Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2016/2325(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0250/2017

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0250/2017

Keskustelut :

PV 11/09/2017 - 24
CRE 11/09/2017 - 24

Äänestykset :

PV 12/09/2017 - 7.8
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2017)0323

Hyväksytyt tekstit
PDF 201kWORD 52k
Tiistai 12. syyskuuta 2017 - Strasbourg Lopullinen painos
Euroopan avaruusstrategia
P8_TA(2017)0323A8-0250/2017

Euroopan parlamentin päätöslauselma 12. syyskuuta 2017 Euroopan avaruusstrategiasta (2016/2325(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 4 artiklan ja XIX osaston 189 artiklan,

–  ottaa huomioon 26. lokakuuta 2016 annetun komission tiedonannon Avaruusstrategia Euroopalle (COM(2016)0705),

–  ottaa huomioon 28. helmikuuta 2013 annetun komission tiedonannon EU:n avaruusteollisuuspolitiikasta (COM(2013)0108),

–  ottaa huomioon 4. huhtikuuta 2011 annetun komission tiedonannon Kohti kansalaista hyödyttävää Euroopan unionin avaruusstrategiaa (COM(2011)0152),

–  ottaa huomioon 14. syyskuuta 2016 annetun komission tiedonannon ”Verkkoyhteydet kilpailukykyisillä digitaalisilla sisämarkkinoilla – Kohti eurooppalaista gigabittiyhteiskuntaa” (COM(2016)0587) ja siihen liittyvän komission yksiköiden valmisteluasiakirjan (SWD(2016)0300),

–  ottaa huomioon 14. syyskuuta 2016 annetun komission tiedonannon ”5G-Eurooppa: toimintasuunnitelma” (COM(2016)0588) ja siihen liittyvän komission yksiköiden valmisteluasiakirjan (SWD(2016)0306),

–  ottaa huomioon 14. syyskuuta 2016 annetun komission ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi eurooppalaisesta sähköisen viestinnän säännöstöstä (COM(2016)0590),

–  ottaa huomioon 14. kesäkuuta 2010 annetun komission tiedonannon maailmanlaajuisen satelliittinavigointijärjestelmän (GNSS) sovelluksia koskevasta toimintasuunnitelmasta (COM(2010)0308),

–  ottaa huomioon Pariisin sopimuksen, päätöksen 1/CP.21, ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen (UNFCCC) osapuolten 21. kokouksen (COP21) ja Pariisissa Ranskassa 30. marraskuuta – 11. joulukuuta 2015 pidetyn Kioton pöytäkirjan osapuolten kokouksena toimivan osapuolten 11. konferenssin (CMP11),

–  ottaa huomioon Copernicus-ohjelman perustamisesta ja asetuksen (EU) N:o 911/2010 kumoamisesta 3. huhtikuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 377/2014(1),

–  ottaa huomioon Euroopan satelliittinavigointijärjestelmien toteuttamisesta ja käytöstä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 876/2002 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 683/2008 kumoamisesta 11. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1285/2013(2),

–  ottaa huomioon avaruusesineiden valvonnan ja seurannan tukikehyksen perustamisesta 16. huhtikuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 541/2014/EU(3),

–  ottaa huomioon Euroopan GNSS-viraston perustamisesta annetun asetuksen (EU) N:o 912/2010 muuttamisesta 16. huhtikuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 512/2014(4),

–  ottaa huomioon asiaa koskevat neuvoston päätelmät sekä verkkoon liitettyjä automatisoituja ajoneuvoja koskevasta yhteistyöstä 14. huhtikuuta 2016 ministeritasolla annetun Amsterdamin julistuksen,

–  ottaa huomioon kesäkuussa 2016 annetun Haagin manifestin avaruuspolitiikasta,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin ja Euroopan avaruusjärjestön yhteisestä näkemyksestä ja yhteisistä tavoitteista Euroopan avaruusalan tulevaisuudelle antaman yhteisen lausuman, jonka komissio ja avaruusjärjestö allekirjoittivat 26. lokakuuta 2016,

–  ottaa huomioon 8. kesäkuuta 2016 antamansa päätöslauselman avaruusvoimavaroista Euroopan turvallisuudessa ja puolustuksessa(5),

–  ottaa huomioon 8. kesäkuuta 2016 antamansa päätöslauselman avaruusmarkkinoille pääsystä(6),

–  ottaa huomioon 10. joulukuuta 2013 antamansa päätöslauselman EU:n avaruusteollisuuspolitiikasta ja talouskasvun mahdollisuuksien hyödyntämisestä avaruusalalla(7),

–  ottaa huomioon 19. tammikuuta 2012 antamansa päätöslauselman ”Kohti kansalaisia hyödyttävää Euroopan unionin avaruusstrategiaa”(8),

–  ottaa huomioon 7. kesäkuuta 2011 antamansa päätöslauselman ”Maailmanlaajuisten satelliittinavigointijärjestelmien liikennesovellukset – EU:n politiikka lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä”(9),

–  ottaa huomioon tammikuussa 2016 julkaistun tutkimuksen avaruusmarkkinoille pääsystä Euroopassa(10),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnön sekä ulkoasiainvaliokunnan, sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan, liikenne- ja matkailuvaliokunnan sekä kalatalousvaliokunnan lausunnot (A8-0250/2017),

A.  ottaa huomioon, että avaruus tuottaa yhteiskunnalle monenlaista hyötyä, joka voi lisätä unionin talouden kilpailukykyä, kun sen avulla kehitetään monia uusia tuotteita ja palveluja ja tuetaan maa-, metsä- ja kalataloutta sekä meriliikennettä; toteaa, että satelliittiteknologialla voidaan helpottaa viestintäteknologian ja sellaisten korkearesoluutioisten maanseurantajärjestelmien käyttöä, joilla voidaan vaihtaa tietoja reaaliaikaisesti, sekä reagoida nopeasti luonnonkatastrofeihin ja tehostaa raja- ja turvallisuusvalvontaa;

B.  ottaa huomioon, että avaruusteknologialla, -tiedolla ja -palveluilla voidaan tukea EU:n julkisen politiikan eri aloja ja keskeisiä painopistealoja, kuten digitaalisten sisämarkkinoiden edistämistä, unionin talouden vahvistamista ja ilmastonmuutoksen torjuntaa;

C.  toteaa, että avaruusala ei ole EU:n kansalaisille kuluerä vaan investointi; katsoo, että kunnianhimoisella avaruusstrategialla voidaan varmistaa EU:n riippumattomuus ja asema strategisesti merkittävällä avaruusalalla ja se voi myös vauhdittaa kasvua, parantaa kilpailukykyä ja edistää uusien työpaikkojen luomista avaruusalan tuotantoteollisuudessa, toiminnassa ja toimintaketjun loppupään palvelutarjonnassa;

D.  toteaa, että parlamentin ja neuvoston vuonna 2007 tekemät poliittiset päätökset johtivat määrärahojen myöntämiseen eurooppalaisille satelliittinavigointiohjelmille eli Euroopan geostationaariselle navigointilisäjärjestelmälle (EGNOS) ja Galileolle ja päätöksissä sovittiin myös ohjelmien hallinnointirakenteesta;

1.  panee tyytyväisenä merkille komission tiedonannon Avaruusstrategia Euroopalle ja hyväksyy sen, että komissio on kaikin puolin sitoutunut maksimoimaan avaruuden taloudellisen ja yhteiskunnallisen hyödyn, lisäämään avaruusteknologian ja ‑sovelluksien käyttöä julkisen politiikan tukemiseksi, tukemaan globaalisti kilpailukykyistä ja innovoivaa Euroopan avaruusalaa, lujittamaan Euroopan riippumattomuutta avaruudessa ja vahvistamaan Euroopan asemaa maailmanlaajuisena toimijana sekä edistämään avaruusalan kansainvälistä yhteistyötä;

2.  muistuttaa komissiota, että on ehdottoman välttämätöntä varmistaa EU:n avaruusohjelmien jatkuvuus ja tarkastella Galileo- ja Copernicus-ohjelmien tulevaa kehitystä erityisesti myönteisen ja ennakoitavan investointiympäristön luomiseksi alan toimintaketjun loppupäässä; katsoo, että tähän päästään vain, jos avaruuteen liittyvien lippulaivaohjelmien ja toimintaketjun loppupään tietoinfrastruktuurin pitkän aikavälin julkinen rahoitus taataan samalla kun tunnustetaan, että yksityissektorin merkittävä osallistuminen on välttämätöntä;

3.  korostaa tuloksia, joita jäsenvaltiot, Euroopan avaruusjärjestö (ESA) ja Euroopan sääsatelliittijärjestö (Eumetsat) ovat saavuttaneet avaruusalalla käyttäen uutta teknologiaa, tutkimusmatkoja sekä maan- ja säähavainnointivalmiuksia;

4.  pitää tärkeänä arvioida Galileo- ja Copernicus-ohjelmia ennen kuin komissio esittää uudet lainsäädäntöehdotuksensa osana seuraavaa monivuotista rahoituskehystä; katsoo, että tässä arvioinnissa olisi käsiteltävä muun muassa Euroopan GNSS-viraston (GSA) tulevaa roolia Galileossa ja sen mahdollista roolia Copernicuksessa, GSA:n ja ESAn suhteiden yksinkertaistamista sekä nykyistä jakoa viraston varsinaisiin tehtäviin ja muille siirrettyihin tehtäviin; kehottaakin komissiota varmistamaan, että GSA:lla on valmiudet ottaa vastaan uusia tehtäviä ennen kuin sille annetaan niitä;

5.  korostaa, että arvioinnin tuloksia olisi myös hyödynnettävä tulevissa keskusteluissa EU:n ja ESAn suhteista ottaen huomioon 26. lokakuuta 2016 allekirjoitettu EU:n ja ESAn yhteinen julkilausuma; kehottaa komissiota tutkimaan yhteistyössä ESAn kanssa eri vaihtoehtoja, jotta voidaan yksinkertaistaa unionin avaruusasioiden hallinnoinnin monimutkaista institutionaalista toimintakehystä ja selkeyttää näin työnjakoa vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden parantamiseksi;

6.  korostaa, että GSA:lla olisi oltava riittävästi henkilöstöä, jotta voidaan turvata Euroopan GNSS-ohjelmien sujuva toiminta ja hyödyntäminen; pyytää komissiota tarkastelemaan uudelleen GSA:lle varattujen resurssien riittävyyttä ottaen huomioon sen nykyiset ja tulevat tehtävät; katsoo, että henkilöstön rekrytointia koskevia periaatteita ja menettelyjä olisi GSA:lle annettujen uusien tehtävien vuoksi mukautettava 2. joulukuuta 2013 tehdyn toimielinten sopimuksen mukaisesti;

7.  korostaa, että nykyisiin ja tuleviin haasteisiin vastaamiseksi seuraavaan EU:n talousarvioon olisi varattava nykyistä enemmän määrärahoja avaruusalaa varten, jotta tuetaan koko arvoketjua (avaruus- ja maasegmentit, maanseuranta, navigointi ja viestintä), mikä on varmistettava tulevassa monivuotisen rahoituskehyksen tarkistuksessa; muistuttaa, että toimintaketjun loppupään markkinoiden menestyksellinen kehittäminen riippuu erityisesti Galileo- ja Copernicus-ohjelmien oikea-aikaisesta täytäntöönpanosta ja jatkuvasta kehittämisestä, minkä lisäksi näiden ohjelmien riittävää rahoitusta olisi pidettävä ensisijaisena asiana; painottaa tarvetta ylläpitää ja lisätä unionin lisäarvoa ja EU:n avaruusohjelmien ainutlaatuisia tuloksia, kun seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä tehdään määrärahapäätöksiä;

8.  kehottaa komissiota tarkastelemaan mahdollisuuksia hyödyntää EU:n avaruusohjelmien synergioita, jotta voidaan lisätä vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta; katsoo myös, että EU:n avaruuspolitiikassa mukana olevien EU:n virastojen välistä tiedonvaihtoa olisi tehostettava synergiavaikutusten lisäämiseksi; huomauttaa, että eri toiminta-alat lähenevät toisiaan yhä enemmän; kehottaa komissiota julkaisemaan vuosittaisen kertomuksen EU:n virastojen yhteistyön luonteesta ja laajuudesta;

9.  korostaa, että on tärkeää selvittää sisämarkkinoiden toiminnan esteet avaruusperusteisten tuotteiden ja palvelujen alalla ja puuttua näihin esteisiin;

Avaruudesta yhteiskunnalle ja EU:n taloudelle saatavan hyödyn maksimointi

10.  korostaa, että avaruusohjelmat ja niiden palvelut ovat keskeisessä asemassa sellaisilla politiikan ja talouden aloilla kuin energia-, ilmasto-, ympäristö-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikka, terveydenhuolto, maa-, metsä- ja kalatalous, liikenne, matkailu, digitaalimarkkinat ja matkaviestintä sekä aluepolitiikka ja asemakaavasuunnittelu; katsoo, että ne tarjoavat huomattavia mahdollisuuksia vastata esimerkiksi muuttoliikkeen, rajavalvonnan ja kestävän kehityksen haasteisiin; korostaa myös Euroopan avaruusstrategian merkitystä kattavan EU:n meripolitiikan kannalta, ja toteaa, että kaukokartoitussatelliittien ja -järjestelmien taloudellisesta käytöstä on merkittävää hyötyä yhteiskunnalle;

11.  pyytää komissiota nopeuttamaan EGNOS-järjestelmän sekä Galileo- ja Copernicus-ohjelmien täysimääräistä taloudellista hyödyntämistä asettamalla asianmukaiset tavoitteet markkinoillepääsyä varten, parantamalla Copernicus-ohjelman tietoihin pääsyä ja niiden käsittelemistä, jotta yritykset ja varsinkin pk-yritykset ja uusyritykset voivat kehittää sovelluksia avaruusdatan pohjalta, ja parantamalla integrointia muihin digitaalisiin palveluihin, kuten älykkäisiin liikennejärjestelmiin, Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmään, jokiliikenteen tietopalveluun, SafeSeaNet-järjestelmään ja tavanomaisiin navigointijärjestelmiin, sekä laajentamalla avaruusratkaisujen mahdollisuuksia; painottaa, että kansalaiset ja yritykset voivat hyötyä satelliittinavigointi- ja maanseurantatiedoista ja -palveluista;

12.  suhtautuu myönteisesti komission toimiin pilvipalvelualustojen hankkimiseksi maanseurantatietoja varten, niin että varmistetaan, että unioni saa kaiken mahdollisen taloudellisen hyödyn avaruuteen liittyvistä lippulaivaohjelmistaan, ja taataan käyttäjien kestävä pääsy tietoihin ja valmiuksien kehittäminen; kehottaa komissiota nopeuttamaan tämän alan työtään, jotta ensimmäiset tietoalustat ovat valmiit otettavaksi käyttöön vuonna 2018; katsoo, että kaikkien näitä alustoja koskevien tarjouksien olisi oltava avoinna yksityisille toimijoille;

13.  pyytää komissiota arvioimaan Copernicus-ohjelman täytäntöönpanosta vastaavien tahojen toimintaa, erityisesti niiden hankintamenettelyjen yksinkertaistamiseksi ja virtaviivaistamiseksi, jotta helpotetaan hakumenettelyjä pk-yrityksien kannalta;

14.  korostaa, että tarvitaan ”avaruudenkestävää” lainsäädäntöä, ja pyytää samoin kuin jo edellä mainitussa päätöslauselmassaan avaruusmarkkinoille pääsystä, että komissio tekee järjestelmällisen ”avaruustarkastuksen” aina ennen uusien lainsäädäntöehdotusten ja muiden ehdotusten esittämistä; kehottaa komissiota poistamaan tekijät, jotka estävät avaruustekniikan käytön julkisella sektorilla, esimerkiksi uuden ja voimassa olevan EU:n lainsäädännön noudattamisen valvomiseksi; katsoo, että yleistä järjestystä voidaan parantaa huomattavasti käyttämällä avaruustekniikkaa, josta esimerkkejä ovat eCall-hätäviestijärjestelmä ja digitaalinen ajopiirturi; pyytää komissiota ja jäsenvaltioita kannustamaan unionin ja jäsenvaltioiden viranomaisia sekä alue- ja paikallisviranomaisia ottamaan käyttöön avaruusteknologiaa esimerkiksi hankkimalla eurooppalaisia maanseurantatietoja tai -palveluja ja käyttämällä niitä toimintansa tavoitteiden saavuttamiseksi;

15.  muistuttaa avaruuden siistimisen kokeiluhankkeesta, joka perustuu kiertoradalta poistamiseen ja innovatiivisten materiaalien käyttöön avaruuskalustossa ja jonka tarkoituksena on testata avaruusalalla sovellettavan tulevan yhteisen teknologia-aloitteen toteutettavuutta ja vaikuttavuutta; toteaa, että tarvitaan riittävästi sekä julkisia että yksityisiä varoja, jotta voidaan varmistaa unionin avaruusalan kestävyys ja kilpailukyky ja kehittää unionin roolia avaruusalan maailmanlaajuisena toimijana;

16.  katsoo, että Copernicuksen roolia ilmastonmuutoksen torjumisessa olisi kehitettävä edelleen; kehottaa komissiota ottamaan mahdollisimman pian käyttöön Horisontti 2020 -ohjelman(11) puitteissa parhaillaan kehitteillä olevat Copernicus-ohjelmaan perustuvat valmiudet seurata hiilidioksidin ja muiden kasvihuonekaasujen päästöjä, jotta voidaan vastata COP21-sopimuksesta johtuviin tarpeisiin ja mahdollistaa sopimuksen tehokas täytäntöönpano; tukee hiilidioksidi- ja metaanipäästöjä seuraavien tulevien satelliittien kehittämistä;

17.  suhtautuu myönteisesti 15. joulukuuta 2016 annettuun julkilausumaan, joka koskee Galileon ensimmäisiä palveluja; korostaa, että Galileo-signaalin yleinen käyttö on edellytys vahvojen toimintaketjun loppupään markkinoiden kehittämiseksi avaruusperusteisille sovelluksille ja palveluille ja että olisi toteutettava asianmukaisia toimenpiteitä, tarvittaessa myös sääntelytoimenpiteitä, jotta EU:ssa myytäviltä laitteilta vaadittaisiin täyttä yhteensopivuutta Galileo- ja EGNOS-järjestelmien kanssa ja edistettäisiin sellaisten laitteiden pääsyä globaaleille markkinoille, joilla on Galileo- ja EGNOS-valmius; kehottaa myös komissiota harkitsemaan toimenpiteitä, joilla vahvistetaan GNSS-toimialojen loppupään toimijoiden kilpailukykyä;

18.  kehottaa komissiota varmistamaan, että kriittisessä infrastruktuurissa käytettävillä GNSS-pohjaisilla kelloilla on Galileo- ja EGNOS-valmius, ja katsoo, että tämä on erittäin merkityksellistä turvallisuuden kannalta;

19.  korostaa, että satelliittien avulla voidaan tarjota keskeytymättömiä erittäin nopeita yhteyksiä erityisesti syrjäisillä alueilla, mikä on tärkeää digitaalisen kuilun poistamiseksi, nopeiden verkkojen kehittämiseksi ja esineiden internetin laajentamiseksi, niin että erilaiset palvelut kuten itseohjautuva ajaminen, älykkäät kalustonseuranta- ja rahdinhallintatoiminnot, sähköinen viranomaisasiointi, verkko-oppiminen ja sähköiset terveyspalvelut tulevat mahdollisiksi; painottaa maa- ja avaruussijoitteisen teknologian keskinäistä täydentävyyttä erittäin suuren kapasiteetin verkkojen luomisessa; kehottaa komissiota ottamaan huomioon tämän ja myös satelliittien merkityksen tällä alalla; korostaa myös tarvetta varata asianmukaiset taajuusalueet näiden satelliittipalvelujen toimintaa varten ja kehottaa ottamaan tämän huomioon televerkkoja koskevassa nykyisessä lainsäädäntötyössä ja investoimaan asianmukaisesti tutkimukseen ja kehittämiseen; katsoo, että Euroopan avaruusstrategiaa olisi toteutettava koordinoidusti komission digitaalistrategioiden kanssa jäsenvaltioiden ja teollisuuden tuella, jotta edistetään satelliittiviestinnän tehokasta ja kysyntäperusteista käyttöä yleisen yhteenliitettävyyden edistämiseksi kaikkialla EU:ssa;

20.  painottaa Euroopan rakenne- ja investointirahastojen (ERI-rahastot) tärkeää roolia avaruusalan toimintaketjun loppupään markkinoiden edistämisessä ennen kaikkea julkisten hankintojen avulla ja myös maissa, joilla ei vielä ole laajaa avaruusalaa; katsoo, että tätä olisi käsiteltävä koheesiopolitiikan tulevaisuudesta parhaillaan käytävissä keskusteluissa; tukee kohdennettujen toimien käyttöönottoa valmiuksien kehittämiseksi, jotta avustetaan sellaisia jäsenvaltioita ja alueita, joilla on orastavia avaruusvalmiuksia; korostaa alueellisen ulottuvuuden tärkeyttä avaruudesta saatavien hyötyjen tuomiseksi kansalaisten ulottuville ja toteaa, että paikallis- ja alueviranomaisten osallistuminen voi johtaa synergioihin älykkäiden erikoistumisstrategioiden ja EU:n kaupunkiagendan kanssa; tukee siksi alue- ja paikallisviranomaisten laajempaa osallistumista EU:n tuloksekkaaseen avaruuspolitiikkaan, myös unionin syrjäisimmillä sekä merentakaisilla alueilla; painottaa, että alueiden komitean olisi oltava Copernicus-käyttäjäfoorumin jäsen, jotta korostetaan alueellisten ja paikallisten toimijoiden merkitystä Copernicus-ohjelman tietojen käyttäjinä;

21.  korostaa, että käyttäjät, kuten pk-yritykset sekä alue- ja paikallisviranomaiset, eivät vielä tiedä tarpeeksi Galileo- tai Copernicus-ohjelmiin liittyvien hankkeiden rahoitusmahdollisuuksista, mukaan lukien Euroopan investointipankin rahoitus, ja että on parannettava viipymättä kohdennettua tiedotusta näistä mahdollisuuksista;

22.  toteaa, että avaruusteknologialla ja avaruuteen liittyvillä EU:n kahdella lippulaivaohjelmalla on oma roolinsa maa-, meri-, ilma- ja avaruusliikenteen tekemisessä älykkäämmäksi, turvallisemmaksi, varmemmaksi ja kestävämmäksi ja sen integroinnissa tulevaisuuden strategisiin aloihin, kuten itseohjautuviin ja verkkoon liitettyihin autoihin ja miehittämättömiin ilma-aluksiin; katsoo, että avaruusstrategian avulla voidaan täyttää paremmin uudet tarpeet liikenteen turvallisuudesta ja saumattomasta liitettävyydestä, luotettavammasta paikannuksesta, intermodaalisuudesta ja yhteentoimivuudesta; kannustaa komissiota ottamaan liikennealan sidosryhmät mukaan avaruusalan kanssa käytävään vuoropuheluun, jotta voidaan varmistaa avoimuus, ja helpottamaan Euroopan avaruusteknologian pääsyä liikennemarkkinoille, jotta parannetaan EU:n liikennepalvelujen kilpailukykyä eurooppalaisilla ja globaaleilla markkinoilla; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kiinnittämään huomiota avaruusmatkailun kehitykseen;

23.  kehottaa komissiota tukemaan EGNOS-perusteisen menetelmän soveltamista ilma-alusten laskeutumiseen niin pienemmille kuin suuremmillekin lentoasemille; muistuttaa, että EGNOS-järjestelmän avulla voitaisiin saavuttaa taloudellista etua ja parantaa tarkkuutta, häiriönsietokykyä ja turvallisuutta, kun käytetään turvallisuuden kannalta kriittisiä sovelluksia esimerkiksi ilma-alusten laskeutumiseen; muistuttaa myös, että on tärkeää laajentaa EGNOS-järjestelmän kattavuutta ensin Kaakkois- ja Itä-Eurooppaan ja sitten Afrikkaan ja Lähi-itään; katsoo, että Galileolla voisi olla keskeinen rooli lennonjohdossa, sillä se voisi toimia tärkeänä tukena siirryttäessä tutkaperusteisesta satelliittiperusteiseen valvontaan;

24.  korostaa lisäksi, että on tärkeää varustaa ilma-alukset automatiikkaan perustuvan valvonnan lähetyksiin (ADS-B) perustuvalla avaruusperusteisella teknologialla ja velvoittaa toiminnanharjoittajat asentamaan ilma-aluksiin ADS-B-teknologiaa, jotta kyetään takaamaan ilma-alusten reaaliaikaisen jäljittämisen täsmällisyys ja luotettavuus sekä säästämään polttoainetta;

25.  korostaa EU:n avaruusohjelmien merkitystä meri- ja merenkulkuasioissa, kalastuksessa ja yleisemmin sinisessä taloudessa, kun on kyse esimerkiksi laittoman, ilmoittamattoman tai sääntelemättömän kalastuksen torjunnasta, valtamerien ja kalakantojen tilan ja terveyden kartoittamisesta ja arvioinnista, kalankasvatuksen tuottavuuden edistämisestä, merten tutkimuksen helpottamisesta, etsintä- ja pelastuspalvelujen järjestämisestä sekä satelliittiyhteyksien tarjoamisesta laivojen lääkinnällisten laitteiden tarpeisiin; toteaa, että tämän vuoksi tarvitaan avaruusperusteisia valmiuksia valtamerten valvontaan sekä Galileo-, EGNOS- ja Copernicus-palvelujen tehokasta koordinointia;

Maailmanlaajuisesti kilpailukykyisen ja innovatiivisen eurooppalaisen avaruusalan tukeminen

26.  korostaa, että onnistuminen avaruusalalla ja myös alan kilpailukyky sekä teknisten läpimurtojen kehittäminen riippuvat paljolti tutkimuksesta ja innovoinnista; kehottaa lisäämään ja laajentamaan yhdeksännen puiteohjelman mukaista avaruusalaa koskevaa budjettikohtaa; painottaa EU:n, ESAn ja jäsenvaltioiden täysipainoisen yhteistyön merkitystä, jotta varmistetaan tehokkuus ja vältetään päällekkäisyydet erityisesti sellaisilla aloilla, joilla useat toimijat myöntävät tutkimusrahoitusta; katsoo, että tutkimusta ja innovointia olisi kannustettava ja rahoitettava siten, että monet erilaiset avaruusteknologiat hyötyvät niistä; kehottaa komissiota laajentamaan sekä Horisontti 2020 -ohjelmassa että tulevissa puiteohjelmissa pk-yrityksiä koskevan välineen käyttöä, jotta edistetään liiketoimintamahdollisuuksia avaruusperusteisten tuotteiden ja palvelujen alalla;

27.  kehottaa komissiota varmistamaan julkisten hankintojen yhteydessä, että EU:n yrityksiä kohdellaan oikeudenmukaisesti kolmansien maiden yrityksiin nähden erityisesti ottamalla huomioon hinnat, joita yritykset perivät muilta asiakkailta maailmanlaajuisesti, jotta voitaisiin varmistaa, että sääntöjä noudatetaan ja että markkinatoimijat noudattavat rehellisiä menettelytapoja, tasapuolisten kilpailuedellytysten takaamiseksi; muistuttaa, että Euroopan avaruusteollisuutta on vastassa yhä kovempi kansainvälinen kilpailu; suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen uudenlaisten hankintajärjestelmien käytön vahvistamisesta;

28.  korostaa, että on tärkeää vahvistaa Euroopan teollista perustaa ja taata EU:n strateginen riippumattomuus monimuotoistamalla hankintalähteitä ja hyödyntämällä parhaalla mahdollisella tavalla monia EU:n tarjoajia; katsoo siksi, että on edistettävä tasapainoisesti toimialan osallistumista kaikilla eri tasoilla, ja kehottaa komissiota tukemaan Euroopan avaruusalaa sen arvoketjun koko pituudelta; katsoo, että avaruusalan klustereilla voi olla hyödyllinen rooli avaruusteollisuusstrategiassa;

29.  kehottaa komissiota tukemaan sitä, että kehitetään Euroopan laajuisesti uusia avaruusliiketoiminnan malleja ja avaruusteknologioita, jotka voivat mullistaa alan ja alentaa kustannuksia (esimerkiksi pienten satelliittien avaruuteen lähettämisen mahdollistavaa eurooppalaista teknologiaa, kuten uudelleenkäytettävät ilmapallot ja kantoraketit);

30.  pyytää komissiota tarkastelemaan pk-yritysten tilannetta ja tarpeita määritellessään avaruusinfrastruktuurin ja -palvelujen alan hankintasopimusten keston, jotta avaruusalan yrityksillä olisi tasapuoliset toimintaedellytykset;

31.  tähdentää tarvetta investoida päättäväisemmin EU:n kansalaisten avaruusalan koulutukseen, jotta nämä voivat muun muassa hyödyntää kaikkia avaruusalan luomia mahdollisuuksia siirryttäessä digitaaliyhteiskuntaan; korostaa avaruuspolitiikan saavutusten merkitystä tulevia sukupolvia innoittavavana tekijänä ja eurooppalaisen identiteetin edistäjänä; painottaa siksi, että on tarpeen jatkaa ja laajentaa eurooppalaisen avarauusalan koulutuksen koordinoitua tarkastelua, jotta voidaan houkutella nuoria avaruustieteen ja -teknologian alan työurille;

32.  tähdentää, että osallistuminen ESAn valinnaisiin ohjelmiin, joissa eurooppalaiset yritykset, yliopistot ja tutkimuslaitokset voivat osallistua huipputeknologian kehittämiseen avaruuslentoja ja -järjestelmiä varten, on perustava ja olennainen väline Euroopan avaruusteollisuuden valmiuksien kehittämisessä; korostaa, että osallistuminen tällaisiin ohjelmiin tarjoaa väylän alan yrittäjyyteen ja pääsyn erittäin teknologia- ja tietämysvaltaisiin tiedehankkeisiin, jotka saattavat hyödyttää myös liikennealaa;

Euroopan autonomian lujittaminen avaruuteen pääsyssä ja sen käytössä varmassa ja turvallisessa ympäristössä

33.  muistuttaa, että EU:n avaruusohjelmat ovat siviililuonteisia, ja vahvistaa sitoumuksensa siihen, että avaruutta ei militarisoida; on kuitenkin tietoinen, että avaruusalalla on EU:lle myös strateginen ulottuvuus ja että on tarpeen parantaa siviilinäkökohtien ja turvallisuus- ja puolustusnäkökohtien synergioita ja hyödyntää avaruusvalmiuksia turvallisuustarpeisiin vastaamiseksi ja ottaa tässä huomioon myös geopoliittinen ympäristö sekä yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka; katsoo, että komission olisi tarkasteltava EU:n avaruusohjelmien ja marraskuussa 2016 esitetyn Euroopan puolustusalan toimintasuunnitelman synergioita, jotta varmistetaan yleinen yhdenmukaisuus tällä strategisella alalla;

34.  kehottaa komissiota kokoamaan yhteen EU:n ja sen jäsenvaltioiden institutionaalisten asiakkaiden tarpeet, jotta varmistetaan riippumaton, kustannustehokas ja luotettava pääsy avaruuteen EU:n Ariane- ja Vega-kantorakettien sekä niiden tulevien kehitysmuotojen avulla; pitää tätä strategisesti erittäin tärkeänä varautumisen ja kriisinhallinnan sekä tarkoituksenmukaisen eurooppalaisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kannalta;

35.  tukee komission tavoitetta arvioida eri tapoja tukea EU:n laukaisuinfrastruktuuriin liittyviä laitteistoja ja palveluja silloin, kun se on tarpeen EU:n politiikkatavoitteiden ja ‑tarpeiden täyttämiseksi sekä riippumattomuuden, turvallisuuden ja kilpailukyvyn kannalta; korostaa sen vuoksi Kouroussa Ranskan Guayanassa sijaitsevan Euroopan avaruussataman strategista merkitystä ja tarvetta kiinnittää erityistä huomiota avaruussatamasta sen sijaintialueelle koituviin taloudellisiin ja sosiaalisiin hyötyihin;

36.  muistuttaa, että riippumatonta pääsyä avaruuteen ei voida tarkastella erillään EU:n riippumattomista valmiuksista luoda, kehittää, laukaista, käyttää ja hyödyntää avaruusjärjestelmiä;

37.  toteaa, että Euroopan kantorakettiohjelman jatkumisesta seuraavia 3–4 vuotta pitemmälle (Ariane 6 ja Vega C) ja ohjelman taloudellisesta tilanteesta ei ole riittävää selvyyttä; on huolissaan keskipitkän ja pitkän aikavälin kantorakettiohjelmien puuttumisesta; kehottaa komissiota esittämään työohjelman, joka koskee Euroopan kantoraketteja seuraavien 20 vuoden ajalla;

38.  kehottaa komissiota kannustamaan vaihtoehtoisten laukaisuteknologioiden kehittämiseen ja ympäristömyötäisen tuotesuunnittelun periaatteiden huomioon ottamiseen kaikissa kantoraketeissa ja avaruusresursseissa;

39.  katsoo, että seuraavan sukupolven satelliittijärjestelmissä olisi kehitettävä edelleen Galileo-infrastruktuurin turvallisuutta, mukaan lukien maasegmentti, ja Galileo- ja Copernicus-ohjelmien kaksikäyttövalmiutta sekä parannettava tarkkuutta ja salausta; muistuttaa, että Galileo-ohjelman julkisesti säänneltyjen palvelujen rajaaminen valtiovallan hyväksymiin käyttäjiin saattaisi tulevaisuudessa olla tärkeää reagoitaessa voimistuviin uhkiin erityisesti kriisitilanteissa;

40.  kiinnittää huomiota siihen, että avaruusinfrastruktuuri on alttiina valtiollisten ja muiden toimijoiden aiheuttamille häiriöille ja niiden hyökkäyksille ja monille muille uhille, kuten törmäyksille avaruusromuun tai muihin satelliitteihin; muistuttaa, että on tärkeää turvata kriittiset infrastruktuurit ja viestintäyhteydet sekä kehittää häiriöitä paremmin sietävää teknologiaa; panee merkille avaruuden ja avaruusteknologian kasvavan merkityksen kaksikäyttötarkoituksissa, erityisesti viestinnässä, tiedustelussa, valvonnassa ja tunnistuksessa, katastrofeihin reagoimisessa ja asevalvonnassa, ja korostaa avaruusvalmiuksien ratkaisevaa merkitystä terrorismin torjunnassa; kannustaa lisäksi investointeihin, joilla vauhditetaan uusien avaruusvalmiuksien ja uuden avaruusteknologian kehittämistä; pitää välttämättömänä, että parannetaan valmiuksia vastata uusiin uhkiin avaruudessa, mikä puolestaan vahvistaisi Euroopan avaruusalan kykyä reagoida markkinoiden, toimijoiden ja teknologioiden muuttumiseen;

41.  kehottaa komissiota lieventämään avaruusromun aiheuttamia riskejä tehostamalla nykyisiä avaruusesineiden valvontaan ja seurantaan liittyviä palveluja pyrkien luomaan ohjelman, jolla otetaan käyttöön riippumaton järjestelmä, joka pystyy tunnistamaan avaruusromusta Euroopan avaruusinfrastruktuurille aiheutuvia uhkia, edistämään toimenpiteitä törmäysten välttämiseksi avaruudessa ja pidemmällä aikavälillä poistamaan aktiivisesti romua; kannattaa suunnitelmia näiden EU:n palvelujen laajentamisesta kattamaan myös avaruusperusteiset sääennusteet ja ehdottaa, että maapallon lähelle tulevien esineiden valvontaa ja seurantaa tehostetaan edelleen, jotta estetään niiden törmäyksestä maapalloon mahdollisesti aiheutuvat katastrofaaliset seuraukset; painottaa, että muun muassa ESAssa saatavilla olevia näiden alojen valmiuksia ja asiantuntemusta olisi käytettävä perustana ja laajennettava niitä; korostaa tarvetta tuottaa mahdollisimman paljon avointa dataa, jotta edistetään tutkimusta ja innovointia;

42.  muistuttaa kyberturvallisuuden kasvavasta merkityksestä avaruusohjelmissa ja huomauttaa, että tämä ongelma on erityisen vakava, koska taloutemme on suurelta osin riippuvainen avaruusperusteisista palveluista; kehottaa komissiota vähentämään EU:n avaruusresursseihin liittyviä riskejä toteuttamalla asianmukaisia toimia, joilla suojataan avaruusinfrastruktuuria kyberuhkien varalta tarvittaessa myös salauksen avulla; pyytää komissiota varmistamaan, että kaikilla asiaankuuluvilla virastoilla on varautumissuunnitelmia mahdollisten kyberhyökkäysten varalta;

43.  katsoo, että suunniteltu Govsatcom-aloite on hyvin lupaava toimenpide, jolla varmistetaan EU:n institutionaalisten toimijoiden turvallisten, tehokkaiden ja kustannustehokkaiden palvelujen saanti samalla kun vastataan käyttäjien tarpeisiin monilla eri aloilla ja kannustetaan kasvua, kilpailukykyä ja innovointia koko EU:n satelliittiteleviestinnän alalla; pyytää komissiota siinä tapauksessa, että vaikutustenarviointi on riittävän myönteinen, suunnittelemaan Govsatcom-aloitteen kustannustehokkaalla tavalla, mihin voi kuulua valmiuksien yhteiskäyttö ja jakaminen tai palvelujen hankkiminen sertifioiduilta kaupallisilta viestintäsatelliiteilta, ja varmistamaan, että aloitteella luodaan merkittävää lisäarvoa ja vältetään päällekkäisyyttä olemassa olevien rakenteiden kanssa;

44.  korostaa sellaisen kattavan Euroopan avaruuspolitiikan merkitystä, jolla edistetään tehokkaasti yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan vahvistamista antamalla asiaankuuluville elimille riippumatonta tiedustelutietoa, kuten ajantasaisen tilannetietoisuuden mahdollistavaa tietoa;

Euroopan aseman vahvistaminen maailmanlaajuisena toimijana ja kansainvälisen yhteistyön edistäminen

45.  pyytää komissiota edistämään EU:n avaruusresursseja ja avaruusteollisuuden valmiuksia kaikilla ulkosuhteidensa asiaankuuluvilla osa-alueilla;

46.  katsoo, että rauhallinen ja turvallinen avaruusympäristö edellyttää yhteistyötä kansainvälisten kumppaneiden kanssa, jotta voidaan edistää vastuullisen toiminnan ja kestävyyden periaatteita erityisesti avaruuden tutkimuksen yhteydessä, ja pyytää komissiota toimimaan tiiviissä yhteistyössä Euroopan ulkosuhdehallinnon (EUH) ja jäsenvaltioiden kanssa;

47.  korostaa tarvetta avaruusliikenteen ja -romun hallinnan kansainväliseen koordinointiin, koska niiden määrä kasvaa, kun suunnitteilla olevat valtavat satelliittikokonaisuudet otetaan käyttöön ja kun maapallon lähellä olevat kiertoradat mahdollisesti ruuhkautuvat satelliittien laukaisukustannusten jatkuvan laskun seurauksena;

48.  pyytää komissiota seuraamaan yksityisen sektorin nykyisiä pyrkimyksiä esimerkiksi avaruuden kaivostoiminnan alalla ja tarkastelemaan näiden mahdollisia vaikutuksia nykyiseen oikeudelliseen kehykseen ja erityisesti ulkoavaruussopimukseen; katsoo, että sopimuksen perusperiaatteet olisi pidettävä voimassa ja että on vältettävä kilpailu avaruuden ehtyvistä resursseista; kehottaa jäsenvaltioita pyrkimään kohti koordinoitua eurooppalaista lähestymistapaa ja kehottaa komissiota johtamaan yhteisymmärryksen saavuttamiseksi käytäviä neuvotteluja; toteaa, että avaruus on ihmiskunnan yhteistä perintöä;

49.  on erittäin tyytyväinen komission aikeisiin luoda talousdiplomatian keinoin uusia liiketoimintamahdollisuuksia Euroopan avaruusteollisuudelle; korostaa, että komission ja tapauksen mukaan jäsenvaltioiden viranomaisten, joko yksittäin tai ESA:n välityksellä, sekä Euroopan lentoturvallisuusviraston (EASA) ja muiden elinten olisi tuettava eurooppalaisia toimijoita kolmansien maiden markkinoilla; suosittaa, että suunnitelmat tällaista koordinoitua tukea varten laaditaan etukäteen;

Tuloksellisuuden varmistaminen

50.  korostaa, että parlamentilla olisi oltava aktiivinen rooli EU:n avaruuspolitiikan kehittämisessä ja että sen olisi osallistuttava kaikkeen tietojenvaihtoon, jota komission, neuvoston, EUH:n ja ESA:n välillä tapahtuu avaruuteen liittyvistä aiheista;

51.  katsoo, että demokraattinen tuki on tärkeää avaruuteen investoimisessa; kehottaa komissiota esittämään asianmukaisesti suunnitellun ja kattavan viestintästrategian, jossa tarkastellaan avaruustekniikan kansalaisille ja yrityksille tuottamaa hyötyä; kehottaa komissiota perustamaan strategian täytäntöönpanon seuraaville kolmelle pilarille, joista kukin koskee tiettyä tärkeää kohderyhmää: a) yleisen tietoisuuden lisääminen avaruusinvestointien tarpeellisuudesta, b) tiedottaminen pk-yrityksille ja yrittäjille avaruusalan lippulaivaohjelmiin liittyvistä mahdollisuuksista ja c) avaruusalan sisällyttäminen koulutukseen osaamisvajeen poistamiseksi; pyytää komissiota esittämään parlamentille etenemissuunnitelman, joka koskee tämän viestintästrategian luomista mahdollisimman nopeasti;

52.  pyytää komissiota laatimaan aikataulun strategiassa ehdotettujen toimenpiteiden täytäntöönpanoa varten, raportoimaan säännöllisesti sen täytäntöönpanosta, ehdottamaan tarvittaessa lainsäädäntöä ja suunnittelemaan konkreettisia ja selkeitä lisätoimia, joita tarvitaan strategiassa määritettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi hyvissä ajoin;

o
o   o

53.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komissiolle, neuvostolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille sekä Euroopan avaruusjärjestölle.

(1)EUVL L 122, 24.4.2014, s. 44.
(2)EUVL L 347, 20.12.2013, s. 1.
(3)EUVL L 158, 27.5.2014, s. 227.
(4)EUVL L 150, 20.5.2014, s. 72.
(5)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0267.
(6)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0268.
(7)EUVL C 468, 15.12.2016, s. 12..
(8)EUVL C 227 E, 6.8.2013, s. 16.
(9)EUVL C 380 E, 11.12.2012, s. 1.
(10)Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle tehty tutkimus avaruusmarkkinoille pääsystä Euroopassa, sisäasioiden pääosasto, osasto A, 2016, ISBN 978-92-823-8537-1.
(11)https://ec.europa.eu/research/participants/data/ref/h2020/wp/2016_2017/main/h2020-wp1617-leit-space_en.pdf, s. 48.

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö