Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Béla Kovácsin koskemattomuuden pidättämistä koskevan, Unkarin syyttäjäviranomaisen tri Péter Poltin 19. syyskuuta 2016 välittämän pyynnön, joka liittyy pääsyyttäjän keskustutkintayksikön Béla Kovácsia vastaan käynnistämään rikosasiaan ja josta ilmoitettiin täysistunnossa 3. lokakuuta 2016,

–  on kutsunut Béla Kovácsin kuultavaksi 12. tammikuuta, 30. tammikuuta ja 22. maaliskuuta 2017 työjärjestyksen 9 artiklan 6 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyssä pöytäkirjassa N:o 7 olevan 8 ja 9 artiklan sekä Euroopan parlamentin jäsenten valitsemisesta yleisillä välittömillä vaaleilla 20. syyskuuta 1976 annetun säädöksen 6 artiklan 2 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin tuomioistuimen 12. toukokuuta 1964, 10. heinäkuuta 1986, 15. ja 21. lokakuuta 2008, 19. maaliskuuta 2010, 6. syyskuuta 2011 ja 17. tammikuuta 2013 antamat tuomiot(1),

–  ottaa huomioon Unkarin perustuslain 4 pykälän 2 momentin, unkarilaisten Euroopan parlamentin jäsenten asemasta vuonna 2004 annetun säädöksen LVII 10 pykälän 2 momentin ja 12 pykälän 1 momentin sekä kansalliskokouksesta vuonna 2012 annetun säädöksen XXXVI 74 pykälän 1 ja 3 momentin,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 5 artiklan 2 kohdan, 6 artiklan 1 kohdan ja 9 artiklan,

–  ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan mietinnön (A8-0203/2017),

A.  ottaa huomioon, että Unkarin syyttäjäviranomainen on pyytänyt Euroopan parlamentin jäsenen Béla Kovácsin koskemattomuuden pidättämistä, jotta voidaan selvittää, onko häntä vastaan aihetta nostaa syyte talousarviopetoksesta, joka on johtanut huomattaviin taloudellisiin menetyksiin, Unkarin rikoslain 396 pykälän 1 momentin a alamomentin mukaisesti, ja väärennettyjen yksityisten asiakirjojen toistuneesta käytöstä rikoslain 345 pykälän mukaisesti; ottaa huomioon, että kyseisen pykälän mukaan henkilö, joka käyttää väärennettyä yksityistä asiakirjaa tai sellaista yksityistä asiakirjaa, jonka sisältö ei ole totuudenmukainen, todistaakseen jonkin oikeuden tai velvoitteen olemassaolon, muuttumisen tai lakkaamisen, syyllistyy rikkomukseen, josta voidaan määrätä enintään yhden vuoden pituinen vankeusrangaistus;

B.  toteaa, että Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyssä pöytäkirjassa N:o 7 olevan 9 artiklan mukaan Euroopan parlamentin jäsenillä on oman valtionsa alueella kansanedustajille myönnetty koskemattomuus;

C.  ottaa huomioon, että Unkarin perustuslain 4 pykälän 2 momentin mukaan parlamentin jäsenillä on oikeus koskemattomuuteen; ottaa huomioon, että unkarilaisten Euroopan parlamentin jäsenten asemasta vuonna 2004 annetun säädöksen LVII 10 pykälän 2 momentin mukaan Euroopan parlamentin jäsenillä on oikeus vastaavaan koskemattomuuteen kuin Unkarin parlamentin jäsenillä ja 12 pykälän 1 momentin mukaan päätöksen tekeminen Euroopan parlamentin jäsenen koskemattomuuden pidättämisestä kuuluu Euroopan parlamentin toimivaltaan; ottaa huomioon, että kansalliskokouksesta vuonna 2012 annetun säädöksen XXXVI 74 pykälän 1 momentin mukaisesti rikosoikeudellista menettelyä tai, jos kyseessä olevassa tapauksessa koskemattomuutta ei ole vapaaehtoisesti pidätetty, rikkomusta koskevaa menettelyä voidaan soveltaa parlamentin jäseneen ainoastaan kansalliskokouksen etukäteen antamalla suostumuksella; ottaa huomioon, että saman säädöksen 74 pykälän 3 momentin mukaisesti ennen syytteen nostamista yleinen syyttäjä esittää koskemattomuuden pidättämistä;

D.  ottaa huomioon, että Euroopan parlamentin jäsenten asemaa koskevien sääntöjen vahvistamisesta 28. syyskuuta 2005 tehdyn Euroopan parlamentin päätöksen 2005/684/EY, Euratom(2) 21 artiklan 1 ja 2 kohdassa säädetään, että jäsenillä on oikeus käyttää vapaasti valitsemiaan henkilökohtaisia avustajia ja että parlamentti maksaa avustajien palkkaamisesta aiheutuvat tosiasialliset kustannukset;

E.  ottaa huomioon, että Euroopan parlamentin jäsenten asemaa koskevien sääntöjen soveltamisohjeista 19. toukokuuta ja 9. heinäkuuta 2008 tehtyjen puhemiehistön päätösten 34 artiklan 4 kohdan mukaan myös harjoittelijasopimuksista johtuvat kulut voidaan korvata puhemiehistön vahvistamin ehdoin;

F.  ottaa huomioon, että jäsenten harjoittelijoita koskevista säännöistä 19. huhtikuuta 2010 tehdyn puhemiehistön päätöksen 1 artiklan 1 kohdassa määrätään, että Euroopan parlamentin jäsenet voivat yleissivistävän ja ammatillisen eurooppalaisen koulutuksen tukemiseksi ja toimielimen toimintatapojen ymmärtämisen edistämiseksi tarjota harjoittelujaksoja Brysselissä ja Strasbourgissa täysistuntojen aikana tai maassa, josta asianomainen jäsen on valittu;

G.  ottaa huomioon, että harjoittelijoita koskevien sääntöjen 5 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaan harjoittelujaksoon liittyvistä erityisjärjestelyistä on tehtävä kirjallinen harjoittelusopimus, jonka jäsen ja harjoittelija allekirjoittavat; ottaa huomioon, että harjoittelusopimukseen on sisällyttävä lauseke, jossa todetaan yksiselitteisesti, että Euroopan parlamentti ei ole sopimuksen sopimuspuoli; ottaa huomioon, että harjoittelijoita koskevien sääntöjen 5 artiklan 4 kohdan mukaan harjoittelujaksoon liittyvät kulut, mukaan luettuina stipendit ja vakuutuksen kustannukset, mikäli jäsen maksaa ne, maksetaan parlamentin jäsenen avustajakorvauksesta soveltamisohjeiden 33 artiklan 4 kohdan mukaisesti kyseisen korvauksen rajoitusten mukaisesti;

H.  ottaa huomioon, että harjoittelijoita koskevien sääntöjen 1 artiklan 1 kohdan viimeisessä lauseessa todetaan, ettei harjoittelijalle myönnetty stipendi saa todellisuudessa olla peitelty tapa maksaa palkkaa; ottaa huomioon, että kyseisten sääntöjen 7 artiklan 1 kohdan mukaan harjoittelujakson aikana harjoittelija on yksinomaan hänen avustamansa jäsenen vastuulla;

I.  toteaa, että tässä tapauksessa parlamentti ei ole löytänyt todisteita fumus persecutionis ‑tilanteesta eli riittävän vakavia ja täsmällisiä epäilyjä siitä, että koskemattomuuden pidättämistä koskeva pyyntö olisi esitetty käynnistettyyn oikeustoimeen liittyen jäsenen poliittisen toiminnan vahingoittamiseksi;

J.  ottaa huomioon, että Euroopan parlamentin entisen puhemiehen päätöstä määrätä Béla Kovácsille seuraamukseksi huomautus menettelysääntöjen(3) 1 artiklan a alakohdan rikkomisesta ei voida pitää olennaisena lainvoimaisen tuomion muodostavana oikeuden päätöksenä asioissa, joihin pääsyyttäjän keskustutkintayksikön käynnistämä rikosoikeudellinen menettely liittyy; ottaa huomioon, ettei ne bis in idem -periaatetta ole näin ollen rikottu; katsoo näin ollen, että Euroopan parlamentin entisen puhemiehen menettelysääntöjen mukaisesti määräämä seuraamus ei estä rikosoikeudellisten menettelyjen käynnistämistä tai toteuttamista Unkarissa sen selvittämiseksi, onko Béla Kovácsia vastaan aihetta nostaa syyte;

1.  päättää pidättää Béla Kovácsin koskemattomuuden;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen sekä asiasta vastaavan valiokunnan mietinnön viipymättä Unkarin toimivaltaiselle viranomaiselle ja Béla Kovácsille.

(1) Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 12.5.1964, Wagner v. Fohrmann ja Krier, 101/63, ECLI:EU:C:1964:28, yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 10.7.1986, Wybot v. Faure ym., 149/85, ECLI:EU:C:1986:310, yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomio 15.10.2008, Mote v. parlamentti, T-345/05, ECLI:EU:T:2008:440, yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 21.10.2008, Marra v. De Gregorio ja Clemente, C‑200/07 ja C-201/07, ECLI:EU:C:2008:579, unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 19.3.2010, Gollnisch v. parlamentti, T-42/06, ECLI:EU:T:2010:102, unionin tuomioistuimen tuomio 6.9.2011, Patriciello, C‑163/10, ECLI:EU:C:2011:543 sekä unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 17.1.2013, Gollnisch v. parlamentti, T-346/11 ja T-347/11, ECLI:EU:T:2013:23. (2) EUVL L 262, 7.10.2005, s. 1. (3) Ks. työjärjestyksen liite, joka koskee Euroopan parlamentin jäsenten menettelysääntöjä taloudellisten sidonnaisuuksien ja eturistiriitojen alalla.