Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2016/0336(CNS)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0051/2018

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0051/2018

Keskustelut :

PV 14/03/2018 - 15
CRE 14/03/2018 - 15

Äänestykset :

PV 15/03/2018 - 10.9
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2018)0087

Hyväksytyt tekstit
PDF 620kWORD 98k
Torstai 15. maaliskuuta 2018 - Strasbourg
Yhteinen yhdistetty yhteisöveropohja *
P8_TA(2018)0087A8-0051/2018

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 15. maaliskuuta 2018 ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi yhteisestä yhdistetystä yhteisöveropohjasta (CCCTB) (COM(2016)0683 – C8-0471/2016 – 2016/0336(CNS))

(Erityinen lainsäätämisjärjestys – kuuleminen)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (COM(2016)0683),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 115 artiklan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C8-0471/2016),

–  ottaa huomioon Tanskan kansankäräjien, Irlannin edustajainhuoneen, Irlannin senaatin, Luxemburgin edustajainhuoneen, Maltan parlamentin, Alankomaiden parlamentin ylähuoneen, Alankomaiden parlamentin alahuoneen ja Ruotsin valtiopäivien toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tehdyn pöytäkirjan N:o 2 mukaisesti antamat perustellut lausunnot, joiden mukaan esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi ei ole toissijaisuusperiaatteen mukainen,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 78 c artiklan,

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön ja oikeudellisten asioiden valiokunnan lausunnon (A8-0051/2018),

1.  hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.  pyytää komissiota muuttamaan ehdotustaan vastaavasti Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 293 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

3.  pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

4.  pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia komission ehdotukseen;

5.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Komission teksti   Tarkistus
Tarkistus 1
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 1 kappale
(1)  Yhtiöt, jotka haluavat harjoittaa unionin sisällä rajatylittävää liiketoimintaa, kohtaavat vakavia esteitä ja markkinavääristymiä, koska erilaisia ja keskinäisessä vaikutuksessa olevia yhtiöverojärjestelmiä on 28. Lisäksi verosuunnittelun rakenteista on tullut ajan myötä yhä kehittyneempiä, kun näitä rakenteita kehitetään ulottumaan useille lainkäyttöalueille ja niissä hyödynnetään tehokkaasti verojärjestelmän muotoseikkoja taikka kahden tai useamman verojärjestelmän eroavuuksia yhtiöiden maksettaviksi tulevien verojen vähentämiseksi. Vaikka näissä tilanteissa korostuvat puutteet, jotka ovat luonteeltaan täysin erilaisia, ne molemmat luovat esteitä, jotka estävät sisämarkkinoiden asianmukaista toimintaa. Toimissa näiden ongelmien korjaamiseksi olisi sen vuoksi puututtava molemmantyyppisiin markkinoiden toimintapuutteisiin.
(1)  Yhtiöt, jotka haluavat harjoittaa unionin sisällä rajatylittävää liiketoimintaa, kohtaavat vakavia esteitä ja markkinavääristymiä, koska erilaisia ja keskinäisessä vaikutuksessa olevia yhtiöverojärjestelmiä on 28. Globalisaation ja digitalisaation aikakaudella erityisesti taloudellisen ja henkisen pääoman verotusta lähdemaan perusteella on yhä vaikeampaa seurata ja yhä helpompaa manipuloida. Lisäksi verosuunnittelun rakenteista on tullut ajan myötä yhä kehittyneempiä, kun näitä rakenteita kehitetään ulottumaan useille lainkäyttöalueille ja niissä hyödynnetään tehokkaasti verojärjestelmän muotoseikkoja taikka kahden tai useamman verojärjestelmän eroavuuksia yhtiöiden maksettaviksi tulevien verojen vähentämiseksi. Talouden alojen yleinen digitalisoituminen ja digitaalisen talouden nopea kehitys asettavat kyseenalaiseksi fyysisissä toimipaikoissa toimivia yrityksiä varten suunniteltujen unionin yhteisöveromallien soveltuvuuden jopa siinä määrin, että arvostamis- ja laskentaperusteet voitaisiin määritellä uudelleen, jotta ne ilmentäisivät 2000‑luvun kaupallista toimintaa. Vaikka näissä tilanteissa korostuvat puutteet, jotka ovat luonteeltaan täysin erilaisia, ne kaikki luovat esteitä, jotka estävät sisämarkkinoiden asianmukaista toimintaa, ja aikaansaavat vääristymiä suurten yritysten ja pienten ja keskisuurten yritysten välille. Unionin uuden vakiomuotoisen yhteisöveromallin avulla olisi sen vuoksi puututtava tällaisiin markkinoiden toimintapuutteisiin samalla, kun otetaan huomioon pitkän aikavälin oikeudellisen selkeyden ja oikeusvarmuuden tavoitteet ja verotuksen neutraaliuden periaate. Kansallisten verojärjestelmien lähentyminen vähentää merkittävästi rajatylittävää toimintaa unionissa harjoittavien yritysten kustannuksia ja hallinnollista rasitusta. Vaikka veropolitiikka kuuluu kansallisen toimivallan piiriin, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 115 artiklassa määrätään selvästi, että neuvosto antaa yksimielisesti erityisessä lainsäätämisjärjestyksessä sekä Euroopan parlamenttia ja talous- ja sosiaalikomiteaa kuultuaan direktiivejä jäsenvaltioiden sellaisten lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä, jotka suoraan vaikuttavat sisämarkkinoiden toteuttamiseen ja toimintaan.
Tarkistus 2
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 2 kappale
(2)  Sisämarkkinoiden asianmukaisen toiminnan tukemiseksi yhteisöveroympäristö olisi unionissa muokattava sen periaatteen mukaisesti, että yhtiöt maksavat oikeudenmukaisen osuuden verosta sillä lainkäyttöalueella, jolla (niillä lainkäyttöalueilla, joilla) niiden voitot syntyvät. Sen vuoksi on tarpeen säätää mekanismeista, joilla estettäisiin yhtiöitä hyödyntämästä kansallisten verojärjestelmien välisiä eroavuuksia maksaakseen vähemmän veroja. Yhtä tärkeää on myös edistää kasvua ja taloudellista kehitystä sisämarkkinoilla helpottamalla rajojen yli käytävää kauppaa ja yritysten investointeja. Tätä varten on tarpeen poistaa sekä kaksinkertaisen verotuksen että kaksinkertaisen verottamatta jättämisen riskit unionissa kitkemällä kansallisten yhteisöverojärjestelmien keskinäisessä vaikutuksessa olevat eroavuudet. Samaan aikaan yhtiöt tarvitsevat helposti täytäntöön pantavan vero- ja oikeudellisen kehyksen liiketoimintansa kehittämiseksi ja laajentamiseksi yli rajojen unionissa. Tässä yhteydessä olisi myös päästä eroon vielä vallitsevista syrjivistä tilanteista.
(2)  Sisämarkkinoiden asianmukaisen toiminnan tukemiseksi yhteisöveroympäristö olisi unionissa muokattava sen periaatteen mukaisesti, että yhtiöt maksavat oikeudenmukaisen osuuden verosta sillä lainkäyttöalueella, jolla (niillä lainkäyttöalueilla, joilla) niiden voitot syntyvät ja niillä on kiinteä toimipaikka. Kun otetaan huomioon liiketoimintaympäristössä tapahtuneet digitaaliset muutokset, on varmistettava, että yhtiöitä, jotka tuottavat tuloa jäsenvaltiossa ilman, että niillä on fyysistä kiinteää toimipaikkaa kyseisessä jäsenvaltiossa, mutta joilla on digitaalinen kiinteä toimipaikka tässä jäsenvaltiossa, olisi kohdeltava samalla tavalla kuin yhtiöitä, joilla on fyysinen kiinteä toimipaikka. Sen vuoksi on tarpeen säätää mekanismeista, joilla estettäisiin yhtiöitä hyödyntämästä kansallisten verojärjestelmien välisiä eroavuuksia maksaakseen vähemmän veroja. Yhtä tärkeää on myös edistää kasvua ja taloudellista kehitystä sisämarkkinoilla helpottamalla rajojen yli käytävää kauppaa ja yritysten investointeja. Tätä varten on tarpeen poistaa sekä kaksinkertaisen verotuksen että kaksinkertaisen verottamatta jättämisen riskit unionissa kitkemällä kansallisten yhteisöverojärjestelmien keskinäisessä vaikutuksessa olevat eroavuudet. Samaan aikaan yhtiöt tarvitsevat helposti täytäntöön pantavan vero- ja oikeudellisen kehyksen liiketoimintansa kehittämiseksi ja laajentamiseksi yli rajojen unionissa. Tässä yhteydessä olisi myös päästä eroon vielä vallitsevista syrjivistä tilanteista. Yhteisen yhdistetyn yhteisöveropohjan luovan järjestelmän keskeinen osatekijä on yhdistäminen, sillä vain sen avulla voidaan poistaa rajatylittävää toimintaa harjoittavien samaan ryhmään kuuluvien yhtiöiden unionissa kohtaamat merkittävät veroesteet. Yhdistämisen avulla poistetaan siirtohinnoittelumuodollisuudet ja kaksinkertainen verotus ryhmän sisällä.
Tarkistus 3
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 3 kappale
(3)  Kuten todetaan 16 päivänä maaliskuuta 2011 tehdyssä ehdotuksessa neuvoston direktiiviksi yhteisestä yhdistetystä yhtiöveropohjasta (CCCTB)7, yhteisöverojärjestelmä, jossa unionia pidettäisiin yhtenä markkinana yhteisöveropohjan laskemiseksi, helpottaisi unionissa kotipaikkaansa pitävien yritysten rajatylittävää toimintaa ja edistäisi tavoitetta tehdä unionista kansainvälisten investointien kannalta kilpailukykyisempi paikka. Vuoden 2011 CCCTB-ehdotuksessa keskityttiin tavoitteeseen helpottaa yritysten liiketoiminnan laajentamista unionissa. Kyseisen tavoitteen lisäksi olisi myös otettava huomioon, että CCCTB voi hyvin tehokkaasti parantaa sisämarkkinoiden toimintaa veronkierron torjunnan järjestelmillä. Tämän perusteella CCCTB-aloite olisi pantava uudelleen vireille, jotta voidaan tasavertaisesti käsitellä niin liiketoiminnan helpottamiseen liittyvää näkökulmaa kuin aloitteen roolia veronkierron torjunnassa. Tällainen lähestymistapa soveltuisi parhaiten yritettäessä poistaa sisämarkkinoiden toiminnan vääristymiä.
(3)  Kuten todetaan 16 päivänä maaliskuuta 2011 tehdyssä ehdotuksessa neuvoston direktiiviksi yhteisestä yhdistetystä yhtiöveropohjasta (CCCTB)7, yhteisöverojärjestelmä, jossa unionia pidettäisiin yhtenä markkinana yhteisöveropohjan laskemiseksi, helpottaisi unionissa kotipaikkaansa pitävien yritysten rajatylittävää toimintaa ja edistäisi tavoitetta tehdä unionista kansainvälisten investointien kannalta kilpailukykyisempi paikka erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille. Vuoden 2011 CCCTB-ehdotuksessa keskityttiin tavoitteeseen helpottaa yritysten liiketoiminnan laajentamista unionissa. Kyseisen tavoitteen lisäksi olisi myös otettava huomioon, että CCCTB voi hyvin tehokkaasti parantaa sisämarkkinoiden toimintaa veronkierron torjunnan järjestelmillä. Tämän perusteella CCCTB-aloite olisi pantava uudelleen vireille, jotta voidaan tasavertaisesti käsitellä niin liiketoiminnan helpottamiseen liittyvää näkökulmaa kuin aloitteen roolia veronkierron torjunnassa. Kun CCCTB on pantu täytäntöön kaikissa jäsenvaltioissa, sen avulla varmistetaan, että verot maksetaan siellä, missä voitot syntyvät ja missä yhtiöillä on kiinteä toimipaikka. Tällainen lähestymistapa soveltuisi parhaiten yritettäessä poistaa sisämarkkinoiden toiminnan vääristymiä. Sisämarkkinoiden toiminnan tehostaminen on tärkein kasvua ja työllisyyttä lisäävä tekijä. CCCTB:n käyttöönotto lisäisi talouskasvua ja johtaisi uusien työpaikkojen syntymiseen unionissa vähentämällä yhtiöiden välistä haitallista verokilpailua.
__________________
__________________
7 Ehdotus neuvoston direktiiviksi COM (2011)0121 final/2, annettu 3 päivänä lokakuuta 2011, yhteisestä yhdistetystä yhtiöveropohjasta.
7 Ehdotus neuvoston direktiiviksi COM (2011)0121 final/2, annettu 3 päivänä lokakuuta 2011, yhteisestä yhdistetystä yhtiöveropohjasta.
Tarkistus 4
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 4 kappale
(4)  Koska on tarpeen toimia nopeasti, jotta varmistettaisiin sisämarkkinoiden asianmukainen toiminta muuttamalla sisämarkkinat yhtäältä kaupankäyntiä ja investointeja suosivimmiksi ja toisaalta paremmin veronkiertojärjestelyjä kestäviksi, on tarpeen jakaa kunnianhimoinen CCCTB-aloite kahdeksi eri ehdotukseksi. Ensimmäisessä vaiheessa olisi sovittava yhteisöveropohjaa koskevista yhteisistä säännöistä ennen kuin toisessa vaiheessa ryhdytään käsittelemään veropohjien yhdistämistä.
(4)  Koska on tarpeen toimia nopeasti, jotta varmistettaisiin sisämarkkinoiden asianmukainen toiminta muuttamalla sisämarkkinat yhtäältä kaupankäyntiä ja investointeja suosivimmiksi ja toisaalta paremmin veronkiertojärjestelyjä kestäviksi, on hyvin tärkeää varmistaa yhteistä yhteisöveropohjaa koskevan direktiivin ja yhteistä yhdistettyä yhteisöveropohjaa koskevan direktiivin samanaikainen voimaantulo. Koska tässä järjestelmän vaihdossa on kyse merkittävästä askeleesta kohti sisämarkkinoiden toteuttamista, tarvitaan joustavuutta, jotta uutta järjestelmää voidaan käyttää asianmukaisesti alusta alkaen. Koska kaikki jäsenvaltiot ovat sisämarkkina-aluetta, CCCTB olisi otettava käyttöön kaikissa jäsenvaltioissa. Jos neuvostossa ei päästä yksimieliseen sopimukseen CCCTB:n luomista koskevasta ehdotuksesta, komission olisi annettava uusi ehdotus, joka perustuu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 116 artiklaan, jonka mukaisesti Euroopan parlamentti ja neuvosto antavat tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen tarvittavat direktiivit. Viimeisenä keinona jäsenvaltioiden olisi aloitettava tiivistetty yhteistyö, johon sen ulkopuolella olevien jäsenvaltioiden olisi voitata liittyä milloin tahansa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen mukaisesti. On valitettavaa, että yhteistä yhteisöveropohjaa ja yhteistä yhdistettyä yhteisöveropohjaa koskevista ehdotuksista ei kummastakaan ole tehty riittävän yksityiskohtaista arviointia siltä kannalta, miten ne vaikuttavat jäsenvaltioiden yhteisöverotuloihin maakohtaisesti tarkasteltuna.
Tarkistus 5
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 5 kappale
(5)  Monesti aggressiivista verosuunnittelua harjoitetaan rajatylittävissä yhteyksissä, mikä viittaa siihen, että osallistuvilla yritysryhmillä on vähimmäismäärä resursseja. Tähän perustuen yhteistä yhdistettyä yhteisöveropohjaa koskevien sääntöjen olisi oikeasuhteisuuden vuoksi oltava pakolliset ainoastaan niille yhtiöille, jotka kuuluvat huomattavan suureen yritysryhmään. Tässä tarkoituksessa olisi vahvistettava kokoon liittyvä kynnysarvo käyttäen perusteena konsernitilinpäätöksen tekevän ryhmän konsolidoituja kokonaistuloja. Jotta edistettäisiin paremmin tavoitetta helpottaa kauppaa ja investointeja sisämarkkinoilla, yhteistä yhdistettyä yhteisöveropohjaa koskevien sääntöjen olisi oltava vaihtoehtona myös sellaisten ryhmien saatavilla, jotka jäävät kokoon liittyvän kynnysarvon alapuolelle.
(5)  Monesti aggressiivista verosuunnittelua harjoitetaan rajatylittävissä yhteyksissä, mikä viittaa siihen, että osallistuvilla yritysryhmillä on vähimmäismäärä resursseja. Tähän perustuen yhteistä pohjaa koskevien sääntöjen olisi oikeasuhteisuuden vuoksi oltava alkuvaiheessa pakolliset ainoastaan niille yhtiöille, jotka kuuluvat huomattavan suureen yritysryhmään. Tässä tarkoituksessa olisi vahvistettava kokoon liittyvä alkukynnysarvo 750 000 000 euroa käyttäen perusteena konsernitilinpäätöksen tekevän ryhmän konsolidoituja kokonaistuloja. Koska tällä direktiivillä luodaan uusi vakiomuotoinen kaikkia unionin yrityksiä koskeva yhteisöveropohjan malli, kynnysarvo olisi laskettava nollaan enintään seitsemän vuoden kuluessa. Jotta edistettäisiin paremmin tavoitetta helpottaa kauppaa ja investointeja sisämarkkinoilla, yhteistä yhteisöveropohjaa koskevien sääntöjen olisi ensimmäisessä vaiheessa oltava vaihtoehtona myös sellaisten yhtiöiden saatavilla, jotka eivät täytä näitä perusteita.
Tarkistus 6
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 5 a kappale (uusi)
(5 a)  Jos muut tekijät pysyvät samoina, siirtyminen yhteiseen yhdistettyyn yhteisöveropohjaan voisi johtaa jäsenvaltioiden verotulojen lisääntymiseen tai vähenemiseen. Tulojen vähenemisen hyvittämiseksi olisi luotava tilapäinen hyvitysmekanismi, joka rahoitetaan niiden jäsenvaltioiden julkisen talouden ylijäämällä, joiden verotulot lisääntyvät uudessa järjestelmässä. Hyvitystä olisi mukautettava vuosittain kansallisella tai aluetasolla ennen tämän direktiivin voimaantuloa tehtyjen päätösten huomioon ottamiseksi. Komissiota olisi vaadittava antamaan hyvitysjärjestelmän lakkauttamista tai muuttamista koskeva ehdotus seitsemän vuoden kuluttua sen käyttöönotosta sekä vahvistamaan hyvitysten enimmäismäärät.
Tarkistus 7
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 5 b kappale (uusi)
(5 b)  Jotta vältetään nykyinen verorasituksen jakautuminen pk-yritysten ja monikansallisten yhtiöiden välillä veropäätöksistä ja muista luonteeltaan tai vaikutuksiltaan samankaltaisista toimenpiteistä 25 päivänä marraskuuta 2015 annetun Euroopan parlamentin päätöslauselman mukaisesti, yhteisen yhteisöveropohjan tavoitteena on, että pienet ja keskisuuret yritykset (pk-yritykset) eivät olisi epäedullisessa kilpailuasemassa vaan niille luotaisiin tasapuoliset toimintaedellytykset. Pääasiallinen veroviranomainen voi antaa pk-yrityksille tarvittavat välineet, joilla niitä autetaan noudattamaan hallinnollisia ja organisaatioon liittyviä vaatimuksia, joita CCCTB-järjestelmän vapaaehtoisesta soveltamisesta seuraa.
Tarkistus 8
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 6 kappale
(6)  Kelpoisuus kuulua ryhmään, jonka veropohjat yhdistetään, olisi määritettävä kaksiosaisella testillä, joka pohjautuu i) valvontaan (yli 50 prosenttia äänioikeuksista) ja ii) omistusoikeuteen (yli 75 prosenttia pääomasta) tai oikeuteen voitonjaosta (yli 75 prosenttia voitonjakoon oikeuttavista oikeuksista). Tällaisella testillä varmistetaan, että taloudellinen yhdentyminen ryhmän jäsenten välillä on edennyt pitkälle. Järjestelmän eheyden takaamiseksi valvonnan ja omistusoikeuden tai voitonjakoa koskevien oikeuksien kahta kynnysarvoa olisi noudatettava koko verovuoden ajan; muussa tapauksessa kynnysarvoista jäävän yhtiön olisi poistuttava ryhmästä viipymättä. Jotta estetään verotulosten manipulointi yritysten ryhmään liittämisellä ja siitä poistamisella lyhyellä aikavälillä, ryhmään kuulumiselle olisi asetettava vähintään yhdeksän peräkkäisen kuukauden vaatimus.
(6)  On tarpeen määritellä unionissa sijaitsevan kiinteän toimipaikan käsite, kun kiinteä toimipaikka kuuluu verotuksellista kotipaikkaansa unionissa pitävälle verovelvolliselle. Monikansalliset yhtiöt tekevät liian usein järjestelyjä siirtääkseen voittonsa suotuisiin verojärjestelmiin maksamatta lainkaan veroa tai maksaen hyvin vähän veroa. Kiinteän toimipaikan käsite antaisi mahdollisuuden määritellä tarkasti ja sitovasti perusteet, jotka on täytettävä, jotta monikansallinen yhtiö voi osoittaa olevansa sijoittautunut tiettyyn maahan. Tämä velvoittaa monikansalliset yhtiöt maksamaan veronsa oikeudenmukaisella tavalla. Tavoitteena olisi varmistaa, että kaikilla asianomaisilla verovelvollisilla on yhteinen käsitys asiasta, ja sulkea pois se mahdollisuus, että erilaisista määritelmistä aiheutuu eroavuuksia. Samoin on tärkeää laatia yhteinen määritelmä sellaisille kiinteille toimipaikoille, jotka sijaitsevat kolmannessa maassa tai jotka sijaitsevat unionissa, mutta kuuluvat verotuksellista kotipaikkaansa kolmannessa maassa pitävälle verovelvolliselle. Jos siirtohinnoittelu aiheuttaa voittojen siirtämistä alhaisen verotuksen lainkäyttöalueille, on parempi käyttää järjestelmää, jossa voiton jakaminen tapahtuu kaavaan perustuvan jaon avulla. Ottamalla käyttöön tällaisen järjestelmän unioni voi näyttää muille maille esimerkkiä nykyaikaisesta ja tehokkaasta yhtiöverotuksesta. Komission olisi laadittava suuntaviivoja siirtymävaiheelle, jonka aikana kaavaan perustuva jako on käytössä rinnan muiden kohdennusmenetelmien kanssa toimittaessa kolmansien maiden kanssa, mutta kaavamaisen jaon olisi tultava lopulta vakiojakomenetelmäksi. Komission olisi annettava ehdotus eurooppalaisesta verosopimuksen mallista, jolla voitaisiin lopulta korvata kaikkien eri jäsenvaltioiden tekemät tuhannet kahdenväliset verosopimukset.
Tarkistus 9
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 6 a kappale (uusi)
(6 a)  Digitaaliset tuotteet ovat erittäin liikkuvia ja aineettomia. Tutkimukset ovat osoittaneet, että digitaaliala on laajasti mukana aggressiivisessa verosuunnittelussa, koska liiketoimiin asiakkaiden kanssa ja voittojen tekemiseen ei monissa liiketoimintamalleissa tarvita lainkaan fyysistä infrastruktuuria. Tämän vuoksi suurimmat digitaalialan yhtiöt voivat välttyä lähes kokonaan tulojensa verotukselta. Jäsenvaltiot menettävät miljardien eurojen verotulot, koska ne eivät voi verottaa digitaalialan monikansallisia yhtiöitä. Jotta tähän todelliseen ja kiireellisiä toimenpiteitä edellyttävään yhteiskunnalliseen epäoikeudenmukaisuuteen voitaisiin puuttua, nykyinen yhteisöverolainsäädäntö on tarpeen ulottaa koskemaan uutta merkittävään digitaaliseen läsnäoloon perustuvaa kiinteän toimipaikan muodostavaa digitaalista yhteyttä. Vastaavanlaisille liiketoimintamalleille on varmistettava tasapuoliset toimintaedellytykset, jotta voidaan vastata digitalisaatioon liittyviin verotuksen ongelmiin luomatta kuitenkaan esteitä digitaalialan tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämiselle. Tässä yhteydessä on otettava huomioon erityisesti OECD:n tasolla tehty työ kansainvälisesti yhdenmukaisen säännöstön luomiseksi.
Tarkistus 10
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 10 kappale
(10)  Yhdistetyn veropohjan jakokaavaan olisi kuuluttava kolme yhtäläisesti painotettua jakotekijää, jotka ovat työvoima, omaisuuserät ja myynti määränpäittäin. Näiden yhtäläisesti painotettujen tekijöiden olisi edustettava tasapainoista lähestymistapaa verotettavien voittojen jakamisessa asianomaisten jäsenvaltioiden kesken, ja niiden olisi varmistettava, että voitot verotetaan siellä missä ne on tosiasiallisesti ansaittu. Työvoima ja omaisuuserät olisi sen vuoksi kohdennettava siihen jäsenvaltioon, jossa työtä tehdään tai jossa omaisuuserät sijaitsevat, jolloin ne antavat asianmukaisen painoarvon alkuperäjäsenvaltion intresseille, kun taas myynti olisi kohdennettava tavaroiden tai palvelujen määräjäsenvaltioon. Jotta voidaan ottaa huomioon palkkatasojen erot eri puolilla unionia ja jotta yhdistetyn veropohjan jako olisi oikeudenmukainen, työvoimaa koskevan jakotekijän olisi sisällettävä sekä henkilöstömenot että työntekijöiden lukumäärä (niin että kummankin osuus on puolet). Omaisuuseriä koskevaan jakotekijään taasen olisi kuuluttava kaikki aineelliset hyödykkeet muttei aineettomia hyödykkeitä eikä rahoitusvaroja, koska ne eivät ole paikkaan sidottuja ja tästä seuraisi riski, että tämän direktiivin sääntöjä voitaisiin kiertää. Silloin, kun jakamisen tulos ei poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi vastaa oikeudenmukaisella tavalla liiketoiminnan laajuutta, olisi säädettävä suojalausekkeella mahdollisuudesta käyttää vaihtoehtoista tulonjakomenetelmää.
(10)  Yhdistetyn veropohjan jakokaavaan olisi kuuluttava neljä yhtäläisesti painotettua jakotekijää, jotka ovat työvoima, omaisuuserät, myynti määränpäittäin sekä verkkoalustojen ja ‑palveluiden käyttäjien henkilötietojen kerääminen ja hyödyntäminen (jäljempänä ”tietoja koskeva jakotekijä”). Näiden yhtäläisesti painotettujen tekijöiden olisi edustettava tasapainoista lähestymistapaa verotettavien voittojen jakamisessa asianomaisten jäsenvaltioiden kesken, ja niiden olisi varmistettava, että voitot verotetaan siellä missä ne on tosiasiallisesti ansaittu. Työvoima ja omaisuuserät olisi sen vuoksi kohdennettava siihen jäsenvaltioon, jossa työtä tehdään tai jossa omaisuuserät sijaitsevat, jolloin ne antavat asianmukaisen painoarvon alkuperäjäsenvaltion intresseille, kun taas myynti olisi kohdennettava tavaroiden tai palvelujen määräjäsenvaltioon. Jotta voidaan ottaa huomioon palkkatasojen erot eri puolilla unionia ja jotta yhdistetyn veropohjan jako olisi oikeudenmukainen, työvoimaa koskevan jakotekijän olisi sisällettävä sekä henkilöstömenot että työntekijöiden lukumäärä (niin että kummankin osuus on puolet). Omaisuuseriä koskevaan jakotekijään taasen olisi kuuluttava ainoastaan aineelliset hyödykkeet. Silloin, kun jakamisen tulos ei poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi vastaa oikeudenmukaisella tavalla liiketoiminnan laajuutta, olisi säädettävä suojalausekkeella mahdollisuudesta käyttää vaihtoehtoista tulonjakomenetelmää.
Tarkistus 11
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 10 a kappale (uusi)
(10 a)  Yhdistetyn veropohjan jakokaavan on ilmennettävä täysimääräisesti kussakin jäsenvaltiossa harjoitettua taloudellista toimintaa ottaen asianmukaisesti ja täysimääräisesti huomioon niiden talouksien väliset mahdollisesti merkittävät eroavuudet. Jos kaavan soveltamisesta seuraa epätasapainoinen jako, joka ei ilmennä taloudellista toimintaa, tilanne voidaan korjata riitojenratkaisumekanismilla. Komission olisi edellä olevan mukaisesti arvioitava riidanratkaisumekanismin perustamista, jotta varmistetaan asianmukainen riidanratkaisu, kun asiaan on osallisina eri jäsenvaltioita.
Tarkistus 12
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 11 kappale
(11)  Tietyille aloille, kuten rahoitus- ja vakuutusala, öljy- ja kaasuala sekä meri- ja lentoliikenne, tarvitaan niiden erityispiirteiden vuoksi oikaistu kaava yhdistetyn veropohjan jakamiseksi.
Poistetaan.
Tarkistus 13
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 14 kappale
(14)  Tämä direktiivi perustuu yhteisestä yhteisöveropohjasta annettuun neuvoston direktiiviin 2016/xx/EU (jossa vahvistetaan yhteiset yhteisöverosäännöt veropohjan laskemiseksi), ja siinä keskitytään verotulosten yhdistämiseen koko ryhmässä. Tästä syystä olisi tarpeen ottaa huomioon näiden kahden säädöksen välinen vuorovaikutus ja varmistaa tiettyjen veropohjan osatekijöiden siirtyminen ryhmän uuteen kehykseen. Tällaisia osatekijöitä ovat erityisesti korkojen vähennysoikeuden rajoittamista koskeva sääntö, vapautusmenetelmästä hyvitysmenetelmään siirtymistä koskeva lauseke ja ulkomaisia väliyhteisöjä koskeva lainsäädäntö sekä verokohtelun eroavuudet.
(14)  Tämä direktiivi perustuu yhteisestä yhteisöveropohjasta annettuun neuvoston direktiiviin 2016/xx/EU (jossa vahvistetaan yhteiset yhteisöverosäännöt veropohjan laskemiseksi), ja siinä keskitytään verotulosten yhdistämiseen koko ryhmässä. Tästä syystä on tarpeen ottaa huomioon näiden kahden säädöksen välinen vuorovaikutus ja varmistaa tiettyjen veropohjan osatekijöiden siirtyminen ryhmän uuteen kehykseen. Tällaisia osatekijöitä ovat erityisesti korkojen vähennysoikeuden rajoittamista koskeva sääntö, vapautusmenetelmästä hyvitysmenetelmään siirtymistä koskeva lauseke ja ulkomaisia väliyhteisöjä koskeva lainsäädäntö sekä verokohtelun eroavuudet. Jäsenvaltioita ei pitäisi estää ottamasta käyttöön veronkierron torjumiseksi toteutettavia lisätoimia, jotta vähennetään kielteisiä seurauksia, jotka johtuvat voittojen siirtämisestä matalan verotuksen kolmansiin maihin.
Tarkistus 14
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 16 kappale
(16)  Komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti tämän direktiivin tiettyjen, muiden kuin keskeisten osien täydentämiseksi tai muuttamiseksi seuraavilta osin: i) yhtiömuotoja ja yhteisöveroja koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön muutosten huomioon ottaminen ja liitteiden I ja II muuttaminen vastaavasti, ii) lisämääritelmien vahvistaminen ja iii) korkojen vähennyskelpoisuuden rajoittamista koskevan säännön täydentäminen hajautumista ehkäisevillä säännöillä, jotta voidaan paremmin puuttua ryhmän sisällä mahdollisesti syntyviin veronkiertoriskeihin. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti.
(16)  Komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti tämän direktiivin tiettyjen, muiden kuin keskeisten osien täydentämiseksi tai muuttamiseksi seuraavilta osin: i) yhtiömuotoja ja yhteisöveroja koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön muutosten huomioon ottaminen ja liitteiden I ja II muuttaminen vastaavasti, ii) lisämääritelmien vahvistaminen, iii) korkojen vähennyskelpoisuuden rajoittamista koskevan säännön täydentäminen hajautumista ehkäisevillä säännöillä, jotta voidaan paremmin puuttua ryhmän sisällä mahdollisesti syntyviin veronkiertoriskeihin, ja iv) suuntaviivojen laatiminen siirtymävaiheelle, jonka aikana kaavaan perustuva jako on käytössä rinnan muiden jakomenetelmien kanssa kolmansien maiden kanssa toimittaessa. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja sen olisi tällöin otettava huomioon Euroopan parlamentin vuosittain antama päätöslauselma. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti.
Tarkistus 15
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 17 kappale
(17)  Jotta voidaan varmistaa tämän direktiivin yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa i) vahvistaa vuosittain luettelo kolmansien maiden yhtiömuodoista, jotka vastaavat liitteessä I lueteltuja yhtiömuotoja. ii) vahvistaa yksityiskohtaisia sääntöjä työvoimaa, omaisuuseriä ja myyntiä koskevien jakotekijöiden laskennasta, työntekijöiden, henkilöstömenojen, omaisuuserien ja myynnin kohdentamisesta asianomaiseen jakotekijään sekä omaisuuserien arvostamisesta, iii) hyväksyä säädös, jossa vahvistetaan ryhmän muodostamista koskevan ilmoituksen vakiomuoto, ja iv) vahvistaa säännöt, jotka koskevat yhdistetyn veroilmoituksen jättämistä sähköisesti, yhdistetyn veroilmoituksen muotoa, yksittäisen verovelvollisen veroilmoituksen muotoa ja vaadittavia todisteasiakirjoja. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/201112 mukaisesti.
(17)  Jotta voidaan varmistaa tämän direktiivin yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa i) vahvistaa vuosittain luettelo kolmansien maiden yhtiömuodoista, jotka vastaavat liitteessä I lueteltuja yhtiömuotoja, ii) vahvistaa yksityiskohtaisia sääntöjä työvoimaa, omaisuuseriä ja myyntiä koskevien jakotekijöiden sekä henkilötietoja koskevan jakotekijän laskennasta, työntekijöiden ja henkilöstömenojen kohdentamisesta, kerättyjen henkilötietojen ja hyödynnettyjen henkilötietojen sekä omaisuuserien ja myynnin kohdentamisesta asianomaiseen jakotekijään sekä omaisuuserien arvostamisesta, iii) hyväksyä säädös, jossa vahvistetaan ryhmän muodostamista koskevan ilmoituksen vakiomuoto, ja iv) vahvistaa säännöt, jotka koskevat yhdistetyn veroilmoituksen jättämistä sähköisesti, yhdistetyn veroilmoituksen muotoa, yksittäisen verovelvollisen veroilmoituksen muotoa ja vaadittavia todisteasiakirjoja. Komission olisi suunniteltava yhteistyössä jäsenvaltioiden veroviranomaisten kanssa kyseiset yhdenmukaiset veroilmoitusmallit. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/201112 mukaisesti.
__________________
__________________
12 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).
12 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).
Tarkistus 16
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 18 kappale
(18)  Toimimalla yksin ja eri tavoin jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän direktiivin tavoitteita, jotka ovat sisämarkkinoiden toiminnan parantaminen kansainvälisen veronkierron vastaisilla käytännöillä ja yritysten auttaminen niiden toiminnan laajentamisessa yli rajojen unionissa. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan koordinoituja toimia. Nämä tavoitteet voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla, sillä direktiivillä puututaan erilaisten kansallisten verosääntöjen keskinäisen vaikutuksen aiheuttamaan sisämarkkinoiden tehottomuuteen. Erilaiset verosäännöt vaikuttavat sisämarkkinoiden toimintaan ja hillitsevät rajatylittävää toimintaa. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi, kun erityisesti otetaan huomioon, että direktiiviä sovelletaan pakollisesti vain tietyn koon ylittäviin ryhmiin.
(18)  Toimimalla yksin ja eri tavoin jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän direktiivin tavoitteita, jotka ovat sisämarkkinoiden toiminnan parantaminen kansainvälisen veronkierron vastaisilla käytännöillä ja yritysten, erityisesti pk-yritysten, auttaminen niiden toiminnan laajentamisessa yli rajojen unionissa. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan koordinoituja toimia. Nämä tavoitteet voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla, sillä direktiivillä puututaan erilaisten kansallisten verosääntöjen keskinäisen vaikutuksen aiheuttamaan sisämarkkinoiden tehottomuuteen. Erilaiset verosäännöt vaikuttavat sisämarkkinoiden toimintaan ja hillitsevät rajatylittävää toimintaa. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi, kun erityisesti otetaan huomioon, että direktiiviä sovelletaan pakollisesti vain tietyn koon ylittäviin ryhmiin.
Tarkistus 17
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 20 kappale
(20)  Komission olisi arvioitava tämän direktiivin soveltamista viisi vuotta direktiivin voimaantulon jälkeen ja laadittava tästä kertomus neuvostolle. Jäsenvaltioiden olisi toimitettava tässä direktiivissä säännellyistä kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle,
(20)  Koska tämä direktiivi sisältää merkittävän muutoksen yhteisöverotussääntöihin, komission olisi arvioitava perusteellisesti tämän direktiivin soveltamista viisi vuotta sen voimaantulon jälkeen ja laadittava tästä kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Tämän täytäntöönpanokertomuksen olisi sisällettävä vähintään seuraavat tiedot: tämän direktiivin mukaisen verojärjestelmän vaikutus jäsenvaltioiden verotuloihin, järjestelmän hyvät ja huonot puolet pk-yritysten kannalta, vaikutus veronkannon oikeudenmukaisuuteen jäsenvaltioiden välillä, vaikutus sisämarkkinoihin kokonaisuudessaan ottaen erityisesti huomioon jäsenvaltioiden välisen kilpailun mahdollinen vääristyminen tässä direktiivissä annettuja uusia sääntöjä sovellettaessa sekä niiden yritysten lukumäärä, jotka kuuluvat soveltamisalaan siirtymävaiheen aikana. Komission olisi tarkasteltava tämän direktiivin soveltamista kymmenen vuotta sen voimaantulon jälkeen ja laadittava sen toiminnasta kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Jäsenvaltioiden olisi toimitettava tässä direktiivissä säännellyistä kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle,
Tarkistus 18
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 20 a kappale (uusi)
(20 a)  On tarpeen hyväksyä selkeitä, yhdenmukaisia ja objektiivisia perusteita, joita sovelletaan yhdistetyn veropohjan laskentaan, jotta saavutetaan täysimääräinen ja yhdenmukainen yhdistäminen ja estetään jäsenvaltioiden välisistä tilinpitoeroista johtuvat uudet keinottelumahdollisuudet. Tässä tarkoituksessa komission olisi esitettävä tarvittavia muutoksia tämän direktiivin säännöksiin, jotka koskevat yhdistetyn veropohjan määrittelyä ja laskentaa.
Tarkistus 19
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 20 b kappale (uusi)
(20 b)  Komission olisi harkittava lisätutkimuksia, joissa analysoidaan CCCTB:n mahdollista vaikutusta yksittäisten jäsenvaltioiden yhteisöverotuloihin ja unionille mahdollisesti aiheutuvaa epäedullista kilpailuasemaa suhteessa kolmansiin maihin.
Tarkistus 20
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta
1.  Tällä direktiivillä otetaan käyttöön neuvoston direktiivissä 2016/xx/EU14 tarkoitettu järjestelmä ryhmään kuuluvien yhtiöiden veropohjien yhdistämiseksi ja vahvistetaan säännöt siitä, miten yhteinen yhdistetty yhteisöveropohja kohdennetaan jäsenvaltioille ja kuinka kansalliset veroviranomaiset hallinnoivat sitä.
1.  Tällä direktiivillä otetaan käyttöön yhteinen pohja tiettyjen yhtiöiden verottamiselle unionissa ja vahvistetaan kyseisen pohjan laskentaa koskevat säännöt, mukaan luettuina veronkierron ehkäisemistä ja ehdotetun verojärjestelmän kansainvälistä ulottuvuutta koskevat toimenpiteet.
_______________
14 [full title of the Directive (EUVL L [ ], [ ], s. [ ])].
Tarkistus 21
Ehdotus direktiiviksi
2 artikla – 1 kohta – johdantokappale
1.  Tämän direktiivin sääntöjä sovelletaan jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti perustettuun yhtiöön, myös sen muissa jäsenvaltioissa sijaitseviin kiinteisiin toimipaikkoihin, jos yhtiö täyttää kaikki seuraavat edellytykset:
1.  Tämän direktiivin sääntöjä sovelletaan jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti perustettuun yhtiöön, myös sen muissa jäsenvaltioissa sijaitseviin kiinteisiin ja digitaalisiin kiinteisiin toimipaikkoihin, jos yhtiö täyttää kaikki seuraavat edellytykset:
Tarkistus 22
Ehdotus direktiiviksi
2 artikla – 1 kohta – c alakohta
c)  se kuuluu liikekirjanpidolliseen konserniin, jonka konsolidoidut konsernitulot olivat yhteensä yli 750 000 000 euroa asianomaista tilivuotta edeltäneen tilivuoden aikana;
c)  se kuuluu liikekirjanpidolliseen konserniin, jonka konsolidoidut konsernitulot olivat yhteensä yli 750 000 000 euroa asianomaista tilivuotta edeltäneen tilivuoden aikana. Kynnysarvo lasketaan nollaan enintään seitsemän vuoden aikana;
Tarkistus 23
Ehdotus direktiiviksi
2 artikla – 3 kohta
3.  Yhtiö, joka täyttää 1 kohdan a, b ja d alakohdan edellytykset muttei mainitun kohdan c alakohdan edellytyksiä, voi valita, myös muissa jäsenvaltioissa sijaitsevien kiinteiden toimipaikkojensa osalta, että se soveltaa tämän direktiivin säännöksiä viiden verovuoden ajan. Tätä ajanjaksoa pidennetään ilman eri toimenpiteitä viiden verovuoden pituisten peräkkäisten soveltamiskausien ajaksi, jollei anneta 47 artiklan toisessa alakohdassa tarkoitettua lopettamisilmoitusta. Edellä olevan 1 kohdan a, b ja d alakohdan edellytysten on täytyttävä joka kerta, kun pidennys tehdään.
3.  Yhtiö, joka täyttää 1 kohdan a, b ja d alakohdan edellytykset muttei mainitun kohdan c alakohdan edellytyksiä, voi valita, myös muissa jäsenvaltioissa sijaitsevien kiinteiden toimipaikkojensa osalta, että se soveltaa tämän direktiivin säännöksiä.
Tarkistus 24
Ehdotus direktiiviksi
2 artikla – 4 kohta
4.  Direktiivin sääntöjä ei sovelleta erityisen verotusjärjestelyn alaisiin laivayhtiöihin. Erityisen verotusjärjestelyn alaiset laivayhtiöt otetaan huomioon määritettäessä yhtiöitä, jotka kuuluvat samaan 5 ja 6 artiklassa tarkoitettuun ryhmään.
Poistetaan.
Tarkistus 25
Ehdotus direktiiviksi
3 artikla – 1 kohta – 23 alakohta
(23)  ’yhdistetyllä veropohjalla’ tarkoitetaan tulosta, joka saadaan laskemalla yhteen kaikkien ryhmän jäsenten veropohjat direktiivin 2016/xx/EU mukaisesti;
(23)  ’yhdistetyllä veropohjalla’ tarkoitetaan ryhmän jäsenten konsolidoituja verotettavia nettotuloja, joiden laskentaan käytetään kaikkiin ryhmän jäseniin sovellettavaa yhdenmukaista kirjanpitoperustetta direktiivin 2016/xx/EU mukaisesti;
Tarkistus 26
Ehdotus direktiiviksi
3 artikla – 1 kohta – 28 a alakohta (uusi)
(28 a)  ’tietoja koskevalla jakotekijällä’ verkkoalustojen ja -palveluiden käyttäjien henkilötietojen keräämistä ja hyödyntämistä kaupallisia tarkoituksia varten yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa.
Tarkistus 27
Ehdotus direktiiviksi
4 artikla – 3 kohta
3.  Jos meri- tai sisävesiliikennettä harjoittavan ryhmän jäsenen tosiasiallisen johdon sijaintipaikka on aluksella tai laivalla, sen verotuksellisen kotipaikan katsotaan olevan jäsenvaltiossa, jossa aluksen tai laivan kotisatama sijaitsee, tai jos tällaista kotisatamaa ei ole, jäsenvaltiossa, jossa on liikenteenharjoittajan verotuksellinen kotipaikka.
Poistetaan.
Tarkistus 28
Ehdotus direktiiviksi
4 artikla – 4 kohta
4.  Unionissa asuvan verovelvollisen mistä tahansa lähteestä saama tulo, tuleepa se siitä jäsenvaltiosta, jossa verovelvollisella on verotuksellinen kotipaikka, tai sen ulkopuolelta, on yhteisöveron alaista tuloa.
4.  Unionissa asuvan verovelvollisen mistä tahansa toiminnasta saama tulo, tuleepa se siitä jäsenvaltiosta, jossa verovelvollisella on verotuksellinen kotipaikka, tai sen ulkopuolelta, on yhteisöveron alaista tuloa.
Tarkistus 29
Ehdotus direktiiviksi
4 artikla – 5 kohta
5.  Unionin ulkopuolella verotuksellista kotipaikkaansa pitävän verovelvollisen kaikki jäsenvaltiossa sijaitsevan kiinteän toimipaikan kautta saama tulo on yhteisöveron alaista tuloa.
5.  Unionin ulkopuolella verotuksellista kotipaikkaansa pitävän verovelvollisen kaikki jäsenvaltiossa sijaitsevan kiinteän tai digitaalisen kiinteän toimipaikan kautta saama tulo on yhteisöveron alaista tuloa. Verovelvollisen digitaalinen kiinteä toimipaikka määritetään yhteisestä yhteisöveropohjasta annetun neuvoston direktiivin ...1 a 5 artiklassa lueteltujen edellytysten ja perusteiden mukaisesti.
_______________
1 a   Neuvoston direktiivi ... yhteisestä yhteisöveropohjasta (EUVL L..., ..., s. …).
Tarkistus 30
Ehdotus direktiiviksi
5 artikla – 1 kohta – a alakohta
a)  sillä on oikeus käyttää yli 50:tä prosenttia äänioikeuksista; ja
a)  sillä on oikeus käyttää äänioikeuksia, jotka ovat yli 50 prosenttia; ja
Tarkistus 31
Ehdotus direktiiviksi
6 artikla – 2 a kohta (uusi)
2 a.  Kiinteisiin toimipaikkoihin sisältyvät yhteisestä yhteisöveropohjasta annetun neuvoston direktiivin ...1 a 5 artiklassa lueteltujen edellytysten ja perusteiden mukaiset digitaaliset kiinteät toimipaikat.
_______________
1 a   Neuvoston direktiivi ... yhteisestä yhteisöveropohjasta (EUVL L..., ..., s. …).
Tarkistus 32
Ehdotus direktiiviksi
7 artikla – 1 kohta
1.  Kaikkien ryhmän jäsenten veropohjat on laskettava yhteen yhdistettyä veropohjaa varten.
1.  Liikekirjanpidollisen konsernin veropohja määritetään ikään kuin se olisi yksi yksikkö. Tätä varten konsernin kokonaisveropohja lasketaan uudelleen niin, että poistetaan kaikki voitot tai tappiot, mukaan lukien mahdolliset minkä tahansa luonteiset liiketapahtumat kahden tai useamman konsernin yksikön välillä.
Tarkistus 33
Ehdotus direktiiviksi
7 artikla – 2 kohta
2.  Jos yhdistetty veropohja on negatiivinen, tappio on siirrettävä eteenpäin ja kuitattava seuraavaa positiivista yhdistettyä veropohjaa vastaan. Jos yhdistetty veropohja on positiivinen, se on jaettava VIII luvun mukaisesti.
2.  Jos yhdistetty veropohja on negatiivinen, tappio on siirrettävä eteenpäin ja kuitattava seuraavaa positiivista yhdistettyä veropohjaa vastaan enintään viiden vuoden ajan. Jos yhdistetty veropohja on positiivinen, se on jaettava VIII luvun mukaisesti.
Tarkistus 34
Ehdotus direktiiviksi
9 artiklan 2 kohta
2.  Ryhmän on käytettävä johdonmukaista ja riittävästi dokumentoitua menetelmää ryhmän sisäisten liiketapahtumien kirjaamiseksi. Ryhmä voi vaihtaa menetelmää ainoastaan pätevistä kaupallisista syistä ja ainoastaan verovuoden alussa.
2.  Ryhmän on käytettävä johdonmukaista ja riittävästi dokumentoitua menetelmää ryhmän sisäisten liiketapahtumien kirjaamiseksi. Ryhmä voi vaihtaa menetelmää ainoastaan pätevistä kaupallisista syistä ja ainoastaan verovuoden alussa. Kaikki nämä liiketapahtumat on poistettava veropohjasta 7 artiklan 1 kohdan nojalla toteutetun yhdistämisen seurauksena.
Tarkistus 35
Ehdotus direktiiviksi
9 artikla – 3 kohta
3.  Ryhmän sisäiset siirrot ja myynnit on kirjattava menetelmällä, jossa poistokelvottomat omaisuuserät kirjataan alhaisimpaan hintaan ja poistokelpoiset omaisuuserät kirjataan verotusarvoon.
Poistetaan.
Tarkistus 36
Ehdotus direktiiviksi
9 artikla – 4 kohta
4.  Ryhmän sisäiset siirrot eivät saa muuttaa itse tuotettujen aineettomien hyödykkeiden asemaa.
Poistetaan.
Tarkistus 37
Ehdotus direktiiviksi
23 artikla – 1 kohta – 1 alakohta
Kun yritysten uudelleenorganisoinnin seurauksena yhdestä tai useammasta ryhmästä taikka kahdesta tai useammasta ryhmän jäsenestä tulee toisen ryhmän osa, aiemman ryhmän tai aiempien ryhmien mahdolliset vähentämättömät tappiot on kohdennettava kaikille näille ryhmän jäsenille VIII luvun mukaisesti sen verovuoden lopussa sovellettavien jakotekijöiden perusteella, jona yritysten uudelleenorganisointi tapahtuu. Aiemman ryhmän tai aiempien ryhmien vähentämättömät tappiot on siirrettävä eteenpäin tuleville vuosille.
Kun yritysten uudelleenorganisoinnin seurauksena yhdestä tai useammasta ryhmästä taikka kahdesta tai useammasta ryhmän jäsenestä tulee toisen ryhmän osa, aiemman ryhmän tai aiempien ryhmien mahdolliset vähentämättömät tappiot on kohdennettava kaikille näille ryhmän jäsenille VIII luvun mukaisesti sen verovuoden lopussa sovellettavien jakotekijöiden perusteella, jona yritysten uudelleenorganisointi tapahtuu. Aiemman ryhmän tai aiempien ryhmien vähentämättömät tappiot on siirrettävä eteenpäin enintään viiden vuoden ajan.
Tarkistus 38
Ehdotus direktiiviksi
23 artikla – 3 kohta
2.  Jos pääasiallisista verovelvollisista kaksi tai useampi sulautuu neuvoston direktiivin 2009/133/EY15 2 artiklan a alakohdan i ja ii alakohdassa tarkoitetulla tavalla, ryhmän mahdolliset vähentämättömät tappiot on kohdennettava sen jäsenille VIII luvun mukaisesti sen verovuoden lopussa sovellettavien jakotekijöiden perusteella, jona sulautuminen tapahtuu. Vähentämättömät tappiot on siirrettävä eteenpäin tuleville vuosille.
2.  Jos pääasiallisista verovelvollisista kaksi tai useampi sulautuu neuvoston direktiivin 2009/133/EY15 2 artiklan a alakohdan i ja ii alakohdassa tarkoitetulla tavalla, ryhmän mahdolliset vähentämättömät tappiot on kohdennettava sen jäsenille VIII luvun mukaisesti sen verovuoden lopussa sovellettavien jakotekijöiden perusteella, jona sulautuminen tapahtuu. Vähentämättömät tappiot on siirrettävä eteenpäin enintään viiden vuoden ajan.
__________________
__________________
15 Neuvoston direktiivi 2009/133/EY, annettu 19 päivänä lokakuuta 2009, eri jäsenvaltioissa olevia yhtiöitä koskeviin sulautumisiin, jakautumisiin, osittaisjakautumisiin, varojensiirtoihin ja osakkeiden vaihtoihin sekä eurooppayhtiön (SE) tai eurooppaosuuskunnan (SCE) sääntömääräisen kotipaikan siirtoon jäsenvaltioiden välillä sovellettavasta yhteisestä verojärjestelmästä (EUVL L 310, 25.11.2009, s. 34).
15 Neuvoston direktiivi 2009/133/EY, annettu 19 päivänä lokakuuta 2009, eri jäsenvaltioissa olevia yhtiöitä koskeviin sulautumisiin, jakautumisiin, osittaisjakautumisiin, varojensiirtoihin ja osakkeiden vaihtoihin sekä eurooppayhtiön (SE) tai eurooppaosuuskunnan (SCE) sääntömääräisen kotipaikan siirtoon jäsenvaltioiden välillä sovellettavasta yhteisestä verojärjestelmästä (EUVL L 310, 25.11.2009, s. 34).
Tarkistus 39
Ehdotus direktiiviksi
28 artikla – 1 kohta – 1 alakohta
Yhdistetty veropohja on jaettava ryhmän jäsenten välillä joka verovuosi jakokaavaa käyttäen. Määritettäessä ryhmän jäsenen A jako-osuutta käytetään seuraavaa kaavaa, jossa myyntiä, työvoimaa ja omaisuuseriä koskevia jakotekijöitä painotetaan yhtä paljon:
Yhdistetty veropohja on jaettava ryhmän jäsenten välillä joka verovuosi jakokaavaa käyttäen. Määritettäessä ryhmän jäsenen A jako-osuutta käytetään seuraavaa kaavaa, jossa myyntiä, työvoimaa, omaisuuseriä ja tietoja koskevia jakotekijöitä painotetaan yhtä paljon:
Tarkistus 40
Ehdotus direktiiviksi
28 artikla – 1 kohta – kaava

Komission teksti

Tarkistus

Tarkistus 41
Ehdotus direktiiviksi
28 artikla – 1 kohta – 1 a alakohta (uusi)
Jos yhtä tai useampaa jakotekijää ei voida soveltaa verovelvollisen toiminnan luonteen johdosta, kaikki kaavan muut sovellettavat jakotekijät painotetaan suhteellisesti uudelleen, jotta kaikkien sovellettavien jakotekijöiden absoluuttinen painotus säilyy yhtäläisenä.
Tarkistus 42
Ehdotus direktiiviksi
28 artikla – 5 kohta
5.  Myyntiä, työvoimaa ja omaisuuseriä koskevia jakotekijöitä painotetaan yhtä paljon määritettäessä ryhmän jäsenen jako-osuutta.
5.  Myyntiä, työvoimaa, omaisuuseriä ja tietoja koskevia jakotekijöitä painotetaan yhtä paljon määritettäessä ryhmän jäsenen jako-osuutta.
Tarkistus 43
Ehdotus direktiiviksi
28 artikla – 5 a kohta (uusi)
5 a.  Tietoja koskevan jakotekijän ensimmäisessä puoliskossa osoittajana on ryhmän jäsenen kussakin jäsenvaltiossa keräämien verkkoalustojen ja -palvelujen käyttäjien henkilötietojen kokonaismäärä ja nimittäjänä on ryhmän kussakin jäsenvaltiossa keräämien verkkoalustojen ja -palvelujen käyttäjien henkilötietojen kokonaismäärä, ja sen toisessa puoliskossa osoittajana on ryhmän jäsenen kussakin jäsenvaltiossa hyödyntämien verkkoalustojen ja -palvelujen käyttäjien henkilötietojen kokonaismäärä ja nimittäjänä on ryhmän kussakin jäsenvaltiossa hyödyntämien verkkoalustojen ja -palvelujen käyttäjien henkilötietojen kokonaismäärä.
Tarkistus 44
Ehdotus direktiiviksi
28 artikla – 5 b kohta (uusi)
5 b.  Tietoja koskevan jakotekijän perusteella kerättyjen henkilötietojen määrä on määritettävä kussakin jäsenvaltiossa verovuoden lopussa.
Tarkistus 45
Ehdotus direktiiviksi
28 artikla – 5 c kohta (uusi)
5 c.  Henkilötietojen kerääminen ja hyödyntäminen kaupallisiin tarkoituksiin tietoja koskevan jakotekijän yhteydessä on määriteltävä asetuksen (EU)2016/679 mukaisesti.
Tarkistus 46
Ehdotus direktiiviksi
29 artikla
29 artikla
Poistetaan.
Suojalauseke
Poikkeuksena 28 artiklassa vahvistetusta säännöstä, jos pääasiallinen verovelvollinen tai toimivaltainen viranomainen katsoo, ettei ryhmän jäsenelle jaettava yhdistetyn veropohjan osuus vastaa oikeudenmukaisella tavalla kyseisen ryhmän jäsenen liiketoiminnan laajuutta, pääasiallinen verovelvollinen tai toimivaltainen viranomainen voi pyytää vaihtoehtoisen menetelmän käyttämistä kunkin ryhmän jäsenen vero-osuuden laskemisessa. Vaihtoehtoista menetelmää voidaan käyttää ainoastaan silloin, kun toimivaltaisten viranomaisten välisten konsultaatioiden ja, soveltuvin osin, 77 ja 78 artiklan mukaisesti käytyjen keskustelujen perusteella kaikki nämä viranomaiset suostuvat vaihtoehtoisen menetelmän käyttöön. Pääasiallisen veroviranomaisen jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle käytettävästä vaihtoehtoisesta menetelmästä.
Tarkistus 47
Ehdotus direktiiviksi
38 artikla – 1 kohta
1.  Tavaroiden myynti on sisällytettävä siinä jäsenvaltiossa sijaitsevan ryhmän jäsenen myyntiä koskevaan jakotekijään, jossa tavaroiden lähetys tai kuljetus ne hankkineelle henkilölle päättyy. Jos tätä paikkaa ei voida määrittää, tavaroiden myynti on kohdennettava siinä jäsenvaltiossa sijaitsevalle ryhmän jäsenelle, jossa tavaroiden viimeinen määritettävissä oleva paikka sijaitsee.
1.  Tavaroiden myynti on sisällytettävä siinä jäsenvaltiossa sijaitsevan ryhmän jäsenen myyntiä koskevaan jakotekijään, jossa tavaroiden lähetys tai kuljetus ne hankkineelle henkilölle päättyy. Jos tätä paikkaa ei voida määrittää tai ryhmän jäsenellä ei ole verotettavaa yhteyttä, tavaroiden myynti on kohdennettava siinä jäsenvaltiossa sijaitsevalle ryhmän jäsenelle, jossa tavaroiden viimeinen määritettävissä oleva paikka sijaitsee.
Tarkistus 48
Ehdotus direktiiviksi
43 artikla
43 artikla
Poistetaan.
Meri-, sisävesi- ja lentoliikenne
Ryhmän jäsenen, jonka pääasiallisena liiketoimintana on kansainvälisen meri- tai lentoliikenteen tai sisävesiliikenteen harjoittaminen, tuloja, menoja ja muita vähennyskelpoisia eriä ei sisällytetä yhdistettyyn veropohjaan eikä niitä jaeta 28 artiklassa vahvistettujen sääntöjen mukaisesti. Nämä tulot, menot ja muut vähennyskelpoiset erät on sen sijaan kohdennettava kyseiselle ryhmän jäsenelle liiketoimikohtaisesti, ja niihin on tehtävä hintaoikaisut direktiivin 2016/xx/EU 56 artiklan mukaisesti.
Omistusosuudet ryhmän jäsenessä ja ryhmän jäsenen omistusosuudet on otettava huomioon sen määrittämiseksi, onko 5 ja 6 artiklassa tarkoitettu ryhmä olemassa.
Tarkistus 49
Ehdotus direktiiviksi
46 artikla – 2 kohta
2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitetun ilmoituksen on katettava kaikki ryhmän jäsenet, lukuun ottamatta 2 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja laivayhtiöitä.
2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitetun ilmoituksen on katettava kaikki ryhmän jäsenet.
Tarkistus 50
Ehdotus direktiiviksi
48 artikla – 2 kohta
Komissio voi hyväksyä säädöksen, jossa vahvistetaan ryhmän perustamisilmoituksen vakiomuoto. Kyseinen täytäntöönpanosäädös hyväksytään 77 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tutkimusmenettelyä noudattaen.
Komissio hyväksyy säädöksen, jossa vahvistetaan ryhmän perustamisilmoituksen vakiomuoto. Kyseinen täytäntöönpanosäädös hyväksytään 77 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tutkimusmenettelyä noudattaen.
Tarkistus 51
Ehdotus direktiiviksi
55 artikla – 1 kohta
Komissio voi antaa säädöksiä säännöistä, jotka koskevat yhdistetyn veroilmoituksen jättämistä sähköisesti, yhdistetyn veroilmoituksen muotoa, yksittäisen verovelvollisen veroilmoituksen muotoa ja vaadittavia todisteasiakirjoja. Kyseiset täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 77 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
Komissio antaa säädöksiä säännöistä, jotka koskevat yhdistetyn veroilmoituksen jättämistä sähköisesti, yhdistetyn veroilmoituksen muotoa, yksittäisen verovelvollisen veroilmoituksen muotoa ja vaadittavia todisteasiakirjoja. Komissio suunnittelee kyseiset yhdenmukaiset veroilmoitusmallit yhteistyössä jäsenvaltioiden veroviranomaisten kanssa. Kyseiset täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 77 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
Tarkistus 52
Ehdotus direktiiviksi
65 artikla – 1 kohta
1.  Kun sellaisen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen, jossa on jonkin ryhmän jäsenen verotuksellinen kotipaikka tai jossa se sijaitsee kiinteän toimipaikan muodossa, on eri mieltä pääasiallisen veroviranomaisen 49 artiklan taikka 56 artiklan 2 tai 4 kohdan tai 56 artiklan 5 kohdan toisen alakohdan nojalla tekemästä päätöksestä, se voi riitauttaa tämän päätöksen pääasiallisen veroviranomaisen jäsenvaltion tuomioistuimissa kolmen kuukauden kuluessa.
1.  Kun sellaisen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen, jossa on jonkin ryhmän jäsenen verotuksellinen kotipaikka tai jossa se sijaitsee kiinteän tai digitaalisen kiinteän toimipaikan muodossa, on eri mieltä pääasiallisen veroviranomaisen 49 artiklan taikka 56 artiklan 2 tai 4 kohdan tai 56 artiklan 5 kohdan toisen alakohdan nojalla tekemästä päätöksestä, se voi riitauttaa tämän päätöksen pääasiallisen veroviranomaisen jäsenvaltion tuomioistuimissa kolmen kuukauden kuluessa.
Tarkistus 53
Ehdotus direktiiviksi
65 artikla – 2 a kohta (uusi)
2 a.  Komissio tutkii, parantaisiko riitojenratkaisumekanismin luominen jäsenvaltioiden välisten kiistojen selvittelyn tehokkuutta ja vaikuttavuutta. Komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle asiaa koskevan kertomuksen ja tarvittaessa lainsäädäntöehdotuksen.
Tarkistus 54
Ehdotus direktiiviksi
67 artikla – 1 kohta
1.  Hallintoelimen, joka on pääasiallisen veroviranomaisen jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti toimivaltainen käsittelemään muutoksenhaut ensimmäisessä oikeusasteessa, on käsiteltävä 54 artiklan nojalla haetut muutokset oikaistuihin verotuspäätöksiin tai verotuspäätöksiin. Kyseisen hallintoelimen on oltava riippumaton pääasiallisen veroviranomaisen jäsenvaltion veroviranomaisista. Jos kyseisessä jäsenvaltiossa ei ole tällaista hallintoelintä, pääasiallinen verovelvollinen voi hakea muutosta suoraan tuomioistuimessa.
1.  Hallintoelimen, joka on pääasiallisen veroviranomaisen jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti toimivaltainen käsittelemään muutoksenhaut ensimmäisessä oikeusasteessa, on käsiteltävä 54 artiklan nojalla haetut muutokset oikaistuihin verotuspäätöksiin tai verotuspäätöksiin. Kyseisen hallintoelimen on oltava riippumaton pääasiallisen veroviranomaisen jäsenvaltion veroviranomaisista. Pääasiallinen verovelvollinen voi hakea muutosta suoraan tuomioistuimessa, jos kyseisessä jäsenvaltiossa ei ole tällaista hallintoelintä tai jos pääasiallinen verovelvollinen toimii mieluummin näin.
Tarkistus 55
Ehdotus direktiiviksi
67 artikla – 5 kohta
5.  Edellä 1 kohdassa tarkoitetun hallintoelimen on tehtävä päätös muutoksenhausta kuuden kuukauden kuluessa. Jos pääasiallinen verovelvollinen ei saa päätöstä kyseiseen määräaikaan mennessä, pääasiallisen veroviranomaisen päätös on katsottava vahvistetuksi.
5.  Edellä 1 kohdassa tarkoitetun hallintoelimen, jossa asia on vireillä, on tehtävä päätös muutoksenhausta kuuden kuukauden kuluessa. Jos pääasiallinen verovelvollinen ei saa päätöstä kyseiseen määräaikaan mennessä, pääasiallisen veroviranomaisen päätös on katsottava vahvistetuksi.
Tarkistus 56
Ehdotus direktiiviksi
69 artiklan 2 kohta
2.  Ylimenevät vieraan pääoman menot ja EBITDA on laskettava ryhmän tasolla ja sisällettävä kaikkien ryhmän jäsenten tulokset, kun 1 kohtaa sovelletaan. Direktiivin 2016/xx/EU 13 artiklassa tarkoitettu 3 000 000 euron määrä kasvatetaan 5 000 000 euroksi.
2.  Ylimenevät vieraan pääoman menot ja EBITDA on laskettava ryhmän tasolla ja sisällettävä kaikkien ryhmän jäsenten tulokset, kun 1 kohtaa sovelletaan. Direktiivin 2016/xx/EU 13 artiklassa tarkoitettu 1 000 000 euron määrä kasvatetaan 5 000 000 euroksi.
Tarkistus 57
Ehdotus direktiiviksi
71 artikla
71 artikla
Poistetaan.
Tappioiden hyvitys ja sisällytys takaisin veropohjaan
1.  Direktiivin 2016/xx/EU tappioiden hyvityksiä ja sisällytystä takaisin veropohjaan koskevan 41 artiklan soveltaminen lakkaa ilman eri toimenpiteitä tämän direktiivin tultua voimaan.
2.  Siirretyt tappiot, joita ei vielä tämän direktiivin tullessa voimaan ole sisällytetty takaisin veropohjaan, pysyvät sillä verovelvollisella, jolle ne on siirretty.
Tarkistus 58
Ehdotus direktiiviksi
72 artikla – 1 kohta
Tätä direktiiviä sovellettaessa viittausta direktiivin 2016/xx/EU 53 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa lakisääteiseen yhteisöverokantaan, jota verovelvolliseen olisi sovellettu, ei sovelleta vaan se korvataan kaikissa jäsenvaltioissa sovellettavien lakisääteisten yhteisöverokantojen keskiarvolla.
Tässä direktiivissä sovelletaan direktiivin 2016/xx/EU 53 artiklassa säädettyjä siirtymissääntöjä.
Tarkistus 59
Ehdotus direktiiviksi
73 artikla – 1 kohta
Tätä direktiiviä sovellettaessa direktiivin 2016/xx/EU 59 artiklan mukaisen ulkomaisia väliyhteisöjä koskevan lainsäädännön soveltamisala rajoitetaan sellaisten ryhmän jäsenten tai yksiköiden välisiin suhteisiin, joilla on verotuksellinen kotipaikka kolmannessa maassa tai jotka ovat kolmannessa maassa sijaitsevia kiinteitä toimipaikkoja.
Tätä direktiiviä sovellettaessa direktiivin 2016/xx/EU 59 artiklan mukaisen ulkomaisia väliyhteisöjä koskevan lainsäädännön soveltamisala rajoitetaan sellaisten ryhmän jäsenten tai yksiköiden välisiin suhteisiin, joilla on verotuksellinen kotipaikka kolmannessa maassa tai jotka ovat kolmannessa maassa sijaitsevia kiinteitä toimipaikkoja tai digitaalisia kiinteitä toimipaikkoja.
Tarkistus 60
Ehdotus direktiiviksi
74 artikla – 1 kohta
Tätä direktiiviä sovellettaessa direktiivin 2016/xx/EU 61 artiklan mukaisten verokohtelun eroavuuksia koskevien sääntöjen soveltamisala rajoitetaan sellaisten ryhmän jäsenten ja muiden kuin ryhmän jäsenten välisiin suhteisiin, jotka ovat direktiivin 2016/xx/EU 56 artiklassa tarkoitettuja etuyhteydessä olevia yrityksiä.
Tässä direktiivissä verokohtelun eroavuuksia koskevien sääntöjen ja vastaavien järjestelyjen soveltamisalaa sovelletaan direktiivin 2016/xx/EU 61 artiklan mukaisesti.
Tarkistus 61
Ehdotus direktiiviksi
76 artikla
76 artikla
76 artikla
Euroopan parlamentille ilmoittaminen
Euroopan parlamentille ilmoittaminen
1.  Euroopan parlamentti järjestää parlamenttien välisen kokouksen, jossa arvioidaan CCCTB-järjestelmää, ottaen huomioon talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson mukaisen menettelyn mukaisesti käytyjen veropoliittisten keskustelujen tulokset. Euroopan parlamentti toimittaa päätöslauselman muodossa antamansa lausunnon ja päätelmät komissiolle ja neuvostolle.
Komissio ilmoittaa Euroopan parlamentille delegoitujen säädösten antamisesta ja siitä, jos neuvosto on vastustanut niitä tai kumonnut säädösvallan siirron.
2.   Komissio ilmoittaa Euroopan parlamentille delegoitujen säädösten antamisesta ja siitä, jos neuvosto on vastustanut niitä tai kumonnut säädösvallan siirron.
Tarkistus 62
Ehdotus direktiiviksi
78 aartikla (uusi)
78 a  artikla
Hyvitysmekanismi
Komissio luo erityisen hyvitysmekanismin, joka otetaan käyttöön tämän direktiivin tullessa voimaan ja jolla hyvitetään jäsenvaltioiden verotulojen äkillisiä suuria muutoksia, jotka aiheutuvat suoraan ja ainoastaan tämän direktiivin mukaiseen uuteen järjestelmään siirtymisestä johtuvasta verotulojen lisääntymisestä tai vähenemisestä. Hyvitystä mukautetaan vuosittain, jotta otetaan huomioon kansallisella tai aluetasolla ennen tämän direktiivin voimaantuloa tehdyt päätökset. Hyvitysmekanismi rahoitetaan niiden jäsenvaltioiden julkisen talouden ylijäämällä, joiden verotulot lisääntyvät uudessa järjestelmässä, ja se perustetaan aluksi seitsemäksi vuodeksi. Tämän ajan jälkeen komissio arvioi, onko hyvitysmekanismin toiminnan jatkuminen tarpeen, ja päättää arvioinnin perusteella lakkauttaa mekanismin tai jatkaa sen toimintaa vielä enintään kahden vuoden ajan.
Tarkistus 63
Ehdotus direktiiviksi
79 artikla
79 artikla
79 artikla
Uudelleentarkastelu
Täytäntöönpanokertomus ja uudelleentarkastelu
Komissio tarkastelee viiden vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulosta direktiivin soveltamista ja antaa neuvostolle kertomuksen direktiivin toiminnasta. Kertomuksessa on erityisesti oltava analyysi tämän direktiivin VIII luvulla perustetun mekanismin vaikutuksista veropohjien jakamiseen jäsenvaltioiden välillä.
Komissio arvioi viiden vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulosta direktiivin soveltamista ja antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen direktiivin toiminnasta. Tässä täytäntöönpanokertomuksessa on erityisesti oltava analyysi tämän direktiivin VIII luvulla perustetun mekanismin vaikutuksista veropohjien jakamiseen jäsenvaltioiden välillä. Tällaisen täytäntöönpanokertomuksen päätelmien laadinnan tai seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen yhteydessä komissio antaa ehdotuksen edellytyksiksi, joilla osa yhteisen yhdistetyn yhteisöveropohjan perusteella saaduista verotuloista kohdennetaan unionin yleiseen talousarvioon, jotta jäsenvaltioiden maksuja talousarvioon voidaan pienentää samassa suhteessa.
Komissio tarkastelee kymmenen vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulosta direktiivin soveltamista ja antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen direktiivin toiminnasta.
Tarkistus 64
Ehdotus direktiiviksi
80 artikla – 1 kohta – 1 alakohta
Jäsenvaltioiden on annettava ja julkaistava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2020. Niiden on viipymättä toimitettava komissiolle kirjallisina nämä säännökset.
Jäsenvaltioiden on annettava ja julkaistava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2019. Niiden on viipymättä toimitettava komissiolle kirjallisina nämä säännökset.
Tarkistus 65
Ehdotus direktiiviksi
80 artikla – 1 kohta – 2 alakohta
Niiden on sovellettava näitä säännöksiä 1 päivästä tammikuuta 2021.
Niiden on sovellettava näitä säännöksiä 1 päivästä tammikuuta 2020.
Päivitetty viimeksi: 6. marraskuuta 2018Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö