Hakemisto 
Hyväksytyt tekstit
Keskiviikko 5. huhtikuuta 2017 - StrasbourgLopullinen painos
Päätös olla vastustamatta delegoitua säädöstä: vähittäismarkkinoille tarkoitetut paketoidut ja vakuutusmuotoisia sijoitustuotteita (PRIIP-tuotteita) koskevat avaintietoasiakirjat
 Neuvottelut Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa sen Euroopan unionista eroamista koskevasta aikomuksesta antaman ilmoituksen johdosta
 Tietyt yhtiöoikeuden osa-alueet ***I
 Vaarallisia ja haitallisia aineita koskevan sopimuksen vuoden 2010 pöytäkirjan ratifiointi ja siihen liittyminen, lukuun ottamatta oikeudelliseen yhteistyöhön siviilioikeudellisissa asioissa liittyviä seikkoja ***
 Vaarallisia ja haitallisia aineita koskevan sopimuksen vuoden 2010 pöytäkirjan ratifiointi ja siihen liittyminen oikeudelliseen yhteistyöhön siviilioikeudellisissa asioissa liittyvien seikkojen osalta ***
 Schengenin tietojärjestelmää koskevien Schengenin säännöstön määräysten soveltaminen Kroatiassa *
 Lääkinnälliset laitteet ***II
 In vitro -diagnostiikkaan tarkoitetut lääkinnälliset laitteet ***II
 Rahamarkkinarahastot ***I
 Arvopapereiden yleisölle tarjoamisen tai kaupankäynnin kohteeksi ottamisen yhteydessä julkaistava esite ***I
 Monivuotinen rahoituskehys 2014–2020 ***
 Monivuotinen rahoituskehys 2014–2020 (päätöslauselma)
 Ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran käyttöönotto
 Ennakkoarvio tuloista ja menoista varainhoitovuodeksi 2018 – Pääluokka I – Euroopan parlamentti
 Lisätalousarvioesitys nro 1/2017 – ehdotus Euroopan unionin solidaarisuusrahaston käyttöön ottamisesta Yhdistyneen kuningaskunnan, Kyproksen ja Portugalin hyväksi
 Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotto: EGF/2017/000 TA 2017 – komission aloitteesta annettava tekninen tuki
 Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotto tuen antamiseksi Yhdistyneelle kuningaskunnalle, Kyprokselle ja Portugalille
 Sormenjälkitietoja koskeva automaattinen tietojenvaihto Latviassa *
 DNA-tietoja koskeva automaattinen tietojenvaihto Slovakiassa, Portugalissa, Latviassa, Liettuassa, Tšekissä, Virossa, Unkarissa, Kyproksessa, Puolassa, Ruotsissa, Maltassa ja Belgiassa *
 Sormenjälkitietoja koskeva automaattinen tietojenvaihto Slovakiassa, Bulgariassa, Ranskassa, Tšekissä, Liettuassa, Alankomaissa, Unkarissa, Kyproksessa, Virossa, Maltassa, Romaniassa ja Suomessa *
 Ajoneuvorekisteritietoja koskeva automaattinen tietojenvaihto Suomessa, Sloveniassa, Romaniassa, Puolassa, Ruotsissa, Liettuassa, Bulgariassa, Slovakiassa ja Unkarissa *
 Ajoneuvorekisteritietoja koskeva automaattinen tietojenvaihto Maltassa, Kyproksessa ja Virossa *
 Muuntogeeniset maissituotteet Bt11 × 59122 × MIR604 × 1507 × GA21
 Pakolais- ja muuttovirtojen käsittely: EU:n ulkoisten toimien merkitys

Päätös olla vastustamatta delegoitua säädöstä: vähittäismarkkinoille tarkoitetut paketoidut ja vakuutusmuotoisia sijoitustuotteita (PRIIP-tuotteita) koskevat avaintietoasiakirjat
PDF 244kWORD 40k
Euroopan parlamentin päätös olla vastustamatta 8. maaliskuuta 2017 annettua komission delegoitua asetusta vähittäismarkkinoille tarkoitettuja paketoituja ja vakuutusmuotoisia sijoitustuotteita (PRIIP-tuotteita) koskevista avaintietoasiakirjoista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1286/2014 täydentämisestä vahvistamalla teknisiä sääntelystandardeja avaintietoasiakirjojen esittämisestä, sisällöstä, uudelleentarkastelusta ja tarkistamisesta sekä tällaisten asiakirjojen toimittamisvaatimuksen noudattamiseen liittyvien ehtojen täyttämisestä (C(2017)01473 – 2017/2602(DEA))
P8_TA(2017)0101B8-0234/2017

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission delegoidun asetuksen (C(2017)01473) (”tarkistettu delegoitu asetus”),

–  ottaa huomioon 14. syyskuuta 2016 antamansa päätöslauselman 30. kesäkuuta 2016 annetusta komission delegoidusta asetuksesta vähittäismarkkinoille tarkoitettuja paketoituja ja vakuutusmuotoisia sijoitustuotteita (PRIIP-tuotteita) koskevista avaintietoasiakirjoista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1286/2014 täydentämisestä vahvistamalla teknisiä sääntelystandardeja avaintietoasiakirjojen esittämisestä, sisällöstä, uudelleentarkastelusta ja tarkistamisesta sekä tällaisten asiakirjojen toimittamisvaatimuksen noudattamiseen liittyvien ehtojen täyttämisestä (C(2016)03999 – 2016/2816(DEA))(1),

–  ottaa huomioon komission 22. maaliskuuta 2017 päivätyn kirjeen, jossa komissio pyytää parlamenttia ilmoittamaan, ettei se aio vastustaa tarkistettua delegoitua asetusta,

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan 28. maaliskuuta 2017 päivätyn kirjeen valiokuntien puheenjohtajakokouksen puheenjohtajalle,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan,

–  ottaa huomioon vähittäismarkkinoille tarkoitettuja paketoituja ja vakuutusmuotoisia sijoitustuotteita (PRIIP-tuotteita) koskevista avaintietoasiakirjoista 26. marraskuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1286/2014(2) ja erityisesti sen 8 artiklan 5 kohdan, 10 artiklan 2 kohdan, 13 artiklan 5 kohdan ja 31 artiklan,

–  ottaa huomioon vähittäismarkkinoille tarkoitetuista paketoiduista ja vakuutusmuotoisista sijoitustuotteista (PRIIP-tuotteita) koskevista avaintietoasiakirjoista 14. joulukuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/2340 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1286/2014 muuttamisesta sen soveltamisen alkamispäivän osalta(3),

–  ottaa huomioon Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan pankkiviranomainen) perustamisesta sekä päätöksen N:o 716/2009/EY muuttamisesta ja komission päätöksen 2009/78/EY kumoamisesta 24. marraskuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1093/2010(4), Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen) perustamisesta sekä päätöksen N:o 716/2009/EY muuttamisesta ja komission päätöksen 2009/79/EY kumoamisesta 24. marraskuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1094/2010(5) ja Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen) perustamisesta sekä päätöksen N:o 716/2009/EY muuttamisesta ja komission päätöksen 2009/77/EY kumoamisesta 24. marraskuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1095/2010(6) 13 artiklan ja 10 artiklan 1 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan valvontaviranomaisten puheenjohtajien 22. joulukuuta 2016 päivätyn kirjeen sen jälkeen, kun komissio tiedusteli 10. marraskuuta 2016 päivätyllä kirjeellä aikeista muuttaa teknisten sääntelystandardien luonnoksia, jotka EPV, ESMA ja EIOPA yhdessä toimittivat asetuksen (EU) No 1286/2014 8 artiklan 5 kohdan, 10 artiklan 2 kohdan ja 13 artiklan 5 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan suosituksen päätökseksi,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 105 artiklan 6 kohdan,

–  ottaa huomioon, että työjärjestyksen 105 artiklan 6 kohdan kolmannen ja neljännen luetelmakohdan mukaisessa määräajassa, joka päättyi 4. huhtikuuta 2017, ei ole esitetty vastalauseita,

A.  ottaa huomioon, että parlamentti vastusti 14. syyskuuta 2016 antamassaan päätöslauselmassa 30. kesäkuuta 2016 annettua komission delegoitua asetusta asetuksen (EU) N:o 1286/2014 täydentämisestä ja kehotti komissiota antamaan tarkistetun delegoidun asetuksen, jossa puututtiin sen huolenaiheisiin, joita ovat usean vaihtoehdon mukaisten PRIIP-tuotteiden epäselvä käsittely, sen tosiasian riittämätön esittäminen, että tiettyjä tuotteita koskevien epäsuotuisien skenaarioiden yhteydessä yksityissijoittajat saattavat myös hävitä rahaa, ja ymmärrettävyyttä koskevan varoituksen käyttöä koskevan yksityiskohtaisen ohjeistuksen puute;

B.  ottaa huomioon, että 14. syyskuuta 2016 antamassaan päätöslauselmassa parlamentti muistutti, että talous- ja raha-asioiden valiokunnan puheenjohtaja ja parlamentin neuvotteluryhmä lähettivät komissiolle 30. kesäkuuta 2016 kirjeen, jossa komissiota pyydettiin arvioimaan, pitäisikö asetuksen (EU) N:o 1286/2014 täytäntöönpanoa viivästyttää;

C.  ottaa huomioon, että tarkistetun delegoidun asetuksen säännökset vastaavat parlamentin 14. syyskuuta 2016 antamassa päätöslauselmassa ja sitä seuranneessa epävirallisessa vuoropuhelussa, joka on osa tarkistetun delegoidun asetuksen hyväksymiseen liittyvää valmistelutyötä, ilmaistuja tavoitteita;

D.  ottaa huomioon, että tarkistetussa delegoidussa asetuksessa selvennetään, että usean vaihtoehdon mukaisten PRIIP-tuotteiden, joihin sisältyy investointivaihtoehtoja, kehittäjien, jotka ovat asetuksen (EU) N:o 1286/2014 32 artiklassa tarkoitettuja yhteissijoitusyrityksiä tai muita kuin yhteissijoitusyrityksiä, ei tarvitse toimittaa kaikkia PRIIP-tuotteiden yhteydessä vaadittuja tietoja ja niillä on sen sijaan lupa käyttää yhteissijoitusyrityksille annettavia avaintietoasiakirjoja tarkoituksenmukaisena välineenä, jolla yksityissijoittajille voidaan antaa yksityiskohtaisempaa ennen sopimuksen tekemistä tarvittavaa tietoa;

E.  ottaa huomioon, että vaikka aiemmin sisällytettyjä kolmea tuottoskenaariota koskevat laskelmat perustuvat edelleen historiallisiin tietoihin, tarkistettuun delegoituun asetukseen on sisällytetty täydentävä neljäs tuottoskenaario, joka on ”stressiskenaario”, joka on varattu niitä tuotteiden epäedullisia vaikutuksia varten, joita olemassa oleva ”epäedullinen skenaario” ei kata;

F.  ottaa huomioon, että ymmärrettävyyttä koskevan varoituksen käyttöä selvennettiin sisällyttämällä sen soveltamisalaan ne PRIIP-tuotteet, joita pidetään rahoitusvälineiden markkinoista annetun direktiivin 2014/65/EU ja vakuutusten tarjoamisesta annetun direktiivin (EU) 2016/97 nojalla ”monimutkaisina tuotteina”;

G.  ottaa huomioon, että avaintietoasiakirjan ehdotettua ”Mikä tämä tuote on?” -osiota muutettiin ja ”Mitkä ovat riskit ja mitä tuottoa sijoittaja voi saada?” -osioon sisältyy vakuutusmuotoisten sijoitustuotteiden biometrisiin osioihin liittyvien hallinnollisten kustannusten esittely;

H.  ottaa huomioon, että asetus (EU) 2016/2340 lykkäsi asetuksen (EU) N:o 1286/2014 soveltamispäivämäärää 12 kuukaudella 1 päivään tammikuuta 2018;

1.  ilmoittaa, ettei se vastusta tarkistettua delegoitua asetusta;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen neuvostolle ja komissiolle.

(1)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0347.
(2)EUVL L 352, 9.12.2014, s. 1.
(3)EUVL L 354, 23.12.2016, s. 35.
(4)EUVL L 331, 15.12.2010, s. 12.
(5)EUVL L 331, 15.12.2010, s. 48.
(6)EUVL L 331, 15.12.2010, s. 84.


Neuvottelut Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa sen Euroopan unionista eroamista koskevasta aikomuksesta antaman ilmoituksen johdosta
PDF 185kWORD 51k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 5. huhtikuuta 2017 neuvotteluista Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa sen Euroopan unionista eroamista koskevasta aikomuksesta antaman ilmoituksen johdosta (2017/2593(RSP))
P8_TA(2017)0102RC-B8-0237/2017

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 50 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklan 5 kohdan, 4 artiklan 3 kohdan ja 8 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 217 ja 218 artiklan,

–  ottaa huomioon Yhdistyneen kuningaskunnan pääministerin 29. maaliskuuta 2017 Eurooppa-neuvostolle Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 50 artiklan 2 kohdan mukaisesti antaman ilmoituksen,

–  ottaa huomioon Yhdistyneen kuningaskunnan kansanäänestyksen perusteella tehtävästä päätöksestä erota EU:sta 28. kesäkuuta 2016 antamansa päätöslauselman(1),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin nykyisen toimielinrakenteen mahdollisista kehityskuluista ja mukautuksista(2), Euroopan unionin toiminnan parantamisesta hyödyntämällä Lissabonin sopimuksen tarjoamia mahdollisuuksia(3) ja euroalueen budjettikapasiteetista(4) 16. helmikuuta 2017 antamansa päätöslauselmat,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 123 artiklan 2 ja 4 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen Eurooppa-neuvostolle antama ilmoitus käynnistää prosessin, jonka jälkeen Yhdistynyt kuningaskunta ei enää ole Euroopan unionin jäsenvaltio eikä siihen enää sovelleta perussopimuksia;

B.  katsoo, että tämä on ennennäkemätön ja valitettava tapahtuma, sillä yksikään jäsenvaltio ei ole aiemmin eronnut Euroopan unionista; katsoo, että ero on järjestettävä hallitusti, jotta se ei vaikuttaisi kielteisesti Euroopan unioniin, sen kansalaisiin ja Euroopan yhdentymisprosessiin;

C.  ottaa huomioon, että Euroopan parlamentti edustaa kaikkia Euroopan unionin kansalaisia ja toimii koko Yhdistyneen kuningaskunnan eroon johtavan prosessin ajan heidän etujaan suojellen;

D.  ottaa huomioon, että vaikka jäsenvaltiolla on suvereeni oikeus erota Euroopan unionista, kaikkien jäljellä olevien jäsenvaltioiden velvollisuutena on puolustaa yhtenäisesti Euroopan unionin etuja ja eheyttä; ottaa huomioon, että Yhdistynyt kuningaskunta käy näin ollen neuvotteluja sekä Euroopan unionia edustavan komission kanssa että EU:n jäljellä olevien 27 jäsenvaltion kanssa;

E.  ottaa huomioon, että neuvottelut Yhdistyneen kuningaskunnan eroamisesta Euroopan unionista aloitetaan sen jälkeen, kun Eurooppa-neuvosto on antanut neuvotteluja koskevat suuntaviivat; ottaa huomioon, että tämä päätöslauselma edustaa Euroopan parlamentin kantaa näitä suuntaviivoja varten ja muodostaa myös perustan neuvotteluprosessia koskevalle parlamentin arvioinnille sekä Euroopan unionin ja Yhdistyneen kuningaskunnan väliselle sopimukselle;

F.  ottaa huomioon, että ennen Euroopan unionista lähtöään Yhdistyneen kuningaskunnan on nautittava kaikista oikeuksista ja täytettävä kaikki velvollisuudet, joista määrätään perussopimuksissa, ja noudatettava vilpittömän yhteistyön periaatetta Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 4 artiklan 3 kohdan mukaisesti;

G.  ottaa huomioon, että Yhdistynyt kuningaskunta mainitsi 29. maaliskuuta 2017 antamassaan ilmoituksessa aikomuksestaan jäädä Euroopan unionin tuomioistuimen toimivallan ulkopuolelle;

H.  ottaa huomioon, että Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus totesi samassa ilmoituksessa, että sen tuleva suhde Euroopan unioniin ei käsitä sisämarkkinoiden tai tulliliiton jäsenyyttä;

I.  katsoo kuitenkin, että sekä Yhdistyneen kuningaskunnan että EU:n 27 jäsenvaltion kannalta optimaalinen ratkaisu olisi ollut, että Yhdistynyt kuningaskunta olisi jatkanut sisämarkkinoiden, Euroopan talousalueen ja/tai tulliliiton jäsenenä; katsoo, että tämä ei ole mahdollista niin kauan kun Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus edelleen vastustaa neljää vapautta ja Euroopan unionin tuomioistuimen toimivaltaa, kieltäytyy maksamasta yleistä rahoitusosuutta unionin talousarvioon ja tahtoo toteuttaa omaa kauppapolitiikkaansa;

J.  katsoo, että Euroopan unionista eroamiseen johtaneen kansanäänestyksen tuloksista seuraa, että 18. ja 19. helmikuuta 2016 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston antamien päätelmien liitteenä oleva päätös ”Yhdistyneen kuningaskunnan uudesta järjestelystä Euroopan unionissa” on joka tapauksessa kaikilta osiltaan mitätön;

K.  katsoo, että neuvotteluissa on pyrittävä oikeudelliseen vakauteen ja minimoimaan häiriöt sekä tarjoamaan kansalaisille ja oikeushenkilöille selkeä visio tulevaisuudesta;

L.  ottaa huomioon, että ilmoituksen peruuttamisen on oltava kaikkien EU:n 27 jäsenvaltion asettamien ehtojen mukainen, joten sitä ei voida käyttää menettelyllisenä keinona tai väärin Yhdistyneen kuningaskunnan jäsenyyden nykyehtojen parantamiseksi;

M.  ottaa huomioon, että ilman erosopimusta Yhdistynyt kuningaskunta lähtisi Euroopan unionista 30. maaliskuuta 2019 ilman eri toimenpiteitä ja hallitsemattomalla tavalla;

N.  ottaa huomioon, että Euroopan unionissa pysymisen puolesta äänesti suuri määrä Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisia ja enemmistö Pohjois-Irlannissa ja Skotlannissa;

O.  ottaa huomioon, että Euroopan parlamentti on erityisen huolissaan Yhdistyneen kuningaskunnan Euroopan unionista eroamisen seurauksista Pohjois-Irlannille sekä Pohjois-Irlannin ja Irlannin välisille suhteille; katsoo, että tältä osin on erittäin tärkeää turvata rauha ja näin ollen säilyttää koko pitkänperjantain sopimus, kuten Euroopan parlamentti on korostanut Pohjois-Irlannin rauhanprosessista 13. marraskuuta 2014 antamassaan päätöslauselmassa(5), ja muistuttaa, että unioni toimi kyseisen sopimuksen teossa aktiivisesti välittäjänä;

P.  katsoo, että Yhdistyneen kuningaskunnan eron olisi velvoitettava EU:n 27 jäsenvaltiota ja unionin toimielimet vastaamaan paremmin nykyisiin haasteisiin ja harkitsemaan tulevaisuuttaan ja toimiaan, joilla lisättäisiin Eurooppa-hankkeen vaikuttavuutta ja demokraattisuutta ja tuotaisiin se lähemmäksi kansalaisia; palauttaa mieliin Bratislavan etenemissuunnitelman sekä siitä annetut Euroopan parlamentin päätöslauselmat, Euroopan komission 1. maaliskuuta 2017 antaman valkoisen kirjan Euroopan tulevaisuudesta, 25. maaliskuuta 2017 annetun Rooman julistuksen ja omia varoja käsittelevän korkean tason työryhmän 17. tammikuuta 2017 antamat ehdotukset, joita voidaan käyttää harkinnan perustana;

1.  ottaa huomioon Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen Eurooppa-neuvostolle antaman ilmoituksen, joka virallistaa Yhdistyneen kuningaskunnan päätöksen erota Euroopan unionista;

2.  vaatii, että Euroopan unioni ja Yhdistynyt kuningaskunta aloittavat Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 50 artiklan 2 kohdan mukaiset neuvottelut mahdollisimman nopeasti;

3.  muistuttaa, miten tärkeää on, että erosopimus ja mahdolliset siirtymäjärjestelyt tulevat voimaan hyvissä ajoin ennen toukokuussa 2019 pidettäviä Euroopan parlamentin vaaleja;

4.  muistuttaa, että erosopimusta ei voida tehdä ilman Euroopan parlamentin hyväksyntää, ja toteaa, että tämä koskee myös Euroopan unionin ja Yhdistyneen kuningaskunnan suhteista mahdollisesti tulevaisuudessa tehtäviä sopimuksia sekä kaikkia mahdollisia siirtymäjärjestelyjä;

Neuvotteluja koskevat yleiset periaatteet

5.  edellyttää, että Euroopan unionin ja Yhdistyneen kuningaskunnan väliset neuvottelut on käytävä vilpittömässä mielessä ja täysin avoimesti, jotta varmistetaan Yhdistyneen kuningaskunnan hyvässä järjestyksessä tapahtuva eroaminen Euroopan unionista; muistuttaa, että Yhdistynyt kuningaskunta nauttii Euroopan unionin jäsenvaltiona edelleen oikeuksistaan, kunnes erosopimus tulee voimaan, ja että sitä näin ollen sitovat jäsenyydestä johtuvat velvollisuudet ja sitoumukset;

6.  muistuttaa tältä osin, että olisi vastoin unionin lainsäädäntöä, jos Yhdistynyt kuningaskunta alkaisi neuvotella mahdollisista kauppasopimuksista kolmansien maiden kanssa ennen eroamistaan; korostaa, että tällainen toiminta olisi ristiriidassa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 4 artiklan 3 kohdassa määrätyn vilpittömän yhteistyön periaatteen kanssa ja että tästä olisi seurattava, että Yhdistynyt kuningaskunta muun muassa suljettaisiin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 218 artiklassa määrättyjen kauppaneuvottelumenettelyjen ulkopuolelle; painottaa, että samaa menettelyä on sovellettava muilla toiminnanaloilla, joilla Yhdistynyt kuningaskunta edelleen laatisi unionin lainsäädäntöä, toimia, strategioita tai yhteisiä politiikkoja tavalla, joka edistää sen omia etuja unionista lähtevänä jäsenvaltiona eikä niinkään Euroopan unionin ja sen 27 jäsenvaltion etuja;

7.  varoittaa, että perussopimuksen vastaisia olisivat myös kaikki yhden tai useamman jäljellä olevan jäsenvaltion kanssa unionin toimivaltaan kuuluvilla aloilla tehtävät kahdenväliset järjestelyt, joista unionin 27 jäsenvaltiota eivät ole sopineet ja jotka koskevat erosopimuksen soveltamisalaan kuuluvia ja/tai Euroopan unionin ja Yhdistyneen kuningaskunnan tulevaan suhteeseen vaikuttavia kysymyksiä; varoittaa lisäksi, että tämä koskisi erityisesti kaikkia kahdenvälisiä sopimuksia ja/tai sääntely- tai valvontakäytäntöjä, jotka liittyisivät esimerkiksi Yhdistyneeseen kuningaskuntaan sijoittautuneiden rahoituslaitosten etuoikeutettuun pääsyyn sisämarkkinoille unionin sääntelykehyksen kustannuksella tai Euroopan unionin 27 jäsenvaltion kansalaisten asemaan Yhdistyneessä kuningaskunnassa tai Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisten asemaan Euroopan unionissa;

8.  katsoo, että neuvotteluvaltuutuksessa ja koko neuvotteluprosessin aikana sovellettavissa neuvotteluohjeissa on otettava täysimääräisesti huomioon EU:n 27 jäsenvaltion kansalaisten kannat ja edut sekä varsinkin Irlannin kansalaisten kannat ja edut, koska Yhdistyneen kuningaskunnan vetäytyminen Euroopan unionista vaikuttaa erityisesti kyseiseen jäsenvaltioon;

9.  toivoo, että Euroopan unioni ja Yhdistynyt kuningaskunta saavat näissä olosuhteissa luotua suhteet, joka ovat reiluja, mahdollisimman läheisiä sekä oikeuksien ja velvollisuuksien puolesta tasapainossa; pitää valitettavana Yhdistyneen kuningaskunnan päätöstä olla osallistumatta sisämarkkinoille, Euroopan talousalueeseen tai tulliunioniin; katsoo, että unionista eroava valtio ei voi nauttia samanlaisista eduista kuin unionin jäsenvaltio, ja ilmoittaa sen vuoksi, että se ei hyväksy yhtäkään sopimusta, joka olisi ristiriidassa tämän kanssa;

10.  vahvistaa, että sisämarkkinoiden ja tulliunionin jäsenyyden osana on hyväksyttävä neljä vapautta, Euroopan unionin tuomioistuimen toimivalta, yleiseen talousarvioon maksettavat rahoitusosuudet ja Euroopan unionin yhteinen kauppapolitiikka;

11.  korostaa, että Yhdistyneen kuningaskunnan on noudatettava kaikkia sen oikeudellisia, taloudellisia ja talousarvioon liittyviä velvollisuuksia sekä nykyiseen monivuotiseen rahoituskehykseen liittyviä sitoumuksia, jotka on määrä hoitaa ennen sen eroamista tai sen jälkeen;

12.  panee merkille 27 jäsenvaltion valtion ja hallitusten päämiesten, Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan ja Euroopan komission puheenjohtajan 15. joulukuuta 2016 antamassa julkilausumassa vahvistamat neuvottelujen järjestämiseksi ehdotetut järjestelyt; pitää myönteisenä komission nimittämistä unionin neuvottelijaksi ja sitä, että komissio nimitti Michel Barnierin pääneuvottelijaksi; huomauttaa, että Euroopan parlamentin täysimääräinen osallistuminen on välttämätön ennakkoedellytys sille, että se antaa hyväksyntänsä Euroopan parlamentin ja Yhdistyneen kuningaskunnan väliselle sopimukselle;

Neuvottelujen jaksottaminen

13.  korostaa, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 50 artiklan 2 kohdan mukaisesti neuvottelujen on koskettava Yhdistyneen kuningaskunnan erojärjestelyjä ja niissä on otettava huomioon Yhdistyneen kuningaskunnan tuleva suhde Euroopan unioniin;

14.  on yhtä mieltä siitä, että jos erosopimuksen teossa edistytään huomattavasti, siirtymisjärjestelyistä voitaisiin alkaa keskustella Yhdistyneen kuningaskunnan ja Euroopan unionin tulevalle suhteelle suunnitellun kehyksen pohjalta;

15.  huomauttaa, että sopimus tulevista suhteista Euroopan unionin ja kolmannen maan asemassa olevan Yhdistyneen kuningaskunnan välillä voidaan tehdä vasta kun Yhdistynyt kuningaskunta on eronnut Euroopan unionista;

Erosopimus

16.  toteaa, että erosopimuksen on oltava perussopimusten ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan mukainen saadakseen Euroopan parlamentin hyväksynnän;

17.  on sitä mieltä, että erosopimuksessa olisi käsiteltävä seuraavia osa-alueita:

   Yhdistyneessä kuningaskunnassa asuvien tai asuneiden Euroopan unionin 27 jäsenvaltion kansalaisten oikeudellinen asema ja muissa jäsenvaltioissa asuvien tai asuneiden Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisten oikeudellinen asema sekä muut heidän oikeuksiaan koskevat säännökset
   Yhdistyneen kuningaskunnan ja Euroopan unionin välisten rahoitusvelvoitteiden selvittäminen
   Euroopan unionin ulkorajat
   Yhdistyneen kuningaskunnan Euroopan unionin jäsenvaltiona tekemien kansainvälisten sitoumusten aseman selkiyttäminen ottaen huomioon, että 27 jäsenvaltion Euroopan unioni on 28 jäsenvaltion Euroopan unionin oikeusseuraaja
   oikeusvarmuus oikeushenkilöille yritykset mukaan luettuina
   Euroopan unionin tuomioistuimen nimittäminen erosopimuksen tulkinnasta ja täytäntöönpanon valvonnasta vastaavaksi toimivaltaiseksi viranomaiseksi;

18.  edellyttää, että Yhdistyneessä kuningaskunnassa asuvia tai asuneita EU:n 27 jäsenvaltion kansalaisia sekä EU:n 27 jäsenvaltiossa asuvia tai asuneita Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisia kohdellaan oikeudenmukaisesti, ja on sitä mieltä, että heidän oikeutensa ja etunsa on asetettava neuvotteluissa täysimääräisesti etusijalle; vaatii siksi, että Yhdistyneessä kuningaskunnassa asuvien Euroopan unionin 27 jäsenvaltion kansalaisten sekä Euroopan unionin 27 jäsenvaltiossa asuvien Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisten aseman ja oikeuksien kohdalla on noudatettava vastavuoroisuuden, tasavertaisuuden, symmetrian ja syrjimättömyyden periaatteita, ja vaatii lisäksi suojelemaan unionin lainsäädännön, perusoikeuskirja mukaan luettuna, ja sen täytäntöönpanon valvontajärjestelmän eheyttä; korostaa, että liikkumisvapauteen liittyvien oikeuksien heikentäminen sekä EU:n kansalaisten syrjintä oleskeluoikeuksien saamisessa olisi unionin lainsäädännön vastaista ennen Yhdistyneen kuningaskunnan Euroopan unionista eroamispäivää;

19.  korostaa, että Yhdistyneen kuningaskunnan raha-asiat selvitetään yhdellä kertaa Euroopan tilintarkastustuomioistuimen tarkastaman Euroopan unionin tilinpäätöksen perusteella ja että tämä koskee kaikkia sen maksamatta olevista sitoumuksista johtuvia oikeudellisia vastuita sekä varauksia taseen ulkopuolisia eriä varten, ehdollisia velkoja ja muita Yhdistyneen kuningaskunnan eroamisesta suoraan johtuvia kuluja;

20.  toteaa, että erosopimuksessa on käsiteltävä Irlannin saaren ainutlaatuista asemaa ja erityisolosuhteita; kehottaa käyttämään kaikkia Euroopan unionin lainsäädännön ja vuonna 1998 tehdyn pitkänperjantain sopimuksen mukaisia keinoja ja toimenpiteitä lieventämään vaikutuksia, joita Yhdistyneen kuningaskunnan erosta aiheutuu Irlannin ja Pohjois-Irlannin väliselle rajalle; vaatii tässä yhteydessä, että Pohjois-Irlannin rauhanprosessin jatkuvuus ja vakaus on ehdottomasti varmistettava ja vältettävä kaikin mahdollisin tavoin sitä, että rajasta tulee nykyistä ”kovempi”;

Euroopan unionin ja Yhdistyneen kuningaskunnan väliset suhteet tulevaisuudessa

21.  ottaa huomioon 29. maaliskuuta 2017 annetun ilmoituksen ja Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen 2. helmikuuta 2017 antaman valkoisen kirjan ”The United Kingdom's exit from and new partnership with the European Union”;

22.  katsoo, että Euroopan unionin ja Yhdistyneen kuningaskunnan tulevien suhteiden olisi oltava tasapainossa, kattavat ja palveltava kummankin osapuolen etuja ja että sen vuoksi neuvotteluaikaa olisi oltava riittävästi; korostaa, että olisi katettava molempien etujen mukaiset alat ja että samalla olisi kunnioitettava Euroopan unionin oikeusjärjestyksen eheyttä ja unionin perusperiaatteita ja arvoja sekä sisämarkkinoiden eheyttä ja unionin päätöksentekovalmiuksia ja itsemääräämisoikeutta; toteaa, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 8 artikla sekä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 217 artikla, jossa määrätään ”assosioinnista, joka koskee vastavuoroisia oikeuksia ja velvollisuuksia, yhteistä toimintaa ja erityismenettelyjä”, voisivat muodostaa asianmukaisen kehyksen tuleville suhteille;

23.  toteaa, että Euroopan unionin ja Yhdistyneen kuningaskunnan tulevista suhteista käytävien neuvottelujen tuloksesta riippumatta niissä ei voida tehdä kompromisseja yhtäältä sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden sekä puolustusalan yhteistyön ja toisaalta tulevien taloussuhteiden osalta;

24.  korostaa, että Euroopan unionin ja Yhdistyneen kuningaskunnan välisen tulevan sopimuksen ehtona on, että Yhdistynyt kuningaskunta noudattaa edelleen kansainvälisistä velvoitteista aiheutuvia standardeja, mukaan lukien ihmisoikeudet, sekä unionin lainsäädäntöä ja toimintapolitiikkoja, jotka koskevat muun muassa ympäristöä, ilmastonmuutosta, veronkierron ja veropetosten torjuntaa, tasapuolista kilpailua, kauppaa ja sosiaalisia oikeuksia, erityisesti sosiaaliselta polkumyynniltä suojaavia keinoja;

25.  vastustaa Euroopan unionin ja Yhdistyneen kuningaskunnan välistä tulevaa sopimusta, joka sisältäisi hajanaisia tai alakohtaisia säännöksiä, jotka liittyisivät myös rahoituspalveluihin ja jotka tarjoaisivat Yhdistyneeseen kuningaskuntaan sijoittautuneille yrityksille etuoikeutetun pääsyn sisämarkkinoille ja/tai tulliunioniin; painottaa, että Yhdistyneeseen kuningaskuntaan sovelletaan eronsa jälkeen unionin lainsäädännössä säädettyjä, kolmansiin maihin sovellettavia järjestelmiä;

26.  panee merkille, että jos Yhdistynyt kuningaskunta pyytää saada osallistua tiettyihin Euroopan unionin ohjelmiin, se katsotaan kolmanneksi maaksi, mikä tarkoittaa asianmukaisia talousarvioon maksettavia rahoitusosuuksia ja olemassa olevan tuomiovallan alaista valvontaa; suhtautuisi tässä yhteydessä myönteisesti siihen, että Yhdistynyt kuningaskunta osallistuisi edelleen moniin ohjelmiin, kuten Erasmus-ohjelmaan;

27.  panee merkille, että monet Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaiset ovat ilmaisseet vastustavansa lujasti niiden oikeuksien menettämistä, joista he tällä hetkellä nauttivat Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 20 artiklan mukaisesti; ehdottaa, että EU:n 27 jäsenvaltiota tutkivat, miten tilannetta lievennettäisiin unionin primaarilainsäädännön rajoissa kunnioittaen samalla täysimääräisesti vastavuoroisuuden, tasapuolisuuden, symmetrian ja syrjimättömyyden periaatteita;

Siirtymäjärjestelyt

28.  katsoo, että Euroopan unioni ja Yhdistynyt kuningaskunta voivat sopia oikeusvarmuuden ja jatkuvuuden takaavista siirtymäjärjestelyistä ainoastaan siinä tapauksessa, että kummankin osapuolen oikeudet ja velvoitteet ovat asianmukaisesti tasapainossa ja säilytetään Euroopan unionin oikeusjärjestyksen eheys siten, että Euroopan unionin tuomioistuin käsittelee vastaan tulevat oikeudelliset haasteet; katsoo lisäksi, että tällaisille järjestelyille on asetettava tiukat aikarajat, joiden mukaan niiden enimmäiskesto on kolme vuotta, ja että niiden soveltamisala on rajattava, sillä ne eivät voi koskaan korvata Euroopan unionin jäsenyyttä;

Euroopan unionin 27 jäsenvaltion ja unionin toimielinten ongelmat

29.  vaatii, että Euroopan pankkiviranomaisen ja Euroopan lääkeviraston uudelleensijoittamisesta sovitaan mahdollisimman nopeasti ja että uudelleensijoittamisprosessi aloitetaan heti kun se on käytännössä mahdollista;

30.  huomauttaa, että unionin lainsäädännön uudelleenarviointi ja mukauttaminen on kenties tarpeen Yhdistyneen kuningaskunnan eron vuoksi;

31.  katsoo, että nykyisen monivuotisen rahoituskauden kahden viimeisen vuoden osalta tarkistamista ei tarvita, mutta on sitä mieltä, että Yhdistyneen kuningaskunnan eron vaikutusta olisi käsiteltävä vuotuisen talousarviomenettelyn yhteydessä; korostaa, että uutta monivuotista rahoituskehystä ja omia varoja koskevaa kysymystä koskeva työ olisi aloitettava välittömästi unionin toimielinten ja EU:n 27 jäsenvaltion kesken;

32.  sitoutuu saamaan oikea-aikaisesti päätökseen Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 14 artiklan 2 kohdan mukaiset lainsäädäntömenettelyt, jotka koskevat Euroopan parlamentin koostumusta ja vaalimenettelyä ja perustuvat Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 223 artiklan mukaiseen parlamentin ehdotukseen, joka on liitteenä Euroopan unionin vaalilain uudistuksesta 11. marraskuuta 2015 annetussa parlamentin päätöslauselmassa(6); katsoo lisäksi tämän päätöslauselman johdanto-osan P kappaleen huomioon ottaen, että neuvoteltaessa erosta ja uuden suhteen luomisesta Yhdistyneeseen kuningaskuntaan Euroopan unionin jäljellä olevien 27 jäsenvaltion on yhdessä unionin toimielinten kanssa lujitettava nykyistä unionia käymällä laajaa julkista keskustelua ja aloitettava perusteellinen toimielinten välinen tulevaisuutta koskeva pohdinta;

Loppusäännökset

33.  varaa itselleen oikeuden selkeyttää kantaansa Euroopan unionin ja Yhdistyneen kuningaskunnan välisistä neuvotteluista ja tarvittaessa antaa päätöslauselmia myös erityisistä tai alakohtaisista kysymyksistä neuvottelujen edistymisen mukaan;

34.  odottaa, että Eurooppa-neuvosto ottaa tämän päätöslauselman huomioon antaessaan suuntaviivansa, joissa määritetään neuvottelukehys ja vahvistetaan yleiset kannat ja periaatteet, joita Euroopan unioni pyrkii toiminnassaan noudattamaan;

35.  päättää määrittää sopimusta/sopimuksia koskevan lopullisen kantansa, joka perustuu tämän päätöslauselman ja Euroopan parlamentin myöhemmin antamien päätöslauselmien sisällön pohjalta tehtyyn arviointiin;

o
o   o

36.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman Eurooppa-neuvostolle, Euroopan unionin neuvostolle, Euroopan komissiolle, Euroopan keskuspankille, kansallisille parlamenteille ja Yhdistyneen kuningaskunnan hallitukselle.

(1)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0294.
(2)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0048.
(3)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0049.
(4)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0050.
(5)EUVL C 285, 5.8.2016, s. 9.
(6)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0395.


Tietyt yhtiöoikeuden osa-alueet ***I
PDF 238kWORD 46k
Päätöslauselma
Teksti
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 5. huhtikuuta 2017 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi tietyistä yhtiöoikeuden osa-alueista (kodifikaatio) (COM(2015)0616 – C8-0388/2015 – 2015/0283(COD))
P8_TA(2017)0103A8-0088/2017

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys – kodifiointi)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2015)0616),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan sekä 50 artiklan 1 kohdan ja 2 artiklan g kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0388/2015),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 27. huhtikuuta 2016 antaman lausunnon(1),

–  ottaa huomioon nopeutetusta menetelmästä säädöstekstien viralliseksi kodifioimiseksi 20. joulukuuta 1994 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen(2),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 103 ja 59 artiklan,

–  ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan mietinnön (A8-0088/2017),

A.  toteaa, että Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission oikeudellisista yksiköistä koostuvan neuvoa-antavan ryhmän mukaan käsillä olevassa ehdotuksessa ainoastaan kodifioidaan aikaisemmat säädökset niiden asiasisältöä muuttamatta;

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 5. huhtikuuta 2017, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/… antamiseksi tietyistä yhtiöoikeuden osa-alueista (kodifikaatio)

P8_TC1-COD(2015)0283


(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, direktiiviä (EU) 2017/1132.)

(1)EUVL C 264, 20.7.2016, s. 82.
(2)EYVL C 102, 4.4.1996, s. 2.


Vaarallisia ja haitallisia aineita koskevan sopimuksen vuoden 2010 pöytäkirjan ratifiointi ja siihen liittyminen, lukuun ottamatta oikeudelliseen yhteistyöhön siviilioikeudellisissa asioissa liittyviä seikkoja ***
PDF 244kWORD 44k
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 5. huhtikuuta 2017 esityksestä neuvoston päätökseksi vastuusta ja vahingonkorvauksesta vaarallisten ja haitallisten aineiden merikuljetusten yhteydessä tehdyn kansainvälisen sopimuksen vuoden 2010 pöytäkirjan ratifioinnista ja siihen liittymisestä jäsenvaltioiden toimesta Euroopan unionin edun mukaisesti, lukuun ottamatta oikeudelliseen yhteistyöhön siviilioikeudellisissa asioissa liittyviä seikkoja (13806/2015 – C8-0410/2015 – 2015/0135(NLE))
P8_TA(2017)0104A8-0076/2017

(Hyväksyntä)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon esityksen neuvoston päätökseksi (13806/2015),

–  ottaa huomioon vuoden 1996 kansainvälisen yleissopimuksen vastuusta ja vahingonkorvauksesta vaarallisten ja haitallisten aineiden merikuljetusten yhteydessä (”vuoden 1996 HNS-yleissopimus”),

–  ottaa huomioon vuoden 1996 HNS-yleissopimukseen vuonna 2010 tehdyn pöytäkirjan,

–  ottaa huomioon neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 100 artiklan 2 kohdan ja 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan a alakohdan v alakohdan mukaisesti esittämän hyväksyntää koskevan pyynnön (C8-0410/2015),

–  ottaa huomioon jäsenvaltioiden valtuuttamisesta ratifioimaan yhteisön puolesta vuoden 1996 kansainvälinen yleissopimus vastuusta ja vahingonkorvauksesta vaarallisten ja haitallisten aineiden merikuljetusten yhteydessä (HNS-yleissopimus) tai liittymään siihen yhteisön puolesta 18. marraskuuta 2002 tehdyn neuvoston päätöksen 2002/971/EY(1),

–  ottaa huomioon unionin tuomioistuimen 14. lokakuuta 2014 antaman lausunnon(2),

–  ottaa huomioon 8. kesäkuuta 2016 antamansa väliaikaisen päätöslauselman esityksestä neuvoston päätökseksi(3),

–  ottaa huomioon komission 4. lokakuuta 2016 esittämät jatkotoimet väliaikaisen päätöslauselman johdosta,

–  ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan kirjeen muodossa 19. helmikuuta 2016 antaman, oikeudellisten asioiden valiokunnan väliaikaisen mietinnön (A8‑0191/2016) liitteenä olevan lausunnon kyseisen esitetyn neuvoston päätöksen asianmukaisesta oikeusperustasta(4),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 99 artiklan 1 ja 4 kohdan sekä 108 artiklan 7 kohdan,

–  ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan suosituksen (A8-0076/2017),

1.  antaa hyväksyntänsä vastuusta ja vahingonkorvauksesta vaarallisten ja haitallisten aineiden merikuljetusten yhteydessä tehdyn kansainvälisen sopimuksen vuoden 2010 pöytäkirjan ratifioinnille ja siihen liittymiselle jäsenvaltioiden toimesta Euroopan unionin edun mukaisesti, lukuun ottamatta oikeudelliseen yhteistyöhön siviilioikeudellisissa asioissa liittyviä seikkoja;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1)EYVL L 337, 13.12.2002, s. 55.
(2)Unionin tuomioistuimen lausunto, 14. lokakuuta 2014, 1/13, ECLI:EU:C:2014:2303.
(3)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0259.
(4)PE576.992.


Vaarallisia ja haitallisia aineita koskevan sopimuksen vuoden 2010 pöytäkirjan ratifiointi ja siihen liittyminen oikeudelliseen yhteistyöhön siviilioikeudellisissa asioissa liittyvien seikkojen osalta ***
PDF 253kWORD 39k
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 5. huhtikuuta 2017 esityksestä neuvoston päätökseksi vastuusta ja vahingonkorvauksesta vaarallisten ja haitallisten aineiden merikuljetusten yhteydessä tehdyn kansainvälisen sopimuksen vuoden 2010 pöytäkirjan ratifioinnista ja siihen liittymisestä jäsenvaltioiden toimesta Euroopan unionin edun mukaisesti oikeudelliseen yhteistyöhön siviilioikeudellisissa asioissa liittyvien seikkojen osalta (14112/2015 – C8-0409/2015 – 2015/0136(NLE))
P8_TA(2017)0105A8-0078/2017

(Hyväksyntä)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon esityksen neuvoston päätökseksi (14112/2015),

–  ottaa huomioon vuoden 1996 kansainvälisen yleissopimuksen vastuusta ja vahingonkorvauksesta vaarallisten ja haitallisten aineiden merikuljetusten yhteydessä (”vuoden 1996 HNS-yleissopimus”),

–  ottaa huomioon vuoden 1996 HNS-yleissopimukseen vuonna 2010 tehdyn pöytäkirjan,

–  ottaa huomioon neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 81 artiklan ja 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan a alakohdan v alakohdan mukaisesti esittämän hyväksyntää koskevan pyynnön (C8–0409/2015),

–  ottaa huomioon perussopimuksiin liitetyn Tanskan asemaa koskevan pöytäkirjan N:o 22,

–  ottaa huomioon jäsenvaltioiden valtuuttamisesta ratifioimaan yhteisön puolesta vuoden 1996 kansainvälinen yleissopimus vastuusta ja vahingonkorvauksesta vaarallisten ja haitallisten aineiden merikuljetusten yhteydessä (HNS-yleissopimus) tai liittymään siihen yhteisön puolesta 18. marraskuuta 2002 tehdyn neuvoston päätöksen 2002/971/EY(1),

–  ottaa huomioon unionin tuomioistuimen 14. lokakuuta 2014 antaman lausunnon(2),

–  ottaa huomioon 8. kesäkuuta 2016 antamansa väliaikaisen päätöslauselman esityksestä neuvoston päätökseksi(3),

–  ottaa huomioon komission 4. lokakuuta 2016 esittämät jatkotoimet väliaikaisen päätöslauselman johdosta,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 99 artiklan 1 ja 4 kohdan sekä 108 artiklan 7 kohdan,

–  ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan suosituksen (A8-0078/2017),

1.  antaa hyväksyntänsä vastuusta ja vahingonkorvauksesta vaarallisten ja haitallisten aineiden merikuljetusten yhteydessä tehdyn kansainvälisen sopimuksen vuoden 2010 pöytäkirjan ratifioinnille ja siihen liittymiselle jäsenvaltioiden toimesta Euroopan unionin edun mukaisesti oikeudelliseen yhteistyöhön siviilioikeudellisissa asioissa liittyvien seikkojen osalta;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1)EYVL L 337, 13.12.2002, s. 55.
(2)Unionin tuomioistuimen lausunto, 14. lokakuuta 2014, 1/13, ECLI:EU:C:2014:2303.
(3)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0260.


Schengenin tietojärjestelmää koskevien Schengenin säännöstön määräysten soveltaminen Kroatiassa *
PDF 230kWORD 43k
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 5. huhtikuuta 2017 ehdotuksesta neuvoston päätökseksi Schengenin tietojärjestelmää koskevien Schengenin säännöstön määräysten soveltamisesta Kroatian tasavallassa (COM(2017)0017 – C8-0026/2017 – 2017/0011(NLE))
P8_TA(2017)0106A8-0073/2017

(Kuuleminen)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (COM(2017)0017),

–  ottaa huomioon 9. joulukuuta 2011 tehdyn liittymisasiakirjan(1) 4 artiklan 2 kohdan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C8-0026/2017),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 78 c artiklan,

–  ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön (A8-0073/2017),

1.  hyväksyy komission ehdotuksen;

2.  pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

3.  pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia parlamentin hyväksymään tekstiin;

4.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

(1)EUVL L 112, 24.2.2012, s. 21.


Lääkinnälliset laitteet ***II
PDF 234kWORD 44k
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 5. huhtikuuta 2017 neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston antamiseksi lääkinnällisistä laitteista sekä direktiivin 2001/83/EY, asetuksen (EY) N:o 178/2002 ja asetuksen (EY) N:o 1223/2009 muuttamisesta sekä neuvoston direktiivien 90/385/ETY ja 93/42/ETY kumoamisesta (10728/4/2016 – C8-0104/2017 – 2012/0266(COD))
P8_TA(2017)0107A8-0068/2017

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: toinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannan (10728/4/2016 – C8‑0104/2017),

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 14. helmikuuta 2013 antaman lausunnon(1),

–  ottaa huomioon ensimmäisessä käsittelyssä vahvistamansa kannan(2) komission ehdotuksesta Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2012)0542),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 7 kohdan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 67 a artiklan,

–  ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan suosituksen toiseen käsittelyyn (A8-0068/2017),

1.  hyväksyy neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  toteaa, että säädös annetaan neuvoston kannan mukaisesti;

3.  kehottaa puhemiestä allekirjoittamaan säädöksen yhdessä neuvoston puheenjohtajan kanssa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 297 artiklan 1 kohdan mukaisesti;

4.  kehottaa pääsihteeriä allekirjoittamaan säädöksen, kun on tarkistettu, että kaikki menettelyt on suoritettu asianmukaisesti, ja julkaisemaan sen yhteisymmärryksessä neuvoston pääsihteerin kanssa Euroopan unionin virallisessa lehdessä;

5.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

(1)EUVL C 133, 9.5.2013, s. 52.
(2)Hyväksytyt tekstit 2. huhtikuuta 2014, P7_TA(2014)0266.


In vitro -diagnostiikkaan tarkoitetut lääkinnälliset laitteet ***II
PDF 240kWORD 45k
Päätöslauselma
Liite
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 5. huhtikuuta 2017 neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen antamiseksi in vitro -diagnostiikkaan tarkoitetuista lääkinnällisistä laitteista sekä direktiivin 98/79/EY ja komission päätöksen 2010/227/EU kumoamisesta (10729/4/2016 – C8-0105/2017 – 2012/0267(COD))
P8_TA(2017)0108A8-0069/2017

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: toinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannan (10729/4/2016 – C8‑0105/2017),

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 14. helmikuuta 2013 antaman lausunnon(1),

–  ottaa huomioon ensimmäisessä käsittelyssä vahvistamansa kannan(2) komission ehdotuksesta Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2012)0541),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 7 kohdan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 67 a artiklan,

–  ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan suosituksen toiseen käsittelyyn (A8-0069/2017),

1.  hyväksyy neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  panee merkille tämän päätöslauselman liitteenä olevat komission lausumat;

3.  toteaa, että säädös annetaan neuvoston kannan mukaisesti;

4.  kehottaa puhemiestä allekirjoittamaan säädöksen yhdessä neuvoston puheenjohtajan kanssa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 297 artiklan 1 kohdan mukaisesti;

5.  kehottaa pääsihteeriä allekirjoittamaan säädöksen, kun on tarkistettu, että kaikki menettelyt on suoritettu asianmukaisesti, ja julkaisemaan sen yhteisymmärryksessä neuvoston pääsihteerin kanssa Euroopan unionin virallisessa lehdessä;

6.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAN LIITE

Komission lausuma in vitro -diagnostiikkaan tarkoitettuja lääkinnällisiä laitteita koskevan asetuksen 4 artiklaan sisältyvistä säännöksistä, jotka liittyvät geenitestauksen yhteydessä annettaviin tietoihin ja neuvontaan

Komissio laatii viimeistään viiden vuoden kuluttua asetuksen soveltamispäivästä ja asetuksen 111 artiklassa säädetyn 4 artiklan toimivuuden tarkastelun yhteydessä kertomuksen jäsenvaltioiden kokemuksista 4 artiklan mukaisten geenitestien käytön yhteydessä annettavia tietoja ja neuvontaa koskevien velvoitteiden soveltamisesta. Komissio raportoi erityisesti erilaisista käytännöistä vertaamalla niitä asetuksessa asetettuihin kahteen tavoitteeseen eli korkeatasoisen potilasturvallisuuden varmistamiseen ja sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan takaamiseen.

Komission lausuma elämäntapaan ja hyvinvointiin liittyviä tarkoituksia varten tehtävästä geenitestauksesta

Hyvinvointiin tai elämäntapaan liittyviä tarkoituksia varten tehtävän geenitestauksen osalta komissio korostaa, että in vitro -diagnostiikkaan tarkoitettuja lääkinnällisiä laitteita koskevan asetuksen 2 artiklan (Määritelmät) soveltamisalaan eivät kuulu laitteet, joilla ei ole lääketieteellistä käyttötarkoitusta ja joiden tarkoituksena on muun muassa ylläpitää tai parantaa suoraan tai välillisesti ihmisten terveellisiä elämäntapoja, elämänlaatua ja hyvinvointia. Komissio aikoo kuitenkin jäsenvaltioiden toteuttamien markkinavalvontatoimien perusteella seurata erityisiä turvallisuuskysymyksiä, joita tällaisten laitteiden käyttöön saattaa liittyä.

(1)EUVL C 133, 9.5.2013, s. 52.
(2)Hyväksytyt tekstit 2. huhtikuuta 2014, P7_TA(2014)0267.


Rahamarkkinarahastot ***I
PDF 235kWORD 51k
Päätöslauselma
Teksti
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 5. huhtikuuta 2017 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi rahamarkkinarahastoista (COM(2013)0615 – C7-0263/2013 – 2013/0306(COD))
P8_TA(2017)0109A8-0041/2015

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2013)0615),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 114 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C7-0263/2013),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan keskuspankin 21. toukokuuta 2014 antaman lausunnon(1),

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 10. joulukuuta 2013 antaman lausunnon(2),

–  ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 7. joulukuuta 2016 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön (A8-0041/2015),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan(3);

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, tekee siihen huomattavia muutoksia tai aikoo tehdä siihen huomattavia muutoksia;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 5. huhtikuuta 2017, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/… antamiseksi rahamarkkinarahastoista

P8_TC1-COD(2013)0306


(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) 2017/1131.)

(1)EUVL C 255, 6.8.2014, s. 3.
(2)EUVL C 170, 5.6.2014, s. 50.
(3)Tämä kanta korvaa 29. huhtikuuta 2015 hyväksytyt tarkistukset (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0170).


Arvopapereiden yleisölle tarjoamisen tai kaupankäynnin kohteeksi ottamisen yhteydessä julkaistava esite ***I
PDF 235kWORD 53k
Päätöslauselma
Teksti
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 5. huhtikuuta 2017 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi arvopapereiden yleisölle tarjoamisen tai kaupankäynnin kohteeksi ottamisen yhteydessä julkaistavasta esitteestä (COM(2015)0583 – C8-0375/2015 – 2015/0268(COD))
P8_TA(2017)0110A8-0238/2016

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2015)0583),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 114 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0375/2015),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan keskuspankin 17. maaliskuuta 2016 antaman lausunnon(1),

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 16. maaliskuuta 2016 antaman lausunnon(2),

–  on kuullut alueiden komiteaa,

–  ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 69 f artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 20. joulukuuta 2016 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön ja sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan lausunnon (A8-0238/2016),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan(3);

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, tekee siihen huomattavia muutoksia tai aikoo tehdä siihen huomattavia muutoksia;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 5. huhtikuuta 2017, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/… antamiseksi arvopapereiden yleisölle tarjoamisen tai kaupankäynnin kohteeksi säännellyllä markkinalla ottamisen yhteydessä julkaistavasta esitteestä ja direktiivin 2003/71/EY kumoamisesta

P8_TC1-COD(2015)0268


(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) 2017/1129.)

(1)EUVL C 195, 2.6.2016, s. 1.
(2)EUVL C 177, 18.5.2016, s. 9.
(3)Tämä kanta korvaa 15. syyskuuta 2016 hyväksytyt tarkistukset (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0353).


Monivuotinen rahoituskehys 2014–2020 ***
PDF 235kWORD 41k
Päätöslauselma
Liite
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 5. huhtikuuta 2017 esityksestä neuvoston asetukseksi vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta annetun asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013 muuttamisesta (14942/2016 – C8-0103/2017 – 2016/0283(APP))
P8_TA(2017)0111A8-0110/2017

(Erityinen lainsäätämisjärjestys – hyväksyntä)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvoston asetukseksi vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta annetun asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013 muuttamisesta (COM(2016)0604),

–  ottaa huomioon esityksen neuvoston asetukseksi vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta annetun asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013 muuttamisesta (14942/2016) sekä neuvoston siihen tekemän oikaisun (14942/2016 COR2),

–  ottaa huomioon neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 312 artiklan ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 106 A artiklan mukaisesti esittämän hyväksyntää koskevan pyynnön (C8-0103/2017),

–  ottaa huomioon 7. maaliskuuta 2017 annetun neuvoston periaatteellisen hyväksynnän monivuotisen rahoituskehyksen 2014–2020 tarkistukselle(1),

–  ottaa huomioon 6. heinäkuuta 2016 antamansa päätöslauselman monivuotisen rahoituskehyksen 2014–2020 vaalien jälkeisen tarkistamisen valmistelusta: parlamentin huomautukset komission ehdotusta odotettaessa(2),

–  ottaa huomioon 26. lokakuuta 2016 antamansa päätöslauselman monivuotisen rahoituskehyksen 2014–2020 välitarkistuksesta(3),

–  ottaa huomioon 5. huhtikuuta 2017 antamansa päätöslauselman, joka ei liity lainsäädäntöön, esityksestä asetukseksi(4),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 86 artiklan sekä 99 artiklan 1 ja 4 kohdan,

–  ottaa huomioon budjettivaliokunnan suosituksen (A8-0110/2017),

1.  antaa hyväksyntänsä esitykselle neuvoston asetukseksi vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta annetun asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013 muuttamisesta sellaisena kuin se on tämän päätöslauselman liitteessä;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

LIITE

Esitys neuvoston asetukseksi (EU, Euratom) 2017/…, vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta annetun asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013 muuttamisesta

(Tätä liitettä ei esitetä tässä, koska se vastaa lopullista säädöstä, neuvoston asetusta (EU, Euratom) 2017/1123.)

(1)7030/2017 ja 7031/2017 COR1.
(2)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0309.
(3)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0412.
(4)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0112.


Monivuotinen rahoituskehys 2014–2020 (päätöslauselma)
PDF 332kWORD 44k
Päätöslauselma
Liite
Euroopan parlamentin päätöslauselma, joka ei liity lainsäädäntöön, 5. huhtikuuta 2017 esityksestä neuvoston asetukseksi vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta annetun asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013 muuttamisesta (14942/2016 – C8-0103/2017 – 2016/0283(APP)2017/2051(INI))
P8_TA(2017)0112A8-0117/2017

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvoston asetukseksi vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta annetun asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013 muuttamisesta (COM(2016)0604),

–  ottaa huomioon esityksen neuvoston asetukseksi vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta annetun asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013 muuttamisesta (14942/2016) sekä neuvoston siihen tekemän oikaisun (14942/2016 COR2),

–  ottaa huomioon neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 312 artiklan ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 106 A artiklan mukaisesti esittämän hyväksyntää koskevan pyynnön (C8-0103/2017),

–  ottaa huomioon 7. maaliskuuta 2017 annetun neuvoston periaatteellisen hyväksynnän monivuotisen rahoituskehyksen 2014–2020 tarkistukselle(1),

–  ottaa huomioon 6. heinäkuuta 2016 antamansa päätöslauselman monivuotisen rahoituskehyksen 2014–2020 vaalien jälkeisen tarkistamisen valmistelusta: parlamentin huomautukset komission ehdotusta odotettaessa(2),

–  ottaa huomioon 26. lokakuuta 2016 antamansa päätöslauselman monivuotisen rahoituskehyksen 2014–2020 välitarkistuksesta(3),

–  ottaa huomioon 5. huhtikuuta 2017 antamansa lainsäädäntöpäätöslauselman esityksestä asetukseksi(4),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 99 artiklan 2 kohdan,

–  ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön (A8-0117/2017),

1.  hyväksyy tämän päätöslauselman liitteenä olevat parlamentin ja neuvoston yhteiset lausumat;

2.  hyväksyy tämän päätöslauselman liitteenä olevan lausumansa;

3.  panee merkille neuvoston ja komission yksipuoliset lausumat;

4.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

LIITE

LAUSUMAT

Euroopan parlamentin ja neuvoston yhteinen lausuma lisäyksistä (lisämääristä) monivuotisen rahoituskehyksen jäljellä olevaksi kaudeksi

Monivuotisen rahoituskehyksen väliarvioinnin/tarkistuksen yhteydessä Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat sopineet komission alla olevassa taulukossa esittämistä lisämääristä, jotka toteutetaan vuosina 2017–2020(5) vuosittaisen talousarviomenettelyn yhteydessä tämän rajoittamatta budjettivallan käyttäjän oikeuksia:

 

Maksusitoumusmäärärahat,

miljoonaa euroa

Otsake 1 a

 

Horisontti 2020

200

Verkkojen Eurooppa

-välineen liikenneosio

300

Erasmus+

100

Pk-yritysten kilpailukykyohjelma (COSME)

100

WiFi4EU*

25

ESIR*

150

Otsake 1 a yhteensä

875

Otsake 1 b (nuorisotyöllisyysaloite)

1200**

Otsake 3

2549

Otsake 4*

1385

Otsakkeet 1 a, 1 b, 3 ja 4 yhteensä

6009

* Tämä ei vaikuta lainsäädäntöehdotuksista otsakkeen 1 a ja otsakkeen 4 osalta meneillään olevien keskustelujen tuloksiin.

** Jaettu neljälle vuodelle (2017–2020).

Vuosittaisessa talousarviomenettelyssä määritellään uudelleenkohdennukset, jotka ovat kokonaismäärältään 945 miljoonaa euroa, josta 875 miljoonaa euroa otsakkeessa 1 a ja 70 miljoonaa euroa otsakkeessa 4.

Euroopan parlamentin ja neuvoston yhteinen lausuma maksamattomien laskujen liiallisen määrän kertymisen välttämisestä

Euroopan parlamentti ja neuvosto pyytävät komissiota seuraamaan edelleen tiiviisti vuosien 2014–2020 ohjelmien täytäntöönpanoa, jotta voidaan varmistaa hyväksyttyjä maksusitoumusmäärärahoja vastaava maksumäärärahojen asianmukainen kehitys. Tätä varten ne pyytävät komissiota esittämään oikea-aikaisesti nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen jäljellä olevalla kaudella ajan tasalle saatetut luvut asioiden tilanteesta sekä arviot maksumäärärahoista. Euroopan parlamentti ja neuvosto tekevät ajallaan tarvittavat päätökset asianmukaisesti perustelluista tarpeista maksamattomien laskujen liiallisen määrän kertymisen estämiseksi ja sen varmistamiseksi, että maksupyynnöt maksetaan asianmukaisesti.

Euroopan parlamentin ja neuvoston yhteinen lausuma erityisrahoitusvälineiden maksumäärärahoista

Euroopan parlamentti ja neuvosto päättivät muuttaa ehdotusta päätöksen (EU) 2015/435 muuttamisesta, jotta muiden erityisrahoitusvälineiden maksumäärärahojen luonnetta ei yleisesti ottaen rajoitettaisi millään tavalla.

Euroopan parlamentin ja neuvoston yhteinen lausuma riippumattoman arvioinnin tuloksista, jotka koskevat tavoitetta vähentää henkilöstöä asteittain 5 prosentilla vuosina 2013–2017

Euroopan parlamentti ja neuvosto ehdottavat, että toteutetaan riippumaton arviointi tuloksista, jotka koskevat tavoitetta vähentää henkilöstöä asteittain 5 prosentilla vuosina 2013–2017. Tavoite koskee kaikkia toimielimiä, elimiä ja virastoja, kuten sovittiin talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta vuonna 2013 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa. Arvioinnin päätelmien pohjalta Euroopan parlamentti ja neuvosto pyytävät komissiota esittämään asianmukaisen ehdotuksen jatkotoimiksi.

Euroopan parlamentin lausuma monivuotisen rahoituskehyksen välitarkistukseen liittyvistä yhteisistä lausumista

Euroopan parlamentti muistuttaa, että tarkistettuun monivuotista rahoituskehystä koskevaan asetukseen liitetyt neljä yhteistä lausumaa ovat luonteeltaan poliittisia eikä niillä ole oikeudellisia vaikutuksia.

Lisämääristä ja unionin ohjelmien varojen uudelleen kohdentamisesta annetun yhteisen lausuman kohdalla on syytä pitää mielessä, että perussopimusten mukaan budjettivallan käyttäjä vahvistaa unionin talousarvion määrät ja sisällön vuotuisessa talousarviomenettelyssä. Euroopan parlamentti korostaa, että tasavertaisena budjettivallan käyttäjänä se aikoo käyttää täysimääräisesti oikeuksiaan eikä mikään poliittinen julkilausuma kavenna niitä. Se, että budjettivallan käyttäjän oikeuksia on kunnioitettava, näkyy selvästi myös yhteisen lausuman tekstissä.

Euroopan parlamentti katsoo tämän vuoksi, että tässä yhteisessä lausumassa esitetyt määrät ovat viitemääriä, joita on tarkasteltava vuotuisen talousarviomenettelyn yhteydessä ottaen asianmukaisesti huomioon kunkin vuotuisen talousarvion konkreettiset olosuhteet. Mitä tulee erityisesti ehdotettuihin varojen uudelleenkohdennuksiin otsakkeissa 1 a ja 4, Euroopan parlamentti aikoo tutkia kaikki komission ehdotukset tapauskohtaisesti, jotta voidaan varmistaa, että unionin tärkeimpien ohjelmien määrärahoja ei enää vähennetä, erityisesti jos niillä lisätään kasvua ja työpaikkoja tai vastataan nykyisiin kiireellisiin tarpeisiin tai niiden toteutusaste on korkea.

On selvää, että yhteisessä lausumassa esitetyt määrät, jotka liittyvät vielä hyväksymättömiin säädösehdotuksiin, eivät vaikuta mitenkään kyseisten lainsäädäntöneuvottelujen tuloksiin.

Neuvoston lausuma erityisrahoitusvälineiden maksumäärärahoista

Neuvosto ehdottaa, että säilytetään nykyinen tilanne eikä luoda tämän väliarvioinnin/tarkistuksen yhteydessä yleistä ja kattavaa sääntöä muiden erityisrahoitusvälineiden maksumäärärahojen kohtelun osalta. Neuvoston oikeudellinen yksikkö totesi lausunnossaan, että budjettivallan käyttäjä voi päättää tapauskohtaisesti kyseessä olevan nimenomaisen käyttöönoton osalta, onko jotkin tai kaikki vastaavat maksumäärärahat laskettava monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärät ylittäviksi vai ei.

Komission lausuma nuorisotyöllisyysaloitteen ja lisätoimenpiteiden vahvistamisesta, jotta helpotetaan muuttoliikekriisiin ja turvallisuusongelmiin puuttumista

Jos vuodesta 2013 laskenut nuorisotyöttömyys kääntyy uudelleen nousuun, tulisi harkita nuorisotyöllisyysaloitteen rahoituksen lisäämistä yli monivuotisen rahoituskehyksen (2014–2020) väliarvioinnin/tarkastuksen yhteydessä sovitun 1,2 miljardin euron. Lisärahoitus tulisi toteuttaa monivuotista rahoituskehystä koskevan asetuksen 14 artiklan mukaisesti käyttämällä maksusitoumusmäärärahojen kokonaisliikkumavaraan sisältyvää liikkumavaraa. Komissio raportoi tätä varten säännöllisesti havaituista tilastollisista suuntauksista ja esittää tarvittaessa lisätalousarvioesityksen.

Liikkumavaran käyttöä tulisi edellä esitettyä rajoittamatta harkita ensisijaisesti nuoriin investoimiseen koko Euroopassa sekä toimenpiteisiin, jotka auttavat puuttumaan muuttoliikekriisin sisäiseen ja ulkoiseen ulottuvuuteen ja turvallisuusongelmiin, jos ilmenee uusia tarpeita, joita nykyisellä tai sovitulla rahoituksella ei voida täyttää. Komissio tekee tarvittaessa asiaa koskevia ehdotuksia pitäen kuitenkin mielessä sen, että liikkumavaraa on jätettävä riittävästi odottamattomia tapahtumia ja aiemmin sovittujen ohjelmien sujuvaa täytäntöönpanoa varten.

(1)7030/2017 ja 7031/2017 COR1.
(2)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0309.
(3)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0412.
(4)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0111.
(5)Osasta lisämääriä on jo sovittu vuoden 2017 talousarviomenettelyssä. Vuoden 2017 talousarvio sisältää näin ollen 200 miljoonaa euroa otsakkeessa 1 a ja 725 miljoonaa euroa otsakkeessa 4. Lisäksi Euroopan parlamentti ja neuvosto päättivät myöntää 500 miljoonaa euroa otsakkeeseen 1 b nuorisotyöllisyysaloitetta varten vuonna 2017. Määrärahat rahoitetaan maksusitoumusmäärärahojen kokonaisliikkumavarasta vuonna 2017 ja otetaan käyttöön lisätalousarvion kautta vuonna 2017. Euroopan parlamentti ja neuvosto myös kehottivat komissiota pyytämään tarvittavia määrärahoja lisätalousarviossa vuonna 2017, jotta EKKR voi saada rahoitusta EU:n talousarviosta heti kun oikeusperusta on hyväksytty.


Ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran käyttöönotto
PDF 242kWORD 47k
Päätöslauselma
Liite
Euroopan parlamentin päätöslauselma 5. huhtikuuta 2017 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran käyttöönotosta annetun päätöksen (EU) 2015/435 muuttamisesta (COM(2016)0607 – C8-0387/2016 – 2016/2233(BUD))
P8_TA(2017)0113A8-0104/2017

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2016)0607 – C8-0387/2016),

–  ottaa huomioon vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 2. joulukuuta 2013 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013(1) ja erityisesti sen 6 ja 13 artiklan,

–  ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2. joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen(2) ja erityisesti sen 14 kohdan,

–  ottaa huomioon 7. maaliskuuta 2017 annetun neuvoston periaatteellisen hyväksynnän monivuotisen rahoituskehyksen 2014–2020 tarkistukselle(3),

–  ottaa huomioon ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran käyttöönotosta 17. joulukuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen (EU) 2015/435(4),

–  ottaa huomioon 17. joulukuuta 2014 antamansa päätöslauselman ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran käyttöönotosta vuonna 2014(5),

–  ottaa huomioon 6. heinäkuuta 2016 antamansa päätöslauselman monivuotisen rahoituskehyksen 2014–2020 vaalien jälkeisen tarkistamisen valmistelusta: parlamentin huomautukset komission ehdotusta odotettaessa(6) ja 26. lokakuuta 2016 antamansa päätöslauselman monivuotisen rahoituskehyksen 2014–2020 välitarkistuksesta(7),

–  ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön (A8-0104/2017),

A.  ottaa huomioon, että vuonna 2014 Euroopan parlamentti ja neuvosto ottivat ennakoimattomiin menoihin varatusta liikkumavarasta käyttöön 3 168 233 715 euroa maksumäärärahoina; ottaa huomioon, että ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran käyttöönottoon sisällytettiin 350 miljoonaa euroa siihen asti, kun erityisrahoitusvälineitä koskevien maksujen käsittelystä päästään yhteisymmärrykseen;

B.  ottaa huomioon, että samalla päätettiin korvata 2 818 233 715 euron määrä vuosina 2018–2020 ja pyytää komissiota esittämään pikaisesti jäljellä olevaa 350:tä miljoonaa euroa koskeva ehdotus;

C.  ottaa huomioon, että monivuotisen rahoituskehyksen väliarvioinnin/tarkistuksen yhteydessä esitetyn välivaiheen maksuja koskevan ennusteen mukaisesti on odotettavissa, että vuotuisiin maksumäärärahojen enimmäismääriin kohdistuu paineita vuosina 2018–2020;

D.  panee merkille, että vuoden 2017 talousarvioesitys osoittaa, että 9,8 miljardin euron suuruisessa maksumäärärahojen enimmäismäärässä on liikkumavaraa, minkä ansiosta voidaan korvata koko vuonna 2014 käyttöönotettu määrä;

1.  panee tyytyväisenä merkille monivuotisen rahoituskehyksen väliarviointia/tarkistusta koskevan paketin osana esitetyn komission ehdotuksen;

2.  katsoo, että vuonna 2014 käyttöön otetun yhteensä 2 818 233 715 euron määrän korvaaminen maksumäärärahojen enimmäismäärään nähden jäävällä liikkumavaralla vuonna 2017 lisää joustavuutta monivuotisen rahoituskehyksen toisella puoliskolla ja auttaa ehkäisemään uuden maksukriisin;

3.  korostaa, että jäljellä olevan 350 miljoonan euron jättäminen korvaamisen ulkopuolelle vahvistaa parlamentin pitkäaikaisen kannan, jonka mukaan erityisrahoitusvälineitä koskevat maksumäärärahat on laskettava ylittämällä monivuotisen rahoituskehyksen maksujen enimmäismäärä;

4.  panee tyytyväisenä merkille neuvoston periaatteellisen hyväksynnän liitteenä olevalle päätökselle ja toteaa, että tämä vastaa parlamentin tulkintaa;

5.  hyväksyy tämän päätöslauselman liitteenä olevan päätöksen;

6.  kehottaa puhemiestä allekirjoittamaan päätöksen neuvoston puheenjohtajan kanssa ja huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä;

7.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman liitteineen neuvostolle ja komissiolle.

LIITE

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran käyttöönotosta annetun päätöksen (EU) 2015/435 muuttamisesta

(Tätä liitettä ei esitetä tässä, koska se vastaa lopullista säädöstä, päätöstä (EU) 2017/1331.)

(1)EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884.
(2)EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1.
(3)7030/2017 ja 7031/2017 COR1.
(4)EUVL L 72, 17.3.2015, s. 4.
(5)EUVL C 294, 12.8.2016, s. 65.
(6)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0309.
(7)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0412.


Ennakkoarvio tuloista ja menoista varainhoitovuodeksi 2018 – Pääluokka I – Euroopan parlamentti
PDF 365kWORD 54k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 5. huhtikuuta 2017 Euroopan parlamentin ennakkoarviosta tuloista ja menoista varainhoitovuodeksi 2018 (2017/2022(BUD))
P8_TA(2017)0114A8-0156/2017

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan,

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(1) ja erityisesti sen 36 artiklan,

–  ottaa huomioon vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 2. joulukuuta 2013 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013(2),

–  ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2. joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen(3),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja unionin muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen muuttamisesta 22. lokakuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1023/2013(4),

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin ennakkoarviosta tuloista ja menoista varainhoitovuodeksi 2017 14. huhtikuuta 2016 antamansa päätöslauselman(5),

–  ottaa huomioon 26. lokakuuta 2016 antamansa päätöslauselman neuvoston kannasta esitykseen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2017(6),

–  ottaa huomioon 1. joulukuuta 2016 antamansa lainsäädäntöpäätöslauselman sovittelukomitean talousarviomenettelyssä hyväksymästä esitystä Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2017 koskevasta yhteisestä tekstistä(7),

–  ottaa huomioon pääsihteerin raportin puhemiehistölle parlamentin alustavasta ennakkoarvioesityksestä varainhoitovuodeksi 2018,

–  ottaa huomioon puhemiehistön 3. huhtikuuta 2017 työjärjestyksen 25 artiklan 7 kohdan ja 96 artiklan 1 kohdan mukaisesti laatiman alustavan ennakkoarvioesityksen,

–  ottaa huomioon budjettivaliokunnan työjärjestyksen 96 artiklan 2 kohdan mukaisesti laatiman ennakkoarvioesityksen,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 96 ja 97 artiklan,

–  ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön (A8-0156/2017),

A.  ottaa huomioon, että tämä menettely on uuden vaalikauden kolmas kokonainen talousarviomenettely ja että menossa on vuosien 2014–2020 monivuotisen rahoituskehyksen viides voimassaolovuosi;

B.  ottaa huomioon, että pääsihteerin raporttiin sisältyvässä ehdotuksessa vuoden 2018 talousarvioksi otetaan huomioon, että otsakkeen 5 määrärahojen enimmäismäärä kasvaa vuodesta 2017, mikä tarkoittaa, että kasvunvaraa on enemmän ja investointeja voidaan lisätä, samalla kun jatketaan säästötoimia ja parannetaan edelleen tehokkuutta;

C.  ottaa huomioon, että pääsihteeri ehdotti vuoden 2018 talousarviolle seitsemää ensisijaista tavoitetta, jotka ovat vuoden 2019 vaaleja koskevan tiedotuskampanjan aloittaminen, turvatoimien vakiinnuttaminen, monivuotisten rakennushankkeiden jatkaminen, investoiminen menettelyjen digitalisointiin ja automatisointiin, iirin kielen täysimääräisen käyttöönoton virallisena kielenä edellyttämien toimenpiteiden jatkaminen, brexitin mahdollisten vaikutusten analysointi ja ympäristön huomioon ottavan lähestymistavan edistäminen kuljetuksissa;

D.  ottaa huomioon, että pääsihteeri ehdotti parlamentin alustavassa ennakkoarvioesityksessä vuoden 2018 talousarvioksi 1 971 883 373:a euroa, mikä tarkoittaa 3,26 prosentin kokonaislisäystä vuoden 2017 talousarvioon nähden ja 19,06 prosentin osuutta vuosien 2014–2020 monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeesta 5;

E.  ottaa huomioon, että pääsihteeri on ehdottanut 47,6 miljoonan euron ylimääräisiä lisäinvestointeja turvallisuushankkeiden lujittamiseksi, Adenauer-rakennushankkeeseen liittyvien pitkäaikaisten vuokrasopimusten maksuihin ja vuoden 2019 vaalien tiedotuskampanjan aloittamiseksi;

F.  ottaa huomioon, että lähes 68 prosenttia talousarviosta on pääasiassa jäsenten palkkioihin, henkilöstön palkkoihin ja jäsenten ja henkilöstön korvauksiin sekä rakennuksiin liittyviä indeksisidonnaisia menoja, joita mukautetaan henkilöstösääntöjen, alakohtaisen indeksoinnin tai inflaatioasteen perusteella;

G.  ottaa huomioon, että 8. maaliskuuta 2017 kansainvälisen naistenpäivän kunniaksi julkaistusta parlamentin raportista ”Naiset Euroopan parlamentissa” ilmenee, että parlamentissa sukupuolijakauma on johtotehtävissä epätasapainoinen, sillä 83,3 prosenttia parlamentin apulaispääsihteereistä ja pääjohtajista on miehiä ja 16,7 prosenttia naisia, 70,2 prosenttia parlamentin johtajista on miehiä ja 29,8 prosenttia naisia ja 65,9 prosenttia parlamentin yksikönpäälliköistä on miehiä ja 34,1 prosenttia naisia;

H.  ottaa huomioon, että Euroopan unionin perusoikeuskirjan mukaan unionilla on velvollisuus kunnioittaa kielellistä monimuotoisuutta ja kieleen perustuva syrjintä on kielletty, mistä seuraa, että kaikilla unionin kansalaisilla on oikeus käyttää mitä tahansa unionin 24 virallisesta kielestä kirjeenvaihdossa unionin toimielinten kanssa ja toimielimet ovat velvollisia vastaamaan samalla kielellä;

I.  toteaa parlamentin painottaneen jo 29. huhtikuuta 2015 antamassaan päätöslauselmassa Euroopan parlamentin ennakkoarviosta tuloista ja menoista varainhoitovuodeksi 2016(8), että vuoden 2016 talousarviolla olisi oltava realistinen perusta ja että siinä olisi noudatettava talousarvion kurinalaisuuden ja moitteettoman varainhoidon periaatteita;

J.  katsoo, että parlamentin uskottavuus budjettivallan käyttäjänä on suurelta osin riippuvainen sen kyvystä pitää omat menonsa kurissa;

K.  katsoo, että parlamentin uskottavuus on suurelta osin riippuvainen sen kyvystä kehittää demokratiaa unionin tasolla;

Yleiset puitteet

1.  korostaa, että parlamentin talousarvion osuuden otsakkeesta 5 olisi pysyttävä alle 20 prosentissa vuonna 2018; panee merkille, että vuoden 2018 ennakkoarviossa osuus on 18,88 prosenttia eli pienempi kuin vuonna 2017 (19,26 prosenttia) ja pienin osuus otsakkeesta 5 viidentoista viime vuoden aikana;

2.  kehottaa Euroopan parlamentin ennakkoarviosta tuloista ja menoista varainhoitovuodeksi 2017 14. huhtikuuta 2016 annettujen päätöslauselmien 15 kohdassa ja edellä mainitun, neuvoston kannasta esitykseen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2017 26. lokakuuta 2016 annetun päätöslauselman 98 kohdassa esitettyjen pyyntöjen mukaisesti käyttämään ensimmäisen kerran varainhoitovuoden 2018 talousarviomenettelyssä menetelmää, jossa parlamentin talousarvio laaditaan todellisten tarpeiden mukaan eikä kerroinjärjestelmällä;

3.  panee merkille, että poikkeuksellisiin investointeihin ja menoihin on vuonna 2018 varattu 47,6 miljoonaa euroa (saman verran kuin vuonna 2017); katsoo, että vuoden 2019 tiedotuskampanjaa tulisi pitää poikkeuksellisena menona;

4.  panee merkille, että vuoden 2018 alustavaan ennakkoarvioesitykseen on sisällytetty pyydetyt 75 prosenttia vuoden 2019 vaalien tiedotuskampanjan määrärahoista, koska suurin osa sopimuksista allekirjoitetaan vuonna 2018;

5.  tähdentää, että suurin osa parlamentin talousarviosta määräytyy lakisääteisten velvoitteiden tai sopimusvelvoitteiden perusteella ja että siihen sovelletaan vuotuista indeksointia;

6.  tukee puhemiehistön kanssa 28. maaliskuuta 2017 tehtyä sopimusta vuoden 2018 ennakkoarvion tasosta; alentaa menojen tasoa 18,4 miljoonalla eurolla puhemiehistön alkuperäiseen kantaan verrattuna; vahvistaa vuoden 2018 ennakkoarvionsa kokonaistasoksi 1 953 483 373 euroa, mikä tarkoittaa 2,3 prosentin kokonaiskasvua vuoden 2017 talousarviosta;

7.  tähdentää, että parlamentin keskeisiä tehtäviä ovat lainsäätäjänä toimiminen, kansalaisten edustaminen ja muiden toimielinten työn valvominen;

8.  korostaa parlamentin roolia eurooppalaisen poliittisen tietoisuuden muodostamisessa ja unionin arvojen edistämisessä;

9.  korostaa, että pääsihteerin ehdottamista määristä on säästettävä, ja kannustaa voimakkaasti kaikkiin toimiin julkisten varojen käytön tehostamiseksi ja käytön avoimuuden lisäämiseksi;

Avoimuus ja saavutettavuus

10.  panee tyytyväisenä merkille vastauksen budjettivaliokunnan pyyntöön, jonka se esitti 14. huhtikuuta 2016 antamassaan päätöslauselmassa Euroopan parlamentin ennakkoarviosta tuloista ja menoista varainhoitovuodeksi 2017(9) ja toistamiseen päätöslauselmassa neuvoston kannasta esitykseen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2017(10) ja joka koski keskipitkän ja pitkän aikavälin talousarviosuunnitelmaa, jossa eroteltaisiin selvästi toisistaan investoinnit sekä parlamentin toimintaan ja sen lakisääteisiin velvoitteisiin liittyvät toimintamenot (mukaan luettuina vuokrat ja hankinnat);

11.  panee tyytyväisenä merkille parlamentin ennakkoarviota tuloista ja menoista koskevia menettelyjä käsittelevän työryhmän perustamisen; toteaa, että parlamentti on kehottanut harkitsemaan sisäisiä talousarviomenettelyjä koskevien työjärjestyksen määräysten tarkistamisen jatkamista(11); korostaa, että puhemiehistön ja budjettivaliokunnan jäsenten on saatava ennakkoarviomenettelyä koskevat tarvittavat tiedot hyvissä ajoin, selkeässä muodossa ja riittävän yksityiskohtaisina, jotta puhemiehistö ja budjettivaliokunta voivat käyttää tekemiensä päätösten perustana kattavaa yleiskuvaa parlamentin talousarvion tilanteesta ja tarpeista;

12.  pyytää toistamiseen pääsihteeriä laatimaan ehdotuksen talousarvion esittelemiseksi kansalaisille sopivan yksityiskohtaisesti ja ymmärrettävässä ja käyttäjäystävällisessä muodossa parlamentin verkkosivustolla, jotta kaikilla kansalaisilla olisi mahdollisuus saada parempi käsitys parlamentin toimista ja painopisteistä ja niitä koskevien menojen kehityksestä;

13.  pitää vierailijaryhmiä yhtenä keskeisistä välineistä, joilla lisätään kansalaisten tietoisuutta parlamentin toiminnasta; panee tyytyväisenä merkille vierailijaryhmiä koskevat tarkistetut säännöt ja katsoo, että varojen väärinkäytön riski on vähentynyt uusien ja tiukempien sääntöjen täytäntöönpanon vuoksi; kehottaa tältä pohjalta puhemiehistöä tarkistamaan yhdessä tiedotus- ja viestintäpolitiikkaa käsittelevän työryhmänsä kanssa jäsenten vierailijaryhmien määrärahoja ottaen huomioon viime vuosien inflaation, joka on kasvattanut vierailujen kustannuksia; katsoo, että vaikka summien ei ole tarkoitus kattaa vierailijaryhmien kaikkia kustannuksia vaan ne pitäisi pikemminkin katsoa tueksi, ei voida jättää huomiotta sitä, että avustuksen kattama osuus kustannuksista pienenee, jos sitä ei mukauteta inflaatioon; pyytää puhemiehistöä ottamaan huomioon, että tämä ero vaikuttaa suhteettoman paljon muita vähemmän vauraista sosioekonomisista oloista tuleviin vierailijaryhmiin, joiden omat varat ovat hyvin rajalliset;

Turvallisuus ja kyberturvallisuus

14.  panee merkille meneillään olevat toimet, joilla parannetaan kiinteistöjen, laitteiden ja henkilöstön turvallisuutta, kyberturvallisuutta ja viestinnän turvallisuutta parlamentissa; pyytää pääsihteeriä ja puhemiehistöä jatkamaan yleisen turvallisuusstrategian toteuttamista ja edistämään edelleen parannuksia parlamentin turvallisuusrakenteissa ja turvallisuuteen liittyvissä toimintatavoissa ja -kulttuureissa; painottaa tarvetta parantaa parlamentille tarjottavien tietotekniikkapalvelujen suoritustasoa investoimalla henkilöstön koulutukseen mutta myös valitsemalla toimeksisaajat paremmin näiden palvelujen ja tietoteknisten valmiuksien tarkemman arvioinnin perusteella;

15.  katsoo äskettäisten tapahtumien osoittavan, että kyberhyökkäysten todennäköisyys on kasvanut jyrkästi ja että näissä hyökkäyksissä käytetty teknologia on usein niiden torjuntaan tarkoitettuja kyberturvallisuustoimenpiteitä edistyneempää; katsoo, että tietoteknisten välineiden merkitys jäsenten ja henkilöstön työssä on nykyisin huomattava mutta ne ovat haavoittuvaisia tällaisille hyökkäyksille; pitää näin ollen myönteisenä, että kyberturvallisuus sisällytetään parlamentin yleiseen strategiseen hallintokehykseen, ja katsoo, että se auttaa parlamenttia suojelemaan paremmin omaisuuttaan ja tietojaan;

16.  pitää valitettavana, että vaikka parlamenttiin on asennettu SECEM-järjestelmä (SECure EMail), se ei voi vastaanottaa rajoitettuja (EU RESTRICTED) ja turvallisuusluokittelemattomia muistioita toisilta toimielimiltä; pahoittelee, että parlamentti ei pysty yksin kehittämään omaa turvallisuusluokiteltujen tietojen järjestelmää ja huomioi, että asiasta käydään parhaillaan neuvotteluja muiden toimielinten kanssa; odottaa, että neuvottelut auttavat löytämään parhaat keinot, joiden avulla parlamentti voi vastaanottaa rajoitettuja ja turvallisuusluokittelemattomia muistioita; kehottaa pääsihteeriä esittämään budjettivaliokunnalle lisätietoja meneillään olevien neuvottelujen uusimmista käänteistä ennen talousarvion käsittelyä parlamentissa syksyllä 2017;

17.  panee tyytyväisenä merkille pyrkimykset jatkaa menettelyjen digitalisointia ja automatisointia; kannustaa tarjoamaan enemmän mahdollisuuksia käyttää turvallista digitaalista allekirjoitusta hallintomenettelyissä, jotta voidaan vähentää paperinkulutusta ja säästää aikaa;

18.  panee tyytyväisenä merkille, että Belgian hallitus sekä Euroopan parlamentti, neuvosto, komissio, Euroopan ulkosuhdehallinto ja muut Brysseliin sijoittautuneet toimielimet ovat allekirjoittaneet yhteisymmärryspöytäkirjan turvallisuusselvityksistä, joita on tehtävä kaikista ulkopuolisten toimeksisaajien työntekijöistä, jotka haluavat päästä unionin toimielinten tiloihin; kehottaa pääsihteeriä harkitsemaan, onko suotavaa laajentaa yhteisymmärryspöytäkirja koskemaan virkamiehiä, parlamentin jäsenten avustajia ja harjoittelijoita, jotta voidaan tehdä tarvittavat turvallisuusselvitykset ennen heidän palvelukseen ottamistaan;

Kiinteistöpolitiikka

19.  palauttaa mieliin, että viimeisin puhemiehistön hyväksymä keskipitkän aikavälin kiinteistöstrategia on vuodelta 2010; ihmettelee, miksei puhemiehistö ei ole esittänyt tämän vaalikauden aikana parlamenttia koskevaa pitkän aikavälin kiinteistöstrategiaa parlamentin aiemmista päätöslauselmista huolimatta; kehottaa pääsihteeriä ja varapuhemiehiä esittämään budjettivaliokunnalle uuden keskipitkän aikavälin kiinteistöstrategian mahdollisimman pian ja ennen talousarvion käsittelyä parlamentissa syksyllä 2017;

20.  muistuttaa pyynnöstään, joka koskee varhaiseen tiedottamiseen perustuvaa avointa päätöksentekoa kiinteistöpolitiikan alalla ottaen asianmukaisesti huomioon varainhoitoasetuksen 203 artiklan; pyytää tässä mielessä lisätietoja Wayenbergin päiväkodin laajentamisesta;

21.  pyytää lisätietoja Paul-Henri Spaak -rakennuksen (PHS) peruskorjaushankkeesta ja haluaa nähdä etenkin riippumattomien ulkopuolisten toimeksisaajien lausunnot vasta 25-vuotiasta PHS-rakennusta koskevista mahdollisista vaihtoehdoista; kehottaa pääsihteeriä esittämään tällaisen selvityksen tulokset budjettivaliokunnalle mahdollisimman pian; tähdentää, että nykyinen rakennus ei täytä vakausvaatimuksia, joita sovelletaan parlamentaariseen toimintaan käytettävään julkiseen rakennukseen, jossa turvallisuustaso on korkeampi ja jonka on kestettävä ulkoisia häiriöitä romahtamatta; arvostelee sitä, että PHS-rakennus ei vakauden suhteen täytä edes nykyaikaisia vähimmäisvaatimuksia, ja toteaa, että jo nyt on jouduttu turvautumaan useisiin toimiin sen vakauden varmistamiseksi; kehottaakin parlamentin puhemiehistöä ja hallintoa työstämään tulevia ratkaisuja, joiden avulla voidaan suojella uudessa PHS-rakennuksessa työskenteleviä henkilöitä ja taata heille terveelliset työolot; panee merkille määrärahat, joita pääsihteeri ehdottaa vuodeksi 2018 selvityksiä, valmisteluhankkeita ja töitä sekä projektinjohdolle annettavaa apua varten; ilmaisee huolensa selvitys- ja muuttokustannuksiin mahdollisesti liittyvistä väärinymmärryksistä; kehottaa puhemiehistöä ja pääsihteeriä esittämään budjettivaliokunnalle tiedot kaikista jatkotoimista ja toimittamaan selkeän kustannuserittelyn mahdollisimman pian ja viimeistään heinäkuussa 2017; muistuttaa, että joka tapauksessa on tarpeen käyttää uusimman tekniikan mukaista energiatehokasta rakennustapaa; kehottaa arvioimaan, miten peruskorjaus vaikuttaa vierailu- ja seminaariyksikköön sekä istuntosalin ja muiden huoneiden ja toimistotilojen käyttömahdollisuuksiin;

22.  katsoo, että vuosi 2018 on ratkaisevan tärkeä Konrad Adenauer -rakennuksen (KAD) kannalta, koska silloin saadaan päätökseen itäpuolen rakennustyöt ja aloitetaan toinen vaihe länsipuolella; toteaa huolestuneena, että tämän laajan hankkeen projektinjohtoon myönnettyjä määrärahoja on pitänyt tarkistaa, jotta tiimeillä olisi enemmän resursseja seurata rakennustöiden etenemistä; toteaa, että voimassa olevan käytännön mukaisesti meneillään oleviin kiinteistöhankkeisiin kohdennetaan rahoitusta tekemällä vuoden lopussa kokonaismäärärahasiirto; pitää tätä pragmaattisena ratkaisuna korkokulujen alentamiseksi mutta huomauttaa kuitenkin, että se aiheuttaa ristiriidan parlamentin talousarviosta rahoitettujen kiinteistöhankkeiden avoimuuden kannalta ja voi jopa yllyttää ylibudjetointiin joillakin aloilla;

23.  kehottaa asiasta vastaavia varapuhemiehiä ja pääsihteeriä esittelemään budjettivaliokunnalle KAD-rakennushanketta koskevan tilannekatsauksen ja töiden loppuun saattamista koskevan arvion;

EMAS

24.  muistuttaa, että parlamentti on sitoutunut vähentämään hiilidioksidipäästöjään 30 prosenttia kokoaikaista työntekijää kohti vuoteen 2020 mennessä vuoteen 2006 verrattuna;

25.  pitää siksi erittäin tärkeänä, että parlamentti asettaa itselleen uusia, haasteellisempia määrällisiä tavoitteita, joita asiasta vastaavien yksiköiden olisi mitattava säännöllisesti;

26.  muistuttaa parlamentin energiatehokkuudesta annetun direktiivin 2012/27/EU yhteydessä antamasta sitoumuksesta soveltaa omistamiinsa ja käyttämiinsä rakennuksiin samoja vaatimuksia, joita sovelletaan jäsenvaltioiden keskushallintojen rakennuksiin energiatehokkuudesta, kyseisen direktiivin 5 ja 6 artiklan nojalla, sanotun kuitenkaan rajoittamatta sovellettavia talousarvio- ja hankintasääntöjä, koska sen rakennusten näkyvyys on suuri ja koska sen olisi oltava johtavassa asemassa rakennustensa energiatehokkuuden suhteen; tähdentää, että tätä lausumaa on noudatettava pikaisesti jo senkin vuoksi, että sen oma uskottavuus säilyisi nyt käynnissä olevassa rakennusten energiatehokkuutta koskevan direktiivin ja energiatehokkuusdirektiivin tarkistuksessa;

27.  panee tyytyväisenä merkille liikkuvuustyöryhmän perustamisen ja katsoo, että sen olisi työskenneltävä osallistavalla tavalla ja sille olisi annettava selkeät valtuudet; korostaa, että parlamentin on noudatettava työskentelypaikkakunnilla kaikkia alueellisesti sovellettavia lakeja, siis myös kyseistä alaa koskevia lakeja; kannattaa parlamentin Brysselin toimipaikan ja lentoaseman välisen vakiintuneen suoran junayhteyden käytön edistämistä; kehottaa asiasta vastaavia yksiköitä arvioimaan uudelleen sen oman ajoneuvokannan kokoonpanoa ja kokoa tämä mielessä pitäen; kehottaa puhemiehistöä perustamaan viipymättä kannustinjärjestelmän, jolla edistetään polkupyörien käyttöä työmatkaliikenteessä; toteaa, että tällainen järjestelmä on jo käytössä muissa toimielimissä, varsinkin Euroopan talous- ja sosiaalikomiteassa;

Vuoden 2019 Euroopan parlamentin vaalien tiedotuskampanja

28.  pitää tiedotuskampanjaa oivana tilaisuutena selittää unionin ja parlamentin tarkoitusta kansalaisille; korostaa, että kampanjassa olisi pyrittävä muun muassa selittämään Euroopan unionin roolia ja parlamentin valtaa, sen tehtäviä, mukaan lukien komission puheenjohtajan valinta, sekä sen vaikutusta kansalaisten elämään;

29.  panee merkille, että vuonna 2019 pidettäviä Euroopan parlamentin vaaleja koskevan tiedotuskampanjan valmistelu on tarkoitus aloittaa jo tänä vuonna; on tyytyväinen, että Euroopan parlamentin vaaleja edeltävä tiedotuskampanja kestää tällä kertaa vain kaksi vuotta eikä kolme, kuten vuoden 2014 vaalien alla;

30.  panee merkille, että vuoden 2019 vaalien tiedotuskampanjan kokonaismenoiksi arvioidaan 25 miljoonaa euroa vuonna 2018 ja 8,33 miljoonaa euroa vuonna 2019 ja että rahoitussitoumuksia tarvitaan enemmän vuodeksi 2018; korostaa, että mainitunlaiset tiedotuskampanjat ovat tärkeitä, erityisesti kun muistetaan unionin tämänhetkinen tilanne;

31.  katsoo, että viestinnän pääosaston (PO COMM) olisi noudatettava vuoden 2014 Euroopan parlamentin vaalikampanjan arviointiin perustuvia suosituksia(12) ja asetettava etusijalle kampanjahankkeita koskevien yksikkökohtaisten tietojen keruu ennalta määriteltyjen keskeisten indikaattoreiden perusteella, jotta niiden vaikutus voidaan arvioida, sekä otettava tarkasti huomioon vuoden 2014 vaalien erittäin alhaisen äänestysprosentin perimmäiset syyt;

Jäseniin liittyvät kysymykset

32.  panee tyytyväisenä merkille parlamentin pääsihteeristön, poliittisten ryhmien sihteeristöjen ja jäsenten toimistojen toimet jäsenten toimintamahdollisuuksien parantamiseksi; kannustaa jatkamaan niiden yksiköiden toiminnan kehittämistä, jotka auttavat jäseniä hoitamaan paremmin komission ja neuvoston työhön liittyvät valvontatehtävänsä ja edustamaan kansalaisia paremmin;

33.  toteaa, että Euroopan parlamentin tutkimuspalvelujen (EPRS) ja politiikkayksikköjen välityksellä jäsenille ja valiokunnille tarjotaan neuvoja ja tutkimuksia; palauttaa mieliin, että kun EPRS perustettiin vuonna 2013, päätettiin sen ja politiikkayksikköjen välisen yhteistyön tehokkuutta koskevasta väliarvioinnista; muistuttaa, että täysistunnossa 14. huhtikuuta 2016 toimitetussa äänestyksessä hyväksyttiin kehotus toteuttaa kyseinen arviointi ja esittää sen tulokset budjettivaliokunnalle(13); pyytää siksi jälleen kerran pääsihteeriä toteuttamaan kyseisen arvioinnin ja esittämään sen tulokset budjettivaliokunnalle ennen talousarvion käsittelyä parlamentissa syksyllä 2017; muistuttaa, että tällaiseen arviointiin pitäisi sisältyä ehdotuksia siitä, kuinka varmistetaan EPRS:n tarjoaman tuen parempi yhdistäminen alakohtaisten valiokuntien toimintaan ja se, että tuki ei ole päällekkäistä niiden toimien kanssa eikä kannusta yksiköiden väliseen kilpailuun; odottaa myös, että arviointiin sisällytetään yksityiskohtaiset tiedot parlamentin tutkimustoiminnan ulkopuolisesta asiantuntemuksesta, ulkopuolisista tutkimuksista ja ulkopuolisesta tuesta, mukaan lukien parlamentin sisäisten yksiköiden ja ulkoisten palveluntarjoajien tuottamien tutkimusten ja asiantuntijalausuntojen määrä ja kustannukset; panee merkille Euroopan parlamentin kirjastossa keskipitkällä aikavälillä toteuttavat neljä erityishanketta, jotka ovat digitaalinen kirjasto, tutkimusresurssien parantaminen, vertailevan oikeustieteen lähteet ja avoin kirjasto; pitää näitä hankkeina keinoina parantaa sekä jäsenille että henkilöstölle annettavaa tukea ja helpottaa yhteydenpitoa ulkopuolisiin tutkijoihin ja kansalaisiin; panee merkille näiden hankkeiden merkityksen ja tarpeen integroida ne jäsenten ja henkilöstön tekemään lainsäädäntötyöhön;

34.  palauttaa mieliin parlamentin vuoden 2017 talousarviomenettelynsä yhteydessä tekemän päätöksen perustaa yksikkö kansainvälisen viittomakielen tulkkauksen ottamiseksi käyttöön kaikissa täysistuntokeskusteluissa ja kehottaa hallintoa panemaan tämän päätöksen viipymättä täytäntöön;

35.  panee merkille, että työjärjestystä tarkistettiin äskettäin(14) siten, että kukin jäsen voi antaa enintään kolme suullista äänestysselitystä istuntojaksoa kohden, mutta on edelleen huolissaan niiden tulkkauksesta ja äänestysselitysten puhtaaksikirjoitettujen tekstien kääntämisestä aiheutuvista lisäkustannuksista; kehottaa pääsihteeriä esittämään yksityiskohtaiset tiedot suullisiin äänestysselityksiin liittyvien kustannusten jakautumisesta; muistuttaa käytettävissä olevista vaihtoehdoista, joita ovat muun muassa kirjalliset äänestysselitykset ja parlamentin tiloissa olevat jäsenille tarkoitetut runsaslukuiset julkisen tiedottamisen välineet, joita he voivat käyttää selittääkseen äänestyskantojaan; kehottaa väliaikaisena toimenpiteenä ottamaan suulliset äänestysselitykset täysistunnon esityslistalle kunkin työpäivän loppuun minuutin puheenvuorojen ja muiden esityslistan kohtien jälkeen;

36.  muistuttaa parlamentin jäsenten velvoitteesta ilmoittaa välittömästi hallinnolle kaikista mahdollista muutoksista sidonnaisuuksiaan koskevissa ilmoituksissa;

37.  ei katso tarpeelliseksi vaihtaa jäsenten ja heidän avustajiensa työhuoneiden huonekaluja Brysselissä; toteaa, että suurin osa huonekaluista on hyvässä kunnossa eikä ole mitään syytä vaihtaa niitä; katsoo, että huonekalut olisi vaihdettava vasta sitten, kun siihen on pätevä syy;

38.  kehottaa pääsihteeriä toimittamaan puhemiehistölle yhdeksänteen vaalikauteen valmistauduttaessa yksityiskohtaisemman luettelon yleisestä kulukorvauksesta maksettavista kuluista; palauttaa mieliin edustajantoimen riippumattomuuden periaatteen; korostaa, että parlamentin jäsenet voivat halutessaan julkaista yleiseen kulukorvaukseen liittyviä menoja koskevat tiedot omilla verkkosivuillaan; kehottaa jälleen lisäämään yleistä kulukorvausta koskevaa avoimuutta hyödyntäen parlamentin kansallisten valtuuskuntien ja jäsenvaltioiden parhaita toimintatapoja; katsoo, että jäsenillä olisi myös oltava mahdollisuus lisätä parlamentin verkkosivustolle linkkejä osoitteisiin, joissa he nyt julkaisevat menojaan koskevia tietoja; toteaa toistamiseen, että yleisen kulukorvauksen avoimuuden parantaminen ei saisi edellyttää parlamentin hallinnolta lisähenkilöstöä;

39.  korostaa, että parlamentin jäsenten avustajakorvausta koskevan budjettikohdan nykyiset määrärahat ovat riittävät eikä niitä pitäisi korottaa enempää kuin palkkojen indeksointi edellyttää;

40.  muistuttaa Euroopan parlamentin ennakkoarviosta tuloista ja menoista varainhoitovuodeksi 2017 14. huhtikuuta 2016 annettuun päätöslauselmaan sisältyvästä täysistunnon hyväksymästä pyynnöstä tarkistaa säännöt, jotka koskevat parlamentin jäsenten valtuutetuille avustajille parlamentin kolmen työskentelypaikkakunnan välisistä matkoista aiheutuneiden kustannusten korvaamista, jotta ne vastaisivat muuhun henkilöstöön sovellettavia sääntöjä, ja pitää valitettavana, että toistaiseksi asian suhteen ei ole tehty mitään; kehottaa puhemiehistöä ottamaan asian viipymättä käsiteltäväksi; korostaa myös, että valtuutettujen avustajien virkamatkakorvausten enimmäismääriä (120/140/160 euroa) ei ole mukautettu vuoden 2011 jälkeen ja että valtuutettujen avustajien ja muun henkilöstön korvausten välinen ero kasvoi entisestään vähintään 40 prosenttiin sen jälkeen, kun otettiin käyttöön neuvoston 9. syyskuuta 2016 hyväksymät uudet enimmäismäärät, joita on sovellettu 10. syyskuuta 2016 alkaen, mutta tähän mennessä vain henkilöstöön kuuluviin virkamiehiin; pyytää siksi puhemiehistöä ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin tuon eriarvoisuuden lopettamiseksi;

41.  tähdentää, että tämän matkustuskulujen eron ratkaiseminen ei edellytä parlamentin jäsenten avustamista koskevan budjettikohdan määrärahojen lisäämistä;

42.  edellyttää jäsenten matkakulujen korvaamisen olevan avointa ja asianmukaista ja suosittelee, että kannustetaan turistiluokan käyttämiseen sekä lento- että rautatieliikenteessä;

43.  kehottaa puheenjohtajakokousta ja puhemiehistöä harkitsemaan uudelleen valtuutettujen avustajien mahdollisuutta osallistua jäsenten mukana tietyin ehdoin parlamentin virallisille valtuuskuntamatkoille ja virkamatkoille, kuten monet jäsenet ovat jo pyytäneet; katsoo, että jäsenten olisi päätettävä, pitäisikö heidän avustajiensa olla mukana virallisilla valtuuskuntamatkoilla, ja korvaukset olisi maksettava jäsenen omasta avustajakorvauksesta;

Henkilöstöön liittyvät kysymykset

44.  toteaa, että 2. joulukuuta 2013 tehdyn toimielinten sopimuksen 27 kohdan määräysten mukaisesti kaikissa toimielimissä, elimissä ja virastoissa toteutetaan asteittainen 5 prosentin henkilöstöleikkaus vuosien 2013–2017 aikana, ja korostaa, että vuosina 2014 ja 2016 parlamentissa syntyi erityistarpeita, joiden vuoksi käytäessä neuvoston kanssa neuvotteluja esityksestä Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2016(15) sovittiin, että parlamentti jatkaa vuotuisia henkilöstön vähennystoimiaan vuoteen 2019 saakka;

45.  toteaa, että vuodesta 2014 lähtien vuosittain toteutettavia henkilöstön vähennystoimia ei ole sovellettu poliittisiin ryhmiin(16) ja että vuoden 2017 talousarviota koskevan sovittelun tuloksena aikaansaatu sopimus on johtanut toimien vähentämiseen parlamentin pääsihteeristön henkilöstötaulukosta, mikä johtuu siitä, että neuvosto ei noudata herrasmiessopimusta;

46.  palauttaa mieliin, että poliittisten ryhmien koko henkilöstö on 5 prosentin henkilöstövähennystavoitteen ulkopuolella varainhoitovuosia 2014, 2015, 2016 ja 2017 koskevien päätösten mukaisesti;

47.  pitää mahdollisena, että parlamentin hallintoyksikköjen palveluntarjonta heikentyy, koska pääsihteeristön henkilöstötaulukosta vähennettiin 136 tointa vuonna 2016; kehottaa pääsihteeriä antamaan lisätietoja viime vuonna toteutetuista henkilöstön vähentämistoimenpiteistä ja arvioimaan budjettipäätösten seurauksia toimielimen toiminnan kannalta;

48.  panee näiden henkilöstövähennystoimenpiteiden valossa tyytyväisenä merkille ehdotuksen muuttaa 50 vakinaista AST-tointa 50 vakinaiseksi AD-toimeksi, minkä budjettivaikutukset ovat olemattomat; panee lisäksi merkille ehdotuksen muuttaa kolme väliaikaista AST-tointa kolmeksi väliaikaiseksi AD-toimeksi puhemiehen kabinetissa;

49.  kehottaa puhemiehistöä varmistamaan, että valtuutettujen avustajien sosiaalisia oikeuksia ja eläkeoikeuksia kunnioitetaan ja että tähän on käytettävissä varoja, ja kehottaa varmistamaan tämän erityisesti niiden valtuutettujen avustajien osalta, jotka ovat olleet jäsenten palveluksessa keskeytyksettä kahden viimeisimmän vaalikauden ajan; kehottaa hallintoa näin ollen esittämään ehdotuksen, jossa otetaan huomioon päätös aikaistaa vaaleja vuonna 2014 sekä palvelukseenottomenettelyssä kulunut aika laskettaessa henkilöstösäännöissä edellytettyjä kymmentä palvelusvuotta;

50.  kehottaa puhemiehistöä tekemään ehdotuksen irtisanomismenettelystä, jossa irtisanomisesta sovitaan jäsenten ja valtuutettujen avustajien yhteisellä sopimuksella;

51.  katsoo, että koska unionin toimielinten käytettävissä olevia rahoitus- ja henkilöresursseja rajoitetaan todennäköisesti entisestään, nyt on tärkeää, että toimielimet voivat itse ottaa palvelukseen ja pitää pätevimmät työntekijät, jotta voidaan vastata edessä oleviin monimutkaisiin haasteisiin tulosbudjetoinnin periaatteiden mukaisella tavalla;

52.  katsoo, että kääntäminen ja tulkkaus ovat parlamentin toiminnan kannalta olennaisia tehtäviä, ja on tietoinen tulkkien tarjoamien palvelujen laadusta ja lisäarvosta; toistaa edellä mainitussa, 14. huhtikuuta 2016 annetussa päätöslauselmassa esiin tuodun parlamentin kannan, jonka mukaan pääsihteerin pitäisi tehdä uusia järkeistämisehdotuksia, jotka koskevat esimerkiksi pyynnöstä tarjottavan kääntämisen ja tulkkauksen lisäämistä, erityisesti Euroopan parlamentin laajennettujen työryhmien toiminnassa, ja tutkia mahdollisuuksia tehostaa toimintaa ottamalla tulkkien avuksi käyttöön viimeisintä kieliteknologiaa sekä arvioida parlamentin tulkkien uusittujen puitteiden vaikutusta resurssitehokkuuden ja tuottavuuden parantamiseen;

53.  panee tyytyväisenä merkille, että parlamentin toimia iirin kielen täysimääräiseksi käyttöönottamiseksi virallisena kielenä 1. tammikuuta 2021 mennessä jatketaan; toteaa, että vuonna 2018 tarkoitukseen ei ole tarpeellista perustaa enempää toimia; pyytää pääsihteeriä kuitenkin kuulemaan asiassa jatkossakin parlamentin irlantilaisia jäseniä, jotta voitaisiin mahdollisesti tehostaa resurssien käyttöä vaarantamatta jäsenten taattuja oikeuksia;

54.  kehottaa pääsihteeriä painokkaasti nojautumaan olemassa oleviin parlamentin, alueiden komitean ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitean välisiin yhteistyösopimuksiin ja nimeämään niiden perusteella muita aloja, joilla tukitoimintoja voitaisiin jakaa; kehottaa pääsihteeriä myös teettämään selvityksen siitä, voidaanko tukitoimintojen ja -palvelujen synergioita hyödyntää myös parlamentin, komission ja neuvoston välillä;

Euroopan tason poliittiset puolueet ja poliittiset säätiöt

55.  muistuttaa, että Euroopan tason poliittiset puolueet ja säätiöt myötävaikuttavat eurooppalaisen poliittisen tietoisuuden muodostumiseen ja kansalaisten tietämyksen parantamiseen kansallisen ja Euroopan tason poliittisen prosessin välisestä yhteydestä;

56.  katsoo, että äskettäiset kiistat joidenkin Euroopan tason poliittisten puolueiden ja joidenkin poliittisten säätiöiden rahoittamisesta ovat tuoneet esiin heikkouksia nykyisissä hallinto- ja valvontajärjestelmissä;

57.  katsoo, että asetusten (EU, Euratom) N:o 1141/2014(17) ja (EU, Euratom) N:o 1142/2014(18) voimaantulo tarjoaa uusia valvontamekanismeja, joihin kuuluu velvoite rekisteröityä Euroopan tason poliittisista puolueista ja Euroopan tason poliittisista säätiöistä vastaavalle viranomaiselle; katsoo kuitenkin, että näissä toimissa on edelleen parantamisen varaa; panee merkille, että puolueet ja säätiöt ryhtyvät soveltamaan rahoitukseen uusia sääntöjä varainhoitovuonna 2018;

58.  huomauttaa, että tämänhetkisessä yhteisrahoitusjärjestelmässä, jossa parlamentin talousarviosta puolueille tai säätiöille myönnettävästä toiminta-avustuksesta voidaan kattaa korkeintaan 85 prosenttia tukikelpoisista menoista ja loput 15 prosenttia olisi katettava omista varoista, on todettu ongelmia; on esimerkiksi todennut, että jäsenmaksujen ja lahjoitusten vajetta tasapainotetaan usein luontoissuorituksin;

Muut kysymykset

59.  panee merkille Euroopan parlamentin ja kansallisten parlamenttien välillä jatkuvasti käytävän vuoropuhelun; kehottaa lujittamaan sitä, jotta saataisiin parempi käsitys Euroopan parlamentin ja unionin roolista jäsenvaltioissa;

60.  panee merkille, että valiokuntien ja muiden poliittisten elinten työn tueksi on pyydetty ulkopuolisia selvityksiä ja lausuntoja, jotta ne voisivat analysoida brexitin mahdollista vaikutusta ja myös parlamentille aiheutuvia talousarviovaikutuksia; kyseenalaistaa tarpeen pyytää ulkopuolisia selvityksiä ja lausuntoja sen sijaan, että käytettäisiin parlamentin sisäisten tutkimuspalvelujen laajaa osaamista; tähdentää, että niin kauan kuin neuvotteluja Yhdistyneen kuningaskunnan eroamisesta ei ole saatettu päätökseen, se pysyy unionin täysjäsenenä ja kaikki jäsenyyden tuomat oikeudet ja velvollisuudet pysyvät voimassa; tähdentää siksi, että Yhdistyneen kuningaskunnan päätös erota unionista ei todennäköisesti vaikuta parlamentin talousarvioon vuonna 2018;

61.  muistuttaa Euroopan unionin toimielinten kotipaikan sijainnista 20. marraskuuta 2013 antamastaan päätöslauselmasta(19), jonka mukaan parlamentin toiminnan maantieteellisestä hajauttamisesta aiheutuvat vuotuiset lisäkustannukset ovat arvioiden mukaan 156 miljoonan ja 204 miljoonan euron välillä, mikä vastaa 10:tä prosenttia parlamentin talousarviosta; korostaa, että tästä maantieteellisestä hajauttamisesta aiheutuvat ympäristövaikutukset eli hiilidioksidipäästöt ovat arviolta 11 000 ja 19 000 tonnin välillä; painottaa, että kansalaiset suhtautuvat hajauttamiseen kielteisesti, ja kehottaa siksi jälleen laatimaan etenemissuunnitelman yhden työskentelypaikkakunnan vahvistamiseksi;

62.  palauttaa mieliin edellä mainitun, 14. huhtikuuta 2016 antamansa päätöslauselman ennakkoarviosta Euroopan parlamentin tuloista ja menoista varainhoitovuodeksi 2017; pyytää tekemään yhteistyötä televisiokanavien, sosiaalisen median ja muiden kumppanien kanssa eurooppalaisen mediakeskuksen perustamiseksi nuorten toimittajien kouluttamista varten;

63.  kehottaa pääsihteeriä ja puhemiehistöä istuttamaan tulosbudjetoinnin kulttuurin koko parlamentin hallintoon hallintorakenteen keventämistä koskevan toimintatavan mukaisesti, jotta voidaan parantaa toimielimen sisäisen työskentelyn tehokkuutta ja laatua;

o
o   o

64.  vahvistaa ennakkoarvion varainhoitovuodeksi 2018;

65.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman ja ennakkoarvion neuvostolle ja komissiolle.

(1)EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(2)EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884.
(3)EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1.
(4)EUVL L 287, 29.10.2013, s. 15.
(5)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0132.
(6)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0411.
(7)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0475.
(8)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0172.
(9)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0132.
(10)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0411.
(11)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0484.
(12)Deloitten joulukuussa 2015 tekemä selvitys.
(13)Ks. 14. huhtikuuta 2016 annetun päätöslauselman (P8_TA(2016)0132) 22 kohta.
(14)Hyväksytyt tekstit 13. joulukuuta 2016, P8_TA(2016)0484 – työjärjestyksen 183 artiklan 1 kohta.
(15)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0407.
(16)Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0437; hyväksytyt tekstit, P8_TA(2014)0036; hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0376; hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0411.
(17)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 1141/2014, annettu 22. lokakuuta 2014, Euroopan tason poliittisten puolueiden ja Euroopan tason poliittisten säätiöiden perussäännöstä ja rahoituksesta (EUVL L 317, 4.11.2014, s. 1).
(18)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 1142/2014, annettu 22. lokakuuta 2014, asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 muuttamisesta Euroopan tason poliittisten puolueiden rahoituksen osalta (EUVL L 317, 4.11.2014, s. 28).
(19)Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0498.


Lisätalousarvioesitys nro 1/2017 – ehdotus Euroopan unionin solidaarisuusrahaston käyttöön ottamisesta Yhdistyneen kuningaskunnan, Kyproksen ja Portugalin hyväksi
PDF 242kWORD 45k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 5. huhtikuuta 2017 neuvoston kannasta esitykseen lisätalousarvioksi nro 1 varainhoitovuodeksi – ehdotus Euroopan unionin solidaarisuusrahaston käyttöön ottamisesta Yhdistyneen kuningaskunnan, Kyproksen ja Portugalin hyväksi (07003/2017 – C8-0130/2017 – 2017/2018(BUD))
P8_TA(2017)0115A8-0155/2017

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 106 A artiklan,

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(1) ja erityisesti sen 41 artiklan,

–  ottaa huomioon 1. joulukuuta 2016 lopullisesti hyväksytyn Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2017(2),

–  ottaa huomioon vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 2. joulukuuta 2013 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013(3) (rahoituskehysasetus),

–  ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2. joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen(4),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä 26. toukokuuta 2014 annetun neuvoston päätöksen 2014/335/EU, Euratom(5),

–  ottaa huomioon komission 26. tammikuuta 2017 antaman esityksen lisätalousarvioksi nro 1/2017 (COM(2017)0046),

–  ottaa huomioon neuvoston 3. huhtikuuta 2017 vahvistaman ja samana päivänä parlamentille toimittaman kannan esitykseen lisätalousarvioksi nro 1/2017 (07003/2017 – C8-0130/2017),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 88 ja 91 artiklan,

–  ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön (A8-0155/2017),

A.  ottaa huomioon, että lisätalousarvioesitys 1/2017 koskee Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varojen käyttöönottoa 71 524 810 euron osalta Yhdistyneessä kuningaskunnassa joulukuun 2015 ja tammikuun 2016 välisenä aikana esiintyneiden tulvien, Kyproksessa lokakuun 2015 ja kesäkuun 2016 välisenä aikana esiintyneiden kuivuuden ja tulipalojen sekä portugalilaisella Madeiran saarella elokuussa 2016 esiintyneiden tulipalojen johdosta;

B.  ottaa huomioon, että lisätalousarvioesityksen nro 1/2017 tarkoituksena on ottaa tämä mukautus virallisesti vuoden 2017 unionin talousarvioon;

C.  ottaa huomioon, että komissio ehdottaa, että muutetaan vuoden 2017 talousarviota ja korotetaan momentin 13 06 01 ”Apu jäsenvaltioille sellaisen suuren luonnonkatastrofin yhteydessä, jolla on vakavia vaikutuksia elinoloihin, luonnonympäristöön tai talouselämään” määrärahoja;

D.  ottaa huomioon, että koska solidaarisuusrahasto on rahoituskehysasetuksessa tarkoitettu erityisrahoitusväline, asianomaisia maksusitoumus- ja maksumäärärahoja ei tule sisällyttää monivuotisessa rahoituskehyksessä vahvistettuihin enimmäismääriin;

1.  korostaa, että on tarpeen myöntää luonnonkatastrofeista kärsineille alueille kiireellisesti taloudellista apua solidaarisuusrahastosta;

2.  panee merkille komission esityksen lisätalousarvioesitykseksi nro 1/2017;

3.  hyväksyy neuvoston kannan esitykseen lisätalousarvioksi nro 1/2017;

4.  kehottaa puhemiestä toteamaan lisätalousarvion nro 1/2017 lopullisesti hyväksytyksi ja huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä;

5.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, tilintarkastustuomioistuimelle sekä kansallisille parlamenteille.

(1)EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(2)EUVL L 51, 28.2.2017.
(3)EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884.
(4)EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1.
(5)EUVL L 168, 7.6.2014, s. 105.


Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotto: EGF/2017/000 TA 2017 – komission aloitteesta annettava tekninen tuki
PDF 253kWORD 48k
Päätöslauselma
Liite
Euroopan parlamentin päätöslauselma 5. huhtikuuta 2017 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta (EGF/2017/000 TA 2017 – komission aloitteesta annettava tekninen tuki) (COM(2017)0101 – C8-0097/2017 – 2017/2033(BUD))
P8_TA(2017)0116A8-0157/2017

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2017)0101 – C8-0097/2017),

–  ottaa huomioon Euroopan globalisaatiorahastosta (2014–2020) ja asetuksen (EY) N:o 1927/2006 kumoamisesta 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1309/2013(1) (EGR-asetus),

–  ottaa huomioon vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 2. joulukuuta 2013 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013(2) ja erityisesti sen 12 artiklan,

–  ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2. joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen(3) ja erityisesti sen 13 kohdan,

–  ottaa huomioon ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta (EGF/2016/000 TA 2016 – komission aloitteesta annettava tekninen tuki) 13. huhtikuuta 2016 antamansa päätöslauselman(4),

–  ottaa huomioon 2. joulukuuta 2013 tehdyn toimielinten sopimuksen 13 kohdassa tarkoitetun trilogimenettelyn,

–  ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan kirjeen,

–  ottaa huomioon aluekehitysvaliokunnan kirjeen,

–  ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön (A8-0157/2017),

A.  ottaa huomioon, että unioni on ottanut käyttöön lainsäädäntö- ja budjettivälineitä voidakseen tarjota lisätukea työntekijöille, jotka kärsivät maailmankaupan huomattavien rakenteellisten muutosten tai maailmanlaajuisen talous- ja rahoituskriisin seurauksista, ja auttaakseen heitä palaamaan työmarkkinoille;

B.  katsoo, että Euroopan unionin tuen vähennetyille työntekijöille olisi oltava dynaamista ja sitä olisi tarjottava mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti 17. heinäkuuta 2008 pidetyssä neuvottelukokouksessa hyväksytyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteisen lausuman mukaisesti ja ottaen asianmukaisesti huomioon, mitä 2. joulukuuta 2013 tehdyssä toimielinten sopimuksessa on sovittu Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) varojen käyttöönottoa koskevasta päätöksenteosta;

C.  toteaa, että EGR-asetuksen hyväksyminen ilmentää parlamentin ja neuvoston aikaan saamaa sopimusta siitä, että otetaan uudelleen käyttöön kriisiin liittyvä käyttöönottokriteeri, nostetaan unionin rahoitusosuus 60 prosenttiin ehdotettujen toimenpiteiden arvioiduista kokonaiskustannuksista, parannetaan EGR-hakemusten käsittelyn tehokkuutta komissiossa, parlamentissa ja neuvostossa lyhentämällä arviointiin ja hyväksymiseen käytettävää aikaa, lisätään tukikelpoisia toimia ja edunsaajia ottamalla mukaan itsenäiset ammatinharjoittajat ja nuoret ja rahoitetaan oman yrityksen perustamiseen tarkoitettuja kannustimia;

D.  ottaa huomioon, että EGR:n määrärahojen vuotuinen enimmäismäärä on 150 miljoonaa euroa (vuoden 2011 hintoina) ja että EGR-asetuksen 11 artiklan 1 kohdan mukaan 0,5 prosenttia kyseisestä määrästä (eli 844 620 euroa vuonna 2017) voidaan ottaa käyttöön komission aloitteesta annettavaa teknistä tukea varten tietopohjan valmistelun, seurannan ja luomisen sekä siihen liittyvän tiedonkeruun rahoitukseen sekä hallinnollisen ja teknisen tuen, tiedotus- ja viestintätoimien sekä EGR-asetuksen täytäntöönpanoon tarvittavan tilintarkastuksen, valvonnan ja arvioinnin rahoitukseen;

E.  toteaa painottaneensa toistuvasti, että unionin välineenä vähennettyjen työntekijöiden tukemisessa käytetyn EGR:n tuomaa lisäarvoa, tehokkuutta ja edunsaajien työllistettävyyttä on parannettava;

F.  ottaa huomioon, että ehdotettu 310 000 euron määrä on noin 0,18 prosenttia EGR:n määrärahojen vuotuisesta enimmäismäärästä vuonna 2017, mikä on 70 000 euroa vähemmän kuin vuonna 2016;

1.  hyväksyy komission ehdottamien toimien rahoittamisen teknisen tuen varoista EGR-asetuksen 11 artiklan 1 ja 4 kohdan sekä 12 artiklan 2, 3 ja 4 kohdan mukaisesti;

2.  pitää myönteisenä, että EGR:n teknistä tukea koskeva rahoituspyyntö on vuonna 2017 alempi vuoteen 2016 verrattuna; katsoo, että on tärkeää arvioida tällaisia pyyntöjä prosenttiosuutena vuosittaisista määristä, jotka on käytetty EGR:ään aikaisempina vuosina, eikä ainoastaan suhteessa enimmäismäärään, joka kyseisenä vuonna voitaisiin käyttää;

3.  toteaa, että seuranta ja tiedonkeruu on tärkeää; pitää myös tärkeänä, että laajat tilastolliset sarjat esitetään asianmukaisessa helposti saatavilla olevassa ja ymmärrettävässä muodossa; on tyytyväinen tulevaan vuoden 2017 kaksivuotiskertomusten julkaisemiseen ja pyytää levittämään näitä kertomuksia julkisesti ja laajasti koko unionissa;

4.  muistuttaa, että on tärkeää asettaa EGR:n verkkosivusto kaikkien unionin kansalaisten saataville; painottaa monikielisyyden merkitystä laajasti kansalaisille suunnattavassa tiedottamisessa; pyytää käyttämään helppokäyttöistä verkkoympäristöä ja kehottaa komissiota parantamaan julkaisujensa ja audiovisuaalisten toimiensa sisältöä EGR-asetuksen 11 artiklan 4 kohdan mukaisesti;

5.  suhtautuu myönteisesti jatkuvaan työhön, jonka tarkoituksena on saada aikaan EGR-hakemuksia ja hallintoa varten vakiomenettelyt käyttäen sähköisen tiedonvaihtojärjestelmän (SFC2014) toimintoja, koska järjestelmän avulla voidaan yksinkertaistaa ja nopeuttaa hakemusten käsittelyä ja parantaa niistä raportointia; toteaa, että komissio on helpottanut EGR:n taloudellisia toimia luomalla rajapinnan SFC:n ja komission taloudellista tietoa sisältävän kirjanpitojärjestelmän (ABAC) välille; panee merkille, että tarvitaan vain lisää hienosäätöä ja mukautuksia mahdollisten muutosten mukaisesti, mikä tosiasiallisesti vähentää EGR:n osuutta tämänkaltaisiin menoihin;

6.  toteaa, että menettely EGR:n sisällyttämiseksi SFC2014-järjestelmään on jatkunut useita vuosia ja että siitä EGR:lle koituneet kustannukset ovat olleet melko suuret; pitää myönteisenä kustannusten vähentymistä aikaisempiin vuosiin verrattuna, mikä heijastaa sitä, että hankkeessa on nyt päästy vaiheeseen, joka edellyttää vain lisää hienosäätöä ja mukautuksia;

7.  muistuttaa verkostoitumisen ja EGR:ää koskevan tiedonvaihdon tärkeydestä hyvien käytäntöjen levittämiseksi; kannattaa sen vuoksi rahoituksen myöntämistä EGR-yhteyshenkilöiden asiantuntijaryhmän kahdelle kokoukselle ja kahdelle EGR:n täytäntöönpanosta järjestettävälle verkostoitumisseminaarille; odottaa, että tämä tiedonvaihto auttaa myös osaltaan raportoimaan paremmin ja tarkemmin hakemusten onnistumisasteesta jäsenvaltioissa ja erityisesti siitä, missä määrin edunsaajat ovat työllistyneet uudelleen;

8.  panee merkille, että komissio aikoo investoida tekniseen tukeen käytettävissä olevista määrärahoista 70 000 euroa EGR-yhteyshenkilöiden asiantuntijaryhmän kahden kokouksen järjestämiseen; panee myös merkille, että komissio aikoo investoida 120 000 euroa verkostoitumisen edistämiseen järjestämällä kaksi seminaaria, joihin osallistuvat jäsenvaltiot, EGR:n täytäntöönpanosta vastaavat elimet ja työmarkkinaosapuolet; pitää myönteisenä komission halukkuutta kutsua parlamentin EGR-työryhmän jäsenet osallistumaan hiljattain Monsissa pidettyyn EGR:n verkostoitumisseminaariin; kehottaa komissiota jatkamaan parlamentin edustajien kutsumista tällaisiin kokouksiin ja seminaareihin parlamentin ja komission välisiä suhteita koskevan puitesopimuksen asiaa koskevien määräysten mukaisesti(5);

9.  tähdentää, että on luotava enemmän yhteyksiä kaikkien EGR-hakemusten käsittelyssä mukana olevien toimijoiden välille, työmarkkinaosapuolet sekä alue- ja paikallistason sidosryhmät mukaan luettuina, jotta saadaan luotua mahdollisimman paljon synergiavaikutuksia; korostaa, että vuorovaikutusta kansallisten yhteyshenkilöiden ja avun toimittamisesta vastaavien alueellisten tai paikallisten kumppanien välillä olisi lisättävä ja viestintä- ja tukijärjestelyt sekä tiedon kulku (tehtävien ja vastuiden sisäinen jako) olisi tehtävä selviksi ja niistä olisi sovittava kaikkien osapuolten kesken;

10.  hyväksyy tämän päätöslauselman liitteenä olevan päätöksen;

11.  kehottaa puhemiestä allekirjoittamaan päätöksen neuvoston puheenjohtajan kanssa ja huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä;

12.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman liitteineen neuvostolle ja komissiolle.

LIITE

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta (EGF/2017/000 TA 2017 – komission aloitteesta annettava tekninen tuki)

(Tätä liitettä ei esitetä tässä, koska se vastaa lopullista säädöstä, päätöstä (EU) 2017/742.)

(1)EUVL L 347, 20.12.2013, s. 855.
(2)EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884.
(3)EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1.
(4)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0112.
(5)EUVL L 304, 20.11.2010, s. 47.


Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotto tuen antamiseksi Yhdistyneelle kuningaskunnalle, Kyprokselle ja Portugalille
PDF 239kWORD 46k
Päätöslauselma
Liite
Euroopan parlamentin päätöslauselma 5. huhtikuuta 2017 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotosta tuen antamiseksi Yhdistyneelle kuningaskunnalle, Kyprokselle ja Portugalille (COM(2017)0045 – C8-0022/2017 – 2017/2017(BUD))
P8_TA(2017)0117A8-0154/2017

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2017)0045 – C8-0022/2017),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin solidaarisuusrahaston perustamisesta 11. marraskuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2012/2002(1),

–  ottaa huomioon vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 2. joulukuuta 2013 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013(2) ja erityisesti sen 10 artiklan,

–  ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2. joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen(3) ja erityisesti sen 11 kohdan,

–  ottaa huomioon aluekehitysvaliokunnan kirjeen,

–  ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön (A8-0154/2017),

1.  pitää päätöstä myönteisenä ja merkkinä unionin solidaarisuudesta luonnonkatastrofeista kärsineitä unionin kansalaisia ja alueita kohtaan;

2.  hyväksyy tämän päätöslauselman liitteenä olevan päätöksen;

3.  kehottaa puhemiestä allekirjoittamaan päätöksen neuvoston puheenjohtajan kanssa ja huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä;

4.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman liitteineen neuvostolle ja komissiolle.

LIITE

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotosta tuen antamiseksi Yhdistyneelle kuningaskunnalle, Kyprokselle ja Portugalille

(Tätä liitettä ei esitetä tässä, koska se vastaa lopullista säädöstä, päätöstä (EU) 2017/741.)

(1)EYVL L 311, 14.11.2002, s. 3.
(2)EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884.
(3)EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1.


Sormenjälkitietoja koskeva automaattinen tietojenvaihto Latviassa *
PDF 229kWORD 38k
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 5. huhtikuuta 2017 esityksestä neuvoston täytäntöönpanopäätökseksi sormenjälkitietoja koskevasta automaattisesta tietojenvaihdosta Latviassa ja neuvoston päätöksen 2014/911/EU korvaamisesta (13521/2016 – C8-0523/2016 – 2016/0818(CNS))
P8_TA(2017)0118A8-0089/2017

(Kuuleminen)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon neuvoston esityksen (13521/2016),

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, sellaisena kuin se on muutettuna Amsterdamin sopimuksella, 39 artiklan 1 kohdan ja siirtymämääräyksistä tehdyssä pöytäkirjassa N:o 36 olevan 9 artiklan, joiden mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C8-0523/2016),

–  ottaa huomioon rajatylittävän yhteistyön tehostamisesta erityisesti terrorismin ja rajatylittävän rikollisuuden torjumiseksi 23. kesäkuuta 2008 tehdyn neuvoston päätöksen 2008/615/YOS(1) ja erityisesti sen 33 artiklan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 78 c artiklan,

–  ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön (A8-0089/2017),

1.  hyväksyy neuvoston esityksen;

2.  pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

3.  pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia parlamentin hyväksymään tekstiin;

4.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

(1)EUVL L 210, 6.8.2008, s. 1.


DNA-tietoja koskeva automaattinen tietojenvaihto Slovakiassa, Portugalissa, Latviassa, Liettuassa, Tšekissä, Virossa, Unkarissa, Kyproksessa, Puolassa, Ruotsissa, Maltassa ja Belgiassa *
PDF 236kWORD 44k
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 5. huhtikuuta 2017 esityksestä neuvoston täytäntöönpanopäätökseksi DNA-tietoja koskevasta automaattisesta tietojenvaihdosta Slovakiassa, Portugalissa, Latviassa, Liettuassa, Tšekissä, Virossa, Unkarissa, Kyproksessa, Puolassa, Ruotsissa, Maltassa ja Belgiassa ja neuvoston päätösten 2010/689/EU, 2011/472/EU, 2011/715/EU, 2011/887/EU, 2012/58/EU, 2012/299/EU, 2012/445/EU, 2012/673/EU, 2013/3/EU, 2013/148/EU, 2013/152/EU ja 2014/410/EU korvaamisesta (13525/2016 – C8-0522/2016 – 2016/0819(CNS))
P8_TA(2017)0119A8-0091/2017

(Kuuleminen)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon neuvoston esityksen (13525/2016),

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, sellaisena kuin se on muutettuna Amsterdamin sopimuksella, 39 artiklan 1 kohdan ja siirtymämääräyksistä tehdyssä pöytäkirjassa N:o 36 olevan 9 artiklan, joiden mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C8-0522/2016),

–  ottaa huomioon rajatylittävän yhteistyön tehostamisesta erityisesti terrorismin ja rajatylittävän rikollisuuden torjumiseksi 23. kesäkuuta 2008 tehdyn neuvoston päätöksen 2008/615/YOS(1) ja erityisesti sen 33 artiklan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 78 c artiklan,

–  ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön (A8-0091/2017),

1.  hyväksyy neuvoston esityksen;

2.  pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

3.  pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia parlamentin hyväksymään tekstiin;

4.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

(1)EUVL L 210, 6.8.2008, s. 1.


Sormenjälkitietoja koskeva automaattinen tietojenvaihto Slovakiassa, Bulgariassa, Ranskassa, Tšekissä, Liettuassa, Alankomaissa, Unkarissa, Kyproksessa, Virossa, Maltassa, Romaniassa ja Suomessa *
PDF 233kWORD 38k
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 5. huhtikuuta 2017 esityksestä neuvoston täytäntöönpanopäätökseksi sormenjälkitietoja koskevasta automaattisesta tietojenvaihdosta Slovakiassa, Bulgariassa, Ranskassa, Tšekissä , Liettuassa, Alankomaissa, Unkarissa, Kyproksessa, Virossa, Maltassa, Romaniassa ja Suomessa sekä päätösten 2010/682/EU, 2010/758/EU, 2011/355/EU, 2011/434/EU, 2011/888/EU, 2012/46/EU, 2012/446/EU, 2012/672/EU, 2012/710/EU, 2013/153/EU, 2013/229/EU ja 2013/792/EU korvaamisesta (13526/2016 – C8-0520/2016 – 2016/0820(CNS))
P8_TA(2017)0120A8-0092/2017

(Kuuleminen)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon neuvoston esityksen (13526/2016),

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, sellaisena kuin se on muutettuna Amsterdamin sopimuksella, 39 artiklan 1 kohdan ja siirtymämääräyksistä tehdyssä pöytäkirjassa N:o 36 olevan 9 artiklan, joiden mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C8-0520/2016),

–  ottaa huomioon rajatylittävän yhteistyön tehostamisesta erityisesti terrorismin ja rajatylittävän rikollisuuden torjumiseksi 23. kesäkuuta 2008 tehdyn neuvoston päätöksen 2008/615/YOS(1) ja erityisesti sen 33 artiklan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 78 c artiklan,

–  ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön (A8-0092/2017),

1.  hyväksyy neuvoston esityksen;

2.  pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

3.  pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia parlamentin hyväksymään tekstiin;

4.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

(1)EUVL L 210, 6.8.2008, s. 1.


Ajoneuvorekisteritietoja koskeva automaattinen tietojenvaihto Suomessa, Sloveniassa, Romaniassa, Puolassa, Ruotsissa, Liettuassa, Bulgariassa, Slovakiassa ja Unkarissa *
PDF 232kWORD 38k
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 5. huhtikuuta 2017 esityksestä neuvoston täytäntöönpanopäätökseksi ajoneuvorekisteritietoja koskevasta automaattisesta tietojenvaihdosta Suomessa, Sloveniassa, Romaniassa, Puolassa, Ruotsissa, Liettuassa, Bulgariassa, Slovakiassa ja Unkarissa sekä päätösten 2010/559/EU, 2011/387/EU, 2011/547/EU, 2012/236/EU, 2012/664/EU, 2012/713/EU, 2013/230/EU, 2013/692/EU ja 2014/264/EU korvaamisesta (13529/2016 – C8-0518/2016 – 2016/0821(CNS))
P8_TA(2017)0121A8-0095/2017

(Kuuleminen)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon neuvoston esityksen (13529/2016),

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, sellaisena kuin se on muutettuna Amsterdamin sopimuksella, 39 artiklan 1 kohdan ja siirtymämääräyksistä tehdyssä pöytäkirjassa N:o 36 olevan 9 artiklan, joiden mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C8-0518/2016),

–  ottaa huomioon rajatylittävän yhteistyön tehostamisesta erityisesti terrorismin ja rajatylittävän rikollisuuden torjumiseksi 23. kesäkuuta 2008 tehdyn neuvoston päätöksen 2008/615/YOS(1) ja erityisesti sen 33 artiklan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 78 c artiklan,

–  ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön (A8-0095/2017),

1.  hyväksyy neuvoston esityksen;

2.  pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

3.  pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia parlamentin hyväksymään tekstiin;

4.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

(1)EUVL L 210, 6.8.2008, s. 1.


Ajoneuvorekisteritietoja koskeva automaattinen tietojenvaihto Maltassa, Kyproksessa ja Virossa *
PDF 230kWORD 38k
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 5. huhtikuuta 2017 esityksestä neuvoston täytäntöönpanopäätökseksi ajoneuvorekisteritietoja koskevasta automaattisesta tietojenvaihdosta Maltassa, Kyproksessa ja Virossa ja neuvoston päätösten 2014/731/EU, 2014/743/EU ja 2014/744/EU korvaamisesta (13499/2016 – C8‑0519/2016 – 2016/0822(CNS))
P8_TA(2017)0122A8-0090/2017

(Kuuleminen)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon neuvoston esityksen (13499/2016),

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, sellaisena kuin se on muutettuna Amsterdamin sopimuksella, 39 artiklan 1 kohdan ja siirtymämääräyksistä tehdyssä pöytäkirjassa N:o 36 olevan 9 artiklan, joiden mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C8-0519/2016),

–  ottaa huomioon rajatylittävän yhteistyön tehostamisesta erityisesti terrorismin ja rajatylittävän rikollisuuden torjumiseksi 23. kesäkuuta 2008 tehdyn neuvoston päätöksen 2008/615/YOS(1) ja erityisesti sen 33 artiklan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 78 c artiklan,

–  ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön (A8-0090/2017),

1.  hyväksyy neuvoston esityksen;

2.  pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

3.  pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia parlamentin hyväksymään tekstiin;

4.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

(1)EUVL L 210, 6.8.2008, s. 1.


Muuntogeeniset maissituotteet Bt11 × 59122 × MIR604 × 1507 × GA21
PDF 280kWORD 46k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 5. huhtikuuta 2017 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia Bt11 × 59122 × MIR604 × 1507 × GA21 ja muunnostapahtumista Bt11, 59122, MIR604, 1507 ja GA21 kahta, kolmea tai neljää yhdistelemällä aikaansaatua muuntogeenistä maissia sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (D049280 – 2017/2624(RSP))
P8_TA(2017)0123B8-0236/2017

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon ehdotuksen komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia Bt11 × 59122 × MIR604 × 1507 × GA21 ja muunnostapahtumista Bt11, 59122, MIR604, 1507 ja GA21 kahta, kolmea tai neljää yhdistelemällä aikaansaatua muuntogeenistä maissia sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (D049280),

–  ottaa huomioon muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista 22. syyskuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003(1) ja erityisesti sen 7 artiklan 3 kohdan, 9 artiklan 2 kohdan ja 21 artiklan 2 kohdan,

–  ottaa huomioon, että asetuksen (EY) N:o 1829/2003 35 artiklassa tarkoitetussa elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevässä pysyvässä komiteassa 27. tammikuuta 2017 toimitetussa äänestyksessä päätettiin olla antamatta lausuntoa ja muutoksenhakukomiteassa 27. maaliskuuta 2017 toimitetussa äänestyksessä päätettiin myös olla antamatta lausuntoa,

–  ottaa huomioon yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, 16. helmikuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011(2) 11 ja 13 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) 15. heinäkuuta 2016 hyväksymän lausunnon(3), johon sisältyy vähemmistöön jäänyt mielipide, ja EFSAn aikaisemmat lausunnot yksittäisiä muunnostapahtumia Bt11 (ilmentää Cry1Ab- ja PAT-proteiineja), 59122 (ilmentää Cry34Ab1-, Cry35Ab1 ja PAT-proteiineja), MIR604 (ilmentää mCry3A- ja PMI-proteiineja), 1507 (tuottaa Cry1F- ja PAT-proteiineja) ja GA21 (ilmentää mEPSPS-proteiinia) sisältävästä maissista,

–  ottaa huomioon ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, annetun asetuksen (EU) N:o 182/2011 muuttamisesta (COM(2017)0085, COD(2017)0035),

–  ottaa huomioon aikaisemmat päätöslauselmansa, joissa vastustetaan luvan myöntämistä muuntogeenisille organismeille(4),

–  ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan päätöslauselmaesityksen,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 106 artiklan 2 ja 3 kohdan,

Hakemus

A.  ottaa huomioon, että 1. heinäkuuta 2011 Syngenta toimitti Saksan kansalliselle viranomaiselle asetuksen (EY) N:o 1829/2003 5 ja 17 artiklan mukaisesti hakemuksen, joka koski maissia Bt11 × 59122 × MIR604 × 1507 × GA21 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen elintarvikkeiden, elintarvikkeiden ainesosien ja rehun saattamiseksi markkinoille; ottaa huomioon, että hakemus kattoi myös muuntogeenisen maissin Bt11 × 59122 × MIR604 × 1507 × GA21 saattamisen markkinoille sitä sisältävissä tai siitä koostuvissa tuotteissa minkä tahansa muun maissin tavoin muuhun kuin elintarvike- ja rehukäyttöön, viljelyä lukuun ottamatta;

B.  ottaa huomioon, että 21. helmikuuta 2014 Syngenta laajensi hakemuksen soveltamisalaa kattamaan kaikki yksittäisten geenimuunnostapahtumien alayhdistelmät, jotka muodostavat maissin Bt11 × 59122 × MIR604 × 1507 × GA21, lukuun ottamatta alayhdistelmää 1507 × 59122, joka oli jo hyväksytty komission päätöksellä 2010/432/EU(5);

C.  ottaa huomioon, että 31. maaliskuuta 2016 Syngenta päivitti hakemuksen soveltamisalaa poistamalla seuraavat neljä alayhdistelmää, jotka kuuluivat toisen hakemuksen soveltamisalaan: maissi Bt11 × GA21, maissi MIR604 × GA21, maissi Bt11 × MIR604 ja maissi Bt11 × MIR604 × GA21(6);

D.  ottaa huomioon, että hakija ei ole toimittanut yksityiskohtaisia tietoja yhdestäkään 20 alayhdistelmästä(7);

E.  ottaa huomioon, että viisi muunnostapahtumaa sisältävän geenimuunnospakan käyttötarkoituksena on torjua maissin perhos- ja kovakuoriaistuholaisia ja lisätä glufosinaattiammoniumia tai glyfosaattia sisältävien rikkakasvien torjunta-aineiden sietokykyä(8); ottaa huomioon, että eri alayhdistelmien käyttötarkoitus on samanlainen yhdistelmistä riippuen;

EFSAn lausunto

F.  ottaa huomioon, että 26. elokuuta 2016 Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA) antoi asetuksen (EY) N:o 1829/2003 6 ja 18 artiklan mukaisesti puoltavan lausunnon muuntogeenisestä maissista Bt11 × 59122 × MIR604 × 1507 × GA21 ja kaikista hakemuksen soveltamisalan kattamista alayhdistelmistä; ottaa huomioon, että EFSAn lausuntoon sisältyy vähemmistöön jäänyt mielipide;

G.  ottaa huomioon, että EFSA toteaa, että yksityiskohtaisia tietoja ei ole toimitettu kaikista 20 alayhdistelmästä, joista monia ei ole edes vielä muodostettu, ja että niitä koskevia tieteellisiä tietoja ei ole pystytty saamaan kirjallisuudesta, mutta katsoo kuitenkin, että kaikkien 20 alayhdistelmän odotetaan olevan yhtä turvallisia kuin viisi muunnostapahtumaa sisältävän geenimuunnospakan mukainen maissi;

H.  ottaa huomioon, että EFSA ei pidä tarpeellisena markkinoille saattamisen jälkeistä seurantaa kyseisten geenimuunnostapahtumien osalta; ottaa huomioon, että EFSA ainoastaan toteaa, että seurantavaatimusta olisi harkittava proteiinin ilmentymistä koskevien uusien tietojen perusteella, jos kyseiset alayhdistelmät muodostetaan kohdennetuilla jalostustavoilla ja niitä tuodaan unioniin;

Huolenaiheet

I.  ottaa huomioon, että jäsenvaltiot ovat esittäneet satoja kriittisiä huomioita kolmen kuukauden kuulemisjakson aikana(9); ottaa huomioon, että kyseisissä huomioissa viitataan muun muassa seuraaviin seikkoihin: tietojen ja datan puuttuminen, huonosti tehdyt tutkimukset, tutkimusten puute, puuttuva näyttö tiettyjen altistumisreittien sulkemisesta, riittämätön tietopohja esimerkiksi sulavuuden osalta, erilaisten Bt-toksiiniproteiinien yhdistelmävaikutusten huomioon ottamisen puuttuminen mahdollista allergeenisuutta ja toksisuutta arvioitaessa, puutteet kenttäkokeiden koeasetelmissa ja tilastoanalyysissa, seurannan tuloksia koskevien raporttien puuttuminen, ei ole osoitettu, että tuotteella ei ole minkäänlaisia kielteisiä vaikutuksia ympäristöön, ei ole tehty lisäarviointia havaituista merkittävistä tilastopoikkeamista esimerkiksi ravitsemuksellisessa koostumuksessa eikä mahdollisesta entistä korkeammasta allergeenisuudesta ole tehty immunologisia testejä;

J.  ottaa huomioon, että EFSAn GMO-lautakunnan jäsen Jean-Michel Wal esitti vähemmistöön jääneen mielipiteen(10), jossa hän totesi, että hakija ei ole toimittanut yksityiskohtaisia tietoja kyseisistä 20 alayhdistelmästä eikä myöskään ole esittänyt tyydyttäviä perusteita, joissa selitetään syyt, miksi kyseiset tiedot puuttuvat ja/tai miksi hakija katsoo, että niitä ei tarvita riskinarvioinnissa, ja että tämä on tärkein vähemmistöön jääneen mielipiteen esittämisen syy, koska ei voi olla olemassa kahdentyyppistä riskinarviointia, täydelliseen tietosarjaan perustuvaa kattavaa arviointia ja toista arviointia, jossa ei ole käytettävissä lainkaan yksityiskohtaisia tietoja ja joka perustuu olettamuksiin ja epäsuoriin päätelmiin, joita lautakunta on tehnyt niin sanotun todistusnäyttöön perustuvan lähestymistavan avulla ja ekstrapoloimalla tietoja, joita on saatu yksittäisistä muunnostapahtumista, viisi muunnostapahtumaa sisältävästä geenimuunnospakasta ja muista geenimuunnospakoista, jotka on toimitettu ja joita on arvioitu muissa hakemuksissa, ja että tämän periaatteellisen kysymyksen lisäksi tämä voi käsiteltävänä olevassa tapauksessa johtaa kuluttajien terveyttä koskevaan hallitsemattomaan riskiin tietyissä väestöryhmissä;

K.  ottaa huomioon, että tarkasti ottaen vähemmistöön jääneessä mielipiteessä ihmetellään, miksi mahdollisten kielteisten vaikutusten arvioinnissa käytettyä tietyntyyppistä ekstrapolointia ei ole määritelty tarkasti, koska perusteita, menettelyä ja luotettavuuden tasoa, joita olisi edellytettävä tällaiselta ekstrapoloinnilta, ei ole ilmoitettu eikä sen rajoituksia ole arvioitu kriittisesti eikä minkäänlaista arviointia siitä johtuvasta epävarmuudesta ole tehty esimerkiksi käyttämällä todennäköisyysperusteista analyysia, kuten suositellaan EFSAn tiedekomitean laatimassa (sisäistä testausta varten tarkistetussa) suositusluonnoksessa, joka koskee epävarmuutta EFSAn tieteellisessä arvioinnissa, koska nämä heikkoudet voivat kumota yleiset päätelmät;

L.  ottaa huomioon, että EFSAn vähemmistöön jääneessä mielipiteessä viitataan myös useisiin hakemuksen puutteisiin ja ristiriitaisiin argumentteihin, esimerkiksi siihen, että hakija toisaalta viittaa siihen, että kaikki alayhdistelmät oli tuotettu ja sen proteiinin ilmentymistasoa oli analysoitu(11), mutta toisaalta hakija ei anna mitään tietoja mistään alayhdistelmistä;

M.  ottaa huomioon, että muuntogeenisen maissin asianomaiset lajikkeet SYN-BTØ11-1, DAS-59122-7 and DAS-Ø15Ø7-1 ilmentävät PAT-proteiinia, jonka ansiosta se kestää rikkakasvien torjunta-aineena käytettävää glufosinaattiammoniumia; ottaa huomioon, että glufosinaatti on luokiteltu lisääntymiselle vaaralliseksi aineeksi ja sen tähden se kuuluu asetuksessa (EY) N:o 1107/2009 säädettyjen poissulkemisperusteiden soveltamisalaan; ottaa huomioon, että glufosinaatin hyväksynnän voimassaolo päättyy 31. heinäkuuta 2018(12);

N.  ottaa huomioon, että muuntogeeninen maissi MON-ØØ621-9, siten kuin se on kuvattu hakemuksessa, ilmentää proteiinia mEPSPS, jonka ansiosta se kestää rikkakasvien torjunta-aineena käytettävää glyfosaattia; ottaa huomioon, että Maailman terveysjärjestön alainen Kansainvälinen syöväntutkimuskeskus luokitteli 20. maaliskuuta 2015 glyfosaatin todennäköisesti ihmisissä syöpää aiheuttavaksi aineeksi(13);

Menettely

O.  ottaa huomioon, että asetuksen (EY) N:o 1829/2003 35 artiklassa tarkoitetussa elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevässä pysyvässä komiteassa 27. tammikuuta 2017 toimitetussa äänestyksessä päätettiin olla antamatta lausuntoa; ottaa huomioon, että ainoastaan 10 jäsenvaltiota, joiden osuus on vain 38,43 prosenttia unionin väestöstä, äänesti lausunnon antamisen puolesta, kun taas 13 jäsenvaltiota äänesti sitä vastaan ja 4 jäsenvaltiota äänesti tyhjää; ottaa huomioon, että muutoksenhakukomiteassa 27. maaliskuuta 2017 toimitetussa äänestyksessä päätettiin myös olla antamatta lausuntoa;

P.  ottaa huomioon, että asetuksen (EY) N:o 1829/2003 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse jäsenvaltioiden mahdollisuudesta rajoittaa muuntogeenisten elintarvikkeiden ja rehujen käyttöä tai kieltää se alueellaan 22. huhtikuuta 2015 tekemänsä lainsäädäntöehdotuksen perusteluissa sekä asetuksen (EU) N:o 182/2011 muuttamisesta 14. helmikuuta 2017 tehdyn lainsäädäntöehdotuksen perusteluissa komissio piti valitettavana, että asetuksen (EY) N:o 1829/2003 voimaantulosta alkaen komissio on hyväksynyt lupapäätökset ilman jäsenvaltioiden komiteassa antamaa puoltavaa lausuntoa ja että muuntogeenisten elintarvikkeiden ja rehujen luvista päätettäessä on muodostunut säännöksi, että asia palautetaan komissiolle lopullista päätöstä varten, mikä on hyvin pitkälti poikkeus siitä, miten menettely kokonaisuutena toimii; ottaa huomioon, että komission puheenjohtaja Juncker on pitänyt tätä käytäntöä useissa yhteyksissä valitettavana ja epädemokraattisena(14);

Q.  ottaa huomioon, että parlamentti hylkäsi 28. lokakuuta 2015 asetuksen (EY) N:o 1829/2003 muuttamisesta 22. huhtikuuta 2015 annetun lainsäädäntöehdotuksen sillä perusteella, että vaikka viljelyä harjoitetaankin jonkin jäsenvaltion alueella, muuntogeenisiä organismeja kaupataan valtioiden rajojen yli, mikä tarkoittaa, että komission ehdottamaa kansallista myynti- ja käyttökieltoa ei ehkä kyettäisi panemaan täytäntöön palauttamatta maahantuontia koskevia rajatarkastuksia; ottaa huomioon, että parlamentti ei ainoastaan hylännyt lainsäädäntöehdotusta vaan myös kehotti komissiota peruuttamaan ehdotuksensa ja tekemään uuden;

R.  ottaa huomioon, että yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, 16. helmikuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 johdanto-osan 14 kappaleessa jo todetaan selvästi, että ”kun komissio harkitsee, hyväksyykö se muita ehdotuksia täytäntöönpanosäädöksiksi, jotka koskevat erityisen arkoja aloja, kuten verotusta, kuluttajien terveyttä, elintarviketurvallisuutta ja ympäristönsuojelua, se pyrkii tasapainoisen ratkaisun löytääkseen mahdollisuuksien mukaan välttämään poikkeamasta muutoksenhakukomiteassa mahdollisesti syntyvästä täytäntöönpanosäädöksen aiheellisuutta vastustavasta enemmistön kannasta”(15);

1.  katsoo, että ehdotus komission täytäntöönpanopäätökseksi ylittää asetuksessa (EY) N:o 1829/2003 säädetyn täytäntöönpanovallan;

2.  katsoo, että ehdotus komission täytäntöönpanopäätökseksi ei ole unionin oikeuden mukainen, sillä se ei ole sopusoinnussa asetuksen (EY) N:o 1829/2003 tavoitteen kanssa; toteaa, että kyseisenä tavoitteena on asetuksessa (EY) N:o 178/2002(16) vahvistettujen yleisten periaatteiden mukaisesti luoda edellytykset ihmisten hengen ja terveyden, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin sekä kuluttajien etujen korkeatasoiselle suojelulle muuntogeenisten elintarvikkeiden ja rehujen yhteydessä, samalla kun varmistetaan sisämarkkinoiden tehokas toiminta;

3.  katsoo erityisesti, että on asetuksessa (EY) N:o 178/2002 vahvistettujen elintarvikelainsäädännön yleisten periaatteiden vastaista hyväksyä lajikkeita, joista ei ole toimitettu turvallisuustietoja, joita ei ole edes testattu tai joita ei ole vielä edes muodostettu;

4.  pyytää komissiota peruuttamaan ehdotuksensa täytäntöönpanopäätökseksi;

5.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1)EUVL L 268, 18.10.2003, s. 1.
(2)EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13.
(3)EFSAn GMO-paneeli (EFSA Panel on Genetically Modified Organisms) 2016. Tieteellinen lausunto (EFSA-GMO-DE-2011-99) Syngentan hakemuksesta, joka koski maissin Bt11 × 59122 × MIR604 × 1507 × GA21 ja kahdenkymmenen alayhdistelmän, joita ei ole hyväksytty aikaisemmin niiden alkuperästä riippumatta, markkinoille saattamista asetuksessa (EY) N:o 1829/2003 tarkoitettuun elintarvike- ja rehukäyttöön sekä tuontia ja valmistusta varten. EFSA Journal 2016;14(8):4567 [s. 31]; doi:10.2903/j.efsa.2016.4567.
(4)––––––––––– – päätöslauselma 16. tammikuuta 2014 ehdotuksesta neuvoston päätökseksi muuntogeenisen maissin (Zea mays L., linja 1507), joka on vastustuskykyinen tiettyjä perhostuholaisia kohtaan, markkinoille saattamisesta viljelyä varten Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/18/EY mukaisesti (EUVL C 482, 23.12.2016, s. 110)päätöslauselma 16. joulukuuta 2015 4. joulukuuta 2015 annetusta komission täytäntöönpanopäätöksestä (EU) 2015/2279 muuntogeenistä maissia NK603 × T25 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (P8_TA(2015)0456)päätöslauselma 3. helmikuuta 2016 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa MON 87705 × MON 89788 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (P8_TA(2016)0040)päätöslauselma 3. helmikuuta 2016 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa MON 87708 × MON 89788 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (P8_TA(2016)0039)päätöslauselma 3. helmikuuta 2016 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa FG72 (MST-FGØ72-2) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (P8_TA(2016)0038)päätöslauselma 8. kesäkuuta 2016 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi, muuntogeenistä maissia Bt11 × MIR162 × MIR604 × GA21 ja kyseisitä muunnostapahtumista kahta tai kolmea yhdistelemällä aikaansaatua muuntogeenistä maissia sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (P8_TA(2016)0271)päätöslauselma 8. kesäkuuta 2016 luonnoksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenisen neilikan (Dianthus caryophyllus L., linja SHD-27531-4) markkinoille saattamisesta (P8_TA(2016)0272)päätöslauselma 6. lokakuuta 2016 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenisen maissin MON 810 siementen markkinoille saattamista viljelyä varten koskevan luvan uusimisesta (P8_TA(2016)0388)päätöslauselma 6. lokakuuta 2016 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia MON 810 sisältävien tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (P8_TA(2016)0389)päätöslauselma 6. lokakuuta 2016 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenisen maissin Bt11 siementen markkinoille saattamisesta viljelyä varten (P8_TA(2016)0386)päätöslauselma 6. lokakuuta 2016 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenisen maissin 1507 siementen markkinoille saattamisesta markkinoille viljelyä varten (P8_TA(2016)0387)päätöslauselma 6. lokakuuta 2016 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä puuvillaa 281-24-236 × 3006-210-23 × MON 88913 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (P8_TA(2016)0390).
(5)Komission päätös 2010/432/EU, annettu 28 päivänä heinäkuuta 2010, muuntogeenistä maissia 1507 × 59122 (DAS-Ø15Ø7-1 × DAS-59122-7) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL L 202, 4.8.2010, s. 11).
(6)Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2016/1685, annettu 16 päivänä syyskuuta 2016, muuntogeenistä maissia Bt11 × MIR162 × MIR604 × GA21 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden sekä kahdesta tai kolmesta geeenimuunnostapahtumasta Bt11, MIR162, MIR604 ja GA21 muodostettujen geenimuunnosyhdistelmien markkinoille saattamisen sallimisesta ja päätösten 2010/426/EU, 2011/892/EU, 2011/893/EU ja 2011/894/EU kumoamisesta (EUVL L 254, 20.9.2016, s. 22).
(7)Kuten edellä mainitussa EFSAn lausunnossa todetaan (EFSA Journal 2016;14(8):4567 [s. 31]).
(8)Maissi SYN-BTØ11-1 ilmentää Cry1Ab-proteiinia, joka antaa suojan tiettyjä perhostuholaisia vastaan, ja PAT-proteiinia, jonka ansiosta se kestää rikkakasvien torjunta-aineena käytettävää glufosinaattiammoniumia.Maissi DAS-59122-7 ilmentää Cry34Ab1- ja Cry35Ab1-proteiineja, jotka antavat suojan tiettyjä kovakuoriaisia vastaan, sekä PAT-proteiinia, jonka ansiosta se kestää rikkakasvien torjunta-aineena käytettävää glufosinaattiammoniumia.Maissi SYN-IR6Ø4-5 ilmentää muunneltua Cry3A-proteiinia, joka antaa suojan tiettyjä kovakuoriaisiin kuuluvia tuholaisia vastaan, ja PMI-proteiinia, jota käytettiin geenitunnistimena.Maissi DAS-Ø15Ø7-1 ilmentää Cry1F-proteiinia, joka antaa suojan tiettyjä perhostuholaisia vastaan, ja PAT-proteiinia, jota käytetään geenitunnistimena ja jonka ansiosta se kestää rikkakasvien torjunta-aineena käytettävää glufosinaattiammoniumia.Maissi MON-ØØØ21-9 ilmentää mEPSPS-proteiinia, jonka ansiosta se kestää glyfosaattia sisältäviä rikkakasvien torjunta-aineita.
(9)Katso EFSAn kysymysrekisteri, liite G kysymykseen numero EFSA-Q-2011-00894, joka on saatavilla osoitteessa http://registerofquestions.efsa.europa.eu/roqFrontend/questionDocumentsLoader?question=EFSA-Q-2011-00894 (viimeinen kohta).
(10)Katso EFSAn lausunnon liite A.
(11)Hakemuksessa todetaan, että maissi Bt11 × 59122 × MIR604 × 1507 × GA21 ja kaikki sen alayhdistelmät niiden alkuperästä riippumatta on tuotettu periteisellä risteytyksellä (...) (kohta ii) ja proteiinin ilmentymistasoa koskevassa analyysissa vahvistetaan, että muuntogeenisen maissin yksittäisten muunnostapahtumien risteytys (...) ei johda niiden väliseen vuorovaikutukseen maisissa Bt11 × 59122 × MIR604 × 1507 × GA21 tai näiden tapahtumien useammissa alayhdistelmissä niiden alkuperästä riippumatta (kohta x).
(12)http://ec.europa.eu/food/plant/pesticides/eu-pesticides-database/public/?event=activesubstance.detail&language=EN&selectedID=1436
(13)IARC Monographs Volume 112: evaluation of five organophosphate insecticides and herbicides, 20. maaliskuuta 2015 http://monographs.iarc.fr/ENG/Monographs/vol112/mono112.pdf
(14)Esimerkiksi Euroopan parlamentin täysistunnon avauspuheenvuorossa, joka sisälsi poliittiset suuntaviivat seuraavalle Euroopan komissiolle (Strasbourg 15. heinäkuuta 2014), tai unionin tilaa 2016 koskevassa puheessa (Strasbourg 14. syyskuuta 2016).
(15)EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13.
(16)EYVL L 31, 1.2.2002, s. 1.


Pakolais- ja muuttovirtojen käsittely: EU:n ulkoisten toimien merkitys
PDF 251kWORD 69k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 5. huhtikuuta 2017 pakolais- ja muuttovirtojen käsittelystä: EU:n ulkoisten toimien merkitys (2015/2342(INI))
P8_TA(2017)0124A8-0045/2017

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 3, 8 ja 21 artiklan ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 80, 208 ja 216 artiklan,

–  ottaa huomioon kesäkuussa 2016 julkaistun Euroopan unionin ulko- ja turvallisuuspoliittisen globaalistrategian,

–  ottaa huomioon komission tiedonannot: ”Euroopan muuttoliikeagenda”, 13. toukokuuta 2015 (COM(2015)0240), ”Pakkomuutto ja kehitys”, 26. huhtikuuta 2016 (COM(2016)0234), ”Euroopan muuttoliikeagendaan perustuva uusi kumppanuuskehys kolmansien maiden kanssa”, 7. kesäkuuta 2016 (COM(2016)0385) ja ”Lisätään Euroopan investointeja kasvuun ja työllisyyteen: Euroopan strategisten investointien rahaston toinen toimintakausi ja uusi Euroopan ulkoinen investointiohjelma”, 14. syyskuuta 2016 (COM(2016)0581), sekä komission ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan yhteiset tiedonannot ”EU:n ulkoisen toiminnan rooli Euroopan pakolaiskriisin ratkaisemisessa”, 9. syyskuuta 2015, (JOIN(2015)0040), ”Muuttoliike keskisen Välimeren reitillä – Muuttovirtojen hallinta ja ihmishenkien pelastaminen, 25. tammikuuta 2017 (JOIN(2017)0004) ja ”Euroopan naapuruuspolitiikan tarkistus”, 18. marraskuuta 2015 (JOIN(2015)0050),

–  ottaa huomioon yleisten asioiden neuvoston 3. toukokuuta 2012 antamat päätelmät maahanmuuttoa ja liikkuvuutta koskevasta kokonaisvaltaisesta lähestymistavasta (GAMM),

–  ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston 25.–26. kesäkuuta, 15. lokakuuta ja 17.–18. joulukuuta 2015 sekä 17.–18. maaliskuuta ja 28. kesäkuuta 2016 antamat päätelmät muuttoliikkeestä,

–  ottaa huomioon muuttoliikkeestä EU:n kehitysyhteistyössä 12. joulukuuta 2014, muuttoliikkeestä 12. lokakuuta 2015, EU:n lähestymistavasta pakkomuuttoon ja kehitykseen 12. toukokuuta 2016 ja muuttoliikkeen ulkoisista näkökohdista 23. toukokuuta 2016 annetut neuvoston päätelmät,

–  ottaa huomioon 17. lokakuuta 2016 annetut ulkoasiainneuvoston päätelmät kumppanuuden prioriteeteista ja sopimuksista Jordanian ja Libanonin kanssa,

–  ottaa huomioon Luxemburgissa 8. lokakuuta 2015 pidetyn, itäisen Välimeren ja Länsi-Balkanin reittiä käsitelleen korkean tason konferenssin julkilausuman,

–  ottaa huomioon Vallettassa 11.–12. marraskuuta 2015 pidetyssä huippukokouksessa hyväksytyn poliittisen julistuksen ja toimintasuunnitelman,

–  ottaa huomioon 16. syyskuuta 2016 Bratislavassa pidetyn huippukokouksen päätelmät,

–  ottaa huomioon Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen nro 9/2016 ”EU:n ulkoiseen muuttoliikepolitiikkaan liittyvä varainkäyttö eteläisen Välimeren alueen maissa ja itäisissä naapuruusmaissa vuoteen 2014 asti”,

–  ottaa huomioon pakolaisten oikeusasemaa koskevan YK:n yleissopimuksen ja pöytäkirjan sekä keskeiset kansainväliset ihmisoikeussopimukset, Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan,

–  ottaa huomioon Geneven yleissopimukset ja niiden lisäpöytäkirjat, jotka koskevat aseellisen selkkauksen toteutusta ja joilla pyritään rajoittamaan sen vaikutuksia,

–  ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen huippukokouksen 25. syyskuuta 2015 antaman päätöslauselman ”Transforming our world: the 2030: Agenda for Sustainable Development”,

–  ottaa huomioon laajojen pakolais- ja muuttoliikevirtojen käsittelyä koskevan Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen korkean tason kokouksen 19. syyskuuta 2016 antaman New Yorkin julkilausuman ja sen liitteet ”kokonaisvaltainen kehys pakolaisten tilanteeseen reagoimiseksi” ja ”kohti globaalia sopimusta turvallisesta, hallitusta ja laillisesta muuttoliikkeestä”,

–  ottaa huomioon aiemmat, erityisesti 9. heinäkuuta 2015 Euroopan naapuruuspolitiikan uudelleentarkastelusta(1), 8. maaliskuuta 2016 naispuolisten pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden tilanteesta EU:ssa(2), 12. huhtikuuta 2016 Välimeren tilanteesta ja tarpeesta kokonaisvaltaiselle EU:n lähestymistavalle muuttoliikkeeseen(3), 13. syyskuuta 2016 EU:n Afrikka-hätärahastosta: kehitysapuun ja humanitaariseen apuun liittyvät vaikutukset(4), ja 25. lokakuuta 2016 ihmisoikeuksista ja muuttoliikkeestä kolmansissa maissa(5) antamansa päätöslauselmat,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan ja kehitysvaliokunnan työjärjestyksen 55 artiklan mukaisesti järjestämät yhteiskokoukset,

–  ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan ja kehitysvaliokunnan mietinnön sekä budjettivaliokunnan ja kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnot (A8-0045/2017),

A.  toteaa, että siirtolaisuus on YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 13 artiklassa vahvistettu ihmisoikeus; katsoo, että ihmisillä olisi oltava oikeus elää kotimaassaan ja synnyinseudullaan, jossa he ovat kasvaneet ja jossa heillä on kulttuuriset ja sosiaaliset juurensa;

B.  toteaa, että ihmisten liikkuvuus on ennätyksellisen korkealla tasolla, ja maailmassa on eri syistä 244 miljoonaa kansainvälistä muuttajaa, jotka ovat lähteneet sekä vapaaehtoisesti että vasten tahtoaan; ottaa huomioon, että tällainen kansainvälinen muuttoliike tapahtuu pääasiassa saman alueen sisällä ja kehitysmaiden välillä; toteaa, että Kansainvälisen siirtolaisjärjestön (IOM) tietojen mukaan enemmistö kansainvälisistä muuttajista on naisia Euroopassa (52,4 prosenttia) ja Pohjois-Amerikassa (51,2 prosenttia); toteaa, että etelä–etelä-muuttoliike on kasvanut verrattuna etelä–pohjoinen-muuttoliikkeeseen, ja että vuonna 2015 90,2 miljoonaa kehitysmaissa syntynyttä kansainvälistä muuttajaa oleskeli muissa eteläisen pallonpuoliskon valtioissa ja 85,3 miljoonaa etelässä syntynyttä oleskeli pohjoisen pallonpuoliskon maissa;

C.  toteaa, että yhä suurempi määrä ilman huoltajaa olevia alaikäisiä ylittää Välimeren ja huolimatta pelastusoperaatioiden määrän kasvusta kuolemantapausten määrä Välimerellä kasvaa edelleen (IOM:n tietojen mukaan 5 079 vuonna 2016 ja 3 777 vuonna 2015);

D.  ottaa huomioon, että Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutetun viraston (UNHCR) mukaan vuonna 2015 ennätysmäärä, 65,3 miljoonaa ihmistä, mukaan lukien 40,8 miljoonaa maan sisällä siirtymään joutunutta ja 21,3 miljoonaa pakolaista joutui siirtymään konfliktien, väkivallan, ihmisoikeusloukkausten ja kansainvälisen humanitaarisen oikeuden rikkomisen sekä epävakauden takia; toteaa, että tämä on tapahtunut sen lisäksi, että monet ihmiset ovat jo muutenkin joutuneet siirtymään luonnonkatastrofien, epätasa-arvon, köyhyyden, puutteellisten sosiaalis-taloudellisten tulevaisuudennäkymien, ilmastonmuutoksen, vakavasti otettavien ja tehokkaiden pitkän ajan kehityspolitiikkojen puutteen ja muuttovirtojen taustalla olevien rakenteellisten ongelmien määrätietoiseen ratkaisemiseen tarvittavan poliittisen tahdon puutteen takia; toteaa, että UNHCR:n arvion mukaan valtiottomia henkilöitä on ainakin 10 miljoonaa;

E.  toteaa, että tällä hetkellä saatavilla olevien tietojen mukaan pakolaisten määrä on kasvanut yli 50 prosenttia viiden viime vuoden aikana; toteaa, että tähän hätkähdyttävään kasvuun vaikuttavat monet tekijät, muun muassa kaikkein pienimmät pakolaisten vapaaehtoisen paluun määrät sitten 1980-luvun, se, että sellaisten pakolaisten määrä, joille tarjotaan paikallista kotouttamista, on pysynyt rajallisena ja se, että uudelleensijoitettavien lukumäärä on pysynyt vakaasti noin 100 000 henkilössä vuodessa;

F.  toteaa, että 6,7 miljoonaa pakolaista elää pitkittyneissä pakkomuuttotilanteissa – joiden arvioidaan kestävän keskimäärin 26 vuotta – täysin vailla tulevaisuudennäkymiä; toteaa, että kestäviä ratkaisuja näihin tilanteisiin on edelleen aivan liian vähän ja että tämän vuoksi pakkomuuttoa on tarkasteltava humanitaarisen haasteen lisäksi myös poliittisena ja kehitykseen liittyvänä haasteena;

G.  toteaa, että tämä globaali haaste edellyttää kansainväliseen yhteistyöhön ja synergioihin perustuvaa kokonaisvaltaista lähestymistapaa sekä koordinoituja ja konkreettisia ratkaisuja, jotka eivät voi olla pelkkää reagointia vaan niissä on myös ennakoitava mahdollisia tulevia kriisejä; toteaa, että 86 prosenttia maailman pakolaisista elää köyhillä alueilla ja että kaikkein köyhimmät maat ovat vastaanottaneet kaikista pakolaisista 26 prosenttia, minkä vuoksi niiden kapasiteetti on venytetty äärimmilleen ja niitä uhkaa oman sosiaalisen ja taloudellisen koheesion ja kehityksen epävakaus; toteaa, että näillä mailla on vain harvoin välineitä, joiden avulla voidaan suojella muuttajien oikeuksia, tai niillä ei ole lainkaan turvapaikkoihin liittyviä välineitä; toteaa, että EU:hun vuonna 2015 saapuneiden miljoonan ihmisen osuus unionin väestöstä oli 0,2 prosenttia, mikä on suhteessa paljon vähemmän kuin naapurimaiden vastaava osuus (jopa 20 prosenttia) ja Euroopassa 1990-luvulla vallinnut taso;

H.  toteaa, että pakolaiset, maan sisäiset pakolaiset ja muuttajat ovat oikeudellisesti erilaisia ihmisryhmiä, vaikka todellisuudessa kyse on usein laajamittaisista, useista eri ryhmistä koostuvista muuttoliikkeistä erilaisten rajoja ylittävien poliittisten, taloudellisten, sosiaalisten, kehityksellisten, humanitaaristen ja ihmisoikeuksiin liittyvien vaikutusten takia; toteaa, että kaikkien muuttoliikkeessä osallisina olevien henkilöiden ihmisarvon on oltava kaikkien asiaankuuluvien unionin politiikkojen keskipisteenä; toteaa, että lisäksi pakolaisia ja turvapaikanhakijoita on kohdeltava aina heidän asemansa mukaisesti eikä heiltä saa missään tapauksessa kieltää asiaankuuluvista kansainvälisistä sopimuksista ja Euroopan unionin perusoikeuskirjasta johtuvien oikeuksien nauttimista; toteaa, että pakolaisten ja muuttajien välisen oikeudellisen eron ei pidä katsoa osoittavan, että taloudellisiin syihin tai paremman elämän etsimiseen perustuva muuttoliike olisi vähemmän oikeutettua tai ylevää kuin vainon pakeneminen; toteaa, että useimmissa tapauksissa konfliktitilanteissa, epävakaissa ja levottomissa tilanteissa sekä poliittiset oikeudet että taloudelliset oikeudet ovat muiden keskeisten ihmisoikeuksien tavoin uhattuina, ja pakkomuuton seurauksena niihin kohdistuu yhä haasteita;

I.  toteaa, että Sahelin alueen jatkuva elintarvike- ja ravintokriisi heikentää ihmisten selviytymiskykyä, mitä pahentavat kriisien nopea toistuminen, peruspalvelujen puuttuminen ja alueen konfliktit; toteaa, että tilanne aiheuttaa lisää muuttoliikettä;

J.  toteaa, että muuttajat joutuvat matkansa joka vaiheessa alttiiksi kaikenlaisille fyysisille ja psyykkisille vaaroille, myös väkivallalle, ihmiskaupalle ja hyväksikäytölle sekä seksuaaliselle ja sukupuoleen perustuvalle hyväksikäytölle; ottaa huomioon, että tämä koskee erityisesti heikossa asemassa olevia väestöryhmiä, kuten naisia (esimerkiksi perheistään huolehtivia naisia tai raskaana olevia naisia), lapsia – riippumatta siitä, ovatko nämä ilman huoltajaa olevia, heistä eroon joutuneita tai yhdessä perheensä kanssa – hlbti-ihmisiä, vammaisia henkilöitä, kiireellistä lääketieteellistä hoitoa tarvitsevia ja ikääntyneitä henkilöitä; ottaa huomioon, että näille heikossa asemassa oleville ryhmille olisi kiireellisesti annettava humanitaarista suojelua ja varmistettava pääsy suojelu- ja edelleenohjausmekanismeihin, oleskeluasemaan ja peruspalveluihin, myös terveydenhuoltoon osana heidän uudelleensijoittamistaan tai heidän turvapaikkahakemuksensa käsittelyn ajaksi sovellettavan lainsäädännön mukaisesti;

K.  toteaa, että ihmisten liikkuvuuden lisääntyminen, jos sitä ohjataan turvallisesti, hallitusti, laillisesti ja vastuullisesti sekä ennalta ehkäisevästi, voi vähentää muuttajien ja pakolaisten suojattomuutta, tuoda huomattavia etuja sekä vastaanottaville maille että muuttajille, kuten Agenda 2030 -ohjelmassa todetaan, ja voi myös olla merkittävä kasvutekijä vastaanottaville maille ja myös EU:lle; toteaa, että näitä etuja aliarvioidaan yleisesti; toteaa, että EU:n on saatava aikaan toimivia ratkaisuja, kuten turvautuminen vierastyöntekijöihin unionin väestön ikääntymisen ennakoimiseksi, jotta voidaan varmistaa tasapaino EU:n aktiivisen väestön ja muiden kuin työssäkäyvien välillä ja vastata työmarkkinoiden erityistarpeisiin;

L.  toteaa, että Euroopan unioni on mobilisoinut erilaisia sisäisiä ja ulkoisia välineitä, mutta vaikuttaa keskittyneen liikaa lyhyen aikavälin toimiin ja muuttoliikkeiden pienentämiseen tai pysäyttämiseen; toteaa, että tällainen lyhytnäköinen lähestymistapa ei korjaa pakkomuuton ja muuttoliikkeen syitä eikä vastaa muuttajien humanitaarisia tarpeita; toteaa, että EU:n kriisinhallinta- ja konfliktinestovälineitä on edelleen parannettava, sillä pakkomuuton perimmäisenä syynä ovat useimmiten väkivaltaiset konfliktit;

M.  ottaa huomioon, että Euroopan tilintarkastustuomioistuin on ilmaissut vakavia epäilyjä EU:n ulkoiseen muuttoliikepolitiikkaan liittyvän varainkäytön vaikuttavuudesta myös muuttajien ihmisoikeuksia koskevissa hankkeissa; ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin totesi myös, että turvallisuus ja rajavalvonta olivat määräävässä asemassa EU:n muuttoliikepolitiikkaan liittyvässä varainkäytössä;

N.  ottaa huomioon, että humanitaarisen avun, joka perustuu tarpeisiin sekä ihmisyyden, puolueettomuuden ja itsenäisyyden periaatteiden kunnioittamiseen ja kansainvälisen humanitaarisen oikeuden ja Geneven sopimuksen ja sen lisäpöytäkirjojen mukaisten ihmisoikeuksien noudattamiseen, on oltava kaikkien Euroopan unionin toteuttamien ulkoisen toimien keskiössä; muistuttaa, että avun on oltava riippumatonta eli siihen ei saa liittyä minkäänlaisia poliittisia, taloudellisia tai turvallisuusnäkökohtia eikä minkäänlaista syrjintää;

O.  katsoo, että ihmisoikeuksiin perustuvan maahanmuuttopolitiikan menestyksekäs täytäntöönpano edellyttää, että kyseenalaistetaan maahanmuuttoa koskevia kielteisiä käsityksiä ja kehitetään myönteisiä narratiiveja, joissa muuttoliike kuvataan vastaanottavien valtioiden mahdollisuutena ääriliikkeiden ja populismin torjumiseksi;

P.  toteaa, että EU:n vastuulla on tukea sen täytäntöönpanokumppaneita nopean, tehokkaan ja laadukkaan tuen ja suojelun toteuttamisessa ja että sen olisi oltava vastuussa myös tukea tarvitsevasta väestöstä; katsoo, että EU:n kumppanit tarvitsevat tätä varten oikea-aikaista ja ennakoitavaa rahoitusta ja että päätöksissä, jotka koskevat rahoituksen jakamista muuttuville tai uusille painopisteille, olisi annettava niille riittävästi aikaa suunnitteluun ja lieventävien toimenpiteiden toteuttamiseen;

Q.  katsoo, että hajautettu yhteistyö voi auttaa saamaan paremman käsityksen maan sisällä siirtymään joutuneiden, muuttajien ja pakolaisten kulttuurista ja tarpeista sekä lisätä paikallisen väestön tietoisuutta maahanmuuttajien alkuperämaissaan kohtaamista haasteista; toteaa, että Euroopan paikallis- ja aluehallinnot voivat auttaa ratkaisevalla tavalla puuttumista näihin perimmäisiin syihin valmiuksia kehittämällä;

R.  toteaa, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 21 artiklassa todetaan yksiselitteisesti, että ”unionin toiminta kansainvälisellä tasolla perustuu sen perustamisen, kehittämisen ja laajentumisen johtoajatuksena oleviin periaatteisiin, joita unioni pyrkii edistämään muualla maailmassa, ja että näitä periaatteita ovat demokratia, oikeusvaltio, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien yleismaailmallisuus ja jakamattomuus, ihmisarvon kunnioittaminen, tasa-arvo ja yhteisvastuu sekä Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan periaatteiden ja kansainvälisen oikeuden noudattaminen”; toteaa, että Lissabonin sopimuksen 208 artiklan mukaan kehitysyhteistyön tavoitteena on köyhyyden vähentäminen ja lopulta sen poistaminen kolmansissa maissa;

Kattavat ja periaatteelliset unionin toimet liikkuvuuden aiheuttamiin haasteisiin vastaamiseksi

1.  toteaa, että tämänhetkisessä maailmassa ihmisten liikkuvuus on ennätyksellistä ja että kansainvälisen yhteisön on kiireellisesti ryhdyttävä vahvistamaan yhteistä vastausta tämän muuttoliikkeen tuomiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin; korostaa, että tämän vastauksen on perustuttava solidaarisuuden periaatteeseen eikä pelkästään turvallisuusnäkökohtiin ja sen ohjaavana periaatteena on oltava kaikkien niiden henkilöiden oikeuksien ja ihmisarvon suojeleminen, jotka ovat mistä tahansa syystä joutuneet pakenemaan kodeistaan paremman ja turvallisemman elämän toivossa; korostaa, että kaikissa vastauksissa olisi kiinnitettävä erityistä huomiota heikoimmassa asemassa oleviin, ja niihin olisi sisällytettävä heidän auttaminen kotimaassaan; painottaa, että vaikka pakolaisten ja muuttajien kohtelussa sovelletaan erilaisia lainsäädäntökehyksiä, heillä on samat universaalit ihmisoikeudet ja perusvapaudet, jotka on turvattava henkilöiden oikeudellisesta asemasta riippumatta; muistuttaa, että EU:n on pidettävä kiinni arvoistaan ja periaatteistaan kaikissa yhteisissä politiikoissa ja edistettävä niitä ulkosuhteissaan, myös Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 21 artiklassa määritellyistä arvoista ja periaatteista; muistuttaa, että unionin ulkopoliittisten toimien on oltava johdonmukaisia keskenään sekä muiden ulkoista ulottuvuutta koskevien toimien kanssa;

2.  painottaa, että näin suuri ihmisten liikkuvuus johtuu moninaisista ja monimutkaisista syistä, jotka edellyttävät näyttöön perustuvia päätöksiä sen osatekijöiden erittelemiseksi ja kohdennettujen poliittisten toimien kehittämiseksi; painottaa, että EU:n ja sen jäsenvaltioiden on otettava huomioon nykytilanne ja kehitettävä todellisten tietojen ja EU:n etujen perusteella uusi lähestymistapa ihmisten liikkuvuuteen edistämällä ihmisten selviytymiskykyä parantamalla peruspalvelujen, erityisesti koulutuksen, saatavuutta sekä heidän integroitumistaan ja panostaan paikallisissa tilanteissa tarjoamalla työllistymismahdollisuuksia sekä mahdollisuuksia työllistää itsensä;

3.  korostaa, että kansainvälinen muuttoliike voi tukea sosiaalis-taloudellista kehitystä, kuten se on ennenkin tehnyt, ja että tässä yhteydessä on käytettävä myönteistä narratiivia, jolla edistetään ilmiön ja siihen liittyvien yhteisten hyötyjen todellista ja objektiivista ymmärrystä muukalaisvihamielisten, populististen ja kansallismielisten puheenvuorojen torjumiseksi; panee siksi tyytyväisenä merkille YK:n käynnistämän Yhdessä-kampanjan, jolla vähennetään kielteisiä käsityksiä ja asenteita pakolaisia ja maahanmuuttajia kohtaan, ja kehottaa EU:n toimielimiä tekemään täysimääräistä yhteistyötä YK:n kanssa tämän kampanjan tukemiseksi; korostaa, että on otettava käyttöön maailmanlaajuisia, eurooppalaisia ja paikallisia keskipitkän ja pitkän aikavälin politiikkatoimia sen sijaan, että toimitaan yksinomaan välittömien poliittisten paineiden tai kansallisiin vaaleihin liittyvien näkökohtien ohjaamina; korostaa, että näiden toimien on oltava johdonmukaisia, mielekkäitä, osallistavia ja joustavia, jotta voidaan säännellä muuttoliikettä tavallisena inhimillisenä ilmiönä ja käsitellä rajojen hallintaa, heikossa asemassa olevien väestöryhmien sosiaalista suojelua sekä pakolaisten ja muuttajien kotouttamista koskevia oikeutettuja huolenaiheita;

4.  korostaa, että humanitaarisen avun järjestelmä on äärimmäisen ylikuormitettu ja että sen taloudelliset resurssit eivät koskaan riitä vastaamaan pakkomuutosta aiheutuviin kriiseihin erityisesti siksi, että suurin osa niistä on pitkittyneitä; panee merkille komission huhtikuussa 2016 antamassa tiedonannossa ”Pakkomuutto ja kehitys” esitettyä uutta poliittista kehystä askeleena oikeaan suuntaan ja kehottaa ulkosuhdehallintoa ja komissiota panemaan sen täytäntöön uudessa kumppanuuskehyksessä kolmansien maiden kanssa; panee merkille, että on tärkeää soveltaa kattavaa ja entistä kestävämpää lähestymistapaa muuttoliikkeeseen ja myös edistää humanitaarisen avun ja kehityksen yhteyksiä, ja toteaa, että erilaiset kumppanit, kuten alueelliset toimijat, hallitukset, paikallisviranomaiset, maahanmuuttajayhteisöt, kansalaisyhteiskunta, johon myös pakolais- ja maahanmuuttajajärjestöt kuuluvat, paikalliset uskonnolliset yhdyskunnat ja asianomaiset kansalaisjärjestöt sekä yksityinen sektori, olisi otettava mukaan kehittämään kohdennettuja näyttöön perustuvia strategioita tähän haasteeseen vastaamiseksi, ja samalla olisi myönnettävä, että humanitaarinen apu ei ole kriisinhallintaväline, kuten humanitaarista apua koskevassa eurooppalaisessa konsensuksessa todetaan;

5.  painottaa, että EU:n kehitysyhteistyössä olisi jatkossakin käsiteltävä ja poistettava tehokkaasti pakkomuuton ja siirtolaisuuden perussyitä, erityisesti aseellisia konflikteja, kaikenlaista vainoa, sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa, huonoa hallintoa, köyhyyttä, taloudellisten mahdollisuuksien puutetta ja ilmastonmuutosta, torjumalla valtioiden haurautta, edistämällä rauhaa ja turvallisuutta, konfliktinratkaisua ja konfliktin jälkeisiä sovitteluprosesseja, oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa, ja vahvistamalla instituutioita, hallinnollisia valmiuksia, demokratiaa, hyvää hallintotapaa, oikeusvaltioperiaatetta ja ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamista uuden vuoteen 2030 ulottuvan toimintaohjelman kestävää kehitystä koskevan tavoitteen 16 sekä Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan ja kansainvälisen oikeuden periaatteiden mukaisesti;

6.  painottaa tarvetta keskittyä muuttoilmiön sosioekonomisiin näkökohtiin, tehdä tarvittavat maakohtaiset arviot pakkomuuton ja siirtolaisuuden perussyistä ja kannustaa lähtömaita hyväksymään ja ottamaan käyttöön toimenpiteitä ja politiikkoja, joilla saadaan aikaan ihmisarvoisia työpaikkoja ja todellisia taloudellisia mahdollisuuksia, jotta muutto olisi valinta eikä pakko; kehottaa unionia jatkamaan toimintapolitiikkaa, jolla pyritään vähentämään köyhyyttä ja lopulta poistamaan se kokonaan, torjumaan epätasa-arvoa ja elintarvikepulaa, edistämään talouskehitystä, torjumaan korruptiota ja parantamaan julkisia peruspalveluja; katsoo, että menestyksekkäässä politiikassa olisi tunnustettava tarve luoda taloudellista selviytymiskykyä sekä vastaanottavissa maissa että alkuperämaissa; korostaa tarvetta parantaa kehitykseen vaikuttavien politiikkojen johdonmukaisuutta;

7.  painottaa, että työpaikat ja taloudelliset mahdollisuudet ovat ratkaisevan tärkeitä pakkomuutosta seuraavan suojattomuuden lieventämiseksi; kehottaa Euroopan unionia auttamaan muuttajia ja pakolaisia siirtymään paikkoihin, joissa tarjotaan näitä mahdollisuuksia, auttamaan luomaan mahdollisuuksia heidän oleskelupaikassaan (myös poistamalla esteitä työmarkkinoille pääsyltä) sekä auttamaan heitä kehittämään uusia taitoja, jotka vastaavat paremmin paikallisten työmarkkinoiden tarpeita;

8.  on tyytyväinen EU:n – maailman suurimpana lahjoittajana – sitoutumiseen humanitaariseen apuun, jolla pyritään parantamaan pakolaisten elinoloja; kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita täyttämään jo antamansa lupaukset ja lisäämään rahoitusmäärärahoja humanitaaristen tarpeiden kasvun mukaisesti; toteaa, että humanitaarisen avun on aina oltava ensisijaista pakkomuuttokriiseihin vastaamisessa; painottaa, että kansainvälinen oikeus ja humanitaariset periaatteet, jotka koskevat inhimillisyyttä, neutraaliutta, puolueettomuutta ja riippumattomuutta on säilytettävä EU:n humanitaaristen toimien ohjenuorana vastattaessa pakolais- ja pakkomuuttokriiseihin;

9.  toteaa miljoonien ihmisten oikeuksien ja ihmisarvon heikkenevän edelleen, jos nämä viruvat pakolaisleireillä tai kaupunkien laitamilla ilman perustarpeiden tyydyttämistä, elinkeinoa ja mahdollisuuksia tuloihin;

10.  painottaa, että on tärkeää tunnustaa muuttoliikkeen sukupuoliulottuvuus, ei pelkästään naisten alttiutta kaikenlaiselle hyväksikäytölle, vaan myös heidän moninaiset syynsä muuttoon, heidän roolinsa katastrofeihin vastaamisessa ja heidän sosiaalis-taloudellisen panoksensa ja aktiivisen osallistumisensa konfliktinratkaisuun ja -ehkäisyyn sekä konfliktista toipumisen prosessiin ja demokraattisen yhteiskunnan jälleenrakentamiseen; panee merkille, että keskittyminen naisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseen ja suurempaan osallisuuteen päätöksenteossa on keskeistä tarkasteltaessa pakkomuuton perimmäisiä syitä ja sen varmistamiseksi, että naisten oikeuksia ja heidän itsenäisyyttään kunnioitetaan kaikissa muuttoprosessin vaiheissa; muistuttaa, että EU:n pakolaisiin ja muuttoliikkeisiin soveltamaan politiikkaan on sovellettava sukupuoli- ja ikänäkökulmaa;

11.  kehottaa lisäämään yhteistyötä YK:n ja muiden toimijoiden kanssa, myös lisäämään UNHCR:n ja UNRWA:n rahoitusta; painottaa tässä yhteydessä tarvetta parantaa pakolaisleirien elinoloja erityisesti terveydenhuollon sekä koulutuksen osalta ja lopettamaan vaiheittain riippuvuuden humanitaarisesta avusta nykyisissä pitkittyneissä kriiseissä edistämällä selviytymiskykyä ja antamalla siirtymään joutuneille mahdollisuus elää ihmisarvoisesti vastaanottavien valtioiden veronmaksajina vapaaehtoiseen paluuseensa tai uudelleensijoittamiseensa saakka;

12.  painottaa EU:n toteuttamia merkittäviä toimia muuttokriisin ulkoiseen ulottuvuuteen puuttumiseksi ja erityisesti muuttajien salakuljetuksesta ja ihmiskaupasta vastuussa olevan järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi sekä vahvistettua yhteistyötä alkuperä- ja kauttakulkumaiden kanssa;

13.  korostaa, että lähtömaihin on perustettava puitteet ja rakenteet, jotta ne voivat ottaa vastaan haavoittuvia ja syrjäytyneitä palautettuja muuttajia ihmisarvoa kunnioittaen ja antaa heille mahdollisuuden onnistuneeseen sosiokulttuuriseen kotoutumiseen;

14.  muistuttaa, että heikossa asemassa olevat väestöryhmät, mukaan lukien naiset ja (sekä perheestään erotetut että perheen mukana matkustavat) lapset, vammaiset ja ikääntyneet ihmiset ja hlbti-henkilöt, ovat erityisen alttiita hyväksikäytölle kaikissa muuttoprosessin vaiheissa; muistuttaa, että naiset ja tytöt ovat lisäksi suuressa seksuaalisen ja sukupuoleen perustuvan väkivallan vaarassa, vielä silloinkin kun he ovat saapuneet turvallisena pidettyyn paikkaan; kehottaa antamaan näille ryhmille erityistä tukea ja vahvistettua humanitaarista suojaa heidän uudelleensijoittamisensa tai integrointinsa yhteydessä sekä asettamaan ne etusijalle sukupuolisensitiivisissä vastaanottomenettelyissä noudattaen huolellisemmin vähimmäisnormeja; vaatii entistä tehokkaampia perheiden yhdistämistä koskevia säännöksiä; kehottaa suojelemaan erityisesti heikossa asemassa olevia henkilöitä väkivallalta ja syrjinnältä turvapaikkamenettelyn aikana ja antamaan heille oleskeluaseman ja peruspalveluja, myös terveydenhuoltoa ja koulutusta sovellettavan lainsäädännön mukaisesti; pyytää Euroopan unionia kehittämään kolmansien maiden kanssa tekemänsä yhteistyön yhteydessä koulutusohjelmia, jotka liittyvät haavoittuvassa asemassa olevien pakolaisten ja maahanmuuttajien erityistarpeisiin;

15.  korostaa, että merkittävä osa maahanmuuttajista ja pakolaisista on lapsia ja että on laadittava ja otettava käyttöön erityismenettelyjä, jotta varmistetaan heidän suojelunsa lapsen oikeuksista tehdyn YK:n yleissopimuksen mukaisesti; kehottaa vastaanottavia maita varmistamaan pakolaislapsille täysimääräisen pääsyn koulutukseen ja edistämään mahdollisimman hyvin pakolaisten integroimista ja osallistamista kansallisiin koulutusjärjestelmiin; kehottaa lisäksi humanitaarista ja kehitysapua tarjoavia yhteisöjä kiinnittämään enemmän huomiota niin siirtymään joutuneesta yhteisöstä kuin vastaanottavasta yhteisöstä tulevien opettajien koulutukseen; kehottaa kansainvälisiä avunantajia asettamaan koulutuksen etusijalle, kun ne antavat apua pakolaiskriiseissä, ja käyttämään tähän ohjelmia, joilla pyritään osallistamaan maahanmuuttajalapsia ja tukemaan heitä psykologisesti sekä edistämään vastaanottavan maan kielen opiskelua, jotta varmistetaan pakolaislasten parempi integroituminen; on tyytyväinen rahoitustukeen lisäkoulutuksen tarjoamiseksi syyrialaisille lapsille ja äskettäin tehtyyn koulutusmenojen osuuden nostamiseen neljästä kuuteen prosenttiin EU:n humanitaarisen avun budjetissa, mikä teki EU:sta suurimman hätätilanteiden koulutushankkeiden tukijan maailmassa; kehottaa tehostamaan tämän uuden rahoituksen täytäntöönpanoa;

16.  toteaa kansalaisuudettomuuden olevan merkittävä ihmisoikeusongelma; pyytää komissiota ja EUH:ta torjumaan kansalaisuudettomuutta kaikissa EU:n ulkoisissa toimissa erityisesti puuttumalla sukupuoleen, uskontoon tai vähemmistöasemaan perustuvaan syrjintään kansallisissa laeissa, edistämällä lapsen oikeuksia kansalaisuuteen ja tukemalla UNHCR:n kampanjaa, jonka tavoitteena on poistaa kansalaisuudettomuus vuoteen 2024 mennessä; ei hyväksy tiettyjen maiden asettamia rajoituksia ja kieltoja, jotka koskevat maasta poistumista ja maahan palaamista, eikä hyväksy kansalaisuudettomuuden vaikutuksia oikeuksien nauttimiseen; kehottaa kansallisia hallituksia ja parlamentteja poistamaan rankaisevat oikeudelliset kehykset, joissa muuttoliikettä pidetään rikkomuksena;

17.  painottaa, että EU:n periaatteiden mukaan yhtenä EU:n ulkoisen maahanmuuttopolitiikan yleistavoitteena olisi oltava monenvälinen kansainvälistä muuttoliikettä koskeva hallintojärjestelmä, jonka osalta hiljattain järjestetty YK:n korkean tason tapaaminen oli ensimmäinen askel;

Paremmin hallinnoitu kansainvälinen muuttoliike: maailmanlaajuinen vastuu

18.  ilmaisee olevansa erittäin huolissaan Yhdysvaltojen hallituksen äskeisestä päätöksestä kieltää maahantulo seitsemän muslimienemmistöisen maan kansalaisilta ja keskeyttää tilapäisesti Yhdysvaltojen pakolaisten vastaanottojärjestelmän soveltaminen; katsoo, että tällainen syrjivä päätös lietsoo maahanmuuttajavastaisuutta ja muukalaisvihamielisiä puheenvuoroja, että se ei ole välttämättä keskeisten kansainvälisen oikeuden säädösten, kuten Geneven yleissopimuksen, mukainen ja että se voi vaarantaa vakavasti nykyiset maailmanlaajuiset pyrkimykset kansainväliseen vastuunjakoon pakolaisista; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita ottamaan voimakkaan yhteisen kannan kansainvälisen suojelujärjestelmän ja kaikkien asianomaisten ihmisten, erityisesti unionin kansalaisten, oikeusvarmuuden puolustamiseksi;

19.  pitää myönteisenä 19. syyskuuta 2016 pidettyä laajojen pakolais- ja muuttoliikevirtojen käsittelyä koskevan YK:n yleiskokouksen korkean tason kokousta ja Yhdysvaltojen isännöimää johtajien huippukokousta, sillä muuttovirrat kuuluvat globaalin vastuun piiriin ja edellyttävät tehokasta globaalia vastausta ja kaikkien sidosryhmien tehostettua yhteistyötä kestävän ratkaisun löytämiseksi kunnioittaen täysimääräisesti ihmisoikeuksia; katsoo, että näiden huippukokousten tulokset osoittavat tehokasta ja ennennäkemättömän voimakasta poliittista sitoutumista, ja toivoo, että tämä käynnistää kehityksen kohti todella maailmanlaajuisia toimia ja kansainvälistä vastuunjakoa pakolaisista ja laajoista muuttoliikevirroista koko maailmassa; pitää kuitenkin hyvin valitettavana, että ei ole annettu apua tai uudistuksia koskevia täsmällisiä lupauksia tai oikeudellisesti velvoittavia sitoumuksia, joita tarvitaan kuromaan umpeen nykyinen puheiden ja käytännön välinen ero; kehottaa kaikkia asianomaisia osapuolia varmistamaan jatkuvan, kiireellisen ja tehokkaan poliittisen osallistumisen sekä yhteistyön, tiedon ja kokemusten vaihdon kumppanimaiden, kansalaisyhteiskunnan järjestöjen ja paikallisviranomaisten kanssa sekä rahoituksen ja konkreettiset solidaarisuustoimet vastaanottavien maiden tukemiseksi; painottaa, että EU:n ja sen kansainvälisten kumppanien välistä koordinointia on lisättävä YK:n tasolla, jotta voidaan vastata maahanmuuton haasteisiin; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita ottamaan johtoaseman kansainvälisissä toimissa, erityisesti sen varmistamisessa, että sopimukset, myös tulevat pakolaisia sekä turvallista, hallittua ja laillista muuttoliikettä koskevat YK:n yhteistyösopimukset, pannaan nopeasti täytäntöön ja että luodaan tarvittaessa seurantamekanismeja;

20.  painottaa, että muuttoliikettä ja ihmisten liikkumista koskevan maailmanlaajuisen yhteistyön olisi perustuttava alueellisiin ja alueellisen tason alapuolisiin rakenteisiin; kehottaa unionia vahvistamaan yhteistyösuunnitelmia Afrikan unionin, Arabiliiton ja Persianlahden yhteistyöneuvoston kaltaisten alueellisten järjestöjen kanssa myös alueiden sisäisen liikkuvuuden hallinnan edistämiseksi, ja korostaa, että näitä alueellisia järjestöjä on kannustettava osallistumaan täysimääräisesti tähän yhteistyöhön; toteaa, että alueellista tasoa pienempien yhteisöjen taloudellinen yhdentyminen erityisesti Afrikassa on myös keino edistää yhteishallintoon perustuvaa lähestymistapaa ja kannustaa muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden hallintaa koskevia etelä–etelä-suuntaisia aloitteita; kehottaa Euroopan unionia edistämään Afrikan unionille voimakkaampaa ja uskottavampaa roolia Afrikan poliittisten kriisien torjumiseksi;

21.  painottaa, että EU voi hyötyä tiiviimmästä yhteistyöstä ja synergiasta monenkeskisten kehityspankkien ja YK:n erityiselinten ja erityisesti UNHCR:n ja nyt YK:hon liittyneen Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön (IOM) kanssa; panee merkille Maailmanpankin hiljattain esittämät ajatukset siirtymään joutuneiden ihmisten tilanteesta ja pitää myönteisenä, että on tunnustettu tarve kehittää lieventäviä politiikkoja ja turvapaikkapolitiikkoja, jotka tukevat siirtymään joutuneita ihmisiä kotoutumisessa ja samalla velvoittavat vastaanottaneet yhteisöt saavuttamaan kehitystavoitteensa;

22.  korostaa, että pakkosiirrettyjen henkilöiden uudelleensijoittaminen on kansainvälisen yhteisön kiireellinen tehtävä, ja UNHCR on siinä tärkeässä asemassa; kehottaa EU:n jäsenvaltioita täyttämään lupauksensa kokonaisuudessaan; pitää erittäin tärkeänä, että toteutetaan mahdollisimman nopeasti koordinoitu ja kestävä ratkaisu, joka varmistaa oikeudenmukaiset ja helppokäyttöiset menettelyt turvapaikan myöntämiseksi Euroopan unionissa ja muissa vastaanottajamaissa kansainvälistä suojelua tarvitseville ihmisille sen sijaan, että vastuu jätetään ensisijaisesti etulinjan maiden tai konfliktialueiden naapureina olevien maiden hartioille; korostaa, että muuttoliikkeen vaikutukset ja laajuus ylittävät taloudellisen tuen mahdollisuudet ja että tilannetta pahentaa se, että pakkomuuton perussyiden käsittelemiseksi ei ole tarkoituksenmukaisia ja tehokkaita ratkaisuja;

23.  korostaa pakolaisia koskevia kansainvälisen oikeuden velvoitteita ja kehottaa kaikkia maita, jotka eivät vielä sitä ole tehneet, ratifioimaan ja panemaan täytäntöön pakolaissopimuksen ja sen pöytäkirjan; kehottaa kaikkia maita laajentamaan suojelua koskemaan maan sisäisiä pakolaisia, kuten esimerkiksi maan sisäisten pakolaisten suojelua koskevassa Afrikan unionin yleissopimuksessa (Kampalan sopimus) on tehty;

24.  korostaa, että turvallisia maita ja turvallisia alkuperämaita koskevat käsitteet eivät saa estää turvapaikkahakemusten yksilöllistä arviointia; kehottaa keräämään aiheeseen liittyviä, yksityiskohtaisia ja säännöllisesti päivitettäviä tietoja ihmisten ja erityisesti naisten, lasten, vammaisten ja hlbti-henkilöiden oikeuksista turvapaikanhakijoiden alkuperämaissa, myös maissa, joiden katsotaan olevan turvallisia;

25.  korostaa, että on tehtävä kaikki voitava ihmisarvoisen elinympäristön takaamiseksi pakolaisille niin jäsenvaltioissa kuin pakolaisleireilläkin erityisesti terveydenhoidon sekä koulutus- ja työntekomahdollisuuksien osalta;

26.  korostaa tarvetta lisätä koulutusmahdollisuuksia; kehottaa yhdenmukaistamaan tutkintojen tunnustamispolitiikat ja suojelemaan siirtotyöläisten oikeuksia ja sosiaaliturvan kattavuutta ILO:n perussopimusten mukaisesti; kehottaa allekirjoittamaan ja ratifioimaan kansainvälisen yleissopimuksen siirtotyöläisten ja heidän perheenjäsentensä oikeuksista;

27.  katsoo, että tilapäinen tai toissijainen suojelu, joka perustuu oletukseen, että pakolaiset haluavat palata kotiin mahdollisimman pian, aiheuttaa näköalattomuutta ja vähentää kotoutumismahdollisuuksia; muistuttaa, että pakolaisten mahdollinen myönteinen rooli yhteiskuntansa rakentamisessa heidän palattuaan omaan maahansa tai ollessaan ulkomailla on tärkeä;

28.  tuomitsee järkyttävät muuttajien kuolemantapausten lukumäärät Välimerellä ja on huolestunut muuttajiin ja turvapaikanhakijoiden kohdistuvien ihmisoikeusrikkomusten lisääntymisestä heidän reitillään Eurooppaan;

29.  on erittäin huolestunut niistä lukuisista tapauksista, joissa vailla huoltajaa olevia alaikäisiä maahanmuuttajia on kadonnut; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita perustamaan vailla huoltajaa jäsenvaltioiden alueelle saapuneita alaikäisiä koskevan tietokannan;

30.  korostaa, että olisi löydettävä kestäviä diplomaattisia ja poliittisia ratkaisuja väkivaltaisiin konflikteihin ja investoitava tehokkaisiin varhaisvaroitus- ja konfliktinestomekanismeihin konfliktien vähentämiseksi tulevaisuudessa; kehottaa EU:ta käynnistämään yhteisiä diplomaattisia toimia kansainvälisten kumppanien ja alueiden keskeisten valtioiden ja organisaatioiden kanssa ottaakseen vahvemman ja ennakoivamman roolin konfliktien ennaltaehkäisyssä ja sovittelussa, ratkaisemisessa ja sovinnon rakentamisessa, jotta voidaan varmistaa ihmisten oikeus pysyä kotimaassaan ja -alueellaan; korostaa, että tämän olisi oltava Euroopan ulkosuhdehallinnon toiminnan ytimessä, ja sille olisi tarjottava tarvittavat valtuudet ja voimavarat tätä varten myös budjettivarojen ja henkilöstön osalta; muistuttaa tässä yhteydessä Euroopan unionin valtuuskuntien ja erityisedustajien tärkeästä roolista; painottaa, että pakkomuuttoa ja muuttoliikettä koskevien toimien on perustuttava tarpeisiin ja oikeuksiin, ja niissä on otettava huomioon väestön haavoittuvuustekijät eikä niitä saa rajoittaa humanitaariseen apuun vaan niihin on otettava mukaan myös kehitystä ja kansalaisyhteiskuntaa edistäviä toimijoita;

31.  pyytää unionia ja jäsenvaltioita suhtautumaan vakavasti ilmastonmuutoksen aiheuttamaa haastetta koskeviin velvollisuuksiinsa, panemaan ripeästi täytäntöön Pariisin sopimuksen ja ensimmäisenä tunnustamaan ilmastonmuutoksen vaikutukset laajamittaisiin muuttoliikkeisiin, sillä muuttoliikkeitä esiintyy todennäköisesti yhä useammin ja yhä laajempina; kehottaa erityisesti EU:ta antamaan ilmastonmuutoksen koettelemien maiden käyttöön riittävästi keinoja niiden auttamiseksi sopeutumaan sen seurauksiin ja lieventämään sen vaikutuksia; korostaa, että tämä ei saisi tapahtua köyhyyden vähentämiseen tähtäävän perinteisen kehitysavun kustannuksella; katsoo, että ilmastonmuutoksen vuoksi siirtymään joutuneita henkilöitä varten on luotava kansainvälisellä tasolla erityinen kansainvälisen suojelun asema, jossa otetaan huomioon näiden ihmisten erityistilanne;

32.  kiittää paikallisia ja kansainvälisiä kansalaisjärjestöjä ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioita niiden kaikista vaikeuksista ja vaaroista huolimatta tekemästä työstä kiireellisen ja monissa tapauksissa ihmishenkiä pelastavan avun antamiseksi kaikkein haavoittuvimmissa asemassa oleville ihmisille pakolaisten ja muuttajien alkuperä-, kauttakulku- ja kohdemaissa; korostaa, että tämä työ on usein täyttänyt valtioiden ja kansainvälisen yhteisön jättämän aukon;

33.  katsoo, että on ratkaisevan tärkeää muuttaa nykyistä käsitystä pakolaisista pelkästään taakkana, ja painottaa, että he voivat antaa myönteisen panoksen heidät vastaanottaviin yhteisöihin, jos he saavat siihen mahdollisuuden; suosittelee pakolaisten ottamista mukaan heihin suoraan vaikuttavien poliittisten toimien määrittelyyn ja suunnitteluun perustamalla tai vahvistamalla tarvittavia ohjelmia; kehottaa Euroopan unionin toimielimiä ja erillisvirastoja perustamaan hallintoelimiinsä harjoittelupaikkoja, jotka on tarkoitettu erityisesti Euroopan unionissa laillisesti oleskeleville nuorille tutkinnon suorittaneille pakolaisille, keinona näyttää esimerkkiä ja osoittaa, miten hyödyllistä nuoreen sukupolveen investoiminen on;

EU:n ulkoinen toiminta ja kumppanuudet kolmansien maiden kanssa

34.  painottaa, että EU:n ulkoisen toiminnan olisi oltava rauhaan pyrkivää, proaktiivista ja ennakoivaa sen sijaan, että se on pääasiassa reaktiivista ja sen tavoitteet muuttuvat uusien kriisien mukaan; kannattaa tiiviimpää EU:n ja kolmansien maiden välistä yhteistyötä turvallisuuden, koulutuksen ja tiedonvaihdon alalla, jotta parannetaan muuttoliikkeen hallintaa ja vältetään uudet kriisit; muistuttaa, että muuttoliikeilmiö johtuu monista eri syistä, kuten väestönkasvusta, köyhyydestä, mahdollisuuksien puutteesta ja riittämättömästä työpaikkojen luomisesta, poliittisesta epävakaudesta, ihmisoikeusloukkauksista, poliittisesta sorrosta, vainosta, aseellisista konflikteista ja muista väkivallan muodoista sekä ilmastonmuutoksesta; muistuttaa, että näihin ongelmiin puuttuminen voi vähentää pakkomuuttoon ja siirtolaisuuteen alun perin johtavia tekijöitä; korostaa, että poliittista johdonmukaisuutta on vahvistettava kahdella tasolla: EU:n sisä- ja ulkopolitiikan välillä ja – itse ulkoisen toiminnan sisällä – laajentumispolitiikan, EU:n naapuruuspolitiikan, EU:n ja strategisten kumppaneiden kahdenvälisten suhteiden sekä kehitysyhteistyö- ja kauppapolitiikan välillä; katsoo, että kehitysmaiden kanssa harjoitettavan kauppapolitiikan olisi oltava molempia osapuolia hyödyttävää ja siinä olisi otettava asianmukaisesti huomioon niiden ja EU:n väliset taloudelliset erot; korostaa, että komission jäsenten ulkosuhderyhmän on tärkeää koordinoida EU:n muuttoliikettä koskevia toimia korkeimmalla poliittisella tasolla ja antaa uutta pontta kunnianhimoiselle EU:n yhteiselle muuttoliikepolitiikalle;

35.  painottaa tarvetta luoda kokonaisvaltainen lähestymistapa ulkoisiin konflikteihin ja kriiseihin kartoittamalla pakkomuuton suorat ja välilliset taloudelliset, ympäristöön kohdistuvat, sosiaaliset, julkiseen talouteen kohdistuvat ja poliittiset vaikutukset kolmansiin maihin, jotta voidaan mukauttaa kehitysyhteistyöpolitiikkaa paremmin niiden tarpeisiin;

36.  muistuttaa, että 18. marraskuuta 2015 esitettyyn Euroopan naapuruuspolitiikan (ENP) uudelleentarkasteluun sisältyy suunnitelmia, joiden mukaan EU:n naapuruuskumppaneina olevien valtioiden naapureina olevia kolmansia maita otetaan laajennetun yhteistyön piiriin; kannustaa siksi aihekohtaisten rakenteiden luomista, jotta unionin, eteläisen naapuruston kumppanivaltioiden ja tärkeimpien alueellisten toimijoiden välille erityisesti Afrikassa voidaan tarjota yhteistyötä turvallisuuden, energian ja pakolais- ja muuttovirtojen hallinnan kaltaisissa alueellisissa kysymyksissä;

37.  toistaa, että ”enemmällä enemmän” -periaate on EU:n ulkopolitiikan perusta, ja EU:n olisi sen pohjalta kehitettävä entistä tiiviimpiä (taloudellisia) kumppanuuksia niiden maiden kanssa, jotka edistyvät demokraattisissa uudistuksissa; korostaa, että kolmansien maiden kansalaisten elämänlaadun parantamisen olisi oltava yksi EU:n ulkopolitiikan painopisteistä;

38.  kehottaa komission varapuheenjohtajaa / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa työskentelemään yhdessä jäsenvaltioiden kanssa valtion, talouden ja yhteiskunnan selviytymiskyvyn parantamiseksi erityisesti EU:n naapurimaissa ja ympäröivillä alueilla laajemminkin, myös Euroopan naapuruuspolitiikan ja EU:n muiden välineiden avulla;

39.  tuomitsee kasvavan muuttoliikkeen kriminalisoinnin asianomaisten ihmisten ihmisoikeuksien kustannuksella sekä pakolaisten pahoinpitelyt ja mielivaltaiset pidätykset kolmansissa maissa; kehottaa korkeaa edustajaa ja Euroopan ulkosuhdehallintoa ottamaan tämän kysymyksen esille myös ihmisoikeusvuoropuheluissa sekä oikeutta, vapautta ja turvallisuutta käsittelevissä alakomiteoissa ja kehittämään suojeluvalmiuksia kauttakulkumaina olevissa kolmansissa maissa;

40.  kehottaa luomaan unionille aidon, ihmisoikeuksiin perustuvan ja yhteisen muuttoliikepolitiikan, joka perustuu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 80 artiklassa vahvistettuun jäsenvaltioiden välisen yhteisvastuun periaatteeseen ja johon liittyy EU:n ulkorajojen turvaaminen ja asianmukaiset lailliset kanavat turvalliselle ja järjestyneelle muuttoliikkeelle, myös kiertomuutolle, kestävänä pitkän aikavälin toimintapolitiikkana kasvun ja koheesion edistämiseksi EU:ssa, jotta saadaan aikaan selkeä kehys EU:n suhteille kolmansien maiden kanssa; kehottaa komissiota ja neuvostoa vahvistamaan EU:n sinisen kortin järjestelmää taloudellisista syistä tapahtuvan maahanmuuton hallinnan parantamiseksi; varoittaa, että kaikki toimet, jotka voisivat olla SEU:n 8 artiklaan ja Euroopan unionin perusoikeuskirjaan kirjattujen EU:n perustana olevien arvojen vastaisia, vahingoittaisivat EU:n uskottavuutta ja mahdollisuuksia vaikuttaa kansainvälisiin tapahtumiin; toteaa, että EU:n ulkoisessa maahanmuuttopolitiikassa on tehtävä kolmansien maiden kanssa sopimuksia, joita ohjaavat pitkän aikavälin tavoitteet kestävien kumppanuuksien muodostamiseksi; muistuttaa, että tällaisten kumppanuuksien olisi perustuttava vuoropuheluun, yhteisiin etuihin ja kummankin osapuolen sitoutumiseen; pitää myönteisenä siirtolaisten salakuljetuksen vastaista EU:n toimintasuunnitelmaa (2015–2020), jolla pyritään tiiviimpään yhteistyöhön kolmansien maiden kanssa, mutta korostaa, että laillista maahanmuuttoa koskevan EU:n yhteisen politiikan täytäntöönpano voi ratkaisevalla tavalla auttaa rikkomaan salakuljettajien liiketoimintamallia ja torjumaan ihmiskauppaa; kehottaa komissiota saattamaan voimassa olevan EU:n säännöstön kaikilta osin YK:n salakuljetuksesta tehdyn lisäpöytäkirjan mukaiseksi ja varmistamaan väkivallan tai väärinkäytön uhriksi joutuneiden muuttajien asianmukaisen suojelun;

41.  kehottaa takaamaan kaikissa kolmansien maiden kanssa tehtävissä sopimuksissa, että muuttajien oikeudet ovat heidän asemastaan riippumatta kansainvälisen oikeuden mukaisia, ja kehottaa hyväksymään asianmukaista, myös turvapaikka-asioita koskevaa lainsäädäntöä kirjaamalla siihen erityisesti, että luvatonta rajanylitystä ei saa pitää syynä vankeusrangaistukseen;

42.  toistaa pitävänsä tärkeänä kolmansien maiden kanssa tehtävää yhteistyötä ihmiskaupan ja -salakuljettajien torjumisessa, jotta verkostoihin voidaan puuttua mahdollisimman lähellä niiden alkupisteitä; korostaa tässä yhteydessä tarvetta vahvistaa oikeudellista ja poliisiyhteistyötä asianomaisten maiden kanssa tällaisten verkostojen havaitsemiseksi ja purkamiseksi; muistuttaa lisäksi tarpeesta parantaa näiden maiden valmiuksia niin, että ne voivat asettaa vastuulliset tahot syytteeseen ja määrätä niille seuraamuksia tehokkaasti; kehottaa sen vuoksi edistämään yhteistyötä Euroopan unionin, jäsenvaltioiden, Europolin, Eurojustin ja asianomaisten kolmansien maiden välillä; toteaa, että ihmiskaupan torjuntaa koskevilla toimenpiteillä ei saa olla kielteisiä seurauksia ihmiskaupan uhrien, muuttajien, pakolaisten ja kansainvälistä suojelua tarvitsevien ihmisten oikeuksille; kehottaa välittömästi lopettamaan ihmiskaupan uhrien ja lasten säilöönoton;

43.  panee merkille, että ihmiskauppiaiden ja -salakuljettajien verkostot hyödyntävät täysimääräisesti internetiä rikollisessa toiminnassaan, ja pitää sen vuoksi tärkeänä, että Euroopan unioni tehostaa toimiaan asiassa etenkin Europolissa ja EU:n internetsisällöstä ilmoittamista käsittelevässä yksikössä IRU:ssa samoin kuin yhteistyötään kolmansien maiden kanssa;

44.  muistuttaa, että ihmiskauppiaat voivat käyttää laillisia reittejä tuodakseen uhrinsa unioniin; katsoo, että vaatimuksiin, jotka kolmansien maiden on täytettävä ennen Euroopan unionin kanssa tehtäviä viisumivapaussopimuksia, on nimenomaisesti sisällytettävä näiden kolmansien maiden yhteistyö ihmiskaupan torjunnassa; kehottaa komissiota kiinnittämään erityistä huomiota sekä tähän kysymykseen että ihmissalakuljettajien torjumiseen kaikessa näihin sopimusneuvotteluihin liittyvässä vuoropuhelussa;

45.  kannattaa toimintamallia, jossa EU:n olisi asetettava selkeät painopisteet ja mitattavissa olevat tavoitteet kaikelle yhteiselle ja erityisesti toimintaan kolmansien maiden kanssa liittyvälle politiikalle; painottaa, että parlamentin olisi osallistuttava näiden selkeiden tavoitteiden asettamiseen; katsoo, että yhteiseen lähestymistapaan perustuva EU:n ulkoinen toiminta on ainoa keino varmistaa nykyistä vahvempi ja tehokkaampi politiikka; vaatii todellista yhtenäistä ja koordinoitua toimintaa EU:n ja jäsenvaltioiden välille, koska yksipuoliset aloitteet sisäisissä tai ulkoisissa asioissa voivat heikentää yhteisen politiikkamme ja yhteisten etujemme toteutettavuutta ja onnistumista;

46.  vaatii EU:n ulkoisten rajojen parempaa suojelua, jonka tavoitteena on estää pääsy unioniin laittomin keinoin, torjua ihmissalakuljetusta ja estää ihmishenkien menetykset merellä; on tässä yhteydessä tyytyväinen Frontexin pohjalta perustettuun Euroopan raja- ja rannikkovartiovirastoon, sillä se auttaa hallitsemaan maahanmuuttoa entistä tehokkaammin; painottaa kuitenkin, että rajojen suojelemiseen tarvitaan enemmän taloudellista ja teknistä apua kaikissa EU:n kaakkoisosan jäsenvaltioissa, EU:n ehdokasmaissa ja alueen muissa kumppanimaissa; pitää erityisen valitettavana Euroopan rajaturvallisuusviraston ulkoista toimintaa koskevan parlamentaarisen seurannan puutetta, ja kehottaa virastoa tämän vuoksi raportoimaan säännöllisesti parlamentille kolmansien maiden kanssa toteutettujen järjestelyjen ja operaatioiden täytäntöönpanosta yhdessä kansalaisyhteiskunnan kanssa;

47.  korostaa, että turvallisten ja laillisten kanavien avaaminen turvapaikanhakijoille ja mahdollisille maahanmuuttajille antaisi heille mahdollisuuden käyttää virallisia maahantulo- ja maastapoistumiskanavia, jolloin estettäisiin ihmissalakuljettajien liiketoiminta ja siihen liittyvä järjestäytynyt rikollisuus; korostaa, että laillisten maahanmuuttoväylien puuttuminen johtaa usein laittomien liikkumistapojen lisääntymiseen, jolloin suojattomuus ja hyväksikäytön riski lisääntyvät kaikissa muutto- ja pakolaisliikkeiden vaiheissa; kehottaa tässä yhteydessä järjestämään kiireellisesti, erityisesti ja konkreettisesti järjestäytyneitä, turvallisia ja laillisia tuloväyliä koko EU:hun muun muassa tehokkaammilla perheiden yhdistämistä koskevilla järjestelyillä ja uudelleensijoittamisohjelmilla; kehottaa myös jälleen jäsenvaltioita hyödyntämään kaikkia nykyisiä mahdollisuuksia tarjota humanitaarisia viisumeja etenkin heikossa asemassa oleville henkilöille ja erityisesti vailla huoltajaa oleville alaikäisille lähtö- tai kauttakulkumaissa sijaitsevissa unionin suurlähetystöissä ja konsulaateissa; vaatii, että Euroopan yhteisessä turvapaikkajärjestelmässä hyväksytään turvapaikkahakemukset ja niiden käsittely myös EU:n ulkopuolella tai EU:n ulkorajoilla; kehottaa unionia tukemaan humanitaaristen käytävien käyttöönottoa vakavissa pakolais- ja pakkomuuttokriiseissä, jotta voidaan tarjota humanitaarista apua ja varmistaa pakolaisten tärkeimpien perustarpeiden tyydyttäminen ja heidän ihmisoikeuksiensa kunnioittaminen; panee merkille unionin uudelleensijoittamisohjelmaa koskevan komission ehdotuksen mutta kehottaa EU:n tasolla edelleen luomaan ja vahvistamaan laillisia reittejä, jotka täydentäisivät uudelleensijoittamista;

48.  panee merkille uuden kumppanuuskehyksen kolmansien maiden kanssa ja pitää sitä merkkinä todellisesta poliittisesta toiminnasta erityisesti siksi, että siihen pyritään kaksijakoisen lähestymistavan kautta sisällyttämään lyhyen aikavälin tavoitteita, kuten ihmishenkien pelastaminen Välimerellä sekä palautusten lisääminen alkuperä- ja kauttakulkumaihin, ja pitkän aikavälin tavoitteita, kuten laittoman maahanmuuton perussyihin puuttuminen ja pakkopalautukset tehostamalla EU:n tukea kolmansille maille valmiuksien kehittämistä varten ja edistämällä niiden poliittista, sosiaalista ja taloudellista tilannetta; painottaa, että kesäkuussa 2016 annetussa tiedonannossa kuvatun lähestymistavan onnistuminen riippuu EU:n valmiuksista tarjota todellisia, yhteisesti sovittuja kannustimia kolmansille kauttakulku- ja alkuperämaille; on huolissaan siitä, että kannustimia on tarjolla vain vähän ja ne keskittyvät pääasiassa rajojen hallintaan tai tuetun vapaaehtoisen paluun ohjelmiin, jotka ovat toki tärkeitä ja tarpeellisia mutta vastaavat erittäin monimutkaiseen tilanteeseen vain osittain ja lyhyellä aikavälillä; painottaa, että uusien kumppanuuskehysten ei pidä olla unionin toiminnan ainoa pilari maahanmuuttoasioissa, vaan että tätä vastausta on tasapainotettava ja täydennettävä kiinnittämällä huomio paikallisten talouksien kehittämiseen, koulutukseen ja alueelliseen liikkuvuuteen sekä suojelun tason parantamiseen kauttakulku- ja alkuperämaissa;

49.  muistuttaa, että uudessa kumppanuuskehyksessä tarvitaan tasapainoista lähestymistapaa; varoittaa määrällisestä lähestymistavasta uudessa kumppanuuskehyksessä ja kehykseen liittyvistä muuttoliikettä koskevista yhteistyösopimuksista (migration compacts), joissa EU:n keskeisenä tavoitteena pidettäisiin mitattavissa olevaa lisäystä palautusten määrässä ja osuudessa; korostaa, että palautusten määrä riippuu selvästi muuttoliikevirtojen luonteesta ja alkuperämaiden olosuhteista; painottaa, että yhteistyösopimusten lyhyen aikavälin tavoitteiden olisi keskityttävä siihen, miten voidaan parhaalla mahdollisella tavalla vastata kolmansien maiden kohtaamiin haasteisiin, myös kehittämällä laillisia muuttoliikkeen kanavia, joiden tuloksena laittoman muuttoliikkeen ja kuolemantapausten lukumäärä Välimerellä vähentyy; pyytää lisäämään stipendejä kolmansista maista tuleville nuorille; on tyytyväinen siihen, että EU:n palauttamis- ja uudelleenkotouttamisohjelmissa tuetaan valmiuksien kehittämistä ja muuttoliikkeen hallinnan parantamista kauttakulku- ja alkuperämaissa; kehottaa arvioimaan Euroopan unionin palauttamispolitiikan täytäntöönpanoa; muistuttaa, että kolmansien maiden on noudatettava takaisinottosopimusten mukaisia velvoitteitaan;

50.  painottaa, että on luotava Länsi-Balkanin alueen EU:n ehdokasmaiden ja mahdollisten ehdokasmaiden kanssa tiivis kumppanuus maahanmuuttokysymyksistä ja tarjottava tarvittavaa tukea ja yhteistyötä muuttovirtojen hallintaan alueella;

51.  kehottaa solmimaan liikkuvuuskumppanuuksia ja kiertomuuttosopimuksia, jotka helpottavat kolmansien maiden kansalaisten liikkumista omien maidensa ja EU:n välillä ja tukevat molempien osapuolten sosioekonomista kehitystä;

52.  korostaa, että koulutustoimissaan ja kolmansien maiden kanssa tehtävän parhaiden käytäntöjen vaihdon yhteydessä EU:n olisi keskityttävä asian kannalta merkitykselliseen unionin ja kansainväliseen lainsäädäntöön ja käytäntöön, muun muassa ihmisoikeuksiin, kansainvälisen suojelun piiriin pääsemiseen, etsintä- ja pelastustoimintaan sekä haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden parempaan tunnistamiseen ja avustamiseen; katsoo, että tämä pätee erityisesti rajavalvontaa koskevaan koulutukseen, ja toteaa, että kansainvälisen oikeuden mukaisesti rajavalvontaa ei pitäisi koskaan käyttää välineenä, jolla estetään ihmisiä lähtemästä maastaan;

53.  kehottaa kiinnittämään enemmän huomiota alkuperämaahansa tai kolmanteen maahan käännytettävien muuttajien kohteluun; katsoo, että palauttamista ja takaisinottoa ja erityisesti takaisinottosopimuksia koskevassa keskustelussa on käsiteltävä järjestelmällisesti muuttajien turvallista paluuta ja uudelleenkotouttamista; tähdentää, että olisi taattava palautettavien muuttajien täysi turvallisuus ja suojelu alentavalta ja epäinhimilliseltä kohtelulta myös säilöönottokeskuksissa ja että EU:n on tuettava ohjelmia muuttajien uudelleenkotouttamiseksi; muistuttaa, että ketään ei saa käännyttää tai palauttaa pakkokeinoin maihin, joissa hänen henkensä tai vapautensa on vaarassa hänen alkuperänsä, uskontonsa, kansalaisuutensa, tiettyyn yhteiskuntaryhmään kuulumisensa tai poliittisten mielipiteidensä vuoksi tai joissa häntä uhkaa kidutus, alentava kohtelu tai yleisemmin hänen ihmisoikeuksiaan saatetaan rikkoa; huomauttaa, että kollektiiviset karkotukset ja palautukset ovat kiellettyjä kansainvälisen oikeuden nojalla;

54.  kannustaa ulko- ja kehityspolitiikasta vastaavia varmistamaan, että palautettavia henkilöitä kohdellaan asianmukaisesti ja heidän henkilökohtainen koskemattomuutensa säilytetään; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kehittämään tukiohjelmia, joissa huolehditaan siitä, että alkuperämaissa toteutetaan konkreettisia avustusohjelmia, joihin kuuluu sekä ammatillista koulutusta koskevia toimia että ohjelmia taloudellisten rakenteiden perustamiseksi, uusyritykset ja pienyritykset mukaan luettuina, sekä ammatillisia ja akateemisia vaihto-ohjelmia unionin jäsenvaltioiden kanssa;

55.  korostaa, että kumppanuussopimuksissa, kuten liikkuvuuskumppanuuksissa, olisi varmistettava, että muuttajat voidaan vastaanottaa turvallisesti kauttakulku- ja alkuperämaissa kaikilta osin heidän perusoikeuksiensa mukaisesti; painottaa, että parlamentilla on kiistattomasti sanavaltaa EU:n takaisinottosopimuksissa ja liikkuvuussopimuksissa Lissabonin sopimuksen mukaisesti (SEUT-sopimuksen 79 artiklan 3 kohta), ja korostaa erityisesti, että parlamentin on annettava ennakkohyväksyntänsä ennen assosiaatiosopimusten ja vastaavien sopimusten tekemistä (218 artiklan 6 kohdan a alakohdan v alakohta), ja sille on tiedotettava välittömästi ja täysimääräisesti menettelyn kaikissa vaiheissa (SEUT-sopimuksen 218 artiklan 10 kohta);

56.  toistaa 12. huhtikuuta 2016 antamassaan päätöslauselmassa esitetyn parlamentin kannan, jossa EU:n takaisinottosopimukset asetettiin etusijalle jäsenvaltioiden kolmansien maiden kanssa tekemiin kahdenvälisiin sopimuksiin nähden; muistuttaa unionin uudesta palauttamisia koskevasta asiakirjasta ja korostaa, että sen tunnustamista olisi edistettävä järjestelmällisesti kaikissa uusissa takaisinottosopimuksissa;

57.  pitää myönteisenä korkean edustajan ja komission sekä joissakin tapauksissa jäsenvaltioiden koko EU:n puolesta järjestämiä korkean tason vuoropuheluja ja pitää niitä hyvinä ja tehokkaina koordinointia lisäävinä käytäntöinä; korostaa, että komission ja EUH:n olisi huolehdittava koordinoinnista; kehottaa komissiota ja EUH:ta tiedottamaan parlamentille säännöllisin väliajoin näistä vuoropuheluista ja raportoimaan Rabatin ja Khartumin prosessien täsmällisestä operationaalisesta täytäntöönpanosta sekä Vallettan huippukokouksessa sovituista painopistealoitteista; muistuttaa, että EU:n ja kolmansien maiden välisissä kumppanuuksissa keskinäinen vastuu on olennainen edellytys unionin muuttoliikepolitiikan onnistumiselle; pitää valitettavana, että unionin kansalaisten valituille edustajille ei ole esitelty komission, EUH:n ja jäsenvaltioiden prioriteettimaita varten suunnittelemia sopimuksia, jotka ovat osa uutta kumppanuuskehystä, eivätkä nämä ole keskustelleet sopimuksista eivätkä antaneet tukeaan niille; tuomitsee tämän avoimuuden puutteen ja vaatii, että parlamentti osallistuu muuttoliikettä koskevien yhteistyösopimusten (migration compacts) kehittämiseen ja valvoo niiden täytäntöönpanoa, jossa on varmistettava ihmisoikeuksien, kansainvälisen humanitaarisen oikeuden ja EU:n sopimuksiin sisältyvien kehitystä koskevien sitoumusten täysimääräinen noudattaminen;

58.  katsoo, että kestävän kehityksen toimintaohjelman 2030 tavoitteiden täyttäminen edellyttää, että EU ja kumppanimaat integroivat hyvin hallinnoidun muuttoliikedynamiikan kestävän kehityksen strategioihinsa; pyytää tässä yhteydessä komissiota ja EUH:ta auttamaan kauttakulkumaita laatimaan integrointistrategioita ja perustamaan turvapaikkajärjestelmiä, joiden suojeluvaatimukset ovat tiukat;

59.  korostaa, että EU:n avun ja yhteistyön on kohdistuttava kehityksen ja kasvun saavuttamiseen kolmansissa maissa ja siten kasvun edistämiseen myös EU:ssa, ja SEUT-sopimuksen 208 artiklan mukaan köyhyyden vähentämiseen ja lopulta sen poistamiseen kolmansissa maissa eikä näiden kannustamiseen yhteistyöhön laittomien maahanmuuttajien takaisinotossa tai ihmisten muuttoaikeiden estämisessä pakkokeinoin tai Eurooppaan suuntautuvan muuttoliikkeen torjumisessa; muistuttaa, että sekä lahjoittajien että avunsaajamaiden hallitusten on pyrittävä parantamaan avun vaikuttavuutta; toteaa, että muuttovirrat ovat kansainvälinen ilmiö eikä niistä saisi tulla indikaattoria EU:n ulkoisen maahanmuuttopolitiikan tehokkuudesta ja että kolmansien maiden kanssa tehtävien sopimusten taustalla on oltava pitkän aikavälin tavoitteet ja kestävien kumppanuuksien muodostaminen sekä ihmisoikeuksien kunnioittaminen;

60.  korostaa, että on tärkeää kuulla kansalaisyhteiskuntaa kaikessa unionin ulkopolitiikassa, ja kiinnittää erityistä huomiota täysimääräiseen osallistumiseen, avoimuuteen ja asianmukaiseen tiedonlevitykseen kaikesta maahanmuuttoa koskevasta politiikasta ja kaikista menettelyistä;

61.  kehottaa komissiota tekemään tiivistä yhteistyötä turvapaikanhakijoiden alkuperämaissa toimivien kansalaisjärjestöjen ja asiantuntijoiden kanssa, jotta voidaan kartoittaa parhaita mahdollisia tapoja haavoittuvimmassa asemassa olevien henkilöiden ja yhteiskuntaryhmien auttamiseksi; kehottaa komissiota ottamaan turvapaikanhakijoiden alkuperämaiden kansalaisjärjestöt ja asiantuntijat mukaan parhaiten toimivien konfliktinestomekanismien ja -välineiden etsimiseen;

62.  korostaa, että toimenpiteiden päällekkäisyyden välttämiseksi, maailmanlaajuisen avun vaikutuksen ja tehokkuuden maksimoimiseksi sekä sen varmistamiseksi, että pääpaino on kehityksessä, komission olisi jatkettava vahvaa vuoropuhelua paikallisten ja kansainvälisten kansalaisjärjestöjen, kansalaisyhteiskunnan ja paikallishallintojen kanssa kumppanimaissa ja YK:ssa muuttoliike-, pakkomuutto- ja pakolaispolitiikan suunnittelua, täytäntöönpanoa ja arviointia varten;

63.  kiinnittää huomiota aikomukseen tarkistaa kehitysyhteistyötä koskevia ohjelma-asiakirjoja uusien muuttoliikettä koskevien yhteistyösopimusten tavoitteiden saavuttamiseksi; korostaa, että tässä tarkistamisessa on noudatettava kehitysyhteistyön tehokkuutta koskevia periaatteita ja se on tehtävä käymällä vuoropuhelua kumppanimaiden, eurooppalaisten ja paikallisten kansalaisjärjestöjen sekä yksityisen sektorin kanssa; pyytää, että parlamentti osallistuu täysimääräisesti kaikkiin tarkistustyön vaiheisiin, myös Euroopan kehitysyhteistyörahaston ohjelma-asiakirjoja koskevaan osuuteen; kehottaa jäsenvaltioita tarkistamaan kehitysapuaan, niin että se vastaa sitoumusta, jonka mukaan kehitysavun olisi oltava 0,7 prosenttia BKTL:sta, jotta saavutetaan kestävän kehityksen tavoitteet;

64.  kehottaa tasapainoiseen keskusteluun EU:n ja sen ulkoisten kumppaneiden välillä; suosittelee, että EU ja jäsenvaltiot sitoutuvat tarjoamaan enemmän mahdollisuuksia unioniin suuntautuvalle lailliselle maahanmuutolle, jonka tarkoituksena on suojelun hakeminen, työ tai koulutus taikka perheen yhdistäminen;

65.  kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota toteuttamaan kaikki tarvittavat toimenpiteet, jotta edistetään maahanmuuttajien rahalähetysten nopeampaa, halvempaa ja turvallisempaa siirtoa sekä lähetys- että vastaanottomaissa muun muassa pienentämällä transaktiokustannuksia 19. syyskuuta 2016 pakolaisista ja muuttajista annetun New Yorkin julkilausuman mukaisesti;

66.  on erittäin huolissaan Syyriassa jatkuvasta konfliktista, jossa siviileihin kohdistuva väkivalta, hyökkäykset siviili-infrastruktuuria ja sairaaloita vastaan ja kansainvälisen ihmisoikeuslainsäädännön loukkaukset viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana ovat johtaneet siihen, että puolet maan väestöstä on joutunut muuttamaan kotiseudultaan; kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita parantamaan konfliktien estämisen ja kriisinhallinnan keinoja ja ottamaan suuremman roolin naapurimaidensa konfliktien, erityisesti Syyrian konfliktin, ratkaisemisessa; antaa täyden tukensa Syyrian naapurimaille, jotka osoittavat edelleen poikkeuksellista solidaarisuutta ottaessaan vastaan miljoonia pakolaisia rajallisista resursseistaan huolimatta; muistuttaa, että suuri osa näistä pakolaisista elää edelleen puutteellisissa oloissa ja että heidän mahdollisuutensa tulla laillisesti tunnustetuksi tai päästä terveydenhuolto- tai koulutusjärjestelmien piiriin tai työmarkkinoille ovat joko olemattomat tai vähäiset; on erittäin huolissaan Jordanian rajalla sijaitsevalla Rukbanin epävirallisella leirillä loukussa olevien 75 000 ihmisen kohtalosta ja humanitaarisesta tilanteesta; kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita jatkamaan ja tehostamaan yhteistyötään ja vuoropuheluaan Libanonin ja Jordanian kanssa ja lisäämään taloudellista tukeaan sekä kansainvälisten organisaatioiden että EU:n kanavien kautta sekä muiden pakolaisia vastaanottavien kolmansien maiden kanssa, jotta varmistetaan, että ensinnäkin pakolaisyhteisöt voivat elää ihmisarvoisissa oloissa ja käyttää peruspalveluja sekä saada oikeudet vapaaseen liikkuvuuteen ja työmahdollisuuksiin ja toiseksi että varat käytetään siihen mihin ne on tarkoitettu; korostaa, että tämän lisäksi vastaanottaville yhteisöille olisi annettava avustusta niiden talouden selviytymiskyvyn vahvistamiseksi;

67.  panee merkille, että 18. maaliskuuta 2016 saavutetun jäsenvaltioiden ja Turkin poliittisen yhteisymmärryksen jälkeen etulinjan jäsenvaltioihin tulevien ihmisten määrä on pienentynyt; korostaa, että kansainväliset humanitaariset organisaatiot ovat julkisesti ilmaisseet tähän poliittiseen yhteisymmärrykseen liittyviä huolenaiheita, jotka liittyvät erityisesti kansainvälisen oikeuden ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen; on huolissaan Turkin tilanteesta ja sen mahdollisista vaikutuksista Turkin asemaan turvallisena pidettynä maana; korostaa, ettei Turkin viisumivapautta saa pitää palkintona EU:n kanssa maahanmuuttoasioissa tehdystä yhteistyöstä vaan seurauksena siitä, että Turkki on täyttänyt tarkasti kaikki EU:n asettamat kriteerit; varoittaa kopioimasta tätä mallia muihin maihin, sillä kukin maa ja alueen erityispiirteet on otettava huomioon;

68.  on erittäin huolissaan ihmisoikeustilanteesta Turkissa, jossa perusoikeuksia, kuten ilmaisun- tai kokoontumisvapautta, loukataan jatkuvasti, jossa maan kaakkoisosan väestö on oman hallituksen hyökkäyksen kohteena, jossa yli 30 000 valtion virkamiestä on erotettu virastaan poliittisin perustein ja jossa viranomaiset ovat sulkeneet yli 130 tiedotusvälinettä;

69.  pitää valitettavana, että äskettäin allekirjoitetun EU:n ja Afganistanin muuttoliikekysymyksiä koskevan yhteisen etenemissuunnitelman laatimisen yhteydessä ei toteutettu kuulemista eikä noudatettu avoimuutta; toteaa, että etenemissuunnitelmassa keskitytään pääasiassa takaisinottoihin ja tarkastellaan joko vapaaehtoisesti tai pakkotoimin tapahtuvaa Afganistanin kansalaisten rajoittamatonta palauttamista; on huolissaan mahdollisista afganistanilaisiin turvapaikanhakijoihin kohdistuvista seurauksista, sillä he ovat vuonna 2016 toiseksi suurin EU:sta turvapaikkaa hakeva ryhmä; muistuttaa, että palauttaminen edellyttää kunkin yksittäistapauksen asianmukaista harkintaa ja turvapaikanhakijoiden oikeuksien täysimääräistä kunnioittamista, ja kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita antamaan tarvittavat resurssit, jotta nykyisiä hallinnollisia ja oikeudellisia menettelyjä voidaan nopeuttaa;

70.  pitää erittäin valitettavana, että EU:n maahanmuuttopolitiikkaa koskevassa kehyksessä ja pakolaisasioita koskevissa toimenpiteissä EU ja jäsenvaltiot ovat päättäneet tehdä kolmansien maiden kanssa sopimuksia, joilla vältetään yhteisömenetelmään kuuluva parlamentaarinen valvonta; kehottaa komissiota sisällyttämään kaikkiin kolmansien maiden kanssa allekirjoitettuihin poliittisiin julkilausumiin ainakin kahdesti vuodessa toteutettava arviointimekanismi, jotta voidaan arvioida näiden sopimusten jatkamista tai tekemistä; korostaa tarvetta sisällyttää ihmisoikeustakeet kaikkiin maahanmuutto- ja pakolaispolitiikkaa koskeviin sopimuksiin;

71.  korostaa, että EU:n Afrikkaa koskevalla politiikalla on keskeinen merkitys vakaudelle ja kehitykselle tulevina vuosina ja vuosikymmeninä; katsoo, että EU:n on jatkossakin keskitettävä huomionsa Sahelin alueen ja Afrikan sarven maiden muodostamaan kaistaleeseen sekä sen pohjois- ja eteläpuolella oleviin epävakaisiin maihin; korostaa kehityksen, turvallisuuden ja muuttoliikkeen välistä yhteyttä ja kehottaa tekemään tiiviimpää yhteistyötä konfliktien ehkäisyssä ja hallinnassa sekä epävakauden, pakkomuuton ja laittoman muuttoliikkeen perimmäisiin syihin puuttumisessa, selviytymiskyvyn ja taloudellisten ja yhtäläisten mahdollisuuksien edistämisessä sekä ihmisoikeusloukkausten ehkäisemisessä; katsoo, että EU:n on omaksuttava keskeinen rooli Libyan vakauttamisessa myös siksi, että libyalaisiin, pakolaisiin ja maahanmuuttajiin kohdistuvat jatkuvat ihmisoikeusloukkaukset voidaan lopettaa;

Asianmukaiset toimintatavat

72.  panee merkille komission ehdotuksen uudeksi ja kunnianhimoiseksi ulkoiseksi investointiohjelmaksi, jolla voidaan toteuttaa investointeja EU:n naapurimaissa ja kehittyvissä kolmansissa maissa, edellyttäen, että ohjelma toteutetaan täysin avoimesti ja että investointien avulla parannetaan vastaanottavan maan toimintaedellytyksiä ja torjutaan korruptiota ja huonoa hallintoa; toteaa, että ehdotettua Euroopan kestävän kehityksen rahastoa rahoitetaan osittain Euroopan kehitysrahaston (EKR), Kehitysyhteistyön rahoitusvälineen (DCI) ja Euroopan naapuruusvälineen (ENI) määrärahoista, mikä tarkoittaa kehitysavun varojen käyttämistä yksityisen sektorin investointien edistämiseen; katsoo, että kolmansien maiden yksityisen sektorin tukemista samalla kun vahvistetaan hyvää hallintotapaa ja hyviä liiketoimintakäytäntöjä ei pitäisi esittää uutena toimenpiteenä ja sitä olisi entisestään tehostettava; kehottaa komissiota varmistamaan ulkoisten rahoitusvälineiden – esimerkiksi DCI:n ja EKR:n – ja hankkeiden välisen yhtenäisyyden, jotta EU:n tuessa voidaan keskittyä painopisteisiin ja välttää varojen ja ponnistusten sirpaloituminen; pitää tärkeänä, että toimissa sovelletaan järjestelmällisesti täydentävyyden periaatteita sekä tuettujen politiikkojen valinnan että niiden taloudellisen toteuttamisen osalta;

73.  korostaa, että osana Euroopan ulkoista investointiohjelmaa uuteen Euroopan kestävän kehityksen rahastoon (EKKR) varatut 3,35 miljardia euroa vastaavat yli viittä prosenttia niistä kokonaisvaroista, joita monivuotisessa rahoituskehyksessä on saatavana EKR:stä, DCI:stä ja ENI:stä; kehottaa komissiota antamaan tarkempia tietoja tästä arviosta ja odotetuista vaikutuksista sekä kertomaan, mihin perustuu se olettamus, että jäsenvaltiot, muut lahjoittajat ja yksityiset kumppanit antavat rahastoon yli 44 miljardia euroa, vaikka eräät jäsenvaltiot eivät ole vielä osallistuneet edes nykyiseen erityisrahastoon;

74.  suosittaa, että osoitetaan riittäviä varoja erityistoimiin, jotka kohdennetaan ajanjaksoon, jonka turvapaikanhakijat tai maan sisäiset pakolaiset joutuvat olemaan tilapäisissä suojelujärjestelyissä; katsoo, että tähän ajanjaksoon on kuuluttava runsaasti kasvun ja oppimisen mahdollisuuksia kaikille sukupolville: opetusta lapsille, ammatillista koulutusta nuorille aikuisille ja työtä aikuisille; katsoo, että näin voidaan varmistaa, että sitten, kun he voivat palata kotiin, he ovat ”uudistuneita” ja pystyvät antamaan kotimailleen uutta intoa, eivätkä ole vuosien turhan odottelun vuoksi turhautuneita ja vailla toivoa;

75.  pitää myönteisenä komission ehdotusta monivuotisen rahoituskehyksen tarkistuksesta etenkin siten, että EU:n talousarviolle annettaisiin entistä laajemmat välineet kriisien käsittelyyn; odottaa varainhoitoa koskevien säännösten ehdotetun tarkistuksen parantavan seurattavuutta ja edistävän moitteetonta varainhoitoa; korostaa, että muuttovirtojen taustalla oleviin syihin puuttumiseen sisältyy myös tuki kolmansien maiden valmiuksien kehittämiselle;

76.  korostaa, että EU:n on järjestettävä tavoitteidensa saavuttamiseksi ja politiikkansa toteuttamiseksi tarvittavat keinot (SEUT-sopimuksen 311 artikla), sillä ilman riittävää rahoitusta EU ei voi suorittaa siltä edellytettyjä tehtäviä eikä täyttää unionin kansalaisten odotuksia; painottaa, että toimimatta jättämisellä on inhimillisiä, poliittisia ja taloudellisia kustannuksia; panee merkille, että monivuotisen rahoituskehyksen tarkistus tai viimeistään neuvottelut seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä tarjoavat tilaisuuden tarkistaa muuttoliikkeeseen liittyviä ulkoisia välineitä ja myös lisätä EU:n talousarviomäärärahoja siten, että voidaan lopettaa tilapäisvälineet ja palauttaa talousarvion yhtenäisyys; korostaa painokkaasti tärkeää valvontatehtävää, joka Euroopan parlamentille olisi osoitettava myös tällaisissa asioissa; pitää erittäin valitettavana, että komissio ei ehdottanut määrärahojen lisäämistä ulkoisiin toimiin – vaikka kyseisen budjettikohdan varat ovat jo nyt varsin vähäiset – vaan siirsi varoja kehitysyhteistyövälineistä muuttoliikkeen hallintaa koskeviin toimenpiteisiin ja laiminlyö näin muita painopistealueita;

77.  toteaa, että EU:n ulkoisten rahoitusvälineiden uusi keskittäminen turvallisuuteen, rauhanrakentamiseen ja konfliktien ratkaisuun, muuttoliikkeeseen sekä rajavalvontaan aiheuttaa uusia haasteita, jotka liittyvät näiden välineiden alkuperäisiin tavoitteisiin ja periaatteisiin;

78.  korostaa, että uusien ja kroonisten katastrofien ja haavoittuvuustekijöiden torjuminen edellyttää pitkän aikavälin ennustettavissa olevia investointeja ja uuden kestävän kehityksen ohjelman noudattamista edistämällä erityisesti yhteistä riskinarviointia, suunnittelua ja rahoitusta humanitaarista apua, kehityskysymyksiä, rauhanrakentamista ja ilmastonmuutosta käsittelevien toimijoiden välillä;

79.  pitää keskeisenä, että oikeusvaltioperiaate ja korruption torjunta ovat keskeisiä tekijöitä toiminnassa, jota EU harjoittaa lähtömaissa; korostaa, että kolmansille maille suunnattujen varojen käyttöä on valvottava riittävästi, jotta voidaan varmistaa, että ne todella käytetään niille suunniteltuihin tarkoituksiin;

80.  panee merkille, että vaikka erityisrahastot ja tilapäiset rahoitusjärjestelyt auttavat yhdistämään resursseja ja tuovat nopeutta ja joustavuutta EU:n toimiin, ne voivat myös vaarantaa kehitysyhteistyön tehokkuutta koskevia periaatteita ja heikentää talousarvion yhtenäisyyttä ja parlamentin toimivaltaa budjettivallan käyttäjänä; kehottaa siksi vahvistamaan parlamentin roolia näiden välineiden käytön valvojana myös ohjauskomiteoihin osallistumisen avulla mutta ei ainoastaan siten; muistuttaa, että erityisrahastojen tehokkuus riippuu voimakkaasti jäsenvaltioiden valmiudesta antaa panoksensa ja täysimääräisestä osallistumisesta; vaatii, että tämänkaltaiset välineet on otettava Euroopan parlamentin valvontaan ja että laaditaan suuntaviivat niiden sisällyttämiseksi järjestelmällisesti unionin talousarvioon ja sen toimivallan piiriin;

81.  palauttaa mieliin, että Vallettan huippukokouksessa vakauden lisäämiseksi sekä sääntelemättömän muuttoliikkeen ja pakkomuuton perimmäisten syiden ehkäisemiseksi perustettuun Afrikka-hätärahastoon piti antaa 3,6 miljardia euroa; kehottaa myös jäsenvaltioita antamaan rahaston käyttöön 1,8 miljardia euroa, yhtä paljon kuin komissio;

82.  kehottaa varmistamaan, että erityisrahastot noudattavat samoja sääntöjä ja määräyksiä, joita sovelletaan EU:n perinteisiin rahoitusvälineisiin ja jotka koskevat avoimuutta, kumppaneiden yhdenvertaista kohtelua ja kykyä antaa kumppaneille ennustettavissa olevaa ja oikea-aikaista rahoitusta;

83.  on huolissaan siitä, että EU:n vuoden 2017 talousarvioesityksessä muuttovirtojen hallintaa tai kansainvälistä turvallisuutta koskeviin aloitteisiin osoitettavia määrärahoja lisätään EU:n koheesiorahastojen ja maailmalla toteutettavien toimien kustannuksella;

84.  kehottaa EU:ta arvioimaan huolellisesti ja järjestelmällisesti laadukkaan humanitaarisen avun ja kehitysavun muodossa rahoitettujen toimien vaikutuksia muuttoliikkeeseen, pakkomuuttoon ja pakolaisiin;

85.  korostaa, että paikalliseen tilanteeseen perustuvalla kohdennetulla tuella on ratkaiseva merkitys tehokkaalle ja tulospainotteiselle politiikalle ja että tällaisesta tuesta olisi neuvoteltava kolmansien maiden kanssa; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita laatimaan selkeät ja mitattavissa olevat tavoitteet, jotka pyritään saavuttamaan johdonmukaisesti ja koordinoidusti muun muassa erityisrahastojen kaltaisten rahoitusvälineiden avulla;

86.  pitää myönteisenä yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (YTPP) operaatioita, kuten EUCAP Sahel Niger ja EUNAVFOR MED SOPHIA, joita olisi vahvistettava edelleen keinoina suojata EU:n ulkorajoja ja ehkäistä ihmiskauppaa ja muuttajien salakuljetusta; kannattaa Naton kanssa tehtävää yhteistyötä ja EU:n aloitteita, kuten Europolin yhteistä operatiivista Mare-ryhmää (JOT), tiedustelutiedon keräämiseen ja salakuljettajien torjumiseen, mutta korostaa samalla, että maailmanlaajuista liikkuvuutta ei saisi pitää uhkana vaan mahdollisuutena; muistuttaa tässä yhteydessä, että ihmishenkien pelastaminen merellä ja muuttajien oikeuksien varmistaminen ovat näissä operaatioissa ensiarvoisen tärkeitä; suosittelee YTPP-välineiden käyttämistä varhaisvaroitukseen (ennusteet), sovitteluun ja konfliktinratkaisuun ja korostaa, että konfliktitilanteissa on tärkeää suunnitella kestäviä ratkaisuja mahdollisimman varhaisessa vaiheessa;

87.  palauttaa mieliin maaliskuussa 2015 sovitun kriisinhallintaa ja rauhanturvaamista koskevan EU:n ja YK:n strategisen kumppanuuden ja sen painopistealat vuosiksi 2015–2018; kannustaa unionia jatkamaan työtään, jotta voidaan ottaa huomioon muiden järjestöjen ja maiden keskeinen rooli ja helpottaa jäsenvaltioiden osallistumista; pitää valitettavana, että EU:n 28 jäsenvaltiosta ainoastaan 11 teki sitoumuksia 28. syyskuuta 2015 pidetyssä johtajien rauhanturvahuippukokouksessa; kehottaa EU:n jäsenvaltioita lisäämään huomattavasti sotilaidensa ja poliisiensa osallistumista YK:n rauhanturvaoperaatioihin;

88.  kannattaa Euroopan investointipankin aloitteita, joilla tuetaan talouden selviytymiskykyä EU:n eteläisissä naapurimaissa ja Länsi-Balkanin alueilla hankkeilla, joiden avulla luodaan työpaikkoja, vahvistetaan talouden selviytymiskykyä ja vähennetään köyhyyttä Euroopan unionin ulkopolitiikan mukaisesti;

89.  kehottaa komissiota ja EUH:ta antamaan parlamentille ja yleisölle mahdollisimman pian yksityiskohtaisen katsauksen erilaisista rahoitusvälineistä ja -ohjelmista 16 prioriteettimaassa(6), joiden kanssa EU käy korkean tason vuoropuhelua muuttoliikkeestä, sekä siitä, miten nämä välineet ja ohjelmat sopivat yhteen jäsenvaltioiden ohjelmien kanssa maahanmuuttoa ja liikkuvuutta koskevan kokonaisvaltaisen lähestymistavan puitteissa; on erittäin huolissaan, että prioriteettimaiden joukossa on sortohallintoja, jotka ovat itsessään pääasiallinen syy pakolaisten maasta pakoon; muistuttaa, että tämä kokonaisvaltainen lähestymistapa on kaiken kattava kehys EU:n ulkoiselle muuttoliike- ja turvapaikkapolitiikalle, mutta toteaa, että viimeaikaisissa politiikka-aloitteissa tähän lähestymistapaan on viitattu hyvin vähän, ja kehottaa selventämään maahanmuuttoa ja liikkuvuutta koskevan kokonaisvaltaisen lähestymistavan merkitystä nykyisissä olosuhteissa sekä tarkastelemaan uudelleen maahanmuuttoa ja liikkuvuutta koskevaa kokonaisvaltaista lähestymistapaa Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön suositusten mukaisesti;

90.  on tyytyväinen Euroopan muuttoliikeyhteyshenkilöiden lähettämiseen prioriteettimaihin ensimmäisenä toimena EU:n ja kolmansien maiden välisen yhteistyön vahvistamiseksi muuttoliikkeen alalla; kehottaa lisäämään EU:n valtuuskunnissa sisä- ja oikeusasioiden parissa työskentelevää henkilöstöä, jonka selkeänä toimeksiantona on kehittää koordinointia jäsenvaltioiden välillä;

91.  korostaa tarvetta soveltaa Brysselistä johdettavan keskitetyn lähestymistavan sijasta hajautettua lähestymistapaa hyödyntämällä paremmin EU:n valtuuskuntia – joista on hyvin lyhyessä ajassa tullut erittäin arvokas väline – ja soveltamalla suurempaa joustavuutta ja lyhempiä ohjelmakausia etenkin riskialttiissa maissa; kehottaa nimeämään alueellisia koordinaattoreita, joilla olisi valmiudet johtaa kehitystä ja yhteistyötä sekä ulkosuhteita, jotta varmistetaan paikalliseen tilanteeseen perustuva johdonmukainen lähestymistapa;

92.  suosittelee, että edistetään EU:n tuella kolmansissa maissa toteutettavia tiedotuskampanjoita, joilla tiedotetaan kansalaisille heidän liikkuvuutta koskevista oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan ja varoitetaan heidän matkalla mahdollisesti kohtaamistaan – etenkin salakuljettajiin ja ihmiskauppiaisiin liittyvästä – vaaroista, jotta heitä voidaan auttaa tekemään mahdollisimman kattavaan tietoon perustuva päätös;

93.  pyytää hyödyntämään paremmin kumppanuusohjelmia ja TAIEX-ohjelmaa parhaiden käytäntöjen vaihtamisen ja koulutuksen lisäksi myös kehitysyhteistyöhön kiinnittäen erityistä huomiota paineen alaisiin maihin;

o
o   o

94.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle ja komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle sekä muuttoliikeagendaan perustuvassa uudessa kumppanuuskehyksessä kolmansien maiden kanssa määriteltyjen 16 prioriteettimaan hallituksille sekä muuttajia ja pakolaisia edustaville ja heidän kanssaan työskenteleville kansalaisyhteiskunnan järjestöille.

(1)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0272.
(2)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0073.
(3)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0102.
(4)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0337.
(5)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0404.
(6)Etiopia, Eritrea, Mali, Niger, Nigeria, Senegal, Somalia, Sudan, Ghana, Norsunluurannikko, Algeria, Marokko, Tunisia, Afganistan, Bangladesh ja Pakistan.

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö