Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2017)0613 – C8-0360/2017),

–  ottaa huomioon Euroopan globalisaatiorahastosta (2014–2020) ja asetuksen (EY) N:o 1927/2006 kumoamisesta 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1309/2013(1) (EGR-asetus),

–  ottaa huomioon vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 2. joulukuuta 2013 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013(2) ja erityisesti sen 12 artiklan,

–  ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2. joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen(3) ja erityisesti sen 13 kohdan,

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen nro 7/2013, jonka mukaan rahasto tuottaa todellista eurooppalaista lisäarvoa, kun sen avulla osarahoitetaan irtisanotuille työntekijöille tarkoitettuja palveluja tai avustuksia, joita ei tavallisesti ole jäsenvaltioiden työttömyysturvajärjestelmissä,

–  ottaa huomioon 2. joulukuuta 2013 tehdyn toimielinten sopimuksen 13 kohdassa tarkoitetun trilogimenettelyn,

–  ottaa huomioon rahaston käyttöönotosta tammikuusta 2007 alkaen hyväksymänsä päätöslauselmat ja erityisesti työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan huomautukset esitetyistä hakemuksista,

–  ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan kirjeen,

–  ottaa huomioon aluekehitysvaliokunnan kirjeen,

–  ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön (A8-0367/2017),

A.  ottaa huomioon, että unioni on ottanut käyttöön lainsäädäntö- ja budjettivälineitä voidakseen tarjota lisätukea työntekijöille, jotka kärsivät kansainvälisen kaupan huomattavien rakennemuutosten tai maailmanlaajuisen talous- ja rahoituskriisin seurauksista, ja auttaakseen heitä palaamaan työmarkkinoille;

B.  ottaa huomioon, että Kreikka esitti hakemuksen EGF/2017/003 GR/Attica retail saadakseen EGR-rahoitusta sen jälkeen, kun 725 työntekijää oli vähennetty yhdeksästä yrityksestä, joiden toiminnot kuuluvat Attikan alueen ja kymmenen muun alueen(4) vähittäiskaupan alan kuuluvaan talousalaan;

C.  ottaa huomioon, että hakemus perustuu EGR-asetuksen 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin toimintakriteereihin;

D.  katsoo, että Kreikka kytkee työntekijävähennykset rahoitus- ja talouskriisiin tähdentämällä, että sen taloudellinen taantuma on ollut vakava kuutena peräkkäisenä vuonna (2008–2013); toteaa, että vuosina 2008–2016 Kreikan BKT on alentunut 26,2 prosenttia ja julkinen kulutus 22,8 prosenttia, ja samaan aikaan maassa on 700 000 työtöntä enemmän kuin aiemmin, toteaa, että vuodesta 2008 alkaen Kreikan hallitukset ovat ulkomaisen velan maksusta huolehtiakseen joutuneet nostamaan merkittävästi veroja, järkeistämään julkisia kuluja ja laskemaan julkisen sektorin palkkoja ja että yksityisellä sektorilla palkkojen lasku taas on johtunut harjoitettujen politiikkojen yhteisvaikutuksesta; toteaa, että tulojen väheneminen on näkynyt kulutuksen laskuna, joka on tuntunut voimakkaasti vähittäiskaupan alalla;

1.  on yhtä mieltä komission kanssa siitä, että EGR-asetuksen 4 artiklan 2 kohdassa säädetyt edellytykset täyttyvät ja että Kreikka on asetuksen mukaisesti oikeutettu saamaan rahoitusta 2 949 150 euroa, joka vastaa 60:ta prosenttia 4 915 250 euron kokonaiskuluista;

2.  toteaa, että komissio noudatti 12 viikon määräaikaa, joka alkoi Kreikan viranomaisten hakemuksen toimittamisesta ja päättyi siihen, että komissio sai valmiiksi arvionsa rahoitustuen myöntämisen edellytysten noudattamisesta 23. lokakuuta 2017, ja ilmoitti asiasta parlamentille samana päivänä;

3.  ottaa huomioon, että yhdeksällä asianomaisista yrityksistä on myymälöitä ja supermarketteja, joissa myydään kulutustuotteita; pitää valitettavana, että vähittäismyynti on vuosina 2008–2015 romahtanut kodinkonemyymälöiden kohdalla 60 prosenttia, elintarvikemyymälöiden kohdalla 30 prosenttia ja supermarkettien kohdalla 23 prosenttia;

4.  toteaa, että asianomaiset työntekijävähennykset liittyvät suoraan siihen, että vähittäiskaupan ala on taantunut vuodesta 2008 alkaen; panee merkille, että vähittäiskauppa-, tuotanto- ja rakennusaloilta on vuosina 2008–2015 hävinnyt 164 000 työpaikkaa eli 64,2 prosenttia hävinneiden työpaikkojen kokonaismäärästä;

5.  palauttaa mieliin, että talouskriisi on painanut kreikkalaisten kotitalouksien ostovoimaa alas merkittävästi vuodesta 2008 alkaen; toteaa, että yrityksille ja yksityishenkilöille myönnettävien lainojen tuntuva vähentäminen on vaikuttanut vähittäiskaupan alan yrityksiin; pitää valitettavana sitä, että näiden kahden tekijän yhteisvaikutuksesta vähittäismyyntialan kokonaisliikevaihdon indeksi on romahtanut yli 63 prosenttia kaudella 2008–2016; painottaa, että vuodesta 2008 sovelletut säästötoimenpiteet, ja etenkin palkkojen leikkaukset, vuokrasopimusten uudelleenneuvottelut ja laskujen eräpäivien lykkääminen, ovat pahentaneet tilannetta entisestään; korostaa tämän tapauksen osoittavan, että sovelletuilla toimenpiteillä ei ole voitu puuttua tehokkaasti talouskriisiin eikä ratkaista sitä pitkällä aikavälillä;

6.  korostaa huolestuneena, että 70 prosenttia työntekijävähennyksistä kohdistuu Attikan alueelle, jonka työttömyysaste on 22,9 prosenttia, ja että muilla kymmenellä alueella se vaihtelee Egean alueen 19,5 prosentista Epeiroksen ja Länsi-Makedonian alueiden 26,8 prosenttiin; on huolissaan siitä, että työntekijävähennykset voivat pahentaa entisestään asianomaisilla alueilla talous- ja rahoituskriisin alusta alkaen vallinnutta työttömyystilannetta; panee erityisesti merkille, että 31,8 prosenttiin Attikan väestöstä kohdistuu köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen riski;

7.  toteaa, että Kreikka aikoo toteuttaa viidenlaisia toimenpiteitä: ammatillinen neuvonta, ii) ammatillinen koulutus ja erikoiskoulutus iii) tuki yrityksen perustamiseen, iv) työnhaku- ja koulutusavustukset ja v) tuki työpaikkojen luomiseen;

8.  toteaa, että 85,2 prosenttia toimenpiteiden kohteina olevista edunsaajista on iältään yli 55‑vuotiaita, ja 24,8 prosenttia on yli 64-vuotiaita; korostaa, että on valitettavaa, että työntekijävähennysten välttämiseksi ei ole voitu löytää toimivaa ratkaisua, erityisesti kun otetaan huomioon, että palvelusajan pituus ammatissa on työnhakua heikentävä tekijä; suhtautuu myönteisesti Kreikan viranomaisten päätökseen tarjota työntekijöille heidän tarpeitaan vastaavia ammatillisen koulutuksen kursseja ottaen erityisesti huomioon ikääntyneiden edunsaajien tarpeet ja työmarkkinoiden tämänhetkiset tarpeet;

9.  toteaa, että yksilöllisten palvelujen koordinoitu paketti on laadittu yhteistyössä Kreikan työntekijöiden ammatillisen keskusjärjestön (GSEE) työmarkkinatutkimuslaitoksen pääsihteerin ja edustajien kanssa, ja panee yhteistyön tyytyväisenä merkille; palauttaa mieliin, että molemminpuoliseen luottamukseen ja vastuun jakamiseen perustuva työmarkkinaosapuolten kestävä vuoropuhelu on rakennemuutosprosessien ennakoinnissa, ennaltaehkäisyssä ja hallinnoinnissa paras väline sovintoratkaisuihin ja yhteisiin näkemyksiin pyrittäessä; korostaa, että vuoropuhelu voisi auttaa välttämään työpaikkojen menetykset ja siten tapauksia, joissa tarvitaan EGR:ää;

10.  toteaa, että tulotukitoimenpiteiden osuus muodostaa 34,72 prosenttia yksilöllisten toimien koko paketista, mikä on niukasti EGR-asetuksessa asetetun 35 prosentin enimmäismäärän alapuolella ja paljon suurempi prosenttiosuus kuin muissa viimeaikaisissa tapauksissa; palauttaa mieliin, että näiden toimien edellytyksenä on, että kohteena olevat edunsaajat osallistuvat aktiivisesti työnhaku- tai koulutustoimiin;

11.  korostaa Kreikan viranomaisten vahvistaneen, ettei tukikelpoisiin toimiin saada avustusta mistään muista unionin rahoitusvälineistä;

12.  muistuttaa, että rahaston tukemien yksilöllisten palvelujen koordinoidun paketin suunnittelussa olisi otettava kohteeksi aloitteet, jotka edistävät työllisyyttä, työntekijöiden osaamista ja heidän työkokemuksensa hyödyntämistä siten, että se vastaisi paremmin yritysmaailman sekä osuuskuntien tarpeita, ja katsoo, että paketti olisi sovitettava yhteen olemassa oleviin unionin ohjelmiin, Euroopan sosiaalirahasto mukaan lukien; on vakuuttunut siitä, että johdonmukainen strategia vähentäisi niin ikään yritysten muualle siirtämisen riskiä ja loisi suotuisat olosuhteet teollisuustoiminnan paluuseen unioniin; korostaa, että kaikessa rahaston käytössä ensisijaisena kriteerinä olisi pidettävä vakavasti otettavaa politiikkaa, jonka avulla rakennemuutokset ehkäistään ja estetään; pitää tärkeänä aitoa unionin tason teollisuuspolitiikkaa, jolla luodaan kestävää ja osallistavaa kasvua;

13.  muistuttaa ilmaisseensa jo 15. syyskuuta 2016 antamassaan päätöslauselmassa Euroopan globalisaatiorahaston toiminnasta, vaikutuksesta ja lisäarvosta 2007–2014(5) huolensa EGR:ltä pyydettyjen varojen ja jäsenvaltioiden korvaamien määrien eroista; kehottaa komissiota kannustamaan edelleen jäsenvaltioita laatimaan todennäköisistä kustannuksista realistisempia arvioita, jotta voidaan minimoida tarve periä varoja myöhemmin takaisin;

14.  muistuttaa, että EGR-asetuksen 7 artiklan mukaisesti yksilöllisten palvelujen koordinoidun paketin suunnittelussa olisi ennakoitava tulevia työmarkkinanäkymiä ja tarvittavia taitoja ja paketin olisi oltava yhteensopiva resurssitehokkaaseen ja kestävään talouteen siirtymisen kanssa;

15.  muistuttaa, että rahaston tuki ei saa korvata toimenpiteitä, jotka ovat kansallisen lainsäädännön tai työehtosopimusten nojalla yritysten vastuulla, eikä toimenpiteitä, jotka on tarkoitettu yritysten tai alojen rakennemuutosta varten;

16.  pyytää jälleen komissiota varmistamaan kaikkien rahoitustukihakemuksiin liittyvien asiakirjojen julkisuuden;

17.  hyväksyy tämän päätöslauselman liitteenä olevan päätöksen;

18.  kehottaa puhemiestä allekirjoittamaan päätöksen neuvoston puheenjohtajan kanssa ja huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä;

19.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman liitteineen neuvostolle ja komissiolle.

(1) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 855. (2) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884. (3) EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1. (4) Itä-Makedonia, Traakia (EL11), Keski-Makedonia (EL12), Länsi-Makedonia (EL13), Thessalia (EL14), Epeiros (EL21), Länsi-Kreikka (EL23), Keski-Kreikka (EL24), Peloponnesos (EL25), Etelä-Egea (EL42), Kreeta (EL43). (5) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0361.

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta Kreikan hakemuksen johdosta – EGF/2017/003 GR/Attica retail

(Tätä liitettä ei esitetä tässä, koska se vastaa lopullista säädöstä, päätöstä (EU) 2018/6.)