Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2017/2705(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : B8-0590/2017

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

B8-0590/2017

Keskustelut :

PV 15/11/2017 - 23
CRE 15/11/2017 - 23

Äänestykset :

PV 16/11/2017 - 7.9
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2017)0450

Hyväksytyt tekstit
PDF 174kWORD 43k
Torstai 16. marraskuuta 2017 - Strasbourg Lopullinen painos
Ympäristölainsäädännön täytäntöönpanon arviointi
P8_TA(2017)0450B8-0590/2017

Euroopan parlamentin päätöslauselma 16. marraskuuta 2017 EU:n ympäristölainsäädännön täytäntöönpanon arvioinnista (2017/2705(RSP))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon 3. helmikuuta 2017 annetun komission tiedonannon ”EU:n ympäristölainsäädännön täytäntöönpanon arviointi: yhteiset haasteet ja toimien yhdistäminen parempien tulosten aikaansaamiseksi” (COM(2017)0063) ja 28 siihen liittyvää maaraporttia,

–  ottaa huomioon 27. toukokuuta 2016 annetun komission tiedonannon ”EU:n ympäristöpolitiikan hyötyjen varmistaminen säännöllisten täytäntöönpanon arviointien avulla” (COM(2016)0316),

–  ottaa huomioon 20. marraskuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1386/2013/EU vuoteen 2020 ulottuvasta yleisestä unionin ympäristöalan toimintaohjelmasta ”Hyvä elämä maapallon resurssien rajoissa”(1) (seitsemäs ympäristöä koskeva toimintaohjelma),

–  ottaa huomioon YK:n yleiskokouksen 25. syyskuuta 2015 kestävästä kehityksestä antaman päätöslauselman ”Transforming our world: the 2030 Agenda for Sustainable Development”(A/RES/70/1),

–  ottaa huomioon 22. marraskuuta 2016 annetun komission tiedonannon ”Seuraavat toimet Euroopan kestävän tulevaisuuden varmistamiseksi – Kestävyyttä edistävät EU:n toimet” (COM(2016)0739),

–  ottaa huomioon 22. toukokuuta 2017 annetun komission tiedonannon ”Talouspolitiikan 2017 EU-ohjausjakso: maakohtaiset suositukset” (COM(2017)0500),

–  ottaa huomioon 2. joulukuuta 2015 annetun komission tiedonannon ”Kierto kuntoon – Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma” (COM(2015)0614),

–  ottaa huomioon 26. tammikuuta 2017 annetun komission tiedonannon kiertotaloutta koskevan toimintasuunnitelman täytäntöönpanosta (COM(2017)0033),

–  ottaa huomioon kysymykset neuvostolle (O-000065/2017 – B8-0606/2017) ja komissiolle (O-000066/2017] – B8-0607/2017) EU:n ympäristölainsäädännön täytäntöönpanon arvioinnista,

–  ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan päätöslauselmaesityksen,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 128 artiklan 5 kohdan ja 123 artiklan 2 kohdan,

A.  toteaa, että EU:lla on vahva ympäristölainsäädäntö mutta sen heikko ja puutteellinen täytäntöönpano on ollut ongelma jo pitkään; katsoo, että nämä täytäntöönpanon puutteet vaarantavat kestävän kehityksen, että niillä on kielteisiä rajat ylittäviä vaikutuksia ympäristöön ja ihmisten terveyteen ja että ne aiheuttavat merkittäviä sosioekonomisia kustannuksia; katsoo lisäksi, että täytäntöönpanon puutteet heikentävät EU:n uskottavuutta;

B.  ottaa huomioon, että alue- ja paikallisviranomaiset panevat täytäntöön 70 prosenttia EU:n ympäristölainsäädännöstä;

C.  katsoo, että EU:n ympäristölainsäädännön täytäntöönpanon arviointi ja 28 maaraporttia ovat osoittaneet jälleen kerran, että EU:n ympäristölainsäädännön täytäntöönpano ei ole yhdenmukaista vaan vaihtelee huomattavasti jäsenvaltioiden välillä sekä ympäristön eri aloilla; panee kuitenkin merkille, että on olemassa yhteisiä ongelma-alueita, joissa täytäntöönpano on heikkoa koko EU:n alueella ja jotka usein koskevat suurimpia ympäristöstä aiheutuvia terveysuhkia;

D.  katsoo, että kahden vuoden välein toteutettava raportointi on erittäin tärkeää, jotta voidaan osoittaa täytäntöönpanon todellinen tilanne jäsenvaltioissa, mutta säännöllinen seuranta olisi myös tärkeää;

E.  ottaa huomioon, että vaikka ympäristölainsäädännön täytäntöönpanon arvioinnissa käsitellään EU:n ympäristölainsäädännön tärkeitä osia, arviointia on laajennettava edelleen siten, että voidaan tarjota järjestelmällisempiä ratkaisuja kestävän ympäristökehityksen asettamiin haasteisiin;

F.  katsoo, että ympäristölainsäädännön täytäntöönpanon arvioinnin olisi oltava monialainen väline, jonka avulla olisi voitava arvioida yleisesti muiden alojen, kuten maatalouden, kalastuksen, teollisuuden, liikenteen, metsätalouden ja aluepolitiikkojen, ympäristövaikutuksia;

G.  katsoo, että komission olisi pyrittävä siihen, että jäsenvaltioiden tulosten arvioinnissa käytettyjen tietojen vertailtavuus paranee; toteaa, että erot eri jäsenvaltioissa kerättyjen tietojen välillä ovat merkittävä este tietojen vertailtavuudelle ja viime kädessä itse arvioinnille;

H.  katsoo, että on tärkeää ottaa johdonmukaisesti kaikki toimivaltaiset viranomaiset mukaan ympäristölainsäädännön täytäntöönpanon arviointiin ottaen huomioon jäsenvaltioiden institutionaalinen todellisuus; pitää erityisen tärkeänä korostaa, että joillakin jäsenvaltioiden alueilla on täysi toimivalta ympäristölainsäädännössä;

I.  ottaa huomioon, että ympäristölainsäädännön täytäntöönpanon arviointi on muita täytäntöönpanon parantamiseen keskittyviä välineitä, kuten IMPEL-verkko (Euroopan unionin verkko ympäristölainsäädännön voimaansaattamiseksi ja täytäntöönpanemiseksi) ja Make it Work -hanke, kaikilta osin täydentävä väline;

J.  ottaa huomioon, että ympäristölainsäädännön täytäntöönpanon arviointi olisi nähtävä erityisesti ministeritason poliittisen keskustelun välineenä eikä pelkästään teknisenä välineenä;

Ympäristölainsäädännön täytäntöönpanon arvioinnin merkitys ja sisältö

1.  pitää myönteisenä komission aloitetta ottaa käyttöön ympäristölainsäädännön täytäntöönpanon arviointi ja tunnustaa sen valtavan potentiaalin, jos sille annetaan oikea poliittinen painoarvo ja se on täysin avoin; korostaa, että ympäristölainsäädännön täytäntöönpanon arviointi tarjoaa mahdollisuuden asettaa täytäntöönpano-ongelmat poliittisen asialistan kärkipäähän ja että sen on mahdollista toimia varhaisvaroitusjärjestelmänä päätöksentekijöille ja viime kädessä parantaa EU:n ympäristölainsäädännön ja -politiikan täytäntöönpanoa;

2.  muistuttaa kehottaneensa useaan otteeseen komissiota toimimaan ennakoivammin ympäristölainsäädännön ja -politiikan, esimerkiksi luontodirektiivien, täytäntöönpanon seurannassa, ohjauksessa ja tukemisessa; katsoo, että komission olisi toimittava päättäväisesti rikkomistapauksissa ja käytettävä aktiivisesti kaikkia käytössään olevia lainsäädäntötoimenpiteitä;

3.  tukee komission noudattamaa monialaista ja kokonaisvaltaista tarkastelutapaa, johon osallistuu monia eri sidosryhmiä, ja pitää sitä ratkaisevan tärkeänä, jotta voidaan tehdä muutoksia kentällä; pitää myönteisenä, että ympäristölainsäädännön täytäntöönpanon arvioinnissa määritetään heikon täytäntöönpanon perimmäiset syyt ja ehdotetaan toimenpiteitä, joilla puututaan näihin haasteisiin rakentavalla tavalla;

4.  katsoo, että ympäristölainsäädännön täytäntöönpanon arvioinnin olisi oltava yksi niistä välineistä, joilla pyritään lisäämään yhdenmukaisuutta kestävän kehityksen tavoitteiden kanssa ja arvioimaan jäsenvaltioiden ja unionin edistystä ympäristön kannalta merkityksellisten kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa; kehottaa tässä yhteydessä komissiota selvittämään paremmin, miten EU:n ympäristölainsäädännön täytäntöönpano edistää myös asiaankuuluvien kestävän kehityksen tavoitteiden ja erityisesti kestävän kehityksen tavoitteita kuvaavien indikaattoreiden sekä jäsenvaltioiden tavoitteiden saavuttamista;

5.  toteaa, että ympäristölainsäädännön täytäntöönpanon arviointi voi toimia myös ennaltaehkäisevänä välineenä ja voisi siten vähentää rikkomusmenettelyjen määrää; korostaa kuitenkin, että ympäristölainsäädännön täytäntöönpanon arviointi ei saisi korvata eikä viivyttää komission käynnistämiä tarvittavia toimia, joilla puututaan rikkomisiin;

Ympäristölainsäädännön täytäntöönpanon arvioinnin parantaminen ja parempien tulosten aikaansaaminen

6.  pitää myönteisenä, että ympäristölainsäädännön täytäntöönpanon arviointi kattaa suurimman osan seitsemännen ympäristöä koskevan toimintaohjelman temaattisista tavoitteista; pitää kuitenkin valitettavana, että tärkeitä aloja, kuten ilmastonmuutos, energiatehokkuustoimenpiteet ja energiansäästö, kemikaalit ja teollisuuden päästöt ja tietyt systeemisesti ja ympäristöllisesti merkittävät haasteet, jotka liittyvät energia-, liikenne-, tuote- ja aluepolitiikkaan, ei ole käsitelty, ja kehottaa komissiota varmistamaan, että ne sisällytetään tuleviin versioihin; huomauttaa, että Euroopan ympäristökeskuksen jo julkaisemat olemassa olevat tiedot olisivat mahdollistaneet ainakin alustavan analyysin ilmastonmuutosta koskevan lainsäädännön täytäntöönpanosta, energiatehokkuustoimenpiteistä ja energiansäästöstä sekä EU:n että jäsenvaltioiden tasolla;

7.  pitää lisäksi valitettavana, että keskeisiä ongelmia, kuten hormoni- ja lääkejäämät jätevedessä, pintavedessä ja pohjavedessä ja niiden vaikutukset juomaveteen, ihmisten terveyteen, biologiseen monimuotoisuuteen ja (vesi)ympäristöön, ei ole käsitelty, ja kehottaa komissiota varmistamaan, että ne sisällytetään tuleviin versioihin;

8.  korostaa, että kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030 maailman tasolla ja seitsemäs ympäristöä koskeva toimintaohjelma EU:n tasolla antavat puitteet edistyksellisille ympäristöpolitiikoille;

9.  katsoo, että ympäristölainsäädännön täytäntöönpanon arvioinnin ja eurooppalaisen ohjausjakson välisen yhteyden vahvistaminen olisi hyödyllistä unionin toiminnan johdonmukaisuuden kannalta;

10.  korostaa, että käytettävissä olevien tietojen vähäisyys voi johtaa täytäntöönpanon puutteisiin ja täytäntöönpanon arviointia koskeviin ongelmiin;

11.  korostaa, että on tärkeää yhdenmukaistaa tietoja ja raportointijaksoja tulevien arviointiprosessien yksinkertaistamiseksi; kehottaa komissiota parantamaan tietojen vertailtavuutta ja sisällyttämään tuleviin ympäristölainsäädännön täytäntöönpanon arviointeihin erillisen osion, jossa arvioidaan raportoinnin ja jäsenvaltioiden eri direktiivien mukaisesti toimittamien tietojen laatua; korostaa tietojen turvallisen sähköisen yhteiskäytön merkitystä, jotta voidaan helpottaa jäsenvaltioiden raportointia;

12.  korostaa, että on tärkeää tukea laadullista arviointia määrällisin tavoittein; katsoo tässä yhteydessä, että parempi yhteistyö Euroopan ympäristökeskuksen kanssa auttaisi kehittämään asianmukaisia indikaattoreita;

13.  korostaa, että ympäristölainsäädännön täytäntöönpanon arvioinnissa olisi otettava huomioon ja arvioitava mahdolliset vakavat ongelmat ja mahdollisesti ristiriitaiset tavoitteet ympäristöpolitiikkojen ja muiden alakohtaisten politiikkojen välillä tuoden erityisesti esiin mahdolliset vääristymät, ja kun niitä havaitaan, laatia ehdotuksia niiden korjaamiseksi;

14.  katsoo että jäsenvaltioilla pitäisi olla vähemmän harkintavaltaa parempaa täytäntöönpanoa koskevien ratkaisujen löytämiseen;

Ympäristölainsäädännön täytäntöönpanon tehostaminen

15.  korostaa, että ympäristönäkökohtien puutteellinen sisällyttäminen muihin politiikan aloihin on yksi ympäristölainsäädännön ja -politiikan täytäntöönpanon puutteiden perussyistä;

16.  korostaa, että ympäristölainsäädännön täytäntöönpanoa voidaan parantaa sisällyttämällä ympäristölainsäädäntö paremmin muihin politiikan aloihin ja soveltamalla täysimääräisesti ennalta varautumisen periaatetta;

17.  katsoo, että puutteellisen täytäntöönpanon kaksi keskeistä syytä, hallinnollisten valmiuksien puute ja heikko hallintotapa, johtuvat osittain asianmukaisen rahoituksen puutteesta sekä osittain käytettävissä olevien varojen tehottomasta käytöstä jäsenvaltioissa, ja kehottaa jäsenvaltioita tehostamaan toimintaansa näillä aloilla;

18.  katsoo, että hyvän ja vakaan hallinnon sekä tehokkuuden parantamisen kannalta ehdottoman välttämättömiä ovat kumppanuuden ja avoimuuden parantaminen kaikilla viranomaistasoilla, selkeä vastuunjako, riittävien resurssien myöntäminen, valmiuksien kehittäminen ja paremmat koordinointimekanismit;

19.  katsoo, että markkinavälineiden, kuten aiheuttamisperiaatteeseen perustuvan finanssipolitiikan, käyttö jäsenvaltioissa on tehokas ja toimiva väline ympäristöpolitiikan täytäntöönpanoa koskevan tavoitteen saavuttamiseksi;

20.  tukee voimakkaasti sitä, että ympäristölainsäädännön täytäntöönpanon arvioinnissa painotetaan parhaiden käytäntöjen vaihtoa ja vertaisperiaatteella tapahtuvaa arviointia, ja katsoo, että tämä voisi auttaa jäsenvaltioita, joilla on vaikeuksia ympäristölainsäädännön täytäntöönpanossa, löytämään innovatiivisia ratkaisuja; on tässä yhteydessä vakuuttunut, että komission suuntaviivat olisivat hyödyllisiä;

21.  katsoo, että ympäristölainsäädännön täytäntöönpanon arvioinnin olisi sisällettävä selkeät ja tiukat aikarajat, jotka komissio asettaa ympäristölainsäädännön täytäntöönpanon varmistamiseksi jäsenvaltioissa;

22.  katsoo, että ympäristölainsäädännön täytäntöönpanon arviointia voidaan myös käyttää yleisölle tiedottamisen, ympäristötietoisuuden ja kansalaisyhteiskunnan osallistumisen lisäämisen sekä yleisön sitoutumisen ja ympäristökasvatuksen tehostamisen välineenä, mistä on hyötyä jäsenvaltioille ja kansalaisille; kehottaa tässä yhteydessä komissiota kehittämään välineitä, joilla arvioidaan jäsenvaltioiden ympäristönsuojelun tason parantumista, mukaan lukien parhaiden käytäntöjen vertailu ja tulostauluja koskevat raportit, jotka olisi ajantasaistettava säännöllisesti ja julkaistava sen varmistamiseksi, että ne ovat julkisesti saatavilla;

23.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita vahvistamaan sääntöjen noudattamisen varmistamista, muun muassa parantamalla ja tehostamalla ympäristövastuudirektiivin täytäntöönpanoa;

24.  korostaa, että kansalaisjärjestöt ja suuri yleisö voivat myös olla tärkeässä asemassa edistettäessä tehokkaampaa täytäntöönpanoa ja sen myötä oikeusvaltioperiaatteen ylläpitämistä, jos saatavilla on tehokkaita oikeussuojakeinoja;

25.  kehottaa komissiota tekemään ympäristötarkastuksia koskevan lainsäädäntöehdotuksen ympäristölainsäädännön ja -normien täytäntöönpanon tehostamiseksi;

26.  kehottaa komissiota tekemään hyvän hallinnon ja sääntöjen noudattamisen varmistamisen yhteydessä uuden lainsäädäntöehdotuksen oikeussuojakeinojen käyttöä koskevista vähimmäisvaatimuksista ja ehdottamaan Århusin yleissopimuksen soveltamisesta unionin toiminnassa annettua Århus-asetusta Århusin yleissopimuksen valvontakomitean äskettäisen suosituksen huomioon ottamiseksi;

Jäsenvaltioiden ja EU:n toimielinten rooli ympäristölainsäädännön täytäntöönpanon arvioinnin seurannassa

27.  kehottaa komissiota, jäsenvaltioiden toimivaltaisia viranomaisia ja asiaankuuluvia sidosryhmiä viipymättä osallistumaan täysimääräisesti ympäristölainsäädännön täytäntöönpanon arviointiin; korostaa alue- ja paikallisviranomaisten keskeistä roolia; kehottaa jäsenvaltioita ottamaan paikallis- ja alueviranomaiset täysimääräisesti mukaan ja kannustamaan niitä olemaan entistä tiiviimmin mukana IMPEL-verkostossa ja edistämään paikallisten ja alueellisten asiantuntijoiden osallistumista, jotta voidaan kiireellisesti parantaa tietojen, asiantuntemuksen ja parhaiden käytäntöjen jakamista;

28.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita parantamaan tiedonkeruuta ja tietojen saatavuutta, hyvien käytäntöjen levittämistä ja kansalaisten osallistumista sekä ottamaan paikallisviranomaiset suuremmassa määrin mukaan ympäristöpolitiikan laatimisprosessiin;

29.  kehottaa jäsenvaltioiden asianomaisen tason toimivaltaisia viranomaisia varmistamaan avointen ja osallistavien täytäntöönpanoa koskevien vuoropuhelujen järjestämisen sekä asianmukaisen tietojen antamisen yleisölle ja kansalaisyhteiskunnan toimijoille sekä heidän osallistumisensa, ja kehottaa komissiota osallistumaan näihin vuoropuheluihin ja pitämään parlamentin ajan tasalla;

30.  ilmaisee tyytyväisyytensä komission toimintapoliittisiin ehdotuksiin täytäntöönpanoa koskevan järjestelmällisen vuoropuhelun puitteista mutta katsoo, että on ehdottoman tärkeää varmistaa tämän prosessin avoimuus ja ottaa mukaan asiaankuuluvat kansalaisjärjestöt ja keskeiset sidosryhmät;

31.  panee tyytyväisenä merkille komission, jäsenvaltioiden ja eurooppalaisen ohjausjakson viherryttämistä käsittelevään asiantuntijaryhmään osallistuvien sidosryhmien keskustelun mutta katsoo, että ympäristölainsäädännön täytäntöönpanoa käsittelevän asiantuntijaryhmän osallistuminen voisi edistää täytäntöönpanoa koskevaa järjestelmällistä vuoropuhelua kahdenvälisten maakohtaisten vuoropuhelujen lisäksi;

32.  vaatii, että täytäntöönpanoa koskeva kysymys olisi sisällytettävä pysyvästi puheenjohtajakolmikon painopisteisiin ja ohjelmiin, että siitä olisi keskusteltava ympäristöneuvostossa vähintään kerran vuodessa mahdollisesti erityisessä täytäntöönpanoneuvostossa ja että sitä olisi täydennettävä toisella foorumilla, johon parlamentti ja alueiden komitea osallistuisivat; kehottaa käsittelemään neuvoston yhteiskokouksissa eri alojen välisiä, horisontaalisia kysymyksiä ja yhteisiä haasteita sekä esille nousevia uusia kysymyksiä, joihin liittyy mahdollisia rajat ylittäviä vaikutuksia;

o
o   o

33.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1)EUVL L 354, 28.12.2013, s. 171.

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö