Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 106 A artiklan,

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(1) ja erityisesti sen 41 artiklan,

–  ottaa huomioon 1. joulukuuta 2016 lopullisesti hyväksytyn Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2017(2),

–  ottaa huomioon vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 2. joulukuuta 2013 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013(3),

–  ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2. joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen(4),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä 26. toukokuuta 2014 annetun neuvoston päätöksen 2014/335/EU, Euratom(5),

–  ottaa huomioon komission 12. huhtikuuta 2017 antaman esityksen lisätalousarvioksi nro 2/2017 (COM(2017)0188),

–  ottaa huomioon neuvoston 8. kesäkuuta 2017 vahvistaman ja 9. kesäkuuta 2017 parlamentille toimittaman kannan esitykseen lisätalousarvioksi nro 2/2017 (09437/2017 – C8-0190/2017),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 88 ja 91 artiklan,

–  ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön (A8-0229/2017),

A.  ottaa huomioon, että lisätalousarvioesityksen nro 2/2017 tarkoituksena on sisällyttää vuoden 2017 talousarvioon varainhoitovuoden 2016 ylijäämä, joka on 6 405 miljoonaa euroa;

B.  ottaa huomioon, että ylijäämä muodostuu pääasiassa tulojen positiivisesta toteutumasta (1 688 miljoonaa euroa), menojen vajaakäytöstä (4 889 miljoonaa euroa) ja valuuttakurssimuutoksista (- 173 miljoonaa euroa);

C.  ottaa huomioon, että tulopuolella kaksi keskeistä osatekijää ovat viivästyskorot ja sakot (3 052 miljoonaa euroa) sekä omien varojen negatiivinen toteutuma (1 511 miljoonaa euroa);

D.  ottaa huomioon, että menopuolella vuoden 2016 määrärahoja jäi käyttämättä 4 825 miljoonaa euroa ja että pääluokassa III (komissio) jäi käyttämättä vuodelta 2015 siirrettyjä määrärahoja 28 miljoonaa euroa ja muiden toimielinten pääluokissa 35 miljoonaa euroa;

1.  panee merkille komission antaman lisätalousarvioesityksen nro 2/2017, jonka ainoana tarkoituksena on sisällyttää talousarvioon vuoden 2016 ylijäämä, 6 405 miljoonaa euroa, varainhoitoasetuksen 18 artiklan ja lisätalousarvioesitystä koskevan neuvoston kannan mukaisesti;

2.  panee erittäin huolestuneena merkille, että vuoden 2016 määrärahoja jäi käyttämättä huomattava määrä, 4 889 miljoonaa euroa, huolimatta lisätalousarviosta nro 4/2016, jossa maksumäärärahojen tasoa jo alennettiin 7 284,3 miljoonalla eurolla; huomauttaa, että koheesiopolitiikan (otsake 1 b) alalla maksumäärärahojen käyttöaste oli erittäin alhainen, mikä johtui osittain jäsenvaltioiden epätarkoista ennusteista ja viivästyksistä jäsenvaltioiden hallinto- ja todentamisviranomaisten nimittämisessä;

3.  panee merkille kielteisen vaikutuksen, joka aiheutui siitä, että Englannin punnan arvo aleni euroon nähden, ja toteaa tämän olevan pääsyy siihen, että omien varojen tulovaje oli 1 511 miljoonaa euroa; huomauttaa, että tästä vajeesta olisi voinut koitua vakavia unionin talousarvion rahoitukselle; huomauttaa, että tämä tulovaje oli seurausta brittien yksipuolisesta päätöksestä erota unionista mutta sen korjaaminen jää koko unionin maksettavaksi; vaatii ottamaan nämä kustannukset huomioon, kun neuvotellaan Yhdistyneen kuningaskunnan ja unionin välisistä rahoitusvelvoitteista;

4.  panee erityisesti merkille, että sakkojen kokonaismäärä oli vuonna 2016 suhteellisen korkea, 4 159 miljoonaa euroa, josta 2 861 miljoonaa euroa lasketaan vuoden 2016 ylijäämään;

5.  vaatii, että BKTL-maksuosuuksien mukauttamisen sijaan unionin talousarviossa pitäisi voida käyttää uudelleen kaikkia määrärahojen vajaakäytöstä tai yrityksille unionin kilpailulainsäädännön rikkomisesta määrätyistä sakoista kertyviä ylijäämiä, jotta unionin rahoitustarpeet voidaan täyttää;

6.  panee merkille, että lisätalousarvioesityksen nro 2/2017 hyväksyminen vähentää jäsenvaltioiden unionin talousarvioon vuonna 2017 maksamia BKTL-maksuosuuksia 6 405 miljoonalla eurolla; kehottaa jälleen kerran jäsenvaltioita käyttämään hyväkseen varojen palauttamisen tarjoamaa tilaisuutta ja pitämään pakolaiskriisiin liittyvät lupauksensa ja osoittamaan unionin maksuosuuden verran varoja unionin erityisrahastoihin sekä uuteen Euroopan kestävän kehityksen rahastoon(6);

7.  kehottaa unionin toimielimiä käsittelemään kiireellisesti käsiteltävänä olevat ja tulevat lisätalousarvioesitykset nuorisotyöllisyysaloitetta ja Euroopan kestävän kehityksen rahastoa varten vuoden 2017 talousarviota koskevan sovittelumenettelyn yhteydessä tehtyjen sitoumusten mukaisesti;

8.  pahoittelee tämän lisätalousarvioesityksen yhteydessä sitä, että kuukausien ajan monivuotisen rahoituskehyksen välitarkistuksen hyväksyminen ei edennyt neuvostossa; on helpottunut siitä, että brittihallitus piti sanansa ja lakkasi estämästä monivuotisen rahoituskehyksen tarkistusta pian Yhdistyneessä kuningaskunnassa järjestettyjen vaalien jälkeen; toivoo, että rahoitusvarojen palauttaminen jäsenvaltioille helpottaa Yhdistyneen kuningaskunnan ja unionin välillä käytäviä neuvotteluja, joissa päätetään taloudellisista velvoitteista;

9.  hyväksyy neuvoston kannan esitykseen lisätalousarvioksi nro 2/2017;

10.  kehottaa puhemiestä toteamaan lisätalousarvion nro 2/2017 lopullisesti hyväksytyksi ja huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä;

11.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle, asianomaisille muille toimielimille ja elimille sekä kansallisille parlamenteille.

(1) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1. (2) EUVL L 51, 28.2.2017, s. 1. (3) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884. (4) EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1. (5) EUVL L 168, 7.6.2014, s. 105. (6) Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan kestävän kehityksen rahastosta (EKKR) ja siihen liittyvän EKKR-takuun ja EKKR-takuurahaston perustamisesta (COM(2016)0586).