Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon ehdotuksen neuvoston suositukseksi eurooppalaisesta tutkintojen viitekehyksestä elinikäisen oppimisen edistämiseksi ja eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen perustamisesta elinikäisen oppimisen edistämiseksi 23 päivänä huhtikuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksen kumoamisesta (COM(2016)0383),

–  ottaa huomioon 10. kesäkuuta 2016 annetun komission tiedonannon ”Uusi osaamisohjelma Euroopalle” (COM(2016)0381),

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston 23. huhtikuuta 2008 antaman suosituksen eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen perustamisesta elinikäisen oppimisen edistämiseksi(1),

–  ottaa huomioon yhteisön yhteisistä puitteista tutkintojen ja pätevyyksien selkeyttämiseksi 15. joulukuuta 2004 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 2241/2004/EY(2) (Europass), jonka avulla ihmiset voivat esittää tiedot taidoistaan ja tutkinnoistaan,

–  ottaa huomioon vuoteen 2020 ulottuvat eurooppalaisen koulutusyhteistyön uudet painopisteet, jotka on vahvistettu vuonna 2015 annetussa neuvoston ja komission yhteisessä raportissa eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisten puitteiden (ET 2020) täytäntöönpanosta(3),

–  ottaa huomioon neuvoston 20. joulukuuta 2012 antaman suosituksen epävirallisen ja arkioppimisen validoinnista(4),

–  ottaa huomioon Eurydice-verkon katsauksen aiemman epävirallisen oppimisen ja arkioppimisen tunnustamisesta korkeakoulutuksessa,

–  ottaa huomioon monikielisen eurooppalaisen taito-, osaamis-, tutkinto- ja ammattiluokittelun (ESCO), jossa käytetään yhdessä eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen (EQF) kanssa yhteistä mallia tutkintotietojen julkaisemiseen sähköisesti ehdotuksessa olevan liitteen VI mukaisesti,

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston 18. kesäkuuta 2009 antaman suosituksen ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen eurooppalaisen viitekehyksen perustamisesta(5) (EQAVET),

–  ottaa huomioon riippumattoman Euroopan korkeakoulutuksen laadunvarmistusrekisterin(6), luettelon laadunvarmistuselimistä, jotka ovat osoittaneet noudattavansa eurooppalaisia korkeakoulutuksen laadunvarmistusstandardeja ja -ohjeita olennaisilta osin,

–  ottaa huomioon eurooppalaisen korkeakoulutusalueen yhteydessä kehitetyn eurooppalaisen opintosuoritusten ja arvosanojen siirto- ja kertymisjärjestelmän (ECTS)(7) ja ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten eurooppalaisen siirtojärjestelmän (ECVET), joka perustettiin 18. kesäkuuta 2009 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksella(8),

–  ottaa huomioon korkeakouluopetukseen liittyvän Bolognan prosessin, vuonna 2015 Jerevanissa annetun ministerien julkilausuman ja eurooppalaista korkeakoulutusaluetta ja Bolognan prosessin täytäntöönpanoa koskevan vuonna 2015 laaditun raportin ”European Higher Education Area in 2015: Bologna process implementation report”,

–  ottaa huomioon unionin koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelman ”Erasmus+” perustamisesta 11. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1288/2013(9),

–  ottaa huomioon Euroopan neuvoston yleissopimuksen korkea-asteen koulutusta koskevien tutkintojen tunnustamisesta Euroopan alueella (Lissabonin yleissopimus) ja tutkintojen viitekehysten käytöstä ulkomaisten tutkintojen tunnustamisessa annetun suosituksen, jossa viitataan nimenomaisesti EQF:ään akateemisten tutkintojen tunnustamisen välineenä,

–  ottaa huomioon tasa-arvoa ja kasvua edistävän osallistumisen laajentamista ja sosiaalisen osallisuuden ja elinikäisen oppimisen kehittämistä eurooppalaisella korkeakoulutusalueella vuoteen 2020 mennessä koskevan strategian ”Widening Participation for Equity and Growth: A Strategy for the Development of the Social Dimension and Lifelong Learning in the European Higher Education Area to 2020”, joka kattaa kaikki EQF:ään osallistuvat maat,

–  ottaa huomioon Unescon vuoden 2015 raportin epävirallisen oppimisen ja arkioppimisen tunnustamisesta, validoinnista ja akkreditoinnista Unescon jäsenvaltioissa,

–  ottaa huomioon ammattipätevyyden tunnustamisesta 7. syyskuuta 2005 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/36/EY(10), jota on muutettu 20. marraskuuta 2013 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2013/55/EU(11),

–  ottaa huomioon komissiolle esitetyn kysymyksen elinikäistä oppimista koskevasta eurooppalaisesta tutkintojen viitekehyksestä (O-000038/2017 – B8-0218/2017),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 128 artiklan 5 kohdan ja 123 artiklan 2 kohdan,

A.  katsoo, että taitojen tunnustaminen, ymmärtäminen ja arviointi ulottuu työmarkkinoiden vaatimuksia laajemmalle; katsoo, että taidot, jotka ovat saatavilla ja joille on kysyntää työmarkkinoilla, hyötyisivät EQF:stä, jossa nämä taidot voidaan määrittää ja sovittaa yhteen ja joka voi siten tarjota sosiaalisia ja taloudellisia etuja; katsoo, että on olennaisen tärkeää auttaa ihmisiä omaksumaan ja päivittämään osaamistaan ja taitojaan koko elämän ajan;

B.  katsoo, että tutkintojen parempi vertailtavuus parantaa kaikkien siirtotyöläisten työllistymisen ja ammatillisen kasvun mahdollisuuksia;

C.  katsoo, että digitaaliset taidot olisi asetettava painopisteeksi ja että olisi otettava käyttöön rakenteellisia toimenpiteitä, joilla ihmisiä autetaan hankkimaan ja validoimaan näitä taitoja;

D.  katsoo, että ottamalla huomioon yhteiskunnan asettamat uudet haasteet ja teknologian ja väestörakenteen muutokset EQF:ssä voidaan sen edelleen kehittämisen avulla tukea elinikäistä oppimista sekä tukemalla yhtäläisiä mahdollisuuksia ja oikeudenmukaisuuden toteutumista koulutuksessa että parantamalla eri koulutustasojen ja -lajien välisiä siirtymismahdollisuuksia; katsoo, että koulutuksella pitäisi auttaa ihmisiä sopeutumaan kaikkiin olosuhteisiin, joita heidän eteensä voi tulla, parantamalla heidän taitojaan ja kouluttamalla heitä kokonaisvaltaisesti, jotta heistä tulee kriittisiä, itsevarmoja ja riippumattomia ja jotta he myös hankkivat 2000-luvulla tarvittavat taidot;

E.  katsoo, että jatkuva tietojen, taitojen ja osaamisen kehittäminen eli elinikäinen oppiminen voi auttaa parantamaan ihmisten yksilöllisiä työ- ja yksityiselämää koskevia valintoja ja auttaa heitä saavuttamaan henkilökohtaista kehitystä ja käyttämään kaikkia mahdollisuuksiaan ja siten tuomaan hyötyä yhteiskunnalle sekä parantamaan heidän mahdollisuuksiaan löytää työpaikka ja turvata uransa;

F.  katsoo, että yhtenä EQF:n tavoitteista on helpottaa koulutusjärjestelmien välistä vertailua ja vauhdittaa siten muutosta ja uudistuksia kansallisesti ja toimialakohtaisesti, jotta voitaisiin saavuttaa Eurooppa 2020 -strategian ja ET 2020 -puitteiden tavoitteet;

G.  toteaa, että jäsenvaltioiden kunnianhimottomuuden vuoksi ja huolimatta tähän mennessä osoitetusta sitoutumisesta tutkintojen selkeydessä on edelleen puutteita ja ulkomaisten tutkintojen tunnustamisaste on alhainen; katsoo, että EQF:ään tarvitaan mukautuksia, joilla tutkinnoista tehdään entistä selkeämpiä ja vertailtavissa olevia;

H.  toteaa, että EQF:n olisi tarjottava käyttäjille metakehys ja helpotettava yhteistyötä jäsenvaltioiden viranomaisten, työmarkkinaosapuolten, koulutuksen järjestäjien, ammattiliittojen, kansalaisyhteiskunnan ja muiden sidosryhmien välillä kansainvälisellä tasolla;

I.  ottaa huomioon, että vain Alankomailla ja Ruotsilla on kansallisissa tutkintojen viitekehyksissään käytössä erityismenettelyt epävirallisen oppimisen huomioon ottamiseksi ja että millään jäsenvaltiolla ei ole kansallisissa tutkintojen viitekehyksissään erityismenettelyjä arkioppimista varten;

J.  katsoo, että jäsenvaltioiden olisi otettava mahdollisimman pian ja viimeistään vuonna 2018 käyttöön EQF:n mukaisia järjestelyjä, joilla ne validoivat epävirallisen oppimisen ja arkioppimisen kansallisten tutkintojen viitekehysten yhteydessä, myös vapaaehtoistoiminnassa hankitut taidot;

K.  ottaa huomioon, että jäsenvaltiot ovat nimenomaisesti sitoutuneet vuoden 2015 Jerevanin julkilausumassa tarkistamaan kansallisia lainsäädäntöjä, jotta ne ovat täysin yhdenmukaisia tutkintojen tunnustamista koskevan Lissabonin yleissopimuksen kanssa, sekä tarkistamaan kansallisia tutkintojen viitekehyksiään, jotta voidaan varmistaa, että määrättyyn kehykseen kuuluvat oppimispolut takaavat asianmukaisesti aiemman oppimisen tunnustamisen;

L.  toteaa, että jäsenvaltioiden vastuulle ja yksinomaiseen toimivaltaan kuuluu taata opetuksen sisällön laatu ja toteuttaa koulutusjärjestelmät; toteaa, että EQF ei vaikuta millään tavalla tähän vastuuseen;

M.  katsoo, että tutkintojen tunnustamisessa on tällä hetkellä eroja alueiden välillä, erityisesti raja-alueilla, mistä seuraa eroja työllistyvyydessä;

N.  katsoo, että julkiset ja yksityiset kirjastot tukevat merkittävästi elinikäistä oppimista ja parantavat lukutaitoa sekä digitaalisia taitoja;

O.  ottaa huomioon, että EQF:ään osallistuu tällä hetkellä yhteensä 39 maata: EU:n jäsenvaltiot, ETA-maat, EU:n jäsenehdokasmaat, mahdolliset ehdokasmaat (Bosnia ja Hertsegovina ja Kosovo) ja Sveitsi;

1.  panee merkille komission aloitteen EQF:n tarkistamisesta ja eurooppalaisten koulutusjärjestelmien nykyaikaistamisen tukemisesta edelleen kunnioittaen kansallista toimivaltaa ja taaten, että jäsenvaltioiden koulutusjärjestelmien yksilöllisten piirteiden säilyminen turvataan;

2.  huomauttaa, että kriittisen ajattelun ja epäsovinnaisen ajattelun edistäminen on olennaisen tärkeää tulevaisuudessa tarvittavien uusien taitojen kehittämiseksi;

3.  pitää tärkeänä suojella erittäin monipuolista osaamiskulttuuria, joka välittää teknisten taitojen lisäksi myös sellaisia kädentaitoja, joiden ansiosta käsiteollisuustuotanto on voinut kehittyä ja kasvaa ja joita on ylläpidettävä jäsenvaltioiden oman identiteetin säilyttämiseksi;

4.  toteaa, että yhtenä EQF:n tehtävänä on parantaa jäsenvaltioissa hankittujen pätevyyksien vertailtavuutta ja samalla suojata kansallisten koulutusjärjestelmien erityispiirteitä;

5.  huomauttaa, että unionin olisi tarjottava kaikille iästä ja asemasta riippumatta mahdollisuus saada taitonsa ja osaamisensa, myös vapaaehtoistoiminnassa hankitut, entistä näkyvämmin esiin, arvostetummiksi ja selkeällä ja helpolla tavalla tunnustetuiksi erityisesti raja-alueilla riippumatta siitä, missä ja miten ne on hankittu; korostaa, että jäsenvaltioiden on panostettava enemmän pätevyyksien nopeampaan ja tehokkaampaan tunnustamiseen sekä EQF:n asianomaiseen tasoon viittaamiseen;

6.  muistuttaa, että EQF:n täytäntöönpanoa on korostettava tämän viitekehyksen laadun ja mahdollisuuksien parantamiseksi;

7.  suosittelee lisäämään joustavuutta, joka koskee kansallisten tutkintojen viitekehyksen EQF:ää koskevien viittauksien pitämistä ajan tasalla;

8.  muistuttaa, että yhtenä EQF:n päätehtävistä on tutkintojen siirron sekä virallisen oppimisen ja arkioppimisen tunnustamisen validoinnin helpottaminen ja edistäminen erilaisten koulutusjärjestelmien välillä, jotta mahdollistetaan kansainvälinen ammatillinen ja oppimiseen liittyvä liikkuvuus, puututaan kysynnän ja tarjonnan kohtaamattomuuteen eurooppalaisilla työmarkkinoilla ja vastataan paremmin kansalaisten henkilökohtaisiin tarpeisiin ja koko yhteiskunnan tarpeisiin;

9.  kehottaa komissiota harkitsemaan, olisiko näitä kolmea horisontaalista aluetta (tiedot, taidot ja osaaminen) tarkistettava uudelleen, jotta niistä saadaan ymmärrettävämpiä ja selkeämpiä; kehottaa hyödyntämään vuonna 2006 esitettyjä Euroopan avaintaitojen puitteita arvokkaana resurssina ja pääasiallisena viiteasiakirjana, jotta voidaan yhdenmukaistaa terminologiaa erilaisten EU:n kehysten välillä ja siten viime kädessä aikaansaada aito oppimistuloksiin perustuva lähestymistapa;

10.  huomauttaa, että on tärkeää analysoida ja kehittää työkaluja tulevien osaamistarpeiden ennakoimiseksi; kannustaa siksi jäsenvaltioita ja kaikkia asiaankuuluvia sidosryhmiä, kuten työnantajia, jakamaan hyviä käytäntöjä tässä tarkoituksessa;

11.  korostaa harjoittelujärjestelmien ja oppisopimuskoulutuksen merkitystä osaamisen muokkaamisessa; tähdentää siksi, että jäsenvaltioissa on edistettävä kaksiosaisia koulutusjärjestelmiä, joissa yhdistetään harjoittelu yrityksissä ja opetus ammatillisissa oppilaitoksissa; muistuttaa, että työnantajat ja yrittäjät ovat olennaisen tärkeässä asemassa työpaikalla tapahtuvassa koulutuksessa sekä oppisopimuskoulutuksen tarjoamisessa, ja katsoo, että heidän asemaansa olisi tuettava ja kehitettävä edelleen;

12.  suosittelee, että EQF kytkettäisiin riittävässä määrin yhteiskunnan tarpeisiin, myös työmarkkinoiden vaatimuksiin, jotta voidaan parantaa Euroopan talouden kilpailukykyä ja auttaa ihmisiä kehittämään potentiaaliaan Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamiseksi;

13.  korostaa, että EQF:n tarjoamia mahdollisuuksia on käytettävä täysimääräisesti, jotta opiskelijoiden ja työntekijöiden liikkuvuutta EU:ssa voidaan edistää ja helpottaa ja siten edistää myös elinikäistä oppimista ja kannustaa liikkuvan ja joustavan työvoiman kehittämistä koko Euroopassa taloushaasteiden ja markkinoiden globaalistumisen aikana;

14.  korostaa, että jotkin jäsenvaltiot ovat edelleen EQF:n kahdeksaan tasoon perustuvien yksilöllisten kansallisten tutkintojen viitekehystensä täytäntöönpanon alkuvaiheissa; kehottaa komissiota kannustamaan jäsenvaltioita varmistamaan, että tämä prosessi jatkuu edelleen;

15.  korostaa ESCO-aloitteen merkitystä ja toteaa, että siinä yksilöidään ja luokitellaan EU:n työmarkkinoiden ja koulutuksen kannalta merkityksellisiä taitoja, osaamista, pätevyyksiä ja ammatteja 25 kielellä;

16.  kehottaa antamaan vahvaa tukea epävirallisen oppimisen ja arkioppimisen prosessien järjestämistä ja ripeää validointia ja tunnustamista koskeville yhteisille eurooppalaisille periaatteille ja edistämään niitä, koska tämä on erityisen tärkeää ”epätyypillisten” oppijoiden osallistamiseksi; korostaa tässä yhteydessä toimialapohjaisten koulutusten määrän kasvua ja katsoo, että ne olisi sisällytettävä validointiprosessiin, sekä korostaa tarvetta kiinnittää erityistä huomiota vanhusten, vammaisten, pitkäaikaistyöttömien, ikääntyneiden työntekijöiden ja muiden ryhmien pätevyyden osoittaviin asiakirjoihin; kannustaa komissiota arvioimaan, voiko ECVET-opintopisteitä käyttää epävirallisen ja arkioppimisen validointiin ja tunnustamiseen; katsoo, ettei se saa johtaa virallisten suoritusten arvon alenemiseen;

17.  korostaa, että EQF:n ja muiden nykyisten tunnustamis- ja avoimuustyökalujen, kuten ECVET:n, ECTS:n ja Europass-ansioluettelon, välistä koordinointia on parannettava laadunvarmistusjärjestelmien avulla, jotta voidaan luoda synergiaa ja lisätä avoimuustyökalujen tehokkuutta;

18.  suosittelee, että komissio laatii työnantajille itsearviointityökalun EQF:n tehokkaamman käytön takaamiseksi; kannustaa työnantajia arvioimaan kriittisesti työssä tarvittavien taitojen ja tutkintojen tasoja;

19.  korostaa oppimistulosten määrittelyyn EQF:ssä liittyviä mahdollisia riskejä, sillä ne voivat vaikuttaa opintosuunnitelmiin; tähdentää koulutusjärjestelmien moninaisuuden merkitystä EU:ssa ja osallistuvissa maissa;

20.  kehottaa viimeisiäkin jäsenvaltioita yhdistämään nopeasti kansalliset tutkintojen viitekehyksensä EQF:ään; vaatii etenemään nopeammin kaikkien tunnustamisen tiellä vielä olevien esteiden poistamiseksi;

21.  suosittelee, että komissio arvioi uudelleen EQF:n parantamisen kustannukset, koska tällä hetkellä ei ole odotettavissa lisäkustannuksia; on huolissaan siitä, että EQF:n tarkistamistyön laajuutta on aliarvioitu;

22.  kehottaa jäsenvaltioita panemaan täytäntöön sosiaalista ulottuvuutta koskevat strategiat koulutusjärjestelmiään varten, jotta voidaan lisätä yhtäläisten mahdollisuuksien tukemista ja parantaa oikeudenmukaisuuden toteutumista koulutuksessa, torjua eriarvoisuutta ja varmistaa paremmat siirtymismahdollisuudet koulutustasojen ja -lajien välillä; kehottaa komissiota tukemaan tässä yhteydessä jäsenvaltioita;

23.  kehottaa komissiota harkitsemaan uudelleen tuloksiin perustuvan rahoituksen edistämistä ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakoulutuksessa sekä lukukausimaksuissa nykyaikaistamisohjelman puitteissa, jotta voidaan turvata koulutusjärjestelmien sosiaalinen tehtävä ja varmistaa tutkintojen saatavuus;

24.  kehottaa komissiota selkeyttämään, mitä tehtäviä ECVET:n ja vastaavasti ECTS:n odotetaan hoitavan, jotta voidaan taata tarkistuksen avoimuuden lisääminen suhteessa sidosryhmiin;

25.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kiinnittämään erityistä huomiota sitoumukseen sisällyttää tällä hetkellä useimpien kansallisten tutkintojen viitekehysten ja siten EQF:n ulkopuolella olevat epävirallisen oppimisen ja arkioppimisen menetelmät, erityisesti arkioppiminen, joka tällä hetkellä on kokonaan ulkopuolella;

26.  painottaa tarvetta ymmärtää paremmin EU:n ulkopuolella hankittuja tutkintoja niiden validoinnin ja tunnustamisen helpottamiseksi, jotta edistetään maahanmuuttajien ja pakolaisten integroitumista eurooppalaiseen yhteiskuntaan, EU:n työmarkkinoille ja koulutusjärjestelmiin EU:ssa; pitää tässä yhteydessä myönteisenä suositusta, jolla luodaan perusta kolmansien maiden kansallisten ja alueellisten tutkintojen viitekehysten, jäsenvaltioiden kansallisten tutkintojen viitekehysten ja EQF:n välisille suhteille, erityisesti vaihtoehtoa jäsennellystä vuoropuhelusta sellaisten EU:n naapurimaiden kanssa, joilla on assosiaatiosopimus EU:n kanssa, mikä mahdollisesti johtaa niiden kansallisten tutkintojen viitekehysten vahvistamiseen EQF:n ja EU:n avulla, sekä kolmansille maille kansallisten tutkintojen viitekehysten kehittämiseksi (esim. kehitysyhteistyön avulla) annettavan tuen vahvistamiseen;

27.  toteaa, että kolmansien maiden edun mukaista on käyttää EQF:ää vertailukohtana niiden omille tutkintojärjestelmille ja se, että EQF:ää tarkistetaan, jotta kolmansissa maissa hankitun pätevyyden muodollinen vertailu hankittuihin pätevyyksiin olisi yksinkertaisempaa;

28.  korostaa, että asiaankuuluvien sidosryhmien, muun muassa julkisten työvoimapalvelujen, työmarkkinaosapuolten, koulutuksen tarjoajien ja kansalaisyhteiskunnan edustajien, olisi oltava mukana ja tehtävä tiivistä yhteistyötä EQF:n luomisessa, täytäntöönpanossa, edistämisessä ja seurannassa EU:n tasolla ja kansallisella tasolla, jotta EQF saisi taakseen laajan kannatuksen;

29.  katsoo, että EQF:n kaltainen väline edellyttää jatkuvaa päivittämistä ja mukauttamista ja sen vuoksi sitä olisi tuettava ja parannettava säännöllisellä seurannalla, erityisesti sen käyttäjäystävällisyyden, läpäisevyyden ja avoimuuden osalta; korostaa, että EQF menestyy vain, jos jäsenvaltiot todella sitoutuvat sen täytäntöönpanoon ja käyttämiseen;

30.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1) EUVL C 111, 6.5.2008, s. 1. (2) EUVL L 390, 31.12.2004, s. 6. (3) EUVL C 417, 15.12.2015, s. 25. (4) EUVL C 398, 22.12.2012, s. 1. (5) EUVL C 155, 8.7.2009, s. 1. (6) https://www.eqar.eu (7) http://ec.europa.eu/education/library/publications/2015/ects-users-guide_en.pdf (8) EUVL C 155, 8.7.2009, s. 11. (9) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 50. (10) EUVL L 255, 30.9.2005, s. 22. (11) EUVL L 354, 28.12.2013, s. 132.