Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon eurooppalaisesta standardoinnista, neuvoston direktiivien 89/686/ETY ja 93/15/ETY sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 94/9/EY, 94/25/EY, 95/16/EY, 97/23/EY, 98/34/EY, 2004/22/EY, 2007/23/EY, 2009/23/EY ja 2009/105/EY muuttamisesta ja neuvoston päätöksen 87/95/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1673/2006/EY kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1025/2012,

–  ottaa huomioon toimenpiteistä yhteisen korkeatasoisen verkko- ja tietojärjestelmien turvallisuuden varmistamiseksi koko unionissa 6. heinäkuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/1148 (verkko- ja tietoturvadirektiivi),

–  ottaa huomioon 1. kesäkuuta 2016 annetun komission kertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle asetuksen (EU) N:o 1025/2012 täytäntöönpanosta vuosina 2013–2015 (COM(2016)0212),

–  ottaa huomioon 1. kesäkuuta 2016 päivätyn komission yksiköiden valmisteluasiakirjan, jossa analysoidaan asetuksen (EU) N:o 1025/2012 täytäntöönpanoa vuosina 2013–2015 ja tiedotteita (SWD(2016)0126),

–  ottaa huomioon 1. kesäkuuta 2016 annetun komission tiedonannon eurooppalaisista standardeista 2000-luvulle (COM(2016)0358),

–  ottaa huomioon 1. kesäkuuta 2016 päivätyn komission yksiköiden valmisteluasiakirjan, joka koskee Euroopan palvelustandardien potentiaalin hyödyntämistä Euroopan kuluttajien ja yritysten hyödyttämiseksi (SWD(2016)0186),

–  ottaa huomioon 1. kesäkuuta 2016 annetun komission tiedonannon eurooppalaista standardointia koskevasta unionin vuotuisesta työohjelmasta 2017 (COM(2016)0357),

–  ottaa huomioon 1. kesäkuuta 2016 päivätyn komission yksiköiden valmisteluasiakirjan, jossa käsitellään eurooppalaista standardointia koskevassa unionin vuotuisessa työohjelmassa 2016 tarkoitettujen toimien, myös täytäntöönpanosäädösten ja eurooppalaisille standardointijärjestöille lähetettyjen toimeksiantojen, täytäntöönpanoa (SWD(2016)0185),

–  ottaa huomioon 19. huhtikuuta 2016 annetun komission tiedonannon tieto- ja viestintätekniikan standardointiprioriteeteista digitaalisilla sisämarkkinoilla (COM(2016)0176),

–  ottaa huomioon 28. lokakuuta 2015 annetussa komission tiedonannossa ”Sisämarkkinoiden päivitys: enemmän mahdollisuuksia kansalaisille ja yrityksille” (COM(2015)0550) tarkoitetun sisämarkkinastrategiaan kuuluvan standardointia koskevan yhteisen aloitteen,

–  ottaa huomioon 21. lokakuuta 2010 antamansa päätöslauselman eurooppalaisen standardoinnin tulevaisuudesta(1),

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon eurooppalaisista standardeista 2000-luvulle,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon eurooppalaisesta standardoinnista 2016,

–  ottaa huomioon avoimen lähdekoodin ohjelmistoja koskevan komission strategian vuosiksi 2014–2017(2),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan mietinnön sekä teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan ja liikenne- ja matkailuvaliokunnan lausunnot (A8‑0213/2017),

A.  toteaa, että eurooppalainen standardointijärjestelmä on keskeinen väline sisämarkkinoiden toteuttamisessa; toteaa, että eurooppalaista standardointia koskevan yhteisen näkemyksen luomiseen tähtäävä komission toiminta on suoraa seurausta Junckerin komission kymmenestä painopisteestä ja erityisesti painopisteistä, jotka koskevat yhdennettyjä digitaalisia sisämarkkinoita ja sisämarkkinastrategiaa;

B.  ottaa huomioon, että luottamukseen ja sääntöjen asianmukaiseen noudattamiseen perustuva avoin, osallistava, helposti seurattavissa oleva ja ensisijaisesti markkinavetoinen eurooppalainen standardointijärjestelmä on avainasemassa pyrittäessä vastaamaan myönteisellä tavalla unionin teollisuus-, talous-, sosiaali- ja ympäristöpolitiikan ja -lainsäädännön kasvavaan tarpeeseen vahvistaa standardit, joilla voidaan edistää tuoteturvallisuutta, innovointia, yhteentoimivuutta, kestävyyttä ja vammaisten esteettömiä käyttömahdollisuuksia sekä parantaa kansalaisten, kuluttajien ja työntekijöiden elämänlaatua;

C.  toteaa, että tehokkaan eurooppalaisen standardointijärjestelmän olisi perustuttava tiiviiseen kumppanuuteen ja yhteistyöhön, johon osallistuvat teollisuus, viranomaiset, standardointielimet ja muut osapuolet, joita asia koskee, kuten asetuksen (EU) N:o 1025/2012 liitteessä III tarkoitetut organisaatiot;

D.  toteaa, että eurooppalaisia standardeja on kehitettävä avoimella ja osallistavalla ja helposti seurattavalla olevalla järjestelmällä, joka perustuu kaikkien sidosryhmien yhteisymmärrykseen ja jossa määritellään strategiset tekniset vaatimukset ja laatuvaatimukset, joita on sovellettava nykyisissä tai tulevissa tuotteissa, tuotantoprosesseissa, palveluissa tai menetelmissä;

E.  toteaa, että komission tiedonannossa tieto- ja viestintätekniikan standardointiprioriteeteista digitaalisilla sisämarkkinoilla pannaan merkille avointen standardien arvo mutta siinä ei määritellä avointa standardia; toteaa, että avoimet standardit ovat osoittautuneet tärkeiksi luotaessa ja kehitettäessä internetiä ja internetpalveluita, jotka puolestaan ovat edistäneet innovoinnin, yhteiskunnan ja talouden tulevaisuudennäkymiä;

F.  ottaa huomioon, että avoimen lähdekoodin ohjelmistojen ja laitteistojen lisenssiratkaisuilla on tarkoitus ja niillä voidaan auttaa eurooppalaisia yrityksiä ja hallintoja varmistamaan digitaalisten hyödykkeiden ja palvelujen paremman saatavuuden;

G.  toteaa, että nykyaikainen ja joustava eurooppalainen standardointijärjestelmä on hyödyllinen osa unionin kunnianhimoista ja uudistettua teollisuuspolitiikkaa ja hyödyllinen sisämarkkinoiden toiminnan kannalta; ottaa huomioon, että standardien avulla voidaan tehostaa unionin kilpailukykyä maailmanlaajuisesti, kasvua, reilua kilpailua ja innovointia, edistää laatua, tukea yrityksiä ja etenkin pk-yritysten suorituskykyä sekä edistää kuluttajansuojaa, työntekijöiden suojelua ja ympäristönsuojelua;

H.  ottaa huomioon, että Euroopassa on rinnakkain kaksi erilaista standardien kehittämisen järjestelmää – Euroopan standardointikomitean (CEN) ja Euroopan sähköteknisen standardointijärjestön (Cenelec) järjestelmä, joka perustuu kansallisen delegoinnin periaatteeseen, sekä toinen, eurooppalaisen telealan standardoimisjärjestön (ETSI) kehittämä järjestelmä, joka perustuu sidosryhmien maksulliseen jäsenyyteen; katsoo, että standardien kehittämisen järjestelmiä on syytä arvioida asetuksen (EU) N:o 1025/2012 nojalla nykyisten haasteiden ja hyvien käytänteiden määrittämiseksi;

I.  toteaa, että asetus (EU) N:o 1025/2012 on parantanut standardointiprosessia, sillä yhteiskunnan sidosryhmät ja pk-yritykset on nyt ensimmäistä kertaa otettu mukaan eurooppalaisen standardointijärjestelmän oikeusperustaan;

J.  toteaa, että tieto- ja viestintätekniikan standardeja kehitetään pääasiassa maailmanlaajuisella tasolla ja ne mahdollistavat yhteentoimivien ratkaisujen kehittämisen täydentäville tuotteille ja yksittäisen tuotteen eri osille, mikä on erittäin tärkeää esineiden internetin kehittämiseksi; katsoo, että standardien hajanaisuus ja omistusoikeudella suojatut tai osittain suljetut ratkaisut haittaavat esineiden internetin kasvua ja käyttöönottoa ja että siksi tieto- ja viestintätekniikan standardointiin on kehitettävä strateginen lähestymistapa, jotta voidaan vastata onnistuneesti tulevan vuosikymmenen tarpeisiin ja jotta unioni säilyttää johtoasemansa maailmanlaajuisessa standardointijärjestelmässä;

K.  toteaa, että asiakirjojen ja tietojen julkaisemisella täytetään valtioiden velvollisuudet ja saavutetaan avoimuustavoitteet, joihin kuuluvat myös hallitusten toiminnan vastuuvelvollisuus, uusittavuus, kestävyys ja luotettavuus; katsoo, että asiakirjojen tai tietojen julkaisemisessa on käytettävä avoimia ja standardoituja muotoja, jotta voidaan välttää ”lukkotilanteita”, joissa ohjelmistotuote tai toimittaja ei ole enää kaupallisesti saatavilla, ja jotta riippumattomat tahot voivat käyttää kyseisiä muotoja erilaisissa kehitys- ja liiketoimintamalleissa, mukaan lukien avoin lähdekoodi, valtiollisten ja hallinnollisten menettelyjen jatkuvuuden varmistamiseksi;

L.  ottaa huomioon, että liikenneala on ollut ensimmäisten joukossa kehittämässä ja ottamassa käyttöön standardeja, joita tarvitaan yhtenäisen liikennealueen luomisessa;

Yleiset näkökohdat

1.  pitää myönteisenä komission kattavaa standardointipakettia, jolla pyritään yhdessä tieto- ja viestintätekniikan standardeja koskevan tiedonannon ja standardointia koskevan yhteisen aloitteen kanssa luomaan johdonmukainen ja yksinkertainen eurooppalainen standardointipolitiikka, jotta voidaan säilyttää sen lukuisat toimivat elementit, korjata sen puutteet ja löytää sopiva tasapaino unionin tason, kansallisen ja kansainvälisen näkökulman välillä; korostaa, että eurooppalaisen standardointijärjestelmän mahdollisessa tulevassa tarkistamisessa olisi otettava lähtökohdaksi nykyisen järjestelmän vahvuudet, jotka muodostavat vankan perustan parannuksille, ja pidättäydyttävä radikaaleista muutoksista, jotka vesittäisivät järjestelmän keskeiset arvot;

2.  ottaa huomioon eurooppalaisen standardointijärjestelmän erityisyyden ja merkityksen kaikille sidosryhmille, teollisuus, pk-yritykset, kuluttajat ja työntekijät mukaan luettuina, ja kehottaa komissiota varmistamaan, että eurooppalainen järjestelmä säilyy ja että sillä on riittävästi resursseja, jotta voidaan saavuttaa asetuksessa (EU) N:o 1025/2012 asetetut tavoitteet ja siten edistää muun muassa yhteenliitettävyyttä, oikeusvarmuutta ja asianmukaisten suojatoimien toteuttamista yritysten, kuluttajien ja tietotekniikan vapaan liikkuvuuden kannalta; kehottaa komissiota varmistamaan Euroopan standardointijärjestelmälle kestävät määrärahat monivuotisen rahoituskehyksen tarkistuksen yhteydessä;

3.  on tyytyväinen standardointia koskevaan yhteiseen aloitteeseen kuuluvaan pyöreän pöydän keskusteluun (SMARRT), joka koskee standardien soveltuvuutta markkinoiden tarpeiseen ja jolla mahdollistetaan komission ja teollisuuden välinen vuoropuhelu siten, että sidosryhmät saavat standardeja käsittelevän komitean esityslistan kohdat tietoonsa täysin avoimesti;

4.  toteaa, että standardit ovat vapaaehtoinen ja markkinavetoinen väline, jolla huolehditaan teknisistä vaatimuksista ja ohjauksesta ja joita käyttämällä voidaan helpottaa sitä, että hyödykkeet ja palvelut ovat unionin lainsäädännön mukaisia; tukee unionin toimintapolitiikkaa kehitettäessä standardeja vastuullisesti, avoimesti ja osallistavasti; korostaa kuitenkin, että standardien ei voida katsoa olevan unionin lainsäädäntöä, sillä kuluttajansuojan, terveyden suojelun, turvallisuuden, ympäristön ja tietosuojan tasoa sekä sosiaalisen osallisuuden tasoa koskevan lainsäädännön ja toimintapolitiikan vahvistaa lainsäätäjä;

5.  panee merkille avointen standardoitujen muotojen merkityksen valtioiden, hallinnon ja unionin toimielinten avoimuusvelvoitteille; pyytää, että jäsenvaltiot pyrkisivät soveltamaan digitaaliseen hallintoon yhteisiä standardeja keskittyen erityisesti lainkäyttöelimiin ja paikallisviranomaisiin; painottaa, että avoimet standardit ovat olennaisen tärkeitä kehitettäessä edelleen hallinnon avoimia tietoja ja älykkäitä kaupunkeja koskevia toimintamalleja ja että siksi asiakirjat ja tiedot on julkistettava avoimissa ja standardoiduissa muodoissa, jotka on helppo toteuttaa, jotta voidaan helpottaa tietojen uudelleenkäyttöä; korostaa julkisten hankintojen ja avointen standardiratkaisujen merkitystä, jotta ei ole välttämätöntä sitoutua yhteen ainoaan myyjään;

6.  uskoo vakaasti, että avoimella datalla on edelleen keskeinen merkitys erityisesti liikenteen alalla, jotta digitaalisista sisämarkkinoista saadaan kaikki hyödyt, ja mainitsee yhtenä esimerkkinä multimodaaliliikenteen edistämisen ja kehittämisen; korostaa siksi, että oikeusvarmuutta on parannettava erityisesti omistajuuden ja vastuun osalta; kehottaa komissiota näin ollen julkaisemaan viipymättä etenemissuunnitelman julkisesti rahoitettujen liikennetietojen ja ohjelmointiliittymien yhdenmukaistamiseen tarkoitettujen standardien kehittämiseksi, jotta voidaan edistää dataintensiivisiä innovaatioita ja uusien liikennepalvelujen tarjoamista;

7.  korostaa, ettei testauslaitosten nykyisellä akkreditointijärjestelmällä kyetä aina takaamaan, markkinoilla olevat tuotteet ja palvelut, joissa noudatetaan vapaaehtoisesti eurooppalaisia standardeja, ovat kyseisten standardien mukaisia; pitää valitettavana, että standardointia koskevassa yhteisessä aloitteessa ja eurooppalaista standardointia koskevassa unionin vuotuisessa työohjelmassa ei kiinnitetä huomiota testauslaitosten akkreditointiin ja standardeihin, ja kehottaa komissiota ottamaan tämän seikan huomioon ehdottaessaan uusia aloitteita;

8.  katsoo, että avointen standardien on perustuttava standardointiprosessin avoimuuteen ja siihen, että standardeja kehitetään ja ne ovat saatavilla soveltamista ja käyttöä varten asetuksen (EU) N:o 1025/2012 ja WTO:n periaatteiden mukaisesti; panee merkille standardien soveltamisen kannalta olennaisia patentteja (SEP) koskevassa etenemissuunnitemassa esitetyn komission aikomuksen selventää oikeudenmukaisiin, kohtuullisiin ja syrjimättömiin ehtoihin (FRAND) ja standardien soveltamisen kannalta olennaisiin patentteihin liittyviä näkökohtia; kannustaa komissiota tutkimaan yhdessä eurooppalaisten standardointiorganisaatioiden ja avoimen lähdekoodin yhteisöjen kanssa sopivia yhteistyömuotoja;

9.  painottaa, että eurooppalaisen standardointijärjestelmän on edistettävä eurooppalaista innovointia, parannettava unionin kilpailukykyä, vahvistettava sen asemaa kansainvälisessä kaupassa ja hyödytettävä kansalaisten hyvinvointia; pitää tärkeänä, että Eurooppa säilyttää keskeisen roolinsa kansainvälisessä standardointijärjestelmässä, ja korostaa, että on tärkeää edistää eurooppalaisten standardien merkitystä maailmanlaajuisesti käytäessä sopimusneuvotteluja kolmansien maiden kanssa; painottaa, että eurooppalainen standardointijärjestelmä voi hyötyä myös eurooppalaisten standardointiorganisaatioiden kolmansien maiden standardointiorganisaatioiden kanssa tekemistä kumppanuussopimuksista, ja toteaa, että asetuksen (EU) N:o 1025/2012 13 ja 14 artiklassa jo todetaan, että tieto- ja viestintätekniikan alan julkisiin hankintoihin osallistuu monia standardointiorganisaatioita; suosittelee, että eurooppalaiset standardointiorganisaatiot harkitsevat tiiviimpää yhteistyötä kolmansien maiden kansallisten standardointielinten, myös kumppanistandardointielinten kanssa, kun on mahdollisuuksia tiiviiseen yhteensovittamiseen; kannustaa komissiota, jäsenvaltioita ja eurooppalaisia standardointiorganisaatioita pyrkimään edelleen maailmanlaajuisten standardien luomiseen ja kiinnittämään samalla huomiota standardien alueelliseen kontekstiin ja merkitykseen osallistuessaan standardointityöhön;

10.  korostaa, että kansainvälinen yhteistyö standardoinnissa edistää avoimuutta, tehokkuutta ja johdonmukaisuutta ja luo kilpailulle suotuisan ympäristön teollisuudelle, ja toteaa, että hyvänä esimerkkinä tästä on tieto- ja viestintätekniikan alaa varten kehitetty Yhdistyneiden kansakuntien Euroopan talouskomission ajoneuvoja koskevien määräysten yhdenmukaistamista käsittelevä maailmanfoorumi (WP.29);

11.  tähdentää, että kansainvälisten organisaatioiden hyväksymien standardien kehittäminen ei tavallisesti kuulu asetuksen (EU) N:o 1025/2012 soveltamisalaan, ja suosittelee, että eurooppalaiset standardointiorganisaatiot hyväksyvät kyseiset standardit vasta sen jälkeen, kun ne on hyväksytty sisäisessä hyväksyntäprosessissa, johon kuuluu sidosryhmien, kuten liitteessä III tarkoitettujen organisaatioiden, edustus, etenkin kun on kyse yhdenmukaistetuista standardeista, joilla tuetaan unionin lainsäädännön toimeenpanoa;

12.  katsoo, että eurooppalaisten standardointiorganisaatioiden olisi kaikissa oloissa kehitettävä osallistavia, kestäviä, turvallisia ja laadukkaita standardeja, jotka ovat kaikkien sidosryhmien saatavilla, joiden yhteydessä käsitellään oikeudenmukaisesti kaikkia sidosryhmiä, joiden ympäristövaikutukset on minimoitu ja joissa suojellaan asianmukaisesti henkilötietoja ja yksityisyyttä;

13.  pitää komission ja jäsenvaltioiden yhteistyötä unionin teollisuuden alan kanssa olennaisen tärkeänä pyrittäessä helpottamaan maailmanlaajuisten standardien hyväksymistä, sillä näin lyödään eurooppalainen leima 5G-teknologian määrittelyyn ja käyttöönottoon;

14.  pitää valitettavana, että kansallisten standardien erot esimerkiksi rahti- ja logistiikka‑aloilla ovat edelleen sisämarkkinoiden esteenä, ja kehottaa siksi komissiota ja eurooppalaisia standardointiorganisaatioita kehittämään asianmukaisia standardeja, joilla voidaan aina tarvittaessa yhdenmukaistaa ehtoja kansallisella tasolla, niin että sisämarkkinoiden mahdolliset esteet saadaan poistettua; korostaa tarvetta pyrkiä eri liikennemuotojen asianomaisten standardien yhdenmukaistamiseen;

15.  toteaa myös, että standardointi ehkäisee markkinoiden pirstaloitumista ja lisäksi se voi osaltaan vähentää huomattavasti kaikkien yritysten ja erityisesti pk-yritysten hallintorasitetta ja kuljetuskustannuksia (esimerkiksi sähköisten asiakirjojen avulla) ja helpottaa unionin lainsäädännön asianmukaista täytäntöönpanoa (esimerkiksi digitaalisten ajopiirtureiden ja sähköisten tietullijärjestelmien avulla);

16.  toteaa, että asetuksella (EU) N:o 1025/2012 on parannettu eurooppalaisen standardointijärjestelmän osallistavuutta, jotta pk-yritykset, kuluttajat, työntekijät ja ympäristöjärjestöt voivat osallistua aktiivisesti standardointiprosessiin, ja kehottaa jatkamaan samansuuntaisia toimia, jotta kaikki tahot ovat asianmukaisesti edustettuina ja voivat osallistua standardointijärjestelmään ja siten käyttää hyväkseen standardoinnin avulla saatavia hyötyjä; kehottaa komissiota, eurooppalaisia standardointiorganisaatioita ja kansallisia standardointielimiä määrittämään parhaita tapoja saavuttaakseen tämän tavoitteen ja vastatakseen osallistumisen lisäämistä koskeviin haasteisiin, kuten tiedon puutteeseen;

17.  on tyytyväinen ETSIn toimiin, joilla pyritään tarjoamaan helppo markkinoille pääsy eurooppalaisille pk-yrityksille, ja sen pitkän aikavälin strategiaan (2016–2021), jossa käsitellään erityisesti monialaista yhteistyötä;

18.  arvostaa sitä, että standardien saantinopeus on parantunut, ja muistuttaa, että on löydettävä sopiva tasapaino oikea-aikaisen kehittämisen tarpeen ja standardeja koskevan korkealaatuisuusvaatimuksen välillä;

19.  katsoo, että standardointiyhteisöjen parissa tällä hetkellä olemassa olevien parhaiden käytäntöjen lisäksi standardointijärjestelmän avoimuutta ja vastuullisuutta voidaan edistää edelleen lisäämällä yleistä tietoisuutta ehdotetuista standardeista, ottamalla mukaan kaikki keskeiset sidosryhmät asianmukaisesti ja hyvissä ajoin sekä parantamalla standardointipyyntöjen laatua;

20.  kehottaa komissiota lisäksi kiinnittämään huomiota ehdokasvaltioiden pyrkimyksiin yhdenmukaistaa standardejaan unionin standardien kanssa olemassa olevien pullonkaulojen minimoimiseksi ja kehottaa komissiota avustamaan ehdokasvaltioita näissä pyrkimyksissä;

Tieto- ja viestintätekniikan standardit

21.  pitää myönteisenä tieto- ja viestintätekniikan standardointiprioriteetteja koskevaa tiedonantoa, jossa esitetään tieto- ja viestintätekniikan standardointiin sovellettava strateginen lähestymistapa, mutta kehottaa komissiota määrittämään selkeästi kyseisen tiedonannon, tieto- ja viestintätekniikan toimintasuunnitelman, 2000-luvulle soveltuvia standardeja koskevan paketin ja vuotuisen työohjelman yhteneväisyydet;

22.  toteaa, että teknologioiden viimeaikainen lähentyminen sekä yhteiskunnan, yritysten ja julkisten palvelujen digitalisaatio hämärtävät yleisen standardoinnin ja tieto- ja viestintätekniikan standardoinnin perinteistä eroa; katsoo, että eurooppalaisen tieto- ja viestintätekniikan standardoinnin pitäisi olla osa Euroopan digitaalistrategiaa, jotta voidaan saavuttaa mittakaavaetuja ja määrärahasäästöjä, parantaa eurooppalaisten yritysten kilpailukykyä ja innovointia ja parantaa esineiden ja palvelujen monialaista ja rajat ylittävää yhteentoimivuutta määrittämällä entistä nopeammin sekä avoimesti ja kilpailukykyisesti vapaaehtoiset standardit, joita pk-yritysten on helppo noudattaa;

23.  korostaa tarvetta lisätä yhteistyötä tieto- ja viestintätekniikan standardointiyhteisössä, erityisesti eurooppalaisten standardointiorganisaatioiden välillä, ja kehottaa niitä laatimaan yhteisen vuotuisen työohjelman, jossa määritellään yhteisen edun mukaiset monialaiset alueet;

24.  korostaa, että avoimet, vapaaehtoiset, osallistavat ja yhteisymmärrykseen pyrkivät standardointiprosessit ovat olleet tehokkaita innovoinnin, yhteenliitettävyyden ja teknologioiden hyödyntämisen käynnistäjiä, ja muistuttaa, että on myös tärkeää varmistaa asianmukaiset investoinnit huipputeknologiaan ja niitä koskeva asiantuntemus ja kehitystyö sekä tukea pk-yrityksiä;

25.  pyytää, että komissio vaatisi eurooppalaisia standardointiorganisaatioita edistämään osaltaan laadukkaita, yhteentoimivia ja avoimia standardeja hajanaisuuden torjumiseksi ja standardien laajamittaisen hyväksymisen edistämiseksi ja ottamaan huomioon olemassa olevan toimintaympäristön ja erilaiset liiketoimintamallit, joilla tuetaan digitaalisten teknologioiden kehitystä, sillä siten voidaan edistää tieto- ja viestintätekniikan arvoketjujen sosiaalista, taloudellista ja ekologista kestävyyttä ja vahvistaa sitoutuminen yleisen edun mukaiseen yksityisyyden ja tietosuojan varmistamiseen;

26.  painottaa, että tieto- ja viestintätekniikan alan standardointipolitiikka on ehdottomasti sopeutettava markkinoiden ja toimintatapojen muutoksiin, sillä siten voidaan saavuttaa tärkeitä yhteentoimivuutta edellyttäviä unionin tason toiminnan tavoitteita, joita ovat esimerkiksi esteettömyys, turvallisuus, sähköinen liiketoiminta, sähköinen viranomaisasiointi, sähköiset terveyspalvelut ja liikenne; suosittelee, että komissio ja eurooppalaiset standardointiorganisaatiot asettavat etusijalle 5G-alan sekä pilvipalveluiden, esineiden internetin, datan ja tietoverkkoturvallisuuden alan standardit sekä vertikaalisten alojen (esimerkiksi tuettu ja automatisoitu ajaminen ja älykkäät liikennejärjestelmät, älykkäät kaupungit, älykäs energia, kehittynyt valmistus ja älykkäät elinympäristöt) standardit;

27.  painottaa tarvetta luoda avoin ja yhteentoimiva tieto- ja viestintätekniikan toimintaympäristö, joka perustuu tieto- ja viestintätekniikan viiteen painopistestandardiin, ja kannustaa kilpailemaan arvonmuodostuksessa, johon perustuen innovaatiot voivat kukoistaa; katsoo, että

28.  toteaa, että tehokkaat 5G-viestintäverkot ovat riippuvaisia yhteisistä standardeista, joilla varmistetaan yhteentoimivuus ja turvallisuus, mutta muistuttaa, että erittäin suurikapasiteettisen verkon kehittäminen muodostaa pohjan luotettavalle 5G-verkolle;

29.  toteaa, että datavetoisen talouden menestys on riippuvainen laajemmasta tieto- ja viestintätekniikan toimintaympäristöstä, johon kuuluvat myös korkeasti koulutetut asiantuntijat ja pätevät ihmiset, jotta voidaan poistaa digitaalinen kahtiajako ja digitaalinen syrjäytyminen;

30.  kehottaa komissiota kokoamaan tilastoja, jotta digitalisoinnin ja tieto- ja viestintätekniikoiden vaikutusta liikenteeseen ja matkailuun voidaan arvioida paremmin;

31.  on tietoinen tieto- ja viestintätekniikan standardeja käsittelevien foorumien, ryhmien, kokousten ja kanavien määrän kasvusta; kehottaa komissiota järkeistämään standardointia käsittelevien foorumien ja koordinointivälineiden määrää ja ottamaan standardointiorganisaatiot mukaan uusiin aloitteisiin sidosryhmille koituvien ponnistusten päällekkäisyyksien välttämiseksi; kehottaa komissiota koordinoimaan paremmin tieto- ja viestintätekniikan standardeja ja standardoinnin prioriteetteja eri organisaatioiden kesken ja kehottaa sitä tiedottamaan sidosryhmille nopeasti tieto- ja viestintätekniikan standardeja koskevissa käynnissä olevissa aloitteissa saavutetusta vaiheesta;

32.  huomauttaa, että digitalisointi etenee nopeasti ja että se on tärkeä talouden veturi; korostaa vertikaalisten tuotannonalojen tehokkaan digitalisoinnin tärkeyttä pk-yritysten ja ennen kaikkea kuluttajien kannalta niin eurooppalaisella, kansallisella, alueellisella kuin paikallisellakin tasolla ja korostaa tarvetta esittää niiden näkökannat asianmukaisesti kansainvälisessä tieto- ja viestintätekniikan standardoinnissa;

33.  kannattaa komission aikomusta tutkia sellaisia aloitteita kuin esineiden internetin merkintä- ja sertifiointijärjestelmä, koska niillä voidaan edistää luottamusta yksityisyyden suojaan ja esineiden internetin laitteen kattavaan turvallisuuteen laatimalla vertailukelpoisia luokituksia mahdollisista esineiden internetin laitteen tai palvelun toimintaan tai käyttöön liittyvistä riskeistä; katsoo, että näitä olisi kehitettävä tarvittaessa ja silloin, kun esineiden internetin laitteilla voi olla vaikutusta asiaan liittyvään infrastruktuuriin, verkko- ja tietoturvadirektiivissä esitettyjen vaatimusten perusteella ja käyttäen näitä vaatimuksia perustana määriteltäessä turvallisuusvaatimuksia; toteaa, että kaikki tällaiset merkinnät on mukautettava tuleviin teknologian muutoksiin ja niissä on tapauksen mukaan otettava huomioon maailmanlaajuiset standardit;

34.  kehottaa komissiota ottamaan johtoaseman eri alojen ja kielialueiden välisten standardien edistämisessä sekä yksityisyyttä suojelevien, luotettavien ja turvallisten palvelujen edistämisessä;

35.  kannattaa tätä varten sellaisten erityisten ja mitattavissa olevien vähimmäisvaatimusten määrittelyä, joissa otetaan huomioon esineiden internetin laitteiden tai palveluiden pitkäaikainen kestävyys ja luotettavuus sekä alan standardien mukainen laitteistoturvallisuus ja kestävyysstandardit; katsoo, että tällaisen luettelon olisi katettava esimerkiksi päivitysten saataville tarjoamista koskeva sitoumus vähimmäisajaksi hankinnan jälkeen ja valmistajan tai tarjoajan sitoumus siitä, että se tarjoaa tietyn ajan kuluessa päivityksen haavoittuvuuden havaitsemisen ja ilmoittamisen jälkeen; katsoo, että tätä varten komission olisi arvioitava alan itsesääntelyn mahdollisuudet ottaen huomioon nopeuden, jolla standardeja ja teknologioita kehitetään tieto- ja viestintätekniikan alalla, ja erilaiset kehitys- ja liiketoimintamallit, mukaan lukien avoimen lähdekoodin toimintamalli, aloittelevat yritykset ja pk-yritykset;

36.  panee merkille liikennealan tietoverkkoturvallisuutta koskevat huolet ja uhkien erityispiirteet; kehottaa komissiota käsittelemään kyseisiä erityispiirteitä hyväksyessään tietoverkkoturvallisuusstandardeja koskevat suosituksensa, jotka on määrä antaa vuoden 2017 loppuun mennessä, liikennealan tietoverkkoturvallisuutta koskevan kokonaisvaltaisen strategian ensimmäisenä vaiheena;

37.  toteaa, että tieto- ja viestintätekniikan standardointi hyödyttää liikenteeseen ja matkailuun liittyvien palvelujen ja multimodaalisten liikenneratkaisujen kehittämistä; kehottaa komissiota yhteistyössä eurooppalaisten standardointiorganisaatioiden kanssa kiinnittämään enemmän huomiota tähän kehittämiseen pannessaan täytäntöön tieto- ja viestintätekniikan standardointia koskevaa ensisijaista toimintasuunnitelmaansa ja selvittämään erityisesti standardoinnin mahdollisuuksia matkailualan teknisten muutosten ja uusien liiketoimintamallien tukemisessa; kehottaa komissiota ryhtymään pikaisiin toimiin edistääkseen integroitujen älykkäiden lipunmyynti- ja tietopalvelujen ja uusien liikkuvuuskäsitteiden, kuten liikkuvuus palveluna, kehittämistä;

38.  toteaa, että internetin, verkkopankkipalveluiden, sosiaalisten verkostojen ja sähköisten terveyspalvelualoitteiden käytön kasvaessa turvallisuutta ja yksityisyyttä koskevat huolenaiheet lisääntyvät ja että tieto- ja viestintätekniikan standardeissa on otettava huomioon yksityishenkilöiden suojaamisen periaatteet henkilötietojen käsittelyn ja tällaisten tietojen vapaan liikkuvuuden osalta;

39.  kehottaa komissiota sisällyttämään tuotannon digitaalisen integroinnin tieto- ja viestintätekniikan standardointiprioriteetiksi ja haluaa edistää yhteyskäytäntöihin ja tuotantolaitteiden digitaalista integrointia koskeviin tietomuotoihin liittyvien avointen standardien kehitystä koneiden ja laitteiden välisen täydellisen yhteentoimivuuden varmistamiseksi;

40.  panee merkille huolenaiheet, jotka liittyvät tieto- ja viestintätekniikkaan ja SEP‑patentteihin ja toteaa, että vankalla, oikeudenmukaisella ja kohtuullisella teollis- ja tekijänoikeuspolitiikalla voidaan kannustaa investointeja ja innovointia ja helpottaa digitaalisten sisämarkkinoiden toteutumista ja uusien teknologioiden käyttöönottoa, erityisesti 5G-teknologian ja esineiden internetin laitteiden osalta, sillä niissä tukeudutaan voimakkaasti standardointiin; pitää tärkeänä, että säilytetään SEP‑patenteille tasapainoinen standardointikehys ja tehokkaat lisensointikäytännöt, jotka perustuvat FRAND-käytäntöihin, ja puututaan sekä SEP-patenttien käyttöluvan antajien että haltijoiden oikeutettuun huolestumiseen ja varmistetaan, että standardointiprosessin avulla luodaan tasavertaiset toimintaedellytykset, joissa kaikenkokoiset yritykset, myös pk-yritykset, voivat tehdä yhteistyötä kaikkia hyödyttävällä tavalla; kannattaa komission pyrkimyksiä varmistaa, että erityyppisten lisensointiratkaisujen ja liiketoimintamallien avulla saavutetaan digitaalisten osa‑alueiden yhteentoimivuus;

41.  kehottaa komissiota tekemään viipymättä selkoa FRAND-periaatteisiin perustuvan oikeudenmukaisen, tehokkaan ja toteuttamiskelpoisen lisensointimenetelmän keskeisistä elementeistä ottaen huomioon sekä standardeja koskevien oikeuksien haltijoiden että käyttäjien edut, joihin kuuluvat SEP-patentit, investoinneista saatava oikeudenmukainen tuotto sekä kestävässä ja avoimessa standardointiprosessissa kehitettyjen teknologioiden laaja saatavuus; kehottaa komissiota panemaan merkille unionin tuomioistuimen asiassa C-170/13 (Huawei v. ZTE) antaman päätöksen, jossa on saatu aikaan tasapaino SEP-patenttien haltijoiden ja standardien käyttäjien välillä patenttiloukkauksien välttämiseksi ja tehokkaan riitojenratkaisun varmistamiseksi; kehottaa komissiota myös parantamaan patentin laajuutta koskevien tietojen määritelmää ja puuttumaan kysymyksiin, jotka liittyvät pk-yritysten ja suurten yritysten väliseen tiedon asymmetriaan, lisäämään SEP-patentteja koskevien ilmoitusten avoimuutta ja parantamaan kyseisten patenttien tuotteisiin soveltamista koskevien tietojen laatua; katsoo, että kaikkien SEP-patenttien kehittäjille maksettavien korvausten on perustuttava oikeudenmukaisiin, oikeasuhteisiin ja syrjimättömiin ehtoihin ja avoimiin, kohtuullisiin, ennustettaviin ja kestäviin tekijänoikeuspalkkioihin, elleivät kehittäjät päätä asettaa standardia käyttöön ilman taloudellista korvausta; toteaa kuitenkin, että on olemassa erilaisia liiketoimintamalleja, kuten lisensointi ilman tekijänoikeuspalkkiota ja avoimen lähdekoodin ohjelmistojen käyttö, joten lainsäädännössä ja keskusteluissa olisi edelleen otettava huomioon kaikkien mallien käyttö, myös kaikkien markkinasektoreiden ja teollis- ja tekijänoikeuksien haltijoiden oikeuksiin perustuvien mallien käyttö;

42.  toteaa, että on tarpeen luoda näyttöön perustuva lähestymistapa lupamenettelyn seurantaa ja edelleen kehittämistä varten lisäarvoa ja työpaikkoja luovan dynaamisen toimintaympäristön varmistamiseksi;

43.  kehottaa komissiota julkaisemaan puolivuosittain kertomuksen, jossa esitetään todetut tapaukset, joissa on kyse a) SEP-patenttien luvattomasta käytöstä (eli rikkomuksesta), joka on kestänyt vähintään 18 kuukautta, ja b) standardien saatavuutta koskevista kysymyksistä, jotka johtuvat FRAND-sitoumusten järjestelmällisestä noudattamatta jättämisestä;

44.  kehottaa komissiota saattamaan keskustelut tieteen pilvipalvelun tiedostetusta tarpeesta päätökseen ja ryhtymään välittömästi yhdessä jäsenvaltioiden kanssa eurooppalaisia avoimia tieteen pilvipalveluja koskeviin toimiin, joilla olisi integroitava saumattomasti nykyiset verkot, data ja suurtehoiset tietotekniikkajärjestelmät ja sähköistä infrastruktuuria koskevat palvelut tieteen eri aloilla järjestelmäksi, jossa toimintapolitiikka ja tieto- ja viestintätekniikan standardit ovat yhteisiä;

Eurooppalaiset standardit 2000-luvulle

45.  pitää komission 2000-luvulle soveltuvia standardeja koskevaa pakettia myönteisenä ja katsoo, että standardointijärjestelmästä olisi tehtävä nykyistä avoimempi ja osallistavampi, jotta kansalaisten, kuluttajien ja pk-yritysten huolenaiheet voidaan ottaa huomioon täysipainoisesti;

46.  pitää valitettavana, että parlamenttia ei kuultu ennen paketin hyväksymistä, ja kehottaa unionin toimielimiä yhdistämään eri aloitteet yhdeksi strategiseksi ja kokonaisvaltaiseksi työohjelmaksi, jotta ei synny päällekkäistä toimintaa ja politiikkaa; korostaa, että parlamentin asiaa käsittelevällä valiokunnalla voi olla tärkeä rooli komission toimeksiantoon perustuvien yhdenmukaisten standardien julkisessa valvonnassa;

47.  kehottaa tehostamaan unionin vuotuista työohjelmaa ja parantamaan sen johdonmukaisuutta ja tarkkuutta;

48.  tähdentää, että seuraavassa unionin vuotuisessa työohjelmassa on paneuduttava erityisesti toimiin, joilla parannetaan tieto- ja viestintätekniikan ja muiden alojen standardijärjestelmien välistä koordinointia, tuetaan eri kansallisten standardointielinten sääntöjen kehittämistä ja edistetään eurooppalaisten standardointiorganisaatioiden osallistavuutta kiinnittämällä enemmän huomiota 5 artiklassa lueteltujen sidosryhmien rooliin;

49.  korostaa toimielinten välisen vuoropuhelun merkitystä unionin vuotuista työohjelmaa valmisteltaessa ja kannustaa toimenpiteisiin, joilla kaikki asianomaiset sidosryhmät otetaan ennen vuotuisen työohjelman hyväksymistä mukaan vuotuiseen standardointifoorumiin keskustelemaan uusista aloista sekä standardointiprosessissa ilmenneistä haasteista ja tarvittavista parannuksista;

50.  kannustaa jäsenvaltioita investoimaan kansallisiin standardointistrategioihin, jotka myös hyödyttävät ja tukevat julkista sektoria, standardointielimiä, yhteiskunnan sidosryhmiä, pk-yrityksiä ja tiedemaailmaa yksittäisten standardointitoimintasuunnitelmien kehittämisessä ja toimeenpanossa kansallisella tasolla;

51.  pitää standardointia koskevaa yhteistä aloitetta myönteisenä ja suosittelee, että parlamentti kutsutaan osallistumaan aloitteeseen ja edistämään sitä, ja korostaa, että kaikkien sidosryhmien, myös unionin toimielinten, on noudatettava tällaisten julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien sääntöjä; kehottaa komissiota ottamaan johtavan aseman standardointia koskevan yhteisen aloitteen keskeisten toimien ja suositusten toimeenpanossa ja raportoimaan parlamentille toteutuneesta edistyksestä vuoden 2017 loppuun mennessä;

52.  pitää myönteisenä, että standardointia koskevan yhteisen aloitteen yhteydessä on sitouduttu tutkimukseen, joka koskee taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia, mukaan lukien tiedot standardien ja niiden käytön toimintaperiaatteista, riskeistä ja tuloksista elämänlaadun sekä sosiaalisten ja työntekijöitä koskevien näkökohtien osalta; kehottaa komissiota käyttämään tutkimuksen perustana määrällisiä ja laadullisia tietoja ja analysoimaan sekä standardointiprosessin liiketoimintamalleja että erilaisia rahoitusmalleja, mukaan lukien mahdollisuudet ja haasteet, jotta yhdenmukaistetut standardit olisivat saatavilla helposti;

53.  korostaa, että standardointi tunnustetaan entistä enemmän tärkeäksi tutkimuksen ja kehityksen edistäjäksi, että sillä on tärkeä osa tutkimuksen ja markkinoiden välisen kuilun kaventamisessa ja sillä edistetään tutkimustulosten levittämistä ja hyödyntämistä ja luodaan pohjaa uusille innovaatioille;

54.  kehottaa komissiota hyväksymään politiikkatoimia, joilla poistetaan ylimitoitetut esteet innovatiivisilta aloilta, ja kannustamaan investointia tutkimukseen ja kehitykseen sekä unionin standardointitoimintaan; toteaa, että vertikaalisten tuotannonalojen olisi laadittava omat standardointia koskevat etenemissuunnitelmansa, jotka perustuvat teollisuuden prosesseihin ja joista – jos tahto luoda yhteiset standardit on vahva – voisi tulla maailmanlaajuisia standardeja; katsoo, että unionin standardointielinten olisi omaksuttava erityinen rooli tässä prosessissa;

55.  kehottaa standardointia koskevan yhteisen aloitteen osapuolia varmistamaan, että tutkimus ja innovointi mukautetaan paremmin standardien laadinnan prioriteetteihin;

56.  katsoo, että avoimet tiedot ja luvat ovat parhaat välineet innovoinnin ja teknologian kehittämisen vauhdittamiseksi; kehottaa unionin rahoitusta saavia tutkimuslaitoksia käyttämään avoimia patentteja ja lisenssejä, jotta niillä olisi entistä suurempi rooli standardien laadinnassa;

57.  tukee toimia, joilla pyritään parantamaan standardointi- ja tutkimusyhteisöjen välistä synergiaa ja tutkimushankkeiden aikaisessa vaiheessa tapahtuvan standardien edistämisen synergiaa; kehottaa kansallisia standardointielimiä edistämään standardointia tutkijoiden ja innovointiyhteisön parissa, myös asiaan kuuluvissa valtion organisaatiossa ja rahoituselimissä, ja suosittelee, että Horisontti 2020 -ohjelman puitteissa laaditaan erityinen standardointia koskeva luku;

58.  pyytää, että komissio kannustaa eurooppalaisia standardointiorganisaatioita varmistamaan, että markkinoiden kannalta relevantit palvelualan standardit vastaavat talouden kasvavaa palvelullistamista ja että niitä kehitettäessä pyritään varmistamaan palvelujen turvallisuus ja laatu ja asettamaan etusijalle alat, joilla kuluttajilla on ilmennyt eniten haittoja, loukkaamatta voimassa olevia kansallisia sääntelyvaatimuksia ja etenkään työvoimalainsäädäntöä sekä työehtosopimuksia ja työehtosopimusneuvotteluja koskevia määräyksiä; myöntää lisäksi, että palvelualan standardeilla vastataan usein kansallisiin erityispiirteisiin ja että niiden kehittäminen kytkeytyy markkinoiden tarpeisiin, kuluttajien etuihin ja yleiseen etuun; painottaa, että eurooppalaisten standardien kehittämisellä olisi edistettävä palveluiden sisämarkkinoiden toimintaa, lisättävä avoimuutta, laatua ja kilpailukykyä ja tuettava kilpailua, innovointia ja kuluttajansuojaa;

59.  toteaa, että eurooppalaiseen standardointiprosessiin on sisällytettävä standardeja, joilla parannetaan ikääntyneiden ja vammaisten mahdollisuuksia osallistua liikenteeseen ja käyttää liikennepalveluja esteettömästi;

60.  katsoo, että nykyaikainen nopeasti muuttuva maailma tulee teknisesti yhä monimutkaisemmaksi, minkä vuoksi eritelmien käsittelemiseksi syntyy yhä useampia standardeja ja foorumeita, joita ei ole tunnustettu asetuksen (EU) N:o 1025/2012 mukaisesti, ja että pk-yritysten ja mikroyritysten osallistumiselle on nyt enemmän kysyntää; korostaa, että tarvitaan tukitoimia, joilla parannetaan pk-yritysten mahdollisuuksia kehittää ja käyttää standardeja;

61.  korostaa foorumeiden ja tietokantojen yhdistämisen merkitystä Euroopan tasolla, koska siten mahdollistetaan verkkojen ja järjestelmien parempi yhteentoimivuus;

62.  katsoo, että tieto- ja viestintätekniikan standardointiin kuuluu tuotevaatimusten asettamisen lisäksi myös innovatiivisten teknologioiden kehittäminen;

63.  korostaa, että yhtenäiset (tekniset) säännöt auttavat vähentämään kehittämisen, tuotannon ja sertifioinnin kustannuksia ja välttämään päällekkäisyyksiä;

64.  painottaa Euroopan väestön ikääntymisen edellyttävän, että ikääntyneiden ihmisten ja vammaisten ja muiden haavoittuvassa asemassa olevien yhteiskunnan jäsenten tarpeet otetaan järjestelmällisesti huomioon kehitettäessä standardeja ja että standardit ovat sopiva väline aktiivisen ja terveen yhteiskunnan luomiseen Euroopassa ja ihmisille tarjottavien tuotteiden ja palveluiden saavutettavuuden parantamiseen;

65.  huomauttaa, että liikenne- ja matkailualan innovointi tarjoaa valtavia mahdollisuuksia ja sillä on myönteinen vaikutus yhteiskuntaan ja unionin yrityksiin, erityisesti pk‑yrityksiin ja aloitteleviin yrityksiin, ja muistuttaa, että on kehitettävä uusia standardeja soveltamalla mahdollisuuksien mukaan monialaista lähestymistapaa ja pidettävä yllä standardointia, jotta varmistetaan digitalisointia koskevien unionin aloitteiden, kuten yhteistoiminnallisten älykkäiden liikennejärjestelmien (C-ITS), asianmukainen täytäntöönpano sekä unionin satelliittinavigointijärjestelmiin (Galileo ja EGNOS) liittyvien liikennesovellusten kehittäminen;

Eurooppalaiset standardointiorganisaatiot

66.  pitää eurooppalaisten standardointiorganisaatioiden roolia myönteisenä mutta kannustaa tekemään uusia aloitteita niiden avoimuuden ja saavutettavuuden parantamiseksi ja suosittelee, että Euroopan edut otetaan niiden toiminnan ohjenuoraksi;

67.  pitää kansallisen delegoinnin periaatetta olennaisena eurooppalaisessa järjestelmässä mutta varoittaa, että kansallisen tason resursseissa, teknisessä asiantuntemuksessa ja sidosryhmien osallistumisessa on eroja, ja suosittelee kansallisen delegoinnin täydentämistä;

68.  ymmärtää standardien hyvin ajoitetun toimittamisen merkityksen sekä Euroopan unionin virallisessa lehdessä annettujen viitteiden merkityksen yhdenmukaistettujen standardien tapauksessa; panee merkille, että Euroopan unionin virallisessa lehdessä lainataan yhä harvemmin viitestandardeja, ja kehottaa komissiota tutkimaan syitä tähän ja paneutumaan niihin ja poistamaan tarpeettomat esteet; suosittelee tässä yhteydessä, että komission asiantuntijat ja uuden lähestymistavan konsultit osallistuvat entistä tiiviimmin standardointiprosessiin, ja kehottaa komissiota laatimaan eurooppalaisten standardointiorganisaatioiden kanssa standardoinnin arvioinnin ohjeet, jotka auttavat komission eri osastoja, eurooppalaisia standardointiorganisaatioita ja uuden lähestymistavan konsultteja arvioimaan standardeja johdonmukaisesti;

69.  toteaa jälleen kerran, että avoimet ja saavutettavissa olevat muutoksenhakumekanismit lisäävät luottamusta eurooppalaisiin standardointiorganisaatioihin ja standardien laatimisprosesseihin;

70.  kannustaa käyttämään standardointiprosessien saavutettavuuden ja avoimuuden parantamiseksi uusia tieto- ja viestintäteknologioita, jollainen on esimerkiksi CEN:n ja Cenelecin sähköisen oppimisen väline pk-yrityksille; katsoo, että digitaalisten välineiden käyttö voi helpottaa sidosryhmien osallistumista standardien kehittämiseen ja antaa tietoa tulevasta, käynnissä olevasta ja valmistuneesta standardointityöstä;

Strategiset suositukset

71.  kehottaa komissiota tehostamaan vuotuisen standardointifoorumin avulla unionin toimielinten, eurooppalaisten standardointiorganisaatioiden, kansallisten standardointielinten ja kaikkien asianomaisten sidosryhmien synergiaa ja koordinaatiota ottaen samalla huomioon myös standardien kansainvälisen kehyksen; ottaa huomioon, että suurin osa standardeista kehitetään vapaaehtoisesti vastauksena markkinoiden ja kuluttajien tarpeisiin, ja tukee tätä;

72.  edellyttää, että asetusta (EU) N:o 1025/2012 sovelletaan tiukasti liitteessä III tarkoitettujen organisaatioiden tunnustamiseen sekä asetuksen 24 artiklassa tarkoitettujen kertomusten julkaisemiseen;

73.  kehottaa komissiota yhdenmukaistamaan täysin liitteessä III tarkoitettuja organisaatioita koskevat edellytykset ja poistamaan tosiasialliset esteet niiden tehokkaalle osallistumiselle standardointiin;

74.  suosittelee, että liitteessä III tarkoitettujen organisaatioiden jäsenen asemaa ja velvollisuuksia, kuten niiden muutoksenhakuoikeutta, neuvoa-antavaa tehtävää, oikeutta antaa lausunto ennen standardin hyväksymistä ja pääsyä teknisiin komiteoihin ja työryhmiin, tarkastellaan uudelleen eurooppalaisissa standardointiorganisaatioissa, jotta voidaan arvioida, täyttävätkö ne asetuksen (EU) N:o 1025/2012 vaatimukset;

75.  kehottaa eurooppalaisia standardointiorganisaatioita varmistamaan, että Wienissä tehty ISO-CEN-sopimus ja Frankfurtissa tehty IEC‒Cenelec-sopimus eivät estä liitteessä III tarkoitettujen organisaatioiden tai kansallisten standardointielinten osallistumista standardointiprosessiin tai vaaranna sitä;

76.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään tarvittavaa infrastruktuuria sekä helpottamaan sen rahoitusta ja kiirehtimään sen käyttöönottoa muun muassa nykyaikaistamis-, muutos- ja jälleenasennustoimin eurooppalaisiin standardeihin perustuvien uusien teknologioiden käyttöön ottamiseksi markkinoilla (esimerkiksi vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuri) turvallisuus-, terveys- ja ympäristövaatimusten mukaisesti; korostaa, että infrastruktuuri on pitkän aikavälin investointi ja sen standardoinnilla olisi siksi varmistettava mahdollisimman suuri yhteentoimivuus ja mahdollistettava tuleva tekninen kehitys ja sen soveltaminen;

77.  pyytää komissiota tekemään yhteistyötä eurooppalaisten standardointiorganisaatioiden ja kansallisten standardointielinten kanssa ja edistämään helppokäyttöisiä standardeja koskevia yhteyspisteitä, jotka voivat auttaa standardien käyttäjiä ja antaa niille tietoja saatavilla olevista standardeista ja niiden yleisistä eritelmistä, auttaa löytämään tarpeita parhaiten vastaavat standardit sekä antaa ohjausta standardien käytöstä; suosittelee lisäksi kansallisen ja unionin tason tiedotus- ja koulutuskampanjoita, joilla edistetään standardien asemaa, ja kannustaa jäsenvaltioita sisällyttämään kansallisiin opetusjärjestelmiin asiaankuuluvia ammatillisen koulutuksen kursseja standardeista;

78.  pyytää komissiota kehittämään teknologian seurantatoimia, jotta voidaan määrittää sellaiset tieto- ja viestintätekniikan kehityskulut, joille voisi olla hyötyä standardoinnista, ja kehottaa edistämään markkinoille saattamisen sekä tieto- ja viestintätekniikan toiminnan kannalta välttämättömän tiedon kulkua ja sen avoimuutta; kehottaa lisäksi edistämään internetistä helposti saatavia ja selkeitä arviointivälineitä;

79.  suosittelee, että kansallisten standardointielinten on tutkittava, onko standardit mahdollista antaa saataville sellaisessa laajuudessa, että standardin käyttäjä voi arvioida standardin merkityksellisyyden; suosittelee painokkaasti, että kansalliset standardointielimet ja eurooppalaiset standardointiorganisaatiot ottavat standardien maksuja määrittäessään huomioon pk-yritysten ja standardeja muuhun kuin kaupalliseen käyttöön käyttävien sidosryhmien tarpeet;

80.  kehottaa komissiota laatimaan eurooppalaisen rekisterin, jossa luetellaan olemassa olevat eurooppalaiset standardit unionin kaikilla virallisilla kielillä ja annetaan myös tiedot eurooppalaisten standardointiorganisaatioiden käynnissä olevasta standardointityöstä, olemassa olevista standardointitoimeksiannoista, edistymisestä ja virallisia vastalauseita koskevista päätöksistä;

81.  kehottaa komissiota seuraamaan tieto- ja viestintätekniikan kansainvälisen standardoinnin kehittymistä ja tarvittaessa tukemaan johtoasemissa olevien eurooppalaisten sidosryhmien osallistumista kansainvälisiin standardointielimiin ja strategisesti merkittäviin standardointihankkeisiin ja koordinoimaan sitä, jotta voidaan edistää eurooppalaista sääntelymallia ja Euroopan etuja; kannustaa käyttämään tieto- ja viestintätekniikan standardoinnin sidosryhmäfoorumia eurooppalaisten standardointiorganisaatioiden ja tieto- ja viestintätekniikan kansainvälisten standardointielinten kokoamiseksi yhteen;

82.  kannustaa unionia ottamaan teollisuuden digitalisoinnissa käyttöön Teollisuus 4.0:n referenssiarkkitehtuurin mallin (RAMI);

83.  kehottaa jäsenvaltioita käyttämään julkisissa hankintamenettelyissä eurooppalaisia tieto- ja viestintätekniikan standardeja julkisten palvelujen laadun parantamiseksi ja innovatiivisten teknologioiden edistämiseksi; painottaa kuitenkin, että standardien käytöstä ei pidä aiheutua ylimääräisiä esteitä varsinkaan pienille yrityksille, jotka haluavat osallistua julkisiin hankintamenettelyihin;

84.  kehottaa unionin toimielimiä, kansallisia hallituksia ja eurooppalaisia standardointiorganisaatioita kehittämään poliittisille päättäjille koulutusohjeita, jotta voidaan auttaa näitä ratkaisemaan eri yksiköiden ja toimielinten erilaisista työskentelymenetelmistä kumpuavat epäyhtenäisyydet ja luoda standardointikulttuuria sekä käsitys siitä, miten standardointiprosessit toimivat ja milloin niitä voidaan käyttää;

o
o   o

85.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1) EUVL C 70 E, 8.3.2012, s. 56. (2) https://ec.europa.eu/info/european-commissions-open-source-strategy_en