Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Syyriasta ja erityisesti 18. toukokuuta 2017 antamansa päätöslauselman Syyriaa koskevasta EU:n strategiasta(1),

–  ottaa huomioon ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen vuodelta 1948 ja muut YK:n ihmisoikeussopimukset ja -välineet, myös YK:n yleissopimuksen lapsen oikeuksista,

–  ottaa huomioon vuonna 1949 tehdyt Geneven yleissopimukset ja niiden lisäpöytäkirjat,

–  ottaa huomioon komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan Federica Mogherinin julkilausumat Syyriasta ja etenkin hänen 9. heinäkuuta 2017 tulitauosta Syyriassa, 25. marraskuuta 2017 Syyrian opposition konferenssista Riadissa ja 23. helmikuuta 2018 Itä-Ghutan verilöylystä antamansa julkilausumat sekä kommentit, jotka hän antoi saapuessaan ulkoasiainneuvoston kokoukseen 26. helmikuuta 2018,

–  ottaa huomioon varapuheenjohtajan / korkean edustajan Federica Mogherinin ja komission jäsenen Stylianidesin 3. lokakuuta 2017 Syyrian viimeaikaisista iskuista, 20. helmikuuta 2018 Itä-Ghutan ja Idlibin humanitaarisesta tilanteesta ja 6. maaliskuuta 2018 tilanteesta Itä-Ghutassa ja muualla Syyriassa antamat yhteiset julkilausumat,

–  ottaa huomioon varapuheenjohtajan / korkean edustajan Federica Mogherinin Euroopan parlamentin täysistunnossa 6. helmikuuta 2018 antaman julkilausuman Turkin ihmisoikeustilanteesta ja tilanteesta Afrinissa, Syyriassa,

–  ottaa huomioon Syyriaan kohdistettavista rajoittavista toimenpiteistä 9. toukokuuta 2011 annetun neuvoston päätöksen 2011/273/YUTP(2) ja 26. helmikuuta 2018 annetut neuvoston päätelmät kahden uuden ministerin lisäämisestä pakoteluetteloon,

–  ottaa huomioon 14. maaliskuuta 2017 komission ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan antaman yhteisen tiedonannon Euroopan parlamentille ja neuvostolle ”EU:n Syyrian-strategian osatekijät” (JOIN(2017)0011) ja 3. huhtikuuta 2017 annetut Syyriaa koskevat neuvoston päätelmät, jotka yhdessä muodostavat uuden Syyriaa koskevan EU:n strategian,

–  ottaa huomioon 5. huhtikuuta 2017 annetun Syyrian ja sen lähialueiden tulevaisuuden tukemista käsitelleen konferenssin yhteispuheenjohtajien julkilausuman ja aiemmat Lontoossa, Kuwaitissa, Berliinissä ja Helsingissä järjestetyt konferenssit Syyrian tilanteesta,

–  ottaa huomioon YK:n ihmisoikeusvaltuutetun Zeid Ra’ad Al Husseinin Geneven ihmisoikeusneuvostolle antamat lausunnot Syyrian tilanteesta, erityisesti hänen 26. helmikuuta 2018 ja 2. maaliskuuta 2018 antamansa lausunnot sekä hänen 7. maaliskuuta 2018 suullisesti antamansa päivityksen ihmisoikeusvaltuutetun toimiston toimista ja ihmisoikeuksien viimeaikaisesta kehityksestä,

–  ottaa huomioon YK:n pääsihteerin tiedottajan 20. helmikuuta ja 24. helmikuuta 2018 antamat julkilausumat Itä-Ghutasta Syyrian arabitasavallassa,

–  ottaa huomioon YK:n peruskirjan ja kaikki YK:n yleissopimukset, joiden sopimuspuoli Syyria on,

–  ottaa huomioon YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmat Syyriasta ja etenkin 18. joulukuuta 2015 annetun päätöslauselman 2254 (2015), 19. joulukuuta 2017 annetun päätöslauselman 2393 (2017) luvasta rajat ja rintamalinjat ylittävän avun toimittamiselle Syyriassa ja 24. helmikuuta 2018 annetun päätöslauselman 2401 (2018) Syyrian vihamielisyyksien keskeyttämisestä 30 päiväksi humanitaarisen avun toimittamista varten,

–  ottaa huomioon YK:n ihmisoikeusneuvoston perustaman Syyrian arabitasavallan tilannetta käsittelevän riippumattoman kansainvälisen tutkintakomission raportit sekä YK:n ihmisoikeusneuvoston Syyrian arabitasavallasta antamat päätöslauselmat, etenkin sen 5. maaliskuuta 2018 antaman päätöslauselman ihmisoikeustilanteen heikkenemisestä Itä-Ghutassa,

–  ottaa huomioon YK:n yleiskokouksen 21. joulukuuta 2016 antaman päätöslauselman A‑71/248, jolla perustettiin kansainvälinen, puolueeton ja riippumaton mekanismi auttamaan Syyrian arabitasavallassa maaliskuusta 2011 lähtien tehdyistä kansainvälisen oikeuden mukaan vakavimmista rikoksista vastuussa olevien tutkinnassa ja syyttämisessä,

–  ottaa huomioon Rooman perussäännön ja Kansainvälisen tuomioistuimen perustamisasiakirjat sekä tilapäisten tuomioistuinten, muun muassa entisen Jugoslavian alueen kansainvälisen rikostuomioistuimen, Ruandan kansainvälisen rikostuomioistuimen ja Libanonin erityistuomioistuimen, perustamisasiakirjat,

–  ottaa huomioon Iranin, Venäjän ja Turkin 6. toukokuuta 2017 allekirjoittaman sopimuksen turvavyöhykkeiden luomisesta Syyrian arabitasavaltaan,

–  ottaa huomioon YK:n väestörahaston vuonna 2017 julkaiseman, Syyrian humanitaaristen tarpeiden arviointia koskevan raportin ”Voices from Syria 2018 – Assessment Findings of the Humanitarian Needs Overview”,

–  ottaa huomioon Lähi-itää käsittelevän ajatushautomon Carnegie Middle East Centerin 5. maaliskuuta 2018 antaman lausunnon Syyrian kansallisen turvallisuusviraston päällikön Ali Mamlukin, joka on EU:n pakoteluettelossa, väitetystä tapaamisesta Italian sisäministerin ja tiedustelusta ja ulkoisesta turvallisuudesta vastaavan viraston johtajan kanssa Roomassa, mikä merkitsee Syyriaan kohdistettavista rajoittavista toimenpiteistä 9. toukokuuta 2011 annetun neuvoston päätöksen 2011/273/YUTP räikeää rikkomista;

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 123 artiklan 2 ja 4 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että Syyrian seitsemän vuotta kestänyt sisäinen konflikti jatkuu huolimatta useista kansainvälisistä pyrkimyksistä saada aikaan tulitauko ja luoda perusta neuvotteluratkaisulle; toteaa, että vastaavasti maan humanitaarinen tilanne on edelleen kammottava; ottaa huomioon, että 13 miljoonan ihmisen, joiden joukossa on kuusi miljoonaa lasta, on rekisteröity olevan jonkinlaisen humanitaarisen avun tarpeessa; ottaa huomioon, että maan sisäisiä pakolaisia on 6,1 miljoonaa, 3 miljoonaa siviiliä elää saarretuilla alueilla ja pakolaisiksi rekisteröityjä syyrialaisia asuu naapurimaissa yli viisi miljoonaa; toteaa, että konfliktissa on kuollut vähintään 400 000 syyrialaista;

B.  ottaa huomioon, että alueet ja kaupungit, kuten Idlib, Itä-Ghuta, Jarmuk, al-Fu’a ja Kafriya, ovat pitkään kärsineet saarrosta, jolla on ollut vakavia seurauksia siviiliväestölle, eikä humanitaarisen avun toimittamiseen kestävällä tavalla ole ollut mahdollisuuksia, mikä johtuu Syyrian hallinnon sotilaallisesta hyökkäyksestä ja pommituksista sen omaa kansaa vastaan Venäjän ja Iranin tuella; ottaa huomioon, että Itä-Ghuta on ollut Syyrian hallinnon ja sen liittolaisten piirittämänä viisi vuotta ja että siviilit, mukaan lukien lapset, koulut ja terveydenhuoltolaitokset, ovat joutuneet ilmapommitusten ja tulituksen kohteeksi ja että siviilejä vastaan on käytetty kemiallisia aseita, jotka ovat aiheuttaneet satojen ihmisten kuoleman alueella; ottaa huomioon, että Itä-Ghutassa olevia terroristiryhmiä on syytetty Damaskoksen siviilialueiden tulittamisesta;

C.  ottaa huomioon, että tilanne Itä-Ghutassa on niin kriittinen, että YK:n pääsihteeri António Guterres on kuvannut sitä ”maanpäälliseksi helvetiksi”; ottaa huomioon, että Itä-Ghutan asukkaat on eristetty saarrolla kaikesta avusta 14. helmikuuta 2018 lähtien, jolloin yksi ainoa saattue saavutti vain 7 200 henkilöä alueen 400 000 asukkaasta; ottaa huomioon, että YK:n avustussaattue pääsi lopulta Dumaan 5. maaliskuuta 2018 ja vei apua 27 500:lle elintarvikkeiden ja lääkintätarvikkeiden tarpeessa olevalle ihmiselle; ottaa huomioon, että Syyrian hallitus poisti kuljetuksesta kriittisiä lääkintätuotteita;

D.  ottaa huomioon, että YK:n turvallisuusneuvosto hyväksyi 24. helmikuuta 2018 päätöslauselman 2401, jossa se vaati kaikkia konfliktin osapuolia lopettamaan vihollisuudet viipymättä vähintään 30 peräkkäisen päivän ajaksi, jotta voidaan mahdollistaa humanitaarisen avun turvallinen, esteetön ja jatkuva toimittaminen ja vakavasti sairaiden ja loukkaantuneiden lääkinnälliset evakuoinnit sovellettavan kansainvälisen oikeuden mukaisesti; ottaa huomioon, että Syyrian hallinto sekä Venäjän ja Iranin joukot eivät ole noudattaneet YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmaa 2401 kansainvälisen yhteisön toistuvista pyynnöistä huolimatta; toteaa armeijan käyttävän alueen ”vapauttamista” tekosyynä jatkaa hyökkäyksiä siviilejä vastaan; ottaa huomioon, että viime vuosien aikana Venäjä on estänyt YK:n turvallisuusneuvostossa veto-oikeudellaan 11 päätöslauselmaa, esimerkiksi kemiallisten aseiden kieltojärjestön ja YK:n yhteisen tutkintamekanismin (JIM) toimeksiannon uusimista koskevan päätöslauselman marraskuussa 2017, ja toiminut aktiivisesti päätöslauselmien sisällön rajoittamiseksi;

E.  toteaa, että tällaiset hyökkäykset ja se, että käytetään sotataktiikkana siviilien nälkään näännyttämistä asuinalueita piirittämällä ja väestön pakkosiirtoja, joilla pyritään myös saamaan aikaan väestörakenteen muutos, ovat selkeitä kansainvälisen humanitaarisen oikeuden loukkauksia; toteaa, että evakuointitoimien ja humanitaarisen avun toimittamisen ja sairaanhoidon estäminen loukkaa räikeästi kansainvälistä humanitaarista oikeutta ja useita YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmia;

F.  ottaa huomioon, että Turkin operaatio ”Oliivinlehvä” kurdien hallinnassa olevassa Afrinin maakunnassa on tuonut uuden ulottuvuuden Syyrian konfliktiin ja lisännyt huolta humanitaarisesta tilanteesta ja pelkoa kielteisistä vaikutuksista Syyrian herkkään sisäiseen tasapainoon ja/tai pyrkimyksiin neuvotteluratkaisuun pääsemiseksi; korostaa, että siviiliuhrien suuresta määrästä on jo tullut tietoja ja että lisäksi sadat siviilit ovat vielä hengenvaarassa; ottaa huomioon, että varapuheenjohtaja / korkea edustaja on EU:n puolesta tuonut selkeästi esiin nämä huolenaiheet ja kehottanut Turkin hallitusta lopettamaan hyökkäyksensä sekä korostanut tarvetta keskittyä YK:n terroristijärjestöjen luettelossa olevien järjestöjen tuhoamiseen;

G.  ottaa huomioon, että Assadin hallinnon ja sen liittolaisten sekä terroristiryhmien Syyrian konfliktin aikana tekemiin rikkomuksiin kuuluu siviilejä vastaan tehtyjä kohdennettuja ja summittaisia iskuja, myös kemiallisin asein tehtyjä iskuja, laittomia teloituksia, kidutusta ja pahoinpitelyjä, tahdonvastaisia katoamisia, joukkopidätyksiä ja mielivaltaisia pidätyksiä, kollektiivisia rangaistuksia, hyökkäyksiä terveydenhuoltohenkilökuntaa vastaan ja elintarvikkeiden, veden ja sairaanhoidon saannin estämistä; toteaa, että kaikki nämä rikokset ovat toistaiseksi jääneet rankaisematta;

H.  ottaa huomioon, että Isis/Da’esh ja muut jihadistiliikkeet ovat syyllistyneet julmuuksiin ja kansainvälisen oikeuden räikeisiin loukkauksiin, kuten raakalaismaisiin teloituksiin ja seksuaaliseen väkivaltaan, sieppauksiin, kidutukseen, pakkokäännytyksiin sekä naisten ja tyttöjen orjuuttamiseen; ottaa huomioon, että lapsia värvätään ja käytetään terroritoimintaan; toteaa, että siviilien käyttö ihmiskilpinä ääriliikkeiden hallitsemilla alueilla herättää vakavaa huolta; katsoo näiden rikosten olevan sotarikoksia, rikoksia ihmisyyttä vastaan ja joukkotuhontaa;

I.  toteaa, että nykytilanteessa demokraattinen oppositio on heikentynyt ja siviilit ovat ansassa jihadistiterroristien ja islamilaisten fundamentalistien ja toisaalta Assadin hallinnon tukijoiden välissä;

J.  ottaa huomioon, että neuvosto lisäsi 26. helmikuuta 2018 Syyrian hallituksen teollisuus- ja viestintäministerit luetteloon niistä henkilöistä, joihin kohdistetaan Syyrian hallinnon vastaisia EU:n rajoittavia toimenpiteitä maan vakavan tilanteen vuoksi;

K.  toteaa, että kansainvälisen yhteisön ja yksittäisten valtioiden velvollisuutena on saattaa edesvastuuseen henkilöt, jotka ovat syyllistyneet kansainvälisen ihmisoikeuksia koskevan oikeuden ja humanitaarisen oikeuden loukkauksiin Syyrian konfliktin aikana, myös noudattamalla yleistoimivallan periaatetta ja kansallista lainsäädäntöä; toteaa, että tämä voidaan tehdä joko nykyisten kansallisten ja kansainvälisten oikeussuojakeinojen avulla, kansalliset ja kansainväliset tuomioistuimet mukaan luettuina, tai vielä perustamattomien tilapäisten kansainvälisten rikostuomioistuimen avulla; toteaa, että tällaisen henkilökohtaisen rikosoikeudellisen vastuun lisäksi myös valtioita voidaan tietyissä olosuhteissa asettaa syytteeseen sellaisten kansainvälisten sopimusten ja yleissopimusten mukaisten velvoitteiden rikkomisesta, jotka kuuluvat Kansainvälisen tuomioistuimen tuomiovaltaan, kuten vuonna 1984 tehty kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen vastainen yleissopimus ja joukkotuhontana pidettävän rikoksen ehkäisemiseksi ja rankaisemiseksi vuonna 1948 tehty yleissopimus;

L.  ottaa huomioon, että EU on edelleen sitoutunut YK:n Syyrian-erityislähettilään johdolla käytävien neuvottelujen eli ns. Geneven prosessin onnistumiseen; toteaa, että EU jatkaa prosessin tukemista, myös 24.–25. huhtikuuta 2018 pidettävän Syyrian ja sen lähialueiden tulevaisuuden tukemista käsittelevän toisen Brysselin konferenssin järjestämisen muodossa;

M.  ottaa huomioon, että Geneven neuvottelut eivät ole toistaiseksi johtaneet edistymiseen rauhanomaisen ratkaisun löytämisessä Syyrian kriisiin, ja toteaa, että neuvottelujen 9. kierros järjestettiin Wienissä 25. ja 26. tammikuuta 2018; ottaa huomioon, että Venäjä, Iran ja Turkki pääsivät 4. toukokuuta 2017 Kazakstanissa sopimukseen neljän turvavyöhykkeen perustamisesta, mutta toteaa, että osapuolet eivät ole kunnioittaneet tai suojelleet alueita; ottaa huomioon, että Sotšissa 30. tammikuuta 2018 pidetyssä Syyrian kansallisen vuoropuhelun konferenssissa ilmoitettiin perustuslaillisen toimikunnan perustamisesta mutta kaikki osapuolet eivät ole tätä hyväksyneet;

N.  ottaa huomioon, että Syyrian tilanne ja kattavan, todellisen ja osallistavan poliittisen siirtymäprosessin puuttuminen estävät yhä Syyriaa koskevan EU:n strategian täysimääräisen täytäntöönpanon ja erityisesti merkittävän avun, jota unioni voi antaa maan jälleenrakennukseen;

O.  ottaa huomioon, että sodan puhkeamisesta lähtien EU ja sen jäsenvaltiot ovat ottaneet käyttöön yli 10,4 miljardia euroa, jotta voitaisiin vastata Syyrian kriisistä johtuviin humanitaarisiin tarpeisiin sekä maan sisällä että sen ulkopuolella naapurialueella, ja toteaa, että näin ollen EU on suurin avunantaja; ottaa huomioon, että EU on myös antanut huomattavaa tukea ja tunnustusta pakolaisia vastaanottaneille naapurimaille;

1.  tuomitsee jälleen kerran ja erittäin jyrkästi kaikki konfliktin aikana tapahtuneet julmuudet ja laajamittaiset ihmisoikeusloukkaukset sekä kansainvälisen humanitaarisen oikeuden loukkaukset ja erityisesti teot, joihin ovat syyllistyneet Assadin hallinnon joukot myös liittolaistensa Venäjän ja Iranin tuella sekä YK:n terroristijärjestöjen luettelossa olevat järjestöt; pitää valitettavana, että ainakin 400 000 ihmistä on kuollut ja tuhansia loukkaantunut pommituksissa, tulituksissa ja muissa sotilaallisissa toimissa Syyriassa seitsemän vuotta jatkuneen konfliktin aikana, että miljoonat ihmiset ovat joutuneet lähtemään kodeistaan ja että siviilit ovat olleet vailla ravintoa, vettä, sanitaatiota ja terveydenhuoltoa tiiviisti asuttujen alueiden pitkään jatkuneen saarron takia; on erittäin huolestunut väkivallan kierteestä maan monissa osissa, kuten Itä-Ghutassa, Afrinissa ja Idlibissä;

2.  pitää erittäin valitettavana, että toistuvat alueelliset ja kansainväliset pyrkimykset sodan päättämiseksi ovat epäonnistuneet, ja kehottaa uudistettuun ja tiiviiseen maailmanlaajuiseen yhteistyöhön rauhanomaisen, kestävän ratkaisun löytämiseksi konfliktiin; korostaa, että kansainvälinen yhteisö ei ole tukenut riittävästi demokraattista oppositiota; pitää YK:n johtamaa Geneven prosessia ensisijaisena ja tukee YK:n Syyrian-erityislähettilään Staffan de Misturan ponnisteluja sellaisen aidon ja osallistavan poliittisen siirtymän aikaansaamiseksi YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 2254 mukaisesti, josta kaikki syyrialaiset osapuolet neuvottelevat ja jota keskeiset kansainväliset ja alueelliset toimijat tukevat; korostaa, että konfliktiin on löydettävä poliittinen ratkaisu; on edelleen sitoutunut Syyrian yhtenäisyyteen, itsemääräämisoikeuteen, alueelliseen koskemattomuuteen ja itsenäisyyteen;

3.  tuomitsee erittäin ankarasti väkivallan, joka jatkuu Itä-Ghutassa YK:n turvallisuusneuvoston yksimielisesti hyväksymästä päätöslauselmasta 2401 huolimatta, ja kehottaa painokkaasti kaikkia osapuolia ja etenkin Assadin hallintoa, Venäjää ja Irania noudattamaan päätöslauselmaa ja panemaan sen kaikilta osin kiireesti täytäntöön ja varmistamaan erityisesti humanitaarisen avun välittömän, turvallisen, esteettömän ja jatkuvan toimittamisen, vakavasti sairaiden ja loukkaantuneiden evakuoinnin sekä kärsivän Syyrian kansan ahdingon helpottamisen; kannattaa täysin kaikille konfliktin osapuolille esitettyä kehotusta lopettaa vihamielisyydet viipymättä vähintään 30 peräkkäisen päivän ajaksi; kehottaa jälleen kaikkia osapuolia ja etenkin Syyrian viranomaisia noudattamaan velvoitettaan suojella Syyrian väestöä ja lopettamaan välittömästi hyökkäykset siviilejä vastaan Syyriassa; kehottaa tulitauon takaajia suoja-alueilla noudattamaan velvollisuuksiaan, jotta väkivalta ja rikokset saadaan loppumaan, ja sallimaan ja turvaamaan esteettömän pääsyn näille alueille; panee merkille Astanan prosessin kolmen maan päätöksen järjestää huhtikuussa 2018 uusi huippukokous, jossa keskustellaan Syyriasta ja mahdollisista toimista alueella; korostaa, että nämä toimet eivät saisi olla millään tavoin ristiriidassa YK:n tukemien neuvottelujen tai Geneven prosessin kanssa tai heikentää niitä;

4.  muistuttaa Syyrian, Venäjän ja Iranin hallintoa siitä, että kansainvälisen oikeuden mukaan ne ovat vastuussa kamalista rikoksista, joihin ne edelleen syyllistyvät Syyriassa, ja että näihin rikoksiin syyllistyvät joutuvat vastuuseen, olivatpa kyseessä valtiot tai yksityishenkilöt;

5.  pitää erittäin valitettavana Venäjän toistuvaa veto-oikeuden käyttöä YK:n turvallisuusneuvostossa ja sitä, että kemiallisten aseiden kieltojärjestön ja YK:n yhteisen tutkintamekanismin toimeksiannon uusimisesta ei päästy sopimukseen ennen sen päättymistä 17. marraskuuta 2017; katsoo, että tällainen asenne turvallisuusneuvoston pysyvältä jäseneltä, jolla on erityinen vastuu kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitämisestä, on häpeällinen; korostaa, että maailman silmissä kansainvälisen tutkinnan estäminen on lähinnä merkki syyllisyydestä;

6.  ilmaisee syvän huolensa Turkin väliintulosta kurdijoukkojen hallussa olevilla Syyrian alueilla; on edelleen vakavasti huolissaan Afrinin kärjistyvästä tilanteesta ja Turkin armeijan ja Assadin tai Venäjän joukkojen välisestä mahdollisesta yhteenotosta ja kiristyvistä jännitteistä Yhdysvaltojen kanssa; kehottaa Turkin hallitusta vetämään joukkonsa ja toimimaan rakentavasti Syyrian konfliktissa, mikä on myös Turkin kansallisten etujen mukaista; on samaa mieltä varapuheenjohtajan / korkean edustajan kanssa, että uusien rintamien avaaminen Syyriassa ei ole Turkin turvallisuusetujen mukaista, ja varoittaa maan humanitaarisen kriisin pahenemisesta entisestään; vaatii noudattamaan täysin humanitaarista oikeutta, siviilien suojelu mukaan luettuna, ja vaatii tulitaukoa koko Syyriaan, näin ollen myös Afriniin;

7.  vahvistaa tukevansa Da’eshin vastaisen maailmanlaajuisen liittouman ponnistuksia; korostaa, että koalitio ja sen syyrialaisten kumppaneiden joukot ovat saavuttaneet merkittävää edistystä Da’eshin nujertamiseksi Syyriassa; muistuttaa, että kaikissa toimenpiteissä, joilla taistellaan Da’eshia ja muita YK:n turvallisuusneuvoston terroristeina pitämiä ryhmittymiä vastaan, on noudatettava tiukasti kansainvälistä oikeutta; kehottaa jäsenvaltioita ja niiden liittolaisia varmistamaan avoimuuden ja vastuullisuuden sekä kansainvälisen ihmisoikeuksia koskevan ja humanitaarisen oikeuden noudattamisen;

8.  vaatii jälleen kerran humanitaarisen avun turvallista, oikea-aikaista ja esteetöntä pääsyä koko Syyrian alueelle ja panee tyytyväisenä merkille YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 2393, jossa uusittiin lupa rajat ja rintamalinjat ylittävän humanitaarisen avun toimittamiselle Syyriassa vielä 12 kuukaudeksi (10. tammikuuta 2019 asti); kannustaa YK:ta ja sen täytäntöönpanokumppaneita toteuttamaan edelleen toimia, joilla lisätään humanitaarisen avun toimituksia vaikeasti saavutettaville ja piiritetyille alueille, muun muassa hyödyntämällä mahdollisimman tehokkaasti rajanylityspaikkoja YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 2165 (2014) mukaisesti; yhtyy kehotuksiin, että humanitaarisia miinanraivaustoimia olisi vauhditettava ensisijaisena asiana kaikkialla Syyriassa, ja muistuttaa kaikkia konfliktin osapuolia siitä, että sairaala- ja lääkintähenkilöstö nauttii nimenomaista suojaa kansainvälisen humanitaarisen oikeuden nojalla; pitää valitettavina tapauksia, joissa kansainvälisissä avustusjärjestöissä on havaittu tapahtuneen seksuaalista hyväksikäyttöä ja väärinkäytöksiä, myös syyrialaispakolaisten seksuaalista hyväksikäyttöä YK:n ja tunnettujen kansainvälisten järjestöjen puolesta apua toimittaneissa järjestöissä; toteaa painokkaasti, että tällaisia tekoja ei saa mitenkään suvaita; kehottaa tutkimaan asian perinpohjaisesti ja korostaa, että kaikkia syyllisiä on rangaistava;

9.  korostaa, että Syyriassa tehtyjä hirvittäviä rikoksia ei saa sallia eikä jättää rankaisematta, ja toteaa, että tähän kuuluvat myös rikokset uskonnollisia, etnisiä ja muita ryhmiä ja vähemmistöjä vastaan; toistaa kehotuksensa vastuussa olevien riippumattomasta, puolueettomasta, perusteellisesta ja uskottavasta tutkinnasta ja syytetoimista heitä vastaan ja tukee Syyrian arabitasavallassa tehtyjä kansainvälisiä rikoksia käsittelevän kansainvälisen, puolueettoman ja riippumattoman mekanismin (IIIM) maaliskuusta 2012 lähtien tekemää työtä; panee tyytyväisenä merkille EU:n päätöksen tarjota mekanismille 1,5 miljoonan euroa rahoitustukea vakautta ja rauhaa edistävän välineen kautta; korostaa kuitenkin, että tukea tarvitaan pidempään kuin ohjelman 18 kuukauden keston ajan; korostaa, että jäsenvaltioiden on ehdottomasti täytettävä sitoumuksensa, ja odottaa, että kysymys IIIM:n rahoituksesta otetaan esille ja ratkaistaan Syyrian ja sen lähialueiden tulevaisuutta käsittelevässä toisessa Brysselin konferenssissa; kehottaa lisäksi tukemaan kansalaisyhteiskunnan organisaatioita ja kansalaisjärjestöjä, jotka keräävät ja auttavat säilyttämään todisteita ihmisoikeusloukkauksista ja kansainvälisen humanitaarisen oikeuden loukkauksista;

10.  on edelleen vakuuttunut siitä, että konfliktia ei saada todella ratkaistua eikä Syyriassa saada aikaan kestävää rauhaa ilman, että rikoksiin syyllistyneet joutuvat vastuuseen, ja kehottaa hyväksymään EU:n strategian, joka koskee vastuuseen asettamista Syyriassa tehdyistä julmista rikoksista; toteaa jälleen kannattavansa yleistoimivallan periaatetta rankaisemattomuuden torjunnassa ja pitää myönteisenä useiden unionin jäsenvaltioiden tätä koskevia toimia; panee lisäksi tyytyväisenä merkille jäsenvaltioiden aloitteet pitää vakavia kansainvälisen oikeuden loukkauksia rikoksina kansallisissa lainsäädännöissään; toistaa pyyntönsä, että EU ja sen jäsenvaltiot tarkastelisivat tiiviissä yhteistyössä muiden samanmielisten maiden kanssa mahdollisuuksia perustaa Syyrian sotarikostuomioistuin, sillä aikaa kun tapausten viemistä Kansainväliseen rikostuomioistuimeen odotetaan; panee merkille joukkotuhonnasta, ihmisyyttä vastaan tehdyistä rikoksista ja sotarikoksista vastuussa olevia henkilöitä koskevan eurooppalaisen yhteyspisteiden verkoston tärkeän työn ja kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa sekä oikeusasioiden ja kuluttaja-asioiden pääosastoa tukemaan verkostoa ja ottamaan sen tulevaisuudessa mukaan Syyriaan liittyviin vastuuseen saattamista koskeviin toimiin;

11.  vaatii kaikkia kunnioittamaan Syyrian etnisten ja uskonnollisten ryhmien ja vähemmistöjen, myös kristittyjen ja kaikkien siirtymään joutuneiden, oikeutta jatkaa elämäänsä historiallisilla ja perinteisillä kotiseuduillaan tai palata niille arvokkaasti, tasa-arvoisesti ja turvallisesti ja harjoittaa täysimääräisesti ja vapaasti uskontoaan ja vakaumustaan ilman minkäänlaista pakkoa, väkivaltaa tai syrjintää; tukee uskontojen välistä vuoropuhelua keskinäisen ymmärryksen edistämiseksi ja fundamentalismin torjumiseksi;

12.  on edelleen huolestunut siitä, että ihmisoikeuksien puolustaja ja Saharov-palkinnon saaja Razan Zaitouneh on yhä kadoksissa; toteaa, että aseellisen ryhmittymän Jaysh al-Islamin kerrotaan siepanneen hänet Dumassa joulukuussa 2013; kehottaa perustamaan EU:n työryhmän koordinoimaan ja tehostamaan ponnisteluja hänen olinpaikkansa löytämiseksi ja hänen vapauttamisekseen;

13.  kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa tekemään kaikkensa YK:n välityksellä käytävien rauhanneuvottelujen vauhdittamiseksi ja vaatimaan aktiivisempaa roolia näissä neuvotteluissa hyödyntäen EU:n taloudellisia voimavaroja ja halukkuutta sitoa merkittävästi resursseja Syyrian jälleenrakentamiseen; kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa ottamaan Syyrian kansalaisyhteiskunnan sekä demokraattista, moniarvoista ja osallistavaa Syyriaa toivovat tahot tiiviimmin mukaan pyrkimyksiinsä Syyrian kansan tulevaisuuden hyväksi ja tukemaan niitä aktiivisesti alkaen Brysselissä 24.–25. huhtikuuta 2018 pidettävästä toisesta konferenssista; kannustaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa työskentelemään syyrialaisten kanssa paikallisten jälleenrakennusstrategioiden laatimiseksi Syyrian eri alueita varten; korostaa, että EU:n olisi harkittava kaikkia tarjolla olevia vaihtoehtoja, kun se työskentelee kansainvälisten kumppaniensa kanssa, YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman mukaiset avustusten ilmapudotukset ja lentokieltoalueiden perustaminen mukaan luettuina;

14.  suhtautuu myönteisesti EU:n Brysselissä isännöimään toiseen konferenssiin, jonka tavoitteena on ilmaista ja osoittaa käytännössä kansainvälisen yhteisön kattava poliittinen ja taloudellinen tuki avun tarpeessa olevia syyrialaisia ja syyrialaispakolaisia vastaanottaneita maita tukevalle Geneven prosessille; antaa tunnustusta Jordanian, Libanonin ja Turkin osoittamalle vaikuttavalle solidaarisuudelle pakolaisia kohtaan ja kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita lisäämään rahoitustukea, jonka tarkoituksena on vastata pakolaisten ja heidän vastaanottajayhteisöjensä kiireellisiin tarpeisiin; varoittaa käynnistämästä jälleenrakennustoimia ennen YK:n johdolla neuvoteltua poliittista sopimusta, johon osallistuvat kaikki osapuolet; kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa ottamaan kansalaisyhteiskunnan järjestöt kattavammin mukaan tähän konferenssiin; kehottaa tässä mielessä lisäämään tukea Syyrian kansaisyhteiskunnan rauhanomaisille ja demokraattisille järjestöille sekä ihmisoikeuksien puolustajille muun muassa Madad-rahaston, vakautta ja rauhaa edistävän välineen sekä demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevan eurooppalaisen rahoitusvälineen kautta; kehottaa kansainvälistä yhteisöä noudattamaan tekemiään sitoumuksia humanitaarisen avun antamisesta Syyrialle ja sen naapurimaille;

15.  korostaa, että humanitaarisen tuen antamista ja Syyrian tulevaisuuden suunnittelemista koskevat EU:n toimet ovat kannatettavia; muistuttaa EU:n strategiasta, jonka mukaan EU on sitoutunut pidättäytymään tarjoamasta Syyrialle jälleenrakennusapua ehdoitta, vaan vasta sitten, kun kattava, todellinen ja osallistava poliittinen siirtymäprosessi, josta kaikki konfliktin syyrialaiset osapuolet neuvottelevat YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 2254 ja Geneven julkilausuman mukaisesti, on lähtenyt hyvin käyntiin; korostaa, että Assadin hallinto, Putinin Venäjä ja Iran ovat päävastuussa sotilaallisten toimiensa taloudellisista seurauksista; katsoo, että kaikilla jälleenrakentamista koskevilla sitoumuksilla, joiden olisi perustuttava alhaalta ylöspäin suuntautuvaan lähestymistapaan sekä paikallisten toimijoiden, tunnetut terroristiryhmät pois sulkien, onnistuneeseen vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseen, on pyrittävä rauhaan ja vastuuvelvollisuuteen;

16.  tuomitsee jyrkästi lasten käyttämisen taisteluissa tai terrori-iskuissa; korostaa, että on ratkaisevan tärkeää suojella lapsia ja asettaa etusijalle lasten, myös naapurimaissa olevien pakolaislasten, pääsy koulutukseen sekä tukea traumatisoituneiden lasten psykologista kuntoutusta;

17.  on huolissaan raportoidusta 66 000 pakolaisen palauttamisesta Syyriaan vuonna 2017 ja korostaa tarvetta kunnioittaa täysimääräisesti palauttamiskiellon periaatetta; korostaa, että Syyria ei ole tarpeeksi turvallinen pakolaisten paluuta varten ja että EU ei saa tukea tällaisia palautuksia; kehottaa jälleen jäsenvaltioita täyttämään omat sitoumuksensa, mukaan lukien New Yorkin julkilausumassa antamansa sitoumukset, ja varmistamaan vastuun jakamisen, jolloin Syyrian sota-alueilta pakenevat pakolaiset saisivat suojelua muualta kuin välittömiltä lähialueilta myös uudelleensijoittamista ja humanitaarista maahanpääsyä koskevien järjestelmien avulla;

18.  suhtautuu myönteisesti siihen että kaksi Syyrian ministeriä, jotka nimitettiin tammikuussa 2018 ja jotka ovat vastuussa rankaisutoimista Syyrian kansaa kohtaan, lisättiin 26. helmikuuta 2018 luetteloon henkilöistä, joihin kohdistetaan EU:n rajoittavia toimenpiteitä Syyrian hallintoa vastaan; kehottaa kaikkia jäsenvaltioita varmistamaan Syyriaan kohdistettavista rajoittavista toimenpiteistä annetun neuvoston päätöksen 2011/273/YUTP täysimääräisen noudattamisen, mikä koskee erityisesti päätöksessä lueteltujen henkilöiden varojen jäädyttämistä ja sellaisten henkilöiden maahanpääsyä koskevia rajoituksia, jotka hyötyvät Syyrian hallinnosta tai tukevat sitä; tuomitsee viimeaikaiset raportit, joissa kerrotaan tämän päätöksen rikkomisesta, ja muistuttaa jäsenvaltioita niiden kansainvälisen oikeuden mukaisesta velvoitteesta varmistaa, että niiden alueella olevat julmista rikoksista epäillyt henkilöt pidätetään ja vangitaan; kehottaa määräämään kohdennettuja lisäpakotteita Venäjän ja Iranin viranomaisille niiden kohdennettujen ja tarkoituksellisten siviiliväestöön kohdistuvien toimien vuoksi Itä-Ghutassa ja muualla Syyriassa;

19.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, Yhdistyneille kansakunnille, kansainvälisen Syyrian tukiryhmän jäsenille ja kaikille Syyrian konfliktin osapuolille ja varmistamaan tämän tekstin kääntämisen arabiaksi.

(1) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0227. (2) EUVL L 121, 10.5.2011, s. 11.