Euroopan parlamentin päätöslauselma 16. marraskuuta 2017 Euroopan oikeusasiamiehen vuosikertomuksesta 2016 (2017/2126(INI))
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon Euroopan oikeusasiamiehen vuosikertomuksen 2016,
– ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 15 artiklan,
– ottaa huomioon SEUT-sopimuksen 24 ja 228 artiklan,
– ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan 11 artiklan,
– ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan 41 artiklan,
– ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan 42 artiklan,
– ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan 43 artiklan,
– ottaa huomioon vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen,
– ottaa huomioon oikeusasiamiehen ohjesäännöstä ja hänen tehtäviensä hoitamista koskevista yleisistä ehdoista 9. maaliskuuta 1994 tehdyn Euroopan parlamentin päätöksen 94/262/EHTY, EY, Euratom(1),
– ottaa huomioon Euroopan parlamentin 6. syyskuuta 2001 hyväksymän Euroopan hyvän hallintotavan säännöstön(2),
– ottaa huomioon 15. maaliskuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin ja Euroopan oikeusasiamiehen yhteistyötä koskevan puitesopimuksen, joka tuli voimaan 1. huhtikuuta 2006,
– ottaa huomioon aikaisemmat Euroopan oikeusasiamiehen toiminnasta antamansa päätöslauselmat,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 220 artiklan 1 kohdan,
– ottaa huomioon vetoomusvaliokunnan mietinnön (A8-0328/2017),
A. ottaa huomioon, että Euroopan oikeusasiamiehen vuosikertomus 2016 luovutettiin virallisesti Euroopan parlamentin puhemiehelle 17. toukokuuta 2017 ja että oikeusasiamies Emily O’Reilly esitteli kertomuksen vetoomusvaliokunnalle Brysselissä 30. toukokuuta 2017;
B. ottaa huomioon, että SEUT-sopimuksen 24 ja 228 artiklalla Euroopan oikeusasiamiehelle annetaan valtuudet ottaa vastaan kanteluja unionin toimielinten, elinten ja laitosten toiminnassa ilmenneistä epäkohdista, lukuun ottamatta Euroopan unionin tuomioistuimen toimintaa lainkäyttöelimenä;
C. toteaa, että SEUT-sopimuksen 15 artiklan mukaan ”Unionin toimielimet, elimet ja laitokset toimivat mahdollisimman avoimesti edistääkseen hyvää hallintotapaa ja varmistaakseen kansalaisyhteiskunnan osallistumisen” ja ”Kaikilla unionin kansalaisilla sekä kaikilla luonnollisilla henkilöillä, jotka asuvat jossain jäsenvaltiossa, tai kaikilla oikeushenkilöillä, joilla on sääntömääräinen kotipaikka jossain jäsenvaltiossa, on oikeus tutustua unionin toimielinten, elinten ja laitosten asiakirjoihin”; toteaa, että kansalaisten oikeuksien ja perusvapauksien suojelemiseksi on ratkaisevan tärkeää varmistaa laadukkaiden palvelujen tarjoaminen EU:n kansalaisille ja se, että EU:n hallinto vastaa heidän tarpeisiinsa ja huolenaiheisiinsa;
D. ottaa huomioon, että perusoikeuskirjan 41 artiklan 1 kohdan mukaan ”jokaisella on oikeus siihen, että unionin toimielimet, elimet ja laitokset käsittelevät hänen asiansa puolueettomasti, oikeudenmukaisesti ja kohtuullisessa ajassa”;
E. ottaa huomioon, että perusoikeuskirjan 43 artiklan mukaan ”jokaisella unionin kansalaisella sekä jokaisella luonnollisella henkilöllä ja oikeushenkilöllä, jonka asuinpaikka tai sääntömääräinen kotipaikka on jäsenvaltiossa, on oikeus tehdä Euroopan oikeusasiamiehelle kantelu, joka koskee unionin toimielinten, elinten tai laitosten toiminnassa ilmenneitä epäkohtia, lukuun ottamatta Euroopan unionin tuomioistuimen toimintaa lainkäyttöelimenä”;
F. ottaa huomioon, että Euroopan oikeusasiamiehen tärkein prioriteetti on varmistaa, että kansalaisten oikeuksia kunnioitetaan täysin ja että oikeus hyvään hallintoon ilmentää unionin toimielimiltä, elimiltä, toimistoilta ja virastoilta odotettujen vaatimusten korkeaa tasoa;
G. ottaa huomioon, että vuonna 2016 oikeusasiamieheltä haki apua yhteensä 15 797 henkilöä, joista 12 646 sai neuvoja oikeusasiamiehen verkkosivuston interaktiivisesta oppaasta, 1 271 pyyntöä toimitettiin tietojen saamiseksi eteenpäin ja 1 880 pyyntöä oikeusasiamies käsitteli kanteluina;
H. toteaa, että oikeusasiamiehen vuonna 2016 käsittelemästä kaikkiaan 1 880:stä kantelusta 711 kuului ja 1 169 ei kuulunut hänen toimivaltaansa;
I. toteaa, että vuonna 2016 oikeusasiamies käynnisti 245 tutkimusta, joista 235 käynnistettiin kantelun perusteella ja 10 oli oma-aloitteisia, ja saattoi päätökseen 291 tutkimusta (278 kantelun perusteella ja 13 oma-aloitteista); toteaa, että suurin osa tutkimuksista koski komissiota (58,8 prosenttia), jonka jälkeen seurasivat EU:n erillisvirastot (12,3 prosenttia), Euroopan parlamentti (6,5 prosenttia), Euroopan unionin henkilöstövalintatoimisto (EPSO) (5,7 prosenttia), Euroopan ulkosuhdehallinto (EEAS) (4,5 prosenttia), Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) (0,8 prosenttia) ja muut toimielimet (11,4 prosenttia);
J. ottaa huomioon, että oikeusasiamies vastaanottaa vuosittain lukuisia EU:n hallintoa koskevia kanteluita henkilöiltä ja järjestöiltä, ja toteaa, että kolme suurinta huolenaihetta oikeusasiamiehen vuonna 2016 päätökseen saattamissa tutkimuksissa olivat avoimuus sekä yleisön oikeus saada tietoa ja tutustua asiakirjoihin (29,6 prosenttia), EU:n henkilöstöasioiden hyvä hallinto (28,2 prosenttia) ja palvelukulttuuri (25,1 prosenttia); toteaa, että muita aihepiirejä ovat harkintavallan käyttö rikkomismenettelyissä, EU:n avustusten ja sopimusten moitteeton varainhoito sekä prosessuaalisten ja perusoikeuksien noudattaminen; ottaa huomioon, että näiden asioiden merkityksellisyys korostaa oikeusasiamiehen keskeistä roolia sen varmistamisessa, että unionin tason päätöksentekoprosessit ja hallinto ovat täysin avoimia ja puolueettomia kansalaisten oikeuksien suojelemiseksi ja heidän luottamuksensa vahvistamiseksi;
K. ottaa huomioon, että vuoden 2016 strategisessa työssään oikeusasiamiehen toimisto saattoi päätökseen viisi strategista tutkimusta ja käynnisti neljä uutta, joiden aiheina olivat muun muassa erityisneuvonantajien mahdolliset eturistiriidat ja viivytykset kemikaalien testaamisessa, sekä käynnisti 10 uutta strategista aloitetta;
L. ottaa huomioon, että oikeusasiamies käynnisti laajan strategisen tutkimuksen siitä, miten komissio nimittää erityisneuvonantajansa, jotka työskentelevät usein samanaikaisesti yksityisen sektorin asiakkaille ja EU:lle, ja miten heidän eturistiriitojaan koskevat arvioinnit toteutetaan;
M. ottaa huomioon, että oikeusasiamies tutki Euroopan investointipankin (EIP) hallintoneuvoston jäsenten menettelysääntöä ja totesi, että siinä ei säädetä sidonnaisuuksia tai taloudellisia etuja koskevasta ilmoitusvelvollisuudesta;
N. toteaa, että rahoituskriisi on johtanut talouskriisiin ja sosiaaliseen kriisiin ja siten heikentänyt EU:n toimielinten uskottavuutta;
O. ottaa huomioon, että oikeusasiamies on todennut hallinnolliseksi epäkohdaksi sen, että vuosien 2009–2014 komissio ei käsitellyt entisen komission jäsenen toimintasääntörikkomusta eikä tutkinut huolellisesti, oliko komission jäsenen yksityisen sektorin kanssa tehty työsopimus EU:n perustamissopimuksen velvoitteiden mukainen; toteaa, että komission jäsenten, komission puheenjohtaja mukaan luettuna, toimikauden jälkeiseen toimintaan liittyvät hallinnolliset epäkohdat lisäävät kansalaisten epäluottamusta komissiota kohtaan;
P. toteaa, että oikeusasiamies tekee yhteistyötä YK:n kaltaisten kansainvälisten järjestöjen kanssa ja on vammaisten henkilöiden oikeuksista tehdyn YK:n yleissopimuksen mukaan osa EU:n rakennetta, jolla edistetään, suojellaan ja seurataan yleissopimuksen täytäntöönpanoa EU:n toimielinten tasolla;
Q. ottaa huomioon, että Euroopan unionin kansalaisuudesta marraskuussa 2016 tehdyn Flash-eurobarometri-kyselyn mukaan yhdeksän kymmenestä EU:n kansalaisesta (87 prosenttia) on tietoisia asemastaan unionin kansalaisina ja oikeudestaan tehdä kantelu parlamentille, komissiolle tai Euroopan oikeusasiamiehelle;
1. hyväksyy Euroopan oikeusasiamiehen esittelemän vuosikertomuksen 2016 ja kiittää sen selkeää ja helposti luettavaa ulkoasua, jossa esitetään kaikkein tärkeimmät faktat ja luvut oikeusasiamiehen toimista vuonna 2016;
2. onnittelee Emily O’Reillya hänen erinomaisesta työstään oikeusasiamiehen palvelujen laadun ja saatavuuden parantamisessa sekä yhteistoiminnasta ja myönteisestä suhtautumisesta parlamenttiin ja erityisesti vetoomusvaliokuntaan sekä muihin EU:n toimielimiin, elimiin, toimistoihin ja virastoihin;
3. tunnustaa strategisten tutkimusten ja aloitteiden merkittävyyden ja tukee oikeusasiamiehen työtä hänen tutkiessaan strategisesti tärkeitä aiheita oma-aloitteisesti unionin kansalaisten yleisen edun mukaisesti; antaa arvoa oikeusasiamiehen pyrkimyksille hyödyntää paremmin strategista työtään sallimalla samankaltaisesta aiheesta tehtyjen kantelujen käsittelyn kollektiivisesti;
4. pitää tervetulleena oikeusasiamiehen pyrkimystä vastata oikea-aikaisesti ja tehokkaasti EU:n kansalaisten tarpeisiin ja huolenaiheisiin sekä tukee vuonna 2016 käyttöön otettuja uusia työmenetelmiä ja yksinkertaistettua tapaustenkäsittelyprosessia, jotka mahdollistavat suuremman joustavuuden ja tehokkuuden sekä suuremmat vaikutukset suuremmalle määrälle kansalaisia;
5. toteaa, että EU:n kohtaamat nykyiset, ennennäkemättömät haasteet, kuten työttömyys, taloudellinen ja sosiaalinen eriarvoisuus, muuttoliikekriisi ja brexit, velvoittavat kaikkia toimielimiä, elimiä, toimistoja ja virastoja – myös oikeusasiamiestä – työskentelemään kovemmin ja päättäväisemmin sosiaalisen oikeudenmukaisuuden, vastuullisuuden ja avoimuuden varmistamiseksi EU:n tasolla;
6. pitää tärkeänä työmarkkinavuoropuhelun parantamista;
7. korostaa, että kansalaisten luottamus toimielimiin on äärimmäisen tärkeää nykyisessä taloustilanteessa;
8. toteaa, että oikeusasiamiehen toimiston päätöksiä ja/tai suosituksia on tähän mennessä noudatettu toiseksi parhaalla tasolla; suosittelee, että oikeusasiamies pysyy valppaana, määrittelee sen suositusten noudattamatta jättämisen syyt ja ilmoittaa parlamentille, jos EU:n hallinto jättää niitä toistuvasti noudattamatta;
9. ottaa huomioon, että EU:n toimielimiä koskevien oikeusasiamiehen tutkimusten lukumäärä laski vuonna 2016 (245 tutkimusta vuonna 2016, 261 vuonna 2015); kehottaa EU:n toimielimiä, elimiä, toimistoja ja virastoja vastaamaan ja reagoimaan oikeusasiamiehen kriittisiin huomautuksiin kohtuullisen ajan kuluessa ja parantamaan oikeusasiamiehen suositusten ja/tai päätösten noudattamisen tasoa;
10. panee merkille, että vuonna 2016 suurin osa oikeusasiamiehen käsittelemistä tapauksista saatiin päätökseen 12 kuukauden kuluessa ja että keskimääräinen tutkimukseen tarvittava aika oli 10 kuukautta, ja vain 30 prosentissa tapauksista tutkimuksen päätökseen saattaminen kesti yli 12 kuukautta; kehottaa oikeusasiamiestä edelleen parantamaan työmenetelmiään ja lyhentämään kantelujen käsittelyaikaa, erityisesti kun kyse on yli 12 kuukautta avoimina olevista tapauksista, työnsä tehokkuudesta tinkimättä;
11. toteaa, että avoimuuteen liittyvät tutkimukset ja erityisesti kysymykset päätöksentekomenettelyn avoimuudesta, edunvalvonnan avoimuudesta ja oikeudesta tutustua EU:n asiakirjoihin muodostavat suurimman osan oikeusasiamiehen käsittelemistä tapauksista, ja sen jälkeen oikeusasiamies käsittelee muita erilaisia kysymyksiä, kuten perusoikeuksien loukkaukset ja eettiset kysymykset tai EU:n hankinnat ja avustukset;
12. korostaa, että avoimuudella, hyvällä hallinnolla ja institutionaalisella valvonnalla on keskeinen rooli EU:n toimielinten työssä; pitää valitettavana, että avoimuuteen sekä tietojen saantiin ja asiakirjoihin tutustumiseen liittyvillä tiedusteluilla on toistuvasti yli 20 prosentin osuus kaikista oikeusasiamiehelle osoitetuista tiedusteluista ja ne ovat vuodesta toiseen EU:n kansalaisten tärkeimpiä huolenaiheita; kehottaa EU:n toimielimiä julkistamaan ennakoivasti tiedot ja asiakirjat, jotta voidaan lisätä avoimuutta ja vähentää hallinnollisia epäkohtia;
13. katsoo, että mahdollisimman suuren avoimuuden ja EU:n hallussa olevien asiakirjojen saatavuuden on oltava sääntö; palauttaa mieliin, että unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan unionin kansalaisilla on oikeus tutustua unionin toimielinten, elinten ja muiden virastojen asiakirjoihin ja että mahdollisia helpotuksia ja poikkeuksia olisi aina punnittava avoimuuden ja demokratian periaatteiden suhteen, ennakkoehtona demokraattisten oikeuksien käyttämiselle; katsoo, että asetuksen (EY) N:o 1049/2001 tarkistaminen on tarpeen, jotta helpotetaan oikeusasiamiehen toimintaa hänen valvoessaan oikeutta tutustua parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjoihin;
14. pyytää komissiota lisäämään avoimuutta ja helpottamaan asiakirjoihin tutustumista ja tietojen saantia, erityisesti EU Pilot -menettelyistä vastaanotettujen vetoomusten sekä EU Pilot -menettelyjen ja jo suljettujen rikkomismenettelyjen osalta; tähdentää, että komission on tärkeää seurata säännöllisesti parlamentin toimia; kannustaa jatkamaan oikeusasiamiehen strategista tutkimusta komission tavasta käsitellä rikkomuksia koskevia kanteluita EU Pilot -menettelyissä ja kehottaa oikeusasiamiestä pysymään määrätietoisena ja tarkkaavaisena asian tutkinnassa vuonna 2017; katsoo, että hallinnollisena epäkohtana voidaan pitää myös kohtuuttomia viivytyksiä käynnistettyjen rikkomusmenettelyjen ja EU Pilot -menettelyjen käsittelyssä;
15. kiittää oikeusasiamiehen määrätietoisuutta mahdollisimman suuren avoimuuden saavuttamiseksi EU:n päätöksentekoprosessissa; korostaa, että on seurattava, missä määrin oikeusasiamiehen suosituksia trilogineuvottelujen avoimuudesta pannaan täytäntöön; kehottaa neuvostoa ja komissiota julkaisemaan aiheellisia tietoja trilogineuvotteluissa tehdyistä päätöksistä; muistuttaa edelleen, että kauppasopimuksissa ja -neuvotteluissa tarvitaan täysimittaista ja tehostettua avoimuutta, ja kehottaa oikeusasiamiestä jatkamaan avoimuuden valvomista kaikissa kauppasopimusneuvotteluissa EU:n ja kolmansien maiden välillä ja ottamaan huomioon, että tällä ei tulisi heikentää EU:n neuvotteluasemaa;
16. pitää osapuolten neuvotteluasemia vaarantamatta edelleen tärkeänä kaikkien EU:n toimielinten täyttä avoimuutta EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan välisissä neuvotteluissa, jotka koskevat jälkimmäisen eroamista unionista; kehottaa oikeusasiamiestä valvomaan täyden avoimuuden noudattamista eroamisneuvottelujen kaikissa vaiheissa;
17. vaatii suurempaa avoimuutta EU:n taloutta ja rahoitusta koskevaan päätöksentekoprosessiin erityisesti Euroopan keskuspankin toteuttaman pankkivalvonnan osalta; tukee lisäksi oikeusasiamiehen suosituksia EIP:n pääjohtajan ja euroryhmän puheenjohtajan avoimuuden lisäämisestä ja niiden omien sisäisten eettisten sääntöjen vahvistamisesta, ja samanaikaisesti tukee hänen viimeaikaisia toimiaan tässä asiassa ja sitä, että asetusta (EY) N:o 1049/2001 ei sovelleta euroryhmään, koska se ei ole perussopimuksissa tarkoitettu toimielin tai elin; kehottaa noudattamaan oikeusasiamiehen suosituksia EIP:n valitusmekanismia koskevasta tarkistuksesta (EIP:n valitusmekanismi) ja korostaa, että valitusmekanismin riippumattomuus on tärkeää; kehottaa oikeusasiamiestä ottamaan aktiivisemman roolin sen varmistamisessa, että uusi EIP:n valitusmekanismi on uskottava ja tehokas noudattaen toiminnallisen riippumattomuuden, avoimuuden, saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja riittävien resurssien periaatteita;
18. ilmaisee täyden tukensa oikeusasiamiehen lopulliselle päämäärälle auttaa lujittamaan vastuuvelvollisuuteen ja avoimuuteen liittyviä rakenteita ja instituutioita EU:n tasolla sekä parantaa demokratian laatua Euroopassa;
19. panee merkille oikeusasiamiehen havaitsemat epäkohdat komission jäsenten toimintasäännöissä; pitää tärkeänä korkeita moraalisia ja eettisiä normeja EU:n hallinnossa, ja panee merkille komission päätöksen pidentää harkinta-aikaa kahteen vuoteen entisten komission jäsenten osalta ja kolmeen vuoteen komission entisten puheenjohtajien osalta, mutta uskoo vahvasti, että tiukempien eettisten sääntöjen soveltamiseen on tarvetta kaikissa EU:n toimielimissä, myös EU:n poliitikkojen ja työntekijöiden suhteen, sillä sääntöjen avulla pyritään varmistamaan kunniallinen ja pidättyvä käytös sekä täysi riippumattomuus yksityisestä sektorista; kehottaa komissiota takaamaan, että entisten komission jäsenten toimikauden jälkeistä työtä koskevat tiedot julkaistaan ennakoivasti ja täysin avoimesti; tukee oikeusasiamiehen suosituksia toimintasääntöjen tarkistamisesta perussopimusten velvoitteiden mukaisesti tekemällä sääntöjen täytäntöönpanosta selkeämpää ja helpompaa, jotta voidaan tapauskohtaisesti varmistaa uskottavuus, puolueettomuus ja eturistiriitojen puuttuminen; kannustaa oikeusasiamiestä jatkamaan komission tilapäisen eettisen komitean riippumattomuuden tason valvontaa ja arviointia;
20. panee merkille komission toimet, joita se toteutti vastauksena oikeusasiamiehen suosituksiin EU:n henkilöstöön sovellettavien niin sanottua pyöröovi-ilmiötä koskevien sääntöjen täytäntöönpanosta, ja odottaa kiinnostuksella oikeusasiamiehen jatkotutkimusta uusien sääntöjen toiminnasta käytännössä;
21. kehottaa oikeusasiamiestä jatkamaan työtään, jolla varmistetaan, että kaikkien pyöröovitapauksiin liittyvien EU:n virkamiesten nimet julkaistaan ajallaan ja että kaikkien asiaan liittyvien tietojen täydellinen avoimuus taataan;
22. tukee oikeusasiamiehen sitoutuneisuutta EU:n lobbaustoiminnan avoimuuden parantamiseen ja kehottaa komissiota noudattamaan täysimittaisesti oikeusasiamiehen ehdotuksia EU:n avoimuusrekisterin parantamisesta ja muuttamisesta pakolliseksi kaikkien unionin toimielinten ja virastojen tärkeäksi avoimuuskeskiöksi; korostaa, että olisi toteutettava selkeitä toimia ja kehitettävä johdonmukainen ja tehokas työaikataulu; painottaa, että on tärkeää lisätä avoimuutta, myös rahoitusta koskevien tietojen, eturyhmien ja taloudellisten etujen osalta;
23. pitää myönteisenä oikeusasiamiehen strategista tutkimusta komission erityisneuvonantajien eturistiriitojen arviointimenetelmistä; kehottaa komissiota panemaan täytäntöön kaikki oikeusasiamiehen suositukset erityisneuvonantajien nimitysmenettelystä, arvioimaan mahdolliset eturistiriidat ennen ja jälkeen nimittämisen ja saattamaan asiakirjat ja kokoukset ja niitä koskevat tiedot julkisiksi;
24. tukee oikeusasiamiehen strategista tutkimusta komission asiantuntijaryhmistä; pyytää oikeusasiamiestä varmistamaan, että eturistiriitojen hallintaa ja kaikkien sidosryhmien – yhteiskunnalliset sidosryhmät mukaan lukien – tasapainoista ja yhtäläistä edustusta parannetaan komission uusissa säännöissä, myös kaikkien asiantuntijoiden luettelointia EU:n avoimuusrekisterissä;
25. panee merkille komission kannan tupakkateollisuuden lobbaajien kanssa pidettävien kokousten avoimuuteen ja terveyden pääosaston toteuttamat avoimuustoimet; kehottaa komissiota jälleen muuttamaan käytäntöään ja tekemään työstään täysin avointa julkaisemalla verkossa tiedot kaikista lobbaajien tai heidän laillisten edustajiensa kanssa pitämistään kokouksista sekä kyseisten kokousten pöytäkirjat tupakoinnin torjuntaa koskevan YK:n puitesopimuksen velvoitteiden mukaisesti;
26. pitää myönteisenä oikeusasiamiehen käytännön suosituksia, jotka koskevat julkisten virkamiesten lobbaajien kanssa tapahtuvaa vuorovaikutusta; kehottaa oikeusasiamiestä lisäämään kaikkien EU:n toimielinten henkilöstön tietoisuutta näistä suosituksista koulutuksen, seminaarien ja niihin liittyvien tukitoimenpiteiden avulla ja kehottaa EU:n toimielimiä panemaan täytäntöön oikeusasiamiehen hyvän hallintotavan säännöstön ja tupakoinnin torjuntaa koskevan YK:n puitesopimuksen mukaiset avoimuutta koskevat toimet; toistaa kehotuksensa hyvän hallintotavan säännöstön saattamisesta ajan tasalle siten, että asiasta annetaan sitova asetus tämän vaalikauden aikana;
27. kiittää oikeusasiamiehen strategista tutkimusta neuvoston valmistelevia elimiä, kuten sen komiteoita, työryhmiä ja pysyvien edustajien komiteaa (COREPER) koskeviin asiakirjoihin tutustumisesta EU:n säädösesityksiin liittyvissä keskusteluissa; kannustaa oikeusasiamiestä kehottamaan neuvostoa lisäämään avoimuutta, kun aiheena ovat sen kokoukset sidosryhmien kanssa sekä tehdyt päätökset, noudattamaan asiakirjojen saatavuutta koskevia sääntöjä ja tarjoamaan asiakirjat näin saataville oikea-aikaisesti ja viivytyksettä;
28. kiittää oikeusasiamiehen toimintaa kysymyksissä, jotka koskevat yleistä etua, kuten perusoikeudet, lääketurvallisuus ja -tehokkuus, ympäristön ja terveyden suojelu ja ympäristöriskien torjunta; kehottaa oikeusasiamiestä seuraamaan, onko Euroopan kemikaalivirasto noudattanut hänen ehdotustaan eläinkokeiden estämisestä uusien kosmeettisten valmisteiden markkinoille rekisteröinnin yhteydessä, ja onko EPSO noudattanut ehdotusta ylivoimaisen esteen periaatteen soveltamisesta ja EPSOn järjestämien kilpailujen avoimuudesta;
29. arvostaa sitä, että oikeusasiamiehellä on kokemusta EU:n toimielimissä ilmenneiden seksuaalisen häirintään ja seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvien hallinnollisten epäkohtien käsittelystä, kuten kantelusta 1283/2012/AN; viittaa seksuaalisen häirinnän ja hyväksikäytön torjumisesta EU:ssa 26. lokakuuta 2017 antamaansa päätöslauselmaan sekä päätökseensä perustaa riippumattomista asiantuntijoista koostuva työryhmä, jolla on valtuudet tutkia seksuaalista häirintää ja hyväksikäyttöä Euroopan parlamentissa, ja kehottaa oikeusasiamiestä tutkimaan myös seksuaalista häirintää ja hyväksikäyttöä EU:n toimielimissä, elimissä, toimistoissa ja virastoissa ja antamaan suosituksia ja esittämään hyviä käytänteitä, joilla ehkäistäisiin uusien tapausten ilmeneminen EU:n toimielimissä;
30. tukee oikeusasiamiehen roolia ennakoivan ja avoimen toimintaperiaatteen luomiseksi Euroopan lääkeviraston suorittamille (EMA) kliinisille kokeille ja erityisesti oikeusasiamiehen suosituksia Crohnin taudin hoitamiseen käytettävän Humiran, joka on yksi maailman myydyimpiä lääkkeitä, hyväksymisestä; kannustaa oikeusasiamiestä seuraamaan edelleen, kuinka Euroopan lääkevirasto varmistaa noudattavansa tiukimpia avoimuusvaatimuksia ja vaatimuksia kliinisiä lääketutkimuksia koskevien tietojen saatavuudesta, sillä nämä vaatimukset ovat yleisen edun mukaisia ja niillä on suuri merkitys lääkäreille, potilaille ja tutkijoille;
31. kehottaa oikeusasiamiestä tutkimaan tarkemmin EU:n erillisvirastojen käytäntöjä ja erityisesti Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen ja Euroopan kemikaaliviraston toimia Monsantoa koskevien asiakirjojen suhteen sekä mahdollisia vaikutuksia salassapidon ja eturistiriitojen suhteen;
32. pitää myönteisenä oikeusasiamiehen tutkimuksia vammaisten henkilöiden kanteluista ja kannustaa hänen aktiivista osallistumistaan vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevaan YK:n yleissopimukseen liittyvään EU:n rakenteeseen sekä hänen osallisuuttaan Euroopan vammaisstrategian täytäntöönpanossa; toteaa jälleen tukevansa täysin yleissopimuksen täysimääräistä täytäntöönpanoa EU:n tasolla;
33. kehottaa oikeusasiamiestä varmistamaan, että komissio ottaa huomioon oikeusasiamiehen ehdotukset ja suositukset eurooppalaisen kansalaisaloitteen tulevasta tarkistamisesta, jotta varmistetaan, että kansalaisaloitteen edellyttämät menettelyt ja vaatimukset ovat aidosti selkeitä, yksinkertaisia, helposti sovellettavia ja oikeasuhteisia;
34. kehottaa oikeusasiamiestä varmistamaan, että komissio auttaa luomaan infrastruktuurin, jolla annetaan oikeudellista neuvontaa eurooppalaisista kansalaisaloitteista, ja oikeudellisen kehyksen, jolla suojellaan eurooppalaisiin kansalaisaloitteisiin osallistujia;
35. muistuttaa, että väärinkäytösten paljastajat ovat ratkaisevan tärkeitä hallinnollisten epäkohtien paljastamisessa, ja tukee EU:n toimielinten toimia, joilla kannustetaan ilmoittamaan väärinkäytöksistä ja suojellaan ilmoittajia kostotoimilta; kehottaa lisäksi oikeusasiamiestä arvioimaan edelleen väärinkäytösten paljastamista koskevien EU:n toimielinten uusien sisäisten sääntöjen täytäntöönpanoa; kannustaa jatkamaan väärinkäytösten paljastamista koskevia EU:n toimielinten sisäisiä sääntöjä koskevien oikeusasiamiehen vuonna 2015 tekemien tutkimusten seurantaa; pitää myönteisenä oikeusasiamiehen omia sääntöjä tällä alalla ja kannustaa muita EU:n toimielimiä käyttämään niitä; toistaa kehotuksensa laatia väärinkäytösten paljastamista koskeva EU:n tason monialainen säädös, jossa säädetään asianmukaisista kanavista ja menettelyistä kaikenlaisista epäkohdista ilmoittamiseksi sekä riittävistä takeista ja kaikkien tasojen oikeudellisista suojakeinoista asianomaisille henkilöille;
36. ehdottaa EU:n oikeusasiamiehen ohjesäännön uudelleentarkastelua siten, että hänelle annettaisiin mahdollisuus tutkia väitettyä asetuksen (EY) N:o 1049/2001 noudattamatta jättämistä EU:n toimielinten ja elinten asiakirjoihin tutustumisen suhteen ja tehdä päätöksiä asiaa koskevien asiakirjojen luovuttamisesta;
37. pitää myönteisenä oikeusasiamiehen aloitetta, jolla nimetään EU:n hallinnon parhaita käytäntöjä ja tuodaan niille lisäjulkisuutta oikeusasiamiehen hyvän hallinnon palkinnolla;
38. kannustaa oikeusasiamiestä jatkamaan yhteistyötä kansallisten oikeusasiamiesten kanssa Euroopan oikeusasiamiesten verkoston välityksellä; tukee ajatusta oikeusasiamiesten verkoston vuosikokouksen järjestämisestä ensimmäisen kerran Brysselissä vuonna 2016 ja komission sitoumusta toimia vastedes tehokkaammin verkoston puitteissa;
39. suhtautuu avoimesti ajatukseen Euroopan oikeusasiamiesten verkoston vuosittaisten konferenssien järjestämisestä parlamentin tiloissa, kun otetaan huomioon vetoomusvaliokunnan ja oikeusasiamiehen väliset suorat yhteydet;
40. muistuttaa, että Euroopan oikeusasiamiesten verkostolla voisi olla tärkeä rooli EU:n kansalaisten oikeuksien puolustamisessa Britannian EU-erosta käytävien neuvottelujen yhteydessä;
41. kiittää oikeusasiamiestä kokousten järjestämisestä yksittäisten kansallisten oikeusasiamiesten kanssa sekä kansalaisyhteiskunnan ja liike-elämän järjestöjen kanssa; pyytää oikeusasiamiestä järjestämään vastaavia kokouksia kaikissa jäsenvaltioissa ja sitä kautta lisäämään tietoisuutta Euroopan oikeusasiamiehen toimiston mahdollisuuksista auttaa unionin kansalaisia ja yrityksiä;
42. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman ja vetoomusvaliokunnan mietinnön neuvostolle, komissiolle, oikeusasiamiehelle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille ja niiden oikeusasiamiehille tai vastaaville toimivaltaisille elimille.