövähennysten saavuttamiseen, ja tavoite saavutetaan kustannustehokkaimmin unionin päästökauppajärjestelmällä siten, että päästöjä vähennetään 43 prosentilla vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Tämä vahvistettiin unionin ja jäsenvaltioiden suunnitellussa kansallisesti päätettävässä panoksessa, joka toimitettiin ilmastonmuutosta koskevan YK:n puitesopimuksen sihteeristölle 6 päivänä maaliskuuta 201516.
(2)  Lokakuussa 2014 kokoontunut Eurooppa-neuvosto teki sitoumuksen vähentää kasvihuonekaasupäästöjen kokonaismäärää unionissa vähintään 40 prosentilla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Kaikkien talouden alojen olisi osallistuttava näiden päästövähennysten saavuttamiseen, ja tavoite saavutetaan kustannustehokkaimmin unionin päästökauppajärjestelmällä siten, että päästöjä vähennetään 43 prosentilla vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Tämä vahvistettiin unionin ja jäsenvaltioiden suunnitellussa kansallisesti päätettävässä panoksessa, joka toimitettiin ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen sihteeristölle 6 päivänä maaliskuuta 2015. Päästövähennysten taakka olisi jaettava oikeudenmukaisesti EU:n päästökauppajärjestelmän kattamien alojen kesken.
__________________
16 http://www4.unfccc.int/submissions/indc/Submission%20Pages/submissions.aspx
Tarkistus 3
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 2 a kappale (uusi)
(2 a)   On tärkeää, että EU:n päästökauppajärjestelmää, joka on unionin ensisijainen väline unionin pitkän ajanjakson ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamiseksi, täydennetään vastaavilla lisätoimilla muissa säädöksissä ja välineissä, jotka koskevat kasvihuonekaasupäästöjä EU:n päästökauppajärjestelmän ulkopuolisilla aloilla, jotta voidaan noudattaa sovittua sitoumusta kaikkien talouden alojen osallistumisesta unionin kasvihuonekaasupäästöjen kokonaismäärän vähentämiseen vähintään 40 prosentilla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä.
Tarkistus 4
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 2 b kappale (uusi)
(2 b)   Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen osapuolten 21. kokouksessa Pariisissa 12. joulukuuta 2015 hyväksytyn sopimuksen (”Pariisin sopimus”) mukaisesti valtioiden on toteutettava toimintamalleja, joilla saavutetaan yli 180 suunniteltua kansallista panosta, jotka kattavat noin 98 prosenttia maailman kasvihuonekaasupäästöistä. Pariisin sopimuksella pyritään rajoittamaan maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle kahteen celsiusasteeseen esiteollisella kaudella vallinneeseen tasoon verrattuna ja rajoittamaan lämpötilan nousu 1,5 celsiusasteeseen esiteollisella kaudella vallinneeseen tasoon verrattuna. Monien näistä politiikkatoimista odotetaan sisältävän hiilen hinnoittelua tai vastaavia toimia, ja sen vuoksi tässä direktiivissä olisi oltava tarkistuslauseke, jotta komissio voi tarvittaessa ehdottaa suurempia päästövähennyksiä Pariisin sopimuksen mukaisen ensimmäisen tilannearvion jälkeen vuonna 2023 ja mukauttaa hiilivuotoa koskevia siirtymämääräyksiä, jotta voidaan ottaa huomioon päästökaupan hinnoittelumekanismien kehitys unionin ulkopuolella, sekä toteuttaa muita politiikkatoimia ja välineitä, joilla tehostetaan unionin ja jäsenvaltioiden antamia kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä koskevia sitoumuksia. Tarkistuslausekkeella olisi myös varmistettava, että kuuden kuukauden kuluessa Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen vuonna 2018 käytävästä taustoittavasta vuoropuhelusta annetaan tiedonanto, jossa arvioidaan sitä, onko unionin ilmastonmuutosta koskeva lainsäädäntö Pariisin sopimuksen tavoitteiden mukaista.
Tarkistus 5
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 2 c kappale (uusi)
(2 c)   Pariisin sopimuksen mukaisesti ja Euroopan parlamentin ja neuvoston lainsäätäjien Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2009/29/EY1 a ja Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksessä 406/2009/EY1 b ilmaiseman sitoumuksen mukaisesti kaikkien talouden alojen on osallistuttava hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen. Kansainvälisen merenkulun päästöjen rajoittamiseksi on käynnistetty toimia Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) kautta ja näitä toimia olisi edistettävä, jotta Kansainvälinen merenkulkujärjestö voi laatia selkeän ilmastotoimenpiteiden toimintasuunnitelman merenkulun hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi maailmanlaajuisesti. Selkeiden tavoitteiden hyväksyminen kansainvälisen meriliikenteen päästöjen vähentämiseksi IMO:n kautta on merkittävä ja kiireellinen asia sekä ehtona sille, että unioni ei toteuta lisätoimia merenkulkualan sisällyttämiseksi EU:n päästökauppajärjestelmään. Jos tällaista sopimusta ei kuitenkaan saada aikaan vuoden 2020 loppuun mennessä, ala olisi sisällytettävä EU:n päästökauppajärjestelmään ja olisi perustettava rahasto, johon kerätään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2015/7571c säädetyn unionin tarkkailu-, raportointi- ja todentamisjärjestelmän (MRV-järjestelmä) jo kattamat laivaliikenteen harjoittajien hiilidioksidipäästöistä kertyvät osuudet ja jonka avulla varmistetaan niiden kollektiivinen noudattaminen (unionin satamissa sekä matkoilla unionin satamiin ja niistä pois aiheutetut päästöt). Osa merenkulkualan päästöhuutokauppojen tuloista olisi käytettävä energiatehokkuuden parantamiseen ja innovatiivisiin teknologioihin tehtävien investointien tukemiseen merenkulkualan hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi, lyhyen matkan merikuljetukset ja satamat mukaan lukien.
__________________
1 a Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/29/EY, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2009, direktiivin 2003/87/EY muuttamisesta kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kauppaa koskevan yhteisön järjestelmän parantamiseksi ja laajentamiseksi (EUVL L 140, 5.6.2009, s. 63).
1 b Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 406/2009/EY, tehty 23 päivänä huhtikuuta 2009, jäsenvaltioiden pyrkimyksistä vähentää kasvihuonekaasupäästöjään yhteisön kasvihuonekaasupäästöjen vähentämissitoumusten täyttämiseksi vuoteen 2020 mennessä (EUVL L 140, 5.6.2009, s. 136).
1 c Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2015/757, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2015, meriliikenteen hiilidioksidipäästöjen tarkkailusta, raportoinnista ja todentamisesta sekä direktiivin 2009/16/EY muuttamisesta (EUVL L 123, 19.5.2015, s. 55).
Tarkistus 143
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 3 kappale
(3)  Eurooppa-neuvosto vahvisti, että EU:n tärkein väline tämän tavoitteen saavuttamiseksi on toimiva ja uudistettu päästökauppajärjestelmä, johon kuuluu markkinoita vakauttava väline. Järjestelmässä sovelletaan vuosittaista vähennyskerrointa, joka on 2,2 prosenttia vuodesta 2021 alkaen, ilmaisjakoa jatketaan ja nykyisiä toimenpiteitä toteutetaan vuoden 2020 jälkeenkin ilmastopolitiikasta johtuvan hiilivuodon estämiseksi niin kauan kuin muissa merkittävissä talouksissa ei ryhdytä vastaaviin toimiin ja huutokaupattavien päästöoikeuksien määrää ei vähennetä. Huutokaupattava osuus olisi ilmaistava prosenttiosuutena lainsäädännössä, jotta parannetaan investointipäätösten suunnittelun varmuutta, lisätään avoimuutta ja tehdään järjestelmästä yleisesti yksinkertaisempi ja helpompi ymmärtää.
(3)  EU:n tärkein väline tämän tavoitteen saavuttamiseksi on toimiva ja uudistettu päästökauppajärjestelmä, johon kuuluu entistä tehokkaampi markkinoita vakauttava väline. Järjestelmässä sovelletaan vuosittaista vähennyskerrointa, joka on 2,2 prosenttia vuodesta 2021 alkaen, ilmaisjakoa jatketaan ja nykyisiä toimenpiteitä toteutetaan vuoden 2020 jälkeenkin ilmastopolitiikasta johtuvan hiilivuodon estämiseksi niin kauan kuin muissa merkittävissä talouksissa ei ryhdytä vastaaviin toimiin. Huutokaupattava osuus olisi ilmaistava prosenttiosuutena lainsäädännössä, ja sen olisi pienennyttävä monialaista korjauskerrointa sovellettaessa, jotta parannetaan investointipäätösten suunnittelun varmuutta, lisätään avoimuutta ja tehdään järjestelmästä yleisesti yksinkertaisempi ja helpompi ymmärtää ja jotta suojellaan suurimman hiilivuodon riskin aloja monialaiselta korjauskertoimelta. Säännöksiä olisi tarkasteltava Pariisin sopimuksen mukaisesti, ja niitä olisi mukautettava tarpeen mukaan vastaavasti Pariisin sopimuksesta seuraavien unionin ilmastovelvoitteiden täyttämiseksi.
Tarkistus 7
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 3 a kappale (uusi)
(3 a)   Vähiten kehittyneet maat ovat erityisen alttiita ilmastonmuutoksen vaikutuksille, mutta niiden osuus kasvihuonekaasupäästöistä on vähäinen. Sen vuoksi vähiten kehittyneiden maiden tarpeet olisi asetettava etusijalle käyttämällä EU:n päästökauppajärjestelmän päästöoikeuksia ilmastotoimien rahoittamiseen ja etenkin ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumiseen vihreän ilmastorahaston välityksellä.
Tarkistus 8
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 4 kappale
(4)  Yksi unionin tärkeimmistä tavoitteista on luoda selviytymiskykyinen energiaunioni, jossa turvataan varma, kestävä, kilpailukykyinen ja kohtuuhintainen energiansaanti kaikille eurooppalaisille. Tämän saavuttaminen edellyttää unionin kunnianhimoisten ilmastotoimien jatkamista siten, että päästökauppajärjestelmä pysyy EU:n ilmastopolitiikan kulmakivenä, sekä edistymistä muissa energiaunionin osatekijöissä17. Vuoteen 2030 ulottuvissa puitteissa päätetyn tavoitetason täytäntöönpano vaikuttaa siihen, että hiilipäästöille asetetaan merkityksellinen hinta ja edistetään edelleen kustannustehokkaita kasvihuonekaasujen vähennyksiä.
(4)  Yksi unionin tärkeimmistä tavoitteista on luoda selviytymiskykyinen energiaunioni, jossa turvataan varma, kestävä, kilpailukykyinen ja kohtuuhintainen energiansaanti unionin kansalaisille ja teollisuudelle. Tämän saavuttaminen edellyttää unionin kunnianhimoisten ilmastotoimien jatkamista siten, että päästökauppajärjestelmä pysyy EU:n ilmastopolitiikan kulmakivenä, sekä edistymistä muissa energiaunionin osatekijöissä17. Olisi otettava huomioon EU:n päästökauppajärjestelmän vuorovaikutus muiden sellaisten unionin ja kansallisen tason ilmasto- ja energiapolitiikkojen kanssa, joilla on vaikutusta EU:n päästökauppajärjestelmän päästöoikeuksien kysyntään. Vuoteen 2030 ulottuvissa puitteissa päätetyn tavoitetason täytäntöönpano ja muiden energiaunioniin liittyvien osatekijöiden edistymisen asianmukainen tarkastelu vaikuttavat siihen, että hiilipäästöille asetetaan merkityksellinen hinta ja edistetään edelleen kustannustehokkaita kasvihuonekaasujen vähennyksiä.
__________________
__________________
17 Komission tiedonanto ”Joustavaa energiaunionia ja tulevaisuuteen suuntautuvaa ilmastonmuutospolitiikkaa koskeva puitestrategia”, COM/2015/0080.
17 Komission tiedonanto ”Joustavaa energiaunionia ja tulevaisuuteen suuntautuvaa ilmastonmuutospolitiikkaa koskeva puitestrategia”, COM(2015)0080.
Tarkistus 9
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 4 a kappale (uusi)
(4 a)   Neuvoston hyväksymään 27 prosentin tavoitteeseen verrattuna yhä kunnianhimoisempien energiatehokkuustavoitteiden olisi johdettava maksutta jaettavien päästöoikeuksien lisäämiseen hiilivuodon vaarassa oleville aloille.
Tarkistus 10
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 5 kappale
(5)  Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 191 artiklan 2 kohdan mukaan unionin ympäristöpolitiikka perustuu periaatteeseen, jonka mukaan saastuttajan olisi maksettava, ja tällä perusteella direktiivissä 2003/87/EY säädetään siirtymisestä täysimääräiseen huutokauppaan ajan myötä. Hiilivuodon välttäminen antaa oikeutuksen täysimääräisen siirtymisen lykkäämiselle, ja kohdennettujen maksutta jaettavien päästöoikeuksien jakaminen on perusteltua, jotta voidaan ottaa huomioon todelliset riskit kasvihuonekaasupäästöjen lisääntymisestä kolmansissa maissa, joissa teollisuuteen ei kohdistu samanlaisia hiilirajoituksia, niin kauan kuin muissa merkittävissä talouksissa ei ryhdytä vastaaviin toimiin.
(5)  Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 191 artiklan 2 kohdan mukaan unionin ympäristöpolitiikka perustuu periaatteeseen, jonka mukaan saastuttajan olisi maksettava, ja tällä perusteella direktiivissä 2003/87/EY säädetään siirtymisestä täysimääräiseen huutokauppaan ajan myötä. Hiilivuodon välttäminen antaa oikeutuksen täysimääräisen huutokauppaamisen väliaikaiselle lykkäämiselle, ja kohdennettujen maksutta jaettavien päästöoikeuksien jakaminen on perusteltu poikkeus saastuttaja maksaa ‑periaatteesta edellyttäen, että päästöoikeuksia ei jaeta liikaa, jotta voidaan ottaa huomioon todelliset riskit kasvihuonekaasupäästöjen lisääntymisestä kolmansissa maissa, joissa teollisuuteen ei kohdistu samanlaisia hiilirajoituksia, niin kauan kuin muissa merkittävissä talouksissa ei ryhdytä vastaaviin toimiin. Siksi maksuttomien päästöoikeuksien jakamisen olisi oltava tehokkaampaa tässä direktiivissä säädettyjen kynnysten mukaisesti.
Tarkistus 11
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 6 kappale
(6)  Päästöoikeuksien huutokauppaaminen säilyy yleisenä sääntönä, josta ilmaisjako on poikkeus. Tämän vuoksi ja kuten Eurooppa-neuvosto on vahvistanut, päästöoikeuksien huutokaupattavaa osuutta, joka oli 57 prosenttia vuosina 2013-2020, ei tulisi vähentää. Komission vaikutusten arviointi18 sisältää yksityiskohtaista tietoa huutokaupattavien päästöoikeuksien osuudesta ja siinä todetaan, että tämä 57 prosentin osuus koostuu jäsenvaltioiden puolesta huutokaupattavista päästöoikeuksista, mukaan lukien päästöoikeudet, jotka asetetaan syrjään uusille osallistujille mutta joita ei jaeta, päästöoikeudet, joilla nykyaikaistetaan sähköntuotantoa joissakin jäsenvaltioissa, ja päästöoikeudet, jotka on huutokaupattava myöhemmin, koska ne siirretään Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä (EU) 2015/ perustettuun markkinavakausvarantoon19.
(6)  Päästöoikeuksien huutokauppaaminen säilyy yleisenä sääntönä, josta ilmaisjako on poikkeus. Tämän vuoksi päästöoikeuksien huutokaupattavaa osuutta, jonka olisi oltava 57 prosenttia vuosina 2021–2030, olisi vähennettävä soveltamalla monialaista korjauskerrointa sellaisten alojen suojaamiseksi, joilla hiilivuodon riskin on suurin. Komission vaikutusten arviointi sisältää yksityiskohtaista tietoa huutokaupattavien päästöoikeuksien osuudesta ja siinä todetaan, että tämä 57 prosentin osuus koostuu jäsenvaltioiden puolesta huutokaupattavista päästöoikeuksista, mukaan lukien päästöoikeudet, jotka asetetaan syrjään uusille osallistujille mutta joita ei jaeta, päästöoikeudet, joilla nykyaikaistetaan sähköntuotantoa joissakin jäsenvaltioissa, ja päästöoikeudet, jotka on huutokaupattava myöhemmin, koska ne siirretään Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä (EU) 2015/1814 perustettuun markkinavakausvarantoon19. Olisi perustettava oikeudenmukaisen siirtymän rahasto tukemaan alueita, joilla on paljon työntekijöitä hiilestä riippuvaisilla aloilla ja joiden BKT on huomattavasti unionin keskiarvoa alempi.
__________________
______________
18 SEC(2015)XX
19 Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös (EU) 2015/ markkinavakausvarannon perustamisesta unionin kasvihuonekaasupäästöjen kauppajärjestelmään, sen toiminnasta sekä direktiivin 2003/87/EY muuttamisesta (EUVL L […], […], s. […]).
19 Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös (EU) 2015/1814, annettu 6 päivänä lokakuuta 2015, markkinavakausvarannon perustamisesta unionin kasvihuonekaasupäästöjen kauppajärjestelmään, sen toiminnasta sekä direktiivin 2003/87/EY muuttamisesta (EUVL L 264, 9.10.2015, s. 1).
Tarkistus 12
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 7 kappale
(7)  Jotta voidaan säilyttää päästöoikeuksista saatava hyöty ympäristön kannalta unionissa tilanteessa, jossa muiden maiden toimilla ei anneta samanlaisia kannustimia teollisuudelle vähentää päästöjä, olisi jatkettava päästöoikeuksien ilmaisjakoa laitoksille toimialoilla ja toimialojen osissa, joilla vallitsee todellinen hiilivuodon riski. EU:n päästökauppajärjestelmän toiminnan aikana saatu kokemus on osoittanut, että toimialat ja toimialan osat ovat alttiina hiilivuodon riskille eri määrissä ja että ilmaisjako on estänyt hiilivuotoa. Kun joidenkin toimialojen ja toimialojen osien voidaan katsoa olevan suuremmassa määrin alttiina hiilivuodon riskille, muut pystyvät siirtämään merkittävän osan niiden päästöt kattavien päästöoikeuksien kustannuksista tuotteiden hintoihin menettämättä markkinaosuuttaan, jolloin niille koituu vain osa kustannuksista ja hiilivuodon riski on alhaisempi. Komission olisi määritettävä ja eroteltava toimialat niiden kaupan ja päästöjen intensiteetin perusteella, jotta voidaan paremmin yksilöidä toimialat, joilla vallitsee todellinen hiilivuodon riski. Kun näiden perusteiden mukaisesti ylitetään raja-arvo, joka määritetään ottamalla huomioon toimialojen ja toimialojen osien mahdollisuudet siirtää kustannukset tuotteiden hintoihin, toimialan tai toimialan osan olisi katsottava olevan alttiina hiilivuodon riskille. Muiden toimialojen osalta olisi katsottava, että ne eivät ole alttiina hiilivuodon riskille tai riski on vähäinen. Ottamalla huomioon muiden kuin sähköntuotantoon kuuluvien toimialojen tai toimialojen osien mahdollisuudet siirtää kustannukset tuotteiden hintoihin olisi myös oltava mahdollista vähentää satunnaisia voittoja.
(7)  Jotta voidaan säilyttää päästöoikeuksista saatava hyöty ympäristön kannalta unionissa tilanteessa, jossa muiden maiden toimilla ei anneta samanlaisia kannustimia teollisuudelle vähentää päästöjä, olisi jatkettava väliaikaisesti päästöoikeuksien ilmaisjakoa laitoksille toimialoilla ja toimialojen osissa, joilla vallitsee todellinen hiilivuodon riski. EU:n päästökauppajärjestelmän toiminnan aikana saatu kokemus on osoittanut, että toimialat ja toimialan osat ovat alttiina hiilivuodon riskille eri määrissä ja että ilmaisjako on estänyt hiilivuotoa. Kun joidenkin toimialojen ja toimialojen osien voidaan katsoa olevan suuremmassa määrin alttiina hiilivuodon riskille, muut pystyvät siirtämään merkittävän osan niiden päästöt kattavien päästöoikeuksien kustannuksista tuotteiden hintoihin menettämättä markkinaosuuttaan, jolloin niille koituu vain osa kustannuksista ja hiilivuodon riski on alhaisempi. Komission olisi määritettävä ja eroteltava toimialat niiden kaupan ja päästöjen intensiteetin perusteella, jotta voidaan paremmin yksilöidä toimialat, joilla vallitsee todellinen hiilivuodon riski. Kun näiden perusteiden mukaisesti ylitetään raja-arvo, joka määritetään ottamalla huomioon toimialojen ja toimialojen osien mahdollisuudet siirtää kustannukset tuotteiden hintoihin, toimialan tai toimialan osan olisi katsottava olevan alttiina hiilivuodon riskille. Muiden toimialojen osalta olisi katsottava, että ne eivät ole alttiina hiilivuodon riskille tai riski on vähäinen. Ottamalla huomioon muiden kuin sähköntuotantoon kuuluvien toimialojen tai toimialojen osien mahdollisuudet siirtää kustannukset tuotteiden hintoihin olisi myös oltava mahdollista vähentää satunnaisia voittoja. Olisi myös arvioitava hiilivuodon riskiä sellaisilla toimialoilla ja toimialojen osilla, joilla ilmaisjako lasketaan käyttäen aromaattisia aineita, vetyä ja synteesikaasuja koskevia vertailuindikaattoreita, koska tällaisia tuotteita valmistetaan sekä kemiallisissa laitoksissa että jalostamoissa.
Tarkistus 13
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 8 kappale
(8)  Jotta voidaan ottaa huomioon teknologinen edistyminen kyseisillä aloilla ja mukauttaa tilanne kyseessä olevaan päästöoikeuksien jaon kauteen, olisi säädettävä laitoksille maksutta jaettavia päästöoikeuksia koskevista vertailuarvoista käyttäen perusteena vuosia 20072008 koskevia tietoja, jotka päivitetään havaittujen keskimääräisten parannusten mukaisesti. Ennustettavuuden vuoksi tämä olisi tehtävä soveltamalla kerrointa, joka vastaa parasta arviointia edistymisestä eri toimialoilla ja jossa olisi tämän jälkeen otettava huomioon vakaat, objektiiviset ja todennetut tiedot laitoksista, jotta toimialoilla, joilla parannusten määrä eroaa huomattavasti tästä kertoimesta, olisi vertailuarvo, joka on lähempänä niiden tosiasiallista parannusten määrää. Jos tiedot osoittavat, että kerroin on vuosien 20072008 arvoon nähden yli 0,5 prosenttia korkeampi tai alhaisempi vuotta kohti kyseisenä kautena, tähän liittyvää vertailuarvoa mukautetaan kyseisellä prosenttiosuudella. Jotta varmistetaan tasapuoliset toimintaedellytykset aromaattisten aineiden, vedyn ja synteesikaasujen tuotannolle jalostamoissa ja kemiallisissa laitoksissa, aromaattisia aineita, vetyä ja synteesikaasuja koskevia vertailuarvoja olisi yhdenmukaistettava jalostamoiden vertailuarvojen kanssa.
(8)  Jotta voidaan ottaa huomioon teknologinen edistyminen kyseisillä aloilla ja mukauttaa tilanne kyseessä olevaan päästöoikeuksien jaon kauteen, olisi säädettävä laitoksille maksutta jaettavia päästöoikeuksia koskevista vertailuarvoista käyttäen perusteena vuosia 2007 ja 2008 koskevia tietoja, jotka päivitetään havaittujen keskimääräisten parannusten mukaisesti. Ennustettavuuden vuoksi tämä olisi tehtävä soveltamalla kerrointa, joka vastaa todellista arviointia edistymisestä eri toimialoilla tehokkaimmassa 10 prosentissa laitoksia ja jossa olisi tämän jälkeen otettava huomioon vakaat, objektiiviset ja todennetut tiedot laitoksista, jotta toimialoilla, joilla parannusten määrä eroaa huomattavasti tästä kertoimesta, olisi vertailuarvo, joka on lähempänä niiden tosiasiallista parannusten määrää. Jos tiedot osoittavat, että kerroin on vuosien 2007 ja 2008 arvoon nähden yli 1,75 prosenttia korkeampi tai alhaisempi vuotta kohti kyseisenä kautena, tähän liittyvää vertailuarvoa olisi mukautettava kyseisellä prosenttiosuudella. Jos tiedot kuitenkin osoittavat, että parannusten määrä on 0,25 prosenttia tai vähemmän kyseisenä kautena, tähän liittyvää vertailuarvoa olisi mukautettava kyseisellä prosenttiosuudella. Jotta varmistetaan tasapuoliset toimintaedellytykset aromaattisten aineiden, vedyn ja synteesikaasujen tuotannolle jalostamoissa ja kemiallisissa laitoksissa, aromaattisia aineita, vetyä ja synteesikaasuja koskevia vertailuarvoja olisi yhdenmukaistettava jalostamoiden vertailuarvojen kanssa.
Tarkistus 14
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 9 kappale
(9)  Jäsenvaltioiden olisi valtiontukisääntöjä noudattaen tarjottava osittaista hyvitystä tietyille laitoksille sellaisilla toimialoilla tai sellaisissa toimialojen osissa, joiden on todettu olevan alttiina merkittävälle hiilivuodon riskille johtuen kustannuksista, jotka johtuvat kasvihuonekaasupäästöihin liittyvien kustannusten siirtämisestä sähkön hintoihin. Pariisissa hyväksyttävässä pöytäkirjassa ja siihen liittyvissä osapuolikokouksen päätöksissä on määrättävä ilmastorahoituksen dynaamisesta mobilisoimisesta, teknologiansiirrosta ja valmiuksien kehittämisestä tukea mahdollisesti saavien osapuolten ja erityisesti niiden osapuolten osalta, joilla on vähiten valmiuksia. Julkisen sektorin ilmastorahoitus on jatkossakin tärkeässä asemassa varojen mobilisoimiseksi vuoden 2020 jälkeistä aikaa varten. Tämän vuoksi huutokauppatuloja olisi käytettävä myös ilmastorahoitustoimiin haavoittuvassa asemassa olevissa kolmansissa maissa. Tämä koskee myös sopeutumista ilmaston vaikutuksiin. Mobilisoitavan ilmastorahoituksen määrä riippuu myös ehdotettujen suunniteltujen kansallisten panosten (intended nationally determined contributions – INDC) tavoitetasosta ja laadusta, tämän jälkeisistä investointisuunnitelmista ja kansallisista sopeutumissuunnitteluprosesseista. Jäsenvaltioiden olisi myös käytettävä huutokauppatuloja edistämään taitojen kehittämistä ja ja työvoiman uudelleenkohdentamisesta aloilla, joihin työpaikkojen siirtyminen on vaikuttanut siirryttäessä vähähiiliseen talouteen.
(9)  Yhtäläisten toimintaedellytysten saavuttamiseksi jäsenvaltioiden olisi tarjottava unionin tasolla tehdyn keskitetyn järjestelyn kautta hyvitystä tietyille laitoksille sellaisilla toimialoilla tai sellaisissa toimialojen osissa, joiden on todettu olevan alttiina merkittävälle hiilivuodon riskille johtuen kustannuksista, jotka johtuvat kasvihuonekaasupäästöihin liittyvien kustannusten siirtämisestä sähkön hintoihin. Julkisen sektorin ilmastorahoitus on jatkossakin tärkeässä asemassa varojen mobilisoimiseksi vuoden 2020 jälkeistä aikaa varten. Tämän vuoksi huutokauppatuloja olisi käytettävä myös ilmastorahoitustoimiin haavoittuvassa asemassa olevissa kolmansissa maissa. Tämä koskee myös sopeutumista ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Mobilisoitavan ilmastorahoituksen määrä riippuu myös ehdotettujen suunniteltujen kansallisten panosten (intended nationally determined contributions – INDC) tavoitetasosta ja laadusta, tämän jälkeisistä investointisuunnitelmista ja kansallisista sopeutumissuunnitteluprosesseista. Jäsenvaltioiden olisi myös tarkasteltava vähähiiliseen talouteen siirtymisen sosiaalisia näkökohtia ja käytettävä huutokauppatuloja edistämään taitojen kehittämistä ja työvoiman uudelleenkohdentamista aloilla, joihin työpaikkojen siirtyminen on vaikuttanut siirryttäessä vähähiiliseen talouteen. Jäsenvaltioilla olisi oltava mahdollisuus täydentää unionin keskitetyn järjestelmän kautta saatua hyvitystä. Tällaiset rahoitustoimet eivät saisi ylittää asianomaisissa valtiontukia koskevissa suuntaviivoissa tarkoitettuja tasoja.
Tarkistus 15
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 10 kappale
(10)  Merkittävin tästä direktiivistä saatava pitkän aikavälin kannustin hiilidioksidin talteenotolle ja varastoinnille, uusille uusiutuviin energialähteisiin liittyville teknologioille sekä läpimurtoinnovaatioihin vähähiiliseen teknologiaan ja prosesseihin on sen luoma hiilen hintasignaali ja se, ettei pysyvästi varastoituja tai vältettyjä hiilidioksidipäästöjä koskevia oikeuksia tarvitse palauttaa. Lisäksi jotta voidaan täydentää resursseja, joita jo käytetään nopeuttamaan hiilidioksidin talteenottoon ja varastointiin käytettävien kaupallisten laitosten demonstrointia ja innovatiivisia uusia uusiutuviin energialähteisiin liittyviä teknologioita, EU:n päästökauppajärjestelmän päästöoikeuksia olisi käytettävä takaamaan palkitseminen hiilidioksidin talteenotto- ja varastointilaitosten käyttöönotosta, uusiutuviin energialähteisiin liittyvistä uusista teknologioista ja teollisesta innovoinnista vähähiilisiin teknologioihin ja prosesseihin unionissa varastoituja tai vältettyjä hiilidioksidipäästöjä varten riittävässä mittakaavassa, sillä edellytyksellä, että saadaan aikaan tietämyksen jakamista koskeva sopimus. Suuren osan tästä tuesta olisi oltava suhteessa kasvihuonekaasupäästöjen todennettuun välttämiseen, kun taas jotakin tukea voidaan antaa, kun ennakolta määritetyt välitavoitteet saavutetaan ottaen huomioon käytetty teknologia. Tuettujen hankekustannusten enimmäisprosenttimäärä voi vaihdella hankkeen luokan mukaan.
(10)  Merkittävin tästä direktiivistä saatava pitkän aikavälin kannustin hiilen talteenotolle ja varastoinnille sekä hiilen talteenotolle ja käytölle, uusille uusiutuviin energialähteisiin liittyville teknologioille sekä läpimurtoinnovaatioihin vähähiiliseen teknologiaan ja prosesseihin on sen luoma hiilen hintasignaali ja se, ettei pysyvästi varastoituja tai vältettyjä hiilidioksidipäästöjä koskevia oikeuksia tarvitse palauttaa. Lisäksi jotta voidaan täydentää resursseja, joita jo käytetään nopeuttamaan hiilidioksidin talteenottoon ja varastointiin sekä hiilen talteenottoon ja käyttöön käytettävien kaupallisten laitosten demonstrointia ja innovatiivisia uusia uusiutuviin energialähteisiin liittyviä teknologioita, EU:n päästökauppajärjestelmän päästöoikeuksia olisi käytettävä takaamaan palkitseminen hiilidioksidin talteenotto- ja varastointilaitosten sekä talteenotto- ja käyttölaitosten käyttöönotosta, uusiutuviin energialähteisiin liittyvistä uusista teknologioista ja teollisesta innovoinnista vähähiilisiin teknologioihin ja prosesseihin unionissa varastoituja tai vältettyjä hiilidioksidipäästöjä varten riittävässä mittakaavassa, sillä edellytyksellä, että saadaan aikaan tietämyksen jakamista koskeva sopimus. Suuren osan tästä tuesta olisi oltava suhteessa kasvihuonekaasupäästöjen todennettuun välttämiseen, kun taas jotakin tukea voidaan antaa, kun ennakolta määritetyt välitavoitteet saavutetaan ottaen huomioon käytetty teknologia. Tuettujen hankekustannusten enimmäisprosenttimäärä voi vaihdella hankkeen luokan mukaan.
Tarkistus 16
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 11 kappale
(11)  Olisi perustettava nykyaikaistamisrahasto, johon sijoitetaan 2 prosenttia EU:n päästökauppajärjestelmän päästöoikeuksista, ja nämä päästöoikeudet olisi huutokaupattava noudattaen asetuksessa (EU) N:o 1031/2010 esitettyjä sääntöjä, jotka koskevat yhteisessä huutokauppapaikassa järjestettäviä huutokauppoja. Jäsenvaltioiden, joiden BKT asukasta kohti euroina markkinahintoina vuonna 2013 oli alle 60 prosenttia unionin keskiarvosta, olisi voitava saada rahoitusta nykyaikaistamisrahastosta ja poiketa vuoteen 2030 saakka täysimääräisen huutokaupan periaatteesta sähköntuotantoa varten käyttämällä ilmaisjaon vaihtoehtoa, jotta voidaan avoimesti edistää todellisia investointeja energia-alan nykyaikaistamiseen samalla kun vältetään energian sisämarkkinoiden vääristymät. Nykyaikaistamisrahastoa koskevilla säännöillä olisi luotava johdonmukaiset, kattavat ja avoimet puitteet, joilla varmistetaan mahdollisimman tehokas täytäntöönpano varmistaen kaikkien osallistujien helppo mahdollisuus osallistua. Hallintorakenteen olisi oltava sellainen, että varmistetaan varojen asianmukainen käyttö. Hallintorakenteen olisi koostuttava investointilautakunnasta ja hallintokomiteasta, ja päätöksentekoprosessissa olisi asianmukaisesti käytettävä Euroopan investointipankin asiantuntemusta paitsi kun tukea tarjotaan pienille hankkeille kansallisten kehityspankkien tarjoamilla lainoilla tai avustuksilla kansallisista ohjelmista, joilla on samat tavoitteet kuin nykyaikaistamisrahastolla. Jäsenvaltioiden olisi ehdotettava rahastosta rahoitettavia investointeja. Sen varmistamiseksi, että investointitarpeet alemman tulotason jäsenvaltioissa otetaan riittävästi huomioon, varojen jaossa otetaan huomion tasaisina osuuksina todennetut päästöt ja BKT:hen liittyvät perusteet. Nykyaikaistamisrahastosta olisi voitava antaa rahoitustukea erilaisissa muodoissa.
(11)  Olisi perustettava nykyaikaistamisrahasto, johon sijoitetaan 2 prosenttia EU:n päästökauppajärjestelmän päästöoikeuksista, ja nämä päästöoikeudet olisi huutokaupattava noudattaen asetuksessa (EU) N:o 1031/2010 esitettyjä sääntöjä, jotka koskevat yhteisessä huutokauppapaikassa järjestettäviä huutokauppoja. Jäsenvaltioiden, joiden BKT asukasta kohti euroina markkinahintoina vuonna 2013 oli alle 60 prosenttia unionin keskiarvosta, olisi voitava saada rahoitusta nykyaikaistamisrahastosta. Jäsenvaltioiden, joiden BKT asukasta kohti euroina markkinahintoina vuonna 2014 oli alle 60 prosenttia unionin keskiarvosta, olisi voitava poiketa vuoteen 2030 saakka täysimääräisen huutokaupan periaatteesta sähköntuotantoa varten käyttämällä ilmaisjaon vaihtoehtoa, jotta voidaan avoimesti edistää todellisia investointeja niiden energia-alan nykyaikaistamiseen ja monipuolistamiseen unionin vuosien 2030 ja 2050 ilmasto- ja energiatavoitteiden mukaisesti samalla kun vältetään energian sisämarkkinoiden vääristymät. Nykyaikaistamisrahastoa koskevilla säännöillä olisi luotava johdonmukaiset, kattavat ja avoimet puitteet, joilla varmistetaan mahdollisimman tehokas täytäntöönpano varmistaen kaikkien osallistujien helppo mahdollisuus osallistua. Sääntöjen olisi oltava läpinäkyvät, tasapainoiset ja sellaiset, että varmistetaan varojen asianmukainen käyttö. Tämän hallintorakenteen olisi koostuttava investointilautakunnasta, neuvoa-antavasta komiteasta ja hallintokomiteasta. Päätöksentekoprosessissa olisi asianmukaisesti käytettävä Euroopan investointipankin asiantuntemusta paitsi kun tukea tarjotaan pienille hankkeille kansallisten kehityspankkien tarjoamilla lainoilla tai avustuksilla kansallisista ohjelmista, joilla on samat tavoitteet kuin nykyaikaistamisrahastolla. Jäsenvaltioiden olisi ehdotettava rahastosta rahoitettavia investointeja, ja kaiken rahastosta myönnettävän rahoituksen olisi täytettävä erityiset tukikelpoisuusvaatimukset. Sen varmistamiseksi, että investointitarpeet alemman tulotason jäsenvaltioissa otetaan riittävästi huomioon, varojen jaossa otetaan huomion tasaisina osuuksina todennetut päästöt ja BKT:hen liittyvät perusteet. Nykyaikaistamisrahastosta olisi voitava antaa rahoitustukea erilaisissa muodoissa.
Tarkistus 17
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 12 kappale
(12)  Eurooppa-neuvosto vahvisti, että olisi parannettava sääntöjä, mukaan lukien avoimuutta koskevat säännöt, jotka koskevat vapaaehtoista ilmaisjakoa energiantuotantoalan nykyaikaistamiseksi tietyissä jäsenvaltioissa. Kyseessä olevan jäsenvaltion olisi valittava investoinnit, joiden arvo on vähintään 10 miljoonaa euroa, tarjouskilpailumenettelyssä selkeiden ja avointen sääntöjen perusteella, jotta varmistetaan, että ilmaisjakoa käytetään edistämään todellisia investointeja, joilla nykyaikaistetaan energiantuotantoalaa energiaunionin tavoitteiden mukaisesti. Investointeihin, joiden arvo on alle 10 miljoonaa, olisi myös voitava saada rahoitusta ilmaisjaosta. Kyseessä olevan jäsenvaltion olisi valittava kyseiset investoinnit selkeiden ja avoimien perusteiden mukaisesti. Tämän valintaprosessin tuloksista olisi järjestettävä julkinen kuuleminen. Yleisön olisi saatava tietoa asianmukaisesti sekä investointihankkeiden valinta- että täytäntöönpanovaiheessa.
(12)  Eurooppa-neuvosto vahvisti, että olisi parannettava sääntöjä, mukaan lukien avoimuutta koskevat säännöt, jotka koskevat vapaaehtoista ilmaisjakoa energiantuotantoalan nykyaikaistamiseksi ja monipuolistamiseksi tietyissä jäsenvaltioissa. Kyseessä olevan jäsenvaltion olisi valittava investoinnit, joiden arvo on vähintään 10 miljoonaa euroa, tarjouskilpailumenettelyssä selkeiden ja avointen sääntöjen perusteella, jotta varmistetaan, että ilmaisjakoa käytetään edistämään todellisia investointeja, joilla nykyaikaistetaan ja monipuolistetaan energiantuotantoalaa energiaunionin tavoitteiden mukaisesti ja tuetaan kolmatta energiapakettia. Investointeihin, joiden arvo on alle 10 miljoonaa euroa, olisi myös voitava saada rahoitusta ilmaisjaosta. Kyseessä olevan jäsenvaltion olisi valittava kyseiset investoinnit selkeiden ja avoimien perusteiden mukaisesti. Valintaprosessista olisi järjestettävä julkinen kuuleminen, ja valintaprosessin tulokset samoin kuin hylätyt hankkeet olisi julkistettava. Yleisön olisi saatava tietoa asianmukaisesti sekä investointihankkeiden valinta- että täytäntöönpanovaiheessa. Jäsenvaltioiden olisi voitava siirtää vastaavat päästöoikeudet osittain tai kokonaan nykyaikaistamisrahastoon, jos ne voivat käyttää molempia välineitä. Poikkeuksen soveltaminen olisi lopetettava siihen mennessä, kun päästökauppakausi loppuu vuonna 2030.
Tarkistus 18
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 13 kappale
(13)  EU:n päästökaupasta saatavan rahoituksen olisi oltava johdonmukaista unionin muiden rahoitusohjelmien kanssa, mukaan lukien Euroopan rakenne- ja investointirahastot, jotta varmistetaan julkisten menojen tehokkuus.
(13)  EU:n päästökaupasta saatavan rahoituksen olisi oltava johdonmukaista unionin muiden rahoitusohjelmien kanssa, mukaan lukien Horisontti 2020 -ohjelma, Euroopan strategisten investointien rahasto, Euroopan rakenne- ja investointirahastot ja Euroopan investointipankin (EIP) ilmastoinvestointeja koskeva strategia, jotta varmistetaan julkisten menojen tehokkuus.
Tarkistus 19
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 14 kappale
(14)  Nykyiset säännökset, jotka koskevat pienten laitosten jättämistä EU:n päästökauppajärjestelmän ulkopuolelle, mahdollistavat sen, että ulkopuolelle jätetyt laitokset voivat jäädä edelleen järjestelmän ulkopuolelle. Jäsenvaltioiden olisi voitava päivittää ulkopuolelle jätettyjen laitosten luetteloa ja niiden jäsenvaltioiden, jotka eivät tällä hetkellä käytä tätä vaihtoehtoa, olisi voitava tehdä niin kunkin päästökauppakauden alussa.
(14)  Nykyisiä säännöksiä, jotka koskevat pienten laitosten jättämistä EU:n päästökauppajärjestelmän ulkopuolelle, olisi laajennettava kattamaan laitokset, joita käyttävät pk-yritykset ja joiden hiilidioksidipäästöt jäävät alle 50 000 hiilidioksidiekvivalenttitonnia kunakin kolmena poissulkemisen soveltamista edeltävänä vuonna. Jäsenvaltioiden olisi voitava päivittää ulkopuolelle jätettyjen laitosten luetteloa ja niiden jäsenvaltioiden, jotka eivät tällä hetkellä käytä tätä vaihtoehtoa, olisi voitava tehdä niin kunkin päästökauppakauden alussa ja puolivälissä. Olisi myös oltava mahdollista, että laitokset, joiden päästöt ovat vähemmän kuin 5 000 hiilidioksidiekvivalenttitonnia kunakin niistä kolmesta vuodesta, jotka edeltävät kunkin päästökauppakauden alkua, voidaan jättää päästökauppajärjestelmän ulkopuolelle, edellyttäen että niiden päästöt tarkistetaan viiden vuoden välein. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että järjestelmän ulkopuolelle jäävien laitosten vaihtoehtoiset toimenpiteet eivät johda korkeampiin noudattamisesta aiheutuviin kustannuksiin. Päästökauppajärjestelmän kattamien vähäisten päästöjen aiheuttajien seuranta-, raportointi- ja tarkistusvaatimuksia olisi yksinkertaistettava.
Tarkistus 20
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 16 a kappale (uusi)
(16 a)   Yritysten hallinnollisen rasitteen keventämiseksi huomattavasti komissiolle olisi annettava mahdollisuus tarkastella esimerkiksi päästöraporttien toimittamisen ja todentamisen automatisointia niin, että tieto- ja viestintäteknologian tarjoamat mahdollisuudet hyödynnetään täysin.
Tarkistus 21
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 17 a kappale (uusi)
(17 a)   Jäljempänä 14 ja 15 artiklassa tarkoitetuilla säädöksillä olisi yksinkertaistettava mahdollisuuksien mukaan seurantaa, raportointia ja todentamista koskevia säännöksiä, jotta markkinoiden osallistujien hallinnollista taakkaa helpotetaan. Jäljempänä 19 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla delegoidulla säädöksellä olisi helpotettava erityisesti pienten toimijoiden rekisteriin pääsyä ja rekisterin käyttöä.
Tarkistus 22
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – -1 kohta (uusi)
(-1)   Korvataan koko direktiivissä termi ”yhteisön järjestelmä” termillä ”EU:n päästökauppajärjestelmä” ja tehdään tarvittavat kieliopilliset muutokset;
Tarkistus 23
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – -1 a kohta (uusi)
(-1 a)   Korvataan koko direktiivissä termi ”yhteisön laajuinen” termillä ”unionin laajuinen”;
Tarkistus 24
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – -1 b kohta (uusi)
(-1 b)   Korvataan koko direktiivissä termi ”yhteisö” termillä ”unioni” lukuun ottamatta -1 ja -1 a kohtaa sekä 26 artiklan 2 kohtaa ja tehdään tarvittavat kieliopilliset muutokset;
Tarkistus 25
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – -1 c kohta (uusi)
(-1 c)   Korvataan koko direktiivissä sanat ”23 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu sääntelymenettely” sanoilla ”30 c artiklan 2 kohdassa tarkoitettu tarkastelumenettely”;
Tarkistus 26
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – -1 d kohta (uusi)
(-1 d)   Korvataan sana ”asetus” sanalla ”säädös” 3 g artiklassa, 5 artiklan 1 kohdan d alakohdassa, 6 artiklan 2 kohdan c alakohdassa, 10 a artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa, 14 artiklan 2, 3 ja 4 kohdassa, 19 artiklan 1 ja 4 kohdassa sekä 29 a artiklan 4 kohdassa ja tehdään tarvittavat kieliopilliset muutokset;
Tarkistus 28
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – -1 f kohta (uusi)
Direktiivi 2003/87/EY
3 artikla – h alakohta
(-1 f)   Korvataan 3 artiklan h alakohta seuraavasti:
h)  ’uudella osallistujalla’:
”h) ’uudella osallistujalla’:
–  yhtä tai useampaa liitteessä I mainittua toimintaa harjoittavaa laitosta, joka on saanut kasvihuonekaasujen päästöluvan ensimmäisen kerran 30 päivän kesäkuuta 2011 jälkeen, tai
–  yhtä tai useampaa liitteessä I mainittua toimintaa harjoittavaa laitosta, joka on saanut kasvihuonekaasujen päästöluvan ensimmäisen kerran 30 päivän kesäkuuta 2018 jälkeen, tai
–  yhteisön järjestelmään 24 artiklan 1 tai 2 kohdan mukaisesti sisällytettyä toimintaa ensimmäisen kerran harjoittavaa laitosta, tai
–   unionin järjestelmään 24 artiklan 1 tai 2 kohdan mukaisesti sisällytettyä toimintaa ensimmäisen kerran harjoittavaa laitosta, tai
–  yhtä tai useampaa liitteessä I mainittua toimintaa harjoittavaa laitosta tai yhteisön järjestelmään 24 artiklan 1 tai 2 kohdan mukaisesti sisällytettyä toimintaa harjoittavaa laitosta, jota on huomattavasti laajennettu 30 päivän kesäkuuta 2011 jälkeen, mutta vain siltä osin kuin on kyse tästä laajennuksesta;
–  yhtä tai useampaa liitteessä I mainittua toimintaa harjoittavaa laitosta tai unionin järjestelmään 24 artiklan 1 tai 2 kohdan mukaisesti sisällytettyä toimintaa harjoittavaa laitosta, jota on huomattavasti laajennettu 30 päivän kesäkuuta 2018 jälkeen, mutta vain siltä osin kuin on kyse tästä laajennuksesta;ˮ
Tarkistus 29
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – -1 g kohta (uusi)
Direktiivi 2003/87/EY
3 artikla – u a alakohta (uusi)
(-1 g)   Lisätään 3 artiklaan alakohta seuraavasti:
”u a) ’vähäisten päästöjen aiheuttajalla’ laitosta, jonka päästöt ovat pienet, jota käyttää pk-yritys1a ja joka täyttää vähintään yhden seuraavista vaatimuksista:
–   laitoksen todennetut vuotuiset keskimääräiset päästöt, jotka on ilmoitettu asianomaiselle toimivaltaiselle viranomaiselle kuluvaa päästökauppakautta välittömästi edeltävältä päästökauppakaudelta, ovat alle 50 000 hiilidioksidiekvivalenttitonnia vuodessa, pois lukien biomassasta peräisin oleva hiilidioksidi ja ennen hiilidioksidisiirtojen vähentämistä;
–   ensimmäisessä luetelmakohdassa tarkoitettuja keskimääräisiä vuotuisia päästötietoja ei ole saatavilla kyseisen laitoksen osalta tai ne eivät enää ole käyttökelpoista tietoa, koska laitoksen rajat tai toimintaolot ovat muuttuneet, mutta kyseisen laitoksen vuosipäästöt tulevat todennäköisesti olemaan seuraavien viiden vuoden ajalta alle 50 000 hiilidioksidiekvivalenttitonnia vuodessa, pois lukien biomassasta peräisin oleva hiilidioksidi ja ennen hiilidioksidisiirtojen vähentämistä;”
__________________
1 a  Suosituksen 2003/361/EY liitteen määritelmän mukaisesti.
Tarkistus 30
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – -1 h kohta (uusi)
Direktiivi 2003/87/EY
3 cartikla – 2 kohta
(-1 h)   Korvataan 3 c artiklan 2 kohta seuraavasti:
2.  Tämän direktiivin 13 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuna, 1 päivänä tammikuuta 2013 alkavana kautena ja, mikäli 30 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun uudelleentarkastelun perusteella ei tehdä mitään muutoksia, kunakin sitä seuraavana kautena ilma-alusten käyttäjille myönnettävien ilmailun päästöoikeuksien kokonaismäärä on 95 prosenttia ilmailun aiemmista päästöistä kerrottuna kauteen kuuluvien vuosien määrällä.
”2. Tämän direktiivin 13 artiklassa tarkoitettuna, 1 päivänä tammikuuta 2013 alkavana kautena ja, mikäli 30 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun uudelleentarkastelun perusteella ei tehdä mitään muutoksia, kunakin sitä seuraavana kautena ilma-alusten käyttäjille myönnettävien ilmailun päästöoikeuksien kokonaismäärä on 95 prosenttia ilmailun aiemmista päästöistä kerrottuna kauteen kuuluvien vuosien määrällä.
Ilmailutoiminnalle vuonna 2021 myönnettävien päästöoikeuksien kokonaismäärä on 10 prosenttia vähemmän kuin ilmailutoiminnalle 1 päivänä tammikuuta 2014–31 päivänä joulukuuta 2016 keskimäärin myönnetyt päästöoikeudet, ja ne laskevat sen jälkeen samaa vuotuista vauhtia kuin 10 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettu EU:n päästökauppajärjestelmän kokonaisyläraja niin, että ilmailualan päästökatto saatetaan vastaamaan paremmin muita EU:n päästökauppajärjestelmään kuuluvia aloja vuoteen 2030 mennessä.
Lentotoiminnalle ETA:n ulkopuolisissa maissa sijaitseville lentopaikoille ja lentopaikoilta vuodesta 2021 myönnettävien päästöoikeuksien määrää voidaan mukauttaa ottaen huomioon tuleva maailmanlaajuinen markkinapohjainen toimenpide, josta Kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö sopi 39. istunnossaan. Komissio esittää vuoteen 2019 mennessä Euroopan parlamentille ja neuvostolle tätä toimintaa koskevan lainsäädäntöehdotuksen Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön 40. istunnon jälkeen.
Prosenttiosuutta voidaan tarkistaa osana tämän direktiivin yleistä uudelleentarkastelua.
Prosenttiosuutta voidaan tarkistaa osana tämän direktiivin yleistä uudelleentarkastelua.”
Tarkistus 31
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – -1 i kohta (uusi)
Direktiivi 2003/87/EY
3 cartikla – 4 kohta
(-1 i)   Korvataan 3 c artiklan 4 kohdan viimeinen virke seuraavasti:
Kyseistä päätöstä tarkastellaan 23 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa komiteassa.
”Kyseistä päätöstä tarkastellaan 30 c artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa komiteassa.”
Tarkistus 32
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – -1 j kohta (uusi)
Direktiivi 2003/87/EY
3 dartikla – 2 kohta
(-1 j)   Korvataan 3 d artiklan 2 kohta seuraavasti:
2.  Tammikuun 1 päivästä 2013 alkaen 15 prosenttia päästöoikeuksista on myytävä huutokaupalla. Tätä prosenttiosuutta voidaan lisätä osana tämän direktiivin yleistä uudelleentarkastelua.
”2. Tammikuun 1 päivästä 2021 alkaen 50 prosenttia päästöoikeuksista on myytävä huutokaupalla.”
Tarkistus 33
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta
Direktiivi 2003/87/EY
3 dartikla – 3 kohta
(1)  Korvataan 3 d artiklan 3 kohdan toinen alakohta seuraavasti:
(1)  Korvataan 3 d artiklan 3 kohta seuraavasti:
”Siirretään komissiolle valta antaa 23 artiklan mukaisesti delegoitu säädös.”
3. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 30 b artiklan mukaisesti tämän direktiivin täydentämiseksi yksityiskohtaisilla järjestelyillä jäsenvaltioissa järjestettävistä huutokaupoista, joita ei tämän artiklan 1 ja 2 kohdan tai 3 f artiklan 8 kohdan mukaisesti tarvitse myöntää maksutta. Jäsenvaltion on myytävä päästöoikeuksia kunakin kautena huutokaupalla määrä, joka on suhteessa kyseisen jäsenvaltion osuuteen kaikkien jäsenvaltioiden ilmailun viitevuonna aiheuttamista kokonaispäästöistä, joista on raportoitu 14 artiklan 3 kohdan mukaisesti ja jotka on todennettu 15 artiklan mukaisesti. Edellä 3 c artiklan 1 kohdassa tarkoitetun kauden viitevuosi on 2010, ja kunkin sitä seuraavan 3 c artiklassa tarkoitetun kauden viitevuosi on kalenterivuosi, joka päättyy 24 kuukautta ennen huutokaupan kohteena olevan kauden alkua.”
Tarkistus 34
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 a kohta (uusi)
Direktiivi 2003/87/EY
3 dartikla – 4 kohta – 1 alakohta
(1 a)   Korvataan 3 d artiklan 4 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:
4.  Jäsenvaltioiden on päätettävä, miten päästöoikeuksien huutokaupasta saatuja tuloja käytetään. Kyseiset tulot olisi käytettävä ilmastonmuutoksen torjumiseen EU:ssa ja kolmansissa maissa, muun muassa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen ja ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumiseen EU:ssa ja kolmansissa maissa, etenkin kehitysmaissa, vaikutusten lieventämiseen liittyvän tutkimuksen ja kehitystyön rahoittamiseen, ennen kaikkea ilmailun ja lentoliikenteen aloilla, päästöjen vähentämiseen tukemalla vähäpäästöistä liikennettä sekä yhteisön järjestelmän hallinnoinnista aiheutuvien kulujen kattamiseen. Huutokaupasta saaduilla tuloilla olisi rahoitettava myös energiatehokkuutta ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä edistävää maailmanlaajuista rahastoa sekä metsien hävittämistä estäviä toimenpiteitä.
”4. Kaikki tulot on käytettävä ilmastonmuutoksen torjumiseen EU:ssa ja kolmansissa maissa, muun muassa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen ja ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumiseen EU:ssa ja kolmansissa maissa, etenkin kehitysmaissa, vaikutusten lieventämiseen liittyvän tutkimuksen ja kehitystyön rahoittamiseen, ennen kaikkea ilmailun ja lentoliikenteen aloilla, päästöjen vähentämiseen tukemalla vähäpäästöistä liikennettä sekä unionin järjestelmän hallinnoinnista aiheutuvien kulujen kattamiseen. Huutokaupasta saaduilla tuloilla voidaan myös rahoittaa myös energiatehokkuutta ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä edistävää maailmanlaajuista rahastoa sekä metsien hävittämistä estäviä toimenpiteitä.ˮ
Tarkistus 35
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 b kohta (uusi)
Direktiivi 2003/87/EY
3 eartikla – 1 a kohta (uusi)
(1 b)   Lisätään 3 e artiklaan kohta seuraavasti:
”1 a. Vuodesta 2021 alkaen tässä direktiivissä tarkoitettuja maksuttomia päästöoikeuksia ei jaeta ilmailualalle, ellei tätä vahvisteta Euroopan parlamentin ja neuvoston myöhemmin tekemällä päätöksellä, koska Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön päätöslauselman A-39/3 mukaan vuodesta 2021 alkaen sovelletaan maailmanlaajuista markkinapohjaista toimenpidettä. Tähän liittyen lainsäätäjien on otettava huomioon tämän markkinapohjaisen toimenpiteen ja EU:n päästökauppajärjestelmän välinen vuorovaikutus.”
Tarkistus 36
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 2 a kohta (uusi)
Direktiivi 2003/87/EY
II a luku (uusi)
(2 a)   Lisätään luku seuraavasti:
”II a luku
Laivaliikenteen sisällyttäminen soveltamisalaan, jos kansainväliselle tasolla ei edistytä
3 g a artikla
Johdanto
Vuodesta 2021 alkaen Kansainvälisen merenkulkujärjestön alaisuudessa toimivan vastaavan järjestelmän puuttuessa unionin satamissa ja unionin satamista lähteviin ja unionin satamiin suuntautuvien matkojen aikana syntyvät hiilidioksidipäästöt otetaan huomioon tässä luvussa tarkoitetulla järjestelmällä, joka toimii vuodesta 2023.
3 g b artikla
Soveltamisala
Tammikuun 1 päivään 2023 mennessä tämän luvun säännöksiä sovelletaan hiilidioksidipäästöjä koskevien päästöoikeuksien jakamiseen ja myöntämiseen aluksille, jotka saapuvat jäsenvaltion oikeudenkäyttöalueeseen kuuluvaan satamaan, ovat tällaisessa satamassa tai lähtevät sieltä asetuksen (EU) 2015/757 säännösten mukaisesti. Edellä olevia 12 ja 16 artiklaa sovelletaan merenkulkualaan samalla tavalla kuin muihin toimiin.
3 g c artikla
Merenkulkualan lisäpäästöoikeudet
Komissio hyväksyy 1 päivään elokuuta 2021 mennessä 30 b artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä direktiiviä ja saatetaan merenkulkualan päästöoikeuksien kokonaismäärä vastaamaan muita aloja sekä säädetään alan päästöoikeuksien jakomenetelmästä huutokaupan ja hallinnoivaan jäsenvaltioon liittyvien erityissäännösten avulla. Kun merenkulkuala sisällytetään EU:n päästökauppajärjestelmään, päästöoikeuksien kokonaismäärää lisätään vastaavalla määrällä.
Seuraavassa 3 g d artiklassa tarkoitetusta päästöoikeuksien huutokaupasta saaduista tuloista 20 prosenttia käytetään 3 g d artiklan nojalla perustetun rahaston (merenkulkualan ilmastorahasto) kautta parantamaan energiatehokkuutta ja tuki-investointeja innovatiivisiin teknologioihin hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi merenkulkualalla, mukaan lukien lähimerenkulussa ja satamissa.
3 g d artikla
Merenkulkualan ilmastorahasto
1.   Unionin tasolla perustetaan rahasto, jolla hyvitetään merenkulkualan päästöjä, parannetaan energiatehokkuutta ja edistetään investointeja innovatiivisiin teknologioihin merenkulkualan hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi.
2.   Alusten liikenteenharjoittajat voivat vapaaehtoisesti maksaa rahastoon vuotuisen jäsenyysmaksun edelliseltä kalenterivuodelta asetuksen (EU) 2015/757 mukaisesti ilmoitettujen kokonaispäästöjensä mukaisesti. Poiketen 12 artiklan 3 kohdasta rahastosta vapautetaan päästöoikeuksia yhteisesti rahaston jäseninä olevien alusten liikkeenharjoittajien puolesta. Rahasto määrittää joka vuosi 28 päivään helmikuuta mennessä päästötonnia kohti maksun, joka on vähintään päästöoikeuksien markkinahinta edeltävänä vuonna.
3.   Rahasto hankkii päästöoikeuksia sen jäsenten yhteistä päästömäärää edeltäneen kalenterivuoden aikana vastaavan määrän ja luovuttaa ne 19 artiklan nojalla perustettuun rekisteriin 30 päivään huhtikuuta mennessä kunakin vuonna myöhempää mitätöimistä varten. Maksuosuudet on julkistettava.
4.   Rahastolla myös parannetaan energiatehokkuutta ja edistetään investointeja innovatiivisiin teknologioihin merenkulkualan, myös lähimerenkulun ja satamien, hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi 3 g c artiklassa tarkoitetuilla tuloilla. Kaikki rahaston tukemat investoinnit julkistetaan, ja niiden on vastattava tämän direktiivin tarkoitusta.
5.   Komissiolle siirretään valta antaa delegoituja säädöksiä 23 artiklan mukaisesti tämän direktiivin täydentämiseksi tämän artiklan täytäntöönpanon osalta.
3 g e artikla
Kansainvälinen yhteistyö
Mikäli saadaan aikaan kansainvälinen sopimus merenkulkualan kasvihuonekaasupäästöjen maailmanlaajuisista vähentämistoimista, komissio tarkastelee uudelleen tätä direktiiviä ja ehdottaa tarvittaessa muutoksia, jotta varmistetaan sen mukauttaminen tähän kansainväliseen sopimukseen.”
Tarkistus 37
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 2 b kohta (uusi)
Direktiivi 2003/87/EY
5 artikla – 1 kohta – d a alakohta (uusi)
(2 b)   Lisätään 5 artiklan 1 kohtaan alakohta seuraavasti:
”d a) kaikki laitoksessa käytettävä hiilidioksidin talteenottoa ja käyttöä (CCU) koskeva tekniikka, jolla autetaan vähentämään päästöjä.ˮ
Tarkistus 38
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 2 c kohta (uusi)
Direktiivi 2003/87/EY
6 artikla – 2 kohta – e a–e b alakohta (uusi)
(2 c)   Lisätään 6 artiklan 2 kohtaan alakohdat seuraavasti:
”e a) kaikki yhteiskuntavastuuta koskevat oikeudelliset vaatimukset ja raportointivaatimukset, jotta varmistetaan ympäristösäännösten yhtäläinen ja tehokas täytäntöönpano sekä se, että kaikki olennaiset tiedot ovat toimivaltaisten viranomaisten ja sidosryhmien, myös työntekijöiden edustajien sekä kansalaisyhteiskunnan ja paikallisyhteisöjen edustajien, saatavilla siten kuin määrätään Århusin yleissopimuksessa ja säädetään sen täytäntöönpanoa unionissa koskevassa EU:n ja kansallisessa lainsäädännössä tämä direktiivi mukaan lukien;
e b)   velvollisuus julkaista vuosittain kattavat ilmastonmuutoksen torjuntaan ja EU:n ympäristö- sekä työterveys- ja ‑turvallisuusdirektiivien noudattamiseen liittyvät tiedot; näiden tietojen on oltava työntekijöiden edustajien sekä laitoksia ympäröivien lähialueiden väestöön kuuluvien kansalaisyhteiskunnan edustajien saatavilla.”
Tarkistus 39
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 2 d kohta (uusi)
Direktiivi 2003/87/EY
7 artikla
(2 d)   Korvataan 7 artikla seuraavasti:
7 artikla
ˮ7 artikla
Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava toimivaltaiselle viranomaiselle kaikista suunnitelluista laitoksen luonteen tai toiminnan muutoksista tai laitoksen kapasiteetin lisäyksestä tai sen merkittävästä vähennyksestä, jotka voivat edellyttää kasvihuonekaasujen päästöluvan päivittämistä. Toimivaltaiset viranomaiset päivittävät luvan tarvittaessa. Jos laitoksen toiminnanharjoittaja muuttuu, toimivaltaisen viranomaisen on päivitettävä lupa ja merkittävä siihen uuden toiminnanharjoittajan nimi ja osoite.
Toiminnanharjoittajan on viipymättä ilmoitettava toimivaltaiselle viranomaiselle kaikista suunnitelluista laitoksen luonteen tai toiminnan muutoksista tai laitoksen kapasiteetin lisäyksestä tai sen merkittävästä vähennyksestä, jotka voivat edellyttää kasvihuonekaasujen päästöluvan päivittämistä. Toimivaltaiset viranomaiset päivittävät luvan tarvittaessa. Jos laitoksen toiminnanharjoittaja muuttuu, toimivaltaisen viranomaisen on päivitettävä lupa ja merkittävä siihen uuden toiminnanharjoittajan vastaavat henkilö- ja yhteystiedot
Tarkistus 142
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 3 kohta
Direktiivi 2003/87/EY
9 artikla – 2–3 kohta
Vuodesta 2021 alkaen lineaarinen vähennyskerroin on 2,2 prosenttia.
Vuodesta 2021 alkaen lineaarinen vähennyskerroin on 2,2 prosenttia, ja sitä tarkastellaan jatkuvasti, jotta se voidaan nostaa 2,4 prosenttiin aikaisintaan vuoteen 2024 mennessä.
Tarkistus 41
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 4 kohta – a alakohta
Direktiivi 2003/87/EY
10 artikla – 1 kohta – 1 alakohta
a)   Lisätään 1 kohtaan kolme uutta alakohtaa:
a)   Korvataan 1 kohta seuraavasti:
”1. Jäsenvaltioiden on vuodesta 2019 joko huutokaupattava tai peruttava kaikki päästöoikeudet, joita ei myönnetä maksutta 10 a ja 10 c artiklan mukaisesti ja joita ei siirretä markkinavakausvarantoon.”
Tarkistus 42
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 4 kohta – a alakohta
Direktiivi 2003/87/EY
10 artikla – 1 kohta – 2 alakohta
Vuodesta 2021 alkaen jäsenvaltioiden huutokauppaamien päästöoikeuksien osuus on 57 prosenttia.
Vuodesta 2021 alkaen huutokaupattujen tai mitätöityjen päästöoikeuksien osuus on 57 prosenttia, ja tämä osuus vähenee enintään viisi prosenttiyksikköä 1 päivänä tammikuuta 2021 alkavan koko kymmenvuotisen kauden aikana 10 a artiklan 5 kohdan mukaisesti. Tällainen mukautus tapahtuu ainoastaan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdan mukaisesti huutokaupattavien päästöoikeuksien vähentämisen muodossa. Jos mitään mukautusta ei tehdä tai mukautus on alle viisi prosenttiyksikköä, jäljelle jäävät päästöoikeudet mitätöidään. Mitätöiminen koskee enintään 200:aa miljoonaa päästöoikeutta.
Tarkistus 43
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 4 kohta – a alakohta
Direktiivi 2003/87/EY
10 artikla – 1 kohta – 3 alakohta
Vuosina 2021–2030 kaksi prosenttia päästöoikeuksien kokonaismäärästä huutokaupataan sellaisen rahaston perustamiseksi, jolla parannetaan energiatehokkuutta ja nykyaikaistetaan tiettyjen jäsenvaltioiden energiajärjestelmiä, kuten tämän direktiivin 10 d artiklassa säädetään (”nykyaikaistamisrahasto”).
Vuosina 2021–2030 kaksi prosenttia päästöoikeuksien kokonaismäärästä huutokaupataan sellaisen rahaston perustamiseksi, jolla parannetaan energiatehokkuutta ja nykyaikaistetaan tiettyjen jäsenvaltioiden energiajärjestelmiä, kuten tämän direktiivin 10 d artiklassa säädetään (”nykyaikaistamisrahasto”). Tässä alakohdassa tarkoitettu määrä on osa toisessa alakohdassa tarkoitettua huutokaupattavien päästöoikeuksien 57 prosentin osuutta.
Tarkistus 44
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 4 kohta – a alakohta
Direktiivi 2003/87/EY
10 artikla – 1 kohta – 3 a alakohta (uusi)
Lisäksi 3 prosenttia vuosina 2012–2030 myönnettävien päästöoikeuksien kokonaismäärästä on huutokaupattava sellaisten toimialojen tai toimialojen osien hyväksi, jotka ovat alttiina todelliselle hiilivuotoriskille sen vuoksi, että sähkön hintoihin tämän direktiivin 10 a artiklan 6 kohdan mukaisesti siirretyistä kasvihuonekaasupäästöihin liittyvistä kustannuksista aiheutuu tosiasiallisesti merkittäviä välillisiä kustannuksia. Kaksi kolmannesta tässä alakohdassa tarkoitetusta määrästä on osa toisessa alakohdassa tarkoitettua huutokaupattavien päästöoikeuksien 57 prosentin osuutta.
Tarkistus 45
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 4 kohta – a alakohta
Direktiivi 2003/87/EY
10 artikla – 1 kohta – 3 b alakohta (uusi)
Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto perustetaan 1 päivänä tammikuuta 2021 täydentämään Euroopan aluekehitysrahastoa ja Euroopan sosiaalirahastoa ja se rahoitetaan rahastoimalla kaksi prosenttia huutokauppatuloista.
Näiden huutokauppojen tulot on säilytettävä unionin tasolla ja ne on käytettävä sellaisten alueiden tukemiseen, joilla on paljon työntekijöitä hiilestä riippuvaisilla aloilla ja joiden BKT asukasta kohden alittaa huomattavasti unionin keskiarvon. Näiden toimenpiteiden on oltava toissijaisuusperiaatteen mukaisia.
Oikeudenmukaiseen siirtymään tähtäävät huutokauppatulot voidaan käyttää eri tavoilla, joita voivat olla:
–   uudelleensijoitus- ja/tai liikkuvuussolujen luominen;
–   koulutusaloitteet työntekijöiden osaamisen kohentamiseksi tai työntekijöiden kouluttamiseksi uudelleen;
–   tuki työnhaussa;
–   yritysten perustaminen ja
–   tarkkailu- ja ennakointitoimenpiteet, joilla vältetään tai vähennetään rakenneuudistusprosessin kielteistä vaikutusta fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen.
Koska oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta rahoitettavat ydintoimet liittyvät tiiviisti työmarkkinoihin, työmarkkinaosapuolet on otettava aktiivisesti mukaan rahastojen hallinnointiin Euroopan sosiaalirahastokomitean mallin mukaisesti ja paikallisten työmarkkinaosapuolten osallistumisen on oltava keskeinen edellytys hankkeiden rahoitukselle.
Tarkistus 46
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 4 kohta – a alakohta
Direktiivi 2003/87/EY
10 artikla – 1 kohta – 4 alakohta
Jäljelle jäävä jäsenvaltioiden huutokauppaamien päästöoikeuksien kokonaismäärä jaetaan 2 kohdan mukaisesti.
Jäljelle jäävä jäsenvaltioiden huutokauppaamien päästöoikeuksien kokonaismäärä, josta on vähennetty 10 a artiklan 8 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu päästöoikeuksien määrä, jaetaan 2 kohdan mukaisesti.
Tarkistus 47
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 4 kohta – a alakohta
Direktiivi 2003/87/EY
10 artikla – 1 kohta – 4 a alakohta (uusi)
Tammikuun 1 päivänä 2021 perutaan 800 miljoonaa markkinatakausvarastoon siirrettyä päästöoikeutta.
Tarkistus 48
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 4 kohta – b alakohta – ii alakohta
Direktiivi 2003/87/EY
10 artikla – 2 kohta – b alakohta
b)  10 prosenttia huutokaupattavien päästöoikeuksien kokonaismäärästä jaetaan tiettyjen jäsenvaltioiden kesken yhteisvastuullisuuden ja kasvun edistämiseksi yhteisössä, jolloin näiden jäsenvaltioiden a alakohdan mukaisesti huutokauppaamien päästöoikeuksien määrää lisätään liitteessä II a määritellyillä prosenttiosuuksilla.
b)  10 prosenttia huutokaupattavien päästöoikeuksien kokonaismäärästä jaetaan tiettyjen jäsenvaltioiden kesken yhteisvastuullisuuden ja kasvun edistämiseksi yhteisössä, jolloin näiden jäsenvaltioiden a alakohdan mukaisesti huutokauppaamien päästöoikeuksien määrää lisätään liitteessä II a määritellyillä prosenttiosuuksilla. Tämän direktiivin 10 d artiklassa tarkoitetun nykyaikaistamisrahaston tukeen oikeutettujen jäsenvaltioiden liitteessä II a määritelty prosenttiosuus päästöoikeuksista siirretään niiden osuuteen nykyaikaistamisrahastossa.
Tarkistus 49
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 4 kohta – b a alakohta (uusi)
Direktiivi 2003/87/EY
10 artikla – 3 kohta – johdantokappale
b a)   Korvataan 3 kohdan johdantokappale seuraavasti:
3.  Jäsenvaltioiden on päätettävä, miten päästöoikeuksien huutokaupasta saatuja tuloja käytetään. Vähintään 50 prosenttia 2 kohdassa tarkoitetusta päästöoikeuksien huutokaupasta saatavista tuloista, mukaan luettuina kaikki 2 kohdan b ja c alakohdassa tarkoitetusta huutokaupasta saadut tulot, taikka näitä tuloja vastaava määrä, olisi käytettävä yhteen tai useampaan seuraavista tarkoituksista:
”3. Jäsenvaltioiden on päätettävä, miten päästöoikeuksien huutokaupasta saatuja tuloja käytetään. 100 prosenttia kaikista 2 kohdassa tarkoitetusta päästöoikeuksien huutokaupasta saatavista tuloista taikka näitä tuloja vastaava määrä on käytettävä yhteen tai useampaan seuraavista tarkoituksista:ˮ
Tarkistus 50
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 4 kohta – b b alakohta (uusi)
Direktiivi 2003/87/EY
10 artikla – 3 kohta – b alakohta
b b)   Korvataan 3 kohdan b alakohta seuraavasti:
b)  uusiutuvien energiamuotojen kehittäminen, jotta voidaan täyttää uusiutuvista lähteistä tuotetun energian 20 prosentin osuutta vuoteen 2020 mennessä koskeva yhteisön sitoumus, ja muiden turvalliseen ja kestävään vähähiiliseen talouteen siirtymistä edistävien teknologioiden kehittäminen sekä energiatehokkuuden tehostamista 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä koskevan yhteisön sitoumuksen täyttämisen edistäminen;
”b) uusiutuvien energiamuotojen kehittäminen, jotta voidaan täyttää uusiutuvista lähteistä tuotetun energian 20 prosentin osuutta vuoteen 2030 mennessä koskeva unionin sitoumus, ja muiden turvalliseen ja kestävään vähähiiliseen talouteen siirtymistä edistävien teknologioiden kehittäminen sekä energiatehokkuuden tehostamista 20 prosentilla vuoteen 2030 mennessä asianmukaisissa säädöksissä säädetyillä tasoilla koskevan unionin sitoumuksen täyttämisen edistäminen;”
Tarkistus 51
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 4 kohta – b c alakohta (uusi)
Direktiivi 2003/87/EY
10 artikla – 3 kohta – f alakohta
b c)   Korvataan 3 artiklan f kohta seuraavasti:
f)  vähäpäästöisiin ja julkisiin liikennemuotoihin siirtymiseen rohkaiseminen;
”f) vähäpäästöisiin ja julkisiin liikennemuotoihin siirtymiseen rohkaiseminen ja sen tukeminen, ellei hiilidioksidikustannuksia oteta vastaavalla tavalla huomioon muissa maaliikenteen muodoissa ja sähköisissä liikennemuodoissa, kuten rautatieliikenteessä, ja muussa sähköisessä maaliikenteessä ottaen huomioon niistä aiheutuvat välilliset EU:n päästökauppajärjestelmään liittyvät kustannukset.ˮ
Tarkistus 52
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 4 kohta – b d alakohta (uusi)
Direktiivi 2003/87/EY
10 artikla – 3 kohta – h alakohta
b d)   Korvataan 3 kohdan h alakohta seuraavasti:
h)  energiatehokkuuden ja lämpöeristyksen parantamiseen tähtäävät tai rahoitustukea tarjoavat toimenpiteet pieni- ja keskituloisiin kotitalouksiin liittyviin yhteiskunnallisiin näkökohtiin vastaamiseksi;
”h) energiatehokkuuden, kaukolämpöjärjestelmien ja lämpöeristyksen parantamiseen tähtäävät tai rahoitustukea tarjoavat toimenpiteet pieni- ja keskituloisiin kotitalouksiin liittyviin yhteiskunnallisiin näkökohtiin vastaamiseksi;”
Tarkistus 53
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 4 kohta – c alakohta
Direktiivi 2003/87/EY
10 artikla – 3 kohta – j alakohta
j)  varojen käyttäminen rahoitustoimenpiteisiin sellaisten toimialojen tai toimialojen osien hyväksi, jotka ovat alttiina todelliselle hiilivuotoriskille sen vuoksi, että sähkön hintoihin siirretyistä kasvihuonekaasupäästöihin liittyvistä kustannuksista aiheutuu tosiasiallisesti merkittäviä välillisiä kustannuksia, sillä edellytyksellä, että nämä toimenpiteet täyttävät 10 a artiklan 6 kohdassa esitetyt edellytykset;
j)  varojen käyttäminen rahoitustoimenpiteisiin sellaisten toimialojen tai toimialojen osien hyväksi, jotka ovat alttiina todelliselle hiilivuotoriskille sen vuoksi, että sähkön hintoihin siirretyistä kasvihuonekaasupäästöihin liittyvistä kustannuksista aiheutuu tosiasiallisesti merkittäviä välillisiä kustannuksia, sillä edellytyksellä, että enintään 20 prosenttia tuloista käytetään tähän tarkoitukseen ja nämä toimenpiteet täyttävät 10 a artiklan 6 kohdassa esitetyt edellytykset;
Tarkistus 54
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 4 kohta – c alakohta
Direktiivi 2003/87/EY
10 artikla – 3 kohta – l alakohta
l)  taitojen kehittäminen ja työvoiman uudelleenkohdentaminen aloilla, joihin työpaikkojen siirtyminen on vaikuttanut siirryttäessä vähähiiliseen talouteen, tiiviissä yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa.
l)  vähähiiliseen talouteen siirtymisen sosiaalisten vaikutusten käsittely ja taitojen kehittäminen ja työvoiman uudelleenkohdentaminen aloilla, joihin työpaikkojen siirtyminen on vaikuttanut, tiiviissä yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa.
Tarkistus 55
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 4 kohta – c a alakohta (uusi)
Direktiivi 2003/87/EY
10 artikla – 3 kohta – 1 a alakohta (uusi)
c a)   Lisätään 3 kohtaan alakohta seuraavasti:
”Nämä tiedot toimitetaan komission toimittamaa yhdenmukaista mallia käyttäen, ja ne käsittävät tiedot huutokauppatulojen käytöstä eri luokissa sekä tiedot varojen käytön täydentävyydestä. Komissio julkaisee nämä tiedot verkkosivustollaan.”
Tarkistus 56
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 4 kohta – c b alakohta (uusi)
Direktiivi 2003/87/EY
10 artikla – 3 kohta – 2 alakohta
c b)   Korvataan 3 kohdan toinen alakohta seuraavasti:
Jäsenvaltioiden katsotaan täyttäneen tämän kohdan säännökset, jos ne ovat hyväksyneet ja panevat täytäntöön, erityisesti myös kehitysmaissa, verotuksellisia tai rahoitustukipolitiikkoja tai rahoitustukea tarjoavia kansallisia sääntelypolitiikkoja, jotka on laadittu ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja tarkoituksia varten ja joiden arvo vastaa 50: prosenttia 2 kohdassa tarkoitetusta päästöoikeuksien huutokaupasta saatavista tuloista, kaikki 2 kohdan b ja c alakohdassa mainituista huutokaupoista saatavat tulot mukaan luettuina.
”Jäsenvaltioiden katsotaan täyttäneen tämän kohdan säännökset, jos ne ovat hyväksyneet ja panevat täytäntöön, erityisesti myös kehitysmaissa, verotuksellisia tai rahoitustukipolitiikkoja tai lisärahoitustukea tarjoavia kansallisia sääntelypolitiikkoja, jotka on laadittu ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja tarkoituksia varten ja joiden arvo vastaa 100:aa prosenttia 2 kohdassa tarkoitetusta päästöoikeuksien huutokaupasta saatavista tuloista, sekä raportoineet näistä politiikoista komission toimittamaa yhdenmukaista mallia käyttäen.ˮ
Tarkistus 57
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 4 kohta – d alakohta
Direktiivi 2003/87/EY
10 artikla – 4 kohta – 1–3 alakohta
d)  Korvataan 4 kohdan kolmas alakohta seuraavasti:
d)  korvataan 4 kohdan ensimmäinen, toinen ja kolmas alakohta seuraavasti:
Siirretään komissiolle valta antaa 23 artiklan mukaisesti delegoitu säädös.
4. Siirretään komissiolle valta antaa 30 b artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä tämän direktiivin täydentämiseksi yksityiskohtaisilla järjestelyillä, jotka koskevat huutokaupan ajoitusta, hallinnointia ja muita näkökohtia, joilla varmistetaan, että huutokauppa toteutetaan avoimella, yhdenmukaistetulla ja syrjimättömällä tavalla. Tätä varten prosessin olisi oltava ennakoitavissa erityisesti huutokauppojen ajoituksen ja jaksottamisen sekä huutokaupan kohteeksi tulevien arvioitujen päästöoikeuksien määrien osalta. Jos arviointi osoittaa yksittäisten teollisuudenalojen osalta, että merkittävän hiilivuodon riskille alttiisiin toimialoihin tai toimialojen osiin ei ole odotettavissa merkittävää vaikutusta, komissio voi markkinoiden asianmukaisen toiminnan varmistamiseksi poikkeuksellisissa olosuhteissa mukauttaa aikataulua 13 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua, 1 päivänä tammikuuta 2013 alkavaa kautta varten. Komissio voi tehdä enintään yhden tällaisen mukautuksen enintään 900 miljoonan päästöoikeuden osalta.
Huutokaupat on suunniteltava siten, että
a)   toiminnanharjoittajilla ja erityisesti EU:n päästökauppajärjestelmään osallistuvilla pk-yrityksillä on täydet, oikeudenmukaiset ja yhtäläiset mahdollisuudet osallistua niihin;
b)   kaikilla osallistujilla on mahdollisuus saada samat tiedot samaan aikaan ja että osallistujat eivät haittaa huutokaupan sujumista;
c)   huutokauppojen järjestäminen ja niihin osallistuminen on kustannustehokasta ja vältetään tarpeettomia hallinnollisia kustannuksia; sekä
d)   päästöoikeuksia on vähäisten päästöjen aiheuttajien saatavilla.”
Tarkistus 58
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 4 kohta – d a alakohta (uusi)
Direktiivi 2003/87/EY
10 artikla – 4 kohta – 4 a alakohta (uusi)
d a)   Lisätään 4 kohtaan alakohta seuraavasti:
”Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle joka toinen vuosi kertomus niiden alueella kansallisten toimenpiteiden vuoksi vähennettävästä sähköntuotantokapasiteetista. Komissio laskee näitä vähennyksiä vastaavien päästöoikeuksien määrän ja ilmoittaa sen jäsenvaltioille. Jäsenvaltiot voivat perua vastaavan päästöoikeuksien määrän 2 kohdan mukaisesti jaettavasta kokonaismäärästä.”
Tarkistus 59
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 4 kohta – d b alakohta (uusi)
Direktiivi 2003/87/EY
10 artikla – 5 kohta
d b)   Korvataan 5 kohta seuraavasti:
5.  Komissio seuraa Euroopan päästöoikeusmarkkinoiden toimintaa. Se toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle päästöoikeusmarkkinoiden toiminnasta vuosittain kertomuksen, mukaan luettuna huutokauppojen toteuttamisesta, likviditeetistä ja kaupatuista määristä. Jäsenvaltioiden on tarvittaessa varmistettava, että asiaa koskevat tiedot toimitetaan komissiolle vähintään kaksi kuukautta ennen kuin komissio hyväksyy kertomuksen.
”5. Komissio seuraa EU:n päästökauppajärjestelmän toimintaa. Se toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle järjestelmän toiminnasta vuosittain kertomuksen, mukaan luettuna huutokauppojen toteuttamisesta, likviditeetistä ja kaupatuista määristä. Kertomuksessa käsitellään myös EU:n päästökauppajärjestelmän vuorovaikutusta unionin muiden ilmasto- ja energiapolitiikkojen kanssa, mukaan luettuna se, kuinka näillä politiikoilla vaikutetaan päästökauppajärjestelmän tarjonnan ja kysynnän tasapainoon ja kuinka politiikat vastaavat unionin vuosien 2030 ja 2050 ilmasto- ja energiatavoitteita. Kertomuksessa otetaan huomioon myös hiilivuodon riski ja vaikutus investointeihin unionissa. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että asiaa koskevat tiedot toimitetaan komissiolle vähintään kaksi kuukautta ennen kuin komissio hyväksyy kertomuksen.”
Tarkistus 60
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 5 kohta – a alakohta
Direktiivi 2003/87/EY
10 aartikla – 1 kohta – 1–2 alakohta
a)  Korvataan 1 kohdan toinen alakohta seuraavasti:
a)  Korvataan 1 kohdan ensimmäinen ja toinen alakohta seuraavasti:
”Siirretään komissiolle valta antaa 23 artiklan mukaisesti delegoitu säädös. Kyseisen säädöksen perusteella jaetaan lisää päästöoikeuksia uudesta uusien osallistujien varannosta merkittäviin tuotannon lisäyksiin soveltamalla samoja raja-arvoja ja jaettavien päästöoikeuksien mukautuksia kuin toiminnan osittaiseen lopettamiseen.
1. Siirretään komissiolle valta antaa 30 b artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä tämän direktiivin täydentämiseksi määrittäen jäljempänä 4, 5 ja 7 kohdassa tarkoitettujen joilla täydennetään tätä direktiiviä ja saatetaan merenkulkualan päästöoikeuksien kokonaismäärä vastaamaan muita aloja ja säädetään alan päästöoikeuksien jakomenetelmästä huutokaupan ja hallinnoivaan jäsenvaltioon liittyvien erityissäännösten avulla päästöoikeuksien jakamista koskevia unionin laajuisia ja täysin yhdenmukaistettuja toimenpiteitä, mukaan lukien 19 kohdan yhdenmukaistettua soveltamista varten tarpeelliset säännökset. Kyseisen säädöksen perusteella jaetaan lisää päästöoikeuksia uudesta uusien osallistujien varannosta merkittäviin tuotannon muutoksiin. Siinä säädetään erityisesti, että vähintään 10 prosentin suuruinen tuotannon lisäys tai vähennys kahden edeltävän vuoden todennettujen tuotantotietojen liukuvana keskiarvona verrattuna 11 artiklan mukaisesti raportoituun tuotantotoimintaan on mukautettava vastaavalla päästöoikeuksien määrällä lisäämällä päästöoikeuksia 7 kohdassa tarkoitettuun varantoon tai vapauttamalla niitä varannosta.
Komissio ottaa ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun delegoidun säädöksen valmistelussa huomioon tarpeen rajoittaa hallinnollista monimutkaisuutta ja estää järjestelmän väärinkäyttö. Se voi siksi tarpeen mukaan ja perustelluissa tapauksissa soveltaa erityistapauksissa joustavuutta tässä kohdassa tarkoitettujen kynnysarvojen soveltamisessa.
Tarkistus 61
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 5 kohta – a a alakohta (uusi)
Direktiivi 2003/87/EY
10 aartikla – 1 kohta – 3 alakohta
a a)  Korvataan 1 kohdan kolmas alakohta seuraavasti:
Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetuilla toimenpiteillä on siinä määrin kuin se on toteutettavissa määriteltävä yhteisön laajuiset ennakolta asetetut vertailuarvot sen varmistamiseksi, että oikeudet jaetaan tavalla, joka tarjoaa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen ja energiatehokkaisiin tekniikkoihin liittyviä kannustimia, ja siten, että otetaan huomioon tehokkaimmat tekniikat, korvaavat ratkaisut, vaihtoehtoiset tuotantomenetelmät, tehokas yhteistuotanto, prosessikaasujen energian tehokas talteenotto, biomassan käyttö sekä hiilidioksidin talteenotto ja varastointi, jos tällaisia laitoksia on käytettävissä, ja ettei jaolla kannusteta päästöjen lisäämiseen. Maksuttomia päästöoikeuksia ei saa jakaa sähköntuotannolle lukuun ottamatta tapauksia, jotka kuuluvat 10 c artiklan soveltamisalaan, ja prosessikaasuista tuotettua sähköä.
”Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetuilla toimenpiteillä on siinä määrin kuin se on toteutettavissa määriteltävä unionin laajuiset ennakolta asetetut vertailuarvot sen varmistamiseksi, että oikeudet jaetaan tavalla, joka tarjoaa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen ja energiatehokkaisiin tekniikkoihin liittyviä kannustimia, ja siten, että otetaan huomioon tehokkaimmat tekniikat, korvaavat ratkaisut, vaihtoehtoiset tuotantomenetelmät, tehokas yhteistuotanto, prosessikaasujen energian tehokas talteenotto, biomassan käyttö sekä hiilidioksidin talteenotto ja varastointi sekä hiilidioksidin talteenotto ja käyttö, jos tällaisia laitoksia on käytettävissä, ja ettei jaolla kannusteta päästöjen lisäämiseen. Maksuttomia päästöoikeuksia ei saa jakaa sähköntuotannolle lukuun ottamatta tapauksia, jotka kuuluvat 10 c artiklan soveltamisalaan, ja prosessikaasuista tuotettua sähköä.
Tarkistus 62
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 5 kohta – b alakohta
Direktiivi 2003/87/EY
10 aartikla – 2 kohta – 3 alakohta – johdantokappale
Maksutta jaettavia päästöoikeuksia koskevia vertailuarvoja mukautetaan satunnaisvoittojen välttämiseksi ja teknologisen edistymisen huomioon ottamiseksi vuosina 2007–2008 ja kunakin myöhempänä kautena, jota varten maksutta jaettavat päästöoikeudet määritetään 11 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Tällä mukautuksella alennetaan 10 a artiklan mukaisesti hyväksytyssä säädöksessä asetettuja vertailuarvoja yhdellä prosentilla arvosta, joka asetettiin vuosia 2007–2008 koskevien tietojen perusteella kunkin vuoden osalta vuoden 2008 ja kyseessä olevan ilmaisjakokauden puolivälin välillä, paitsi jos:
Siirretään komissiolle valta antaa 30 b artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä tämän direktiivin täydentämiseksi maksuttomia päästöoikeuksia koskevien tarkistettujen vertailuarvojen määrittämiseksi. Kyseisten säädösten on oltava tämän artiklan 1 kohdan nojalla annettujen delegoitujen säädösten mukaisia, ja niissä on noudatettava seuraavaa:
Tarkistus 63
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 5 kohta – b alakohta
Direktiivi 2003/87/EY
10 aartikla – 2 kohta – 3 alakohta – -i alakohta (uusi)
-i)   vertailuarvot määritetään kaudeksi 2021–2025 niiden tietojen perusteella, jotka on toimitettu 11 artiklan mukaisesti vuosilta 2016–2017;
Tarkistus 64
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 5 kohta – b alakohta
Direktiivi 2003/87/EY
10 aartikla – 2 kohta – 3 alakohta – -i a alakohta (uusi)
-i a)   komissio määrittää näihin tietoihin perustuvien vertailuarvojen ja komission päätöksessä 2011/278/EU olevan vertailuarvon vertailun pohjalta kunkin vertailuarvon vuosittaisen vähennyksen ja soveltaa sitä vuosina 2013–2020 sovellettaviin vertailuarvoihin kauden 2008–2023 kunkin vuoden osalta vuosien 2021–2025 vertailuarvojen määrittämiseksi;
Tarkistus 65
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 5 kohta – b alakohta
Direktiivi 2003/87/EY
10 aartikla – 2 kohta – 3 alakohta – i alakohta
i)   komissio määrittää 11 artiklan mukaisesti toimitettujen tietojen perusteella, poikkeavatko 10 a artiklan periaatteiden mukaisesti lasketut vertailuarvot yli 0,5 prosentilla joko ylös- tai alaspäin edellä mainitusta vuosien 2007–2008 perusteella lasketusta vuosittaisesta vähennyksestä. Mikäli näin on, vertailuarvoa mukautetaan joko 0,5 prosenttia tai 1,5 prosenttia kunkin vuoden osalta vuoden 2008 ja sen kauden keskivälin välillä, jona ilmaisjako suoritetaan;
i)   jos parannusten määrä ei 11 artiklan mukaisesti toimitettujen tietojen perusteella ylitä 0,25:tä prosenttia, vertailuarvoa on tällöin laskettava kyseisellä prosenttiosuudella kaudella 2021–2025 kutakin vuotta 2008–2023 vastaavasti;
Tarkistus 66
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 5 kohta – b alakohta
Direktiivi 2003/87/EY
10 aartikla – 2 kohta – 3 alakohta – ii alakohta
ii)   Poiketen tästä aromaattisia aineita, vetyä ja synteesikaasuja koskevia vertailuarvoja mukautetaan samalla prosenttiosuudella kuin jalostamojen vertailuarvoja, jotta säilytetään näiden tuotteiden tuottajille tasapuoliset toimintaedellytykset.
ii)   jos parannuksen aste ylittää 11 artiklan mukaisesti toimitettujen tietojen perusteella 1,75 prosenttia, vertailuarvoa on tällöin laskettava kyseisellä prosenttiosuudella kaudella 2021–2025 kutakin vuotta 2008–2023 vastaavasti.
Tarkistus 67
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 5 kohta – b alakohta
Direktiivi 2003/87/EY
10 aartikla – 2 kohta – 4 alakohta
Komissio hyväksyy tätä koskevan täytäntöönpanosäädöksen 22 a artiklan mukaisesti.
Poistetaan.
Tarkistus 68
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 5 kohta – b a alakohta (uusi)
Direktiivi 2003/87/EY
10 aartikla – 2 kohta – 3 a alakohta (uusi)
b a)   Lisätään 2 kohtaan alakohta seuraavasti:
”Vertailuarvot määritetään kaudeksi 2026–2030 samalla tavoin 11 artiklan mukaisesti annettujen tietojen pohjalta vuosiksi 2021–2022 ja soveltaen kunakin vuonna 2008–2028 sovellettavaa vuotuista vähennysastetta.”
Tarkistus 69
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 5 kohta – b b alakohta (uusi)
Direktiivi 2003/87/EY
10 aartikla – 2 kohta – 3 b alakohta (uusi)
b b)   Lisätään 2 kohtaan alakohta seuraavasti:
ii)   Poiketen tästä aromaattisia aineita, vetyä ja synteesikaasuja koskevia vertailuarvoja mukautetaan samalla prosenttiosuudella kuin jalostamojen vertailuarvoja, jotta säilytetään näiden tuotteiden tuottajille tasapuoliset toimintaedellytykset.
Poiketen tästä aromaattisia aineita, vetyä ja synteesikaasuja koskevia vertailuarvoja mukautetaan samalla prosenttiosuudella kuin jalostamojen vertailuarvoja, jotta säilytetään näiden tuotteiden tuottajille tasapuoliset toimintaedellytykset.
Tarkistus 165
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 5 alakohta – b c alakohta (uusi)
Direktiivi 2003/87/EY
10 aartikla – 3 kohta
b c)   Lisätään 3 kohtaan alakohta seuraavasti:
Ellei 4 ja 8 kohdasta muuta johdu, ja sen estämättä, mitä 10 c artiklassa säädetään, päästöoikeuksia ei jaeta maksutta sähköntuottajille eikä hiilidioksidin talteenottolaitoksille, sen kuljetusputkistoille tai varastointipaikoille.
Ellei 4 ja 8 kohdasta muuta johdu, ja sen estämättä, mitä 10 c artiklassa säädetään, päästöoikeuksia ei jaeta maksutta sähköntuottajille eikä hiilidioksidin talteenottolaitoksille, sen kuljetusputkistoille tai varastointipaikoille. Sähköntuottajat, jotka tuottavat sähköä jäännöskaasusta, eivät ole tämän direktiivin 3 u artiklassa tarkoitettuja sähköntuottajia. Vertailuarvoja laskettaessa on otettava huomioon sähköntuotantoon käytettävien jäännöskaasujen kokonaishiilipitoisuus.”
Tarkistus 70
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 5 kohta – b d alakohta (uusi)
Direktiivi 2003/87/EY
10 aartikla – 4 kohta
b d)   Korvataan 4 kohta seuraavasti:
4.  Kaukolämpöä ja direktiivissä 2004/8/EY määritellyllä tehokkaalla yhteistuotannolla taloudellisesti perusteltavissa olevaan kysyntään vastaamiseksi tapahtuvaa lämmön tai jäähdytyksen tuotantoa varten jaetaan päästöoikeuksia maksutta. Näille laitoksille tällaisen lämmöntuotannon osalta jaettavaa kokonaismäärää tarkistetaan vuoden 2013 jälkeen vuosittain 9 artiklassa tarkoitetulla lineaarisella määrällä.
”4. Kaukolämpöä ja direktiivissä 2004/8/EY määritellyllä tehokkaalla yhteistuotannolla taloudellisesti perusteltavissa olevaan kysyntään vastaamiseksi tapahtuvaa lämmön tai jäähdytyksen tuotantoa varten jaetaan päästöoikeuksia maksutta.”
Tarkistus 71
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 5 kohta – c alakohta
Direktiivi 2003/87/EY
10 aartikla – 5 kohta
Jotta noudatetaan 10 artiklassa määritettyä huutokaupattavien päästöoikeuksien osuutta, kunakin vuonna, jona maksuttomien päästöoikeuksien yhteenlaskettu määrä ei saavuta jäsenvaltion huutokaupattavaa osuutta noudattavaa enimmäismäärää, jäljellä olevat päästöoikeudet kyseiseen tasoon saakka on käytettävä estämään tai rajoittamaan maksuttomien päästöoikeuksien vähennystä, jotta noudatetaan jäsenvaltion huutokaupattavaa osuutta myöhempinä vuosina. Jos kuitenkin saavutetaan enimmäismäärä, maksutta jaettavien päästöoikeuksien määrää on mukautettava vastaavasti. Kaikki tällaiset mukautukset on tehtävä yhdenmukaisella tavalla.
5. Jos maksuttomien päästöoikeuksien yhteenlaskettu määrä tiettynä vuonna ei saavuta enimmäismäärää ja noudatetaan 10 artiklan 1 kohdassa säädettyä jäsenvaltion huutokaupattavaa osuutta, jäljellä olevat päästöoikeudet kyseiseen tasoon saakka on käytettävä estämään tai rajoittamaan maksuttomien päästöoikeuksien vähennystä seuraavina vuosina. Jos enimmäismäärä kuitenkin saavutetaan, enintään viiden prosenttiyksikön vähennyksiä vastaava määrä päästöoikeuksia jäsenvaltioiden 10 artiklan 1 kohdan mukaisesti 1 päivänä tammikuuta 2021 alkavana koko kymmenvuotisena kautena huutokauppaamien päästöoikeuksien osuudesta jaetaan maksutta toimialoille ja toimialojen osille 10 b artiklan mukaisesti. Jos tämä vähennys ei kuitenkaan riitä täyttämään toimialojen ja toimialojen osien kysyntää 10 b artiklan mukaisesti, maksutta jaettavien päästöoikeuksien määrää on mukautettava vastaavasti yhtenäisellä monialaisella korjauskertoimella, jota sovelletaan aloihin, joiden kolmansien maiden kanssa käymän kaupan intensiteetti on alle 15 prosenttia tai joiden hiili-intensiteetti on alle 7 kg hiilidioksidia/euroa bruttoarvonlisäystä.
Tarkistus 72
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 5 kohta – d alakohta
Direktiivi 2003/87/EY
10 aartikla – 6 kohta – 1 alakohta
Jäsenvaltioiden olisi hyväksyttävä rahoitustoimenpiteitä sellaisten toimialojen tai toimialojen osien hyväksi, jotka ovat alttiina todelliselle hiilivuotoriskille sen vuoksi, että sähkön hintoihin siirretyistä kasvihuonekaasupäästöihin liittyvistä kustannuksista aiheutuu tosiasiallisesti merkittäviä välillisiä kustannuksia, ottaen huomioon mahdolliset vaikutukset sisämarkkinoihin. Kyseisten rahoitustoimenpiteiden, joilla hyvitetään osa näistä kustannuksista, on oltava valtiontukisääntöjen mukaisia.
6.   Otetaan käyttöön unionin tason keskitetty järjestely hyvityksen tarjoamiseksi sellaisille toimialoille ja toimialojen osille, jotka ovat alttiina todelliselle hiilivuotoriskille sen vuoksi, että kasvihuonekaasupäästöihin liittyvistä sähkön hintaan siirretyistä todellisista kustannuksista aiheutuu merkittäviä välillisiä kustannuksia.
Hyvityksen on oltava oikeassa suhteessa sähkön hintoihin todella siirrettyihin kasvihuonekaasupäästöjen kustannuksiin ja sitä on sovellettava noudattaen vastaavissa valtiontukia koskevissa ohjeissa määritettyjä sääntöjä, jotta vältetään sisämarkkinoihin kohdistuvat kielteiset vaikutukset ja aiheutuneiden kustannusten liiallinen hyvittäminen.
Jos saatavissa olevan hyvityksen määrä ei riitä korvaamaan hyvityskelpoisia välillisiä kustannuksia, kaikkien hyvityskelpoisten laitosten saatavissa olevaa hyvityksen määrää on pienennettävä yhdenmukaisesti.
Siirretään komissiolle valta antaa 30 b artiklan mukaisesti delegoitu säädös tämän direktiivin täydentämiseksi tässä kohdassa tarkoitetulla tavalla niin, että otetaan käyttöön menettelyt rahaston luomiseksi ja käyttämiseksi.
Tarkistus 73
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 5 kohta – d a alakohta (uusi)
Direktiivi 2003/87/EY
10 aartikla – 6 kohta – 1 a alakohta (uusi)
d a)   Lisätään 6 kohtaan uusi alakohta seuraavasti:
”Jäsenvaltiot voivat hyväksyä kansallisia rahoitustoimenpiteitä sellaisten toimialojen tai toimialojen osien hyväksi, jotka ovat alttiina todelliselle hiilivuotoriskille sen vuoksi, että sähkön hintoihin siirretyistä kasvihuonekaasupäästöihin liittyvistä kustannuksista aiheutuu tosiasiallisesti merkittäviä välillisiä kustannuksia, ottaen huomioon mahdolliset vaikutukset sisämarkkinoihin. Kyseisten rahoitustoimenpiteiden, joilla hyvitetään osa näistä kustannuksista, on oltava valtiontukisääntöjen ja tämän direktiivin 10 artiklan 3 kohdan mukaisia. Tällaiset kansalliset toimet yhdistettyinä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuun tukeen eivät saa ylittää vastaavissa valtiontukia koskevissa ohjeissa määritettyä hyvityksen enimmäismäärää eivätkä ne saa aiheuttaa uusia markkinoiden vääristymiä. Valtiontukikorvauksen nykyisiä ylärajoja lasketaan edelleen koko päästökauppakaudella.”
Tarkistus 74
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 5 kohta – e alakohta – i alakohta
Direktiivi 2003/87/EY
10 aartikla – 7 kohta – 1 alakohta
Tämän direktiivin 10 a artiklan 5 kohdassa tarkoitetusta enimmäismäärästä saadut päästöoikeudet, joita ei ole jaettu maksutta vuoteen 2020 mennessä, varataan uusille osallistujille ja merkittäville tuotannon lisäyksille samoin kuin 250 miljoonaa päästöoikeutta, jotka on siirretty markkinavakausvarantoon Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen (EU) 2015/...(*) 1 artiklan 3 kohdan mukaisesti.
7.  400 miljoonaa päästöoikeutta varataan uusille osallistujille ja merkittäville tuotannon lisäyksille.
Tarkistus 75
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 5 kohta – e alakohta – i alakohta
Direktiivi 2003/87/EY
10 aartikla – 7 kohta – 2 alakohta
Vuodesta 2021 alkaen päästöoikeudet, joita ei ole jaettu laitoksille 19 ja 20 kohdan soveltamisen vuoksi, lisätään varantoon.
Vuodesta 2021 alkaen kaikki päästöoikeudet, joita ei ole jaettu laitoksille 19 ja 20 kohdan soveltamisen vuoksi, lisätään varantoon.
Tarkistus 76
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 5 kohta – f alakohta – johdantokappale
Direktiivi 2003/87/EY
10 aartikla – 8 kohta
f)  Korvataan 8 kohdan ensimmäinen, toinen ja kolmas alakohta seuraavasti:
f)  Korvataan 8 kohta seuraavasti:
Tarkistus 77
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 5 kohta – f alakohta – 1 alakohta
Direktiivi 2003/87/EY
10 aartikla – 8 kohta – 1 alakohta
Käytettävissä on 400 miljoonaa päästöoikeutta, joilla tuetaan innovointia vähähiilisiin teknologioihin ja prosesseihin liitteessä I luetelluilla toimialoilla ja helpotetaan sellaisten kaupallisten demonstrointihankkeiden perustamista ja toimintaa, joiden tavoitteena on ympäristön kannalta turvallinen hiilidioksidin talteenottoon ja varastointi, sekä uusiutuviin energialähteisiin liittyviä innovatiivisia teknologioita käsitteleviä demonstrointihankkeita unionin alueella.
8.   Käytettävissä on 600 miljoonaa päästöoikeutta, joilla tuetaan innovointia vähähiilisiin teknologioihin ja prosesseihin liitteessä I luetelluilla toimialoilla, mukaan lukien biomateriaalit ja tuotteet, joilla korvataan hiili-intensiivisiä materiaaleja, ja helpotetaan sellaisten kaupallisten demonstrointihankkeiden perustamista ja toimintaa, joiden tavoitteena on ympäristön kannalta turvallinen hiilidioksidin talteenotto ja varastointi sekä hiilidioksidin talteenotto ja käyttö, sekä uusiutuviin energialähteisiin liittyviä innovatiivisia teknologioita ja energian varastointia käsitteleviä demonstrointihankkeita unionin alueella.
Tarkistus 78
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 5 kohta – f alakohta
Direktiivi 2003/87/EY
10 aartikla – 8 kohta – 2 alakohta
Päästöoikeudet ovat käytettävissä innovaatioiden tukemiseen vähähiilisten teollisuusteknologioiden ja -prosessien alalla sekä sellaisten demonstrointihankkeiden tukemiseen, jotka liittyvät useisiin erilaisiin hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia koskeviin sekä innovatiivisiin uusiutuviin energialähteisiin liittyviin teknologioihin, jotka eivät ole vielä kaupallisesti kannattavia. Jotta voidaan edistää innovatiivisia hankkeita, tuella voidaan kattaa enintään 60 prosenttia hankkeen kustannuksista, ja näistä 40 prosenttia ei saa sitoa kasvihuonekaasujen todennettuun välttämiseen, sillä edellytyksellä, että ennalta määritetyt välitavoitteet saavutetaan käytetyllä teknologialla.
Päästöoikeudet ovat käytettävissä innovaatioiden tukemiseen vähähiilisten teollisuusteknologioiden ja -prosessien alalla sekä sellaisten demonstrointihankkeiden tukemiseen, jotka liittyvät useisiin erilaisiin innovatiivisiin uusiutuviin energialähteisiin liittyviin teknologioihin ja hiilidioksidin talteenottoon ja varastointiin sekä talteenottoon ja käyttöön, jotka eivät ole vielä kaupallisesti kannattavia. Hankkeet valitaan sillä perusteella, miten ne vaikuttavat energiajärjestelmiin tai teollisiin prosesseihin jäsenvaltiossa, jäsenvaltioiden ryhmässä tai unionissa. Jotta voidaan edistää innovatiivisia hankkeita, tuella voidaan kattaa enintään 75 prosenttia hankkeen kustannuksista, ja näistä 60 prosenttia ei saa sitoa kasvihuonekaasujen todennettuun välttämiseen, sillä edellytyksellä, että ennalta määritetyt välitavoitteet saavutetaan käytetyllä teknologialla. Päästöoikeudet jaetaan hankkeille ottaen huomioon niiden tarpeet ennalta määritettyjen välitavoitteiden saavuttamiseksi.
Tarkistus 79
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 5 kohta – f alakohta
Direktiivi 2003/87/EY
10 aartikla – 8 kohta – 3 alakohta
Lisäksi päätöksellä (EU) 2015/… perustetusta markkinavakausvarannosta peräisin olevalla 50 miljoonalla jakamattomalla päästöoikeudella täydennetään tämän kohdan nojalla jäljellä olevia nykyisiä resursseja ennen vuotta 2021, ja niitä käytetään hankkeisiin kaikissa jäsenvaltioissa, mukaan lukien pienimuotoiset hankkeet. Hankkeet valitaan objektiivisten ja avoimien perusteiden mukaisesti.
Lisäksi markkinavakausvarannon 50 miljoonalla jakamattomalla päästöoikeudella täydennetään tämän kohdan nojalla jäljellä olevia nykyisiä resursseja, jotka ovat seurausta NER300-ohjelmassa kaudella 2013–2020 toteutettujen päästöoikeushuutokauppojen tuottamista ja käyttämättä jääneistä varoista, ja niitä käytetään ensimmäisessä ja toisessa alakohdassa tarkoitettuihin hankkeisiin kaikissa jäsenvaltioissa, mukaan lukien pienimuotoiset hankkeet, ennen vuotta 2021 ja vuodesta 2018. Hankkeet valitaan objektiivisten ja avoimien perusteiden mukaisesti ottaen huomioon niiden merkitys hiilestä irtautumiselle kyseisillä aloilla.
Tämän alakohdan nojalla tukea saavat hankkeet voivat saada tukea myös ensimmäisen ja toisen alakohdan nojalla.
Tarkistus 80
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 5 kohta – f alakohta
Direktiivi 2003/87/EY
10 aartikla – 8 kohta – 4 alakohta
Siirretään komissiolle valta antaa 23 artiklan mukaisesti delegoitu säädös.
Siirretään komissiolle valta antaa 30 b artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä tämän direktiivin täydentämiseksi arviointiperusteilla, joita käytetään sellaisten hankkeiden valinnassa, joille voidaan myöntää tässä kohdassa tarkoitettuja päästöoikeuksia, seuraavat periaatteet huomioon ottaen:
i)   hankkeissa keskitytään läpimurtoratkaisujen suunnittelemiseen ja kehittämiseen sekä demonstrointiohjelmien toteuttamiseen;
ii)   toimet toteutetaan lähellä markkinoita tuotantolaitoksissa, jotta voidaan osoittaa läpimurtoteknologioiden kyky voittaa niin tekniset kuin muutkin esteet;
iii)   hankkeissa käsitellään teknisiä ratkaisuja, joita voidaan soveltaa laajasti, ja niissä voidaan yhdistää eri teknologioita;
iv)   ratkaisut ja teknologiat on mieluiten voitava siirtää toimialan sisällä ja mahdollisesti myös muille toimialoille;
v)   etusijalle asetetaan hankkeet, joissa odotetut päästövähennykset ovat merkittävästi vastaavan vertailuarvon alapuolella; rahoituskelpoisten hankkeiden on edistettävä päästövähennyksiä, jotka ovat joko alle 2 kohdassa tarkoitettujen vertailuarvojen tai jotka voivat tulevaisuudessa vähentää merkittävästi siirtymisestä vähähiiliseen energiantuotantoon aiheutuvia kustannuksia sekä
vi)   hiilidioksidin talteenottoon ja käyttöön liittyvien hankkeiden on mahdollistettava päästöjen nettovähennys ja hiilidioksidin pysyvä varastointi niiden elinkaaren aikana.
Tarkistus 82
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 5 kohta – i a alakohta (uusi)
Direktiivi 2003/87/EY
10 aartikla – 20 kohta
i a)   Korvataan 20 kohta seuraavasti:
20.  Komissio sisällyttää 1 kohdan nojalla hyväksyttyihin toimenpiteisiin toimenpiteet, joilla määritellään laitokset, jotka lopettavat toimintansa osittain tai vähentävät huomattavasti kapasiteettiaan, ja toimenpiteet, joilla sopeutetaan tarvittaessa niille annettujen maksutta jaettavien päästöoikeuksien tasoa tämän mukaisesti.
”20. Komissio sisällyttää 1 kohdan nojalla hyväksyttyihin toimenpiteisiin toimenpiteet, joilla määritellään laitokset, jotka lopettavat toimintansa osittain tai vähentävät huomattavasti kapasiteettiaan, ja toimenpiteet, joilla sopeutetaan tarvittaessa niille annettujen maksutta jaettavien päästöoikeuksien tasoa tämän mukaisesti.
Kyseisillä toimilla mahdollistetaan joustavuus niillä teollisuudenaloilla, joilla kapasiteettia siirretään säännöllisesti toimivien laitosten välillä samassa yhtiössä.
Tarkistus 83
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 6 kohta
Direktiivi 2003/87/EY
10 bartikla – otsikko
Toimenpiteet, joilla tuetaan tiettyjä energiavaltaisia teollisuudenaloja, kun on kyse hiilivuodosta
Siirtymätoimenpiteet, joilla tuetaan tiettyjä energiavaltaisia teollisuudenaloja, kun on kyse hiilivuodosta
Tarkistus 85
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 6 kohta
Direktiivi 2003/87/EY
10 bartikla – 1 a kohta (uusi)
1 a.   Sen jälkeen, kun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2012/27/EU* tarkistus on hyväksytty, komissio arvioi uudelleen päästövähennysten osuuden EU:n päästökauppajärjestelmässä ja Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöstä N:o 406/2009/EY**. Suuremman energiatehokkuustavoitteen mukaiset lisävähennykset käytetään hiili- tai investointivuodon riskille alttiina olevien alojen suojelemiseen.
____________
* Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2012/27/EU, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, energiatehokkuudesta, direktiivien 2009/125/EY ja 2010/30/EU muuttamisesta sekä direktiivien 2004/8/EY ja 2006/32/EY kumoamisesta (EUVL L 315, 14.11.2012, s. 1).
** Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 406/2009/EY, tehty 23 päivänä huhtikuuta 2009, jäsenvaltioiden pyrkimyksistä vähentää kasvihuonekaasupäästöjään yhteisön kasvihuonekaasupäästöjen vähentämissitoumusten täyttämiseksi vuoteen 2020 mennessä (EUVL L 140, 5.6.2009, s. 136).
Tarkistus 144
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 6 kohta
Direktiivi 2003/87/EY
10 ba artikla – 1 b ja 1 c kohta (uusi)
1 b.   Pariisin sopimuksen 6 artiklan 2 kohdan mukaisesti komissio arvioi 28 a a artiklan mukaisesti laaditussa raportissaan ilmastonmuutoksen hillintäpolitiikkojensa, myös markkinapohjaisten lähestymistapojen, kehitystä kolmansissa maissa ja alueilla sekä näiden politiikkojen vaikutusta unionin teollisuuden kilpailukykyyn.
1 c.   Jos raportissa todetaan, että huomattava hiilivuodon riski on yhä jäljellä, komissio esittää tarvittaessa lainsäädäntöehdotuksen, jolla otetaan käyttöön WTO:n sääntöjen kanssa täysin yhteensopivat hiilipäästöön liittyvät sopeuttamistoimet rajoilla sellaisen toteutettavuustutkimuksen perusteella, joka on määrä käynnistää, kun tämä direktiivi julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Tähän järjestelmään sisällytetään EU:n päästökauppajärjestelmän maahantuojat, jotka ovat 10 a artiklan mukaisesti määriteltyjen toimialojen tai toimialojen osien tuottamien tuotteiden maahantuojia.
Tarkistus 86
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 6 kohta
Direktiivi 2003/87/EY
10 ba artikla – 2 kohta
2.  Toimialat ja toimialojen osat, joilla tulos siitä, että kerrotaan niiden kolmansien maiden kanssa käytävän kaupan intensiteetti niiden päästöintensiteetillä, on yli 0,18, voidaan sisällyttää 1 kohdassa tarkoitettuun ryhmään laadullisen arvioinnin perusteella käyttäen seuraavia perusteita:
2.  Toimialat ja toimialojen osat, joilla tulos siitä, että kerrotaan niiden kolmansien maiden kanssa käytävän kaupan intensiteetti niiden päästöintensiteetillä, on yli 0,12, voidaan sisällyttää 1 kohdassa tarkoitettuun ryhmään laadullisen arvioinnin perusteella käyttäen seuraavia perusteita:
a)  kyseisten toimialojen tai toimialojen osien yksittäisten laitosten mahdollisuudet vähentää päästöjen tasoja tai sähkön kulutusta;
a)  kyseisten toimialojen tai toimialojen osien yksittäisten laitosten mahdollisuudet vähentää päästöjen tasoja tai sähkön kulutusta ottaen huomioon siihen liittyvä tuotantokustannusten nousu;
b)  tämänhetkiset ja ennustetut markkinaominaisuudet;
b)  tämänhetkiset ja ennustetut markkinaominaisuudet;
c)  voittomarginaalit mahdollisena indikaattorina pitkän aikavälin investoinneille tai tuotannon siirtämispäätöksille.
c)  voittomarginaalit mahdollisena indikaattorina pitkän aikavälin investoinneille tai tuotannon siirtämispäätöksille.
c a)   hyödykkeet, joilla käydään kauppaa maailmanmarkkinoilla yhteisillä viitehinnoilla.
Tarkistus 87
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 6 kohta
Direktiivi 2003/87/EY
10 bartikla – 3 kohta
3.  Muiden toimialojen ja toimialojen osien osalta katsotaan, että ne voivat siirtää suuremman osan päästöoikeuksien kustannuksista tuotteen hintoihin, ja niille myönnetään päästöoikeuksia maksutta vuoteen 2030 saakka 30 prosenttia määrästä, joka määritetään 10 a artiklan mukaan hyväksyttyjen toimenpiteiden mukaisesti.
3.  Kaukolämpöalan osalta katsotaan, että se voi siirtää suuremman osan päästöoikeuksien kustannuksista tuotteen hintoihin, ja sille myönnetään päästöoikeuksia maksutta vuoteen 2030 saakka 30 prosenttia määrästä, joka määritetään 10 a artiklan mukaan hyväksyttyjen toimenpiteiden mukaisesti. Muille toimialoille tai niiden osille ei myönnetä maksutta päästöoikeuksia.
Tarkistus 88
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 6 kohta
Direktiivi 2003/87/EY
10 bartikla – 4 kohta
4.  Komissio hyväksyy 31 päivään joulukuuta 2019 mennessä edellä olevia kohtia koskevan delegoidun säädöksen toiminnoille 4-numerotasolla (NACE 4 ‑koodi) 1 kohdan osalta 23 artiklan mukaisesti käytettävissä olevien kolmea edeltävää kalenterivuotta koskevien tietojen perusteella.
4.  Komissio hyväksyy 31 päivään joulukuuta 2019 mennessä 30 b artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä tämän direktiivin täydentämiseksi 1 kohdan suhteen 4-numerotason toimintojen osalta (NACE 4 ‑koodi), tai kun se on perusteltua komission kehittämien objektiivisten perusteiden nojalla, asianmukaisella jaottelutasolla julkisten ja alakohtaisten tietojen perusteella EU:n päästökauppajärjestelmään kuuluvien toimien ottamiseksi huomioon. Kaupan intensiteetin arviointi toteutetaan viittä edellistä kalenterivuotta koskevien saatavissa olevien tietojen perusteella.
Tarkistus 89
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 6 kohta
Direktiivi 2003/87/EY
10 cartikla – 1 kohta
1.  Poiketen siitä, mitä 10 a artiklan 1–5 kohdassa säädetään, jäsenvaltiot, joiden BKT asukasta kohti euroina markkinahintoina vuonna 2013 oli alle 60 prosenttia unionin keskimäärästä, voivat antaa laitoksille siirtymäajan maksutta jaettavia oikeuksia sähköntuotantoa varten sähköntuotantojärjestelmien nykyaikaistamiseksi.
1.  Poiketen siitä, mitä 10 a artiklan 1–5 kohdassa säädetään, jäsenvaltiot, joiden BKT asukasta kohti euroina markkinahintoina vuonna 2013 oli alle 60 prosenttia unionin keskimäärästä, voivat antaa laitoksille siirtymäajan maksutta jaettavia oikeuksia sähköntuotantoa varten energia-alan nykyaikaistamiseksi, monipuolistamiseksi ja muuttamiseksi kestävällä tavalla. Tämä poikkeus päättyy 31 päivänä joulukuuta 2030.
Tarkistus 90
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 6 kohta
Direktiivi 2003/87/EY
10 cartikla – 1 a kohta (uusi)
1 a.   Jäsenvaltiot, jotka eivät täytä vaadittavia ehtoja 1 kohdan mukaisesti mutta joiden BKT asukasta kohden vuonna 2014 oli markkinahinnoin alle 60 prosenttia unionin keskiarvosta, voivat myös soveltaa kyseisessä kohdassa tarkoitettua poikkeusta enintään 4 kohdassa tarkoitettuun kokonaismäärään asti edellyttäen, että vastaava määrä päästöoikeuksia siirretään nykyaikaistamisrahastoon ja tulot käytetään investointien tukemiseen 10 d artiklan mukaisesti.
Tarkistus 91
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 6 kohta
Direktiivi 2003/87/EY
10 cartikla – 1 b kohta (uusi)
1 b.   Jäsenvaltiot, jotka voivat tämän artiklan nojalla myöntää maksuttomia päästöoikeuksia energiantuotantolaitoksille, voivat halutessaan siirtää vastaavan määrän päästöoikeuksia tai osan niistä nykyaikaistamisrahastoon ja jakaa ne 10 d artiklan säännösten mukaisesti. Niiden on tällöin ilmoitettava asiasta komissiolle ennen siirtoa.
Tarkistus 92
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 6 kohta
Direktiivi 2003/87/EY
10 cartikla – 2 kohta – 1 alakohta – b alakohta
b)  varmistettava, että ainoastaan hankkeet, jotka edistävät energiatuotannon rakenteen ja toimituslähteiden monipuolistamista, tarvittavaa rakenneuudistusta, ympäristönsuojelun parantamista ja infrastuktuurin jälkiasentamista, puhdasta teknologiaa ja energian tuotanto-, siirto- ja jakelualojen nykyaikaistamista, voivat tehdä tarjouksen;
b)  varmistettava, että ainoastaan hankkeet, jotka edistävät energiatuotannon rakenteen ja toimituslähteiden monipuolistamista, tarvittavaa rakenneuudistusta, ympäristönsuojelun parantamista ja infrastruktuurin jälkiasentamista, puhdasta teknologiaa (kuten uusiutuviin energialähteisiin liittyvää tekniikkaa) tai energiantuotannon nykyaikaistamista, kaukolämpöverkkoja, energiatehokkuutta sekä energian varastointia, siirtoa ja jakelua, voivat tehdä tarjouksen;
Tarkistus 93
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 6 kohta
Direktiivi 2003/87/EY
10 cartikla – 2 kohta – 1 alakohta – c alakohta
c)  määritettävä selkeät, objektiiviset, avoimet ja syrjimättömät valintaperusteet hankkeiden asettamiselle paremmuusjärjestykseen, sen varmistamiseksi, että valitaan hankkeet:
c)  määritettävä selkeät, objektiiviset, avoimet ja syrjimättömät valintaperusteet unionin vuoden 2050 ilmasto- ja energiatavoitteiden mukaisesti hankkeiden asettamiselle paremmuusjärjestykseen, sen varmistamiseksi, että valitaan hankkeet:
Tarkistus 94
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 6 kohta
Direktiivi 2003/87/EY
10 cartikla – 2 kohta – 1 alakohta – c alakohta – i alakohta
i)  joissa kustannus-hyötyanalyysin perusteella varmistetaan positiivinen nettotulos päästöjen vähentämisessä ja saavutetaan edeltä määritetty merkittävä CO2-vähennysten taso;
i)  joissa kustannus-hyötyanalyysin perusteella varmistetaan positiivinen nettotulos päästöjen vähentämisessä ja saavutetaan edeltä määritetty merkittävä CO2-vähennysten taso, joka on oikeassa suhteessa hankkeiden kokoon; kun hankkeet liittyvät sähköntuotantoon, kasvihuonekaasupäästöjen kokonaismäärä laitoksessa tuotettua sähkön kilowattituntia kohti ei saa olla yli 450 hiilidioksidiekvivalenttigrammaa hankkeen toteuttamisen jälkeen. Komissio hyväksyy 1 päivään tammikuuta 2021 mennessä delegoidun säädöksen 30 b artiklan mukaisesti tämän direktiivin muuttamiseksi määrittäen lämmöntuotantoon liittyvien hankkeiden kasvihuonekaasupäästöjen kokonaismäärän suurimman sallitun arvon laitoksessa tuotettua lämpökilowattituntia kohden.
Tarkistus 95
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 6 kohta
Direktiivi 2003/87/EY
10 cartikla – 2 kohta – 1 alakohta – c alakohta – ii alakohta
ii)  jotka ovat lisähankkeita ja selkeästi vastaavat korvaus- ja nykyaikaistamistarpeisiin eivätkä aiheuta markkinavetoista energiankysynnän lisäystä;
ii)  jotka ovat lisähankkeita, vaikka niitä voidaankin käyttää vuoden 2030 ilmasto- ja energiapuitteissa asetettujen vastaavien tavoitteiden saavuttamiseen, ja selkeästi vastaavat korvaus- ja nykyaikaistamistarpeisiin eivätkä aiheuta markkinavetoista energiankysynnän lisäystä;
Tarkistus 96
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 6 kohta
Direktiivi 2003/87/EY
10 cartikla – 2 kohta – 1 alakohta – c alakohta – iii a alakohta (uusi)
iii a)   jotka eivät edistä uutta hiileen perustuvaa energiantuotantoa eivätkä lisää hiiliriippuvuutta.
Tarkistus 97
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 6 kohta
Direktiivi 2003/87/EY
10 cartikla – 2 kohta – 2 alakohta
Jäsenvaltioiden, jotka aikovat hyödyntää vapaaehtoista ilmaisjakoa, on julkaistava julkista kuulemista varten 30 päivään kesäkuuta 2019 mennessä yksityiskohtaiset kansalliset kehykset, joissa esitetään tarjouskilpailumenettely ja valintaperusteet.
Jäsenvaltioiden, jotka aikovat hyödyntää siirtymäkauden vapaaehtoista ilmaisjakoa energia-alan nykyaikaistamiseen, on julkaistava julkista kuulemista varten 30 päivään kesäkuuta 2019 mennessä yksityiskohtaiset kansalliset kehykset, joissa esitetään tarjouskilpailumenettely ja valintaperusteet.
Tarkistus 98
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 6 kohta
Direktiivi 2003/87/EY
10 cartikla – 2 kohta – 3 alakohta
Jos maksutta jaettavilla päästöoikeuksilla tuetaan alle 10 miljoonan euron investointeja, jäsenvaltioiden on valittava hankkeet objektiivisten ja avoimien perusteiden mukaisesti. Tämän valintaprosessin tulokset julkaistaan julkisesti kommentoitaviksi. Tällä perusteella kyseessä olevan jäsenvaltion on laadittava ja toimitettava luettelo investoinneista komissiolle 30 päivään kesäkuuta 2019 mennessä.
Jos maksutta jaettavilla päästöoikeuksilla tuetaan alle 10 miljoonan euron investointeja, jäsenvaltioiden on valittava hankkeet sellaisten objektiivisten ja avoimien perusteiden mukaisesti, jotka ovat johdonmukaisia unionin pitkän aikavälin ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamisen kanssa. Perusteista järjestetään julkinen kuuleminen, jonka yhteydessä varmistetaan asiaa koskevien asiakirjojen täysi avoimuus ja saatavuus ja jossa otetaan täysimääräisesti huomioon sidosryhmien kommentit. Tämän valintaprosessin tulokset julkaistaan julkista kuulemista varten. Tällä perusteella kyseessä olevan jäsenvaltion on laadittava ja toimitettava luettelo investoinneista komissiolle 30 päivään kesäkuuta 2019 mennessä.
Tarkistus 99
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 6 kohta
Direktiivi 2003/87/EY
10 cartikla – 3 kohta
3.  Aiottujen investointien arvon on oltava vähintään maksutta jaettavien päästöoikeuksien markkina-arvo ottaen huomioon tarve rajoittaa tähän suoraan liittyvää hintojen nousua. Markkinahinta on päästöoikeuksien hinnan keskiarvo huutokauppapaikassa edeltävänä kalenterivuonna.
3.  Aiottujen investointien arvon on oltava vähintään maksutta jaettavien päästöoikeuksien markkina-arvo ottaen huomioon tarve rajoittaa tähän suoraan liittyvää hintojen nousua. Markkinahinta on päästöoikeuksien hinnan keskiarvo huutokauppapaikassa edeltävänä kalenterivuonna. Tuella voidaan kattaa enintään 75 prosenttia investoinnin kustannuksista.
Tarkistus 100
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 6 kohta
Direktiivi 2003/87/EY
10 cartikla – 6 kohta
6.  Jäsenvaltioiden on vaadittava edun saavia sähköntuottajia ja verkonhaltijoita raportoimaan kunkin vuoden 28 päivään helmikuuta mennessä valittujen investointien täytäntöönpanosta. Jäsenvaltioiden on raportoitava tästä komissiolle ja komission on julkistettava nämä raportit.
6.  Jäsenvaltioiden on vaadittava edun saavia energiantuottajia ja verkonhaltijoita raportoimaan kunkin vuoden 31 päivään maaliskuuta mennessä valittujen investointien täytäntöönpanosta, mukaan lukien maksutta jaettujen päästöoikeuksien ja investoinneista aiheutuneiden kulujen taso, tuettujen investointien tyypit ja se, miten ne ovat saavuttaneet 2 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdassa asetetut tavoitteet. Jäsenvaltioiden on raportoitava tästä komissiolle ja komission on julkistettava nämä raportit. Jäsenvaltiot ja komissio seuraavat ja analysoivat pieniin hankkeisiin sovellettavaan 10 miljoonan euron kynnykseen liittyvää mahdollista keinottelua ja estävät investoinnin perusteettoman jaon pienempiin hankkeisin niin, että sallitaan enintään yksi investointi samaan edunsaajalaitokseen.
Tarkistus 101
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 6 kohta
Direktiivi 2003/87/EY
10 cartikla – 6 a kohta (uusi)
6 a.   Tilanteessa, jossa on perusteltua epäillä jäsenvaltion rikkoneen edellä 2–6 kohdassa asetettua raportointivelvoitetta tai jättäneen noudattamatta sitä, komissio voi toteuttaa riippumattoman selvityksen, tarvittaessa sopimussuhteessa olevan kolmannen osapuolen avustuksella. Komissio tutkii myös muita mahdollisia rikkomuksia, kuten kolmannen energiapaketin täytäntöönpanon laiminlyöntiä. Asianomaisen jäsenvaltion on toimitettava ja asetettava saataville kaikki tutkimuksessa tarvittavat tiedot investoinneista sekä mahdollistettava pääsy laitoksiinsa ja rakennuspaikoille. Komissio julkaisee selvityksestään kertomuksen.
Tarkistus 102
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 6 kohta
Direktiivi 2003/87/EY
10 cartikla – 6 b kohta (uusi)
6 b.   Tilanteessa, jossa unionin ilmasto- ja energialainsäädäntöä, kolmas energiapaketti mukaan luettuna, tai tässä artiklassa esitettyjä perusteita rikotaan, komissio voi vaatia jäsenvaltiota pidättymään myöntämästä maksutta jaettavia päästöoikeuksia.
Tarkistus 149
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 7 kohta
Direktiivi 2003/87/EY
10 dartikla – 1 kohta – 1 alakohta
1.  Perustetaan kaudeksi 2021–2030 10 artiklan mukaisesti rahoitettava rahasto, jotta voidaan tukea investointeja energiajärjestelmien nykyaikaistamiseksi ja energiatehokkuuden parantamiseksi jäsenvaltioissa, joiden henkeä kohti laskettu BKT vuonna 2013 oli alle 60 prosenttia unionin keskiarvosta.
1.  Perustetaan kaudeksi 2021–2030 10 artiklan mukaisesti rahoitettava rahasto, jotta voidaan tukea ja tehostaa investointeja energiajärjestelmien, myös kaukolämmön, nykyaikaistamiseksi ja energiatehokkuuden parantamiseksi jäsenvaltioissa, joiden henkeä kohti laskettu BKT vuonna 2013, 2014 tai 2015 oli alle 60 prosenttia unionin keskiarvosta.
Tarkistus 104
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 7 kohta
Direktiivi 2003/87/EY
10 dartikla – 1 kohta – 2 alakohta
Tuettujen investointien on oltava tämän direktiivin ja Euroopan strategisten investointien rahaston tavoitteiden mukaisia.
Tuettujen investointien on oltava avoimuuden, syrjimättömyyden, yhtäläisen kohtelun ja moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisia ja tarjottava paras mahdollinen vastine rahalle. Niiden on oltava tämän direktiivin tavoitteiden, unionin pitkän aikavälin ilmasto- ja energiatavoitteiden ja Euroopan strategisten investointien rahaston tavoitteiden mukaisia ja niiden on
i)   edistettävä energiansäästöä, uusiutuvia energiajärjestelmiä, energian varastointia ja sähköverkkojen välisiä yhteyksiä sekä siirto- ja jakelualoja; kun hankkeet liittyvät sähköntuotantoon, kasvihuonekaasupäästöjen kokonaismäärä laitoksessa tuotettua sähkön kilowattituntia kohti ei saa ylittää 450 hiilidioksidiekvivalenttigrammaa hankkeen toteuttamisen jälkeen. Komissio hyväksyy 1 päivään tammikuuta 2021 tammikuuta mennessä 30 b artiklan mukaisesti delegoidun säädöksen tämän direktiivin muuttamiseksi ja määrittää lämmöntuotantoon liittyvien hankkeiden kasvihuonekaasupäästöjen kokonaismäärän suurimman sallitun arvon laitoksessa tuotettua lämpökilowattituntia kohden;
ii)   varmistettava kustannus-hyötyanalyysin perusteella positiivinen nettotulos päästöjen vähentämisessä ja saavutettava etukäteen määritetty merkittävä hiilidioksidivähennysten taso;
iii)   oltava täydentäviä, vaikka niitä voidaankin käyttää vuoden 2030 ilmasto- ja energiapuitteissa asetettujen vastaavien tavoitteiden saavuttamiseen, ja vastattava selvästi korvaus- ja nykyaikaistamistarpeisiin eivätkä ne saa aiheuttaa markkinavetoista energiankysynnän lisäystä;
iv)   ne eivät saa edistää uutta hiilienergian tuotantoa eivätkä lisätä hiiliriippuvuutta.
Tarkistus 105
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 7 kohta
Direktiivi 2003/87/EY
10 dartikla – 1 kohta – 2 a alakohta (uusi)
Komissio tarkastelee tässä kohdassa vahvistettuja vaatimuksia ja ottaa huomioon Euroopan investointipankin ilmastostrategian. Jos jokin tämän kohdan vaatimuksista tulee tarpeettomaksi teknisen kehityksen johdosta, komissio hyväksyy vuoteen 2024 mennessä 30 b artiklan mukaisesti delegoidun säädöksen tämän direktiivin tarkistamiseksi ja määrittää uusia tai ajantasaistettuja vaatimuksia.
Tarkistus 106
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 7 kohta
Direktiivi 2003/87/EY
10 dartikla – 2 kohta
2.  Rahastosta rahoitetaan myös pienimuotoisia investointihankkeita energiajärjestelmien nykyaikaistamiseksi ja energiatehokkuuden parantamiseksi. Investointilautakunnan on laadittava ohjeet ja investointien valintaperusteet erityisesti näitä hankkeita varten.
2.  Rahastosta rahoitetaan myös pienimuotoisia investointihankkeita energiajärjestelmien nykyaikaistamiseksi ja energiatehokkuuden parantamiseksi. Sen investointilautakunnan on laadittava tätä varten investointiohjeet ja valintaperusteet erityisesti näitä hankkeita varten tämän direktiivin tavoitteiden ja 1 kohdassa esitettyjen kriteerien mukaisesti. Ohjeet ja valintaperusteet on julkistettava.
Tätä kohtaa sovellettaessa pienimuotoisilla investointihankkeilla tarkoitetaan hankkeita, joita rahoitetaan kansallisen kehityspankin lainoilla tai avustuksilla, joilla edistetään sellaisia erityisiä tavoitteita palvelevan kansallisen ohjelman täytäntöönpanoa, jotka vastaavat nykyaikaistamisrahaston tavoitteita, edellyttäen että käytetään enintään 10 prosenttia II b liitteessä tarkoitetusta jäsenvaltioiden osuudesta.
Tarkistus 107
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 7 kohta
Direktiivi 2003/87/EY
10 dartikla – 3 a kohta (uusi)
3 a.   Jäsenvaltio, joka on päättänyt myöntää siirtymäaikana päästöoikeuksia maksutta 10 c artiklan mukaisesti, voi siirtää nämä päästöoikeudet II b liitteessä tarkoitettuun osuuteensa nykyaikaistamisrahastosta ja jakaa ne 10 d artiklan säännösten mukaisesti.
Tarkistus 108
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 7 kohta
Direktiivi 2003/87/EY
10 dartikla – 4 kohta – 1 alakohta
4.  Varoja hallinnoi investointilautakunta ja hallintokomitea, joka koostuu edunsaajajäsenvaltioiden, komission ja Euroopan investointipankin edustajista sekä kolmesta edustajasta, jotka muut jäsenvaltiot valitsevat viiden vuoden ajaksi. Investointilautakunnan tehtävänä on määrittää unionin tason investointipolitiikka, asianmukaiset rahoitusvälineet ja investointien valintaperusteet.
4.  Edunsaajajäsenvaltiot ovat vastuussa rahaston hallinnoinnista, ja niiden on perustettava yhdessä investointilautakunta, joka koostuu yhdestä kunkin edunsaajajäsenvaltion edustajasta, komission edustajasta, EIP:n edustajasta ja kolmesta eturyhmien (kuten teollisuusliitot, ammattijärjestöt tai kansalaisjärjestöt) tarkkailijasta. Investointilautakunnan tehtävänä on määrittää unionin tason investointipolitiikka, jonka on oltava tässä artiklassa esitettyjen vaatimusten sekä unionin politiikkojen mukaista.
On perustettava investointilautakunnasta riippumaton neuvoa-antava komitea. Neuvoa-antava komitea koostuu kolmesta edunsaajajäsenvaltioiden edustajasta, kolmesta muiden kuin edunsaajajäsenvaltioiden edustajasta, komission edustajasta, EIP:n edustajasta sekä Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin edustajasta, jotka valitaan viideksi vuodeksi. Neuvoa-antavan komitean edustajilla on oltava asianmukaista korkean tason markkinakokemusta hankkeiden rakenteiden määrittämisestä ja hankkeiden rahoittamisesta. Neuvoa-antavan komitean on annettava investointilautakunnalle neuvontaa ja suosituksia hankkeiden valintakelpoisuudesta valinta-, investointi- ja rahoituspäätöksiä varten ja annettava tarpeen mukaan kaikkea muuta hankkeiden kehittämiseen liittyvää apua.
Hallintokomitean tehtävänä on rahaston päivittäinen hallinta.
On perustettava hallintokomitea. Hallintokomitean tehtävänä on rahaston päivittäinen hallinta.
Tarkistus 109
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 7 kohta
Direktiivi 2003/87/EY
10 dartikla – 4 kohta – 2 alakohta
Investointilautakunta valitsee puheenjohtajaksi komission edustajan. Investointilautakunta pyrkii tekemään päätökset yksimielisesti. Jos investointilautakunta ei pysty tekemään päätöstä yksimielisesti puheenjohtajan asettamaan määräaikaan mennessä, se tekee päätöksen yksinkertaisella enemmistöllä.
Investointilautakunta valitsee jäsenistään puheenjohtajan vuoden mittaiseksi kaudeksi. Investointilautakunta pyrkii tekemään päätökset yksimielisesti. Neuvoa-antava komitea hyväksyy lausuntonsa yksinkertaisella enemmistöllä.
Tarkistus 110
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 7 kohta
Direktiivi 2003/87/EY
10 dartikla – 4 kohta – 3 alakohta
Hallintokomitea koostuu investointilautakunnan nimeämistä edustajista. Hallintokomitean päätökset tehdään yksinkertaisella enemmistöllä.
Investointilautakunnan, neuvoa-antavan komitean ja hallintokomitean on toimittava avoimesti ja läpinäkyvästi. Sekä investointilautakunnan että neuvoa- antavan komitean kokouspöytäkirjat julkistetaan. Investointilautakunnan ja neuvoa-antavan komitean kokoonpano julkistetaan ja jäsenten ansioluettelot ja sidonnaisuuksia koskevat ilmoitukset julkaistaan ja niitä päivitetään säännöllisesti. Investointilautakunnan ja neuvoa-antavan komitean on jatkuvasti tarkistettava, ettei eturistiriitoja ole. Neuvoa-antavan komitean on toimitettava Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle kuuden kuukauden välein luettelo hankkeita koskevasta neuvonnasta.
Tarkistus 111
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 7 kohta
Direktiivi 2003/87/EY
10 dartikla – 4 kohta – 4 alakohta
Jos Euroopan investointipankki suosittelee, että tiettyä investointia ei rahoiteta, ja esittää syyt tälle suositukselle, päätös hyväksytään ainoastaan, jos kaikkien jäsenten kahden kolmasosan enemmistö puoltaa sitä. Jäsenvaltiolla, jossa investointi tehdään, ja Euroopan investointipankilla ei ole oikeutta käyttää ääniään tässä tapauksessa. Kahta edellistä virkettä ei sovelleta, kun kyseessä ovat pienet hankkeet, joita rahoitetaan kansallisen kehityspankin lainoilla tai avustuksilla, joilla edistetään erityisiä tavoitteita palvelevan kansallisen ohjelman täytäntöönpanoa nykyaikaistamisrahaston tavoitteiden mukaisesti, edellyttäen, että ohjelmassa käytetään enintään 10 prosenttia liitteessä II b esitetystä jäsenvaltioiden osuudesta.
Jos Euroopan investointipankki suosittelee neuvoa-antavalle komitealle, että tiettyä investointia ei rahoiteta, ja esittää syyt, miksi se ei vastaa investointilautakunnan hyväksymää investointipolitiikkaa ja edellä 1 kohdassa tarkoitettuja valintaperusteita, myönteinen lausunto hyväksytään ainoastaan, jos kaikkien jäsenten kahden kolmasosan enemmistö puoltaa sitä. Jäsenvaltiolla, jossa investointi tehdään, ja Euroopan investointipankilla ei ole oikeutta käyttää ääniään tässä tapauksessa.
Tarkistus 112
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 7 kohta
Direktiivi 2003/87/EY
10 dartikla – 5 kohta – johdantokappale
5.  Edunsaajajäsenvaltioiden on raportoitava vuosittain hallintokomitealle rahastosta rahoitetuista investoinneista. Kertomus on julkistettava, ja se sisältää muun muassa seuraavaa:
5.  Edunsaajajäsenvaltioiden on raportoitava vuosittain investointilautakunnalle ja neuvoa-antavalle komitealle rahastosta rahoitetuista investoinneista. Kertomus on julkistettava ja se sisältää muun muassa seuraavaa:
Tarkistus 113
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 7 kohta
Direktiivi 2003/87/EY
1 aartikla – 6 kohta
6.  Hallintokomitean on raportoitava komissiolle vuosittain investointien arvioinnista ja valinnasta saadusta kokemuksesta. Komissio tarkistaa perusteet, joiden mukaan hankkeet valitaan, 31 päivään joulukuuta 2024 mennessä, ja tekee tarvittaessa ehdotuksia hallintokomitealle.
6.  Neuvoa-antavan komitean on raportoitava komissiolle vuosittain investointien arvioinnista ja valinnasta saadusta kokemuksesta. Komissio tarkistaa perusteet, joiden mukaan hankkeet valitaan, 31 päivään joulukuuta 2024 mennessä, ja tekee tarvittaessa ehdotuksia investointilautakunnalle ja neuvoa-antavalle komitealle.
Tarkistus 114
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 7 kohta
Direktiivi 2003/87/EY
10 dartikla – 7 kohta
7.  Siirretään komissiolle valta antaa delegoitu säädös 23 artiklan mukaisesti tämän artiklan panemiseksi täytäntöön.
7.  Siirretään komissiolle valta antaa 30 b artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä tämän direktiivin täydentämiseksi yksityiskohtaisilla järjestelyillä nykyaikaistamisrahaston tehokkaan toiminnan takaamiseksi.
Tarkistus 115
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 8 a alakohta (uusi)
Direktiivi 2003/87/EY
11 artikla – 1 kohta – 2 a alakohta (uusi)
(8 a)   Lisätään 11 artiklan 1 kohtaan alakohta seuraavasti:
”Vuodesta 2021 alkaen jäsenvaltioiden on myös varmistettava, että kaikki toiminnanharjoittajat raportoivat kalenterivuoden aikana tuotantotoimintansa päästöoikeuksien muokkaamiseksi 10 a artiklan 7 kohdan mukaisesti.”
Tarkistus 116
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 8 b kohta (uusi)
Direktiivi 2003/87/EY
11 artikla – 3 a kohta (uusi)
(8 b)   Lisätään 11 artiklaan kohta seuraavasti:
”3 a. Tilanteessa, jossa on perusteltuja syitä epäillä jäsenvaltion toimineen säännönvastaisesti tai jättäneen toimittamatta 1–3 tarkoitetut luettelo ja tiedot, komissio voi toteuttaa riippumattoman tutkimuksen, tarvittaessa sopimussuhteessa olevan kolmannen osapuolen avustuksella. Jäsenvaltion on toimitettava ja asetettava saataville kaikki tutkimuksessa tarvittavat tiedot sekä mahdollistettava pääsy laitoksiinsa ja tuotantotietoihin. Komissio noudattaa kaupallisesti arkaluontoisissa tiedoissa samaa luottamuksellisuutta kuin kyseessä oleva jäsenvaltio, ja se julkaisee selvitysraportin.”
Tarkistus 117
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 10 a kohta (uusi)
Direktiivi 2003/87/EY
12 artikla – 3 a kohta
(10 a)   Korvataan 12 artiklan 3 a kohta seuraavasti:
3 a.  Päästöoikeuksien palauttamisvelvollisuutta ei muodostu päästöistä, joiden osalta on todennettu talteenotto ja kuljetus pysyvään varastointiin laitokseen, jolla on voimassa oleva lupa hiilidioksidin geologisesta varastoinnista 23 päivänä huhtikuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/31/EY1 mukaisesti.
”3 a. Päästöoikeuksien palauttamisvelvollisuutta ei muodostu päästöistä, joiden osalta on todennettu talteenotto ja kuljetus pysyvään varastointiin laitokseen, jolla on voimassa oleva lupa hiilidioksidin geologisesta varastoinnista 23 päivänä huhtikuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/31/EY1 mukaisesti, eikä päästöistä, jotka on vahvistettu talteenotetuiksi ja/tai uudelleenkäytetyiksi hakemuksessa, jossa taataan hiilidioksidin pysyvä sitominen hiilen talteenottoa ja uudelleenkäyttöä varten.
Tarkistus 118
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 12 kohta
Direktiivi 2003/87/EY
14 artikla – 1 kohta
(12)  Korvataan 14 artiklan 1 kohdan toinen alakohta seuraavasti:
(12)  Korvataan 14 artiklan 1 kohta seuraavasti:
”Siirretään komissiolle valta antaa 23 artiklan mukaisesti delegoitu säädös.
1. Siirretään komissiolle valta antaa 30 b artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä tämän direktiivin täydentämiseksi yksityiskohtaisilla järjestelyillä päästöjen sekä tarvittaessa liitteessä I lueteltuja toimia koskevien tietojen tarkkailusta ja raportoinnista sekä sellaisesta tonnikilometritietojen tarkkailusta ja raportoinnista 3 e tai 3 f artiklan säännösten soveltamista varten, joka perustuu liitteessä IV vahvistettuihin tarkkailua ja raportointia koskeviin periaatteisiin ja johon sisältyvissä kunkin kasvihuonekaasun tarkkailu- ja raportointivaatimuksissa täsmennetään asianomaisen kaasun ilmastoa lämmittävä potentiaali.
Komissio mukauttaa 31 päivään joulukuuta 2018 mennessä voimassa olevia päästöjen tarkkailu- ja raportointisääntöjä sellaisina kuin ne on määritetty komission asetuksessa (EU) N:o 601/2012*, jotta voidaan poistaa sääntelyesteet investoinneilta uudempiin vähähiilisiin teknologioihin, kuten hiilidioksidin talteenottoon ja käyttöön. Kyseiset uudet säännöt ovat voimassa kaikkien hiilen talteenotto- ja käyttötekniikoiden osalta 1 päivästä tammikuuta 2019 alkaen.
Kyseisessä asetuksessa on myös määriteltävä vähäisten päästöjen aiheuttajia koskevat yksinkertaistetut tarkkailu-, raportointi- ja todentamismenettelyt.
____________________
* Komission asetus (EU) N:o 601/2012, annettu 21 päivänä kesäkuuta 2012, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2003/87/EY tarkoitetusta kasvihuonekaasupäästöjen tarkkailusta ja raportoinnista (EUVL L 181, 12.7.2012, s. 30).”
Tarkistus 119
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 13 kohta
Direktiivi 2003/87/EY
15 artikla – 4–5 kohta
(13)  Korvataan 15 artiklan viides kohta seuraavasti:
(13)  Korvataan 15 artiklan neljäs ja viides kohta seuraavasti:
”Siirretään komissiolle valta antaa 23 artiklan mukaisesti delegoitu säädös.”
”Siirretään komissiolle valta antaa 30 b artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä tämän direktiivin täydentämiseksi yksityiskohtaisilla järjestelyillä, jotka koskevat päästöraporttien todentamista liitteen V periaatteiden perusteella sekä todentajien akkreditointia ja valvontaa. Komissio täsmentää akkreditoinnin, akkreditoinnin perumisen ja vastavuoroisen tunnustamisen sekä tarvittaessa akkreditointielinten vertaisarvioinnin edellytykset.”
Tarkistus 120
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 13 a kohta (uusi)
Direktiivi 2003/87/EY
16 artikla – 7 kohta
(13 a)   Korvataan 16 artiklan 7 kohta seuraavasti:
7.  Vastaanotettuaan 5 kohdassa tarkoitettuja pyyntöjä komissio ilmoittaa asiasta muille jäsenvaltioille 23 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun komiteaan osallistuvien jäsenvaltioiden edustajien välityksellä komitean työjärjestyksen mukaisesti.
”7. Vastaanotettuaan 5 kohdassa tarkoitettuja pyyntöjä komissio ilmoittaa asiasta muille jäsenvaltioille 30 c artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun komiteaan osallistuvien jäsenvaltioiden edustajien välityksellä komitean työjärjestyksen mukaisesti.”
Tarkistus 121
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 14 kohta
Direktiivi 2003/87/EY
16 artikla – 12 kohta
12.  Tarvittaessa vahvistetaan tässä artiklassa tarkoitettuja menettelyjä koskevat yksityiskohtaiset säännöt. Nämä täytäntöönpanosäädökset annetaan 22 a artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.
12.  Tarvittaessa vahvistetaan tässä artiklassa tarkoitettuja menettelyjä koskevat yksityiskohtaiset säännöt. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 30 c artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
Tarkistus 122
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 15 kohta
Direktiivi 2003/87/EY
19 artikla – 3 kohta
(15)  Korvataan 19 artiklan 3 kohdan kolmas virke seuraavasti:
(15)  Korvataan 19 artiklan 3 kohta seuraavasti:
Asetuksessa on annettava myös säännöksiä, joilla pannaan täytäntöön päästöoikeuksien keskinäinen tunnustaminen päästökauppajärjestelmiä yhdistävissä sopimuksissa. Siirretään komissiolle valta antaa 23 artiklan mukaisesti delegoitu säädös.”
3. Siirretään komissiolle valta antaa 30 b artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä tämän direktiivin täydentämiseksi yksityiskohtaisilla järjestelyillä standardoidun ja suojatun rekisterijärjestelmän perustamista varten. Rekisterit koostuvat standardoiduista sähköisistä tietokannoista, joiden yhteisten tietojen avulla voidaan seurata päästöoikeuksien myöntämistä, hallussapitoa, siirtämistä ja mitätöintiä, taata yleisölle oikeus tutustua tietoihin ja luottamuksellisuus tarpeen mukaan sekä varmistaa, ettei suoriteta siirtoja, jotka ovat Kioton pöytäkirjasta seuraavien velvoitteiden vastaisia. Delegoiduissa säädöksissä on annettava säännöksiä myös päästövähennysyksiköiden ja sertifioitujen päästövähennysten käytöstä ja yksilöinnistä EU:n päästökauppajärjestelmässä sekä tällaisen käytön laajuuden seurannasta. Säädösten on myös sisällettävä säännöksiä, joilla pannaan täytäntöön päästöoikeuksien keskinäinen tunnustaminen päästökauppajärjestelmiä yhdistävissä sopimuksissa.”
Tarkistus 123
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 15 a kohta (uusi)
Direktiivi 2003/87/EY
21 artikla – 1 kohta
(15 a)   Korvataan 21 artiklan 1 kohta seuraavasti:
”1. Jäsenvaltiot toimittavat komissiolle vuosittain kertomuksen tämän direktiivin soveltamisesta. Kertomuksessa on kiinnitettävä erityistä huomiota päästöoikeuksien jakojärjestelyihin, rekisterien toimintaan, päästöjen tarkkailua, raportointia ja todentamista sekä akkreditointia koskevien täytäntöönpanotoimenpiteiden soveltamiseen, tämän direktiivin noudattamiseen liittyviin kysymyksiin sekä tarvittaessa päästöoikeuksien verotuskohteluun. Ensimmäinen kertomus on toimitettava komissiolle 30 päivään kesäkuuta 2005 mennessä. Kertomuksen pohjana on käytettävä kyselylomaketta tai mallia, jonka komissio laatii direktiivin 91/692/ETY 6 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti. Kyselylomake tai malli lähetetään jäsenvaltioille viimeistään kuusi kuukautta ennen ensimmäisen kertomuksen toimittamisen määräaikaa.”
”1. Jäsenvaltiot toimittavat komissiolle vuosittain kertomuksen tämän direktiivin soveltamisesta. Kertomuksessa on kiinnitettävä erityistä huomiota päästöoikeuksien jakojärjestelyihin, 10 a artiklan 6 kohdassa tarkoitettuihin taloudellisiin toimenpiteisiin, rekisterien toimintaan, päästöjen tarkkailua, raportointia ja todentamista sekä akkreditointia koskevien täytäntöönpanotoimenpiteiden soveltamiseen, tämän direktiivin noudattamiseen liittyviin kysymyksiin sekä tarvittaessa päästöoikeuksien verotuskohteluun. Ensimmäinen kertomus on toimitettava komissiolle 30 päivään kesäkuuta 2005 mennessä. Kertomuksen pohjana on käytettävä kyselylomaketta tai mallia, jonka komissio laatii direktiivin 91/692/ETY 6 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti. Kyselylomake tai malli lähetetään jäsenvaltioille viimeistään kuusi kuukautta ennen ensimmäisen kertomuksen toimittamisen määräaikaa.”
Tarkistus 124
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 15 b kohta (uusi)
Direktiivi 2003/87/EY
21 artikla – 2 a kohta (uusi)
(15 b)   Lisätään 21 artiklaan kohta seuraavasti:
”2 a. Kertomukseen lisätään 18 b artiklassa tarkoitetun yhteistyön avulla saatuja tietoja käyttäen luettelo toiminnanharjoittajista, joihin sovelletaan tämän direktiivin vaatimuksia ja jotka eivät ole avanneet rekisterin tiliä.”
Tarkistus 125
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 15 c kohta (uusi)
Direktiivi 2003/87/EY
21 artikla – 3 a kohta (uusi)
(15 c)   Lisätään 21 artiklaan kohta seuraavasti:
”3 a. Tilanteessa, jossa on perusteltuja syitä epäillä jäsenvaltion toimineen säännönvastaisesti tai jättäneen toimittamatta 1–3 tarkoitetut luettelo ja tiedot, komissio voi toteuttaa riippumattoman tutkimuksen, tarvittaessa sopimussuhteessa olevan kolmannen osapuolen avustuksella. Jäsenvaltion on toimitettava ja asetettava saataville kaikki tutkimuksessa tarvittavat tiedot sekä mahdollistettava pääsy laitoksiinsa. Komissio julkaisee selvitysraportin.”
Tarkistus 126
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 16 kohta
Direktiivi 2003/87/EY
22 artikla – 2 kohta
Siirretään komissiolle valta antaa 23 artiklan mukaisesti delegoitu säädös.
Siirretään komissiolle valta antaa 30 b artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä tämän direktiivin muuttamiseksi tämän direktiivin liitteiden muiden kuin olennaisten osien osalta lukuun ottamatta liitteitä I, II a ja II b.
Tarkistus 127
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 17 kohta
Direktiivi 2003/87/EY
22 aartikla – otsikko
(17)  Lisätään 22 a artikla seuraavasti:
(17)  Lisätään artikla seuraavasti:
22 a artikla
30 c artikla
Komiteamenettely”
Komiteamenettely”
Tarkistus 128
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 18 kohta
Direktiivi 2003/87/EY
23 artikla – otsikko
23 artikla
30 b artikla
Siirretyn säädösvallan käyttäminen
Siirretyn säädösvallan käyttäminen
Tarkistus 129
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 19 kohta – a alakohta
Direktiivi 2003/87/EY
24 artikla – 1 kohta – 1 alakohta
Vuodesta 2008 alkaen jäsenvaltiot voivat soveltaa päästöoikeuksien kauppaa tämän direktiivin mukaisesti toimintoihin ja kasvihuonekaasuihin, joita ei ole lueteltu liitteessä I, ottaen huomioon kaikki asiaankuuluvat perusteet, erityisesti vaikutukset sisämarkkinoihin, mahdollisen kilpailun vääristymisen, yhteisön järjestelmän tinkimättömyyden ympäristön kannalta sekä suunnitellun tarkkailu- ja raportointijärjestelmän luotettavuus, mikäli komissio hyväksyy tällaisten toimintojen ja kasvihuonekaasujen sisällyttämisen.
Vuodesta 2008 alkaen jäsenvaltiot voivat soveltaa päästöoikeuksien kauppaa tämän direktiivin mukaisesti toimintoihin ja kasvihuonekaasuihin, joita ei ole lueteltu liitteessä I, ottaen huomioon kaikki asiaankuuluvat perusteet, erityisesti vaikutukset sisämarkkinoihin, mahdollisen kilpailun vääristymisen, EU:n päästökauppajärjestelmän tinkimättömyyden ympäristön kannalta sekä suunnitellun tarkkailu- ja raportointijärjestelmän luotettavuus, mikäli komissio hyväksyy tällaisten toimintojen ja tällaisten kasvihuonekaasujen sisällyttämisen. Tällaista yksipuolista sisällyttämistä on ehdotettava ja se on hyväksyttävä vähintään 18 kuukautta ennen uuden päästökauppakauden alkamista EU:n päästökauppajärjestelmässä.
Tarkistus 130
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 19 kohta – a alakohta
Direktiivi 2003/87/EY
24 artikla – 1 kohta – 2 alakohta
Niiden delegoitujen säädösten mukaisesti, jotka komissiolla on valta antaa 23 artiklan mukaisesti, jos sisällyttäminen koskee toimialoja ja kasvihuonekaasuja, joita ei luetella liitteessä I.
Siirretään komissiolle valta antaa 30 b artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä tämän direktiivin täydentämiseksi yksityiskohtaisilla järjestelyillä sen hyväksymiseksi, että ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut kasvihuonekaasut sisällytetään päästökauppajärjestelmään, jos kyseinen sisällyttäminen koskee toimialoja ja kasvihuonekaasuja, joita ei luetella liitteessä I.
Tarkistus 131
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 19 kohta – b alakohta
Direktiivi 2003/87/EY
24 artikla – 3 kohta
b)  korvataan 3 kohdan toinen alakohta seuraavasti:
b)  Korvataan 3 kohta seuraavasti:
”Siirretään komissiolle valta antaa 23 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä asetuksesta, joka koskee päästöjen tarkkailua ja raportointia ja toimintatietoja-”
3. Siirretään komissiolle valta antaa 30 b artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä tämän direktiivin täydentämiseksi yksityiskohtaisilla järjestelyillä sellaisia toimintoja, laitoksia ja kasvihuonekaasuja koskevaa päästöjen tarkkailua ja raportointia varten, joita ei luetella yhdistelmänä liitteessä I, jos tällainen tarkkailu ja raportointi voidaan toteuttaa riittävän tarkasti.”
Tarkistus 132
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 20 kohta – a alakohta
Direktiivi 2003/87/EY
24 aartikla – 1 kohta – 1–2 alakohta
a)  korvataan 1 kohdan toinen alakohta seuraavasti:
a)  korvataan 1 kohdan ensimmäinen ja toinen alakohta seuraavasti:
Tällaisten toimenpiteiden on oltava johdonmukaisia 11 b artiklan 7 kohdan mukaisesti hyväksyttyjen säädösten kanssa. Siirretään komissiolle valta antaa 23 artiklan mukaisesti delegoitu säädös.”
1. Siirretään komissiolle valta antaa 30 b artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä tämän direktiivin täydentämiseksi ja 24 artiklassa säädettyjen sisällyttämisten lisäksi yksityiskohtaisilla järjestelyillä päästöoikeuksien tai hyvitysten myöntämiseksi jäsenvaltioiden hallinnoimille hankkeille, joilla vähennetään kasvihuonekaasupäästöjä, jotka eivät kuulu EU:n päästökauppajärjestelmän piiriin.”
Tarkistus 133
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 22 kohta
Direktiivi 2003/87/EY
25 aartikla – 1 kohta
1.  Jos kolmas maa hyväksyy toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on vähentää kyseisestä maasta lähtevien ja yhteisöön saapuvien lentojen ilmastovaikutuksia, komissio tarkastelee kyseistä kolmatta maata ja 23 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa komiteassa olevia jäsenvaltioita kuultuaan käytettävissä olevia vaihtoehtoja, jotta mahdollistettaisiin yhteisön järjestelmän ja kyseisen maan toimenpiteiden optimaalinen vuorovaikutus.
1.  Jos kolmas maa hyväksyy toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on vähentää kyseisestä maasta lähtevien ja unioniin saapuvien lentojen ilmastovaikutuksia, komissio tarkastelee kyseistä kolmatta maata ja 30 c artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa komiteassa olevia jäsenvaltioita kuultuaan käytettävissä olevia vaihtoehtoja, jotta mahdollistettaisiin EU:n päästökauppajärjestelmän ja kyseisen kolmannen maan toimenpiteiden optimaalinen vuorovaikutus.
Komissio voi tarvittaessa hyväksyä muutoksia, joiden seurauksena kyseisestä maasta saapuvat lennot eivät kuulu liitteessä I tarkoitettuun ilmailutoimintaan, tai säätää liitteessä I tarkoitettuun ilmailutoimintaan tehtävistä muista muutoksista, joita edellytetään neljännessä alakohdassa tarkoitetussa sopimuksessa. Siirretään komissiolle valta antaa 23 artiklan mukaisesti kyseisiä muutoksia.
Komissio voi tarvittaessa esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle säädösehdotuksen, jonka seurauksena kyseisestä maasta saapuvat lennot eivät kuulu liitteessä I tarkoitettuun ilmailutoimintaan, tai säätää liitteessä I tarkoitettuun ilmailutoimintaan tehtävistä muista muutoksista, joita edellytetään tällaisessa sopimuksessa.
Tarkistus 134
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 22 a kohta (uusi)
Direktiivi 2003/87/EY
27 artikla – 1 kohta
(22 a)   Korvataan 27 artiklan 1 kohta seuraavasti:
1.   Jäsenvaltiot voivat jättää toiminnanharjoittajaa kuultuaan yhteisön järjestelmän ulkopuolelle laitokset, joiden toimivaltaiselle viranomaiselle raportoimat päästöt, lukuun ottamatta päästöjä biomassasta, ovat alle 25 000 hiilidioksidiekvivalenttitonnia kunakin kolmena a alakohdassa tarkoitettua ilmoittamista edeltävänä vuonna ja, jos niissä suoritetaan polttotoimintaa, joiden nimellinen lämpöteho on pienempi kuin 35 megawattia, ja joihin sovelletaan toimenpiteitä, joilla on saavutettavissa vastaavia päästövähennyksiä, jos asianomainen jäsenvaltio täyttää seuraavat edellytykset:
”1. Jäsenvaltiot voivat jättää toiminnanharjoittajaa kuultuaan ja tämän suostumuksella EU:n päästökauppajärjestelmän ulkopuolelle pk-yritysten käyttämät laitokset, joiden toimivaltaiselle viranomaiselle raportoimat päästöt, lukuun ottamatta päästöjä biomassasta, ovat alle 50 000 hiilidioksidiekvivalenttitonnia kunakin kolmena a alakohdassa tarkoitettua ilmoittamista edeltävänä vuonna ja joihin sovelletaan toimenpiteitä, joilla on saavutettavissa vastaavia päästövähennyksiä, jos asianomainen jäsenvaltio täyttää seuraavat edellytykset:
a)  se ilmoittaa komissiolle kunkin tällaisen laitoksen sekä toteutetut vastaavat toimenpiteet, jotka koskevat kyseistä laitosta ja joilla on saavutettavissa vastaavia päästövähennyksiä, ennen kuin 11 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu luettelo on toimitettava ja viimeistään silloin, kun luettelo toimitetaan komissiolle;
a)  se ilmoittaa komissiolle kunkin tällaisen laitoksen sekä toteutetut vastaavat toimenpiteet, jotka koskevat kyseistä laitosta ja joilla on saavutettavissa vastaavia päästövähennyksiä, ja osoittaa, että nämä toimenpiteet eivät aiheuttaisi laitokselle suurempia vaatimusten noudattamiseen liittyviä kustannuksia, ennen kuin 11 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu luettelo on toimitettava ja viimeistään silloin, kun luettelo toimitetaan komissiolle;
b)  se vahvistaa, että tarkkailujärjestelyjä on otettu käyttöön sen arvioimiseksi, ovatko minkään laitoksen päästöt, lukuun ottamatta päästöjä biomassasta, minä tahansa kalenterivuonna 25 000 hiilidioksidiekvivalenttitonnia tai enemmän. Jäsenvaltiot voivat 14 artiklan mukaisesti sallia yksinkertaistettuja tarkkailu-, raportointi- ja todentamistoimenpiteitä laitoksille, joiden keskimääräiset todennetut päästöt vuosina 2008–2010 ovat alle 5 000 tonnia vuodessa;
b)  se vahvistaa, että tarkkailujärjestelyjä on otettu käyttöön sen arvioimiseksi, ovatko minkään laitoksen päästöt, lukuun ottamatta päästöjä biomassasta, minä tahansa kalenterivuonna 50 000 hiilidioksidiekvivalenttitonnia tai enemmän. Jäsenvaltiot voivat 14 artiklan mukaisesti sallia toiminnanharjoittajan pyynnöstä yksinkertaistettuja tarkkailu-, raportointi- ja todentamistoimenpiteitä laitoksille, joiden keskimääräiset todennetut päästöt vuosina 2008–2010 ovat alle 5 000 tonnia vuodessa;
c)  se vahvistaa, että jos minkä tahansa laitoksen päästöt, lukuun ottamatta päästöjä biomassasta, ovat minä tahansa kalenterivuonna 25 000 hiilidioksidiekvivalenttitonnia tai enemmän tai jos laitokseen sovellettavia toimenpiteitä, joilla on saavutettavissa vastaavia päästövähennyksiä, ei enää toteuteta, kyseinen laitos otetaan takaisin yhteisön järjestelmään.”
c)  se vahvistaa, että jos minkä tahansa laitoksen päästöt, lukuun ottamatta päästöjä biomassasta, ovat minä tahansa kalenterivuonna 50 000 hiilidioksidiekvivalenttitonnia tai enemmän tai jos laitokseen sovellettavia toimenpiteitä, joilla on saavutettavissa vastaavia päästövähennyksiä, ei enää toteuteta, kyseinen laitos otetaan takaisin EU:n päästökauppajärjestelmään;
d)  se julkaisee a, b ja c alakohdassa tarkoitetut tiedot julkisesti kommentoitaviksi.
d)  se julkistaa a, b ja c alakohdassa tarkoitetut tiedot.
Myös sairaalat voidaan jättää järjestelmän ulkopuolelle, jos ne toteuttavat vastaavia toimenpiteitä.
Myös sairaalat voidaan jättää järjestelmän ulkopuolelle, jos ne toteuttavat vastaavia toimenpiteitä.
Tarkistus 135
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 22 b kohta (uusi)
Direktiivi 2003/87/EY
27 aartikla (uusi)
(22 b)   Lisätään artikla seuraavasti:
”27 a artikla
Muiden kuin vastaavien toimenpiteiden kohteena olevien pienten laitosten poisjättäminen
1.   Jäsenvaltiot voivat jättää toiminnanharjoittajaa kuultuaan EU:n päästökauppajärjestelmän ulkopuolelle laitokset, joiden toimivaltaiselle viranomaiselle raportoimat päästöt, lukuun ottamatta päästöjä biomassasta, ovat alle 5 000 hiilidioksidiekvivalenttitonnia kunakin kolmena a alakohdassa tarkoitettua ilmoittamista edeltävänä vuonna, jos asianomainen jäsenvaltio täyttää seuraavat edellytykset:
a)   se ilmoittaa komissiolle kunkin tällaisen laitoksen ennen kuin 11 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu luettelo on toimitettava ja viimeistään silloin, kun luettelo toimitetaan komissiolle;
b)   se vahvistaa, että tarkkailujärjestelyjä on otettu käyttöön sen arvioimiseksi, ovatko jonkin laitoksen päästöt, lukuun ottamatta päästöjä biomassasta, minä tahansa kalenterivuonna 5 000 hiilidioksidiekvivalenttitonnia tai enemmän;
c)   se vahvistaa, että jos jonkin laitoksen päästöt, lukuun ottamatta päästöjä biomassasta, ovat minä tahansa kalenterivuonna 5 000 hiilidioksidiekvivalenttitonnia tai enemmän, kyseinen laitos otetaan takaisin EU:n päästökauppajärjestelmään, ellei voida soveltaa 27 artiklaa;
d)   se julkistaa antaa a, b ja c alakohdassa tarkoitetut tiedot.
2.   Kun laitos otetaan takaisin EU:n päästökauppajärjestelmään 1 kohdan c alakohdan mukaisesti, sille annetaan kaikki 10 a artiklan mukaisesti myönnettävät päästöoikeudet alkaen vuodesta, jolloin laitos otetaan takaisin järjestelmään. Tällaisille laitoksille myönnettävät päästöoikeudet on vähennettävä määrästä, joka sen jäsenvaltion, jossa laitos sijaitsee, on 10 artiklan 2 kohdan mukaisesti huutokaupattava.”
Tarkistus 136
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 22 c kohta (uusi)
Direktiivi 2003/87/EY
29 artikla
(22 c)  Muutetaan 29 artikla seuraavasti:
Hiilimarkkinoiden paremman toiminnan varmistamiseksi annettava kertomus
”Hiilimarkkinoiden paremman toiminnan varmistamiseksi annettava kertomus
Jos komissiolla on jäsenvaltioiden hiilimarkkinoista 10 artiklan 5 kohdassa tarkoitettujen määräajoin annettavien kertomusten perusteella näyttöä siitä, että hiilimarkkinat eivät toimi asianmukaisesti, se antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen. Kertomukseen voidaan tarvittaessa liittää ehdotuksia, joiden tarkoituksena on lisätä hiilimarkkinoiden avoimuutta ja joissa käsitellään toimenpiteitä niiden toiminnan parantamiseksi.
Jos komissiolla on jäsenvaltioiden hiilimarkkinoista 10 artiklan 5 kohdassa tarkoitettujen määräajoin annettavien kertomusten perusteella näyttöä siitä, että hiilimarkkinat eivät toimi asianmukaisesti, se antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen. Kertomuksessa on oltava osa, jossa käsitellään EU:n päästökauppajärjestelmän sekä EU:n ja jäsenvaltioiden muiden politiikkojen vuorovaikutusta päästövähennysten määrien, näiden politiikkojen kustannustehokkuuden sekä niiden EU:n päästöoikeuksien kysyntään kohdistuvien vaikutusten osalta. Kertomukseen voidaan tarvittaessa liittää lainsäädäntöehdotuksia, joiden tarkoituksena on lisätä EU:n päästökauppajärjestelmän avoimuutta ja kapasiteettia tukea unionin vuosien 2030 ja 2050 ilmasto- ja energiatavoitteita ja käsitellään niiden toimintaa parantavia toimia, mukaan lukien toimet, joiden avulla otetaan huomioon unionin laajuisen täydentävän energia- ja ilmastopolitiikan vaikutus EU:n päästökauppajärjestelmän tarjonnan ja kysynnän väliseen tasapainoon.”
Tarkistus 137
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 22 d kohta (uusi)
Direktiivi 2003/87/EY
30 aartikla (uusi)
(22 d)   Lisätään artikla seuraavasti:
”30 a artikla
Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen ja Pariisin sopimuksen maailmanlaajuisen tilannekatsauksen mukaiset mukautukset
Komissio julkaisee kuuden kuukauden kuluessa UNFCCC:n mukaisesti vuonna 2018 käytävästä taustoittavasta vuoropuhelusta tiedonannon, jossa arvioidaan sitä, onko unionin ilmastonmuutosta koskeva lainsäädäntö Pariisin sopimuksen tavoitteiden mukaista. Tiedonannossa tarkastellaan erityisesti EU:n päästökauppajärjestelmän roolia ja riittävyyttä Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttamisessa.
Kuuden kuukauden kuluessa vuonna 2023 tehtävästä maailmanlaajuisesta tilannekatsauksesta ja sen jälkeen tehtävistä maailmanlaajuisista tilannekatsauksista komissio esittää kertomuksen, jossa arvioidaan tarvetta mukauttaa unionin ilmastotoimia vastaavalla tavalla.
Kertomuksessa käsitellään EU:n päästökauppajärjestelmän mukautuksia, jotka liittyvät maailmanlaajuisiin lieventämistoimiin ja muiden tärkeimpien talouksien toteuttamiin toimiin. Kertomuksessa arvioidaan erityisesti tarvetta suurempiin päästövähennyksiin, tarvetta mukauttaa hiilivuotoa koskevia säännöksiä sekä sitä, tarvitaanko mahdollisesti muita politiikkatoimia ja välineitä, jotta unioni ja jäsenvaltiot voisivat täyttää kasvihuonekaasuja koskevat velvoitteensa.
Kertomuksessa otetaan huomioon hiilivuodon riski, unionin teollisuuden kilpailukyky, investoinnit unionissa sekä unionin teollistamispolitiikka.
Kertomukseen liitetään tarvittaessa lainsäädäntöehdotus, jolloin komissio julkaisee samanaikaisesti täyden vaikutustenarvioinnin.”
Tarkistus 138
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 22 e kohta (uusi)
Direktiivi 2003/87/EY
Liite I – 3 kohta
(22 e)   Korvataan liitteessä I oleva 3 kohta seuraavasti:
3.  Laskettaessa laitoksen nimellistä kokonaislämpötehoa, jotta voidaan päättää sen sisällyttämisestä yhteisön järjestelmään, lasketaan yhteen nimelliset lämpötehot kaikista siihen kuuluvista teknisistä yksiköistä, joissa laitoksessa poltetaan polttoaineita. Näitä yksiköitä voivat olla muun muassa kaikentyyppiset kattilat, polttimet, turbiinit, lämmittimet, polttouunit, polttolaitokset, kalsinointiuunit, prosessiuunit, uunit, kuivaamot, moottorit, polttokennot, kemialliseen kiertoon perustuvat polttoyksiköt, soihdut ja termiset tai katalyyttiset jälkipolttoyksiköt. Nimellistä kokonaislämpötehoa laskettaessa ei oteta huomioon yksiköitä, joiden nimellinen lämpöteho on pienempi kuin 3 MW, eikä yksiköitä, joissa käytetään yksinomaan biomassaa. Yksinomaan biomassaa käyttäviin yksikköihin kuuluvat yksiköt, joissa käytetään fossiilisia polttoaineita ainoastaan yksikön käynnistyksen tai pysäytyksen aikana.
”3. Laskettaessa laitoksen nimellistä kokonaislämpötehoa, jotta voidaan päättää sen sisällyttämisestä EU:n päästökauppajärjestelmään, lasketaan yhteen nimelliset lämpötehot kaikista siihen kuuluvista teknisistä yksiköistä, joissa laitoksessa poltetaan polttoaineita. Näitä yksiköitä voivat olla muun muassa kaikentyyppiset kattilat, polttimet, turbiinit, lämmittimet, polttouunit, polttolaitokset, kalsinointiuunit, prosessiuunit, uunit, kuivaamot, moottorit, polttokennot, kemialliseen kiertoon perustuvat polttoyksiköt, soihdut ja termiset tai katalyyttiset jälkipolttoyksiköt. Nimellistä kokonaislämpötehoa laskettaessa ei oteta huomioon yksiköitä, joiden nimellinen lämpöteho on pienempi kuin 3 MW, valmius- ja varayksiköitä, joita käytetään yksinomaan itse paikalla kulutettavan sähkön tuotantoon sähkökatkon aikana, eikä yksiköitä, joissa käytetään yksinomaan biomassaa. Yksinomaan biomassaa käyttäviin yksikköihin kuuluvat yksiköt, joissa käytetään fossiilisia polttoaineita ainoastaan yksikön käynnistyksen tai pysäytyksen aikana.”
Tarkistus 139
Ehdotus direktiiviksi
1 aartikla (uusi)
Päätös (EU) 2015/1814
1 artikla – 5 kohta – 1 a–1 b alakohta (uusi)
”1 a artikla
Tarkistukset päätökseen (EU) 2015/1814
Muutetaan päätöstä (EU) 2015/1814 seuraavasti:
Lisätään 1 artiklan 5 kohdan ensimmäisen alakohdan jälkeen alakohdat seuraavasti:
”Tästä poiketen tässä alakohdassa tarkoitetut prosenttiosuudet kaksinkertaistetaan 3 artiklassa tarkoitettuun uudelleentarkasteluun saakka. Uudelleentarkastelussa tutkitaan siirtoasteen kaksinkertaistamista siihen asti, kunnes markkinoiden tasapaino saavutetaan.
Lisäksi uudelleentarkastelun yhteydessä otetaan käyttöön markkinavakausvarannon yläraja ja tarkastelun yhteydessä esitetään tarvittaessa lainsäädäntöehdotus.”

(1)Asia päätettiin palauttaa asiasta vastaavaan valiokuntaan toimielinten välisiä neuvotteluja varten työjärjestyksen 59 artiklan 4 kohdan neljännen alakohdan mukaisesti (A8-0003/2017).


Albaniaa koskeva vuoden 2016 kertomus
PDF 191kWORD 49k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 15. helmikuuta 2017 Albaniaa koskevasta komission vuoden 2016 kertomuksesta (2016/2312(INI))
P8_TA(2017)0036A8-0023/2017

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Albanian tasavallan välisen vakautus- ja assosiaatiosopimuksen,

–  ottaa huomioon 19. ja 20. kesäkuuta 2003 kokoontuneen Thessalonikin Eurooppa‑neuvoston puheenjohtajan päätelmät Länsi-Balkanin maiden EU‑jäsenyysnäkymistä,

–  ottaa huomioon 26. ja 27. kesäkuuta 2014 tehdyn Eurooppa-neuvoston päätöksen EU:n ehdokasvaltion aseman myöntämisestä Albanialle sekä 15. joulukuuta 2015 annetut neuvoston päätelmät,

–  ottaa huomioon 13. joulukuuta 2016 annetut puheenjohtajavaltion päätelmät,

–  ottaa huomioon Brysselissä 8. syyskuuta 2016 pidetyn Albanian ja EU:n vakautus- ja assosiaationeuvoston kahdeksannen kokouksen,

–  ottaa huomioon Pariisissa 4. heinäkuuta 2016 pidetyn Länsi-Balkanin maiden huippukokouksen puheenjohtajan loppujulkilausuman sekä kansalaisyhteiskunnan järjestöjen suositukset vuoden 2016 Pariisin-huippukokoukselle,

–  ottaa huomioon 9. marraskuuta 2016 annetun komission tiedonannon ”Vuoden 2016 tiedonanto EU:n laajentumispolitiikasta” (COM(2016)0715) ja siihen liittyvän komission yksiköiden valmisteluasiakirjan ”Albania 2016 Report” (SWD(2016)0364),

–  ottaa huomioon tärkeimpiä painopisteitä koskevassa kuudennessa korkean tason vuoropuhelussa Tiranassa 30. maaliskuuta 2016 hyväksytyt yhteiset loppupäätelmät,

–  ottaa huomioon Etyjin/ODIHR:n (demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimiston) loppuraportit vuoden 2013 parlamenttivaaleista ja vuoden 2015 paikallisvaaleista,

–  ottaa huomioon hallinnon alan oikeudenkäyntien seurantaa koskevan Etyjin kertomuksen ”Monitoring of Administrative Trials 2015”,

–  ottaa huomioon EU:n ja Albanian parlamentaarisen vakautus- ja assosiaatiovaliokunnan Brysselissä 7. ja 8. marraskuuta 2016 pidetyssä 11. kokouksessa hyväksytyt suositukset,

–  ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Albaniasta,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan mietinnön (A8-0023/2017),

A.  toteaa, että Albania on edistynyt poliittisten jäsenyysehtojen täyttämisessä ja edistynyt vakaasti viiden ensisijaisen tavoitteen saavuttamisessa liittymisneuvottelujen aloittamiseksi; katsoo, että muun muassa oikeuslaitoksen uudistusta koskevan paketin, vaaliuudistuksen ja niin kutsutun dekriminalisointilain täytäntöönpanon jatkaminen on välttämätöntä, jotta lujitetaan kansalaisten luottamusta julkisiin instituutioihin ja poliittisiin edustajiin;

B.  ottaa huomioon, että haasteita on yhä ja että niihin on vastattava nopeasti ja tehokkaasti hallituksen ja opposition välisen vuoropuhelun, yhteistyön ja kompromissien hengessä, jotta varmistetaan Albanian edistyminen tiellä kohti EU-jäsenyyttä;

C.  katsoo, että poliittisten toimijoiden rakentava ja kestävä poliittinen vuoropuhelu EU:hun liittyvistä uudistuksista on olennaista EU:hun liittymistä koskevan prosessin etenemisen kannalta;

D.  toteaa, että EU:hun liittymistä koskevasta prosessista vallitsee Albaniassa poliittinen yksimielisyys ja sillä on maan kansalaisten laaja tuki;

E.  katsoo, että liittymisneuvottelut ovat vahva kannustin EU-jäsenyyteen liittyvien uudistusten hyväksymiselle ja täytäntöönpanolle;

F.  ottaa huomioon, että oikeuslaitoksen uudistus on keskeisessä asemassa Albanian EU:hun liittymistä koskevassa prosessissa;

G.  toteaa, että Albaniassa järjestetään presidentinvaalit ja parlamenttivaalit vuonna 2017;

H.  ottaa huomioon, että uskonnonvapauden, kulttuuriperinnön ja vähemmistöjen oikeuksien suojelu sekä omaisuuden hallinta ovat EU:n perusarvoja;

I.  ottaa huomioon, että EU on korostanut tarvetta vahvistaa talouden ohjausta, oikeusvaltiota ja julkishallinnon valmiuksia kaikissa Länsi-Balkanin maissa;

J.  ottaa huomioon, että Albanian viranomaiset suhtautuvat myönteisesti alueelliseen yhteistyöhön, jolla pyritään edistämään infrastruktuurien kehittämistä, terrorismin torjuntaa, kauppaa ja nuorten liikkuvuutta;

1.  panee tyytyväisenä merkille Albanian jatkuvan edistymisen EU:hun liittyvissä uudistuksissa ja erityisesti heinäkuussa 2016 yksimielisesti hyväksytyt perustuslakiin tehtävät muutokset, joilla valmistellaan maaperää perusteelliselle ja kattavalle oikeuslaitoksen uudistukselle; painottaa, että kaikkia viittä ensisijaista tavoitetta koskevien uudistusten johdonmukaisen hyväksymisen lisäksi myös niiden täysimääräinen ja oikea-aikainen täytäntöönpano sekä kestävä poliittinen sitoutuminen ovat välttämättömiä, jotta voidaan edistää edelleen prosessia EU:hun liittymiseksi; kannustaa Albaniaa saavuttamaan selkeitä tuloksia kyseisissä uudistuksissa;

2.  suhtautuu myönteisesti komission suositukseen liittymisneuvottelujen käynnistämisestä Albanian kanssa; tukee täysin Albanian liittymistä EU:hun ja kehottaa uudistustahdin säilyttämiseksi käynnistämään liittymisneuvottelut heti, kun oikeuslaitoksen kokonaisvaltaisen uudistuksen täytäntöönpanossa ja järjestäytyneen rikollisuuden ja korruption torjunnassa on saavutettu uskottavaa ja kestävää edistystä; odottaa, että Albania vakiinnuttaa saavutetun edistyksen ja pitää yllä nykyistä vauhtia kaikkien keskeisten tavoitteiden täytäntöönpanossa;

3.  toteaa jälleen, että rakentava vuoropuhelu, kestävä poliittinen yhteistyö, keskinäinen luottamus ja kompromissihalukkuus ovat ratkaisevan tärkeitä uudistusten ja koko EU:hun liittymistä koskevan prosessin onnistumiselle; pitää tässä yhteydessä myönteisenä, että on hyväksytty sääntelyä, jolla estetään rikoksentekijöiden pääsy julkisiin virkoihin; kehottaa kaikkia poliittisia puolueita pyrkimään tehokkaammin aitoon poliittiseen vuoropuheluun ja rakentavaan yhteistyöhön;

4.  on tyytyväinen oikeuslaitoksen uudistamiseksi perustuslakiin tehtävien muutosten yksimieliseen hyväksymiseen sekä oikeuslaitoksen, syyttäjänviraston ja perustuslakituomioistuimen institutionaalista uudelleenjärjestelyä koskevien lakien hyväksymiseen; kehottaa hyväksymään viipymättä ja panemaan uskottavasti täytäntöön kaikki asiaankuuluvat täydentävät lait ja määräykset, erityisesti lain tuomareiden, syyttäjien ja oikeudellisten neuvonantajien uudelleenarvioinnista (selvityksistä) sekä oikeuslaitoksen uudistuksen täytäntöönpanon edellyttämän lakiluonnoksien paketin; panee merkille Venetsian komission myönteisen lausunnon jälkeen annetun perustuslakituomioistuimen päätöksen selvityksiä koskevan lain perustuslainmukaisuudesta; toteaa jälleen, että oikeuslaitoksen kattava uudistus on Albanian kansalaisten esittämä tärkeä vaatimus, jotta he voisivat saada takaisin luottamuksensa poliittisiin edustajiinsa ja julkisiin instituutioihin, ja että koko uudistusprosessin, muun muassa lahjonnan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan, uskottavuus ja vaikuttavuus riippuvat selvitysprosessin onnistumisesta ja oikeuslaitosuudistuksen täytäntöönpanosta; muistuttaa, että tällaisen uudistuksen hyväksyminen ja täytäntöönpano on tärkeä väline korruption torjunnassa, ja se on olennaisen tärkeää oikeusvaltioperiaatteen vakiinnuttamiseksi sekä perusoikeuksien toteutumisen tehostamiseksi myös siksi, että kansalaisten luottamus oikeusjärjestelmään lisääntyisi koko maassa;

5.  suhtautuu myönteisesti oikeusjärjestelmän uudistuksen uuteen strategiaan vuosille 2017–2020 ja sitä koskevaan toimintasuunnitelmaan, jonka tavoitteena on lisätä oikeusjärjestelmän ammattimaisuutta, tehokkuutta ja riippumattomuutta, tuomioistuinjärjestelmä ja kaikkien oikeuslaitoksen jäsenten uudelleenarviointi mukaan luettuna, sekä täytäntöönpanoon varattujen budjettivarojen lisäämiseen; pitää valitettavana, että oikeudenkäyttö on edelleen hidasta ja tehotonta; panee merkille, että ylemmän oikeusasteen ja hallintotuomioistumien virkojen täyttäminen ja asioiden yhdistämiseen perustuvan hallintajärjestelmän tehokas käyttö eivät ole edistyneet; kehottaa käsittelemään edelleen oikeusjärjestelmän toiminnan mahdollisia puutteita, muun muassa sen riippuvuutta poliittisesta vaikuttamisesta ja muista vallankäyttäjistä, valikoivaa oikeudenkäyttöä, vähäistä vastuuvelvollisuutta, tehottomia valvontamekanismeja, korruptiota sekä oikeuskäsittelyjen ja täytäntöönpanotoimien kokonaispituutta; pitää valitettavana, että poliittiset tahot puuttuvat tutkintamenettelyihin ja oikeuskäsittelyihin, ja kehottaa vahvistamaan oikeuslaitoksen riippumattomuutta käytännössä; kehottaa lisätoimiin hallinto-oikeuden alalla tarkastelemalla muun muassa tosiasiallista oikeussuojan saatavuutta ja resurssien jakamista, jotta tuomioistuimet voivat toimia tehokkaasti; muistuttaa, että rikosoikeusjärjestelmän uudistuksella olisi pyrittävä saattamaan rikoksentekijät vastuuseen ja edistämään heidän kuntouttamistaan ja sopeuttamistaan yhteiskuntaan varmistaen samalla rikosten uhrien ja todistajien oikeuksien suojelu;

6.  kehottaa vaaliuudistusta käsittelevää tilapäistä parlamentaarista valiokuntaa saattamaan nopeasti päätökseen vaalilakia koskevan arviointinsa sekä käsittelemään kaikkia aikaisempia Etyjin/ODIHR:n suosituksia ja vahvistamaan poliittisten puolueiden rahoituksen läpinäkyvyyttä ja vaaliprosessien koskemattomuutta; kehottaa toimivaltaisia viranomaisia varmistamaan niiden oikea-aikaisen täytäntöönpanon ennen tulevia, kesäkuussa 2017 järjestettäviä parlamenttivaaleja, sekä vaalihallinnon riippumattomuuden ja epäpoliittisuuden; muistuttaa, että kaikkien poliittisten puolueiden on varmistettava, että demokraattiset vaalit järjestetään kansainvälisten normien mukaisesti; kehottaa viranomaisia kannustamaan kansalaisyhteiskunnan järjestöjä osallistumaan aktiivisesti koko vaaliprosessin seurantaan; muistuttaa, että vapaat ja rehelliset vaalit ovat ratkaisevassa asemassa unioniin liittymisprosessin edistämisessä; korostaa, että on vastattava poliittisten puolueiden rahoitukseen ja luotettavaan tarkastusjärjestelmään liittyviin huoliin;

7.  kehottaa Albanian poliittisia puolueita noudattamaan seuraavien vaalien ehdokasluetteloita laatiessaan rikoksentekijöiden julkisiin virkoihin pääsyn estämisestä annetun lain henkeä ja kirjainta; kehottaa panemaan tämän lain täysimääräisesti täytäntöön;

8.  kehottaa Albanian viranomaisia ryhtymään toimiin, joilla parannetaan ulkomailla asuvien Albanian kansalaisten mahdollisuuksia äänestää Albanian vaaleissa ulkomailla;

9.  suhtautuu myönteisesti siihen, että parlamentaarisen toiminnan avoimuutta ja syrjimättömyyttä on parannettu; kehottaa kuitenkin lisäämään parlamentaarisia valmiuksia, jotta voidaan valvoa uudistusten täytäntöönpanoa ja EU:n standardien mukaisuutta, sekä hyödyntämään paremmin erilaisia valvontamekanismeja ja -elimiä hallituksen vastuuvelvollisuuden varmistamiseksi; kehottaa hyväksymään parlamentin eettiset säännöt ja ottamaan parlamentin työjärjestyksessä huomioon lain sen roolista EU:n yhdentymisprosessissa; tarjoutuu tutkimaan tapoja tiivistää yhteistyötä Albanian parlamentin kanssa laajentumisprosessissa mukana olevien maiden parlamenteille suunnatun Euroopan parlamentin tukiohjelman puitteissa, jotta voitaisiin parantaa parlamentin valmiuksia laatia korkealaatuista, EU:n säännöstön mukaista lainsäädäntöä ja valvoa uudistusten täytäntöönpanoa;

10.  panee merkille työn, jota on tehty julkishallinnon kehittämiseksi vastaamaan paremmin kansalaisten tarpeisiin, sekä vakaan edistymisen julkishallinnon uudistuksen ja julkisen varainhoidon uudistuksen täytäntöönpanossa; kehottaa lujittamaan edelleen virkamieslain ja hallintomenettelylain soveltamista, jotta voidaan tehostaa ansioihin ja suorituksiin perustuvia rekrytointi- ja ylennysmenettelyjä sekä parantaa institutionaalisia valmiuksia ja henkilöstöresursseja niiden tulosten vakiinnuttamiseksi, joita on saavutettu tehokkaamman, epäpoliittisen, avoimen ja ammattimaisen julkishallinnon varmistamiseksi ja samalla EU:n jäsenyysneuvottelujen tehokkaan etenemisen mahdollistamiseksi; kehottaa vahvistamaan ihmisoikeusrakenteiden arvovaltaa, autonomiaa, tehokkuutta ja resursseja, oikeusasiamiehen virasto mukaan lukien; on tyytyväinen Euroopan unioniin liittymistä käsittelevän kansallisen neuvoston aloitteisiin, joilla parannetaan julkishallinnon ja kansalaisyhteiskunnan valmiuksia valvoa jäsenyyteen liittyvien uudistusten täytäntöönpanoa; korostaa tarvetta turvata sääntely- ja valvontaelinten riippumattomuus;

11.  ottaa huomioon alueuudistuksen täytäntöönpanon; painottaa, että on toteutettava merkittäviä toimia, jotta lisätään vastaperustettujen paikallishallinnon yksikköjen taloudellisia ja hallinnollisia valmiuksia;

12.  suhtautuu myönteisesti korruption vastaisen lainsäädännön keskeisten säädösten hyväksymiseen, muun muassa ilmiantajien suojelua koskevaan säädökseen; on kuitenkin yhä huolissaan siitä, että lahjontaa esiintyy edelleen yleisesti monilla alueilla ja että se on yhä vakava ongelma, joka heikentää ihmisten luottamusta julkisiin instituutioihin; on huolissaan siitä, että korruption vastaisiin elimiin kohdistuu edelleen poliittista painostusta ja että niiden hallinnolliset valmiudet ovat vähäiset; panee merkille, että toimielinten välisen yhteistyön ja tiedonvaihdon vähäisyys vaikeuttavat edelleen ennakoivaa esitutkintaa ja tehokasta syytteeseenpanoa lahjonnan torjumiseksi; korostaa, että tarvitaan asianmukaisempi oikeudellinen kehys eturistiriitoja varten sekä lobbauksen sääntelyä ja parempaa toimielinten välistä yhteistyötä, erityisesti poliisin ja syyttäjäviranomaisten välillä, jotta voidaan parantaa esitutkintaan, syytteeseenpanoon ja tuomitsemiseen liittyviä tuloksia myös korkean tason tapauksissa;

13.  suhtautuu myönteisesti järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa koskevan strategian ja toimintasuunnitelman täytäntöönpanon jatkamiseen ja kansainvälisen poliisiyhteistyön tehostamiseen; vaatii myös purkamaan järjestäytyneitä rikollisverkostoja sekä lisäämään järjestäytynyttä rikollisuutta koskevissa tapauksissa annettujen lopullisten tuomioiden määrää parantamalla kansainvälisten organisaatioiden, poliisin ja syyttäjäviranomaisten välistä yhteistyötä ja vahvistamalla institutionaalisia ja operatiivisia valmiuksia; on huolissaan siitä, että tulokset, joita on saavutettu jäädyttämällä ja takavarikoimalla laittomasti hankittuja varoja, ovat edelleen hyvin vähäisiä, ja kehottaa lisäämään talousrikostutkinnan valmiuksia ja käyttöä, jotta näillä aloilla saataisiin parempia tuloksia; toteaa, että lopullisten tuomioiden määrä on jäänyt vaatimattomaksi, vaikka tutkittavana olevien rahanpesutapauksien määrä on kasvanut;

14.  panee tyytyväisenä merkille viimeaikaiset toimet kannabisviljelmien torjumiseksi ja kehottaa samalla toteuttamaan lisätoimia huumeiden viljelyn, tuotannon ja salakuljetuksen lopettamiseksi Albaniassa ja asiaan liittyvien järjestäytyneen rikollisuuden verkostojen tuhoamiseksi myös lisäämällä kansainvälistä ja alueellista yhteistyötä; toteaa kuitenkin, että poliisi ja syyttäjäviranomaiset eivät ole kyenneet paljastamaan huumeviljelyä harjoittavia rikollisverkostoja;

15.  kehottaa tehostamaan toimia, joilla torjutaan laittoman asekaupan hallitsematonta leviämistä, muun muassa tehostamalla asiaan liittyvää yhteistyötä EU:n kanssa sekä tuhoamalla jäljellä olevat pienaseet ja kevyet aseet sekä parantamaan varastointioloja; on huolestunut ampuma-aseilla tehtyjen henkirikosten suuresta määrästä Albaniassa;

16.  kehottaa vahvistamaan valtion valmiuksia suorittaa tutkintaa verkkorikollisuuden tuoton paljastamiseksi ja takavarikoida se sekä torjua rahanpesua internetissä;

17.  kannustaa Albaniaa edelleen parantamaan oikeudellista kehystä, jolla määritetään pakolaisten asema kansainvälistä suojelua saavina henkilöinä; suhtautuu myönteisesti toimiin, joita Albanian poliisi on toteuttanut nopeuttaakseen tiedonjakoa Frontexin kanssa, ja kehottaa vahvistamaan EU:n ja Albanian välistä yhteistyötä, jotta voidaan suojella pakolaisten oikeuksia kansainvälisten normien ja EU:n perusarvojen mukaisesti; on huolestunut ihmiskauppaan liittyvien tapauksien viimeaikaisesta lisääntymisestä; kehottaa lisäämään ponnisteluja ihmiskaupan torjumiseksi ja kiinnittämään huomiota erityisesti ihmiskaupan keskeisiin uhreihin, kuten vailla huoltajaa oleviin lapsiin sekä naisiin ja tyttöihin;

18.  on huolissaan vankiloiden tilanahtaudesta ja raporteista, jotka koskevat puutteellista sairaanhoitoa säilöönottopaikoissa sekä epäiltyjen epäasianmukaista kohtelua poliisiasemilla; suosittelee tarkistamaan rankaisevaa lähestymistapaa, uudistamaan rikosten luokittelua ja lisäämään vankeusrangaistuksen vaihtoehtojen käyttöä;

19.  panee merkille EU:hun liittyvän yhteistyön tehostamisen valtion laitosten ja kansalaisyhteiskunnan järjestöjen välillä, muun muassa kansalaisjärjestöjen osallistumisen Euroopan unioniin liittymistä käsittelevän kansallisen neuvoston kokouksiin; toteaa, että vaikutusvaltainen kansalaisyhteiskunta on kaikkien demokraattisten järjestelmien olennainen osa; painottaa tästä syystä, että koordinointia on tiivistettävä edelleen kansalaisyhteiskunnan järjestöjen kanssa kaikilla hallinnon tasoilla, myös paikallistasolla; suhtautuu tässä yhteydessä myönteisesti National Council for Civil Society -kansalaisyhteiskuntaneuvoston (NCCS) perustamiseen; kehottaa panemaan tehokkaasti täytäntöön oikeuden saada tietoja ja oikeuden julkisiin kuulemisiin sekä parantamaan kansalaisyhteiskunnan järjestöihin vaikuttavan finanssipoliittisen kehyksen sääntelyä;

20.  muistuttaa, että keskeisiin painopistealoihin kuuluu tarve parantaa ihmisoikeuksien ja vähemmistöjen oikeuksien suojelua sekä tehostaa syrjinnän vastaista politiikkaa muun muassa täytäntöönpanoa parantamalla; kehottaa toimivaltaisia viranomaisia parantamaan edelleen osallistavaa ja suvaitsevaa ilmapiiriä maan kaikkien vähemmistöjen hyväksi EU:n vähemmistönsuojelunormien mukaisesti muun muassa korostamalla valtion vähemmistötoimikunnan roolia; suhtautuu myönteisesti alustaviin toimiin, joilla pyritään parantamaan vähemmistöjen suojelua koskevaa oikeudellista kehystä, ja kehottaa Albaniaa hyväksymään vähemmistöjen suojelusta annetun puitelain sekä ratifioimaan alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä koskevan eurooppalaisen peruskirjan; ottaa huomioon laaja-alaisen kuulemisprosessin, johon osallistuu riippumattomia elimiä, vähemmistöjä edustavia yhdistyksiä ja kansalaisyhteiskunta; painottaa tarvetta parantaa erilaisten romaniryhmien ja muiden etnisten vähemmistöjen elinoloja; pyytää konkreettisia toimia, kuten romanien ja egyptiläisten kirjaamista väestötietorekistereihin (syntymätodistukset ja henkilötodistukset); kehottaa jatkamaan ponnisteluja, joilla parannetaan näiden vähemmistöjen mahdollisuuksia työllistyä ja päästä kaikkien julkisten palvelujen ja sosiaalipalvelujen, koulutuksen, terveydenhuollon, sosiaalisen asuntotarjonnan ja oikeusavun piiriin; on huolissaan siitä, että parannuksista huolimatta romanilasten osallistuminen koulutusjärjestelmään on edelleen alhaisinta koko alueella;

21.  suhtautuu myönteisesti oikeusasiamiehen viraston toimiin ihmisoikeuslainsäädännön parantamiseksi erityisesti oikeuslaitoksen uudistuksen yhteydessä; suhtautuu myönteisesti haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien oikeuksien sekä ihmisarvon, vapauden, tasa-arvon ja oikeusvaltion periaatteiden aktiiviseen edistämiseen; pitää valitettavana, että rahoitus- ja henkilöstövaje rajoittivat edelleen oikeusasiamiehen viraston toimintaa keskus- ja paikallistoimistoissa; kehottaa vahvistamaan oikeusasiamiehen toimiston arvovaltaa, autonomiaa, tehokkuutta ja resursseja;

22.  on edelleen huolestunut epäsuotuisassa asemassa oleviin ja syrjäytyneisiin ryhmiin kuuluvien naisten ja tyttöjen syrjinnästä ja heidän suojelemisekseen toteutettavien asianmukaisten toimien puutteesta sekä naisiin ja tyttöihin kohdistuvien perheväkivaltatapauksien suuresta määrästä; painottaa, että on toteutettava lisätoimia, jotta voidaan parantaa tuloksia tapauksissa, joissa on kyse syrjinnän torjunnasta; kehottaa toimivaltaisia viranomaisia jatkamaan perheväkivaltaa koskevan tietoisuuden lisäämistä ja perheväkivallan torjuntaa sekä parantamaan uhreille annettavaa tukea; kehottaa uudelleen panemaan kaikilta osin täytäntöön Euroopan neuvoston yleissopimuksen naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta (Istanbulin yleissopimus); kehottaa painokkaasti viranomaisia torjumaan sukupuoleen perustuvia stereotyyppisiä ennakkokäsityksiä järjestelmällisillä koulutustoimilla, julkisella keskustelulla ja hallituksen toimilla;

23.  vaatii parempia institutionaalisia mekanismeja, joilla suojellaan lasten oikeuksia ja estetään lapsityövoiman käyttö;

24.  toteaa, että tarvitaan lisätoimia Albanian kaikkien vähemmistöjen suojelemiseksi huolehtimalla siitä, että asiaa koskeva lainsäädäntö pannaan kokonaisuudessaan täytäntöön; suosittelee, että Prespan, Golo Brdon ja Goran alueen asukkaiden, jotka ovat etniseltä alkuperältään bulgaareja, oikeudet turvataan laissa ja varmistetaan käytännössä;

25.  panee tyytyväisenä merkille, että hlbti-henkilöiden oikeuksien suojelua on parannettu ja että on hyväksytty hlbti-henkilöitä koskeva kansallinen toimintasuunnitelma kaudelle 2016–2020, ja kannustaa hallitusta jatkamaan ohjelman toimenpiteiden täytäntöönpanoa ja lujittamaan entisestään hallituksen yhteistyötä hlbti-kansalaisjärjestöjen kanssa; kannustaa lisäksi hallitusta ja lainsäätäjiä varmistamaan, että sukupuolen tunnustamista koskevat edellytykset ovat niiden normien mukaisia, jotka Euroopan neuvoston ministerikomitea vahvisti suosituksessa CM/Rec(2010)5 jäsenvaltioille toimenpiteistä seksuaaliseen suuntautumiseen tai sukupuoli-identiteettiin perustuvan syrjinnän torjumiseksi;

26.  pitää valitettavana, että toimivaltaiset viranomaiset eivät ole tähän mennessä suorittaneet tehokasta rikostutkintaa 21. tammikuuta 2011 järjestetyssä mielenosoituksessa tapahtuneiden kuolemantapauksien johdosta; kehottaa viranomaisia ryhtymään viivytyksettä toimiin, jotta tuon päivän tapahtumien uhreille saadaan oikeutta;

27.  on tyytyväinen uskonnolliseen suvaitsevaisuuteen ja hyvään yhteistyöhön uskonnollisten yhteisöjen välillä; kannustaa toimivaltaisia viranomaisia ja uskonnollisia yhteisöjä tekemään yhteistyötä uskonnollisen sopusoinnun säilyttämiseksi ja edistämiseksi perustuslakia noudattaen; katsoo, että on välttämätöntä estää islamistinen radikalisoituminen siten, että tiedustelupalvelut, lainvalvontaviranomaiset ja oikeuselimet noudattavat kohdennettua lähestymistapaa, muun muassa palaavien ulkomaisten taistelijoiden radikalismista irtautumisen ja uudelleenkotouttamisen avulla, jotta voidaan torjua väkivaltaisia ääriliikkeitä yhteistyössä kansalaisyhteiskunnan järjestöjen ja uskonnollisten yhteisöjen kanssa sekä tehostaa alueellista ja kansainvälistä yhteistyötä tällä alalla; suhtautuu myönteisesti Albanian kattavaan oikeudelliseen kehykseen, jota noudatetaan terrorismin rahoituksen ehkäisyn ja torjunnan alalla; kehottaa painokkaasti varmistamaan, että kaikissa toimissa kunnioitetaan ihmisoikeuksia ja perusvapauksia kansainvälisten normien mukaisesti; painottaa erityisten koulutusohjelmien merkitystä radikalisoitumisen ehkäisemisessä ja näiden henkilöiden kuntouttamisessa ja sopeuttamisessa takaisin yhteiskuntaan;

28.  pitää valitettavana, että tiedotusvälineiden vapauden alalla ei saavutettu viime vuoden aikana kovinkaan paljon edistystä; toteaa jälleen, että ammattimaisilla ja riippumattomilla yksityisillä ja julkisilla tiedotusvälineillä on ratkaiseva merkitys; on huolestunut poliittisesta vaikuttamisesta tiedotusvälineissä ja toimittajien keskuudessa laajalle levinneestä itsesensuurista; panee merkille audiovisuaalista mediaa koskevan lain hitaan täytäntöönpanon ja viivästykset audiovisuaalista mediaa valvovan viraston virkojen täyttämisessä; vaatii toimenpiteitä, joilla nostetaan toimittajien ammatillista ja eettistä tasoa ja lisätään säännöllisten työsopimusten osuutta toimittajien keskuudessa, jotta voidaan lisätä hallituksen mainonnan avoimuutta tiedotusvälineissä ja taata sääntelyviranomaisen ja julkisen yleisradioyhtiön riippumattomuus, puolueettomuus ja vastuuvelvollisuus tulevia parlamenttivaaleja silmällä pitäen; muistuttaa, että on viimeisteltävä ja hyväksyttävä julkista yleisradiotoimintaa harjoittavan RTSH-yhtiön yhtiöjärjestys ja saatettava päätökseen digitaalisiin lähetyksiin siirtymistä koskeva prosessi;

29.  suhtautuu myönteisesti julkisen talouden vakauttamiseksi tehtyihin parannuksiin, yritystoiminnan parempiin tuloksiin sekä ponnisteluihin epävirallisen talouden torjumiseksi; panee kuitenkin merkille, että oikeusvaltioperiaatteeseen liittyvät puutteet ja hankala sääntely-ympäristö jarruttavat investointeja; on huolestunut siitä, että siirtolaisten rahalähetykset ovat merkittävä kotimaista kysyntää lisäävä tekijä; kehottaa toimivaltaisia viranomaisia ryhtymään toimenpiteisiin, joilla tehostetaan sopimusten täytäntöönpanoa ja parannetaan veronkantoa, sekä jatkamaan oikeusalan uudistuksen täytäntöönpanoa liiketoimintaympäristön parantamiseksi; on huolestunut suorien hankintamenettelyjen ja kilpailuun perustumattomien tarjousmenettelyjen suuresta määrästä samoin kuin siitä, että tehdään pitkän aikavälin ulkoistamista koskevia sopimuksia sekä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuussopimuksia, joilla on kyseenalainen vaikutus yleiseen etuun;

30.  suosittelee, että viranomaiset nopeuttavat tärkeiden infrastruktuurihankkeiden, kuten Tiranan ja Skopjen välisen rautatieyhteyden ja nykyaikaisen moottoritien, rakentamista osana liikennekäytävää VIII;

31.  panee huolestuneena merkille rajalliset hallinnolliset valmiudet ympäristölainsäädännön täytäntöönpanossa sekä heikon jätehuollon ja vesivarojen hoidon, mistä seuraa usein ympäristörikoksia, jotka uhkaavat Albanian taloudellisia varoja ja muodostavat esteen resurssitehokkaalle taloudelle; korostaa tarvetta parantaa ympäristövaikutusten arviointien laatua sekä varmistaa yleisön osallistuminen ja kansalaisyhteiskunnan kuuleminen tällaisten hankkeiden osalta; painottaa, että on ratkaisevan tärkeää saavuttaa ilmastonmuutostavoitteet aiheuttamatta kielteisiä vaikutuksia biologiselle monimuotoisuudelle, maisemalle, vesivaroille, eläimistölle, kasvistolle ja alueen asukkaille; on erittäin huolestunut siitä, että komission mukaan 71 vesivoimalaitoshankkeesta 44 on rakenteilla suojelualueilla;

32.  korostaa, että vesivoimaloiden ympäristövaikutusta ei usein arvioida asianmukaisesti kansainvälisten normien ja asiaankuuluvan EU:n luonnonsuojelusääntelyn noudattamisen varmistamiseksi; neuvoo hallitusta harkitsemaan Vjosa-joen koko pituuden kattavan Vjosan kansallispuiston perustamista ja luopumaan suunnitelmista, jotka koskevat uusien vesivoimalaitosten rakentamista Vjosa-joen ja sen sivujokien varrelle; kehottaa Albaniaa edelleen yhdenmukaistamaan energia-alan lainsäädäntöään EU:n lainsäädännön kanssa, erityisesti hyväksymään kansallisen energiastrategian energiariippumattomuuden ja energiatehokkuuden parantamiseksi; suhtautuu myönteisesti uusiutuvia energialähteitä koskevaan kansalliseen toimintasuunnitelmaan vuosiksi 2015–2020;

33.  toteaa, että teollis- ja tekijänoikeuksien täytäntöönpano on edelleen tosiasiallisesti varmistamatta; vaatii toimenpiteitä omaisuuden rekisteröintiä, palauttamista ja korvaamista koskevan prosessin päätökseen saattamiseksi sekä omistusoikeuksia koskevan strategian vuosille 2012–2020 saattamiseksi ajan tasalle ja panemiseksi tehokkaasti täytäntöön; vaatii lisäksi viranomaisia laatimaan etenemissuunnitelman, jossa on määritetty tähän liittyvät selvät vastuualueet ja määräajat, ja toteuttamaan tiedotuskampanjan, jossa annetaan omistajille tietoa omaisuuden palauttamiseen liittyvistä oikeuksista ja velvollisuuksista; kehottaa parantamaan kommunistien valtakaudella takavarikoidusta omaisuudesta maksettavia korvauksia koskevan lain läpinäkyvyyttä, oikeusvarmuutta ja kohtelun yhdenvertaisuutta; kehottaa nimittämään omistusoikeuteen liittyvien asioiden kansallisen koordinaattorin ja nopeuttamaan omaisuuden rekisteröintiin ja kartoitukseen liittyvää prosessia, omistustietojen digitalisointi mukaan lukien;

34.  painottaa tutkinnan merkitystä paljastettaessa entisen kommunistihallinnon rikoksia sekä valtion toimielinten moraalista, poliittista ja oikeudellista vastuuta tämän prosessin yhteydessä; kehottaa viranomaisia toteuttamaan sopivia lainsäädäntötoimia, jotta autetaan uhrien kuntouttamisessa, mukaan lukien yksittäisille henkilöille ja heidän perheilleen maksettavat korvaukset, ja kumotaan kaikki tuomioistuimien poliittisin perustein tekemät päätökset, jotka ovat edelleen voimassa; kehottaa painokkaasti valtion toimielimiä tutkimaan ja saattamaan oikeuden eteen kommunistidiktatuurin aikana rikoksiin ihmisyyttä vastaan syyllistyneet henkilöt;

35.  toteaa, että kommunistisen menneisyyden tarkastelu on keskeisen tärkeää, jotta voidaan ottaa esille ihmisoikeusrikkomukset ja saavuttaa totuus ja oikeus uhrien kannalta; suhtautuu myönteisesti Sigurimin rekisterien avaamisesta vastaavan viranomaisen perustamisesta annettuun lakiin; suhtautuu myönteisesti Etyjin edustuston ja Saksan suurlähetystön julkistamaan tutkimukseen Albanian kommunistista menneisyyttä koskevista tiedoista ja yleisistä käsityksistä sekä tulevaisuuden odotuksista; toteaa, että näillä toimilla autetaan käymään vuoropuhelua menneisyydestä ja luomaan odotuksia tulevaisuutta varten;

36.  korostaa, että työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua ja valmiuksia, kansalaisyhteiskunnan järjestöjen osallistumista sekä sosiaalisten oikeuksien täytäntöönpanomekanismeja on vahvistettava; kehottaa hallitusta nykyaikaistamaan koulutusjärjestelmää, jotta luodaan osallistavampi yhteiskunta, vähennetään eriarvoisuutta ja syrjintää ja jotta nuorille voidaan välittää paremmin taitoja ja tietoja; painottaa koulutus-, työllisyys- ja sosiaalipolitiikalle suunnatun IPA-tuen (liittymistä valmisteleva tukiväline) merkitystä;

37.  kehottaa Albanian viranomaisia vahvistamaan vammaisia koskevaa politiikkaa, koska vammaisilla on edelleen vaikeuksia saada koulutusta ja työllistyä ja päästä terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen piiriin sekä osallistua päätöksentekoon ja käyttää vapaasti äänioikeuttaan;

38.  toteaa huolestuneena, että albanialaisten EU:n jäsenvaltioissa esittämien perusteettomiksi todettujen turvapaikkahakemusten määrä on jälleen kasvanut; kehottaa hallitusta toimimaan välittömästi ja päättäväisesti tämän ilmiön torjumiseksi ja tehostamaan tähän liittyviä valistus- ja ennaltaehkäisytoimia, lisäämään sosioekonomista tukea sekä kehottaa myös tarkastelemaan työntötekijöitä, jotka liittyvät työttömyyteen ja sosiaaliturva-, koulutus- ja terveyspolitiikan rakenteellisiin puutteisiin; painottaa tarvetta myöntää riittäviä inhimillisiä voimavaroja rajavalvonnasta ja maahanmuutosta vastaavalle pääosastolle ja rajapoliisille sekä parantaa asiaankuuluvaa toimielinten välistä yhteistyötä, jotta voidaan paremmin torjua laitonta maahanmuuttoa;

39.  on tyytyväinen siihen, että Albania on jatkuvasti ottanut täysimääräisesti huomioon asiaankuuluvat EU:n julkilausumat ja neuvoston päätelmät ja osoittanut näin selvän sitoumuksensa Euroopan yhdentymiseen ja yhteisvastuuseen; painottaa Albanian merkitystä ja sen jatkuvan rakentavan osallistumisen tärkeyttä alueen poliittiselle vakaudelle;

40.  suhtautuu myönteisesti siihen, että Albanian viranomaiset päättivät mukauttaa maan ulkopolitiikkaa neuvoston päätökseen (YUTP) 2016/1671, jolla jatketaan EU:n pakotteita Venäjää kohtaan;

41.  painottaa, että on tärkeää varmistaa hyvät naapuruussuhteet, jotka ovat yhä tärkeässä asemassa EU:n laajentumisprosessin ja vakautus- ja assosiaatioprosessiin liittyvien ehtojen olennaisena osana; suhtautuu myönteisesti Albanian rakentavaan ja aktiiviseen suhtautumiseen alueellisen yhteistyön ja hyvien naapuruussuhteiden edistämiseen muiden laajentumisprosessissa mukana olevien maiden ja Albanian naapureina olevien EU:n jäsenvaltioiden kanssa; on tyytyväinen Albanian osallistumiseen Länsi-Balkanin kuusikon aloitteeseen;

42.  on tyytyväinen siihen, että Albania ja Serbia ovat jatkuvasti sitoutuneet parantamaan kahdenvälisiä suhteitaan ja lujittamaan alueellista yhteistyötä poliittisella ja yhteiskunnallisella tasolla esimerkiksi alueellisessa nuorison yhteistyöjärjestössä (Regional Youth Cooperation Office, RYCO), jonka päämaja sijaitsee Tiranassa; kannustaa molempia maita jatkamaan hyvää yhteistyötään sovinnon edistämiseksi alueella erityisesti nuoria koskevien ohjelmien välityksellä, kuten esimerkiksi niiden, jotka ovat saatavilla Länsi-Balkanin nuorille suunnatun Positive Agenda for the Youth in the Western Balkans -ohjelman kehyksessä;

43.  panee merkille Albanian ja Kreikan välisten suhteiden viimeaikaiset jännitteet ja suosittaa, että molemmat osapuolet välttävät toimia ja lausuntoja, jotka voivat vaikuttavat suhteisiin kielteisesti;

44.  pyytää komissiota uudelleen sisällyttämään kertomuksiinsa tietoa IPA-tuesta Albanialle ja toteutettujen toimien tehokkuudesta ja erityisesti keskeisten painopisteiden ja asiaankuuluvien hankkeiden täytäntöönpanoon suunnatusta IPA-tuesta;

45.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä Albanian hallitukselle ja parlamentille.


Bosnia ja Hertsegovinaa koskeva vuoden 2016 kertomus
PDF 205kWORD 53k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 15. helmikuuta 2017 Bosnia ja Hertsegovinaa koskevasta komission vuoden 2016 kertomuksesta (2016/2313(INI))
P8_TA(2017)0037A8-0026/2017

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Bosnia ja Hertsegovinan välisen vakautus- ja assosiaatiosopimuksen,

–  ottaa huomioon 18. heinäkuuta 2016 parafoidun ja 15. joulukuuta 2016 allekirjoitetun Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Bosnia ja Hertsegovinan välisen vakautus- ja assosiaatiosopimuksen mukautuspöytäkirjan Kroatian tasavallan Euroopan unioniin liittymisen huomioon ottamiseksi,

–  ottaa huomioon Bosnia ja Hertsegovinan 15. helmikuuta 2016 jättämän Euroopan unionin jäsenyyttä koskevan hakemuksen,

–  ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston 19. ja 20. kesäkuuta 2003 antamat Länsi-Balkanin maita koskevat päätelmät sekä niiden liitteen ”Länsi-Balkanin maita koskeva Thessalonikin toimintasuunnitelma: kohti yhdentyvää Eurooppaa”,

–  ottaa huomioon 20. syyskuuta 2016 annetut neuvoston päätelmät Euroopan unionin jäsenyyttä koskevasta Bosnia ja Hertsegovinan hakemuksesta,

–  ottaa huomioon 13. joulukuuta 2016 annetut EU:n puheenjohtajavaltion päätelmät,

–  ottaa huomioon EU:n ja Bosnia ja Hertsegovinan parlamentaarisen vakautus- ja assosiaatiovaliokunnan Sarajevossa 5. ja 6. marraskuuta 2015 pidetyn ensimmäisen kokouksen sekä EU:n ja Bosnia ja Hertsegovinan vakautus- ja assosiaationeuvoston 11. joulukuuta 2015 pidetyn ensimmäisen kokouksen ja vakautus- ja assosiaatiokomitean 17. joulukuuta 2015 pidetyn ensimmäisen kokouksen,

–  ottaa huomioon Pariisissa 4. heinäkuuta 2016 pidetyn Länsi-Balkanin maiden huippukokouksen puheenjohtajan loppujulkilausuman sekä kansalaisyhteiskunnan järjestöjen suositukset vuoden 2016 Pariisin-huippukokoukselle,

–  ottaa huomioon 1. elokuuta 2016 annetun komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ja Euroopan naapuruuspolitiikasta ja laajentumisneuvotteluista vastaavan komission jäsenen yhteisen julkilausuman Bosnia ja Hertsegovinan viranomaisten sopimuksesta keskeisistä toimista maan EU:hun johtavalla tiellä,

–  ottaa huomioon 17. syyskuuta 2016 annetun komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ja Euroopan naapuruuspolitiikasta ja laajentumisneuvotteluista vastaavan komission jäsenen yhteisen julkilausuman Serbitasavallan päivää koskevasta Bosnia ja Hertsegovinan perustuslakituomioistuimen päätöksestä,

–  ottaa huomioon 9. marraskuuta 2016 annetun komission tiedonannon ”Vuoden 2016 tiedonanto EU:n laajentumispolitiikasta” (COM(2016)0715) ja siihen liittyvän komission yksiköiden valmisteluasiakirjan ”Bosnia and Herzegovina 2016 Report” (SWD(2016)0365),

–  ottaa huomioon Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen aiheesta ”Liittymistä valmisteleva EU:n tuki hallinnollisten valmiuksien vahvistamiseksi Länsi-Balkanilla: metatarkastus”(1),

–  ottaa huomioon Bosnia ja Hertsegovinan korkean edustajan 50. raportin YK:n turvallisuusneuvostolle(2),

–  ottaa huomioon marraskuussa 2016 Bosnia ja Hertsegovinan tilanteesta käydyssä turvallisuusneuvoston keskustelussa annetun, YK:ssa toimivan EU:n edustuston päällikön João Vale de Almeidan Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden puolesta esittämän julkilausuman,

–  ottaa huomioon heinäkuussa 2015 hyväksytyn Bosnia ja Hertsegovinan uudistusohjelman kaudeksi 2015–2018 sekä Bosnia ja Hertsegovinan ministerineuvoston ja Bosnia ja Hertsegovinan federaation ja Serbitasavallan hallitusten 23. elokuuta 2016 hyväksymän koordinointimekanismin,

–  ottaa huomioon maasta aiemmin antamansa päätöslauselmat,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan mietinnön (A8-0026/2017),

A.  ottaa huomioon, että EU on edelleen sitoutunut Bosnia ja Hertsegovinan lähentymiseen Euroopan unioniin, sen alueelliseen koskemattomuuteen, suvereniteettiin ja yhtenäisyyteen; ottaa huomioon, että EU:hun yhdentymisessä on edistytty; ottaa huomioon, että neuvosto on pyytänyt komissiota valmistelemaan lausunnon Bosnia ja Hertsegovinan jäsenyyshakemuksesta;

B.  ottaa huomioon, että Euroopan naapuruuspolitiikasta ja laajentumisneuvotteluista vastaava komission jäsen luovutti kyselyn Bosnia ja Hertsegovinan viranomaisille Sarajevossa 9. joulukuuta 2016;

C.  ottaa huomioon, että yksipuolisten kaupan toimenpiteiden lykkääminen päättyy, kun vakautus- ja assosiaatiosopimuksen mukautuspöytäkirja on allekirjoitettu ja kun sitä sovelletaan väliaikaisesti;

D.  ottaa huomioon, että kautta 2013–2018 koskevan Bosnia ja Hertsegovinan uudistusohjelman yhteydessä viranomaiset kaikilla tasoilla myönsivät, että on kiireellisesti käynnistettävä talouden tervehdyttämis- ja uudistusprosessi ja pyrittävä siten luomaan uusia työpaikkoja ja edistämään kestävää, tehokasta, sosiaalisesti oikeudenmukaista ja tasaista talouskasvua; ottaa huomioon, että Bosnia ja Hertsegovina on osoittanut olevansa sitoutunut ja valmis toteuttamaan lisää sosioekonomisia uudistuksia, jotka ovat tarpeellisia edelleen erittäin korkean nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi;

E.  toteaa, että riippumaton, toimiva ja vakaa oikeuslaitos on tärkeä oikeusvaltioperiaatteen ja EU:hun johtavalla tiellä edistymisen takaamiseksi;

F.  ottaa huomioon, että sovintoprosessin kestävyyteen liittyy yhä haasteita; toteaa, että EU:hun liittymistä koskevan prosessin eteneminen helpottaa sovintoprosessin jatkamista;

G.  ottaa huomioon, että Bosnia ja Hertsegovina ei ole vieläkään pannut täytäntöön asioissa Sejdić–Finci, Zornić ja Pilav annettuja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomioita;

H.  ottaa huomioon, että korruptio on yhä laajalle levinnyttä korkeinta tasoa myöten;

I.  toteaa, että maan sisäisesti siirtymään joutuneita henkilöitä on edelleen 74 000 ja merkittävä määrä Bosnia ja Hertsegovinasta peräisin olevia pakolaisia on sen naapurivaltioissa, muualla Euroopassa ja kaikkialla maailmassa ja että 6 808 ihmistä on kadonnut;

J.  ottaa huomioon, että koulutuksella on merkittävä rooli suvaitsevaisen ja osallistavan yhteiskunnan luomisessa ja edistämisessä sekä kulttuurisen, uskonnollisen ja etnisen yhteisymmärryksen edistämisessä tässä maassa;

K.  ottaa huomioon, että Bosnia ja Hertsegovina on allekirjoittanut valtioiden rajatylittävien ympäristövaikutusten arvioinnista tehdyn yleissopimuksen (Espoo, 1991);

L.  toteaa, että (mahdollisia) ehdokasmaita arvioidaan niiden omien ansioiden perusteella ja että tarvittavien uudistusten toteuttamisen nopeus ja laatu määrittävät liittymisaikataulun;

1.  suhtautuu myönteisesti siihen, että neuvosto on ryhtynyt käsittelemään Bosnia ja Hertsegovinan EU-jäsenyyshakemusta ja että sille on toimitettu asiasta kysely, ja odottaa komission lausuntoa jäsenyyshakemuksen ansioista; kehottaa Bosnia ja Hertsegovinan toimivaltaisia viranomaisia kaikilla tasoilla sitoutumaan aktiivisesti tähän prosessiin ja tekemään yhteistyötä ja koordinoimaan toimintaansa komission lausunnon laatimista koskevassa prosessissa toimittamalla komission kyselyihin yhtenäiset ja johdonmukaiset vastaukset; toteaa, että tämä prosessi osoittaa myös valtion toimivuuden; muistuttaa, että liittymisprosessi on kaikki sidosryhmät kattava ja osallistava prosessi;

2.  on tyytyväinen puheenjohtajakolmikon rooliin, sillä se kannustaa merkittävällä tavalla kaikkia muita institutionaalisia toimijoita kaikilla tasoilla ponnistelemaan tehtäviensä hoitamiseksi maan EU:hun liittymiseen tähtäävässä prosessissa;

3.  suhtautuu myönteisesti kauden 2015–2018 uudistusohjelman täytäntöönpanon edistymiseen ja maan päätökseen toteuttaa lisää institutionaalisia ja sosioekonomisia uudistuksia; muistuttaa, että EU:n Bosnia ja Hertsegovinaa koskeva uudistettu lähestymistapa sai alkunsa maan vaikeasta sosioekonomisesta tilanteesta ja kansalaisten kasvavasta tyytymättömyydestä; panee merkille, että tilanne on parantunut hieman, mutta korostaa, että uudistusohjelman yhdenmukainen ja tehokas täytäntöönpano toimintasuunnitelman mukaisesti on tarpeen, jotta voidaan saada aikaan todellinen muutos koko maassa ja parantaa konkreettisesti kaikkien Bosnia ja Hertsegovinan kansalaisten elämänlaatua;

4.  kehottaa säilyttämään uudistusvauhdin, jotta Bosnia ja Hertsegovina voi muuttua täysin tehokkaaksi, osallistavaksi ja toimivaksi oikeusvaltioperiaatteeseen perustuvaksi valtioksi, jossa taataan kaikkien kansanryhmien ja kansalaisten tasavertaisuus ja demokraattinen edustus; pitää valitettavana, että syvään juurtuneista hajottavista suuntauksista johtuvat, normaalin demokratiakehityksen estävät etniset ja poliittiset jakolinjat sekä julkishallinnon politisointi hidastavat yhä usein yhteisiä uudistusponnisteluja; tähdentää, että Bosnia ja Hertsegovinan ehdokkuudella EU:n jäseneksi ei ole menestymisen mahdollisuuksia, ennen kuin on luotu asianmukaiset institutionaaliset edellytykset; kehottaa kaikkia poliittisia johtajia työskentelemään tarvittavien muutosten, mukaan lukien vaalilainsäädännön uudistus, toteuttamiseksi ja ottamaan huomioon myös parlamentin aiemmissa päätöslauselmissa esitetyt periaatteet, kuten federalismin, hajauttamisen ja legitiimin edustuksen periaatteet, jotta taataan, että kaikki kansalaiset voivat asettua ehdolle, olla vaalikelpoisia tullakseen valituiksi ja toimia kaikilla politiikan tasoilla yhdenvertaisin edellytyksin; pitää välttämättömänä konsensuksen säilyttämistä yhdentymisestä EU:hun ja yhtenäistä edistymistä oikeusvaltioperiaatteen toteutumisessa, mukaan lukien korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunta ja oikeuslaitoksen ja julkishallinnon uudistaminen; korostaa myös tarvetta kiinnittää jatkuvaa ja tehokasta huomiota yhteiskunta- ja talousuudistuksiin, joiden olisi säilyttävä ensisijaisina;

5.  suhtautuu myönteisesti EU-asioiden koordinointimekanismin perustamista koskevaan sopimukseen, jolla pyritään parantamaan liittymisprosessin toimivuutta ja tehokkuutta myös EU:n taloudellisen tuen osalta ja parantamaan Bosnia ja Hertsegovinan ja EU:n vuorovaikutusta; vaatii sopimuksen nopeaa täytäntöönpanoa; kehottaa lisäksi tehokkaaseen yhteistyöhön ja viestintään hallinnon kaikkien tasojen välillä ja EU:n kanssa, jotta voidaan helpottaa unionin säännöstöön mukautumista ja sen täytäntöönpanoa, ja toimittamaan tyydyttävät vastaukset komission kyselyihin lausuntoprosessin aikana; tuomitsee Serbitasavallan hallituksen yrityksen luoda rinnakkaisia viestintäkanavia hyväksymällä järjestelyjä, jotka koskevat suoraa raportointia komissiolle; kehottaa vahvistamaan edelleen EU:hun yhdentymisestä vastaavan viraston roolia ja valmiuksia, jotta se voi suoriutua täysin kaikista vakautus- ja assosiaatiosopimuksen täytäntöönpanoon ja yleisesti ottaen liittymisprosessiin liittyvistä koordinointitehtävistään;

6.  on tyytyväinen vakautus- ja assosiaatiosopimuksen mukautuspöytäkirjan allekirjoittamiseen ja toteaa, että pöytäkirjaa on määrä soveltaa väliaikaisesti 1. helmikuuta 2017 alkaen; toteaa, että samalla otetaan automaattisesti uudelleen käyttöön yksipuoliset kaupan toimenpiteet, joita on lykätty 1. tammikuuta 2016 alkaen; odottaa, että pöytäkirjan ratifiointi sujuu ripeästi ja kitkattomasti;

7.  pitää valitettavana, että parlamentaarisen vakautus- ja assosiaatiovaliokunnan työjärjestystä ei ole vieläkään hyväksytty, mikä johtuu yrityksistä sisällyttää työjärjestykseen etninen sulkumekanismi, minkä vuoksi Bosnia ja Hertsegovina on ainoa laajentumisprosessissa mukana oleva maa, jonne tällaista valiokuntaa ei ole voitu perustaa asianmukaisella tavalla; kehottaa Bosnia ja Hertsegovinan parlamentin johtavia elimiä etsimään viipymättä ratkaisua, jotta maa täyttää EU:n toimielin- ja sääntelykehyksen vaatimukset ja jotta se voi toteuttaa liittymisprosessin merkityksellistä parlamentaarista valvontaa; muistuttaa, että vakautus- ja assosiaatiosopimus edellyttää työjärjestyksen hyväksymistä ja että tämän laiminlyönti merkitsee vakautus- ja assosiaatiosopimuksen rikkomista;

8.  on tyytyväinen joihinkin Etyjin/ODIHR:n suositusten mukaisiin vaalilainsäädännön parannuksiin; panee merkille, että 2. lokakuuta 2016 järjestetyt paikallisvaalit sujuivat yleisesti ottaen asianmukaisesti; pitää valitettavana, että vielä kuuden vuoden jälkeenkään Mostarin asukkaat eivät voi poliittisten johtajien välisten kiistojen jatkumisen vuoksi käyttää demokraattista oikeuttaan valita paikalliset edustajansa; kehottaa panemaan ripeästi täytäntöön Mostaria koskevan perustuslakituomioistuimen tuomion muuttamalla vaalilainsäädäntöä ja kaupungin perussääntöä; tuomitsee ankarasti vaalitoimitsijoihin Stolacissa kohdistuneen väkivallan, jota ei voida hyväksyä, ja kehottaa toimivaltaisia viranomaisia ratkaisemaan tilanteen oikeusvaltioperiaatetta kunnioittamalla, mikä sisältää kaikkien väkivaltaisuuksien tai vaaleihin liittyvien sääntöjenvastaisuuksien tutkinnan sekä rikoksiin syyllistyneiden syytteeseen asettamisen; panee merkille, että Bosnia ja Hertsegovinan keskusvaalilautakunta mitätöi vaalit Stolacissa, ja kehottaa järjestämään uusintavaalit demokraattisten vaatimusten mukaisesti, rauhanomaisesti ja suvaitsevaisuuden hengessä;

9.  pitää valitettavana, että julki tuotu poliittinen sitoumus korruption torjumiseksi ei ole tuottanut konkreettisia tuloksia; korostaa, että korkean profiilin tapauksissa ei ole saatu tuloksia ja että oikeudellinen ja institutionaalinen kehys sellaisen järjestelmätason korruption torjumiseksi, joka liittyy esimerkiksi puolueiden rahoitukseen, julkisiin hankintoihin, eturistiriitoihin ja varoja koskeviin ilmoituksiin, on heikko ja riittämätön; panee merkille korruption vastaisten toimintasuunnitelmien hyväksymisessä ja korruption torjunnasta vastaavien elinten perustamisessa hallinnon eri tasoilla saavutetun edistyksen ja kehottaa panemaan nämä päätökset täytäntöön johdonmukaisesti ja ripeästi; panee huolestuneena merkille, että pirstoutuminen ja heikko virastojen välinen yhteistyö heikentävät korruption vastaisten toimien tehokkuutta; kehottaa lisäämään erikoistumista poliisi- ja oikeuslaitoksessa asianmukaisten koordinointikanavien välityksellä; korostaa tarvetta saavuttaa tuloksia puolueiden ja vaalikampanjoiden rahoituksen tehokkaassa valvonnassa, jotta kehitetään avoimia palvelukseenottomenettelyjä laajemmalla julkisella sektorilla ja poistetaan korruptio julkisista hankintamenettelyistä;

10.  korostaa, että vuoden 2013 väestölaskennan tulokset ovat tärkeä perusta riittävän vastauksen antamiseksi komission kyselyyn ja niillä on olennainen merkitys tehokkaalle sosioekonomiselle suunnittelulle; on tyytyväinen kansainvälisen valvontaoperaation loppuarvioon, jonka mukaan Bosnia ja Hertsegovinan väestölaskenta toteutettiin kaikilta osin kansainvälisten normien mukaisesti; pitää valitettavana, että Serbitasavalta kieltäytyi tunnustamasta väestölaskennan tuloksia laillisiksi ja että sen viranomaiset julkaisivat omat tuloksensa, jotka poikkeavat Bosnia ja Hertsegovinan tilastokeskuksen vahvistamista tuloksista; kehottaa Serbitasavallan viranomaisia harkitsemaan toimintatapaansa uudelleen; kehottaa Bosnia ja Hertsegovinan tilastovirastoja edistymään merkittävästi tällä keskeisellä alalla ja mukauttamaan tilastonsa ja menetelmänsä Eurostatin standardeihin;

11.  muistuttaa, että ammattimainen, tehokas ja pätevyyteen perustuva julkishallinto on yhdentymisprosessin kannalta perustavan tärkeä kaikille valtioille, jotka haluavat EU:n jäseniksi; on huolissaan julkishallinnon jatkuvasta pirstoutuneisuudesta ja politisoinnista, joka vaikeuttaa institutionaalisia ja lainsäädännöllisiä uudistuksia ja tekee julkisten palvelujen tarjoamisesta kansalaisille hankalaa ja kallista; kehottaa soveltamaan kiireellisesti yhdenmukaistetumpaa lähestymistapaa toimintapolitiikkojen laatimiseen ja koordinointiin hallinnon kaikilla tasolla, vähentämään julkishallinnon ja julkisen sektorin politisointia, parantamaan keskipitkän aikavälin suunnittelua ja laatimaan julkista varainhoitoa koskevan selkeän strategian;

12.  toteaa jälleen olevansa huolissaan siitä, että maa on yhä pirstoutunut neljään eri oikeusjärjestelmään; korostaa, että oikeuslaitoksen mahdolliset jäljellä olevat puutteet on korjattava ripeästi ja oikeuslaitoksen tehokkuutta ja riippumattomuutta on vahvistettava, myös vähentämällä oikeuslaitoksen politisointia, ja että oikeuslaitoksessa esiintyvää korruptiota on torjuttava; toteaa, että on myös toteutettava asianmukaisia menettelyjä tuomioistuinten päätösten täytäntöönpanemiseksi; kehottaa hyväksymään kiireellisesti toimintasuunnitelman vuosien 2014–2018 oikeusalan uudistuksen täytäntöönpanosta; kehottaa panemaan täysimääräisesti täytäntöön lasten suojelua koskevan lainsäädännön ja takaamaan lapsille tehokkaat oikeussuojakeinot; suhtautuu myönteisesti valtion tasolla hyväksyttyyn lakiin maksuttomasta oikeusavusta, korkean tason tuomari- ja syyttäjäneuvoston laatimiin suuntaviivoihin eturistiriitojen ehkäisemisestä ja koskemattomuutta koskevien suunnitelmien ja kurinpitotoimien laatimiseen;

13.  kehottaa parantamaan yleisesti oikeuslaitoksen tehokkuutta, lisäämään uusien tuomareiden ja syyttäjien valintaprosessin avoimuutta ja puolueettomuutta sekä vahvistamaan oikeuslaitoksen vastuuvelvollisuutta ja lahjomattomuutta koskevia mekanismeja; korostaa tarvetta vahvistaa mekanismeja, joilla ehkäistään eturistiriitoja, ja perustaa mekanismeja, joilla varmistetaan oikeuslaitoksen rahoituskertomusten ja varallisuutta koskevien ilmoitusten avoimuus; panee merkille oikeusasioista käytävän jäsennellyn vuoropuhelun roolin Bosnia ja Hertsegovinan oikeuslaitoksen puutteiden ratkaisemisessa; kehottaa löytämään lainsäädännöllisen ratkaisun, jonka avulla voidaan seurata tapausten käsittelyn tehokkuutta koko Bosnia ja Hertsegovinan alueella;

14.  pitää valitettavana, että suuri määrä perustuslakituomioistuimen päätöksiä on panematta täytäntöön, mukaan lukien Mostarin kansalaisten demokratian perusoikeuksien kunnioittamista eli äänestämistä paikallisvaaleissa koskeva päätös; vaatii panemaan kaikki nämä päätökset ripeästi täytäntöön; korostaa erityisesti perustuslakituomioistuimen Serbitasavallan päivää koskevaa päätöstä, joka torjuttiin 25. syyskuuta 2016 järjestetyssä kansanäänestyksessä; katsoo tämän rikkovan vakavalla tavalla Daytonin rauhansopimusta ja loukkaavan oikeuslaitosta ja oikeusvaltioperiaatetta; korostaa tarvetta vuoropuheluun yksipuolisten aloitteiden sijasta; korostaa, että nationalistinen ja populistinen retoriikka ja toiminta ovat kehityksen vakavia esteitä ja että oikeusvaltioperiaatteen ja maan perustuslaillisen kehyksen kunnioittaminen on ensiarvoisen tärkeää EU:hun johtavalla tiellä etenemiseksi sekä rauhan ja vakauden säilyttämiseksi Bosnia ja Hertsegovinassa;

15.  tuomitsee jyrkästi Serbitasavallan järjestyslain, joka on edelleen voimassa ja joka heikentää kokoontumisvapauden, yhdistymisvapauden ja tiedotusvälineiden vapauden kaltaisia keskeisiä demokraattisia oikeuksia, sekä Serbitasavallan kuolemanrangaistusta koskevan määräyksen; kehottaa panemaan tiedonsaannin vapautta koskevan lain täysimääräisesti täytäntöön; kehottaa viranomaisia panemaan ripeästi täytäntöön kyberrikollisuutta koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen lisäpöytäkirjan, joka koskee tietokonejärjestelmien avulla toteutettavan rasistisen ja muukalaisvihamielisen toiminnan kriminalisointia;

16.  kehottaa kaikkien osapuolten johtajia olemaan käyttämättä yhteiskuntaa polarisoivaa ja eripuraa lietsovaa nationalistista ja separatistista kieltä sekä olemaan toteuttamatta toimia, joilla kyseenalaistetaan maan yhteenkuuluvuus, suvereniteetti ja koskemattomuus; kehottaa heitä sen sijaan sitoutumaan tosissaan uudistuksiin, joilla parannetaan kaikkien Bosnia ja Hertsegovinan kansalaisten sosioekonomista asemaa, luodaan demokraattinen, osallistava ja toimiva valtio ja autetaan maata lähentymään EU:ta;

17.  korostaa, että perustuslakituomioistuin teki hiljattain tärkeän päätöksen periaatteesta, jonka mukaan maan kolmella kansanryhmällä on valtion muodostavien kansojen tasa-arvoinen asema, joten ne voivat valita omat lailliset poliittiset edustajansa siten, että niillä on oikeutettu ja suhteellinen edustus Bosnia ja Hertsegovinan federaation parlamentin alahuoneessa;

18.  panee tyytyväisenä merkille yhteistyön sotarikosasioissa entisen Jugoslavian alueen kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICTY) kanssa ja kannustaa lisäämään alueellista yhteistyötä sotarikosasioiden käsittelemisessä; on huolissaan siitä, että sotarikosasioiden käsittelyssä sovelletaan erilaisia oikeusperiaatteita; suhtautuu myönteisesti siihen, että käsittelemättä olleita paikallisia sotarikosasioita käsitellään ja että seksuaalista väkivaltaa sisältäneiden sotarikosten onnistuneessa syyttämismenettelyssä on edistytty jonkin verran lisää; suhtautuu myönteisesti unionin edustuston ja Bosnia ja Hertsegovinan talous- ja valtiovarainministeriön väliseen sopimukseen sotarikoksia käsittelevien Bosnia ja Hertsegovinan syyttäjänvirastojen ja tuomioistuinten toiminnan rahoittamisesta;

19.  tuomitsee jyrkästi Serbitasavallan kansalliskokouksen lokakuussa 2016 tekemän päätöksen ilmaista arvostuksensa sotarikoksista tuomituille Serbitasavallan entisille johtajille; vaatii kiireellisesti kunnioittamaan sotarikosten uhreja ja edistämään sovintoprosessia; muistuttaa kaikkia Bosnia ja Hertsegovinan poliittisia johtajia ja toimielimiä siitä, että näillä on velvollisuus arvioida sodan aikaisia tapahtumia puolueettomasti totuuden ja sovintoprosessin hyväksi, jotta vältetään oikeuslaitoksen väärinkäyttö poliittisiin tarkoitusperiin;

20.  on tyytyväinen seksuaalista väkivaltaa sisältäneiden sotarikosten syyttämismenettelyssä tapahtuneeseen edistymiseen ja kehottaa toimivaltaisia viranomaisia parantamaan konflikteihin liittyvän seksuaalisen väkivallan uhrien oikeussuojakeinoja muun muassa tarjoamalla heille mahdollisuuden maksuttomaan oikeusapuun sekä psykologisiin ja terveyspalveluihin ja parempia korvauksia ja jatkotoimia; vaatii takeita siitä, että tällaisten uhrien oikeudet korvauksiin tunnustetaan johdonmukaisesti;

21.  panee merkille, että pakolaisten ja Bosnian sodan takia maan sisäisesti siirtymään joutuneiden henkilöiden osalta on saavutettu jonkin verran edistystä omistus- ja hallintaoikeuksien palauttamisessa sekä talojen jälleenrakentamisessa; kehottaa toimivaltaisia viranomaisia edistämään heidän kestävää paluutaan, pääsyään terveydenhuollon, työllisyyden, sosiaaliturvan ja koulutuksen piiriin ja kiinnittämään enemmän huomiota vahingonkorvauksiin omaisuudesta, jota ei voida palauttaa;

22.  on huolissaan siitä, että sodan vuoksi kadonneita henkilöitä on edelleen paljon; kehottaa toimivaltaisia viranomaisia selvittämään päättäväisemmin heidän kohtaloaan myös tehostamalla kummankin entiteetin välistä yhteistyötä; korostaa, että tämän kysymyksen ratkaiseminen on äärimmäisen tärkeää sovinnon ja vakauden saavuttamiseksi alueella;

23.  on huolestunut Bosnia ja Hertsegovinan terveydenhuoltojärjestelmän tilanteesta, sillä se on yksi maan korruptoituneimmista järjestelmistä; kehottaa viranomaisia valvomaan tilannetta, jotta hoitoon pääsyssä ei tapahdu syrjintää;

24.  panee merkille, että järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa on edistytty jonkin verran; on kuitenkin huolissaan siitä, että järjestäytynyttä rikollisuutta ei torjuta yhdenmukaisella tavalla, mikä on seurausta useiden eritasoisten lainvalvontaviranomaisten useista erilaisista toimintasuunnitelmista; korostaa, että virastojen välistä yhteistyökehystä on edelleen vahvistettava; suhtautuu myönteisesti yhteisiin tutkimuksiin mutta kehottaa lisäämään operaatioiden koordinointia ja parantamaan tietojen vaihtoa; kehottaa tehostamaan lainvalvontaelinten valmiuksia, myös terrorismin torjunnassa; kehottaa toimivaltaisia viranomaisia toteuttamaan toimenpiteitä, jotka koskevat terrorismin rahoittamisen ja rahanpesun torjuntaa, ja edistämään talousrikostutkinnan valmiuksia; suhtautuu myönteisesti Europolin kanssa allekirjoitettuun operatiivista ja strategista yhteistyötä koskevaan sopimukseen, jonka tavoitteena on torjua rajatylittävää rikollisuutta muun muassa vaihtamalla tietoja ja suunnittelemalla yhteisesti operatiivista toimintaa; kehottaa tekemään yhteistyösopimuksen myös Eurojustin kanssa;

25.  korostaa tarvetta tehostaa ihmiskaupan torjuntaa; kehottaa federaatiota tekemään rikoslainsäädäntöön pikaisia muutoksia kaikkien ihmiskaupan muotojen kieltämiseksi ja toteaa, että ihmiskaupan uhreista 80 prosenttia on naisia ja lapsia;

26.  kehottaa vahvistamaan mekanismeja muuttoliikettä koskevien tietojen keräämistä, jakamista ja analysointia varten, sillä tilastojen mukaan Bosnia ja Hertsegovinaan saapuu yhä enemmän ihmisiä korkean muuttoriskin maista; kehottaa toimivaltaisia viranomaisia kohtelemaan kaikkia turvapaikkaa hakevia ja maan kautta kulkevia pakolaisia ja muita muuttajia kansainvälisen oikeuden ja EU:n lainsäädännön mukaisesti sekä kehittämään edelleen muuttoliikettä ja turvapaikka-asioita koskevaa sääntelykehystä, parantamaan keskeisten toimielinten välistä koordinointia ja kehittämään tarvittavia valmiuksia; kehottaa komissiota jatkamaan muuttoliikettä koskevien asioiden käsittelyä kaikkien Länsi-Balkanin maiden kanssa, jotta varmistetaan EU:n ja kansainvälisten normien noudattaminen;

27.  korostaa, että maan poliittinen polarisoituminen ja etenkin nuorten sosioekonomisen tilanteen heikkeneminen kasvattavat radikalismin leviämisen uhkaa; kehottaa tehostamaan kiireesti ponnisteluja radikalisoitumisen torjumiseksi ja ryhtymään lisätoimiin vierastaistelijoiden virtojen sekä radikalisoitumisen edistämiseen tarkoitetun jäljittämättömissä olevan rahan kanavoiden havaitsemiseksi, ehkäisemiseksi ja katkaisemiseksi, muun muassa tekemällä tiivistä yhteistyötä jäsenvaltioiden ja alueen maiden asiaankuuluvien viranomaisten kanssa ja panemalla täytäntöön asiaankuuluvat lait; kehottaa parantamaan turvallisuus-, tiedustelu- ja poliisitoimien koordinointia; kannustaa tuomitsemaan määrätietoisesti vihapuheen ja ääriliikkeiden ideologioiden levittämisen sosiaalisen median välityksellä; kehottaa perustamaan nopeasti radikalisoitumisen torjuntaa ja nuorten radikalisoitumisen ehkäisemistä koskevia ohjelmia yhteistyössä kansalaisyhteiskunnan kanssa kattavan ihmisoikeuskasvatuksen avulla, jotta autetaan purkamaan radikalisoitumista koskevaa propagandaa ja luodaan sosiaalista yhteenkuuluvuutta lasten ja nuorten keskuudessa; kannustaa tässä yhteydessä nuoria osallistumaan enemmän demokraattiseen poliittiseen prosessiin; kehottaa toimivaltaisia viranomaisia torjumaan uskonnollista ääriajattelua; panee huolestuneena merkille, että radikalisoituneita yhteisöjä on eri puolilla maata, ja korostaa uskonnollisten johtajien, opettajien ja koko koulujärjestelmän merkitystä tässä asiassa; korostaa edelleen tarvetta tarjota välineitä, joiden avulla ihmiset voidaan kuntouttaa ja sopeuttaa takaisin yhteiskuntaan, ja kehottaa kehittämään ja tehostamaan radikalisoitumisen torjunnan välineitä;

28.  panee merkille turvallisuutta ja puolustusta käsittelevän parlamentaarisen sekavaliokunnan aktiivisen sitoutumisen Bosnia ja Hertsegovinan asevoimien demokraattisen valvonnan varmistamisessa; panee huolestuneena merkille kansalaisten laittomasti hallussaan pitämät suuret ase- ja ampumatarvikevarastot ja kehottaa hävittämään kaikki nämä aseet; on lisäksi huolissaan asevoimien vastuulla olevista suurista mutta riittämättömästi varastoiduista ampumatarvike- ja asevarastoista; painottaa, että on tärkeää torjua asekauppaa, ja kehottaa vahvistamaan tässä tarkoituksessa EU:n ja Bosnia ja Hertsegovinan välistä yhteistyötä; suosittaa kokonaisvaltaista toimintatapaa, jotta voidaan ratkaista jäljellä olevat haasteet maan puhdistamiseksi miinoista vuoteen 2019 mennessä;

29.  pitää välttämättömänä kansalaisten entistä suurempaa osallistumista päätöksentekoon ja kansalaisten, myös nuorten, parempaa osallistamista EU:hun liittymistä koskevassa prosessissa; vaatii jälleen kerran luomaan kansalaisjärjestöjen kanssa avoimia ja osallistavia julkisen kuulemisen mekanismeja ja soveltamaan niitä kaikilla hallinnon tasoilla sekä ottamaan käyttöön avoimet ja syrjimättömät menettelyt julkisen rahoituksen myöntämiseksi kansalaisjärjestöille; panee merkille, että kansalaisyhteiskunta on pirstoutunut ja institutionaalisesti ja taloudellisesti heikko, mikä vaikuttaa sen kestävyyteen ja riippumattomuuteen; pyytää lisäämään EU:n tukea, parantamaan hallituksen ja kansalaisyhteiskunnan järjestöjen välisiä yhteistyömekanismeja ja myös kehittämään strategisen yhteistyökehyksen sekä lisäämään kansalaisjärjestöjen konkreettista osallistumista EU:hun liittymistä koskevaan prosessiin; tuomitsee kansalaisjärjestöjen edustajiin ja ihmisoikeuksien puolustajiin kohdistuvat toistuvat mustamaalauskampanjat ja väkivaltaiset hyökkäykset;

30.  korostaa, että ihmisoikeuksien noudattamista koskevia strategisia, oikeudellisia, institutionaalisia ja poliittisia toimintakehyksiä on parannettava huomattavasti; kehottaa hyväksymään maan laajuisen strategian ihmisoikeuksista ja syrjintäkiellosta ja toteuttamaan uusia toimenpiteitä, joilla varmistetaan Bosnia ja Hertsegovinan allekirjoittamien ja ratifioimien kansainvälisten ihmisoikeusasiakirjojen tehokas täytäntöönpano; kehottaa hyväksymään nopeasti Bosnia ja Hertsegovinan oikeusasiamiestä koskevan uudistuslain; kehottaa noudattamaan kansainvälisen koordinointikomitean ja Venetsian komission suosituksia lakia hyväksyttäessä; on huolissaan siitä, ettei oikeusasiamiehen toimisto toimi asianmukaisesti, mikä johtuu pääasiassa puutteellisista henkilöresursseista ja tiukoista taloudellisista rajoituksista; kehottaa Bosnia ja Hertsegovinan federaation ja Serbitasavallan viranomaisia helpottamaan ihmisoikeusasiamiehen työtä;

31.  on huolissaan vammaisten henkilöiden syrjinnän jatkumisesta työllisyyden, koulutuksen ja terveydenhuollon saatavuuden aloilla; kehottaa hyväksymään vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yhtenäisen kansallisen toimintasuunnitelman; kehottaa laatimaan kattavan ja yhtenäisen strategian romaniyhteisön sosiaalista osallistamista ja edustusta varten; kehottaa parantamaan sosiaaliavustusten kohdentamista, jotta ne saavuttavat kaikkein haavoittuvimman väestönosan; suhtautuu myönteisesti siihen, että osa hallituksista ja parlamenteista on alkanut keskustella hlbti-henkilöiden oikeuksista ja laatia erityistoimia heidän suojelemisekseen; pyytää takaamaan hlbti-yhteisöjen turvallisuuden ja kokoontumisoikeuden; suhtautuu myönteisesti Bosnia ja Hertsegovinan syrjinnän vastaiseen lakiin tehtyihin muutoksiin, joilla lueteltuihin syrjintäperusteisiin lisättiin ikä, vammaisuus, seksuaalinen suuntautuminen ja sukupuoli-identiteetti; vaatii lain asianmukaista täytäntöönpanoa; on tyytyväinen viharikosten kieltämiseen Bosnia ja Hertsegovinan federaation rikoslainsäädäntöön tehdyissä lisäyksissä; kannustaa sisällyttämään viharikoksia koskevat kurssit poliisien, syyttäjien ja tuomareiden opetussuunnitelmiin ja koulutusohjelmiin sekä parantamaan poliisi- ja oikeusviranomaisten välistä yhteistyötä viharikoksia koskevassa syytteeseenpanossa; kehottaa jälleen kumoamaan Serbitasavallan perustuslakiin sisältyvän kuolemanrangaistusta koskevan määräyksen;

32.  pyytää vahvistamaan edelleen lastensuojelujärjestelmiä, jotta voidaan ehkäistä lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa, kaltoinkohtelua, laiminlyömistä ja hyväksikäyttöä sekä puuttua niihin; suosittelee kohdentamaan enemmän varoja ehkäisytoimiin sekä tehostamaan yhteisötason hallinnon koordinointia lastensuojelun alalla; kehottaa panemaan täytäntöön Bosnia ja Hertsegovinan lapsia koskevan toimintasuunnitelman vuosiksi 2015–2018;

33.  panee merkille, että vähemmistöjen suojelua koskeva sääntelykehys on pitkälti jo toteutettu ja Euroopan neuvoston kansallisten vähemmistöjen suojelua koskevan puiteyleissopimuksen mukainen; on tyytyväinen federaation Bosnia ja Hertsegovinassa elävien kansallisten vähemmistöjen neuvoston uudelleenaktivointiin; on huolissaan siitä, että valtion ja entiteettien välinen koordinointi on ollut jatkuvasti puutteellista, minkä vuoksi voimassa olevia lakeja ei ole pantu täytäntöön eikä kansallisten vähemmistöjen strategista foorumia valtion tasolla ole vielä toteutettu; pitää valitettavana, että kansallisten vähemmistöjen osallistuminen poliittisiin ja julkisiin keskusteluihin ja tiedotusvälineisiin sekä niissä esiintyminen on edelleen vähäistä;

34.  kehottaa ryhtymään lisätoimenpiteisiin, joilla edistetään sukupuolten tasa-arvoa ja lisätään naisten osallistumista poliittiseen, julkiseen ja työelämään, parannetaan heidän sosioekonomista asemaansa ja vahvistetaan yleisesti ottaen naisten oikeuksia; panee merkille, että sukupuolten tasa-arvon mahdollistavat säännökset on pitkälti hyväksytty, mutta niiden täytäntöönpano on edelleen tehotonta; panee huolestuneena merkille, että työelämässä harjoitetaan edelleen äitiyteen perustuvaa syrjintää ja että entiteetit ja kantonit eivät ole yhdenmukaistaneet äitiys- ja vanhempainlomaa koskevaa lainsäädäntöään; korostaa lisäksi, ettei voimassa olevia aktiivisia työmarkkinatoimenpiteitä, joiden tarkoituksena on työllistää pitkäaikaistyöttömiä ja haavoittuvia ryhmiä, kuten vammaisia henkilöitä, toteuteta tehokkaasti; korostaa sen merkitystä, että parannetaan tyttöjen ja etenkin romaniyhteisöön kuuluvien tyttöjen perusasteen ja toisen asteen opintojen loppuunsaattamisastetta;

35.  korostaa, että on tärkeää panna tehokkaasti täytäntöön sukupuoleen perustuvan väkivallan ehkäisemistä ja sukupuoleen perustuvalta väkivallalta suojelemista koskeva lainsäädäntö niiden perheväkivallalta suojelua koskevien kansainvälisten yleissopimusten mukaisesti, jotka Bosnia ja Hertsegovina on allekirjoittanut ja ratifioinut; suhtautuu myönteisesti toimivaltaisten viranomaisten sitoumukseen panna täytäntöön Istanbulin sopimus eli Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan sekä perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta; kehottaa yhdenmukaistamaan lainsäädännön ja toimintapolitiikan tämän yleissopimuksen kanssa; kehottaa myös tiedottamaan väkivallasta selviytyneille naisille saatavilla olevista tuki- ja avustusmuodoista sekä perustamaan kriisikeskuksia raiskauksen tai muunlaisen seksuaalisen väkivallan uhreille; on huolissaan sukupuoleen perustuvan väkivallan puutteellisesta rekisteröimisestä;

36.  pitää valitettavana, että Bosnia ja Hertsegovina rikkoo yhä Euroopan ihmisoikeussopimusta, sillä maa ei ole pannut täytäntöön asioissa Sejdić-Finci, Zornić ja Pilav annettuja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomioita; kehottaa päättäväisesti ja kiireesti edistymään tässä asiassa, jotta maa voi edetä tiellään kohti EU:n jäsenyyttä; korostaa, että näiden tuomioiden täytäntöönpano edistäisi demokraattista ja toimivaa yhteiskuntaa, jossa taataan kaikkien yhtäläiset oikeudet; muistuttaa, että tuomioiden täytäntöönpanon laiminlyöminen mahdollistaa kansalaisten avoimen syrjimisen Bosnia ja Hertsegovinassa ja on ristiriidassa EU:n arvojen kanssa;

37.  on huolissaan toimittajien poliittisesta painostamisesta ja uhkailusta, johon on liittynyt myös fyysisiä ja sanallisia hyökkäyksiä ja johon ovat syyllistyneet myös korkea-arvoiset virkamiehet tai entiset virkamiehet, sekä tiedotusvälineiden omistajuuteen liittyvästä avoimuuden puutteesta; on huolissaan myös kunnianloukkauksia koskevien siviilikanteiden käyttämisestä kriittisiä tiedotusvälineitä ja toimittajia vastaan; korostaa, että toimittajia vastaan kohdistuneet hyökkäykset on tutkittava ja että asianmukaiset oikeudelliset jatkotoimet on taattava; kehottaa viranomaisia tuomitsemaan yksiselitteisesti kaikki toimittajiin ja tiedotusvälineisiin kohdistuvat hyökkäykset ja varmistamaan, että tällaiset tapaukset tutkitaan perusteellisesti ja vastuulliset tuodaan oikeuden eteen; kehottaa toteuttamaan lisätoimenpiteitä sen takaamiseksi, että sananvapautta, lehdistönvapautta ja tiedonsaannin vapautta sekä verkossa että sen ulkopuolella kunnioitetaan täysimääräisesti; kehottaa Bosnia ja Hertsegovinan viranomaisia toteuttamaan kiireellisiä toimenpiteitä ja estämään julkisen palvelun tehtävää hoitavien tiedotusvälineiden romahtamisen; kehottaa toimivaltaisia viranomaisia varmistamaan kolmen julkisen yleisradioyhtiön riippumattomuuden ja rahoituksen vakauden sekä viestinnän sääntelyviranomaisen poliittisen, toiminnallisen ja rahoituksellisen riippumattomuuden ja avoimuuden; kehottaa toimivaltaisia viranomaisia varmistamaan tiedotusvälineiden moniarvoisuuden ja varmistamaan yleisradiotoiminnan kaikilla Bosnia ja Hertsegovinan virallisilla kielillä; kehottaa viimeistelemään digitalisoinnin toteuttamisen ja laatimaan laajakaistastrategian;

38.  on yhä huolissaan koulutusjärjestelmän pirstoutumisen, erottelun, tehottomuuden ja monimutkaisuuden jatkumisesta; kehottaa hyväksymään maan laajuiset yhteiset koulutusvaatimukset, jotka edistävät maan yhteenkuuluvuutta; kehottaa parantamaan koordinointia opetushallinnon eri tasojen välillä, jotta edistetään osallistavaa ja syrjimätöntä koulutusjärjestelmää ja edistetään yhteistyötä yli kulttuuristen, uskonnollisten ja etnisten rajojen; kehottaa viranomaisia edistämään suvaitsevaisuutta, vuoropuhelua ja kulttuurien välistä yhteisymmärrystä etnisten ryhmien välillä; kehottaa toteuttamaan konkreettisia toimenpiteitä, joilla parannetaan koulutusjärjestelmän tehokkuutta ja poistetaan erottelevat käytännöt ja taataan yhtäläiset koulutusmahdollisuudet kaikilla Bosnia ja Hertsegovinan virallisilla kielillä; on yhä huolissaan koulunsa keskeyttävien suuresta määrästä ja siitä, että suuri määrä romanioppilaita jättää yhä koulunkäynnin kesken; pitää valitettavana, että ilmiötä, jossa on kaksi koulua saman katon alla, monoetnisiä kouluja sekä muita kouluissa ilmeneviä erottelun ja syrjinnän muotoja on pystytty käsittelemään kovin hitaasti;

39.  suhtautuu myönteisesti toimenpiteisiin työlainsäädännön nykyaikaistamiseksi, liiketoimintaympäristön parantamiseksi ja rahoitusalan heikkouksien ratkaisemiseksi uudistusohjelman puitteissa; panee tyytyväisenä merkille myös rekisteröityjen työsuhteiden määrän kasvun ja toimenpiteet, joilla on vahvistettu talouspolitiikan koordinointia; suhtautuu myönteisesti IMF:n kanssa sovittuun kolmivuotiseen laajennettuun rahoitusjärjestelyyn, jonka odotetaan parantavan entisestään liiketoimintaympäristöä, vähentävän hallinnon kokoa ja suojelevan rahoitusalaa; pitää valitettavana yhtenäisen talousalueen puuttumista, mikä haittaa liiketoimintaympäristöä, suoria ulkomaisia investointeja ja pk-yrityksiä; kehottaa käsittelemään näitä kysymyksiä yhdenmukaisen ja koordinoidun teollisuutta ja pk-yrityksiä koskevan maan laajuisen toimintapolitiikan mukaisesti; kehottaa toimivaltaisia viranomaisia hahmottelemaan kiireellisesti koordinoituja toimenpiteitä, joilla vahvistetaan oikeusvaltioperiaatetta, yksinkertaistetaan sopimusten täytäntöönpanoon liittyviä menettelyjä ja torjutaan korruptiota taloudessa;

40.  suhtautuu myönteisesti työttömyyden hienoiseen vähentymiseen; on kuitenkin huolissaan siitä, että työttömyys on edelleen luonteeltaan pitkälti rakenteellista ja että nuorisotyöttömyyden taso on yhä korkea, mistä aiheutuu suuresti aivovientiä; kannustaa Bosnia ja Hertsegovinaa osallistumaan aktiivisesti erilaisiin alueen nuorille tarkoitettuihin ohjelmiin esimerkiksi Länsi-Balkanin nuorille suunnatun myönteisen toimintasuunnitelman tai nuorisoasioissa tehtävää alueellista yhteistyötä varten perustetun toimiston yhteydessä; kehottaa toimivaltaisia viranomaisia vahvistamaan edelleen nykyistä lainsäädäntöä ja laatimaan aktiivisia työvoimapoliittisia toimia, jotka on kohdistettu erityisesti nuorille, naisille, haavoittuville ryhmille, myös romaneille, sekä pitkäaikaistyöttömille, sekä vahvistamaan työvoimapalvelujen valmiuksia;

41.  pitää valitettavana, että työvoimalainsäädäntö hyväksyttiin kummassakin entiteetissä kiireellisessä menettelyssä ja ilman asianmukaista vuoropuhelua työmarkkinaosapuolten kanssa; toteaa, että työntekijöiden ja ammattiyhdistysten oikeudet ovat yhä rajalliset, ja painottaa näitä koskevan lainsäädännön vahvistamisen ja yhdenmukaistamisen tarvetta koko maassa; muistuttaa, että Bosnia ja Hertsegovina on allekirjoittanut useita ILO:n yleissopimuksia, joissa muun muassa tunnustetaan työmarkkinavuoropuhelua koskevat periaatteet ja työmarkkinaosapuolten kanssa tehtävän yhteistyön merkitys; korostaa, että terveyttä ja turvallisuutta koskevia lakeja on edelleen tiukennettava ja yhdenmukaistettava koko maassa; korostaa myös tarvetta yhdenmukaistaa ja uudistaa pirstaleisia sosiaaliturvajärjestelmiä, edistää sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja varmistaa sosiaaliturva yhteiskunnan haavoittuvimmille ryhmille;

42.  panee merkille, että ympäristönsuojelua koskevan politiikan ja lainsäädännön mukauttamisessa on edistytty jonkin verran; kehottaa ponnistelemaan tehokkaasti voimassa olevan lainsäädännön asianmukaisen ja järjestelmällisen täytäntöönpanon ja sen valvonnan varmistamiseksi; korostaa tarvetta hyväksyä maan laajuinen strategia ympäristösäännöstön lähentämistä varten, parantamaan lainsäädäntökehystä sekä kehittämään hallinto- ja seurantavalmiuksia; toteaa, että ympäristötietojen saatavuutta ja yleisön osallistumista päätöksentekoprosesseihin koskeva lainsäädäntö on saatettava EU:n säännöstön mukaiseksi; kehottaa mukauttamaan kiireesti luonnonsuojelulainsäädännön EU:n säännöstöön; korostaa, että vesivoimaloiden ja vesivoimahankkeiden suunnittelussa ja rakentamisessa on noudatettava kansainvälistä ja EU:n ympäristölainsäädäntöä; kehottaa olemaan toteuttamatta vesivoimahankkeita suojelluissa luontokohteissa ja varmistamaan, etteivät ne ole luonnolle haitallisia; korostaa, että yleisön on osallistuttava ja kansalaisyhteiskuntaa on kuultava asiaa koskevissa hankkeissa; ilmaisee huolensa vähäisestä edistyksestä Bosanski Brodin öljynjalostamon toiminnasta aiheutuvan kohtuuttoman ja rajatylittävän saasteongelman ratkaisemisessa;

43.  korostaa, että EU:n painopisteenä olevien sähkön- ja kaasunsiirtoa koskevien sovittujen yhteenliitäntähankkeiden toteuttaminen naapurimaiden kanssa on viivästynyt, koska poliittinen yhteisymmärrys maan laajuisesta energiastrategiasta puuttuu; vaatii tässä yhteydessä, että hyväksytään maan laajuinen energiastrategia ja kaasua koskeva lainsäädäntökehys kolmannen energiapaketin mukaisesti, jotta Euroopan energiayhteisön pakotteet voidaan poistaa; vaatii hyväksymään maakaasulain, jonka tarkoituksena on toimitusvarmuuden parantaminen; kehottaa viranomaisia varmistamaan, että energia- ja ilmastonmuutosala mukautetaan EU:n ja kansainvälisiin normeihin ja toimintapoliittisiin tavoitteisiin;

44.  panee merkille puutteet maan infrastruktuurissa ja kannustaa jatkamaan investointeja hankkeisiin, joilla parannetaan Bosnia ja Hertsegovinan kulkuyhteyksiä maan sisällä sekä naapurimaihin; kannustaa Bosnia ja Hertsegovinan täysimääräiseen osallistumiseen yhteenliitettävyyttä koskevan EU:n toimintasuunnitelman täytäntöönpanossa; on tyytyväinen maan laajuisen liikennettä koskevan vuosien 2015–2030 puitestrategian hyväksymiseen heinäkuussa 2016; korostaa, että tämä mahdollistaisi Bosnia ja Hertsegovinan rahoituksen saannin liittymistä valmistelevasta tukivälineestä (IPA II); kehottaa viranomaisia mukauttamaan liikennettä koskevan lainsäädäntökehyksen asiaa koskevaan EU:n lainsäädäntöön, luomaan toimivia kuljetusketjuja ja poistamaan pullonkaulat liikennekäytävällä Vc sekä noudattamaan urakoitsijoiden valinnassa kilpailusääntöjä ja avoimuuden periaatetta väärinkäytösten ja korruption torjumiseksi;

45.  suhtautuu myönteisesti Bosnia ja Hertsegovinan jatkuvaan rakentavaan ja aloitteelliseen rooliin kahdenvälisen ja alueellisen yhteistyön edistämisessä; kehottaa ponnistelemaan edelleen ratkaisun löytämiseksi jäljellä olevissa kahdenvälisissä kysymyksissä, muun muassa rajakiistoissa Serbian ja Kroatian kanssa, sekä rajatylittävää ympäristön pilaantumista koskevissa tapauksissa; kehottaa Bosnia ja Hertsegovinaa nostamaan yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan (YUTP) liittyviin asiaankuuluviin EU:n julkilausumiin ja päätöksiin mukautumisastettaan nykyisestä 62 prosentista 77 prosenttiin; pitää valitettavana Bosnia ja Hertsegovinan viranomaisten päätöstä olla tukematta EU:n Venäjään kohdistamia rajoittavia toimenpiteitä sen jälkeen, kun Krim liitettiin laittomasti Venäjään; muistuttaa Bosnia ja Hertsegovinan viranomaisia siitä, että ulkopolitiikan yhtenäistäminen ja mukauttaminen on olennainen osa EU:n jäsenyyttä; pitää tärkeänä, että Bosnia ja Hertsegovinan ulkopolitiikkaa koordinoidaan EU:n ulkopolitiikan kanssa ja että EU osallistuu jatkossakin aktiivisesti turvallisuuden ylläpitämiseen Bosnia ja Hertsegovinassa; on tyytyväinen Althea-operaation jatkamiseen, jotta Bosnia ja Hertsegovinan viranomaisilla on edelleen pelotevalmiudet tilanteen niin vaatiessa samalla kun keskitytään valmiuksien kehittämiseen ja koulutukseen; on tyytyväinen myös siihen, että YK:n turvallisuusneuvosto jatkoi marraskuussa 2016 EUFOR-operaation toimeksiantoa vielä vuodella;

46.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, neuvostolle, komissiolle, Bosnia ja Hertsegovinan presidentille, Bosnia ja Hertsegovinan ministerineuvostolle, Bosnia ja Hertsegovinan parlamentille, Bosnia ja Hertsegovinan federaation ja Serbitasavallan sekä Brčkon piirikunnan hallituksille ja parlamenteille sekä kymmenen kantonin hallituksille.

(1)ETT 2016 nro 21.
(2)S/2016/911.


Talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso: vuotuinen kasvuselvitys 2017
PDF 202kWORD 54k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 15. helmikuuta 2017 talouspolitiikan eurooppalaisesta ohjausjaksosta: vuotuinen kasvuselvitys 2017 (2016/2306(INI))
P8_TA(2017)0038A8-0039/2017

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) ja erityisesti sen 121 artiklan 2 kohdan, 126 ja 136 artiklan sekä pöytäkirjan N:o 12 liiallisia alijäämiä koskevasta menettelystä,

–  ottaa huomioon pöytäkirjan N:o 1 kansallisten parlamenttien asemasta Euroopan unionissa,

–  ottaa huomioon pöytäkirjan N:o 2 toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta,

–  ottaa huomioon sopimuksen talous- ja rahaliiton vakaudesta, yhteensovittamisesta sekä ohjauksesta ja hallinnasta,

–  ottaa huomioon julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja koordinoinnin tehostamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 muuttamisesta 16. marraskuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1175/2011(1),

–  ottaa huomioon jäsenvaltioiden julkisen talouden kehyksiä koskevista vaatimuksista 8. marraskuuta 2011 annetun neuvoston direktiivin 2011/85/EU(2),

–  ottaa huomioon täytäntöönpanotoimista liiallisen makrotalouden epätasapainon korjaamiseksi euroalueella 16. marraskuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1174/2011(3),

–  ottaa huomioon liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanon nopeuttamisesta ja selkeyttämisestä annetun asetuksen (EY) N:o 1467/97 muuttamisesta 8. marraskuuta 2011 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 1177/2011(4),

–  ottaa huomioon makrotalouden epätasapainon ennalta ehkäisemisestä ja korjaamisesta 16. marraskuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1176/2011(5),

–  ottaa huomioon julkisen talouden valvonnan tehokkaasta täytäntöönpanosta euroalueella 16. marraskuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1173/2011(6),

–  ottaa huomioon alustavien talousarviosuunnitelmien seurantaa ja arviointia sekä euroalueen jäsenvaltioiden liiallisen alijäämän tilanteen korjaamisen varmistamista koskevista yhteisistä säännöksistä 21. toukokuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 473/2013(7),

–  ottaa huomioon rahoitusvakautensa osalta vakavissa vaikeuksissa olevien tai vakavien vaikeuksien uhasta kärsivien euroalueen jäsenvaltioiden talouden ja julkisen talouden valvonnan tiukentamisesta 21. toukokuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 472/2013(8),

–  ottaa huomioon 15. tammikuuta 2016 annetut neuvoston päätelmät vuotuisesta kasvuselvityksestä 2016,

–  ottaa huomioon 8. maaliskuuta 2016 annetut neuvoston päätelmät julkisen talouden vakautta koskevasta raportista 2015,

–  ottaa huomioon 17. ja 18. maaliskuuta 2016 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmät,

–  ottaa huomioon euroryhmän 9. syyskuuta 2016 antaman lausunnon yhteisistä periaatteista menojen kohdentamiseksi paremmin,

–  ottaa huomioon EKP:n vuosikertomuksen 2015,

–  ottaa huomioon komission 9. marraskuuta 2016 esittämän syksyn 2016 Euroopan talousennusteen,

–  ottaa huomioon 13. tammikuuta 2015 annetun komission tiedonannon vakaus- ja kasvusopimukseen sisältyvän jouston mahdollisimman tehokkaasta hyödyntämisestä (COM(2015)0012),

–  ottaa huomioon komission 16. marraskuuta 2016 antaman tiedonannon vuotuisesta kasvuselvityksestä 2017 (COM(2016)0725),

–  ottaa huomioon 16. marraskuuta 2016 annetun komission tiedonannon suosituksesta neuvoston suositukseksi euroalueen talouspolitiikasta (COM(2016)0726),

–  ottaa huomioon 16. marraskuuta 2016 annetun komission tiedonannon ”Euroalueelle tavoitteeksi positiivinen finanssipolitiikan viritys” (COM(2016)0727),

–  ottaa huomioon komission 16. marraskuuta 2016 antaman kertomuksen varoitusmekanismista – vuosi 2017 (COM(2016)0728),

–  ottaa huomioon kansallisten parlamenttien kanssa käydyn keskustelun, joka liittyi EU:n parlamentaariseen viikkoon vuonna 2017,

–  ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan, komission puheenjohtajan, Euroopan parlamentin puhemiehen, euroryhmän puheenjohtajan ja EKP:n pääjohtajan kertomuksen Euroopan talous- ja rahaliiton viimeistelystä,

–  ottaa huomioon 21. lokakuuta 2015 annetun komission tiedonannon toimista Euroopan talous- ja rahaliiton viimeistelemiseksi (COM(2015)0600),

–  ottaa huomioon 24. kesäkuuta 2015 antamansa päätöslauselman aiheesta talouden ohjausjärjestelmän uudelleentarkastelu: tilannekatsaus ja haasteet(9),

–  ottaa huomioon Eurofoundin Euroopan rakenneuudistuksen seurantavälineen vuosikertomuksen 2015,

–  ottaa huomioon Hangzhoussa 4.–5. syyskuuta 2016 kokoontuneiden G20-maiden johtajien tiedonannon,

–  ottaa huomioon EKP:n pääjohtajan 7. lokakuuta 2016 pidetyssä kansainvälisen valuutta- ja rahoituskomitean 34. kokouksessa antaman lausuman,

–  ottaa huomioon Pariisin ilmastokonferenssissa 12. joulukuuta 2015 hyväksytyn COP 21 -sopimuksen,

–  ottaa huomioon alueiden komitean päätöslauselman eurooppalaisen ohjausjakson 2016 täytäntöönpanosta ja vuotuista kasvuselvitystä 2017 silmällä pitäen (12. lokakuuta 2016),

–  ottaa huomioon eurooppalaisia pk-yrityksiä koskevan vuosikertomuksen 2015/2016,

–  ottaa huomioon 26. elokuuta 2016 annetun komission kertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle kaupallisissa toimissa tapahtuvien maksuviivästysten torjumisesta 16. helmikuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/7/EU täytäntöönpanosta (COM(2016)0534),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön sekä budjettivaliokunnan, ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan ja aluekehitysvaliokunnan lausunnot (A8-0039/2017),

A.  toteaa, että unionin talous on hitaasti elpymässä ja että sen kasvu on maltillista, joskin kasvua ilmenee jäsenvaltioissa epätasaisesti;

B.  ottaa huomioon, että komissio odottaa reaalisen BKT:n kasvun olevan 1,8 prosenttia koko unionissa ja 1,7 prosenttia euroalueella vuonna 2016, ja että vuoden 2017 vastaavien lukujen odotetaan olevan 1,6 prosenttia ja 1,7 prosenttia ja että vuonna 2016 valtionvelkaa oli koko unionissa 86,0 prosenttia ja euroalueella 91,6 prosenttia; ottaa huomioon, että euroalueella vaje on 1,7 prosenttia BKT:stä vuonna 2016 ja 1,5 prosenttia vuosina 2017 ja 2018;

C.  ottaa huomioon, että kulutus on nykyään kasvua edistävä keskeinen tekijä ja että sen odotetaan pysyvän sellaisena vuonna 2017; toteaa kuitenkin, että Euroopassa on edelleen huomattava investointivaje, kun investointien taso on selvästi alempana kriisiä edeltävään aikaan verrattuna;

D.  toteaa, että unionin työllisyysasteen kasvu on vakaata, joskin epätasaisesti jakautunutta ja riittämätöntä, mikä kuitenkin vähentää euroalueen työttömyyden 10,1 prosenttiin vuonna 2016 mutta ei riitä taltuttamaan merkittävästi nuorten työttömyyttä ja pitkäaikaistyöttömyyttä;

E.  toteaa, että työmarkkinatilanteen ja kasvun hidas elpyminen vaihtelee jäsenvaltioittain ja että elpyminen on edelleen haurasta ja että unionissa on edistettävä ylöspäin tapahtuvaa lähentymistä;

F.  toteaa, että kasvu on merkittävässä määrin perustunut epätavalliseen rahapolitiikkaan, mikä ei voi jatkua loputtomiin; katsoo tämän tukevan vaatimusta lähestymistavasta, jossa on kolme keihäänkärkeä: kasvua edistävät investoinnit, kestävät rakenneuudistukset ja vastuullinen finanssipolitiikka, joka perustuu kasvu- ja vakaussopimuksen johdonmukaiseen täytäntöönpanoon kaikissa jäsenvaltioissa siten, että nykyisiä joustavuuslausekkeita noudatetaan kokonaisuudessaan;

G.  toteaa, että eräillä jäsenvaltioilla on edelleen erittäin paljon yksityistä ja julkista velkaa ja että velan määrä ylittää vakaus- ja kasvusopimuksessa vahvistetun kynnysarvon, jonka mukaan velkaa saa olla enintään 60 prosenttia BKT:stä;

H.  toteaa, että euroalueen jäsenvaltioiden alustavia talousarvioesityksiä arvioinut komissio katsoi, että yksikään vuotta 2017 koskeva alustava talousarvioesitys ei poikennut erityisen selvästi vakaus- ja kasvusopimuksessa asetetuista vaatimuksista, mutta monessa tapauksessa kaavaillut julkisen talouden sopeutustoimet jäävät tai uhkaavat jäädä selvästi jälkeen siitä, mitä vakaus- ja kasvusopimuksessa edellytetään;

I.  ottaa huomioon, että komission arvioinneissa, jotka koskevat euroalueen jäsenvaltioiden alustavia talousarviosuunnitelmia vuodeksi 2017, todetaan, että ainoastaan yhdeksän jäsenvaltiota täyttää vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimukset;

J.  katsoo, että unionin jäsenvaltioiden julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyteen liittyy sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta koskevia huolenaiheita;

K.  ottaa huomioon, että sekä vastuusitoumukset että implisiittiset vastuut voivat vaikuttaa valtionvelan suuruuteen;

L.  ottaa huomioon, että vaihtotaseen ylijäämä on joissakin jäsenvaltioissa varsin merkittävä ja että makrotalouden epätasapaino on Euroopassa yhä laajamittaista;

M.  toteaa unionin edellyttävän merkittäviä investointitoimia erityisesti koulutuksen, tutkimuksen, tieto- ja viestintätekniikan ja innovoinnin saralla, sekä uusia työpaikkoja, yrityksiä ja yhtiöitä, jotta voidaan hyödyntää unionin kasvupotentiaalia ja korjata nykyinen investointivaje, jossa investoinnit ovat tasoltaan selvästi alempana kriisiä edeltävään aikaan verrattuna; katsoo, että erityisesti sääntely-ympäristön parantaminen on tämän vuoksi välttämätöntä;

N.  katsoo, että järjestämättömien lainojen suuri määrä on yhä vakava haaste monissa jäsenvaltioissa; katsoo, että luotonannon kasvu elpyy vaiheittain mutta on edelleen alle kriisiä edeltävän tason;

O.  toteaa unionin nykyisen riittämättömän maailmanlaajuisen kilpailukyyn parantamisen ja talouskasvun voimistamisen edellyttävän, että uutta politiikkojen yhdistelmää on sovellettava paremmin, että jäsenvaltioissa on toteutettava älykkäitä rakenneuudistuksia ja että sisämarkkinat on saatettava päätökseen;

P.  katsoo, että taloudet, joissa noudatetaan rankaisevampia konkurssijärjestelyjä, luopuvat lisäarvon tuottamisena ja työllisyytenä ilmenevästä potentiaalisesta kasvusta, minkä vuoksi kaikkien jäsenvaltioiden on pantava eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevan Small Business Act -aloitteen uuden mahdollisuuden periaate täysimääräisesti täytäntöön;

Q.  katsoo, että EU:n kilpailukyky riippuu merkittävässä määrin myös muista kuin hintoja koskevista tekijöistä, jotka liittyvät innovointiin, tekniikkaan ja organisatorisiin valmiuksiin, pelkkien hintojen, kustannuksien ja palkkojen sijaan;

R.  ottaa huomioon, että maksuviivästysdirektiivi 2011/7/EU suunniteltiin sellaisten yrityksien auttamiseksi, joille aiheutuu merkittäviä kustannuksia tai jotka saattavat jopa ajautua konkurssiin yksityisten ja julkisten yrityksien maksuviivästyksien vuoksi; ottaa huomioon, että ulkoisesta jälkiarvioinnista on ilmennyt, että julkiset tahot eivät vielä noudata laissa säädettyä 30 päivän maksumääräaikaa yli puolessa kaikista jäsenvaltioista; toteaa, että raportin mukaan jäsenvaltioissa, joissa pannaan täytäntöön elvytysohjelmia, on havaittu direktiivin täytäntöönpanoon liittyviä ongelmia, koska laskujen nopeaa maksamista on pitänyt tasapainottaa kertyneen velan takaisinmaksuun nähden;

1.  pitää myönteisenä, että komission vuotuisessa kasvuselvityksessä 2017 vahvistetaan uudelleen strategia, joka perustuu julkisten ja yksityisten investointien, sosiaalisesti tasapainotettujen rakenneuudistusten ja vastuullisen finanssipolitiikan hyödylliseen yhteisvaikutukseen, ja edellyttää, että tämä politiikkojen yhdistelmä pannaan paremmin täytäntöön; on samaa mieltä siitä, että kasvun ja työpaikkojen luominen edellyttää nopeampaa tahtia uudistusten hyväksymisessä maakohtaisten suositusten mukaisesti, jotta voidaan tukea talouden elpymistä; pitää siksi valitettavana maakohtaisten suosituksien täytäntöönpanoasteen alhaisuutta ja toteaa, että se oli ainoastaan neljä prosenttia vuonna 2015 oltuaan 11 prosenttia vuonna 2012; painottaa, että jäsenvaltioiden on toteutettava lisäuudistuksia, jos ne haluavat palata kasvuun ja työpaikkojen luomiseen johtavalle tielle; tukee komissiota sen asettaessa etusijalle työpaikkojen, kasvun ja investointien edistämisen unionissa;

2.  katsoo, että Euroopan keskuspankin rahapolitiikkaan luotetaan nykyisin liikaa, ja toteaa, että rahapolitiikka yksin ei riitä piristämään kasvua investointien ja kestävien rakenneuudistusten puuttuessa;

3.  on komission kanssa samaa mieltä siitä, että euroalueen olisi tukeuduttava enenevässä määrin kotimaiseen kysyntään; katsoo, että vahvempi kotimainen kysyntä olisi parempi asia euroalueen kestävän kasvun osalta;

4.  toteaa, että kasvu jatkuu maltillisena vuonna 2016 ja että kriisiä edeltävä taso ylitetään, mutta maltillista kasvua tarkasteltaessa on otettava huomioon epätavallinen rahapolitiikka ja muistettava, että kasvu on edelleen vähäistä ja jakautuu epätasaisesti jäsenvaltioiden kesken; pitää huolestuttavana, että BKT:n ja tuottavuuden kasvu eivät ole täyden potentiaalin tasolla, joten nyt ei ole aihetta itsetyytyväisyyteen; toteaa, että tämä maltillinen elpyminen edellyttää tinkimättömiä toimia, jotta kestokyky vahvistuisi kasvu- ja työllisyystilanteen parantumisen myötä;

5.  toteaa, että Yhdistyneen kuningaskunnan kansanäänestys on herättänyt epävarmuutta unionin taloudessa ja rahoitusmarkkinoilla; toteaa, että Yhdysvaltojen äskettäisen presidentinvaalin tulos on aiheuttanut yleistä poliittista epävarmuutta, jonka uskotaan vaikuttavan Euroopan talouteen erityisesti kansainvälisten kauppasuhteiden osalta;

6.  panee huolestuneena merkille globalisaation vastustuksen ja protektionismin nousun;

7.  toteaa, että vaikka työttömyys on keskimäärin alenemassa asteittain ja työssäkäyntiasteet kasvavat, monissa jäsenvaltioissa ilmenee edelleen rakenteellisia haasteita; toteaa, että pitkäaikaistyöttömien ja nuorten työttömyysluvut ovat edelleen hyvin korkeat; korostaa, että asianomaisissa jäsenvaltioissa tarvitaan osallistavia työmarkkinauudistuksia, joissa huolehditaan täysipainoisesti työmarkkinaosapuolten vuoropuhelusta, jotta nämä rakenteelliset puutteet saadaan korjattua;

8.  painottaa, että unionin ja euroalueen investointitaso on yhä kaukana kriisiä edeltävistä tasoista; katsoo, että investointivaje on paikattava yksityisillä ja julkisilla investoinneilla, ja korostaa, että kohdennettu investoiminen on ainoa tapa saada aikaan näkyviä tuloksia nopeasti ja asianmukaisessa mittakaavassa; on samaa mieltä komission kanssa siitä, että vähäisten rahoituskulujen tilanne puoltaa etupainotteisia investointeja, etenkin kun on kyse infrastruktuurista;

Investoinnit

9.  on samaa mieltä komission kanssa siitä, että rahoituksen saatavuus ja sisämarkkinoiden vahvistaminen ovat ratkaisevia yritysten innovoinnille ja kasvulle; korostaa, että uusilla pääoma- ja likviditeettivaatimuksilla, joita tarvitaan pankkialan häiriönsietokyvyn lisäämiseksi, ei pitäisi heikentää pankkien kykyä tarjota lainaa reaalitaloudelle; katsoo, että olisi toteutettava lisätoimia, joilla parannetaan pk-yrityksien rahoituksen saatavuutta; kehottaa sen vuoksi komissiota tehostamaan ponnistelujaan rahoitusympäristön parantamiseksi;

10.  korostaa, että yksityiset ja julkiset investoinnit inhimilliseen pääomaan ja sosiaaliseen infrastruktuuriin ovat erittäin tärkeitä; katsoo, että on pakottava tarve helpottaa julkisia ja yksityisiä investointeja koulutuksen, innovoinnin sekä tutkimuksen ja kehityksen kaltaisilla aloilla, jotka ovat unionin talouden kilpailukyvyn parantamisen kannalta keskeisiä tekijöitä;

11.  suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR) voimassaolon jatkamisesta ja määrän kaksinkertaistamisesta; korostaa, että maantieteellistä ja alakohtaista kattavuutta on parannettava merkittävästi, jotta sääntelyssä asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa; korostaa, että ESIRin avulla olisi hankittava rahoitusta myös rajat ylittäville hankkeille tasapainoisesti eri puolilla unionia; korostaa, että on tärkeää parantaa koordinointia jäsenvaltioiden, komission ja Euroopan investointineuvontakeskuksen välillä;

12.  kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota nopeuttamaan ja maksimoimaan Euroopan rakenne- ja investointirahastojen (ERI) käyttöä, jotta hyödynnetään kaikkia sisäisiä kasvutekijöitä ja edistetään ylöspäin suuntautuvaa lähentymistä;

13.  toteaa, että uskottavat rahoitusjärjestelmä ja rahoituslaitokset ovat olennaisia Euroopan talouden investointien ja kasvun houkuttelemiseksi; tähdentää, että nykyisen rahoitusjärjestelmän turvallisuus ja vakaus ovat parantuneet kriisiä edeltävään tasoon verrattuna; toteaa kuitenkin, että toistaiseksi ei ole paneuduttu eräisiin kiireellisiin haasteisiin, kuten finanssikriisin aikana kertyneisiin järjestämättömiin lainoihin;

14.  korostaa, että täysin toimiva pääomamarkkinaunioni voi pitkällä aikavälillä tarjota pk‑yrityksille vaihtoehtoisen rahoituskeinon, joka täydentää pankkialaa ja tuottaa monimuotoisempia rahoituslähteitä yleisesti koko talouden kannalta; kehottaa komissiota vauhdittamaan pääomamarkkinaunionia koskevaa työtä, jotta tehostetaan pääoman kohdentamista kaikkialla unionissa, syvennetään unionin pääomamarkkinoita, lisätään monimuotoisuutta sijoittajien kannalta, kannustetaan pitkän aikavälin investointia ja hyödynnetään kaikilta osin unionin innovatiivisia rahoitusvälineitä, joiden tarkoituksena on tukea pk-yrityksien pääsyä pääomamarkkinoille; korostaa, että pääomamarkkinaunionin luominen ei saisi vesittää tähänastisia saavutuksia, vaan sillä olisi pyrittävä tuottamaan viime kädessä etuja eurooppalaisille;

15.  korostaa, että investointeja varten on myönnettävä lisärahoitusta; kehottaa luomaan moitteettomasti toimivan rahoitusjärjestelmän, jossa vakautta lisäämällä ja nykyisillä rajat ylittävillä instituutioilla voidaan helpottaa likviditeetti- ja markkinatakaustoimintaa, erityisesti pk-yrityksien kannalta; toteaa lisäksi tässä yhteydessä, että kasvuyrityksillä on rahoituksen saatavuuteen liittyviä ongelmia; kehottaa komissiota määrittämään ja panemaan täytäntöön hankkeita, joilla tuetaan ja houkutellaan markkinaperusteisia investointeja tällaisia yrityksiä varten; painottaa, että pankkitoiminnan rakenneuudistuksilla ei pidä estää likviditeetin luomista;

16.  kannustaa pankkiunionin perusteelliseen ja vaiheittaiseen toteuttamiseen ja pääomamarkkinaunionin kehittämiseen pyrkien lujittamaan pankkialan häiriönsietokykyä, edistämään rahoitusvakautta, luomaan vakaan ympäristön investoinneille ja kasvulle ja välttämään euroalueen rahoitusmarkkinoiden hajautumista; korostaa tässä yhteydessä vastuuperiaatetta ja tähdentää, että moraalikatoa on vältettävä etenkin kansalaisten suojelemiseksi; kehottaa noudattamaan nykyisiä yhteisiä sääntöjä;

17.  korostaa, että julkiset ja yksityiset investoinnit ovat keskeisessä asemassa, jotta mahdollistetaan siirtyminen vähähiiliseen kiertotalouteen; muistuttaa, että unioni on sitoutunut erityisesti Pariisin sopimuksessa rahoittamaan puhtaan teknologian käyttöönottoa, uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden laajentamista sekä kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisvaltaista vähentämistä;

18.  korostaa, että luotettava investointi edellyttää vakaata sääntely-ympäristöä, joka mahdollistaa investoinnista saatavan tuoton; katsoo, että investointien houkutteleminen edellyttää ennakoitavissa olevia sääntöjä, tehokasta ja avointa julkista hallintoa, tehokkaita oikeusjärjestelmiä, yhdenvertaisia toimintaedellytyksiä ja hallinnollisen rasituksen vähentämistä; painottaa, että 40 prosentissa vuoden 2016 maakohtaisista suosituksista tarkastellaan investoinnin esteitä, joiden poistamisessa paikallis- ja alueviranomaiset voivat auttaa; kehottaa komissiota tekemään tarvittavat johtopäätökset kannanottopyynnöstä ˮfinanssipalveluja koskeva EU:n sääntelyjärjestelmäˮ byrokratian vähentämiseksi, säännöstön yksinkertaistamiseksi ja rahoitusympäristön parantamiseksi;

19.  toteaa, että tuottavuuden kasvuun ja investointiin liittyy hyödyntämätöntä potentiaalia, joka voitaisiin ottaa käyttöön, jos sisämarkkinasäännöt pantaisiin kaikilta osin täytäntöön ja tuote- ja palvelumarkkinoiden integrointia parannettaisiin; muistuttaa maakohtaisten suosituksien merkityksestä määritettäessä keskeisiä toiminta-aloja jäsenvaltioissa;

20.  on komission kanssa samaa mieltä siitä, että julkisessa keskustelussa ei aina oteta huomioon kaupankäynnistä saatavia etuja, ja korostaa, että kansainvälinen kauppa voi olla eurooppalaisille merkittävä työpaikkoja luova ala sekä kasvun välttämätön tekijä; toteaa jälleen kerran, että unionista muualle suuntautuva vienti tukee nyt yli 30:tä miljoonaa työpaikkaa; tähdentää, että kansainvälisten kauppasopimusten ei pitäisi heikentää Euroopan sääntelynormeja, sosiaalisia normeja ja ympäristönormeja, vaan johtaa pikemminkin maailmanlaajuisten normien tiukentumiseen;

21.  pitää huolestuttavana, että unionin osuus maailmanlaajuisista suorista ulkomaisista investoinneista on supistunut merkittävästi kriisin käynnistymisestä lähtien; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita nopeuttamaan toimia, joilla parannetaan investointien edellyttämää liiketoimintaympäristöä, muun muassa EU:n sisämarkkinasääntelyn täysimääräisellä täytäntöönpanolla ja sen noudattamisen valvonnalla; on samaa mieltä siitä, että maakohtaisten suosituksien mukaisesti on tärkeää nopeuttaa kestävien rakenneuudistuksien hyväksymistä, jotta parannetaan EU:n kilpailukykyä, edistetään yrityksien (erityisesti pk-yrityksien) ja investointien kannalta suotuisaa ympäristöä sekä luodaan kasvua ja työpaikkoja ja edistetään jäsenvaltioiden välistä ylöspäin tapahtuvaa lähentymistä;

22.  edellyttää, että turvataan rahoituslaitoksien pitkän aikavälin investointivalmiudet sekä vähäriskisten säästöjen ja pitkän aikavälin eläketuotteiden kannattavuus, jotta ei vaaranneta unionin kansalaisten säästöjen ja eläkejärjestelyjen kestävyyttä;

23.  painottaa, että kestäviä rakenneuudistuksia on täydennettävä koulutukseen, tutkimukseen, innovointiin, henkiseen pääomaan, etenkin uusiin taitoihin ja uuteen tietämykseen tähtäävään koulutukseen ja harjoitteluun tehtävillä pitkän aikavälin investoinneilla; katsoo, että poliittisten päättäjien, lainsäädäntövallan käyttäjien, tutkijoiden, tuottajien ja innovaattoreiden kumppanuuksia voidaan myös pitää välineenä edistää investointeja ja luoda älykästä ja kestävää kasvua sekä täydentää julkisia investointiohjelmia;

Rakenneuudistukset

24.  on samaa mieltä siitä, että jäsenvaltioiden ensisijaisena tavoitteena on edelleen oltava tuote- ja palvelumarkkinoiden, osallistavien työmarkkinoiden, terveydenhoito-, asunto- ja eläkemarkkinoiden kestävät rakenneuudistukset, jotta voidaan edistää tehokkaasti elpymistä, paneutua suureen työttömyyteen, edistää kilpailukykyä, rehtiä kilpailua ja kasvupotentiaalia ja lisätä tutkimus- ja innovointijärjestelmien tehokkuutta vesittämättä työntekijöiden oikeuksia, kuluttajansuojaa tai ympäristönormeja;

25.  toteaa, että hyvin toimivat ja tuottavat työmarkkinat, joihin liittyy tasoltaan riittävä sosiaaliturva ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu, ovat osoittaneet voivansa toipua nopeammin talouden laskusuhdanteesta; kehottaa jäsenvaltioita vähentämään työmarkkinoiden hajanaisuutta ja lisäämään työmarkkinoille osallistumista ja taitojen ajan tasalla pitämistä, myös keskittymällä selvemmin koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen, jotta voidaan parantaa työllistyvyyttä ja tuottavuutta; toteaa, että joidenkin jäsenvaltioiden on vielä tehtävä paljon uudistuksia, jotta niiden työmarkkinoista tulee häiriöitä paremmin kestäviä ja osallistavampia;

26.  korostaa, että on tärkeää käynnistää johdonmukaisten ja kestävien rakenneuudistusten toteuttaminen tai jatkaa sitä keskipitkän ja pitkän aikavälin vakauden saavuttamiseksi; painottaa, etteivät unioni ja jäsenvaltiot voi kilpailla yksinomaan yleisillä kustannuksilla tai työvoimakustannuksilla, vaan niiden on investoitava enemmän tutkimukseen, innovointiin ja kehittämiseen, koulutukseen ja osaamiseen sekä resurssitehokkuuteen niin kansallisella kuin Euroopan tasolla;

27.  on huolissaan väestönkehityksen vaikutuksista julkiseen rahoitukseen ja kestävään kasvuun, kun otetaan huomioon muun muassa alhainen syntyvyys, yhteiskuntien ikääntyminen ja maastamuutto; korostaa erityisesti väestön ikääntymisen vaikutuksia unionin eläke- ja terveydenhuoltojärjestelmiin; toteaa, että väestörakenteen erojen vuoksi näiden kehityskulkujen vaikutukset vaihtelevat jäsenvaltioittain, mutta varoittaa, että jo nyt ennakoitavissa olevat kustannukset vaikuttavat julkisen rahoituksen määrään merkittävästi;

28.  muistuttaa, että eläkejärjestelmien kestävyyden takaamisessa on tärkeää saavuttaa korkea työllisyysaste ja pitää sitä yllä; korostaa lisäksi tässä yhteydessä, että muuttajien taitoja on hyödynnettävä paremmin, jotta voidaan sopeutua työmarkkinoiden tarpeisiin;

29.  panee merkille, että jäsenvaltiot käyttävät nykyisin 5–11 prosenttia BKT:stä terveydenhuoltoon ja että määrän odotetaan seuraavilla vuosikymmenillä kasvavan huomattavasti väestörakenteen muutosten vuoksi; kehottaa komissiota keskittymään laadukkaan terveydenhuollon kustannustehokkaisiin menoihin ja huolehtimaan terveydenhuollon yleisestä saatavuudesta unionin tason yhteistyöllä ja parhaiden käytäntöjen jakamisella sekä paneutumalla maakohtaisissa suosituksissa laadukkaiden terveydenhuoltojärjestelmien kestävyyteen;

30.  kehottaa komissiota julkaisemaan säännöllisesti julkisen talouden kestävyyttä koskevia arviointeja kustakin jäsenvaltiosta ja ottamaan huomioon kaikki maakohtaiset tekijät, kuten väestörakenteen kehityksen, sekä ehdolliset, epäsuorat ja muut talousarvion ulkopuoliset velvoitteet, jotka vaikuttavat julkisen talouden kestävyyteen; suosittaa, että näistä raporteista tehdään osa vuotuisia maaraportteja; ehdottaa, että komissio laatii indikaattorin, jolla arvioidaan, kuinka julkinen talous ja vuotuiset talousarviot vaikuttavat tuleviin sukupolviin, ja ottaa huomioon tulevat vastuut ja epäsuorat talousarviovelvoitteet; katsoo, että näihin arvioihin liittyvä hallinnollinen rasite olisi pidettävä rajattuna;

31.  pitää myönteisenä, että nuorisotyöttömyys on keskimäärin vähenemässä, vaikka se on edelleen liian suurta; toteaa, että jäsenvaltioiden välillä on edelleen tuntuvia eroja, jotka edellyttävät uudistusten jatkamista, jotta voidaan helpottaa nuorten pääsemistä työmarkkinoille sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden takaamiseksi; korostaa tämän osalta nuorisotakuun merkitystä ja kehottaa jatkamaan unionin rahoitusta tälle olennaisen tärkeälle ohjelmalle; on komission kanssa samaa mieltä siitä, että jäsenvaltioilta tarvitaan aiempaa enemmän toimia nuorisotyöttömyyden torjunnassa, erityisesti nuorisotakuun tehokkuuden edistämisessä;

32.  korostaa, miten tärkeää on vastuullinen ja kasvua edistävä palkkakehitys, joka takaa hyvän ja tuottavuuden mukaisen elintason ja jossa otetaan huomioon kilpailukyky sekä tehokkaan työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun merkitys hyvin toimivalle ja sosiaaliselle markkinataloudelle;

33.  on samaa mieltä siitä, että verotuksella on tuettava investointeja ja työpaikkojen luomista; edellyttää verotusuudistuksia, joissa paneudutaan työhön kohdistuvaan verorasitteeseen, joka on Euroopassa suuri, parannetaan veronkantoa ja torjutaan veron välttelyä ja verovilppiä ja tehdään verojärjestelmistä aiempaa yksinkertaisempia, oikeudenmukaisempia ja tehokkaampia; korostaa, että verotusalalla on parannettava hallintokäytäntöjen yhteensovittamista; edellyttää jäsenvaltioiden lisäävän yhtiöverotusta koskevaa avoimuutta;

Vastuullinen finanssipolitiikka ja julkisen talouden rakenne

34.  panee merkille, että komission mielestä finanssipolitiikan kestävyys pysyy painopisteenä, ja haasteet ovat huomattavasti vähentyneet pahimman kriisin jälkeen, eivätkä ehkä ole euroalueen riskien suurin syy kokonaisuudessaan lyhyellä aikavälillä;

35.  toteaa, että komission mukaan ilmenee edelleen haasteita, kriisistä periytyviä jälkivaikutuksia ja rakenteellisia ongelmia, joihin on paneuduttava, jotta voidaan välttää pitkän aikavälin riskejä;

36.  korostaa, että kaikkien jäsenvaltioiden on noudatettava vakaus- ja kasvusopimusta ja sovellettava täysipainoisesti nykyisiä joustavuuslausekkeita; painottaa tässä yhteydessä myös talous- ja rahaliiton vakaudesta, yhteensovittamisesta ja hallinnasta tehdyn sopimuksen merkitystä, kehottaa komissiota esittämään kattavan arvion sopimuksen täytäntöönpanosta saaduista kokemuksista ja soveltamaan sitä perustana SEU:n ja SEUT:n mukaisesti toteutettaville tarvittaville toimenpiteille, joilla kyseisen sopimuksen asiasisältö integroidaan unionin oikeudelliseen järjestelmään;

37.  toteaa, että vaikka kuusi jäsenvaltiota on edelleen liiallista alijäämää koskevassa menettelyssä, julkisen talouden alijäämän keskimääräinen taso laskee jatkuvasti, ja sen odotetaan pysyvän alle kahdessa prosentissa vuonna 2016 ja jatkavan laskuaan tulevina vuosina ja että arvion mukaan vuonna 2017 liiallista alijäämää koskevassa menettelyssä on ainoastaan kaksi jäsenvaltiota; toteaa, että useissa tapauksissa velan suuri kasvu lähimenneisyydessä oli tulosta pankkien pääomapohjan vahvistamisesta ja vähäisestä kasvusta; korostaa, että julkisen talouden kohentamisessa ilmenevät hankaluudet saattavat voimistua, kun korkotaso alkaa jälleen nousta;

38.  korostaa komission roolia perussopimusten valvojana; tähdentää, että yhteisesti sovitun lainsäädännön soveltamisesta ja täytäntöönpanosta on tehtävä puolueeton ja avoin arviointi;

39.  edellyttää, että jäsenvaltioita ei kohdella toisistaan poikkeavilla tavoilla; toteaa, että uskottavuuteen ja jäsenvaltioiden keskinäiseen luottamukseen päästään ainoastaan finanssipolitiikalla, jossa noudatetaan unionin lainsäädäntöä ja jota voidaan käyttää talous- ja rahaliiton viimeistelyn ja rahoitusmarkkinoiden luottamuksen kulmakivenä;

40.  kehottaa komissiota ja neuvostoa olemaan mahdollisimman täsmällisiä käsitellessään vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevän ja korjaavan osion mukiasia finanssipoliittisia suosituksia, jotta suositusten avoimuutta ja täytäntöönpantavuutta voidaan lisätä; korostaa, että ennaltaehkäisevän osion suosituksiin on liitettävä maakohtainen keskipitkän aikavälin tavoitepäivämäärä ja sen saavuttamiseen tai siinä pysymiseen vaadittu julkisen talouden sopeuttamistoimi;

41.  katsoo, että jäsenvaltioiden sisäiseen makrotalouden epätasapainoon olisi paneuduttava soveltaen makrotalouden epätasapainoa koskevaa menettelyä siten, että mukaan otetaan kaikki jäsenvaltiot ja että huolehditaan asiaa koskevista uudistuksista ja investoinneista; korostaa, että kunkin jäsenvaltion on vastattava tältä osin omista yksittäisistä velvollisuuksistaan; toteaa, että nykyiset suuret vaihtotaseen ylijäämät tarkoittavat, että suurempaan kotimaiseen kysyntään olisi mahdollisuuksia; toteaa, että suuri julkinen ja yksityinen velka muodostaa merkittävän heikkouden ja että vastuullista finanssipolitiikkaa ja suurempaa kasvua tarvitaan vähentämään velkaa nopeammin;

42.  toteaa, että vaikka finanssipolitiikkaa on parannettu viime vuosina, vuoden 2017 alustavia talousarvioesityksiä arvioitaessa todettiin, että kahdeksalla jäsenvaltiolla on vaatimustenvastaisuuden riski; katsoo, että on noudatettava sovittuja julkisen talouden sopeuttamistoimia;

43.  pitää myönteisenä, että julkista velkaa on keskimäärin vähennetty, mutta myöntää, että kokonaiskuvaan kätkeytyy merkittäviä eroja jäsenvaltioiden välillä; katsoo, että kokonaiskuvaa tarkasteltaessa olisi otettava huomioon myös yksittäiset talousarviot, ja tähdentää, että tarvitaan vakaata finanssipolitiikkaa, sillä korkotason odotetaan nousevan; katsoo, että on saatava aikaan ylöspäin tapahtuvaa lähentymistä, etenkin euroalueeseen kuuluvissa jäsenvaltioissa;

Euroalueen finanssipolitiikan viritys

44.  toteaa, että komission vuoden 2016 syksyllä esittämän talousennusteen mukaan euroalueen finanssipolitiikan viritys muuttui vuonna 2015 rajoittavasta neutraaliksi ja sen odotetaan muuttuvan ennustejaksolla lievästi kasvuhakuiseksi; toteaa lisäksi komission katsovan, että neuvoston maakohtaisten suositusten sisältämien finanssipoliittisten vaatimusten täysimääräinen täyttäminen johtaisi kokonaisuudessaan hieman rajoittavaan finanssipolitiikan viritykseen koko euroalueella vuosina 2017 ja 2018; toteaa komission edellyttävän positiivista ja kasvuhakuista finanssipolitiikan viritystä, vaikka se myöntää, että tälle on olemassa taloudellisia ja oikeudellisia rajoitteita;

45.  pitää finanssipolitiikan positiivista viritystä koskevaa komission tiedonantoa merkittävänä kehitysaskeleena; pitää myönteisenä, että tiedonannolla pyritään edistämään euroalueen talouspolitiikkojen yhteen sovittamista ja korostamaan finanssipoliittisten elvytystoimien tarjoamia mahdollisuuksia niissä jäsenvaltioissa, jotka kykenevät näitä toimia toteuttamaan; tähdentää, että finanssipoliittiset vaatimukset perustuvat yhdessä sovittuihin finanssipolitiikan sääntöihin; huomauttaa, että kaikkien jäsenvaltioiden on yhteissuosituksista huolimatta noudatettava vakaus- ja kasvusopimusta; toteaa, että yhteistä finanssipolitiikan viritystä koskevan tavoitteen mahdollisuuksista ja tasosta on esitetty erilaisia näkemyksiä; pitää myönteisenä, että riippumaton Euroopan finanssipolitiikan komitea jatkaa tämän asia käsittelyä;

46.  pitää kansallisten talousarvioiden rakenteen parantamista yhtenä tärkeänä keinona varmistaa unionin finanssipoliittisten sääntöjen noudattaminen ja mahdollistaa välttämättömien menojen rahoittaminen ja puskureiden kerryttäminen ennakoimattomia tarpeita ja kasvua edistäviä investointeja varten sekä viime kädessä muiden kuin välttämättömien menojen rahoittaminen ja edistää julkisten varojen tehokkaampaa ja vastuullisempaa käyttöä; muistuttaa, että kansallisten talousarvioiden koostumuksesta päätetään kansallisesti maakohtaiset suositukset huomioon ottaen;

47.  huomauttaa, että unionin talousarvion osalta käydään säännöllisesti keskustelua julkisten menojen älykkäästä kohdentamisesta ja poliittisista painopistealoista ja että kyseinen kriittinen arviointi on myös välttämätöntä kansallisten talousarvioiden osalta, jotta julkisten talousarvioiden laatua voidaan parantaa keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä ja välttää suoraviivaisia talousarvioleikkauksia;

48.  pitää myönteisenä, että julkisia menoja ollaan tarkastelemassa uudelleen, ja kannustaa jäsenvaltioita arvioimaan kriittisesti omien talousarvioidensa laatua ja koostumusta; kannattaa pyrkimyksiä parantaa julkisten menojen laatua ja tehokkuutta; toteaa, että tähän sisältyy myös se, että tuottamattomista menoista siirrytään kasvua edistäviin investointeihin;

49.  katsoo, että unionin talousarviolla voitaisiin auttaa lieventämään kansallisiin talousarvioihin kohdistuvaa rasitusta keräämällä omia varoja sen sijaan, että luotetaan laajasti kansallisiin rahoitusosuuksiin;

50.  pitää myönteisenä, että euroryhmä kävi vuoden 2016 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson aikana aihekohtaisia keskusteluja ja hyväksyi parhaita käytäntöjä koskevia vaatimuksia esimerkiksi menojen arvioinnissa; kehottaa komissiota ja euroryhmää tekemään keskusteluista tehokkaampia ja avoimempia;

51.  kehottaa komissiota ja neuvostoa laatimaan maakohtaiset suositukset siten, että edistymistä voidaan mitata, etenkin tapauksissa, joissa poliittiset suositukset kohdennetaan toistuvasti samalle politiikanalalle ja/tai joissa uudistuksen luonne edellyttää täytäntöönpanoa useamman talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson ajan;

Kansallisten politiikkojen yhteensovittaminen ja demokraattinen vastuuvelvollisuus

52.  pitää tärkeänä, että kansallisissa parlamenteissa käydään keskustelua maaraporteista, maakohtaisista suosituksista, kansallisista uudistusohjelmista ja vakausohjelmista ja kehottaa kansallisia parlamentteja paneutumaan niihin jatkossa aiempaa enemmän;

53.  katsoo, että maakohtaisten suositusten täytäntöönpanon parantaminen riippuu selvästi ilmaistuista painopisteistä unionin tasolla ja todellisesta keskustelusta kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla siten, että se johtaa omavastuullisuuden lisääntymiseen; kehottaa jäsenvaltioita ottamaan alue- ja paikallisviranomaiset jäsennellysti mukaan tähän, kun otetaan huomioon jäsenvaltioissa myös kansallista tasoa alemmalla tasolla ilmenevät vaikutukset ja haasteet, jotta voidaan parantaa maakohtaisten suositusten täytäntöönpanoa;

54.  vaatii komissiota käynnistämään neuvottelut talouden ohjausta koskevasta toimielinten välisestä sopimuksesta; katsoo, että toimielinten välisellä sopimuksella olisi varmistettava perussopimusten puitteissa, että talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson rakenne mahdollistaa prosessin tarkoituksenmukaisen ja säännöllisen parlamentaarisen valvonnan erityisesti vuotuisen kasvuselvityksen prioriteettien ja euroalueen suositusten osalta;

Vuotuista kasvuselvitystä 2017 koskevat alakohtaiset osuudet

Talousarviot

55.  katsoo, että unionin talousarviolla voitaisiin tarjota jäsenvaltioiden investoinneille ja rakenneuudistuksille lisäarvoa, jos saadaan aikaan laajempi synergia nykyisten välineiden välille ja unionin talousarvio saadaan linkitettyä tiiviimmin jäsenvaltioiden talousarvioihin; katsoo, että tämän vuoksi vuotuisen kasvuselvityksen, joka on merkittävä poliittinen asiakirja, joka tarjoaa perussisällön kansallisille uudistusohjelmille, maakohtaisille suosituksille ja täytäntöönpanosuunnitelmille, olisi toimittava suuntaviivana jäsenvaltioille ja kansallisten talousarvioiden valmistelulle, jotta voidaan ottaa käyttöön kansallisissa talousarvioissa näkyviä yhteisiä ratkaisuja, jotka linkittyvät EU:n talousarvioon;

56.  palauttaa mieliin, että kaikkien jäsenvaltioiden yhtenä ensisijaisena tavoitteena olisi oltava arvonlisäveron ja tullimaksujen keräämiseen liittyvien järjestelmien parantaminen; pitää myönteisenä komission ehdotusta veroparatiiseja koskevan mustan listan laatimisesta; toteaa, että listan täytäntöönpanoa olisi valvottava rikosoikeudellisilla seuraamuksilla, jotta veroja kiertäviä monikansallisia yrityksiä vastaan voidaan toimia;

Ympäristö, kansanterveys ja elintarvikkeiden turvallisuus

57.  korostaa, että resurssien käytön tehostaminen, ulkomaisesta energiasta riippuvuuden vähentäminen sekä siirtyminen tuotteiden parempiin suunnitteluvaatimuksiin perustuvaan tuotantoon ja kestävämpiin kulutusmalleihin edellyttävät yrittäjyyden ja työpaikkojen luomisen edistämistä sekä kansainvälisten päämäärien ja unionin ympäristötavoitteiden tuloksellista täytäntöönpanoa ja tulolähteiden monipuolistamista vastuullisen verotuksen ja taloudellisen kilpailukyvyn hengessä; katsoo, että eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä olisi myös raportoitava energiatehokkuudesta ja yhteenliitettävyydestä unionin laajuisesti asetettujen tavoitteiden pohjalta;

o
o   o

58.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille, kansallisille parlamenteille ja Euroopan keskuspankille.

(1)EUVL L 306, 23.11.2011, s. 12.
(2)EUVL L 306, 23.11.2011, s. 41.
(3)EUVL L 306, 23.11.2011, s. 8.
(4)EUVL L 306, 23.11.2011, s. 33.
(5)EUVL L 306, 23.11.2011, s. 25.
(6)EUVL L 306, 23.11.2011, s. 1.
(7)EUVL L 140, 27.5.2013, s. 11.
(8)EUVL L 140, 27.5.2013, s. 1.
(9)EUVL C 407, 4.11.2016, s. 86.


Talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso: vuotuisen kasvuselvityksen 2017 työllisyys- ja sosiaalinäkökohdat
PDF 244kWORD 63k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 15. helmikuuta 2017 talouspolitiikan eurooppalaisesta ohjausjaksosta: vuotuisen kasvuselvityksen 2017 työllisyys- ja sosiaalinäkökohdat (2016/2307(INI))
P8_TA(2017)0039A8-0037/2017

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 5 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 9, 145, 148, 152, 153 ja 174 artiklan,

–  ottaa huomioon SEUT-sopimuksen 349 artiklan syrjäisimpien alueiden erityisasemasta,

–  ottaa huomioon 13. huhtikuuta 2016 tehdyn Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välisen toimielinten sopimuksen paremmasta lainsäädännöstä,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan ja erityisesti sen IV osaston (Yhteisvastuu),

–  ottaa huomioon vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen,

–  ottaa huomioon ILO:n yleissopimuksen nro 102 sosiaaliturvan vähimmäistasosta ja ILO:n suosituksen nro 202 sosiaalisen suojelun kansallisista vähimmäistasoista,

–  ottaa huomioon uudistetun Euroopan sosiaalisen peruskirjan,

–  ottaa huomioon kestävän kehityksen tavoitteen 1 (poistaa köyhyys sen kaikissa muodoissa kaikkialta) ja erityisesti tavoitteen 3 (toteuttaa kansallisesti asianmukaiset sosiaaliturvajärjestelmät ja -toimenpiteet, sosiaaliturvan vähimmäistasot mukaan lukien, sekä saavuttaa merkittävä vakuutussuoja köyhille ja huono-osaisille vuoteen 2030 mennessä),

–  ottaa huomioon 20. helmikuuta 2013 annetun komission suosituksen 2013/112/EU ”Investoidaan lapsiin – murretaan huono-osaisuuden kierre”,

–  ottaa huomioon 16. marraskuuta 2016 annetun komission tiedonannon vuotuisesta kasvuselvityksestä 2017 (COM(2016)0725),

–  ottaa huomioon 16. marraskuuta 2016 annetun komission suosituksen neuvoston suositukseksi euroalueen talouspolitiikasta (COM(2016)0726),

–  ottaa huomioon 16. marraskuuta 2016 annetun komission tiedonannon ”Euroalueelle tavoitteeksi positiivinen finanssipolitiikan viritys” (COM(2016)0727),

–  ottaa huomioon 16. marraskuuta 2016 annetun komission asiakirjan ”Kertomus varoitusmekanismista – vuosi 2017” (COM(2016)0728),

–  ottaa huomioon 16. marraskuuta 2016 annetun luonnoksen komission ja neuvoston yhteiseksi työllisyysraportiksi, joka on oheisasiakirja komission tiedonantoon vuotuisesta kasvuselvityksestä 2017 (COM(2016)0729),

–  ottaa huomioon 16. marraskuuta 2016 annetun komission tiedonannon ”Vuoden 2017 alustavien talousarviosuunnitelmien kokonaisarviointi” (COM(2016)0730),

–  ottaa huomioon 1. kesäkuuta 2016 annetun komission tiedonannon ”Euroopassa investoidaan taas – Tilannekatsaus Euroopan investointiohjelmaan ja seuraavat toimet” (COM(2016)0359),

–  ottaa huomioon 22. marraskuuta 2016 annetun komission tiedonannon ”Euroopan seuraavat kärkiyritykset: start-up- ja scale-up-yrityksiä koskeva aloite” (COM(2016)0733),

–  ottaa huomioon 14. syyskuuta 2016 annetun komission tiedonannon ”Lisätään Euroopan investointeja kasvuun ja työllisyyteen: Euroopan strategisten investointien rahaston toinen toimintakausi ja uusi Euroopan ulkoinen investointiohjelma” (COM(2016)0581),

–  ottaa huomioon 4. lokakuuta 2016 annetun komission tiedonannon ”Nuorisotakuu ja nuorisotyöllisyysaloite kolmen vuoden jälkeen” (COM(2016)0646),

–  ottaa huomioon 14. syyskuuta 2016 annetun komission ehdotuksen neuvoston asetukseksi vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta annetun asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013 muuttamisesta (COM(2016)0604),

–  ottaa huomioon 14. syyskuuta 2016 annetun komission tiedonannon: ”Vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen väliarviointi/tarkistus: tuloksiin keskittyvä EU:n talousarvio” (COM(2016)0603),

–  ottaa huomioon 10. kesäkuuta 2016 annetun komission tiedonannon ”Uusi osaamisohjelma Euroopalle: Vahvistetaan yhdessä inhimillistä pääomaa, työllistettävyyttä ja kilpailukykyä” (COM(2016)0381),

–  ottaa huomioon 2. kesäkuuta 2016 annetun komission tiedonannon ”Yhteistyötaloutta koskeva eurooppalainen toimintasuunnitelma” (COM(2016)0356),

–  ottaa huomioon 8. maaliskuuta 2016 annetun komission tiedonannon ”Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevan kuulemisen käynnistäminen” (COM(2016)0127) ja sen liitteet,

–  ottaa huomioon 26. marraskuuta 2015 annetun komission ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi rakenneuudistusten tukiohjelman perustamisesta kaudeksi 2017–2020 ja asetusten (EU) N:o 1303/2013 ja (EU) N:o 1305/2013 muuttamisesta (COM(2015)0701),

–  ottaa huomioon 21. lokakuuta 2015 annetun komission tiedonannon toimista Euroopan talous- ja rahaliiton viimeistelemiseksi (COM(2015)0600),

–  ottaa huomioon 15. helmikuuta 2016 annetun komission ehdotuksen neuvoston päätökseksi jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista (COM(2016)0071) ja siitä 15. syyskuuta 2016 vahvistetun Euroopan parlamentin kannan(1),

–  ottaa huomioon 13. tammikuuta 2015 annetun komission tiedonannon ”Vakaus- ja kasvusopimukseen sisältyvän jouston mahdollisimman tehokas hyödyntäminen” (COM(2015)0012),

–  ottaa huomioon 26. marraskuuta 2014 annetun komission tiedonannon ”Euroopan investointiohjelma” (COM(2014)0903),

–  ottaa huomioon 2. lokakuuta 2013 annetun komission tiedonannon ”Talous- ja rahaliitolle vahvempi sosiaalinen ulottuvuus” (COM(2013)0690),

–  ottaa huomioon 20. helmikuuta 2013 annetun komission tiedonannon ”Kasvua ja yhteenkuuluvuutta tukevat sosiaaliset investoinnit, mukaan luettuna Euroopan sosiaalirahaston täytäntöönpano vuosina 2014–2020” (COM(2013)0083),

–  ottaa huomioon 18. huhtikuuta 2012 annetun komission tiedonannon ”Tavoitteena työllistävä elpyminen” (COM(2012)0173),

–  ottaa huomioon 20. joulukuuta 2011 annetun komission tiedonannon ”Mahdollisuuksia nuorille -aloite” (COM(2011)0933),

–  ottaa huomioon 16. joulukuuta 2010 annetun komission tiedonannon ”Köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan eurooppalainen foorumi: Eurooppalaiset puitteet sosiaaliselle ja alueelliselle yhteenkuuluvuudelle” (COM(2010)0758) ja siitä 15. marraskuuta 2011 antamansa päätöslauselman(2),

–  ottaa huomioon 3. maaliskuuta 2010 annetun komission tiedonannon ”Eurooppa 2020: Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia” (COM(2010)2020),

–  ottaa huomioon 3. lokakuuta 2008 annetun komission suosituksen 2008/867/EY työmarkkinoilta syrjäytyneiden aktiivisen osallisuuden edistämisestä(3),

–  ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan, komission puheenjohtajan, euroryhmän puheenjohtajan, EKP:n pääjohtajan ja Euroopan parlamentin puhemiehen 22. kesäkuuta 2015 laatiman kertomuksen ”Euroopan talous- ja rahaliiton viimeistely”,

–  ottaa huomioon neuvoston päätelmät yhteisötalouden edistämisestä Euroopan taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen veturina (13414/2015),

–  ottaa huomioon 26. lokakuuta 2016 antamansa päätöslauselman ”Talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso: vuoden 2016 painopisteiden täytäntöönpano”(4),

–  ottaa huomioon 5. heinäkuuta 2016 antamansa päätöslauselman ”Pakolaiset: sosiaalinen osallisuus ja integroituminen työmarkkinoille”(5),

–  ottaa huomioon 25. helmikuuta 2016 antamansa päätöslauselman ”Talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso: vuotuisen kasvuselvityksen 2016 työllisyys- ja sosiaalinäkökohdat”(6),

–  ottaa huomioon 24. syyskuuta 2015 annetun työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan lausunnon aiheesta ”Talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso: vuoden 2015 painopisteiden täytäntöönpano”,

–  ottaa huomioon 11. maaliskuuta 2015 antamansa päätöslauselman ”Talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso: vuotuisen kasvuselvityksen 2015 työllisyys- ja sosiaalinäkökohdat(7),

–  ottaa huomioon 2. helmikuuta 2016 vahvistamansa kannan ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi pimeän työn ehkäisemiseksi ja torjumiseksi tehtävän yhteistyön edistämistä käsittelevän eurooppalaisen foorumin perustamisesta(8),

–  ottaa huomioon 24. marraskuuta 2015 antamansa päätöslauselman epätasa-arvoisuuden ja erityisesti lapsiköyhyyden vähentämisestä(9),

–  ottaa huomioon 28. lokakuuta 2015 antamansa päätöslauselman koheesiopolitiikasta ja Eurooppa 2020 -strategian arvioinnista(10),

–  ottaa huomioon neuvostolle esitetyn suullisesti vastattavan kysymyksen O-000121/2015 – B8-1102/2015 ja sen johdosta 29. lokakuuta 2015 antamansa päätöslauselman neuvoston suosituksesta pitkäaikaistyöttömien työllistämisestä(11),

–  ottaa huomioon 10. syyskuuta 2015 antamansa päätöslauselman ”Kilpailukykyisten unionin työmarkkinoiden luominen 2000-lukua varten: taitojen ja pätevyyksien sovittaminen kysyntään ja työmahdollisuuksiin keinona toipua kriisistä”(12),

–  ottaa huomioon 10. syyskuuta 2015 antamansa päätöslauselman yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä ja sosiaalisesta innovoinnista työttömyyden torjunnassa(13),

–  ottaa huomioon 25. marraskuuta 2014 antamansa päätöslauselman Eurooppa 2020 -strategian työllisyys- ja sosiaalinäkökohdista(14),

–  ottaa huomioon 17. heinäkuuta 2014 antamansa päätöslauselman nuorten työllisyydestä(15),

–  ottaa huomioon 15. huhtikuuta 2014 antamansa päätöslauselman aiheesta ”Miten Euroopan unioni voi luoda yrityksille, liiketoiminnalle ja uusyrityksille otollisen ympäristön työpaikkojen luomiseksi?”(16),

–  ottaa huomioon 19. helmikuuta 2009 antamansa päätöslauselman osuus- ja yhteisötaloudesta(17),

–  ottaa huomioon vammaisten henkilöiden oikeuksia käsittelevän Yhdistyneiden kansakuntien komitean loppupäätelmät Euroopan unionin ensimmäisestä kertomuksesta (syyskuu 2015),

–  ottaa huomioon Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen nro 3/2015 ”EU:n nuorisotakuu: toiminta käynnistetty mutta edessä täytäntöönpanoon kohdistuvia riskejä”(18),

–  ottaa huomioon 11. lokakuuta 2016 julkaistun asiakirjan ”Employment and Social Developments in Europe (ESDE) Quarterly Review – Autumn 2016”,

–  ottaa huomioon Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön (Eurofound) vuosien 2010 ja 2015 viidennen ja kuudennen Euroopan työoloja koskevan kyselytutkimuksen(19),

–  ottaa huomioon 7. heinäkuuta 2016 julkaistun OECD:n asiakirjan ”Employment Outlook 2016”,

–  ottaa huomioon 9. joulukuuta 2014 julkaistun tulojen eriarvoisuutta koskevan OECD:n työasiakirjan ”Trends in Income Inequality and its Impact on Economic Growth”,

–  ottaa huomioon 10. lokakuuta 2014 annetun sosiaalisen suojelun komitean raportin riittävästä sosiaaliturvasta pitkäaikaishoidon tarpeisiin ikääntyvässä yhteiskunnassa,

–  ottaa huomioon työssä käyvien perheiden kohtaamia työ- ja yksityiselämän tasapainoon liittyviä haasteita koskevan etenemissuunnitelman ja kuulemisen,

–  ottaa huomioon Portugalille ja Espanjalle osoitettujen varojen maksamisen keskeyttämistä koskevan jäsennellyn vuoropuhelun puitteissa 3. lokakuuta ja 8. marraskuuta 2016 pidetyt kokoukset,

–  ottaa huomioon kansallisten parlamenttien edustajien kanssa käydyt keskustelut eurooppalaisen ohjausjakson vuoden 2017 painopisteistä,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan mietinnön sekä budjettivaliokunnan ja kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan lausunnot (A8-0037/2017),

A.  toteaa, että unionin työttömyys on vuoden 2013 jälkipuoliskosta lähtien vähentynyt hitaasti, vuodesta 2013 lähtien on syntynyt 8 miljoonaa uutta työpaikkaa ja syyskuussa 2016 työttömyysaste oli 8,6 prosenttia eli alimmillaan sitten vuoden 2009; ottaa huomioon, että työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten osuus on edelleen suuri, sillä 14,8 prosenttia 15–29-vuotiaista ei ole työelämässä tai koulutuksessa(20)(21); toteaa, että vaikka työttömyys on kokonaistasolla vähenemään päin, joissakin jäsenvaltioissa se on edelleen valitettavan korkea; ottaa huomioon, että työssäkäyvien köyhyys on edelleen yleistä;

B.  ottaa huomioon, että naisten työllisyysaste on yleisesti alhaisempi kuin miesten ja että vuonna 2015 EU:n 28 jäsenvaltiossa 20–64-vuotiaisten miesten työllisyysaste oli 75,9 prosenttia ja naisten puolestaan 64,3 prosenttia; toteaa, että sukupuolten välinen ero työsaannissa on yhä huomattava, mikä on edelleen yksi merkittävimmistä sukupuolten tasa-arvon esteistä, ja että tarvitaan kiireesti toimia naisten ja miesten työllisyysasteen eron kaventamiseksi;

C.  toteaa, että jos nykyisiä suuntauksia vahvistetaan riittävällä julkisella politiikalla, Eurooppa 2020 -strategiassa asetettu 75 prosentin työllisyysastetta koskeva tavoite on todella saavutettavissa;

D.  toteaa, että nuorisotyöttömyysaste on EU:ssa 18,6 prosenttia ja euroalueella 21 prosenttia; ottaa huomioon, että nuoria on työttöminä kaikkiaan 4,2 miljoonaa, joista 2,9 miljoonaa euroalueella; toteaa, että nuorisotyöttömyyden taso on edelleen selvästi korkeampi kuin vuonna 2008, jolloin se oli alimmillaan, mikä korostaa sitä, että painopisteenä olisi oltava nuorisotyöllisyysaloitteen täytäntöönpano ja täysipainoinen käyttö jäsenvaltioissa; ottaa huomioon, että matalat palkat, jotka joskus ovat köyhyysrajan alapuolella, palkattomat harjoittelut, laadukkaan koulutuksen puute ja työtä koskevien oikeuksien puute ovat valitettavasti edelleen luonteenomaisia nuorisotyöllisyydelle;

E.  ottaa huomioon, että työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien arvioidaan maksavan EU:lle 153 miljardia euroa (1,21 prosenttia BKT:stä) vuodessa etuuksina ja menetettyinä ansioina ja veroina, kun taas arvioidut kokonaiskustannukset nuorisotakuujärjestelmien perustamisesta euroalueelle olisivat 21 miljardia euroa vuodessa eli 0,22 prosenttia BKT:stä;

F.  ottaa huomioon, että työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien määrä, joka oli ennätyslukemissa vuonna 2015, jatkaa vähenemistään; ottaa huomioon, että kyseisessä tilanteessa on kuitenkin edelleen 6,6 miljoonaa 15–24-vuotiasta eli 12 prosenttia tämän ikäryhmän väestöstä;

G.  toteaa, että ensisijainen vastuu nuorisotyöttömyyden poistamisesta on jäsenvaltioilla, joiden on kehitettävä työmarkkinoiden sääntelykehyksiä, koulutusjärjestelmiä ja aktiivista työmarkkinapolitiikkaa sekä pantava niitä täytäntöön;

H.  ottaa huomioon, että vammaiset henkilöt ovat edelleen erittäin syrjäytyneitä työmarkkinoilta ja ettei viime vuosikymmenen aikana tapahtunut paljon edistystä osittain siksi, että asianmukaisiin tukitoimenpiteisiin ei investoitu; katsoo, että tämä johtaa usein köyhyyteen ja sosiaaliseen syrjäytymiseen ja vaikuttaa siten kielteisesti Eurooppa 2020 -tavoitteisiin;

I.  ottaa huomioon, että työmarkkinoiden rakenteelliset haasteet, kuten vähäinen osallistuminen sekä osaamiseen ja pätevyyteen liittyvä kohtaanto-ongelma, ovat edelleen huolenaiheina monissa jäsenvaltioissa;

J.  toteaa, että pitkäaikaistyöttömyys (eli yli vuoden kestänyt työttömyys) laski vuositasolla 0,7 prosenttia vuoden 2016 ensimmäiseen neljännekseen saakka ja että pitkäaikaistyöttömiä oli tuolloin 4,2 prosenttia työvoimasta; toteaa, että erittäin pitkäaikaisen työttömyyden (jolloin työttömyys on kestänyt yli kaksi vuotta) osuus aleni 2,6 prosenttiin työvoimasta; toteaa kuitenkin, että erittäin pitkään työttömänä olleiden määrä on edelleen suuri: heitä on noin 10 miljoonaa; katsoo, että pitkäaikaistyöttömyys on erityisesti nuorten ja iäkkäiden työnhakijoiden ongelma, sillä 30 prosenttia 15–24-vuotiaista ja 64 prosenttia 55–64-vuotiaista on ollut työnhakijana yli vuoden; ottaa huomioon, että monia työmarkkinoiden ulkopuolella olevia iäkkäämpiä työntekijöitä ei sisällytetä työttömyystilastoihin; ottaa huomioon, että työttömyyden taso ja sen yhteiskunnalliset seuraukset ovat erilaisia eri Euroopan maissa ja että on olennaisen tärkeää ottaa huomioon erityiset mikrotaloudelliset olosuhteet;

K.  ottaa huomioon, että Eurooppa 2020 -strategiassa pyritään vähentämään köyhyyttä niin, että saataisiin vähintään 20 miljoonaa ihmistä pois köyhyys- ja syrjäytymisriskin piiristä vuoteen 2020 mennessä; toteaa, että tämän tavoitteen toteutuminen on vielä kaukana ja että siksi tarvitaan lisätoimia; ottaa huomioon, että vuonna 2015 köyhyys- tai syrjäytymisvaarassa oli 119 miljoonaa ihmistä eli noin 3,5 miljoonaa vähemmän kuin vuonna 2014; toteaa, että 32,2 miljoonaa vammaista oli tässä tilanteessa EU:ssa vuonna 2012; toteaa, että vuonna 2013 EU:n 28 jäsenvaltiossa 26,5 miljoonaa lasta oli vaarassa ajautua köyhyyteen tai syrjäytyä; katsoo, että suuri eriarvoisuus heikentää kansantalouden tuottoa ja mahdollisuuksia kestävään kasvuun;

L.  katsoo, että pitkäaikaistyöttömien tukeminen on olennaisen tärkeää, sillä muuten tilanne alkaa vaikuttaa heidän itseluottamukseensa, hyvinvointiinsa ja tulevaan kehitykseensä, mikä saattaa heidät köyhyys- ja syrjäytymisvaaraan ja vaarantaa kansallisten sosiaaliturvajärjestelmien kestävyyden sekä Euroopan sosiaalisen mallin;

M.  katsoo, että työmarkkinavuoropuhelun heikkenemisellä on kielteinen vaikutus työntekijöiden oikeuksiin, EU-kansalaisten ostovoimaan ja kasvuun;

N.  toteaa, että EU:ssa on eräitä myönteisiä kehityssuuntauksia, jotka antavat osviittaa Euroopan talouden palautumiskyvystä ja elpymisestä;

O.  ottaa huomioon, että yhteisötaloudesta, jossa on mukana kaksi miljoonaa yritystä, jotka työllistävät yli 14,5 miljoonaa ihmistä unionissa, on tullut merkittävä ala, joka edistää EU:n palautumiskykyä ja taloudellista elpymistä;

P.  ottaa huomioon, että useimmissa jäsenvaltioissa kasvu on edelleen vähäistä ja että EU:n vuoden 2016 kasvuaste on jopa laskenut ja vakiintunut kahteen prosenttiin huolimatta myönteisistä väliaikaisista merkeistä, ja toteaa tämän siten osoittavan, että EU voi tehdä vielä enemmän taloudellisen ja sosiaalisen elpymisen edistämiseksi, jotta siitä tulee aiempaa kestävämpää keskipitkällä aikavälillä;

Q.  panee merkille, että kuten Euroopan komissio on todennut(22), työllisyyteen liittyvät ja sosiaaliset erot jäsenvaltioissa ja niiden välillä jatkuvat ja sosiaalinen kehitys viittaa edelleen jatkuviin eroavuuksiin kaikkialla EU:ssa haitaten kasvua, työllisyyttä ja koheesiota; toteaa, että yhteiskunnat, joille on leimallista korkea tasa-arvo ja investoiminen ihmisiin, selviytyvät paremmin kasvua ja työllisyyden joustavuutta tarkasteltaessa;

R.  ottaa huomioon, että pimeä työ on edelleen todellisuutta, jolla on vakavia vaikutuksia talousarvioon, sillä se johtaa verotulojen ja sosiaaliturvamaksujen menetykseen sekä vaikuttaa kielteisesti työllisyyteen, tuottavuuteen, työn laatuun ja osaamisen kehittämiseen;

S.  ottaa huomioon, että syrjäisimmillä alueilla on niiden erityisominaisuuksiin liittyviä valtavia vaikeuksia, jotka rajoittavat niiden kasvu- ja kehitysmahdollisuuksia; ottaa huomioon, että näillä alueilla työttömyys, nuorisotyöttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys ovat EU:n suurimpia ja monissa tapauksissa yli 30 prosenttia;

T.  ottaa huomioon, että Euroopan strategisten investointien rahastossa (ESIR) on jo hyväksytty 69 hanketta 18 maassa ja allekirjoitettu 56 tointa ja että tämän odotetaan johtavan yli 22 miljardin euron investointeihin ja siihen, että mukana on noin 71 000 pk-yritystä;

U.  toteaa, että työikäisen väestön ja työvoiman osuus pienenee edelleen monissa jäsenvaltioissa; katsoo, että naisten osallistuminen työmarkkinoille on jäsenvaltioille mahdollisuus selvitä tilanteesta ja vahvistaa työvoimaa EU:ssa; katsoo, että pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden jatkuva saapuminen voisi myös auttaa vahvistamaan työvoimaa EU:ssa;

V.  ottaa huomioon, että EU:lla on edessään väestörakenteen haasteita, jotka eivät liity yksinomaan ikääntyvään väestöön ja syntyvyyden laskuun vaan myös muihin tekijöihin, kuten väestökatoon;

W.  ottaa huomioon, että sukupuolten välinen palkkaero on tällä hetkellä 16 prosenttia ja sukupuolten välinen eläke-ero 38 prosenttia, mikä merkitsee, että naisilla on ikääntyessään suurempi vaara ajautua köyhyyteen tai syrjäytyä yhteiskunnasta;

X.  ottaa huomioon, että sosiaaliturvajärjestelmän tarjoaminen ja hallinta kuuluvat jäsenvaltioiden toimivaltaan ja että unioni koordinoi niitä mutta ei yhdenmukaista;

Y.  ottaa huomioon, että naisten terveiden elinvuosien odote taantui 62,6 ikävuodesta vuonna 2010 61,5 ikävuoteen vuonna 2013 mutta on noussut hieman vuonna 2014 ja että miesten vastaava odote on pysytellyt 61,4 ikävuoden tuntumassa;

1.  pitää myönteisenä, että vuotuisessa kasvuselvityksessä 2017 korostetaan, että on tärkeää varmistaa sosiaalinen oikeudenmukaisuus keinona edistää osallistavampaa kasvua, että on tärkeää luoda osallistavia ja laadukkaita työpaikkoja ja kehittää osaamista ja että on tarpeen vahvistaa kilpailukykyä, innovointia ja tuottavuutta; kehottaa komissiota varmistamaan, että työmarkkinauudistuksiin liittyvissä maakohtaisissa suosituksissa korostetaan myös aktiivisten työmarkkinapolitiikkojen merkitystä ja edistetään työntekijöiden oikeuksia ja työntekijöiden suojelua;

2.  pitää myönteisenä edistymistä eurooppalaisen ohjausjakson taloudellisen ja sosiaalisen pilarin välisen tasapainon saavuttamisessa ja toteaa komission ottaneen huomioon joitakin parlamentin pyynnöistä; painottaa kuitenkin, että tarvitaan lisää toimia keskeisten työllisyys- ja sosiaali-indikaattoreiden tulostaulun poliittisen näkyvyyden ja vaikutuksen parantamiseksi; suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen Euroopan tilasto-ohjelmasta 2013–2017 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 99/2013 muuttamisesta jatkamalla Euroopan tilasto-ohjelmaa vuosina 2018–2020 ja sisällyttämällä siihen uusia sosiaalisia indikaattoreita, joiden avulla esitetään työllisyystietoja ja sosiaalisia tietoja yhdistettyinä makrotaloudellisten tietojen kehitykseen, ja toteaa, että näin analyysi tarjoaa kattavan kuvan eri toimintapoliittisten valintojen keskinäisestä yhteydestä ja vaikutuksista; korostaa, että työllisyysindikaattorit olisi asetettava samaan asemaan talousindikaattorien kanssa, jolloin niiden avulla voitaisiin tehdä syvällisiä analyyseja ja korjaavia toimia asianomaisissa jäsenvaltioissa;

3.  korostaa, että eurooppalaisessa ohjausjaksossa ei edelleenkään ole lapsikeskeistä lähestymistapaa, johon sisältyisi sitoutuminen lasten oikeuksiin sekä lasten köyhyyden torjunnan ja hyvinvoinnin edistämisen ottaminen mukaan kaikkiin asiaankuuluviin politiikanaloihin päätöksenteossa; korostaa, että huono-osaisuuden kierteen katkaisemiseksi tarvitaan strategista lähestymistapaa ja selkeitä tavoitteita ja päämääriä;

4.  kehottaa luomaan ohjelmia, joilla tarjotaan tukea ja mahdollisuuksia osana EU:n integroitua suunnitelmaa varhaislapsuuteen investoimiseksi ja lapsiköyhyyden torjumiseksi muun muassa ottamalla käyttöön lapsitakuu, jolla pannaan täysimääräisesti täytäntöön komission suositus lapsiin investoimisesta, jotta varmistetaan, että jokaiselle köyhyysvaarassa olevalle lapselle Euroopassa (mukaan lukien pakolaiset) taataan maksuton terveydenhuolto, maksuton opetus, maksuton lastenhoito, asianmukaiset asuinolot ja asianmukainen ravitsemus;

5.  korostaa, että sijoittaminen sosiaaliseen kehitykseen edistää talouskasvua ja lähentymistä; panee merkille OECD:n(23) ja IMF:n(24) viimeaikaiset tutkimukset, joissa korostetaan, että sosiaalinen eriarvoisuus Euroopassa haittaa talouden elpymistä; kehottaa tehostamaan toimia köyhyyden ja kasvavan eriarvoisuuden torjumiseksi ja lisäämään tarvittaessa investointeja sosiaaliseen infrastruktuuriin ja talouskriisin pahimmin koettelemille tarkoitettuun tukeen; kehottaa komissiota varmistamaan, että maakohtaisissa suosituksissa on erityisenä painopisteenä eriarvoisuuden torjuminen;

6.  kehottaa komissiota ja neuvostoa parantamaan strategiaa sukupuolten tasa-arvoa koskevasta keskeisestä tavoitteesta; kannattaa sitä, että komission vuotuisia kertomuksia naisten ja miesten tasa-arvosta käytetään eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä edistämään sukupuolinäkökohtien valtavirtaistamista; kehottaa jäsenvaltioita sisällyttämään sukupuoliulottuvuuden sekä naisten ja miesten tasa-arvon periaatteen kansallisiin uudistusohjelmiinsa sekä vakaus- ja lähentymisohjelmiinsa asettamalla tavoitteita ja määrittämällä toimenpiteitä, joilla pyritään puuttumaan vallitseviin sukupuolieroihin; kehottaa komissiota edelleen esittämään maakohtaisia suosituksia lastenhoitopalvelujen ja pitkäaikaishoidon parantamisesta, sillä näillä voi olla myönteinen vaikutus naisten työmarkkinoille osallistumiseen; muistuttaa kehottaneensa komissiota ja jäsenvaltioita harkitsemaan sukupuolen mukaan eriteltyjen tietojen käyttämistä tarvittaessa eurooppalaisen ohjausjakson seurantamenettelyssä; ehdottaa Euroopan tasa-arvoinstituutin ottamista tiiviimmin mukaan eurooppalaiseen ohjausjaksoon;

7.  korostaa, että julkinen ja yksityinen velka on joissakin jäsenvaltioissa liian suuri, mikä heikentää investointeja, talouskasvua ja työllisyyttä;

8.  katsoo, että työllisyys- ja sosiaali-indikaattoreiden tulostaulun sisältämät tiedot ovat hyödyllisiä mutta ne eivät riitä työllisyys- ja sosiaalisen tilanteen kehityksen arviointiin EU:ssa; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita täydentämään tulostaulua tiedoilla työllisyyden ja köyhyyden laadusta ja keskittymään erityisesti moniulotteiseen lapsiköyhyyteen;

9.  kehottaa komissiota määrittämään ja arvioimaan määrällisesti sosiaalisen oikeudenmukaisuuden käsitettään ottaen huomioon sekä työllisyys- että sosiaalipolitiikan, joihin se tähtää vuoden 2016 vuotuisessa kasvuselvityksessä ja eurooppalaisessa ohjausjaksossa;

10.  kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota vauhdittamaan kaikkien sellaisten ohjelmien täytäntöönpanoa, jotka voivat edistää kunnollisten, laadukkaiden ja pysyvien työpaikkojen luomista kaikille väestöryhmille ja erityisesti nuorille; korostaa, että nuorisotyöttömyys pysyttelee edelleen 18,6 prosentissa, vaikka työttömyys EU:ssa on hienoisessa laskussa; kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan ohjelmien hallintoviranomaisten aktiivisemman seurannan;

11.  korostaa, että nuorisotakuun täytäntöönpanoa olisi tehostettava kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla ja jatkettava vähintään vuoteen 2020 saakka siten, että työmarkkinaosapuolet ovat siinä aktiivisesti mukana ja julkisia palveluja vahvistetaan, ja painottaa sen merkitystä koulutuksesta työelämään siirtymisen kannalta; kehottaa komissiota teettämään vaikutustutkimuksia, jotta voidaan määrittää tarkasti, mitä tuloksia on tähän mennessä saatu aikaan, ja toteuttaa lisätoimenpiteitä, sekä ottamaan huomioon odotetun tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksen sekä edistämään hyvien käytäntöjen jakamista ja sellaisten työryhmien järjestämistä, jotka kokoavat yhteen kaikki asianomaiset toimijat ja joiden tarkoituksena on lisätä tämän välineen tehokkuutta; korostaa, että jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että nuorisotakuu on täysin avoin kaikille ryhmille, myös haavoittuvassa asemassa oleville ja vammaisille henkilöille; painottaa, että näin ei ole kaikissa jäsenvaltioissa, ja kehottaa jäsenvaltioita korjaamaan tilanteen mahdollisimman pian, koska se on vastoin YK:n vammaisyleissopimusta; painottaa tarvetta varmistaa, että nuorisotakuu tavoittaa moninkertaisen syrjäytymisen ja äärimmäisen köyhyyden vaarassa olevat nuoret; huomauttaa, että olisi kiinnitettävä erityistä huomiota nuoriin naisiin ja tyttöihin, joilla voi olla sukupuoleen liittyviä esteitä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tarjoamaan riittävästi rahoitusta nuorisotakuulle, jotta se voidaan panna asianmukaisesti täytäntöön kaikissa jäsenvaltioissa ja jotta voidaan auttaa vielä useampia nuoria;

12.  panee merkille 500 miljoonan euron maksusitoumusmäärärahojen hyväksymisen nuorisotyöllisyysaloitteeseen vuodeksi 2017; korostaa, että tämä määrä ei ole riittävä ja sitä on lisättävä ja se on turvattava nykyisessä monivuotisessa rahoituskehyksessä; toteaa kuitenkin myös, että nuorisotyöllisyysaloitteen riittävästä lisärahoituksesta tämän monivuotisen rahoituskehyksen ohjelmakauden loppuun asti olisi päästävä sopimukseen monivuotisen rahoituskehyksen tarkistuksen yhteydessä;

13.  korostaa kulttuurialan ja luovien toimialojen potentiaalia nuorisotyöllisyyden kannalta; tähdentää, että kulttuurialan ja luovien toimialojen edistämisen ja niihin tehtävien investointien jatkaminen saattaa edistää merkittävästi investointeja, kasvua, innovointia ja työllisyyttä; kehottaa komissiota sen vuoksi tarkastelemaan erityismahdollisuuksia, joita kulttuuriala ja luovat toimialat kokonaisuudessaan, myös kansalaisjärjestöt ja pienyhdistykset, tarjoavat esimerkiksi nuorisotyöllisyysaloitteen yhteydessä;

14.  painottaa, että riittämättömät investoinnit julkiseen koulutusjärjestelmään saattavat heikentää unionin kilpailuasemaa ja vähentää unionin työvoiman työllistettävyyttä; painottaa tarvetta investoida ihmisiin elinkaaren mahdollisimman varhaisessa vaiheessa eriarvoisuuden vähentämiseksi sekä osallistamisen edistämiseksi nuorella iällä; korostaa lisäksi, että on tarpeen torjua stereotypioita pienestä pitäen koulussa edistämällä sukupuolten tasa-arvoa kaikilla koulutustasoilla;

15.  kehottaa jäsenvaltioita ottamaan käyttöön toimintapolitiikkoja, joilla pannaan täytäntöön ja seurataan entistä osallistavampia sosiaaliturvajärjestelmien ja tulotuen muotoja, jotta voidaan varmistaa, että näillä järjestelmillä tarjotaan kunnollinen elintaso työttömille ja köyhyys- ja syrjäytymisvaarassa oleville sekä pääsy koulutukseen ja mahdollisuuksia päästä työmarkkinoille;

16.  pitää työllisyysasteen nousua myönteisenä; panee kuitenkin merkille, että työllisyysasteen nousuun jäsenvaltioissa on liittynyt epätyypillisten ja epävirallisten työsuhteen muotojen lisääntyminen, mukaan lukien nollatuntisopimukset; korostaa, että luotujen työpaikkojen kestävyyden ja laadun olisi oltava painopisteenä; on erittäin huolissaan siitä, että korkea työttömyys jatkuu erityisesti kriisistä edelleen kärsivissä maissa; on tietoinen ilmiöstä, jossa palkkojen ja työolojen heikkeneminen on johtanut työssäkäyvien köyhyyteen, ja toteaa, että sitä on käsiteltävä kaikkien työllisyyttä ja sosiaaliturvaa edistävien toimien yhteydessä; kannustaa jäsenvaltioita toteuttamaan lisätoimia sekä pysymään avoimina uusille ratkaisuille ja toimintamalleille, jotta saavutettaisiin Eurooppa 2020 -strategiassa asetettu 75 prosentin työllisyysastetta koskeva tavoite, muun muassa keskittymällä ryhmiin, jotka osallistuvat työmarkkinoille vähiten, kuten naisiin, iäkkäisiin työntekijöihin, matalan osaamistason työntekijöihin ja vammaisiin henkilöihin; kehottaa jäsenvaltioita lisäämään elinikäisen oppimisen ja tehokkaan täydennyskoulutuksen tarjontaa;

17.  katsoo, että muuttoliikkeellä voi olla tärkeä rooli, muun muassa koulutusjärjestelmien kautta, jos toimia täydennetään tehokkaalla julkisella varainkäytöllä korkealaatuisten sosiaalisten ja ympäristöllisesti kestävien investointien tekemiseksi niin, että työntekijät voidaan integroida työmarkkinoille ja työttömyyttä voidaan vähentää;

18.  toteaa, että naiset ovat edelleen aliedustettuja työmarkkinoilla; kehottaa siksi komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan käyttöön ennakoivia toimintalinjoja ja asianmukaisia investointeja, jotka on tarkoitettu ja suunniteltu edistämään naisten osallistumista työmarkkinoille; korostaa, että työ- ja yksityiselämän tasapainon parantaminen on olennaisen tärkeää pyrittäessä lisäämään naisten osallistumista työmarkkinoille; huomauttaa tässä yhteydessä, että joustavat työjärjestelyt, kuten etätyö, joustava työaika ja lyhennetty työaika, voivat komission mukaan olla merkittävässä roolissa; on komission kanssa samaa mieltä siitä, että palkallisen äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan tarjoaminen jäsenvaltioissa on omiaan lisäämään naisten osallistumista työmarkkinoille; kehottaa lisäksi jäsenvaltioita määrittämään asianmukaiset toimintalinjat, joilla tuetaan naisia ja miehiä pääsemään ja palaamaan työmarkkinoille sekä pysymään ja etenemään niillä perhe- ja hoitovapaiden jälkeen kestävässä ja laadukkaassa työssä; pitää valitettavina sukupuolten välisiä eroja työllisyysasteessa, palkoissa ja eläkkeissä; kehottaa laatimaan toimintalinjoja, joilla kannustetaan ja tuetaan naisia rakentamaan uraa yrittäjinä, helpotetaan rahoituksen saatavuutta ja liiketoimintamahdollisuuksia sekä tarjotaan yksilöllistä koulutusta;

19.  toteaa kuitenkin, että työllisyystuen ja aktiivisen työmarkkinoille osallistumisen parantamista koskevien toimenpiteiden on oltava osa laajempaa oikeuksiin keskittyvää lähestymistapaa, jolla voidaan puuttua sosiaaliseen syrjäytymiseen ja köyhyyteen ja jossa otetaan huomioon lapset ja perheet ja heidän erityistarpeensa;

20.  kehottaa jäsenvaltioita vaihtamaan parhaita käytäntöjä ja tarkastelemaan uusia innovatiivisia menetelmiä mukautuvien ja joustavien työmarkkinoiden kehittämiseksi, jotta vastataan maailmanlaajuisen talouden asettamiin haasteisiin ja varmistetaan samalla korkeat työelämän normit kaikille työntekijöille;

21.  suhtautuu myönteisesti EU:n jäsenvaltioille annettuun muistutukseen siitä, että sosiaaliturvajärjestelmien on perustuttava vahvoihin sosiaalisiin normeihin ja että työ- ja yksityiselämän tasapainon edistäminen ja syrjintään puuttuminen edistää sosiaalisen oikeudenmukaisuuden lisäksi myös kasvua; korostaa, että vanhempien palaamista työmarkkinoille olisi tuettava luomalla edellytykset laadukkaalle ja osallistavalle työllisyydelle ja työympäristölle, jotta vanhemmat voisivat saada työ- ja vanhempainroolinsa tasapainoon;

22.  toteaa, että työpaikkojen luomisen ohella pitkäaikaistyöttömien työmarkkinoille integroiminen yksilöllisten kohdistettujen toimenpiteiden ja etenkin aktiivisen työllisyyspolitiikan avulla on yksi merkittävä tekijä torjuttaessa heidän köyhyyttään ja sosiaalista syrjäytymistään, jos kunnollista työtä on riittävästi saatavilla; huomauttaa, että painopisteen olisi oltava siinä, että parannetaan toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on saada aikaan kunnollisia työpaikkoja; korostaa, että työmarkkinoilta kauimpana olevien integroimisella on kaksinkertainen hyötyvaikutus, sillä se hyödyttää sekä ihmisiä itseään että vakauttaa sosiaaliturvajärjestelmiä ja tukee taloutta; katsoo, että on välttämätöntä ottaa huomioon näiden kansalaisten sosiaalinen tilanne ja heidän erityistarpeensa ja seurata EU-tasolla paremmin kansallisella tasolla täytäntöönpantuja toimintapolitiikkoja;

23.  korostaa epävirallisen ja arkioppimisen yhteydessä hankittujen taitojen ja osaamisen sekä niiden tunnustamisen ja sertifioinnin, elinikäisen oppimisen mahdollisuuksien ja eurooppalaista koulutusyhteistyötä vuoteen 2020 saakka koskeviin strategisiin puitteisiin sisältyvien sitoumusten ja vertailuarvojen merkitystä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita luomaan epävirallisen ja arkioppimisen yhteydessä hankitun osaamisen tunnustamisjärjestelmiä; kehottaa lisäksi jäsenvaltioita panemaan täytäntöön toimintapolitiikkoja, joilla varmistetaan sekä kohtuuhintaisen laadukkaan ja osallistavan koulutuksen saatavuus että elinikäisen oppimisen lähestymistavan täytäntöönpano, jotta saadaan aikaan joustava oppimispolku, jossa edistetään yhdenvertaisuutta ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja tarjotaan työllistymismahdollisuudet kaikille;

24.  kehottaa luomaan ja kehittämään kumppanuuksia työnantajien, työmarkkinaosapuolten, julkisten ja yksityisten työllisyyspalvelujen, viranomaisten, sosiaalipalvelujen ja koulutuslaitosten välille, jotta voidaan tarjota työkalut, joiden avulla voidaan vastata paremmin työmarkkinoiden tarpeisiin ja ehkäistä pitkäaikaistyöttömyyttä; muistuttaa, että henkilökohtainen ja yksilöllinen seuranta, jolla on mahdollista saada aikaan tehokkaita tuloksia pitkäaikaistyöttömien kannalta, on välttämätöntä;

25.  pitää valitettavana julkisten investointien jatkuvasti matalaa tasoa, sillä kyseiset investoinnit voivat olla tärkeä alkusysäys työpaikkojen luomiselle; korostaa, että Euroopan strategisten investointien rahasto (ESIR) ei ole synnyttänyt riittävästi investointeja sosiaaliseen infrastruktuuriin, ja pitää tätä hukattuna tilaisuutena, johon on tartuttava kiireellisesti;

26.  edellyttää toimintapolitiikkoja, joissa kunnioitetaan ja edistetään keskitettyä sopimista ja sen kattavuutta, jotta se tavoittaa mahdollisimman monet työntekijät, ja samalla myös pyritään parantamaan vähimmäispalkkatasoa asettamalla minimipalkat kunnolliselle tasolle työmarkkinaosapuolten myötävaikutuksella, ja katsoo, että kaikki tämä on tehtävä, jotta päästäisiin palkkojen heikentämiskilpailusta, tuettaisiin kokonaiskysyntää ja talouden elpymistä, vähennettäisiin palkkaeroja ja torjuttaisiin työssäkäyvien köyhyyttä;

27.  kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että työntekijöillä, joilla on määräaikaista tai osa-aikatyötä koskevia työsopimuksia tai jotka ovat itsenäisiä ammatinharjoittajia, on yhtäläiset oikeudet, myös irtisanomisen ja palkan osalta, sekä asiaankuuluva sosiaaliturva ja asiaankuuluvat koulutusmahdollisuudet ja että heille tarjotaan tarvittavat puitteet uran luomiseen; kehottaa jäsenvaltioita panemaan täytäntöön osa-aikatyötä ja määräaikaista työtä koskevat puitesopimukset ja panemaan tehokkaasti täytäntöön yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista annetun direktiivin;

28.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita toteuttamaan asianmukaisia toimenpiteitä, joilla autetaan pakolaisia asettumaan maahan ja kotoutumaan, sekä varmistamaan julkisten palvelujen riittävät resurssit ja vaatimusten varhaisen ennakoinnin pakolaisten sujuvan kotoutumisen helpottamiseksi;

29.  pitää valitettavana, että köyhyys- ja syrjäytymisvaarassa olevien prosentuaalinen osuus on edelleen suuri; huomauttaa, että suuri eriarvoisuus ja köyhyys vaikuttavat sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen ja haittaavat sosiaalista ja poliittista vakautta; pitää valitettavana, että toimintapolitiikat, joilla pyritään puuttumaan tähän tehokkaasti, eivät ole tarpeeksi kunnianhimoisia riittävän taloudellisen vipuvaikutuksen aikaansaamiseksi; pyytää jäsenvaltioita nopeuttamaan toimiaan, joiden avulla pyritään saavuttamaan Eurooppa 2020 -strategian tavoite vähentää köyhyysvaarassa olevien ihmisten määrää 20 miljoonalla; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita pitämään eriarvoisuuden vähentämistä prioriteettina; kehottaa tukemaan ja tunnustamaan paremmin kansalaisjärjestöjen, köyhyyden vastaista työtä tekevien järjestöjen ja köyhyydessä eläviä ihmisiä edustavien järjestöjen työn ja edistämään niiden osallistumista hyvien käytäntöjen vaihtoon;

30.  ilmaisee huolensa etnisten vähemmistöjen, erityisesti romaniyhteisöjen, vähäisestä osallistumisesta työmarkkinoille; kehottaa panemaan direktiivin 2000/78/EY asianmukaisesti täytäntöön; korostaa, että on tarpeen edistää erikoistuneiden kansalaisjärjestöjen roolia näiden ihmisten työmarkkinoille osallistumisen edistämisessä ja lasten kouluun saamisen tukemisessa sekä koulunkäynnin keskeyttämisen torjumisessa, jotta tämä köyhyyden noidankehä saadaan rikottua;

31.  katsoo, että on tärkeää kuroa umpeen investointivaje, jotta voidaan luoda kestävää kasvua vaarantamatta jäsenvaltioiden taloudellista ja sosiaalista kestävyyttä; korostaa tässä yhteydessä toimia, joilla taataan julkisen talouden vakauttaminen, joka on olennaisen tärkeää, jotta voidaan edelleen pitää kiinni EU:lle ominaisesta Euroopan sosiaalisesta mallista;

32.  pitää valitettavana, että komission uusimmissa suosituksissa jätettiin huomiotta parlamentin pyyntö SEUT-sopimuksen 349 artiklan soveltamisen vahvistamisesta erityisesti ottamalla käyttöön eriytetyt toimenpiteet ja ohjelmat epäsymmetrian vähentämiseksi sekä sosiaalisen yhteenkuuluvuuden maksimoimisesta EU:ssa; kehottaa jäsenvaltioita tässä yhteydessä perustamaan erityisiä investointiohjelmia sellaisia alueitaan varten, joilla työttömyysaste on yli 30 prosenttia; toistaa komissiolle antamansa kehotuksen auttaa jäsenvaltioita ja Euroopan alueita, erityisesti syrjäisimpiä alueita, monivuotiseen rahoituskehykseen kuuluvien investointiohjelmien suunnittelussa ja rahoittamisessa;

33.  toteaa, että EU:n työmarkkinoilla vallitsee edelleen epävakaa tilanne, jossa ei toisaalta ole kyetty löytämään ratkaisua edelleen korkeana pysyttelevään työttömyyteen ja jossa yrityksillä on toisaalta kysyntää ammattitaitoiselle ja sopivalle työvoimalle; kehottaa komissiota edistämään jäsenvaltioiden tasolla yhteistyömuotoja, joissa ovat mukana hallitukset, yritykset, mukaan lukien yhteisötalouden yritykset, koulutuslaitokset, yksilölliset tukipalvelut, kansalaisyhteiskunta ja työmarkkinaosapuolet, jotka perustuvat parhaiden käytäntöjen vaihtoon ja joiden tavoitteena on mukauttaa jäsenvaltioiden koulutusjärjestelmiä niin, että voidaan torjua osaamisen kohtaanto-ongelmaa ja täyttää työmarkkinoiden tarpeet;

34.  korostaa, että koulutus on perusoikeus, joka olisi taattava kaikille lapsille, ja että koulutuksen saatavuutta ja laatua koskeviin eroihin olisi puututtava, jotta voidaan vahvistaa koulutuksen takaamista kaikille ja vähentää koulun keskeyttämistä; korostaa, että osaamisen ja pätevyyden sovittaminen yhteen kysynnän ja työllistymismahdollisuuksien kanssa voi tukea osallistavien EU:n työmarkkinoiden luomista; katsoo, että yksilöllisiin tarpeisiin sekä yksilöllisen osaamisen arviointiin ja laajentamiseen keskittyvän opastuksen ja neuvonnan on oltava koulutusta ja osaamista koskevan toiminnan keskiössä jokaisen ihmisen koulutuksen alkuvaiheista lähtien; kehottaa jäsenvaltioita mukauttamaan koulutusta vastaamaan paremmin työmarkkinoiden tarpeita kaikkialla EU:ssa ja korostaa, että on tärkeää arvioida jäsenvaltioiden erilaisia työllisyystilanteita, jotta voidaan taata niiden erityisominaisuudet ja -piirteet;

35.  toteaa, että edistyminen uusissa teknologioissa ja EU:n teollisuuden digitalisointi ovat EU:lle huomattavia haasteita; korostaa, että EU:n ja jäsenvaltioiden tuotantomallit, joita tuetaan niiden koulutusmalleilla, on suunnattava kohti suuren tuottavuuden aloja, erityisesti aloja, jotka liittyvät tieto- ja viestintätekniikoihin ja digitalisointiin, jotta EU:n maailmanlaajuista kilpailukykyä voidaan parantaa;

36.  painottaa, että riittämättömät ja liian heikosti tarkennetut investoinnit digitaalisia taitoja, ohjelmointia ja STEM-aineita (luonnontieteet, teknologia, insinööritieteet ja matematiikka) koskevaan koulutukseen heikentävät unionin kilpailuasemaa, vähentävät ammattitaitoisen työvoiman saatavuutta ja heikentävät työvoiman työllistettävyyttä; katsoo, että osaamisen kohtaannon parantaminen ja tutkintojen vastavuoroisen tunnustamisen parantaminen auttavat pyrkimyksissä poistaa osaamisvajeita ja ratkaista osaamisen kohtaanto-ongelmia Euroopan työmarkkinoilla ja helpottavat työnhakijoiden ja etenkin nuorten työnhakijoiden tilannetta; kehottaa jäsenvaltioita asettamaan etusijalle digitaalisia taitoja, ohjelmointia ja työnantajien kipeästi kaipaamaa osaamista koskevan kattavan koulutuksen kaikkien osalta ja säilyttämään samalla perinteisen koulutuksen korkealla tasolla sekä ottamaan digitaaliseen talouteen siirtymisen huomioon osaamisen täydentämisen ja uudelleenkoulutuksen yhteydessä, joissa ei saisi rajoittua vain tietämykseen käyttäjän kannalta;

37.  toteaa, että monissa jäsenvaltioissa tarvitaan lisätoimia työvoiman koulutuksen saralla, mukaan lukien aikuiskoulutusta ja ammatillista koulutusta koskevat mahdollisuudet; korostaa elinikäisen oppimisen merkitystä, myös iäkkäämpien työntekijöiden kannalta, osaamisen mukauttamiseksi työmarkkinoiden tarpeisiin; kehottaa lisäämään naisille ja tytöille suunnattua tiedotusta STEM-aineista, jotta voidaan puuttua nykyisiin koulutukseen liittyviin stereotypioihin ja torjua pitkäaikaisia sukupuolten työllisyys-, palkka- ja eläke-eroja;

38.  panee merkille uusien teknologioiden arvon ja digitaalisen lukutaidon merkityksen ihmisten henkilökohtaisessa elämässä ja onnistuneessa integroitumisessa työmarkkinoille; ehdottaa siksi, että jäsenvaltiot lisäävät investointejaan parempaan tieto- ja viestintätekniikkainfrastruktuuriin ja liitettävyyteen koulutuslaitoksissa ja laativat tehokkaita strategioita, joilla hyödynnetään tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuudet aikuisten arkioppimisen tukemisessa ja parannetaan heidän virallista ja epävirallista oppimista koskevia mahdollisuuksiaan;

39.  pitää myönteisenä Erasmus+-ohjelman panosta liikkuvuuden ja kulttuurivaihdon edistämisessä niin koko unionissa kuin kolmansien maiden kanssa; edellyttää avoimuutta, liikkuvuutta sekä osaamisen ja tutkintojen tunnustamista koskevien eurooppalaisten välineiden parempaa markkinointia ja käyttöä, jotta voidaan helpottaa opiskelijoiden ja työntekijöiden liikkuvuutta; vahvistaa, että on taattava ammatillisessa koulutuksessa olevien sekä epäedullisessa asemassa olevien nuorten ja syrjinnän eri muodoista kärsivien henkilöiden liikkuvuusmahdollisuudet;

40.  suhtautuu myönteisesti Pariisin sopimuksen tarjoamaan uuteen politiikka- ja investointikehykseen, joka edistää uusien työllisyysmahdollisuuksien luomista vähähiilisille ja vähäpäästöisille aloille;

41.  kehottaa komissiota korostamaan, että on tärkeää vähentää vammaisten henkilöiden kohtaamia sekä fyysisiä että digitaalisia esteitä jäsenvaltioissa;

42.  pitää myönteisenä, että lastenhoito, asuminen, terveydenhuolto ja koulutus on mainittu yksiselitteisesti laadukkaiden palvelujen saatavuuden parantamisen yhteydessä;

43.  muistuttaa, että työntekijöiden vapaa liikkuvuus on perussopimuksessa vahvistettu perusperiaate; pitää myönteisenä, että vuotuisessa kasvuselvityksessä 2017 korostetaan, että on tärkeää varmistaa sosiaalinen oikeudenmukaisuus tekemällä oikeudenmukaista yhteistyötä jäsenvaltioiden eri laitosten välillä; kehottaa siksi jäsenvaltioita takaamaan työsuojeluviranomaisille ja muille asiaankuuluville elimille riittävät resurssit ja kehottaa jäsenvaltioita myös parantamaan työsuojelutarkastuspalvelujen välistä rajatylittävää yhteistyötä sekä tietojen sähköistä vaihtoa, jotta voidaan parantaa sellaisten tarkastusten tehokkuutta, joiden tarkoituksena on torjua ja ehkäistä sosiaaliturvaan liittyviä petoksia ja pimeää työtä;

44.  tähdentää, että on tarpeen vauhdittaa kotimaista kysyntää edistämällä julkisia ja yksityisiä investointeja ja edistämällä sosiaalisesti ja taloudellisesti tasapainoisia rakenneuudistuksia, jotka vähentävät eriarvoisuutta ja edistävät laadukkaita ja kestäviä työpaikkoja, kestävää kasvua ja yhteiskunnallisia investointeja sekä vastuullista julkisen talouden vakauttamista ja vahvistavat siten yritysten ja julkisten palvelujen suotuisaa kehitystä kohti entistä suurempaa yhteenkuuluvuutta ja ylöspäin suuntautuvaa sosiaalista lähentymistä; korostaa inhimilliseen pääomaan tehtävien investointien tärkeää roolia osana yhteistä strategiaa; tähdentää myös, että unionin talouspolitiikka on suunnattava uudelleen sosiaaliseen markkinatalouteen;

45.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita toteuttamaan asianmukaisia toimenpiteitä, joilla taataan digitaalisille työntekijöille samat oikeudet ja sama sosiaalisen suojelun taso kuin kyseisen alan muille vastaaville työntekijöille;

46.  toteaa, että mikroyritysten ja pk-yritysten osuus EU:ssa toimivista yrityksistä on yli 90 prosenttia ja että ne ovat EU:n talouden moottori, joka terveys- ja sosiaalipalvelujen ja yhteisö- ja yhteisvastuutalouden yritysten ohella edistää tehokkaasti kestävää ja osallistavaa kehitystä ja laadukkaiden työpaikkojen luomista; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan päätöksenteossa paremmin huomioon mikroyritysten ja pk-yritysten edut soveltamalla pk-yritystestiä koko lainsäädäntöprosessin ajan ”pienet ensin” -periaatteen mukaisesti; kehottaa niitä myös edistämään mikroyrityksille tarkoitettuja nykyisiä rahoitustuen muotoja, kuten työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskevaa EaSI-ohjelmaa; katsoo, että on olennaisen tärkeää vähentää näiden yritysten hallinnollista rasitusta ja poistaa tarpeetonta lainsäädäntöä heikentämättä kuitenkaan työ- ja sosiaalisia oikeuksia; korostaa, että on helpotettava toisen mahdollisuuden tarjoamista ensimmäisessä yrityksessään epäonnistuneille rehellisesti toimineille ja työntekijöiden oikeuksia kunnioittaneille yrittäjille;

47.  korostaa, että yhteiskunnallinen yrittäjyys on kasvava ala, joka voi elvyttää taloutta ja lievittää samalla huono-osaisuutta, sosiaalista syrjäytymistä sekä muita yhteiskunnallisia ongelmia; toteaa siksi, että yrittäjyyskoulutukseen olisi sisällytettävä sosiaalinen ulottuvuus ja siinä olisi käsiteltävä sellaisia aiheita kuin reilua kauppaa, yhteisötalouden yrityksiä ja vaihtoehtoisia liiketoimintamalleja, kuten osuuskuntia, jotta voidaan pyrkiä kohti entistä sosiaalisempaa, osallistavampaa ja kestävämpää taloutta;

48.  kehottaa komissiota ja neuvostoa selvittämään, miten tuottavuutta voidaan lisätä investoimalla inhimilliseen pääomaan, ja ottamaan siinä huomioon, että osaavimmat, hyvin integroituneet ja tyytyväiset työntekijät pystyvät parhaiten vastaamaan yritysten ja palvelujen vaatimuksiin ja haasteisiin;

49.  kannustaa jäsenvaltioita keskittymään itsenäisten ammatinharjoittajien asemaan, jotta heille voidaan varmistaa asianmukainen sosiaaliturva sairauden, tapaturmien, työttömyysvakuutuksen ja eläkeoikeuksien osalta;

50.  muistuttaa, että on tärkeää panna täytäntöön todellinen yrittäjyyskulttuuri, joka kannustaa nuoria ihmisiä pienestä pitäen; kehottaa siksi jäsenvaltioita mukauttamaan koulutusohjelmiaan tämän periaatteen mukaisesti; muistuttaa jäsenvaltioita siitä, että on tärkeää luoda yrittäjyyttä edistäviä kannustimia, erityisesti panemalla täytäntöön verosääntöjä ja vähentämällä hallinnollista rasitusta; kehottaa komissiota toteuttamaan tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa toimenpiteitä, joilla tarjotaan aiempaa paremmin tietoa kaikista EU:n rahastoista ja ohjelmista, jotka voivat tehostaa yrittäjyyttä, investointeja ja rahoituksen saatavuutta, kuten Erasmus nuorille yrittäjille;

51.  korostaa vipuvaikutusta, joka unionin talousarviolla on kansallisiin talousarvioihin; painottaa unionin talousarvion täydentävää roolia unionin tavoitteiden saavuttamisessa vuotuisessa kasvuselvityksessä 2017 esitettyjen sosiaalipoliittisten toimien mukaisesti ja toteaa, että näillä pyritään luomaan enemmän ja parempia työpaikkoja kaikkialle EU:hun;

52.  on huolissaan toimenpideohjelmien täytäntöönpanon viivästymisestä nykyisellä ohjelmakaudella; panee merkille, että syyskuuhun 2016 mennessä toimivaltaisista viranomaisista oli nimetty ainoastaan 65 prosenttia, ja kehottaa jäsenvaltioita hyödyntämään aktiivisemmin Euroopan rakenne- ja investointirahastoja (ERI-rahastot) ja nuorisotyöllisyysaloitetta, jotta voidaan käsitellä työllisyyteen liittyviä ja sosiaalisia painopistealoja ja tukea niiden maakohtaisten suositusten täytäntöönpanoa, joissa käsitellään kattavasti sosiaali- ja työllisyysasioita; korostaa samalla kuitenkin, että näitä rahastoja ei pitäisi käyttää pelkästään maakohtaisten suositusten täytäntöönpanoon, sillä tämän seurauksena muita tärkeitä investointialoja saattaa jäädä ulkopuolelle; korostaa, että tarvitaan lisätoimia menettelyjen yksinkertaistamiseksi, erityisesti horisontaalisten ja alakohtaisten varainhoitosääntöjen osalta, ja kansalaisyhteiskunnan rahoituksen saantia haittaavien esteiden poistamiseksi;

53.  panee merkille, että EU:n ja euroalueen talouskasvu on edelleen vaatimatonta; korostaa, että on investoitava tutkimukseen, innovointiin ja koulutukseen; toteaa, että EU:n vuoden 2017 talousarviossa on osoitettu 21 312,2 miljoonaa euroa maksusitoumusmäärärahoina kilpailukykyyn, kasvuun ja työpaikkoihin esimerkiksi Horisontti 2020-, COSME- ja Erasmus+ -ohjelmien välityksellä;

54.  korostaa, että rahoituksen saatavuutta on mahdollista helpottaa ja investointeja ja siten myös yrittäjyyttä edistää unionin erilaisilla rahastoilla ja ohjelmilla, joita ovat esimerkiksi Erasmus yrittäjille, Euroopan työnvälitysverkosto EURES, yritysten kilpailukykyä ja pk-yrityksiä koskeva ohjelma (COSME), työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin ohjelma (EaSI) ja Euroopan strategisten investointien rahasto (ESIR); muistuttaa kumppanuusperiaatteen, täydentävyysperiaatteen, alhaalta ylös -lähestymistavan ja asianmukaisten resurssien kohdentamisen sekä rahastojen edunsaajien raportointivelvollisuuksien ja tietojen keräämisen asianmukaisen tasapainon merkityksestä; kehottaa komissiota varmistamaan unionin varojen käytön tiiviin seurannan vaikuttavuuden parantamiseksi; kehottaa komissiota antamaan maakohtaisia suosituksia unionin varojen käytöstä, jotta lisätään sosiaalisten ja aktiivisten työmarkkinatoimenpiteiden kattavuutta ja vaikuttavuutta kansallisella tasolla;

55.  pitää myönteisenä, että vuonna 2017 talousarvioesityksen määrärahojen lisäksi nuorisotyöllisyysaloitteeseen on myönnetty 500 miljoonan euron lisämäärärahat ja kasvua ja työpaikkojen luomista koskevien keskeisten aloitteiden tehostamiseen 200 miljoonaa euroa; muistuttaa, että olisi hyödynnettävä paremmin koulutusta, kulttuuria, urheilua ja nuorisoa koskevia käytettävissä olevia määrärahoja ja aloitteita ja että tarvittaessa olisi lisättävä näiden alojen investointeja erityisesti aihealueisiin, joilla voidaan edistää suoraan Eurooppa 2020-strategian tavoitteita (esimerkiksi koulunkäynnin keskeyttämisen torjuminen, korkeakoulutus, nuorten työllisyys, ammatillinen koulutus, elinikäinen oppiminen ja liikkuvuus), jotta kehitetään kestävyyttä ja vähennetään työttömyyttä erityisesti nuorten ja heikoimmassa asemassa olevien ryhmien keskuudessa, estetään radikalisoitumista ja varmistetaan sosiaalinen osallisuus pitkällä aikavälillä;

56.  suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen laajentaa ESIR-rahastoa ja kaksinkertaistaa sen määrä siten, että se on 630 miljardia euroa vuonna 2022, ja samalla parantaa maantieteellistä ja alakohtaista kattavuutta; toteaa, että ESIR-rahasto ei ole tähän mennessä onnistunut erityisen hyvin sosiaalisen ja taloudellisen lähentymisen parantamisessa unionin jäsenvaltioiden ja niiden alueiden välillä eikä sosiaalisen infrastruktuurin käsittelyssä; muistuttaa, että useimmat hankkeet hyväksytään Länsi-Euroopan taloudellisesti terveemmillä alueilla, mikä syventää investointikuilua jäsenvaltioiden välillä ja vahvistaa epätasapainoa EU:ssa; pyytää komissiota auttamaan heikompia alueita hakuprosessissa mutta olemaan muuttamatta sitä perusehtoa, että hankkeiden valinta perustuu pelkästään niiden laatuun; kehottaa komissiota kiireellisesti tukemaan sitä, että yhteisötalouden yritykset ja pk-yritykset voivat saada rahoitusta ESIR-rahastosta; kehottaa komissiota ja Euroopan investointipankkia toteuttamaan ennakoivia lisätoimenpiteitä, joilla varmistetaan, että kaikki jäsenvaltiot ja alat ovat asianmukaisesti ESIR-rahaston kohteena, erityisesti ne, jotka osallistuvat suoraan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen käsittelyyn; korostaa, että on vahvistettava hallinnollisia valmiuksia, kuten investointineuvontakeskusta; pitää valitettavana, että ei ole saatavilla tietoja työpaikoista, joita ESIR-rahaston investointien tuloksena odotetaan syntyvän; kehottaa komissiota seuraamaan ja valvomaan ESIR-rahastosta tehtäviä investointeja ja mittaamaan niiden taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia ja varmistamaan, että ESIR-rahasto ei ole päällekkäinen nykyisten rahoitusohjelmien kanssa tai korvaa suoraa julkista rahoitusta; toistaa kehotuksensa investoinneista inhimilliseen ja sosiaaliseen pääomaan sellaisilla aloilla kuin terveydenhuolto, lastenhoito ja kohtuuhintainen asuminen;

57.  huomauttaa, että syrjäisimmillä alueilla on monia rakenteellisia rajoituksia, joiden pysyvyys ja yhdistelmät rajoittavat vakavasti niiden kehitystä; kehottaa komissiota tehostamaan SEUT-sopimuksen 349 artiklan soveltamista;

58.  korostaa, että komission ja jäsenvaltioiden on saatava aikaan voimakkaampi sitoumus SEUT-sopimuksen 174 artiklan soveltamisesta; korostaa, että suurempi alueellinen yhteenkuuluvuus tarkoittaa suurempaa taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta, ja pyytää siksi tekemään asianomaisille alueille, erityisesti laajakaistaverkon osalta, strategisia investointeja, joiden tarkoituksena on lisätä niiden kilpailukykyä, parantaa niiden elinkeino- ja aluerakennetta ja lopulta vakauttaa niiden väestöpohja;

59.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan kaikki hallintotasot ja asiaankuuluvat sidosryhmät mukaan investointien esteiden selvittämiseen ja keskittymään kaikkein vaikeimmassa tilanteessa oleviin alueisiin ja aloihin sekä julkista ja yksityistä rahoitusta yhdistävien asianmukaisten välineiden saataville asettamiseen;

60.  pyytää komissiota panemaan täytäntöön väestökatoa ja hajanaisuutta torjuvia politiikkoja; korostaa, että Euroopan unionin koheesiopolitiikan painopisteisiin olisi kuuluttava väestökadosta kärsivien alueiden huomioon ottaminen;

61.  korostaa, että julkisen, solidaarisen ja riittävän työ- ja vanhuuseläkkeen yleinen saatavuus on taattava kaikille; toteaa, että jäsenvaltioilla on haasteita eläkejärjestelmien kestävyyden vahvistamisessa, mutta korostaa, että on tärkeää turvata eläkejärjestelmien solidaarisuus vahvistamalla tulopuolta nostamatta välttämättä eläkeikää; korostaa sellaisten julkisten ja työeläkejärjestelmien merkitystä, jotka tarjoavat riittävät, selvästi köyhyysrajan ylittävät eläketulot ja antavat eläkeläisille mahdollisuuden säilyttää elintasonsa; katsoo, että paras tapa varmistaa kestävät, turvalliset ja riittävät eläkkeet naisille ja miehille, on nostaa yleistä työllisyysastetta ja lisätä laadukkaita työpaikkoja kaikenikäisille, parantaa työoloja ja ‑ehtoja ja sitoutua tarvittaviin julkisiin lisämenoihin; katsoo, että eläkejärjestelmien uudistuksissa olisi keskityttävä muun muassa tosiasialliseen eläköitymisikään ja otettava huomioon työmarkkinasuuntaukset, syntyvyys, terveys- ja varallisuustilanne, työolot ja ‑ehdot ja elatussuhde; katsoo, että näissä uudistuksissa on myös otettava huomioon miljoonien sellaisten eurooppalaisten työntekijöiden, erityisesti naisten, nuorten ja itsenäisten ammatinharjoittajien, tilanne, jotka joutuvat epävarmoihin, epätyypillisiin työsuhteisiin, tahtomattaan työttömiksi tai tekemään lyhennettyä työaikaa;

62.  huomauttaa jäsenvaltioille, että koska unionin kansalaiset ikääntyvät ja sen vuoksi epävirallisen ja virallisen hoidon tarpeet lisääntyvät, on tarpeen investoida kansanterveyden edistämiseen ja tautien ehkäisyyn ja samalla varmistettava sosiaaliturvajärjestelmien kestävyys, turvallisuus, riittävyys ja vaikuttavuus ja laadukkaiden pitkäaikaisten sosiaalipalvelujen tarjoaminen tulevina vuosikymmeninä sekä parannettava niitä; kannustaa siksi jäsenvaltioita kehittämään strategioita, joilla varmistetaan kyseisten järjestelmien ja palvelujen riittävä rahoitus, henkilöstö ja kehitys ja laajennetaan sosiaaliturvajärjestelmien kattavuutta yhteiskunnan ja yksilöiden eduksi; kehottaa erityisesti komissiota, jäsenvaltioita ja työmarkkinaosapuolia

   edistämään kaikkien ikäryhmien työllisyysasteen nostamista
   tekemään työtä sukupuolten erottelun ja sukupuolten palkkaeron poistamiseksi
   mukauttamaan työmarkkinoita iäkkäitä työntekijöitä varten luomalla ikääntymisen kannalta suotuisat työolot, jotta he voivat työskennellä lakisääteiseen eläkeikään asti
   torjumaan ikään liittyviä stereotypioita työmarkkinoilla
   varmistamaan työsuojelua koskevat elinkaarimallit ja ennaltaehkäisevän toimintamallin
   keskittymään hoivasta vastaavien henkilöiden työ- ja yksityiselämän tasapainoon laatimalla asianmukaisia hoito- ja vapaajärjestelmiä ja tukemalla omaishoitajia
   tukemaan työnantajia, erityisesti pk-yrityksissä, ja tiedottamaan heille siitä, miten työympäristöä voidaan parantaa, jotta kaikenikäiset työntekijät pysyvät tuottavina
   tukemaan julkisia työllisyyspalveluja, jotta ne voivat tarjota tarkoituksenmukaista tukea iäkkäille työnhakijoille
   investoimaan kaikenikäisten työntekijöiden elinikäiseen oppimiseen sekä työpaikalla että sen ulkopuolella ja edistämään sitä sekä kehittämään järjestelmiä osaamisen tunnustamista ja sertifiointia varten
   auttamaan iäkkäitä työntekijöitä pysymään aktiivisena pidempään ja valmistautumaan eläkkeeseen sellaisten työntekijälähtöisten joustavien työolojen avulla, jotka mahdollistavat työajan lyhentämisen työelämästä eläkkeelle siirtymisen aikana

63.  korostaa, että komission on asuntojen hintakehityksen lisäksi seurattava asunnottomuuden ja asuntomarkkinoilta syrjäytymisen kehittymistä jäsenvaltioissa; kehottaa toteuttamaan kiireellisiä toimia, joilla puututaan asunnottomuuden ja asuntomarkkinoilta syrjäytymisen yleistymiseen monissa jäsenvaltioissa; on huolissaan monien pankkien taseissa olevien järjestämättömien lainojen suuren määrän mahdollisista sosiaalisista seurauksista ja erityisesti komission lausunnosta, jonka mukaan myyntiä erikoistuneille laitoksille, jotka eivät ole pankkeja, olisi edistettävä, mikä voisi johtaa häätöaaltoihin; kannustaa jäsenvaltioita, komissiota ja EIP:tä käyttämään ESIR-rahastoa sosiaaliseen infrastruktuuriin tehtäviin investointeihin, muun muassa siihen, että taataan riittävä ja kohtuuhintainen asuminen kaikille;

64.  panee huolestuneena merkille, että joissakin jäsenvaltioissa palkat eivät riitä varmistamaan ihmisarvoista elämää, minkä vuoksi työntekijöistä tulee ”työssäkäyviä köyhiä” ja mikä estää työttömiä palaamasta työmarkkinoille; tukee tässä yhteydessä keskitetyn sopimisen tehostamista;

65.  kannustaa jäsenvaltioita panemaan täytäntöön tarvittavat toimenpiteet pakolaisten sekä etniseen vähemmistöön kuuluvien tai maahanmuuttajataustaisten ihmisten sosiaalisen osallisuuden takaamiseksi;

66.  pitää myönteisenä, että vuotuisessa kasvuselvityksessä 2017 korostetaan, että on edistettävä vero- ja etuusuudistuksia, joilla pyritään työhön kannustamisen parantamiseen ja työn tekemiseen kannattavaksi, koska verojärjestelmillä voidaan myös osaltaan torjua tuloeroja ja köyhyyttä sekä lisätä maailmanlaajuista kilpailukykyä; kehottaa jäsenvaltioita siirtymään asteittain työn verotuksesta muihin verolähteisiin;

67.  edellyttää terveydenhuolto- ja pitkäaikaishoitojärjestelmiin uudistuksia, joissa keskitytään kehittämään sairauksien ennaltaehkäisyä ja terveyden edistämistä, pitämään yllä laadukkaita yleisesti saatavilla olevia terveydenhuoltopalveluja ja vähentämään eriarvoisuutta terveydenhuoltopalvelujen saatavuudessa;

68.  pyytää komissiota ja jäsenvaltioita ponnistelemaan yhdessä työvoiman liikkuvuuden esteiden poistamiseksi ja varmistamaan, että EU:n liikkuvia työntekijöitä kohdellaan samalla tavoin kuin ei-liikkuvia työntekijöitä;

69.  kehottaa jäsenvaltioita lisäämään tiiviissä yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa aktiivisten ja kestävien työmarkkinatoimien kattavuutta, tehokkuutta ja vaikuttavuutta; suhtautuu myönteisesti siihen, että vuotuisessa kasvuselvityksessä 2017 kehotetaan kehittämään lisää toimenpiteitä, joilla pyritään tukemaan heikossa asemassa olevien ryhmien, erityisesti vammaisten henkilöiden, pääsyä työmarkkinoille, koska sillä on pitkäaikainen myönteinen taloudellinen ja sosiaalinen vaikutus;

70.  kehottaa jäsenvaltioita asettamaan kunnianhimoisia sosiaalisia normeja omien maakohtaisten suositustensa perusteella kansallisen toimivaltansa sekä taloudellisen ja finanssipoliittisen tilanteensa mukaisesti ja ottamaan erityisesti käyttöön riittävää vähimmäistuloa koskevat järjestelmät, jotka kattavat ihmisen koko elinkaaren, jos niitä ei ole olemassa, ja korjaamaan riittävää vähimmäistuloa koskevissa järjestelmissä olevat puutteet, jotka liittyvät riittämättömään kattavuuteen tai käyttöasteen vähäisyyteen;

71.  pitää myönteisenä komission aloitetta kuulemismenettelyn alulle panemiseksi Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista; katsoo, että tällä aloitteella olisi voitava edistää joustavampien taitojen ja osaamisen, elinikäistä oppimista koskevien toimien ja laadukkaiden työpaikkojen aktiivisen tukemisen kehittämistä;

72.  toistaa työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan talous- ja raha-asioiden valiokunnalle osoittamassa uusimmassa lausunnossa komissiolle esitetyn pyynnön harkita sosiaalista epätasapainoa koskevan menettelyn käyttöönottoa maakohtaisten suositusten laatimisessa, jotta voidaan välttää kilpaileminen alhaisimmalla sääntelytasolla sosiaali- ja työllisyysindikaattorien tehokkaaseen käyttöön makrotalousvalvonnan puitteissa perustuvien vaatimusten osalta;

73.  kehottaa jäsenvaltioita korostamaan entistä enemmän köyhyyden noidankehän rikkomista ja tasa-arvon edistämistä; kehottaa komissiota antamaan jäsenvaltioille voimakkaampia suosituksia sosiaalisesta osallisuudesta ja suojelusta, muutenkin kuin vain työvoiman osalta, ja erityisesti lapsiin investoimisesta;

74.  pitää myönteisenä, että työmarkkinaosapuolet, kansalliset parlamentit ja muut asiaa koskevat kansalaisyhteiskunnan sidosryhmät otetaan mukaan talouspolitiikan eurooppalaista ohjausjaksoa koskevaan prosessiin; muistuttaa, että työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu ja vuoropuhelu kansalaisyhteiskunnan kanssa on keskeisen tärkeää, jotta saadaan aikaan kestäviä muutoksia, jotka hyödyttävät kaikkia, ja että ne ovat välttämättömiä EU:n ja kansallisen politiikan vaikuttavuuden ja riittävyyden edistämisen kannalta ja niihin olisi sen vuoksi pyrittävä ohjausjakson kaikissa vaiheissa; korostaa, että osallistumisesta on tehtävä entistä vaikuttavampaa varmistamalla asianmukainen ajoitus, kaikkien asiakirjojen saatavuus ja vuoropuhelu keskustelukumppanien kanssa asianmukaisella tasolla;

75.  palauttaa mieliin erilaiset pyynnöt toimintasuunnitelmasta, jossa Euroopan parlamentin asemaa vahvistetaan ja sen kanta otetaan huomioon ennen kuin neuvosto tekee päätöksen; kehottaa lisäksi asettamaan työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan samanarvoiseen asemaan talous- ja raha-asioiden valiokunnan kanssa, niiden erityinen toimivalta huomioon ottaen, aina kun parlamenttia pyydetään antamaan lausunto eurooppalaisen ohjausjakson eri vaiheissa;

76.  katsoo, että olisi kutsuttava koolle sosiaaliasioita käsittelevä EU:n valmistelukunta, jossa työmarkkinaosapuolten, kansallisten hallitusten ja parlamenttien sekä EU:n toimielinten edustajat keskustelisivat Euroopan sosiaalisen mallin tulevaisuudesta ja rakenteesta ja johon myös yleisö voisi osallistua;

77.  kehottaa jälleen kerran vahvistamaan TSTK-neuvoston asemaa eurooppalaisessa ohjausjaksossa;

78.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0355.
(2)EUVL C 153 E, 31.5.2013, s. 57.
(3)EUVL L 307, 18.11.2008, s. 11.
(4)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0416.
(5)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0297.
(6)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0059.
(7)EUVL C 316, 30.8.2016, s. 83.
(8)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0033.
(9)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0401.
(10)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0384.
(11)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0389.
(12)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0321.
(13)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0320.
(14)EUVL C 289, 9.8.2016, s. 19.
(15)EUVL C 224, 21.6.2016, s. 19.
(16)Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2014)0394.
(17)EUVL C 76 E, 25.3.2010, s. 16.
(18)http://www.eca.europa.eu/Lists/ECADocuments/SR15_03/SR15_03_FI.pdf
(19)http://www.eurofound.europa.eu/european-working-conditions-surveys-ewcs
(20)https://www.eurofound.europa.eu/young-people-and-neets-1
(21)Ks. Eurofoundin raportti nuorisotyöttömyydestä.
(22)Yhteinen työllisyysraportti 2016, s. 2.
(23)OECD:n raportti: ”In it together: why less inequality benefits all”, 2015.
(24)IMF:n raportti: ”Causes and Consequences of Income Inequality”, kesäkuu 2015.


Sisämarkkinoiden hallinnointi osana eurooppalaista ohjausjaksoa 2017
PDF 186kWORD 47k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 15. helmikuuta 2017 vuosikertomuksesta sisämarkkinoiden hallinnoinnista osana eurooppalaista ohjausjaksoa 2017 (2016/2248(INI))
P8_TA(2017)0040A8-0016/2017

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon 25. helmikuuta 2016 antamansa päätöslauselman sisämarkkinoiden hallinnoinnista(1) ja 27. huhtikuuta 2016 annetun komission seurantavastauksen,

–  ottaa huomioon 11. maaliskuuta 2015 antamansa päätöslauselman sisämarkkinoiden hallinnoinnista(2) ja 3. kesäkuuta 2015 annetun komission seurantavastauksen,

–  ottaa huomioon 25. helmikuuta 2014 antamansa päätöslauselman sisämarkkinoiden hallinnoinnista(3) ja 28. toukokuuta 2014 annetun komission seurantavastauksen,

–  ottaa huomioon 7. helmikuuta 2013 antamansa päätöslauselman suosituksista komissiolle sisämarkkinoiden hallinnoinnista(4) ja 8. toukokuuta 2013 annetun komission seurantavastauksen,

–  ottaa huomioon 26. toukokuuta 2016 antamansa päätöslauselman yhtenäismarkkinoita koskevasta strategiasta(5),

–  ottaa huomioon 26. toukokuuta 2016 antamansa päätöslauselman tullien ulkopuolisista esteistä sisämarkkinoilla(6),

–  ottaa huomioon 26. marraskuuta 2015 annetun komission tiedonannon ”Vuotuinen kasvuselvitys 2016 – Vahvistetaan elpymistä ja lähentymistä” (COM(2015)0690),

–  ottaa huomioon 16. marraskuuta 2016 annetun komission tiedonannon vuotuisesta kasvuselvityksestä 2017 (COM(2016)0725),

–  ottaa huomioon 28. lokakuuta 2015 annetun komission tiedonannon ”Sisämarkkinoiden päivitys: enemmän mahdollisuuksia kansalaisille ja yrityksille” (COM(2015)0550) ja kertomuksen sisämarkkinoiden yhdentymisestä ja kilpailukyvystä EU:ssa ja sen jäsenvaltioissa (SWD(2015)0203),

–  ottaa huomioon 6. toukokuuta 2015 annetun komission tiedonannon digitaalisten sisämarkkinoiden strategiasta Euroopalle (COM(2015)0192),

–  ottaa huomioon 8. kesäkuuta 2012 annetun komission tiedonannon ”Sisämarkkinoiden hallinnoinnin parantaminen” (COM(2012)0259),

–  ottaa huomioon 8. kesäkuuta 2012 annetun komission tiedonannon palveludirektiivin täytäntöönpanosta (COM(2012)0261), sellaisena kuin se on päivitettynä lokakuussa 2015,

–  ottaa huomioon sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan syyskuussa 2014 teettämän tutkimuksen ”The Cost of Non-Europe in the Single Market” (Euroopan yhdentymisen toteutumattomuuden kustannukset sisämarkkinoilla),

–  ottaa huomioon 21. lokakuuta 2015 annetun komission tiedonannon toimista Euroopan talous- ja rahaliiton viimeistelemiseksi (COM(2015)0600),

–  ottaa huomioon sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan syyskuussa 2014 teettämän tutkimuksen ”Indicators for Measuring the Performance of the Single Market – Building the Single Market Pillar of the European Semester” (Sisämarkkinoiden toimivuuden mittaamiseen soveltuvat indikaattorit – eurooppalaisen ohjausjakson sisämarkkinoita koskevan pilarin rakentaminen),

–  ottaa huomioon sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan syyskuussa 2014 teettämän tutkimuksen ”Contribution of the Internal Market and Consumer Protection to Growth” (Sisämarkkinoiden ja kuluttajansuojan merkitys kasvulle),

–  ottaa huomioon heinäkuussa 2016 verkossa julkaistun sisämarkkinoiden tulostaulun,

–  ottaa huomioon 17.–18. maaliskuuta 2016 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmät,

–  ottaa huomioon 28. kesäkuuta 2016 annetut Eurooppa-neuvoston päätelmät,

–  ottaa huomioon pöytäkirjan N:o 1 kansallisten parlamenttien asemasta Euroopan unionissa,

–  ottaa huomioon pöytäkirjan N:o 2 toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan mietinnön (A8-0016/2017),

A.  toteaa, että syvempien ja oikeudenmukaisempien sisämarkkinoiden toteuttaminen on avainasemassa työpaikkojen luomiseksi, tuottavuuden edistämiseksi ja houkuttelevan investointi- ja innovointiympäristön sekä kuluttajaystävällisen ympäristön varmistamiseksi;

B.  katsoo, että tämä edellyttää asioiden uudelleenpainotusta koko Euroopassa, mihin kuuluu myös sisämarkkinastrategioiden, erityisesti digitaalisten sisämarkkinoiden strategian, oikea-aikainen päätökseen saattaminen ja toteuttaminen;

C.  katsoo, että uudelleenpainotuksessa on otettava huomioon myös brexitin vaikutukset muun muassa tavaroiden ja palvelujen vapaaseen liikkuvuuteen, sijoittautumisoikeuteen, tulliunioniin ja sisämarkkinoita koskeviin säännöksiin yleensä;

D.  ottaa huomioon, että EU:lla on vuonna 2008 alkaneen talouskriisin jälkeen vielä edessään nollakasvun jakso, jonka aikana talous elpyy hitaasti, työttömyysaste on korkea ja sosiaalinen haavoittuvuus on suurta; toteaa, että myönteisempää on, että vuoden 2016 vuotuisen kasvuselvityksen tavoitteena oli ”elpymisen ja lähentymisen vahvistaminen”;

E.  panee merkille, että vuotuisessa kasvuselvityksessä 2017 muistutetaan, että on saatava aikaan osallistavaa talouden elpymistä, jossa otetaan huomioon sisämarkkinoiden sosiaalinen ulottuvuus, ja toteaa, että vuotuisessa kasvuselvityksessä 2017 korostetaan myös, että Euroopan on investoitava nuoriin ja työnhakijoihin sekä startup- ja pk‑yrityksiin;

F.  toteaa, että talouden elpymisestä huolimatta työttömyys on pysynyt liian korkealla tasolla monissa osissa Eurooppaa ja pitkään korkeana pysynyt työttömyysaste heikentää sosiaalista tilannetta monissa jäsenvaltioissa;

G.  toteaa, että eurooppalaisella ohjausjaksolla pyritään parantamaan talous- ja finanssipolitiikan koordinointia EU:ssa, jotta voidaan lisätä vakautta, edistää kasvua ja työllisyyttä sekä vahvistaa kilpailukykyä sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja yhteiskunnan heikoimmassa asemassa olevien jäsenten suojelua koskevien tavoitteiden mukaisesti; ottaa huomioon, että tätä tavoitetta ei ole saavutettu;

H.  ottaa huomioon, että sisämarkkinat ovat yksi unionin kulmakivistä ja yksi sen suurimmista saavutuksista; katsoo, että myös sisämarkkinoiden ja niiden toteutumiseen tähtäävien politiikkatoimien on oltava osa eurooppalaista ohjausjaksoa, jotta eurooppalainen ohjausjakso edistäisi menestyksekkäästi talouskasvua ja vakauttaisi talouksia;

Eurooppalaisen ohjausjakson sisämarkkinoita koskevan pilarin vahvistaminen

1.  muistuttaa, että sisämarkkinat ovat yksi EU:n kulmakivistä sekä jäsenvaltioiden talouksien ja koko Eurooppa-hankkeen selkäranka; toteaa, että sisämarkkinat ovat edelleen pirstoutuneet eikä niitä ole pantu riittävästi täytäntöön ja että ne tarjoavat hyvät mahdollisuudet kasvuun, innovointiin ja työpaikkojen luomiseen; korostaa, että sisämarkkinoilla on tärkeä osuus EU:n talouden menestyksekkään elpymisen vahvistamisessa, lähentymisen edistämisessä ja nuoriin ja työnhakijoihin sekä startup- ja pk-yrityksiin tehtävien investointien tukemisessa; kehottaa komissiota varmistamaan, että loppuun saatetaan kaikki sisämarkkinoiden näkökohdat, mukaan lukien tavarat, palvelut, pääoma, työvoima, energia, liikenne ja digitaaliala;

2.  pyytää uudelleen luomaan eurooppalaiseen ohjausjaksoon sosiaalisen ulottuvuuden sisältävän vahvan sisämarkkinoita koskevan pilarin ja sisällyttämään siihen järjestelmän, jolla toimintaa valvotaan säännöllisesti ja tunnistetaan maakohtaiset sisämarkkinoiden toteutumisen esteet, joita jäsenvaltioissa on viime aikoina näytetty ottavan käyttöön ja joiden vaikutus, yleisyys ja laajuus on ollut entistä suurempi; kehottaa arvioimaan perusteellisesti sisämarkkinoiden yhdentymistä ja sisäistä kilpailukykyä; vaatii tekemään sisämarkkinoiden yhdentymisen tilan arvioinnista olennaisen osan talouden ohjausjärjestelmää;

3.  palauttaa mieliin, että eurooppalainen ohjausjakso otettiin käyttöön vuonna 2010 ja sen tarkoituksena oli varmistaa, että jäsenvaltiot keskustelevat taloutta ja talousarviota koskevista suunnitelmistaan EU-kumppaneidensa kanssa tiettyinä aikoina vuodesta ja voivat kommentoida toistensa suunnitelmia ja seurata edistymistä kollektiivisesti; painottaa, että on tärkeää keskittyä sosiaaliseen suorituskykyyn sekä edistää noususuuntaista taloudellista ja sosiaalista lähentymistä;

4.  korostaa, että eurooppalaiseen ohjausjaksoon sisällytetyn sisämarkkinoita koskevan pilarin tulisi auttaa tunnistamaan avainalat ja kaikki sisämarkkinoiden ulottuvuudet, joilla voidaan luoda kasvua ja työllisyyttä; painottaa lisäksi, että sen olisi toimittava myös rakenneuudistukseen sitoutumisen kriteerinä jäsenvaltioissa;

5.  korostaa, että eurooppalaiseen ohjausjaksoon sisällytetty sisämarkkinoita koskeva pilari mahdollistaisi sisämarkkinoiden hallinnoinnin säännöllisen arvioinnin kansallista lainsäädäntöä koskevilla järjestelmällisillä tarkastuksilla sekä tietojen analysointivälineillä, jotka on tarkoitettu vaatimustenvastaisuuksien toteamiseen ja sisämarkkinoita koskevan lainsäädännön valvonnan parantamiseen ja joilla toimielimet saavat sisämarkkinoiden sääntelykehyksen uudelleen suunnittelua, täytäntöönpanoa, soveltamista ja täytäntöönpanon valvomista varten tarvittavat tiedot ja joiden avulla saadaan aikaan kansalaisille näkyviä konkreettisia tuloksia;

6.  pitää myönteisenä, että komissio aikoo varmistaa, että globalisaation ja teknologisen muutoksen edut jakaantuvat oikeudenmukaisesti eri yhteiskuntaryhmille ja etenkin nuorten keskuudessa; vaatii lisäämään kaikilla tasoilla tietoisuutta politiikkojen ja uudistusten vaikutuksista tulojen jakautumiseen ja takaamaan yhdenvertaisuuden, oikeudenmukaisuuden ja osallistavuuden;

7.  katsoo, että varhainen puuttuminen kansallisiin toimenpiteisiin tai täytäntöönpanomenettelyihin voi olla tehokkaampaa ja johtaa parempiin tuloksiin kuin rikkomismenettelyt; painottaa kuitenkin, että jos varhaisen puuttumisen menettely ei tuota tuloksia, komission on hyödynnettävä kaikkia käytettävissä oleva toimenpiteitä, kuten rikkomismenettelyjä, sisämarkkinalainsäädännön täysimääräisen täytäntöönpanon varmistamiseksi;

8.  kehottaa uudelleen komissiota ottamaan täysimääräisesti huomioon 2000-luvun sisämarkkinoiden rakentamiseen tarvittavat keskeiset kasvua ja työpaikkojen luomista edistävät alat, joita ovat palvelut, digitaaliset sisämarkkinat ja erityisesti sähköinen kaupankäynti, kuluttajansuojaa koskeva säännöstö, julkiset hankinnat ja käyttöoikeussopimukset sekä tavaroiden vapaa liikkuvuus ja jotka komissio aiemmin määritti ja joita täsmennettiin syyskuussa 2014 tehdyssä tutkimuksessa Euroopan yhtenäisyyden toteutumattomuuden kustannuksista sisämarkkinoilla (”The Cost of Non‑Europe in the Single Market”);

9.  kehottaa komissiota seuramaan järjestelmällisesti sisämarkkinasääntöjen täytäntöönpanoa ja noudattamisen valvontaa maakohtaisten suositusten avulla erityisesti, jos nämä säännöt edistävät rakenneuudistuksia, ja muistuttaa tässä yhteydessä komission uuden, sosiaalista oikeudenmukaisuutta korostavan lähestymistavan merkityksestä; kehottaa komissiota tiedottamaan parlamentille vuotuisen kasvuselvityksen yhteydessä jäsenvaltioiden edistymisestä sellaisten maakohtaisten suositusten täytäntöönpanossa, jotka liittyvät sisämarkkinoiden toimintaan ja hyödyke-, tavara- ja palvelumarkkinoiden yhdentämiseen;

10.  muistuttaa, että maakohtaisissa suosituksissa hahmoteltujen pääuudistusten toteuttaminen ei edelleenkään ole riittävää eräillä aloilla ja että toteuttaminen vaihtelee maittain; kehottaa jäsenvaltioita edistymään nopeammin maakohtaisten suositusten mukaisten uudistusten hyväksymisessä sekä niiden asianmukaisessa jaksottamisessa ja toteuttamisessa, jotta voidaan lisätä kasvupotentiaalia ja edistää taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta;

11.  katsoo, että kansallisten parlamenttien sitoutumista maakohtaisiin suosituksiin on vahvistettava; kannustaa jäsenvaltioita antamaan komissiolle tilaisuuden maakohtaisten suositusten esittelemiseen kansallisissa parlamenteissa; kehottaa lisäksi jäsenvaltioita panemaan maakohtaiset suositukset täytäntöön; pyytää uudelleen komissiota tiedottamaan parlamentin asiasta vastaavalle valiokunnalle maakohtaisten suositusten täytäntöönpanossa edistymisen varmistamiseksi toteutetuista toimista ja tähän mennessä saavutetusta edistymisestä;

12.  kehottaa kilpailukykyneuvostoa omaksumaan aktiivisen roolin jäsenvaltioiden maakohtaisten suositusten täytäntöönpanon valvonnassa sekä kyseisten suositusten laatimisprosessissa;

13.  korostaa, että Euroopan investointiohjelman tavoitteita ovat muun muassa tarpeettomien esteiden poistaminen, innovoinnin lisääminen ja sisämarkkinoiden tiivistäminen, samalla kun edistetään investointeja henkiseen pääomaan ja sosiaaliseen infrastruktuuriin;

14.  painottaa, että investointiympäristön parantaminen tarkoittaa sisämarkkinoiden vahvistamista tekemällä sääntelystä ennakoitavampaa ja edistämällä yhtäläisiä mahdollisuuksia EU:ssa sekä poistamalla tarpeettomat investointien esteet sekä EU:ssa että sen ulkopuolella; muistuttaa, että kestäviin investointeihin tarvitaan vakaata ja ennakoitavissa olevaa liiketoimintaympäristöä; toteaa, että työtä on alettu tehdä monilla toiminta-aloilla EU:n tasolla sisämarkkinastrategian, energiaunionin ja digitaalisten sisämarkkinoiden tavoitteiden mukaisesti, ja toteaa, että näihin EU-tason toimiin on yhdistettävä kansallisella tasolla toteutettavia toimia;

15.  muistuttaa, että uusiin euroaluetta koskeviin suosituksiin sisältyy uudistuksia, joiden tarkoituksena on varmistaa avoimet ja kilpailukykyiset tuote- ja palvelumarkkinat; muistuttaa myös, että kansallinen ja rajatylittävä innovointi ja kilpailu ovat olennaisia hyvin toimiville sisämarkkinoille, ja katsoo, että ne olisi pyrittävä varmistamaan unionin lainsäädännöllä;

16.  tukee komissiota, kun se kehottaa jäsenvaltioita lisäämään toimiaan, jotka kohdistuvat kolmeen talouspolitiikan elementtiin, keskittyen sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen osallistavamman kasvun edistämiseksi:

17.  yhtyy komission näkemykseen, jonka mukaan sisämarkkinoille soveltuvien lähentymispyrkimysten on perustuttava elinikäisen oppimisen strategioita koskeviin parhaisiin käytäntöihin, työttömien työmarkkinoille palaamisen tukemista koskeviin tehokkaisiin politiikkatoimiin sekä nykyaikaiseen ja osallistavaan sosiaaliseen suojeluun ja koulutusjärjestelmiin;

Sisämarkkinoiden mahdollisuuksien hyödyntäminen keskeisillä kasvualoilla

18.  korostaa, että huolimatta tulliesteiden poistamisesta sisämarkkinoilta niillä on edelleen lukuisia erilaisia tarpeettomia tullien ulkopuolisia esteitä; korostaa, että sisämarkkinoiden vahvistaminen edellyttää pikaisia toimia sekä EU:n tasolla että kansallisella tasolla ja puuttumista mainittuihin tarpeettomiin tullien ulkopuolisiin esteisiin tavalla, joka sopii yhteen sosiaalisten, kuluttaja-asioita ja ympäristöä koskevien normien vaalimisen kanssa, jotta voidaan parantaa kilpailukykyä ja luoda kasvua ja työpaikkoja; korostaa, ettei jäsenvaltioiden protektionismia eikä syrjiviä toimenpiteitä saisi suvaita; muistuttaa, että parlamentti on kehottanut komissiota esittämään vuonna 2016 kattavan katsauksen tullien ulkopuolisista esteistä sisämarkkinoilla sekä analyysin välineistä näihin esteisiin puuttumiseksi ja erottamaan selkeästi toisistaan tullien ulkopuolisen esteen ja jäsenvaltion oikeutetun julkisen politiikan tavoitteen oikeasuhteista toteuttamista edistävän sääntelyn ja lisäksi antamaan samassa yhteydessä kunnianhimoisen ehdotuksen näiden tullien ulkopuolisten esteiden poistamisesta mahdollisimman pian, jotta vapautetaan sisämarkkinoiden edelleen hyödyntämätön potentiaali;

19.  korostaa, että palvelujen vapaata tarjontaa haittaavat esteet ovat erityinen huolenaihe, sillä ne vaikeuttavat etenkin pienten ja keskisuurten yritysten, jotka ovat liikkeelle paneva voima EU:n talouskehityksessä, rajatylittävää toimintaa; toteaa, että suhteettomat hallinnolliset vaatimukset, tarkastukset ja seuraamukset voivat kumota sisämarkkinoiden saavutukset;

20.  korostaa sisämarkkinastrategiaa ja siihen sisältyviä kohdennettuja toimia, joiden tavoitteena olisi oltava luoda uusia mahdollisuuksia kuluttajille, ammatinharjoittajille ja yrityksille ja etenkin pk-yrityksille, kannustaa Euroopan tarvitsemaan nykyaikaistamiseen ja innovointiin ja mahdollistaa ne sekä varmistaa sellainen käytännön toteutus, joka hyödyttää kuluttajia ja yrityksiä jokapäiväisessä elämässä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan yhteisötaloudelle parhaat mahdolliset edellytykset kehittyä ja menestyä; korostaa, että yhteisötaloudessa on valtaisaa potentiaalia kasvun ja kuluttajan valintojen kannalta;

21.  kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan uudistuksia ja harjoittamaan politiikkaa, joilla edistetään uusien teknologioiden leviämistä, jotta voidaan varmistaa, että niistä koituvat edut hyödyttävät laajempaa yritysten kirjoa; kehottaa komissiota antamaan ripeästi vuotuisessa kasvuselvityksessä 2017 mainittuja konkreettisia ehdotuksia, jotka kytkeytyvät sisämarkkinasääntöjen soveltamisen valvontaan sekä yrityspalvelujen alan toimenpiteisiin, mukaan lukien palvelujen rajatylittävän tarjoamisen edistäminen sekä yksinkertaisen, nykyaikaisen ja petosten torjunnan kannalta aukottoman alv-järjestelmän käyttöön ottaminen;

22.  pitää myönteisenä, että komissio ilmoittaa vuotuisessa kasvuselvityksessä 2017 olevansa kehittämässä yhtä yhteistä EU:n hyväksyntäkehystä, jota sovellettaisiin suoraan suuriin rajatylittäviin hankkeisiin tai merkittäviin investointijärjestelyihin, joissa on mukana kansallista yhteisrahoitusta;

23.  kehottaa komissiota varmistamaan, että unionin julkisia hankintoja koskevat säännöt pannaan täytäntöön nopeasti, erityisesti sähköisiä hankintoja koskevat säännöt ja uudet säännöt, joilla kannustetaan jakamaan sopimukset osiin, koska se on tärkeää innovoinnin ja kilpailun lisäämiseksi ja pk-yritysten tukemiseksi hankintamarkkinoilla;

24.  painottaa palvelujen sisämarkkinoiden osalta, että palvelujen rajatylittävää tarjontaa on selkeästi parannettava, samalla kun säilytetään kyseisten palvelujen korkea laatu; panee merkille eurooppalaista palvelukorttia ja yhdenmukaistettua ilmoituslomaketta koskevan komission ehdotuksen; kannustaa komissiota tarkastelemaan markkinoiden kehitystä ja ryhtymään tarvittaessa yrityksiin ja rakennuspalvelujen tarjoajiin sovellettavia vakuutusvaatimuksia koskeviin toimiin;

25.  toteaa, että yli 5 500 ammattia EU:ssa edellyttää erityispätevyyttä tai erityisnimikettä, ja pitää siksi myönteisenä komission jäsenvaltioiden kanssa suorittamaa säänneltyjen ammattien keskinäistä arviointia;

26.  kehottaa komissiota torjumaan voimakkaasti jäsenvaltioiden harjoittamaa protektionismia; katsoo, että jäsenvaltioiden olisi vältettävä syrjiviä toimenpiteitä, kuten kauppa- ja verolakeja, jotka vaikuttavat vain tiettyihin toimialoihin tai liiketoimintamalleihin, jotka vääristävät kilpailua, sillä tämä tekee tiettyyn jäsenvaltioon sijoittautumisesta vaikeaa ulkomaisille yrityksille, mikä rikkoo selvästi sisämarkkinoiden periaatteita;

27.  ennakoi tavaroiden sisämarkkinoiden osalta, että komissio esittää ehdotuksen vastavuoroista tunnustamista koskevan asetuksen tarkistamisesta varmistaakseen, että yritykset voivat todella hyödyntää oikeutta jäsenvaltion alueella laillisesti kaupan pidettyjen tuotteiden vapaaseen liikkuvuuteen; korostaa, että jäsenvaltiot eivät sovella tai kunnioita asianmukaisesti vastavuoroisen tunnustamisen periaatetta, minkä vuoksi yritykset joutuvat usein keskittymään puutteellisesta täytäntöönpanosta johtuvien vaikeuksien voittamiseen liiketoiminnan harjoittamisen sijasta;

28.  kehottaa komissiota pyrkimään edistämään yhtenäistä ja johdonmukaista eurooppalaista standardointijärjestelmää koskevan visionsa toteutusta ja toteaa, että järjestelmän on tarkoitus mukautua muuttuvaan toimintaympäristöön, tukea monia politiikkoja sekä hyödyttää kuluttajia ja yrityksiä; korostaa, että eurooppalaisia standardeja noudatetaan usein maailmanlaajuisesti, ja toteaa, että se paitsi parantaa yhteentoimivuutta ja turvallisuutta, vähentää kustannuksia ja helpottaa yritysten mukaantuloa arvoketjuun ja kaupankäyntiin, myös voimaannuttaa teollisuutta kansainvälistymisen kautta;

29.  katsoo, että digitaalisten sisämarkkinoiden toteutumisen edistymisellä on ratkaiseva merkitys kasvun elvyttämiselle, laadukkaiden työpaikkojen luomiselle, tarvittavan innovoinnin edistämiselle EU:n markkinoilla, Euroopan talouden säilyttämiselle maailmanlaajuisesti kilpailukykyisenä ja hyötyjen tuottamiselle yrityksille ja kuluttajille; kehottaa jäsenvaltioita täyteen yhteistyöhön digitaalisia sisämarkkinoita täytäntöön pantaessa;

Sisämarkkinoiden hallinnon vahvistaminen

30.  kehottaa komissiota jälleen parantamaan sisämarkkinoiden hallinnointia kehittämällä analysointivälineitä sekä sosiaalisia indikaattoreita, joilla mitataan nykyistä tarkemmin sisämarkkinoiden suorituskykyä eurooppalaisen ohjausjakson sisämarkkinoita koskevan pilarin yhteydessä; katsoo, että analysointivälineillä voitaisiin saada hyödyllistä tietoa maakohtaisia suosituksia, vuotuista kasvuselvitystä, Eurooppa-neuvoston jäsenvaltioille antamia ohjeita sekä sisämarkkinoiden täytäntöönpanoon tarkoitettuja kansallisia toimintasuunnitelmia varten;

31.  kehottaa valvomaan sisämarkkinoiden hallinnointia koskevan säännöstön täytäntöönpanoa ja tehostamaan sisämarkkinasääntöjen asianmukaisen, oikea-aikaisen ja tehokkaan täytäntöönpanon ja soveltamisen seurantaa ja arviointia; kehottaa jäsenvaltioita lisäämään sisämarkkinoiden hallinnointivälineiden käyttöön liittyvää suorituskykyään sekä hyödyntämään paremmin sisämarkkinoiden tulostaulun tietoja, jotka ovat saatavilla kunkin jäsenvaltion sekä niiden politiikan tuloksellisuuden kehityksen osalta;

32.  katsoo edelleen, että on määriteltävä integroitu mittausjärjestelmä, jossa yhdistetään erilaisia menettelytapoja, kuten indikaattorien yhdistelmiä, järjestelmällinen indikaattoreiden kokonaisuus ja alakohtaisia välineitä, joilla mitataan sisämarkkinoiden toimintakykyä niiden sisällyttämiseksi eurooppalaiseen ohjausjaksoon; kehottaa komissiota harkitsemaan pääindikaattoria ja sille asetettavaa sisämarkkinoiden yhdentymistä koskevaa tavoitetta, jotta sisämarkkinoiden syventymistä voidaan mitata ja vauhdittaa keskeisillä painopistealoilla;

33.  kehottaa jälleen komissiota ottamaan perustelluissa tapauksissa käyttöön määrällisiä tavoitteita turhien hallinnollisten rasitteiden vähentämiseksi EU:n tasolla; kehottaa käsittelemään näitä määrällisiä tavoitteita hallinnollisten rasitteiden vähentämistä koskevassa komission uudessa aloitteessa;

34.  katsoo, että jäsenvaltioiden on tehostettava pyrkimyksiään uudenaikaistaa julkishallintojaan tarjoamalla enemmän ja helpommin saatavilla olevia digitaalisia palveluja kansalaisille ja yrityksille ja edistettävä rajat ylittävää yhteistyötä ja julkishallintojen yhteentoimivuutta;

35.  kehottaa komissiota suorittamaan ennen kutakin säädösehdotusta perusteellisen vaikutustenarvioinnin, jossa otetaan huomioon säädöksen vaikutukset kaikkien jäsenvaltioiden liiketoimintaympäristöön, ja arvioimaan huolellisesti hankkeen kustannusten ja tavoitteiden asianmukaista tasapainoa koko EU:n osalta;

36.  kehottaa komissiota toteuttamaan johdonmukaisesti älykästä täytäntöönpanon valvontaa ja sääntöjen noudattamisen kulttuuria koskevia toimenpiteitään korjatakseen tilanteen, jossa kaikkia sisämarkkinoiden teoriassa tarjoamia mahdollisuuksia ei voida käytännössä hyödyntää, koska EU:n lainsäädäntöä ei ole kaikilta osin pantu täytäntöön eikä noudattamista valvota kaikilta osin;

37.  kehottaa komissiota vahvistamaan markkinavalvontamekanismia vaarallisten ja sääntöjen vastaisten tuotteiden havaitsemiseksi ja niiden poistamiseksi sisämarkkinoilta; kehottaa jälleen neuvostoa hyväksymään välittömästi tuoteturvallisuus- ja markkinavalvontapaketin;

38.  pitää myönteisenä komission aloitetta luoda yhden yhteyspisteen, tuoteyhteyspisteen, rakennustuoteyhteyspisteen, Sinun Eurooppasi -portaalin ja SOLVITin kaltaisiin olemassa oleviin välineisiin ja palveluihin perustuva yksi yhtenäinen digitaalinen portaali; toteaa, että portaalilla on tarkoitus parantaa olemassa olevia välineitä ja palveluja ja tehdä niistä helppokäyttöisiä, jotta kuluttajat ja yritykset hyötyvät niistä; odottaa innokkaasti tämän aloitteen toteuttamista;

39.  pitää myönteisinä EU:n tehotarkastuksia, jotka komissio aloitti tehostaakseen täytäntöönpanon valvontaa koordinoiduilla valvontatoimilla verkossa tapahtuvien kuluttajaoikeuden rikkomusten havaitsemiseksi;

40.  on tietoinen parempaa lainsäädäntöä koskevien periaatteiden ja REFIT-aloitteen merkityksestä, sillä niillä parannetaan nykyisen ja tulevan lainsäädännön johdonmukaisuutta ja säilytetään samalla sääntelyllinen itsemääräämisoikeus, sekä sääntelyvarmuuden ja sääntelyn ennustettavuuden tarpeesta;

41.  korostaa, että on tärkeää, että komissio tukee jäsenvaltioita ja tekee yhteistyötä niiden kanssa sisämarkkinalainsäädännön kansalliseen lainsäädäntöön sisällyttämistä, täytäntöönpanoa ja soveltamista koskevalla alalla; korostaa tässä yhteydessä, että kansallisella tasolla on toteutettava lisätoimia myös hallinnollisten rasitteiden vähentämiseksi ja lisävaatimusten asettamisen välttämiseksi saatettaessa direktiivejä osaksi kansallista lainsäädäntöä (”liiallinen sääntely”) esimerkiksi rajat ylittäviä investointeja koskevien veroesteiden kyseessä ollessa;

42.  painottaa, että sisämarkkinoiden olisi edelleen hyödytettävä kaikkia toimijoita (EU:n kansalaisia ja erityisesti opiskelijoita, ammatinharjoittajia ja yrittäjiä ja erityisesti pk-yrityksiä) kaikissa jäsenvaltioissa ja että toimijoiden olisi käytävä jatkuvaa vuoropuhelua ja arvioitava, mikä toimii ja mikä ei ja millä tavoin sisämarkkinoita olisi kehitettävä tulevaisuudessa; korostaa tässä yhteydessä komission yhdessä paikallisten kumppanien, kuten kansallisten viranomaisten, kansalaisyhteiskunnan sidosryhmien, työmarkkinaosapuolten, kauppakamarien ja liike-elämän järjestöjen, kanssa vuosittain järjestämän sisämarkkinafoorumin roolia;

o
o   o

43.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komissiolle, neuvostolle, Eurooppa-neuvostolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0060.
(2)EUVL C 316, 30.8.2016, s. 98.
(3)Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2014)0130.
(4)EUVL C 24, 22.1.2016, s. 75.
(5)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0237.
(6)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0236.


Pankkiunionia koskeva vuosikertomus 2016
PDF 223kWORD 57k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 15. helmikuuta 2017 pankkiunionia koskevasta vuosikertomuksesta 2016 (2016/2247(INI))
P8_TA(2017)0041A8-0019/2017

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon 30. syyskuuta 2015 annetun pääomamarkkinaunionin luomista koskevan komission toimintasuunnitelman (COM(2015)0468),

–  ottaa huomioon 19. tammikuuta 2016 antamansa päätöslauselman ”Saavutukset ja haasteet rahoituspalveluja koskevan EU:n lainsäädännön alalla: vaikutukset ja eteneminen kohti tehokkaampia ja toimivampia EU:n puitteita rahoituspalvelujen sääntelylle ja pääomamarkkinaunionille”(1),

–  ottaa huomioon 29. kesäkuuta 2012 annetun euroalueen huippukokouksen julkilausuman, jossa esitetään aikomus ”murtaa pankkien ja valtionvelan välinen noidankehä”(2),

–  ottaa huomioon Euroopan järjestelmäriskikomitean heinäkuussa 2016 ensimmäisen kerran laatiman EU:n varjopankkitoimintaa koskevan julkaisun ”EU Shadow Banking Monitor”,

–  ottaa huomioon Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) rahoitusvakautta koskevan vuoden 2016 raportin ”Global Financial Stability Report”,

–  ottaa huomioon Euroopan pankkiviranomaisen (EBA) tekemien stressitestien tulokset, jotka julkaistiin 29. heinäkuuta 2016,

–  ottaa huomioon EBA:n toteuttamien ja joulukuun 2015 tietoihin perustuvien vakavaraisuusvaatimuspaketin ja Basel III:n seurantatoimien tulokset, jotka julkaistiin syyskuussa 2016,

–  ottaa huomioon 17. kesäkuuta 2016 kokoontuneen ECOFIN-neuvoston päätelmät etenemissuunnitelmasta pankkiunionin täydentämiseksi,

–  ottaa huomioon 24. marraskuuta 2015 annetun komission tiedonannon ”Pankkiunionin toteuttaminen” (COM(2015)0587),

–  ottaa huomioon luottolaitosten vakavaraisuusvalvontaan liittyvää politiikkaa koskevien erityistehtävien antamisesta Euroopan keskuspankille 15. lokakuuta 2013 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 1024/2013(3),

–  ottaa huomioon kehyksen perustamisesta YVM:n puitteissa tehtävälle yhteistyölle EKP:n ja kansallisten toimivaltaisten viranomaisten välillä sekä kansallisten nimettyjen viranomaisten kanssa (YVM-kehysasetus) 16. huhtikuuta 2014 annetun Euroopan keskuspankin asetuksen (EU) N:o 468/2014(4),

–  ottaa huomioon yhteisen valvontamekanismin julkilausuman valvontaprioriteeteista vuodelle 2016,

–  ottaa huomioon maaliskuussa 2016 julkaistun EKP:n pankkivalvonnan toimintakertomuksen 2015(5),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen nro 29/2016 yhteisestä valvontamekanismista(6),

–  ottaa huomioon EPV:n heinäkuussa 2016 antaman raportin EU:n pankkialan järjestämättömien vastuiden dynamiikasta ja liikkeellepanevista voimista,

–  ottaa huomioon maaliskuussa 2015 annetun Euroopan järjestelmäriskikomitean kertomuksen valtiovastuiden kohtelusta sääntelyssä,

–  ottaa huomioon EPV:n hallintoneuvoston 4. lokakuuta 2016 antaman hyväksynnän periaatteille, joilla lisätään avoimuutta laadittaessa EKP:n asetuksia EU:n tilastoista ja joissa otetaan huomioon Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission avoimuuskäytännöt,

–  ottaa huomioon syyskuussa 2016 järjestetyn EKP:n kuulemisen luonnoksesta pankeille annettaviksi ohjeiksi, jotka koskevat järjestämättömiä lainoja,

–  ottaa huomioon EKP:n ohjeet unionin oikeuden sallimista vaihtoehdoista ja harkintavallasta,

–  ottaa huomioon 14. maaliskuuta 2016 annetun EKP:n asetuksen (EU) 2016/445 unionin oikeuden sallimien vaihtoehtojen ja harkintavallan käytöstä(7),

–  ottaa huomioon Baselin pankkivalvontakomiteassa käytävät neuvottelut ja erityisesti maaliskuussa 2016 julkaistun kuulemisasiakirjan, joka koskee riskipainotettujen omaisuuserien riskinvaihtelun vähentämistä ja sisäiseen malliin perustuvien laskentamenetelmien käytön rajoitteita,

–  ottaa huomioon EPV:n 3. elokuuta 2016 antaman raportin vakavaraisuusasetuksen 511 artiklan mukaisista vähimmäisomavaraisuusastetta koskevista vaatimuksista (EBA‑Op-2016-13),

–  ottaa huomioon 12. heinäkuuta 2016 kokoontuneen ECOFIN-neuvoston päätelmät kriisin jälkeisten Basel-uudistusten viimeistelystä,

–  ottaa huomioon 12. huhtikuuta 2016 antamansa päätöslauselman EU:n roolista kansainvälisissä rahoitus-, valuutta- ja sääntelylaitoksissa ja -elimissä(8),

–  ottaa huomioon 23. marraskuuta 2016 antamansa päätöslauselman Basel III -asetuksen loppuun saattamisesta(9),

–  ottaa huomioon käynnissä olevan komission työn, jossa tarkastellaan uudelleen 26. kesäkuuta 2013 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) N:o 575/2013 luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksista ja asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta(10), ja etenkin seikat, jotka koskevat toisen pilarin uudelleentarkastelua sekä kansallisia vaihtoehtoja ja harkintavaltaa koskevaa kohtelua,

–  ottaa huomioon 15. toukokuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/59/EU luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten elvytys- ja kriisinratkaisukehyksestä sekä neuvoston direktiivin 82/891/ETY, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 2001/24/EY, 2002/47/EY, 2004/25/EY, 2005/56/EY, 2007/36/EY, 2011/35/EU, 2012/30/EU ja 2013/36/EU ja asetusten (EU) N:o 1093/2010 ja (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta (pankkien elvytys- ja kriisinratkaisudirektiivi)(11),

–  ottaa huomioon 15. heinäkuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 806/2014,yhdenmukaisten sääntöjen ja yhdenmukaisen menettelyn vahvistamisesta luottolaitosten ja tiettyjen sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisua varten yhteisen kriisinratkaisumekanismin ja yhteisen kriisinratkaisurahaston puitteissa sekä asetuksen (EU) N:o 1093/2010 muuttamisesta(12) (yhteisestä kriisinratkaisumekanismista annettu asetus),

–  ottaa huomioon heinäkuussa 2016 julkaistun yhteisen kriisinratkaisuneuvoston vuosikertomuksen 2015,

–  ottaa huomioon komission tiedonannon valtiontukisääntöjen soveltamisesta finanssikriisin yhteydessä pankkien hyväksi toteutettaviin tukitoimenpiteisiin 1 päivästä elokuuta 2013 (pankkitiedonanto)(13),

–  ottaa huomioon 23. toukokuuta 2016 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 2016/1450 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/59/EU täydentämisestä niiden teknisten sääntelystandardien osalta, joissa täsmennetään arviointiperusteet liittyen menetelmiin, joilla asetetaan omia varoja ja hyväksyttäviä velkoja koskeva vähimmäisvaatimus(14),

–  ottaa huomioon Euroopan komission 28. heinäkuuta 2016 antaman kertomuksen direktiivin 2013/36/EU ja asetuksen (EU) N:o 575/2013 mukaisten palkitsemissäännösten arvioinnista (COM(2016)0510),

–  ottaa huomioon finanssimarkkinoiden vakauden valvontaryhmän (FSB) marraskuussa 2015 julkaisemat kokonaistappionsietokykyä koskevat pääpiirteet,

–  ottaa huomioon Kansainvälisen järjestelypankin huhtikuussa 2016 pankkipääomasta ja rahapolitiikasta laatiman valmisteluasiakirjan nro 558 ”Why bank capital matters for monetary policy”,

–  ottaa huomioon 19. heinäkuuta 2016 julkaistun EPV:n välikertomuksen omia varoja ja hyväksyttäviä velkoja koskevan vähimmäisvaatimuksen täytäntöönpanosta ja suunnittelusta,

–  ottaa huomioon komission lokakuussa 2016 laatiman täydentävän analyysiraportin eurooppalaista talletussuojajärjestelmää koskevan ehdotuksen vaikutuksista,

–  ottaa huomioon 14. joulukuuta 2016 julkaistun EPV:n loppukertomuksen omia varoja ja hyväksyttäviä velkoja koskevan vähimmäisvaatimuksen täytäntöönpanosta ja suunnittelusta,

–  ottaa huomioon vakausmaksujen siirrosta yhteiseen kriisinratkaisurahastoon ja rahasto-osuuksien yhdistämisestä tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 16 artiklan,

–  ottaa huomioon 22. joulukuuta 2015 tehdyn yhteisen kriisinratkaisuneuvoston ja EKP:n yhteisymmärryspöytäkirjan, joka koskee yhteistyötä ja tietojenvaihtoa,

–  ottaa huomioon 16. huhtikuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/49/EU talletusten vakuusjärjestelmistä(15) (talletussuojadirektiivi),

–  ottaa huomioon 24. marraskuuta 2015 annetun komission ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU) N:o 806/2014 muuttamisesta eurooppalaisen talletussuojajärjestelmän perustamiseksi (COM(2015)0586),

–  ottaa huomioon talletussuojadirektiivin mukaisesti annetut EPV:n ohjeet, ja etenkin helmikuussa 2016 annetun loppukertomuksen, jossa käsitellään talletusten vakuusjärjestelmien välisiä yhteistyösopimuksia koskevia ohjeita, sekä toukokuussa 2016 annetun loppukertomuksen, jossa käsitellään talletusten vakuusjärjestelmien stressitestejä koskevia ohjeita,

–  ottaa huomioon 18. joulukuuta 2013 yhteisen kriisinratkaisumekanismin varautumisjärjestelystä annetun euroryhmän ja ECOFIN-neuvoston ministerien lausunnon,

–  ottaa huomioon 8. joulukuuta 2015 annetun neuvoston julkilausuman pankkiunionista ja yhteistä kriisinratkaisurahastoa varten tarvittavasta väliaikaisrahoitusmekanismista,

–  ottaa huomioon pöytäkirjan N:o 1 kansallisten parlamenttien asemasta Euroopan unionissa,

–  ottaa huomioon pöytäkirjan N:o 2 toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön (A8-0019/2017),

A.  toteaa pankkiunionin perustamisen olevan rahaliiton välttämätön osa ja olennainen perustekijä todellisen talous- ja rahaliiton muodostamisessa; katsoo, että lisätoimenpiteitä tarvitaan, koska pankkiunioni ei ole täydellinen niin kauan kuin siitä puuttuu yhteinen finanssipoliittinen varautumiskeino ja kolmas pilari, joka on unionin laajuinen talletussuoja/jälleenvakuutus, josta keskustellaan parhaillaan valiokuntatasolla; katsoo, että loppuun saatetulla pankkiunionilla on tärkeä osuus valtionvelkaa koskevan riskin negatiivisen kierteen katkaisemisessa;

B.  katsoo, että Euroopan keskuspankilla (EKP) voi tietyissä tilanteissa olla eturistiriitoja, koska sillä on kaksinkertainen vastuu sekä rahapoliittisena viranomaisena että pankkivalvojana;

C.  toteaa, että unionin pankkien vakavaraisuus- ja maksuvalmiussuhteet ovat parantuneet yleisesti ottaen jatkuvasti viime vuosina; toteaa, että tästä huolimatta rahoitusvakauteen kohdistuvia riskejä ilmenee edelleen; katsoo nykytilanteen edellyttävän varovaisuutta laajoja sääntelymuutoksia käynnistettäessä erityisesti reaalitalouden rahoitustilanteen valossa;

D.  ottaa huomioon, että pankkien taseiden asianmukainen puhdistus kriisin jälkeen on viivästynyt ja tämä haittaa edelleen talouskasvua;

E.  katsoo, että unionin toimielinten tehtävänä ei ole taata pankkialan kannattavuutta;

F.  toteaa, että tammikuussa 2016 voimaan tulleen uuden ratkaisujärjestelyn tavoitteena on saada aikaan ajattelutavan muutos pelastuspaketeista sijoittajavastuuseen; toteaa, että markkinatoimijoiden on vielä mukauduttava uuteen järjestelmään;

G.  ottaa huomioon, että osallistuminen pankkiunioniin on avointa jäsenvaltioille, jotka eivät ole vielä ottaneet euroa käyttöön;

H.  ottaa huomioon, että kaikki euron käyttöön ottaneet maat muodostavat pankkiunionin; ottaa huomioon, että euro on Euroopan unionin valuutta; ottaa huomioon, että kaikki jäsenvaltiot lukuun ottamatta niitä, joilla on erivapaus, ovat sitoutuneet liittymään euroon ja siten liittymään pankkiunioniin;

I.  katsoo, että komission avoimuus ja vastuullisuus parlamenttiin nähden ovat keskeisiä periaatteita; katsoo tämän merkitsevän sitä, että komissio seuraa asianmukaisesti parlamentin suosituksia ja että parlamentti arvioi ja valvoo tätä seurantaa asianmukaisesti;

J.  ottaa huomioon, että pääomamarkkinaunionia koskeva työ ei saisi vähentää painetta kohti pankkiunionia koskevan työn loppuun saattamista, sillä se on edelleen ennakkoedellytys Euroopan unionin pankeista riippuvaisen ympäristön rahoitusvakaudelle;

K.  ottaa huomioon, että viimeaikaisten tietojen mukaan euroalueen järjestämättömien lainojen arvioitu arvo on 1 132 miljardia euroa(16);

Valvonta

1.  on huolissaan järjestämättömien lainojen suuresta määrästä, sillä EKP:n tietojen mukaan huhtikuussa 2016 euroalueen pankeilla oli 1 014 miljardin euron arvosta tällaisia lainoja; pitää tämän tason laskemista erittäin tärkeänä; suhtautuu myönteisesti joissakin maissa järjestämättömien lainojen tason laskemiseksi jo toteutettuihin toimenpiteisiin; toteaa kuitenkin, että tähän asti asiaa on käsitelty pääasiassa kansallisella tasolla; katsoo, että ongelma on ratkaistava mahdollisimman pian, mutta tunnustaa, että lopullisen ratkaisun löytäminen vie aikaa; katsoo, että kaikissa ehdotetuissa ratkaisuissa olisi otettava huomioon järjestämättömien lainojen lähde, pankin lainanantokapasiteetin vaikutus reaalitalouteen ja tarve kehittää järjestämättömiä lainoja varten ensi- ja jälkimarkkinat, joiden muotona voi olla turvallinen ja avoin arvopaperistaminen, joka tapahtuu sekä unionin tasolla että kansallisella tasolla; suosittaa, että komissio auttaa jäsenvaltioita muun muassa perustamaan erityisiä omaisuudenhoitoyhtiöitä (eli ”roskapankkeja”) ja parantamaan valvontaa; muistuttaa tässä yhteydessä, että on tärkeää voida myydä järjestämättömiä lainoja pääoman vapauttamiseksi ja että se on erityisen tärkeää pk-yritysten pankkilainoissa; pitää myönteisenä EKP:n kuulemista järjestämättömiä lainoja koskevien pankkisuuntaviivojen antamisesta ensimmäisenä askeleena, mutta katsoo, että on saavutettava merkittävämpää edistymistä; pitää myönteisenä, että komissio on pääomamarkkinaunionin puitteissa esittänyt ehdotuksen maksukyvyttömyydestä ja uudelleenjärjestelyistä, mukaan luettuina varhaisessa vaiheessa toteutettavat uudelleenjärjestelyt ja toinen mahdollisuus; kehottaa jäsenvaltioita ennen tämän ehdotuksen täytäntöönpanoa ja sen täydentämiseksi parantamaan asiaa koskevaa lainsäädäntöään erityisesti takaisinperintämenettelyjen pituuden, oikeusjärjestelmien toiminnan ja yleisemmin velan uudelleenjärjestelyjä koskevan oikeuskehyksensä osalta, sekä panemaan täytäntöön tarvittavat kestävät rakenteelliset uudistukset, joilla tähdätään taloudelliseen elpymiseen järjestämättömien lainojen muodostaman ongelman ratkaisemiseksi; toteaa, että kansainvälisen järjestelypankin mukaan jotkut euroalueen pankit heikensivät pääomapohjiaan maksamalla kriisivuosina huomattavia osinkoja, jotka ylittivät joskus kertyneiden voittovarojen tason; katsoo, että pankkien pääomapositiota voidaan vahvistaa vähentämällä osinkomaksuja ja keräämällä uutta pääomaa;

2.  kannustaa jäsenvaltioita, jotka eivät ole vielä ottaneet euroa käyttöön, toteuttamaan kaikki tarvittavat toimenpiteet sen tekemiseksi tai liittymään pankkiunioniin, jotta pankkiunioni voidaan asteittain saattaa vastaamaan koko sisämarkkinoita;

3.  on huolissaan Euroopan pankkialan jatkuvasta epävakaudesta, jota on korostettu muun muassa IMF:n rahoitusvakautta koskevassa vuoden 2016 raportissa ”Global Financial Stability Report”, jossa todetaan, että Eurooppaan jäisi syklisen elpymisenkin tapauksessa paljon heikkoja ja haasteellisia pankkeja; panee merkille monien euroalueen laitosten heikon kannattavuuden; toteaa, että tämä tilanne selittyy muun muassa järjestämättömien lainojen määrällä, korkoympäristöllä ja mahdollisilla kysyntäpuolen kysymyksillä; yhtyy IMF:n kehotukseen, jonka mukaan on tehtävä perustavanlaatuisia muutoksia sekä pankkiliiketoiminnan malleissa että järjestelmärakenteessa, jotta voidaan taata terve eurooppalainen pankkijärjestelmä;

4.  katsoo, että valtionvelkaan liittyy riskejä; panee merkille, että joissakin jäsenvaltioissa rahoituslaitokset investoivat liiallisesti niiden omien hallitusten liikkeeseen laskemiin joukkovelkakirjoihin, mikä johtaa liialliseen ”vinoumaan kotiinpäin”, vaikka yksi pankkiunionin päätavoitteista on katkaista finanssisektorin ja valtionvelan noidankehä; toteaa, että valtionvelan asianmukainen vakavaraisuuskohtelu voisi kannustaa pankkeja hallinnoimaan valtiovastuitaan paremmin; toteaa kuitenkin, että valtion joukkovelkakirjoilla on ratkaiseva asema laadukkaiden ja likvidien vakuuksien lähteenä ja rahapolitiikan toteuttamisessa ja että niiden vakavaraisuuskohtelun muuttaminen etenkin ilman vaiheittaista lähestymistapaa saattaisi vaikuttaa tuntuvasti sekä rahoitusalaan että julkiseen sektoriin; toteaa myös tämän edellyttävän, että nykyisen kehyksen tarkistamisen etuja ja haittoja tarkastellaan huolellisesti ennen ehdotuksen esittämistä; ottaa huomioon valtionvelan vakavaraisuuskohtelua käsittelevän korkean tason työryhmän raportissa esitetyt erilaiset toimintapoliittiset vaihtoehdot, joista keskusteltiin 22. huhtikuuta 2016 pidetyssä epävirallisessa ECOFIN-kokouksessa; katsoo, että unionin sääntelykehyksen olisi vastattava kansainvälisiä normeja; odottaa siksi mielenkiinnolla FSB:n valtionvelkaa koskevan työn tuloksia ohjaamaan tulevia päätöksiä; katsoo, että unionin kehyksen olisi mahdollistettava markkinoiden kurinalaisuus takaamalla kestävät toimintapolitiikat ja tarjoamalla laadukkaita ja likvidejä omaisuuseriä rahoitusalalle ja turvallisia vastuita hallituksille; korostaa, että valtionvelan rinnalla olisi pohdittava laajempia taloudellisia kysymyksiä koskevaa lähentymistä, valtiontukisääntöjä ja sellaisia riskejä kuin väärinkäytökset, mukaan luettuna talousrikokset;

5.  pitää olennaisena, että tallettajat, sijoittajat ja valvojat puuttuvat saman luokan riskipainotettujen omaisuuserien riskipainotusten liialliseen vaihtelevuuteen laitosten välillä; muistuttaa, että sisäisten mallien käyttöä koskevissa nykyisissä säännöissä sallitaan pankeille huomattava joustavuuden taso ja lisätään mallinnusriskiä valvonnan kannalta; suhtautuu tältä osin myönteisesti työhön, jota EPV on tehnyt yhdenmukaistaakseen tärkeimmät oletukset ja parametrit, joiden erot on määritetty tärkeimmiksi vaihtelevuuden aiheuttajiksi, sekä EKP:n pankkivalvonnassa tehtyyn työhön EKP:n TRIM-hankkeessa (Targeted Review of Internal Models), jossa arvioidaan ja vahvistetaan sisäisten mallien riittävyys ja asianmukaisuus; kannustaa jatkamaan näitä toimia; odottaa tuloksia kansainvälisestä työstä, jolla yhdenmukaistetaan sisäisiin malleihin turvautumista operatiivisten riskien tapauksessa ja lainattaessa yrityksille, muille rahoituslaitoksille sekä erikoistuneille rahoitus- ja osakepankeille, jotta voidaan palauttaa sisäisten mallien uskottavuus ja varmistetaan, että niissä keskitytään alueisiin, joilla ne tuottavat lisäarvoa; pitää myönteisenä vähimmäisomavaraisuusasteen käyttöönottoa riittävän vakaana varautumiskeinona erityisesti maailmanlaajuisten järjestelmän kannalta merkittävien laitosten osalta; korostaa, että tarvitaan riskiherkempi vakiolähestymistapa takaamaan ”samat riskit, samat säännöt” -periaatteen noudattaminen; kehottaa rahoitusvalvojia sallimaan uudet sisäiset mallit vain, jos ne eivät aiheuta perusteettomasti tuntuvasti pienempiä riskipainotuksia; muistuttaa Basel III -asetuksen loppuun saattamisesta 23. marraskuuta 2016 antamansa päätöslauselman johtopäätöksistä; muistuttaa erityisesti, että kaavaillut sääntelymuutokset eivät saisi johtaa pääomavaatimusten yleiseen nostamiseen eivätkä haitata pankkien kykyä rahoittaa reaalitaloutta ja erityisesti pk-yrityksiä; korostaa, että kansainvälisessä työssä olisi noudatettava suhteellisuusperiaatetta; muistuttaa, että on tärkeää, että unionin pankkitoiminnan malliin ei kohdisteta aiheettomia seuraamuksia ja että vältetään unionin ja kansainvälisten pankkien välinen syrjintä; kehottaa komissiota varmistamaan, että unionin erityispiirteet otetaan huomioon alaa koskevien uusien kansainvälisten normien kehittämisen yhteydessä, sekä ottamaan asianmukaisesti huomioon suhteellisuusperiaatteen ja erilaisten pankkitoimintamallien olemassaolon, kun arvioidaan kansainvälisesti sovittujen normien täytäntöönpanoa koskevan tulevan lainsäädännön vaikutusta;

6.  korostaa, että luotettava rahoituksen saaminen ja pääoman järkevä kohdentaminen Euroopan pankkiperusteisessa rahoitusmallissa on suurelta osin riippuvaista vakaista taseista ja asianmukaisesta pääomittamisesta, joiden yhdenmukaista palauttamista kaikkialla unionissa ei turvattu rahoituskriisien jälkeen eikä turvata nytkään, mikä haittaa talouskasvua;

7.  tähdentää, että unionin pankkialalla on keskeinen asema unionin talouden rahoittamisessa ja että sitä tuetaan vahvalla valvontajärjestelmällä; suhtautuu siksi myönteisesti komission aikomukseen säilyttää pk-yritysten tukikerroin tulevassa vakavaraisuusdirektiivin/-asetuksen muutoksessa ja laajentaa sitä nykyisen rajan yli;

8.  toteaa, että kansainvälisiltä foorumeilta saatuja ohjeita olisi noudatettava mahdollisimman laajasti, jotta vältetään sääntelyn hajanaisuuden riski suurten, kansainvälisesti toimivien pankkien sääntelyn ja valvonnan osalta siten, että tällä ei estetä tarvittaessa kriittistä lähestymistapaa tai suljeta pois kohdennettuja poikkeamia kansainvälisistä normeista, jos ja kun unionin järjestelmän ominaispiirteitä ei oteta riittävästi huomioon; muistuttaa unionin roolista kansainvälisissä rahoitus-, valuutta- ja sääntelylaitoksissa ja -elimissä 12. huhtikuuta 2016 antamansa päätöslauselman johtopäätöksistä; korostaa erityisesti komission, EKP:n ja EPV:n roolin tärkeyttä Baselin komitean työhön osallistumisessa ja siinä, että parlamentille ja neuvostolle tarjotaan avoimia ja kattavia päivityksiä Baselin komitean keskustelujen tilanteesta; katsoo, että unionin olisi pyrittävä saamaan asianmukainen edustus Baselin komiteaan erityisesti euroalueelle; kehottaa lisäämään tämän roolin näkyvyyttä ECOFIN-neuvoston kokouksissa ja parantamaan vastuuvelvollisuutta parlamentin talous- ja raha-asioiden valiokuntaan nähden; korostaa, että Baselin komitean ja muiden foorumien olisi autettava edistämään maailmanlaajuisesti tasapuolisia toimintaedellytyksiä vähentämällä lainkäyttöalueiden välisiä eroja niiden lisäämisen sijasta;

9.  korostaa nopeasti kasvavan varjopankkialan riskejä, mukaan luettuina järjestelmäriskit, kuten vuoden 2016 EU Shadow Banking Monitor -julkaisussa osoitetaan; tähdentää, että kaikkia pankkialan sääntelyä koskevia toimia on tuettava varjopankkialan asianmukaisella sääntelyllä; kehottaa siksi toteuttamaan koordinoituja toimia oikeudenmukaisen kilpailun ja rahoitusvakauden takaamiseksi;

10.  korostaa, että tarvitaan kattava näkemys sääntely-ympäristön erilaisten muutosten yhteenlasketusta vaikutuksesta riippumatta siitä, koskevatko ne valvontaa, tappioiden kattamista, kriisinratkaisua vai tilinpäätösstandardeja;

11.  korostaa, että kansalliset vaihtoehdot ja kansallinen harkintavalta haittaavat yhdenvertaisten toimintaedellytysten luomista jäsenvaltioille sekä pankkien kansalaisille osoittaman taloudellisen raportoinnin vertailukelpoisuutta; pitää myönteisenä vakavaraisuusasetukseen hiljattain esitetyn muutoksen tarjoamaa mahdollisuutta lopettaa tai rajoittaa niistä joidenkin käyttöä unionin tasolla, jotta voidaan puuttua nykyisiin esteisiin ja jakolinjoihin ja säilyttää vain ne, jotka ovat tiukasti ottaen tarpeen pankkitoimintamallien erilaisuuden vuoksi; kannustaa hyödyntämään tätä mahdollisuutta täysimääräisesti; pitää myönteisinä EKP:n ohjeita ja sääntelyä, joilla yhdenmukaistetaan joidenkin kansallisten vaihtoehtojen ja harkintavallan käyttöä pankkiunionissa; muistuttaa kuitenkin, että vaihtoehtoja ja harkintavaltaa vähentäessään EKP:n on toimittava toimivaltansa rajoissa; korostaa, että yhteisen sääntökirjan syventämiseen tähtäävä työ on olennaisen tärkeää, ja painottaa, että voimassa olevan, muutetun ja uuden lainsäädännön nykyistä päällekkäistä ja lomittaista muotoa on yksinkertaistettava; kehottaa EKP:tä saattamaan täysin julkiseksi valvontakäsikirjan, jossa määritellään yhteiset prosessit, menetelmät ja menettelyt euroalueen laajuisen valvontatarkastusprosessin toteuttamiseksi;

12.  korostaa, että yhteisen valvontamekanismin perustamisesta lähtien kaikki valvontaelimen jäsenet ovat luonnollista tietä oppineet käsittelemään erilaisia liiketoimintamalleja ja erikokoisia yksiköitä, ja tätä on tuettava ja tehostettava;

13.  panee merkille täsmennykset, jotka koskevat toista pilaria ja toisen pilarin asemaa pääomavaatimusten hierarkiassa ja joita ehdotetaan vakavaraisuusdirektiiviin tehtävissä muutoksissa; toteaa, että pääomaa koskevan ohjeistuksen käytön väitetään antavan mahdollisuuden saattaa tasapainoon rahoitusvakautta koskevat seikat ja tarve jättää tilaa valvonnan arvioinnille ja tapauskohtaisille analyyseille; kannustaa EKP:tä täsmentämään toisen pilarin ohjeistusta tukevia kriteereitä; muistuttaa, että tämä ohjeistus ei rajoita jakokelpoista enimmäismäärää eikä sitä siksi pitäisi julkistaa; katsoo, että pääomaa koskevan ohjeistuksen käyttö ei saisi johtaa toisen pilarin vaatimusten huomattavaan vähentämiseen; katsoo, että valvontaa on entisestään lähennettävä toisen pilarin vaatimusten ja ohjeistuksen noudattamiseen tarvittavien omien varojen koostumuksen osalta; on siksi tyytyväinen siihen, että tätä kysymystä tarkastellaan vakavaraisuusdirektiiviin ehdotetussa muutoksessa;

14.  korostaa tason 3 rahoitusvarojen, mukaan luettuina johdannaiset, hallussa pitämisestä ja erityisesti niiden arvostamisen vaikeudesta johtuvia riskejä; toteaa, että näitä riskejä olisi vähennettävä ja että tämä edellyttää näiden rahoitusvarojen hallussapidon asteittaista vähentämistä; kehottaa yhteistä valvontamekanismia tekemään tästä kysymyksestä yhden valvontansa painopisteistä ja järjestämään yhdessä EPV:n kanssa siitä määrällisen stressitestin;

15.  muistuttaa, että kaikissa valvontakäytännöissä ja erityisesti SREP-syklissä on taattava avoimuuden lisääminen; pyytää EKP:tä julkaisemaan tulosindikaattorit ja -mittarit, jotka osoittavat valvonnan tehokkuuden ja parantavat sen ulkoista vastuuvelvollisuutta; muistuttaa kehottaneensa lisäämään toisen pilarin päätöksiä ja perusteluja koskevaa avoimuutta; kehottaa EKP:tä julkaisemaan yhteiset valvontastandardit;

16.  panee merkille riskit, jotka aiheutuvat rahoituslaitoksista, jotka ovat ”liian suuria kaatumaan”, ”liian sidoksissa kaatumaan” ja ”liian monimutkaisia purettaviksi”; toteaa, että on näiden riskien käsittelemiseksi on sovittu kansainvälisellä tasolla suunnitelluista poliittisista toimenpiteistä (erityisesti kokonaistappionsietokyky, johdannaisten keskusvastapuoliselvitys sekä pääoma- ja vähimmäisomaisvaraisuusasteen korjaustekijä maailmanlaajuisille järjestelmän kannalta merkittäville pankeille); on sitoutunut käsittelemään vastaavat säädösehdotukset nopeasti, jotta ne voidaan panna täytäntöön unionissa, millä vähennetään edelleen ”liian suuria kaatumaan” -ongelmasta aiheutuvia riskejä; muistuttaa FSB:n puheenjohtajan Mark Carneyn lausunnosta, jonka mukaan maailmanlaajuisten järjestelmän kannalta merkittävien pankkien kokonaistappionsietokykyä koskevista yhteisistä kansainvälisistä normeista annetuista ehdotuksista sopiminen on vedenjakaja pyrittäessä eroon pankeista, jotka ovat ”liian suuria kaatumaan”; toteaa myös, että toimiva sijoittajavastuumekanismi sekä asianmukainen omia varoja ja hyväksyttäviä velkoja koskeva vähimmäisvaatimus ovat tärkeä osa sääntelytoimenpiteitä, joilla pyritään ratkaisemaan tämä kysymys ja mahdollistamaan se, että maailmanlaajuisia järjestelmän kannalta merkittäviä pankkeja voidaan purkaa turvautumatta julkiseen tukeen ja häiritsemättä koko rahoitusjärjestelmää;

17.  korostaa nykyisen stressitestimenetelmän rajoituksia; suhtautuu siksi myönteisesti EPV:n ja EKP:n ponnistuksiin parantaa stressitestin kehystä; katsoo kuitenkin, että olisi tehtävä enemmän, jotta todellisten kriisitilanteiden mahdollisuus ja todellisuus saataisiin selville paremmin, muun muassa ottamalla menetelmään mukaan dynaamisempia tekijöitä, kuten tartuntavaikutukset; katsoo, että EKP:n omille stressitesteille ominainen avoimuuden puute viittaa valvontakäytäntöjen epävarmuuteen; kehottaa EKP:tä julkaisemaan stressitestiensä tulokset markkinoiden luottamuksen vahvistamiseksi;

18.  katsoo, että kun kansallinen toimivaltainen viranomainen hylkää pyynnön ottaa huomioon erityisolosuhteet stressitestissä, siitä olisi ilmoitettava EPV:lle ja yhteiselle valvontamekanismille tasapuolisten toimintaedellytysten takaamiseksi;

19.  suhtautuu myönteisesti siihen, että luotettavuutta, sopivuutta ja ammattitaitoa koskevien päätösten alalla on edistytty kohti delegoinnin mahdollistamista; toteaa kuitenkin, että asetuksia on muutettava, jotta tiettyjä rutiinikysymyksiä koskeva päätöksenteko voidaan useammin ja helpommin delegoida valvontaelimeltä asiaa käsitteleville virkamiehille; suhtautuisi myönteisesti tällaiseen muutokseen, joka edistäisi EKP:n pankkivalvonnan tehokkuutta ja vaikuttavuutta; kehottaa EKP:tä täsmentämään päätöksenteon delegointiin liittyviä tehtäviä ja oikeudellista kehystä;

20.  panee merkille Euroopan tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen yhteisen valvontamekanismin toiminnasta; ottaa huomioon tulokset, jotka koskevat riittämätöntä henkilöstön määrää; kehottaa kansallisia toimivaltaisia viranomaisia ja jäsenvaltioita tarjoamaan EKP:lle täysimääräisesti tarvittavat henkilöresurssit ja taloustiedot, jotta se voi tehdä työnsä erityisesti paikalla tehtävien tarkastusten osalta; kehottaa EKP:tä muuttamaan yhteistä valvontamekanismia koskevaa asetusta siten, että muodollistetaan osallistuvien kansallisten viranomaisten sitoumukset ja noudatetaan riskiperusteista metodologiaa henkilöstön tavoitemäärien ja yhteisten valvontaryhmien osaamiskokoonpanon määrittämiseksi; katsoo, että EKP:n henkilöstön osallistumisen lisääminen ja vähäisempi turvautuminen kansallisten toimivaltaisten viranomaisten henkilöstöön voisi parantaa valvonnan riippumattomuutta samalla kun yhden jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen henkilöstöä käytetään valvomaan toisen jäsenvaltion laitosta, mikä myös auttaa tehokkaasti käsittelemään valvonnan laiminlyönnin riskiä; suhtautuu myönteisesti siihen, että EKP tekee parlamentin kanssa henkilöstön työskentelyoloihin liittyvää yhteistyötä; kehottaa EKP:tä edistämään hyvää työympäristöä, joka tukee ammatillista yhteenkuuluvuutta sen puitteissa; muistuttaa, että valvontatehtävien ja rahapolitiikkaa koskevan vastuun välillä voi olla eturistiriita ja että molemmat toiminnot on selkeästi erotettava toisistaan; kehottaa EKP:tä tekemään riskianalyysin mahdollisista eturistiriidoista ja suunnittelemaan erillisiä raportointikanavia, kun on kyse tietyistä valvontaresursseista; katsoo, että rahapolitiikan ja valvonnan erottaminen on keskeinen periaate mutta sillä ei pitäisi sulkea ulkopuolelle palvelujen jakamisella saatavia kustannussäästöjä edellyttäen, että kyseiset palvelut eivät ole kriittisiä politiikan kannalta ja että asianmukaiset takuut ovat käytössä; kehottaa EKP:tä järjestämään julkisia kuulemisia, kun laaditaan lainsäädännönomaisia toimenpiteitä, jotta voidaan parantaa sen vastuunalaisuutta;

21.  korostaa, että yhteisen valvontamekanismin luomista on tuettu lisäämällä Euroopan unionin vaikutusvaltaa kansainvälisellä näyttämöllä verrattuna aiempaan tilanteeseen;

22.  korostaa, että valvontatehtävän ja rahapolitiikan toimintojen erottamisella yhteisen valvontamekanismin pitäisi pystyä omaksumaan riippumaton asema kaikissa asiaankuuluvissa asioissa, muun muassa EKP:n korkotasotavoitteiden mahdollisissa vaikutuksissa valvonnan piiriin kuuluvien pankkien rahoitusasemaan;

23.  on Euroopan tilintarkastustuomioistuimen kanssa samaa mieltä siitä, että yhteisen valvontamekanismin perustamisen jälkeen on ilmennyt puutteita tarkastuksessa; on huolissaan siitä, että tärkeitä aloja jää tarkastamatta, koska EKP on rajoittanut tilintarkastustuomioistuimen oikeutta tutustua asiakirjoihin; kehottaa EKP:tä tekemään täysimääräisesti yhteistyötä tilintarkastustuomioistuimen kanssa, jotta se voi suorittaa toimeksiantonsa ja siten parantaa vastuuvelvollisuutta;

24.  muistuttaa, että sääntelyssä ja valvontaa harjoitettaessa on saatettava tasapainoon oikeasuhteisuuden ja johdonmukaisuuden tarpeet; panee tämän osalta merkille raportointi- ja palkitsemisvaatimuksiin ehdotetut muutokset komission ehdotuksessa direktiivin 2013/36/EU muuttamisesta; kehottaa komissiota asettamaan etusijalle pieniä pankkeja koskevan säännöstön ja arvioimaan siinä yhteydessä, voidaanko tulevaisuudessa toteuttaa sääntelykehys, joka koostuu yksinkertaisemmista ja asianmukaisemmista ja oikeasuhteisista vakavaraisuussäännöistä, jotka koskevat tiettyjä pankkitoimintamalleja; huomauttaa, että kaikkiin pankkeihin olisi sovellettava asianmukaista valvonnan tasoa; muistuttaa, että asianmukainen valvonta on keskeistä kaikkien riskien valvonnassa pankkien koosta riippumatta; kunnioittaa tehtävien ja toimivaltuuksien jakoa yhteisen kriisinratkaisuneuvoston, Euroopan pankkiviranomaisen ja muiden Euroopan finanssivalvojien järjestelmään kuuluvien viranomaisten välillä mutta korostaa tehokkaan yhteistyön merkitystä; katsoo, että on päästävä eroon päällekkäisten raportointivaatimusten ja unionin lainsäädännön kansallisten tulkintojen leviämisestä sisämarkkinoilla; tukee tähän asti toteutettuja yhdenmukaistamispyrkimyksiä, kuten Euroopan raportointikehyksen taustalla olevaa ajatusta, ja kannustaa uusiin tämän suuntaisiin pyrkimyksiin päällekkäisen raportoinnin ja sääntelyn aiheettomien lisäkustannusten välttämiseksi; kehottaa komissiota puuttumaan tähän kysymykseen ajoissa tavalla, joka vastaa päätelmiä, jotka se teki todistelupyynnön yhteydessä, esimerkiksi esittämällä ehdotuksen yhteisestä yhdenmukaisesta ja konsolidoidusta valvontaraporttimenettelystä; kehottaa myös ilmoittamaan ajoissa väliaikaisista ja pysyvistä raportointivaatimuksista tietojen korkean laadun ja suunnittelua koskevan varmuuden takaamiseksi;

25.  korostaa, että pankin turvallisuutta ja vakautta ei voida arvioida pelkästään sen taseen hetkittäisellä arvioinnilla, koska ne varmistetaan pankin ja markkinoiden välisessä dynaamisessa vuorovaikutuksessa ja niihin vaikuttavat erilaiset tekijät koko taloudessa; korostaa siksi, että rahoitusvakauden ja kasvun vakaan kehyksen olisi oltava kokonaisvaltainen ja tasapainoinen, jotta se kattaisi dynaamiset valvontakäytännöt ja jotta siinä ei keskityttäisi pelkästään staattiseen sääntelyyn, joka koskee lähinnä määrällisiä näkökohtia;

26.  muistuttaa EKP:n ja EPV:n välisestä tehtävänjaosta; korostaa, että EKP ei saa muuttua tosiasialliseksi standardien laatijaksi muille kuin YVM-pankeille;

27.  panee merkille, että EKP:n neuvosto hyväksyi 18. toukokuuta 2016 asetuksen yksityiskohtaisten luotto- ja luottoriskitietojen keruusta (AnaCredit); kehottaa EKP:tä jättämään kansallisille keskuspankeille mahdollisimman paljon liikkumavaraa AnaCredit-asetuksen täytäntöönpanossa;

28.  kehottaa EKP:tä käynnistämään AnaCredit-tietokannan mahdollisia jatkovaiheita koskevan työn vasta, kun on toteutettu julkinen kuuleminen, johon Euroopan parlamentti osallistuu täysimääräisesti, ja ottaen erityisesti huomioon suhteellisuusperiaatteen;

29.  painottaa jälleen, että tarvitaan vahva ja hyvin toimiva tietotekninen järjestelmä, joka vastaa yhteisen valvontamekanismin valvontatehtävien tarpeita ja turvallisuusvaatimuksia; pitää valitettavana viimeaikaisia raportteja tietoteknisen järjestelmän sitkeistä puutteista;

30.  pitää myönteisenä, että on perustettu kansallisia järjestelmäriskikomiteoita, mutta korostaa, että pankkiunionin perustaminen vahvistaa tarvetta lujittaa makrovakauspolitiikkaa Euroopan unionin tasolla, jotta järjestelmäriskin mahdollisia rajatylittäviä heijastusvaikutuksia voidaan käsitellä asianmukaisesti; kannustaa komissiota ehdottamaan johdonmukaista ja tehokasta makrovakausvalvontaa makrovakauskehyksen yleisessä uudelleentarkastelussa vuonna 2017; kehottaa komissiota erityiseen määrätietoisuuteen, jotta voidaan parantaa EJRK:n institutionaalisia ja analyyttisia valmiuksia riskien ja heikkouksien arvioimiseen pankkialalla ja sen ulkopuolella, sekä kykyä puuttua asioihin vastaavasti; katsoo, että lainaukseen perustuvat välineet (kuten luototusasteet ja enimmäisvelanhoitorasitteet) olisi sisällytettävä unionin lainsäädäntöön näiden täydentävien makrovakausvälineiden käytön yhdenmukaistamiseksi; korostaa tarvetta vähentää EJRK:n, EKP:n / yhteisen valvontamekanismin ja kansallisten viranomaisten sekä toimivaltaisten ja nimettyjen kansallisten viranomaisten makrovakauden valvonnan alalla muodostaman järjestelmän institutionaalista monimutkaisuutta ja vuorovaikutusprosessin hitautta; suhtautuu tältä osin myönteisesti edistykseen, joka on jo saatu aikaan rajatylittävässä koordinoinnissa EJRK:n suosituksella vapaaehtoisesta vastavuoroisuudesta; muistuttaa kehottaneensa täsmentämään makrovakauskehyksen ja olemassa olevien mikrovakausvälineiden välisiä yhteyksiä, jotta voidaan varmistaa makro- ja mikrovakauspolitiikan välineiden tehokas vuorovaikutus; ilmaisee huolensa kiinteistöalan mahdollisista heikkouksista, jotka EJRK määritti; toteaa, että EPV ei ole vielä antanut teknisiä sääntelystandardeja pääomavaatimusta koskevasta ehdosta kiinnitysluotoille vakavaraisuusasetuksen 124 artiklan 4 kohdan b alakohdan ja 164 artiklan 6 kohdan mukaisesti; toteaa, että vain pieni osa yhteisen valvontamekanismin jäsenistä on toistaiseksi ottanut käyttöön tai aikoo ottaa käyttöön yleisiä järjestelmäriskipuskureita ja vastasyklisen pääomapuskurin; panee merkille, että EKP ei ole tähän mennessä käyttänyt täysimääräisesti makrotaloudellisia valvontavaltuuksiaan ja edistänyt sitä, että kansalliset viranomaiset omaksuvat makrovakauden valvontavälineet;

31.  toteaa, että Yhdistyneen kuningaskunnan EU-jäsenyyttä koskevan kansanäänestyksen tulos edellyttää koko Euroopan finanssivalvojien järjestelmän, myös Euroopan valvontaviranomaisten sisäisten äänestyssääntöjen, arviointia erityisesti EPV-asetuksen 44 artiklan 1 kohdassa säädetyn kaksinkertaista enemmistöä koskevan mekanismin osalta; korostaa, että kansanäänestystä mahdollisesti seuraavien neuvottelujen ei pitäisi johtaa epätasapuolisten kilpailuedellytysten syntymiseen unionin ja unionin ulkopuolisten rahoituslaitosten välillä eikä niitä pitäisi käyttää rahoitusalan sääntelyn purkamiseen;

32.  suhtautuu myönteisesti yhteisten valvontaryhmien erinomaiseen työhön, sillä ne ovat hyvä esimerkki eurooppalaisesta yhteistyöstä ja tietämyksen rakentamisesta; huomauttaa, että yhteisten valvontaryhmien järjestämistä varten ehdotetulla vuorojärjestelmän tulevalla käytöllä olisi taattava puolueeton valvonta ja otettava huomioon tietämyksen rakentamisen pitkä prosessi tällä erittäin monimutkaisella asiantuntemusalalla;

33.  suhtautuu myönteisesti siihen, että pankkiunioni on suurelta osin poistanut koti- ja isäntäjäsenvaltiota koskevan ongelman valvonnassa ottamalla käyttöön yhden valvojan ja parantanut huomattavasti asiaankuuluvien tietojen vaihtoa valvontaviranomaisten välillä, minkä ansiosta rajatylittäviä pankkiryhmiä voidaan valvoa aiempaa kattavammin; korostaa, että pankkiunionin nykyisen epätäydellisen tilan vuoksi maksuvalmiutta ja pääomaa koskevia poikkeuslupia koskevassa vakavaraisuusasetuksen uudelleentarkastelussa on asianmukaisesti otettava huomioon kuluttajansuojaa koskevat huolenaiheet isäntämaissa;

34.  suhtautuu myönteisesti aloitteeseen velvoittaa valvonnan piiriin kuuluvat pankit raportoimaan merkittävistä verkkohyökkäyksistä reaaliaikaisessa hälytyspalvelussa ja velvoittaa yhteinen valvontamekanismi tekemään itse paikalla tehtäviä tarkastuksia verkkoturvallisuuden valvomiseksi; kehottaa perustamaan oikeudellisen kehyksen, jolla helpotetaan pankkien välisten verkkohyökkäysten estämiseen liittyvien arkaluontoisten tietojen vaihtoa;

35.  korostaa verkkoturvallisuuden olennaisen tärkeää asemaa pankkipalveluissa ja sitä, että rahoituslaitoksia on kannustettava olemaan hyvin kunnianhimoisia kuluttajatietojen suojaamisessa ja verkkoturvallisuuden takaamisessa;

36.  panee merkille, että yhteiselle valvontamekanismille on annettu tehtäväksi Euroopan pankkivalvonta, jotta voidaan varmistaa EU:n vakavaraisuussääntöjen noudattaminen ja taata rahoitusvakaus, kun taas muut valvontatehtävät, joilla on selkeitä eurooppalaisia heijastusvaikutuksia, ovat pysyneet kotimaisten valvojien käsissä; korostaa tämän osalta, että yhteisellä valvontamekanismilla olisi oltava valtuudet valvoa kansallisten pankkivalvojien rahanpesun torjuntaa koskevia toimia; korostaa, että EPV:lle olisi myös osoitettava lisävaltuuksia rahanpesun torjunnan alalla, muun muassa valtuudet tehdä itse paikalla tehtäviä arviointeja jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille, vaatia tuottamaan kaikki vaatimusten noudattamisen arvioinnin kannalta asiaankuuluvat tiedot, antaa suosituksia korjaustoimenpiteistä, julkaista kyseiset suositukset ja toteuttaa toimenpiteitä, joita tarvitaan varmistamaan, että suositukset pannaan tosiasiallisesti täytäntöön;

37.  muistuttaa EPV:lle antamastaan kehotuksesta vahvistaa ja edistää pankkipalvelujen kuluttajansuojakehystä sen toimeksiannon mukaisesti ja täydentää yhteisen valvontamekanismin vakavaraisuusvalvontaa;

Kriisinratkaisu

38.  muistuttaa, että tulevien pankkikriisien ratkaisemisen yhteydessä on noudatettava valtiontukia koskevia sääntöjä ja että poikkeuksellisen ylimääräisen julkisen tuen olisi oltava väliaikainen varotoimenpide, eikä sitä saa käyttää tasoittamaan tappioita, joita laitokselle on koitunut tai joita sille lähitulevaisuudessa todennäköisesti koituu; kehottaa määrittämään yhteisen kriisinratkaisuneuvoston ja komission välille tehokkaat menettelyt kriisinratkaisua koskevaa päätöksentekoa varten erityisesti aikataulun osalta; katsoo, että nykyiseen järjestelmään kuuluvaa joustavuutta olisi selkeytettävä, ja muistuttaa, että sitä olisi hyödynnettävä paremmin erityistilanteissa ilman, että estetään maksukyvyttömien pankkien aitoa purkamista, erityisesti kun kyseessä ovat ehkäisevät ja vaihtoehtoiset toimenpiteet, jotka liittyvät talletusten vakuusjärjestelmiä koskevien varojen käyttöön talletusten vakuusjärjestelmiä koskevan direktiivin 11 artiklan 3 ja 6 kohdan mukaisesti; kehottaa siitä syystä komissiota tarkastelemaan sovellettavien tukisääntöjen tulkintaa, jotta varmistetaan, että unionin tason lainsäätäjien talletusten vakuuksia koskevassa direktiivissä säätämät ehkäisevät ja vaihtoehtoiset toimenpiteet voidaan ottaa käyttöön myös käytännössä; huomauttaa, että tiettyjä tilanteita on käsitelty eri tavoin perustelematta sitä selkeästi; muistuttaa komissiota siitä, että jatkuvaa tarvetta varotoimenpiteenä tehtävien pääomapohjan vahvistamisten sallimiseen ja kyseisiin toimenpiteisiin liittyvää ehdollisuutta arvioivan kertomuksen oli määrä valmistua 31. joulukuuta 2015 mennessä; kehottaa komissiota esittämään kyseisen kertomuksen mahdollisimman pian;

39.  kehottaa komissiota arvioimaan asetuksen (EU) N:o 806/2014 uudelleentarkastelusta saadun kokemuksen perusteella ja sen puitteissa, onko yhteisellä kriisinratkaisuneuvostolla ja kansallisilla kriisinratkaisuviranomaisilla riittävät varhaisen intervention valtuudet ja välineet, jotta voidaan estää häiriötä aiheuttava pankkien pääoman ja tappionsietokyvyn väheneminen kriisin aikana;

40.  korostaa, että on tärkeää täsmentää kriisinratkaisuun suoraan vaikuttavia käytännön kysymyksiä, kuten turvautumista palveluntarjoajiin, jotka tarjoavat kriittisiä palveluita esimerkiksi ulkoistettujen tietoteknisten palvelujen tapauksessa;

41.  panee merkille komission ehdotukset ottaa ensimmäisessä pilarissa käyttöön pienin vaadittava kokonaistappionsietokyky maailmanlaajuisille järjestelmän kannalta merkittäville pankeille kansainvälisten normien mukaisesti; panee merkille erot kokonaistappionsietokykyä koskevan vaatimuksen ja omia varoja ja hyväksyttäviä velkoja koskevan vähimmäisvaatimuksen välillä; korostaa kuitenkin, että molemmilla normeilla on sama tavoite, eli varmistaa, että pankeilla on riittävästi säänneltyä pääomaa ja tappioita vaimentavia vastuita, jotta velkakirjojen arvon alaskirjauksesta voidaan tehdä tehokas väline kriisinratkaisussa aiheuttamatta talouden epävakautta ja ilman julkista rahaa, jolloin vältetään yksityisten riskien sosialisointi; päättelee siksi, että tappionsietokykyä voidaan lähestyä kokonaisvaltaisesti yhdistämällä nämä kaksi ja kehittämällä komission nykyisen ehdotuksen mukaista kokonaistappionsietokykyä vähimmäisvaatimuksena sillä edellytyksellä, että lainsäätäjät pääsevät asiasta sopimukseen; korostaa, että kokoa ja riskipainotteisia omaisuuseriä koskevien kahden kriteerin säilyttämistä olisi harkittava, ja toteaa, että kokonaistappionsietokykyä koskevan normin taustalla olevat riskipainotteisia omaisuuseriä koskevat kriteerit ovat yhteydessä unionissa ja Baselin komiteassa meneillään olevaan työhön, joka koskee sisäisiä malleja ja Basel III -kehyksen loppuun saattamista; korostaa, että omia varoja ja hyväksyttäviä velkoja koskevien uusien vaatimusten tarkistamisessa ja/tai vaiheittaisessa käyttöönotossa on kiinnitettävä huomiota siihen, että omia varoja ja hyväksyttäviä velkoja koskevat vaatimukset täyttäville vastuille on luotava markkinat; korostaa, että on tärkeää säilyttää kriisinratkaisuviranomaisen harkintavalta omia varoja ja hyväksyttäviä velkoja koskevaa vähimmäisvaatimusta asetettaessa ja varmistaa, että pankeilla on riittävästi etuoikeudeltaan huonompaa velkaa ja velkakirjojen arvon alaskirjauksen vaatimukset täyttävää velkaa; korostaa, että markkinoille olisi tiedotettava asianmukaisesti, jotta vältetään sijoittajien vääriä tulkintoja omia varoja ja hyväksyttäviä velkoja koskevista vaatimuksista;

42.  muistuttaa, että lainsäädännössä on täsmennettävä omia varoja ja hyväksyttäviä velkoja koskevan vähimmäisvaatimuksen mukaisen ydinpääoman ja pääomapuskureiden hierarkiaa; korostaa, että on annettava lainsäädäntöä, jonka tarkoituksena on täsmentää kriisinratkaisuviranomaisten ja toimivaltaisten viranomaisten vastuita ja valtuuksia varhaisissa interventiotoimenpiteissä, jotka toteutetaan, jos omia varoja ja hyväksyttäviä velkoja koskevia vaatimuksia on rikottu; panee merkille komission ehdotuksen, joka koskee omia varoja ja hyväksyttäviä velkoja koskevia ohjeita; muistuttaa, että omien varojen ja hyväksyttävien velkojen tarkistamisen on aina liityttävä ja perustuttava tiiviisti pankkien kriisinratkaisustrategiaan;

43.  muistuttaa, että lainsäädännössä on täsmennettävä, että omia varoja ja hyväksyttäviä velkoja koskevan vähimmäisvaatimuksen mukainen ydinpääoma täydentää pääomapuskureita, jotta pääoman laskeminen kahteen kertaan voidaan estää;

44.  tähdentää, että on tärkeää yhdenmukaistaa jäsenvaltioiden pankkien maksukyvyttömyyttä koskevien vaateiden hierarkia, jotta pankkien elvytys- ja kriisinratkaisudirektiivin täytäntöönpanosta tulisi johdonmukaisempaa ja tehokkaampaa ja rajatylittäville sijoittajille voitaisiin tarjota varmuutta; suhtautuu siksi myönteisesti komission ehdotukseen vaateiden hierarkian yhdenmukaistamisesta entisestään; panee merkille, että lakisääteisen maksukyvyttömyyttä koskevan järjestelmän ja sen vaateiden hierarkian yhdenmukaistamisen parantaminen on olennaisen tärkeää sekä pankkien osalta, jotta voidaan välttää ristiriitoja pankkien kriisinratkaisujärjestelmässä, että yritysten osalta, jotta voidaan tarjota lisää selkeyttä ja varmuutta rajatylittäville sijoittajille ja edistää järjestämättömiä lainoja koskevan kysymyksen käsittelyä; suhtautuu myönteisesti siihen, että elvytys- ja kriisinratkaisudirektiivissä tehdään huomattava muutos maksukyvyttömyyden hierarkiaan antamalla etusija vakuutetuille talletuksille siten, että ne ovat etuoikeutettuja kaikkien pääomavälineiden, tappionsietokyvyn, muiden etuoikeutettujen saatavien ja vakuuttamattomien talletusten suhteen; kehottaa yhteistä kriisinratkaisuneuvostoa esittämään maailmanlaajuisten järjestelmän kannalta merkittävien pankkien ja muiden pankkien purkamismahdollisuuksien arviointien tulokset, mukaan lukien kriisinratkaisun esteiden voittamiseksi ehdotetut toimenpiteet;

45.  panee merkille, että kokonaistappionsietokykyä koskevan vaatimuksen mukaisen velan määrittäminen etuoikeudeltaan huonommaksi voidaan oikeudellisesti tehdä monin eri tavoin; korostaa, että finanssimarkkinoiden vakauden valvontaryhmä ei pidä mitään näistä vaihtoehdoista muita parempana; katsoo, että hyväksyttävässä lähestymistavassa olisi ennen muuta pyrittävä joustavuuden, oikeusvarmuuden ja markkinoiden kaikkien uusien velkaluokkien kattamista koskevien valmiuksien tasapainoon;

46.  kehottaa ottamaan huomioon Baselin sääntöjen tarkistamisesta, omia varoja ja hyväksyttäviä velkoja koskevan vähimmäisvaatimuksen käyttöönotosta ja kokonaistappionsietokyvyn ja IFRS 9 -tilinpäätösstandardin käyttöönotosta johtuvat mahdollisesti kielteiset vaikutukset reaalitalouteen; kehottaa laatimaan vaikutusten lieventämiseen tähtääviä ratkaisuja;

47.  muistuttaa, että äskettäin käyttöön otettu kriisinratkaisujärjestelmä on johtanut siihen, että joihinkin sijoittajille ja etenkin yksityissijoittajille tarjottaviin välineisiin liittyy suurempi tappioriski kuin aiemmassa järjestelmässä; muistuttaa, että alaskirjattavia välineitä olisi myytävä ensi sijassa vain asianmukaisille sijoittajille, jotka voivat kattaa mahdolliset tappiot tämän uhkaamatta niiden omaa vakaata rahoitusasemaa; kehottaa komissiota siksi edistämään asiaa koskevan nykyisen lainsäädännön täytäntöönpanoa, ja kehottaa Euroopan valvontaviranomaisia osaltaan voimakkaasti vaikuttamaan väärien myyntikäytäntöjen havaitsemiseen;

48.  varoittaa, että pankkien elvytys- ja kriisinratkaisudirektiivissä esitetty vaatimus unionin lainsäädännön piiriin kuulumattomien vastuiden velkakirjojen arvon alaskirjauksen tunnustamisesta sopimuksissa on osoittautumassa vaikeasti täytettäväksi; katsoo, että tähän kysymykseen on puututtava välittömästi; panee merkille, että elvytys- ja kriisinratkaisudirektiiviin ehdotetuissa tarkistuksissa esitetään toimivaltaisille viranomaisille oikeutta luopua tästä vaatimuksesta; katsoo, että tämä lähestymistapa mahdollistaa joustavuuden ja kyseessä olevien vastuiden tapauskohtaisen arvioinnin; kehottaa komissiota ja kriisinratkaisuviranomaisia varmistamaan, että poikkeusten myöntämistä koskevat ehdot ja niistä seuraava varsinaisten poikkeusten myöntäminen eivät vaaranna pankkien purkamismahdollisuutta;

49.  korostaa, että valvonta- ja kriisinratkaisuviranomaisten nopea ja tehokas tietojenvaihto on äärimmäisen tärkeää, jotta voidaan varmistaa toimiva kriisinhallinta; pitää myönteisenä, että EKP ja yhteinen kriisinratkaisumekanismi ovat tehneet yhteistyötä ja tietojenvaihtoa koskevan yhteisymmärryspöytäkirjan; kehottaa EKP:tä täsmentämään yhteisymmärryspöytäkirjassa yhteisten valvontaryhmien ja sisäisten kriisinratkaisuryhmien välisiä viestintämenettelyjä; suosittelee, että EKP:n osallistumisesta pysyvänä tarkkailijana yhteisen kriisinratkaisuneuvoston täysistuntoon ja täytäntöönpanokokouksiin tehdään täysin vastavuoroista sallimalla yhteisen kriisinratkaisuneuvoston edustajan osallistuminen EKP:n hallintoneuvostoon pysyvänä tarkkailijana;

50.  panee merkille kaksoisroolissa toimivat kriisinratkaisuneuvoston johtokunnan jäsenet, jotka ovat samaan aikaan toimeenpanevan elimen jäseniä päätöksentekijän roolissa sekä toisaalta johtavissa tehtävissä ja siten vastuussa neuvoston puheenjohtajalle, ja katsoo, että tämän rakenteen arviointi olisi suoritettava ennen nykyisen toimikauden loppua;

51.  muistuttaa, että yhteistä kriisinratkaisurahastoa koskevan hallitustenvälisen sopimuksen asiasisältö on viime kädessä sisällytettävä unionin oikeudelliseen kehykseen; kehottaa komissiota pohtimaan tapoja tämän toteuttamiseen; korostaa, että finanssipoliittisen sopimuksen tuleva sisällyttäminen unionin lainsäädäntöön saattaa tarjota hyödyllisen mallin tätä varten;

52.  kehottaa laskemaan yhteiseen kriisinratkaisurahastoon maksetut ennakko-osuudet erittäin avoimesti siten, että pyritään yhdenmukaistamaan laskennan tuloksia koskevat tiedot ja parantamaan ymmärrystä laskentamenetelmästä; kehottaa komissiota suorittamaan mahdollisimman huolellisesti delegoidun asetuksen (EU) 2015/63 johdanto-osan 27 kappaleessa määrätyn kriisinratkaisurahastoon maksettavien rahoitusosuuksien laskemisen tarkastelun ja tarkastamaan samalla erityisesti riskitekijöiden asianmukaisuuden sen varmistamiseksi, että vähemmän monitahoisten laitosten riskiprofiili otetaan asianmukaisesti huomioon;

53.  panee merkille ECOFIN-ministerien 8. joulukuuta 2015 yhteisen kriisinratkaisurahaston siltarahoitusjärjestelyjen järjestelmästä antaman lausunnon; huomauttaa tämän osalta, että euroalueen 19 jäsenvaltiosta 15 on jo allekirjoittanut yhdenmukaistetun lainajärjestelysopimuksen yhteisen kriisinratkaisuneuvoston kanssa; muistuttaa, että nämä yksittäiset luottolimiitit ovat käytettävissä vain viimeisenä keinona; katsoo, että tämä ratkaisu ei riitä lopettamaan pankkien ja valtionvelan välistä noidankehää ja veronmaksajien rahoittamia pelastuspaketteja; vaatii, että neuvoston ja komission on edistyttävä nopeasti työssä, jossa kehitetään yhteisen kriisinratkaisurahaston yhteistä finanssipoliittista varautumiskeinoa, jonka rahoittamisen olisi viime kädessä oltava pankkialan tehtävä ja jonka olisi oltava keskipitkällä aikavälillä finanssipoliittisesti neutraali, kuten kriisinratkaisurahastoa koskevassa sopimuksessa sovittiin ja kuten neuvosto kesäkuussa 2016 vahvisti;

Talletussuoja

54.  vaatii jälleen kolmatta pilaria täydentämään pankkiunionia; muistuttaa, että talletusten suojaaminen on kaikkien EU:n kansalaisten yhteinen huolenaihe; keskustelee parhaillaan valiokuntien tasolla eurooppalaisesta talletussuojajärjestelmästä;

55.  tähdentää, että eurooppalaisen talletussuojajärjestelmän käyttöön ottaminen ja hankkeesta käytävät keskustelut eivät saisi heikentää toimenpiteitä, joilla pyritään parantamaan talletusten vakuusjärjestelmiä koskevan direktiivin täytäntöönpanoa; pitää myönteisenä EPV:n viimeaikaista työtä alan lähentymisen edistämiseksi; pitää myönteisenä, että kaikki jäsenvaltiot ovat saattaneet elvytys- ja kriisinratkaisudirektiivin osaksi kansallista lainsäädäntöä; muistuttaa kaikkia jäsenvaltiota velvollisuudesta soveltaa elvytys- ja kriisinratkaisudirektiiviä ja talletussuojadirektiiviä ja panna ne asianmukaisesti täytäntöön;

56.  muistuttaa, että komission tehtävänä on taata tasapuoliset toimintaedellytykset koko unionissa ja että sen olisi vältettävä sisämarkkinoiden mahdollinen hajautuminen;

o
o   o

57.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, Euroopan keskuspankille, yhteiselle kriisinratkaisuneuvostolle, kansallisille parlamenteille ja asetuksen (EU) N:o 575/2013 4 artiklan 1 kohdan 40 alakohdassa tarkoitetuille toimivaltaisille viranomaisille.

(1)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0006.
(2)http://www.consilium.europa.eu/fi/european-council/pdf/20120629-euro-area-summit-statement-fi_pdf
(3)EUVL L 287, 29.10.2013, s. 63.
(4)EUVL L 141, 14.5.2014, s. 1.
(5)https://www.bankingsupervision.europa.eu/ecb/pub/pdf/ssmar2015.fi.pdf.
(6)Yhteinen valvontamekanismi – hyvä alku, mutta lisäparannuksia kaivataan http://www.eca.europa.eu/Lists/ECADocuments/SR16_29/SR_SSM_FI.pdf
(7)EUVL L 78, 24.3.2016, s. 60.
(8)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0108.
(9)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0439.
(10)EUVL L 176, 27.6.2013, s. 1.
(11)EUVL L 173, 12.6.2014, s. 190.
(12)EUVL L 225, 30.7.2014, s. 1.
(13)EUVL C 216, 30.7.2013, s. 1.
(14)EUVL L 237, 3.9.2016, s. 1.
(15)EUVL L 173, 12.6.2014, s. 149.
(16)iAGS 2017 – independent Annual Growth Survey, 5th Report, 23. marraskuuta 2016.


Biologiset vähäriskiset torjunta-aineet
PDF 177kWORD 43k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 15. helmikuuta 2017 alkuperältään biologisista vähäriskisistä torjunta-aineista (2016/2903(RSP))
P8_TA(2017)0042B8-0140/2017

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta sekä neuvoston direktiivien 79/117/ETY ja 91/414/ETY kumoamisesta 21. lokakuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1107/2009(1) ja erityisesti sen 22 ja 47 artiklan, 66 artiklan 2 kohdan ja liitteessä II olevan 5 kohdan,

–  ottaa huomioon yhteisön politiikan puitteista torjunta-aineiden kestävän käytön aikaansaamiseksi 21. lokakuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/128/EY(2) ja erityisesti sen 12 ja 14 artiklan,

–  ottaa huomioon komission asetusluonnoksen, joka koskee kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamista koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1107/2009 muuttamista vähäriskisten tehoaineiden hyväksymiskriteereiden osalta (D046260/01),

–  ottaa huomioon 7. kesäkuuta 2016 antamansa päätöslauselman kestävän maatalouden teknisistä ratkaisuista EU:ssa(3),

–  ottaa huomioon 7. kesäkuuta 2016 antamansa päätöslauselman innovoinnin ja talouskehityksen tehostamisesta tulevaisuuden tilanhoidossa EU:ssa(4),

–  ottaa huomioon kestävää kasvinsuojelua käsittelevän asiantuntijaryhmän laatiman toimintasuunnitelman, joka koskee vähäriskisten kasvinsuojeluaineiden saatavuuden parantamista ja integroidun tuholaisten torjunnan täytäntöönpanon nopeuttamista jäsenvaltioissa ja jonka neuvosto hyväksyi 28. kesäkuuta 2016,

–  ottaa huomioon komission toimintasuunnitelman mikrobilääkeresistenssin aiheuttamien kasvavien uhkien torjumiseksi (COM(2011)0748) ja tulevan mikrobilääkeresistenssiä koskevan toimintasuunnitelman, jonka komissio käynnistää vuonna 2017,

–  ottaa huomioon komissiolle esitetyn kysymyksen biologisista vähäriskisistä torjunta‑aineista (O-000147/2016 – B8-1821/2016),

–  ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan päätöslauselmaesityksen,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 128 artiklan 5 kohdan ja 123 artiklan 2 kohdan,

A.  toteaa, että perinteisten kasvinsuojeluaineiden käytöstä käydään yhä enemmän julkista keskustelua, koska näistä aineista voi aiheutua riskejä ihmisten terveydelle, eläimille ja ympäristölle;

B.  toteaa, että EU:n markkinoilla olevien kasvinsuojeluun käytettyjen tehoaineiden lukumäärä vähenee; toteaa, että EU:n viljelijät tarvitsevat edelleen erilaisia viljelykasvien suojeluun tarkoitettuja välineitä;

C.  toteaa, että on tärkeää edistää vaihtoehtoisia menettelyjä tai tekniikkoja, joilla vähennetään riippuvuutta perinteisistä torjunta-aineista;

D.  toteaa, että elintarvikejätteen syntymisen ehkäiseminen on ensisijaisen tärkeää EU:ssa ja että asianmukaiset kasvinsuojeluratkaisut ovat oleellisen tärkeitä estettäessä tuhoeläinten ja tautien aiheuttamia vahinkoja, joiden tuloksena syntyy elintarvikejätettä; toteaa, että FAO:n mukaan 20 prosenttia Euroopan hedelmä- ja vihannestuotannosta menetetään pelloilla(5);

E.  toteaa, että ei-toivottuja torjunta-ainejäämiä on yhä mahdollista löytää maaperästä, pohjavedestä ja yleensä ympäristöstä ja että tietty osuus kasvi- ja eläinperäisistä maataloustuotteista saattaa sisältää sallittua enimmäistasoa suurempia torjunta‑ainejäämiä;

F.  toteaa, että asetuksessa (EY) N:o 1107/2009 määritellään vähäriskisten aineiden luokitteluperusteet, joita sovelletaan riippumatta aineen alkuperästä riippumatta, ja vähäriskiset torjunta-aineet voivat olla alkuperältään joko biologisia tai synteettisiä;

G.  toteaa, että alkuperältään biologisina torjunta-aineina pidetään yleensä mikro‑organismeihin perustuvia, kasviperäisiä, biopohjaisiin kemikaaleihin tai semiokemikaaleihin (kuten feromoneihin ja erilaisiin öljyihin) sekä niiden sivutuotteisiin perustuvia kasvinsuojeluaineita; toteaa, että nykyisessä kasvinsuojeluaineiden sääntelykehyksessä(6) ei tehdä lainsäädännöllistä eroa biologisten kasvinsuojeluaineiden ja kemiallisten synteettisten kasvinsuojeluaineiden välillä;

H.  toteaa, että viimeaikaiset tieteelliset tutkimukset ovat osoittaneet, että kuolettavaa pienemmät annokset tiettyjä kasvimyrkkyjä voivat aiheuttaa kielteisiä muutoksia bakteerien antibioottiresistenssissä(7) ja että kasvimyrkkyjen ja antibioottien runsas käyttö karjan ja hyönteisten läheisyydessä saattaa johtaa antibioottien käytön lisääntymiseen, koska niiden hoitovaikutus mahdollisesti vähenee;

I.  toteaa, että biologisperustaiset vähäriskiset kasvinsuojeluaineet voivat tarjota sekä perinteisille viljelijöille että luomuviljelijöille käyttökelpoisen vaihtoehdon perinteisille kasvinsuojeluaineille sekä edistää kestävämpää maataloutta; toteaa, että eräillä biologisperustaisilla kasvinsuojeluaineilla on uusia vaikutustapoja, joista voisi olla hyötyä, kun otetaan huomioon tavanomaisia kasvinsuojeluaineita koskevan resistenssin kehittyminen, ja jotka voisivat rajoittaa muille kuin kohde-organismeille aiheutuvia vaikutuksia; katsoo, että biologisperustaisten vähäriskisten kasvinsuojelutuotteiden olisi oltava yksi suositeltavimmista vaihtoehdoista muille kuin ammattikäyttäjille ja kotipuutarhan hoidossa yhdessä muiden ei-kemiallisten torjunta- ja ehkäisymenetelmien kanssa;

J.  toteaa, että kasvinsuojeluaineiden käyttö on tarpeellista elintarvikkeita ja rehuja koskeviin tarpeisiin vastaamiseksi asianmukaisella tavalla ja että ennalta varautumisen periaatetta(8) sovelletaan kyseisten aineiden ja niiden tehoaineiden lupamenettelyyn;

K.  toteaa, että alkuperältään biologisten vähäriskisten torjunta-aineiden kaupallista hyödyntämistä edeltävä pitkällinen hyväksymis- ja rekisteröintiprosessi aiheuttaa valmistajille merkittävän taloudellisen esteen;

L.  toteaa, että integroidun tuholaistentorjunnan täytäntöönpano on pakollista EU:ssa direktiivin 2009/128/EY mukaan; toteaa, että sekä jäsenvaltioiden että paikallisviranomaisten olisi painotettava nykyistä enemmän torjunta-aineiden kestävää käyttöä ja vaihtoehtoisia vähäriskisiä kasvinsuojeluaineita;

M.  toteaa, että asetuksen (EY) N:o 1107/2009 nojalla tehoaineet hyväksytään unionin tasolla, kun taas kyseisiä tehoaineita sisältävien kasvinsuojeluaineiden hyväksyminen kuuluu jäsenvaltioille;

N.  ottaa huomioon, että asetuksen (EY) N:o 1107/2009 22 artiklassa sallitaan tehoaineiden hyväksyminen vähäriskisiksi tehoaineiksi, jos ne täyttävät yleiset hyväksymiskriteerit ja liitteessä II olevassa 5 kohdassa tarkoitetut vähäriskisyyttä koskevat erityiskriteerit; ottaa huomioon, että asetuksen (EY) N:o 1107/2009 47 artiklassa todetaan, että kasvinsuojeluaineet, joissa on vain vähäriskisiä tehoaineita ja jotka eivät sisällä huolta aiheuttavaa ainetta eivätkä edellytä erityisiä riskinhallintatoimenpiteitä ja ovat riittävän tehokkaita, on hyväksyttävä vähäriskisiksi kasvinsuojeluaineiksi;

O.  toteaa, että tällä hetkellä unionissa on hyväksytty vain seitsemän ”vähäriskisiksi” luokiteltua tehoainetta, joista kuusi on biologisperäisiä tehoaineita; toteaa, että komissio asettaa uusimisohjelmassaan etusijalle oletettujen vähäriskisten tehoaineiden arvioinnin;

P.  toteaa, että tietyt jäsenvaltiot ovat evänneet luvan alkuperältään biologisia vähäriskisiä tehoaineita sisältäviltä aineilta, koska niiden ei katsota olevan yhtä tehokkaita kuin synteettiset kemialliset torjunta-aineet, ottamatta lainkaan huomioon biologisten vähäriskisten torjunta-aineiden alalla tapahtuvaa jatkuvaa innovointia, ottamatta huomioon resurssitehokkuudesta aiheutuvia etuja luomuviljelylle ja ottamatta huomioon eräiden muiden kasvinsuojeluaineiden aiheuttamia kustannuksia maataloudelle, terveydelle ja ympäristölle;

Q.  toteaa, että nykyisessä sääntelykehyksessä tarjotaan vähäriskisiä tehoaineita ja kasvinsuojeluaineita varten joitakin kannustimia, kuten kestoltaan pidempi ensimmäinen hyväksyntä 15 vuodeksi vähäriskisille tehoaineille (asetuksen (EY) N:o 1107/2009 22 artikla) ja kestoltaan lyhyempi 120 päivän määräaika vähäriskisten kasvinsuojeluaineiden hyväksymistä koskevaa päätöksentekoa varten (asetuksen (EY) N:o 1107/2009 47 artikla); toteaa kuitenkin, että näitä sääntelykannustimia sovelletaan vasta hyväksymismenettelyn päätteeksi eli vasta sitten, kun tehoaine on luokiteltu vähäriskiseksi;

R.  toteaa, että direktiivin 2009/128/EY 12 artiklan nojalla torjunta-aineiden käyttö on minimoitava tai kiellettävä tietyillä alueilla, kuten suuren yleisön käyttämillä alueilla ja suojelualueilla; toteaa, että kyseisissä tapauksissa asianmukaisia riskinhallintakeinoja on käytettävä ja ensisijaisesti on harkittava vähäriskisten kasvinsuojeluaineiden ja biologisen torjunnan käyttöä; toteaa, että jotkut jäsenvaltiot ovat jo pitkään kieltäneet torjunta-aineiden käytön näillä erityisalueilla;

S.  toteaa, että komissio on esittänyt pysyvälle kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitealle asetusehdotuksen, joka koskee asetuksen (EY) N:o 1107/2009 muuttamista vähäriskisten tehoaineiden hyväksymiskriteereiden osalta; toteaa, että tehoaineet, jotka ovat mikro-organismeja, oletetaan ehdotuksessa vähäriskisiksi;

Yleiset näkökohdat

1.  korostaa, että vähäriskisten torjunta-aineiden saatavuutta on parannettava viipymättä unionissa, mukaan lukien biologispohjaiset vähäriskiset kasvinsuojeluaineet;

2.  korostaa, että viljelijöillä on oltava käytössään enemmän välineitä viljelykasviensa suojelemiseksi ja päätöksen tekemiseksi siitä, mikä toimenpide suojaa parhaalla ja kestävimmällä tavalla heidän viljelykasvinsa; kannustaa siksi käyttämään erilaisia välineitä, kuten alkuperältään biologisia vähäriskisiä torjunta-aineita, integroidun tuholaisten torjunnan periaatteiden mukaisesti;

3.  korostaa tarvetta lisätä luonnonmukaisessa viljelyssä käytettävien tuholaisten torjuntakeinojen saatavuutta tavalla, joka vastaa sekä luonnonmukaisen viljelyn että resurssitehokkuuden vaatimuksia;

4.  korostaa, että on vastattava sellaisia elintarvikkeita koskevaan kuluttajien kysyntään, jotka ovat turvallisia, kohtuuhintaisia ja kestävästi tuotettuja;

5.  korostaa, että uusien biologisten vähäriskisten torjunta-aineiden kehittämisen ja käytön edistämiseksi niiden tehokkuutta ja riskejä sekä niiden kykyä vastata maatalouden ympäristöä, terveyttä sekä taloutta koskeviin vaatimuksiin olisi arvioitava tavalla, joka takaa viljelijöille asianmukaisen kasvinsuojelun tason;

6.  pitää tärkeänä julkista keskustelua perinteisten kasvinsuojeluaineiden vaihtoehtojen saatavuudesta ja katsoo, että viljelijöille olisi tarjottava entistä laajempi aineiden valikoima, mukaan lukien biologisperäiset vähäriskiset kasvinsuojeluaineet ja muut biologiset torjuntatoimet, jotta voidaan löytää ympäristön, terveyden ja talouden kannalta toteuttamiskelpoisimmat ratkaisut; korostaa, että on annettava koulutusta ja valistusta viljelykasvien kestävien suojelumenetelmien tarpeellisuudesta; kehottaa jatkamaan biologisperäisten kasvinsuojeluaineiden tutkimusta ja niihin liittyvää innovointia;

7.  pitää myönteisenä toimintasuunnitelmaa, joka koskee vähäriskisten kasvinsuojeluaineiden saatavuuden parantamista ja integroidun tuholaisten torjunnan täytäntöönpanon nopeuttamista jäsenvaltioissa, sellaisena kuin se on neuvoston hyväksymänä; kehottaa jäsenvaltioita, komissiota ja Euroopan ja Välimeren maiden kasvinsuojelujärjestöä seuraamaan toimintasuunnitelman täytäntöönpanoa;

Välittömät toimet

8.  kehottaa hyväksymään nopeasti komission pysyvälle kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitealle esittämän asetusehdotuksen, joka koskee asetuksen (EY) N:o 1107/2009 muuttamista vähäriskisten tehoaineiden hyväksymiskriteereiden osalta; kehottaa komissiota päivittämään vaatimuksia jatkuvasti uusimman tieteellisen tiedon mukaisesti;

9.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita nopeuttamaan biologisten vähäriskisten kasvinsuojeluaineiden käytön arviointia, hyväksymistä, rekisteröintiä ja seurantaa ja pitämään samalla yllä riskinarvioinnin korkeaa tasoa;

10.  pyytää jäsenvaltioita sisällyttämään vähäriskisten biologisten torjunta-aineiden käytön ympäristönsuojelua ja ihmisten terveyden suojelua koskeviin kansallisiin toimintasuunnitelmiinsa;

11.  kannustaa jäsenvaltioita vaihtamaan tietoja ja hyviä käytäntöjä, jotka perustuvat tuholaistorjunnasta saatuihin tutkimustuloksiin ja mahdollistavat ympäristön, terveyden ja talouden kannalta toteuttamiskelpoisten vaihtoehtoisten ratkaisujen tarjoamisen;

12.  kehottaa komissiota nimeämään markkinoilla jo olevat vähäriskiset aineet;

Kasvinsuojeluaineita koskevan lainsäädännön tarkistaminen

13.  pitää myönteisenä komission vuonna 2016 käynnistämää sääntelyn toimivuutta ja tuloksellisuutta (REFIT) koskevaa aloitetta, jossa käsitellään asetuksen (EY) N:o 1107/2009 arviointia; korostaa, että tämä REFIT-aloite ei saa johtaa asiaankuuluvien terveyttä, elintarviketurvallisuutta ja ympäristönsuojelua koskevien normien heikentymiseen; on huolissaan siitä, että koko asetuksen (EY) N:o 1107/2009 yleistarkistus tämän REFIT-aloitteen yhteydessä voi viedä useita vuosia;

14.  korostaa, että asetusta (EY) N:o 1107/2009 on tarkistettava, jotta voidaan edistää biologisten vähäriskisten torjunta-aineiden kehittämistä, hyväksymistä ja unionin markkinoille saattamista; on huolissaan siitä, että nykyinen kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamista koskeva lupamenettely ei ole optimaalinen biologisten vähäriskisten torjunta-aineiden kannalta; toteaa, että nykyinen vähäriskisten aineiden rekisteröintimenettely toimii joskus käytännössä eräänlaisena patenttina ja vaikeuttaa samaan aineeseen perustuvien rekisteröimättömien tuotteiden käyttöä muissa jäsenvaltioissa;

15.  kehottaa komissiota toimittamaan ennen vuoden 2018 loppua erityisen lainsäädäntöehdotuksen asetuksen (EY) N:o 1107/2009 muuttamiseksi REFIT‑aloitteeseen liittyvän yleisen tarkistuksen ulkopuolella, jotta voidaan ottaa käyttöön biologisten vähäriskisten torjunta-aineiden nopea arviointi-, hyväksymis- ja rekisteröintiprosessi;

16.  tähdentää, että ”biologisperustaiselle kasvinsuojeluaineelle” tarvitaan asetuksessa (EY) N:o 1107/2009 määritelmä, joka kattaa kasvinsuojeluaineet, joiden tehoaineena on mikro-organismi tai luonnossa esiintyvä molekyyli, joka on saatu joko luonnollisen prosessin seurauksena tai joka on luonnolliseen molekyyliin nähden identtinen synteettinen versio, tällaisten aineiden erottamiseksi kasvinsuojeluaineista, joiden tehoaineena käytettävää synteettistä molekyyliä ei esiinny luonnossa, tuotantomenetelmästä riippumatta;

17.  kehottaa komissiota selvittämään yhteisön politiikan puitteista torjunta-aineiden kestävän käytön aikaansaamiseksi annetun direktiivin 2009/128/EY 4 artiklassa edellytetyssä kertomuksessaan kansallisten toimintasuunnitelmien arvioinnista puutteet direktiivin täytäntöönpanossa jäsenvaltioissa ja kehottaa komissiota myös esittämään vahvoja suosituksia jäsenvaltioille, jotta ne ryhtyisivät välittömiin toimiin vähentääkseen torjunta-aineiden käytön ihmisten terveydelle sekä ympäristölle aiheuttamaa riskiä ja vaikutusta; kehottaa kehittämään ja ottamaan käyttöön vaihtoehtoisia menetelmiä ja tekniikoita, joiden avulla voidaan vähentää riippuvuutta torjunta-aineiden käytöstä;

o
o   o

18.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1)EUVL L 309, 24.11.2009, s. 1.
(2)EUVL L 309, 24.11.2009, s. 71.
(3)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0251.
(4)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0252.
(5)FAO (2011) ”Global food losses and food waste”.
(6)Torjunta-aineiden käsite kattaa myös biosidituotteet, joihin tätä päätöslauselmaa ei sovelleta.
(7)Esim. Kurenbach B., Marjoshi D., Amábile-Cuevas C.F., Ferguson G.C., Godsoe W., Gibson P. ja Heinemann J.A., 2015. ”Sublethal exposure to commercial formulations of the herbicides dicamba, 2,4-dichlorophenoxyacetic acid, and glyphosate cause changes in antibiotic susceptibility in Escherichia coli and Salmonella enterica serovar Typhimurium”, mBio 6(2):e00009-15. doi:10.1128/mBio.00009-15.
(8)Asetuksen (EY) N:o 1107/2009 1 artiklan 4 kohta.

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö