Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) XIX osaston,

–  ottaa huomioon Euroopan yhteisön seitsemännestä tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelmasta (2007–2013) 18. joulukuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1982/2006/EY(1),

–  ottaa huomioon pöytäkirjan N:o 1 kansallisten parlamenttien asemasta Euroopan unionissa,

–  ottaa huomioon pöytäkirjan N:o 2 toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta,

–  ottaa huomioon tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta ”Horisontti 2020” (2014–2020) 11. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1291/2013(2),

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(3) (”varainhoitoasetus”),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2014 ja toimielinten vastaukset(4),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen nro 2/2013 ”Onko komissio varmistanut tehokkaan täytäntöönpanon seitsemännessä tutkimuksen puiteohjelmassa?”,

–  ottaa huomioon Yhdistyneen kuningaskunnan alahuoneen tiede- ja teknologiavaliokunnan 16. marraskuuta 2016 antaman, unionista eroamisen vaikutuksia ja mahdollisuuksia tieteessä ja tutkimuksessa käsittelevän selonteon (”Leaving the EU: implications and opportunities for science and research”)(5),

–  ottaa huomioon 28. huhtikuuta 2016 tekemänsä päätöksen vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2014, pääluokka III – Komissio(6),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön (A8-0194/2017),

A.  ottaa huomioon, että monivuotinen rahoituskehys 2007–2013 on päättynyt, kun taas tutkimuksen ja innovoinnin seitsemäs puiteohjelma on edelleen käynnissä;

B.  toteaa, että tutkimus- ja innovointihankkeet kuuluvat monivuotisessa rahoituskehyksessä 2014–2020 Horisontti 2020 -puiteohjelmaa koskevan asetuksen piiriin;

C.  toteaa, että sikäli kuin parlamentti tietää, seitsemännestä puiteohjelmasta ei ole tehty kattavaa kustannustehokkuusanalyysia;

D.  katsoo, että ihannetapauksessa seitsemättä puiteohjelmaa olisi arvioitu kattavasti jo ennen Horisontti 2020 -puiteohjelman käynnistymistä;

E.  toteaa, että ohjelman virhetasot ja jälkiarviointi eivät anna kattavia tietoja kustannustehokkuudesta;

Seitsemäs puiteohjelma

1.  korostaa, että seitsemännen puiteohjelman hyväksytty talousarvio oli kaikkiaan 55 miljardia euroa, joka vastaa arviolta kolmea prosenttia kaikista Euroopan tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen (TTK) menoista tai 25:tä prosenttia kilpailurahoitusosasta; ottaa huomioon, että seitsemännessä puiteohjelmassa on sen seitsenvuotisen keston aikana jätetty yli 139 000 tutkimusehdotusta, joista on valittu 25 000 laadukkainta hanketta saamaan rahoitusta; ottaa huomioon, että seitsemänteen puiteohjelmaan osallistuneista 29 000 organisaatiosta merkittävimpiä edunsaajia olivat esimerkiksi yliopistot (44 prosenttia seitsemännen puiteohjelman rahoituksesta), tutkimus- ja teknologia-alan organisaatiot (27 prosenttia), yksityiset suuryritykset (11 prosenttia) ja pk-yritykset (13 prosenttia), kun taas julkisen sektorin (kolme prosenttia) ja kansalaisjärjestöjen (kaksi prosenttia) osuus jäi vähäisemmäksi;

2.  tiedostaa, että seitsemäs puiteohjelma on tarkoitettu kaikkien EU:n jäsenvaltioiden, assosioituneiden maiden ja ehdokasmaiden, kuten Sveitsin, Israelin, Norjan, Islannin, Liechtensteinin, Turkin, Kroatian, entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian, Serbian, Albanian, Montenegron, Bosnia ja Hertsegovinan, Färsaarten ja Moldovan sekä kansainvälisen yhteistyön kumppanimaiden tuensaajille;

3.  panee merkille seitsemännen puiteohjelman jälkiarvioinnin, jonka suoritti korkean tason asiantuntijaryhmä(7), joka piti puiteohjelmaa menestyksekkäänä; panee merkille korkean tason ryhmän todenneen erityisesti, että seitsemännessä puiteohjelmassa

4.  ottaa huomioon, että helmi–toukokuussa 2015 pidetyssä seitsemännen puiteohjelman arviointiin liittyvässä julkisessa sidosryhmien kuulemisessa tuotiin esille seuraavat heikkoudet:

5.  on huolissaan siitä, että komission jäsenen mukaan seitsemättä puiteohjelmaa ei panna kokonaan täytäntöön ja arvioida ennen vuotta 2020, mikä viivästyttäisi tulevia jatko‑ohjelmia; kehottaa komissiota julkaisemaan arviointikertomuksen mahdollisimman pian ja viimeistään ennen kuin se esittää Horisontti 2020 ‑puiteohjelman jälkeisen tutkimusohjelman;

Euroopan tilintarkastustuomioistuimen havainnot

6.  korostaa huolestuneena, että tilintarkastustuomioistuin pitää tutkimuspolitiikan ja muiden sisäisten politiikkojen seuranta- ja valvontajärjestelmiä ”osittain vaikuttavina”;

7.  kehottaa komissiota tiedottamaan parlamentin asiasta vastaavalle valiokunnalle yksityiskohtaisesti kymmenestä tapahtumasta, jotka muodostivat 77 prosenttia vuoden 2015 virheistä, sekä toteutetuista korjaavista toimenpiteistä;

8.  toteaa huolestuneena, että viimeisimpien vastuuvapauden myöntämisten yhteydessä tutkimuksen, kehityksen ja innovoinnin virhetaso on ollut aina yli viisi prosenttia;

9.  toteaa, että tilintarkastustuomioistuimen vuonna 2015 tarkastamista 150 tapahtumasta 72:een (48 prosenttiin) liittyi virhe; ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin arvioi kvantifioimiensa 38 virheen perusteella, että virhetaso on 4,4 prosenttia; toteaa, että kvantitatiivisesti ilmaistavissa olevista virhetapauksista 16:ssa komissiolla, kansallisilla viranomaisilla tai riippumattomilla tarkastajilla oli käytettävissään riittävästi tietoa, jonka avulla ne olisivat kyenneet estämään tai havaitsemaan ja korjaamaan virheet ennen menojen hyväksymistä; toteaa, että jos kaikkia näitä tietoja olisi hyödynnetty virheiden korjaamiseksi, arvioitu virhetaso olisi tämän luvun osalta ollut 0,6 prosenttia alhaisempi;

10.  pitää valitettavana, että kymmenessä 38:sta kvantitatiivisesti ilmaistun virheen sisältäneestä tapahtumasta tilintarkastustuomioistuin raportoi virheistä, jotka ylittivät 20 prosenttia tarkastelluista kohdista; toteaa, että näiden 10 tapauksen osuus on 77 prosenttia kasvua ja työllisyyttä edistävän kilpailukyvyn alan arvioidusta vuoden 2015 kokonaisvirhetasosta (tapauksista yhdeksän liittyy seitsemänteen tutkimuksen puiteohjelmaan ja yksi kauden 2007–2013 kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmaan);

11.  pitää valitettavana, että suurin osa tuomioistuimen löytämistä kvantitatiivisesti ilmaistavissa olevista virheistä (33 virhettä 38:sta) koski tuensaajien ilmoittamien tukeen oikeuttamattomien henkilöstömenojen ja välillisten kustannusten korvaamista ja että lähes kaikki tuomioistuimen kustannusselvityksistä löytämät virheet liittyivät siihen, että tuensaajat olivat tulkinneet väärin monimutkaisia tukikelpoisuussääntöjä tai laskeneet väärin tukikelpoiset kustannuksensa, minkä seurauksena voidaan päätellä selvästi, että näitä sääntöjä on yksinkertaistettava;

12.  ottaa huomioon, että komission laskelmien mukaan vuoden 2014 jäännösvirhetaso (ohjelman päätyttyä ja oikaisujen jälkeen) oli 3 prosenttia (vuonna 2015 se oli 2,88 prosenttia);

13.  muistuttaa kannastaan komissiota koskevaan vastuuvapauteen vuosien 2012 ja 2014 osalta: on edelleen vakuuttunut siitä, että komission olisi jatkettava ponnistelujaan hyväksyttävän tasapainon löytämiseksi sen välillä, että ohjelmat ovat houkuttelevia osallistujille ja että oikeutettu vastuuvelvollisuus ja varainhoidon valvonta toteutuu; palauttaa tässä yhteydessä mieliin pääjohtajan vuonna 2012 antaman lausuman, jonka mukaan menettely, jossa pyritään kaikissa oloissa varmistamaan alle kahden prosentin jäännösvirhetaso, ei ole toteuttamiskelpoinen vaihtoehto;

14.  pitää valitettavana, että virheet johtuivat ensisijaisesti virheellisesti lasketuista henkilöstökuluista sekä tukeen oikeuttamattomista välittömistä ja välillisistä kustannuksista;

15.  korostaa havaintoja, jotka on esitetty tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksessa nro 2/2013, jossa tuomioistuin oli todennut, että komission prosessit on suunniteltu varmistamaan, että rahoitus osoitetaan laadukkaaseen tutkimukseen, ja pitää näitä havaintoja huolestuttavina; toteaa, että tehokkuutta oli sen sijaan painotettu vähemmän:

16.  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen päätelmiä koskevat komission vastaukset, joissa korostettiin, että avustuksia oli kuitenkin allekirjoitettu 4 324 ja osallistujia oli ollut lähes 20 000, käsittelyaikoja oli jo lyhennetty ja että valvontajärjestelmät oli suunniteltu siten, että ne painottuvat pääasiassa jälkitarkastuksiin;

Seitsemännen puiteohjelman kustannustehokkuus

17.  korostaa, että kustannustehokkuuden mittapuuna olisi käytettävä sitä, miten hyvin toimien tavoitteet on saavutettu taloudellisuuden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden periaatteiden mukaisesti (moitteeton varainhoito)(8);

18.  panee merkille, että tutkimuksen puiteohjelmien täytäntöönpanossa ovat olleet mukana eri pääosastot, toimeenpanovirastot, yhteisyritykset, 185 artiklan mukaiset elimet, Euroopan investointipankki ja Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti;

19.  tähdentää, että tutkimuksen ja innovoinnin pääosasto hyväksyi vuonna 2015 maksuja 3,8 miljardia euroa ja että 67,4 prosenttia niistä oli suoraan pääosaston vastuulla, 12,6 prosenttia yhteisyritysten, 10,7 prosenttia Euroopan investointipankin ja Euroopan investointirahaston ja 2,4 prosenttia toimeenpanovirastojen vastuulla;

20.  panee merkille, että tutkimuksen ja innovoinnin pääosaston vuotuisen toimintakertomuksen 2015 mukaan unioni kohdensi seitsemänteen puiteohjelmaan 44,56 miljardia euroa, josta 58 prosenttia jakaantui Saksan (16 prosenttia), Yhdistyneen kuningaskunnan (16 prosenttia), Ranskan (11 prosenttia), Italian (8 prosenttia) ja Espanjan (7 prosenttia) kesken;

21.  toteaa, että tutkimuksen ja innovoinnin pääosasto on ottanut käyttöön valvontajärjestelmän, jolla pyritään vähentämään myötäsyntyisiä riskejä suoria ja välillisiä avustuksia koskevan hallinnointiprosessin eri vaiheissa; toteaa, että pääosasto on lisäksi käynnistänyt seurantastrategian Euroopan investointipankin ja Euroopan investointirahaston täytäntöönpanemia rahoitusvälineitä varten;

22.  panee merkille, että tutkimuksen ja innovoinnin pääosasto oli vuoden 2015 loppuun mennessä saattanut loppuun ja päättänyt vuosien 2007–2013 seitsemännen puiteohjelman puitteissa 3 035 avustussopimusta kaikkiaan 4 950:stä ja 1 915 hanketta; toteaa, että 1,6 miljardia euroa oli edelleen maksamatta; panee merkille, että vuonna 2015 tutkimuksen ja innovoinnin pääosasto suoritti 826 loppumaksua; kannustaa pääosastoa kehittämään näitä tilastoja tulevina varainhoitovuosina;

23.  korostaa, että indikaattoreissa, kuten käsittely-, ilmoittamis- ja maksuajoissa, ilmeni myönteistä suuntausta ja että niitä pidettiin tyydyttävinä (määräaikoja noudatettiin 93–100-prosenttisesti);

24.  panee merkille, että tutkimuksen ja innovoinnin pääosasto teki seitsemännen puiteohjelman ohjelmakaudella 1 550 tarkastusta, joiden piiriin kuului 1 404 edunsaajaa ja 58,7 prosenttia talousarviosta;

25.  toteaa, että tutkimuksen ja innovoinnin pääosaston mukaan toimeenpanovirastoihin liittyvien toimintojen valvontaan ja koordinointiin osallistui 9,4 kokopäiväistä työntekijää, joista aiheutui hallinnollisia kuluja 1,26 miljoonaa euroa, joka muodostaa 1,35 prosenttia kaikista hallinnollisista kuluista; toteaa lisäksi, että vuonna 2015 tutkimuksen toimeenpanovirasto (REA) ja Euroopan tutkimusneuvoston toimeenpanovirasto (ERCEA) toteuttivat 1,94 miljardin euron toimintatalousarvion ja pienistä ja keskisuurista yrityksistä vastaava toimeenpanovirasto (EASME) ja innovoinnin ja verkkojen toimeenpanovirasto (INEA) suorittivat maksumäärärahoja 480,5 miljoonaa euroa;

26.  toteaa, että tutkimuksen ja innovoinnin pääosastosta aiheutui yhteisyritysten toiminnan valvonnan yhteydessä 1,67 miljoonan euron kulut, mikä vastaa 0,35:tä prosenttia yhteisyrityksille maksetusta 479,9 miljoonasta eurosta; toteaa lisäksi, että tutkimuksen ja innovoinnin pääosastosta aiheutui 185 artiklan mukaisten elinten toiminnan valvonnan yhteydessä 0,7 miljoonan euron kulut, mikä vastaa 0,78:a prosenttia kyseisille elimille suoritetuista maksuista;

27.  korostaa, että yhteisyritykset ja 185 artiklan mukaiset elimet ovat vastuussa omista tarkastuksistaan, joiden tuloksista on ilmoitettava tutkimuksen ja innovoinnin pääosastolle;

28.  toteaa huolestuneena, että tutkimuksen ja innovoinnin pääosasto arvioi havaitun virhetason olleen 4,35 prosenttia ja että samalla pääosasto katsoi jäännösvirhetason (ohjelman päätyttyä ja oikaisujen jälkeen) olevan 2,88 prosenttia;

29.  toteaa, että vuoden 2016 loppuun mennessä takaisinperittävä määrä oli 68 miljoonaa euroa, ja takaisin saatiin perittyä 49,7 miljoonaa euroa;

30.  toteaa kuitenkin, että seitsemännen puiteohjelman säännöt eivät sopineet yhteen yleisten kaupallisten menettelyjen kanssa, ja katsoo, että valvontajärjestelmän riskien ja valvonnan välistä tasapainoa on parannettava ja että tuensaajat tarvitsevat parempaa ohjausta tullakseen toimeen monimutkaisen järjestelmän kanssa ja että korvausmenetelmien on oltava tehokkaampia;

31.  on huolissaan siitä, että tutkimuksen ja innovoinnin pääosaston vuosikertomuksen mukaan vuoden 2015 lopussa oli edelleen kesken 1 915 seitsemännen puiteohjelman mukaista hanketta, joiden arvo oli 1,63 miljardia euroa; toteaa, että tämä saattaa viivästyttää Horisontti 2020 -puiteohjelman täytäntöönpanoa;

32.  toteaa olevan unionin etujen mukaista, että luodaan tutkimuksen ja innovoinnin alan ja rakennerahastojen välistä synergiaa;

33.  panee merkille, että komission olisi varmistettava, että seitsemäs puiteohjelma ja kansallinen tutkimusrahoitus ovat yhtenäisiä unionin valtiontukisääntöjen kanssa, jotta vältytään rahoituksen epäjohdonmukaisuudelta ja päällekkäisyydeltä; korostaa, että kansalliset erityispiirteet olisi otettava huomioon;

34.  tähdentää tutkimuksen ja innovoinnin alan rahoitusvälineiden merkitystä; korostaa tutkimuksen kilpailukyvyn perusteella, että rahoitusvälineiden käyttö korkeamman teknologisen valmiuden tason hankkeita varten voi varmistaa riittävän tuoton julkisille investoinneille; korostaa tässä yhteydessä, että ”Riskinjakorahoitusväline (2007–2013) tarjoaa lainoja ja hybridi- tai välirahoitusta, jonka tarkoituksena on parantaa riskirahoituksen saantia tutkimus- ja innovointihankkeita varten; panee merkille, että vuosina 2007–2015 unionin 961 miljoonan euron rahoitusosuudella riskinjakorahoitusvälineeseen tuettiin yli 10,22 miljardin euron arvosta toimia (odotettu määrä oli 11,31 miljardia euroa)”; panee merkille, että innovatiivisia pk-yrityksiä koskevasta riskinjakovälineestä oli myönnetty rahoitusta yli 2,3 miljardia euroa, josta unionin rahoitusosuus oli 270 miljoonaa euroa(9); katsoo näiden lukujen alleviivaavan sitä, että yritykset ja muut edunsaajat ovat erittäin kiinnostuneita riskirahoituksesta;

35.  huomauttaa, että seitsemännen puiteohjelman rahoitusvälineet on kohdennettava paremmin, jotta voidaan varmistaa, että uudet tulokkaat, joilla on rajallinen mahdollisuus saada rahoitusta tutkimuksen ja innovoinnin alalla, saavat tukea;

36.  toteaa, että tiettyjä ulkoisen tarkastajan ja/tai komission sisäisen tarkastuksen osaston suosittamia toimenpiteitä, jotka ovat kaksi ulkoisten elinten seurantaan tarkoitettuja valvontajärjestelmiä koskevaa toimenpidettä ja kolme osallistujien takuurahastoa koskevaa toimenpidettä, ei ole sisällytetty;

37.  kehottaa parantamaan tuloksista ilmoittamista jäsenvaltioissa ja ohjelmaa koskevia tiedotuskampanjoita;

Horisontti 2020 -puiteohjelman mukaiset tulevaisuudennäkymät

38.  korostaa, että vuoden 2015 loppuun mennessä oli julkaistu 198 Horisontti 2020 ‑puiteohjelmaan liittyvää tarjouspyyntöä, joita koskevien hakemusten jättämisen määräpäivä oli ollut kyseiseen ajankohtaan mennessä; toteaa, että pyyntöihin jätettiin yhteensä 78 268 ehdotusta, joista 10 658 otettiin pääluetteloon tai varaololuetteloon; toteaa tämän merkitsevän noin 14 prosentin onnistumisastetta, kun huomioon otetaan ainoastaan tukikelpoiset ehdotukset; ottaa huomioon, että samalla ajanjaksolla allekirjoitettiin edunsaajien kanssa 8 832 avustussopimusta, joista 528 oli tutkimuksen ja innovoinnin pääosaston allekirjoittamia;

39.  panee merkille, että seitsemännessä puiteohjelmassa saavutettiin 551 miljoonan euron säästöt kuudenteen puiteohjelmaan verrattuna ja että komissio pyrki yksinkertaistamaan Horisontti 2020 -puiteohjelman täytäntöönpanoa entisestään seitsemänteen puiteohjelmaan verrattuna; korostaa kuitenkin, että yksinkertaistamisen on hyödytettävä kaikkia toimintalohkoja, myös rakennerahastoja, jotta unionilta taloudellista tukea saavia edunsaajia kohdeltaisiin myös jatkossa yhdenvertaisesti;

40.  panee tyytyväisenä merkille, että tutkimuksen ja innovoinnin pääosasto pyrkii vähentämään edelleen yleiskustannuksia ulkoistamalla sopimusten hallinnoinnin toimeenpanovirastoille ja muille elimille; korostaa tässä yhteydessä, että 55 prosenttia Horisontti 2020 -puiteohjelman talousarviosta on toimeenpanovirastojen hallinnoimaa;

41.  painottaa, että poliittisten toimijoiden, mukaan lukien komission pääosastot, toimeenpanovirastot, yhteisyritykset ja 185 artiklan mukaiset elimet, suuri määrä edellyttää huomattavaa koordinointia, jonka vaikuttavuus on ensiarvoisen tärkeää;

42.  panee merkille, että Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti ja komissio ovat tilintarkastustuomioistuimen kanssa eri mieltä maksujen laillisuudesta; katsoo, että kyseistä kiistaa ei pidä ratkaista hyvässä uskossa toimineiden edunsaajien haitaksi;

43.  pitää Horisontti 2020 -puiteohjelman yhteydessä myönteisenä, että

44.  pitää myönteisenä, että on perustettu yhteinen tukikeskus, joka auttaa seitsemää komission pääosastoa, neljää toimeenpanovirastoa ja kuutta yhteisyritystä koordinoinnissa ja ohjelman toteuttamisessa tehokkaasti ja yhdenmukaistetusti; ottaa huomioon, että 1. tammikuuta 2014 lähtien yhteinen tukikeskus tarjoaa yleisiä palveluja, oikeudellisen tuen, jälkitarkastusten, tietotekniikkajärjestelmien ja -operaatioiden, liiketoimintaprosessien ja ohjelmaa koskevien tietojen alalla kaikille tutkimusta koskeville komission pääosastoille, toimeenpanovirastoille ja yhteisyrityksille, jotka panevat Horisontti 2020 -puiteohjelmaa käytäntöön;

45.  ehdottaa, että kansallisten yhteyspisteiden roolia olisi suurennettava, jotta voidaan tarjota laadukasta teknistä tukea paikan päällä; katsoo, että vuosittaiset tulosten arvioinnit, koulutus ja tehokkaasti toimivien kansallisten yhteyspisteiden kannustaminen lisäävät Horisontti 2020 -puiteohjelman onnistumisastetta;

46.  pitää myönteisenä, että Horisontti 2020 -varoista pienille ja keskisuurille yrityksille kohdennettujen varojen osuus kasvoi 19,4 prosentista (2014) 23,4 prosenttiin (2015) ja suosittelee kannustamaan aktiivisesti tätä kehitystä;

47.  ei pidä hyväksyttävänä, että tutkimuksen ja innovoinnin pääosasto ei ole noudattanut parlamentin toivomusta, jonka mukaan komission pääosastojen olisi julkaistava kaikki maakohtaiset suosituksensa vuotuisissa toimintakertomuksissaan;

48.  pyytää komissiota ryhtymään toimenpiteisiin, joilla varmistetaan sama palkka samaa työtä samassa hankkeessa tekeville tutkijoille, ja laatimaan luettelon maittain kaikista pörssissä noteeratuista yrityksistä ja/tai yrityksistä, joiden vuotuiset tilinpäätökset ovat voitollisia ja jotka saavat rahoitusta Horisontti 2020 -ohjelmasta;

49.  toteaa, että Horisontti 2020 -puiteohjelmaan sisällytetyillä uusilla elementeillä otetaan myös huomioon Euroopan tilintarkastustuomioistuimen havainnot;

50.  palauttaa mieliin, että yhdeksäs tutkimuksen puiteohjelma on parhaillaan valmisteltavana; korostaa tarvetta varmistaa, että Horisontti 2020 -ohjelman parhaita käytäntöjä käytetään ohjelman määrittelyssä; kehottaa lisäämään rahoitusta innovoinnille, joka on yrityssektorin kannalta taloudellisesti tehokasta, ja pyytää lisäämään erilaisten alaohjelmien talousarvioiden välistä joustavuutta, jotta vältytään rahoituksen puuttumiselta ”erinomaisiksi” luokitelluilta ohjelmilta;

Yhdistyneen kuningaskunnan eroaminen unionista ja sen seuraukset seitsemännelle puiteohjelmalle

51.  kunnioittaa Yhdistyneessä kuningaskunnassa 23. kesäkuuta 2016 järjestetyn kansanäänestyksen tulosta ja toteaa kansan ilmaisseen poliittisen tahtonsa erota Euroopan unionista;

52.  pitää myönteisenä työtä, jonka Yhdistyneen kuningaskunnan alahuone on tehnyt arvioidessaan äänestystuloksen vaikutuksia tieteen ja tutkimuksen alalla(10) ja pyrkiessään pitämään Euroopan kilpailukyvylle aiheutuvat vahingot mahdollisimman vähäisinä;

53.  tähdentää, että päämajaansa Yhdistyneessä kuningaskunnassa pitävät organisaatiot saivat vuonna 2014 avustuksina 1,27 miljardia euroa (eli 15 prosenttia kaikista avustuksista) ja vuonna 2015 1,18 miljardia euroa (eli 15,9 prosenttia kaikista avustuksista) ja että tämä oli suurin yksittäisen jäsenvaltion unionilta tuolloin saama rahoitusosuus(11);

Päätelmät

54.  toteaa, että kokonaisuutena tarkastellen komissio on hallinnoinut seitsemättä puiteohjelmaa kustannustehokkaasti; toteaa, että ohjelman tehokkuutta on myös parannettu, vaikka täytäntöönpanossa on ollut viivästyksiä ja toistuvia virheitä;

55.  pitää myönteisenä, että tilintarkastustuomioistuimen huolenaiheet on otettu huomioon;

56.  kehottaa komissiota varmistamaan, että Horisontti 2020 -puiteohjelmassa käyttöön otettuja uudistuksia, kuten välillisiin kustannuksiin sovellettava kiinteä määrä, yksi ainoa tarkastusstrategia, yksi ainoa osallistujaportaali jne., sovelletaan vastaavasti muilla toimintalohkoilla ja esimerkiksi rakennerahastojen yhteydessä; korostaa, että kaikkia edunsaajia olisi kohdeltava oikeudenmukaisesti ja tasa-arvoisesti;

57.  kehottaa jäsenvaltioita tehostamaan pyrkimyksiään saavuttaakseen tavoitteen, jonka mukaan kolme prosenttia BKT:stä investoidaan tutkimukseen; katsoo, että tämä tukisi huippuosaamista ja innovointia; tässä mielessä pyytää komissiota tarkastelemaan mahdollisuutta ehdottaa paikallisen, alueellisen ja kansallisen tason tiedesopimusta kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimuksen mallin mukaisesti;

58.  on huolissaan siitä, että niin REA kuin ERCEA korostivat arviointikertomuksissaan, että palautteen antamista sekä komission ja toimeenpanovirastojen välistä viestintää voitaisiin parantaa;

o
o   o

59.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle ja komissiolle.

(1) EUVL L 412, 30.12.2006, s. 1. (2) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 104. (3) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1. (4) EUVL C 373, 10.11.2015, s. 1. (5) http://www.parliament.uk/business/committees/committees-a-z/commons-select/science-and-technology-committee/inquiries/parliament-2015/leaving-the-eu-inquiry-16-17/publications/ (6) EUVL L 246, 14.9.2016, s. 25. (7) Commitment and Coherence, unionin seitsemännen puiteohjelman jälkiarviointi, marraskuu 2015 https://ec.europa.eu/research/evaluations/pdf/fp7_final_evaluation_expert_group_report.pdf (8) Varainhoitoasetuksen II osaston 7 luku. (9) COM(2016)0675, s. 20. (10) Yhdistyneen kuningaskunnan alahuoneen tiede- ja teknologiavaliokunnan 16. marraskuuta 2016 antama selonteko. (11) Horisontti 2020 -puiteohjelmaa koskeva seurantakertomus, s. 21 ja sitä seuraavat sivut.