Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 2 ja 3 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 10, 19, 21 ja 167 artiklan,

–  ottaa huomioon SEUT 20 ja 227 artiklassa ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan 44 artiklassa vahvistetun oikeuden esittää vetoomus,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan 21 ja 22 artiklan,

–  ottaa huomioon SEU-sopimuksen johdanto-osan,

–  ottaa huomioon kansallisten vähemmistöjen suojelua koskevan Euroopan neuvoston puiteyleissopimuksen, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamista koskevan yleissopimuksen kahdennentoista lisäpöytäkirjan ja alueellisia kieliä ja vähemmistökieliä koskevan eurooppalaisen peruskirjan,

–  ottaa huomioon rodusta tai etnisestä alkuperästä riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta 29. kesäkuuta 2000 annetun neuvoston direktiivin 2000/43/EY(1) (direktiivi rotujen välisestä tasa-arvosta),

–  ottaa huomioon yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista 27. marraskuuta 2000 annetun neuvoston direktiivin 2000/78/EY(2) (yhdenvertaista kohtelua työssä koskeva direktiivi),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella, asetuksen (ETY) N:o 1612/68 muuttamisesta ja direktiivien 64/221/ETY, 68/360/ETY, 72/194/ETY, 73/148/ETY, 75/34/ETY, 75/35/ETY, 90/364/ETY, 90/365/ETY ja 93/96/ETY kumoamisesta 29. huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/38/EY(3) (vapaata liikkuvuutta koskeva direktiivi),

–  ottaa huomioon unionin yleisen tuomioistuimen 3. helmikuuta 2017 antaman tuomion asiassa T-646/13, Minority SafePack – one million signatures for diversity in Europe vastaan Euroopan komissio(4),

–  ottaa huomioon antamansa päätöslauselmat perusoikeuksien tilanteesta Euroopan unionissa,

–  ottaa huomioon 8. kesäkuuta 2005 antamansa päätöslauselman vähemmistöjen suojelusta ja syrjinnän vastaisista politiikoista laajentuneessa Euroopan unionissa(5),

–  ottaa huomioon 11. syyskuuta 2013 antamansa päätöslauselman uhanalaisista eurooppalaisista kielistä ja kielellisestä monimuotoisuudesta Euroopan unionissa(6),

–  ottaa huomioon 12. maaliskuuta 2014 antamansa päätöslauselman ”Katsaus Euroopan unionin kansalaisuuteen vuonna 2013 – EU:n kansalaiset: sinun oikeutesi, sinun tulevaisuutesi”(7),

–  ottaa huomioon 15. joulukuuta 2016 antamansa päätöslauselman vetoomusvaliokunnan toiminnasta vuonna 2015(8),

–  ottaa huomioon 25. lokakuuta 2017 antamansa päätöslauselman ”Perusoikeusnäkökohdat romanien integroinnissa EU:ssa: romanivastaisuuden torjunta”(9),

–  ottaa huomioon 12. joulukuuta 2017 antamansa päätöslauselman ”Katsaus Euroopan unionin kansalaisuuteen vuonna 2017: Kansalaisten oikeuksista vahvempia demokraattisen muutoksen unionissa”(10),

–  ottaa huomioon selvityksen nimeltä ”Discrimination(s) as emerging from petitions received”, jonka parlamentin politiikkayksikkö C teki vetoomusvaliokunnan pyynnöstä huhtikuussa 2017,

–  ottaa huomioon selvityksen nimeltä ”Towards a comprehensive EU protection system for minorities”, jonka parlamentin politiikkayksikkö C teki kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan pyynnöstä elokuussa 2017,

–  ottaa huomioon selvityksen nimeltä ”Minority Languages and Education: Best Practices and Pitfalls”, jonka parlamentin politiikkayksikkö B teki vetoomusvaliokunnan pyynnöstä toukokuussa 2017,

–  ottaa huomioon vetoomusvaliokunnan 4. toukokuuta 2017 järjestämän kuulemisen aiheesta ”Fighting against discrimination of EU citizens in the EU Member States and protection of minorities”(11),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 216 artiklan 2 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että vetoomusvaliokunta on vastaanottanut useita vetoomuksia, joissa on oltu huolissaan vähemmistöihin kuuluvia EU:n kansalaisia syrjivistä käytännöistä, ja järjestänyt kuulemisen esille nostetuista ongelmista;

B.  ottaa huomioon, että vähemmistöjen oikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen välillä on vahva yhteys; toteaa, että SEU 2 artiklassa mainitaan nimenomaisesti vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden oikeudet ja että näitä oikeuksia on kohdeltava samoin kuin muita perussopimuksissa esitettyjä oikeuksia;

C.  toteaa, että SEUT 10 artiklassa määrätään, että unioni pyrkii politiikkojensa ja toimiensa määrittelyssä ja toteuttamisessa torjumaan kaiken sukupuoleen, rotuun, etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän;

D.  ottaa huomioon, että vaikka kansainväliset sopimukset muodostavat vahvan kehyksen vähemmistöjen oikeuksille, parantamisen varaa on kuitenkin huomattavasti siinä, millä tavalla vähemmistöjen oikeudet pannaan täytäntöön EU:ssa;

E.  ottaa huomioon, että jokaisella ihmisellä on EU:ssa yhdenvertainen oikeus ja velvollisuus olla yhteiskunnan täysimääräinen, aktiivinen ja osallistuva jäsen;

F.  toteaa, että vähemmistöoikeuksien takaaminen on lisäksi tärkeä ehdokasvaltioille asetettu vaatimus Kööpenhaminan kriteereiden mukaisesti;

G.  ottaa huomioon, että etninen alkuperä mainitaan yleisimpänä syrjinnän perusteena ja että syrjintä seksuaalisen suuntautumisen perusteella on lisääntynyt huomattavasti viimeisimmän syrjintää koskeneen Eurobarometri-kyselytutkimuksen perusteella(12);

H.  ottaa huomioon, että komission ehdotuksessa yhdenvertaista kohtelua koskevaksi direktiiviksi (COM(2008)0426) kattaa suuren joukon eri aloja, kuten koulutuksen, sosiaalisen suojelun sekä tavaroiden ja palvelujen saatavuuden ja tarjoamisen;

I.  ottaa huomioon, että vetoomusvaliokunnan vähemmistöjen oikeuksiin liittyen vastaanottamat syrjintää koskevat valitukset olisi tutkittava perusteellisesti, jotta voidaan ymmärtää kansalaisten esittämät huolenaiheet ja ehdottaa niihin ratkaisuja;

J.  ottaa huomioon, että useat vetoomukset osoittavat, että vähemmistöt kohtaavat syrjintää perusoikeuksiaan harjoittaessaan, ja toteaa, että tämä aiheuttaa huolta vähemmistöyhteisöjen tulevaisuudesta erityisesti ympäristöä saastuttavien toimintojen vuoksi;

K.  ottaa huomioon, että jäsenvaltioiden kansallisiin vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden kulttuuriperinnön suojeleminen ja vahvistaminen – yhteisöjen, ryhmien ja yksittäisten henkilöiden kulttuuri-identiteetin keskeisenä tekijänä – on ratkaisevan tärkeä osa sosiaalista yhteenkuuluvuutta;

L.  ottaa huomioon, että jäsenvaltioilla on selvä vastuu ryhtyä korjaaviin toimenpiteisiin romaniyhteisöön kohdistuvien syrjivien käytäntöjen osalta erityisesti heidän ollessaan tekemisissä alueellisten ja kansallisten hallintoviranomaisten kanssa;

M.  ottaa huomioon, että vetoomuksen esittäjät ovat huolissaan siitä, että EU ei ole ryhtynyt kattaviin toimiin suojellakseen heidän kielellisiä oikeuksiaan ja muita vähemmistöjen oikeuksia, jotka on taattu Euroopan unionin perusoikeuskirjassa ja EU:n oikeuden yleisissä periaatteissa, kuten unionin tuomioistuin on todennut;

1.  pitää valitettavana, että vähemmistöihin kuuluvat henkilöt kohtaavat yhä esteitä perusoikeuksiensa kunnioittamisen varmistamisessa ja joutuvat vihapuheen ja -rikosten kohteiksi;

2.  katsoo, että jäsenvaltioiden olisi puolustettava johdonmukaisesti vähemmistöjen oikeuksia ja arvioitava säännöllisesti, kunnioitetaanko näitä oikeuksia;

Alkuperäisten, kansallisten ja kielellisten vähemmistöjen syrjimättömyys: jäsenvaltion ja EU:n vastuu

3.  panee merkille, että vähemmistöjä koskevat kysymykset eivät ole olleet riittävästi esillä EU:n ohjelmissa, ja kannattaa yhtenäistä lähestymistapaa tasa-arvoon ja syrjimättömyyteen, jotta voidaan varmistaa, että jäsenvaltiot kohtelevat asianmukaisella tavalla monimuotoisten yhteiskuntiensa eri jäseniä;

4.  katsoo, että EU:n vastuulla on suojella ja edistää vähemmistöjen oikeuksia; katsoo, että EU:n lainsäädäntökehystä on parannettava vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden oikeuksien suojelemiseksi kattavalla tavalla;

5.  korostaa EU:n toimielinten roolia tietoisuuden lisäämisessä vähemmistöjen suojeluun liittyvistä kysymyksistä ja jäsenvaltioiden kannustamisessa ja tukemisessa kulttuurisen monimuotoisuuden ja suvaitsevaisuuden edistämiseksi erityisesti koulutuksen avulla;

6.  korostaa, että kulttuuriperintöä koskevan politiikan kehittämisen olisi oltava osallistavaa ja yhteisöpohjaista ja että siihen olisi kuuluttava myös kyseessä olevien vähemmistöyhteisöjen kuuleminen ja niiden kanssa käytävä vuoropuhelu;

7.  panee merkille, että EU:lla ei ole käytössään tehokkaita työkaluja vähemmistöjen oikeuksien kunnioittamisen valvomiseksi; kehottaa toteuttamaan tehokkaan EU:n laajuisen valvonnan alkuperäisten ja kielellisten vähemmistöjen tilanteesta; katsoo, että Euroopan unionin perusoikeusviraston olisi valvottava tehostetusti kansallisten vähemmistöjen syrjintää jäsenvaltioissa;

8.  panee merkille jäsenvaltioiden tärkeän roolin alkuperäisten, kansallisten ja kielellisten vähemmistöjen suojelussa; palauttaa mieliin, että kansallisten vähemmistöjen suojeleminen ja kieleen tai kansalliseen vähemmistöön kuulumiseen perustuvan syrjinnän kieltäminen ovat Euroopan unionin perussopimuksiin ja perusoikeuskirjaan kirjattuja asioita;

9.  pitää valitettavana, että Euroopan parlamentin vähemmistöjen suojelusta ja syrjinnän vastaisista politiikoista laajentuneessa Euroopan unionissa antamassa päätöslauselmassa esille nostettuja kysymyksiä ei ole vielä ratkaistu;

Vähemmistöjä koskeva EU:n lainsäädäntökehys: haasteet ja mahdollisuudet

10.  korostaa, että kansallisten vähemmistöjen oikeudet ja niiden suojelu ovat olennainen osa oikeusvaltioperiaatetta, kuten on määritelty vuonna 1990 allekirjoitetussa Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj) Kööpenhaminan asiakirjassa;

11.  kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että niiden oikeusjärjestelmillä taataan, ettei vähemmistöihin kuuluvia ihmisiä syrjitä, sekä ryhtymään kohdennettuihin suojelutoimiin, jotka perustuvat asiaankuuluviin kansainvälisiin normeihin; tuomitsee kaiken vähemmistöön kuuluvien henkilöiden syrjivän kohtelun virkamiesten toimesta; ehdottaa, että toimivaltaiset viranomaiset hyödyntäisivät käytössä olevia ilmoittamiseen liittyviä toimenpiteitä ja määräisivät tarvittaessa seuraamuksia tällaisista syrjintätapauksista;

12.  korostaa, että jäsenvaltioissa pysyvästi asuvien henkilöiden, joilla ei ole jäsenvaltion kansalaisuutta, tilanteeseen ja oikeudelliseen asemaan on puututtava;

13.  korostaa, että kansallisten vähemmistöjen luonnon- ja kulttuuriperintöön liittyvät voimavarat ovat sosiaalisen yhteenkuuluvuuden peruspilareita, joita on kohdeltava varoina, jotka on säilytettävä kokonaisuudessaan tuleville sukupolville muun muassa lopettamalla saastuttava toiminta;

14.  kehottaa jäsenvaltioita allekirjoittamaan, ratifioimaan ja panemaan täytäntöön kansallisten vähemmistöjen suojelua koskevan Euroopan neuvoston puiteyleissopimuksen, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamista koskevan yleissopimuksen kahdennentoista lisäpöytäkirjan ja alueellisia kieliä ja vähemmistökieliä koskevan eurooppalaisen peruskirjan tai saattamaan ajan tasalle asiaankuuluviin kansainvälisiin sopimuksiin liittyvät sitoumuksensa; korostaa, että kielellisiä ja alkuperäisiä vähemmistöjä olisi käsiteltävä näissä asiakirjoissa säädettyjen periaatteiden mukaisesti;

15.  kehottaa tarkistamaan rotujen yhdenvertaisuutta koskevaa direktiiviä ja yhdenvertaista kohtelua työssä koskevaa direktiiviä; pitää erittäin valitettavana, että yhdenvertaisesta kohtelusta annettavaa direktiiviä koskevan ehdotuksen hyväksymisessä ei ole juuri edistytty, ja kehottaa komissiota ja neuvostoa käynnistämään uudelleen asiaankuuluvat neuvottelut ja pyrkimään saattamaan ne päätökseen ennen tämän lainsäädäntökauden päättymistä;

Vähemmistökielten suojeleminen ja puolustaminen

16.  kannustaa jäsenvaltioita varmistamaan vähemmistökielten käyttöä koskevan oikeuden puolustamisen ja suojelemaan unionin kielellistä monimuotoisuutta EU:n perussopimusten mukaisesti;

17.  katsoo, että kielellisiä oikeuksia yhteisöissä, joissa on useampi kuin yksi virallinen kieli, on kunnioitettava rajoittamatta eri kielten puhujien oikeuksia suhteessa toisiinsa kunkin jäsenvaltion perustuslaillisen järjestyksen mukaisesti;

18.  kehottaa komissiota vahvistamaan alueellisten kielten opetuksen ja käytön edistämistä mahdollisena keinona puuttua kieleen perustuvaan syrjintään EU:ssa;

Hlbti-henkilöiden oikeudet

19.  kannustaa komissiota ryhtymään päättäväisempiin toimiin hlbti-henkilöiden syrjinnän ja homofobian torjumiseksi, mukaan lukien konkreettisemmat lainsäädäntötoimenpiteet, samalla kun kunnioitetaan jäsenvaltioiden toimivaltuuksia; suosittelee valvomaan hlbti-oikeuksia ja tarjoamaan selkeitä ja saatavilla olevia tietoja hlbti-henkilöiden ja heidän perheenjäsentensä rajatylittävien oikeuksien tunnustamisesta EU:ssa; katsoo, että jäsenvaltioiden olisi investoitava asianmukaisella tavalla kohdennetun koulutuksen tarjoamiseen eri vaiheissa, jotta voidaan estää kiusaamista ja torjua jäsennellyllä tavalla homofobiaa;

20.  vaatii komissiota varmistamaan, että jäsenvaltiot panevat moitteettomasti täytäntöön vapaata liikkuvuutta koskevan direktiivin ja kunnioittavat johdonmukaisella tavalla muun muassa perheenjäseniä koskevia säännöksiä sekä kieltävät kaikenlaisen syrjinnän;

21.  kehottaa komissiota ryhtymään toimenpiteisiin sen varmistamiseksi, että hlbti-henkilöt ja heidän perheenjäsenensä voivat käyttää vapaata liikkuvuutta koskevia oikeuksiaan SEUT 21 artiklan ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan 21 artiklan mukaisesti;

º

º º

22.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1) EYVL L 180, 19.7.2000, s. 22. (2) EYVL L 303, 2.12.2000, s. 16. (3) EUVL L 158, 30.4.2004, s. 77. (4) ECLI:EU:T:2017:59. (5) EUVL C 124 E, 25.5.2006, s. 405. (6) EUVL C 93, 9.3.2016, s. 52. (7) EUVL C 378, 9.11.2017, s. 146. (8) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0512. (9) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0413. (10) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0487. (11) http://www.europarl.europa.eu/cmsdata/117287/peti-hearing-programme-20170504-en.pdf (12) Syrjintä EU:ssa vuonna 2015, http://ec.europa.eu/COMMFrontOffice/publicopinion/index.cfm/Survey/getSurveyDetail/instruments/SPECIAL/surveyKy/2077