Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Maailman kauppajärjestön (WTO) 14. marraskuuta 2001 antaman Dohan ministerikokouksen julkilausuman(1),

–  ottaa huomioon WTO:n 18. joulukuuta 2005 antaman Hongkongin ministerikokouksen julkilausuman(2),

–  ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Dohan kehitysohjelmasta ja erityisesti 9. lokakuuta 2008(3), 16. joulukuuta 2009(4), 14. syyskuuta 2011(5), 21. marraskuuta 2013(6) ja 26. marraskuuta 2015(7) antamansa päätöslauselmat,

–  ottaa huomioon Balilla joulukuussa 2013 pidetyn 9. ministerikokouksen tulokset ja erityisesti sopimuksen kaupan helpottamisesta(8),

–  ottaa huomioon Nairobissa joulukuussa 2015 pidetyn 10. ministerikokouksen tulokset ja kokouksen 19. joulukuuta 2015 annetun julkilausuman(9),

–  ottaa huomioon WTO:ta käsittelevän parlamentaarisen konferenssin Genevessä pidetyn vuosikokouksen yhteydessä 14. kesäkuuta 2016 yksimielisesti hyväksytyn päätösasiakirjan(10),

–  ottaa huomioon YK:n kestävän kehityksen tavoitteet(11),

–  ottaa huomioon Genevessä 11.–13. heinäkuuta 2017 järjestetyn kuudennen kauppaa tukevan avun yleisen tarkastelukonferenssin(12),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että WTO:lla on sen perustamisesta lähtien ollut keskeinen rooli monenvälisyyden vahvistamisessa, osallistavan maailmantalouden edistämisessä sekä avoimen, sääntöihin perustuvan ja syrjimättömän monenvälisen kauppajärjestelmän tukemisessa; ottaa huomioon, että käynnistettäessä Dohan kierrosta vuonna 2001 sen tavoitteiksi asetettiin uusien kaupankäyntimahdollisuuksien luominen, monenvälisten kauppasääntöjen vahvistaminen ja kauppajärjestelmän nykyisen epätasapainon korjaaminen asettamalla neuvotteluiden keskiöön kehitysmaiden ja erityisesti vähiten kehittyneiden maiden tarpeet ja edut;

B.  toteaa, että EU on kannattanut johdonmukaisesti vankkaa monenvälistä ja sääntöihin perustuvaa lähestymistapaa kauppaan ottaen samalla huomioon, että kahdenvälisten, alueellisten ja monenvälisten sopimusten kaltaisilla täydentävillä toimintatavoilla voidaan myös edistää kaupan avaamista ja talouskehitystä etenkin helpottamalla vapauttamista sekä parantamalla sääntöjä ja periaatteita sellaisilla politiikan aloilla, joita ei käsitellä yhtä perusteellisesti WTO:ssa; toteaa, että tällaisten sopimusten avulla voidaan tukea monenvälistä järjestelmää edellyttäen, että ne ovat WTO:n vaatimusten mukaisia, perustuvat yhteisiin sääntöihin ja luovat edellytykset mahdolliselle tulevalle monenvälisyyskehitykselle;

C.  toteaa, että vuonna 2013 järjestetyn 9. ministerikokouksen tulokset olivat järjestelmän kannalta merkittäviä ja että tämä koskee etenkin kaupan helpottamista koskevaa sopimusta, joka on merkittävin monenvälinen kauppasopimus sen jälkeen, kun WTO perustettiin vuonna 1995;

D.  toteaa, että jotkut WTO:n jäsenet yrittävät horjuttaa nykyistä kansainvälisten kauppariitojen ratkaisumallia; toteaa, että WTO:n valituselimessä on pian vähimmäismäärä tuomareita, jotka se tarvitsee toimiakseen; ottaa huomioon, että Yhdysvallat hylkäsi äskettäin EU:n ja joidenkin Latinalaisen Amerikan maiden ehdotukset aloittaa valintaprosessi avointen toimien yhä kasvavan määrän täyttämiseksi; toteaa, että tämä lukkiutunut tilanne, jonka vuoksi jo kaksi valituselimen seitsemästä avoimesta toimesta on jäänyt täyttämättä, saattaa romahduttaa järjestelmän, joka on tärkeä riitojen hallitsemiseksi maailman vaikutusvaltaisimpien kauppavaltioiden kesken;

E.  toteaa, että vuonna 2015 järjestetyn 10. ministerikokouksen tulokset olivat myös hyvin tärkeitä, sillä kokouksessa tehtiin kuusi ministeritason päätöstä maataloudesta, puuvillasta sekä vähiten kehittyneisiin maihin liittyvistä kysymyksistä ja sitouduttiin poistamaan vientituet maataloustuotteiden vienniltä; katsoo, että tämä oli luultavasti kaikkien aikojen merkittävin WTO:ssa aikaansaatu maataloutta koskeva tulos;

F.  toteaa, että viimeaikaiset keskustelut Dohan kehitysohjelman edistämisestä ovat osoittaneet selvästi, että WTO:n jäsenillä on erilaisia näkemyksiä neuvottelujen jatkamisesta; toteaa tämän osoittavan, että tavoitetasoa on tarkasteltava uudelleen, jotta voidaan realistisesti saavuttaa tuloksia neuvottelujen kaikissa pilareissa, ja katsoo, että uudelleentarkastelussa on otettava täysin huomioon todellinen nykyinen kaupankäyntiympäristö;

G.  toteaa, että talouden digitalisaatiokehitys avaa uusia kaupankäyntikanavia ja helpottaa pienten ja keskisuurten yritysten osallistumista maailmankauppaan sähköisen kaupankäynnin kautta; toteaa, että tämä nähdään yhä enemmän asiana, jossa WTO voisi toimia tärkeässä roolissa;

H.  toteaa, että WTO:n 11. ministerikokous (MC11) pidetään Buenos Airesissa Argentiinassa 10.–13. joulukuuta 2017;

1.  toteaa jälleen sitoutuneensa kaikilta osin monenvälisyyden kestävään arvoon ja kehottaa laatimaan kauppaohjelman, joka perustuu kaikkia hyödyttävään vapaaseen, reiluun ja sääntöihin pohjautuvaan kauppaan ja jolla tuetaan kestävän kehityksen toimintaohjelmaa korostamalla ensisijaisesti sosiaalisia oikeuksia sekä ympäristö- ja ihmisoikeuksia ja varmistamalla, että monenvälisesti hyväksyttyjä ja yhdenmukaistettuja sääntöjä sovelletaan tasavertaisesti kaikkiin;

2.  korostaa tarvetta käyttää perustana 9. ja 10. ministerikokouksessa hyväksyttyjä tuloksia, jotta Buenos Airesissa joulukuussa 2017 pidettävässä 11. ministerikokouksessa saadaan varmuudella aikaan merkittäviä edistysaskelia monenvälisen kaupparakenteen säilyttämiseksi ja vahvistamiseksi; painottaa, että tästä huolimatta osapuolten olisi tavoiteltava uusia poliittisia päämääriä digitaalisen kaupankäynnin ja investointien helpottamisen kaltaisilla aloilla;

3.  kehottaa kaikkia WTO:n jäseniä hyödyntämään viimeaikaisen kehityksen aikaansaamaa dynamiikkaa ja ottamaan samalla huomioon monenvälisen kauppajärjestelmän vahvistamisen strategisen tavoitteen sekä tarpeen vakiinnuttaa WTO:n asema kauppaneuvottelujen keskiönä; kehottaa samalla myöntämään, että uudet lähestymistavat ovat tarpeen nykyisten haasteiden ratkaisemiseksi; katsoo, että joustavuus, avoimuus, osallistavuus ja poliittinen sitoutuminen ovat ratkaisevan tärkeitä pyrittäessä saamaan aikaan kattavaa, tasapainoista ja realistista edistystä kaikissa jäljellä olevissa Dohan kehitysohjelman kysymyksissä; toteaa, että vuonna 2001 käynnistyneen Dohan kierroksen jälkeen maailma on muuttunut merkittävästi talouden, politiikan ja teknologian osalta ja nyt on käsiteltävä uusia haasteita, kuten sähköinen ja digitaalinen kaupankäynti, investointien avoimuus, tuet ja liikakapasiteetti, globaalit arvoketjut, julkiset hankinnat, palveluiden kotimainen sääntely, mikroyritykset ja pk-yritykset sekä entistä suurempi yhdenmukaisuus Dohan kehitysohjelmaa laajempien kaupankäyntiä, työelämää ja ympäristöä koskevien toimintaohjelmien välillä; katsoo, että tämän ei tarvitse vaikuttaa jäljellä oleviin Dohan kehitysohjelman kysymyksiin; korostaa tarvetta antaa kehitysmaille mahdollisuus löytää omia toimintatapoja, jotta voidaan säilyttää oikeudenmukaiset mahdollisuudet näillä aloilla;

4.  pitää tärkeänä, että WTO toimii tehokkaana ja vaikuttavana neuvottelufoorumina kaikissa sen jäsenille tärkeissä kysymyksissä ja että se tarjoaa mahdollisuuden avoimeen keskusteluun maailmanlaajuisista kauppaan liittyvistä kysymyksistä;

5.  korostaa, että Buenos Airesiin on valmistauduttava huolellisesti laadituilla tekstiehdotuksilla, jotta voidaan varmistaa entistä avoimemmat ja osallistavammat kauppaneuvottelut, koska ministerikokous olisi valmisteltava hyvin komiteatason neuvotteluissa; antaa tässä yhteydessä tunnustusta esimerkiksi kalastustukia koskevien neuvottelujen edistymisestä, koska niiden avulla voidaan torjua liikakalastusta sekä laitonta, ilmoittamatonta ja sääntelemätöntä kalastusta;

6.  panee merkille esitetyt ehdotukset maatalouden kotimaisesta tuesta, mukaan luettuna EU:n ja Brasilian yhteisen ehdotuksen; katsoo, että tätä alaa koskevan keskustelun edistäminen voi olla 11. ministerikokouksen keskeinen tulos; toistaa tässä yhteydessä, että elintarviketurvallisuuteen liittyvään julkiseen varastointiin, puuvilla-alan tukemiseen ja tukiin on löydettävä kestävä ratkaisu Nairobin ministerikokouksessa tehdyn päätöksen mukaisesti; korostaa, että aiheesta käydyt neuvottelut ja niiden mahdollinen tulos eivät saa olla tärkeämpiä kuin yhteisen maatalouspolitiikan tulevaisuudesta käytävät keskustelut;

7.  toteaa jälleen, että on tärkeää edistää neuvotteluja ja saada aikaan tuloksia muista jäsenten esiin ottamista asioista, kuten palveluiden kotimaisesta sääntelystä, sähköisestä kaupankäynnistä, investointien helpottamisesta, laaja-alaisista tuista ja avoimuuden parantamisesta sekä pk-yrityksiä hyödyttävistä hyvistä sääntelykäytännöistä;

8.  katsoo, että vuoden 2017 ministerikokouksen tuloksessa olisi otettava selvästi huomioon vuoden 2030 kestävän kehityksen tavoitteiden ja Pariisin sopimukseen sisältyvien sitoumusten merkitys ilmastonmuutoksen torjunnassa ja kaupan mahdollinen rooli edistettäessä niiden saavuttamista, ja katsoo, että kokouksessa on määritettävä asiaa koskevia konkreettisia toimia, koska maailmanlaajuiset standardit ja monenväliset toimintaedellytykset ovat maailmankaupan kannalta hyödyllisiä;

9.  vahvistaa sukupuolten tasa-arvon ja osallistavan kehityksen välisen yhteyden ja korostaa, että naisten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen on keskeisellä sijalla köyhyyden poistamisessa; toteaa, että talouskehityksen kannalta on tärkeää poistaa esteet, jotka estävät naisia osallistumasta kauppaan; toteaa, että on kehitettävä toimia, joilla puututaan erilaisiin taloudessa ilmeneviin naisten mahdollisuuksia rajoittaviin esteisiin; kehottaa WTO:n jäseniä sisällyttämään vuoden 2017 ministerikokouksen päätöksiin työohjelman, jolla varmistetaan sukupuoleen liittyvät kysymykset huomioon ottava kauppapolitiikka;

10.  kiinnittää huomiota Genevessä heinäkuussa 2017 pidettyyn kuudenteen kauppaa tukevan avun yleiseen tarkastelukonferenssiin, jonka aiheita olivat kaupan, osallisuuden ja yhteyksien edistäminen kestävän kehityksen aikaansaamiseksi ja jossa keskityttiin esimerkiksi tarpeeseen poistaa digitaalinen kuilu;

11.  tukee näkemystä, jonka mukaan tämä pitäisi muuttaa konkreettisiksi toimiksi, jotta voidaan edistää sähköistä kaupankäyntiä ja muuntaa digitaaliset mahdollisuudet todelliseksi kaupaksi; korostaa, että yhteyksien edistäminen tarjoaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia, kun myös kehitysmaiden mikroyritysten ja pk-yritysten toimijat saavat entistä helpomman ja halvemman pääsyn markkinoille; huomauttaa tässä yhteydessä, että investoinnit infrastruktuuriin ovat edelleen keskeinen haaste ja että on ratkaisevan tärkeää saavuttaa edistystä tällä alalla; kehottaa siksi WTO:n jäseniä edistämään infrastruktuuriin tehtäviä investointeja kannustamalla muiden aloitteiden ohella julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia;

12.  korostaa, että on tärkeää keskustella mahdollisista kauppapoliittisista ratkaisuista tavarakaupan yhä yleistyvään palveluistumiseen (niin kutsuttu malli 5);

13.  kehottaa komissiota jatkamaan pyrkimyksiään sähköistä kaupankäyntiä koskevien sitovien monenvälisten määräysten laatimiseksi WTO:ssa; tukee EU:n WTO:n palvelukauppaneuvostolle kesäkuussa 2017 esittelemää verkkotapahtumat mahdollistavaa toimintaympäristöä koskevaa tiedonantoa ”An Enabling Environment to Facilitate Online Transactions”, jossa esitetään hyvin tarpeellisia ja oikea-aikaisia kuluttajansuojaa, ei-toivottua viestintää, varmentamista ja luottamuspalveluja sekä sähköisesti tehtäviä sopimuksia koskevia yhteisiä periaatteita, jotka parantaisivat kuluttajien uskoa ja luottamusta verkkoympäristöön ja loisivat suotuisat edellytykset digitaaliselle kaupalle;

14.  kannustaa aloittamaan uudelleen monenväliset kauppaneuvottelut ympäristöhyödykkeitä koskevasta sopimuksesta;

15.  pitää myönteisenä kaupan helpottamista koskevan sopimuksen voimaantuloa 22. helmikuuta 2017; katsoo, että tämä sopimus tuo merkittäviä etuja kaikille WTO:n jäsenille ja etenkin kehitysmaille sekä asiaan liittyville talouden toimijoille, sillä se parantaa avoimuutta ja oikeusvarmuutta, vähentää hallintokuluja ja lyhentää tullimenettelyjä;

16.  pitää tärkeänä, että kaikki WTO:n jäsenet toimivat sekä Nairobissa että Balilla tehtyjen päätösten mukaisesti, myös siten, että ne luovat uusia vientimahdollisuuksia vähiten kehittyneiden maiden palveluntarjoajille hyödyntämällä vähiten kehittyneiden maiden palveluita koskevaa poikkeuslupaa ja yksinkertaistavat alkuperäsääntöjä koskevia säännöksiä; panee merkille WTO:n jäsenten palvelujen helpottamista koskevaa sopimusta kohtaan osoittaman kasvavan kiinnostuksen; kehottaa tehostamaan monenvälisiä toimia, joilla yksinkertaistetaan ja yhdenmukaistetaan alkuperäsääntöjä merkittävästi;

17.  korostaa WTO:n keskeistä merkitystä sääntöihin perustuvalle kauppajärjestelmälle ja pitää ratkaisevana, että varmistetaan sen päätösten täytäntöönpano, sitovien sitoumusten toteutumisen valvonta ja kauppariitojen ratkaisu; korostaa, että WTO on ainutlaatuisella tavalla edistänyt avoimuutta ja vertaisarviointia erityisesti kauppapoliittisen arviointimenettelyn (TPRM) avulla; on erittäin huolestunut siitä, että monet valituselimen toimista ovat edelleen täyttämättä, mikä haittaa vakavasti tämän keskeisen elimen työtä, sillä se on uhka riitojenratkaisun jatkuvalle asianmukaiselle toiminnalle, ja vaatii tekemään pikaisen päätöksen näiden toimien täyttämiseksi;

18.  korostaa, että on saatava aikaan lopullinen 11. ministerikokouksen julkilausuma, jossa jäsenet voisivat määrittää uusia aloja ja Dohan kehitysohjelmassa lueteltuja aloja, joilla ne aloittavat neuvotteluja ja jatkavat niitä;

19.  kehottaa komissiota ja neuvostoa varmistamaan, että parlamentti voi jatkossakin osallistua tiiviisti 11. ministerikokouksen valmisteluihin, se pidetään jatkuvasti ajan tasalla ja sitä kuullaan vuoden 2017 ministerikokouksen aikana; kehottaa komissiota edelleen perustelemaan muille WTO:n jäsenille, miksi on tärkeää vahvistaa WTO:n parlamentaarisen ulottuvuuden merkitystä;

20.  kehottaa WTO:n jäseniä varmistamaan demokraattisen legitiimiyden ja avoimuuden vahvistamalla WTO:n parlamentaarista ulottuvuutta; korostaa tässä yhteydessä tarvetta varmistaa, että parlamenttien jäsenet voivat osallistua paremmin kauppaneuvotteluihin, heidät otetaan mukaan WTO:n päätösten laadintaan ja täytäntöönpanoon ja kauppapolitiikkaa valvotaan asianmukaisesti kansalaisten eduksi;

21.  pitää valitettavana, että Marrakeshissa 9. ja 10. lokakuuta 2017 pidetty pienimuotoinen ministerikokous ei johtanut merkittävään edistykseen 11. ministerikokousta ajatellen; kehottaa kaikkia osapuolia kantamaan täysimääräisesti oman vastuunsa ja muuntamaan poliittisissa julistuksissa ilmaistun tahdon konkreettisiksi toimiksi, jotta Buenos Airesissa pidettävässä 11. ministerikokouksessa saadaan aikaan positiivisia tuloksia ja luodaan vankka perusta tuleville toimille ja päätöksille myös vuoden 2017 ministerikokouksen ulkopuolella;

22.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille sekä WTO:n pääjohtajalle.

(1) Dohan ministerikokouksen 14. marraskuuta 2001 annettu julkilausuma (WT/MIN(01)/DEC/1) – https://www.wto.org/english/thewto_e/minist_e/min01_e/mindecl_e.htm. (2) Hongkongin ministerikokouksen 18. joulukuuta 2005 annettu julkilausuma (WT/MIN(05)/DEC) – https://www.wto.org/english/thewto_e/minist_e/min05_e/final_text_e.htm. (3) EUVL C 9 E, 15.1.2010, s. 31. (4) EUVL C 286 E, 22.10.2010, s. 1. (5) EUVL C 51 E, 22.2.2013, s. 84. (6) EUVL C 436, 24.11.2016, s. 6. (7) EUVL C 366, 27.10.2017, s. 140. (8) Balin ministerikokouksen 7. joulukuuta 2013 annettu julkilausuma (WT/MIN(13)/DEC) – https://www.wto.org/english/thewto_e/minist_e/mc9_e/balideclaration_e.htm. (9) Nairobin ministerikokouksen 19. joulukuuta 2015 annettu julkilausuma (WT/MIN(15)/DEC) – https://www.wto.org/english/thewto_e/minist_e/mc10_e/nairobipackage_e.htm. (10) http://www.ipu.org/splz-e/trade16/outcome.pdf (11) http://www.un.org/sustainabledevelopment/sustainable-development-goals/ (12) https://www.wto.org/english/tratop_e/devel_e/a4t_e/gr17_e/gr17programme_e.htm