Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 145, 147, 165, 166 artiklan ja 310 artiklan 5 kohdan,

–  ottaa huomioon pöytäkirjan N:o 1 kansallisten parlamenttien asemasta Euroopan unionissa,

–  ottaa huomioon pöytäkirjan N:o 2 toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta,

–  ottaa huomioon 22. huhtikuuta 2013 annetun neuvoston suosituksen nuorisotakuun perustamisesta(1),

–  ottaa huomioon Euroopan sosiaalirahastosta ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1081/2006 kumoamisesta 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1304/2013(2) ja asetuksen (EU) N:o 1304/2013 muuttamisesta nuorisotyöllisyysaloitteesta tuettaville toimenpideohjelmille maksettavan ylimääräisen ensimmäisen ennakkomaksun osalta 20. toukokuuta 2015 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/779(3),

–  ottaa huomioon Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen nro 3/2015 ”EU:n nuorisotakuu: toiminta käynnistetty mutta edessä täytäntöönpanoon kohdistuvia riskejä”, nro 17/2015 ”Komission tuki nuorisotyöttömyyttä käsitteleville toimintaryhmille: ESR-rahoitusta kohdennettiin uudelleen mutta tulokset jäivät taka-alalle” ja nro 5/2017 ”Nuorisotyöttömyys – ovatko EU:n toimintapolitiikat tuottaneet tulosta?”,

–  ottaa huomioon 4. lokakuuta 2016 annetun komission tiedonannon ”Nuorisotakuu ja nuorisotyöllisyysaloite kolmen vuoden jälkeen” (COM(2016)0646 ja SWD(2016)0324),

–  ottaa huomioon komission valkoisen kirjan Euroopan tulevaisuudesta,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön sekä budjettivaliokunnan, työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan ja kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan lausunnot (A8-0296/2017),

A.  ottaa huomioon, että nuorisotyöttömyys on pysyvä ja vakava ongelma monissa jäsenvaltioissa: EU:ssa oli yli neljä miljoonaa 15–24-vuotiasta nuorta työtöntä vuonna 2016; toteaa, että tilanne unionissa on hyvin vaihteleva;

B.  ottaa huomioon, että nuorisotyöttömyyden torjunta on Euroopan parlamentin, komission ja jäsenvaltioiden yhteinen poliittinen painopiste ja sen avulla pyritään saavuttamaan unionin kasvu- ja työllisyystavoite;

C.  katsoo, että korkealla nuorisotyöttömyydellä – 18,8 prosenttia EU:ssa vuonna 2016 – on haitallisia vaikutuksia yhteiskuntaan ja henkilöihin, joita asia koskee, sekä pitkäaikaisia kielteisiä vaikutuksia työllistyvyyteen, tulojen vakauteen ja urakehitykseen; katsoo, että talouskriisillä oli suhteettoman suuri vaikutus nuoriin, ja toteaa, että joissakin jäsenvaltioissa yli neljännes nuorista on vailla työtä;

D.  toteaa, että korkean nuorisotyöttömyysasteen alentamiseksi on kehitetty useita aktiivisia työvoimapoliittisia toimenpiteitä, joiden tulokset ovat olleet vaihtelevia;

E.  ottaa huomioon, että on myös toinen, määrältään ja koostumukseltaan eri jäsenvaltioissa hyvin erilainen ryhmä nuoria, jotka eivät saa koulutusta eivätkä ole työssä (ns. NEET-nuoret) ja jotka voidaan jakaa kahteen ryhmään: työttömät NEET-nuoret, jotka ovat valmiita aloittamaan työnteon ja ovat aktiivisia työnhakijoita, ja ei-aktiivit NEET-nuoret, jotka eivät opiskele, eivät saa koulutusta eivätkä ole proaktiivisia työnhaussa;

F.  toteaa, että EU:ssa keskimäärin ainoastaan 41,9 prosenttia NEET-nuorista voi päästä nuorisotakuun piiriin;

G.  ottaa huomioon, että sen jälkeen, kun Euroopan työllisyysstrategia vuonna 1997 käynnistettiin, komissio on tukenut lukuisia nuorten työllisyys- ja koulutusnäkymien parantamiseen tähtääviä toimia(4) ja että kriisin jälkeen EU:n toimissa on pantu erityistä painoa neuvoston huhtikuussa 2013 hyväksymälle nuorisotakuulle ja vuoden 2013 loppupuolella käynnistetylle nuorisotyöllisyysaloitteelle;

H.  toteaa, että nuorisotakuu ja nuorisotyöllisyysaloite ovat jo vakiintuneet tehokkaimmiksi ja näkyvimmiksi toimiksi unionin tasolla nuorisotyöttömyyden torjumiseksi;

I.  katsoo, että nuorisotakuu ja nuorisotyöllisyysaloite ovat auttaneet alentamaan nuorisotyöttömyysastetta EU:ssa merkittävästi edistämällä koulutusta ja vahvistamalla nuorten kysyntää työmarkkinoilla sekä tukemalla työpaikkojen luomiseksi toteutettavia toimenpiteitä; toteaa, että liian korkea osuus nuorista, 17,2 prosenttia, on yhä työttöminä EU28:ssa(5);

J.  ottaa huomioon, että nuorisotakuu edellyttää jäsenvaltioiden varmistavan, että kaikki alle 25-vuotiaat nuoret (tai joissakin jäsenvaltioissa 30-vuotiaat ja sitä nuoremmat) saavat laadukkaita työtarjouksia, täydennyskoulutusta, oppisopimuspaikkoja tai harjoittelupaikkoja neljän kuukauden sisällä työttömäksi joutumisestaan tai virallisen koulutuksen päättymisestä;

K.  ottaa huomioon, että ulkoiset tekijät, kuten kunkin alueen erityinen taloudellinen tilanne tai tuotantomalli, vaikuttavat nuorisotakuussa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen;

L.  toteaa, että nuorisotyöllisyysaloitteessa autetaan NEET-nuoria, nuoria pitkäaikaistyöttömiä ja nuoria, jotka eivät ole ilmoittautuneet työnhakijoiksi ja jotka asuvat alueilla, joiden nuorisotyöttömyysaste oli yli 25 prosenttia vuonna 2012;

M.  ottaa huomioon, että nuorisotyöllisyysaloitteelle myönnettiin ohjelmakaudelle 2014–2020 kaikkiaan 6,4 miljardin euron määräraha, josta 3,2 miljardia euroa maksetaan EU:n talousarvion uudesta erityisestä budjettikohdasta ja vähintään 3,2 miljardia euroa nykyisen Euroopan sosiaalirahaston (ESR) kansallisista määrärahoista; ottaa huomioon, että tätä rahoitusta täydennetään yhden miljardin euron lisäyksellä nuorisotyöllisyysaloitteen erityisiin määrärahoihin kaudella 2017–2020 ja vastaavasti ESR:stä maksettavalla yhden miljardin euron määrällä, jotta vauhditettaisiin nuorten työllistymistä työttömyydestä eniten kärsivillä alueilla; ottaa huomioon, että 500 miljoonaa euroa näistä lisämäärärahoista on määrä kirjata vuonna 2017 lisätalousarvioesitykseen nro 3/2017; toteaa, että ohjelmalle osoitettavien määrärahojen lopullinen määrä vahvistetaan tulevien vuotuisten talousarviomenettelyjen aikana;

N.  toteaa, että eurooppalaisen nuorisotakuun täytäntöönpanoon on arvioitu tarvittavan vuosittain investointeja 50,4 miljardin euron arvosta(6) eli merkittävästi vähemmän kuin vuotuinen taloudellinen tappio, joka aiheutuisi eurooppalaisten nuorten jäämisestä työmarkkinoiden ulkopuolelle ja joka olisi vähintään 153 miljardia euroa(7);

O.  huomauttaa, että vuonna 2015 päätettiin nuorisotyöllisyysaloitteen toimien käyttöönoton nopeuttamiseksi korottaa miljardilla eurolla aloitteen ennakkorahoitukseen käytettävissä olevia varoja, mikä merkitsi kelpoisuusvaatimukset täyttäville jäsenvaltioille korotusta alkuperäisestä 1–1,5 prosentista 30 prosenttiin;

P.  ottaa huomioon, että nuorisotyöllisyysaloitteen alkuperäiset määrärahat osoitettiin kokonaisuudessaan etupainotteisesti vuosille 2014–2015 eikä tähän tarkoitukseen osoitettuja uusia määrärahoja sisällytetty vuoden 2016 talousarvioon; katsoo, että jatkuvuuden puute nuorisotyöllisyysaloitteen rahoituksessa on haitannut ohjelman onnistumista;

Q.  katsoo, että nykyinen EU:n talousarviosta ja jäsenvaltioilta saatavan rahoituksen taso ei riitä kattamaan ohjelman tarpeita;

R.  toteaa, että nuorisotakuu ja nuorisotyöllisyysaloite kattavat erilaisia toimia: nuorisotakuulla pyritään edistämään rakenteellisia koulutusuudistuksia ja torjumaan nuorisotyöttömyyttä lyhyellä aikavälillä, kun taas nuorisotyöllisyysaloite on rahoitusväline; ottaa huomioon, että nuorisotakuun rahoitus saadaan ESR:stä, jäsenvaltioiden talousarvioista ja nuorisotyöllisyysaloitteen varoista ja että nuorisotyöllisyysaloitteella voidaan rahoittaa suoraan aloitteen kohderyhmään kuuluvien nuorten työ-, oppisopimus- ja harjoittelupaikkoja tai täydennyskoulutusta tukikelpoisilla alueilla; ottaa huomioon, että nuorisotakuuta sovelletaan kaikissa 28 jäsenvaltiossa, mutta nuorisotyöllisyysaloitteen tuen piiriin kuuluu vain 20 jäsenvaltiota; ottaa myös huomioon, että nuorisotyöllisyysaloitteeseen liittyvien toimien kestoa ei ole ennalta määrätty, kun taas nuorisotakuussa tarjousta odotetaan neljän kuukauden sisällä;

S.  toteaa, että nuorisotakuun käyttöönotto on ollut määrällisesti vaihtelevaa ja siinä on ollut merkittäviä eroja jäsenvaltioiden välillä;

T.  toteaa, että nuorisotakuun täytäntöönpanosta ei ole toistaiseksi saatu yhtenäisiä tuloksia ja että joissakin olosuhteissa on ollut vaikea täsmentää ja arvioida sen vaikutuksia;

U.  toteaa, että Euroopan eri alueiden välillä on merkittäviä eroja; toteaa, että joissakin tapauksissa korkean työttömyyden alueet eivät täytä tukikelpoisuuden ehtoja, kun EU:n rahoitusta myönnetään NUTS-tasolla;

V.  toteaa, että nuorisotakuuseen kuuluvat työmarkkinoille integroitumista tukevat palvelut on usein pantu täytäntöön vain osittain, niihin kelpuutettavien osallistujien joukko on liian suppea ja niiden täytäntöönpano riippuu julkisten työvoimapalvelujen valmiuksista ja tehokkuudesta sekä Euroopan tason menettelyjen nopeudesta; katsoo, että jäsenvaltioiden olisi jatkettava pyrkimyksiään vahvistaa ja uudistaa julkisia työvoimapalvelujaan;

W.  pitää aiheellisena korostaa sitä roolia, joka nuorisotyöllisyysaloitteella voi olla erityisesti niissä jäsenvaltioissa, joihin talous-, finanssi- ja sosiaalikriisit ovat vaikuttaneet huomattavan suuressa määrin vuodesta 2007 alkaen; toteaa, että on syytä korostaa tarvetta vahvistaa tätä ohjelmaa ja kehittää sekä EU:n tasolla että jäsenvaltioiden tasolla lisää sellaisia täydentäviä toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on lisätä yhdentymistä ja yhteenkuuluvuutta sekä myös vahvistaa sukupuolipariteettia ja varmistaa pääsy koulutusohjelmiin, jotka on käynnistetty uusien teknologisten työvoimahaasteiden kohtaamista varten;

X.  katsoo, että nuorisotakuu on investoimista nuoriin ja siten esimerkki tuloshakuisesta budjetoinnista;

Y.  toteaa, että komission valkoisessa kirjassa Euroopan tulevaisuudessa myönnetään, että nuorisotyöttömyyden tapauksessa ”odotukset ja EU:n kyky vastata niihin eivät kohtaa”(8);

Z.  katsoo, että EU:n olisi lisättävä sosiaalipoliittisten toimiensa markkinointia ja mainostusta niiden kohderyhmälle, jotta toimet olisivat näkyvämpiä EU:n väestölle;

AA.  katsoo, että Euroopan tilintarkastustuomioistuimen suorittama tarkastus oli ennenaikainen, sillä tutkittu ajanjakso on liian lähellä kansallisten takuujärjestelmien käyttöönottoa ja rajoittuu vain tiettyihin jäsenvaltioihin; katsoo, että näin ollen olisi ollut hyödyllisempää arvioida alustavasti järjestelmien käyttöönottoa ja tehdä tarkastus sen jälkeen;

Yleisiä huomioita

1.  toteaa, että nuorisotakuun neljän soveltamisvuoden aikana eli vuosina 2013–2017 nuorisotyöttömyysaste laski EU:ssa yli 7 prosenttiyksikköä eli 23,8 prosentista huhtikuussa 2013 aina 16,6 prosenttiin huhtikuussa 2017, joten lähes kaksi miljoonaa nuorta ei enää ole työttömänä; panee merkille, että nuorisotakuun soveltamisesta lähtien yli 14 miljoonaa nuorta on osallistunut johonkin nuorisotakuuohjelmaan; pitää valitettavana, että monissa tapauksissa liian suuri osa tästä laskusta perustuu liian usein siihen, että monen nuoren on ollut pakko hakea työtä EU:n ulkopuolelta, ja toteaa, että tämä tullaan kipeästi huomaamaan tulevina vuosikymmeninä; pitää lisäksi valitettavana, että vuoden 2016 puolivälissä 4,2 miljoonaa nuorta unionissa oli edelleen työttömänä (18,8 prosenttia kyseisestä väestönosasta); kehottaa jäsenvaltioita käyttämään olemassa olevaa unionin tukea tämän pitkäkestoisen ongelman ratkaisemiseksi; kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita panemaan täytäntöön strategioita, jotka vastaavat kunkin jäsenvaltion työmarkkinoiden vaatimuksia ja tarpeita, jotta voidaan luoda laadukkaita koulutusmahdollisuuksia ja kestäviä työpaikkoja;

2.  korostaa, että nuorisotakuulla on tärkeä tehtävä sellaisten toimenpiteiden tukemisessa, joilla tarjotaan nuorille työttömille pitkän aikavälin työllistymisessä ja yrittäjäksi ryhtymisessä tarvittavia taitoja, kokemusta ja tietämystä, ja lisäksi se tarjoaa mahdollisuuden vähentää ammattitaidon kysynnän ja tarjonnan kohtaamattomuutta;

3.  korostaa koulutuksen ja ammatinvalinnanohjauksen merkitystä perehdytettäessä nuoria työmarkkinoilla tarvittaviin ammattietiikkaan ja taitoihin; huomauttaa kuitenkin, että koulutuksella ei tulisi tarjota taitoja ja osaamista ainoastaan työmarkkinoiden tarpeisiin, vaan sen on myös edistettävä nuorten henkilökohtaista kehitystä ja kasvua, jotta heistä tulee oma-aloitteisia ja vastuullisia kansalaisia; korostaa siksi, että koko koulutusjärjestelmässä, sekä virallisessa että epävirallisessa koulutuksessa, tarvitaan kansalaiskasvatusta;

4.  toteaa, että nuorisotyöttömyysaste on korkein nuorimpien ja vähiten koulutettujen keskuudessa ja että tämä suuntaus on voimistunut kriisin myötä, ja huomauttaa, että kriisi on vaikuttanut myös kouluttamattomiin yli 25-vuotiaisiin nuoriin aikuisiin, jotka muodostavat ryhmän, joka saattaa ajautua taloudellisesti erittäin vakavaan tilanteeseen, ellei sen koulutukseen panosteta;

5.  huomauttaa, että edistymisestä huolimatta kaikkein heikoimmassa asemassa olevien nuorten työttömien pääsy julkisten työvoimapalvelujen piiriin on yhä riittämätön ja että tässä ryhmässä samoin kuin korkea-asteen koulutuksen suorittaneiden nuorten ryhmässä on kaikkein vähiten työnhakijoiksi ilmoittautuneita;

6.  on syvästi huolissaan, että NEET-nuoret jäävät syrjään koulutusjärjestelmästä ja työmarkkinoista, monissa tapauksissa täysin ilman omaa syytään; toteaa, että nykyisillä nuorisotyöttömyyden torjunnan rahoitusjärjestelyjä täytäntöönpanevilla toimenpideohjelmilla, joista liian monet eivät tarjoa asianmukaista ja kestävää palkkaa tai asianmukaisia työehtoja, tätä väestönosaa on vaikeinta tavoittaa; katsoo, että vuosina 2017–2020 erityinen huomio olisi kohdennettava tähän väestönosaan, jotta varmistettaisiin, että nuorisotakuun tärkeimmät tavoitteet saavutetaan;

7.  toteaa, että nuorisotakuulla tuettavien toimenpiteiden on käsiteltävä myös rakenteellisia haasteita, joita NEET-nuoret joutuvat kohtaamaan, toimenpiteiden pitkän aikavälin vaikutuksen varmistamiseksi; on huolissaan siitä, etteivät nuorisotakuujärjestelmät ole vielä tavoittaneet kaikkia koulunsa keskeyttäneitä tai työttömäksi jääneitä nuoria; kannustaa jäsenvaltioita tekemään kohdennettuja rahoitussitoumuksia kansallisissa talousarvioissa näihin rakenteellisiin haasteisiin vastaamiseksi; kannustaa alueita, jotka eivät saa EU:n yhteisrahoitusta, osallistumaan nuorisotakuuseen;

8.  korostaa, että NEET-nuorten integroiminen edellyttää paitsi käytettävissä olevien määrärahojen vaikuttavuuden parantamista myös niiden lisäämistä samoin kuin jäsenvaltioiden entistä tehokkaampaa osallistumista ja liikkeellelähtöä;

9.  kehottaa monimuotoistamaan rahoituskanavia paikallisella, alueellisella ja kansallisella tasolla, jotta kaikki nuoret saavutettaisiin nykyistä paremmin; huomauttaa lisäksi, että paikallis- ja alueviranomaiset ovat jo hyvin aktiivisia ja että niiden nuorisoa koskevaa toimintaa olisi tuettava integroimalla eri politiikkalinjaukset;

10.  korostaa, että nuorisotakuulla on myötävaikutettu nuorisotyöttömyyden torjumiseen vuodesta 2012 mutta että nuorisotyöttömyys on edelleen liian korkealla tasolla; pitää näin ollen tervetulleena lainsäädäntövallan käyttäjien aikaan saamaa sopimusta nuorisotyöllisyysaloitteen jatkamisesta vuoteen 2020 asti; huomauttaa kuitenkin, että nuorisotyöttömyyden ongelma saattaa jatkua ja se olisi sen vuoksi otettava huomioon seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä, jotta varmistetaan jatkuvuus ja kustannustehokkuus;

11.  tähdentää, että nuorisotyöllisyysaloitteen tarkoituksena ei ole pelkästään työpaikkojen luominen nuorille vaan siinä myös autetaan jäsenvaltioita ottamaan käyttöön asianmukaisia järjestelmiä nuorten tarpeiden selvittämiseksi ja niihin liittyvän tuen antamiseksi; korostaa siksi, että nuorisotakuun ja nuorisotyöllisyysaloitteen vaikuttavuutta olisi mitattava tulevaisuudessa sen perusteella, miten niillä on onnistuttu luomaan tai parantamaan jäsenvaltioiden tukijärjestelmiä nuorille;

12.  palauttaa mieliin, että nuorisotakuu saa ESR:stä ja nuorisotyöllisyysaloitteesta EU:n rahoitustukea, joka täydentää kansallisia maksuosuuksia; tukee unionin yhteisen strategiakehyksen puitteissa vertaisoppimisen, verkostoitumisen ja teknisen tuen avulla tehtävää ohjelmatyötä;

13.  on tyytyväinen siihen, että nuorisotyöllisyysaloitteeseen osoitettiin vuosina 2014 ja 2015 etupainotteisesti rahoitusta ja että alkuperäistä ennakkorahoitusta lisättiin, jotta varmistettaisiin resurssien ripeä käyttöön saaminen;

14.  pitää myönteisenä, että nuorisotyöllisyysaloitteen toimenpiteet ovat tuoneet apua yli 1,4 miljoonalle nuorelle ja että niiden ansiosta jäsenvaltiot ovat vakiinnuttaneet toimintaa yli neljän miljardin euron edestä;

15.  muistuttaa, että nuorisotyöllisyysaloitteen menestys on yhteydessä hyvään taloushallintoon jäsenvaltioissa, sillä ilman suotuisaa liiketoimintaympäristöä, pienten ja keskisuurten yritysten kannustamista ja talouden vaatimuksiin mukautettua koulutus- ja tiedejärjestelmää ei voida luoda työpaikkoja eikä tarjota pitkän aikavälin ratkaisua korkean nuorisotyöttömyyden ongelmaan;

16.  panee merkille tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen nuorisotakuun ja nuorisotyöllisyysaloitteen vaikutuksesta nuorisotyöllisyyteen ja huomauttaa, että kolme vuotta neuvoston suosituksen antamisen jälkeen nuorisotakuu ei ole vieläkään täyttänyt siihen kohdistuvia odotuksia; panee merkille tilintarkastustuomioistuimen huomautuksen, että kaikkia NEET-nuoria ei pystytä tavoittamaan pelkästään EU:n talousarviovaroin; katsoo, että nykytilanne ei vastaa nuorisotakuun käyttöönoton yhteydessä luotuja odotuksia eli sen varmistamista, että kaikki NEET-nuoret saavat neljän kuukauden kuluessa laadukkaan koulutus- tai työtarjouksen;

17.  muistuttaa, että NEET-nuorten houkuttelemiseen työmarkkinoille liittyy haasteita ja mahdollisuuksia; suosittaa, että komissio, jäsenvaltiot ja kansalliset julkiset työvoimapalvelut toteuttavat lisätoimia ottaakseen yhä enemmän työelämän ulkopuolella olevia nuoria nuorisotakuujärjestelmien piiriin ja pitääkseen heidät työmarkkinoilla asiaankuuluvien tukitoimenpiteiden päätyttyä;

18.  toteaa, että nuorisotyöllisyysaloitteesta on tarkoitus tukea alle 25-vuotiaita NEET-nuoria, jotka eivät yleensä saa työttömyys- tai koulutustukia; pitää valitettavana, että nuorisotyöllisyysaloitteen hyväksyminen vaikuttaa ESR-sitoumusten myöntämiseen muissa ohjelmissa, ja korostaa, että nuorisotyöllisyysaloitteen erityisistä määrärahoista rahoitettaviin resursseihin olisi osoitettava vähintään yhtä paljon ESR-rahoitusta;

19.  kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että käytettävissä oleva nuorisotyöllisyysaloitteen ja ESR:n rahoitus ei korvaa jäsenvaltioiden osoittamaa julkista rahoitusta yhteisistä säännöksistä annetun asetuksen (EU) N:o 1303/2013 95 artiklan ja johdanto-osan 87 kappaleen sekä täydentävyysperiaatteen mukaisesti; korostaa, että nuorisotakuun kaltaiset ohjelmat eivät saa korvata jäsenvaltioiden omia nuorisotyöttömyyttä torjuvia ja kestävää työmarkkinoille integroitumista edistäviä toimia;

20.  korostaa, että on tärkeää lujittaa sidosryhmäyhteistyötä myös paikallis- ja aluetasolla esimerkiksi julkisten ja tarvittaessa yksityisten työvoimapalvelujen, oppilaitosten, työnantajien, nuorisojärjestöjen ja nuorten parissa työskentelevien valtioista riippumattomien järjestöjen välillä, jotta voidaan tavoittaa kaikki NEET-nuoret; kannustaa ottamaan sidosryhmät tiiviimmin mukaan nuorisotakuun suunnitteluun, täytäntöönpanoon ja arviointiin kumppanuuteen perustuvan lähestymistavan avulla; kehottaa parantamaan oppilaitosten ja yrittäjien välistä yhteistyötä osaamisen kohtaanto-ongelman torjumiseksi; toteaa jälleen, että kumppanuuteen perustuvan lähestymistavan tarkoituksena on tavoittaa kohderyhmä entistä paremmin ja varmistaa laadukkaiden tarjousten tekeminen;

21.  muistuttaa, että Kansainvälisen työjärjestön (ILO) mukaan tehokas nuorisotakuu edellyttää noin 45 miljardin euron vuotuista rahoitusta EU28:ssa; katsoo, että tätä rahoitusta olisi pidettävä investointina, kun otetaan huomioon, että ollessaan tehokas se pienentää nuorten työllisyyteen liittyviä kustannuksia merkittävästi;

22.  kehottaa komissiota erittelemään nuorisotyöllisyysaloitteen kansalliset maksuosuudet, jotka kunkin jäsenvaltion on suoritettava nuorisotakuun tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi, ottaen huomioon ILO:n arvion;

23.  panee merkille, että nuorisotyöllisyysaloitteen täytäntöönpano on viivästynyt asianomaisten hallintoviranomaisten myöhään tapahtuneen nimittämisen vuoksi, ja pitää tätä aloitteen oikeusperustan puutteena, joka on heikentänyt alkuperäisiä pyrkimyksiä ripeään täytäntöönpanoon etupainotteisen rahoituksen kautta;

24.  katsoo, että on tarpeen edistää rahoituksen monipuolisuutta ja saatavuutta ja keskittyä tehokkaaseen varojenkäyttöön sekä panna samalla täytäntöön lisää toimintapoliittisia ja palveluihin liittyviä uudistuksia;

25.  korostaa tarvetta räätälöidä toimenpiteet paikallisen tilanteen tarpeisiin, jotta voidaan tehostaa niiden vaikutusta, esimerkiksi ottamalla niihin tiiviimmin mukaan paikallisten työnantajien edustajia, paikallisia koulutuksen järjestäjiä ja paikallisviranomaisia; kehottaa monipuolistamaan rahoituskanavia ottamalla mukaan paikallisen, alueellisen ja kansallisen tason, jotta kaikki NEET-nuoret tavoitettaisiin nykyistä paremmin;

26.  muistuttaa, että nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa nuorisotyöllisyysaloitteelle olisi osoitettava rahoitusta uusien määrärahojen muodossa eikä nykyisten talousarviomäärärahojen uudelleenkohdentamisilla; odottaa kunnianhimoista poliittista sitoutumista seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä;

27.  katsoo, että nuorisotakuu voi toimia asianmukaisesti vain, jos julkiset työvoimapalvelut toimivat tehokkaasti paikallisella tasolla;

28.  peräänkuuluttaa kehittämään jäsenvaltioissa julkisiin työvoimapalveluihin liittyvää erityisasiantuntemusta, jotta tuettaisiin niitä, jotka eivät kykene löytämään työtä neljän kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisestaan tai virallisen koulutuksen päättymisestä; kehottaa yrityksiä ja toimialajärjestöjä osallistumaan yhä enemmän ohjelman täytäntöönpanoon;

29.  pitää valitettavana, että suurin osa NEET-nuorista ei vielä kuulu mihinkään nuorisotakuun järjestelyn piiriin muun muassa siksi, etteivät he yleensä ole rekisteröityneet julkisissa työvoimapalveluissa; kehottaa neuvostoa harkitsemaan koulutusvaihdon jatkamista olemassa olevien julkisten työvoimapalvelujen puitteissa, jotta kehitettäisiin strategioita parhaiden käytänteiden perusteella NEET-nuorten tavoittamiseksi ja tukemiseksi;

30.  suhtautuu myönteisesti tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomukseen nro 5/2017 ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita panemaan kokonaisuudessaan täytäntöön tilintarkastustuomioistuimen suositukset, jotta nuorisotakuujärjestelmien kattavuutta ja vaikuttavuutta voidaan lisätä;

31.  korostaa, että keskitettyjen asiointipisteiden kehittämistä olisi tuettava nuorisotakuun myönteisen vaikutuksen tehostamiseksi varmistamalla, että kaikki palvelut ja ohjaus ovat nuorten saatavilla yhdessä paikassa;

32.  toteaa, että nuorisotakuujärjestelmien vähäisen näkyvyyden vuoksi voi olla vaikeaa saavuttaa kaikkia nuoria; suosittaa, että parannetaan mahdollisuuksia rahoittaa paikallisia kampanjoita, joita järjestetään kaikkien paikallisten kumppanien kanssa, nuorisojärjestöt mukaan lukien, ja tuetaan sellaisten foorumien kehittämistä, joiden avulla nuoret voivat rekisteröityä järjestelmään; suosittaa, että nuorisotakuuseen liittyvät tiedot ovat kaikkien saatavilla ja ymmärrettävissä;

33.  suosittaa, että jäsenvaltiot varmistavat, että niiden tarjonta on laadukasta; korostaa esimerkiksi, että ehdotusten olisi vastattava osallistujien profiileja ja työvoiman kysyntää niin, että voidaan mahdollistaa kestävä ja mahdollisesti pitkäkestoinen integroituminen työmarkkinoille;

34.  pitää valitettavana, että useimmat jäsenvaltiot eivät ole vielä määritelleet käsitettä ”laadukkaat työtarjoukset”; kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota Euroopan unionin työllisyyskomitean kautta käyttämään hyväkseen olemassa olevia verkkoja kehittääkseen tätä käsitettä varten yhteisesti hyväksyttyjä ominaisuuksia ottaen huomioon harjoittelun laatupuitteet ja harjoittelua koskevasta yhteisestä visiosta annetun eurooppalaisten työmarkkinaosapuolten yhteisen julkilausuman sekä epävarmoja työsuhteita koskevan Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön; kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota varmistamaan myös, että tällaiset ominaisuudet perustuvat sellaisiin työtarjouksiin, joissa osallistujien pätevyystaso, profiili ja työmarkkinoiden tarpeet kohtaavat, tarjoamalla työmahdollisuuksia, joista he voivat saada toimeentulon, sosiaaliturvaa ja kehitysnäkymiä ja jotka johtavat kestävään ja tarpeita vastaavaan pääsyyn työmarkkinoille; on tyytyväinen erityiskertomuksessa nro 5/2017 esitettyyn tilintarkastustuomioistuimen suositukseen, jonka mukaan olisi kiinnitettävä enemmän huomiota tarjousten laadun parantamiseen;

35.  kehottaa komissiota ehdottamaan yhdessä unionin työllisyyskomitean kanssa nuorisotakuuseen liittyvien mahdollisten tarjousten laatukriteereitä koskevia normeja; korostaa, että näille tarjouksille on tarpeen määritellä laatuvaatimukset sisältävä laatukehys;

36.  panee merkille, että tarvitaan huomattavasti enemmän työvoimaa, teknisiä resursseja ja rahoitusta, jotta saavutettaisiin tavoite tarjota laadukkaita ja pysyviä työpaikkoja kaikille 24-vuotiaille ja sitä nuoremmille; pitää tervetulleena, että useat jäsenvaltioista ovat nostaneet nuorisotakuun tuen piiriin kuulumisen yläikärajan 30:een;

37.  kehottaa varmistamaan, että nuorisotakuuseen osallistuvat nuoret kuuluvat jäsenvaltioissaan voimassa oleviin sosiaaliturva- ja työsuojelujärjestelmiin ja maksavat näitä koskevia maksuja, mikä edistää vastuun jakamista kaikkien asianosaisten ja erityisesti nuorten ja työnantajien kesken;

38.  korostaa, että nuorisotakuulla tuettavat toimenpiteet ovat todennäköisesti tehokkaampia ja kustannustehokkaampia silloin, kun nuoria tuetaan työmarkkinoille pääsyssä tavalla, joka voi tarjota heille mahdollisuuksia kestävään työllistymiseen ja palkkakehitykseen;

39.  korostaa, että NEET-nuoret muodostavat heterogeenisen ja monimuotoisen ryhmän ja että järjestelmät ovat tehokkaampia ja kustannustehokkaampia silloin, kun ne on kohdennettu havaittujen haasteiden korjaamiseen; korostaa tässä yhteydessä, että tarvitaan kattavia strategioita, joilla on selkeät tavoitteet ja jotka on suunniteltu niin, että ne on kohdennettu NEET-nuorten kaikkiin ryhmiin; korostaa, että on tarjottava räätälöityjä ratkaisuja, joissa otetaan huomioon paikallinen ja alueellinen tilanne esimerkiksi lisäämällä paikallisten työnantajien edustajien, paikallisten koulutuksen tarjoajien ja paikallisviranomaisten osallistumista; kehottaa jäsenvaltioita suunnittelemaan kullekin osallistujalle yksilöllisen polun ja antamaan kansallisille julkisille työvoimapalveluille joustavuutta profilointimallien mukauttamiseen;

40.  kehottaa jäsenvaltioita laatimaan työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevan väestön tavoittamiseksi tarkoituksenmukaisia strategioita ja pyrkimään tehokkaammin tunnistamaan NEET-nuoret, erityisesti sellaiset työmarkkinoiden ulkopuolella olevat nuoret, jotka eivät kuulu nykyisiin järjestelmiin, jotta heidät voidaan rekisteröidä ja jotta voidaan seurata nuorisotakuujärjestelmistä poistuvien nuorten tilannetta tietyin aikavälein (kuuden, 12 ja 18 kuukauden jälkeen) kestävän työmarkkinoille integroitumisen edistämiseksi; korostaa, että monimuotoiselle nuorten ryhmälle on tarjottava räätälöityjä ratkaisuja ja että rekisteröitymättömät on otettava tärkeimmäksi kohderyhmäksi; kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että käytettävissä oleva ESR:n rahoitus ei korvaa julkista rahoitusta, ja toteaa, että riittävä talouskasvu on ehdoton edellytys NEET-nuorten tehokkaalle integroitumiselle työmarkkinoille;

41.  kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota arvioimaan mahdolliset puutteet ja tekemään markkina-analyyseja ennen nuorisotakuun mukaisten järjestelmien käyttöönottoa, jotta vältetään hyödyttömät koulutuskurssit ja harjoittelijoiden hyväksikäyttö harjoittelujaksoilla, jotka eivät johda mihinkään;

42.  kehottaa komissiota ja neuvostoa tutkimaan mahdollisuutta kehittää proaktiivisia siirtymäkauden aloitteita, kuten ammatinvalinnanohjausta, uraohjausta ja tiedottamista työmarkkinoista, sekä tukipalveluja kouluihin ja uraneuvontapalveluita yliopistoihin, jotta nuorten olisi helpompi siirtyä työelämään saatuaan siirtymistä ja uran hallintaa varten tarvittavat taidot;

43.  toteaa, että nuorisotakuujärjestelmien vähäisen näkyvyyden vuoksi voi olla vaikeaa saavuttaa kaikkia nuoria; suosittaa, että parannetaan mahdollisuuksia rahoittaa paikallisia kampanjoita, joita järjestetään kaikkien asianomaisten paikallisten kumppanien kanssa, nuorisojärjestöt mukaan lukien, ja tuetaan sellaisten foorumien kehittämistä, joiden avulla nuoret voivat rekisteröityä järjestelmiin; suosittaa, että nuorisotakuuseen liittyvät tiedot ovat kaikkien saatavilla ja ymmärrettävissä;

44.  toteaa, että jatkuvana haasteena on se, että saatavana oleva osaaminen ja työmarkkinoiden tarpeet eivät kohtaa toisiaan; pyytää komissiota edistämään Euroopan unionin työllisyyskomitean kautta parhaiden käytäntöjen vaihtoa jäsenvaltioiden ja niiden asiaankuuluvien sidosryhmien välillä tämän ongelman ratkaisemiseksi;

45.  katsoo, että osaamisen kohtaanto-ongelmat voitaisiin ratkaista tunnistamalla paremmin yksilöiden pätevyyksiä ja korjaamalla kansallisten koulutusjärjestelmien epäkohdat; painottaa, että nuorten lisääntynyt liikkuvuus voi parantaa heidän taitojaan ja yhdessä pätevyyksien tunnustamisen kanssa se voi auttaa ratkaisemaan nykyisen osaamisen maantieteellisen kohtaanto-ongelman; kannustaa tämän osalta jäsenvaltioita hyödyntämään paremmin Euroopan työnvälitysverkostoa (EURES);

46.  korostaa, että tietotekniset taidot voivat tarjota suuria mahdollisuuksia kestävien työpaikkojen luomiselle, ja kehottaa näin ollen jäsenvaltioita sisällyttämään nuorisotakuun täytäntöönpanosuunnitelmiinsa tehokkaita toimenpiteitä tietoteknisten/digitaalisten taitojen kehittämiseksi;

47.  huomauttaa, että tarvitaan monipuolisempi ja räätälöity lähestymistapa palvelujen tarjoamiseen eri nuorisoryhmille, jotta vältetään tilanne, jossa vain parhaat poimitaan päältä ja valinnat ovat syrjiviä; kehottaa pyrkimään voimakkaammin, esteettömämmin ja sitoutuneemmin saavuttamaan nuoret, joilla on useita esteitä ja jotka ovat kauimpana työmarkkinoista; painottaa tämän osalta, että nuorisotakuu on sovitettava tehokkaasti yhteen muiden politiikkatoimien kanssa, syrjinnän vastaiset toimet mukaan lukien, ja on monipuolistettava nuorisotakuuseen liittyvissä tarjouksissa ehdotettavia toimenpiteitä;

48.  katsoo, että nuorisotyöttömyyden olisi oltava alusta saakka etusijalla tulevissa Euroopan rakenne- ja investointirahastojen (ERI) toimenpideohjelmissa;

Toteutus ja seuranta

49.  panee merkille, että nuorisotakuun toteutusta valvotaan eurooppalaisen ohjausjakson avulla, työllisyyskomitean arvioilla ja työllisyyskomitean komission tuella kehittämän asiaa koskevan indikaattorikehyksen avulla; kehottaa neuvostoa tukemaan jäsenvaltioita, jotta tiedoista raportointia voidaan parantaa;

50.  toteaa, että puutteelliset tiedot järjestelmän täytäntöönpanosta jäsenvaltiossa aiheutuvista kustannuksista voivat saada aikaan sen, että järjestelmän täytäntöönpanoon ja sen tavoitteiden saavuttamiseen varattava rahoitus on riittämätön; kehottaa jäsenvaltioita laatimaan arvion nuorisotakuun täytäntöönpanon kustannuksista, kuten tilintarkastustuomioistuin suosittelee erityiskertomuksessaan nro 5/2017;

51.  korostaa, että tarvittavien resurssien myöntäminen ja kokonaisrahoituksen arvioiminen on tärkeä osa nuorisotakuujärjestelmien onnistunutta täytäntöönpanoa; ottaa huomioon, että kokonaisrahoituksen arviointia voivat haitata haasteet, jotka liittyvät erityyppisten kansallisella tasolla toteutettavien nuoria koskevien toimien erittelyyn;

52.  kehottaa komissiota tarjoamaan nykyistä tarkempia tietoja nuorisotakuun kustannustehokkuudesta ja siitä, miten ohjelman täytäntöönpanoa seurataan jäsenvaltioissa, ja raportoimaan aiheesta kattavasti joka vuosi;

53.  painottaa, että tarvitaan tehokkaita mekanismeja nuorisotakuun täytäntöönpanossa ilmenneiden haasteiden käsittelemiseen ja ratkaisemiseen; korostaa, että jäsenvaltioilta tarvitaan vahva ja samalla realistinen ja toteutettavissa oleva poliittinen ja taloudellinen sitoumus, jotta nuorisotakuu voidaan panna täytäntöön täydessä laajuudessaan, myös turvaamalla varhaisen puuttumisen mekanismit, laadukkaat työpaikat, koulutus- ja jatkokoulutustarjoukset sekä selkeät kelpoisuuskriteerit ja kumppanuuksien muodostaminen sidosryhmien kanssa; katsoo, että tämä olisi toteutettava varmistamalla kohteena olevien nuorten tehokas saavuttaminen, lisäämällä tarvittaessa hallinnollista kapasiteettia, ottamalla huomioon paikalliset olosuhteet, helpottamalla osaamisen kehittämistä ja ottamalla käyttöön riittävät seuranta- ja arviointirakenteet mainittujen toimien toteuttamisen aikana ja sen jälkeen;

54.  kehottaa valvomaan tehokkaasti ja monenvälisesti nuorisotakuun perustamisesta annetun neuvoston suosituksen noudattamista talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa ja antamaan tarvittaessa maakohtaisia suosituksia;

55.  muistuttaa sitoumuksestaan tarkkailla tiiviisti kaikkia jäsenvaltioiden toimia, jotta nuorisotakuu toteutuisi, ja kehottaa nuorisojärjestöjä pitämään parlamentin ajan tasalla jäsenvaltioiden toimien analysoinnin osalta; kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota ottamaan nuorten sidosryhmät mukaan päätöksentekoon; muistuttaa, että nuorisojärjestöjen osallistuminen nuorisotakuuta koskevaan viestintään sekä sen täytäntöönpanoon ja arviointiin on elintärkeää nuorisotakuun onnistumisen kannalta;

56.  panee merkille jäsenvaltioissa nuorisotyöllisyysaloitteen täytäntöönpanossa esiintyneet tietyt viivästykset, joiden syyt ovat pääasiallisesti menettelyllisiä ja rakenteellisia; on huolissaan nuorisotyöllisyysaloitteen täytäntöönpanoon varattujen ennakkomaksujen käyttöasteesta jäsenvaltioissa; vaatii sen vuoksi, että jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset toteuttavat pikaisesti toimia, jotta nuorisotyöttömyyden torjuntaan saatavilla olevat resurssit käytetään kokonaan ja ajoissa; katsoo, että jäsenvaltioiden olisi tehtävä kansallisissa talousarvioissaan enemmän rahoitussitoumuksia näihin rakenteellisiin haasteisiin vastaamiseksi;

57.  pitää myönteisenä komission jäsenvaltioiden kanssa tekemää yhteistyötä hyvien seuranta- ja raportointikäytäntöjen määrittämiseksi ja levittämiseksi jäsenvaltioissa käytössä olevien järjestelmien perusteella; muistuttaa komissiota, että tietojen vertailtavuus on edelleen tässä mielessä olennaisen tärkeä tekijä;

58.  suosittaa, että komissio jatkaa hyvien seuranta- ja raportointikäytäntöjen määrittämistä ja levittämistä, jotta jäsenvaltioista saatuja tuloksia voidaan välittää johdonmukaisesti ja luotettavasti ja arvioida saumattomasti, myös laadun osalta; suosittaa erityisesti, että olisi tarjottava säännöllisesti laadukkaita tilastoja, jotta jäsenvaltiot voivat muotoilla entistä realistisempia ja vaikuttavampia nuorisopoliittisia toimia, myös seuraamalla nuorisotakuujärjestelmästä lähteviä osallistujia niin, että ohjelman keskeyttäviä osallistujia, jotka eivät näin hyödy siitä, olisi mahdollisimman vähän;

59.  kehottaa komissiota tehostamaan tapaa, jolla jäsenvaltiot panevat täytäntöön nuorisotakuun alaisia toimenpiteitä, ja ottamaan käyttöön kustannustehokkuuden ja rakenneuudistukset sekä yksilöihin kohdennetut toimenpiteet sisältävän avoimen, kattavan ja avoimeen dataan perustuvan seurantajärjestelmän;

60.  ehdottaa, että kussakin jäsenvaltiossa tehtäisiin ennakkoanalyysi, jossa asetetaan konkreettisia tavoitteita, päämääriä ja määräaikoja nuorisotakuujärjestelmiltä odotetuille tuloksille, ja että vältettäisiin päällekkäistä rahoitusta;

61.  kannustaa jakamaan parhaita käytäntöjä työllisyyskomitean ja Euroopan työllisyysstrategian keskinäisen oppimisen ohjelman kautta; panee tässä yhteydessä merkille sellaisen keskinäisen oppimisen tärkeyden, jonka tavoitteena on aktivoida heikoimmassa asemassa olevia ryhmiä;

62.  on huolissaan, että nuorisotyöllisyysaloitteen edunsaajista, panoksista ja tuotoksista kerrotaan niukasti ja usein epäjohdonmukaisesti; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita toteuttamaan tarvittavat toimet vähemmän byrokraattisten ja enemmän ajan tasalla olevien valvontajärjestelmien kehittämiseksi nuorisotyöllisyysaloitteen loppurahoitusta varten;

63.  kehottaa keskittymään nuorisotyöllisyysaloitteesta saatuihin tuloksiin määrittelemällä konkreettisia indikaattoreita, jotka koskevat jäsenvaltiossa toteutettuja uudistuksia, ohjelmasta saatua tietämystä ja osaamista sekä tarjottujen vakinaisten työsopimusten määrää; ehdottaa lisäksi, että valitussa ammatissa toimivien mentorien kokemuksen olisi vastattava hakijoiden tarvitsemia taitoja;

64.  kehottaa jäsenvaltioita tehostamaan seuranta- ja raportointijärjestelmiään, jotta nuorisotakuun tavoitteet voidaan ilmaista paremmin määrällisesti ja voidaan edistää nuoriin kohdennettujen, vankemmin näyttöön perustuvien aktivointitoimien kehittämistä ja parantaa erityisesti seurantavalmiuksia nuorisotakuusta poistuvien osallistujien osalta, jotta tuntemattomista syistä tapahtuvia poistumisia voidaan vähentää mahdollisimman paljon ja saadaan käyttöön tiedot kaikkien osallistujien tilanteesta; kehottaa komissiota tarkistamaan tiedonkeruuta koskevia ohjeitaan ja jäsenvaltioita tarkistamaan lähtökohtiaan ja tavoitteitaan tulosten yliarvioimisen riskin minimoimiseksi;

65.  korostaa, että joissakin jäsenvaltioissa nuorisotakuusta on tullut keskeinen toimintapolitiikan uudistuksia ja koordinoinnin parantamista edistävä tekijä työllisyyden ja koulutuksen alalla; painottaa, että on asetettava realistisia ja mitattavissa olevia tavoitteita nuorisotakuun kaltaisten politiikkatoimien ja puitteiden edistämiseksi ja yksilöitävä suurimmat haasteet ja asianmukaiset toimet, jotka olisi toteutettava näihin haasteisiin vastaamiseksi ja niiden arvioimiseksi tavoitteena parantaa työllistettävyyttä; toteaa, että joissakin tilanteissa nuorisotakuusta saatujen hyötyjen tunnistaminen ja arvioiminen on ollut vaikeaa; katsoo, että laadukkaat tilastot auttaisivat jäsenvaltioita laatimaan realistisempaa ja tehokkaampaa nuorisopolitiikkaa ja välttämään virheellisten odotusten syntymistä;

66.  antaa arvoa monien jäsenvaltioiden huomattaville ponnistuksille nuorisotakuun toteuttamiseksi; huomauttaa kuitenkin, että useimpia uudistuksia ei ole vielä pantu täysin täytäntöön, ja toteaa, että näitä ovat etenkin kumppanuuksien vahvistaminen työmarkkinaosapuolten ja nuorten kanssa, nuorisotakuun piiriin kuuluvien toimenpiteiden suunnittelu, täytäntöönpano ja arviointi ja tuen tarjoaminen niille, joilla on useita esteitä; toteaa vielä, että pitkällä tähtäimellä on toteutettava merkittäviä toimia ja osoitettava huomattavasti rahoitusta nuorisotakuun tavoitteiden saavuttamiseen;

67.  katsoo, että mahdollinen nuorisotakuun toistuva käyttöön ottaminen ei saa olla vastoin työmarkkinoille aktivoinnin henkeä ja pysyvän työllistymisen tavoitetta; kehottaa neuvostoa hyödyntämään monivuotisen rahoituskehyksen arviointia riittävien resurssien osoittamiseksi nuorisotakuulle; kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että nuoret, enintään 30-vuotiaat henkilöt mukaan luettuina, saavat laadukkaita tarjouksia, jotka vastaavat heidän profiiliaan ja pätevyyttään sekä työmarkkinoiden tarpeita, jotta voidaan luoda kestävää työllistymistä ja estää nuorisotakuun toistuva käyttöön ottaminen;

68.  katsoo ohjelmien vaikuttavuuden arvioimisen kannalta tarpeelliseksi arvioida kaikki niiden osa-alueet, myös se, miten ohjelmat tarjoavat rahoille vastinetta; panee merkille ILO:n ja Eurofoundin aiemmin antamat ennakkoarviot ja pyytää komissiota vahvistamaan nämä ennusteet tai päivittämään niitä;

69.  kehottaa arvioimaan nuorisotakuun vaikuttavuutta kaikissa osallistuvissa jäsenvaltioissa, jotta voidaan ehkäistä sitä, että tietyt yritykset käyttävät nuoria hyväksi näennäisten koulutusjärjestelmien avulla hyötyäkseen valtion rahoittamasta työvoimasta; ehdottaa tähän liittyen, että ohjelmaan osallistuneiden nuorten työllisyystilannetta seurataan ja että otetaan käyttöön mekanismeja, joilla ohjelmaan osallistuville julkisille ja yksityisille työnantajille asetetaan ohjelmassa jatkamisen ehdoksi, että ne työllistävät vähintään tietyn osuuden työharjoittelijoista harjoittelun jälkeen;

70.  panee merkille, että komission on määrä saattaa nuorisotyöllisyysaloitteen arviointi päätökseen vuoden 2017 loppuun mennessä, ja odottaa, että tarvittavat mukautukset sisällytetään järjestelmään nopeasti, jotta varmistetaan menestyksekäs täytäntöönpano; tähdentää, että asiaankuuluvien sidosryhmien, kuten nuorisojärjestöjen, on tärkeää arvioida jatkuvasti nuorisotyöllisyysaloitteen tuloksia;

71.  korostaa, että on tarpeen ottaa käyttöön indikaattori- ja mittarijärjestelmä, jotta voidaan arvioida ja seurata niin julkisten työvoimajärjestelmien kuin nuorisotakuunkin vaikuttavuutta, ja toteaa, että nuorisotakuussa on vielä monia puutteita, vaikka se on suunniteltu alusta alkaen;

72.  pyytää tiedottamaan ohjelman osallistujille asiaankuuluvasti menettelyistä, joita noudatetaan tapauksissa, joissa välinettä käytetään väärin, ja toteuttamaan toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että he saavat tarvittavaa suojelua, kuten on suunniteltu;

73.  kehottaa valvomaan ja seuraamaan tehokkaasti ja avoimesti osoitettujen varojen käyttöä ja raportoimaan siitä EU:n ja kansallisella tasolla väärinkäytön ja varojen tuhlaamisen estämiseksi;

Toteutettavia parannuksia

74.  korostaa tarvetta taata sitoutuminen pitkällä aikavälillä kunnianhimoisen ohjelmasuunnittelun ja sekä EU:n talousarviosta että kansallisista talousarvioista saatavan vakaan rahoituksen muodossa, jotta kaikille työelämän ja koulutuksen ulkopuolella EU:ssa oleville nuorille voidaan tarjota täysimääräinen pääsy järjestelmään;

75.  muistuttaa kaikkien hallinnon tasojen (EU, jäsenvaltiot, paikalliset elimet) yhteistyön ja komission tarjoaman teknisen tuen tärkeydestä nuorisotakuun onnistuneen täytäntöönpanon kannalta;

76.  korostaa, että on tarjottava ja kehitettävä laadukasta elinikäistä uraohjausta ottamalla myös perheet mukaan, jotta nuoria voidaan auttaa tekemään entistä parempia koulutukseen ja ammatilliseen uraan liittyviä valintoja;

77.  toteaa, että lokakuussa 2016 antamassaan tiedonannossa komissio toteaa, että nuorisotyöllisyysaloitteen vaikuttavuutta on parannettava; katsoo, että tähän olisi päästävä varmistamalla, että NEET-nuoret integroidaan työmarkkinoille kestävällä tavalla ja asettamalla tavoitteita, joissa otetaan huomioon erilaiset NEET-ryhmät, ja määrittämällä erityisiä loogisia toimia kuhunkin kohderyhmään kuuluvaa alaryhmää varten; huomauttaa, että tehokkuutta voitaisiin parantaa käyttämällä lisäksi muita ESR:n ohjelmia, jotta varmistettaisiin NEET-nuorten kestävä integroiminen;

78.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ohjaamaan odotuksia asettamalla realistisia ja saavutettavissa olevia tavoitteita ja päämääriä, arvioimaan eroja, analysoimaan markkinoita ennen järjestelmien käyttöönottoa, parantamaan valvonta- ja ilmoitusjärjestelmiä ja parantamaan tietojen laatua niin, että tuloksia voidaan mitata tehokkaasti;

79.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että rahoitusta on saatavilla riittävästi, jotta onnistutaan integroimaan kaikki nuoret työntekijät, jotka ovat työttömiä tai joille ei ole tarjolla sopivaa koulutusta; korostaa, että kestävien seurausten varmistamiseksi nuorisotakuun olisi perustuttava olemassa oleviin todisteisiin ja kokemuksiin ja sitä olisi jatkettava pitkällä aikavälillä; korostaa, että tämä edellyttää julkisen rahoituksen lisäämistä aktiiviseen työvoimapolitiikkaan EU:ssa ja jäsenvaltioissa;

80.  kehottaa jäsenvaltioita arvioimaan asianmukaisesti nuorisotakuujärjestelmiensä kustannuksia, ohjaamaan odotuksia asettamalla realistisia ja saavutettavissa olevia tavoitteita ja päämääriä, ottamaan käyttöön lisävaroja kansallisista talousarvioistaan ja vahvistamaan julkisten työvoimapalvelujensa rahoitusta, jotta ne voivat täyttää muut nuorisotyöllisyysaloitteen täytäntöönpanoon liittyvät velvollisuudet;

81.  kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan seurantatietojen toimittamisen, jotta voidaan arvioida tulosten pitkän aikavälin kestävyyttä laadullisesti ja määrällisesti ja helpottaa vankemmin näyttöön perustuvien nuoriin kohdennettujen politiikkatoimien kehittämistä; kehottaa lisäämään kaikissa jäsenvaltioissa tiedonkeruun avoimuutta ja johdonmukaisuutta myös sukupuolen mukaan jaoteltujen tietojen osalta; panee huolestuneena merkille, että positiivisten nuorisotakuusta poistumisten kestävyys on heikentynyt(9);

82.  kehottaa komissiota laatimaan perinpohjaisen analyysin jäsenvaltioissa täytäntöönpantujen toimenpiteiden vaikutuksista, valitsemaan tehokkaimmat ratkaisut ja esittämään näiden perusteella jäsenvaltioille suosituksia siitä, miten voidaan saavuttaa parempia tuloksia toimintaa tehostamalla;

o
o   o

83.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle.

(1) EUVL C 120, 26.4.2013, s. 1. (2) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 470. (3) EUVL L 126, 21.5.2015, s. 1. (4) Muita toimenpiteitä ovat syyskuussa 2010 käynnistetty Nuoret liikkeellä -aloite, joulukuussa 2011 käynnistetty Mahdollisuuksia nuorille -aloite ja tammikuussa 2012 käynnistetyt nuorisotyöttömyyttä käsittelevät toimintaryhmät. (5) Tilanne maaliskuussa 2017: http://ec.europa.eu/eurostat/documents/2995521/8002525/3-02052017-AP-EN.pdf/94b69232-83a9-4011-8c85-1d4311215619 (6) Nuorten sosiaalinen osallisuus (Eurofound 2015). (7) NEET – Työttömät ja kouluttamattomat nuoret: ominaispiirteet, kustannukset ja poliittiset ratkaisut Euroopassa (Eurofound 2012). (8) Valkoinen kirja Euroopan tulevaisuudesta, s. 13. (9) Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen nro 5/2017 kohta 164.