Euroopan parlamentin päätös 14. kesäkuuta 2017 Rolandas Paksasin koskemattomuuden pidättämistä koskevasta pyynnöstä (2016/2070(IMM))
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon Rolandas Paksasin koskemattomuuden pidättämistä koskevan, Liettuan tasavallan valtakunnansyyttäjän 31. maaliskuuta 2016 välittämän pyynnön, josta ilmoitettiin täysistunnossa 13. huhtikuuta 2016,
– on keskustellut Liettuan valtakunnansyyttäjän sekä valtakunnansyyttäjänviraston järjestäytyneen rikollisuuden ja korruption tutkintaosaston pääsyyttäjän kanssa,
– ottaa huomioon Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyssä pöytäkirjassa N:o 7 olevan 9 artiklan sekä Euroopan parlamentin jäsenten valitsemisesta yleisillä välittömillä vaaleilla 20. syyskuuta 1976 annetun säädöksen 6 artiklan 2 kohdan,
– ottaa huomioon Euroopan unionin tuomioistuimen 12. toukokuuta 1964, 10. heinäkuuta 1986, 15. ja 21. lokakuuta 2008, 19. maaliskuuta 2010, 6. syyskuuta 2011 ja 17. tammikuuta 2013 antamat tuomiot(1),
– ottaa huomioon Liettuan perustuslain 62 pykälän,
– ottaa huomioon Liettuan tasavallasta valittujen Euroopan parlamentin jäsenten oikeusaseman ja työehdot vahvistavan Liettuan tasavallan lain 4 pykälän,
– ottaa huomioon Liettuan parlamentin työjärjestyksen 22 artiklan,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 5 artiklan 2 kohdan, 6 artiklan 1 kohdan ja 9 artiklan,
– ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan mietinnön (A8-0219/2017),
A. ottaa huomioon, että Liettuan tasavallan valtakunnansyyttäjä on pyytänyt Euroopan parlamentin jäsenen Rolandas Paksasin koskemattomuuden pidättämistä rikostutkinnan vuoksi;
B. toteaa, että valtakunnansyyttäjän pyyntö koskee epäilyjä siitä, että Rolandas Paksas on suostunut vastaanottamaan lahjuksen 31. elokuuta 2015 vaikuttaakseen viranomaisiin ja valtion virkamiehiin heidän tehtäviensä hoidossa, mikä on Liettuan rikoslain mukaan rikos;
C. toteaa, että pöytäkirjassa N:o 7 olevassa 9 artiklassa määrätään, että Euroopan parlamentin istuntojen ajan sen jäsenillä on oman valtionsa alueella kansanedustajille myönnetty koskemattomuus;
D. toteaa, että Liettuan tasavallan perustuslain 62 pykälän mukaan maan parlamentin Seimasin jäsentä ei voida ilman Seimasin suostumusta asettaa syytteeseen eikä häntä voida pidättää eikä hänen henkilökohtaista vapauttaan rajoittaa;
E. toteaa, että Liettuan tasavallasta valittujen Euroopan parlamentin jäsenten oikeusaseman ja työehdot vahvistavan Liettuan tasavallan lain 4 pykälässä määrätään, että ellei EU:n oikeudesta muuta johdu, Euroopan parlamentin jäsenillä on Liettuan tasavallan alueella sama syytesuoja kuin Seimasin jäsenillä;
F. toteaa, että Seimasin työjärjestyksen 22 artiklan mukaan Seimasin jäsentä ei voida saattaa rikosoikeudelliseen vastuuseen tai pidättää eikä hänen henkilökohtaista vapauttaan voida muutenkaan rajoittaa ilman Seimasin suostumusta, ellei häntä tavata itse teosta, jolloin valtakunnansyyttäjän on ilmoitettava tästä Seimasille välittömästi;
G. toteaa, että Euroopan parlamentin työjärjestyksen 5 artiklan 2 kohdan mukaan parlamentaarinen koskemattomuus ei ole jäsenen henkilökohtainen erioikeus, vaan tae koko parlamentin ja sen jäsenten riippumattomuudesta;
H. toteaa, että parlamentaarisen koskemattomuuden tarkoituksena on suojella Euroopan parlamenttia ja sen jäseniä oikeusmenettelyiltä, jotka liittyvät toimintaan, jota harjoitetaan hoidettaessa parlamentin jäsenten tehtäviä ja jota ei voida erottaa kyseisistä tehtävistä;
I. toteaa, että kun tällainen menettely ei koske jäsenen tehtävien hoitamista, koskemattomuus on pidätettävä, paitsi jos ilmenee, että oikeusmenettelyn tarkoituksena voi olla vahingoittaa jäsenen poliittista toimintaa ja siten parlamentin riippumattomuutta (fumus persecutionis -olettamus);
J. toteaa, että asiassa saatujen laajojen ja yksityiskohtaisten tietojen perusteella ei ole syytä epäillä, että Rolandas Paksasia koskevien menettelyjen perusteena olisi aikomus vahingoittaa hänen poliittista toimintaansa Euroopan parlamentin jäsenenä;
K. toteaa, että Euroopan parlamentin tehtävä ei ole ottaa kantaa jäsenen syyllisyyteen tai syyttömyyteen eikä siihen, oikeuttavatko teot, joihin jäsenen väitetään syyllistyneen, syytteeseen asettamisen, eikä myöskään ilmaista kantaansa kansallisen oikeus- ja tuomioistuinjärjestelmän ansioihin;
1. päättää pidättää Rolandas Paksasin koskemattomuuden;
2. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen sekä asiasta vastaavan valiokunnan mietinnön viipymättä Liettuan tasavallan toimivaltaiselle viranomaiselle ja Rolandas Paksasille.
Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 12.5.1964, Wagner v. Fohrmann ja Krier, 101/63, ECLI:EU:C:1964:28, yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 10.7.1986, Wybot v. Faure ym., 149/85, ECLI:EU:C:1986:310, yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomio 15.10.2008, Mote v. parlamentti, T-345/05, ECLI:EU:T:2008:440, yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 21.10.2008, Marra v. De Gregorio ja Clemente, C-200/07 ja C-201/07, ECLI:EU:C:2008:579, unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 19.3.2010, Gollnisch v. parlamentti, T-42/06, ECLI:EU:T:2010:102, unionin tuomioistuimen tuomio 6.9.2011, Patriciello, C-163/10, ECLI:EU:C:2011:543, unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 17.1.2013, Gollnisch v. parlamentti, T-346/11 ja T-347/11, ECLI:EU:T:2013:23.