Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon aikaisemmat päätöslauselmansa Venäjästä ja erityisesti 13. kesäkuuta 2013 antamansa päätöslauselman oikeusvaltioperiaatteesta Venäjällä(1), 13. maaliskuuta 2014 antamansa päätöslauselman Venäjästä ja Bolotnajan aukion tapahtumissa mukana olleiden mielenosoittajien tuomitsemisesta(2), 23. lokakuuta 2014 antamansa päätöslauselman Memorial-kansalaisjärjestön (vuoden 2009 Saharov-palkinnon saaja) lakkauttamisesta Venäjällä(3), 12. maaliskuuta 2015 antamansa päätöslauselman venäläisen oppositiojohtajan Boris Nemtsovin murhasta ja demokratian tilasta Venäjällä(4), 24. marraskuuta 2016 antamansa päätöslauselman venäläisen mielipidevangin Ildar Dadinin tapauksesta(5) ja 6. huhtikuuta 2017 antamansa päätöslauselman Aleksei Navalnyin ja muiden mielenosoittajien pidätyksestä Venäjällä(6),

–  ottaa huomioon parlamentin ulkoasiainvaliokunnan sekä ihmisoikeuksien alivaliokunnan puheenjohtajien 12. tammikuuta 2018 esittämän julkilausuman, jossa vaadittiin ihmisoikeuksien puolustajan Ojub Titijevin välitöntä vapauttamista,

–  ottaa huomioon ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 5 artiklan ja kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen 7 artiklan, jotka molemmat edellyttävät, ettei keneenkään saa kohdistaa kidutusta eikä julmaa, epäinhimillistä tai alentavaa kohtelua tai rangaistusta, ja toteaa, että Venäjä on niiden osapuoli,

–  ottaa huomioon EU:n 19. tammikuuta 2018 esittämän julkilausuman ihmisoikeuskeskus Memorialiin kohdistuneista ihmisoikeusloukkauksista Venäjällä ja EUH:n tiedottajan 11. tammikuuta 2018 esittämän julkilausuman ihmisoikeuskeskus Memorialin Tšetšenian tasavallassa toimivan johtajan Ojub Titijevin pidättämisestä,

–  ottaa huomioon Euroopan neuvoston alaisen kidutuksen vastaisen komitean vierailun Venäjän federaatioon kuuluvassa Tšetšeniassa marras–joulukuussa 2017,

–  ottaa huomioon ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn yleissopimuksen,

–  ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksessa 9. joulukuuta 1998 hyväksytyn YK:n julistuksen ihmisoikeuksien puolustajista,

–  ottaa huomioon kumppanuuden perustamisesta Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Venäjän federaation kesken tehdyn voimassa olevan kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen ja keskeytetyt neuvottelut EU:n ja Venäjän välisestä uudesta sopimuksesta,

–  ottaa huomioon Venäjän federaatiosta annetun seitsemännen määräaikaisraportin, jota YK:n ihmisoikeuskomitea käsitteli 3136. ja 3137. kokouksessaan 16. ja 17. maaliskuuta 2015,

–  ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston 24. kesäkuuta 2013 hyväksymät suuntaviivat homo- ja biseksuaalisten sekä trans- ja intersukupuolisten henkilöiden (hlbti) kaikkien ihmisoikeuksien edistämiseksi ja suojelemiseksi,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 135 artiklan 5 kohdan ja 123 artiklan 4 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että Venäjän federaatio on Euroopan neuvoston täysjäsen ja se on allekirjoittanut ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen ja kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen vastaisen yleissopimuksen ja siten sitoutunut noudattamaan demokratian ja oikeusvaltion periaatteita ja kunnioittamaan perusvapauksia ja ihmisoikeuksia; toteaa, että Venäjällä on velvollisuus ja myös keinot tutkia Tšetšenian viranomaisten tekemät rikokset; ottaa huomioon, että Venäjän federaatio on ratifioinut 11 kaikkiaan 18:sta kansainvälisestä ihmisoikeussopimuksesta;

B.  toteaa, että Tšetšenian poliisi pidätti Ojub Titijevin, vuoden 2009 Saharov-palkinnon saaneen Memorial-ihmisoikeuskeskuksen Tšetšenian-toimiston johtajan, 9. tammikuuta 2018 ja syytti häntä huumeiden hallussapidosta; toteaa, että Titijev on kiistänyt syytteet ja kansalaisjärjestöt ja muut ihmisoikeuksien puolustajat ovat ilmoittaneet niiden olevan tekaistuja;

C.  toteaa, että 25. tammikuuta 2018 Tšetšenian korkein oikeus piti voimassa Šalinskin kaupungin tuomioistuimen päätöksen Ojub Titijevin pitämisestä tutkintavankeudessa kahden kuukauden ajan;

D.  ottaa huomioon, että Venäjän federaation rikoslakia on muutettu ja siihen on lisätty uusi 212.1 pykälä, jonka mukaan henkilöä voidaan syyttää julkisia kokoontumisia koskevan lain rikkomisesta, vaikka tällaisella muutoksella rajoitetaankin sananvapautta ja kokoontumisvapautta;

E.  toteaa, että Venäjän viranomaisilla näyttää olevan taipumus olla kunnioittamatta oikeutta vapaaseen kokoontumiseen, ja yksin Moskovan keskustassa pidätettiin yli tuhat mieltään osoittanutta kansalaista ja useissa muissa Venäjän federaation kaupungeissa pidätettiin monia muita 26. maaliskuuta 2017 järjestettyjen rauhanomaisten mielenosoitusten jälkeen;

F.  toteaa, että poliittisten vankien määrä maassa on kasvanut merkittävästi viime vuosina ja Memorial-ihmisoikeuskeskuksen mukaan heitä oli 102 vuonna 2016;

G.  toteaa, että kansalaisjärjestöjä koskeva vuoden 2012 laki on rajoittanut vakavasti kansalaisjärjestöjen kykyä työskennellä riippumattomasti ja toimia tehokkaasti; toteaa, että Venäjän oikeusministeriö on tämän lain nojalla todennut Memorialin olevan ”ulkomainen agentti”;

H.  toteaa, että Memorialissa toimiva historioitsija Juri Dmitrijev kuului ryhmään, joka löysi Sandarmohista yli 9 000 ihmisen joukkohaudan, johon haudatuista monet olivat kuuluneet Neuvostoliiton älymystöön; toteaa, että Memorialista on viime vuosina tullut viimeinen Tšetšeniassa edelleenkin toimiva riippumaton ihmisoikeusjärjestö; pitää hyvin todennäköisenä, että ihmisoikeuksien puolustajiin Tšetšeniassa kohdistetut hyökkäykset, joista esimerkkinä ovat Ojub Titijevin saamat tekaistut rikossyytteet, sekä naapuritasavalloissa tehdyt murhapolttoiskut järjestettiin kostona Memorialille järjestön tuotua esiin Tšetšenian ihmisoikeusloukkauksia ja haettua niihin oikeutta;

I.  ottaa huomioon, että parlamentti myönsi vuoden 2009 Saharov-mielipiteenvapauspalkinnon Memorial-ihmisoikeuskeskukselle;

J.  toteaa, että Economist-lehden vuoden 2017 demokratiaindeksissä Venäjä on 167 maan joukossa sijalla 135, mikä oli merkittävä heikennys verrattuna vuoteen 2006, jolloin maa oli sijalla 102;

K.  panee merkille vakavan huolen Tšetšeniassa tapahtuneista hlbti-ihmisiin kohdistuneista ihmisoikeusloukkauksista; toteaa, että Venäjän federaatio on allekirjoittanut useita kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia ja Euroopan neuvoston jäsenenä myös Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja että sillä on näin ollen velvollisuus taata kaikkien mahdollisesti uhattuina olevien henkilöiden turvallisuus; toteaa, että EU on toistuvasti tarjonnut lisätukea ja asiantuntija-apua auttaakseen Venäjää nykyaikaistamaan perustuslakiaan ja oikeusjärjestystään ja noudattamaan niitä Euroopan neuvoston normien mukaisesti; toteaa, että Venäjällä on velvollisuus ja myös keinot tutkia Tšetšenian viranomaisten tekemät rikokset; ottaa huomioon, että homoseksuaalisuuden rangaistavuus poistettiin Venäjän federaatiossa vuonna 1993;

1.  kehottaa vapauttamaan välittömästi Memorial-ihmisoikeuskeskuksen Tšetšeniassa toimivan johtajan Ojub Titijevin, joka pidätettiin 9. tammikuuta 2018 ja asetettiin sen jälkeen virallisesti syytteeseen ja tutkintavankeuteen käyttäen huumausaineiden laitonta hankintaa ja hallussapitoa koskevia tekaistuja syytteitä; kehottaa Venäjän viranomaisia takaamaan Titijevin ihmisoikeuksien ja lainmukaisten oikeuksien täyden kunnioittamisen, mikä koskee myös oikeutta käyttää asianajajaa ja saada sairaanhoitoa, ja kehottaa kunnioittamaan hänen ruumiillista koskemattomuuttaan ja ihmisarvoaan ja suojelemaan häntä oikeudelliselta ahdistelulta, kriminalisoinnilta ja mielivaltaiselta pidättämiseltä;

2.  tuomitsee Tšetšenian viranomaisen ilmoituksen, jossa syytettiin ihmisoikeuksien puolustajia ja ihmisoikeusjärjestöjä niiden tekemästä työstä; panee huolestuneena merkille, että pidätys tapahtui pian sen jälkeen, kun Tšetšenian parlamentin puhemies Magomed Daudov, joka vaikuttaa hyväksyvän ihmisoikeuksien puolustajiin kohdistuvan väkivallan, oli esittänyt asiasta julkisia lausuntoja;

3.  katsoo, että Titijevin pidätys on osa huolestuttavaa suuntausta, joka käsittää Tšetšeniassa työskenteleviin riippumattomiin toimittajiin ja ihmisoikeuksien puolustajiin kohdistettuja pidätyksiä, hyökkäyksiä ja uhkailua sekä heidän maineensa mustaamista; toteaa, että muita tähän huolestuttavaan suuntaukseen kuuluvia tapauksia ovat esimerkiksi Kaukasian kansojen yleiskokouksen puheenjohtajan Ruslan Kutajevin sekä toimittaja Žalaudi Gerijevin pidätykset, joiden jälkeen heidät tuomittiin huumeisiin liittyvien epämääräisten syytösten perusteella vuosina 2014 ja 2016;

4.  on erittäin huolissaan siitä, ettei ketään ole vielä saatu oikeuden eteen Memorialissa toimineen Ojub Titijevin edeltäjän ja Tšetšeniassa toimineen ihmisoikeusaktivistin Natalia Estemirovan murhasta; toteaa, että hänet siepattiin kotinsa ulkopuolelta Groznyissa heinäkuussa 2009 ja hänet löydettiin myöhemmin samana päivänä kuoliaaksi ammuttuna läheltä Gazi-Jurtin kylää naapuritasavallasta Ingušetiasta; kehottaa Venäjän viranomaisia suorittamaan tätä rikosta koskevan todellisen tutkinnan; muistuttaa tähän liittyen, että ihmisoikeusjuristi ja -aktivisti Stanislav Markelov joka oli tunnettu Tšetšeniassa tapahtuneisiin väärinkäytöksiin liittyneestä työstään, ammuttiin kuoliaaksi keskellä Moskovaa vuonna 2009;

5.  kehottaa Venäjän viranomaisia lopettamaan välittömästi huolestuttavan suuntauksen, joka käsittää tällä Venäjän federaation alueella toimivien riippumattomien toimittajien ja ihmisoikeuksien puolustajien pidätyksiä ja heihin kohdistuvia hyökkäyksiä sekä pelottelua ja maineen mustaamista, mikä kaikki rikkoo heidän oikeuttaan sananvapauteen; tuomitsee Tšetšenian viranomaisten ihmisoikeuksien puolustajiin kohdistamat hyökkäykset ja kehottaa Moskovaa lopettamaan nämä hyökkäykset ja edistämään normaalin työilmapiirin luomista Tšetšeniassa ja Venäjän federaation muissa osissa toimiville ihmisoikeuksien puolustajille ja ihmisoikeusjärjestöille;

6.  on erittäin huolissaan kriittisen kansalaisyhteiskunnan yhä huonommasta tilasta Venäjällä, etenkin ihmisoikeuksien ja demokraattisten vapauksien alalla toimivien, ja valtion tässä suhteessa harjoittamaa politiikkaa arvostelevien organisaatioiden kohdalla; korostaa, että vuonna 2009 Saharov-palkinnon saanut Memorial on edelleen yksi tämän päivän Venäjän arvostetuimmista ihmisoikeuksien puolustajista ja siitä on tullut viimeinen Tšetšeniassa edelleen toimiva riippumaton ihmisoikeusjärjestö; ilmaisee sille myötätuntonsa ja vankan tukensa sen päättäväisen työn johdosta;

7.  kehottaa Venäjän viranomaisia suojelemaan kaikkia Venäjän kansalaisia laittomilta väärinkäytöksiltä; kehottaa Venäjän viranomaisia lopettamaan välittömästi vapaan mielipiteenilmaisun tukahduttamisen Tšetšeniassa, antamaan väärinkäytösten uhreille ja todistajille tehokkaat turvatakuut ja saattamaan syylliset oikeuden tuomittaviksi; korostaa, että näiden tekojen tutkinnasta, syyllisten saattamisesta oikeuden eteen ja kaikkien Venäjän kansalaisten suojelemisesta laittomilta väärinkäytöksiltä ovat viime kädessä vastuussa Venäjä ja Venäjän hallitus;

8.  toteaa, että esimerkkeinä ihmisoikeusjärjestöjen Pohjois-Kaukasiassa kärsimästä vainosta ja ahdistelusta olivat jälleen Memorialin toimistoihin naapuritasavallassa Ingušetiassa 17. tammikuuta 2018 tehty murhapolttoisku sekä 22. tammikuuta 2018 tehty isku, jossa tuntemattomat murhapolttajat sytyttivät tuleen Memorialin Dagestanin-paikallistoimistolle kuuluneen auton; tuomitsee iskut ja kehottaa Venäjän viranomaisia tutkimaan tehokkaasti nämä sekä muut Memorialin omaisuuteen kohdistuneet iskut ja sen henkilöstön uhkailun; kehottaa varmistamaan syyllisten saamisen oikeuden eteen;

9.  kehottaa Venäjän viranomaisia suorittamaan kiireellisesti välittömän, riippumattoman, objektiivisen ja perinpohjaisen tutkinnan Tšetšenian tuomittavista tapahtumista; kehottaa Tšetšenian sekä Venäjän federaation viranomaisia noudattamaan maan lainsäädäntöä sekä kansainvälisiä velvoitteita, noudattamaan oikeusvaltioperiaatetta sekä yleismaailmallisia ihmisoikeusnormeja ja varmistamaan kaikkien mahdollisesti uhattuina olevien henkilöiden turvallisuuden ja demokraattiset vapaudet;

10.  panee merkille Memorialin pyynnön tutkia Titijevin tapaus Tšetšenian ulkopuolella;

11.  tuomitsee Tšetšeniassa tapahtuneet muihin kansalaisyhteiskunnan ryhmiin ja kansalaisjärjestöihin kohdistuneet hyökkäykset ja Tšetšenian ihmisoikeuksien puolustajien yhteiseen liikkuvaan ryhmään kohdistetun mustamaalauskampanjan, joka johti ryhmän poistumiseen Tšetšeniasta turvallisuussyistä vuonna 2016;

12.  on erittäin huolissaan tiedoista, jotka koskevat hlbti-ihmisiksi katsottuihin henkilöihin kohdistetuista mielivaltaisista pidätyksistä ja heidän kiduttamisestaan Tšetšeniassa; kehottaa viranomaisia lopettamaan tällaisen vainon ja antamaan kansainvälisille ihmisoikeusjärjestöille mahdollisuuden suorittaa uskottava tutkinta väitetyistä rikoksista; tuomitsee myös uhrien omien perheenjäsenten tekemät niin kutsutut ”kunniamurhat” ja pitää valitettavana Tšetšenian viranomaisten tukea tällaisille rikoksille ja kannustamista niihin;

13.  kehottaa komissiota, EUH:ta ja jäsenvaltioita auttamaan Tšetšeniasta paenneita ja tuomaan tämän väärinkäytöskampanjan julkisuuteen; pitää myönteisenä sitä, että eräät jäsenvaltiot ovat myöntäneet turvapaikkoja näille uhreille, ja kehottaa kaikkia jäsenvaltioita tehostamaan uhrien, toimittajien ja ihmisoikeuksien puolustajien turvapaikkapyyntöjen käsittelyä edelleen unionin ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti;

14.  kehottaa komission varapuheenjohtajaa / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa sekä EUH:ta varmistamaan, että kaikki tapaukset, joissa henkilö on asetettu syytteeseen poliittisista syistä, otetaan esille EU:n ja Venäjän ihmisoikeusneuvotteluissa, kun niitä taas jatketaan, ja että Venäjän edustajia näissä neuvotteluissa pyydetään virallisesti vastaamaan kuhunkin tapaukseen ja parlamentille raportoidaan näiden tahojen Venäjän viranomaisten kanssa käymistä keskusteluista;

15.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, Euroopan neuvostolle, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestölle, Venäjän federaation presidentille, hallitukselle ja parlamentille sekä Tšetšenian viranomaisille.

(1) EUVL C 65, 19.2.2016, s. 150. (2) EUVL C 378, 9.11.2017, s. 250. (3) EUVL C 274, 27.7.2016, s. 21. (4) EUVL C 316, 30.8.2016, s. 126. (5) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0446. (6) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0125.