Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2017/2065(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0384/2017

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0384/2017

Keskustelut :

PV 11/12/2017 - 21
CRE 11/12/2017 - 21

Äänestykset :

PV 12/12/2017 - 5.15
CRE 12/12/2017 - 5.15
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2017)0488

Hyväksytyt tekstit
PDF 287kWORD 53k
Tiistai 12. joulukuuta 2017 - Strasbourg Lopullinen painos
Kohti sähköisen kaupankäynnin strategiaa
P8_TA(2017)0488A8-0384/2017

Euroopan parlamentin päätöslauselma 12. joulukuuta 2017 aiheesta ”Kohti sähköisen kaupankäynnin strategiaa” (2017/2065(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 207 artiklan 3 kohdan ja 218 artiklan,

–  ottaa huomioon palvelukaupan yleissopimuksen (GATS),

–  ottaa huomioon Maailman kauppajärjestön (WTO) tietotekniikkasopimuksen,

–  ottaa huomioon WTO:n sähköisen kaupankäynnin työohjelman,

–  ottaa huomioon Takamatsussa Japanin Kagawan prefektuurissa 29. ja 30. huhtikuuta 2016 pidetyssä G7-maiden tieto- ja viestintätekniikasta vastaavien ministereiden kokouksessa laaditun yhteisen julistuksen,

–  ottaa huomioon Cancunissa vuonna 2016 annetun OECD:n ministeritason julistuksen digitaalitaloudesta,

–  ottaa huomioon Internetin hallintofoorumin kaupan alan aktiivisen yhteenliittymän,

–  ottaa huomioon EU:n meneillään olevat kauppaneuvottelut kolmansien maiden kanssa,

–  ottaa huomioon komission 6. heinäkuuta 2017 antaman periaatteellisen hyväksynnän EU:n ja Japanin väliselle talouskumppanuussopimukselle,

–  ottaa huomioon tietoyhteiskunnan palveluja, erityisesti sähköistä kaupankäyntiä, sisämarkkinoilla koskevista tietyistä oikeudellisista näkökohdista (direktiivi sähköisestä kaupankäynnistä) 8. kesäkuuta 2000 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/31/EY(1),

–  ottaa huomioon luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta 27. huhtikuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/679 (yleinen tietosuoja-asetus)(2),

–  ottaa huomioon 14. lokakuuta 2015 annetun komission tiedonannon ”Kaikkien kauppa – Vastuullisempaa kauppa- ja investointipolitiikkaa” (COM(2015)0497),

–  ottaa huomioon 19. huhtikuuta 2016 annetun komission tiedonannon ”Euroopan teollisuuden digitalisointi” (COM(2016)0180),

–  ottaa huomioon 19. huhtikuuta 2016 annetun komission tiedonannon ”Eurooppalainen pilvipalvelualoite – Kilpailukykyisen tieto- ja osaamistalouden rakentaminen Eurooppaan” (COM(2016)0178),

–  ottaa huomioon 23. kesäkuuta 2017 annetun komission kertomuksen kaupan ja investointien esteistä (COM(2017)0338),

–  ottaa huomioon 10. tammikuuta 2017 annetun komission tiedonannon Euroopan datavetoisen talouden rakentamisesta (COM(2017)0009),

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yksityiselämän kunnioittamisesta ja henkilötietojen suojasta sähköisessä viestinnässä ja direktiivin 2002/58/EY kumoamisesta (COM(2017)0010),

–  ottaa huomioon 13. syyskuuta 2017 annetun komission ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi muiden kuin henkilötietojen vapaan liikkuvuuden kehyksestä Euroopan unionissa (COM(2017)0495),

–  ottaa huomioon 2. toukokuuta 2017 annetun komission yksiköiden valmisteluasiakirjan ”Digital4Development: digitaaliteknologian ja -palvelujen valtavirtaistaminen EU:n kehityspolitiikassa” (SWD(2017)0157),

–  ottaa huomioon 5. heinäkuuta 2016 antamansa päätöslauselman uudesta eteenpäin suuntautuvasta ja innovatiivisesta tulevaisuuden kauppa- ja investointistrategiasta(3),

–  ottaa huomioon 3. helmikuuta 2016 antamansa päätöslauselman, johon sisältyvät Euroopan parlamentin suositukset komissiolle palvelukauppasopimusta (TiSA) koskeviin neuvotteluihin(4),

–  ottaa huomioon 8. heinäkuuta 2015 antamansa päätöslauselman, johon sisältyvät Euroopan parlamentin suositukset komissiolle transatlanttista kauppa- ja investointikumppanuutta (TTIP) koskevista neuvotteluista(5),

–  ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen huippukokouksen ja Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksessa 25. syyskuuta 2015 hyväksytyn päätösasiakirjan ”Transforming our world: the 2030 Agenda for Sustainable Development” ja 17 kestävän kehityksen tavoitetta,

–  ottaa huomioon Buenos Airesissa Argentiinassa 10.–13. joulukuuta 2017 pidettävän WTO:n 11. ministerikokouksen, jossa todennäköisesti keskustellaan sähköisestä kaupankäynnistä,

–  ottaa huomioon YK:n Kansainvälisen televiestintäliiton aloitteet kehitysmaiden tukemiseksi (ITU-D),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan 8 artiklan 1 kohdan ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 16 artiklan 1 kohdan,

–  ottaa huomioon kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen,

–  ottaa huomioon sananvapauden suojelua käsittelevän YK:n erityisraportoijan raportit ilmaisunvapaudesta ja yksityissektorista digitaalisena aikana (A/HRC/32/38) ja digitaalisten palvelujen tarjoajien roolista (A/HRC/35/22),

–  ottaa huomioon ulkoasiainneuvoston 12. toukokuuta 2014 hyväksymät sananvapautta verkossa ja verkon ulkopuolella koskevat EU:n ihmisoikeussuuntaviivat,

–  ottaa huomioon Euroopan neuvoston yleissopimuksen yksilöiden suojelusta henkilötietojen automaattisessa tietojenkäsittelyssä (Euroopan neuvoston sopimussarja nro 108) sekä sen lisäpöytäkirjan,

–  ottaa huomioon 26. toukokuuta 2016 antamansa päätöslauselman transatlanttisista tietovirroista(6),

–  ottaa huomioon komission kertomuksen Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle: ”Kaikkien kauppa” -strategian täytäntöönpanoa koskeva kertomus – Globalisaation hallinta edistyksellisen kauppapolitiikan avulla (COM(2017)0491),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon kansainvälisen kaupan valiokunnan mietinnön sekä teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan, sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan ja kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnot (A8‑0384/2017),

A.  ottaa huomioon, että teknologian kehitys, avoimen internetin käyttömahdollisuudet ja talouden digitalisointi toimivat kasvun moottorina, koska niiden avulla yritykset, erityisesti aloittelevat yritykset, mikroyritykset ja pk-yritykset, voivat luoda uusia mahdollisuuksia tuotteiden ja palvelujen kehittämisessä, tilaamisessa, tuottamisessa, markkinoimisessa ja toimittamisessa ja saavuttaa asiakkaat ympäri maailman nopeammin ja alhaisemmin kustannuksin kuin koskaan aiemmin; toteaa, että hajautetun tilikirjan teknologian kaltaisilla kehittyvillä teknologioilla on mahdollista tehostaa sähköistä kaupankäyntiä parantamalla kansainvälisten sopimusten avoimuutta ja nopeuttaa arvonsiirtoa; ottaa huomioon, että yhä lisääntyvät digitaalisen sisällön siirrot rajojen yli ovat korvanneet fyysisten tavaroiden kaupankäynnin ja että rajat tavaroiden ja palvelujen välillä ovat joissakin tapauksissa hämärtyneet;

B.  ottaa huomioon, että tiedonkeruu, tietojen yhdistäminen ja kyky siirtää tietoja rajojen yli voivat olla keskeisiä innovointia, tuottavuutta ja taloudellista kilpailukykyä edistäviä tekijöitä;

C.  katsoo, että talouksiemme ja kansainvälisen kaupan globalisoituminen ja digitalisointi ovat mahdollistaneet yritysten kasvun ja tarjonneet taloudellisia mahdollisuuksia kansalaisille; ottaa huomioon, että perinteisten teollisuudenalojen digitalisointi vaikuttaa toimitusketjuihin sekä tuotanto- ja palvelumalleihin, minkä seurauksena voi syntyä työpaikkoja uusilla teollisuudenaloilla, mutta se voi myös mullistaa nykyisiä työmarkkinoita ja johtaa epävarmoihin työoloihin, kun yhä useammat perinteisesti ihmisten suorittamat tehtävät automatisoidaan ja/tai teetetään ulkomailla; painottaa tässä yhteydessä, että digitaalitalouden ja sähköisen kaupankäynnin alalla on koko yhteiskunnan hyväksi toteutettava tarvittavat sosiaaliset rinnakkaistoimenpiteet, joihin kuuluvat vahva koulutuspolitiikka, aktiivinen työmarkkinapolitiikka ja digitaalisen kuilun umpeen kuromiseen tähtäävät toimet;

D.  katsoo, että digitaalitaloudessa tarvitaan sääntöperusteinen kehys, joka sisältää myös nykyaikaiset kauppasäännöt, joilla voidaan sovittaa yhteen markkinoiden nopea muuttuminen ja kuluttajien oikeudet ja varmistaa hallitusten tarvitsema poliittinen liikkumavara ja mahdollisuus tehdä sääntelyaloitteita ihmisoikeuksien suojelun turvaamiseksi ja vahvistamiseksi;

E.  toteaa, että vapaan, avoimen ja turvallisen internetin käyttömahdollisuus on sääntöperusteisen kaupan ja kehityksen edellytys digitaalitaloudessa; katsoo, että verkon neutraaliuden periaatteen olisi oltava olennaisessa osassa EU:n sähköisen kaupankäynnin strategiassa, jotta mahdollistetaan tasapuolinen kilpailu ja innovointi digitaalitaloudessa ja varmistetaan sananvapaus verkossa;

F.  toteaa, että infrastruktuuriin investoiminen ja ammattitaitoisten työntekijöiden saatavuus ovat yhä yhteenliitettävyyden ja siten sähköisen kaupankäynnin keskeisiä haasteita;

G.  ottaa huomioon, että YK:n kestävän kehityksen tavoitteissa painotetaan, että kehityksen edistämiseksi on välttämätöntä tarjota yleinen ja kohtuuhintainen internetin käyttömahdollisuus vähiten kehittyneiden maiden asukkaille vuoteen 2020 mennessä, sillä digitaalitalouden kehitys voisi edistää työpaikkojen luomista ja kasvua; toteaa, että sähköinen kaupankäynti on yksi mahdollisuus lisätä pienimuotoista vientiä harjoittavien toimijoiden määrää, kasvattaa vientimääriä ja monipuolistaa vientiä;

H.  toteaa, että naisilla on yrittäjinä ja työntekijöinä entistä paremmat mahdollisuudet päästä maailmanlaajuisille markkinoille ja kuluttajina he voivat nauttia alhaisemmista hinnoista; katsoo kuitenkin, että useat haasteet ja eriarvoisuus haittaavat yhä naisten osallistumista globaaliin talouteen, sillä monilla naisilla matalan tulotason ja keskitulotason maissa ei edelleenkään ole internetin käyttömahdollisuutta;

I.  ottaa huomioon, että sähköinen kaupankäynti kukoistaa myös kehitysmaissa;

J.  katsoo, että eri puolilla maailmaa hallitukset harjoittavat digitaalista protektionismia laatimalla esteitä, jotka vaikeuttavat markkinoille pääsyä ja suoria investointeja tai luovat kohtuuttomia etuja kotimaisille yrityksille; katsoo, että useat kolmansien maiden kansallisen turvallisuuden tai kyberturvallisuuden nimissä toteuttamat laaja-alaiset toimenpiteet haittaavat enenevässä määrin tieto- ja viestintätekniikkatuotteiden kauppaa;

K.  katsoo, että ulkomaisilla yrityksillä on nykyisin huomattavasti paremmat mahdollisuudet päästä unionin markkinoille kuin eurooppalaisilla on päästä kolmansien maiden markkinoille; toteaa, että useat EU:n kauppakumppanit sulkevat entistä enemmän kansallisia markkinoitaan ja turvautuvat digitaaliseen protektionismiin; katsoo, että EU:n olisi perustettava sähköisen kaupankäynnin strategiansa vastavuoroisuuden, tasapuolisen kilpailun, järkevän sääntelyn ja avoimuuden periaatteisiin, jotta voidaan palauttaa kuluttajien luottamus ja tasapuoliset toimintaedellytykset yrityksille;

L.  katsoo, että maarajoitukset olisi lopetettava ja että sisämarkkinoilla ei pitäisi jatkossa ottaa käyttöön muita asiakkaan kansallisuuteen tai asuin- tai sijoittautumispaikkaan perustuvia perusteettoman syrjinnän muotoja;

M.  katsoo, että kaikissa kauppaneuvotteluissa olisi edistettävä rakenneosia, jotka ylläpitävät EU:n digitaalisten sisämarkkinoiden avointa internetiä, mukaan lukien tasapuolisen kilpailun, verkon neutraaliuden ja välittäjien vastuuta koskevan suojan kaltaiset periaatteet; katsoo, että sähköisen kaupankäynnin maailmanlaajuisen ulottuvuuden vuoksi WTO on luonnollinen paikka neuvotteluille monenvälisestä sääntöperusteisesta kehyksestä; toteaa, että joulukuussa 2017 järjestettävä WTO:n 11. ministerikokous tarjoaa tilaisuuden käynnistää tämä prosessi;

N.  toteaa, että unionia sitoo Euroopan unionin perusoikeuskirja, mukaan luettuna sen 8 artikla, joka koskee oikeutta henkilötietojen suojaan, samaa perusoikeutta koskeva Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 16 artikla ja Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 2 artikla; toteaa, että oikeus yksityisyyteen on yleismaailmallinen ihmisoikeus; toteaa, että korkeatasoiset tietosuojanormit auttavat rakentamaan luottamusta digitaaliseen talouteen ja siten edistämään sähköisen kaupankäynnin kehittymistä; katsoo, että korkeatasoisia tietosuojanormeja on edistettävä, etenkin kun kyseessä ovat arkaluonteiset tiedot, digitaalisella aikakaudella rinnakkain kansainvälisen kaupan helpottamisen kanssa sananvapauden ja tiedonvälityksen vapauden, sähköisen kaupankäynnin ja salauksen tukemiseksi ja digitaalisen protektionismin, massavalvonnan, tietoverkkovakoilun ja verkkosensuurin torjumiseksi;

O.  katsoo, että sähköisessä kaupankäynnissä on suojeltava uhanalaisia luonnonvaraisia kasvi- ja eläinlajeja ja että verkon markkinapaikkojen on kiellettävä luonnonvaraisten kasvien ja eläinten sekä niihin liittyvien tuotteiden myynti alustoillaan;

P.  toteaa, että yksityiset yritykset asettavat enenevässä määrin digitaalitalouden normeja ja vaatimuksia, joilla on suora vaikutus kansalaisiin ja kuluttajiin samoin kuin sisäiseen ja kansainväliseen kauppaan ja jotka samalla myös vauhdittavat yrityksiä ja kuluttajia suojaavien teknologisten ratkaisujen kehittämistä;

Q.  ottaa huomioon, että veropohjan rapautumisen ja voitonsiirtojen torjuntaa koskevissa OECD:n suosituksissa ja yhteistä yhdistettyä yhteisöveropohjaa koskevissa EU:n suunnitelmissa on korostettu, että on käsiteltävä useita verotusta koskevia haasteita, myös digitaalitalouden aiheuttamia; katsoo, että verot olisi maksettava siellä, missä tuotot ovat syntyneet; katsoo, että voitonsiirtoja ja veron kiertämistä pitäisi pystyä ehkäisemään tekemällä rajat ylittävää toimintaa harjoittavien yritysten veropohjan laskemiseen tarkoitetusta järjestelmästä avoimempi, tehokkaampi ja tasapuolisempi; katsoo, että EU:n johdonmukainen lähestymistapa digitaalitalouden verotukseen on tarpeen, jotta kaikkia yrityksiä verotetaan oikeudenmukaisesti ja tehokkaasti ja jotta luodaan tasapuoliset toimintaedellytykset; muistuttaa, että kauppasopimuksiin olisi sisällytettävä verotusalan hyvää hallintotapaa koskeva lauseke, joka vahvistaa osapuolten sitoutuneisuutta sovittujen kansainvälisten normien soveltamiseen torjuttaessa veropetoksia ja veronkiertoa;

R.  ottaa huomioon, että OECD:n mukaan 5 prosenttia EU:hun tuotavista tuotteista on väärennettyjä, mikä aiheuttaa huomattavia työpaikkojen ja verotulojen menetyksiä;

S.  katsoo, että kauppaneuvotteluissa ei pitäisi käsitellä herkkiä aloja, kuten audiovisuaalisia palveluja, eikä perusoikeuksia, kuten henkilötietojen suojaa;

T.  ottaa huomioon, että sähköisessä kaupankäynnissä on pyrittävä edistämään myös pk-yritysten ja aloittelevien yritysten eikä ainoastaan monikansallisten yritysten kasvua;

U.  toteaa, että Meksiko täyttää Euroopan neuvoston tietosuojaa koskevan Euroopan neuvoston yleissopimukseen nro 108 liittymiseksi vaaditut edellytykset;

V.  toteaa, että henkilötietojen suoja on asia, josta ei voida tinkiä kauppasopimuksissa, ja että tietosuoja on aina suljettu pois EU:n kauppasopimuksia koskevista neuvotteluvaltuuksista;

W.  katsoo, että kauppasopimuksilla voidaan kannustaa parantamaan digitaalisia oikeuksia; katsoo, että verkon neutraaliutta, perusteettomien datan sijaintia koskevien vaatimusten kieltämistä, tietoturvaa, tietojen käsittelyn ja taltioinnin turvallisuutta, salausta ja välittäjien vastuuta koskevien säännösten sisällyttäminen kauppasopimuksiin voi vahvistaa varsinkin sananvapauden suojaa;

1.  korostaa, että arvoihin perustuvana yhteisönä ja maailman suurimpana palvelujen viejänä EU:n olisi vahvistettava digitaalisia kauppavirtoja koskevat vaatimukset kansainvälisissä säännöissä ja sopimuksissa; katsoo, että niiden olisi perustuttava seuraavaan kolmeen osatekijään: 1) digitaalituotteiden ja -palvelujen markkinoille pääsyn turvaaminen kolmansissa maissa, 2) sen varmistaminen, että kauppasäännöistä koituu selkeää hyötyä kuluttajille ja 3) perusoikeuksien kunnioittamisen varmistaminen ja edistäminen;

2.  korostaa, että vaikka digitaalisten sisämarkkinoiden strategiassa käsitellään monia sähköisen kaupankäynnin ongelmia, EU:n yritykset kohtaavat yhä merkittäviä maailmanlaajuisia esteitä, kuten läpinäkymättömiä säännöksiä, valtion puuttumista asioihin ja aiheettomia datan sijaintia ja taltiointia koskevia vaatimuksia; toteaa, että joillakin digitaalisten sisämarkkinoiden strategian keskeisillä toimilla, kuten eurooppalaisella pilvipalvelualoitteella ja tekijänoikeusuudistuksella, on kansainvälinen ulottuvuus, jota voitaisiin käsitellä Euroopan sähköisen kaupankäynnin strategiassa;

3.  painottaa, että on poistettava digitaalinen kuilu mahdollisten sosiaalisten ja kehitystä koskevien haittavaikutusten minimoimiseksi; korostaa tässä yhteydessä, että on edistettävä naisten osallistumista STEM-tieteisiin (luonnontieteet, teknologia, insinööritieteet ja matematiikka) sekä poistettava elinikäisen oppimisen esteitä ja sukupuolten välisiä eroja uusien teknologioiden käyttömahdollisuuksien ja käytön osalta; kehottaa komissiota tutkimaan tarkemmin, miten nykyinen kauppapolitiikka ja sukupuolten tasa-arvo ovat yhteydessä toisiinsa ja kuinka kaupalla voidaan edistää naisten taloudellista voimaannuttamista;

4.  panee merkille, että digitaalitalouden verkostovaikutuksen ansiosta yksittäinen yritys tai pieni määrä yrityksiä voi hankkia suuren osuuden markkinoilta, mikä saattaa johtaa markkinoiden liialliseen keskittymiseen; painottaa, että kauppasopimuksissa on edistettävä tasapuolista ja tosiasiallista kilpailua erityisesti digitaalisten palvelujen, kuten verkkoalustojen, tarjoajien ja käyttäjien, kuten mikro- ja pk-yritysten sekä aloittelevien yritysten välillä, edistettävä kuluttajien valintamahdollisuuksien lisäämistä, liiketoiminnan kustannusten vähentämistä, varmistettava syrjimätön kohtelu kaikille markkinatoimijoille ja vältettävä markkinoita vääristävien määräävien markkina-asemien syntymistä; painottaa tässä yhteydessä, että verkon neutraalius on otettava keskeiseksi osaksi sähköisen kaupankäynnin strategiaa; katsoo, että sähköisen kaupankäynnin strategiaa on täydennettävä vahvistetulla ja vaikuttavalla kansainvälisellä kilpailupolitiikan kehyksellä ja myös lisäämällä kilpailuviranomaisten välistä yhteistyötä ja laatimalla kauppasopimuksiin tehokkaita kilpailua koskevia lukuja; kehottaa komissiota varmistamaan, että yritykset noudattavat kilpailusääntöjä ja että kilpailijoita ei syrjitä kuluttajien etujen kustannuksella;

5.  painottaa, että turvallisten internet-laajakaistayhteyksien ja digitaalisten maksutapojen saatavuus, tehokas kuluttajansuoja, erityisesti oikeussuojamekanismit rajojen yli tehtävien verkko-ostosten tapauksessa, ja ennakoitavat tullimenettelyt ovat välttämättömiä osatekijöitä sähköisen kaupankäynnin, kestävän kehityksen ja osallistavan kasvun mahdollistamisessa;

6.  katsoo, että kauppasopimuksilla olisi lisättävä kuluttajansuojavirastojen välistä yhteistyötä; pitää myönteisenä aloitteita, joilla edistetään kauppaneuvotteluissa kuluttajien luottamuksen lisäämistä koskevia toimia, kuten sähköisiä allekirjoituksia ja sopimuksia sekä ei-toivottua viestintää koskevia sääntöjä; korostaa, että kuluttajien oikeuksia on suojeltava eikä niitä saa heikentää missään tapauksessa;

7.  korostaa, että suurin osa kehitysmaiden yrityksistä on pk-yrityksiä, jotka työllistävät valtaosan valmistusteollisuuden ja palvelualan työntekijöistä; muistuttaa, että rajat ylittävän sähköisen kaupankäynnin helpottaminen voi suoraan parantaa ihmisten toimeentuloa, edistää elintason parantamista ja vauhdittaa talouden kehitystä;

8.  muistuttaa, että mikään kauppasopimuksissa ei saa estää EU:ta ja sen jäsenvaltioita ylläpitämästä, parantamasta ja soveltamasta tietosuojaa koskevia sääntöjään; muistuttaa, että henkilötietoja voidaan siirtää kolmansiin maihin käyttämättä kauppasopimusten yleisiä sääntöjä, kun nykyisen Euroopan parlamentin ja neuvoston 24. lokakuuta 1995 yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta antaman direktiivin 95/46/EY(7) IV lukuun ja asetuksen (EU) 2016/679 V lukuun kirjatut nykyiset ja tulevat edellytykset täyttyvät; katsoo, että päätökset tietosuojan tason riittävyydestä, myös osittaiset ja alakohtaiset päätökset, ovat keskeinen mekanismi, jolla turvataan henkilötietojen siirto EU:sta kolmanteen maahan; huomauttaa, että EU on tehnyt tietosuojan tason riittävyyttä koskevan päätöksen 20 suurimmasta kauppakumppanistaan vain neljän kanssa; muistuttaa, että on varmistettava, erityisesti tietosuojan tason riittävyyttä koskevalla vuoropuhelulla, tietojen siirto kolmansista maista unioniin;

9.  kehottaa komissiota asettamaan etusijalle tietosuojan tason riittävyyttä koskevien päätösten tekemisen ja nopeuttamaan sitä edellyttäen, että kolmannet maat varmistavat kansallisen lainsäädäntönsä tai kansainvälisten sitoumustensa kautta suojan tason, joka vastaa pääosiltaan tasoa, joka taataan unionissa; kehottaa komissiota hyväksymään ja julkistamaan näiden päätösten tekemistä koskevat päivitetyt ja yksityiskohtaiset sitovat menettelyt ja tarkan aikataulun, ja kunnioittamaan täysimääräisesti kansallisten valvontaviranomaisten toimivaltuuksia ja Euroopan parlamentin kantaa;

10.  toteaa, että valmiudet saada, kerätä, käsitellä ja siirtää tietoja rajojen yli ovat nykyään yhä tärkeämpiä kaikentyyppisille yrityksille, jotka toimittavat tavaroita ja palveluja kansainvälisesti; huomauttaa, että tämä koskee sekä henkilötietoja että muita tietoja ja myös laitteiden välistä viestintää;

11.  vaatii komissiota laatimaan mahdollisimman pian rajat ylittäviä tietojen siirtoja koskevia sääntöjä, jotka ovat täysin EU:n nykyisten ja tulevien tietosuoja- ja yksityisyyssääntöjen mukaisia; kehottaa komissiota lisäksi sisällyttämään EU:n kauppasopimuksiin horisontaalisen määräyksen, jolla säilytetään täysimääräisesti osapuolen oikeus henkilötietojen ja yksityisyyden suojaamiseen sillä ehdolla, että tätä oikeutta ei käytetä aiheettomasti rajat ylittäviä tietojen siirtoja koskevien sääntöjen kiertämiseen muista kuin henkilötietojen suojelua koskevista syistä; katsoo, että tällaisten sääntöjen ja määräysten olisi oltava osa kaikkia uusia ja hiljattain käynnistettyjä kauppaneuvotteluja kolmansien maiden kanssa, painottaa, että tältä osin kaikki säännöt olisi jätettävä mahdollisten tulevien investointisuojaa käsittelevien lukujen soveltamisalan ulkopuolelle;

12.  kehottaa komissiota kieltämään ehdottomasti perusteettomat datan sijaintia koskevat vaatimukset vapaakauppasopimuksissa; katsoo, että tällaisten vaatimusten poistamisen olisi oltava ensisijainen painopiste, ja korostaa, että asiaa koskevaa tietosuojalainsäädäntöä on noudatettava; pitää valitettavina yrityksiä käyttää näitä vaatimuksia eräänlaisena tullien ulkopuolisena kaupan esteenä sekä sähköisen protektionismin muotona; katsoo, että tällainen protektionismi heikentää merkittävästi eurooppalaisten yritysten mahdollisuuksia kolmansien maiden markkinoilla sekä vähentää digitaalisen kaupankäynnin tehokkuushyötyjä;

13.  pyytää komissiota esittämään mahdollisimman pian kantansa rajat ylittäviin tiedonsiirtoihin, perusteettomiin datan sijaintia koskeviin vaatimuksiin ja tietosuojatakeisiin kauppaneuvotteluissa Euroopan parlamentin kannan mukaisesti, jotta se voidaan sisällyttää kaikkiin uusiin ja hiljattain käynnistettyihin neuvotteluihin ja välttää EU:n sivuuttaminen kansainvälisissä kauppaneuvotteluissa;

14.  kehottaa komissiota torjumaan kolmansien maiden harjoittamia toimia, kuten paikallista ostamista koskevaa politiikkaa, kotimaisuusastetta koskevia vaatimuksia ja pakollista teknologian siirtoa, siinä määrin kuin ne eivät ole perusteltuja digitaalisen kuilun umpeen kuromista tai TRIPS-sopimukseen liittyviä poikkeuksia koskevien YK:n ohjelmien mukaan, jotta varmistetaan eurooppalaisille yrityksille tasapuolinen ja ennakoitava toimintaympäristö;

15.  painottaa, että EU:n olisi jatkettava kahdenvälisen, useammankeskisen ja monenvälisen tason pyrkimyksiään varmistaa, että kolmannet maat suhtautuvat ulkomaisiin investointeihin yhtä avoimesti kuin EU itse ja että ne tarjoavat unionin toimijoille tasapuoliset toimintaedellytykset; pitää myönteisenä EU:n ehdotusta asetukseksi kehyksestä unioniin tehtävien suorien ulkomaisten sijoitusten seurannalle ja tukee sen tavoitteita kriittisen infrastruktuurin ja teknologian suojaamiseksi paremmin;

16.  korostaa, että sähköisen kaupankäynnin strategian on oltava täysin verkon neutraaliuden periaatteen mukainen ja turvattava internetliikenteen yhdenvertainen kohtelu syrjimättä, rajoituksitta tai häiriöittä riippumatta lähettäjästä, vastaanottajasta, tyypistä, sisällöstä, laitteesta, palvelusta tai sovelluksesta; muistuttaa, että liikenteenhallintatoimenpiteitä olisi sallittava ainoastaan poikkeustapauksissa, joissa ne ovat ehdottoman välttämättömiä ja vain niin kauan kuin ne ovat tarpeen, jotta noudatetaan oikeudellisia vaatimuksia, säilytetään verkon eheys ja turvallisuus tai estetään uhkaava verkon ruuhkautuminen;

17.  korostaa, että riittävän kattavan, laadukkaan ja turvallisen sekä verkon neutraaliutta tukevan infrastruktuurin käyttöönotto ja käyttöoikeus erityisesti maaseudulla, vuoristoalueilla ja syrjäisillä alueilla on ratkaisevassa asemassa Euroopan teollisuuden digitalisoinnissa ja sähköisen hallinnon lisäämisessä;

18.  pitää erittäin valitettavana kolmansien maiden käytäntöjä asettaa markkinoille pääsyn ehdoksi, että yritykset julkistavat ja luovuttavat valtion viranomaisille myymiensä ohjelmistojen lähdekoodit; katsoo, että tällaiset toimenpiteet ovat suhteettomia yleisiksi markkinoille pääsyn ehdoiksi; kehottaa komissiota kieltämään vapaakauppasopimusten osapuolina olevilta hallituksilta tällaisen toiminnan harjoittamisen; korostaa, että edellä esitetty ei saisi estää valtion viranomaisia edistämästä ohjelmistojen avoimuutta kannustamalla lähdekoodien julkistamista vapaan ja avoimen lähdekoodin ohjelmistojen avulla sekä tietojen jakamista avoimen datan lisenssien avulla;

19.  muistuttaa, että joissakin tapauksissa tarvitaan paikallista läsnäoloa koskevia vaatimuksia vakauden tai sääntelyn tehokkaan valvonnan ja täytäntöönpanon varmistamiseksi; toistaa siksi komissiolle antamansa kehotuksen tehdä rajoitetusti sitoumuksia ensimmäisessä toimitusmuodossa, jotta vältetään sääntelyn katvealueiden hyväksikäyttö;

20.  katsoo, että sähköistä kaupankäyntiä olisi edelleen helpotettava hankintamenettelyissä, esimerkiksi hyödyntämällä mahdollisuuksia etäpalvelujen tarjoamiseen ja mahdollistamalla eurooppalaisten yhtiöiden ja varsinkin pk-yritysten osallistuminen julkisiin ja yksityisiin hankintamenettelyihin;

21.  huomauttaa, että sähköistä kaupankäyntiä koskevilla määräyksillä ei pitäisi sulkea pois kehitystä edistävän teknologian siirtoa koskevia vaatimuksia;

22.  kehottaa komissiota kieltämään kolmansien maiden viranomaisia vaatimasta yrityksiä julkistamaan tai luovuttamaan tuotteissa käytetyn (salaus-)teknologian tietoja edellytyksenä sille, että yritykset saavat valmistaa, myydä tai jakaa näitä tuotteita;

23.  huomauttaa, että teollis- ja tekijänoikeuksien suojelu ja tutkimukseen ja kehitykseen tehtävät investoinnit ovat EU:n tietotalouden edellytys ja että kansainvälinen yhteistyö on keskeistä väärennettyjen tuotteiden kaupan torjumisessa koko arvoketjussa; kannustaa näin ollen komissiota vaatimaan kansainvälisten normien, kuten WTO:n TRIPS-sopimuksen ja WIPOn internetsopimusten, maailmanlaajuista soveltamista; muistuttaa, että uudelle luovalle toiminnalle tarvitaan oikeussuojaa verkossa ja verkon ulkopuolella kaikkialla EU:ssa, koska se kannustaa investointeihin ja saa aikaan lisää innovaatioita; korostaa kuitenkin, että kauppasopimukset eivät ole oikea paikka laajentaa oikeudenhaltijoiden suojelua säätämällä aiempaa kattavammasta tekijänoikeuksien valvontaa koskevasta toimivallasta; painottaa, että lääkkeiden saatavuutta kolmansissa maissa ei pitäisi vaarantaa teollis- ja tekijänoikeuksien suojelun varjolla; korostaa, että väärennettyjen tavaroiden kauppa edellyttää selvästi erilaista lähestymistapaa teollis- ja tekijänoikeuksien loukkauksiin digitaalisessa taloudessa;

24.  kehottaa komissiota seuraamaan tiiviisti ICANNin yleistä aluetunnusta (gTLD) koskevaa ohjelmaa, jolla laajennetaan verkkotunnukset tuhansiin geneerisiin tunnuksiin, ja varmistamaan vapaaseen ja avoimeen internetiin sitoutuneisuutensa mukaisesti oikeudenhaltijoiden suojelun, erityisesti niiden, jotka liittyvät maantieteellisiin merkintöihin;

25.  pyytää, että komissio estää kauppasopimusten avulla osapuolia ottamasta käyttöön ulkomaista pääomaa koskevia rajoituksia, laatii kilpailua edistäviä sääntöjä vakiintuneiden operaattoreiden verkkojen tukkumarkkinoille pääsystä, vahvistaa lisenssejä koskevat läpinäkyvät ja syrjimättömät säännöt ja maksut sekä turvaa EU:n televiestintäpalvelujen tarjoajille tosiasiallisen pääsyn verkon viimeisen osuuden infrastruktuuriin vientimarkkinoilla; muistuttaa, että sääntöihin perustuva kilpailu televiestintäalalla parantaa palvelujen laatua ja alentaa hintoja;

26.  kehottaa komissiota jatkamaan pyrkimyksiään sähköistä kaupankäyntiä koskevien sitovien monenvälisten määräysten laatimiseksi WTO:ssa ja keskittymään jatkossakin konkreettisiin ja realistisiin saavutettavissa oleviin tuloksiin;

27.  kehottaa komissiota aloittamaan palvelukauppasopimusta (TiSA) koskevat neuvottelut kiireellisesti uudelleen parlamentin hyväksymien suositusten mukaisesti; on samaa mieltä siitä, että EU:n olisi tartuttava tilaisuuteen ottaa johtoasema huipputasoisten maailmanlaajuisten digitaalisten standardien asettamisessa;

28.  muistuttaa, että WTO:n jäsenet ovat vuodesta 1998 lähtien soveltaneet moratoriota sähköisen siirtämisen tariffeihin; painottaa, että tällaisista tariffeista aiheutuisi tarpeettomia lisäkustannuksia niin yrityksille kuin kuluttajille; kehottaa komissiota muuntamaan moratorion pysyväksi sopimukseksi sähköisen siirtämisen tariffien kieltämisestä, edellyttäen että tehdään perinpohjainen selvitys vaikutuksista 3D-tulostuksen alalla;

29.  panee merkille WTO:n ponnistelut sähköisen kaupankäynnin työohjelmansa edistämiseksi; kehottaa komissiota pyrkimään siihen, että WTO:n informaatioteknologiasopimusta laajennettaisiin edelleen, jotta se koskisi useampia tuotteita ja useampia WTO:n jäseniä, ja panee merkille, että Buenos Airesissa on tarkoitus pitää joulukuussa 2017 WTO:n ministerikokous; kehottaa komissiota kuulemaan mahdollisimman pian EU:n yrityksiä ja jäsenvaltioita sähköistä kaupankäyntiä koskevasta kannastaan ja muista sähköiseen kaupankäyntiin liittyvistä asioista, joista kokouksessa on määrä sopia, jotta voidaan varmistaa EU:n yhtenäinen kanta;

30.  kehottaa komissiota edistämään kauppasopimusten avulla tieto- ja viestintätekniikan normien yhteensopivuutta, mikä hyödyttäisi sekä kuluttajia että tuottajia, erityisesti turvallisen esineiden internetin, 5G-teknologian ja kyberturvallisuuden osalta, sekä osallistumaan useiden sidosryhmien hallinnointiin tarkoitetuille laillisille foorumeille, jotka ovat palvelleet avointa internetiä hyvin;

31.  ottaa huomioon 19. huhtikuuta 2016 annetun komission tiedonannon tieto- ja viestintätekniikan standardointiprioriteeteista digitaalisilla sisämarkkinoilla (COM(2016)0176); korostaa, että vaikka tieto- ja viestintätekniikan standardointia on jatkettava ennen kaikkea teollisuuden ehdoilla, vapaaehtoisesti ja konsensuksen kautta, sekä avoimuuden, puolueettomuuden ja yhteisymmärryksen, tehokkuuden sekä merkityksellisyyden ja johdonmukaisuuden periaatteisiin nojautuen, selkeämmät tieto- ja viestintätekniikan standardoinnin painopisteet yhdessä korkean tason poliittisen tuen kanssa parantavat kilpailukykyä; toteaa, että tässä prosessissa olisi käytettävä hyväksi Euroopan standardointijärjestelmän välineitä ja otettava laajalti mukaan sidosryhmiä niin EU:sta kuin kansainvälisestikin, jotta varmistetaan Euroopan yhteisen standardointialoitteen mukaisten parannettujen standardointiprosessien käyttöönotto; kehottaa komissiota edistämään EU:n johdolla yleisten standardien määrittelyä keskeisille 5G-teknologioille ja verkkorakenteille hyödyntämällä lähinnä julkisen ja yksityisen sektorin 5G-kumppanuuksien tuloksia EU:n tasolla ja kansainvälisissä standardointielimissä;

32.  korostaa digitaalisia laitteita ja palveluja koskevien kansainvälisten normien merkitystä varsinkin kyberturvallisuuden alalla; kehottaa komissiota ponnistelemaan varmistaakseen perustavanlaatuisten kyberturvallisuustoimenpiteiden sisällyttämisen esineiden internetin tuotteisiin ja pilvipalveluihin;

33.  katsoo, että on kiinnitettävä erityistä huomiota niiden kuluttajien ja henkilöiden kasvavaan määrään, jotka myyvät ja ostavat tuotteita internetissä ja joutuvat kamppailemaan verkossa hankittuihin tuotteisiin sovellettavien hankalien tullimenettelyjen kanssa; toteaa jälleen, että on otettava käyttöön yksinkertaistettu, veroton ja tulliton tullikohtelu tuotteille, jotka myydään verkossa ja palautetaan käyttämättöminä, muistuttaa, että WTO:n kaupan helpottamisesta tehdyn sopimuksen tavoitteena on nopeuttaa tullimenettelyjä ja parantaa niiden vastuuvelvollisuutta ja avoimuutta; painottaa tarvetta digitalisoida tullitiedot ja niiden hallinta tietojen sähköisen rekisteröinnin ja käytön avulla, minkä pitäisi helpottaa tulliselvitystä rajalla, yhteistyötä petosten havaitsemisessa, korruption torjunnassa ja hintojen avoimuutta tullien osalta; katsoo, että verkkovälitteisen riidanratkaisun kaltaisten välineiden laajempi käyttö olisi hyödyksi kuluttajille;

34.  pyytää, että komissio kannustaisi kauppasopimusten osapuolia sisällyttämään vapaakauppasopimusten televiestintää koskeviin lukuihin määräykset, joilla tehdään sekä kansainvälisistä verkkovierailumaksuista että kansainvälisiin puheluihin ja viesteihin sovellettavista maksuista avoimia, oikeudenmukaisia, kohtuullisia ja kuluttajakeskeisiä; kehottaa komissiota tukemaan politiikkatoimia, joilla edistetään verkkovierailupalvelujen vähittäishintojen kustannuslähtöisyyttä hintojen alentamiseksi, edistämään avoimuutta ja välttämään vilpillisiä kaupallisia menettelyjä tai muutoin kuluttajien kannalta negatiivisia käytäntöjä;

35.  toteaa, että sähköisestä kaupankäynnistä annetun direktiivin (2000/31/EY) periaatteet ovat auttaneet digitaalitalouden kehittämisessä luotaessa innovoinnille suotuisia olosuhteita ja sananvapauden ja elinkeinonvapauden turvaamisessa; muistuttaa, että komissio on velvollinen noudattamaan unionin säännöstöä käymissään kauppaneuvotteluissa;

36.  kehottaa komissiota valtavirtaistamaan edelleen digitaaliteknologiaa ja -palveluja EU:n kehityspolitiikkaan muun muassa Digital4Development-toimintaohjelmassa esitetyllä tavalla; kehottaa komissiota parantamaan ja edistämään digitaalisia oikeuksia kauppasopimusten avulla; toteaa, että vain 53,6 prosentilla maailman kaikista kotitalouksista on pääsy internetiin; pitää valitettavana, että merkittävä digitaalinen kuilu on edelleen olemassa; kehottaa komissiota lisäämään digitaaliseen infrastruktuuriin kehitysmaissa tehtäviä investointeja tämän digitaalisen kuilun umpeen kuromiseksi myös edistämällä yksityisen sektorin kumppanuuksia, mutta samalla noudattaen kehityspolitiikan tuloksellisuuden periaatteita; panee tässä yhteydessä merkille YK:n Kansainvälisen televiestintäliiton kehityssektorin (ITU-D) panoksen televiestintä- ja tieto- ja viestintäteknisten laitteiden ja verkkojen luomisessa, kehittämisessä ja parantamisessa; kehottaa komissiota huolehtimaan, että investoinnit kehitysmaiden laajakaistainfrastruktuuriin hyödyttävät kokonaisvaltaisesti internetin vapauden, avoimuuden ja turvallisuuden varmistamista ja soveltuvien ratkaisujen kehittämistä langattoman internetin saatavuuden tukemiseksi ja että se on niiden ehtona; painottaa, että tällaiset investoinnit ovat erityisen tärkeitä paikallisille mikroyrityksille sekä pienille ja keskisuurille yrityksille erityisesti kehitysmaissa, jotta ne voivat olla digitaalisessa vuorovaikutuksessa monikansallisten yritysten kanssa ja päästä globaaleihin arvoketjuihin; muistuttaa, että rajat ylittävän sähköisen kaupankäynnin helpottaminen voi suoraan parantaa ihmisten toimeentuloa, edistää elintason parantamista ja vauhdittaa talouden kehitystä; palauttaa mieliin, mikä vaikutus tällä voisi olla sukupuolten tasa-arvoon, koska suuri osa näistä yrityksistä on naisten omistuksessa ja toimintaa niissä harjoittavat naiset; muistuttaa, että sähköinen kaupankäynti voisi olla myös julkishallintojen voimavara ja siten tukea sähköisen hallinnon kehittämistä;

37.  korostaa, että kaikkien sähköisen kaupankäynnin strategioiden on oltava täysin kehityspolitiikan johdonmukaisuutta koskevan periaatteen mukaisia, ja strategioilla olisi erityisesti pyrittävä edistämään aloittelevien yritysten, mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten osallistumista rajat ylittävään sähköiseen kauppaan ja mahdollistamaan se, pitäen mielessä, mikä vaikutus tällä voisi olla sukupuolten tasa-arvoon;

38.  katsoo, että digitaalisilla kysymyksillä olisi myös oltava entistä tärkeämpi osa kauppaa tukevaa kehitysyhteistyötä ajavassa EU:n politiikassa, jolla helpotetaan sähköisen kaupankäynnin kasvua lisäämällä tukea innovoinnille ja infrastruktuurille sekä rahoituksen saantia, erityisesti mikrorahoitusta koskevilla aloitteilla, sekä tuella, jonka avulla lisätään kehitysmaiden verkkokauppayritysten näkyvyyttä verkossa, helpotetaan pääsyä alustoihin ja edistetään sähköisten maksutapojen, kustannustehokkaan logistiikan ja toimituspalvelujen saatavuutta;

39.  korostaa, että kaikkien sähköisen kaupankäynnin strategioiden, liitännäistoimet mukaan luettuina, on oltava täysin kestävän kehityksen toimintaohjelman 2030 mukaisia ja edistettävä sen toteutumista; toteaa, että erityisen merkittäviä tältä osin ovat kestävän kehityksen tavoite 4 (laadukas koulutus, joka tarjoaa ilmaista, tasapuolista ja korkeatasoista perusasteen ja toisen asteen koulutusta kaikille tytöille ja pojille), kestävän kehityksen tavoite 5 (sukupuolten tasa-arvon toteutuminen ja kaikkien naisten ja tyttöjen vaikutusmahdollisuuksien lisääminen), kestävän kehityksen tavoite 8.10 (osallistavan ja kestävän talouskasvun edistäminen erityisesti kotimaisten rahoituslaitosten parempien valmiuksien ja rahoituspalvelujen saatavuuden kautta) sekä kestävän kehityksen tavoite 9.1 (luotettavien ja kestävien infrastruktuurien kehittäminen erityisesti tasavertaisten mahdollisuuksien avulla) ja kestävän kehityksen tavoite 9.3 (rahoituspalvelujen ja kohtuullisin ehdoin annettavan luoton parempi saatavuus pienille yrityksille erityisesti kehitysmaissa sekä niiden sisällyttäminen arvoketjuun ja markkinoihin);

40.  sitoutuu päivittämään sähköisen kaupankäynnin strategian viiden vuoden välein;

41.  pyytää puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle ja Euroopan ulkosuhdehallinnolle.

(1)EYVL L 178, 17.7.2000, s. 1.
(2)EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1.
(3)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0299.
(4)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0041.
(5)EUVL C 265, 11.8.2017, s. 35.
(6)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0233.
(7)EUVL L 281, 23.11.1995, s. 31.

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö