Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2016/2240(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0220/2017

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0220/2017

Keskustelut :

PV 04/07/2017 - 19
CRE 04/07/2017 - 19

Äänestykset :

PV 05/07/2017 - 8.11
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2017)0303

Hyväksytyt tekstit
PDF 313kWORD 62k
Keskiviikko 5. heinäkuuta 2017 - Strasbourg Lopullinen painos
Tavoitteena kansainvälisiä kulttuurisuhteita koskeva EU:n strategia
P8_TA(2017)0303A8-0220/2017

Euroopan parlamentin päätöslauselma 5. heinäkuuta 2017 aiheesta ”Tavoitteena kansainvälisiä kulttuurisuhteita koskeva EU:n strategia” (2016/2240(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 167 artiklan 3 ja 4 kohdan,

‒  ottaa huomioon kulttuuri-ilmaisujen moninaisuuden suojelemisesta ja edistämisestä vuonna 2005 tehdyn Unescon yleissopimuksen,

–  ottaa huomioon 24. maaliskuuta 2017 annetun YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 2347,

–  ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen toimintaohjelman Agenda 2030 ja erityisesti kestävän kehityksen tavoitteet 4 ja 17,

‒  ottaa huomioon komission ja komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan Euroopan parlamentille ja neuvostolle 8. kesäkuuta 2016 antaman yhteisen tiedonannon ”Tavoitteena kansainvälisiä kulttuurisuhteita koskeva EU:n strategia” (JOIN(2016)0029),

‒  ottaa huomioon komission 10. toukokuuta 2007 esittämän tiedonannon kulttuuria kansainvälistyvässä maailmassa koskevasta Euroopan toimintasuunnitelmasta (COM(2007)0242),

–  ottaa huomioon kulttuuria EU:n ulkosuhteissa koskevan valmistelutoimen sekä sen yhteydessä esitetyt suositukset(1),

–  ottaa huomioon komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan 28. kesäkuuta 2016 esittelemän asiakirjan EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittisesta globaalistrategiasta (Shared Vision, Common Action: A Stronger Europe – A Global Strategy for the European Union’s Foreign and Security Policy),

‒  ottaa huomioon 16. marraskuuta 2007 annetun neuvoston päätöslauselman kulttuuria koskevasta Euroopan toimintasuunnitelmasta(2),

‒  ottaa huomioon komission kertomuksen kulttuuria koskevan Euroopan toimintasuunnitelman täytäntöönpanosta (COM(2010)0390),

‒  ottaa huomioon 23. marraskuuta 2016 antamansa päätöslauselman EU:n strategisesta viestinnästä kolmansien osapuolten levittämän EU:n vastaisen propagandan torjumiseksi(3),

‒  ottaa huomioon vuonna 2005 tehdyn Euroopan neuvoston puitesopimuksen kulttuuriperinnön arvosta yhteiskunnalle (Faron yleissopimus)(4),

‒  ottaa huomioon 16. joulukuuta 2008 annetut neuvoston päätelmät kulttuurisen monimuotoisuuden ja kulttuurienvälisen vuoropuhelun edistämisestä unionin ja sen jäsenvaltioiden ulkosuhteissa(5),

‒  ottaa huomioon 12. toukokuuta 2011 antamansa päätöslauselman EU:n ulkoisten toimien kulttuuriulottuvuudesta(6),

‒  ottaa huomioon 19. tammikuuta 2016 antamansa päätöslauselman kulttuurienvälisen vuoropuhelun, kulttuurisen monimuotoisuuden ja koulutuksen merkityksestä EU:n perusarvojen edistämisessä(7),

–  ottaa huomioon 24. marraskuuta 2015 antamansa päätöslauselman ”EU:n rooli YK:ssa – Miten EU:n ulkopolitiikan tavoitteet voitaisiin saavuttaa paremmin?”(8),

‒  ottaa huomioon 23. joulukuuta 2014 annetut neuvoston päätelmät kulttuurialan työsuunnitelmasta (2015–2018)(9),

‒  ottaa huomioon Unescon vuoden 1972 yleissopimuksen maailman kulttuuri- ja luonnonperinnön suojelemisesta,

‒  ottaa huomioon 8. syyskuuta 2015 antamansa päätöslauselman aiheesta ”Tavoitteena kulttuuriperintöä koskeva yhdennetty lähestymistapa Euroopassa”(10),

–  ottaa huomioon Euroopan neuvoston päätöslauselman CM/Res(2010)53 kulttuurireittejä koskevasta laajennetusta osittaisesta sopimuksesta,

‒  ottaa huomioon 13. joulukuuta 2016 antamansa päätöslauselman kulttuuriteollisuutta ja luovaa alaa koskevasta EU:n johdonmukaisesta politiikasta(11),

‒  ottaa huomioon 24. marraskuuta 2015 annetut neuvoston päätelmät kulttuurista EU:n ulkosuhteissa ja erityisesti kehitysyhteistyössä(12),

‒  ottaa huomioon 30. huhtikuuta 2015 antamansa päätöslauselman ISIS/Da’esh-järjestön harjoittamasta kulttuurikohteiden tuhoamisesta ja etenkin sen 3 kohdan, jossa kehotetaan varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa ”käyttämään kulttuuridiplomatian ja kulttuurien välisen vuoropuhelun keinoja eri yhteisöjen väliseen sovintoon ja tuhottujen kohteiden jälleenrakentamisessa”(13),

‒  ottaa huomioon 10. huhtikuuta 2008 antamansa päätöslauselman kulttuuria kansainvälistyvässä maailmassa koskevasta Euroopan toimintasuunnitelmasta(14),

‒  ottaa huomioon koulutus-, nuoriso-, kulttuuri- ja urheiluneuvoston 21. ja 22. marraskuuta 2016 pidetyn 3502. kokouksen tulokset,

‒  ottaa huomioon parlamentin kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan pyynnöstä tehdyn tutkimuksen ”Euroopan kulttuuri-instituutit ulkomailla”(15),

‒  ottaa huomioon parlamentin kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan pyynnöstä tehdyn tutkimuksen Euroopan kulttuuripääkaupungeista (menestystarinat ja pitkäaikaisvaikutukset)(16),

‒  ottaa huomioon komission ulkopolitiikan välineiden hallintoyksikön teettämän tutkimuksen vuodelta 2015 EU:n ja sen politiikan kuvasta ulkomailla(17),

‒  ottaa huomioon alueiden komitean lausunnon tiedonannosta ”Tavoitteena EU:n kansainvälisten kulttuurisuhteiden strategia”,

‒  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon tiedonannosta ”Tavoitteena EU:n kansainvälisten kulttuurisuhteiden strategia”,

‒  ottaa huomioon ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi kulttuuriperinnön eurooppalaisesta teemavuodesta (2018) (COM(2016)0543),

‒  ottaa huomioon komission tiedonannon Euroopan solidaarisuusjoukoista (COM(2016)0942),

–  ottaa huomioon 14. joulukuuta 2015 annetut neuvoston päätelmät Euroopan naapuruuspolitiikan uudelleentarkastelusta,

–  ottaa huomioon kansainvälisen rikostuomioistuimen 27. syyskuuta 2016 tekemän päätöksen, jossa se totesi Ahmad al-Faqi al-Mahdin syylliseksi useiden mausoleumien tuhoamiseen Timbuktussa ja jossa katsottiin ensimmäistä kertaa Rooman perussäännön mukaisesti, että kulttuuriperinnön tuhoaminen voidaan katsoa sotarikokseksi,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan sekä kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan työjärjestyksen 55 artiklan mukaisesti järjestämät yhteiskokoukset,

–  ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan sekä kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan mietinnön (A8-0220/2017),

A.  toteaa, että EU:sta on tulossa kansainvälisissä suhteissa yhä merkittävämpi toimija ja sen olisi osoitettava lisää resursseja ja energiaa yhteisen kulttuurinsa, kulttuuriperintönsä, taiteellisen luovan toiminnan ja innovoinnin edistämiseen pitäen arvossa alueellista monimuotoisuutta SEUT-sopimuksen 167 artiklan mukaisesti;

B.  toteaa, että EU on kansainvälisessä politiikassa tärkeä toimija, jolla on yhä suurempi merkitys maailmassa, myös edistämällä kulttuurillista ja kielellistä monimuotoisuutta kansainvälisissä suhteissa;

C.  toteaa, että kulttuurilla on jo sinällään arvoa ja EU:n kokemukset ovat osoittaneet, että kulttuurivaihto voi edistää unionin ulkoisia tavoitteita ja toimia yhdistävänä siltana etniseltä, uskonnolliselta ja sosiaaliselta taustaltaan erilaisten ihmisten välillä etenkin, koska se vahvistaa kulttuurien ja uskontojen välistä vuoropuhelua ja vastavuoroista ymmärtämystä myös ulkosuhdehallinnon (EUH) toimien kautta; katsoo tähän liittyen, että kulttuurin olisi oltava keskeinen osa poliittista vuoropuhelua, jota käydään kolmansien maiden kanssa, ja että kulttuuri on sisällytettävä järjestelmällisesti hankkeisiin ja ohjelmiin;

D.  toteaa, että jotta EU voisi edistää kulttuurien välistä ymmärrystä, sen on laajennettava yhteisiä viestintävälineitä, kuten Artea, Euronewsia ja Euranetia, aidosti eurooppalaisina tiedotusvälineinä;

E.  toteaa, että kulttuuri ja kulttuurin suojelu liittyvät erottamattomasti ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamiseen;

F.  toteaa, että tieteellinen yhteistyö on olennainen ulkopolitiikan osa, jolla rakennetaan siltoja valtioiden välille, vahvistetaan kansainvälisen tutkimuksen laatua ja kohotetaan tiedediplomatian profiilia;

G.  toteaa, että EU:lla ja sen jäsenvaltioilla on laajat yhteiset kulttuuriset, kielelliset, historialliset ja uskonnolliset juuret ja perintö; katsoo, että Euroopan kulttuurisen, uskonnollisen ja humanistisen perinnön toimiessa inspiraationa jäsenvaltioista on voinut tulla moninaisuudessaan yhtenäisiä; toteaa, että eurooppalaiset kulttuurit ja – sekä aineellinen että aineeton – kulttuuriperintö edustavat eurooppalaisten yhteiskuntien ja alueiden moninaisuutta sekä yhtä lailla valtaväestön kuin vähemmistöjen kulttuureja;

H.  toteaa, että kansalaisuuden sekä vapauden, suvaitsevaisuuden ja syrjimättömyyden yhteisten arvojen edistämisestä koulutuksen avulla Pariisissa maaliskuussa 2015 annetussa julistuksessa korostetaan tarvetta edistää aktiivista vuoropuhelua kulttuurien välillä sekä maailmanlaajuista solidaarisuutta ja keskinäistä kunnioitusta;

I.  toteaa, että kautta EU:n historian kulttuurisuhteet ovat keskeinen sosiaalista yhteenkuuluvuutta sekä kestävää taloudellista ja inhimillistä kehitystä edistävä tekijä ja niillä on merkittävä asema kansalaisyhteiskunnan kapasiteetin lisäämisessä, ihmisten välisten kontaktien edistämisessä sekä radikalisoitumisen estämisessä niin, että suojellaan kulttuuriperintöä, vahvistetaan demokratiaprosesseja ja osallistutaan konfliktien estämiseen ratkaisuun sekä selviytymiskyvyn parantamiseen;

J.  katsoo, että kulttuuridiplomatialla olisi edistettävä kulttuurista ja kielellistä moninaisuutta ja myös vähemmistökielten säilyttämistä, ja olisi tunnustettava tällaisen toiminnan itseisarvo ja sen Euroopan kulttuuriperintöä edistävä vaikutus;

K.  toteaa, että ihmisoikeuksiin sisältyvät myös kulttuuriset oikeudet, minkä vuoksi olisi kiinnitettävä samalla tavoin huomiota jokaisen yksilön oikeuteen osallistua kulttuurielämään ja nauttia omasta kulttuuristaan kunnioittaen samalla kaikkien perustavaa laatua olevia ihmisoikeuksia;

L.  panee merkille, että joulukuussa 2014 otettiin käyttöön toimia syyrialaisten kulttuuriesineiden kaupan estämiseksi; toteaa, että on olemassa selvä tarve perustaa kulttuuriperinnön tuhoamisen sekä kulttuuriesineiden poisviennin havaitsemiseen ja torjumiseen liittyvä nopean toiminnan mekanismi, jota sovellettaisiin myös konfliktialueilla ja -valtioissa; toteaa, että tällaisia toimia käytetään konfliktien yhteydessä usein pelotteluun tai sokkivaikutuksen aikaansaamiseen ja ne voidaan joissakin tapauksissa katsoa ”kulttuuriseksi puhdistukseksi”;

M.  toteaa, että kulttuuri on yhteistä omaisuutta ja että kehityspolitiikkaa koskevan uuden eurooppalaisen konsensuksen kehittämiseen on kuuluttava yhteisen julkisen omaisuuden talteenotto myös kulttuurin alalla;

N.  toteaa, että EU ja yksittäiset jäsenvaltiot vastaavat yli puolesta koko maailman kehitysavusta ja että tämä edellyttää nykyistä parempaa tunnustusta;

O.  toteaa, että kulttuuriperintö on universaali perintö, jonka suojeleminen on siksi ennakkoedellytys rauhan ja selviytymiskyvyn kehittämiselle;

P.  toteaa, että yhteinen tiedonanto ”Tavoitteena EU:n kansainvälisten kulttuurisuhteiden strategia” tarjoaa kehyksen EU:n kansainvälisille kulttuurisuhteille; toteaa, ettei siinä kuitenkaan aseteta temaattisia eikä maantieteellisiä prioriteetteja tai konkreettisia tavoitteita eikä määritetä tuloksia, kohderyhmiä, yhteisiä etuja ja aloitteita, rahoitusta koskevia sääntöjä, moitteetonta varainhoitoa, paikallista ja alueellista näkökulmaa ja haasteita eikä täytäntöönpanoon liittyviä menettelyjä;

Q.  toteaa, että ihmisten väliset yhteydet, kuten nuorisovaihto, ystävyyskaupunkitoiminta ja ammatilliset kumppanuudet, ovat olleet merkittäviä välineitä kulttuurien välisen ymmärryksen edistämisessä ja että EU:n on edistettävä niitä ulkopoliittisissa suhteissaan;

R.  katsoo, että liikkuvuus on olennainen osa EU:n kansainvälisiä kulttuurisuhteita ja se edellyttää sellaisten mekanismien perustamista, joiden avulla kulttuurialan ammattilaisten, tutkijoiden, yliopistoissa toimivien, opettajien, opiskelijoiden ja EU:n ohjelmiin aiemmin osallistuneiden henkilöiden alumniverkostojen viisuminsaantia voidaan helpottaa(18) kolmansiin maihin ja kolmansista maista matkustamisen yhteydessä;

S.  ottaa huomioon EU:n ja sen naapurivaltioiden välisen historiallisen kulttuurisen vuorovaikutuksen;

T.  katsoo, että taitelijoiden ja kulttuurialan ammattilaisten yhteistyö, koulutus ja liikkuvuus heidän teoksensa mukaan lukien myös eurooppalaisten ja kansainvälisten verkkojen kautta sekä taitelijaresidenssit ovat keskeisiä tekijöitä levitettäessä, vaihdettaessa, edistettäessä ja kehitettäessä eurooppalaista ja muuta kuin eurooppalaista kulttuuria ja taidetta;

U.  toteaa, että taiteilijoiden ja kulttuurialojen ammattilaisten viisumipolitiikalla on suuri merkitys menestyksekkäälle yhteistyölle ja teosten vapaalle liikkuvuudelle eurooppalaisten ja kansainvälisten verkostojen kautta sekä sille, että varmistetaan taiteilijoiden aktiiviset residenssiohjelmat, joihin osallistuvat kansalaisyhteiskunnat maailman eri maista ja alueilta;

V.  katsoo, että hyvän lähtökohdan tarjoaisi sen selvittäminen, mitä kulttuuria koskevan EU:n toimintasuunnitelman avulla on saatu aikaan, ja sen jälkeen voitaisiin kehittää ja parantaa edelleen strategiaa, asettaa selkeitä ja mitattavissa olevia kunkin maan ominaispiirteitä vastaavia tavoitteita, prioriteetteja ja realistisia tuloksia sekä ottaa oppia parhaista käytännöistä;

W.  katsoo, että EU:n kannattaa Yhdistyneiden kansakuntien keskeisenä kumppanina toimia tiiviissä yhteistyössä Unescon kanssa maailman kulttuuriperinnön suojelemiseksi;

X.  katsoo, että EU:n ohjelmien ja resurssien välisellä koordinoinnilla olisi vahvistettava EU:n ulkosuhteiden kulttuurista ulottuvuutta, jotta voidaan luoda yhteinen vuoropuhelutila kulttuurien väliselle ymmärrykselle ja luottamukselle;

Y.  katsoo, että EU:n aloitteiden ja toimien näkyvyyttä kolmansissa maissa ja erityisesti Euroopan naapuruuspolitiikan kattamissa maissa olisi lisättävä ja niiden tulosten kohdentamista, arviointia ja levittämistä olisi parannettava(19);

Z.  toteaa, että audiovisuaalisen ja kulttuurialan sekä luovien alojen tuotteiden ja palveluiden määrä kasvaa samoin kuin niiden osuus BKT:stä ja niiden kansainvälinen levitys;

AA.  toteaa, että monet Euroopan neuvoston vahvistamista kulttuurireiteistä kattavat EU:n naapurivaltioita idässä ja kaakossa sekä ehdokasmaita, mikä vahvistaa osaltaan EU:n ja sen naapurimaiden välisiä yhteyksiä;

AB.  ottaa huomioon unionin pyrkimykset vahvistaa yhteiskunnan kestävyyttä syventämällä kulttuuria, koulutusta ja nuorisoa koskevaa työtä sekä edistämällä moniarvoisuutta, rinnakkaiseloa ja kunnioitusta;

Tavoitteet

1.  pitää myönteisenä yhteistä tiedonantoa, jossa annetaan yleiskuva kaikista sellaisista EU:n ja sen jäsenvaltioiden tukemista ja toteuttamista välineistä, toimista, aloitteista, ohjelmista ja hankkeista, joiden yhteisenä nimittäjänä on kulttuuri; kehottaa kehittämään kansainvälisiä kulttuurisuhteita koskevan EU:n tehokkaan strategian;

2.  panee merkille, että yhteisellä tiedonannolla pyritään edistämään kulttuuriyhteistyötä EU:ssa ja sen kumppanuusvaltioiden kanssa ja tukemaan globaalia järjestystä, joka perustuu rauhan säilyttämiseen, ääriliikkeiden ja radikalisoitumisen torjuntaan kulttuurien sekä uskontojen välisen vuoropuhelun, konfliktien estämisen ja demokratian ja oikeusvaltion kunnioittamisen, ilmaisunvapauden, taiteellisen vapauden, vastavuoroisen ymmärtämyksen, ihmisoikeuksien, kulttuurisen ja kielellisen monimuotoisuuden sekä perusarvojen avulla; korostaa siksi kulttuuridiplomatian, koulutuksen ja kulttuurivaihdon merkitystä yleismaailmallisten arvojen yhteisen ytimen vahvistamisessa;

3.  panee merkille Euroopan ulkosuhdehallinnon ja komission pyrkimykset vahvistaa tiede- ja tutkimuspolitiikan ulkoista ulottuvuutta ja kehottaa komissiota vaalimaan kunnianhimoisen tiedediplomatian kehitystä;

4.  kehottaa edistämään kulttuurisia oikeuksia, jotka ovat keskeisiä ja perustavia ihmisoikeuksia, ja kehottaa pitämään kulttuuria sen itseisarvon vuoksi neljäntenä erillisenä ja kattavana kestävän kehityksen pilarina yhdessä sosiaalisten, taloudellisten sekä ympäristöön liittyvien ulottuvuuksien kanssa;

5.  on tyytyväinen yhteisessä tiedonannossa valittuun lähestymistapaan, jossa määritetään kolme toimintalinjaa: kulttuurin tukeminen kestävän sosiaalisen ja taloudellisen kasvun moottorina; kulttuurin ja kulttuurien välisen vuoropuhelun edistäminen rauhanomaisten suhteiden ylläpitämiseksi yhteisöjen välillä; kulttuuriperintöön liittyvän yhteistyön lujittaminen;

6.  kehottaa edistämään taiteellista ilmaisunvapautta Euroopan unionin arvona ja tavoitteena, joka edistää vapaata vuoropuhelua ja hyvien käytäntöjen vaihtoa kansainvälisellä tasolla;

7.  korostaa, että EU:lla on monia ja monenlaisia kokemuksia osallistavasta hallinnosta ja sen voimana on olla monimuotoisuudessaan yhtenäinen, mikä on EU:n tuoman lisäarvon perusta;

8.  katsoo, että vaikka kulttuurin alalla on noudatettava toissijaisuusperiaatetta ja suhteellisuusperiaatetta – myös ottaen huomioon EU:n sekä jäsenvaltioiden yhteiset kulttuuriset juuret ja perintö sekä pitkäaikaisen taiteellisen ja kulttuurisen vuorovaikutuksen tulokset – yhdessä työskentelyn ja luomisen perinteen hyödyt ovat luoneet perustan muiden kulttuurien kunnioittamiselle ja ymmärtämiselle;

9.  korostaa, että EU on foorumi, jolla kaikki jäsenvaltiot yhdistävät voimansa vahvistaakseen rooliaan kansainvälisissä kulttuurisuhteissa hyödyntäen yhteistyön kaikille osapuolille tuomia etuja;

10.  ehdottaa, että kukin jäsenvaltio voisi käynnistää yhdessä EU:n kanssa yhteisiä toimia, joiden avulla nostetaan esiin EU:n eri jäsenvaltiota kunakin vuonna esimerkiksi järjestämällä näyttelyjä ja toteuttamalla yhteistuotantoja; katsoo, että näin olisi pyrittävä saamaan EU:lle ja jäsenvaltioille lisäarvoa ja parantamaan niiden toimien ja aloitteiden näkyvyyttä ulkomailla myös EU:n edustustojen avulla siten, että niille osoitetaan tätä varten erityisiä henkilöresursseja ja rahoitusta;

11.  katsoo, että jäsenvaltiot ja erityisesti pienemmät jäsenvaltiot ja niiden kulttuurilaitokset ja -toimijat voisivat saada lisäarvoa hyödyntämällä EU:ta kulttuuristen saavutustensa edistämiseen ja jakamiseen ulkomailla;

12.  katsoo, että kulttuuridiplomatia voi toimia EU:n ja sen jäsenvaltioiden edustajana;

13.  muistuttaa aineelliseen ja aineettomaan kulttuuriperintöön liittyen jäsenvaltioiden ja EU:n toimielinten keskinäisen yhteistyön tärkeydestä tutkimuksen, edistämisen, säilyttämisen ja hallinnan yhteydessä sekä laittoman kaupan, taideteosten ryöstelyn ja tuhoamisen torjumisessa; katsoo, että tällaisia toimia olisi toteutettava myös alueellisesti osoitettujen varojen ja tuen ja rajat ylittävän poliisiyhteistyön avulla sekä EU:ssa että sen ulkopuolella;

14.  painottaa riippumattomien tiedotusvälineiden tehtävää kulttuurisen moninaisuuden ja monikulttuuristen taitojen edistämisessä sekä tarvetta vahvistaa tällaisia tiedotusvälineitä luotettavan tiedon lähteinä erityisesti EU:n naapurialueilla;

15.  on tyytyväinen siihen, että yhteisessä tiedonannossa esitetään kulttuuriala ja luovat toimialat merkittävänä osatekijänä kansainvälisiä kulttuurisuhteita koskevassa EU:n strategiassa; toteaa, että nämä alat voivat edistää unionin ”pehmeää voimaa” toimiessaan eurooppalaisten arvojen lähettiläinä, mikä koskee erityisesti alueellisia luovia keskuksia ja kulttuuriverkkoja; suosittelee, että ne tunnistetaan ja niille annetaan kannustusta ja niihin liittyviä taitoja kehitetään; kehottaa komissiota edistämään luovan alan ja kulttuurialan toimijoiden verkostoja ja keskittymään etenkin pk-yrityksiin, luoviin eurooppalaisiin alueisiin sekä luoviin keskuksiin, joiden moninaiset vaikutukset ja innovointi heijastuvat myös muille aloille;

16.  pyytää komissiota sekä varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa tekemään kulttuurialan toimijoista olennaisen osan yhteisen tiedonannon täytäntöönpanoa ja selventämään, että niiden olisi katettava muiden ryhmien ohella muun muassa taiteilijat, kulttuurialan ja luovan alan ammattilaiset, kulttuurilaitokset, yksityiset ja julkiset säätiöt, korkeakoulut, kulttuurialan ja luovan alan yritykset;

Hallinto ja välineet

17.  kehottaa komissiota sekä varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa esittämään tätä alaa koskevia vuotuisia ja monivuotisia toimintasuunnitelmia, jotka käsittävät toimia, strategisia temaattisia ja maantieteellisiä prioriteetteja ja yhteisiä tavoitteita; kehottaa tarkastelemaan yhteisen tiedonannon täytäntöönpanoa säännöllisesti ja raportoimaan tarkastelun tuloksista parlamentille;

18.  korostaa, että kolmansiin maihin liittyvien EU:n politiikkatoimien johdonmukaisuutta on parannettava; painottaa tarvetta hyödyntää nykyisiä tutkimustuloksia, parhaita käytäntöjä ja muita kulttuuriperinnön suojelua koskevia EU:n rahoittamia aloitteita ja välineitä, joista voi olla hyötyä kolmansien maiden kanssa tehtävälle yhteistyölle; kehottaa lisäämään synergiavaikutuksia kaikkien asiaan liittyvien toimijoiden ja muiden sellaisten EU:n rahoittamien aloitteiden välillä, joista voi olla hyötyä strategian tavoitteiden saavuttamisessa, resurssitehokkuuden, optimaalisten tulosten sekä EU:n toimien ja aloitteiden tehokkaiden vaikutusten varmistamisessa; suosittelee nykytilanteen selvittämistä tehokkaan menettelyn varmistamiseksi;

19.  kehottaa komissiota esittämään seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen yhteydessä erityisen budjettikohdan, jolla tuetaan kansainvälisiä kulttuurisuhteita nykyisissä ohjelmissa ja tulevissa ehdotuspyynnöissä, erityisesti kulttuuria ja koulutusta koskevien ohjelmien seuraavassa sukupolvessa, jotta niiden kansainvälisiä toimia voidaan kehittää asianmukaisesti;

20.  ehdottaa, että laaditaan erityinen EU-ohjelma ja keskitetään resursseja kansainväliseen liikkuvuuteen ja vaihto-ohjelmiin, kuten residenssiohjelmiin, jotka on suunnattu erityisesti nuorille kulttuuri- ja luovan alan ammattilaisille ja taiteilijoille;

21.  ehdottaa tässä yhteydessä, että Erasmus-ohjelman ja muiden koulutusta ja vapaaehtoistyötä koskevien liikkuvuusohjelmien aiempien osallistujien alumniverkostoja olisi rohkaistava hyödyntämään kulttuurienvälisiä taitojaan muiden eduksi ja niistä olisi tultava vaikutusvaltaisia toimijoita kulttuuristen ulkosuhteiden alan kumppanuuksien kehittämisessä;

22.  kehottaa komissiota kehittämään kulttuurimatkailua niin, että jäsenvaltiot voivat suunnitella ja vaihtaa esimerkiksi ohjelmia ja parhaita käytäntöjä, mikä helpottaisi kansainvälistä liikkuvuutta ja vaihto-ohjelmia kolmansien maiden kansalaisten kanssa sekä pääsyä kulttuurihyödykkeiden pariin;

23.  kehottaa komissiota ja Euroopan ulkosuhdehallintoa ottamaan kansainväliset kulttuurisuhteet horisontaalisesti mukaan kansainvälisiin yhteistyövälineisiin ja -ohjelmiin sekä välitarkasteluihin, jotta voidaan taata johdonmukaisuus ja tehdä kansainvälisistä kulttuurisuhteista tehokas väline;

24.  kehottaa komissiota vahvistamaan kulttuuriulottuvuuden vaikutusta kansainvälisissä suhteissa sisällyttämällä kulttuuriulottuvuuden järjestelmällisesti neuvotteluihin ja assosiaatiosopimuksiin; painottaa, että EU:n on vahvistettava toimintaperiaatteet yhteistyökumppanien kanssa kansainvälisissä hankkeissa ja luotava joustava kehys, jolla helpotetaan rajoja poistavaa kansainvälistä kulttuuriyhteistyötä;

25.  kehottaa komissiota tukemaan edelleen kulttuurisuhteita naapuruusvaltioiden kanssa teknisen avun, valmiuksien kehittämisen ohjelmien, koulutuksen, pätevyyksien kehittämisen ja tietämyksen siirtämisen avulla, myös tiedotusvälineiden alalla, jotta voidaan parantaa hallintoa ja suosia uusia kumppanuuksia kansallisella, alueellisella, paikallisella sekä rajat ylittävällä tasolla; katsoo, että samalla on jatkettava alueellisia ohjelmia eteläisissä ja itäisissä naapuruusvaltioissa, myös Länsi-Balkanilla;

26.  painottaa, että kestävän kehityksen vuoksi EU:n ulkoisten kulttuurirahoitustoimien on perustuttava paikallisten kumppanien vahvaan osallistumiseen, ohjelmien paikalliseen todellisuuteen mukauttamiseen ja hankkeiden rahoituksen jälkeisen ajanjakson, myös kansalliseen rahoitukseen tai muuhun tulomalliin siirtymisen asianmukaiseen tarkasteluun;

27.  painottaa kulttuuri- ja ihmisoikeusaloitteiden merkitystä ja katsoo, että niillä olisi pyrittävä tukemaan kulttuurialan ammattilaisia valtioissa tai alueilla, joilla näiden oikeudet ovat uhattuina; kehottaa rahoittamaan näitä ohjelmia yhdessä eurooppalaisen demokratiarahaston ja Euroopan naapuruusvälineen kanssa;

28.  korostaa, että aktiivinen kansalaisyhteiskunta voi auttaa merkittävästi EU:n tukemien arvojen levittämisessä kumppanuusvaltioissa, minkä vuoksi on tärkeää, että EU kahdenvälisiä suhteita ylläpitäessään tukee kulttuurialan kansalaisjärjestöjä kumppanuusvaltioissa;

29.  kehottaa komissiota ottamaan kulttuurin mukaan kaikkiin nykyisiin ja tuleviin kahden- ja monenvälisiin yhteistyösopimuksiin ja osoittamaan sille asianmukaiset määrärahat talousarviosta ottaen asianmukaisesti huomioon kulttuuri-ilmaisujen moninaisuutta koskevan Unescon yleissopimuksen, jotta voidaan painottaa entistä enemmän kulttuuriperinnön sekä kulttuurialan ja luovien alojen osuutta kestävän kehityksen edistämisessä myös kasvun ja työpaikkojen alalla sekä niiden vaikutusta sosiaaliseen hyvinvointiin; katsoo, että tämä voitaisiin toteuttaa esimerkiksi uutta kumppanuutta AKT-maiden kanssa vuoden 2020 jälkeen koskevien seuraavien neuvotteluvaltuuksien yhteydessä; kehottaa kehittämään alaa koskevia EU:n indikaattoreita keinona edistää kulttuuripolitiikkaa koskevaa keskustelua;

30.  korostaa, että nuorten liikkuvuutta ja yliopistojen yhteistyötä koskevat ohjelmat ovat erittäin arvokas väline pitkäaikaisten akateemisten ja kulttuurisuhteiden luomisessa;

31.  kehottaa komissiota vahvistamaan Erasmus-, Luova Eurooppa-, Kansalaisten Eurooppa- sekä Horisontti 2020 -ohjelmien kansainvälistä ulottuvuutta; muistuttaa tältä osin EU:n ohjelmien keskeisestä asemasta kulttuurin, koulutuksen, nuorten ja urheilun alalla keskeisinä tekijöinä, joilla torjutaan suvaitsemattomuutta ja ennakkoluuloja sekä edistetään yhteenkuuluvuuden tunnetta ja kulttuurisen monimuotoisuuden kunnioittamista; kehottaa komissiota edistämään unionin lähimpien kumppanuusvaltioiden osallistumista näihin ohjelmiin etenkin Euroopan naapuruuspolitiikan yhteydessä;

32.  arvostaa komission pyrkimyksiä edistää tieteen, tutkimuksen, koulutuksen ja kulttuuriyhteistyön asemaa pehmeänä välineenä unionin ulkosuhteissa; painottaa, että tiede- ja kulttuurivaihto edistävät valmiuksien kehittämistä ja konfliktien ratkaisua erityisesti suhteissa EU:n naapurimaihin;

33.  kehottaa komissiota vahvistamaan ja laajentamaan COSME-ohjelmaa siten, että se kattaa kansainvälisten kulttuurisuhteiden strategian ulottuvuuden, ja vahvistamaan kolmansissa maissa kulttuurin alalla toimivia eurooppalaisia pk-yrityksiä EU:n aihekohtaisten ohjelmien avulla;

34.  painottaa alueiden komitean sekä Euroopan talous- ja sosiaalikomitean ja alueellisten ja paikallisten viranomaisten sekä kansalaisyhteiskunnan asemaa strategian laatimisessa;

35.  korostaa, että parlamentilla, myös sen tiedotus- ja yhteystoimistoilla, olisi oltava aktiivinen rooli kulttuurin edistämisessä EU:n ulkoisissa toimissa;

36.  kehottaa komissiota ja Euroopan ulkosuhdehallintoa määrittämään kuhunkin EU:n edustustoon yhteyspisteen, joka on yhteydessä jäsenvaltioiden kansallisiin kulttuuri-instituutteihin, edustajiin ja paikalliseen kansalaisyhteiskuntaan, toimijoihin sekä viranomaisiin noudattaen jäsennellyn vuoropuhelun menettelyä tarkoituksena selvittää yhdessä etusijalle asetettavia yhteisiä aloja, tarpeita sekä yhteistyömenetelmiä, ja kehottaa antamaan tähän riittävästi määrärahoja ja koulutusta; kehottaa komissiota ja Euroopan ulkosuhdehallintoa raportoimaan Euroopan parlamentille täytäntöönpanon tilasta ja saavutetuista tuloksista kahden vuoden välein;

37.  kehottaa osoittamaan Euroopan ulkosuhdehallinnossa asianmukaiset henkilöstöresurssit ja rahoituksen kansainvälisiä kulttuurisuhteita varten niin, että Euroopan ulkosuhdehallinto voi toimia liikkeellepanevana voimana ja suunnannäyttäjänä erilaisille EU:n yksiköille, jotka hoitavat kansainvälisiä kulttuurisuhteita;

38.  kannustaa lisäämään kansainvälisiin kulttuurisuhteisiin liittyvää koulutusta ja tutkimusta alan toimijoiden valmiuksien parantamiseksi sekä vahvistamaan kulttuurista osallistumista koulutuksen avulla muun muassa antamalla EU:n henkilöstölle asianmukaista koulutusta kulttuuriosaamisesta;

39.  kehottaa määrittämään selkeästi jäsenvaltioiden kulttuuri-instituuttien roolin liittyen EU:n kulttuurivaikutukseen unionin rajojen ulkopuolella ja kehittämään sitä osallistavalla ja yhteisellä eurooppalaisella narratiivilla muun muassa EU:n kansallisten kulttuuri-instituuttien verkoston (EUNIC) ja muiden foorumien avulla; kehottaa soveltamaan kaikkiin sidosryhmiin osallistavaa ja yhdenmukaista menettelyä, kansalaisyhteiskunta mukaan lukien; antaa tältä osin tunnustuksen jäsenvaltioiden kulttuuri-instituutioiden alalla tähän mennessä tekemälle työlle; kannustaa lisäämään yhteistyötä ulkomailla tavoitteena optimoida jäsenvaltioiden intressit kiinnittäen erityistä huomiota pienempien jäsenvaltioiden ja sellaisten jäsenvaltioiden, joilla ei ole kulttuuri-instituutteja ulkomailla, kulttuurisen edustuksen tarpeisiin;

40.  kehottaa vahvistamaan strategista kumppanuutta Unescon kanssa yhteisen tiedonannon täytäntöönpanossa ja hyödyntämään sen uskottavuutta Euroopassa sekä sen maailmanlaajuista ulottuvuutta kaikkien EU:n ja sen ulkopuolisten sidosryhmien yhteisten toimien vaikutusten moninkertaistamiseksi; katsoo, että voitaisiin harkita sen ottamista mukaan tuleviin työryhmiin tai neuvoa-antaviin komiteoihin auttamaan tiedonannon täytäntöönpanossa;

41.  painottaa tarvetta määritellä uudelleen kansallisten kulttuuri-instituuttien tärkeä asema kulttuurienvälisessä vaihdossa ottaen huomioon, että joillain niistä on tässä pitkät perinteet ja paljon yhteyksiä kolmansiin maihin, minkä ansiosta ne voivat toimia vankkana perustana erilaisten eurooppalaisten toimijoiden väliselle yhteistyölle ja viestinnälle; panee myös merkille niiden mahdollisuudet edistää ja helpottaa valtioiden välisiä kahdenvälisiä suhteita ja auttaa kehittämään ja panemaan täytäntöön eurooppalaista kulttuuridiplomatiaa koskevaa strategiaa;

42.  kehottaa komissiota sekä varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa tukemaan edelleen erikseen räätälöidyn EU:n vierailijaohjelman kehittämistä vahvana välineenä vahvistaa vuoropuhelua, edistää demokratiaa ja toimia pysyvänä alustana kolmansien maiden nuorten ja tulevien johtajien ja mielipidevaikuttajien sekä unionin toimielinten ja kansalaisyhteiskunnan järjestöjen keskeisten keskustelukumppanien välillä;

43.  pitää myönteisenä kulttuuridiplomatian foorumin perustamista ja kehottaa tekemään siitä kestävän sekä arvioimaan säännöllisesti sen tavoitteita, tuloksia ja hallintoa; panee merkille kansainvälisten kulttuurisuhteiden alalla toimivat monet erilaiset institutionaaliset ja muut kuin institutionaaliset sidosryhmät(20), ja kehottaa komissiota edistämään jäsenneltyä vuoropuhelua kaikkien sidosryhmien kesken myös avointa koordinointimenettelyä noudattaen;

44.  kehottaa perustamaan viipymättä mekanismin, joka tarjoaa mahdollisuuden vaarassa olevan kulttuuriperinnön tuhoamisen estämiseen, sen arviointiin ja jälleenrakentamiseen sekä menetysten arviointiin ja joka käsittää myös nopean toiminnan mekanismin konfliktivaltioiden perinnön turvaamiseksi käyttäen pohjana YK:n ”kulttuurinturvajoukkoja” koskevasta aloitteesta saatuja kokemuksia ja toimien tiiviissä ja jäsennellyssä yhteistyössä Unescon kanssa Copernicus-ohjelman (Euroopan maanseurantaohjelma) teknisellä tuella; suhtautuu siksi myönteisesti siihen, että YK:n turvallisuusneuvosto hyväksyi päätöslauselman 2347, jossa vahvistetaan, että kulttuuriperinnön tuhoaminen voidaan katsoa sotarikokseksi; kehottaa EU:ta ja EUH:ta tekemään yhteistyötä kaikkien kumppanien kanssa, jotta voidaan edistää konfliktien estämistä, rauhanrakentamista ja palauttamista- ja sovintoa kaikilla alueilla, joihin konfliktit ovat vaikuttaneet;

45.  pyytää EU:n tason koordinointia aseellisten konfliktien ja sotien yhteydessä varastettujen kulttuuriesineiden laittoman kaupan torjumiseksi sekä tällaisten esineiden palauttamiseksi; katsoo, että tällainen koordinointi on keskeisessä asemassa pyrittäessä estämään terroristiryhmien rahoitus;

46.  painottaa tarvetta vahvistaa EU:n ja Unescon strategista kumppanuutta luomalla kestävä alusta yhteisiä prioriteetteja koskevaa yhteistyötä ja viestintää varten, jotta voidaan vastata tehokkaasti yhteisiin haasteisiin kulttuuri- ja koulutusalalla;

47.  ehdottaa, että Euroopan kulttuurifoorumissa ja EU:n kehitysyhteistyöpäivillä kiinnitetään erityistä huomiota EU:n kansainvälisiä kulttuurisuhteita koskevaan jäsenneltyyn vuoropuheluun kansalaisyhteiskunnan ja sidosryhmien kanssa;

48.  kehottaa komissiota järjestämään erityisen kulttuuri- ja kehitysyhteistyöalan toimijoiden kollokvion/foorumin EU:n ja AKT-maiden Brysselissä huhtikuussa 2009 antaman julkilausuman perusteella ja katsoo, että sen pitäisi olla avoin EU:n naapurimaiden ja muiden strategisten kumppanimaiden toimijoille;

49.  katsoo, että kulttuuriperinnön eurooppalaisesta teemavuodesta (2018) tehty päätös tarjoaa mahdollisuuden osallistua kulttuuriperinnön edistämiseen yhdennetyn lähestymistavan avulla ja EU:n kansainvälisen ulottuvuuden merkittävänä osatekijänä niiden intressien pohjalta, joita kumppanimailla on Euroopan perintöä ja asiantuntemusta kohtaan;

50.  kehottaa panemaan tehokkaasti täytäntöön nykyisiä oikeudellisia välineitä kulttuuriperinnön, tekijänoikeuksien ja immateriaalioikeuksien suojelun parantamiseksi; pyytää komissiota esittämään suunnitellun lainsäädäntöehdotuksen kulttuuriesineiden EU:hun tuonnin sääntelemiseksi, erityisesti konfliktialueilta tulevien esineiden osalta, laittoman kaupan torjumiseksi;

51.  kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita, jotka ovat allekirjoittaneet ja ratifioineet kulttuuri‑ilmaisujen moninaisuuden suojelemisesta ja edistämisestä tehdyn Unescon vuoden 2005 yleissopimuksen ja näin sitoutuneet sen täytäntöönpanoon, tukemaan yhteisiä toimia sen täytäntöönpanemiseksi;

Ns.ihmiseltä ihmiselle -lähestymistapa

52.  on samaa mieltä yhteisen tiedonannon ehdotuksesta, jonka mukaan ylhäältä alas suuntautuvasta esittelymenettelystä siirryttäisiin ihmisten väliseen (people-to-people, P2P) lähestymistapaan; korostaa yhdessä luomiseen ja tuottamiseen perustuvia menetelmiä kulttuurialalla ja luovilla aloilla; katsoo, että kulttuurin on saavutettava kaikki kansalaiset;

53.  katsoo, että nuoret ovat yksi EU:n ja kumppanimaiden tärkeimmistä kohderyhmistä, ja katsoo, että esittävät taiteet, kuvataiteet, katutaide, musiikki, elokuva, kirjallisuus, sosiaalinen media ja digitaaliset alustat yleensä ovat parhaita kanavia heidän saavuttamisekseen;

54.  kehottaa hyödyntämään EU:n ja kolmansien maiden välisiä yhteisiä hankkeita kulttuuriperinnön digitoinnin tutkimuksen ja kehittämisen alalla myös tiedonsaannin, uusien palvelujen ja tuotteiden kehittämisen helpottamiseksi ja uuden kulttuurimatkailun edistämiseksi;

55.  kehottaa sisällyttämään kulttuurisisällön, jonka yksi suurimmista tuottajista Eurooppa on, unionin politiikkoihin myös digitaalialalla, jotta saadaan aikaan maailmanlaajuisesti toimivia kansalaisten virtuaaliverkostoja ja lisätään kulttuuriin osallistumista ja kulttuurivaihtoa;

56.  kehottaa laatimaan EU:n yhteysaloitteen maantieteellisistä haitoista kärsivien nuorten tukemiseksi, jotta he voivat osallistua aktiivisemmin;

57.  on tyytyväinen komission aloitteisiin, jotka Med Culture -ohjelman tavoin koskevat nuorten kulttuurialan yrittäjien vertaisoppimista tai More Europen kaltaisiin kulttuurienvälisten suhteiden koulutusta tukeviin aloitteisiin;

58.  kannattaa sitä, että kolmansien maiden sallitaan osallistua rajat ylittäviin ja yhteisiin hankkeisiin, kuten Euroopan neuvoston kulttuurireitit, ja kannattaa heidän ottamistaan mukaan toimijoiksi tulevaan strategiaan, jota kolmansissa maissa oleville EU:n edustustoille on ehdotettu ja jonka kautta ne voivat hyödyntää kolmansissa maissa tekemässään työssä täysin EU:n kulttuuritoimintaa, kuten Euroopan kulttuuripääkaupunkia ja Lux-palkintoa; muistuttaa, että digitaaliset välineet, tekniset alustat, kuten Europeana, ja kulttuuriverkot voivat olla keskeisellä sijalla saavutettaessa entistä suurempia yleisöjä ja levitettäessä parhaita käytäntöjä;

59.  kehottaa luomaan nykyisen tiedealan viisumiohjelman mukaisen kulttuurialan viisumiohjelman kolmansien maiden kansalaisille, taiteilijoille ja muille kulttuurialan ammattilaisille tavoitteena edistää kulttuurisuhteita ja poistaa liikkuvuuden esteitä kulttuurialalta;

60.  kehottaa komissiota tehostamaan yhteistyömuotoja Euroopan neuvoston kanssa, etenkin ohjelmissa, joissa pyritään korostamaan kulttuurin merkitystä demokratian, kulttuurienvälisen vuoropuhelun, kulttuuriperinnön ja audiovisuaalialan edistäjänä;

61.  katsoo, että tarvitaan perusteellista tietämystä alasta, paikallisista toimijoista sekä kansalaisyhteiskunnasta, jotta voidaan parantaa näiden toimijoiden pääsyä ohjelmiin ja mahdollisuuksia saada rahoitusta; katsoo, että samalla on varmistettava, että hyödynnetään heidän EU:n ohjelmiin ja aloitteisiin osallistumisensa avulla saatavat kerrannaisvaikutukset; kehottaa kuulemaan paikallisia toimijoita, myös paikallisviranomaisia, ja ottamaan heidät mukaan ohjelmien suunnitteluun; kehottaa kehittämään innovoivia yhteistyömenettelyjä, joissa hyödynnetään jo olemassa olevia välineitä ja verkkoja (avustukset ja edelleen myönnetyt avustukset)(21); kehottaa toteuttamaan niiden johdosta jatkotoimia ja ottamaan huomioon sukupuolten tasa-arvon;

62.  panee merkille, että kehitysstrategiat ja -ohjelmat keskittyvät vahvasti aineelliseen puutteeseen ja sosiokulttuuriseen köyhyyteen; kehottaa parantamaan haavoittuvassa asemassa olevien yhteisöjen saavuttamista myös maaseudulla ja syrjäisillä alueilla sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edistämiseksi;

63.  kehottaa parantamaan EU:n ja jäsenvaltioiden kulttuurialan toimien näkyvyyttä ja levittämistä kansainvälisellä tasolla myös määrittämällä yhteisiä suuntaviivoja(22) sekä kohdentamalla ne kohdeyleisölle paikallisella kielellä;

64.  kehottaa suhtautumaan uudella tavalla medianäkyvyyteen ja ottamaan käyttöön EU:n kulttuuriportaalin ja hyödyntämään eurooppalaisen kulttuurin taloja ja festivaaleja ja kehottaa ottamaan tähän mukaan myös paikallisen median yhteistyössä muun muassa EBUn, EURONEWSin ja EURANETin kanssa;

65.  rohkaisee EU:ta hyödyntämään täysimääräisesti multimediatutkimuksen tarjoamia mahdollisuuksia kehitysmaiden nykyisten haasteiden ja mahdollisuuksien ymmärtämiseksi, myös kulttuurialalla, ja kulttuurin aseman arvioimiseksi kehitysyhteistyössä ja kansainvälisessä yhteistyössä;

EU:n globaalistrategia

66.  korostaa kulttuurin tärkeää asemaa EU:n ulkopolitiikassa pehmeän vallan välineenä, rauhanturvaamisen, vakauden ja sovittelun liikkeellepanevana voimana ja kestävää sosioekonomista ja inhimillistä kehitystä edistävänä tekijänä;

67.  painottaa koulutuksen ja kulttuurin ratkaisevaa merkitystä kansalaisuuden ja kulttuurienvälisten taitojen edistämisessä sekä parempien sosiaalisten, inhimillisten ja taloudellisten näkymien luomisessa;

68.  antaa tunnustuksen sille, että EU:n globaalistrategiassa korostetaan kulttuurien ja uskontojen välisen vuoropuhelun merkitystä vastavuoroisen ymmärtämyksen lisäämisessä; pitää kuitenkin valitettavana, ettei kulttuurin ja taiteen itseisarvoa radikalismia ja terrorismia estävänä tekijänä mainita; pyytää tämän vuoksi, että vahvistetaan erityisesti kulttuurialan vahvistamiseen ja yhteistyöhön tarkoitettuja välineitä;

69.  kehottaa komissiota lujittamaan yhteistyötään kansainvälisten organisaatioiden, kuten YK:n, Unescon, Interpolin, Maailman tullijärjestön ja Kansainvälisen museoneuvoston kanssa, jotta voidaan torjua tehokkaammin kulttuuriomaisuuden laitonta kauppaa, josta saatuja varoja voidaan käyttää rikollisen toiminnan rahoittamiseen, terroristijärjestöjen toiminta mukaan lukien;

70.  kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa antamaan kulttuurikysymyksille erityisen roolin EU:n globaalistrategian etenemissuunnitelman toteutuksessa;

71.  korostaa, että EU:n, jonka peruskivinä ovat ihmisarvon, vapauden, demokratian, tasa-arvon ja oikeusvaltion sekä ihmisoikeuksien kunnioittaminen, olisi rakennuttava ulkopolitiikassa saaduille kokemuksille ja opeille, ja että tämä olisi otettava huomioon kehitettäessä suhteita kolmansiin maihin kulttuurin ja kulttuuriperinnön avulla; toteaa, että tämä antaisi myös EU:lle mahdollisuuden esitellä ja viedä kulttuurisia arvojaan;

72.  kehottaa toteuttamaan kohdennettuja kulttuuri- ja koulutustoimia, joilla voidaan tukea EU:n keskeisiä ulko- ja turvallisuuspoliittisia tavoitteita sekä osaltaan vahvistaa demokratiaa, oikeusvaltiota ja ihmisoikeuksien suojelua; muistuttaa, että vuonna 2018 tulee kuluneeksi 70 vuotta ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen antamisesta;

73.  toteaa, että EU:n kulttuurinen vaikutusvalta antaa sille mahdollisuuden suunnitella kansainvälisten asioiden näkyvyyttä moninaisen kulttuuri-identiteettinsä kanavien kautta;

74.  muistuttaa, että koulutus ja kulttuuri ovat ratkaisevan tärkeitä tekijöitä, joilla helpotetaan kestävän kehityksen vuoden 2030 tavoitteiden saavuttamista, ja että erityistä huomiota on kiinnitettävä kaupunkien elpymiseen ja kaupunkeihin Euroopassa ja kaikkialla maailmassa; kehottaa tämän vuoksi painottamaan kulttuurin merkitystä ja edistämään kulttuuri-ilmaisua ehdotuksessa kehityspolitiikkaa koskevaksi uudeksi eurooppalaiseksi konsensukseksi;

75.  kehottaa vahvistamaan kansainvälisiä kulttuurisuhteita muuttoliike- ja pakolaispolitiikkaa koskevissa neuvotteluissa; kehottaa EU:ta, joka on moninaisuudessaan yhtenäinen ja siten vahva, omaksumaan tasapainoisen menettelytavan, jossa kunnioitetaan kulttuurieroja ja jossa keskeisellä sijalla ovat maahanmuuttajayhteisöt; korostaa, että kulttuurin olisi oltava silta, joka edistää vastavuoroista ymmärtämystä ja entistä sopuisampaa rinnakkaiseloa;

76.  toteaa, että EU toimii myös erityisympäristöissä, joissa poliittinen konteksti ja kulttuurisuhteiden toteutumista koskevat oikeudelliset kehykset ovat vihamielisiä ja ahdasmielisiä; toteaa, että EU kärsii usein kolmansissa maissa epätarkkojen, osittaisten ja subjektiivisten tietojen seurauksista ja siihen kohdistetaan suoranaista propagandaa; kehottaa ottamaan käyttöön tätä koskevia erityisiä toimenpiteitä ja asianmukaisia toimia;

77.  kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita vahvistamaan koulutuksen ja kulttuurin saatavuuden resursseja erityisesti alaikäisten maahanmuuttajien ja pakolaisten osalta EU:ssa ja kolmansissa maissa; kehottaa tukemaan EU:n korkeakoulujen koulutusväyliä korkeakouluopiskelijoille yhteistyössä myös telemaattisten korkeakoulujen kanssa kunnioittaen aina kielellistä ja kulttuurista monimuotoisuutta;

78.  kehottaa komissiota ja EU:n ulkosuhdehallintoa edistämään kulttuurisuhteita EU:n lähinaapureiden kanssa, jotta voidaan edistää konkreettisia toimia kulttuurien välisen vuoropuhelun edistämiseksi(23) ja käsitellä EU:n kohtaamia muuttoliikettä, turvallisuutta ja radikalisoitumista koskevia kysymyksiä;

79.  suosittelee, että EU tekee yhteistyötä kaikkien alalla toimivien asianomaisten elinten ja paikallisten kumppanien kanssa saavuttaakseen kansainvälisiin kulttuurisuhteisiin liittyvät tavoitteensa sekä tekemällä monenvälistä yhteistyötä kansainvälisissä järjestöissä että hyödyntämällä kumppanuuksia keskeisten toimijoiden kanssa paikalla;

80.  kehottaa komissiota ja Euroopan ulkosuhdehallintoa vahvistamaan yhteistyötä Euroopan neuvoston kulttuurireittejä koskevan laajennetun osittaisen sopimuksen yhteydessä; toteaa, että se on institutionaalinen väline ruohonjuuritason kulttuurisuhteiden vahvistamiselle myös kolmansien maiden kanssa, kulttuurisen moninaisuuden perusarvojen, kulttuurien välisen vuoropuhelun ja vähemmän tunnettujen kulttuurikohteiden kestävän aluekehityksen edistämiseksi samalla, kun säilytetään niiden yhteinen kulttuuriperintö;

81.  kehottaa EU:ta tekemään tiivistä yhteistyötä kaikkien valtioiden kanssa, jotka jakavat sen tavoitteet ja arvot ja ovat valmiita toimimaan niiden tukemiseksi; korostaa, että tämä on erityisen tärkeää, jotta voidaan toteuttaa EU:n legitiimejä ja vakaita toimia niin, että EU tunnustetaan globaaliksi toimijaksi;

o
o   o

82.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, Euroopan ulkosuhdehallinnolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1)http://ec.europa.eu/culture/library/publications/global-cultural-citizenship_en.pdf
(2)EUVL C 287, 29.11.2007, s. 1.
(3)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0441.
(4)http://www.coe.int/en/web/conventions/full-list/-/conventions/treaty/199
(5)EUVL C 320, 16.12.2008, s. 10.
(6)EUVL C 377 E, 7.12.2012, s. 135.
(7)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0005.
(8)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0403.
(9)EUVL C 463, 23.12.2014, s. 4.
(10)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0293.
(11)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0486.
(12)EUVL C 417, 15.12.2015, s. 41.
(13)EUVL C 346, 21.9.2016, s. 55.
(14)EUVL C 247 E, 15.10.2009, s. 32.
(15)http://www.europarl.europa.eu/RegData/etudes/STUD/2016/563418/IPOL_STU(2016)563418_EN.pdf
(16)http://www.europarl.europa.eu/RegData/etudes/etudes/join/2013/513985/IPOL-CULT_ET(2013)513985_EN.pdf
(17)http://ec.europa.eu/dgs/fpi/showcases/eu_perceptions_study_en.htm
(18)Esimerkiksi Erasmus-, Horisontti 2020- ja Luova Eurooppa -ohjelmat.
(19)Esimerkiksi parlamentin ja komission vuonna 1974 perustama EU:n vierailijaohjelma on yksittäinen opiskeluohjelma EU:n ulkopuolisten maiden lupaaville nuorille johtajille ja mielipidevaikuttajille ja sen tunnuslause on ”EU:n arvojen jakaminen koko maailmassa vuodesta 1974”.
(20)Komission pääosastot (etenkin koulutus, nuorisoasiat, urheilu ja kulttuuri (EAC), kansainvälinen yhteistyö ja kehitysasiat (DEVCO), naapuruuspolitiikka ja laajentumisneuvottelut (NEAR), tutkimus ja innovointi (RTD) ja viestintäverkot, sisältö ja teknologia (CNECT)), Euroopan ulkosuhdehallinto, ulkopolitiikan välineiden hallinto (FPI), EU:n edustustot, jäsenvaltioiden edustustot, jäsenvaltioiden ulkomailla sijaitsevat kulttuuri-instituutit, Euroopan neuvosto, Euroopan talous- ja sosiaalikomitea ja alueiden komitea, Euroopan unionin kansallisten kulttuuri-instituuttien verkosto (EUNIC), Kansainvälinen museoneuvosto (ICOM), Kulttuuriomaisuuden säilyttämisen ja entistämisen kansainvälinen tutkimuskeskus (ICCROM), Unesco, kansainväliset järjestöt, kansalaisyhteiskunnan järjestöt, kansalaisjärjestöt, paikalliset kulttuuritoimijat, katutaitelijat ja muut foorumit ja verkostot.
(21)Esimerkiksi EU:n rahoittama Med Culture -ohjelma, jolla pyritään kulttuuripolitiikan sekä kulttuurialaan liittyvien politiikkatoimien ja käytäntöjen kehittämiseen ja parantamiseen. Osallistava menettely käsittää kansalaisyhteiskunnan toimijat, ministeriöt sekä yksityiset ja julkiset laitokset, jotka toimivat kulttuurin alalla samoin kuin muilla asiaan liittyvillä aloilla.
(22)Yksi ehdotus voisi olla sellaisten ”kulttuurilähettiläiden” käyttöönotto, jotka ovat sitoutuneet sekä Euroopan integroitumiseen että kansainvälisiin suhteisiin ja tukevat niitä (YK:n hyväntahdon lähettiläiden esimerkkiä seuraten). Kulttuurilähettiläät voisivat olla muun muassa taitelijoita, muusikoita ja kirjailijoita.
(23)Esimerkiksi EU:n rahoittama hanke Young Arab Voice.

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö