Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 106 A artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä 26. toukokuuta 2014 annetun neuvoston päätöksen 2014/335/EU, Euratom(1),

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(2),

–  ottaa huomioon vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 2. joulukuuta 2013 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013(3) (rahoituskehysasetus),

–  ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2. joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen(4),

–  ottaa huomioon 15. maaliskuuta 2017 antamansa päätöslauselman vuoden 2018 talousarvion valmistelua koskevista yleisistä suuntaviivoista(5),

–  ottaa huomioon 5. huhtikuuta 2017 antamansa päätöslauselman Euroopan parlamentin ennakkoarviosta tuloista ja menoista varainhoitovuodeksi 2018(6),

–  ottaa huomioon komission 29. kesäkuuta 2017 antaman esityksen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2018 (COM(2017)0400),

–  ottaa huomioon neuvoston 4. syyskuuta 2017 vahvistaman ja 13. syyskuuta 2017 parlamentille toimittaman kannan esitykseen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2018 (11815/2017 – C8-0313/2017),

–  ottaa huomioon 5. heinäkuuta 2017 antamansa päätöslauselman varainhoitovuoden 2018 talousarvioesitystä käsittelevän trilogin neuvotteluvaltuuksista(7),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 88 artiklan,

–  ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön ja lausunnot valiokunnilta, joita asia koskee (A8-0299/2017),

Pääluokka III

Yleiskatsaus

1.  korostaa, että parlamentti ottaa vuoden 2018 talousarviota käsitellessään täysin huomioon poliittiset painopisteet, jotka se hyväksyi ylivoimaisella äänten enemmistöllä edellä mainituissa 15. maaliskuuta 2017 ja 5. heinäkuuta 2017 antamissaan päätöslauselmissa; palauttaa mieliin, että painopisteiden keskiössä ovat kestävä kasvu, työpaikat ja erityisesti nuorisotyöllisyys, turvallisuus ja ilmastonmuutos;

2.  korostaa, että unionilla on yhä edessään lukuisia haasteita, ja uskoo vakaasti, että unionin talousarviosta on otettava käyttöön tarvittavat varat, talousarvion kurinalaisuutta unohtamatta, jotta voidaan saavuttaa poliittiset painopisteet ja jotta unioni voi antaa konkreettisia vastauksia ja reagoida tehokkaasti näihin haasteisiin; korostaa, että unionin menojen tulisi perustua eurooppalaisen lisäarvon periaatteeseen ja niissä olisi noudatettava toissijaisuusperiaatetta;

3.  vahvistaa sitoutuneensa sellaisten unionin politiikkojen rahoitukseen, joilla edistetään työpaikkoja ja kasvua unionin kaikilla alueilla investoinnein, joita tehdään tutkimukseen, koulutukseen, infrastruktuuriin, pk-yrityksiin ja työllisyyden, etenkin nuorisotyöllisyyden, edistämiseen; ei ymmärrä, miten unioni voisi edetä näillä aloilla, jos neuvoston alaotsakkeeseen 1 a tekemät leikkaukset toteutetaan; on sen sijaan päättänyt korottaa sellaisten tutkimus- ja innovointiohjelmien määrärahoja, joissa täytäntöönpanoasteet ovat olleet erittäin korkeita ja joissa huomattavan monia ehdokkaita on ollut pakko hylätä hakemusten liian suuren määrän vuoksi;

4.  aikoo edelleen pitää Euroopan strategisten investointien rahastosta (ESIR) käytyjen neuvottelujen aikana antamansa lupaukset siitä, että ESIRin rahoittamiseksi vuotuisessa talousarviomenettelyssä tehdyt leikkaukset Horisontti 2020:n ja Verkkojen Eurooppa -välineen määrärahoihin pysyvät vaikutuksiltaan mahdollisimman pieninä; ehdottaakin, että nämä leikkaukset hyvitetään palauttamalla kyseisten kahden ohjelman alkuperäinen vuotuinen rakenne, jotta ne voisivat saavuttaa täysimääräisesti kyseistä lainsäädäntöä hyväksyttäessä sovitut tavoitteet;

5.  ilmaisee poliittisen tukensa Euroopan solidaarisuusjoukkojen perustamiselle ja on tyytyväinen komission asiasta antamaan lainsäädäntöehdotukseen; on kuitenkin sitä mieltä, että vuoden 2018 talousarvioon ei saisi ottaa määrärahoja tähän tarkoitukseen ennen päätöstä Euroopan solidaarisuusjoukkojen rahoittamisesta ja sitä koskevan asetuksen hyväksymistä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä; katsoo näin ollen, että komission varainhoitovuoden 2018 talousarvioesityksessä tähän tarkoitukseen osoittamat määrärahat ja siirrot olisi toistaiseksi peruutettava, sillä vuoden 2018 talousarviota koskeva päätös ei saisi vaikuttaa millään muotoa ennalta lainsäädäntöneuvottelujen lopputulokseen; on vieläkin täysin valmis sisällyttämään solidaarisuusjoukkojen rahoittamista koskevan päätöksen ensi vuoden talousarvioon lisätalousarvion avulla välittömästi, jos neuvotteluja kyseisestä asetuksesta ei saada päätökseen ennen vuoden 2018 talousarviomenettelyn päättymistä;

6.  on huolissaan siitä, että nuorisotyöttömyys on edelleen ennätyksellisellä tasolla, ja uskoo vakaasti, että lisätoimia on toteutettava, jottei kokonaisen eurooppalaisen nuorisosukupolven tulevaisuus vaarantuisi; on siksi päättänyt korottaa nuorisotyöllisyysaloitteen määrärahoja komission vuodeksi 2018 ehdottamasta tasosta; tähdentää, että tätä korotusta olisi pidettävä lisäyksenä poliittisella tasolla monivuotisen rahoituskehyksen väliarvioinnissa hyväksyttyyn yleiseen määrään nuorisotyöllisyysaloitetta varten eikä pelkästään kyseisen rahoituksen aikaistamisena vuoden 2018 talousarviossa;

7.  muistuttaa, että koheesiopolitiikka on keskeisessä asemassa, kun unioni pyrkii saamaan aikaan taloudellista ja sosiaalista lähentymistä ja varmistamaan näin kehityksen ja kasvun; painottaa, että koheesiopolitiikan ohjelmien odotetaan pääsevän vuonna 2018 jälleen täyteen vauhtiin; korostaa parlamentin sitoutuneen varmistamaan, että näille ohjelmille myönnetään riittävät määrärahat, sillä ne kuuluvat unionin keskeisiin toimintapolitiikkoihin; on kuitenkin huolissaan siitä, että kansallisen tason toimenpideohjelmien täytäntöönpanossa esiintyy kohtuuttomia viipeitä; pyytää jäsenvaltioita varmistamaan, että hallinto-, tarkastus- ja todentamisviranomaisten nimittäminen saadaan päätökseen ja täytäntöönpano nopeutuu; kehottaa lisäksi komissiota yksinkertaistamaan kyseisiä menettelyjä edelleen;

8.  on erittäin huolestunut epävakauden ja epävarmuuden lisääntymisestä unionissa ja sen ulkopuolella; katsoo, että on tarpeen kiinnittää uudelleen huomiota unionin lähestymistapaan koheesion, integraation, rauhan, kestävän kehityksen ja ihmisoikeuksien alalla; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita liittämään yhteen toimet, joilla edistetään rauhaa ja konfliktien ennaltaehkäisyä, ja tehostamaan niitä; palauttaa mieliin pitkänperjantain sopimuksen koko maailmalle tarjoaman inspiraation mutta ottaa huomioon myös Yhdistyneen kuningaskunnan vuoden 2016 kansanäänestyksen aiheuttamat ennennäkemättömät haasteet ja paineet; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita lisäämään tukeaan sovinnon rakentamiselle, jotta Irlannissa voidaan varmistaa rauha ja vakaus;

9.  katsoo, että unionin on oltava valmis vastaamaan muuttoliike- ja pakolaiskriisin mahdolliseen ennakoimattomaan kehitykseen ja pyrkimään muuttoliikkeen alalla ennakoivampaan toimintaan, vaikka pahin vaihe kriisistä näyttää nyt olevan takanapäin; kehottaa siksi komissiota valvomaan jatkuvasti, että otsakkeessa 3 on riittävästi määrärahoja, ja hyödyntämään kattavasti kaikkia nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen mukaisesti käytettävissä olevia välineitä vastatakseen oikea-aikaisesti mahdollisiin ennakoimattomiin tapahtumiin, joihin saatetaan tarvita lisärahoitusta; muistuttaa, että vaikka unioni onnistui ottamaan käyttöön joitakin mekanismeja, jotka auttavat selviämään tästä tilanteesta, YK:n pakolaisjärjestön (UNHCR) mukaan Eurooppaan on silti saapunut vuonna 2017 meriteitse tähän mennessä yli satatuhatta pakolaista ja muuttajaa; on näin ollen päättänyt korottaa jonkin verran turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston ja sisäisen turvallisuuden rahaston määrärahoja, kuten myös sellaisten erillisvirastojen määrärahoja, jotka toimivat turvapaikka-asioiden alalla ja joihin kuuluu mm. Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirasto (EASO), sillä nämä virastot tarvitsevat asianmukaiset taloudelliset ja henkilöresurssit; toteaa jälleen, että otsakkeen 3 enimmäismäärä on aivan riittämätön, jotta siitä voitaisiin rahoittaa asianmukaisesti muuttoliike- ja pakolaiskriisistä johtuvia sisäisiä tarpeita tai muita ensisijaisia ohjelmia, kuten kulttuuri- ja kansalaisuusalan ohjelmia;

10.  korostaa, että otsakkeen 3 määrärahoja on käytetty viime vuosina laajalti muuttoliike- ja pakolaiskriisin ratkaisemiseen ja näitä toimia olisi jatkettava niin kauan kuin se on tarpeen; panee kuitenkin merkille, että tähän mennessä osoitettu rahoitus on riittämätön; on tästä syystä päättänyt lisätä oikeus- ja sisäasioiden alalla toimivien virastojen määrärahoja, koska niiden työtaakka ja työtehtävät ovat viime vuosina lisääntyneet ja henkilöstöstä ja rahoituksesta on ollut pulaa;

11.  korostaa, että unionissa viime aikoina esiintyneiden turvallisuushuolten vuoksi otsakkeen 3 rahoituksessa olisi myös kiinnitettävä huomiota toimiin, joilla parannetaan unionin kansalaisten turvallisuutta;

12.  huomauttaa jälleen, että muuttoliike- ja pakolaiskriisin sekä unionin kansalaisten turvallisuushuolten ratkaisemiseksi on olennaista puuttua muuttoliikkeen perimmäisiin syihin ja osoittaa riittävästi varoja ulkoisiin välineisiin, joilla pyritään ratkaisemaan köyhyyden, työpaikkojen, koulutuksen ja taloudellisten mahdollisuuksien puutteen ja epävakauden ja konfliktien kaltaisia ongelmia sekä ilmastonmuutoksen aiheuttamia ongelmia yhtenä muuttovirtojen taustalla olevista syistä; katsoo, että unionin olisi käytettävä optimaalisesti otsakkeessa 4 olevat rahoitusvarat, jotka ovat osoittautuneet riittämättömiksi kaikkien ulkoisten haasteiden käsittelemiseksi yhtäläisellä tavalla, koska resursseja on selvästi liian vähän ja niitä olisi yleisesti lisättävä;

13.  pitää valitettavana, ettei se saanut kantaansa valmistellessaan riittävästi tietoa Turkin-pakolaisavun koordinointivälineen laajentamista koskevan mahdollisen poliittisen päätöksen talousarviovaikutuksista; muistuttaa pitkäaikaisesta kannastaan, ettei uusia aloitteita saa rahoittaa unionin nykyisten ulkoisten hankkeiden kustannuksella; kehottaa näin ollen komissiota ehdottamaan uusia rahoituslähteitä, jos Turkin-pakolaisavun koordinointivälineen kestoa pidennetään, ja ottamaan välineen täytäntöönpanoon entistä enemmän mukaan paikallisia kansalaisjärjestöjä; toteaa, että otsakkeen 4 enimmäismäärä on aivan riittämätön, jotta sen avulla voitaisiin vastata kestävällä ja vaikuttavalla tavalla nykyisiin ulkoisiin haasteisiin, muuttoliike- ja pakolaiskriisi mukaan luettuna;

14.  tähdentää, että unionin talousarviosta on tuettava Pariisin sopimuksen tavoitteiden ja unionin omien pitkän aikavälin ilmastotavoitteiden saavuttamista siten, että saavutetaan vuosia 2014–2020 koskevassa monivuotisessa rahoituskehyksessä säädetty ilmastoa koskeva 20 prosentin rahoitustavoite; pitää valitettavana sitä, ettei komissio ole kyennyt esittämään konkreettisia ja realistisia ehdotuksia näiden tavoitteiden saavuttamiseksi; ehdottaa ilmastotoimiin näin ollen lisäystä talousarvioesityksen tasoon verrattuna; toteaa kuitenkin, etteivät nämä korotukset ole riittäviä, ja kehottaa komissiota esittämään kaikki tarvittavat ehdotukset tavoitteiden saavuttamiseksi tulevissa talousarvioesityksissä; toteaa tässä yhteydessä, että 8,2 prosenttia kaikista talousarvioesityksessä ehdotetuista maksusitoumusmäärärahoista liittyy luonnon monimuotoisuuden suojeluun; korostaa, että vuotuinen 0,1 prosentin lisäys on ristiriidassa lajien ja luontotyyppien huolestuttavan ja yhä nopeutuvan vähentymisen kanssa;

15.  arvostaa sitä, että tuloksiin keskittyvää talousarviota koskeva uusi lähestymistapa on ensimmäistä kertaa sisällytetty komission sisäiseen talousarvion valmisteluun, jotta voidaan tarkastella menoja tähän mennessä saadun kokemuksen perusteella ja määritellä mahdolliset mukautukset;

16.  palauttaa talousarvioesityksen määrät, joihin neuvosto esitti leikkauksia; ei ymmärrä ehdotettujen leikkausten perusteluja esimerkiksi Horisontti 2020 -ohjelmassa ja Verkkojen Eurooppa -välineessä, sillä näistä kahdesta ohjelmasta on jo siirretty määrärahoja ESIRiin, eikä ulkoisten toimien määrärahaleikkausten perusteluja; ei hyväksy missään tapauksessa neuvoston aikomusta kohdentaa leikkauksia budjettikohtiin, joiden toteutus tai vastaanottokyky on ollut heikko, sillä leikkauksia ei voida perustella nykyisillä talousarvion toteutusluvuilla eikä tässä yhteydessä oteta huomioon ohjelmien erilaisia täytäntöönpanorakenteita;

17.  toteaa, että kaikkien kiireellisten tarpeiden asianmukainen rahoitus edellyttää kaikkien rahoituskehysasetuksessa säädettyjen joustovälineiden hyödyntämistä, sillä monivuotisen rahoituskehyksen liikkumavarat vuonna 2018 ovat erittäin niukat; toivoo, että neuvosto yhtyy tähän kantaan ja että sovittelussa päästään kitkattomasti yhteisymmärrykseen, jotta unioni pääsisi tilanteen tasalle ja pystyisi vastaamaan tehokkaasti edessä oleviin haasteisiin; korostaa, että poikkeaminen kutakin varainhoitovuotta koskevista monivuotisen rahoituskehyksen alkuperäisistä suunnitelmista antaa syyn edistää vuoden 2020 jälkeisen monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärien korottamista;

18.  vahvistaa, että vuodeksi 2018 osoitetaan maksusitoumusmäärärahoja yhteensä 162 597 930 901 euroa ja maksumäärärahoja 146 712 004 932 euroa;

Alaotsake 1 a – Kasvua ja työllisyyttä edistävä kilpailukyky

19.  ei hyväksy neuvoston perusteetonta 750 miljoonan euron leikkausta alaotsakkeessa 1 a ja toteaa, että se yksinään muodostaa lähes kaksi kolmannesta kaikista neuvoston monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden sitoumuksiin tekemistä leikkauksista; huomauttaa, että tällaiset leikkaukset ovat ristiriidassa neuvoston omien poliittisten painopisteiden kanssa;

20.  pitää olennaisen tärkeänä edistää investointeja tutkimukseen, innovointiin, koulutukseen, infrastruktuuriin sekä mikroyrityksiin ja pk-yrityksiin, jotta unionissa saavutettaisiin kestävän kasvun ja työpaikkojen luomisen tavoitteet; varoittaa, että neuvoston ehdottamat leikkaukset vaarantaisivat ohjelmat, joilla on todellista eurooppalaista lisäarvoa ja jotka vaikuttavat suoraan työpaikkojen ja kasvun luomiseen, kuten Horisontti 2020 -ohjelma tai Verkkojen Eurooppa -väline; korostaa erityisesti, että Horisontti 2020:een on osoitettava riittävä rahoitus, jotta Euroopassa voidaan kehittää tutkimusta ja innovointia ja jotta voidaan saavuttaa johtoasema digitalisoinnissa ja tukea pk-yrityksiä; muistuttaa, että Horisontti 2020 on osoittanut suuren eurooppalaisen lisäarvonsa, sillä 83 prosenttia ohjelmasta rahoitetuista hankkeista ei olisi edennyt ilman unionin tukea; muistuttaa, että Verkkojen Eurooppa -väline on tärkeä rahoitusväline Euroopan laajuisen liikenneverkon valmiiksi saattamisen ja yhtenäisen eurooppalaisen liikennealueen toteuttamisen kannalta; on näin ollen päättänyt peruuttaa kaikki neuvoston tekemät leikkaukset ja lisäksi palauttaa ESIR-takuurahaston rahoittamiseksi Horisontti 2020:n ja Verkkojen Eurooppa -välineen budjettikohdista vähennetyt määrärahat täysin alkuperäiselle tasolle;

21.  pitää myös tärkeänä lisätä määrärahoja Erasmus+ -ohjelman koulutusosioon ja nuoriso-osioon osana strategisia investointeja Euroopan nuoriin;

22.  korostaa, että mikroyrityksille, yrittäjille ja pk-yrityksille osoitettavan riittävän rahoitustuen olisi oltava unionin keskeinen painopiste, sillä nämä ovat olennaisia työpaikkojen lähteitä unionissa; pitää pk-yritysten kilpailukyvyn säilyttämisen kannalta olennaisena varmistaa niille hyvät mahdollisuudet saada rahoitusta ja katsoo, että tämä auttaa niitä selviytymään sisämarkkinoille ja maailmanmarkkinoille pääsyyn liittyvistä haasteista;

23.  on näin ollen päättänyt lisätä määrärahoja talousarvioesityksestä ja ESIRiä ja Euroopan solidaarisuusjoukkoja edeltävästä tasosta niissä ohjelmissa, jotka ovat keskeisiä kasvun ja työpaikkojen luomisen kannalta ja jotka ovat laajalti hyväksyttyjen unionin painopisteiden mukaisia; toteaa, että näitä ohjelmia ovat Erasmus+, Horisontti 2020 (Marie Curie, Euroopan tutkimusneuvosto, pk-yrityksiä koskeva väline), COSME-ohjelma ja EaSI-ohjelma (Progress ja Eures); kehottaa komissiota huolehtimaan WIFI4EU-aloitteeseen liittyvien budjettikohtien riittävästä rahoituksesta ja pitämään kiinni investointisitoumuksestaan vuosina 2017–2020;

24.  panee tyytyväisenä merkille, että varainhoitovuoden 2018 talousarvioon on sisällytetty budjettikohta ”Vuosittaiset erityistapahtumat”, joka auttaa kehittämään kansalaisten keskuudessa eurooppalaista yhteenkuuluvuuden tunnetta; huomauttaa, että vuosittaisen erityistapahtuman olisi tuotava selvää lisäarvoa unionin kansalaisille kaikissa jäsenvaltiossa;

25.  pitää tärkeänä kannustaa unionin yhteistä puolustusalan tutkimusta, jotta korjattaisiin keskeiset voimavarapuutteet aikana, jolloin kansainvälinen kehitys ja epävakaus edellyttävät yhä enemmän unionin vahvistavan puolustustaan; tukee puolustusalan tutkimukseen liittyvän valmistelutoimen määrärahalisäystä; kehottaa perustamaan puolustusalan tutkimusohjelman, jolle osoitetaan omat määrärahat seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä; toistaa kuitenkin pitkäaikaisen kantansa, että uudet aloitteet on rahoitettava uusilla määrärahoilla eikä unionin olemassa olevien ohjelmien kustannuksella; korostaa lisäksi, että Euroopan puolustusteollisuuden kilpailukykyä ja innovointia on parannettava;

26.  katsoo, että varainhoitovuoden 2018 talousarviossa olisi kohdennettava enemmän varoja kattavan ja puolueettoman arvioinnin tekemiseen direktiivin (EU) 2015/849(8) 9 artiklassa määriteltyjen kriteerien perusteella siitä, minkälainen uhka liittyy kolmansiin maihin, joilla on strategisia puutteita rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnassa, sekä luettelon laatimiseen suuririskisistä oikeudenkäyttöalueista;

27.  kehottaa komissiota varmistamaan asianmukaisen rahoituksen tason, joka antaa Euroopan unionin vertailulaboratoriolle mahdollisuuden käyttää vaihtoehtoja eläinkokeille (EURL ECVAM) tehtäviensä tehokkaaksi toteuttamiseksi ja direktiivissä 2010/63/EU(9) olevassa liitteessä VII lueteltujen tehtävien hoitamiseksi kiinnittäen erityistä huomiota eläinkokeiden vaihtoehtojen kehittämisen ja käytön koordinointiin ja edistämiseen, mukaan lukien perustutkimus ja soveltava tutkimus sekä sääntelyn edellyttämä testaus;

28.  korottaa näin ollen alaotsakkeen 1 a maksusitoumusmäärärahojen tasoa talousarvioesitykseen verrattuna 143,9 miljoonalla eurolla (pois lukien ESIR-rahastoa ja Euroopan solidaarisuusjoukkojen rahoitusta edeltävien määrien palauttaminen sekä pilottihankkeet ja valmistelutoimet); toteaa, että lisäys rahoitetaan käytettävissä olevan liikkumavaran turvin sekä ottamalla käyttöön lisää määrärahoja maksusitoumusmäärärahojen kokonaisliikkumavarasta;

Alaotsake 1 b – Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen koheesio

29.  ei hyväksy neuvoston ehdottamaa 240 miljoonan euron leikkausta maksumäärärahoihin alaotsakkeessa 1 b, mukaan lukien tukimenoja koskevat budjettikohdat, ja kumoaa ne odotettaessa komission päivitettyjä ennusteita;

30.  on yhä huolestuneempi kohtuuttomista viivästyksistä Euroopan rakenne- ja investointirahastojen täytäntöönpanossa, mikä vähentää niiden vaikuttavuutta ja aiheuttaa paineita hallintoviranomaisille ja edunsaajille; toistaa jälleen, että on olemassa riski siitä, että nykyiset viivästymiset johtavat maksamattomien laskujen kertymiseen tämän rahoituskehyskauden toisella puoliskolla ja seuraavan alussa; kehottaa jälleen painokkaasti jäsenvaltioita pyytämään komissiolta neuvoa ja apua, jotta ne voisivat puuttua viivästyksiin hallinto-, todentamis- ja tarkastusviranomaisten nimittämisessä; on myös huolestunut jäsenvaltioiden ennusteiden suuntautumisesta alakanttiin ja niiden epätarkkuudesta;

31.  muistuttaa, että unionin nuorisotyöttömyys on edelleen liian korkealla; korostaa, että ongelman ratkaisemiseksi on tärkeää varmistaa, että nuorisotakuujärjestelmiä rahoitetaan asianmukaisesti nuorisotyöllisyysaloitteesta ja ESR:stä; on tyytyväinen sopimukseen tarpeesta antaa uutta rahoitusta nuorisotyöllisyysaloitteelle ja kyseisten määrien sisällyttämisestä talousarvioesitykseen 2018; katsoo kuitenkin, että kun otetaan huomioon nuorisotyöttömyyden aiheuttamat haasteet ja riskit, nuorisotyöllisyysaloitteen määrärahoja olisi lisättävä, ja on siksi päättänyt nostaa aloitteen maksusitoumusmäärärahat 600 miljoonaan euroon vuonna 2018; katsoo myös, että koheesiorahoitusta olisi voitava käyttää ammatillista koulutusta koskeviin toimiin, jotka kohdistuvat nuoriin, ja erityisesti oppisopimuskoulutustoimiin;

32.  suhtautuu myönteisesti 142,8 miljoonan euron määrärahalisäykseen, jolla on tarkoitus helpottaa rakenneuudistusten tukiohjelman täytäntöönpanoa vuosina 2017–2020;

Otsake 2 – Kestävä kasvu: luonnonvarat

33.  palauttaa mieliin, että komission ehdottama lisäys Euroopan maatalouden tukirahaston (maataloustukirahasto) määrärahoihin johtuu suurelta osin siitä, että vuonna 2018 oletetaan olevan käytettävissä merkittävästi vähemmän käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja; panee merkille, että neuvoston leikkaukset ovat 275 miljoonaa euroa, mutta katsoo, että komission oikaisukirjelmää olisi edelleen pidettävä perusteena aina, kun maataloustukirahaston määrärahoja halutaan tarkistaa vakuuttavasti, ja palauttaa näin ollen talousarvioesityksen määrärahat odotettaessa tämän oikaisukirjelmän tarkastelua sovittelussa;

34.  painottaa, että varastointiohjelmat ovat osoittautuneet kriisiaikoina tehokkaiksi, joten suunnitteluprosessissa tarkoitukseen varattujen määrärahojen vähentäminen olisi haitallista;

35.  korostaa, että nuorisotyöttömyyttä on torjuttava myös osoittamalla riittävästi tukea maaseutualueiden nuorille; ehdottaa siksi, että nuorten viljelijöiden maksuja korotetaan 50 miljoonaa euroa talousarvioesityksen tasosta; pitää tärkeänä helpottaa nuorten pääsyä kalatalousalan töihin Euroopan meri- ja kalatalousrahaston sekä muun unionin rahoituksen avulla;

36.  aikoo toteuttaa Eurooppa 2020 -tavoitteidensa ja kansainvälisten sitoumustensa mukaisesti toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja ehdottaa ilmastotoimiin 21,2 miljoonan euron lisäystä talousarvioesityksen tasoon verrattuna; toteaa jälleen sekä Euroopan tilintarkastustuomioistuimen että Ecofin-neuvoston huomauttaneen, että unionin talousarvio ei ole sen ilmastotavoitteiden mukainen;

37.  muistuttaa, että veronmaksajien rahoja ei pitäisi käyttää tukemaan härkien jalostamista tai kasvattamista härkätaisteluja varten; katsoo, että jalostamiseen ja kasvattamiseen näihin tarkoituksiin ei saisi myöntää perustukia, ja kehottaa komissiota esittämään ehdotuksen asiaa koskevan nykyisen lainsäädännön muuttamisesta;

38.  lisää näin ollen maksusitoumusmäärärahoihin 78,1 miljoonaa euroa, jolloin otsakkeen 2 maksusitoumusten enimmäismäärään jää 619,7 miljoonaa euroa liikkumavaraa sen jälkeen, kun niistä on vähennetty pilottihankkeet ja valmistelutoimet;

39.  pitää erittäin valitettavana, että katastrofit vaikuttavat yleensä niihin, joilla on heikommat mahdollisuudet suojautua, olipa kyse ihmisistä tai valtioista; katsoo, että luonnonkatastrofeihin ja ihmisen aiheuttamiin katastrofeihin olisi reagoitava mahdollisimman nopeasti, jotta vahingot saadaan minimoitua ja ihmisiä ja omaisuutta saadaan pelastettua; pyytää kiinnittämään huomiota siihen, että varoja on entisestään lisättävä erityisesti budjettikohdissa, jotka liittyvät katastrofien ehkäisyyn ja katastrofivalmiuksiin unionissa, kun otetaan huomioon etenkin Espanjan ja Portugalin metsäpalot, joissa menetettiin traagisesti ihmishenkiä ja joilla on valtava dramaattinen vaikutus ihmisiin;

40.  kiinnittää huomiota lukuisiin metsäekosysteemeihin kohdistuviin uhkatekijöihin kuten haitallisten vieraslajien leviämiseen, tuholaisiin (esimerkiksi mäntyankeroinen) ja metsäpaloihin; katsoo, että unionin tukiohjelmien ja -toimien kautta olisi osoitettava riittävästi rahoitusresursseja metsien ekologisen tilan ja kasvien terveyden arviointiin ja kunnostamistoimiin, uudelleen metsittäminen mukaan luettuna; toteaa, että nämä resurssit ovat erityisen tärkeitä ja kiireellisiä joillekin jäsenvaltioille, varsinkin Portugalille ja Espanjalle, niiden koko alueella riehuneiden aiempien toistuvien metsäpalojen vuoksi;

Otsake 3 – turvallisuus ja kansalaisuus

41.  korostaa, että parlamentin kannalta muuttoliike- ja turvallisuusasioiden on pysyttävä unionin ensisijaisina painopisteinä, ja toteaa jälleen olevansa vakuuttunut siitä, että otsakkeen 3 enimmäismäärä on osoittautunut aivan riittämättömäksi näiden haasteiden sisäisen ulottuvuuden rahoittamiseen asianmukaisella tavalla;

42.  toteaa, että maahantulijoiden rajanylitykset keskisen ja itäisen Välimeren alueen reiteillä unioniin vähenivät vuoden 2017 yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana, mutta paine läntisen Välimeren reitillä jatkuu; toteaa, että vuoden 2017 yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana Eurooppaan on saapunut meriteitse yli satatuhatta maahanmuuttajaa ja pakolaista, joista yli 75 prosenttia Italiaan ja loput Kreikkaan, Kyprokselle ja Espanjaan; katsoo, että rahoitusta on lisättävä, jotta maahanmuuttoon liittyvät unionin tarpeet voidaan täysin kattaa hyödyntämällä etenkin turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastoa ja tukemalla jäsenvaltioita kansainvälistä suojelua tarvitsevien henkilöiden, etenkin ilman saattajaa tulevien alaikäisten, kotouttamistoimien ja -käytäntöjen parantamisessa ja tarvittaessa sellaisten henkilöiden palauttamisessa, jotka eivät ole oikeutettuja suojeluun, ottaen täysimääräisesti huomioon palautuskiellon periaatteen; vaatii tässä yhteydessä myös osoittamaan EASOlle asianmukaiset taloudelliset ja henkilöresurssit, jotta se voi hoitaa tehtävänsä;

43.  kannattaa uuden budjettikohdan luomista etsintä- ja pelastustoimintarahastoa varten, jotta jäsenvaltioita tuettaisiin niiden kansainvälisen merioikeuden mukaisten velvoitteiden noudattamisessa; kehottaa komissiota tekemään lainsäädäntöehdotuksen tällaisen EU:n etsintä- ja pelastustoimintarahaston perustamisesta;

44.  uskoo vakaasti, että vaikuttava reagointi unionin kansalaisten turvallisuuteen liittyviin haasteisiin edellyttää lisärahoitusta sisäisen turvallisuuden rahastolle, jotta jäsenvaltioilla olisi paremmat mahdollisuudet torjua terrorismia, rajat ylittävää järjestäytynyttä rikollisuutta, radikalisoitumista ja kyberrikollisuutta; tähdentää erityisesti, että resursseja on osoitettava riittävästi turvallisuusrakenteiden vahvistamiseen ja lainvalvontaviranomaisten ja kansallisten viranomaisten välisen tietojenvaihdon lisäämiseen, myös parantamalla tietojärjestelmien yhteentoimivuutta, kunnioittaen kuitenkin samalla yksilön oikeuksia ja vapauksia;

45.  korostaa, että unionin erillisvirastoilla on tärkeä tehtävä oikeus- ja sisäasioiden alalla unionin kansalaisten suurimpien huolenaiheiden ratkaisemiseksi; on näin ollen päättänyt lisätä Euroopan unionin lainvalvontayhteistyöviraston (Europol) määrärahoja ja henkilöstöä ja perustaa lisäksi sen henkilöstötaulukkoon seitsemän virkaa Europolin uutta kadonneita lapsia koskevaa operatiivista yksikköä varten sekä vahvistaa Euroopan unionin oikeudellisen yhteistyön yksikköä (Eurojust), EASOa ja Euroopan unionin lainvalvontakoulutusvirastoa (CEPOL); korostaa näiden erillisvirastojen panosta vahvistettaessa jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä tällä alalla;

46.  ottaa huomioon meneillään olevien toimielinten välisten neuvottelujen etenemisen ja pyytää komissiolta ajantasaistettua tietoa Euroopan muuttoliikeagendaa, etenkin Dublin-järjestelmän uudistamista, rajanylitystietojärjestelmää, EU:n matkustustieto- ja -lupajärjestelmää ja EASOa koskevien vireillä olevien lainsäädäntöehdotusten taloudellisista vaikutuksista vuonna 2018, jotta ne voitaisiin ottaa huomioon sovitteluvaiheessa;

47.  pitää valitettavana, että neuvosto leikkasi maksusitoumusmäärärahoja sattumanvaraisesti yli 30 miljoonaa euroa monista ohjelmista kulttuurin, kansalaisuuden, oikeuden, kansanterveyden, kuluttajien oikeuksien ja pelastuspalvelun aloilla, vaikka näiden ohjelmien toteutusasteet ovat olleet erinomaiset ja vaikka rahoitus ei ollut muutenkaan riittävä monien laadukkaiden hankkeiden toteutukseen; palauttaa kaikki budjettikohdat talousarvioesityksen tasolle ja ehdottaa kyseisiin kohtiin lisäyksiä;

48.  on edelleen vakuuttunut siitä, että on aika lisätä rahoitusta unionin tärkeisiin kulttuuri- ja kansalaisuusohjelmiin, etenkin Luova Eurooppa -ohjelmaan ja Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaan, jotka ovat olennaisia kulttuurialan ja luovien alojen tukemisen kannalta, sekä aktiivisen kansalaisuuden tukemiseen etenkin vuonna 2019 pidettäviä Euroopan parlamentin vaaleja silmällä pitäen; muistuttaa, että kaikkien toimielinten on noudatettava poliittista sopimusta kulttuuriperinnön eurooppalaisen teemavuoden rahoituksesta vuonna 2018 osoittamalla tarkoitukseen riittävästi varoja Luova Eurooppa -ohjelmaan kuuluvasta kulttuurin alaohjelmasta, koska kyseiselle teemavuodelle ei ole omistettu omaa budjettikohtaa; kehottaa komissiota tarkastelemaan multimediatoimiin liittyvän budjettikohdan aloitteita uudelleen varmistaakseen, että talousarviosta todella tuetaan laadukasta riippumatonta tiedottamista EU-asioista;

49.  suosittaa, että perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelmaan sisältyvän Daphne-tavoitteen avoimuutta ja näkyvyyttä lisätään, sillä se on unionin keskeinen väline torjuttaessa kaikenlaista väkivaltaa, joka kohdistuu lapsiin, nuoriin, naisiin, hlbti-henkilöihin ja muihin riskiryhmiin; kannattaa sukupuoleen perustuvan väkivallan eurooppalaisen seurantakeskuksen perustamista osaksi Euroopan tasa-arvoinstituuttia;

50.  vahvistaa otsakkeen 3 maksusitoumusmäärärahoja 108,8 miljoonalla eurolla talousarvioesityksestä, lukuun ottamatta pilottihankkeita ja valmistelutoimia, ja ehdottaa, että lisäys rahoitetaan ottamalla käyttöön lisää varoja joustovälineestä;

Otsake 4 – Globaali Eurooppa

51.  korostaa jälleen, että unionin ulkoisten toimien rahoitustarpeet kasvavat jatkuvasti ja ylittävät reilusti otsakkeen 4 nykyiset määrät; katsoo, että unionin talousarviovarojen käyttäminen muuttoliikkeen muodostamaan haasteeseen vastaamiseksi edellyttää dynaamisia toimia myös lähivuosina; huomauttaa, että määrärahojen tilapäistä lisäystä yhdeksi vuodeksi vuoden 2017 tapaan ei voida pitää riittävänä, kun otetaan huomioon unionin kohtaamat mutkikkaat haasteet ja kiireellinen tarve vahvistaa unionin ulkoista läsnäoloa tämän päivän globaalissa ympäristössä;

52.  katsoo, että etusijalle olisi asetettava unionin lähinaapurit ja toimenpiteet, joilla pyritään puuttumaan niiden suurimpiin ongelmiin, joita ovat muuttoliike- ja pakolaiskriisi ja vastaavat humanitaariset haasteet eteläisissä naapuruusmaissa sekä Venäjän voimatoimet itäisissä naapuruusmaissa; katsoo, että unionin naapuruston vakaus ja vauraus ovat hyödyksi sekä asianomaisille alueille että koko unionille; kehottaa jälleen lisäämään tukea Lähi-idän rauhanprosessille, palestiinalaishallinnolle ja UNRWA:lle, jotta selviydyttäisiin kasvavista tarpeista ja saavutettaisiin unionin ilmaisema alueen kehityksen ja vakauden edistämistä koskeva tavoite sekä tuettaisiin palestiinalaisten selviytymisvalmiuksia; muistuttaa, että unionin kanssa assosiaatiosopimuksia täytäntöönpanevien maiden tukeminen on ensiarvoisen tärkeää poliittisten ja taloudellisten uudistusten helpottamiseksi, mutta korostaa, että tällaista tukea olisi myönnettävä, kunnes kyseiset maat täyttävät tukikelpoisuuskriteerit ja erityisesti oikeusvaltion ja demokraattisten instituutioiden aseman vahvistamiseen liittyvät kriteerit; on näin ollen päättänyt lisätä määrärahoja Euroopan naapuruusvälineelle (ENI) ja liittymistä valmistelevalle tukivälineelle (IPA) sekä makrotaloudelliseen rahoitusapuun;

53.  korostaa unionin globaalia roolia köyhyyden poistamisessa ja kaikkein heikoimmassa asemassa olevien alueiden kehityksen varmistamisessa YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti; lisää tämän vuoksi kehitysyhteistyön rahoitusvälineen (DCI) ja humanitaarisen avun rahoitusta; toteaa, että merkittävä osa Välimeren ylittävistä maahanmuuttajista tulee Saharan eteläpuolisesta Afrikasta, ja muistuttaa, että unionin tuki tälle alueelle on keskeistä maahanmuuton perimmäisten syiden torjumiseksi;

54.  vastustaa sitä, että ulkoisten rahoitusvälineiden (ENI, IPA, PI ja DCI) rahoitusosuuksia Erasmus+-ohjelmaan vähennetään radikaalisti, vaikka nuorisovaihto-ohjelmia voidaan pitää yhtenä menestyksekkäimmistä pitkän aikavälin investoinneista kulttuuridiplomatiaan ja keskinäiseen ymmärrykseen, ja on päättänyt näin ollen lisätä näitä rahoitusosuuksia;

55.  panee merkille, että Turkin demokratian, oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien tilanne on heikentynyt huolestuttavasti, ja on päättänyt vähentää tukea maan poliittisille uudistuksille; on päättänyt ottaa osan jäljellä olevista määrärahoista varaukseen, josta se vapautetaan, kun Turkki toteuttaa mitattavissa olevia parannuksia oikeusvaltion, demokratian, ihmisoikeuksien ja lehdistönvapauden alalla, ja haluaa suunnata nämä varat kansalaisyhteiskunnan toimijoille näitä tavoitteita tukeviin toimenpiteisiin;

56.  katsoo, että tarvitaan lisää varoja, jotta voitaisiin asianmukaisesti puuttua harhaanjohtavien tietojen levittämiskampanjoihin ja edistää puolueetonta kuvaa unionista sen rajojen ulkopuolella; pyytää siksi lisäämään rahoitusta, jonka tarkoituksena on torjua harhaanjohtavien tietojen levittämiskampanjoita ja kyberhyökkäyksiä; on näin ollen päättänyt lisätä lähialueilla ja Länsi-Balkanilla toteutettavien strategisen viestinnän toimien resursseja; muistuttaa, että on tärkeää investoida unionin ulkoisen toiminnan näkyvyyteen, jotta voidaan tehostaa rahoituksen vaikutusta tällä alalla ja tehostaa unionin julkisuusdiplomatiaa globaalistrategian tavoitteiden mukaisesti;

57.  pitää välttämättömänä lisätä Kyproksen turkkilaisen yhteisön budjettikohdan määrärahoja, jotta voidaan jatkaa ja tehostaa ratkaisevasti Kyproksen kateissa olevien henkilöiden komitean toimintaa, tukea uudelleensijoittautumiseen halukkaiden maroniittien ja kaikkien enklaavissa elävien henkilöiden hyvinvointia kolmannen Wienin sopimuksen mukaisesti ja edistää kulttuuriperintöä käsittelevän yhteisöjenvälisen teknisen komitean toimintaa ja parantaa siten kahden yhteisön välistä luottamusta ja edistää sovintoa niiden välillä;

58.  korostaa, että komission taipumus turvautua rinnakkaisiin budjettimekanismeihin, kuten erityisrahastoihin ja niiden kaltaisiin välineisiin, ei ole aina ollut menestyksekäs menettely; on huolissaan siitä, että rahoitusvälineiden perustaminen unionin talousarvion ulkopuolelle saattaa vaarantaa talousarvion yhtenäisyyden ja sillä voidaan kiertää talousarviomenettely ja samalla se saattaa heikentää varojen hallinnoinnin läpinäkyvyyttä ja haitata parlamentin oikeutta harjoittaa tehokasta menojen valvontaa; katsoo näin ollen, että viime vuosina luodut ulkoiset rahoitusvälineet on sisällytettävä unionin talousarvioon ja niiden täytäntöönpanon on pysyttävä täysin parlamentin valvonnassa; toteaa, että syyskuun 2017 loppuun mennessä vuoden 2017 talousarviossa oli sidottu yhteensä 795,4 miljoonaa euroa unionin erityisrahastoille; pyytää komissiota esittämään Euroopan parlamentille ja neuvostolle määrän, jonka se aikoo sitoa erityisrahastoja varten vuonna 2018; ilmaisee jälleen huolensa siitä, että jäsenvaltioiden maksuosuudet näihin erityisrahastoihin eivät vaikuta vastaavan niiden lupauksia; panee merkille tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen nro 11/2017 EU:n Bêkou-erityisrahastosta Keski-Afrikan tasavallassa; on huolissaan tilintarkastustuomioistuimen havaitsemista puutteista, mm. siitä, ettei yleisiä tarpeita ole arvioitu ja että mekanismit koordinointiin muiden avunantajien kanssa olivat puutteellisia; ilmaisee aikovansa arvioida unionin erityisrahastojen lisäarvoa unionin ulkoisten toimien välineenä;

59.  palauttaa mieliin, että rahoituskehysasetuksen 24 artiklan mukaisesti kaikki unionin ja Euratomin menot ja tulot sisällytetään unionin yleiseen talousarvioon varainhoitoasetuksen 7 artiklan mukaisesti; pyytää komissiota vaalimaan talousarvion yhtenäisyyttä ja pitämään sitä ohjaavana periaatteena, kun se ehdottaa uusia aloitteita;

60.  korostaa vaalitarkkailuvaltuuskuntien tärkeyttä, sillä ne auttavat lujittamaan demokraattisten instituutioiden asemaa ja parantamaan kansalaisten luottamusta vaalimenettelyihin, jotka puolestaan edistävät rauhanrakentamista ja vakautta; korostaa tarvetta varmistaa tähän tarkoitukseen riittävät rahoitusvarat;

61.  tähdentää, että kehitysyhteistyön rahoitusvälineen varoja ei saa kohdentaa uudelleen vakautta ja rauhaa edistävän välineen yhteydessä toteutettavan turvallisuuden ja kehityksen edistämistä valmiuksia kehittämällä koskevan uuden aloitteen rahoittamiseen; pitää valitettavana, että talousarvioesityksessä ehdotetaan, että kehitysyhteistyön rahoitusvälineestä siirretään 7,5 miljoonaa euroa turvallisuuden ja kehityksen edistämistä valmiuksia kehittämällä koskevaan aloitteeseen, ja korostaa tarvetta löytää pikaisesti vaihtoehtoja tämän aukon täyttämiseksi;

62.  pyytää jälleen unionin erityisedustajia koskevan budjettikohdan siirtämistä budjettineutraalilla tavalla YUTP:n talousarviosta EUH:n hallinnolliseen talousarvioon, jotta EU:n diplomaattisia toimia voitaisiin edelleen vahvistaa;

63.  on tämän vuoksi päättänyt palauttaa lähes kaikki neuvoston tekemät leikkaukset otsakkeessa 4 ja lisätä maksusitoumusmäärärahoja 299,7 miljoonalla eurolla yli talousarvioesityksen tason (lukuun ottamatta pilottihankkeita ja valmistelutoimia, EU:n erityisedustajien siirtoja ja hyväksyttyjä leikkauksia);

Otsake 5 – Hallinto: muut otsakkeet – hallinnolliset tukimenot ja tutkimuksen tukimenot

64.  katsoo, että neuvoston tekemät leikkaukset eivät vastaa todellisia tarpeita ja vaarantavat näin jo huomattavasti rationalisoidut hallintomenot; palauttaa näin ollen talousarvioesityksen määrät kaikkiin komission hallintomenokohtiin, mukaan luettuina otsakkeiden 1–4 hallinnolliset tukimenot ja tutkimuksen tukimenot;

65.  ottaa huomioon päätelmän, joka sisältyy Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission oikeudellisten yksikköjen 12. syyskuuta 2016 antamaan yhteiseen lausuntoon Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) ja sen valvontakomitean väliseen suhteeseen liittyvästä kolmesta näkökohdasta, ja on päättänyt sen mukaisesti pidättää 10 prosenttia OLAFin määrärahoista kunnes valvontakomitea saa käyttöönsä OLAFin asiakirja-aineiston, mutta lisää samalla myös OLAFin määrärahoja hienoisesti sen kasvaneiden vastuiden mukaisesti;

66.  panee merkille, että vuoden 2017 alussa OLAF tutki Yhdistyneessä kuningaskunnassa tapahtunutta vakavaa tullipetostapausta, jonka taustalla oli maahantuotujen tuotteiden tullausarvon määrittäminen niiden oikeaa arvoa alemmaksi ja josta aiheutui lähes 2 miljardin euron tulonmenetys unionin talousarvioon vuosina 2013–2016; panee huolestuneena merkille, että petokset jatkuvat vieläkin ja unionin talousarvioon koituu niistä edelleen tappioita; kehottaa komissiota ottamaan brexit-neuvotteluissa huomioon Yhdistyneen kuningaskunnan hidastelun reagoinnissa tähän asiaan; kehottaa niitä jäsenvaltioita, jotka vastustivat unionin lainsäädäntökehystä tullirikkomusten ja sanktioiden määräämisestä, harkitsemaan kantaansa uudelleen, jotta tämä ongelma voitaisiin ratkaista pikaisesti;

Erillisvirastot

67.  hyväksyy yleisesti erillisvirastojen talousarviotarpeita koskevan komission ennakkoarvion; katsoo siksi, että neuvoston esittämät lisäleikkaukset vaarantaisivat erillisvirastojen moitteettoman toiminnan, sillä leikkausten jälkeen ne eivät enää kykenisi hoitamaan niille annettuja tehtäviä; katsoo, että sen kannassaan hyväksymät uudet toimet ovat tarpeellisia uuden poliittisen kehityksen ja uuden lainsäädännön edellyttämien lisätehtävien hoitamiseksi; toistaa sitoutuneensa turvaamaan resurssit ja tarvittaessa myöntämään lisäresursseja erillisvirastojen asianmukaisen toiminnan varmistamiseksi;

68.  ottaa huomioon unionilla vielä edessään olevat muuttoliike- ja turvallisuushaasteet ja muistuttaa, että niihin tarvitaan koordinoitua eurooppalaista vastausta, ja on päättänyt lisätä Europolin, Eurojustin, CEPOLin, EASOn ja Euroopan unionin verkko- ja tietoturvaviraston (ENISA) määrärahoja;

69.  korostaa, että kasvun ja työpaikkojen kannalta on tärkeää, että unioni keskittyy kilpailukykyyn; palauttaa mieliin, että osittain GNSS-viraston (GSA) vastuulla olevien Galileo- ja EGNOS-hankkeiden kokonaisvaltainen kehittäminen ja täytäntöönpano ovat unionin strategisia painopisteitä; palauttaa mieliin, että GSA:n kyberturvallisuusresurssit ja julkisesti säänneltyjen palvelujen resurssit ovat puutteellisia, ja on siksi päättänyt lisätä sen määrärahoja;

70.  katsoo, että energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyövirasto (ACER) tarvitsee lisärahoitusta ja -henkilöstöä hoitaakseen laajennetut tehtävänsä, jotka koskevat sähkö- ja kaasualan verkkosääntöjen ja suuntaviivojen täytäntöönpanoa ja seurantaa;

71.  muistuttaa erityisesti, että Euroopan ympäristökeskus (EYK) auttaa unionia tekemään tietoon perustuvia päätöksiä ympäristön tilan kohentamisesta, ympäristönäkökohtien sisällyttämisestä talouspolitiikkaan ja toimista kestävyyden lisäämiseksi ja että komissio on vuoteen 2030 ulottuvan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan yhteydessä ehdottanut EYK:lle energiaunionin hallintoon liittyviä uusia tehtäviä tekemättä kuitenkaan vastaavia lisäyksiä henkilöstötaulukkoon;

72.  korostaa, että Euroopan raja- ja merivartioviraston talousarviomäärärahat ja virkojen määrä vaikuttavat nyt riittäviltä, mutta viraston tuleviin tarpeisiin liittyviä toimintamäärärahoja ja henkilöstöä on seurattava tiiviisti;

73.  pitää myönteisenä, että vuoden 2018 talousarvioon on sisällytetty riittävät resurssit Euroopan valvontaviranomaisten tukemiseen; korostaa, että Euroopan valvontaviranomaisilla on olennainen rooli, kun pyritään edistämään unionin oikeuden johdonmukaista soveltamista, parantamaan kansallisten viranomaisten välistä koordinointia ja varmistamaan rahoitusvakaus, paremmin integroidut finanssimarkkinat ja kuluttajansuoja sekä valvonnan lähentäminen; tähdentää, että Euroopan valvontaviranomaisten on käytettävä niille myönnettyjä määrärahoja harkitusti ja sen vuoksi pitäydyttävä niissä tehtävissä ja toimivaltuuksissa, jotka unionin lainsäädäntövallan käyttäjä on niille osoittanut;

74.  palauttaa mieliin, että 2. joulukuuta 2013 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen mukaisesti vuosi 2018 on viimeinen vuosi, jonka aikana erillisvirastojen henkilöstöön sovelletaan 5 prosentin henkilöstövähennystä ja uudelleen kohdennettavien toimien varantoa; toistaa vastustavansa erillisvirastojen resursseja koskevan yhteisen lähestymistavan jatkamista missään muodossa vuoden 2018 jälkeen; vakuuttaa jälleen olevansa valmis lisäämään hallinnollista yhteistyötä virastojen välillä ja tarpeen mukaan jopa yhdistämään virastoja tai jakamaan tiettyjä toimintoja joko komission tai toisen viraston kesken tehokkuuden parantamiseksi; pitää tässä yhteydessä myönteisenä aloitetta lisätä virastojen toiminnan koordinointia perustamalla unionin virastojen verkoston pysyvä sihteeristö (nykyinen yhteinen tukivirasto, Shared Support Office) ja kannattaa yhden toimen lisäämistä Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen henkilöstötaulukkoon siten, että toimesta aiheutuvat kustannukset maksetaan yhteisvastuullisesti unionin erillisvirastojen talousarvioista ja toimi osoitetaan kyseiseen viranomaiseen;

Pilottihankkeet ja valmistelutoimet

75.  on analysoinut huolellisesti ehdotettuja pilottihankkeita ja valmistelutoimia ja tarkastellut käynnissä olevien pilottihankkeiden ja valmistelutoimien onnistumista jättämällä ulkopuolelle olemassa olevien oikeusperustojen piiriin jo kuuluvat aloitteet mutta ottaen täysin huomioon komission suorittaman hankkeiden toteutettavuusarvioinnin ja on päättänyt hyväksyä kompromissipaketin, joka koostuu rajoitetusta määrästä pilottihankkeita ja valmistelutoimia ja jossa otetaan huomioon erityisesti niiden vähäiset liikkumavarat ja rajalliset enimmäismäärät;

76.  korostaa näin ollen parlamentin tässä yhteydessä toteuttamia toimia ja kehottaa komissiota osoittamaan hyvää tahtoa, kun se panee täytäntöön hyväksyttyjä pilottihankkeita ja valmistelutoimia talousarviomenettelyn loppuvaiheessa riippumatta niiden toteutettavuuden arvioinnista, ja toteaa, että tämä koskee myös Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksiä;

Erityisrahoitusvälineet

77.  korostaa, että erityisrahoitusvälineistä on hyötyä, sillä ne lisäävät joustavuutta nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen erittäin tiukkoihin enimmäismääriin nähden, ja pitää tervetulleena monivuotisen rahoituskehyksen väliarvioinnissa tehtyjä parannuksia; kehottaa käyttämään kattavasti joustovälinettä, maksusitoumusmäärärahojen kokonaisliikkumavaraa ja ennakoimattomiin menoihin varattua liikkumavaraa, jotta voidaan rahoittaa unionin talousarviossa olevia monenlaisia uusia haasteita ja uusia vastuu-alueita;

78.  pyytää lisäämään hätäapuvarauksen ja Euroopan unionin solidaarisuusrahaston (EUSR) rahoitusta ottaen huomioon viimeisimmät surulliset katastrofit eli Portugalin ja Espanjan metsäpalot ja äärimmäisen kuivuuden;

79.  palauttaa mieliin myös Euroopan globalisaatiorahaston (EGR), hätäapuvarauksen ja EUSR:n merkityksen; kannattaa komission aikomusta mahdollistaa EUSR:n nopeampi käyttöönotto ottamalla suurin osa sen vuotuisesta määrärahasta unionin talousarviossa olevaan varaukseen ennakkomaksuja varten jo budjetoidun määrän lisäksi; pitää valitettavana neuvoston tähän kohtaan esittämää leikkausta ja palauttaa talousarvioesityksen tason osittain, lukuun ottamatta vuonna 2017 lisätalousarviolla nro 4/2017 etupainotteisesti käyttöön otettua määrää ja EUSR:n käyttöönottoa Italian hyväksi; pyytää laajentamaan EUSR:n soveltamisalaa tuen antamiseksi terrorismin uhreille ja heidän perheilleen;

Maksut

80.  on huolissaan tällä hetkellä koko unionin talousarviossa, ei pelkästään alaotsakkeessa 1 b vaan myös otsakkeissa 3 ja 4 vallitsevasta suuntauksesta maksumäärärahojen vajaakäyttöön huolimatta tarpeesta vastata uusiin haasteisiin ja luoda joustavia rahoitusmekanismeja; muistuttaa, että kahden viime vuoden aikana unionin talousarvion maksumäärärahojen taso laski huomattavasti ja lisäksi budjettiylijäämä oli korkea; on näin ollen huolissaan siitä, että talousarvioesityksessä maksumäärärahojen enimmäismäärään jää silti ennätyksellisen suuri 10 miljardin euron liikkumavara, mikä merkitsee suuntausta alhaiseen toteutukseen, joka voi johtaa akuutteihin maksupaineisiin nykyisen rahoituskehyskauden lopussa;

81.  pitää välttämättömänä palauttaa maksujen määrät talousarvioesityksen tasolle kaikissa budjettikohdissa, joita neuvosto on leikannut, ja lisää maksumäärärahoja kohdennetusti ensisijaisesti niissä budjettikohdissa, joiden maksusitoumusmäärärahoja on tarkistettu;

Muut pääluokat

82.  pitää valitettavana, että neuvosto on jälleen kerran korottanut unionin toimielimiin sovellettavaa kiinteämääräistä korjausta; katsoo, että tällä on erityisen vääristävä vaikutus niiden toimielinten talousarvioihin, joissa kiinteämääräiset korjaukset ovat olleet perinteisesti paikkansapitäviä; katsoo, että tämä toimenpide ei vastaa kohdennettua vähennystä eikä ole moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukainen; palauttaa näin ollen kiinteämääräisen korjauksen määrän talousarvioesityksen tasolle;

Pääluokka I – Euroopan parlamentti

83.  säilyttää vuoden 2018 talousarvionsa yleisen tason, 1 953 483 373 euroa, joka hyväksyttiin edellä mainitussa 5. huhtikuuta 2017 annetussa päätöslauselmassa; sisällyttää talousarvioon teknisiä muutoksia, joilla ei ole talousarviovaikutuksia, ottaakseen talousarviossa huomioon ajan tasalle saatetut tiedot, joita ei ollut saatavilla aikaisemmin tänä vuonna;

84.  panee merkille, että parlamentin vuoden 2018 ennakkoarvion osuus otsakkeesta 5 on 18,88 prosenttia eli pienempi kuin vuonna 2017 (19,25 prosenttia) ja pienin osuus otsakkeesta 5 viidentoista viime vuoden aikana; katsoo kuitenkin ehdottomasti, että pyrkimys Euroopan parlamentin mahdollisimman pieniin menoihin ei saa toteutua siten, että se heikentää parlamentin valmiuksia hoitaa tavanomainen lainsäädäntötyönsä;

85.  toistaa, että parlamentin tulevan varainhoitovuoden painopisteinä on vahvistaa jo toteutettuja turvallisuustoimenpiteitä, parantaa parlamentin sietokykyä kyberhyökkäyksiä vastaan, lisätä parlamentin oman sisäisen talousarviomenettelyn avoimuutta ja keskittyä talousarviossaan lainsäädännöllisiin perustehtäviinsä toisena budjettivallan käyttäjänä, kansalaisten edustamiseen ja toisten toimielinten toiminnan valvomiseen;

86.  pitää myönteisenä yleistä kulukorvausta käsittelevän parlamentin puhemiehistön työryhmän perustamista; muistuttaa odotuksista, joita kohdistuu yleisen kulukorvauksen läpinäkyvyyden lisäämiseen, ja toteaa, että on määriteltävä tarkemmin säännöt, jotka koskevat tämän korvauksen nojalla hyväksyttyihin menoihin liittyvää vastuuvelvollisuutta aiheuttamatta parlamentille lisäkustannuksia;

87.  pyytää puhemiehistöä tekemään yleiseen kulukorvaukseen seuraavat konkreettiset muutokset:

88.  päättää vähentää vuodeksi 2018 pääsihteeristönsä henkilöstötaulukosta 60 tointa (yhden prosentin henkilöstövähennystavoite) neuvoston kanssa 14. marraskuuta 2015 Euroopan unionin yleisestä talousarviosta varainhoitovuodeksi 2016 tehdyn sopimuksen mukaisesti; palauttaa mieliin, että vuonna 2016 parlamenttiin perustettiin 35 tointa, jotka liittyvät uusiin toimintoihin turvallisuuden vahvistamiseksi, eikä näitä toimia laskettu henkilöstövähennystavoitteeseen, mikä vahvistettiin hyväksyttäessä lisätalousarvio nro 3/2016 ja vuoden 2017 yleinen talousarvio(10); pyytää komissiota mukauttamaan seurantataulukoitaan vastaavasti tarjotakseen Euroopan parlamentille ja neuvostolle asiallista tietoa kaikista menettelyn vaiheista;

89.  panee tyytyväisenä merkille parlamentin kiinteistöpolitiikasta 11. heinäkuuta 2017 järjestetyn keskustelun budjettivaliokunnan, pääsihteerin ja kiinteistöpolitiikasta vastaavien varapuhemiesten välillä; katsoo, että tämän vuoropuhelun olisi oltava jatkuva prosessi, kun otetaan huomioon etenkin puhemiehistön tulevat neuvottelut Paul Henri-Spaak -rakennuksen kunnostamisesta;

90.  toistaa parlamentin kannan, jonka se esitti edellä mainitussa 5. huhtikuuta 2017 antamassaan päätöslauselmassa, että Euroopan tason poliittisten puolueiden ja säätiöiden valvontamekanismeissa on edelleen parantamisen varaa; panee tässä yhteydessä merkille komission ehdotuksen asetuksen (EU, Euratom) N:o 1141/2014(11) muuttamisesta ja pitää myönteisenä pyrkimyksiä vastuullisuuden ja menojen avoimuuden parantamiseen;

91.  palauttaa mieliin Euroopan tilintarkastustuomioistuimen vuonna 2014 tekemän arvion, jonka mukaan parlamentin toiminnan maantieteellisestä hajauttamisesta aiheutuvat kustannukset olisivat 114 miljoonaa euroa vuodessa; panee lisäksi merkille todenneensa 20. marraskuuta 2013 antamassaan päätöslauselmassa Euroopan unionin toimielinten kotipaikan sijainnista(12), että 78 prosenttia kaikista henkilöstösääntöjen alaisen parlamentin henkilöstön matkoista on suoraa seurausta parlamentin toiminnan maantieteellisestä hajauttamisesta; tähdentää, että mietinnössä todetaan myös, että maantieteellisen hajauttamisen ympäristövaikutukset eli hiilidioksidipäästöt ovat arviolta 11 000:n ja 19 000 tonnin välillä; toteaa jälleen, että kansalaiset suhtautuvat hajauttamiseen kielteisesti, ja kehottaa siksi laatimaan etenemissuunnitelman yhden työskentelypaikkakunnan vahvistamiseksi ja asiaan liittyvien budjettikohtien määrärahojen vähentämiseksi;

Pääluokka IV – Tuomioistuin

92.  palauttaa talousarvioesityksen määrärahat kaikkiin tuomioistuimen toiminnan kannalta olennaisiin budjettikohtiin, joiden määrärahoja neuvosto leikkasi, ja palauttaa ennakkoarvion kahteen budjettikohtaan, jotta tuomioistuin kykenisi suoriutumaan paremmin jatkuvasti lisääntyvästä asiakirjojen käännättämistarpeesta;

93.  ei käsitä viiden prosentin henkilöstövähennystavoitetta koskevaa neuvoston yksipuolista ilmoitusta ja sen liitettä, jotka sisältyvät neuvoston kantaan vuoden 2018 talousarvioesitykseen ja joiden mukaan tuomioistuimen on vähennettävä henkilöstötaulukostaan vielä 19 tointa; painottaa, että kyseisistä 19 toimesta parlamentti ja neuvosto myönsivät asianmukaisesti 12 tointa vuoden 2015 talousarviomenettelyssä ja 7 tointa vuoden 2016 talousarviomenettelyssä lisätarpeisiin vastaamiseksi, ja on aivan vakuuttunut, ettei kyseisiä 19:ää tointa pitäisi luovuttaa, sillä tuomioistuin on jo noudattanut asianmukaisesti viiden prosentin henkilöstövähennysvaatimusta poistamalla henkilöstötaulukostaan 98 tointa vuosina 2013–2017;

Pääluokka V – Tilintarkastustuomioistuin

94.  palauttaa talousarvioesityksen määrärahat kaikkiin neuvoston leikkaamiin budjettikohtiin, jotta tilintarkastustuomioistuin voi panna täytäntöön työohjelmansa ja antaa tarkastuskertomukset suunnitelmien mukaisesti;

95.  ottaa varaukseen budjettikohdan ”Luonteeltaan rajatut kuulemiset, tutkimukset ja selvitykset” määrärahan odotettaessa varainhoitoasetuksen tarkistusta koskevien käynnissä olevien neuvottelujen tuloksia ja vuonna 2018 voimaan tulevaa tarkistusta;

Pääluokka VI – Euroopan talous- ja sosiaalikomitea

96.  palauttaa kaikkiin budjettikohtiin neuvoston leikkaamat talousarvioesityksen määrärahat;

97.  lisää kauppasopimusten mukaisten sisäisten neuvoa-antavien ryhmien toimintaa koskevan kahden budjettikohdan määrärahoja talousarvioesityksen määristä;

Pääluokka VII – Alueiden komitea

98.  palauttaa kaikkiin budjettikohtiin neuvoston leikkaamat talousarvioesityksen määrärahat;

99.  lisää joidenkin budjettikohtien määrärahoja talousarvioesityksen tasosta alueiden komitean oman ennakkoarvion mukaisesti;

Pääluokka VIII – Euroopan oikeusasiamies

100.  on tyytyväinen oikeusasiamiehen toimiin, joilla se on onnistunut parantamaan talousarvionsa tehokkuutta edelliseen varainhoitovuoteen verrattuna;

Pääluokka IX – Euroopan tietosuojavaltuutettu

101.  kyseenalaistaa neuvoston leikkaukset Euroopan tietosuojavaltuutetun talousarvioon, kun otetaan huomioon parlamentin ja neuvoston sille antamat lisätehtävät; palauttaa siksi kaikkiin budjettikohtiin neuvoston leikkaamat määrärahat, jotta tietosuojavaltuutettu pystyisi suoriutumaan velvoitteistaan ja kunnioittamaan sitoumuksiaan;

Pääluokka X – Euroopan ulkosuhdehallinto

102.  palauttaa kaikkiin budjettikohtiin neuvoston leikkaamat määrärahat;

103.  luo strategisen viestinnän valmiuksien budjettikohdan maaliskuussa 2015 annettujen Eurooppa-neuvoston päätelmien mukaisesti, jotta EUH:lla olisi riittävästi henkilöstöä ja keinoja vastata kolmansien maiden ja valtioista riippumattomien toimijoiden levittämiin harhaanjohtaviin tietoihin liittyvään haasteeseen;

104.  on lisäksi päättänyt, että EU:n erityisedustajat on siirrettävä YUTP:aa koskevasta luvusta Euroopan ulkosuhdehallinnon talousarvioon unionin ulkoisten toimien johdonmukaisuuden parantamiseksi;

105.  osoittaa EUH:n ennakkoarvioon lisämäärärahan unionin edustustoihin otettavia harjoittelijoita varten vastauksena havaintoihin, joita Euroopan oikeusasiamies teki tutkiessaan palkatonta harjoittelua(13);

o
o   o

106.  panee merkille Ranskan ja Luxemburgin yksipuolisen lausuman, joka on liitetty varainhoitovuoden 2018 talousarviota koskevaan neuvoston kantaan sellaisena kuin se on hyväksytty 4. syyskuuta 2017; muistuttaa, että Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission edustajat sopivat talousarviomenettelyn käytännön aikataulusta, myös sovittelujakson ajankohdasta, kevään talousarviotrilogissa 27. maaliskuuta 2017; palauttaa mieliin, että yleisten asioiden neuvosto hyväksyi kyseisen käytännön aikataulun kokouksessaan 25. huhtikuuta 2017 ja sillä oli tätä päätöstä tehdessään kokonaisuudessaan tiedossa parlamentin vuoden 2017 istuntokalenteri; toteaa näin ollen, että talousarviomenettely etenee kolmen toimielimen kesken päätetyn käytännön aikataulun mukaisesti;

107.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman sekä tarkistukset esitykseen yleiseksi talousarvioksi neuvostolle ja komissiolle, muille toimielimille ja elimille, joita asia koskee, sekä kansallisille parlamenteille.

(1) EUVL L 168, 7.6.2014, s. 105. (2) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1. (3) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884. (4) EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1. (5) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0085. (6) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0114. (7) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0302. (8) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2015/849, annettu 20. toukokuuta 2015, rahoitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesuun tai terrorismin rahoitukseen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/60/EY ja komission direktiivin 2006/70/EY kumoamisesta (EUVL L 141, 5.6.2015, s. 73). (9) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/63/EU, annettu 22 päivänä syyskuuta 2010, tieteellisiin tarkoituksiin käytettävien eläinten suojelusta (EUVL L 276, 20.10.2010, s. 33). (10) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0401, P8_TA(2016)0411. (11) COM(2017)0481. (12) EUVL C 436, 24.11.2016, s.2. (13) Euroopan oikeusasiamies, 454.2014/PMC.