Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Kiinan tilanteesta, etenkin 21. tammikuuta 2010 antamansa päätöslauselman Kiinan ihmisoikeusloukkauksista ja erityisesti Liu Xiaobon tapauksesta(1), 14. maaliskuuta 2013 antamansa päätöslauselman EU:n ja Kiinan suhteista(2) ja 12. maaliskuuta 2015 antamansa päätöslauselman EU:n vuosikertomuksesta ihmisoikeuksista ja demokratiasta maailmassa 2013 ja Euroopan unionin toiminnasta tällä alalla(3),

–  ottaa huomioon komission varapuheenjohtajan / unionin unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan Federica Mogherinin 30. kesäkuuta 2017 antaman julkilausuman Liu Xiaobon asemasta,

–  ottaa huomioon 22.–23. kesäkuuta 2017 Brysselissä pidetyn EU:n ja Kiinan ihmisoikeusvuoropuhelun 35. kierroksen ja ihmisoikeuksien alivaliokunnan (DROI) tämän vuoropuhelun yhteydessä antaman lausuman,

–  ottaa huomioon 1.–2. kesäkuuta 2017 Brysselissä pidetyn EU:n ja Kiinan huippukokouksen,

–  ottaa huomioon EU:n 14. maaliskuuta 2017 YK:n ihmisoikeusneuvoston (UNHCR) 34. istunnossa antaman julkilausuman,

–  ottaa huomioon Euroopan ulkosuhdehallinnon (EUH) 9. joulukuuta 2016 antaman julkilausuman kansainvälisestä ihmisoikeuksien päivästä,

–  ottaa huomioon vuonna 2003 käynnistyneen EU:n ja Kiinan strategisen kumppanuuden sekä 22. kesäkuuta 2016 annetun komission ja EUH:n yhteisen tiedonannon Euroopan parlamentille ja neuvostolle otsikolla ”EU:n uuden Kiinan-strategian lähtökohdat”,

–  ottaa huomioon ”peruskirja 08:n” eli julkilausuman, jonka on laatinut yli 350 kiinalaista poliittista aktivistia, tutkijaa ja ihmisoikeuksien puolustajaa, jossa kehotetaan toteuttamaan yhteiskunnallinen, oikeudellinen ja hallinnollinen uudistus ja joka julkaistiin 10. joulukuuta 2008, siis ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistuksen hyväksymisen 60-vuotispäivänä,

–  ottaa huomioon 16. joulukuuta 1966 tehdyn kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 135 artiklan 5 kohdan ja 123 artiklan 4 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että huomattava kiinalainen kirjailija ja ihmisoikeusaktivisti Liu Xiaobo on ollut virallisesti vangittuna neljä kertaa kuluneiden 30 vuoden aikana; ottaa huomioon, että vuonna 2009 Liu Xiaobo tuomittiin 11 vuodeksi vankeuteen ”yllyttämisestä kumoukselliseen toimintaan valtiovaltaa vastaan” sen jälkeen, kun hän oli auttanut kirjoittamaan peruskirja 08:n nimellä tunnetun julkilausuman; ottaa huomioon, että Liu Xiaobon oikeudenkäynnissä noudatetuissa muodollisissa menettelyissä hänelle ei sallittu edustusta eikä hänen sallittu olla itse läsnä virallisissa käsittelyissä ja että reilun kymmenen maan, joiden joukossa oli useita EU:n jäsenvaltioita, diplomaatteja estettiin pääsemästä tuomioistuimeen oikeudenkäynnin aikana;

B.  ottaa huomioon, että Liu Xiaobon vaimo Liu Xia, jota ei ole koskaan syytetty mistään rikoksesta, on ollut kotiarestissa siitä lähtien, kun hänen puolisolleen myönnettiin Nobelin rauhanpalkinto vuonna 2010, ja että häneltä on siitä lähtien kielletty lähes kaikki inhimilliset kontaktit lähintä perhepiiriä ja muutamia ystäviä lukuun ottamatta;

C.  ottaa huomioon, että 8. lokakuuta 2010 Nobel-komitea myönsi Liu Xiaobolle Nobelin rauhanpalkinnon tunnustuksena hänen ”pitkään kestäneestä ja väkivallattomasta toiminnastaan perusihmisoikeuksien hyväksi Kiinassa”;

D.  ottaa huomioon, että Liu Xiaobo siirrettiin äskettäin Kiinan koillisosassa Lianonigin maakunnassa sijaitsevasta vankilasta sairaalaan maakunnan pääkaupunkiin Shenyangiin, jossa hän on hoidettavana huonon terveydentilansa vuoksi sen jälkeen, kun hänellä todettiin pitkälle edennyt maksasyöpä;

E.  ottaa huomioon, että Kiinan viranomaiset ovat torjuneet Liu Xiaobon ja hänen vaimonsa pyynnöt hakeutua lääketieteelliseen hoitoon Kiinan ulkopuolelle tai siirtää hänet kotiinsa Pekingiin;

F.  ottaa huomioon, että 29. kesäkuuta 2017 154 Nobel-palkittua julkaisi Kiinan kansantasavallan presidentille osoitetun yhteisen kirjeen, jossa kehotetaan Kiinan hallitusta antamaan Liu Xiaobolle ja hänen vaimolleen Liu Xialle luvan matkustaa ulkomaille lääketieteelliseen hoitoon;

G.  ottaa huomioon, että huomattava taiwanilainen demokratia-aktivisti Lee Ming-che, joka tunnetaan ihmisoikeuksien puolustamisesta sosiaalisessa mediassa, katosi 19. maaliskuuta 2017 siirryttyään Macaosta Zhuhaihin, Kiinan Guangdongin maakuntaan; ottaa huomioon, että Kiinan Taiwanin asioita käsittelevä virasto vahvisti lehdistötilaisuudessa, että ”asiaankuuluvat viranomaiset” ovat pidättäneet Leen ja käynnistäneet häneen kohdistuvan tutkinnan epäiltynä ”osallistumisesta toimintaan, joka vaarantaa kansallisen turvallisuuden”;

H.  ottaa huomioon, että Kiinan viranomaiset eivät ole tarjonneet uskottavia todisteita Lee Ming-chetä koskevista vakavista väitteistä; ottaa huomioon, että Leen pidättäminen tapahtui tilanteessa, jossa Manner-Kiinan ja Taiwanin väliset suhteet ovat heikkenemässä; ottaa huomioon, että Lee oli aktiivisesti antanut tietoja Taiwanin demokraattisesta poliittisesta kulttuurista ystävilleen Kiinassa käyttäen verkkofoorumeita, joita Kiinan viranomaisten on helppo seurata;

I.  ottaa huomioon, että Kiina on viime vuosina edistynyt taloudellisten ja sosiaalisten oikeuksien toteuttamisessa, mikä on vastannut sen korostamaa ihmisten oikeutta toimeentuloon; toteaa kuitenkin, että vuodesta 2013 Kiinan ihmisoikeustilanne on huonontunut jatkuvasti, kun hallitus on tullut yhä vihamielisemmäksi rauhanomaista toisinajattelua, oikeusvaltioperiaatetta, ilmaisunvapautta ja uskonnonvapautta kohtaan, mistä osoituksena on äskettäinen tapaus, kun 18. toukokuuta 2017 piispa Peter Shao Zhumin poistettiin väkivalloin hiippakunnastaan Wenzhousta;

J.  ottaa huomioon, että Kiinan hallitus on antanut uusia lakeja, erityisesti valtion turvallisuuslain, terrorismin vastaisen lain, kyberturvallisuuslain ja ulkomaisia kansalaisjärjestöjä koskevan hallintolainulkomaisten kansalaisjärjestöjen hallintoa koskevan lain, joita on käytetty julkiseen aktivismiin ja rauhanomaiseen hallituksen arvosteluun osallistuvien vainoamiseen käyttäen perusteena valtion turvallisuusuhkia, sensuurin vahvistamiseen, yksityishenkilöiden ja yhteiskunnallisten ryhmien seurantaan ja valvontaan sekä torjumaan sellaisten ihmisten aikeita, jotka haluavat kampanjoida ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen puolesta;

K.  ottaa huomioon, että viime kuussa Kreikan hallitus kieltäytyi hyväksymästä aktivistien ja toisinajattelijoiden tukahduttamista Kiinassa arvostelevan EU:n julkilausuman, joka oli määrä esittää 15. kesäkuuta 2017 Genevessä Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusneuvostolle; ottaa huomioon, että tämä oli ensimmäinen kerta, kun EU ei kyennyt esittämään tällaista julkilausumaa YK:n korkeimmassa ihmisoikeuselimessä;

L.  katsoo, että ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen edistämisen ja kunnioittamisen olisi oltava EU:n ja Kiinan pitkäaikaisen suhteen ytimessä, sillä EU on sitoutunut ylläpitämään näitä arvoja ulkoisessa toiminnassaan ja Kiina on ilmaissut kiinnostuksensa juuri näiden arvojen kunnioittamiseen omassa kehitys- ja kansainvälisessä yhteistyössään;

1.  kehottaa Kiinan hallitusta vapauttamaan välittömästi ja ehdoitta vuoden 2010 Nobel-palkinnon voittajan Liu Xiaobon vankeudesta ja hänen vaimonsa Liu Xian kotiarestista ja sallimaan Liu Xiaobon hankkia lääketieteellistä hoitoa mistä haluaa;

2.  kehottaa Kiinan viranomaisia sallimaan Liu Xiaobolle rajoittamattoman mahdollisuuden tavat perhettä, ystäviä ja oikeusavustajaa;

3.  kehottaa Kiinan viranomaisia välittömästi vapauttamaan Lee Ming-chen, sillä mitään hänen tapaustaan koskevia uskottavia todisteita ei ole esitetty, ilmoittamaan hänen tarkan olinpaikkansa ja varmistamaan sillä välin, että Lee Ming-chetä suojellaan kidutukselta ja muulta huonolta kohtelulta ja että hänen sallitaan tavata perhettään ja valitsemaansa asianajajaa ja saada asianmukaista lääketieteellistä hoitoa;

4.  on yhä erittäin huolissaan Kiinan hallituksen jatkuvista pyrkimyksistä hiljentää kansalaisyhteiskunnan toimijat, mukaan lukien ihmisoikeuksien puolustajat, aktivistit ja aisanajajat;

5.  muistuttaa, että on tärkeää, että EU ottaa esille Kiinan ihmisoikeusloukkaukset kaikessa Kiinan viranomaisten kanssa käytävässä poliittisessa ja ihmisoikeuksia koskevassa vuoropuhelussa, noudattaen EU:n sitoumusta käyttää vahvaa, selvää ja yhtenäistä ääntä maata koskevassa lähestymistavassa, mukaan lukien säännölliset ja tulossuuntautuneemmat ihmisoikeusvuoropuhelut; muistuttaa lisäksi, että maassa meneillään olevan uudistusprosessin ja lisääntyvän kansainvälisen osallistumisen kontekstissa Kiina on valinnut ihmisoikeuksia koskevan kansainvälisen kehyksen allekirjoittamalla useita kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia; kehottaa siksi jatkamaan Kiinan kanssa vuoropuhelua, jotta nämä sitoumukset voivat toteutua;

6.  kehottaa Kiinaa ratifioimaan kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen;

7.  pitää valitettavana, että EU ei kesäkuussa 2017 YK:n ihmisoikeusneuvostossa Genevessä kyennyt esittämään julkilausumaa Kiinan ihmisoikeuksista; kehottaa kaikkia EU:n jäsenvaltioita hyväksymään tinkimättömän, arvoihin perustuvan lähestymistavan Kiinaa kohtaan ja odottaa, että ne eivät toteuta omia aloitteita ja toimia, jotka saattaisivat vaarantaa EU:n tason toimien yhtenäisyyden, tehokkuuden ja johdonmukaisuuden;

8.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle sekä Kiinan kansantasavallan hallitukselle ja parlamentille.

(1) EUVL C 305 E, 11.11.2010, s. 9. (2) EUVL C 36, 29.1.2016, s. 126. (3) EUVL C 316, 30.8.2016, s. 141.