Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta ”Horisontti 2020” (2014–2020) 11. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1291/2013(1),

–  ottaa huomioon tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmaa Horisontti 2020 täydentävästä Euroopan atomienergiayhteisön tutkimus- ja koulutusohjelmasta (2014–2018) 16. joulukuuta 2013 annetun neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1314/2013(2),

–  ottaa huomioon tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman Horisontti 2020 (2014–2020) osallistumista ja tulosten levittämistä koskevista säännöistä 11. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1290/2013(3),

–  ottaa huomioon tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman ”Horisontti 2020” (2014–2020) täytäntöönpanoa koskevasta erityisohjelmasta 3. joulukuuta 2013 annetun neuvoston päätöksen 2013/743/EU(4),

–  ottaa huomioon Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin perustamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 294/2008 muuttamisesta 11. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1292/2013(5),

–  ottaa huomioon Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin (EIT) strategisesta innovaatio-ohjelmasta: EIT:n antama panos innovatiivisen Euroopan edistämiseen 11. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1312/2013/EU(6),

–  ottaa huomioon Horisontti 2020 -ohjelmasta rahoitettavien yhteisyritysten perustamisesta 6. toukokuuta 2014 annetut neuvoston asetukset (EU) N:o 557/2014, 558/2014, 559/2014, 560/2014 ja 561/2014(7) ja 16. kesäkuuta 2014 annetut neuvoston asetukset (EU) N:o 642/2014(8) ja 721/2014(9),

–  ottaa huomioon Horisontti 2020 -ohjelmaan kuuluvasta 185 artiklan mukaisesta vertaisrahoituksesta 15. toukokuuta 2014 annetut Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökset N:o 553/2014/EU, 554/2014/EU, 555/2014/EU ja 556/2014/EU(10),

–  ottaa huomioon 3. helmikuuta 2017 julkaistun korkean tason ryhmän keskusteluasiakirjan EU:n tutkimus- ja innovointiohjelmien vaikutuksen lisäämisestä(11),

–  ottaa huomioon komission Horisontti 2020 -ohjelman seurantaraportit 2014 ja 2015,

–  ottaa huomioon komission kertomuksen neuvostolle ja Euroopan parlamentille ”Eurooppalainen tutkimusalue: täytäntöönpano ja edistymisen seuranta” (COM(2017)0035),

–  ottaa huomioon komission tiedonannon Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle Euroopan puolustusalan toimintasuunnitelmasta (COM(2016)0950),

–  ottaa huomioon komission kertomuksen Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle kansainvälistä tutkimus- ja innovaatioyhteistyötä koskevan strategian täytäntöönpanosta (COM(2016)0657),

–  ottaa huomioon komission tiedonannon Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle ”Eurooppalainen pilvipalvelualoite – Kilpailukykyisen tieto- ja osaamistalouden rakentaminen Eurooppaan” (COM(2016)0178) ja siihen liittyvän komission yksiköiden valmisteluasiakirjan (SWD(2016)0106),

–  ottaa huomioon komission tiedonannon Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle vastauksesta seitsemännen puiteohjelman jälkiarviointia käsittelevän korkean tason asiantuntijaryhmän raporttiin (COM(2016)0005),

–  ottaa huomioon komission kertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle vuosikertomuksesta Euroopan unionin toiminnasta tutkimuksen ja teknologian kehittämisen alalla 2014 (COM(2015)0401),

–  ottaa huomioon komission vuoden 2014 ja 2015 kertomukset yhteiskuntatieteiden ja humanististen tieteiden sisällyttämisestä Horisontti 2020 -ohjelmaan (”Integration of Social Sciences and the Humanities in Horizon 2020: participants, budgets and disciplines”),

–  ottaa huomioon komission yksiköiden valmisteluasiakirjan ”Better regulations for innovation-driven investment at EU level” (SWD(2015)0298),

–  ottaa huomioon komission tiedonannon neuvostolle ja Euroopan parlamentille ”Eurooppalainen tutkimusalue (ERA): Edistymistä koskeva kertomus 2014” (COM(2014)0575),

–  ottaa huomioon komission tiedonannon Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle tutkimuksesta ja innovoinnista tulevan kasvun lähteinä (COM(2014)0339),

–  ottaa huomioon komission yksiköiden valmisteluasiakirjan ”Second Situation Report on Education and Training in the Nuclear Energy Field in the European Union” (SWD(2014)0299),

–  ottaa huomioon komission yksiköiden valmisteluasiakirjan ”FET Flagships: A novel partnering approach to address grand scientific challenges and to boost innovation in Europe” (SWD(2014)0283),

–  ottaa huomioon komission kertomuksen Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle ”Yhteisten teknologia-aloitteiden ”Clean Sky”, ”polttokenno- ja vetyteknologia” ja ”innovatiiviset lääkkeet” yhteisyritysten toinen väliarviointi” (COM(2014)0252),

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon yhteisten teknologia-aloitteiden sekä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien roolista ja vaikutuksesta Horisontti 2020 -puiteohjelman täytäntöönpanossa kestävyysajattelun mukaisen teollisuuden muutoksen kannalta(12),

–  ottaa huomioon 16. helmikuuta 2017 antamansa päätöslauselman eurooppalaisesta pilvipalvelualoitteesta(13),

–  ottaa huomioon 14. maaliskuuta 2017 antamansa päätöslauselman EU:n varoista sukupuolten tasa-arvoon(14),

–  ottaa huomioon 6. heinäkuuta 2016 antamansa päätöslauselman innovointiin liittyvistä synergiavaikutuksista: Euroopan rakenne- ja investointirahastot, Horisontti 2020 ja muut eurooppalaiset innovaatiorahastot sekä EU:n ohjelmat(15),

–  ottaa huomioon 13. syyskuuta 2016 antamansa päätöslauselman koheesiopolitiikasta ja älykkääseen erikoistumiseen tähtäävistä tutkimus- ja innovointistrategioista (RIS3)(16),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan sekä valiokunta-aloitteisten mietintöjen laatimista koskevasta lupamenettelystä 12. joulukuuta 2002 tehdyn puheenjohtajakokouksen päätöksen 1 artiklan 1 kohdan e alakohdan ja liitteen 3,

–  ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnön sekä budjettivaliokunnan, aluekehitysvaliokunnan sekä naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan lausunnot (A8-0209/2017),

A.  ottaa huomioon, että Horisontti 2020 -ohjelma on EU:n suurin keskitetysti hallinnoitu tutkimus- ja innovointiohjelma ja maailman suurin julkisin varoin rahoitettu tutkimus- ja innovointiohjelma;

B.  ottaa huomioon, että Horisontti 2020 -ohjelmasta ja nykyisestä monivuotisesta rahoituskehyksestä neuvoteltaessa parlamentti pyysi 100:aa miljardia euroa alun perin sovitun 77 miljardin euron sijasta; toteaa, että talousarvio vaikuttaa erittäin rajalliselta, jos Horisontti 2020 -ohjelmalla halutaan selvittää kaikilta osin mahdollisuudet huippuosaamiseen ja vastata riittävällä tavalla Euroopan ja koko maailman nykyisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin;

C.  ottaa huomioon, että EU:n tutkimus- ja innovointiohjelmien vaikutuksen lisäämistä käsittelevän korkean tason työryhmän kertomuksessa ja vuoden 2017 kolmannelle vuosineljännekselle suunnitellussa väliarvioinnissa luodaan perusta yhdeksännen puiteohjelman rakenteelle ja sisällölle ja että puiteohjelmasta julkaistaan ehdotus vuoden 2018 ensimmäisellä puoliskolla;

D.  toteaa, että talous- ja rahoituskriisi oli määräävä tekijä Horisontti 2020 -ohjelman suunnittelussa; katsoo, että esiin nousevat haasteet sekä uudet poliittiset ja sosioekonomiset mallit ja jatkuvat maailmanlaajuiset suuntaukset muokkaavat todennäköisesti seuraavaa puiteohjelmaa;

E.  katsoo, että puiteohjelman on perustuttava eurooppalaisiin arvoihin, tieteelliseen riippumattomuuteen, avoimuuteen, moninaisuuteen, korkeisiin eurooppalaisiin eettisiin normeihin, sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen ja kansalaisten yhdenvertaiseen mahdollisuuteen hyödyntää sen tarjoamia ratkaisuja ja vastauksia;

F.  katsoo, että tutkimus- ja kehittämisinvestoinnit ovat olennaisen tärkeitä Euroopan taloudelliselle ja yhteiskunnalliselle kehitykselle ja maailmanlaajuiselle kilpailukyvylle; katsoo, että huipputason tieteen merkitys innovoinnin ja pitkän aikavälin kilpailuetujen edistämiselle on otettava huomioon yhdeksännen puiteohjelman rahoituksessa;

Horisontti 2020 -ohjelman rakenne, perusajatus ja täytäntöönpano

1.  katsoo, että yli kolme vuotta Horisontti 2020 -ohjelman käynnistämisen jälkeen parlamentin on aika muodostaa kantansa sen väliarvioinnista ja esittää näkemys tulevasta yhdeksännestä puiteohjelmasta;

2.  muistuttaa, että Horisontti 2020 -ohjelman tavoitteena on edistää osaamiseen ja innovointiin perustuvan yhteiskunnan ja talouden kehittämistä ja lujittaa tieteellistä ja teknologista perustaa sekä lopulta Euroopan kilpailukykyä kokoamalla lisää kansallista julkista ja yksityistä tutkimus- ja kehittämisrahoitusta ja auttamalla saavuttamaan tavoite, jonka mukaan tutkimukseen ja kehittämiseen osoitetaan kolme prosenttia BKT:stä vuoteen 2020 mennessä; pitää valitettavana, että EU investoi tutkimukseen ja kehittämiseen ainoastaan 2,03 prosenttia BKT:stä vuonna 2015, kun eri maiden vastaavat luvut vaihtelivat 0,46 prosentista 3,26 prosenttiin(17), ja että samalla tärkeimpien maailmanlaajuisten kilpailijoiden tutkimus- ja kehittämismenot ovat EU:n menoja suuremmat;

3.  muistuttaa, että eurooppalainen tutkimusalue (ERA) kilpailee suoraan maailman parhaiden tutkimusalueiden kanssa ja että eurooppalaisen tutkimusalueen vahvistaminen on näin ollen yhteinen eurooppalainen tehtävä; kannustaa asianomaisia jäsenvaltioita edistämään asianmukaisesti sen tavoitteen saavuttamista, jonka mukaan tutkimukseen ja kehittämiseen osoitetaan kolme prosenttia EU:n BKT:stä; panee merkille, että kolmen prosentin kokonaislisäyksellä saataisiin yli 100 miljardia euroa vuodessa lisärahoitusta tutkimukseen ja innovointiin Euroopassa;

4.  korostaa, että seitsemännen puiteohjelman arviointi ja Horisontti 2020 -ohjelman seuranta osoittavat, että EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma on menestys ja tuo selvää lisäarvoa EU:lle(18); toteaa, että puiteohjelmaa ja tulevia ohjelmia on yhä mahdollista parantaa;

5.  katsoo, että sen menestyksen syitä ovat monialaisuus ja yhteistyöpuitteet sekä huippuosaamista ja vaikutusta koskevat vaatimukset;

6.  on tietoinen siitä, että puiteohjelmalla pyritään kannustamaan teollisuuden osallistumista teollisuuden tutkimus- ja kehittämismenojen lisäämiseksi(19); panee merkille, että teollisuuden, pk-yritykset mukaan lukien, osallistuminen on lisääntynyt merkittävästi seitsemänteen puiteohjelmaan nähden; muistuttaa kuitenkin, että keskimäärin teollisuus ei ole kasvattanut riittävästi osuuttaan tutkimus- ja kehittämismenoista siten kuin Barcelonassa kokoontuneen neuvoston päätelmissä sovittiin(20); pyytää komissiota arvioimaan teollisuuslähtöisille välineille, kuten yhteisille teknologia-aloitteille(21), annetun julkisen rahoituksen eurooppalaista lisäarvoa ja merkitystä yleisölle sekä kaikkien yhteisten aloitteiden johdonmukaisuutta, avoimuutta ja läpinäkyvyyttä(22);

7.  panee merkille, että ohjelman talousarvio, hallinto ja täytäntöönpano on jaettu yli 20:lle eri EU:n elimelle; epäilee tämän johtavan liiallisiin koordinointitoimiin, monimutkaiseen hallintoon ja päällekkäisyyteen; kehottaa komissiota pyrkimään tämän virtaviivaistamiseen ja yksinkertaistamiseen;

8.  panee merkille, että pilareissa 2 ja 3 keskitytään pääasiassa korkeampiin teknologisen valmiuden tasoihin (TRL-tasot), mikä saattaa rajoittaa sellaisten mullistavien innovaatioiden tulevaa käyttöönottoa, jotka ovat vielä valmisteilla alempien TRL‑tasojen tutkimushankkeissa; vaatii tasapainottamaan TRL-tasoja huolellisesti koko arvoketjun edistämiseksi; katsoo, että TRL-tasot voivat sulkea ulkopuolelle muut kuin teknologiset innovoinnin muodot, jotka on saatu aikaan perustutkimuksella tai soveltavalla tutkimuksella erityisesti yhteiskuntatieteissä ja humanistisissa tieteissä;

9.  kehottaa komissiota tarjoamaan tasapainoisen yhdistelmän pieniä, keskisuuria ja suuria hankkeita; panee merkille, että hankkeiden keskimääräinen talousarvio on kasvanut Horisontti 2020 -ohjelman myötä ja että suuremmat hankkeet ovat ehdotuksen valmistelun ja hankkeen hallinnoinnin kannalta työläämpiä, mikä suosii osallistujia, joilla on enemmän kokemusta puiteohjelmista, luo esteitä uusille tulokkaille ja keskittää rahoituksen rajalliselle määrälle laitoksia;

Talousarvio

10.  korostaa, että nykyinen huolestuttavan matala alle 14 prosentin hyväksymisaste(23) on kielteinen suuntaus verrattuna seitsemänteen puiteohjelmaan; painottaa, että ehdotusten liian suuren määrän vuoksi monet erittäin korkealaatuiset hankkeet jäävät ilman rahoitusta, ja pitää valitettavana, että Euroopan strategisten investointien rahastosta (ESIR) johtuvat leikkaukset ovat pahentaneet tätä ongelmaa; kehottaa komissiota välttämään Horisontti 2020 -ohjelman talousarvioon kohdistuvia lisäleikkauksia;

11.  painottaa unionin tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmien talousarviopaineita; pitää valitettavana EU:n talousarvioon liittyvän maksukriisin kielteistä vaikutusta ohjelman täytäntöönpanoon nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen ensimmäisinä vuosina; panee merkille muun muassa vuoden 2014 ehdotuspyyntöihin liittyneen keinotekoisen viiveen, jonka arvo oli miljardi euroa, sekä uusien ohjelmien ennakkorahoituksen huomattavan vähentämisen; painottaa tässä yhteydessä, että Horisontti 2020 -ohjelman resursseja etupainotettiin 2014–2015 monivuotisesta rahoituskehyksestä annetun asetuksen 15 artiklan mukaisesti; tähdentää, että nämä etupainotetut resurssit käytettiin kokonaisuudessaan, mikä on osoitus ohjelman vahvasta tuloksellisuudesta ja valmiudesta käyttää jopa enemmän varoja; tähdentää, että etupainottaminen ei muuta ohjelmien kokonaisrahoituspuitteita, joten monivuotisen rahoituskehyksen toisella puoliskolla käytettävissä on vähemmän määrärahoja; pyytää budjettivallan käyttäjiä ja komissiota varmistamaan maksumäärärahojen riittävän tason tulevina vuosina ja tekemään kaikkensa uuden maksukriisin estämiseksi nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen viimeisinä vuosina;

12.  korostaa, että Horisontti 2020 -ohjelman on perustuttava ensisijaisesti avustuksiin ja se on suunnattava perustutkimuksen ja erityisesti tutkimusyhteistyön rahoittamiseen; korostaa, että tutkimus voi olla riskialtis investointi sijoittajille ja että tutkimuksen rahoittaminen avustuksilla on välttämättömyys; painottaa tässä yhteydessä, että joka tapauksessa monilla julkisilla elimillä ei ole lain mukaan oikeutta ottaa lainaa; pitää valitettavana joissakin tapauksissa havaittua suuntausta siirtyä avustuksista lainojen käyttöön; toteaa, että rahoitusvälineitä olisi oltava saatavilla korkean TRL-tason hankkeille, lähellä markkinoita osana InnovFin-rahoitusvälineitä ja puiteohjelman ulkopuolella (esim. EIP:n ja EIR:n järjestelmät);

13.  korostaa, että useat jäsenvaltiot eivät noudata kansallisia tutkimus- ja kehittämisinvestointeja koskevia sitoumuksiaan; korostaa, että kolmea prosenttia BKT:stä koskeva tavoite on saavutettava ja toivoo, että tätä tavoitetta voidaan nostaa EU:n suurimpien maailmanlaajuisten kilpailijoiden tasolle mahdollisimman pian; kehottaa siksi komissiota ja jäsenvaltioita panostamaan kansallisiin strategioihin kyseisen tavoitteen saavuttamiseksi ja vaatii kohdentamaan osia rakennerahastoista tutkimus- ja kehittämistoimiin ja -ohjelmiin, erityisesti investointeihin valmiuksien vahvistamiseen, tutkimusinfrastruktuuriin ja palkkoihin, sekä tukemaan puiteohjelmaa koskevien ehdotusten laatimista ja hankkeiden hallinnointia koskevia toimia;

Arviointi

14.  vahvistaa, että ”huippuosaamisen” olisi pysyttävä olennaisen tärkeänä arviointikriteerinä kaikissa puiteohjelman kolmessa pilarissa, mutta panee merkille ”vaikutusta” sekä ”täytäntöönpanon laatua ja tehokkuutta” koskevat kriteerit, jotka voisivat auttaa osoittamaan hankkeen lisäarvon EU:lle; kehottaa siksi komissiota tarkastelemaan tapoja, joilla ”vaikutusta” sekä ”täytäntöönpanon laatua ja tehokkuutta” koskevien kriteerien perusteella voidaan ottaa huomioon seuraavat: aliedustettujen EU:n alueiden osallistumisen puuttuminen, aliedustettujen tieteenalojen mukaan ottaminen, kuten yhteiskuntatieteet ja humanistiset tieteet, sekä Euroopan rakenne- ja investointirahastoista (ERI-rahastot) rahoitetun tutkimusinfrastruktuurin hyödyntäminen, sillä ne näyttävät olevan tärkeitä eurooppalaisen tutkimusalueen onnistuneelle toteuttamiselle sekä puiteohjelman ja ERI-rahastojen välisten synergioiden luomiselle;

15.  kehottaa parantamaan arvioijien tekemää arviointia ja laadunvarmistusta ja lisäämään niiden avoimuutta; painottaa, että osallistujille koko arviointiprosessin yhteydessä annettavaa palautetta on parannettava, ja vaatii ottamaan huomioon tuetta jääneiden hakijoiden valitukset siitä, että arviointiyhteenvedot eivät ole riittävän perusteellisia ja selkeitä sen osalta, mitä olisi tehtävä toisin onnistumisen takaamiseksi; kehottaa siksi komissiota julkaisemaan ehdotuspyyntöjen yhteydessä yksityiskohtaiset arviointikriteerit, toimittamaan osallistujille yksityiskohtaisemmat ja enemmän tietoa sisältävät arviointiyhteenvedot ja järjestämään ehdotuspyynnöt siten, ettei ehdotuksia esitetä liian suurta määrää, koska se vaikuttaa kielteisesti tutkijoiden motivaatioon ja ohjelman maineeseen;

16.  kehottaa komissiota laajentamaan ”vaikutuksen” määritelmää ottaen huomioon sekä taloudelliset että yhteiskunnalliset vaikutukset; korostaa, että perustutkimushankkeiden vaikutuksen arvioinnin olisi oltava edelleen joustavaa; pyytää komissiota säilyttämään tasapainon alhaalta ylöspäin ja ylhäältä alaspäin suuntautuvien ehdotuspyyntöjen välillä ja analysoimaan, mikä arviointimenettely (yksi- vai kaksivaiheinen) on hyödyllisempi, jotta voidaan välttyä ehdotusten liian suurelta määrältä ja tehdä laadukasta tutkimusta;

17.  kehottaa komissiota arvioimaan, missä määrin täsmällisempi aihekohtainen painotus olisi järkevää kestävyyden kannalta;

18.  kehottaa komissiota asettamaan osallistujille tarkoitetun portaalin helpommin saataville ja laajentamaan kansallisten yhteyspisteiden verkostoa osoittamalla sille lisää varoja, jotta erityisesti mikroyrityksille ja pienille yrityksille voidaan taata tehokas tukipalvelu hankkeiden esittämis- ja arviointivaiheessa;

19.  katsoo, että Euroopan tutkimusneuvoston olisi osallistuttava useampiin yhteistyöhankkeisiin eri puolilla Eurooppaa ja erityisesti otettava mukaan alueita ja laitoksia, joiden valmiudet ovat vähäisiä, EU:n tutkimus- ja kehittämispolitiikan ja tietämyksen levittämiseksi kaikkialla EU:ssa;

Monialaiset kysymykset

20.  toteaa, että sidosryhmät suhtautuvat laajalti myönteisesti Horisontti 2020 -ohjelman rakenteeseen ja erityisesti yhteiskunnallisia haasteita koskevaan tarkastelutapaan; kehottaa komissiota jatkamaan yhteiskunnallisia haasteita koskevan tarkastelutavan edistämistä ja korostaa tutkimusyhteistyön merkitystä yliopistojen, tutkimusorganisaatioiden, teollisuuden (erityisesti pk-yritysten) ja muiden toimijoiden välillä; kehottaa komissiota harkitsemaan yhteiskunnallisten haasteiden relevanssin ja määrärahojen arvioimista nykyisen taloudellisen, sosiaalisen ja poliittisen tilanteen perusteella puiteohjelman täytäntöönpanon aikana ja tiiviissä yhteistyössä Euroopan parlamentin kanssa;

21.  panee merkille komission pyrkimykset virtaviivaistaa hallintoa ja vähentää pyynnön julkaisemisen ja avustuksen myöntämisen välistä aikaa; kehottaa komissiota jatkamaan toimiaan byrokratian vähentämiseksi ja hallinnon yksinkertaistamiseksi; suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen ottaa käyttöön kiinteämääräiset maksut hallinnon ja tarkastuksen yksinkertaistamiseksi;

22.  kehottaa komissiota arvioimaan, onko Horisontti 2020 -ohjelmaa varten käyttöön otetulla yksinkertaistetulla rahoitusmallilla onnistuttu lisäämään teollisuuden osallistumista, kuten oli tarkoitus; kehottaa tässä yhteydessä arvioimaan rahoitusmallin tehokkuuden;

23.  kehottaa komissiota arvioimaan, missä määrin kansallisten tai erityisten kirjanpitojärjestelmien käytöllä osallistumissäännöissä määrättyjen järjestelmien sijaan voitaisiin yksinkertaistaa merkittävästi kirjanpitomenettelyä ja näin vähentää virhetasoa unionin rahoittamien hankkeiden tarkastuksen yhteydessä; kehottaa tässä yhteydessä tekemään tiiviimpää yhteistyötä Euroopan tilintarkastustuomioistuimen kanssa ja ottamaan käyttöön keskitetyn tarkastuksen;

24.  panee merkille, että rahastojen väliset synergiat ovat ratkaisevan tärkeitä investointien tehostamiseksi; korostaa, että älykkään erikoistumisen strategiat (RIS3) ovat tärkeä työkalu, jolla voidaan saada aikaan synergioita kansallisten ja alueellisten puitteiden luomiseksi tutkimus-, kehittämis- ja innovointi-investoinneille, ja että niitä olisi sellaisenaan edistettävä ja vahvistettava; pitää valitettavana, että synergioiden täysimittaiselle toimivuudelle on huomattavia esteitä(24); pyytää siksi ERI-rahastoihin ja puiteohjelmaan liittyviä tutkimus-, kehittämis- ja innovointihankkeita koskevien sääntöjen ja menettelyjen yhdenmukaistamista ja panee merkille, että huippuosaamismerkkiä (Seal of Excellence) koskevan järjestelmän tehokas käyttö on mahdollista ainoastaan, jos edellä mainitut edellytykset täyttyvät; kehottaa komissiota kohdentamaan osan ERI-rahastoista RIS3-strategioiden ja Horisontti 2020 -ohjelman välisiin synergioihin; kehottaa komissiota tarkistamaan valtiontukisääntöjä ja sallimaan tutkimusta ja kehittämistä koskevien rakennerahastohankkeiden perustelemisen puiteohjelman menettelytapasääntöjen puitteissa ja samalla takaamaan niiden avoimuuden; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan täydentävyyden periaatteen asianmukaisen soveltamisen, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että unionin rahastojen rahoitusosuuksilla ei pitäisi korvata jäsenvaltion kansallisia tai vastaavia menoja alueilla, joilla tätä periaatetta sovelletaan;

25.  toteaa, että eurooppalaisen tutkimusalueen onnistunut toteuttaminen edellyttää kaikkien jäsenvaltioiden tutkimus-, kehittämis- ja innovointimahdollisuuksien hyödyntämistä kaikilta osin; panee merkille Horisontti 2020 -ohjelman osallistumisvajetta koskevan ongelman, johon on puututtava EU:n ja kansallisella tasolla sekä ERI-rahastojen avulla; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita mukauttamaan nykyisiä työkaluja tai ottamaan käyttöön uusia toimia tämän puutteen korjaamiseksi esimerkiksi kehittämällä verkostoitumistyökaluja tutkijoille; suhtautuu myönteisesti huippuosaamisen levittämistä ja osallistumisen laajentamista koskevaan toimintapolitiikkaan; kehottaa komissiota arvioimaan, onko kolmessa laajentamisvälineessä saavutettu niiden erityistavoitteet, joilla pyritään tarjoamaan asianmukainen talousarvio ja tasapainoinen kokoelma välineitä, joilla voidaan puuttua EU:ssa tutkimuksen ja innovoinnin alalla vallitseviin eroihin; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita laatimaan selkeät säännöt, joilla mahdollistetaan huippuosaamismerkkiä koskevan järjestelmän täysimääräinen täytäntöönpano, ja tarkastelemaan rahoitukseen liittyviä synergioita; pyytää komissiota luomaan mekanismeja, joiden avulla ESIR-rahastosta rahoitettavia tutkimusinfrastruktuurihankkeita voidaan sisällyttää puiteohjelmaan; kehottaa tarkistamaan ”aliedustettujen” maiden ja alueiden määrittelyssä käytettäviä indikaattoreita ja tarkistamaan kyseisten maiden ja alueiden luettelon säännöllisesti puiteohjelman täytäntöönpanon aikana;

26.  toteaa, että Horisontti 2020 -ohjelman täytäntöönpanoa koskevien komission vuotuisten kertomusten 2014 ja 2015 mukaan EU15-maat saivat 88,6 prosenttia rahoituksesta, kun taas EU13-maat saivat vain 4,5 prosenttia, joka on jopa vähemmän kuin assosioituneille maille myönnetty rahoitus (6,4 prosenttia);

27.  suhtautuu myönteisesti pyrkimyksiin parantaa eurooppalaisen tutkimusalueen ja Euroopan korkeakoulutusalueen välisiä yhteyksiä, jotta voidaan edistää seuraavan tutkijasukupolven koulutustapoja; pitää tärkeänä sisällyttää STEM-aineet sekä tutkimus- ja yrittäjyystaidot jäsenvaltioiden koulutusjärjestelmiin varhaisessa vaiheessa, jotta nuoria voidaan kannustaa kehittämään kyseisiä taitoja, koska tutkimus ja kehittäminen olisi nähtävä rakenteellisena tekijänä eikä suhdanteista riippuvaisena tai väliaikaisena tekijänä; kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota edistämään nuorten tutkijoiden vakaita työsuhteita ja työn houkuttelevuutta nuorten tutkijoiden kannalta;

28.  pitää tärkeänä yhteistyön tiivistämistä teollisuuden sekä korkeakoulujen ja tiedelaitosten välillä, jotta voidaan edistää korkeakouluissa ja tiedekeskuksissa sellaisten rakenteiden luontia, joiden tavoitteena on luoda läheisiä yhteyksiä tuotantosektoriin;

29.  korostaa, että maailmanlaajuinen yhteistyö on tärkeä keino vahvistaa eurooppalaista tutkimusta; vahvistaa, että kansainvälinen osallistuminen väheni seitsemännen puiteohjelman viidestä prosentista 2,8 prosenttiin Horisontti 2020 -ohjelmassa; muistuttaa, että puiteohjelmalla olisi myötävaikutettava sen varmistamiseen, että EU pysyy keskeisenä maailmanlaajuisena toimijana, ja korostaa samalla tiedediplomatian merkitystä; kehottaa komissiota tarkistamaan kansainvälisen yhteistyön ehdot puiteohjelmassa ja laatimaan konkreettisia ja välittömiä toimia ja pitkän aikavälin strategisen näkemyksen ja rakenteen tukemaan tätä tavoitetta; suhtautuu tässä suhteessa myönteisesti BONUS- ja PRIMA-aloitteiden kaltaisiin aloitteisiin;

30.  korostaa, että yhdeksännessä puiteohjelmassa on vahvistettava kansainvälistä yhteistyötä ja levitettävä tiedediplomatiaa;

31.  muistuttaa, että yhteiskuntatieteiden ja humanististen tieteiden mukaan ottaminen tarkoittaa yhteiskuntatieteellisen ja humanistisen tutkimuksen tekemistä tieteidenvälisissä hankkeissa eikä jälkeenpäin tehtävää lisäystä muuten teknologisiin hankkeisiin ja että EU:n pakottavimmat ongelmat edellyttävät metodologista tutkimusta, jossa keskitytään käsitteellisemmin yhteiskuntatieteisiin ja humanistisiin tieteisiin; panee merkille, että yhteiskuntatieteet ja humanistiset tieteet ovat aliedustettuja nykyisessä puiteohjelmassa; kehottaa komissiota vahvistamaan yhteiskuntatieteilijöiden ja humanistisen tieteiden tutkijoiden mahdollisuuksia osallistua puiteohjelman tieteidenvälisiin hankkeisiin ja kohdentamaan riittävästi rahoitusta yhteiskuntatieteellisiin ja humanistisiin aiheisiin;

32.  korostaa tutkimuksen ja innovoinnin tasapainoa Horisontti 2020 -ohjelmassa ja vaatii samaa tarkastelutapaa uuteen puiteohjelmaan; suhtautuu myönteisesti Euroopan innovaationeuvoston luomiseen(25) mutta korostaa, että se ei saisi johtaa uudelleen tutkimuksen erottamiseen innovoinnista eikä rahoituksen hajanaisuuden lisääntymiseen; korostaa, että Horisontti 2020 -ohjelmassa ei keskitytä tarpeeksi ”kuolemanlaaksoon”, joka muodostaa suurimman esteen prototyyppien siirtämiselle tuotantoon;

33.  kehottaa komissiota selkeyttämään Euroopan innovaationeuvoston tavoitteita, välineitä ja toimintaa ja korostaa, että Euroopan innovaationeuvoston pilottitulokset on arvioitava; kehottaa komissiota ehdottamaan tasapainoista välineiden yhdistelmää Euroopan innovaationeuvoston vastuualueeksi; korostaa, että Euroopan innovaationeuvosto ei saisi missään tapauksessa korvata pilaria 2 ja että pilari 2 ei saisi muuttua erilliseksi tukivälineeksi vaan sen olisi jatkossakin keskityttävä tutkimusyhteistyöhön; korostaa, että pk-yrityksiä koskeva väline ja nopeutetun innovoinnin väline on säilytettävä ja niitä on vahvistettava; kehottaa komissiota luomaan mekanismeja, joilla sisällytetään pk-yritykset yhdeksännen puiteohjelman laajempiin tieteidenvälisiin hankkeisiin, jotta voidaan hyödyntää niiden kaikkia mahdollisuuksia; kehottaa komissiota säilyttämään osaamis- ja innovaatioyhteisöt nykyisessä Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin rakenteessa korostaen avoimuuden ja sidosryhmien laajan osallistumisen merkitystä ja analysoimaan, miten osaamis- ja innovaatioyhteisöt sekä Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti voivat toimia vuorovaikutuksessa Euroopan innovaationeuvoston kanssa; pyytää komissiota laatimaan kehyksen yksityisille riskipääomainvestoinneille yhteistyössä Euroopan innovaationeuvoston kanssa, jotta voidaan rohkaista riskipääomainvestointeja Euroopassa;

34.  suhtautuu myönteisesti aloitteisiin, joilla tuodaan yksityinen ja julkinen sektori yhteen vauhdittamaan tutkimusta ja innovointia; korostaa, että EU:n on otettava vahvempi johtoasema julkisen tutkimuksen tarpeiden asettamisessa etusijalle ja Horisontti 2020 ‑ohjelman investointien julkisen tuoton osalta on varmistettava riittävää avoimuus, jäljitettävyys ja oikeudenmukainen taso, kun on kyse lopputuotteiden kohtuuhintaisuudesta, saatavuudesta ja soveltuvuudesta erityisesti joillakin herkillä aloilla, kuten terveydenhuollossa, ja samalla on turvattava yleinen etu ja oikeudenmukainen yhteiskunnallinen vaikutus; kehottaa komissiota tarkastelemaan edelleen mekanismeja erityisesti kaikkien puiteohjelman avustuksilla rahoitettujen hankkeiden pitkän aikavälin hyödyntämiseksi siten, että yhdistetään julkisen tuoton oikeudenmukainen taso ja kannustimet teollisuuden osallistumiseen;

35.  suhtautuu myönteisesti siihen, että vapaa pääsy on nyt Horisontti 2020 -ohjelman yleinen periaate; korostaa, että Horisontti 2020 -hankkeisiin liittyvien julkaisujen huomattava määrä joulukuuhun 2016 asti(26) osoittaa, että tietojen ja tietämyksen jakamisen tehostamista koskevia uusia toimintamalleja tarvitaan, jotta voidaan asettaa saataville mahdollisimman paljon tutkimustuloksia ja tieteellistä tietoa; kehottaa komissiota tarkistamaan joustokriteeriä, joka voisi muodostua esteeksi tälle tavoitteelle, ja lisäämään tietämystä ja tehostamaan kehittämistä;

36.  suhtautuu myönteisesti avointa tutkimustietoa koskevaan pilottihankkeeseen ensimmäisenä vaiheena avoimen tieteen pilvipalvelujen toteuttamisessa; pitää tärkeänä sähköisten infrastruktuurien ja supertietokoneiden merkitystä ja mahdollisuuksia ja pitää välttämättömänä julkisen ja yksityisen sektorin sidosryhmien ja kansalaisyhteiskunnan osallistumista ja kansantajuisen tieteen merkitystä sen varmistamisessa, että yhteiskunnalla on aktiivisempi asema ongelmien määrittämisessä ja käsittelyssä sekä ratkaisun aikaansaamisessa yhdessä; kehottaa komissiota ja julkista ja yksityistä tutkimusyhteisöä tutkimaan uusia malleja, joilla yksityiset pilvipalvelu- ja verkostoitumisresurssit ja julkiset sähköiset infrastruktuurit voidaan yhdistää, ja kansalaislähtöisten ohjelmien käynnistämistä tieteessä ja innovoinnissa;

37.  on tyytyväinen komission vastikään käyttöön ottamiin innovaatiokeskuksiin, joilla vahvistetaan edelleen Euroopan innovaatioympäristöä tukemalla yrityksiä, erityisesti pk-yrityksiä, liiketoimintamallien ja tuotantoprosessien kehittämisessä;

38.  kannustaa kansallisia yhteyspisteitä osallistumaan enemmän sellaisten hankkeiden edistämiseen, joille on myönnetty huippuosaamismerkki, ja avustamaan muiden julkisten tai yksityisten joko kansallisten tai kansainvälisten rahoituslähteiden etsimisessä kyseisiä hankkeita varten vahvistamalla tämän alan yhteistyötä kansallisten yhteyspisteiden verkostossa;

Yhdeksättä puiteohjelmaa koskevat suositukset

39.  katsoo, että EU:lla on mahdollisuudet tulla maailman johtavaksi maailmanlaajuiseksi tutkimus- ja tiedekeskukseksi; katsoo lisäksi, että kasvun, työpaikkojen ja innovoinnin edistämiseksi tätä varten yhdeksännestä puiteohjelmasta on tultava EU:n ensisijainen painopiste;

40.  suhtautuu myönteisesti Horisontti 2020 -ohjelman menestykseen ja vipukertoimeen 1:11; kehottaa komissiota lisäämään yhdeksännen puiteohjelman määrärahoja 120 miljardiin euroon; katsoo, että määrärahojen lisäämisen lisäksi tarvitaan kehystä, joka sisältää innovoinnin, ja kehottaa siksi komissiota selkeyttämään innovaation käsitettä ja sen eri tyyppejä;

41.  panee merkille, että EU:lla on vastassaan monia huomattavia ja muuttuvia haasteita, ja kehottaa komissiota yhdessä Euroopan parlamentin kanssa tarjoamaan pilarissa 3 tasapainoisen ja joustavan kokoelman välineitä, joilla vastataan esiin tulevien ongelmien muuttuvaan luonteeseen; korostaa, että pilarin 3 erityisiä haasteita varten on tarjottava riittävät määrärahat ja kyseisten haasteiden relevanssia on tarkistettava säännöllisesti;

42.  kehottaa komissiota säilyttämään tasapainon perustutkimuksen ja innovoinnin välillä yhdeksännessä puiteohjelmassa; huomauttaa, että tutkimusyhteistyötä on lujitettava; korostaa, että on tärkeää ottaa pk-yritykset paremmin mukaan yhteistyöhankkeisiin ja innovointiin;

43.  kannustaa komissiota tehostamaan synergioita yhdeksännen puiteohjelman ja muiden tutkimukseen ja innovointiin tarkoitettujen EU:n rahastojen välillä ja laatimaan näitä rahastoja varten yhdenmukaistettuja välineitä ja yhtenäisiä sääntöjä sekä unionin että kansallisella tasolla ja tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa; kehottaa komissiota ottamaan edelleenkin huomioon tulevissa puiteohjelmissa standardoinnin tärkeän aseman innovoinnissa;

44.  huomauttaa, että yhdeksännessä puiteohjelmassa olisi puututtava Horisontti 2020 ‑ohjelmassa havaittuun liian suuresta ehdotusten määrästä johtuvaan ja matalia onnistumisasteita koskevaan mahdolliseen ongelmaan; kehottaa harkitsemaan kaksivaiheisen arviointimenettelyn uudelleenkäyttöönottoa siten, että ensimmäinen vaihe on yhtenäinen ja toinen vaihe valituille hakijoille omistettu erityinen vaihe; kehottaa komissiota varmistamaan riittävän kattavat arviointiyhteenvedot, joissa esitetään, miten ehdotusta voitaisiin parantaa;

45.  korostaa, että eurooppalaisen lisäarvon on edelleen oltava tutkimuksen puiteohjelman kiistaton ydinosa;

46.  kehottaa komissiota erottamaan seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä puolustusalan tutkimuksen siviilitutkimuksesta tarjoamalla kaksi eri ohjelmaa, joilla on kaksi erillistä talousarviota, jotka eivät vaikuta yhdeksännen puiteohjelman siviilitutkimuksen talousarviotavoitteisiin; kehottaa siksi komissiota esittämään parlamentille mahdolliset tavat, joilla tulevaa puolustusalan tutkimusohjelmaa voidaan rahoittaa perussopimusten mukaisesti, ja erillisen talousarvion, jossa on uusia varoja ja erityissääntöjä; korostaa parlamentaarisen valvonnan merkitystä tässä suhteessa;

47.  katsoo, että tulevien ja kehittyvien teknologioiden ohjelmalla on hyvät tulevaisuutta koskevat mahdollisuudet ja että se on hyvä työkalu innovatiivisten ajatusten ja taitotiedon levittämiseen kansallisesti ja alueellisesti;

48.  korostaa, että Pariisin sopimuksen ja EU:n ilmastotavoitteiden puitteissa on asetettava etusijalle ilmastonmuutoksen tutkimisen ja ilmastotietojen keräämistä koskevan infrastruktuurin rahoitus erityisesti siksi, että Yhdysvallat harkitsee huomattavia talousarvioleikkauksia ympäristötutkimuslaitoksiinsa;

49.  korostaa, että tutkimuksen ja innovoinnin yhdeksännellä puiteohjelmalla olisi lujitettava EU:n yhteiskunnallista kehitystä ja kilpailukykyä luomalla kasvua ja työpaikkoja ja saamalla aikaan uutta tietämystä ja innovaatioita, jotta voidaan puuttua EU:n kohtaamiin ratkaiseviin haasteisiin ja edetä edelleen kestävän eurooppalaisen tutkimusalueen kehittämisessä; suhtautuu tässä suhteessa myönteisesti puiteohjelman nykyiseen pilarirakenteeseen ja kehottaa komissiota säilyttämään tämän rakenteen jatkuvuuden ja ennakoitavuuden vuoksi; pyytää komissiota siksi jatkamaan työtä ohjelman johdonmukaisuuden, yksinkertaistamisen, avoimuuden ja selkeyden puolesta sekä arviointiprosessin parantamiseksi, hajanaisuuden ja päällekkäisyyden vähentämiseksi ja tarpeettomien hallinnollisten rasitusten välttämiseksi;

50.  toteaa, että hallinnolliset tehtävät ja tutkimus kumoavat suurelta osin toinen toisensa; korostaa siksi, että raportointivelvoitteet on pidettävä mahdollisimman pieninä, jotta voidaan välttää innovointia haittaavaa byrokratiaa ja varmistaa yhdeksännen puiteohjelman rahoituksen tehokas käyttö ja taata samalla tutkimuksen riippumattomuus; kannustaa komissiota tehostamaan tätä varten yksinkertaistamistoimiaan;

51.  toteaa, että komissio viittaa yhä useammin tuotokseen perustuvaan tukeen; kehottaa komissiota määrittelemään ”tuotoksen” täsmällisemmin;

52.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita lisäämään synergioita puiteohjelman ja muiden rahastojen välillä ja puuttumaan joidenkin jäsenvaltioiden lähentymisalueilla esiintyviin tutkimuspuutteisiin täydentävyyden periaatteen mukaisesti; pitää valitettavana, että rakenne- ja investointirahastojen varat voivat aiheuttaa kansallisten tutkimus- ja kehittämismenojen vähenemistä alueilla, joilla kyseisiä rahastoja sovelletaan, ja korostaa, että niillä on täydennettävä kansallisia julkisia menoja; kehottaa myös komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että tutkimuksen ja innovoinnin julkista rahoitusta pidetään pikemminkin investointina tulevaisuuteen kuin menona;

53.  toteaa, että rakennerahastoista voidaan tehdä tehokkaita investointeja tutkimukseen ja innovointiin vain, jos jäsenvaltioissa on luotu tälle kunnollinen perusta; kehottaa siksi vahvistamaan rakenneuudistuksia koskevien maakohtaisten suositusten ja tutkimukseen ja innovointiin suunnattavien investointien välistä yhteyttä;

54.  korostaa, että tarvitaan uusia korkeamman huippuosaamisen keskuksia ja alueita ja että eurooppalaisen tutkimusalueen kehittämistä on jatkettava; korostaa tarvetta lisätä puiteohjelman, ERI-rahastojen ja ESIR-rahaston välisiä synergioita tämän tavoitteen saavuttamiseksi; kehottaa toteuttamaan toimia, joilla voidaan aivovuodon estämiseksi poistaa itäisissä ja eteläisissä maissa esiintyviä esteitä, kuten matalampia palkkoja; kehottaa asettamaan etusijalle hankkeen huippuosaamisen johtavien eliittilaitosten huippuosaamisen sijasta;

55.  katsoo, että on otettava käyttöön voimakkaampia kannustimia ERI-rahastoista myönnettävien varojen ohjaamiseksi tutkimukseen ja innovointiin suunnattaviin investointeihin, mikäli ne perustuvat maakohtaisiin suosituksiin tai jos todetaan heikkouksia; toteaa, että tutkimus- ja innovointi-investointeihin tarkoitetut ERI-rahastot asettavat käyttöön 65 miljardia euroa kaudella 2014–2020; ehdottaa siksi, että jäsenvaltioissa käyttöön otettu ERI-suoritusvaraus käytetään siten, että merkittävä osa rakennerahastoilta saaduista varoista investoidaan tutkimukseen ja innovointiin;

56.  pitää myönteisenä huippuosaamismerkin periaatetta ja mahdollisuuksia, koska se muodostaa laatumerkinnän ERI-rahastojen ja Horisontti 2020 -ohjelman välisistä synergioista, mutta toteaa, että jäsenvaltioiden rahoituksen puutteen vuoksi sitä hyödynnetään käytännössä riittämättömästi; uskoo, että hankkeita, joita on esitetty rahoitettavaksi Horisontti 2020 -ohjelmasta ja jotka ovat läpäisseet ankaran valinta- ja hyväksymismenettelyn positiivisin tuloksin mutta joita ei ole voitu rahoittaa budjettirajoitusten vuoksi, olisi rahoitettava ERI-rahastojen varoista, jos niitä on käytettävissä tähän tarkoitukseen; toteaa, että samanlainen mekanismi olisi määriteltävä myös tutkimusyhteistyöhankkeita varten;

57.  kehottaa komissiota tarjoamaan yhdeksännessä puiteohjelmassa nuorille tutkijoille lisätukea, kuten yleiseurooppalaiset verkostoitumistyökalut, ja lujittamaan rahoitusjärjestelmiä uran alkuvaiheessa oleville tutkijoille, joilla on alle kahden vuoden kokemus tohtorin tutkinnon suorittamisen jälkeen;

58.  panee merkille, että Marie Skłodowska-Curie -toimet ovat tutkijoiden piirissä laajasti tunnettu rahoitusmuoto, joka edistää tutkijoiden liikkuvuutta ja nuorten tutkijoiden kehittymistä; katsoo, että jatkuvuuden vuoksi Marie Skłodowska-Curie -toimien rahoittamista olisi suotavaa jatkaa yhdeksännessä puiteohjelmassa;

59.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kannustamaan edelleen tutkimukseen, kehittämiseen ja innovointiin kohdistettavia yksityisiä investointeja, joiden on täydennettävä julkisia investointeja niiden korvaamisen sijasta; muistuttaa, että tutkimukseen ja kehittämiseen osoitettavasta BKT:n kolmen prosentin tavoitteesta kahden kolmasosan olisi tultava yksityiseltä sektorilta(27); arvostaa teollisuuden tähän mennessä toteuttamia toimia ja kehottaa tutkimus- ja kehittämismenojen yleisesti niukkojen resurssien vuoksi yksityistä sektoria osallistumaan enemmän tutkimus- ja kehittämismenoihin sekä avoimeen pääsyyn ja avoimeen tieteeseen; kehottaa komissiota määrittämään suurteollisuuden osallistumisasteen (olipa kyse lainojen tai avustusten avulla tai omalla kustannuksella tapahtuvasta osallistumisesta) riippuen hankkeen eurooppalaisen lisäarvon laajuudesta ja sen mahdollisuudesta toimia liikkeelle panevana voimana pk-yrityksille samalla kun otetaan huomioon kunkin sektorin ominaispiirteet ja tarpeet; pyytää komissiota seuraamaan luontoissuorituksia sen varmistamiseksi, että investoinnit ovat todellisia ja uusia;

60.  kehottaa komissiota parantamaan julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä koskevien sääntöjen avoimuutta ja selkeyttä yhdeksännen puiteohjelman hankkeissa arvioinnista saatavien tulosten ja suositusten perusteella; pyytää komissiota tarkistamaan ja arvioimaan julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien nykyiset välineet;

61.  korostaa, että yritysten osallistumista on tuettava edelleen pk-yrityksiä koskevasta välineestä riippumatta, sillä yrityksillä on monella alalla tarvittavaa asiantuntemusta ja niiden taloudellinen panos on merkittävä;

62.  pitää valitettavana, että Horisontti 2020 -ohjelman keskittymisestä sukupuolten tasa-arvoon on saatu kirjavia tuloksia, koska ainoa saavutettu tavoite on naisten osuus neuvoa-antavissa ryhmissä, kun taas naisten osuus hankkeiden arviointipaneeleissa ja hankekoordinaattoreina ja sukupuoliulottuvuus tutkimus- ja innovointisisällössä ovat edelleen tavoitetasojen alapuolella; korostaa, että osallistumista ja sukupuolinäkökulman huomioon ottamista on parannettava yhdeksännessä puiteohjelmassa ja Horisontti 2020 -asetuksessa asetetut tavoitetasot on saavutettava, ja kehottaa komissiota laatimaan tutkimuksen esteistä tai vaikeuksista, jotka voivat aiheuttaa naisten aliedustusta ohjelmassa; kannustaa jäsenvaltioita luomaan eurooppalaisen tutkimusalueen tavoitteiden mukaisesti sukupuolinäkökulman huomioon ottamista edistävän oikeudellisen ja poliittisen ympäristön ja tarjoamaan kannustimia muutokseen; suhtautuu myönteisesti sukupuolten tasa-arvoa Horisontti 2020 ‑ohjelmassa koskevaan komission oppaaseen(28); muistuttaa, että tämän oppaan mukaan sukupuolijakauman tasapainottaminen on yksi arviointiperusteista ja sen perusteella etusijalle asetetaan kynnysarvon ylittäneet samat pisteet saaneet ehdotukset;

63.  panee merkille, että seuraavassa puiteohjelmassa on otettava huomioon Yhdistyneen kuningaskunnan ero EU:sta ja sen vaikutukset; panee merkille, että tutkimus ja innovointi hyötyvät selkeistä ja vakaista pitkäaikaisista puitteista ja että Yhdistyneellä kuningaskunnalla on johtava asema tieteen alalla; ilmaisee toiveen, että Yhdistyneen kuningaskunnan ja EU:n väliset verkostot voidaan säilyttää ja yhteistyötä jatkaa tutkimuksen alalla ja että tietyin edellytyksin vakaita ja tyydyttäviä ratkaisuja voidaan löytää nopeasti, jotta varmistetaan että EU ei menetä Horisontti 2020 -ohjelmasta ja yhdeksännestä puiteohjelmasta saatuja tieteellisiä tuloksia;

o
o   o

64.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 104. (2) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 948. (3) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 81. (4) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 965. (5) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 174. (6) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 892. (7) EUVL L 169, 7.6.2014, s. 54–178. (8) EUVL L 177, 17.6.2014, s. 9. (9) EUVL L 192, 1.7.2014, s. 1. (10) EUVL L 169, 7.6.2014, s. 1–53. (11) http://ec.europa.eu/research/evaluations/pdf/hlg_issue_papers.pdf (12) EUVL C 34, 2.2.2017, s. 24. (13) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0052. (14) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0075. (15) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0311. (16) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0320. (17) Euroopan parlamentin tutkimuspalvelun helmikuussa 2017 julkaisema tutkimus ”Horizon 2020, the EU framework programme for research and innovation – European Implementation Assessment”. (18) Siinä on saatu yli 130 000 ehdotusta, allekirjoitettu 9 000 avustusta, osallistujia on ollut 50 000 ja EU:n rahoitusta on annettu 15,9 miljardia euroa. (19) Tutkimukseen ja kehittämiseen osoitettavasta BKT:n kolmesta prosentista kahden kolmasosan olisi tultava teollisuudelta. Katso Eurostat private R&D expenditure: http://ec.europa.eu/eurostat/tgm/table.do?tab=table&init=1&language=en&pcode=tsc00031&plugin=1 (20) http://ec.europa.eu/invest-in-research/pdf/download_en/barcelona_european_council.pdf (21) Seitsemän yhteisen teknologia-aloitteen osuus on yhteensä yli seitsemän miljardia euroa Horisontti 2020 ‑määrärahoista eli noin kymmenen prosenttia koko Horisontti 2020 -ohjelman talousarviosta ja yli 13 prosenttia Horisontti 2020 -ohjelman tarjouspyyntöihin tosiasiallisesti saatavilla olevasta rahoituksesta (noin kahdeksan miljardia euroa vuodessa seitsemän vuoden ajan). (22) Katso 29. toukokuuta 2015 annetut neuvoston päätelmät. (23) Euroopan parlamentin tutkimuspalvelun helmikuussa 2017 julkaisema tutkimus ”Horizon 2020, the EU framework programme for research and innovation – European Implementation Assessment”. (24) Suuri tutkimusinfrastruktuuri sopii EAKR:n soveltamisalaan ja tavoitteisiin, mutta kansallisesti osoitettuja EAKR:n varoja ei voida käyttää sen yhteisrahoitukseen. Uusiin tutkimusinfrastruktuureihin liittyvät rakennuskustannukset ovat tukikelpoisia EAKR:n nojalla, mutta toiminta- ja henkilöstökustannukset eivät ole. (25) Komission tiedonanto ”Euroopan seuraavat kärkiyritykset: start-up- ja scale-up-yrityksiä koskeva aloite” (COM(2016)0733). (26) OpenAIRE-raportti: Horisontti 2020 -ohjelmassa 2 017 yhteensä 10 684 hankkeesta (19 prosenttia) on päättynyt ja 8 667 on käynnissä. OpenAIRE on määrittänyt 6 133 julkaisua, jotka liittyvät Horisontti 2020 ‑ohjelman 1 375 hankkeeseen. (27) Katso 29. toukokuuta 2015 annetut neuvoston päätelmät. (28) Katso Horizon 2020 Programme Guidance on Gender Equality in Horizon 2020.http://eige.europa.eu/sites/default/files/h2020-hi-guide-gender_en.pdf