Euroopan parlamentin tarkistukset 16. tammikuuta 2018 ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Eteläisen Tyynenmeren alueellisen kalastusjärjestön (SPRFMO) yleissopimusalueeseen sovellettavista hoito-, säilyttämis- ja valvontatoimenpiteistä (COM(2017)0128 – C8-0121/2017 – 2017/0056(COD))(1)

P8_TA(2018)0001 A8-0377/2017

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Komission teksti   Tarkistus Tarkistus 1 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 7 a kappale (uusi) (7 a)  SPRFMO:n hyväksymien säilyttämis- ja hoitotoimenpiteiden täytäntöönpanossa unionin ja jäsenvaltioiden olisi pyrittävä edistämään rannikkokalastusta ja valikoivien ja nykyistä vähemmän ympäristövaikutuksia aiheuttavien pyydysten ja kalastusmenetelmien käyttöä, mukaan lukien perinteisessä ja pienimuotoisessa kalastuksessa käytettävät pyydykset ja menetelmät, jotta edistetään paikallistalouksien kohtuullista elintasoa. Tarkistus 2 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 1 kohta Tässä asetuksessa vahvistetaan hoitoa, säilyttämistä ja valvontaa koskevat säännökset, joita sovelletaan hajallaan olevien lajien kalastukseen Eteläisen Tyynenmeren alueellisen kalastusjärjestön (SPRFMO) yleissopimusalueella. Tässä asetuksessa vahvistetaan hoitoa, säilyttämistä ja valvontaa koskevat säännökset, joita sovelletaan hajallaan olevien kalakantojen kalastukseen Eteläisen Tyynenmeren alueellisen kalastusjärjestön (SPRFMO) yleissopimusalueella. Tarkistus 3 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – c alakohta c)  kolmansien maiden kalastusaluksiin, jotka pyytävät pääsyä unionin satamiin tai ovat niissä tarkastettavina ja joilla on SPRFMO-yleissopimusalueella pyydettyjä kalastustuotteita. (Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.) Tarkistus 4 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 1 kohta – 1 alakohta 1)  ’SPRFMO-yleissopimusalueella’ aavan meren maantieteellistä aluetta, joka sijaitsee etelään linjasta 10° N, CCAMLR-yleissopimusalueen, sellaisena kuin se määritellään Etelämantereen meren elollisten luonnonvarojen säilyttämisestä tehdyssä yleissopimuksessa, pohjoispuolella, SIOFA-yleissopimusalueen, siten kuin se määritellään Eteläisen Intian valtameren kalastussopimuksessa, itäpuolella ja Etelä-Amerikan valtioiden lainkäyttövaltaan kuuluvien kalastusalueiden länsipuolella; 1)  ’SPRFMO-yleissopimusalueella’ maantieteellistä aluetta, joka on merkitty aavan meren kalavarojen säilyttämistä ja hoitoa Etelä-Tyynellämerellä koskevan yleissopimuksen 5 artiklassa; Tarkistus 5 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 1 kohta – 2 alakohta 2)  ’kalastusaluksella’ minkä tahansa kokoista alusta, jota käytetään tai joka on tarkoitettu käytettäväksi kalavarojen kaupallisessa hyödyntämisessä, mukaan lukien tukialukset, kalanjalostusalukset, jälleenlaivaukseen osallistuvat alukset sekä kalastustuotteiden kuljetukseen varustetut rahtialukset konttialuksia lukuun ottamatta; 2)  ’kalastusaluksella’ mitä tahansa alusta, jota käytetään tai joka on tarkoitettu käytettäväksi kalastukseen, mukaan lukien kalanjalostusalukset, tukialukset, rahtialukset ja mitkä tahansa muut alukset, jotka osallistuvat suoraan kalastustoimiin; Tarkistus 6 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 1 kohta – 7 alakohta 7)  ’pohjakalastuksen jalanjäljellä’ pohjakalastuksen spatiaalista laajuutta määrätyn ajan kuluessa SPRFMO-yleissopimusalueella; 7)  ’pohjakalastuksen jalanjäljellä’ pohjakalastuksen spatiaalista laajuutta SPRFMO-yleissopimusalueella 1 päivän tammikuuta 2002 ja 31 päivän joulukuuta 2006 välisenä aikana; Tarkistus 7 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 1 kohta – 10 alakohta 10)  ’vakiintuneella kalastuksella’ kalastusta, jota ei ole kielletty ja jonka osalta on harjoitettu pyyntiä tai on harjoitettu pyyntiä tietyllä pyydystyypillä tai tekniikalla viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana; Poistetaan. Tarkistus 8 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 1 kohta – 10 a alakohta (uusi) 10 a)  ’suurilla pelagisilla ajoverkoilla’ (ajelehtivat verkot) ajoverkkoa tai muuta verkkoa tai verkkojen yhdistelmää, joka on yli 2,5 kilometriä pitkä ja jonka tarkoituksena on saada kalat saaliiksi siten, että ne jäävät kiinni verkon silmiin tai sen sisälle tai takertuvat verkkoon, kun se ajelehtii lähellä pintaa tai vedessä; Tarkistus 9 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 1 kohta – 10 b alakohta (uusi) 10 b)  ’syvänmeren verkoilla’ (riimuverkot, seisovat verkot, ankkuroidut verkot, uppoverkot) pystysuoraan tai lähelle pohjaa asetettavia yksin-, kaksin- tai kolminkertaisten havasseinien sarjoja, joihin kalat jäävät saaliiksi jäämällä kiinni niiden sisälle, takertumalla niihin tai jäämällä kiinni verkon silmiin. Syvänmeren verkot muodostuvat yleensä yhdestä hapaasta tai joskus kahdesta tai kolmesta hapaasta, jotka on kiinnitetty samaan selkänaruun. Yhteen pyydykseen voidaan yhdistää useita erityyppisiä verkkoja. Näitä verkkoja voidaan käyttää joko yksittäisinä tai yleisemmin suurina määrinä jonoissa (jatoina). Pyydys voidaan kiinnittää pohjaan ankkuroimalla tai jättää ajelehtimaan vapaasti taikka kiinnittää alukseen; Tarkistus 10 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 1 kohta – 11 alakohta 11)  ’LIS-kalastustoiminnalla’ asetuksen (EY) N:o 1005/2008 2 artiklassa määriteltyä laitonta, ilmoittamatonta tai sääntelemätöntä kalastustoimintaa; 11)  ’LIS-kalastuksella’ asetuksen (EY) N:o 1005/2008 2 artiklan 1 alakohdassa määriteltyjä kalastustoimia; Tarkistus 11 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 1 kohta – 16 alakohta 16)  ’haavoittuvalla meriekosysteemillä’ mitä tahansa meriekosysteemiä, jonka koskemattomuus on parhaan käytettävissä olevan tieteellisen tiedon ja ennalta varautumisen periaatteen mukaan uhattuna niiden merkittävien haittavaikutusten vuoksi, joita aiheutuu pohjapyydysten suorasta kosketuksesta tavanomaisessa kalastustoiminnassa; niihin kuuluvat muun muassa riutat, merenalaiset vuoret, hydrotermiset halkeamat, kylmän veden korallit ja kylmän veden sienieläinten kasvualustat. 16)  ’haavoittuvalla meriekosysteemillä’ mitä tahansa meriekosysteemiä, jonka koskemattomuus (eli ekosysteemin rakenne tai toiminta) on parhaan käytettävissä olevan tieteellisen tiedon ja ennalta varautumisen periaatteen mukaan uhattuna niiden merkittävien haittavaikutusten vuoksi, joita aiheutuu pohjapyydysten suorasta kosketuksesta tavanomaisessa kalastustoiminnassa; niihin kuuluvat muun muassa riutat, merenalaiset vuoret, hydrotermiset halkeamat, kylmän veden korallit ja kylmän veden sienieläinten kasvualustat. Tarkistus 12 Ehdotus asetukseksi 6 a artikla (uusi) 6 a artikla Perunpiikkimakrillia koskevien kalastusmahdollisuuksien jakaminen Asetuksen (EU) N:o 1380/2013 17 artiklan mukaisesti jakaessaan käytettävissään olevia perunpiikkimakrillikantojen kalastusmahdollisuuksia jäsenvaltioiden on käytettävä avoimia ja puolueettomia perusteita, mukaan lukien luonteeltaan ympäristölliset, sosiaaliset ja taloudelliset perusteet, ja myös pyrittävä jakamaan kansalliset kiintiöt oikeudenmukaisesti eri laivastonosien kesken siten, että otetaan erityisesti huomioon perinteinen ja pienimuotoinen kalastus ja tarjotaan unionin kalastusaluksille kannustimia valikoivien pyydysten tai ympäristövaikutuksiltaan nykyistä vähäisempien kalastusmenetelmien käyttöön. Tarkistus 13 Ehdotus asetukseksi 7 artikla – 6 kohta 6.  Unionin kalastusaluksilta kielletään kalajätteen heittäminen mereen pyydyksen laskun tai kokemisen aikana. Jos tätä ei ole mahdollista toteuttaa, alusten on purettava jäte erissä siten, että purkukertojen väli on vähintään kaksi tuntia. 6.  Unionin kalastusaluksilta kielletään kalajätteen heittäminen mereen pyydyksen laskun tai kokemisen aikana. Jos tätä ei ole mahdollista toteuttaa ja jos on tarpeen purkaa biologista jätettä toiminnan turvallisuuteen liittyvistä syistä, alusten on purettava jäte erissä siten, että purkukertojen väli on vähintään kaksi tuntia. Tarkistus 14 Ehdotus asetukseksi 8 artikla – 4 kohta 4.  Unionin kalastusaluksilta kielletään kalajätteen heittäminen mereen pyydyksen laskun tai kokemisen aikana. 4.  Unionin kalastusaluksilta kielletään mahdollisuuksien mukaan kalajätteen heittäminen mereen pyydyksen laskun tai kokemisen aikana. Tarkistus 15 Ehdotus asetukseksi 8 artikla – 5 kohta 5.  Unionin kalastusalusten on muunnettava jäte kalajauhoksi ja säilytettävä kaikki jäteaines aluksella; ainoastaan nestemäisen jätteen / jäteveden poisheittäminen on sallittua. Jos tätä ei ole mahdollista toteuttaa, kalastusalusten on purettava jäte erissä siten, että purkukertojen väli on vähintään kaksi tuntia. 5.  Unionin kalastusalusten on mahdollisuuksien mukaan ja tarvittaessa muunnettava jäte kalajauhoksi ja säilytettävä kaikki jäteaines aluksella; ainoastaan nestemäisen jätteen / jäteveden poisheittäminen on sallittua. Jos tätä ei ole mahdollista toteuttaa, kalastusalusten on purettava jäte erissä siten, että purkukertojen väli on vähintään kaksi tuntia. Tarkistus 16 Ehdotus asetukseksi 8 artikla – 6 kohta 6.  Verkot on puhdistettava jokaisen kalastustoimen jälkeen niihin takertuneen kalan ja bentaalisen aineksen irrottamiseksi, jotta ei houkuteltaisi lintuja pyydyksen käytön aikana. 6.  Verkot on mahdollisuuksien mukaan puhdistettava jokaisen kalastustoimen jälkeen niihin takertuneen kalan ja bentaalisen aineksen irrottamiseksi, jotta ei houkuteltaisi lintuja pyydyksen käytön aikana. Tarkistus 17 Ehdotus asetukseksi 9 artikla – 1 kohta – b a alakohta (uusi) b a)   kaikki tiedot havaitusta vuorovaikutuksesta merilintujen kanssa. Tarkistus 18 Ehdotus asetukseksi 10 artikla – 2 kohta – b alakohta b)  keskimääräinen saalistaso 1 päivän tammikuuta 2002 ja 31 päivän joulukuuta 2006 väliseltä ajalta; b)  keskimääräinen vuotuinen saalistaso 1 päivän tammikuuta 2002 ja 31 päivän joulukuuta 2006 väliseltä ajalta; Tarkistus 19 Ehdotus asetukseksi III osasto – II a luku (uusi) II a luku Verkot Tarkistus 20 Ehdotus asetukseksi 17 a artikla (uusi) 17 a artikla Verkot 1.  Suurten pelagisten ajoverkkojen ja kaikkien syvänmeren verkkojen käyttö on kielletty kaikkialla SPRFMO-yleissopimusalueella. 2.  Lippujäsenvaltioiden, joiden alukset haluavat kulkea SPRFMO-yleissopimusalueen kautta pitäen aluksella verkkoja, on a)  annettava SPRFMO:n sihteeristölle ennakkoilmoitus viimeistään 36 tuntia ennen niiden saapumista SPRFMO-yleissopimusalueelle, arvioitu saapumis- ja poistumispäivä sekä aluksella pidetyn verkon pituus mukaan lukien; b)  varmistettava, että niiden aluksissa on alusten satelliittiseurantajärjestelmä (VMS), joka lähettää SPRFMO-yleissopimusalueella signaalin kahden tunnin välein; c)  toimitettava VMS-sijaintiraportit SPRFMO:n sihteeristölle 30 päivän kuluessa siitä, kun alus on poistunut SPRFMO-yleissopimusalueelta; ja d)  siinä tapauksessa, että verkot vahingossa katoavat tai putoavat aluksesta, ilmoitettava SPRFMO:n sihteeristölle mahdollisimman pian ja joka tapauksessa 48 tunnin kuluessa pyydyksen katoamisesta verkkojen katoamisen päivämäärä ja kellonaika sekä kadonneiden verkkojen sijainti ja pituus (metreinä). Tarkistus 21 Ehdotus asetukseksi 18 artikla – 5 kohta 5.  Sen estämättä, mitä asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 1 kohdassa säädetään, unionin kalastusalukset, joita ei ole merkitty SPRFMO:n alusrekisteriin, eivät saa harjoittaa SPRFMO-yleissopimusalueella pyydettyihin lajeihin liittyvää kalastustoimintaa. 5.  Sen estämättä, mitä asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 1 kohdassa säädetään, unionin kalastusalukset, joita ei ole merkitty SPRFMO:n alusrekisteriin, eivät saa harjoittaa SPRFMO:n vastuualueeseen kuuluviin lajeihin liittyvää kalastustoimintaa yleissopimusalueella. Tarkistus 22 Ehdotus asetukseksi 19 artikla – 4 kohta 4.  Tämän artiklan soveltaminen ei rajoita asetuksen (EY) N:o 1224/2009 21 ja 22 artiklan eikä asetuksen (EY) N:o 1005/2008 4 artiklan 3 ja 4 kohdan soveltamista. (Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.) Tarkistus 23 Ehdotus asetukseksi 25 artikla – 1 kohta – c alakohta c)  nimettävä yhteystaho tarkastusraporttien vastaanottamista varten neuvoston asetuksen (EY) N:o 1005/2008 11 artiklan 3 kohdan nojalla; (Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.) Tarkistus 24 Ehdotus asetukseksi 30 artikla – 1 kohta Jäsenvaltioiden on toimitettava viimeistään 120 päivää ennen vuosikokousta komissiolle kaikki dokumentoidut tiedot, jotka viittaavat mahdollisiin tapauksiin, joissa kalastusalus ei ole noudattanut SPRFMO:n säilyttämis- ja hoitotoimenpiteitä SPRFMO-yleissopimusalueella kahden viimeksi kuluneen vuoden aikana. Komissio tutkii tiedot ja tarvittaessa toimittaa ne edelleen SPRFMO:n sihteeristöön viimeistään 90 päivää ennen vuosikokousta. Jäsenvaltioiden on toimitettava viimeistään 150 päivää ennen vuosikokousta komissiolle kaikki dokumentoidut tiedot, jotka viittaavat mahdollisiin tapauksiin, joissa kalastusalus ei ole noudattanut SPRFMO:n säilyttämis- ja hoitotoimenpiteitä SPRFMO-yleissopimusalueella kahden viimeksi kuluneen vuoden aikana. Komissio tutkii tiedot ja tarvittaessa toimittaa ne edelleen SPRFMO:n sihteeristöön viimeistään 120 päivää ennen vuosikokousta. Tarkistus 25 Ehdotus asetukseksi 30 a artikla – 2 kohta 2.  Kalastusaluksen, jonka sisällyttämisestä LIS-alusluettelon luonnokseen komissio on ilmoittanut, lippujäsenvaltion viranomaisten on ilmoitettava aluksen omistajalle aluksen sisällyttämisestä SPRFMO:n LIS-alusluettelon luonnokseen sekä mahdollisista seurauksista siinä tapauksessa, että sen sisällyttäminen SPRFMO:n hyväksymään LIS-alusluetteloon vahvistetaan. 2.  Kun komissiolle ilmoitetaan, että jäsenvaltion lipun alla purjehtiva alus on sisällytetty SPRFMO:n LIS-alusluettelon luonnokseen, komissio ilmoittaa asiasta kyseisen jäsenvaltion viranomaisille, joiden on puolestaan ilmoitettava aluksen omistajalle aluksen sisällyttämisestä SPRFMO:n LIS-alusluettelon luonnokseen sekä mahdollisista seurauksista siinä tapauksessa, että sen sisällyttäminen SPRFMO:n hyväksymään LIS-alusluetteloon vahvistetaan. Tarkistus 26 Ehdotus asetukseksi 32 c artikla – 1 kohta – e alakohta e)  sijainti, päivämäärä, kellonaika (UTC); e)  sijainti (leveys- ja pituusaste), päivämäärä, kellonaika (UTC);

(1) Asia päätettiin palauttaa asiasta vastaavaan valiokuntaan toimielinten välisiä neuvotteluja varten työjärjestyksen 59 artiklan 4 kohdan neljännen alakohdan mukaisesti (A8-0377/2017).

Euroopan parlamentin päätöslauselma 16. tammikuuta 2018 EU:n makroaluestrategioiden täytäntöönpanosta (2017/2040(INI))

P8_TA(2018)0002 A8-0389/2017

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) ja erityisesti sen XVIII osaston,

–  ottaa huomioon Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä sekä Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1303/2013(1) (jäljempänä ’yhteisiä säännöksiä koskeva asetus’),

–  ottaa huomioon Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen tukemista Euroopan aluekehitysrahastosta koskevista erityissäännöksistä 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1299/2013(2),

–  ottaa huomioon eurooppalaisesta alueellisen yhteistyön yhtymästä (EAYY) annetun asetuksen (EY) N:o 1082/2006 muuttamisesta tällaisten yhtymien perustamisen ja toiminnan selkeyttämiseksi, yksinkertaistamiseksi ja parantamiseksi 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1302/2013(3),

–  ottaa huomioon 25. huhtikuuta 2017 annetut neuvoston päätelmät EU:n makroaluestrategioiden täytäntöönpanosta,

–  ottaa huomioon 16. joulukuuta 2016 annetun komission kertomuksen EU:n makroaluestrategioiden täytäntöönpanosta (COM(2016)0805) ja siihen liittyvän komission yksiköiden valmisteluasiakirjan (SWD(2016)0443),

–  ottaa huomioon 10. kesäkuuta 2009 annetun komission tiedonannon Euroopan unionin strategiasta Itämeren aluetta varten (COM(2009)0248),

–  ottaa huomioon 8. joulukuuta 2010 annetun komission tiedonannon Tonavan aluetta koskevasta EU:n strategiasta (COM(2010)0715),

–  ottaa huomioon 17. kesäkuuta 2014 annetun komission tiedonannon Adrian- ja Joonianmeren aluetta koskevasta Euroopan unionin strategiasta (COM(2014)0357),

–  ottaa huomioon 28. heinäkuuta 2015 annetun komission tiedonannon Alppien aluetta koskevasta Euroopan unionin strategiasta (COM(2015)0366),

–  ottaa huomioon 20. toukokuuta 2014 annetun komission kertomuksen makroaluestrategioiden hallintotavasta (COM(2014)0284),

–  ottaa huomioon 14. joulukuuta 2015 annetun komission tiedonannon ”Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun – Euroopan rakenne- ja investointirahastojen vaikutusten maksimointi” (COM(2015)0639),

–  ottaa huomioon 17. helmikuuta 2011 antamansa päätöslauselman Tonavan aluetta koskevan EU:n strategian täytäntöönpanosta(4),

–  ottaa huomioon 3. heinäkuuta 2012 antamansa päätöslauselman EU:n makroaluestrategioiden kehityksestä: nykyiset käytännöt ja tulevaisuudennäkymät erityisesti Välimeren alueella(5),

–  ottaa huomioon 13. syyskuuta 2012 antamansa päätöslauselman EU:n koheesiopolitiikan strategiasta Atlantin alueella(6),

–  ottaa huomioon 28. lokakuuta 2015 antamansa päätöslauselman Adrian- ja Joonianmeren aluetta koskevasta Euroopan unionin strategiasta(7),

–  ottaa huomioon 13. syyskuuta 2016 antamansa päätöslauselman Alppien aluetta koskevasta EU:n strategiasta(8),

–  ottaa huomioon tammikuussa 2015 julkaistun sisäasioiden pääosaston rakenne- ja koheesiopolitiikan toimialayksikön B tutkimuksen, joka koskee makroalueiden uutta roolia Euroopan alueyhteistyössä,

–  ottaa huomioon makroaluestrategioiden lisäarvosta helmikuussa 2017 julkaistun Interact-ohjelman raportin ”Added value of macro-regional strategies – programme and project perspective”,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan sekä valiokunta-aloitteisten mietintöjen laatimista koskevasta lupamenettelystä 12. joulukuuta 2002 tehdyn puheenjohtajakokouksen päätöksen 1 artiklan 1 kohdan e alakohdan ja liitteen 3,

–  ottaa huomioon aluekehitysvaliokunnan mietinnön sekä ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan lausunnon (A8-0389/2017),

A.  ottaa huomioon, että makroalue voidaan määritellä maantieteelliseksi alueeksi, joka koostuu usean eri maan alueista, joilla on yksi tai useampi yhteinen piirre tai haaste(9);

B.  toteaa, että makroaluestrategiat on luotu alueille, jotka edustavat unionin luonnollista kehitystä rajatylittävässä yhteistyössä; pitää näitä strategioita tärkeinä, koska niillä voidaan aktivoida julkisia ja yksityisiä toimijoita, kansalaisyhteiskuntaa ja tiedeyhteisöä ja ottaa käyttöön resursseja unionin yhteisen politiikan tavoitteiden saavuttamiseksi;

C.  Toteaa, että makroaluestrategiat tarjoavat foorumin eri alojen välisen, alueellisen ja rajatylittävän tason vuorovaikutuksen syventämiselle ja laajentamiselle unionin jäsenvaltioissa ja naapurimaissa, jotta voidaan reagoida yhteisiin haasteisiin, tehdä yhteisiä suunnitelmia ja edistää eri kumppaneiden ja politiikanalojen yhteistyötä ja parantaa niiden integraatiota eri aloilla, joihin kuuluvat muun muassa ympäristön ja luonnon monimuotoisuuden suojelu, ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista koskevat strategiat, jätteiden käsittely ja vesihuolto, merten aluesuunnittelu ja yhdennetyt rannikkovalvonnan järjestelmät; on tässä yhteydessä tyytyväinen toimiin, joilla edistetään ERI-rahastojen ja liittymistä valmistelevan tukivälineen (IPA) yhteistyötä;

D.  toteaa, että makroalueet ovat mukana pitkän aikavälin monialaisten ja toisiinsa kytkeytyneiden politiikkojen täytäntöönpanossa, koska makroalueet nivoutuvat toimintapolitiikkaansa sisällytettyjen makroaluestrategioiden myötä koheesiopolitiikkaan ja ne käynnistävät hankkeita hyödyntämällä älykästä synergiaa; toteaa, että makroalueet edistävät siten tehokkaammin makroaluestrategioiden tavoitteiden saavuttamista, houkuttelevat yksityisiä investointeja, osoittavat luottamusta ja ovat mukana vuoropuhelussa, rajatylittävässä yhteistyössä ja yhteisvastuullisuuden toteuttamisessa;

E.  ottaa huomioon, että makroaluestrategiat perustuvat unionin nykyisessä politiikkakehyksessä ”kolmen kiellon” periaatteeseen: ei uutta rahoitusta, ei uusia rakenteita, ei uutta lainsäädäntöä;

F.  ottaa huomioon, että aiemmat yhteistyömekanismit unionin tasolla ja jäsenvaltioiden ja alueiden välillä helpottavat makroaluestrategioiden täytäntöönpanoa erityisesti alkuvaiheessa;

G.  ottaa huomioon, että komissio antaa joka toinen vuosi yhden kertomuksen EU:n kaikkien nykyisten neljän makroaluestrategian täytäntöönpanosta, että kertomuksessa käsitellään niin onnistumisia kuin lisäparannusten tarvetta ja että seuraava kertomus on määrä julkaista vuoden 2018 loppuun mennessä; katsoo edellä mainitun vuoksi, että on arvioitava ympäristöön liittyviä näkökohtia, koska ympäristö on yksi kestävän kehityksen pilareista;

Makroaluestrategiat yhteistyö- ja koordinointifoorumina

1.  toteaa, että globalisaatio on korostanut makroaluestrategioiden merkitystä, sillä sen seurauksena yksittäiset maat ovat riippuvaisia toisistaan, ja siihen liittyviin rajat ylittäviin ongelmiin on etsittävä ratkaisuja;

2.  toteaa, että sitoutumisen, vastuun, resurssien ja hallinnon kaltaisten kysymysten, joista täytäntöönpanon laatu riippuu, ratkaiseminen on edelleen enemmän tai vähemmän vaikeaa pyrittäessä saavuttamaan ennalta määritettyjä tavoitteita;

3.  korostaa, että makroaluestrategiat antavat jatkossakin rajatylittävään, monialaiseen ja monitasoiseen eurooppalaiseen yhteistyöhön arvokkaan panoksen, minkä potentiaalia ei ole vielä riittävästi tutkittu pyrittäessä vahvistamaan yhteenliitettävyyttä ja lujittamaan taloudellisia sidoksia ja osaamisen siirtoa alueiden ja maiden välillä; toteaa kuitenkin, että EU-varojen saaminen makroaluestrategioiden hankkeisiin on edelleen ongelmallista, mikä johtuu siitä, että yhteisistä toimista sovitaan monella tasolla ja useiden maiden ja alueiden kesken;

4.  katsoo, että makroaluestrategiat ja niihin liittyvät ympäristöohjelmat ovat hyödyllisiä välineitä, joilla eurooppalaisen yhteistyön edut saatetaan kansalaisten näkyville, ja kehottaa siksi kaikkia asianosaisia osapuolia sitoutumaan strategioihin täysin ja tekemään osuutensa täytäntöönpanon alalla;

5.  katsoo, että monitasoinen ohjaus, jossa alueilla on asianmukainen rooli, olisi sisällytettävä makroaluestrategiaan alusta lähtien sen yhtenä kulmakivenä ja että alue- ja paikallisyhteisöt sekä julkiset ja yksityiset toimijat ja kolmannen sektorin sidosryhmät olisi otettava mukaan prosessiin; kannustaa siksi jäsenvaltioita ja asianomaisia alueita kehittämään asianmukaisia hallintorakenteita ja työjärjestelyjä yhteistyön helpottamiseksi, mukaan lukien yhteinen suunnittelu, rahoitusmahdollisuuksien yhdistäminen sekä alhaalta ylöspäin suuntautuva lähestymistapa;

6.  kannustaa parantamaan julkisten ja yksityisten toimijoiden, yliopistojen, valtiosta riippumattomien järjestöjen, alalla toimivien kansainvälisten järjestöjen ja eri toimintapolitiikkojen välistä horisontaalista ja vertikaalista koordinointia ja kumppanuuksia kansallisella ja alueellisella tasolla sekä eri politiikanaloja niin unionin tasolla kuin kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla makroaluestrategioiden täytäntöönpanon ja rajatylittävän yhteistyön helpottamiseksi ja parantamiseksi; kehottaa komissiota kannustamaan näitä sidosryhmiä osallistumiseen muun muassa makroaluestrategioiden johtoryhmissä, samalla kun huolehditaan unionin periaatteiden yleisestä soveltamisesta;

7.  painottaa toimivaltaisten kansallisten ja alueellisten viranomaisten riittävien henkilöstöresurssien ja hallinnollisten valmiuksien merkitystä, jotta voidaan varmistaa, että poliittiset lupaukset johtavat strategioiden tehokkaaseen täytäntöönpanoon; korostaa tältä osin rakenneuudistusten tukiohjelman arvoa, sillä tukiohjelmalla voidaan tukea valmiuksien kehittämistä sekä makroaluestrategioiden hankkeiden kehittämistä ja rahoitusta jäsenvaltion pyynnöstä; kehottaa lisäksi komissiota ja jäsenvaltioita edistämään aktiivisesti hyvien hallintokäytänteiden ja makroaluestrategioiden menestyksekkäästä täytäntöönpanosta saatujen kokemusten levittämistä ja soveltamista;

8.  korostaa, että makroaluestrategioiden on oltava riittävän joustavia, jotta niitä voidaan mukauttaa ja jotta voidaan vastata tehokkaasti ennakoimattomiin tapahtumiin ja tarpeisiin, joilla voi olla vaikutusta mukana oleviin alueisiin, jäsenvaltioihin ja EU:hun yleensä; katsoo, että makroaluestrategioiden täytäntöönpanossa on otettava huomioon alueelliset ja paikalliset erityispiirteet; korostaa tässä yhteydessä komission koordinointitehtävän välttämättömyyttä myös silloin, kun kunkin strategian erityistavoitteita on hiottava;

EU:n Itämeri-strategia

9.  on tyytyväinen strategian käyttöönotosta eli vuodesta 2009 lähtien saavutettuihin tuloksiin ja erityisesti niihin, jotka liittyvät paitsi mukana olevien alueiden ja maiden välisiin (eli neuvostossa eri ministerikokoonpanoissa sovellettaviin) yhteistyömekanismeihin myös niiden sisäisiin yhteistyömekanismeihin (esimerkiksi parlamentissa tai hallituksessa); toteaa, että EU:n Itämeri-strategia on vakaa yhteistyökehys, johon sisältyy yli sata lippulaiva-aloitetta ja uutta verkostoa;

10.  korostaa jäljellä olevia erityisesti ympäristöön ja yhteyksiin liittyviä haasteita; kehottaa osallistuvia maita vauhdittamaan toimiaan Itämeren pilaantumisongelmien (veden ja ilman laatu, rehevöityminen) ratkaisemiseksi, koska Itämeri on eräs maailman pilaantuneimmista meristä; panee merkille, että hyvän ympäristön tilan saavuttaminen vuoteen 2020 mennessä on yksi Itämeren alueen politiikkatoimien keskeisistä tavoitteista;

11.  pitää tärkeänä Itämeren alueen energiaverkkoihin kytkeytymisen mahdollisuutta energiaköyhyyden vähentämiseksi ja poistamiseksi sekä energiaturvallisuuden ja huoltovarmuuden lisäämiseksi;

Tonavan aluetta koskeva EU:n strategia

12.  korostaa, että strategialla on ollut myönteinen vaikutus osallistuvien maiden ja alueiden väliseen yhteistyöhön, kun se on parantanut liikkuvuutta ja kaikkien liikennevälineiden parempaa yhteenliitettävyyttä, edistänyt ympäristöystävällisen energian kulttuuria ja kestävää matkailua ja ennen kaikkea edistänyt ihmisten välisiä suoria yhteyksiä ja parantanut merkittävästi strategiaan osallistuvien alueiden ja maiden yhteenkuuluvuutta;

13.  pitää euroon liittymistä koskevaa hanketta, Tonavan puhtaana pitämistä koskevaa hanketta ja rahoitusta käsittelevää Tonavan alueen vuoropuhelua selvästi myönteisinä esimerkkeinä siitä, miten hankkeissa, joilla on ylikansallista ja valtioiden rajat ylittävää merkitystä, voidaan selviytyä niissä usein ilmeneviin esteisiin liittyvistä rahoitusvaikeuksista; katsoo, että Tonavan altaan alueiden välisiä kehityseroja voitaisiin pienentää edelleen kyseisen vuoropuhelun avulla; katsoo lisäksi, että Tonavan strategian yhteyspisteen uudelleen avaaminen saattaisi edistää strategian juohevaa täytäntöönpanoa;

14.  korostaa, että rajujen tulvien aiheuttaman tuhon ennaltaehkäiseminen on yhä yksi merkittävistä Tonavan makroalueen maiden ympäristöhaasteista; korostaa, että on harkittava yhteisiä lisätoimia rajatylittävän pilaantumisen torjumiseksi;

15.  muistuttaa, että tarvitaan strategisia hankkeita, ja korostaa, että vahvan poliittisen tuen säilyttäminen sekä toimivaltaisten valtiollisten viranomaisten resurssien ja valmiuksien lisääminen on välttämätöntä, jotta voidaan vastata jäljellä oleviin haasteisiin; korostaa siksi tarvetta säilyttää Tonavan aluetta koskevan EU:n strategian poliittinen liikevoima ja varmistaa, että strategian ohjausryhmä tekee hyvää työtä;

16.  katsoo, että Tonavan ja Mustanmeren välillä vallitsee luontainen yhteys, ja kehottaa siksi osallistujamaita parantamaan Tonavan aluetta koskevan EU:n strategian ja Mustanmeren rajatylittävän yhteistyön koordinointia ja tekemään tiivistä yhteistyötä ratkaistakseen sosioekonomiset, ympäristölliset ja liikenteeseen liittyvät yhteiset haasteet;

17.  korostaa, että integroidumpi lähestymistapa liikkuvuuteen ja multimodaalisuuteen Tonavan alueella hyödyttäisi myös ympäristöä;

Adrian- ja Joonianmeren aluetta koskeva EU:n strategia

18.  korostaa, että Adrian- ja Joonianmeren aluetta koskevassa EU:n strategiassa mukana olevien ehdokasmaiden ja mahdollisten ehdokasmaiden suuri määrä antaa strategialle erityisen luonteen, ja katsoo, että tällainen yhteistyömuoto voi merkitä suurta mahdollisuutta koko alueelle; on sitä mieltä, että tämä strategia voisi antaa uutta vauhtia laajentumis- ja yhdentymisprosessille;

19.  panee huolestuneena merkille jatkuvat ongelmat, jotka liittyvät siihen, että resurssien saatavuudella ei ole selkeää yhteyttä hallintoon ja omistajuuteen, mikä estää Adrian- ja Joonianmeren aluetta koskevan EU:n strategian tavoitteiden täysimittaisen toteutumisen; kehottaa osallistuvia maita tukemaan toimivaltaisia viranomaisia ja toteuttamaan räätälöityjä toimenpiteitä strategian toteuttamiseksi;

20.  painottaa, että alue on ollut viime vuosina muuttoliikekriisin eturintamassa; katsoo, että Adrian- ja Joonianmeren aluetta koskeva EU:n strategia voi ratkaista nämä haasteet, jos sillä on tarvittavat välineet ja resurssit; pitää tässä yhteydessä myönteisenä, että komissio pyrkii löytämään ratkaisuja varojen saamiseksi muuttoliikkeeseen liittyvään toimintaan, mukaan lukien yhteistyö kolmansien maiden kanssa;

21.  pitää Adrian- ja Joonianmeren alueen kestävän matkailun pilaria myönteisenä välineenä, jolla voidaan luoda alueelle kestävää talouskasvua sekä lisätä tietoisuutta ympäristöhaasteista ja makroaluestrategioista;

22.  kehottaa kyseisiä maita asettamaan etusijalle valmiuksien kehittämisen, joka koskee Adrian- ja Joonianmeren aluetta koskevan strategian keskeisiä täytäntöönpanijoita sekä kyseiseen strategiaan liittyvistä toimintaohjelmista vastaavia ohjelmaviranomaisia;

Alppien aluetta koskeva EU:n strategia

23.  pitää Alppien aluetta koskevaa EU:n strategiaa todisteena siitä, että makroaluekäsitettä voidaan menestyksekkäästi soveltaa myös kehittyneempiin alueisiin; kehottaa strategian sidosryhmiä edistämään ympäristöä koskevia investointeja, joilla paneudutaan ilmastonmuutoksen seurauksiin; korostaa lisäksi, että Alppien alue on merkittävä alueellinen liikenteen solmukohta ja samalla yksi Euroopan suurimmista luonto- ja virkistysalueista, joka on säilytettävä; korostaa siksi, että olisi pyrittävä kehittämään kestäviä ja toisiinsa nivoutuvia liikennestrategioita;

24.  pitää nyt luotavaa strategian hallintorakennetta myönteisenä, koska strategian täytäntöönpanon alkuvaiheet osoittautuivat vaikeiksi, kun niitä hallinnoitiin erilaisten rakenteiden, puitteiden ja aikataulujen mukaisesti; kehottaa siksi osallistuvia maita jatkamaan sitoumuksiaan ja tukemaan Alppien aluetta koskevan strategian toimintaryhmän jäseniä;

25.  korostaa, että Alppien aluetta koskeva strategia voi olla hyvä esimerkki alueellisen yhteenkuuluvuuden mallistrategiasta, koska siihen kuuluu samanaikaisesti erityisalueita, tuotantoalueita, vuoristo- ja maaseutualueita sekä eräitä unionin tärkeimpiä ja kehittyneimpiä kaupunkeja, ja se tarjoaa foorumin yhteisten haasteiden käsittelemiseen (ilmastonmuutos, väestörakenne, luonnon monimuotoisuus, muuttoliike, globalisaatio, kestävä matkailu ja maatalous, energiahuolto, liikenne ja liikkuvuus ja digitaalinen kuilu); kehottaa osallistuvia maita ja alueita kiinnittämään asianmukaisesti huomiota Interregin Alpine Space -ohjelman ja muiden asiaa koskevien rahastojen käyttöön yhteisiä painopisteitä käsiteltäessä;

26.  korostaa, että Alppien alueella on lukuisia rajoja ja että näiden esteiden poisto on toimivan yhteistyön perusedellytys etenkin työmarkkinoilla ja pk-yrityksiä koskevassa taloudellisessa toiminnassa; korostaa, että Alppien aluetta koskeva strategia voi myös tarjota mahdollisuuksia vahvistaa rajatylittävää monikansallista yhteistyötä lähialueilla ja kaupunkien ja paikallisyhteisöjen välillä sekä luoda ihmisten välisiä yhteyksiä ja verkostoja myös liikenneyhteyksien ja digitaalisen kattavuuden alalla; korostaa lisäksi, että tämän alueen ympäristö on hauras;

Makroalueiden Eurooppa vuoden 2020 jälkeen?

27.  huomauttaa, että makroaluestrategiat tuottavat tuloksia, jos niiden pohjana on pitkän aikavälin poliittinen näkökulma ja jos ne järjestetään niin, että kaikki julkiset sidosryhmät, etenkin alue- ja paikallisviranomaiset, ja yksityiset sidosryhmät ja kansalaisyhteiskunta ovat tehokkaasti edustettuina alusta alkaen, mikä edellyttää tehokasta tietojen, parhaiden käytänteiden, taitotiedon ja kokemusten vaihtamista makroalueiden ja niiden alue- ja paikallisviranomaisten välillä; pitää tarpeellisena vahvistaa tehokkaampien yhteensovittamis- ja viestintätoimien avulla makroaluestrategioiden hallintoa, jonka olisi oltava avointa, jotta makroaluestrategioista tulisi tunnettuja ja alue- ja paikallisyhteisöjen hyväksymiä;

28.  katsoo, että strategian täytäntöönpano voi onnistua vain, jos se perustuu pitkän aikavälin visioon ja tehokkaaseen yhteensovittamiseen, yhteiseen ajatukseen pitkän aikavälin poliittisesta sitoutumisesta osallistuvien institutionaalisten tasojen välillä sekä yhteistyörakenteisiin, joilla on riittävät hallinnolliset valmiudet, ja jos sen tukena on riittävä rahoitus; tähdentää siksi, että investointien vaikuttavuutta on lisättävä pyrkimällä mukauttamaan alueellista ja kansallista rahoitusta unionin nykyisiin rahoitusvälineisiin ja huolehtimalla niiden synergiasta ja täydentävyydestä; toteaa, että näillä välineillä tehostetaan Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmia, edistetään ERI-rahastojen ja ESIR-rahaston rajatylittäviä hankkeita ja annetaan rahoitusta myös suoraan;

29.  katsoo, että rahastojen ja niiden käyttöä koskevien menettelyjen yksinkertaistaminen makroaluestrategioissa parantaisi niiden vaikuttavuutta;

30.  ehdottaa, että osallistujamaat antaisivat selkeitä rahoitusta ja henkilöresursseja koskevia sitoumuksia makroaluestrategioiden täytäntöönpanoon alusta alkaen; kehottaa komissiota auttamaan makroaluestrategioiden koordinoinnin parantamisessa, hyvien käytänteiden edistämisessä ja kannustimien kehittämisessä, jotta voidaan rohkaista kaikkien osapuolten aktiiviseen osallistumiseen ja koordinointiin; katsoo, että näin voidaan myös lujittaa unionin politiikkojen ja makroaluestrategioiden täytäntöönpanon yhteyttä; kannustaa lisäksi siihen, että makroaluestrategioissa hyödynnetään ympäristöystävällisiä julkisia hankintoja, jotta voidaan kiertotalouden tapaan edistää ekoinnovointia, biotaloutta, uusien liiketoimintamallien kehittämistä ja uusioraaka-aineiden käyttöä, jotta voidaan saada aikaan korkeatasoisempaa ympäristönsuojelua ja terveyden suojelemista, ja edistää tuottajien ja kuluttajien tiiviitä yhteyksiä;

31.  painottaa, että sijoitettujen resurssien perustelemiseksi on lisättävä tuloskeskeisyyttä ja painotettava konkreettisten haasteiden ratkaisemista myös ympäristönsuojelun alalla, jotta voidaan kehittää kyseisen alueen kannalta todella merkityksellisiä hankkeita, ja että resurssien tulisi puolestaan olla asetettujen tavoitteiden mukaisia ja liittyä kyseisten alueiden todellisiin tarpeisiin;

32.  vaatii, että makroaluestrategioihin liittyviä kysymyksiä, kuten vastuuta ja tarvittavia poliittisia kannustimia, käsitellään menettelyssä, josta kaikki kyseiset alueet ovat sopineet ennakolta;

33.  katsoo, että makroalueiden toiminnan sekä saavutettujen tulosten näkyvyyttä ja julkisuuskuvaa on parannettava kohdealueilla käyttämällä tiedotuskampanjoita ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa sekä verkkofoorumeita ja sosiaalisia verkostoja, jolloin tulokset ovat suuren yleisön helposti saatavilla;

34.  painottaa, että monivuotisen rahoituskehyksen lähestyvä uudelleentarkastelu tarjoaa tilaisuuden tarkastella samalla makroaluestrategioiden tavoitteita, jotta voidaan lujittaa niiden yhteyttä unionin painopisteisiin ja vahvistaa niihin liittyvät taloudelliset sitoumukset;

35.  kehottaa komissiota esittämään koheesiopolitiikan säännöstön tulevan uudelleentarkastelun yhteydessä ehdotuksen, joka edistää makroaluestrategioiden parempaa täytäntöönpanoa;

36.  kehottaa komissiota analysoimaan vuonna 2018 julkaistavassa seuraavassa makroaluestrategioiden täytäntöönpanoa koskevassa kertomuksessa perusteellisesti erityisesti seuraavia seikkoja:

37.  korostaa, että kehotus uusien strategioiden kehittämiseen esimerkiksi Karpaatteja, Atlantin tai Välimeren aluetta tai Iberian alueita varten ei saisi viedä huomiota pois ensisijaisesta tavoitteesta, eli nykyisten makroaluestrategioiden täytäntöönpanon parantamisesta ja syventämisestä;

38.  kannattaa makroaluestrategioihin sovellettavaa kolmen kiellon periaatetta (ei uutta unionin lainsäädäntöä, ei uutta unionin rahoitusta eikä uusia unionin rakenteita); ehdottaa kuitenkin, että komissio arvioisi seuraavassa makroaluestrategioita koskevassa täytäntöönpanokertomuksessaan, miten nämä kiellot ovat vaikuttaneet ERI-rahastojen mukaisiin ohjelmiin;

39.  korostaa, että yhteistyötoimiin on sovellettava alueellista lähestymistapaa tapauskohtaisesti, koska makroaluestrategioissa paneudutaan alueellisiin haasteisiin, jotka voidaan ratkaista tehokkaammin yhdessä; korostaa, että Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmissa ja makroalueilla on saatava aikaan yhteistyön eri osatekijöiden synergiaa ja lähentymistä, jotta voidaan vahvistaa monikansallisten ohjelmien vaikutuksia, koota resursseja, yksinkertaistaa makroaluestrategioiden rahoitusta ja tehostaa niiden täytäntöönpanosta saatavia tuloksia ja investoitujen resurssien vaikuttavuutta;

40.  toteaa jälleen kerran unionin sitoutuneen kestään kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen; korostaa, miten tärkeää on mukauttaa makroaluestrategioiden tavoitteet unionin lippulaiva-aloitteisiin, kuten energiaunioniin, ilmastonmuutosta koskevaan Pariisin sopimukseen sekä merellisten makroalueiden siniseen kasvuun; muistuttaa erilaisten ympäristöriskien hallinnasta, kuten luonnon ja sen monimuotoisuuden ja kalakantojen vaalimisesta ja merten roskaantumisen torjumisesta, sekä kestävän ja ympäristöystävällisen matkailun kehittämisestä; kannustaa yhteistyöhön uusiutuvan energian saralla; kannustaa tässä yhteydessä hyödyntämään älykkäitä erikoistumisstrategioita, vahvistamaan pk-yrityksiä ja luomaan laadukkaita työpaikkoja;

41.  korostaa, että parlamentti on tukenut makroalueita aina alusta saakka pilottihankkeiden ja valmistelevien toimien avulla; korostaa lisäksi Itämeren alueelta kertyneitä kokemuksia, jotka osoittavat, että pitkän aikavälin ajattelun olisi pysyttävä makroalueellisen yhteistyön perustana;

42.  kehottaa komissiota kutsumaan parlamentin mukaan tarkkailijaksi makroaluestrategioita käsittelevän korkean tason ryhmän työhön;

o
o   o

43.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, Euroopan alueiden komitealle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä makroaluestrategioissa mukana olevien jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden hallituksille ja kansallisille ja alueellisille parlamenteille.

(1) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 320. (2) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 259. (3) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 303. (4) EUVL C 188 E, 28.6.2012, s. 30. (5) EUVL C 349 E, 29.11.2013, s. 1. (6) EUVL C 353 E, 3.12.2013, s. 122. (7) EUVL C 355, 20.10.2017, s. 23. (8) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0336. (9) Schmitt et al (2009), EU macro-regions and macro-regional strategies – A scoping study, Nordregio electronic working paper 2009:4.

Euroopan parlamentin tarkistukset 16. tammikuuta 2018 ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kalavarojen säilyttämisestä ja meriekosysteemien suojelemisesta teknisten toimenpiteiden avulla, neuvoston asetusten (EY) N:o 1967/2006, (EY) N:o 1098/2007 ja (EY) N:o 1224/2009 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EU) N:o 1343/2011 ja (EU) N:o 1380/2013 muuttamisesta sekä neuvoston asetusten (EY) N:o 894/97, (EY) N:o 850/98, (EY) N:o 2549/2000, (EY) N:o 254/2002, (EY) N:o 812/2004 ja (EY) N:o 2187/2005 kumoamisesta (COM(2016)0134 – C8-0117/2016 – 2016/0074(COD))(1)

P8_TA(2018)0003 A8-0381/2017

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Komission teksti   Tarkistus Tarkistus 1 Ehdotus asetukseksi Otsikko Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus kalavarojen säilyttämisestä ja meriekosysteemien suojelemisesta teknisten toimenpiteiden avulla, neuvoston asetusten (EY) N:o 1967/2006, (EY) N:o 1098/2007 ja (EY) N:o 1224/2009 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EU) N:o 1343/2011 ja (EU) N:o 1380/2013 muuttamisesta sekä neuvoston asetusten (EY) N:o 894/97, (EY) N:o 850/98, (EY) N:o 2549/2000, (EY) N:o 254/2002, (EY) N:o 812/2004 ja (EY) N:o 2187/2005 kumoamisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus kalavarojen säilyttämisestä ja meriekosysteemien suojelemisesta teknisten toimenpiteiden avulla, neuvoston asetusten (EY) N:o 1967/2006, (EY) N:o 1098/2007 ja (EY) N:o 1224/2009 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1380/2013 muuttamisesta sekä neuvoston asetusten (EY) N:o 894/97, (EY) N:o 850/98, (EY) N:o 2549/2000, (EY) N:o 254/2002, (EY) N:o 812/2004 ja (EY) N:o 2187/2005 ja komission asetuksen (EY) N:o 494/2002 kumoamisesta Tarkistus 2 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 2 a kappale (uusi) (2 a)   Nykyisiä sääntöjä on tarpeen yksinkertaistaa, jotta toimijat, kansalliset viranomaiset ja sidosryhmät voivat ymmärtää ja noudattaa niitä paremmin. Neuvoa-antavien toimikuntien kuulemismenettelyä olisi noudatettava asetuksen (EU) N:o 1380/2013 mukaisesti, ja huomiota olisi kiinnitettävä sen varmistamiseen, että kaikkia säilyttämistä ja kestävyyttä koskevia tavoitteita noudatetaan täysimääräisesti. Tarkistus 3 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 2 b kappale (uusi) (2 b)   Teknisiä toimenpiteitä koskevien nykyisten sääntöjen yksinkertaistaminen ei saisi johtaa säilyttämistä ja kestävyyttä koskevien normien heikentämiseen. Tarkistus 4 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 3 kappale (3)  Teknisten toimenpiteiden sääntelyyn on tarpeen laatia kehys. Kyseisessä kehyksessä tulisi esittää yleiset säännöt, joita sovelletaan kaikilla unionin vesillä, ja säätää sellaisten teknisten toimenpiteiden kehittämisestä, joissa otetaan huomioon kalastusten alueelliset ominaispiirteet YKP:lla käyttöönotetun alueellistamisprosessin turvin. (3)  Teknisten toimenpiteiden sääntelyyn on tarpeen laatia kehys. Kyseisessä kehyksessä tulisi esittää yleiset säännöt, joita sovelletaan kaikilla unionin vesillä, ja säätää sellaisten teknisten toimenpiteiden kehittämisestä, joissa otetaan huomioon kalastusten alueelliset ominaispiirteet YKP:lla käyttöönotetun alueellistamisprosessin turvin. Tämän prosessin avulla olisi voitava yhdistää tehokkaasti yhteiset säännöt ja paikallinen tilanne sekä tilanne alueittain. Prosessi ei saisi kuitenkaan johtaa tietynlaiseen YKP:n jälleenkansallistamiseen, ja on tärkeää, että neuvoa-antavat toimikunnat varmistavat edelleen, että alueellistaminen tapahtuu unionin lähestymistapaa noudattaen asetuksen (EU) N:o 1380/2013 johdanto-osan 14 kappaleen mukaisesti. Tarkistus 5 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 4 kappale (4)  Kehyksen tulisi kattaa kalavarojen pyynti ja aluksesta purkaminen sekä pyydysten käyttö ja kalastustoiminnan vuorovaikutus meriekosysteemien kanssa. (4)  Kehyksen tulisi kattaa kalavarojen pyynti ja aluksesta purkaminen sekä pyydysten käyttö ja kalastustoiminnan vuorovaikutus meriekosysteemien kanssa, ja siinä olisi myös otettava huomioon sosioekonominen dynamiikka. Tarkistus 6 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 6 kappale (6)  Teknisiä toimenpiteitä tulisi tarpeen mukaan soveltaa virkistyskalastukseen, jolla voi olla huomattava vaikutus kala-, äyriäis- ja nilviäiskantoihin. (6)  Virkistyskalastuksella voi olla huomattava vaikutus meriympäristöön, kalakantoihin ja muiden lajeihin kantoihin, joten siksi siihen olisi sovellettava teknisiä toimenpiteitä. Tarkistus 7 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 6 a kappale (uusi) (6 a)   Virkistyskalastajien (koukku- ja siimakalastuksessa) pyytämien ja vapaaksi päästämien kalojen eloonjäämisastetta olisi pidettävä korkeana, ellei tieteellisen näytön avulla toisin osoiteta. Tarkistus 8 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 6 b kappale (uusi) (6 b)   Purkamisvelvoitetta sovelletaan asetuksen (EU) N:o 1380/2013 mukaisesti kaikkien saalisrajoitusten alaisten lajien saaliisiin. Jos virkistyskalastuksessa kuitenkin saadaan näiden lajien yksilöitä saaliiksi ja ne päästetään välittömästi vapaaksi ja tieteellinen näyttö osoittaa, että kyseisten lajien eloonjäämisaste on korkea, kuten voi olla ongintaan tarkoitettuja varusteita käyttävän virkistyskalastajan saaliiksi saamien kalojen tapauksessa, olisi oltava mahdollista jättää kyseinen kalastus purkamisvelvoitteen ulkopuolelle soveltamalla mainitussa asetuksessa säädettyjä menettelyjä ja erityisesti toteuttamalla tätä varten toimenpiteitä monivuotisten suunnitelmien ja/tai poisheittämissuunnitelmien mukaisesti. Tarkistus 9 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 7 kappale (7)  Teknisillä toimenpiteillä tulisi edistää YKP:n tavoitteiden saavuttamista eli sitä, että kalastetaan kestävän enimmäistuoton tasoilla, vähennetään ei-toivottuja saaliita ja lopetetaan saaliiden poisheittäminen, sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2008/56/EY18 säädetyn ympäristön hyvän tilan saavuttamista. (7)  Teknisillä toimenpiteillä tulisi edistää YKP:n tavoitteiden saavuttamista. __________________ 18 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/56/EY, annettu 17 päivänä kesäkuuta 2008, yhteisön meriympäristöpolitiikan puitteista (EYVL L 164, 25.6.2008, s. 19). Tarkistus 10 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 7 a kappale (uusi) (7 a)  Teknisten toimenpiteiden olisi oltava oikeasuhteisia asetettuihin tavoitteisiin nähden. Ennen niiden hyväksymistä olisi otettava huomioon niiden todennäköiset taloudelliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset. Tarkistus 11 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 7 b kappale (uusi) (7 b)   Teknisten toimenpiteiden ja toimenpideohjelmien valvonnalla ja täytäntöönpanolla sekä tapauskohtaisesti lupien myöntämisellä ja alusten ja tiettyjen pyydysten rakennetta ja toimintaa koskevilla rajoituksilla ei saisi haitata kalastustoimintaa harjoittavien alusten entistä parempien terveys- ja turvallisuusmääräysten toteuttamista. Tarkistus 12 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 7 c kappale (uusi) (7 c)   Tämän asetuksen mukaisesti hyväksyttyjen teknisten toimenpiteiden olisi oltava johdonmukaisia biologista monimuotoisuutta koskevan YK:n yleissopimuksen mukaisesti hyväksytyn luonnon monimuotoisuutta koskevan strategisen suunnitelman 2011–2020 kanssa ja tuettava vuoteen 2020 ulottuvan biologista monimuotoisuutta koskevan EU:n strategiaa ja erityisesti kalavarojen kestävän käytön varmistamista koskevan tavoitteen ja siihen liittyvien toimien toteuttamista. Tarkistus 13 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 8 kappale (8)  Teknisillä toimenpiteillä tulisi eritoten suojella nuorten ja kutevien kalojen yhdyskuntia siten, että käytetään valikoivia pyydyksiä ja toteutetaan välttämiseen tähtääviä toimenpiteitä. Teknisillä toimenpiteillä tulisi myös minimoida ja mahdollisuuksien mukaan poistaa pyydyksillä meren ekosysteemeihin ja varsinkin herkkiin lajeihin ja luontotyyppeihin olevat vaikutukset. Niillä olisi myös edistettävä sellaisten hoitotoimenpiteiden käyttöönottoa, joilla pyritään täyttämään neuvoston direktiivin 92/43/ETY19, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/147/EY20 ja direktiivin 2008/56/EY mukaiset vaatimukset. (8)  Teknisillä toimenpiteillä tulisi myös edistää eritoten nuorten ja kutevien kalojen yhdyskuntien suojelua siten, että käytetään valikoivia pyydyksiä ja toteutetaan välttämiseen tähtääviä toimenpiteitä. Teknisillä toimenpiteillä tulisi edistää pyydyksillä meren ekosysteemeille ja varsinkin herkille lajeille ja luontotyypeille aiheutettujen haitallisten seurausten minimointia ja tarvittaessa poistamista. Olisi myönnettävä kannustimia, joilla rohkaistaan käyttämään pyydyksiä ja kalastuskäytäntöjä, joilla on vähäinen vaikutus ympäristöön. Teknisillä toimenpiteillä olisi myös edistettävä sellaisten hoitotoimenpiteiden käyttöönottoa, joilla pyritään täyttämään neuvoston direktiivin 92/43/ETY, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/147/EY ja direktiivin 2008/56/EY mukaiset vaatimukset. __________________ __________________ 19 Neuvoston direktiivi 92/43/ETY, annettu 21 päivänä toukokuuta 1992, luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta (EYVL L 206, 22.7.1992, s. 7). 19 Neuvoston direktiivi 92/43/ETY, annettu 21 päivänä toukokuuta 1992, luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta (EYVL L 206, 22.7.1992, s. 7). 20 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/147/EY, annettu 30 päivänä marraskuuta 2009, luonnonvaraisten lintujen suojelusta (EUVL L 20, 26.1.2010, s. 7). 20 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/147/EY, annettu 30 päivänä marraskuuta 2009, luonnonvaraisten lintujen suojelusta (EUVL L 20, 26.1.2010, s. 7). Tarkistus 14 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 8 a kappale (uusi) (8 a)   Herkkien lajien tahattomia saaliita olisi torjuttava kokonaisvaltaisesti kaikessa kalastuksessa ja kaikkien pyydystyyppien käytössä, kun otetaan huomioon direktiivien 92/43/ETY, 2009/147/EY ja 2008/56/EY kyseisille lajeille tarjoama korkeatasoinen suoja, lajien erityinen haavoittuvuus ja velvollisuus saavuttaa ympäristön hyvä tila vuoteen 2020 mennessä. Tarkistus 15 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 9 kappale (9)  Teknisten toimenpiteiden vaikuttavuuden arvioimiseksi olisi vahvistettava ei-toivottujen saaliiden määriin, herkkien lajien sivusaaliiden määriin ja sellaisten merenpohjan elinympäristöjen laajuuteen, joihin kalastus vaikuttaa kielteisesti, liittyvät päämäärät, joissa otetaan huomioon YKP:n tavoitteet, unionin ympäristölainsäädäntö (erityisesti neuvoston direktiivi 92/43 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY21) ja parhaat kansainväliset käytännöt. (9)  Teknisten toimenpiteiden vaikuttavuuden arvioimiseksi olisi vahvistettava säilyttämisen vähimmäisviitekokoa pienempien kalojen saaliiden ja herkkien lajien tahattomien saaliiden sekä kalastuksesta johtuvien meren elinympäristöihin kohdistuvien kielteisten vaikutusten pienentämiseen liittyvät suoritusindikaattorit, joissa otetaan huomioon YKP:n tavoitteet ja unionin ympäristölainsäädäntö (erityisesti direktiivi 92/43/ETY, direktiivi 2009/147/EY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY21). __________________ __________________ 21 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY, annettu 23 päivänä lokakuuta 2000, yhteisön vesipolitiikan puitteista (EYVL L 327, 22.12.2000, s. 1). 21 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY, annettu 23 päivänä lokakuuta 2000, yhteisön vesipolitiikan puitteista (EYVL L 327, 22.12.2000, s. 1). Tarkistus 16 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 9 a kappale (uusi) (9 a)   Jäsenvaltioiden olisi hyödynnettävä mahdollisimman laajalti Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 508/20141 a mukaisesti käytettävissä olevia toimenpiteitä, joilla tuetaan kalastajia teknisten toimenpiteiden täytäntöönpanossa ja varmistetaan, että YKP:n sosioekonomiset tavoitteet otetaan huomioon. _______________ 1 a Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 508/2014, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta ja neuvoston asetusten (EY) N:o 2328/2003, (EY) N:o 861/2006, (EY) N:o 1198/2006 ja (EY) N:o 791/2007 sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1255/2011 kumoamisesta (EUVL L 149, 20.5.2014, s. 1). Tarkistus 17 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 11 kappale (11)  Olisi kiellettävä tietyt tuhoa aiheuttavat pyydykset tai menetelmät, joissa käytetään räjähteitä, myrkkyjä, huumaavia aineita, sähkövirtaa, paineilmavasaroita tai muita lyömävälineitä, jalokorallin tai muunlaisten korallien tai korallimaisten lajien keräämiseen tarkoitetut vedettävät laitteet ja kauhat sekä tietyt harppuunat; poikkeuksena on erityistapaus eli sähköpulssitrooli, jota voidaan käyttää tietyin tiukoin edellytyksin. (11)  Olisi kiellettävä tietyt tuhoa aiheuttavat pyydykset tai menetelmät, joissa käytetään räjähteitä, myrkkyjä, huumaavia aineita, sähkövirtaa, paineilmavasaroita tai muita lyömävälineitä, jalokorallin tai muunlaisten korallien tai korallimaisten lajien keräämiseen tarkoitetut vedettävät laitteet ja kauhat sekä tietyt harppuunat. Tässä suhteessa on tarpeen varmistaa, että innovatiivisista pyydyksistä on olemassa asianmukaista tietämystä, kumulatiiviset vaikutukset mukaan luettuina, ennen kuin pyydys otetaan laajasti käyttöön. Lisäksi olisi toteutettava seurantaa, valvontaa ja arviointia koskeva järjestelmä, jota käytetään täytäntöönpanoon ja tutkimukseen sekä arviointitarkoituksiin. Nykyisistä luvista olisi puolestaan tehtävä tieteellinen uudelleenarviointi, ennen kuin niille myönnetään pysyvästi ”ei-kielletty” asema. Tarkistus 18 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 11 a kappale (uusi) (11 a)   Tarvitaan yksityiskohtaista ja määrällistä tietämystä innovatiivisten pyydysten vaikutuksista ja niiden kumulatiivisista vaikutuksista meriympäristöön ja lajeihin, ennen kuin ne otetaan laajasti käyttöön kaupallisessa mittakaavassa. Olisi perustettava tehokas valvonta- ja arviointiohjelma. Tarkistus 20 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 15 kappale (15)  Tiettyjen harvinaisten kalalajien, kuten tiettyjen hai- ja rauskulajien, ollessa kyseessä jopa rajoitettu kalastustoiminta voisi vaarantaa vakavasti niiden säilymisen. Tällaisten lajien suojelemiseksi olisi otettava käyttöön niiden yleinen kalastuskielto. (15)  Tiettyjen kalalajien, jotka ovat harvinaisia tai joiden biologiset ominaisuudet tekevät niistä erityisen alttiita liikakalastukselle, ollessa kyseessä jopa rajoitettu kalastustoiminta voisi vaarantaa vakavasti niiden säilymisen. Tällaisten lajien suojelemiseksi olisi otettava käyttöön niiden yleinen kalastuskielto. Tarkistus 21 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 21 kappale (21)  Pyyntialan avustamiseksi purkamisvelvoitteen täytäntöönpanossa jäsenvaltioiden tulisi ottaa käyttöön toimenpiteitä, joilla helpotetaan varastointia ja markkinoiden löytämistä säilyttämisen vähimmäisviitekokoa pienemmille meriympäristön lajeille. Tällaisiin toimenpiteisiin tulisi sisältyä investointituki purkupaikkojen ja suojien rakentamiseksi ja mukauttamiseksi tai investointituki kalastustuotteiden lisäarvon kasvattamiseksi. (21)  Pyyntialan avustamiseksi purkamisvelvoitteen täytäntöönpanossa ja tasapuolisten toimintaedellytysten varmistamiseksi sen avulla, että velvoitetta noudatetaan täysimääräisesti, jäsenvaltioiden tulisi ottaa käyttöön toimenpiteitä, joilla helpotetaan varastointia ja markkinoiden löytämistä säilyttämisen vähimmäisviitekokoa pienemmille meriympäristön lajeille. Tällaisiin toimenpiteisiin tulisi sisältyä investointituki purkupaikkojen ja suojien rakentamiseksi ja mukauttamiseksi tai investointituki kalastustuotteiden lisäarvon kasvattamiseksi. Tarkistus 22 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 23 kappale (23)  Jos tieteelliset lausunnot osoittavat lajien, joihin ei sovelleta saalisrajoituksia ja joihin ei sen vuoksi sovelleta purkamisvelvoitetta, huomattavia ei-toivottuja saaliita, jäsenvaltioiden tulisi toteuttaa pilottihankkeita, joiden tavoitteena on tutkia keinoja tällaisten saaliiden vähentämiseksi ja ottaa käyttöön tarkoituksenmukaisia teknisiä toimenpiteitä tämän tavoitteen saavuttamiseksi. (23)  Jos tieteelliset lausunnot osoittavat lajien huomattavia ei-toivottuja saaliita, jäsenvaltioiden tulisi toteuttaa pilottihankkeita, joiden tavoitteena on tutkia keinoja tällaisten saaliiden vähentämiseksi ja ottaa käyttöön tarkoituksenmukaisia teknisiä toimenpiteitä tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Tarkistus 23 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 24 kappale (24)  Jos alueellisella tasolla ei ole käytössä teknisiä toimenpiteitä, olisi sovellettava määritettyjä perustason toimenpiteitä. Kyseiset perustason vaatimukset tulisi johtaa nykyisistä teknisistä toimenpiteistä ottaen huomioon STECF:n lausunto ja sidosryhmien näkemykset. Niiden tulisi sisältää vedettävien pyydysten ja seisovien verkkojen perussilmäkoot, säilyttämisen vähimmäisviitekoot, kielto- tai rajoitusalueet, luonnonsuojelutoimenpiteet merinisäkkäiden ja merilintujen sivusaaliiden ehkäisemiseksi tietyillä alueilla sekä muut mahdolliset nykyiset alueellisesti erityiset toimenpiteet, joita edelleen tarvitaan sen varmistamiseksi, että säilyttämistavoitteet saavutetaan edelleen siihen saakka, kun tällaiset toimenpiteet otetaan käyttöön alueellistamisen osana. (24)  Jos alueellisella tasolla ei ole käytössä teknisiä toimenpiteitä, olisi sovellettava määritettyjä perustason toimenpiteitä. Kyseiset perustason vaatimukset tulisi johtaa nykyisistä teknisistä toimenpiteistä ottaen huomioon STECF:n lausunto ja sidosryhmien näkemykset. Niiden tulisi sisältää vedettävien pyydysten ja seisovien verkkojen perussilmäkoot, säilyttämisen vähimmäisviitekoot, kielto- tai rajoitusalueet, luonnonsuojelutoimenpiteet merinisäkkäiden ja merilintujen tahattomien saaliiden minimoimiseksi ja mahdollisuuksien mukaan lopettamiseksi tietyillä alueilla sekä muut mahdolliset nykyiset alueellisesti erityiset toimenpiteet, joita edelleen tarvitaan sen varmistamiseksi, että säilyttämistavoitteet saavutetaan edelleen siihen saakka, kun tällaiset toimenpiteet otetaan käyttöön alueellistamisen osana. Tarkistus 24 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 25 kappale (25)  Jäsenvaltiot voivat yhdessä sidosryhmien kanssa laatia yhteisiä suosituksia tarkoituksenmukaisiksi teknisiksi toimenpiteiksi, jotka poikkeavat perustasosta, YKP:ssa vahvistetun alueellistamismenettelyn mukaisesti. (25)  Jäsenvaltioiden olisi voitava laatia tiiviissä yhteistyössä asianomaisen neuvoa-antavan toimikunnan kanssa parhaisiin käytettävissä oleviin tieteellisiin lausuntoihin perustuvia yhteisiä suosituksia tarkoituksenmukaisiksi teknisiksi toimenpiteiksi, jotka poikkeavat perustasosta, teknisten toimenpiteiden mukauttamiseksi kalastuksen alueellisiin erityispiirteisiin YKP:ssa vahvistetun alueellistamismenettelyn mukaisesti, vaikka monivuotista suunnitelmaa ei ole. Tarkistus 25 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 26 kappale (26)  Tällaisten alueellisten teknisten toimenpiteiden tulisi olla vähintään perustason vaatimuksia vastaavia hyödyntämismallien sekä herkkien lajien ja luontotyyppien suojelun suhteen. (26)  Alueellistamista olisi sovellettava sellaisten räätälöityjen toimenpiteiden luomisessa, joissa otetaan huomioon jokaisen kalastusalueen erityispiirteet, niiden herkkien lajien ja luontotyyppien suojelu mukaan luettuina. Tällaisten alueellisten teknisten toimenpiteiden olisi oltava kestäviä ja niiden avulla olisi ainakin varmistettava samat hyödyntämismallit ja perustason vaatimuksia vastaava suojelun taso. Kaikkien alueellisten teknisten toimenpiteiden hyväksymisen olisi perustuttava parhaisiin käytettävissä oleviin tieteellisiin lausuntoihin. Tarkistus 26 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 26 a kappale (uusi) (26 a)   Jäsenvaltioiden alueellisten ryhmien alueellistamisen puitteissa tekemien päätösten olisi täytettävä samat demokraattisen valvonnan vaatimukset kuin kyseisissä jäsenvaltioissa tehtyjen päätösten. Tarkistus 27 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 26 b kappale (uusi) (26 b)   Alueellistamista pitäisi käyttää välineenä, jolla kannustetaan kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien, myös kansalaisjärjestöjen, osallistumista ja lisätään kalastajien vaikutusmahdollisuuksia ja sitoutumista, jotta nämä voivat tehdä tiivistä yhteistyötä jäsenvaltioiden, neuvoa-antavien toimikuntien ja tutkijoiden kanssa sellaisten räätälöityjen toimenpiteiden kehittämiseksi, joissa otetaan huomioon kunkin kalastusalueen erityisominaisuudet ja suojellaan niiden ympäristöoloja. Tarkistus 28 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 27 a kappale (uusi) (27 a)   Jos vain yhtä jäsenvaltiota koskee välitön kalastuksenhoitoetu, on mahdollista esittää ehdotuksia, jotka koskevat yksittäisiä teknisiä toimenpiteitä voimassa olevien säilyttämistoimenpiteiden muuttamiseksi asianomaisten neuvoa-antavien toimikuntien kuulemisen jälkeen. Tarkistus 29 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 28 kappale (28)  Kun jäsenvaltioiden alueelliset ryhmät laativat yhteisiä suosituksia perussilmäkokoihin verrattuna vaihtoehtoisten koko- ja lajivalikoivien pyydysten hyväksymiseksi monivuotisissa suunnitelmissa, niiden tulisi varmistaa, että tällaisilla pyydyksillä saavutetaan vähintään samankaltaiset tai paremmat valikoivuusmallit kuin perustason pyydyksillä. (28)  Kun jäsenvaltioiden alueelliset ryhmät laativat yhteisiä suosituksia perussilmäkokoihin verrattuna vaihtoehtoisten koko- ja lajivalikoivien pyydysten hyväksymiseksi, niiden tulisi varmistaa, että tällaisilla pyydyksillä saavutetaan vähintään samankaltaiset tai paremmat valikoivuusmallit kuin perustason pyydyksillä. Tarkistus 30 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 29 kappale (29)  Kun jäsenvaltioiden alueelliset ryhmät laativat yhteisiä suosituksia kielto- tai rajoitusalueiden muuttamiseksi tai tällaisten uusien alueiden vahvistamiseksi monivuotisissa suunnitelmissa nuorten ja kutevien yksilöiden yhdyskuntien suojelemiseksi, niiden tulisi esittää tarkat määrittelyt, laajuus, kesto, pyydyksiä koskevat rajoitukset sekä seuranta- ja valvontajärjestelyt yhteisissä suosituksissaan. (29)  Kun jäsenvaltioiden alueelliset ryhmät laativat yhteisiä suosituksia kielto- tai rajoitusalueiden muuttamiseksi tai tällaisten uusien alueiden vahvistamiseksi nuorten ja kutevien yksilöiden yhdyskuntien suojelemiseksi, niiden tulisi esittää tarkat määrittelyt, laajuus, kesto, pyydyksiä koskevat rajoitukset sekä seuranta- ja valvontajärjestelyt yhteisissä suosituksissaan. Tarkistus 31 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 30 kappale (30)  Kun jäsenvaltioiden alueelliset ryhmät laativat yhteisiä suosituksia säilyttämisen vähimmäisviitekokojen muuttamiseksi tai vahvistamiseksi monivuotisissa suunnitelmissa, niiden tulisi varmistaa, etteivät YKP:n tavoitteet vaarannu, varmistamalla, että meriympäristön lajien nuoria yksilöitä suojellaan samalla kun varmistetaan, etteivät markkinat häiriinny ja ettei luoda markkinoita säilyttämisen vähimmäisviitekokoja pienemmille kaloille. (30)  Kun jäsenvaltioiden alueelliset ryhmät laativat yhteisiä suosituksia säilyttämisen vähimmäisviitekokojen muuttamiseksi tai vahvistamiseksi, niiden olisi edistettävä YKP:n tavoitteiden saavuttamista varmistamalla, että meriympäristön lajien nuoria yksilöitä suojellaan täysimääräisesti samalla kun varmistetaan, etteivät markkinat häiriinny ja ettei luoda markkinoita säilyttämisen vähimmäisviitekokoja pienemmille kaloille. Tarkistus 32 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 31 kappale (31)  Yhteisissä suosituksissa tulisi vaihtoehtona sallia reaaliaikaiset pyyntikiellot yhdistettyinä siirtymistä koskeviin säännöksiin lisätoimenpiteenä nuorten tai kutevien yksilöiden yhdyskuntien suojelemiseksi. Tällaisten kieltoalueiden perustamista ja lakkauttamista koskevat edellytykset sekä seuranta- ja valvontajärjestelyt olisi määriteltävä asianomaisissa yhteisissä suosituksissa. (31)  Yhteisissä suosituksissa tulisi vaihtoehtona sallia reaaliaikaiset pyyntikiellot yhdistettyinä siirtymistä koskeviin säännöksiin lisätoimenpiteenä nuorten tai kutevien yksilöiden taikka herkkien lajien yhdyskuntien suojelemiseksi. Tällaisten kieltoalueiden perustamista ja lakkauttamista koskevat edellytykset ja tarvittaessa myös poikkeukset sekä seuranta- ja valvontajärjestelyt olisi määriteltävä asianomaisissa yhteisissä suosituksissa. Tarkistus 33 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 32 kappale (32)  Innovatiivisten pyydysten vaikutusten tieteellisen arvioinnin perusteella ja STECF:n tehtyä asianmukaisen arvioinnin tällaisten pyydysten käyttö tai uusien pyydysten, kuten sähköpulssitrooli, mukaanotto voidaan sisällyttää vaihtoehdoksi jäsenvaltioista muodostuvien alueellisten ryhmien esittämiin yhteisiin suosituksiin. Innovatiivisten pyydysten käyttöä ei tulisi sallia, jos tieteellinen arvio osoittaa, että pyydysten käyttö johtaa herkkiin luontotyyppeihin ja muihin kuin kohdelajeihin kohdistuviin kielteisiin vaikutuksiin. (32)  Innovatiivisten pyydysten vaikutusten tieteellisen arvioinnin perusteella ja STECF:n tehtyä asianmukaisen arvioinnin muun muassa tiettyjen pyydysten kielteisistä vaikutuksista innovatiivisten pyydysten käyttö tai käytön laajentaminen voidaan sisällyttää vaihtoehdoksi jäsenvaltioista muodostuvien alueellisten ryhmien esittämiin yhteisiin suosituksiin. Innovatiivisten pyydysten käyttöä ei tulisi sallia, jos tieteellinen arvio osoittaa, että pyydysten käyttö johtaa merellisiin luontotyyppeihin ja erityisesti herkkiin luontotyyppeihin tai muihin kuin kohdelajeihin kohdistuviin suoriin tai kumulatiivisiin kielteisiin vaikutuksiin taikka vaarantaa merivesien hyvän ekologisen tilan saavuttamisen. Tarkistus 268 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 32 a kappale (uusi) (32 a)  Alueellisten ryhmien olisi kehitettävä ehkäiseviä lisätoimia pyydysmalliin perustuen ja hyödynnettävä tässä tieteellisiä lausuntoja ja parhaita käytäntöjä, jotta voidaan minimoida ja mahdollisuuksien mukaan lopettaa merilintujen ja merinisäkkäiden tahattomat sivusaaliit neuvoston direktiivin 92/43/ETY ja neuvoston direktiivin 79/409/ETY1 a mukaisesti sekä 17. maaliskuuta 1992 tehdyn Itämeren ja Pohjanmeren pienvalaiden suojelusopimuksen (ASCOBANS), sellaisena kuin se on tarkistettuna, mukaisesti. ___________________________ 1 a Neuvoston direktiivi 79/409/ETY, annettu 2 päivänä huhtikuuta 1979, luonnonvaraisten lintujen suojelusta (EYVL L 103, 25.4.1979, s. 1). Tarkistus 34 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 33 kappale (33)  Jotta herkkien lajien sivusaaliit ja pyydyksillä herkkiin luontotyyppeihin olevat vaikutukset voidaan vähentää mahdollisimman pieniksi, jäsenvaltioista muodostuvien alueellisten ryhmien tulisi ottaa käyttöön uusia ehkäiseviä toimenpiteitä kalastuksella herkkiin lajeihin ja luontotyyppeihin olevien vaikutusten pienentämiseksi. Jos tieteellinen näyttö osoittaa, että tällaisten lajien ja luontotyyppien suojelun tasoon kohdistuu vakava uhka, jäsenvaltioiden tulisi ottaa käyttöön tiettyjen pyydysten rakennetta ja toimintaa koskevia lisärajoituksia tai jopa kieltää pyydysten käyttö kyseisellä alueella kokonaan. Tällaisia säännöksiä tulisi erityisesti soveltaa ajoverkkojen käyttöön, sillä ajoverkot ovat tietyillä alueilla johtaneet tuntuviin valaiden ja merilintujen saaliisiin. (33)  Jotta herkkien lajien tahattomat saaliit ja pyydyksillä herkkiin luontotyyppeihin olevat vaikutukset voidaan vähentää mahdollisimman pieniksi ja mahdollisuuksien mukaan lopettaa, jäsenvaltioista muodostuvien alueellisten ryhmien tulisi ottaa käyttöön uusia ehkäiseviä toimenpiteitä kalastuksella herkkiin lajeihin ja luontotyyppeihin olevien vaikutusten pienentämiseksi. Jos tieteellinen näyttö osoittaa, että tällaisten lajien ja luontotyyppien suojelun tasoon kohdistuu vakava uhka, jäsenvaltioiden tulisi ottaa käyttöön tiettyjen pyydysten rakennetta ja toimintaa koskevia lisärajoituksia tai jopa kieltää pyydysten käyttö kyseisellä alueella kokonaan meriympäristön, paikallisten kalakantojen ja asianomaisten paikallisten rannikkoyhteisöjen suojelemiseksi. Tällaisia säännöksiä tulisi erityisesti soveltaa ajoverkkojen käyttöön, sillä ajoverkot ovat tietyillä alueilla johtaneet tuntuviin valaiden ja merilintujen saaliisiin. Tarkistus 35 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 35 kappale (35)   Jotta Koillis-Atlantin kalastuskomission (NEAFC) hyväksymät nykyiset yksityiskohtaiset suositukset voidaan pitää voimassa, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat luetteloja haavoittuvista meriekosysteemeistä ja myös tylppäpyrstömolvan ja punasimpun suojelemiseksi toteutettaviin määriteltyihin toimenpiteisiin liittyviä erityisiä teknisiä toimenpiteitä. Komissiolle olisi myös siirrettävä valta antaa delegoituja säädöksiä siitä, miten unionin lainsäädäntöön sisällytetään sellaiset NEAFC:n hyväksymien toimenpiteiden tulevat muutokset, jotka koskevat tämän asetuksen tiettyjä nimenomaisesti määriteltyjä muita kuin keskeisiä osia ja joista tulee unionia sitovia kyseisen yleissopimuksen ehtojen mukaisesti. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, Poistetaan. Tarkistus 36 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 36 kappale (36)  Jotta ei estettäisi tieteellistä tutkimusta eikä keinotekoisia palautus- ja siirtoistutuksia, tämän asetuksen säännöksiä ei tulisi soveltaa toimiin, joita tällainen toiminta saattaa edellyttää. (36)  Jotta ei estettäisi tieteellistä tutkimusta eikä suoria palautus- ja siirtoistutuksia, tämän asetuksen säännöksiä ei tulisi soveltaa toimiin, joita tällainen toiminta saattaa edellyttää. Tarkistus 37 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 37 kappale (37)  Jos saatavilla olevista tieteellisistä lausunnoista käy ilmi, että meriympäristön lajien suojelemiseksi tarvitaan heti toimia, komission tulisi pystyä asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa hyväksymään heti sovellettavia delegoituja säädöksiä, joissa vahvistetaan teknisiä toimenpiteitä tällaisten uhkien lievittämiseksi tämän asetuksen lisänä tai siitä poiketen tai muutoin unionin lainsäädännön mukaisesti vahvistettujen teknisten toimenpiteiden lisänä tai niistä poiketen. Tällaiset toimenpiteet olisi erityisesti suunniteltava niin, että niillä puututaan odottamattomiin muutoksiin, joita tapahtuu kalakantojen rakenteessa sen vuoksi, että kantaan rekrytoituu paljon tai vähän nuoria kaloja, jotta suojeltaisiin kutevia kaloja, äyriäisiä tai nilviäisiä, jos kannat ovat hyvin alhaiset tai kalakantojen suojelun tasossa tapahtuu muita, kannan tilaa kenties uhkaavia muutoksia. Toimenpiteisiin voisi sisältyä rajoituksia, jotka koskevat vedettävien tai seisovien pyydysten käyttöä tai kalastustoimintaa tietyillä alueilla tai tiettyinä ajanjaksoina. (37)  Jos parhaista saatavilla olevista tieteellisistä lausunnoista käy ilmi, että meriympäristön lajien ja luontotyyppien suojelemiseksi tarvitaan heti toimia, komission tulisi pystyä asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa hyväksymään heti sovellettavia delegoituja säädöksiä, joissa vahvistetaan teknisiä toimenpiteitä tällaisten uhkien lievittämiseksi tämän asetuksen lisänä tai siitä poiketen tai muutoin unionin lainsäädännön mukaisesti vahvistettujen teknisten toimenpiteiden lisänä tai niistä poiketen. Tällaiset toimenpiteet olisi erityisesti suunniteltava niin, että niillä puututaan odottamattomiin muutoksiin, joita tapahtuu kalakantojen rakenteessa sen vuoksi, että kantaan rekrytoituu paljon tai vähän nuoria kaloja tai että herkkiä lajeja saadaan tahattomasti saaliiksi, jotta suojeltaisiin kutevia kaloja, äyriäisiä tai nilviäisiä, jos kannat ovat hyvin alhaiset tai kalakantojen taikka herkkien lajien suojelun tasossa tapahtuu muita, kannan tilaa kenties uhkaavia muutoksia, ja niillä puututaan lajien populaatioiden ja luontotyyppien heikentymiseen, joka johtuu kalastuksen vaikutuksesta, ja toteutetaan kaikki muut tarvittavat säilyttämistoimenpiteet. Tällaisiin toimenpiteisiin voisi sisältyä rajoituksia, jotka koskevat vedettävien tai seisovien pyydysten käyttöä tai kalastustoimintaa tietyillä alueilla tai tiettyinä ajanjaksoina. Tarkistus 38 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 38 kappale (38)  Komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä perussopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotta voidaan päivittää luettelo kaloista, äyriäisistä ja nilviäisistä, joiden kohdennettu kalastus on kielletty; päivittää luettelo herkistä alueista, joilla kalastusta tulisi rajoittaa; hyväksyä teknisiä toimenpiteitä osana monivuotisia suunnitelmia; ja hyväksyä teknisiä toimenpiteitä osana väliaikaisia poisheittämissuunnitelmia. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti. (38)  Komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä perussopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotta voidaan määritellä säilyttämisen vähimmäisviitekokoa pienempien kalojen saaliisiin liittyvien teknisten toimenpiteiden tulosindikaattorien vahvistamiseksi tärkein kalastus ja saaliiden taso, jota sovelletaan kyseisiin tärkeimpiin kalastuksiin, ja päivittää luettelo kaloista, äyriäisistä ja nilviäisistä, joiden kohdennettu kalastus on kielletty; päivittää luettelo herkistä alueista, joilla kalastusta tulisi rajoittaa; hyväksyä teknisiä toimenpiteitä osana monivuotisia suunnitelmia tai tarvittaessa monivuotisten suunnitelmien ulkopuolella; ja hyväksyä teknisiä toimenpiteitä osana väliaikaisia poisheittämissuunnitelmia. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, STECF:n arvion perusteella. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti. Tarkistus 39 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 40 kappale (40)  Komission olisi viimeistään vuoden 2020 lopussa ja sen jälkeen kolmen vuoden välein annettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomus tämän asetuksen täytäntöönpanosta jäsenvaltioiden ja asianomaisten neuvoa-antavien toimikuntien toimittamien tietojen perusteella ja STECF:n esitettyä asiasta arvionsa. Kertomuksessa olisi arvioitava, missä laajuudessa teknisillä toimenpiteillä on sekä alueellisesti että unionin tasolla myötävaikutettu tavoitteiden saavuttamiseen ja edistetty tämän asetuksen päämääriä. Kertomuksen perusteella, jos alueellisella tasolla on näyttöä siitä, ettei tavoitteita ja päämääriä ole saavutettu, kyseisen alueen jäsenvaltioiden tulisi toimittaa suunnitelma, jossa esitetään korjaavat toimet, jotka on toteutettava sen varmistamiseksi, että kyseisiin tavoitteisiin ja päämääriin voidaan päästä. Komission tulisi myös ehdottaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle tähän asetukseen tarvittavia muutoksia kyseisen kertomuksen perusteella. (40)  Komission olisi viimeistään ... päivänä ...kuuta ... [kolme vuotta tämän asetuksen voimaantulopäivästä] ja sen jälkeen kolmen vuoden välein annettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomus tämän asetuksen täytäntöönpanosta jäsenvaltioiden ja asianomaisten neuvoa-antavien toimikuntien toimittamien tietojen perusteella ja STECF:n esitettyä asiasta arvionsa. Kertomuksessa olisi arvioitava, missä laajuudessa teknisillä toimenpiteillä on sekä alueellisesti että unionin tasolla myötävaikutettu tämän asetuksen tavoitteiden ja suoritusindikaattoreiden tasojen saavuttamiseen. Kertomuksen perusteella, jos alueellisella tasolla on näyttöä siitä, ettei tavoitteita ole saavutettu tai että suoritusindikaattorien taso on epätyydyttävä, kyseisen alueen jäsenvaltioiden tulisi toimittaa suunnitelma, jossa esitetään korjaavat toimet, jotka on toteutettava sen varmistamiseksi, että kyseisiin tavoitteisiin voidaan päästä ja kyseisiä suoritusindikaattoreiden tasoja voidaan parantaa. Komission tulisi myös ehdottaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle tähän asetukseen tarvittavia muutoksia kyseisen kertomuksen perusteella. Tarkistus 40 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 42 kappale (42)  Neuvoston asetuksia (EY) N:o 1967/200629, (EY) N:o 1098/200730, (EY) N:o 1224/200931 sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksia (EU) N:o 1343/201132 ja (EU) N:o 1380/201333 olisi muutettava. (42)  Neuvoston asetuksia (EY) N:o 1967/200629, (EY) N:o 1098/200730, (EY) N:o 1224/200931 sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) N:o 1380/201333 olisi muutettava. __________________ __________________ 29 Neuvoston asetus (EY) N:o 1967/2006, annettu 21 päivänä joulukuuta 2006, kalavarojen kestävää hyödyntämistä koskevista hoitotoimenpiteistä Välimerellä, asetuksen (ETY) N:o 2847/93 muuttamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1626/94 kumoamisesta (EUVL L 409, 30.12.2006, s. 11). 29 Neuvoston asetus (EY) N:o 1967/2006, annettu 21 päivänä joulukuuta 2006, kalavarojen kestävää hyödyntämistä koskevista hoitotoimenpiteistä Välimerellä, asetuksen (ETY) N:o 2847/93 muuttamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1626/94 kumoamisesta (EUVL L 409, 30.12.2006, s. 11). 30 Neuvoston asetus (EY) N:o 1098/2007, annettu 18 päivänä syyskuuta 2007, Itämeren turskakantoja ja näitä kantoja hyödyntäviä kalastuksia koskevasta monivuotisesta suunnitelmasta, asetuksen (ETY) N:o 2847/93 muuttamisesta ja asetuksen (EY) N:o 779/97 kumoamisesta (EUVL L 248, 22.9.2007, s. 1). 30 Neuvoston asetus (EY) N:o 1098/2007, annettu 18 päivänä syyskuuta 2007, Itämeren turskakantoja ja näitä kantoja hyödyntäviä kalastuksia koskevasta monivuotisesta suunnitelmasta, asetuksen (ETY) N:o 2847/93 muuttamisesta ja asetuksen (EY) N:o 779/97 kumoamisesta (EUVL L 248, 22.9.2007, s. 1). 31 Neuvoston asetus (EY) N:o 1224/2009, annettu 20 päivänä marraskuuta 2009, yhteisön valvontajärjestelmästä, jonka tarkoituksena on varmistaa yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattaminen, asetusten (EY) N:o 847/96, (EY) N:o 2371/2002, (EY) N:o 811/2004, (EY) N:o 768/2005, (EY) N:o 2115/2005, (EY) N:o 2166/2005, (EY) N:o 388/2006, (EY) N:o 509/2007, (EY) N:o 676/2007, (EY) N:o 1098/2007, (EY) N:o 1300/2008 ja (EY) N:o 1342/2008 muuttamisesta sekä asetusten (ETY) N:o 2847/93, (EY) N:o 1627/94 ja (EY) N:o 1966/2006 kumoamisesta (EUVL L 343, 22.12.2009, s. 1). 31 Neuvoston asetus (EY) N:o 1224/2009, annettu 20 päivänä marraskuuta 2009, yhteisön valvontajärjestelmästä, jonka tarkoituksena on varmistaa yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattaminen, asetusten (EY) N:o 847/96, (EY) N:o 2371/2002, (EY) N:o 811/2004, (EY) N:o 768/2005, (EY) N:o 2115/2005, (EY) N:o 2166/2005, (EY) N:o 388/2006, (EY) N:o 509/2007, (EY) N:o 676/2007, (EY) N:o 1098/2007, (EY) N:o 1300/2008 ja (EY) N:o 1342/2008 muuttamisesta sekä asetusten (ETY) N:o 2847/93, (EY) N:o 1627/94 ja (EY) N:o 1966/2006 kumoamisesta (EUVL L 343, 22.12.2009, s. 1). 32 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1343/2011, annettu 13 päivänä joulukuuta 2001, eräistä kalastusta koskevista säännöksistä GFCM:n (Välimeren yleisen kalastuskomission) sopimusalueella ja kalavarojen kestävää hyödyntämistä koskevista hoitotoimenpiteistä Välimerellä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1967/2006 muuttamisesta (EUVL L 347, 30.12.2011, s. 44). 33 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1380/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, yhteisestä kalastuspolitiikasta, neuvoston asetusten (EY) N:o 1954/2003 ja (EY) N:o 1224/2009 muuttamisesta sekä neuvoston asetusten (EY) N:o 2371/2002 ja (EY) N:o 639/2004 ja neuvoston päätöksen 2004/585/EY kumoamisesta (EUVL L 354, 28.12.2013, s. 22). 33 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1380/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, yhteisestä kalastuspolitiikasta, neuvoston asetusten (EY) N:o 1954/2003 ja (EY) N:o 1224/2009 muuttamisesta sekä neuvoston asetusten (EY) N:o 2371/2002 ja (EY) N:o 639/2004 ja neuvoston päätöksen 2004/585/EY kumoamisesta (EUVL L 354, 28.12.2013, s. 22). Tarkistus 41 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 43 kappale (43)   Jotta voidaan täydentää tai muuttaa voimassa olevia yksityiskohtaisia sääntöjä, joilla lainsäädäntöön sisällytetään Välimeren yleisen kalastuskomission (GFCM) hyväksymät suositukset, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat asetuksessa (EU) N:o 1343/2011 vahvistettuja teknisiä toimenpiteitä. Komissiolle olisi myös siirrettävä valta antaa delegoituja säädöksiä siitä, miten unionin lainsäädäntöön sisällytetään sellaiset GFCM:n hyväksymien toimenpiteiden tulevat muutokset, jotka koskevat tämän asetuksen tiettyjä nimenomaisesti määriteltyjä muita kuin keskeisiä osia ja joista tulee unionia sitovia GFCM-sopimuksen ehtojen mukaisesti. Asetusta (EU) N:o 1343/2011 olisi muutettava. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, Poistetaan. Tarkistus 42 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 1 kohta – b alakohta b)  pyydysten toimintaa ja kalastustoiminnan vuorovaikutusta meriekosysteemien kanssa. b)  pyydysten toimintaa. Tarkistus 43 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 1 kohta – b a alakohta (uusi) b a)   kyseisten pyydysten vuorovaikutusta meriekosysteemien kanssa. Tarkistus 44 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta 1.  Tätä asetusta sovelletaan unionin kalastusalusten ja jäsenvaltioiden kansalaisten, sanotun rajoittamatta lippujäsenvaltion ensisijaista vastuuta, 5 artiklassa tarkoitetuilla kalastusalueilla harjoittamaan toimintaan sekä kolmansien maiden lipun alla purjehtivien tai kolmansissa maissa rekisteröityjen kalastusalusten toimintaan, kun kyseiset alukset kalastavat unionin vesillä. 1.  Rajoittamatta 29 artiklan soveltamista tätä asetusta sovelletaan unionin kalastusalusten ja jäsenvaltioiden kansalaisten, sanotun rajoittamatta lippujäsenvaltion ensisijaista vastuuta, 5 artiklassa tarkoitetuilla kalastusalueilla harjoittamaan kaikkeen kalastustoimintaan (virkistys- ja ammattikalastus) sekä kolmansien maiden lipun alla purjehtivien tai kolmansissa maissa rekisteröityjen kalastusalusten toimintaan, kun kyseiset alukset kalastavat unionin vesillä. Tarkistus 45 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 2 kohta 2.  Asetuksen 7 ja 14 artiklaa ja liitteissä V–X olevaa A osaa sovelletaan myös virkistyskalastukseen. 2.  Tätä asetusta sovelletaan myös virkistyskalastukseen. Tarkistus 46 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 1 kohta 1.  Yhteisen kalastuspolitiikan (YKP) täytäntöönpanoa tukevina välineinä teknisten toimenpiteiden on myötävaikutettava asetuksen (EU) N:o 1380/2013 2 artiklassa ja erityisesti kyseisen artiklan 2 ja 3 kohdassa sekä 5 kohdan a ja j alakohdassa vahvistettuihin tavoitteisiin. 1.  Teknisten toimenpiteiden on myötävaikutettava asetuksen (EU) N:o 1380/2013 2 artiklassa vahvistettuihin tavoitteisiin. Tarkistus 47 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 2 kohta – johdantokappale 2.  Lisäksi teknisillä toimenpiteillä on erityisesti 2.  Teknisillä toimenpiteillä on erityisesti edistettävä seuraavien tavoitteiden saavuttamista eli Tarkistus 48 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 2 kohta – a alakohta a)  optimoitava hyödyntämismallit meriympäristön lajien nuorten ja kutevien yksilöiden yhdyskuntien suojelemiseksi; a)  varmistettava kestävät hyödyntämismallit meriympäristön lajien nuorten ja kutevien yksilöiden yhdyskuntien suojelemiseksi; ja toteutettava asianmukaiset suojatoimet; Tarkistus 49 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 2 kohta – b alakohta b)  varmistettava, että kalastuksessa saatavat direktiiveissä 92/43/ETY ja 2009/147/EY lueteltujen meriympäristön lajien ja muiden herkkien lajien sivusaaliit vähennetään mahdollisimman pieniksi ja mahdollisuuksien mukaan lopetetaan niin, että ne eivät muodosta uhkaa kyseisten lajien suojelun tasolle; b)  varmistettava, että kalastuksessa saatavat erityisesti direktiiveissä 92/43/ETY ja 2009/147/EY lueteltujen herkkien meriympäristön lajien tahattomat saaliit vähennetään mahdollisimman pieniksi ja mahdollisuuksien mukaan lopetetaan; Tarkistus 50 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 2 kohta – c alakohta c)  varmistettava, että kalastuksesta merellisiin luontotyyppeihin aiheutuvat ympäristövaikutukset minimoidaan ja mahdollisuuksien mukaan poistetaan niin, että ne eivät muodosta uhkaa kyseisten luontotyyppien suojelun tasolle; c)  varmistettava muun muassa asianmukaisia kannustimia käyttämällä, että kalastuksesta merellisiin luontotyyppeihin aiheutuvat kielteiset ympäristövaikutukset minimoidaan ja mahdollisuuksien mukaan poistetaan; Tarkistus 51 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 2 kohta – d alakohta d)  myötävaikutettava siihen, että käytössä on kalastuksenhoitotoimenpiteet direktiivien 92/43/ETY, 2009/147/EY, 2008/56/EY ja 2000/60/EY mukaisten velvollisuuksien noudattamiseksi. d)  otettava käyttöön kalastuksenhoitotoimenpiteet direktiivien 92/43/ETY, 2009/147/EY, 2008/56/EY ja 2000/60/EY mukaisten velvollisuuksien noudattamiseksi. Tarkistukset 294 ja 300 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 2 kohta – d a alakohta (uusi) d a)   varmistettava, että komission päätöksessä 2010/477/EU olevien kuvaajien 1, 3, 4 ja 6 arviointiperusteet täytetään. Tarkistus 52 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – otsikko Päämäärät Tulosindikaattorit Tarkistus 53 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 1 kohta – johdantokappale 1.  Teknisillä toimenpiteillä pyritään seuraaviin päämääriin: 1.  Sen arvioimiseksi, edistävätkö tekniset toimenpiteet 3 artiklassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamista, on käytettävä seuraavia tulosindikaattoreita: Tarkistus 54 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 1 kohta – a alakohta a)  varmistetaan, että säilyttämisen vähimmäisviitekokoa pienempien meriympäristön lajien saaliit eivät asetuksen (EU) N:o 1380/2013 2 artiklan 2 kohdan ja 15 artiklan mukaisesti ylitä viittä tilavuusprosenttia; a)  missä määrin säilyttämisen vähimmäisviitekokoa pienempien meriympäristön lajien saaliit pienenevät asteittain tietyille tasoille tärkeimmän kalastuksen osalta; Tarkistus 55 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 1 kohta – b alakohta b)  varmistetaan, että merinisäkkäiden, meressä elävien matelijoiden, merilintujen ja muiden lajien, joita ei hyödynnetä kaupallisesti, sivusaaliit eivät ylitä unionin lainsäädännössä ja kansainvälisissä sopimuksissa vahvistettuja tasoja; b)  missä määrin merinisäkkäiden, meressä elävien matelijoiden, merilintujen ja muiden lajien, joita ei hyödynnetä kaupallisesti, tahattomat saaliit pienenevät asteittain ja mahdollisuuksien mukaan loppuvat; Tarkistus 56 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 1 kohta – c alakohta c)  varmistetaan, että kalastustoiminnalla merenpohjaan olevat ympäristövaikutukset eivät ylitä tasoja, jotka ovat tarpeen ympäristön hyvän tilan saavuttamiseksi kunkin direktiivin 2008/56/EY yhteydessä arvioidun luontotyypin osalta kullakin merialueella tai osa-alueella suhteessa sekä luontotyypin laatuun että siihen alueelliseen laajuuteen, jolla vaaditut tasot on saavutettava. c)  missä määrin merelliseen elinympäristöön, mukaan lukien merenpohjan herkät elinympäristöt, kohdistuvia kielteisiä ympäristövaikutuksia minimoidaan ja pidetään alemmalla tasolla kuin taso, joka on tarpeen ympäristön hyvän tilan saavuttamiseksi erityisesti kunkin direktiivin 2008/56/EY yhteydessä arvioidun luontotyypin osalta kullakin merialueella tai osa-alueella suhteessa sekä luontotyypin laatuun että siihen alueelliseen laajuuteen, jolla vaaditut tasot on saavutettava. Tarkistus 57 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 1 a kohta (uusi) 1 a.  Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä tämän asetuksen täydentämiseksi tämän asetuksen 32 artiklan ja asetuksen (EU) N:o 1380/201318 artiklan mukaisesti määrittelemällä tämän artiklan 1 kohdan a alakohdan soveltamista varten a)  kyseisessä alakohdassa tarkoitettu tärkein kalastus; b)  säilyttämisen vähimmäisviitekokoa pienempien meriympäristön lajien nykyisten saaliiden taso kunkin tärkeimmän kalastuksen osalta jäsenvaltioiden viitevuosilta 2013–2015 toimittamien tietojen perusteella; c)  erityistasot, joille säilyttämisen vähimmäisviitekokoa pienempien meriympäristön lajien saaliit kunkin tärkeimmän kalastuksen osalta on pienennettävä, jotta voidaan saavuttaa kestävimpien hyödyntämismallien tavoite ja suojella nuoria yksilöitä. Vahvistettaessa ensimmäisen alakohdan c alakohdassa tarkoitettuja erityistasoja on otettava huomioon muun muassa STECF:ltä saatavat parhaat käytettävissä olevat tieteelliset lausunnot sekä nykyiset ja tulevat tekniset mahdollisuudet, jotka liittyvät säilyttämisen vähimmäisviitekokoa pienempien meriympäristön lajien saaliiden välttämiseen. Tarkistus 58 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 1 b kohta (uusi) 1 b.  Edellä 1 a kohdassa tarkoitettujen delegoitujen säädösten osalta jäsenvaltiot voivat antaa yhteisen suosituksen asetuksen (EU) N:o 1380/2013 18 artiklan 1 kohdan mukaisesti viimeistään ... päivänä ...kuuta ... [12 kuukautta tämän asetuksen voimaantulopäivästä]. Tarkistus 59 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 1 c kohta (uusi) 1 c.  Jos yhteistä suositusta ei ole annettu tämän artiklan 1 b kohdassa asetettuun määräaikaan mennessä tai jos jäsenvaltioiden antaman yhteisen suosituksen ei katsota vastaavan tämän asetuksen tavoitteita, komissio antaa viimeistään ... päivänä ...kuuta ... [18 kuukautta tämän asetuksen voimaantulopäivästä] ja asetuksen (EU) N:o 1380/2013 18 artiklan 6 kohdasta poiketen delegoituja säädöksiä tämän asetuksen täydentämiseksi määrittämällä tämän artiklan 1 a kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut seikat tämän asetuksen 32 artiklan mukaisesti. Tarkistus 60 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 1 d kohta (uusi) 1 d.  Jotta säilyttämisen vähimmäisviitekokoa pienempien meriympäristön lajien saaliita voidaan vähentää asteittain tasoille, joilla varmistetaan kestävät hyödyntämismallit, 1 a kohdan ensimmäisen alakohdan c alakohdassa tarkoitettuja erityistasoja on tarkasteltava kolmen vuoden välein 1 a, 1 b ja 1 c kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen ja niitä on tarvittaessa alennettava entisestään parhaan käytettävissä olevien tieteellisten lausuntojen sekä tällaisten saaliiden välttämiseen liittyvien nykyisten ja tulevien teknisten mahdollisuuksien mukaisesti. Tarkistus 61 Ehdotus asetukseksi 4 artiklan 2 kohta 2.  Sitä, missä määrin näihin päämääriin on päästy, tarkastellaan osana 34 artiklassa säädettyä raportointimenettelyä. 2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitettu arviointi suoritetaan 34 artiklassa säädetyn raportointimenettelyn yhteydessä. Tarkistus 346 Ehdotus asetukseksi 4 aartikla (uusi) 4 a artikla Sosioekonomiset tavoitteet Jotta voidaan ottaa huomioon asetuksen (EU) N:o 1380/2013 2 artiklan 5 kohdan c, f ja i alakohdassa tarkoitetut sosioekonomiset tavoitteet hyväksyttäessä ja pantaessa täytäntöön teknisiä ja säilyttämistoimenpiteitä, jäsenvaltioiden on käytettävä laajasti asetuksen (EU) N:o 508/2014 38, 39 ja 40 artiklassa tarkoitettuja toimenpiteitä. Tarkistus 62 Ehdotus asetukseksi 5 artikla – 1 kohta – a alakohta a)  ’Pohjanmerellä’ tarkoitetaan ICES-alueita IIa, IIIa ja IV; a)  ’Pohjanmerellä’ tarkoitetaan ICES-alueiden34 IIa, IIIa ja IV unionin vesialueita; __________________ __________________ 34 ICES-alueet (International Council for the Exploration of the Sea eli Kansainvälinen merentutkimusneuvosto), sellaisena kuin ne ovat määriteltyinä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 218/2009, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2009, Koillis-Atlantilla kalastavien jäsenvaltioiden nimellissaaliiden määriä koskevien tilastojen toimittamisesta (EUVL L 87, 31.3.2009, s. 70). 34 ICES-alueet (International Council for the Exploration of the Sea eli Kansainvälinen merentutkimusneuvosto), sellaisena kuin ne ovat määriteltyinä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 218/2009, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2009, Koillis-Atlantilla kalastavien jäsenvaltioiden nimellissaaliiden määriä koskevien tilastojen toimittamisesta (EUVL L 87, 31.3.2009, s. 70). Tarkistus 63 Ehdotus asetukseksi 5 artiklan 1 kohdan c alakohta c)  ’luoteisilla vesillä’ tarkoitetaan ICES-suuralueita V (ei kuitenkaan Va eikä unionin ulkopuoliset alueen Vb vedet), VI ja VII; c)  ’luoteisilla vesillä’ tarkoitetaan ICES-suuralueiden V, VI ja VII unionin vesialueita; Tarkistus 64 Ehdotus asetukseksi 5 artikla – 1 kohta – g alakohta g)  ’syrjäisimmillä alueilla’ tarkoitetaan perussopimuksen 349 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettuja syrjäisimpiä alueita ympäröiviä vesiä jaettuina kolmeen merialueeseen: Länsi-Atlantti, Itä-Atlantti ja Intian valtameri; g)  ’Intian valtameren ja Länsi-Atlantin Euroopan unionin vesillä’ tarkoitetaan Guadeloupea, Ranskan Guayanaa, Martiniquea, Mayottea, Réunionia ja Saint-Martinia ympäröiviä vesiä, jotka kuuluvat jäsenvaltion suvereniteettiin tai lainkäyttövaltaan. Tarkistus 65 Ehdotus asetukseksi 6 artikla – 1 kohta – 1 alakohta 1)  ’hyödyntämismallilla’ tarkoitetaan sitä, miten kalastuspaine jaetaan läpi kannan ikäprofiilin; 1)  ’hyödyntämismallilla’ tarkoitetaan sitä, miten kalastuskuolevuus jaetaan läpi kannan ikä- ja kokoprofiilin; Tarkistus 66 Ehdotus asetukseksi 6 artikla – 1 kohta – 2 alakohta 2)  ’valikoivuudella’ tarkoitetaan kvantitatiivista ilmaisua, joka esitetään todennäköisyytenä saada saaliiksi tietyn kokoisia kaloja tietyn kokoisella silmäkoolla (tai koukulla); 2)  ’valikoivuudella’ tarkoitetaan todennäköisyyttä saada saaliiksi tietyn lajisia tai kokoisia kaloja tietyntyyppisillä pyydyksillä; Tarkistus 67 Ehdotus asetukseksi 6 artikla – 1 kohta – 3 alakohta 3)   ’valikoivalla kalastuksella’ tarkoitetaan pyyntimenetelmän kykyä yksilöidä ja pyytää kalaa, äyriäisiä tai nilviäisiä koon ja lajityypin mukaan kalastustoimen aikana niin, että muut kuin kohdelajit voidaan välttää tai päästää takaisin vahingoittumattomina; Poistetaan. Tarkistus 68 Ehdotus asetukseksi 6 artikla – 1 kohta – 4 alakohta 4)  ’kohdennetulla kalastuksella’ tarkoitetaan tietyn lajin tai lajiyhdistelmän kalastamista niin, että kyseisen lajin / kyseisten lajien kokonaissaalis on yli 50 prosenttia saaliin taloudellisesta arvosta; 4)  ’kohdennetulla kalastuksella’ tarkoitetaan pyyntiponnistusta, joka kohdistetaan tiettyihin lajeihin tai lajien ryhmään, joiden tarkka koostumus vaihtelee kalastuksesta riippuen ja joiden kalastuksessa käytettävien silmäkokojen ja valikoivien laitteiden teknisiä vähimmäisvaatimuksia koskevat säännöt vahvistetaan alueellisella tasolla; Tarkistus 69 Ehdotus asetukseksi 6 artikla – 1 kohta – 5 a alakohta (uusi) 5 a)   ’lajien suojelun tasolla’ tarkoitetaan direktiivin 92/43/ETY 1 artiklan i alakohdassa määriteltyä lajien suojelun tasoa; Tarkistus 70 Ehdotus asetukseksi 6 artikla – 1 kohta – 5 b alakohta (uusi) 5 b)   ’luontotyypin suojelun tasolla’ tarkoitetaan direktiivin 92/43/ETY 1 artiklan e alakohdassa määriteltyä luontotyypin suojelua; Tarkistus 71 Ehdotus asetukseksi 6 artikla – 1 kohta – 7 alakohta (7)  ’herkällä lajilla’ tarkoitetaan lajia, jonka suojelun tasoon, myös lajin elinympäristöön, levinneisyyteen sekä populaation kokoon ja tilaan, vaikuttavat kielteisesti ihmisen toiminnan, myös kalastustoiminnan, aiheuttamat paineet. Herkkiin lajeihin kuuluvat erityisesti direktiivin 92/43/ETY liitteissä II ja IV luetellut lajit, direktiivin 2009/147/EY soveltamisalaan kuuluvat lajit ja lajit, joiden suojelu on tarpeen direktiivin 2008/56/EY mukaisen ympäristön hyvän tilan saavuttamiseksi; (7)  ’herkällä lajilla’ tarkoitetaan lajia, jonka suojelun tasoon, myös lajin elinympäristöön, levinneisyyteen taikka populaation kokoon tai tilaan, vaikuttavat kielteisesti ihmisen toiminnan, myös kalastustoiminnan, aiheuttamat paineet. Herkkiin lajeihin kuuluvat erityisesti direktiivin 92/43/ETY liitteissä II ja IV luetellut lajit, direktiivin 2009/147/EY soveltamisalaan kuuluvat lajit ja lajit, joiden suojelu on tarpeen direktiivin 2008/56/EY mukaisen ympäristön hyvän tilan saavuttamiseksi; Tarkistus 72 Ehdotus asetukseksi 6 artikla – 1 kohta – 8 alakohta 8)  ’pienillä pelagisilla lajeilla’ tarkoitetaan makrillia, silliä ja silakkaa, piikkimakrillia, sardellia, sardiinia, mustakitaturskaa, hopeakuoretta, kilohailia ja karjukalaa; 8)  ’pienillä pelagisilla lajeilla’ tarkoitetaan muiden muassa makrillia, silliä ja silakkaa, piikkimakrillia, sardellia, sardiinia, mustakitaturskaa, hopeakuoretta, kilohailia, karjukalaa, bogaa, kultasardiinia ja pilkkapyrstösardiinia; Tarkistus 73 Ehdotus asetukseksi 6 artikla – 1 kohta – 9 a alakohta (uusi) 9 a)   ’passiivisia pyydyksiä käyttävällä perinteisellä (kotitarve)kalastuksella’ tarkoitetaan muuta kuin kaupallista kalastustoimintaa, jolla meren eläviä luonnonvaroja hyödynnetään pienessä mittakaavassa ainoastaan henkilökohtaiseen käyttöön ja yksinomaan perinteisiä kalastusvälineitä ja -menetelmiä hyväksikäyttäen; Tarkistus 74 Ehdotus asetukseksi 6 artikla – 1 kohta – 10 alakohta 10)  ’neuvoa-antavilla toimikunnilla’ tarkoitetaan YKP:n yhteydessä perustettuja osallisryhmiä tavoitteena edistää kaikkien sidosryhmien tasapuolista edustusta ja YKP:n tavoitteiden saavuttamista; 10)  ’neuvoa-antavilla toimikunnilla’ tarkoitetaan asetuksen (EU) N:o 1380/2013 43 artiklan mukaisesti perustettuja osallisryhmiä, jotka harjoittavat toimintaansa kyseisen asetuksen 44 ja 45 artiklan ja sen liitteen III mukaisesti; Tarkistus 75 Ehdotus asetukseksi 6 artikla – 1 kohta – 11 alakohta 11)  ’troolilla’ tarkoitetaan pyydystä, jota vedetään aktiivisesti yhdellä tai useammalla kalastusaluksella ja joka muodostuu verkosta, jolla on kartion tai pyramidin muotoinen runko (troolin runko), jonka takaosan sulkee perä; ’vedettävillä pyydyksillä’ tarkoitetaan mitä tahansa trooleja, ankkuroituja kierrenuottia ja niiden kaltaisia pyydyksiä, joiden runko on kartion tai pyramidin muotoinen ja joiden takaosan sulkee pussi (perä), tai pyydyksiä, joissa on kaksi pitkää sivua, runko ja pussi (perä) ja joita liikutellaan aktiivisesti vedessä; 11)  ’troolilla’ tarkoitetaan pyydystä, joka koostuu verkosta, jota vedetään aktiivisesti yhdellä tai useammalla kalastusaluksella ja jonka takaosan sulkee perä; Tarkistus 76 Ehdotus asetukseksi 6 artikla – 1 kohta – 11 a alakohta (uusi) 11 a)   ’vedettävillä pyydyksillä’ tarkoitetaan mitä tahansa trooleja, ankkuroituja kierrenuottia ja niiden kaltaisia pyydyksiä, joita yksi tai useat alukset tai jokin muu mekaaninen järjestelmä liikuttelevat aktiivisesti vedessä; Tarkistus 77 Ehdotus asetukseksi 6 artikla – 1 kohta – 12 alakohta 12)  ’pohjatroolilla’ tarkoitetaan troolia, joka on suunniteltu ja varustettu toimimaan merenpohjassa tai sen lähellä; (Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.) Tarkistus 78 Ehdotus asetukseksi 6 artikla – 1 kohta – 13 alakohta 13)  ’pohjapyyntiin tarkoitetulla paritroolilla’ tarkoitetaan pohjatroolia, jota vetää yhtä aikaa kaksi venettä, yksi troolin kummallakin puolella. Troolin vaakasuunnassa olevaa aukkoa pitää auki kahden pyydystä vetävän aluksen välinen etäisyys; (Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.) Tarkistus 79 Ehdotus asetukseksi 6 artikla – 1 kohta – 15 alakohta 15)  ’puomitroolilla’ tarkoitetaan troolipyydystä, jonka verkko pidetään vaakatasossa avoinna teräs- tai puutangon eli puomin avulla, jonka verkko on varustettu pohjaköysillä ja ketjumatoilla tai pohjaketjuilla ja jota vedetään aktiivisesti pitkin pohjaa; 15)  ’puomitroolilla’ tarkoitetaan troolipyydystä, jonka verkko pidetään vaakatasossa avoinna puomin, siipiverkkojen tai muiden vastaavien laitteiden avulla; Tarkistus 80 Ehdotus asetukseksi 6 artikla – 1 kohta – 16 alakohta 16)  ’sähköpulssitroolilla’ tarkoitetaan pyyntimenetelmää, jossa käytetään sähkökenttää kalan pyytämiseksi. Pulssitroolipyydys koostuu pyydykseen vetosuunnan mukaisesti kiinnitetyistä elektrodeista, jotka antavat lyhyitä sähköpulsseja; 16)  ’sähköpulssitroolilla’ tarkoitetaan troolia, jossa käytetään sähköpulssivirtaa meren elollisten luonnonvarojen pyytämiseksi; Tarkistus 81 Ehdotus asetukseksi 6 artikla – 1 kohta – 17 a alakohta (uusi) 17 a)   ’rantanuotalla’ tarkoitetaan saartopyydyksiä ja vedettäviä verkkoja, jotka heitetään aluksesta ja jotka vedetään rannalta tai rannalle kiinnitetystä tai ankkuroidusta aluksesta; Tarkistus 82 Ehdotus asetukseksi 6 artikla – 1 kohta – 20 alakohta 20)  ’seisovilla verkoilla’ tarkoitetaan mitä tahansa tavallisia verkkoja, pussiverkkoja tai riimuverkkoja, jotka on joko ankkuroitu merenpohjaan (verkot tai ankkuroidut verkot) tai joiden annetaan ajelehtia vuoroveden mukaan (ajoverkot), jotta kalat uisivat niihin ja takertuisivat verkkoon tai jäisivät kiinni verkon silmiin; 20)  ’seisovilla verkoilla’ tarkoitetaan mitä tahansa tavallisia verkkoja, pussiverkkoja tai riimuverkkoja, jotka on ankkuroitu merenpohjaan (verkot tai ankkuroidut verkot), jotta kalat uisivat niihin ja takertuisivat verkkoon tai jäisivät kiinni verkon silmiin; Tarkistus 83 Ehdotus asetukseksi 6 artikla – 1 kohta – 21 alakohta 21)  ’ajoverkolla’ tarkoitetaan verkkoa, joka muodostuu yhdestä tai useammasta havasseinästä, jotka on kiinnitetty samansuuntaisesti yhteen tai useampaan yläpaulaan, ja joka pysyy kellukkeiden avulla pinnan tuntumassa tai tietyllä etäisyydellä sen alapuolella ja joka ajelehtii virtausten mukana joko irrallisena tai sen aluksen mukana, johon se on kiinnitetty. Siinä voi olla laitteita, joilla pyritään vakauttamaan verkkoa tai rajoittamaan sen ajelehtimista, kuten ajoankkuri tai verkon yhteen päähän kiinnitetty pohja-ankkuri; 21)  ’ajoverkolla’ tarkoitetaan verkkoa, joka pysyy kellukkeiden avulla pinnan tuntumassa tai tietyllä etäisyydellä sen alapuolella ja joka ajelehtii virtausten mukana joko irrallisena tai sen aluksen mukana, johon se on kiinnitetty. Siinä voi olla laitteita, joilla pyritään vakauttamaan verkkoa tai rajoittamaan sen ajelehtimista; Tarkistus 84 Ehdotus asetukseksi 6 artikla – 1 kohta – 22 alakohta 22)  ’ankkuroidulla verkolla’ tarkoitetaan yhdestä verkkoliinasta tehtyä verkkoa, joka pysyy vedessä pystysuorassa kohojen ja painojen avulla. Sillä pyydetään elollisia vesiluonnonvaroja saamalla ne jäämään kiinni verkon silmiin, ja se on kiinnitetty tai voidaan kiinnittää millä tahansa keinolla merenpohjaan; 22)  ’verkolla’ tarkoitetaan yhdestä verkkoliinasta tehtyä seisovaa verkkoa, joka pysyy vedessä pystysuorassa kohojen ja painojen avulla; Tarkistus 85 Ehdotus asetukseksi 6 artikla – 1 kohta – 23 alakohta 23)  ’ankkuroidulla pussiverkolla’ tarkoitetaan yhtenäistä havasseinää, joka on varustettu niin, että havas roikkuu köysistä löysemmin kuin tavallisessa verkossa. Tavallisesti pussiverkot ovat tiukemmin kiinni yläköydessä eivätkä ne kohoa pyynnin aikana niin korkealle kuin ankkuroitavat verkot keskimäärin, ja ne kiinnitetään tai voidaan kiinnittää millä tahansa keinolla merenpohjaan; 23)  ’pussiverkolla’ tarkoitetaan seisovaa verkkoa, joka koostuu havasseinästä, joka on varustettu niin, että havas roikkuu köysistä löysemmin kuin tavallisessa verkossa; Tarkistus 86 Ehdotus asetukseksi 6 artikla – 1 kohta – 24 alakohta 24)  ’ankkuroidulla riimuverkolla’ tarkoitetaan verkkoa, joka on tehty kahdesta tai useammasta havaskerroksesta, jossa kahden uloimman suurisilmäisen kerroksen välissä on ohut pienisilmäinen havas ja joka kiinnitetään tai voidaan kiinnittää millä tahansa keinolla merenpohjaan; 24)  ’riimuverkolla’ tarkoitetaan seisovaa verkkoa, joka on tehty kahdesta tai useammasta havaskerroksesta, jossa kahden uloimman suurisilmäisen kerroksen välissä on pienisilmäinen havas; Tarkistus 87 Ehdotus asetukseksi 6 artikla – 1 kohta – 26 alakohta 26)  ’pitkäsiimalla’ tarkoitetaan pyydystä, joka koostuu selkäsiimasta, joskus huomattavan pitkästä, johon perukkeet syötillisine tai syötittömine koukkuineen kiinnitetään säännöllisin etäisyyksin. Selkäsiima ankkuroidaan joko vaakasuunnassa tai lähelle pohjaa, pystysuunnassa tai sen voidaan antaa ajelehtia lähellä pintaa; 26)  ’pitkäsiimalla’ tarkoitetaan pyydystä, joka koostuu pituudeltaan vaihtelevasta selkäsiimasta, johon perukkeet (tapsit) koukkuineen kiinnitetään etäisyyksin, jotka vaihtelevat kohdelajin mukaan. Selkäsiima ankkuroidaan joko vaakasuunnassa tai lähelle pohjaa, pystysuunnassa tai sen voidaan antaa ajelehtia lähellä pintaa; Tarkistus 88 Ehdotus asetukseksi 6 artikla – 1 kohta – 27 alakohta 27)  ’erilaisilla merroilla’ tarkoitetaan äyriäisten tai kalojen pyydystämiseen tarkoitettuja häkkien tai korien muotoisia ansoja, joissa on yksi tai useampi suuaukko ja jotka on tehty eri materiaaleista ja jotka sijoitetaan merenpohjaan yksittäin tai riveihin ja kiinnitetään niiden sijainnin osoittaviin pinnalla kelluviin poijuihin; 27)  ’erilaisilla merroilla’ tarkoitetaan äyriäisten, nilviäisten tai kalojen pyydystämiseen tarkoitettuja häkkien tai korien muotoisia ansoja, joissa on yksi tai useampi suuaukko ja jotka sijoitetaan merenpohjaan tai ripustetaan sen yläpuolelle yksittäin tai riveihin ja kiinnitetään niiden sijainnin osoittaviin pinnalla kelluviin poijuihin; Tarkistus 89 Ehdotus asetukseksi 6 artikla – 1 kohta – 28 alakohta 28)  ’käsisiimalla’ tarkoitetaan pyyntimenetelmää, jossa käsissä pidetään yhtä siimaa. Siimaan kiinnitetään yksi tai useampi viehe tai syötillinen koukku; 28)  ’käsisiimalla’ tarkoitetaan käsissä pidettävää yhtä siimaa, johon kiinnitetään yksi tai useampi viehe tai syötillinen koukku; Tarkistus 90 Ehdotus asetukseksi 6 artikla – 1 kohta – 29 alakohta 29)  ’Pyhän Andreaksen ristillä’ tarkoitetaan kauhaa, joka saksimaista toimintaa käyttäen pyydystää esimerkiksi simpukoita tai jalokorallia merenpohjasta; 29)  ’Pyhän Andreaksen ristillä’ tarkoitetaan kauhaa, joka voi saksimaista toimintaa käyttäen pyydystää esimerkiksi simpukoita tai jalokorallia merenpohjasta; Tarkistus 91 Ehdotus asetukseksi 6 artikla – 1 kohta – 30 alakohta 30)  ’perällä’ tarkoitetaan troolin perimmäisintä, joko lieriön muotoista, eli kehältään kauttaaltaan samanlaista, tai muodoltaan kapeneva osaa. Perä koostuu yhdestä tai useammasta samaa silmäkokoa olevasta paneelista (havaskappaleesta), jotka on kiinnitetty toisiinsa sivuistaan troolin akselin suuntaisesti vahvikejameella, johon voidaan kiinnittää sivuköysi. Sääntelytarkoituksissa peränä pidetään verkon 50 viimeistä silmää; 30)  ’perällä’ tarkoitetaan troolin perimmäisintä, joko lieriön muotoista, eli kehältään kauttaaltaan samanlaista, tai muodoltaan kapeneva osaa. Perä koostuu yhdestä tai useammasta paneelista (havaskappaleesta), jotka on kiinnitetty toisiinsa sivuistaan. Sääntelytarkoituksissa peränä pidetään verkon 50 viimeistä silmää; Tarkistus 92 Ehdotus asetukseksi 6 artikla – 1 kohta – 31 alakohta 31)  ’silmäkoolla’ tarkoitetaan vedettävän pyydyksen perän silmäkokoa mitattuna komission asetuksessa (EY) N:o 517/200840 säädetyn menettelyn mukaisesti; 31)  ’silmäkoolla’ tarkoitetaan a)   solmullisissa verkoissa kahden vastakkaisen solmun välistä pisintä etäisyyttä samassa, täysin levitetyssä silmässä; b)   solmuttomissa verkoissa kahden vastakkaisen kulman välistä etäisyyttä pisimpään akseliin nähden samassa, täysin levitetyssä silmässä; __________________ 40 Komission asetus (EY) N:o 517/2008, annettu 10 päivänä kesäkuuta 2008, neuvoston asetuksen (EY) N:o 850/98 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä kalaverkkojen silmäkoon ja langan paksuuden määrittämisen osalta (EUVL L 151, 11.6.2008, s. 5). Tarkistus 93 Ehdotus asetukseksi 6 artikla – 1 kohta – 32 alakohta 32)  ’neliösilmällä’ tarkoitetaan silmän muotoa, joka syntyy, kun syvyyssuunnasta 45°:ta poikkeava havas kiinnitetään niin, että silmätangot kulkevat samansuuntaisesti ja 90°:n kulmassa troolin pituusakseliin nähden; 32)  ’neliösilmällä’ tarkoitetaan nelisivuista silmää, joka muodostuu kahdesta samansuuntaisesta ja -pituisesta silmätankoparista, joista yksi on samansuuntainen ja toinen suorassa kulmassa verkon pituusakseliin nähden; Tarkistus 94 Ehdotus asetukseksi 6 artikla – 1 kohta – 33 alakohta 33)  ’vinoneliösilmällä’ tarkoitetaan havaksen silmien tavallista vinoneliömuotoa; 33)  ’vinoneliösilmällä’ tarkoitetaan neljästä samanpituisesta silmätangosta koostuvaa silmää, jonka kaksi lävistäjää ovat kohtisuorassa verkon pituusakseliin nähden ja yksi lävistäjä on samansuuntainen sen kanssa; Tarkistus 95 Ehdotus asetukseksi 6 artikla – 1 kohta – 36 alakohta 36)   ’seulaverkolla’ tarkoitetaan laitetta, joka on kiinnitetty katkaraputroolin koko kehälle lähelle puomia ja joka kapenee kärjeksi, jossa se kiinnittyy katkaraputroolin alahavakseen. Poistumisreikä on se aukko, jossa seulaverkko ja perä kohtaavat ja jonka ansiosta lajit tai yksilöt, jotka ovat liian isoja kulkemaan seulan läpi, pääsevät pyydyksestä pois, kun taas katkaravut kulkeutuvat seulan läpi perään; Poistetaan. Tarkistus 96 Ehdotus asetukseksi 6 artikla – 1 kohta – 38 alakohta 38)  ’vedessäoloajalla’ tarkoitetaan aikaa siitä hetkestä, kun verkot lasketaan veteen, siihen hetkeen, kun verkot on kokonaisuudessaan nostettu kalastusalukselle; 38)  ’vedessäoloajalla’ tarkoitetaan aikaa siitä hetkestä, kun pyydys lasketaan veteen, siihen hetkeen, kun se on kokonaisuudessaan nostettu kalastusalukselle; Tarkistus 97 Ehdotus asetukseksi 6 artikla – 1 kohta – 39 alakohta 39)  ’pyydysten seuranta-antureilla’ tarkoitetaan sähköisiä etäantureita, jotka voidaan asentaa trooleihin tai kurenuottiin seuraamaan keskeisiä suoritusparametreja, kuten troolin ovien välistä etäisyyttä tai saaliin suuruutta; 39)  ’pyydysten seuranta-antureilla’ tarkoitetaan sähköisiä etäantureita, jotka kiinnitetään pyydyksiin seuraamaan keskeisiä parametreja, kuten troolin ovien välistä etäisyyttä tai saaliin määrää; Tarkistus 98 Ehdotus asetukseksi 6 artikla – 1 kohta – 39 a alakohta (uusi) 39 a)   ’painollisella siimalla’ tarkoitetaan syötillisillä koukuilla varustettua siimaa, johon on lisätty painoja lisäämään sen uppoamisnopeutta ja siten lyhentämään aikaa, jonka se on alttiina merilinnuille; Tarkistus 99 Ehdotus asetukseksi 6 artikla – 1 kohta – 40 alakohta 40)  ’akustisilla karkoitinlaitteilla’ tarkoitetaan etälaitteita, joilla merinisäkkäiden kaltaiset lajit saadaan tietoisiksi pyydyksistä ja varomaan niitä lähettämällä akustisia signaaleja; 40)  ’akustisilla karkoitinlaitteilla’ tarkoitetaan laitteita, jotka lähettävät akustisia signaaleja, joiden tarkoituksena on karkottaa merinisäkkäiden kaltaiset lajit pyydyksistä; Tarkistus 100 Ehdotus asetukseksi 6 artikla – 1 kohta – 42 alakohta 42)  ’saaliin arvon nostamisella’ tarkoitetaan käytäntöä, jossa alhaisin hinnoin myytävät saalisrajoitusten alaiset kalat heitetään pois, vaikka ne olisi voinut purkaa aluksesta laillisesti, jotta satamaan tuodun kalan taloudellinen tai rahallinen kokonaisarvo saataisiin maksimoitua; 42)  ’saaliin arvon nostamisella’ tarkoitetaan käytäntöä, jossa alhaisin hinnoin myytävät saalisrajoitusten alaiset kalat heitetään pois, vaikka ne olisi pitänyt purkaa aluksesta laillisesti, jotta satamaan tuodun kalan taloudellinen tai rahallinen kokonaisarvo saataisiin maksimoitua; Tarkistus 101 Ehdotus asetukseksi 6 artikla – 1 kohta – 43 a alakohta (uusi) 43 a)   ’merkittävillä haittavaikutuksilla’ tarkoitetaan asetuksen (EY) N:o 734/2008 2 artiklan c alakohdassa määriteltyjä haittavaikutuksia; Tarkistus 102 Ehdotus asetukseksi 6 artikla – 1 kohta – 45 a alakohta (uusi) 45 a)  ’suoritusindikaattoreilla’ tarkoitetaan parametreja, joiden tarkoituksena on arvioida teknisten toimenpiteiden tehokkuutta. Tarkistukset 303 ja 349 Ehdotus asetukseksi 7 artikla – 1 kohta – b alakohta b)  sähkövirta, paitsi käytettäväksi 24 artiklassa ja liitteessä V olevassa E osassa esitetyssä sähköpulssitroolissa; b)  sähkövirta; Tarkistus 103 Ehdotus asetukseksi 7 artikla – 1 kohta – g alakohta g)  kaikenlaiset ammukset; g)  kaikenlaiset ammukset, lukuun ottamatta niitä, joita käytetään kasseissa kasvatettujen tai rysällä pyydettyjen tai virkistyskalastuksessa atraimella tai harppuunalla paineilmalaitetta käyttämättä auringonlaskusta aamunkoittoon pyydettyjen tonnikalojen tappamiseen; Tarkistus 296 Ehdotus asetukseksi 7 artikla – 1 a kohta (uusi) Sen estämättä, mitä 2 artiklassa säädetään, tätä artiklaa sovelletaan kansainvälisiin vesialueisiin ja kolmansien maiden vesialueisiin. Tarkistus 104 Ehdotus asetukseksi 9 artikla – 1 kohta 1.  Vedettävien pyydysten osia ei saa valmistaa käyttäen silmäkokoa, joka on pienempi kuin perän silmäkoko. Tätä säännöstä ei sovelleta pyydysten seuranta-antureiden kiinnittämiseen käytettyihin havaslaitteisiin. 1.  Vedettävien pyydysten osat eivät saa olla silmäkokoa, joka on pienempi kuin perän silmäkoko. Tätä säännöstä ei sovelleta pyydysten seuranta-antureiden kiinnittämiseen käytettyihin havaslaitteisiin tai valikoiviin laitteisiin, joilla parannetaan meriympäristön lajien koko- tai lajivalikoivuutta. Tarkistus 105 Ehdotus asetukseksi 9 artikla – 3 kohta 3.  On kiellettyä valmistaa perää tai kiinnittää laitetta, joka haittaa tai muulla tavoin tehokkaasti pienentää perän tai vedettävän pyydyksen minkä tahansa osan silmäkokoa. Tämä säännös ei estä käyttämästä erityisiä laitteita, joilla vähennetään kulumista, lujitetaan pyydystä tai vähennetään saaliin karkaamista vedettävien pyydysten etuosasta. 3.  On kiellettyä käyttää tai kuljettaa kalastusaluksella laitetta, joka haittaa tai muulla tavoin tehokkaasti pienentää perän tai vedettävän pyydyksen minkä tahansa osan silmäkokoa. Tämä säännös ei estä käyttämästä erityisiä laitteita, joilla vähennetään kulumista, lujitetaan pyydystä tai vähennetään saaliin karkaamista vedettävien pyydysten etuosasta, tai asentamasta saaliiden valvontaan tarkoitettuja laitteita. Tarkistus 106 Ehdotus asetukseksi 10 artikla – otsikko Seisovien verkkojen käyttöä koskevat yleiset rajoitukset Seisovien verkkojen ja ajoverkkojen käyttöä koskevat yleiset rajoitukset Tarkistus 107 Ehdotus asetukseksi 10 artikla – 4 kohta – 1 luetelmakohta –  valkotonnikala (Thunnus alalunga), (Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.) Tarkistus 108 Ehdotus asetukseksi 10 artikla – 5 kohta 5.  On kiellettyä käyttää ankkuroitavia verkkoja, pussiverkkoja tai riimuverkkoja missään sellaisessa paikassa, jonka kartan mukainen syvyys on yli 600 metriä. 5.  On kiellettyä käyttää ankkuroitavia verkkoja, pussiverkkoja tai riimuverkkoja missään sellaisessa paikassa, jonka kartan mukainen syvyys on yli 200 metriä. Tarkistus 109 Ehdotus asetukseksi 10 artikla – 5 a kohta (uusi) 5 a.   Sen estämättä, mitä 5 kohdassa säädetään, a)  liitteessä V olevan C osan 6 kohdassa, liitteessä VI olevan C osan 6 ja 9 kohdassa ja liitteessä VII olevan C osan 4 kohdassa täsmennettyjä erityisiä poikkeuksia sovelletaan, jos kartan mukainen syvyys on 200–600 metriä; b)  ankkuroitavien verkkojen, pussiverkkojen ja riimuverkkojen käyttö paikassa, jonka kartan mukainen syvyys on yli 200 metriä, sallitaan 5 artiklan e alakohdassa määritellyllä kalastusalueella. Tarkistus 272 Ehdotus asetukseksi 10 artikla – 5 b kohta (uusi) 5 b.  On kiellettyä käyttää ankkuroituja verkkoja, pussiverkkoja tai riimuverkkoja direktiivien 92/43/ETY, 2009/147/EY ja 2008/56/EY mukaisesti nimetyillä alueilla, sillä tämä heikentää herkkien lajien ja luontotyyppien suojelun tasoa. Tarkistus 111 Ehdotus asetukseksi 11 artikla – 3 kohta 3.  Jos 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja lajeja saadaan sivusaaliiksi, niitä ei saa vahingoittaa ja yksilöt on päästettävä heti takaisin mereen. 3.  Jos 2 kohdassa tarkoitettuja lajeja saadaan tahattomasti saaliiksi, niitä ei saa vahingoittaa ja yksilöt on päästettävä heti takaisin mereen. Tarkistus 112 Ehdotus asetukseksi 11 artikla – 3 a kohta (uusi) 3 a.   Edellä olevaa 3 kohtaa ei sovelleta, jos lippujäsenvaltiolla on virallinen ohjelma, joka koskee liitteessä I lueteltujen lajien yksilöiden keräämistä ja tieteellistä tutkimusta. Tarkistus 113 Ehdotus asetukseksi 11 artikla – 4 kohta 4.  Siinä tapauksessa, että parhaiden saatavilla olevien tieteellisten lausuntojen mukaan on tarpeen muuttaa liitteessä I olevaa luetteloa lisäämällä siihen uusia lajeja, jotka tarvitsevat suojelua, komissiolle siirretään valta hyväksyä tällaiset muutokset delegoiduilla säädöksillä 32 artiklan mukaisesti. 4.  Siinä tapauksessa, että parhaiden saatavilla olevien tieteellisten lausuntojen mukaan on tarpeen muuttaa liitteessä I olevaa luetteloa lisäämällä siihen uusia lajeja, jotka tarvitsevat suojelua, tai poistamalla lajeja, joiden ei enää tarvitse olla luettelossa, komissiolle siirretään valta hyväksyä tällaiset muutokset delegoiduilla säädöksillä 32 artiklan mukaisesti. Tarkistus 114 Ehdotus asetukseksi 11 artikla – 5 kohta 5.  Tämän artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksytyillä toimenpiteillä pyritään 4 artiklan 1 kohdan b alakohdassa vahvistetun päämäärän saavuttamiseen. 5.  Tämän artiklan 4 kohdan mukaisesti ennen toimenpiteiden toteuttamista on suoritettava indikaattorien arviointi 4 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen suoritusindikaattorien mukaisesti. Tarkistus 115 Ehdotus asetukseksi 12 artikla – otsikko Merinisäkkäiden, merilintujen ja meressä elävien matelijoiden sivusaaliit Merinisäkkäiden, merilintujen ja meressä elävien matelijoiden saaliit Tarkistus 116 Ehdotus asetukseksi 12 artikla – 2 kohta 2.  Jos 1 kohdassa tarkoitettuja lajeja saadaan sivusaaliiksi, niitä ei saa vahingoittaa ja yksilöt on päästettävä heti takaisin mereen. 2.  Jos 1 kohdassa tarkoitettuja lajeja saadaan tahattomasti saaliiksi, niitä ei saa vahingoittaa ja yksilöt on päästettävä heti takaisin mereen. Kalastusaluksia käyttävien toimijoiden on kirjattava ja välitettävä asiaankuuluville viranomaisille tiedot kyseisistä tahattomista saaliista Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/10041 a mukaisesti. _______________________ 1 a Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/1004, annettu 17 päivänä toukokuuta 2017, kalatalousalan tietojen keruuta, hallintaa ja käyttöä koskevista unionin puitteista sekä yhteistä kalastuspolitiikkaa koskevien tieteellisten lausuntojen tukemisesta ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 199/2008 kumoamisesta (EUVL L 157, 20.6.2017, s. 1). Tarkistus 117 Ehdotus asetukseksi 12 artikla – 3 kohta 3.  Sen estämättä, mitä 1 ja 2 kohdassa säädetään, 1 kohdassa tarkoitettujen sivusaaliina saatujen meriympäristön lajien yksilöiden aluksella pitäminen, jälleenlaivaaminen tai aluksesta purkaminen on sallittua, silloin kun se on tarpeen yksittäisten eläinten toipumisen auttamiseksi, ja edellyttäen, että asianomaisille kansallisille toimivaltaisille viranomaisille on annettu kaikki tiedot ennakolta. 3.  Sen estämättä, mitä 1 ja 2 kohdassa säädetään, 1 kohdassa tarkoitettujen tahattomasti saaliiksi saatujen meriympäristön lajien yksilöiden aluksella pitäminen, jälleenlaivaaminen tai aluksesta purkaminen on sallittua, silloin kun se on tarpeen yksittäisten eläinten toipumisen auttamiseksi. Meriympäristön lajien yksilöiden aluksella pitäminen, jälleenlaivaaminen tai aluksesta purkaminen on sallittua, jos yksilöt ovat kuolleita, ja edellyttäen, että niitä voidaan käyttää tieteellisiä tutkimuksia varten. Asianomaisille kansallisille toimivaltaisille viranomaisille on ilmoitettava kaikki tiedot ennakolta. Tarkistus 118 Ehdotus asetukseksi 12 artikla – 3 a kohta (uusi) 3 a.   Edellä olevaa 1 ja 2 kohtaa ei sovelleta, jos lippujäsenvaltiolla on virallinen ohjelma, joka koskee merilintujen, meressä elävien matelijoiden tai merinisäkkäiden keräämistä ja tieteellistä tutkimusta. Tarkistus 119 Ehdotus asetukseksi 12 artikla – 5 kohta 5.  Tämän artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksytyillä toimenpiteillä pyritään 4 artiklan 1 kohdan b alakohdassa vahvistetun päämäärän saavuttamiseen. 5.  Tämän artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksytyillä toimenpiteillä pyritään saavuttamaan 4 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetut suoristusindikaattoreihin liittyvät tämän asetuksen tavoitteet. Tarkistus 120 Ehdotus asetukseksi 12 artikla – 5 a kohta (uusi) 5 a.   Jäsenvaltioiden on seurattava tahattomien saaliiden minimoimista koskevien tämän asetuksen mukaisesti hyväksyttyjen toimenpiteiden tehokkuutta ja raportoitava komissiolle edistyksestä viimeistään ... [kaksi vuotta tämän asetuksen voimaantulopäivästä] ja sen jälkeen kolmen vuoden välein. Tarkistus 121 Ehdotus asetukseksi 13 artikla – 1 kohta 1.  On kiellettyä käyttää liitteessä II mainittuja pyydyksiä kyseisessä liitteessä esitetyillä alueilla. 1.  On kiellettyä käyttää liitteessä II mainittuja pyydyksiä kyseisessä liitteessä esitetyillä alueilla. Jäsenvaltioiden on tehtävä asianmukainen arviointi, kun pyydyksiä käytetään direktiivin 92/43/ETY mukaisilla erityisten suojelutoimien alueilla ja direktiivin 2009/147/EY mukaisilla erityisillä suojelualueilla. Tarkistus 122 Ehdotus asetukseksi 13 artikla – 1 a kohta (uusi) 1 a.   Herkkien luontotyyppien ja herkkien lajien lisääntymis- tai levähdyspaikkojen tahallinen häirintä, heikentäminen tai hävittäminen on kielletty. Tarkistus 123 Ehdotus asetukseksi 13 artikla – 2 kohta 2.  Siinä tapauksessa, että parhaissa saatavilla olevissa tieteellisissä lausunnoissa suositellaan muuttamaan liitteessä II olevaa alueiden luetteloa, myös lisäämään uusia alueita, komissiolle siirretään valta hyväksyä tällaiset muutokset delegoiduilla säädöksillä asetuksen (EU) N:o 1380/2013 11 artiklan 2 ja 3 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen. Tällaisia muutoksia hyväksyessään komissio kiinnittää erityistä huomiota kalastustoiminnan siirtymisestä muille herkille alueille aiheutuvien kielteisten vaikutusten lieventämiseen. 2.  Siinä tapauksessa, että parhaissa saatavilla olevissa tieteellisissä lausunnoissa suositellaan muuttamaan kiireellisesti liitteessä II olevaa alueiden luetteloa, komissiolle siirretään valta hyväksyä tällaiset muutokset delegoiduilla säädöksillä asetuksen (EU) N:o 1380/2013 11 artiklan 2 ja 3 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen. Tällaisia muutoksia esittäessään komissio liittää delegoitua säädöstä koskevaan ehdotukseen haavoittuvaa aluetta koskevan kattavan kartan ja kiinnittää erityistä huomiota kalastustoiminnan siirtymisestä muille alueille aiheutuvien kielteisten sosiaalisten, taloudellisten ja ympäristöön liittyvien vaikutusten lieventämiseen. Tarkistus 124 Ehdotus asetukseksi 13 artikla – 3 kohta 3.  Jos tällaiset luontotyypit sijaitsevat jonkin jäsenvaltion suvereniteettiin tai lainkäyttövaltaan kuuluvilla vesillä, kyseisellä jäsenvaltiolla on oikeus ottaa asetuksen (EU) N:o 1380/2013 11 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen käyttöön pyyntikieltoalueita tai muita säilyttämistoimenpiteitä kyseisten luontotyyppien suojelemiseksi. Tällaisten toimenpiteiden on oltava asetuksen (EU) N:o 1380/2013 2 artiklassa asetettujen tavoitteiden mukaisia ja vähintään yhtä tiukkoja kuin unionin oikeuden mukaiset toimenpiteet. 3.  Jos liitteessä II mainitut alueet ovat jonkin jäsenvaltion suvereniteettiin tai lainkäyttövaltaan kuuluvilla vesillä, kyseisellä jäsenvaltiolla on oikeus ottaa asetuksen (EU) N:o 1380/2013 11 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen käyttöön pyyntikieltoalueita tai muita säilyttämistoimenpiteitä kyseisten luontotyyppien suojelemiseksi. Tällaisten toimenpiteiden on oltava asetuksen (EU) N:o 1380/2013 2 artiklassa asetettujen tavoitteiden mukaisia ja vähintään yhtä tiukkoja kuin unionin oikeuden mukaiset toimenpiteet. Tarkistus 125 Ehdotus asetukseksi 13 artikla – 4 a kohta (uusi) 4 a.   Jäsenvaltioiden on toteutettava toimenpiteitä sellaisten alueiden suojelemiseksi, joilla esiintyy tai todennäköisesti esiintyy niiden suvereniteettiin tai lainkäyttövaltaan kuuluvilla vesillä asetuksen (EY) N:o 734/2008 2 artiklan b alakohdassa määriteltyjä haavoittuvia meriekosysteemejä, ja kiellettävä kyseisillä alueilla pohjakalastustoiminta, elleivät parhaat käytettävissä olevat tieteelliset lausunnot osoita, että tällaisella toiminnalla ei ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia kyseisiin ekosysteemeihin. Tällaisten toimenpiteiden on oltava johdonmukaisia Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen hyväksymien päätöslauselmien kanssa, erityisesti päätöslauselmien 61/105 ja 64/72 kanssa, ja vastattava vähintään asetuksen (EY) N:o 734/2008 mukaisesti haavoittuville meriekosysteemeille annetun suojelun tasoa. Tarkistus 126 Ehdotus asetukseksi 14 artikla – 1 kohta – a alakohta a)  meriympäristön lajien nuorten yksilöiden suojelemisen varmistaminen asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 11 ja 12 kohdan nojalla; a)  meriympäristön lajien nuorten yksilöiden suojelemisen varmistaminen asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 11 ja 12 kohdan nojalla niin, että suurin osa pyydetyistä kaloista on saavuttanut kutuiän ennen pyytämistä; Tarkistus 127 Ehdotus asetukseksi 14 artikla – 1 kohta – a a alakohta (uusi) a a)   kielletään meriympäristön lajien nuorten yksilöiden kaupan pitäminen ihmisravinnoksi asetuksen (EU) N:o 1380/2013 2 artiklan 5 kohdan b alakohdan ja 15 artiklan 11 kohdan nojalla; Tarkistus 128 Ehdotus asetukseksi 14 aartikla (uusi) 14 a artikla Ihmisravinnoksi tarkoitetut tuodut kalastustuotteet Ihmisravinnoksi tarkoitettujen tuotujen kalastustuotteiden, jotka on pyydystetty unionin vesialueiden ulkopuolella 5 artiklassa tarkoitetuilla suuralueilla ja alueilla, on noudatettava tämän asetuksen liitteissä vahvistettuja säilyttämisen vähimmäisviitekokoja. Tarkistus 129 Ehdotus asetukseksi 15 artikla – 1 kohta Jäsenvaltioilla on oltava käytössä toimenpiteet, joilla helpotetaan asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 1 kohdan mukaisesti aluksesta purettujen säilyttämisen vähimmäisviitekokoja pienempien saaliiden varastointia tai markkinoiden löytämistä niille. Tällaisiin toimenpiteisiin voi sisältyä investointituki purkupaikkojen ja suojien rakentamiseksi ja mukauttamiseksi tai investointituki kalastustuotteiden lisäarvon kasvattamiseksi. Jäsenvaltioilla on oltava käytössä asianmukaiset toimenpiteet, joilla helpotetaan asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 1 kohdan mukaisesti aluksesta purettujen säilyttämisen vähimmäisviitekokoja pienempien saaliiden varastointia tai markkinoiden löytämistä niille. Tällaisiin toimenpiteisiin on sisällyttävä investointituki purkupaikkojen ja suojien rakentamiseksi ja mukauttamiseksi sekä investointituki kalastustuotteiden lisäarvon kasvattamiseksi. Tarkistus 130 Ehdotus asetukseksi 16 artikla – 1 kohta 1.  Saaliin arvon nostamiskäytäntö ja kalojen päästämiskäytäntö ovat kiellettyjä. 1.  Saaliin arvon nostamiskäytäntö on kielletty. Tarkistus 131 Ehdotus asetukseksi 16 artikla – 2 kohta 2.  Edellä olevaa 1 kohtaa ei sovelleta niiden lajien saaliisiin, jotka on vapautettu asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 4 kohdan mukaisesti purkamisvelvoitteen soveltamisesta. 2.  Edellä olevaa 1 kohtaa ei sovelleta Välimerellä harjoitettavaan kalastukseen tai niiden lajien saaliisiin, jotka on vapautettu asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 4 kohdan mukaisesti purkamisvelvoitteen soveltamisesta. Tarkistus 132 Ehdotus asetukseksi 17 artikla – otsikko Lajit, joihin ei sovelleta saalisrajoituksia Pilottihankkeet ei-toivottujen saaliiden välttämiseksi Tarkistus 133 Ehdotus asetukseksi 17 artikla – 1 kohta 1.  Jäsenvaltiot voivat toteuttaa pilottihankkeita, joiden tavoitteena on tutkia keinoja, joilla vältetään sellaisten lajien ei-toivottuja saaliita, joihin ei sovelleta saalisrajoituksia, vähennetään ne mahdollisimman pieniksi ja lopetetaan ne. Näissä pilottihankkeissa on otettava huomioon asianomaisten neuvoa-antavien toimikuntien asiaan liittyvät lausunnot, ja niiden on perustuttava parhaisiin saatavilla oleviin tieteellisiin lausuntoihin. 1.  Jäsenvaltiot voivat toteuttaa pilottihankkeita, joiden tavoitteena on tutkia keinoja, joilla vältetään ei-toivottuja saaliita, vähennetään ne mahdollisimman pieniksi ja lopetetaan ne. Näissä pilottihankkeissa on otettava huomioon asianomaisten neuvoa-antavien toimikuntien asiaan liittyvät lausunnot, ja niiden on perustuttava parhaisiin saatavilla oleviin tieteellisiin lausuntoihin. Tarkistus 134 Ehdotus asetukseksi 17 artikla – 2 kohta 2.  Jos kyseisten pilottihankkeiden tai muiden tieteellisten lausuntojen tulokset osoittavat, että lajien, joihin ei sovelleta saalisrajoituksia, ei-toivotut saaliit ovat tuntuvia, jäsenvaltiot voivat ottaa käyttöön teknisiä toimenpiteitä kyseisten ei-toivottujen saaliiden vähentämiseksi noudattaen asetuksen (EU) N:o 1380/2013 19 artiklassa säädettyä menettelyä. Tällaisia teknisiä toimenpiteitä sovelletaan yksinomaan kyseisen jäsenvaltion lipun alla purjehtiviin kalastusaluksiin. 2.  Jos kyseisten pilottihankkeiden tai muiden tieteellisten lausuntojen tulokset osoittavat, että lajien, joihin ei sovelleta saalisrajoituksia, ei-toivotut saaliit ovat tuntuvia, jäsenvaltioiden on otettava käyttöön teknisiä toimenpiteitä kyseisten ei-toivottujen saaliiden välttämiseksi tai vähentämiseksi mahdollisimman pieniksi noudattaen asetuksen (EU) N:o 1380/2013 19 artiklassa tai tämän asetuksen 18 artiklassa säädettyä menettelyä. Tarkistus 135 Ehdotus asetukseksi 17 artikla – 2 a kohta (uusi) 2 a.   Tapauksissa, joissa muut jäsenvaltiot haluavat vahvistaa vastaavia teknisiä toimenpiteitä, voidaan antaa 18 artiklan mukaisesti yhteinen suositus. Tarkistus 137 Ehdotus asetukseksi 17 aartikla (uusi) 17 a artikla Dokumentointi Asetuksen (EY) N:o 1224/2009 49 artiklan mukaisesti jäsenvaltiot voivat ottaa käyttöön sähköisiä valvontajärjestelyjä saaliiden, poisheittojen ja kalastustoiminnan dokumentoimiseksi. Tarkistus 138 Ehdotus asetukseksi II luku – 5 a jakso (uusi) 5 a JAKSO KALASTUSALUSTEN MUKAUTTAMINEN 17 b artikla Vetoisuuden mukauttaminen Uusien ja olemassa olevien kalastusalusten vetoisuuden lisääminen, jonka tarkoituksena on parantaa aluksen turvallisuutta, työ- ja hygieniaoloja ja tuotteiden laatua, sekä aluksen vetoisuuden lisääminen, jonka tarkoituksena on varastoida ei-toivotut saaliit, joihin sovelletaan asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan mukaista purkamisvelvoitetta, on sallittua edellyttäen, että ne eivät lisää aluksen saalispotentiaalia. Vastaavia määriä ei oteta huomioon arvioitaessa kalastuskapasiteettia asetuksen (EU) N:o 1380/2013 liitteessä II tai kyseisen asetuksen 23 artiklan mukaisissa lisäys-/poistojärjestelmissä vahvistettujen enimmäismäärien perusteella. Tarkistus 139 Ehdotus asetukseksi 18 artikla – otsikko Ohjaavat periaatteet Alueelliset tekniset toimenpiteet Tarkistus 140 Ehdotus asetukseksi 18 artikla – 1 kohta – g alakohta g)  liitteessä XI syrjäisimpien alueiden osalta. g)  liitteessä XI unionin vesillä Intian valtamerellä ja Länsi-Atlantilla. Tarkistus 141 Ehdotus asetukseksi 18 artikla – 1 kohta – 1 a alakohta (uusi) Liitteissä V–XI olevassa B osassa vahvistettuja silmäkokoa koskevia säännöksiä sovelletaan kuitenkin ainoastaan ... päivään ...kuuta ... [18 kuukautta tämän asetuksen voimaantulopäivästä] asti, jos tämän artiklan 2 kohdan mukaisesti ei ole annettu kyseisen kalastuksen osalta samaa asiaa koskevaa delegoitua säädöstä. Siinä tapauksessa, että tämän asetuksen liitteessä olevaa B osaa aletaan soveltaa, komissio antaa sen estämättä, mitä 6 artiklan 1 kohdan 4 alakohdassa säädetään, samaan päivämäärään mennessä 32 artiklan mukaisesti tämän asetuksen täydentämiseksi delegoidun säädöksen vahvistamalla ”kohdennetun kalastuksen” määritelmän, jotta B osaa voidaan soveltaa asianomaisella kalastusalueella sekä kyseiseen kalastukseen. Tämän kohdan toisessa alakohdassa asetetun määräajan päättymispäivään tai kyseisessä alakohdassa tarkoitetun delegoidun säädöksen hyväksymispäivämäärään asti sen mukaan, kumpi on aiempi, sovelletaan edelleen ... päivään ...kuuta ... [tämän asetuksen voimaantuloa edeltävä päivä*] asti silmäkokoa koskevia säännöksiä kyseisillä kalastusalueilla. ________________________ * Jos tämä näkemys hyväksytään, 35–41 artiklaa on mukautettava neuvoston kanssa käytävien neuvottelujen yhteydessä sen jälkeen, kun on määritelty toimenpiteet, joiden soveltamista jatketaan tässä ilmoitetun päivämäärän jälkeen. Tarkistus 142 Ehdotus asetukseksi 18 artikla – 1 a kohta (uusi) 1 a.   Tarvittaessa YKP:n tavoitteiden saavuttamiseksi ja alueen erityispiirteiden huomioon ottamiseksi teknisiä toimenpiteitä, jotka poikkeavat tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista toimenpiteistä, voidaan hyväksyä asetuksen (EU) N:o 1380/2013 9 ja 10 artiklassa tarkoitettujen monivuotisten suunnitelmien yhteydessä. Tarkistus 143 Ehdotus asetukseksi 18 artikla – 2 kohta 2.  Asetuksen (EU) N:o 1380/2013 18 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen jäsenvaltiot voivat esittää yhteisiä suosituksia sellaisten tarkoituksenmukaisten teknisten toimenpiteiden määrittämiseksi alueellisella tasolla, joissa poiketaan 1 kohdassa vahvistetuista toimenpiteistä. 2.  Jos kyseistä kalastusta varten ei ole laadittu monivuotista suunnitelmaa tai jos asianomaisessa monivuotisessa suunnitelmassa ei vahvisteta teknisiä toimenpiteitä tai tällaisten teknisten toimenpiteiden hyväksymismenettelyä, siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä tämän asetuksen täydentämiseksi tämän asetuksen 32 artiklan ja asetuksen (EU) N:o 1380/2013 18 artiklan mukaisesti määrittämällä sellaiset tarkoituksenmukaiset tekniset toimenpiteet alueellisella tasolla, joissa poiketaan 1 kohdassa vahvistetuista toimenpiteistä, ja erityisesti vahvistamalla alueellisella tasolla noudatettavat silmäkoot. Tällaisten delegoitujen säädösten hyväksymiseksi jäsenvaltiot voivat antaa yhteisen suosituksen asetuksen (EU) N:o 1380/2013 18 artiklan 1 kohdan mukaisesti viimeistään ... päivänä ...kuuta ... [12 kuukautta tämän asetuksen voimaantulopäivästä]. Komissio julkaisee kyseiset yhteiset suositukset välittömästi sen jälkeen, kun jäsenvaltiot ovat antaneet ne, ja se julkaisee kaikki tieteelliset arvioinnit, jotka on tehty sen varmistamiseksi, että ne ovat asetuksen (EU) N:o 1380/2013 18 artiklan 5 kohdan mukaisia. Tarkistus 144 Ehdotus asetukseksi 18 artikla – 2 a kohta (uusi) 2 a.  Edellä olevien 1 a ja 2 kohdan nojalla hyväksyttyjen toimenpiteiden a)  avulla on pyrittävä saavuttamaan tämän asetuksen 3 artiklassa vahvistetut tavoitteet ottaen erityisesti huomioon sen 4 artiklassa vahvistetut suoritusindikaattorit; b)  ohjenuorana ovat asetuksen (EU) N:o 1380/2013 3 artiklassa vahvistetut hyvän hallinnon periaatteet; c)  avulla myönnetään muun muassa kalastusmahdollisuuksia tarjoamalla kannustimia kalastusaluksille, joilla käytetään valikoivia pyydyksiä tai sellaisia pyyntimenetelmiä, joilla on vähäisempi ympäristövaikutus; ja d)  on vastattava vähintään 1 kohdassa tarkoitettuja toimenpiteitä tai silmäkokoa koskevien sääntöjen tapauksessa ... päivään ...kuuta ... [päivä ennen tämän asetuksen voimaantulopäivää] asti hyödyntämismallien sekä herkille lajeille ja luontotyypeille annettavan suojelun tason osalta sovellettavia toimenpiteitä. Tarkistus 145 Ehdotus asetukseksi 18 artikla – 3 kohta 3.  Edellä 2 kohdan mukaisesti suositeltujen teknisten toimenpiteiden on hyödyntämismallien sekä herkkien lajien ja luontotyyppien suojelun osalta oltava vähintään vastaavat kuin 1 kohdassa tarkoitetut toimenpiteet. 3.  Asetuksen (EU) N:o 1380/2013 18 artiklan 5 kohdan mukaisesti jäsenvaltioiden on otettava tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen yhteisten suositusten perustaksi parhaat käytettävissä olevat tieteelliset lausunnot. Tieteellisissä lausunnoissa on otettava huomioon tällaisten toimenpiteiden vaikutus kohdelajeihin sekä herkkiin lajeihin ja luontotyyppeihin ja tuotava esiin meriekosysteemin säilyttämiselle aiheutuvat hyödyt. Tarkistus 146 Ehdotus asetukseksi 18 artikla – 3 a kohta (uusi) 3 a.   Sen estämättä, mitä asetuksen (EU) N:o 1380/2013 18 artiklan 1, 3 ja 6 kohdassa säädetään, komissio voi antaa kyseisiä delegoituja säädöksiä myös silloin, kun kyseisissä kohdissa tarkoitettua yhteistä suositusta ei ole. Tarkistus 147 Ehdotus asetukseksi 19 artikla 19 artikla Poistetaan. Monivuotisiin suunnitelmiin kuuluvat alueelliset toimenpiteet 1.  Siirretään komissiolle valta hyväksyä alueellisen tason teknisiä toimenpiteitä asetuksen (EU) N:o 1380/2013 9 ja 10 artiklassa tarkoitettujen monivuotisten suunnitelmien tavoitteiden saavuttamiseksi. Tällaiset toimenpiteet on vahvistettava tämän asetuksen 32 artiklan ja asetuksen (EU) N:o 1380/2013 18 artiklan mukaisesti hyväksytyillä delegoiduilla säädöksillä. 2.  Edellä 1 kohdan mukaisesti vahvistetuissa toimenpiteissä voidaan a)  muuttaa tai täydentää liitteissä V–XI vahvistettuja toimenpiteitä; b)  poiketa liitteissä V–XI vahvistetuista toimenpiteistä tietyn alueen tai ajanjakson osalta edellyttäen, että voidaan osoittaa, ettei kyseisistä toimenpiteistä ole säilyttämisen kannalta hyötyä kyseisellä alueella tai ajanjaksolla ja että vaihtoehtoisilla toimenpiteillä saavutetaan samat tavoitteet. 3.  Monivuotisessa suunnitelmassa voidaan määritellä, millaisia teknisiä toimenpiteitä voidaan hyväksyä 1 ja 2 mukaisesti asianomaisen alueen osalta. 4.  Edellä olevien 1 ja 2 kohdan nojalla hyväksyttyjen toimenpiteiden a)  avulla pyritään saavuttamaan tämän asetuksen 3 ja 4 artiklassa säädetyt tavoitteet ja päämäärät; b)  ohjenuorana ovat asetuksen (EU) N:o 1380/2013 3 artiklassa vahvistetut hyvän hallinnon periaatteet; ja c)  avulla myönnetään kalastusmahdollisuuksia tarjoamalla kannustimia kalastusaluksille, joilla käytetään valikoivia pyydyksiä tai sellaisia pyyntimenetelmiä, joilla on vähäisempi ympäristövaikutus. 5.  Kun jäsenvaltiot esittävät yhteisiä suosituksia 1 kohdassa tarkoitettujen teknisten toimenpiteiden ottamiseksi käyttöön, niiden on esitettävä tieteellinen näyttö kyseisten toimenpiteiden hyväksymisen tueksi. 6.  Komissio voi pyytää STECF:ää arvioimaan 5 kohdassa tarkoitettuja yhteisiä suosituksia. Tarkistus 148 Ehdotus asetukseksi 20 artikla – 1 kohta – johdantokappale 1.  Kun jäsenvaltiot esittävät 19 artiklan mukaisesti yhteisiä suosituksia koko- ja lajivalikoivien pyydysten määrittämiseksi, niiden on esitettävä todisteet siitä, että kyseiset pyydykset täyttävät vähintään yhden seuraavista perusteista: 1.  Kun jäsenvaltiot esittävät 18 artiklan mukaisesti yhteisiä suosituksia koko- ja lajivalikoivien pyydysten määrittämiseksi, niiden on esitettävä todisteet siitä, että kyseiset pyydykset täyttävät vähintään yhden seuraavista perusteista: Tarkistus 149 Ehdotus asetukseksi 21 artikla – 1 kohta – johdantokappale Kun jäsenvaltiot esittävät 19 artiklan mukaisesti yhteisiä suosituksia liitteissä V–VIII ja liitteessä X olevassa C osassa ja liitteessä XI olevassa B osassa lueteltujen pyynti- tai rajoitusalueiden muuttamiseksi tai uusien kielto- tai rajoitusalueiden vahvistamiseksi, niiden on sisällytettävä tällaisten kielto- ja rajoitusalueiden osalta seuraavat osatekijät kyseisiin yhteisiin suosituksiin: Kun jäsenvaltiot esittävät 18 artiklan mukaisesti yhteisiä suosituksia liitteissä V–VIII ja liitteessä X olevassa C osassa ja liitteessä XI olevassa B osassa lueteltujen pyynti- tai rajoitusalueiden muuttamiseksi, uusien kielto- tai rajoitusalueiden vahvistamiseksi tai niiden poistamiseksi, niiden on sisällytettävä tällaisten kielto- ja rajoitusalueiden osalta seuraavat osatekijät kyseisiin yhteisiin suosituksiin: Tarkistus 150 Ehdotus asetukseksi 21 artikla – 1 a kohta (uusi) Jos jäsenvaltiot eivät anna yhteisiä suosituksia, komissio voi antaa 32 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä kielto- tai rajoitusalueiden perustamisesta parhaiden käytettävissä olevien tieteellisten lausuntojen perusteella. Tarkistus 151 Ehdotus asetukseksi 22 artikla – 1 kohta 1.  Kun jäsenvaltiot esittävät 19 artiklan mukaisesti yhteisiä suosituksia liitteissä V–X olevassa A osassa lueteltujen säilyttämisen vähimmäisviitekokojen muuttamiseksi tai tällaisten viitekokojen vahvistamiseksi, niiden on noudatettava tavoitetta meriympäristön lajien nuorten yksilöiden suojelemisesta. 1.  Kun jäsenvaltiot esittävät 18 artiklan mukaisesti yhteisiä suosituksia liitteissä V–X olevassa A osassa lueteltujen säilyttämisen vähimmäisviitekokojen muuttamiseksi tai tällaisten viitekokojen vahvistamiseksi, niiden on noudatettava tavoitetta meriympäristön lajien nuorten yksilöiden suojelemisesta. Yhteisten suositusten on perustuttava parhaaseen käytettävissä oleviin tieteellisiin lausuntoihin, ja niissä on otettava huomioon biologiset perusteet, erityisesti lajien sukukypsyyskoko. Yhteiset suositukset eivät saa vaarantaa valvontaa ja täytäntöönpanotoimia koskevia säännöksiä, jotka liittyvät kalastustuotteiden aluksesta purkamiseen ja kaupan pitämiseen. Tarkistus 152 Ehdotus asetukseksi 23 artikla – 1 kohta – johdantokappale Kun jäsenvaltiot esittävät 19 artiklan mukaisesti yhteisiä suosituksia reaaliaikaisten pyyntikieltojen ja siirtymistä koskevien säännösten ottamiseksi käyttöön varmistaakseen kala-, äyriäis- tai nilviäislajien nuorten tai kutevien yksilöiden yhdyskuntien suojelemisen, niiden on sisällytettävä mukaan seuraavat osatekijät: Kun jäsenvaltiot esittävät 18 artiklan mukaisesti yhteisiä suosituksia reaaliaikaisten pyyntikieltojen ja siirtymistä koskevien säännösten ottamiseksi käyttöön varmistaakseen kala-, äyriäis- tai nilviäislajien tai herkkien lajien nuorten tai kutevien yksilöiden yhdyskuntien suojelemisen, niiden on sisällytettävä mukaan seuraavat osatekijät: Tarkistus 153 Ehdotus asetukseksi 23 artikla – 1 a kohta (uusi) 1 a.   Jos reaaliaikaisilla pyynti- ja siirtymiskielloilla on ainoastaan yhden jäsenvaltion aluksiin kohdistuvia vaikutuksia, toteutetaan parhaisiin käytettävissä oleviin tieteellisiin lausuntoihin perustuvia toimenpiteitä asianomaisiin aluksiin kohdistuvien vaikutusten lieventämiseksi. Tarkistukset 304 ja 154 Ehdotus asetukseksi 24 artikla – 1 kohta 1.  Kun jäsenvaltiot esittävät 19 artiklan mukaisesti yhteisiä suosituksia innovatiivisten pyydysten käytön sallimiseksi tai laajentamiseksi, mukaan lukien liitteessä V olevassa E osassa kuvattu pulssitrooli, tietyllä merialueella, niiden on esitettävä arvio tällaisten pyydysten käytön todennäköisistä vaikutuksista kohdelajeihin ja herkkiin lajeihin ja luontotyyppeihin. 1.  Kun jäsenvaltiot esittävät 18 artiklan mukaisesti yhteisiä suosituksia innovatiivisten pyydysten käytön sallimiseksi tai laajentamiseksi tietyllä merialueella, niiden on esitettävä arvio tällaisten pyydysten käytön todennäköisistä vaikutuksista kohdelajeihin ja herkkiin lajeihin ja luontotyyppeihin. Tällaisen arvion on perustuttava innovatiivisten pyydysten käyttöön koeajalla ja enintään viidellä prosentilla aluksista, jotka toimivat tuohon aikaan alalla vähintään neljän vuoden ajan. Tarkistus 155 Ehdotus asetukseksi 24 artikla – 3 kohta 3.  Innovatiivisten pyydysten käyttöä ei sallita, jos kyseiset arviot osoittavat, että pyydysten käyttö johtaa herkkiin luontotyyppeihin ja muihin kuin kohdelajeihin kohdistuviin kielteisiin vaikutuksiin. 3.  Innovatiivisten pyydysten käyttö sallitaan vain kaupallisessa mittakaavassa, jos 1 kohdassa tarkoitetut arviot osoittavat, että nykyisiin säännellyn kalastuksen pyydyksiin ja menetelmiin verrattuna pyydysten käyttö ei johda merellisiin luontotyyppeihin, mukaan lukien herkät luontotyypit tai muut kuin kohdelajit, kohdistuviin suoriin tai kumulatiivisiin kielteisiin vaikutuksiin. Tarkistus 156 Ehdotus asetukseksi 25 artikla – 1 kohta – 2 a luetelmakohta (uusi) –   antaa tietoja nykyisten ehkäisevien toimenpiteiden ja seurantajärjestelyjen tehokkuudesta, Tarkistus 158 Ehdotus asetukseksi 25 artikla – 1 a kohta (uusi) Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kalastajia, joihin nämä toimenpiteet vaikuttavat suoraan, kuullaan asianmukaisesti. Tarkistus 159 Ehdotus asetukseksi 26 artikla – 1 kohta – d a alakohta (uusi) d a)   asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksytyt poikkeukset. Tarkistus 160 Ehdotus asetukseksi 26 artikla – 2 kohta 2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitetuilla toimenpiteillä on pyrittävä saavuttamaan 3 artiklassa säädetyt tavoitteet ja erityisesti varmistamaan nuorten tai kutevien kalojen, äyriäisten ja nilviäisten yhdyskuntien suojelu. 2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitetuilla toimenpiteillä on pyrittävä saavuttamaan 3 artiklassa säädetyt tavoitteet ja erityisesti varmistamaan nuorten tai kutevien kalojen, äyriäisten ja nilviäisten yhdyskuntien suojelu. Niiden on oltava vähintään yhtä tiukkoja kuin unionin oikeuden mukaan sovellettavat tekniset toimenpiteet. Tarkistus 161 Ehdotus asetukseksi 26 aartikla (uusi) 26 a artikla Saaliiden ja poisheittojen täydellistä dokumentointia koskevat pilottihankkeet 1.  Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä tämän asetuksen 32 artiklan ja asetuksen (EU) N:o 1380/2013 18 artiklan mukaisesti tämän asetuksen täydentämiseksi määrittämällä pilottihankkeet, joilla kehitetään saaliiden ja poisheittojen täydellistä dokumentointia koskeva järjestelmä, joka perustuu mitattavissa oleviin tavoitteisiin ja päämääriin tulosperusteisen kalastuksenhoidon aikaansaamiseksi. 2.  Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa pilottihankkeissa voidaan poiketa liitteissä V–XI olevassa B osassa vahvistetuista toimenpiteistä tietyn alueen osalta enintään yhden vuoden ajan edellyttäen, että voidaan osoittaa, että tällaisilla pilottihankkeilla pyritään saavuttamaan 3 artiklassa asetetut tavoitteet ja noudattamaan 4 artiklassa vahvistettuja suoritusindikaattoreita ja että erityisesti pyritään parantamaan asianomaisen pyydyksen tai kalastusmenetelmän valikoivuutta tai muuten vähentämään sen ympäristövaikutusta. Yhden vuoden ajanjaksoa voidaan pidentää yhdellä vuodella samoin edellytyksin. Se on rajattava korkeintaan 5 prosenttiin aluksista kyseisellä alalla jäsenvaltiota kohti. 3.  Kun jäsenvaltiot esittävät yhteisiä suosituksia 1 kohdassa tarkoitettujen pilottihankkeiden toteuttamiseksi, niiden on esitettävä tieteellinen näyttö kyseisten toimenpiteiden hyväksymisen tueksi. STEFC:n on arvioitava yhteisiä suosituksia ja julkistettava nämä arviot. Kuuden kuukauden kuluessa hankkeen toteuttamisesta jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle kertomus, jossa esitetään tulokset ja myös yksityiskohtainen arvio valikoivuudessa tapahtuneista muutoksista ja muista ympäristövaikutuksista. 4.  STECF:n on arvioitava 3 kohdassa tarkoitettua kertomusta. Jos STECF katsoo, että uudella pyydyksellä tai kalastusmenetelmällä saavutetaan menestyksekkäästi 2 kohdassa asetetut tavoitteet, komissio voi tehdä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen mukaisesti ehdotuksen kyseisen pyydyksen tai kalastusmenetelmän yleisen käytön sallimisesta. STECF:n arvio on julkistettava. 5.  Komissio antaa 32 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä tämän asetuksen täydentämiseksi laatimalla 1 kohdassa tarkoitetun saaliiden ja poisheittojen täydellistä dokumentointia koskevan järjestelmän tekniset erittelyt. Tarkistus 162 Ehdotus asetukseksi Luku IV LUKU IV Poistetaan. ALUEELLISET KALASTUKSENHOITOJÄRJESTÖT 28 artikla Koillis-Atlantin kalastuskomissio (NEAFC) Siirretään komissiolle valta antaa 32 artiklan nojalla delegoituja säädöksiä, joissa a)   sisällytetään unionin lainsäädäntöön tietyt Koillis-Atlantin kalastuskomission (NEAFC) hyväksymät tekniset toimenpiteet, mukaan lukien luettelot haavoittuvista meriekosysteemeistä sekä tylppäpyrstömolvan ja punasimpun kalastukseen liittyvät erityiset tekniset toimenpiteet, sellaisina kuin ne määritellään NEAFC:n suosituksissa 05:2013, 19:2014, 01:2015 ja 02:2015; ja b)   hyväksytään muita teknisiä toimenpiteitä, joilla täydennetään tai muutetaan NEAFC:n suositukset osaksi lainsäädäntöä saattavien säädösten tiettyjä muita kuin keskeisiä osia. Tarkistus 163 Ehdotus asetukseksi 29 artikla – 1 kohta – johdantokappale 1.  Tässä asetuksessa säädettyjä teknisiä toimenpiteitä ei sovelleta kalastustoimiin, jotka toteutetaan yksinomaan tieteellisiin tutkimustarkoituksiin, seuraavin edellytyksin: 1.  Tässä asetuksessa säädettyjä teknisiä toimenpiteitä ei sovelleta kalastustoimiin, jotka toteutetaan tieteellisten tutkimusten yhteydessä, seuraavin edellytyksin: Tarkistus 164 Ehdotus asetukseksi 29 artikla – 2 kohta – b alakohta b)  ne myydään muihin tarkoituksiin kuin suoraan ihmisravinnoksi. b)  siinä tapauksessa, että kalat ovat säilyttämisen vähimmäisviitekokoa pienempiä, ne myydään muihin tarkoituksiin kuin suoraan ihmisravinnoksi. Tarkistus 165 Ehdotus asetukseksi 30 artikla – otsikko Keinotekoiset palautus- ja siirtoistutukset Palautus- ja siirtoistutukset Tarkistus 166 Ehdotus asetukseksi 30 artikla – 1 kohta 1.  Tässä asetuksessa säädettyjä teknisiä toimenpiteitä ei sovelleta kalastustoimiin, joiden ainoana tarkoituksena ovat meriympäristön lajien keinotekoiset palautus- tai siirtoistutukset, edellyttäen että kyseiset toimet pannaan täytäntöön sen jäsenvaltion tai niiden jäsenvaltioiden, jolla tai joilla on välitön kalastuksenhoitoetu, luvalla ja alaisuudessa. 1.  Tässä asetuksessa säädettyjä teknisiä toimenpiteitä ei sovelleta kalastustoimiin, joiden ainoana tarkoituksena ovat meriympäristön lajien palautus- tai siirtoistutukset, edellyttäen että kyseiset toimet pannaan täytäntöön sen jäsenvaltion tai niiden jäsenvaltioiden, jolla tai joilla on välitön kalastuksenhoitoetu, luvalla ja alaisuudessa. Tarkistus 167 Ehdotus asetukseksi 30 artikla – 2 kohta 2.  Jos keinotekoisia palautus- tai siirtoistutuksia pannaan täytäntöön toisen jäsenvaltion tai toisten jäsenvaltioiden vesillä, komissiolle ja kaikille asianomaisille jäsenvaltioille on ilmoitettava vähintään kuukautta aiemmin aikomuksesta toteuttaa tällaisia kalastustoimia. 2.  Jos palautus- tai siirtoistutuksia pannaan täytäntöön toisen jäsenvaltion tai toisten jäsenvaltioiden vesillä, komissiolle ja kaikille asianomaisille jäsenvaltioille on ilmoitettava vähintään kuukautta aiemmin aikomuksesta toteuttaa tällaisia kalastustoimia. Tarkistus 168 Ehdotus asetukseksi 31 artikla – 1 kohta 1.  Jos saatavilla olevista tieteellisistä lausunnoista käy ilmi, että meriympäristön lajien suojelemiseksi tarvitaan heti toimia, komissiolla on valta antaa delegoituja säädöksiä 32 artiklan mukaisesti tällaisten uhkien lieventämiseksi. Tällaiset säädökset voivat erityisesti liittyä rajoituksiin, jotka koskevat pyydysten käyttöä tai kalastustoimintaa tietyillä alueilla tai tiettyinä ajanjaksoina. 1.  Jos saatavilla olevista tieteellisistä lausunnoista käy ilmi, että meriympäristön lajien tai merellisten luontotyyppien suojelemiseksi tarvitaan heti toimia, komissiolla on valta antaa delegoituja säädöksiä 32 artiklan mukaisesti tällaisten uhkien lieventämiseksi. Tällaiset säädökset voivat erityisesti liittyä rajoituksiin, jotka koskevat pyydysten käyttöä tai kalastustoimintaa tietyillä alueilla tai tiettyinä ajanjaksoina, tai muihin tarvittaviin säilyttämistoimenpiteisiin. Tarkistus 273 Ehdotus asetukseksi 31 artikla – 2 kohta – b a alakohta (uusi) b a)  suojelemaan herkkiä lajeja ja luontotyyppejä, kun niiden säilymiseen kohdistuu todistetusti vakava uhka. Tarkistus 169 Ehdotus asetukseksi 31 artikla – 3 kohta 3.  Edellä 1 kohdassa tarkoitettuja delegoituja säädöksiä sovelletaan enintään kolmen vuoden ajan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 32 artiklan 6 kohdan säännösten soveltamista. 3.  Edellä 1 kohdassa tarkoitettuja delegoituja säädöksiä sovelletaan enintään kahden vuoden ajan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 32 artiklan 6 kohdan säännösten soveltamista. Tarkistus 170 Ehdotus asetukseksi 34 artikla – 1 kohta 1.  Komissio antaa viimeistään vuoden 2020 lopussa ja sen jälkeen kolmen vuoden välein Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän asetuksen täytäntöönpanosta jäsenvaltioiden ja asianomaisten neuvoa-antavien toimikuntien toimittamien tietojen perusteella ja STECF:n esitettyä asiasta arvionsa. Kertomuksessa on arvioitava, missä laajuudessa teknisillä toimenpiteillä on sekä alueellisesti että unionin tasolla myötävaikutettu 3 artiklassa vahvistettujen tavoitteiden saavuttamiseen ja edistetty 4 artiklassa vahvistettuja päämääriä. 1.  Komissio antaa viimeistään ... päivänä ...kuuta ... [kolme vuotta tämän asetuksen voimaantulopäivästä] ja sen jälkeen kolmen vuoden välein Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän asetuksen täytäntöönpanosta jäsenvaltioiden ja asianomaisten neuvoa-antavien toimikuntien toimittamien tietojen perusteella ja STECF:n esitettyä asiasta arvionsa. Kertomuksessa on arvioitava, missä laajuudessa teknisillä toimenpiteillä on sekä alueellisesti että unionin tasolla myötävaikutettu 3 artiklassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamiseen ja edistetty 4 artiklassa vahvistettujen suoritusindikaattorien perusteella. Tarkistus 171 Ehdotus asetukseksi 34 artikla – 2 kohta 2.  Kertomuksen perusteella, jos alueellisella tasolla on näyttöä siitä, ettei tavoitteita ja päämääriä ole saavutettu, kuuden kuukauden kuluessa 1 kohdassa tarkoitetun kertomuksen antamisesta kyseisen alueen jäsenvaltioiden on esitettävä suunnitelma korjaavista toimista, jotka on tarkoitus toteuttaa sen varmistamiseksi, että mainittuihin tavoitteisiin ja päämääriin voidaan päästä. 2.  Kertomuksen perusteella, jos alueellisella tasolla on näyttöä siitä, ettei tavoitteita ole saavutettu tai 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut säilyttämisen vähimmäisviitekokoa pienempien kalojen saaliiden erityistasot tärkeimmässä kalastuksessa on ylitetty, kahdentoista kuukauden kuluessa 1 kohdassa tarkoitetun kertomuksen antamisesta kyseisen alueen jäsenvaltioiden on esitettävä suunnitelma korjaavista toimista, jotka on tarkoitus toteuttaa sen varmistamiseksi, että 3 artiklassa asetettuihin tavoitteisiin voidaan päästä ja säilyttämisen vähimmäiskokoa pienempien meriympäristön lajien saaliita voidaan vähentää 4 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetulle tasolle. Tarkistus 172 Ehdotus asetukseksi 34 artikla – 2 a kohta (uusi) 2 a.  Komissio avustaa jäsenvaltioita kansallisen toimintasuunnitelman laatimisessa uusien teknisten toimenpiteiden täytäntöönpanossa havaittujen ongelmien ratkaisemiseksi, jotta 4 artiklassa asetetut vaatimukset voidaan täyttää. Jäsenvaltion on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet kyseisen toimintasuunnitelman täytäntöönpanemiseksi. Tarkistus 173 Ehdotus asetukseksi 34 artiklan 3 a alakohta (uusi) 3 a.   Jos kertomuksessa osoitetaan, että jäsenvaltio ei ole noudattanut valvontaa ja tietojen keräämistä koskevia velvoitteitaan, komissio voi keskeyttää EMKR:stä kyseisellä jäsenvaltiolle myönnettävän rahoituksen tai lykätä sitä asetuksen (EU) N:o 508/2014 100 ja 101 artiklan mukaisesti. Tarkistus 174 Ehdotus asetukseksi 35 artikla – 1 kohta – a alakohta a)  Poistetaan 3, 8, 9, 10, 11, 12, 14, 15, 16 ja 25 artikla. a)  Poistetaan 3, 8, 9, 10, 11 ja 12 artikla, 13 artiklan 3 kohdan toinen alakohta sekä 14, 15, 16 ja 25 artikla. Tarkistus 175 Ehdotus asetukseksi 36 artikla 36 artikla Poistetaan. Asetuksen (EY) N:o 1098/2007 muuttaminen Poistetaan asetuksen (EY) N:o 1098/2007 8 ja 9 artikla. Tarkistus 176 Ehdotus asetukseksi 37 artikla – 1 kohta – b alakohta Asetus (EY) N:o 1224/2009 54 cartikla – 2 kohta – a alakohta a)  aluksella ei samanaikaisesti pidetä tai käytetä joko silmäkooltaan 80 millimetriä pienempää vedettävää pyydystä tai yhtä taikka useampaa kurenuottaa tai vastaavaa pyydystä; tai a)  aluksella ei samanaikaisesti pidetä tai käytetä joko silmäkooltaan 70 millimetriä pienempää vedettävää pyydystä tai yhtä taikka useampaa kurenuottaa tai vastaavaa pyydystä; tai Tarkistus 177 Ehdotus asetukseksi 37 artikla – 1 kohta – b alakohta Asetus (EY) N:o 1224/2009 54 cartikla – 2 kohta – b alakohta – 2 luetelmakohta lajitellut kalat jäädytetään välittömästi lajittelun jälkeen; lajiteltuja kaloja ei saa päästää takaisin mereen; ja lajitellut kalat jäädytetään lajittelun jälkeen; lajiteltuja kaloja ei saa päästää takaisin mereen; ja Tarkistus 178 Ehdotus asetukseksi 37 artikla – 1 kohta – b alakohta Asetus (EY) N:o 1224/2009 54 cartikla – 2 kohta – b alakohta – 3 luetelmakohta laitteet on asennettu ja sijoitettu alukselle siten, että jäädytys tapahtuu välittömästi eikä meriympäristön lajien laskeminen takaisin mereen ole enää mahdollista. laitteet on asennettu ja sijoitettu alukselle siten, että jäädytys tapahtuu eikä meriympäristön lajien laskeminen takaisin mereen ole enää mahdollista. Tarkistus 179 Ehdotus asetukseksi 37 artikla – 1 kohta – b alakohta Asetus (EY) N:o 1224/2009 54 cartikla – 3 a kohta (uusi) 3 a.   Lippujäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on varmennettava pakastustroolareiden suunnitelmat sen varmistamiseksi, että ne ovat sovellettavien sääntöjen mukaisia. Tarkistus 180 Ehdotus asetukseksi 38 artikla 38 artikla Poistetaan. Asetuksen (EU) N:o 1343/2011 muuttaminen Muutetaan asetuksen (EU) N:o 1343/2011 26 artikla seuraavasti: 1)   lisätään alakohta seuraavasti: ”h) 4, 10, 12, 15, 15 a, 16, 16 b, 16 c, 16 d, 16 f, 16 g, 16 h, 16 i, 16 j ja 16 k artiklassa vahvistetut tekniset toimenpiteet.”; 2)   lisätään kohta seuraavasti: ”Siirretään komissiolle myös valta antaa 27 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä GFCM:n hyväksymien muiden sellaisten teknisten toimenpiteiden saattamiseksi osaksi unionin lainsäädäntöä, jotka sitovat unionia, sekä täydentää tai muuttaa teknisistä toimenpiteistä annetut GFCM:n suositukset osaksi lainsäädäntöä saattavien säädösten tiettyjä muita kuin keskeisiä osia.” Tarkistus 181 Ehdotus asetukseksi 40 artikla – 1 kohta Kumotaan asetukset (EY) N:o 894/97, (EY) N:o 850/98, (EY) N:o 2549/2000, (EY) N:o 254/2002, (EY) N:o 812/2004 ja (EY) N:o 2187/2005. Kumotaan asetukset (EY) N:o 894/97, (EY) N:o 850/98, (EY) N:o 2549/2000, (EY) N:o 254/2002, (EY) N:o 812/2004 ja (EY) N:o 2187/2005 sekä komission asetus (EY) N:o 494/20021 a. ____________________________ 1 a Komission asetus (EY) N:o 494/2002, annettu 19 päivänä maaliskuuta 2002, teknisistä lisätoimenpiteistä kummeliturskakannan elvyttämiseksi ICES-suuralueilla III, IV, V, VI ja VII sekä ICES-alueilla VIII a, b, d ja e (EYVL L 77, 20.3.2002, s. 8). Tarkistus 182 Ehdotus asetukseksi Liite I – n a alakohta (uusi) n a)  järvisiika (Coregonus oxyrhynchus) ICES-suuralueella IVb (unionin vedet); Tarkistus 183 Ehdotus asetukseksi Liite I – n b kohta (uusi) n b)  adriansampi (Acipenser naccarii) ja sampi (Acipenser sturio) unionin vesillä; Tarkistus 184 Ehdotus asetukseksi Liite I – o alakohta o)  kuteva naaraslangusti (Palinuridae spp.) ja kuteva naarashummeri (Homarus gammarus) kaikilla unionin vesillä, paitsi jos näitä lajeja käytetään palautus- tai siirtoistutuksiin; (Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.) Tarkistus 185 Ehdotus asetukseksi Liite I – p alakohta p)  kivitaateli (Lithophaga lithophaga) ja nävertäjäsimpukka (Pholas dactylus) kaikilla unionin vesillä Välimerellä. p)  kivitaateli (Lithophaga lithophaga), Pinna nobilis -simpukka ja nävertäjäsimpukka (Pholas dactylus) unionin vesillä Välimerellä. Tarkistus 186 Ehdotus asetukseksi Liite I – p a alakohta (uusi) p a)  merisiili (Centrostephanus longispinus). Tarkistus 187 Ehdotus asetukseksi Liite IV – 5 a kohta (uusi) 5 a.   Hämähäkkiravun koko mitataan kuvassa 5 a esitetyllä tavalla selkäkilven pituutena keskiviivan suuntaisesti otsapiikkien välisestä reunasta kilven takaosan reunaan. Tarkistus 188 Ehdotus asetukseksi Liite IV – 5 b kohta (uusi) 5 b.   Isotaskuravun koko mitataan kuvassa 5 b esitetyllä tavalla selkäkilven suurimpana leveytenä mitattuna kohtisuoraan pituussuuntaiseen keskiviivaan nähden. Tarkistus 189 Ehdotus asetukseksi Liite IV – 5 c kohta (uusi) 5 c.   Kuningaskotilon koko mitataan kuvassa 5 c esitetyllä tavalla kuoren koko pituudelta. Tarkistus 190 Ehdotus asetukseksi Liite IV – 5 d kohta (uusi) 5 d.   Miekkakalan koko mitataan kuvassa 5 d esitetyllä tavalla pyrstön loven ja alaleuan kärjen välisenä etäisyytenä. Tarkistus 191 Ehdotus asetukseksi Liite IV – kuva 5 a (uusi) Kuva 5 a Hämähäkkirapu (Maia squinada) Tarkistus 192 Ehdotus asetukseksi Liite IV – kuva 5 b (uusi) Kuva 5 c Isotaskurapu (Cancer pagurus) Tarkistus 193 Ehdotus asetukseksi Liite IV – kuva 5 c (uusi) Kuva 5 c Kuningaskotilo Tarkistus 194 Ehdotus asetukseksi Liite IV – kuva 5 d (uusi) Kuva 5 d Miekkakala (Xiphias gladius) Tarkistus 195 Ehdotus asetukseksi Liite V – A osa – taulukko 1 – 14 rivi Komission teksti Makrillit (Scomber spp.) 20 cm Tarkistus   Makrillit (Scomber spp.) 30 cm1 a   __________________   1 a Sardiinin, sardellin, sillin, piikkimakrillin ja makrillin säilyttämisen vähimmäisviitekokoja ei sovelleta, jos niiden osuus aluksella pidettyjen kunkin lajin saaliiden kokonaiselopainosta on alle 10 prosenttia.   Alamittaisten sardiinien, sardellien, sillien, piikkimakrillien ja makrillien prosenttiosuus lasketaan suhteessa kaikkien aluksella olevien meren eliöiden elopainoon lajittelun tai aluksesta purkamisen jälkeen.   Prosenttiosuus lasketaan yhden tai usean edustavan otoksen perusteella. Säädettyä 10 prosentin rajaa ei saa ylittää toiseen alukseen siirron, aluksesta purkamisen, kuljetuksen, varastoinnin, esillä pidon tai myynnin aikana. Tarkistus 196 Ehdotus asetukseksi Liite V – A osa – taulukko 1 – 15 rivi Komission teksti Silli (Clupea harengus) 20 cm Tarkistus   Silli (Clupea harengus) 20 cm1 a   __________________   1 a Sardiinin, sardellin, sillin, piikkimakrillin ja makrillin säilyttämisen vähimmäisviitekokoja ei sovelleta, jos niiden osuus aluksella pidettyjen kunkin lajin saaliiden kokonaiselopainosta on alle 10 prosenttia.   Alamittaisten sardiinien, sardellien, sillien, piikkimakrillien ja makrillien prosenttiosuus lasketaan suhteessa kaikkien aluksella olevien meren eliöiden elopainoon lajittelun tai aluksesta purkamisen jälkeen.   Prosenttiosuus lasketaan yhden tai usean edustavan otoksen perusteella. Säädettyä 10 prosentin rajaa ei saa ylittää toiseen alukseen siirron, aluksesta purkamisen, kuljetuksen, varastoinnin, esillä pidon tai myynnin aikana. Tarkistus 197 Ehdotus asetukseksi Liite V – A osa – taulukko 1 – 16 rivi Komission teksti Piikkimakrillit (Trachurus spp.) 15 cm Tarkistus Piikkimakrillit (Trachurus spp.) 15 cm1 a   __________________   1 a Sardiinin, sardellin, sillin, piikkimakrillin ja makrillin säilyttämisen vähimmäisviitekokoja ei sovelleta, jos niiden osuus aluksella pidettyjen kunkin lajin saaliiden kokonaiselopainosta on alle 10 prosenttia.   Alamittaisten sardiinien, sardellien, sillien, piikkimakrillien ja makrillien prosenttiosuus lasketaan suhteessa kaikkien aluksella olevien meren eliöiden elopainoon lajittelun tai aluksesta purkamisen jälkeen.   Prosenttiosuus lasketaan yhden tai usean edustavan otoksen perusteella. Säädettyä 10 prosentin rajaa ei saa ylittää toiseen alukseen siirron, aluksesta purkamisen, kuljetuksen, varastoinnin, esillä pidon tai myynnin aikana. Tarkistus 198 Ehdotus asetukseksi Liite V – A osa – taulukko 1 – 17 rivi Komission teksti Sardelli (Engraulis encrasicolus) 12 cm tai 90 yksilöä kiloa kohti Tarkistus Sardelli (Engraulis encrasicolus) 12 cm tai 90 yksilöä kiloa kohti1 a   __________________   1 a Sardiinin, sardellin, sillin, piikkimakrillin ja makrillin säilyttämisen vähimmäisviitekokoja ei sovelleta, jos niiden osuus aluksella pidettyjen kunkin lajin saaliiden kokonaiselopainosta on alle 10 prosenttia.   Alamittaisten sardiinien, sardellien, sillien, piikkimakrillien ja makrillien prosenttiosuus lasketaan suhteessa kaikkien aluksella olevien meren eliöiden elopainoon lajittelun tai aluksesta purkamisen jälkeen.   Prosenttiosuus lasketaan yhden tai usean edustavan otoksen perusteella. Säädettyä 10 prosentin rajaa ei saa ylittää toiseen alukseen siirron, aluksesta purkamisen, kuljetuksen, varastoinnin, esillä pidon tai myynnin aikana. Tarkistus 199 Ehdotus asetukseksi Liite V – A osa – taulukko 1 – 19 rivi Komission teksti Sardiini (Sardina pilchardus) 11 cm Tarkistus Sardiini (Sardina pilchardus) 11 cm1 a   __________________   1 a Sardiinin, sardellin, sillin, piikkimakrillin ja makrillin säilyttämisen vähimmäisviitekokoja ei sovelleta, jos niiden osuus aluksella pidettyjen kunkin lajin saaliiden kokonaiselopainosta on alle 10 prosenttia.   Alamittaisten sardiinien, sardellien, sillien, piikkimakrillien ja makrillien prosenttiosuus lasketaan suhteessa kaikkien aluksella olevien meren eliöiden elopainoon lajittelun tai aluksesta purkamisen jälkeen.   Prosenttiosuus lasketaan yhden tai usean edustavan otoksen perusteella. Säädettyä 10 prosentin rajaa ei saa ylittää toiseen alukseen siirron, aluksesta purkamisen, kuljetuksen, varastoinnin, esillä pidon tai myynnin aikana. Tarkistus 200 Ehdotus asetukseksi Liite V – A osa – taulukko 1 – 20 rivi Komission teksti Hummeri (Homarus gammarus) 87 mm Tarkistus Hummeri (Homarus gammarus) 87 mm (selkäkilven pituus) Tarkistus 201 Ehdotus asetukseksi Liite V – A osa – taulukko 1 – 34 rivi Komission teksti Langustit (Palinurus spp.) 95 mm Tarkistus Langustit (Palinurus spp.) 95 mm (selkäkilven pituus) Tarkistus 202 Ehdotus asetukseksi Liite V – A osa – taulukko 2 – 13 rivi Komission teksti Keisarihummeri (Nephrops norvegicus) Kokonaispituus 105 mm,   selkäkilven pituus 32 mm Tarkistus Keisarihummeri (Nephrops norvegicus) Kokonaispituus 105 mm,   selkäkilven pituus 32 mm   Keisarihummerin pyrstöt 59 mm Tarkistus 203 Ehdotus asetukseksi Liite V – A osa – taulukko 2 – 14 rivi Komission teksti Makrillit (Scomber spp.) 20 cm Tarkistus Makrillit (Scomber spp.) 20 cm1 a   __________________   1 a Sardiinin, sardellin, sillin, piikkimakrillin ja makrillin säilyttämisen vähimmäisviitekokoja ei sovelleta, jos niiden osuus aluksella pidettyjen kunkin lajin saaliiden kokonaiselopainosta on alle 10 prosenttia.   Alamittaisten sardiinien, sardellien, sillien, piikkimakrillien ja makrillien prosenttiosuus lasketaan suhteessa kaikkien aluksella olevien meren eliöiden elopainoon lajittelun tai aluksesta purkamisen jälkeen.   Prosenttiosuus lasketaan yhden tai usean edustavan otoksen perusteella. Säädettyä 10 prosentin rajaa ei saa ylittää toiseen alukseen siirron, aluksesta purkamisen, kuljetuksen, varastoinnin, esillä pidon tai myynnin aikana. Tarkistus 204 Ehdotus asetukseksi Liite V – A osa – taulukko 2 – 15 rivi Komission teksti Silli (Clupea harengus) 18 cm Tarkistus Silli (Clupea harengus) 18 cm1 a   __________________   1 a Sardiinin, sardellin, sillin, piikkimakrillin ja makrillin säilyttämisen vähimmäisviitekokoja ei sovelleta, jos niiden osuus aluksella pidettyjen kunkin lajin saaliiden kokonaiselopainosta on alle 10 prosenttia.   Alamittaisten sardiinien, sardellien, sillien, piikkimakrillien ja makrillien prosenttiosuus lasketaan suhteessa kaikkien aluksella olevien meren eliöiden elopainoon lajittelun tai aluksesta purkamisen jälkeen.   Prosenttiosuus lasketaan yhden tai usean edustavan otoksen perusteella. Säädettyä 10 prosentin rajaa ei saa ylittää toiseen alukseen siirron, aluksesta purkamisen, kuljetuksen, varastoinnin, esillä pidon tai myynnin aikana. Tarkistus 205 Ehdotus asetukseksi Liite V – A osa – taulukko 2 – 16 rivi Komission teksti Piikkimakrillit (Trachurus spp.) 15 cm Tarkistus Piikkimakrillit (Trachurus spp.) 15 cm1 a   __________________   1 a Sardiinin, sardellin, sillin, piikkimakrillin ja makrillin säilyttämisen vähimmäisviitekokoja ei sovelleta, jos niiden osuus aluksella pidettyjen kunkin lajin saaliiden kokonaiselopainosta on alle 10 prosenttia.   Alamittaisten sardiinien, sardellien, sillien, piikkimakrillien ja makrillien prosenttiosuus lasketaan suhteessa kaikkien aluksella olevien meren eliöiden elopainoon lajittelun tai aluksesta purkamisen jälkeen.   Prosenttiosuus lasketaan yhden tai usean edustavan otoksen perusteella. Säädettyä 10 prosentin rajaa ei saa ylittää toiseen alukseen siirron, aluksesta purkamisen, kuljetuksen, varastoinnin, esillä pidon tai myynnin aikana. Tarkistus 206 Ehdotus asetukseksi Liite V – B osa – 1 kohta – taulukko – 2 b rivi (uusi) Komission teksti Tarkistus Vähintään 90 mm Skagerrak ja Kattegat Verkon etuosan yläosaan on asennettava ristikko, jonka silmäkoko on vähintään 270 mm (vinoneliösilmä) tai 140 mm1 a (neliösilmä).     __________________     1 a Kattegatin osa-alueella on asennettava 120 mm:n neliösilmäinen valikointiristikko trooleihin 1 päivän lokakuuta ja 31 päivän joulukuuta välisenä aikana ja saartopyydyksiin 1 päivän elokuuta ja 31 päivän lokakuuta välisenä aikana). Tarkistukset 305 ja 355 Ehdotus asetukseksi Liite V – B osa – 1 kohta – taulukko – 4 rivi   Komission teksti     Vähintään 80mm ICES-alue IVb leveyspiirin 54°30' N eteläpuolella ja ICES-alue IVc Merianturan kohdennettu kalastus puomitroolilla tai [pulssitroolilla]. Verkon etuosan yläosaan on asennettava ristikko, jonka silmäkoko on vähintään 180 mm.   Tarkistus     Vähintään 80mm ICES-alue IVb leveyspiirin 54°30' N eteläpuolella ja ICES-alue IVc Merianturan kohdennettu kalastus puomitroolilla. Verkon etuosan yläosaan on asennettava ristikko, jonka silmäkoko on vähintään 180 mm. Tarkistus 208 Ehdotus asetukseksi Liite V – B osa – 1 kohta – taulukko – 4 b rivi (uusi) Komission teksti Tarkistus Vähintään 40 mm Koko alue Kalmarin kohdennettu kalastus (85 prosenttia saaliista) (Lolignidae, Ommastrephidae) Tarkistus 209 Ehdotus asetukseksi Liite V – B osa – 1 kohta – taulukko – 6 rivi Komission teksti Vähintään 16 mm Koko alue Pienten pelagisten lajien kohdennettu kalastus     Harmaaturskan kohdennettu kalastus. Harmaaturskan kalastuksessa on asennettava lajitteluristikko, jonka tankojen väli on 22 mm.     Crangon -lajin kohdennettu kalastus.On asennettava lajitteluristikko, seulaverkko tai vastaava valikoiva laite. Tarkistus Vähintään 16mm Koko alue Pienten pelagisten lajien kohdennettu kalastus (80 prosenttia saaliista)     Harmaaturskan kohdennettu kalastus (50 prosenttia saaliista). Harmaaturskan kalastuksessa on asennettava lajitteluristikko, jonka tankojen väli on 35 mm.     Hietakatkarapujen tai Pandalus montagui ‑katkarapujen kohdennettu kalastus (90 prosenttia saaliista). On asennettava valikoiva verkko tai lajitteluristikko vahvistettujen kansallisten sääntöjen mukaisesti. Tarkistus 210 Ehdotus asetukseksi Liite V – B osa – 2 kohta – otsikko 2.  Seisovien verkkojen perussilmäkoot 2.  Seisovien verkkojen ja ajoverkkojen perussilmäkoot Tarkistus 211 Ehdotus asetukseksi Liite V – B osa – 2 kohta – johdanto-osa Seuraavia seisovien verkkojen silmäkokoja on sovellettava Pohjanmerellä ja Skagerrakissa/Kattegatissa. Seuraavia seisovien verkkojen ja ajoverkkojen silmäkokoja on sovellettava Pohjanmerellä ja Skagerrakissa/Kattegatissa. Tarkistus 212 Ehdotus asetukseksi Liite V – C osa – 1 kohta – 1.1 alakohta 1.1  Kielletään tuulenkalan kalastus kaikilla vedettävillä pyydyksillä, joiden perän silmäkoko on pienempi kuin 80 mm, ja kaikilla seisovilla verkoilla, joiden silmäkoko on pienempi kuin 100 mm, maantieteellisellä alueella, jota rajaavat Englannin ja Skotlannin itärannikko ja joka jää seuraavien WGS84-järjestelmää käyttäen mitattujen peräkkäisten koordinaattien kautta kulkevien loksodromien sisäpuolelle: 1.1  Kielletään tuulenkalan kalastus kaikilla vedettävillä pyydyksillä, joiden perän silmäkoko on pienempi kuin 32 mm, maantieteellisellä alueella, jota rajaavat Englannin ja Skotlannin itärannikko ja joka jää seuraavien WGS84-järjestelmää käyttäen mitattujen peräkkäisten koordinaattien kautta kulkevien loksodromien sisäpuolelle: Tarkistus 213 Ehdotus asetukseksi Liite V – C osa – 2 kohta – 2.2 alakohta – 1 luetelmakohta –  alukset, joiden koneteho ei ole yli 221 kW ja jotka pyytävät pohjatrooleilla tai ankkuroiduilla kierrenuotilla, (Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.) Tarkistus 214 Ehdotus asetukseksi Liite V – C osa – 2 kohta – 2.2 alakohta – 2 luetelmakohta –  pareittain pyytävät alukset, joiden yhteinen koneteho ei ole millään hetkellä yli 221 kW ja jotka pyytävät pohjapyyntiin tarkoitetuilla paritrooleilla, (Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.) Tarkistus 215 Ehdotus asetukseksi Liite V – C osa – 2 kohta – 2.2 alakohta – 3 luetelmakohta –  alukset, joiden koneteho on yli 221 kW, saavat pyytää pohjatrooleilla tai ankkuroiduilla kierrenuotilla, ja pareittain pyytävät alukset, joiden yhteinen koneteho on yli 221 kW, saavat pyytää pohjapyyntiin tarkoitetuilla paritrooleilla edellyttäen, että tällaiset alukset eivät harjoita punakampelan ja merianturan kohdennettua kalastusta ja että ne noudattavat tässä liitteessä olevassa B osassa esitettyjä asianomaisia silmäkokoja koskevia sääntöjä. (Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.) Tarkistus 216 Ehdotus asetukseksi Liite V – C osa – 6 kohta – 6.2 alakohta 6.2  Kielletään asetuksen (EY) N:o 2347/20021 liitteessä I lueteltujen syvänmeren haiden kohdennettu kalastus vesillä, joilla kartan mukainen syvyys on alle 600 metriä. Sattumalta saaliiksi saadut syvänmeren hait on pidettävä aluksella. Tällaiset saaliit on purettava ja luettava kiintiöihin. Jos jäsenvaltion alusten sattumalta saaliiksi saamien syvänmeren haiden saaliit ylittävät 10 tonnia, kyseiset alukset eivät enää saa hyödyntää 6.1 kohdassa vahvistettuja poikkeuksia. 6.2  Kielletään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/23361 liitteessä I lueteltujen syvänmeren haiden kohdennettu kalastus vesillä, joilla kartan mukainen syvyys on alle 600 metriä. Sattumalta saaliiksi saadut syvänmeren hait, joiden kalastus on nimenomaisesti kielletty unionin oikeudessa, on palautettava mereen viipymättä. Syvänmeren hailajien saaliit, joihin sovelletaan saalisrajoituksia, on pidettävä aluksella. Tällaiset saaliit on purettava ja luettava kiintiöihin. Jos jäsenvaltiolla ei ole riittävää kiintiötä, komissio voi soveltaa asetuksen (EY) N:o 1224/2009 105 artiklan 5 kohtaa. Jos jäsenvaltion alusten sattumalta saaliiksi saamien syvänmeren haiden saaliit ylittävät 10 tonnia, kyseiset alukset eivät enää saa hyödyntää 6.1 kohdassa vahvistettuja poikkeuksia. __________________ __________________ 1 Neuvoston asetus (EY) N:o 2347/2002, annettu 16 päivänä joulukuuta 2002, syvänmeren kantojen kalastukseen sovellettavista kalastusmahdollisuuksien saamista koskevista erityisistä vaatimuksista ja niihin liittyvistä edellytyksistä (EYVL L 351, 28.12.2002, s. 6). 1 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/2336, annettu 14 päivänä joulukuuta 2016, Koillis-Atlantin syvänmeren kantojen kalastusta koskevista erityisedellytyksistä, Koillis-Atlantin kansainvälisillä vesillä harjoitettavaa kalastusta koskevista säännöksistä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2347/2002 kumoamisesta (EUVL L 354, 23.12.2016, s. 1). Tarkistus 274 Ehdotus asetukseksi Liite V – D osa – alaotsikko Toimenpiteet valaiden tahattomien saaliiden vähentämiseksi ICES-alueella IIIa ja ICES-suuralueella IV Toimenpiteet merinisäkkäiden tahattomien saaliiden vähentämiseksi ICES-alueella IIIa ja ICES-suuralueella IV Tarkistus 275 Ehdotus asetukseksi Liite V – D osa – 1 a alakohta (uusi) 1 a.  Toimenpiteet merilintujen tahattomien sivusaaliiden minimoimiseksi 1.  Pohjanmerellä on käynnistettävä tieteellisiä ohjelmia, jotta voidaan kartoittaa herkkien lajien sekä pyydysten ja pyyntiponnistusten päällekkäisyyksiä ja määrittää pyydyksiä koskevia teknisiä ratkaisuja. 2.  Pohjanmerellä on sovellettava alueellisia toimenpiteitä, kunnes nämä voidaan korvata muilla teknisillä toimenpiteillä, sillä tieteellisessä tutkimuksessa näillä vesillä on kartoitettu alueita, joilla herkkien vesilintujen tiedetään joutuneen tahattomasti sivusaaliiksi. 3.  Pohjanmerellä pitkäsiimalla kalastavien alusten on käytettävä tieteellisesti testattujen teknisten ratkaisujen yhdistelmää, kuten tori-siimoja, siimojen painon muuttamista ja pitkäsiimapyydysten laskemista pimeän aikaan mahdollisimman vähäisellä, turvallisuuden kannalta tarpeellisella kannen valaistuksella. Yhdistelmät olisi määritettävä pyydysmallien ja niiden lajien mukaan, joita alukset todennäköisesti saavat saaliiksi. Ilmoituksen olisi oltava kansainvälisesti sovituissa suuntaviivoissa vahvistettujen standardien mukainen. 4.  Jäsenvaltioiden on valvottava ja arvioitava käyttöön otettujen ehkäisevien toimenpiteiden tehokkuutta, myös niiden vaikutusta saaliisiin ja pyyntiponnistuksiin. Tarkistukset 306, 314, 315 ja 356 Ehdotus asetukseksi Liite V – E osa E osa Poistetaan. Innovatiiviset pyyntimenetelmät Innovatiiviset pyyntimenetelmät Sähköpulssitroolien käyttö ICES-alueilla IVb ja IVc Sen estämättä, mitä 13 artiklassa säädetään, kalastaminen sähköpulssitrooleilla sallitaan ICES-alueilla IVb ja IVc tämän asetuksen 27 artiklan 1 kohdan toisen luetelmakohdan mukaisesti määritellyin edellytyksin, jotka koskevat pulssin ominaispiirteitä ja käytössä olevia valvonta- ja seurantatoimenpiteitä, seuraavat WGS84-koordinaattijärjestelmää käyttäen mitatut koordinaatit yhdistävän loksodromin eteläpuolella: –  Yhdistyneen kuningaskunnan itärannikolla oleva piste leveyspiirin 55° N kohdalla –  itään pisteeseen leveyspiirin 55° N ja pituuspiirin 5° E kohdalla –  pohjoiseen pisteeseen leveyspiirin 56° N kohdalla –  itään pisteeseen Tanskan länsirannikolla leveyspiirin 56° N kohdalla. Tarkistus 324 Ehdotus asetukseksi Liite VI – A osa – taulukko – 14 rivi Komission teksti   Makrillit (Scomber spp.) 20 cm Tarkistus   Makrillit (Scomber spp.) 20 cm1 a   ___________   1 a Sardiinin, sardellin, sillin, piikkimakrillin ja makrillin säilyttämisen vähimmäisviitekokoja ei sovelleta, jos niiden osuus aluksella pidettyjen kunkin lajin saaliiden kokonaiselopainosta on alle 10 prosenttia.   Alamittaisten sardiinien, sardellien, sillien, piikkimakrillien ja makrillien prosenttiosuus lasketaan suhteessa kaikkien aluksella olevien meren eliöiden elopainoon lajittelun tai aluksesta purkamisen jälkeen.   Prosenttiosuus lasketaan yhden tai useamman edustavan otoksen perusteella. Mainittua 10 prosentin rajaa ei saa ylittää toiseen alukseen siirron, aluksesta purkamisen, kuljetuksen, varastoinnin, esillä pidon tai myynnin aikana. Tarkistus 218 Ehdotus asetukseksi Liite VI – A osa – taulukko – 15 rivi Komission teksti Silli (Clupea harengus) 20 cm Tarkistus Silli (Clupea harengus) 20 cm1a   __________________   1 a Sardiinin, sardellin, sillin, piikkimakrillin ja makrillin säilyttämisen vähimmäisviitekokoja ei sovelleta, jos niiden osuus aluksella pidettyjen kunkin lajin saaliiden kokonaiselopainosta on alle 10 prosenttia.   Alamittaisten sardiinien, sardellien, sillien, piikkimakrillien ja makrillien prosenttiosuus lasketaan suhteessa kaikkien aluksella olevien meren eliöiden elopainoon lajittelun tai aluksesta purkamisen jälkeen.   Prosenttiosuus lasketaan yhden tai usean edustavan otoksen perusteella. Säädettyä 10 prosentin rajaa ei saa ylittää toiseen alukseen siirron, aluksesta purkamisen, kuljetuksen, varastoinnin, esillä pidon tai myynnin aikana. Tarkistus 219 Ehdotus asetukseksi Liite VI – A osa – taulukko – 16 rivi Komission teksti Piikkimakrillit (Trachurus spp.) 15 cm3   __________________   3 Unionin vesillä ICES-suuralueilla V, VI (etelään leveyspiiristä 56° N) ja VII, paitsi ICES-alueilla VIId, e ja f, sovellettava säilyttämisen vähimmäisviitekoko on 130 mm. Tarkistus Piikkimakrillit (Trachurus spp.) 15 cm3, 3 a   __________________   3 Unionin vesillä ICES-suuralueilla V, VI (etelään leveyspiiristä 56° N) ja VII, paitsi ICES-alueilla VIId, e ja f, sovellettava säilyttämisen vähimmäisviitekoko on 130 mm.   3 a Sardiinin, sardellin, sillin, piikkimakrillin ja makrillin säilyttämisen vähimmäisviitekokoja ei sovelleta, jos niiden osuus aluksella pidettyjen kunkin lajin saaliiden kokonaiselopainosta on alle 10 prosenttia.   Alamittaisten sardiinien, sardellien, sillien, piikkimakrillien ja makrillien prosenttiosuus lasketaan suhteessa kaikkien aluksella olevien meren eliöiden elopainoon lajittelun tai aluksesta purkamisen jälkeen.   Prosenttiosuus lasketaan yhden tai usean edustavan otoksen perusteella. Säädettyä 10 prosentin rajaa ei saa ylittää toiseen alukseen siirron, aluksesta purkamisen, kuljetuksen, varastoinnin, esillä pidon tai myynnin aikana. Tarkistus 220 Ehdotus asetukseksi Liite VI – A osa – taulukko – 17 rivi Komission teksti Sardelli (Engraulis encrasicolus) 12 cm tai 90 yksilöä kiloa kohti Tarkistus Sardelli (Engraulis encrasicolus) 12 cm tai 90 yksilöä kiloa kohti1 a   __________________   1 a Sardiinin, sardellin, sillin, piikkimakrillin ja makrillin säilyttämisen vähimmäisviitekokoja ei sovelleta, jos niiden osuus aluksella pidettyjen kunkin lajin saaliiden kokonaiselopainosta on alle 10 prosenttia.   Alamittaisten sardiinien, sardellien, sillien, piikkimakrillien ja makrillien prosenttiosuus lasketaan suhteessa kaikkien aluksella olevien meren eliöiden elopainoon lajittelun tai aluksesta purkamisen jälkeen.   Prosenttiosuus lasketaan yhden tai usean edustavan otoksen perusteella. Säädettyä 10 prosentin rajaa ei saa ylittää toiseen alukseen siirron, aluksesta purkamisen, kuljetuksen, varastoinnin, esillä pidon tai myynnin aikana. Tarkistus 221 Ehdotus asetukseksi Liite VI – B osa – 1 kohta – taulukko – 2 rivi Komission teksti Vähintään 120 mm Koko alue Ei ole Tarkistus Vähintään 100 mm1 a Koko alue Ei ole __________________     1 a Poistetaan asteittain kahden vuoden kuluessa tämän asetuksen voimaantulopäivästä. ICES-alueilla VIId ja VIIe sovellettava silmäkoko on vähintään 100 mm.     Tarkistus 223 Ehdotus asetukseksi Liite VI – B osa – 2 kohta – otsikko 2.  Seisovien verkkojen perussilmäkoot 2.  Seisovien verkkojen ja ajoverkkojen perussilmäkoot Tarkistus 224 Ehdotus asetukseksi Liite VI – B osa – 2 kohta – johdanto-osa Seuraavia seisovien verkkojen silmäkokoja on sovellettava luoteisilla vesillä. Seuraavia seisovien verkkojen ja ajoverkkojen silmäkokoja on sovellettava luoteisilla vesillä. Tarkistus 225 Ehdotus asetukseksi Liite VI – B osa – 2 kohta – taulukko – 2 rivi Komission teksti Vähintään 120 mm1 Koko alue Ei ole Tarkistus Vähintään 120 mm1 Koko alue Ei ole __________________     1 Merikrotin kohdennettuun kalastukseen (30 prosenttia saaliista) on käytettävä verkkoa, jonka silmäkoko on vähintään 220 mm. Seitin ja kummeliturskan kohdennettuun kalastukseen (50 prosenttia saaliista) ICES-alueilla VIId ja VIIe on käytettävä verkkoa, jonka silmäkoko on vähintään 110 mm.     Tarkistus 226 Ehdotus asetukseksi Liite VI – B osa – 2 kohta – taulukko – 4 rivi Komission teksti Vähintään 50 mm Koko alue Pienten pelagisten lajien kohdennettu kalastus Tarkistus Vähintään 50mm Koko alue Pienten pelagisten lajien kohdennettu kalastus (80 prosenttia saaliista)     Rusotäplämullon kohdennettu kalastus (50 prosenttia saaliista) Tarkistus 227 Ehdotus asetukseksi Liite VI – C osa – 1 kohta – 1 alakohta – johdanto-osa Kunkin vuoden tammikuun 1 päivästä maaliskuun 31 päivään ja lokakuun 1 päivästä joulukuun 31 päivään kalastustoiminnan harjoittaminen on kiellettyä millä tahansa vedettävillä pyydyksillä ja seisovilla verkoilla alueella, joka jää seuraavien WGS84-koordinaattijärjestelmää käyttäen mitattujen peräkkäisten koordinaattien kautta kulkevien loksodromien sisäpuolelle: Kunkin vuoden tammikuun 1 päivästä maaliskuun 31 päivään ja lokakuun 1 päivästä joulukuun 31 päivään kalastustoiminnan harjoittaminen on kiellettyä millä tahansa pohjatroolilla tai seisovalla pohjaverkolla alueella, joka jää seuraavien WGS84-koordinaattijärjestelmää käyttäen mitattujen peräkkäisten koordinaattien kautta kulkevien loksodromien sisäpuolelle: Tarkistus 228 Ehdotus asetukseksi Liite VI – C osa – 3 kohta – 3.2. alakohta 3.2  Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, kyseisessä kohdassa tarkoitetulla alueella ja ajanjaksolla on sallittua käyttää pohjatrooleja edellyttäen, että trooleihin on asennettu tieteellis-teknis-taloudellisen kalastuskomitean (STECF) arvioimat valikoivat laitteet. Jos 3.1 kohdassa tarkoitetuilla alueilla toimivien jäsenvaltion alusten pyytämät turskan sivusaaliit ylittävät 10 tonnia, kyseiset alukset eivät saa enää kalastaa asianomaisella alueella. 3.2  Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, kyseisessä kohdassa tarkoitetulla alueella ja ajanjaksolla on sallittua käyttää pohjatrooleja edellyttäen, että trooleihin on asennettu tieteellis-teknis-taloudellisen kalastuskomitean (STECF) arvioimat valikoivat laitteet. Tarkistus 229 Ehdotus asetukseksi Liite VI – C osa – 9 kohta – otsikko 9.  Seisovien verkkojen käyttö ICES-alueilla Vb, VIa, VIIb, c, j ja k 9.  Seisovien verkkojen käyttö ICES-alueilla Vb, VIa, VIb, VIIb, c, h, j ja k Tarkistus 230 Ehdotus asetukseksi Liite VI – C osa – 9 kohta – 9.2. alakohta 9.2.  Kielletään asetuksen (EY) N:o 2347/2002 liitteessä I lueteltujen syvänmeren haiden kohdennettu kalastus vesillä, joilla kartan mukainen syvyys on alle 600 metriä. Sattumalta saaliiksi saadut syvänmeren hait on pidettävä aluksella. Tällaiset saaliit on purettava ja luettava kiintiöihin. Jos jäsenvaltion alusten sattumalta saaliiksi saamien syvänmeren haiden saaliit ylittävät 10 tonnia, kyseiset alukset eivät enää saa hyödyntää 9.1 kohdassa kuvattuja poikkeuksia. 9.2.  Kielletään asetuksen (EU) 2016/2336 liitteessä I lueteltujen syvänmeren haiden kohdennettu kalastus vesillä, joilla kartan mukainen syvyys on alle 600 metriä. Sattumalta saaliiksi saadut syvänmeren hait, joiden kalastus on nimenomaisesti kielletty unionin oikeudessa, on palautettava mereen viipymättä. Syvänmeren hailajien saaliit, joihin sovelletaan saalisrajoituksia, on pidettävä aluksella. Tällaiset saaliit on purettava ja luettava kiintiöihin. Jos jäsenvaltiolla ei ole riittävää kiintiötä, komissio voi soveltaa asetuksen (EY) N:o 1224/2009 105 artiklan 5 kohtaa. Jos jäsenvaltion alusten sattumalta saaliiksi saamien syvänmeren haiden saaliit ylittävät 10 tonnia, kyseiset alukset eivät enää saa hyödyntää 9.1 kohdassa vahvistettuja poikkeuksia. Tarkistus 276 Ehdotus asetukseksi Liite VI – D osa – 1 kohta – otsikko 1.  Toimenpiteet valaiden tahattomien sivusaaliiden vähentämiseksi ICES-alueilla VIa ja VIId, e, f, g, h ja j 1.  Toimenpiteet merinisäkkäiden tahattomien sivusaaliiden vähentämiseksi ICES-alueilla VI ja VII Tarkistus 277 Ehdotus asetukseksi Liite VI – D osa – 2 kohta – 2.1 alakohta (uusi) 2.1.  Luoteisilla vesillä on käynnistettävä tieteellisiä ohjelmia, jotta voidaan kartoittaa herkkien lajien sekä pyydysten ja pyyntiponnistusten päällekkäisyyksiä ja määrittää pyydyksiä koskevia teknisiä ratkaisuja. Tarkistus 278 Ehdotus asetukseksi Liite VI – D osa – 2 kohta – 2.2 alakohta (uusi) 2.2.  Luoteisilla vesillä on sovellettava alueellisia toimenpiteitä, kunnes nämä voidaan korvata muilla teknisillä toimenpiteillä, sillä tieteellisessä tutkimuksessa näillä vesillä on kartoitettu alueita, joilla herkkien vesilintujen tiedetään joutuneen tahattomasti sivusaaliiksi. Tarkistus 279 Ehdotus asetukseksi Liite VI – D osa – 2 kohta – 2.3 alakohta (uusi) 2.3.  Jäsenvaltioiden on valvottava ja arvioitava käyttöön otettujen ehkäisevien toimenpiteiden tehokkuutta, myös niiden vaikutusta saaliisiin ja pyyntiponnistuksiin. Tarkistus 231 Ehdotus asetukseksi Liite VII – A osa – taulukko – 15 rivi Komission teksti Silli (Clupea harengus) 20 cm Tarkistus Silli (Clupea harengus) 20 cm1 a   __________________   1 a Sardiinin, sardellin, sillin, piikkimakrillin ja makrillin säilyttämisen vähimmäisviitekokoja ei sovelleta, jos niiden osuus aluksella pidettyjen kunkin lajin saaliiden kokonaiselopainosta on alle 10 prosenttia.   Alamittaisten sardiinien, sardellien, sillien, piikkimakrillien ja makrillien prosenttiosuus lasketaan suhteessa kaikkien aluksella olevien meren eliöiden elopainoon lajittelun tai aluksesta purkamisen jälkeen.   Prosenttiosuus lasketaan yhden tai usean edustavan otoksen perusteella. Säädettyä 10 prosentin rajaa ei saa ylittää toiseen alukseen siirron, aluksesta purkamisen, kuljetuksen, varastoinnin, esillä pidon tai myynnin aikana. Tarkistus 232 Ehdotus asetukseksi Liite VII – A osa – taulukko – 18 rivi Komission teksti Meribassi (Dicentrarchus labrax) 42 cm Tarkistus Meribassi (Dicentrarchus labrax) 36 cm Tarkistus 233 Ehdotus asetukseksi Liite VII – A osa – taulukko – 23 rivi Komission teksti Kuningatarkampasimpukat (Chlamys spp.) 40 mm Tarkistus Kuningatarkampasimpukat (Chlamys spp., Mimachlamys spp.) 40 mm Tarkistus 234 Ehdotus asetukseksi Liite VII – A osa – taulukko – 26 rivi Komission teksti Japaninmattosimpukka (Venerupis philippinarum) 35 mm Tarkistus Japaninmattosimpukka (Ruditapes philippinarum) 35 mm Tarkistus 235 Ehdotus asetukseksi Liite VII – A osa – taulukko – 34 rivi Komission teksti Meritursas (Octopus vulgaris) 750 grammaa3   __________   3 Itäisellä Keski-Atlantilla CEFAC-alueen kalastusalueen 34 alueisiin 34.1.1, 34.1.2 ja 34.1.3 sekä suuralueeseen 34.2.0 kuuluvilla vesillä sovelletaan puhdistetun tuotteen painoa 450 g. Tarkistus Meritursas (Octopus vulgaris) 1 000 grammaa3   __________   3 Itäisellä Keski-Atlantilla CEFAC-alueen kalastusalueen 34 alueisiin 34.1.1, 34.1.2 ja 34.1.3 sekä suuralueeseen 34.2.0 kuuluvilla vesillä sovelletaan puhdistetun tuotteen painoa 450 g. Tarkistus 242 Ehdotus asetukseksi Liite VII – C osa – 4 kohta – 4.2. alakohta 4.2.  Kielletään asetuksen (EY) N:o 2347/2002 liitteessä I lueteltujen syvänmeren haiden kohdennettu kalastus vesillä, joilla kartan mukainen syvyys on alle 600 metriä. Sattumalta saaliiksi saadut syvänmeren hait on pidettävä aluksella. Tällaiset saaliit on purettava ja luettava kiintiöihin. Jos jäsenvaltion alusten sattumalta saaliiksi saamien syvänmeren haiden saaliit ylittävät 10 tonnia, kyseiset alukset eivät enää saa hyödyntää 1 kohdassa kuvattuja poikkeuksia. 4.2.  Kielletään asetuksen (EU) 2016/2336 liitteessä I lueteltujen syvänmeren haiden kohdennettu kalastus vesillä, joilla kartan mukainen syvyys on alle 600 metriä. Sattumalta saaliiksi saadut syvänmeren hait, joiden kalastus on nimenomaisesti kielletty unionin oikeudessa, on palautettava mereen viipymättä. Syvänmeren hailajien saaliit, joihin sovelletaan saalisrajoituksia, on pidettävä aluksella. Tällaiset saaliit on purettava ja luettava kiintiöihin. Jos jäsenvaltiolla ei ole riittävää kiintiötä, komissio voi soveltaa asetuksen (EY) N:o 1224/2009 105 artiklan 5 kohtaa. Jos jäsenvaltion alusten sattumalta saaliiksi saamien syvänmeren haiden saaliit ylittävät 10 tonnia, kyseiset alukset eivät enää saa hyödyntää 1 kohdassa vahvistettuja poikkeuksia. Tarkistus 243 Ehdotus asetukseksi Liite VII – C osa – 4 kohta – 4.2 a alakohta (uusi) 4.2 a  Komissio voi päättää STECF:ää kuultuaan jättää 4.1 alakohdan soveltamisalan ulkopuolelle tietyntyyppisen kalastuksen ICES-alueilla VIII, IX ja X, jos jäsenvaltiot osoittavat antamillaan tiedoilla tai toteuttamalla alueellistamista hyödyntäviä erityisiä hoitotoimenpiteitä, joihin voivat kuulua esimerkiksi alueella toimivien alusten ja kalastuskuukausien vähentäminen, tai monivuotisten suunnitelmien avulla, että kyseisessä kalastuksessa haiden sivusaaliiden ja poisheitettyjen saaliiden määrät ovat erittäin vähäisiä. Tarkistus 280 Ehdotus asetukseksi Liite VII – D osa – 1 kohta – otsikko 1.  Toimenpiteet valaiden tahattomien saaliiden vähentämiseksi ICES-suuralueilla VIII ja IXa 1.  Toimenpiteet merinisäkkäiden tahattomien saaliiden vähentämiseksi ICES-suuralueilla VIII ja IX Tarkistus 281 Ehdotus asetukseksi Liite VII – D osa – 2 kohta – 2.1 alakohta (uusi) 2.1.  Lounaisilla vesillä on käynnistettävä tieteellisiä ohjelmia, jotta voidaan kartoittaa herkkien lajien sekä pyydysten ja pyyntiponnistusten päällekkäisyyksiä ja määrittää pyydyksiä koskevia teknisiä ratkaisuja. Tarkistus 282 Ehdotus asetukseksi Liite VII – D osa – 2 kohta – 2.2 kohta (uusi) 2.2.  Lounaisilla vesillä on sovellettava alueellisia toimenpiteitä, kunnes nämä voidaan korvata muilla teknisillä toimenpiteillä, sillä tieteellisessä tutkimuksessa näillä vesillä on kartoitettu alueita, joilla herkkien vesilintujen tiedetään joutuneen tahattomasti sivusaaliiksi. Tarkistus 283 Ehdotus asetukseksi Liite VII – D osa – 2 kohta – 2.3 kohta (uusi) 2.3.  Jäsenvaltioiden on valvottava ja arvioitava käyttöön otettujen ehkäisevien toimenpiteiden tehokkuutta, myös niiden vaikutusta saaliisiin ja pyyntiponnistuksiin. Tarkistus 247 Ehdotus asetukseksi Liite VIII – B osa – 2 kohta – taulukko – 2 rivi Komission teksti Vähintään 157 mm Koko alue Lohen kohdennettu kalastus Tarkistus Poistetaan.     Tarkistus 284 Ehdotus asetukseksi Liite VIII – D osa – 1 kohta – otsikko 1.  Toimenpiteet valaiden tahattomien sivusaaliiden vähentämiseksi 1.  Toimenpiteet merinisäkkäiden tahattomien sivusaaliiden vähentämiseksi Tarkistus 285 Ehdotus asetukseksi Liite VIII – D osa – 1 a kohta (uusi) 1 a.  Toimenpiteet merilintujen tahattomien sivusaaliiden minimoimiseksi 1.1.  Itämerellä on käynnistettävä tieteellisiä ohjelmia, jotta voidaan kartoittaa herkkien lajien sekä pyydysten ja pyyntiponnistusten päällekkäisyyksiä ja määrittää pyydyksiä koskevia teknisiä ratkaisuja. 1.2.  Itämerellä on sovellettava alueellisia toimenpiteitä, kunnes nämä voidaan korvata muilla teknisillä toimenpiteillä, sillä tieteellisessä tutkimuksessa näillä vesillä on kartoitettu alueita, joilla herkkien vesilintujen tiedetään joutuneen tahattomasti sivusaaliiksi. 1.3  Jäsenvaltioiden on valvottava ja arvioitava käyttöön otettujen ehkäisevien toimenpiteiden tehokkuutta, myös niiden vaikutusta saaliisiin ja pyyntiponnistuksiin. Tarkistus 251 Ehdotus asetukseksi Liite IX – B osa – 1 kohta – taulukko – 2 rivi Komission teksti Vähintään 40 mm:n neliösilmäinen perä2 Koko alue Aluksen omistajan asianmukaisesti perustellusta pyynnöstä voidaan 44 mm:n neliösilmäisen perän sijasta vaihtoehtoisesti käyttää vinoneliösilmäistä perää, jonka silmäkoko on 50 mm2.     __________     2 Aluksella saa pitää tai käyttää ainoastaan yhdentyyppistä verkkoa (joko 40 mm:n neliösilmä tai 50 mm:n vinoneliösilmä) Tarkistus Vähintään 40 mm:n neliösilmäinen perä2 Koko alue Aluksen omistajan asianmukaisesti perustellusta pyynnöstä voidaan 40 mm:n neliösilmäisen perän sijasta vaihtoehtoisesti käyttää vinoneliösilmäistä perää, jonka silmäkoko on 50 mm2.     __________     2 Aluksella saa pitää tai käyttää ainoastaan yhdentyyppistä verkkoa (joko 40 mm:n neliösilmä tai 50 mm:n vinoneliösilmä) Tarkistus 254 Ehdotus asetukseksi Liite IX – B osa – 2 a kohta (uusi) 2 a.   Tämän osan 1, 1 a ja 2 kohdassa vahvistettuja säännöksiä koskevat poikkeukset, joita sovelletaan saartopyydyksiin asetuksen (EY) N:o 1967/2006 19 artiklassa tarkoitetussa hoitosuunnitelmassa ja jotka on hyväksytty kyseisen asetuksen 9 artiklan nojalla, pysyvät edelleen voimassa, ellei tämän asetuksen 18 artiklan nojalla toisin säädetä. Tarkistus 255 Ehdotus asetukseksi Liite IX – C osa – 5 kohta On kiellettyä pitää aluksella tai laskea yli 250 mertaa alusta kohti syvänmeren äyriäisten (mukaan lukien Plesionika spp., Pasiphaea spp. tai samankaltaiset lajit) pyytämiseksi. On kiellettyä pitää aluksella tai laskea yli 250 mertaa alusta kohti syvänmeren äyriäisten pyytämiseksi. Tarkistus 256 Ehdotus asetukseksi Liite IX – C osa – 5 kohta – 1 a alakohta (uusi) Erittäin paikalliset laivastot, jotka käyttävät pienimuotoisia pyydyksiä, saavat pyytää syvänmeren äyriäisiä (mukaan lukien Plesionika spp., Pasiphaea spp. tai vastaavat lajit). Tarkistus 257 Ehdotus asetukseksi Liite IX – C osa – 6 a kohta (uusi) 6 a.  Vedenalaista harppuunakalastusta koskevat rajoitukset On kiellettyä kalastaa harppuunalla sukeltajan paineilmalaitetta käyttäen ja yöllä auringonlaskusta aamunkoittoon. Tarkistus 286 Ehdotus asetukseksi Liite IX – D osa – 1 kohta – otsikko 1.  Toimenpiteet valaiden tahattomien sivusaaliiden vähentämiseksi 1.  Toimenpiteet merinisäkkäiden tahattomien sivusaaliiden vähentämiseksi Tarkistus 287 Ehdotus asetukseksi Liite IX – D osa – 2 kohta – 2.1 kohta (uusi) 2.1.  Välimerellä on käynnistettävä tieteellisiä ohjelmia, jotta voidaan kartoittaa herkkien lajien sekä pyydysten ja pyyntiponnistusten päällekkäisyyksiä ja määrittää pyydyksiä koskevia teknisiä ratkaisuja. Tarkistus 288 Ehdotus asetukseksi Liite IX – D osa – 2 kohta – 2.2 kohta (uusi) 2.2.  Välimerellä on sovellettava alueellisia toimenpiteitä, kunnes nämä voidaan korvata muilla teknisillä toimenpiteillä, sillä tieteellisessä tutkimuksessa näillä vesillä on kartoitettu alueita, joilla herkkien vesilintujen tiedetään joutuneen tahattomasti sivusaaliiksi. Tarkistus 289 Ehdotus asetukseksi Liite IX – D osa – 2 kohta – 2.3 kohta (uusi) 2.3.  Jäsenvaltioiden on valvottava ja arvioitava käyttöön otettujen ehkäisevien toimenpiteiden tehokkuutta, myös niiden vaikutusta saaliisiin ja pyyntiponnistuksiin. Tarkistus 259 Ehdotus asetukseksi Liite X – B osa – 1 kohta – taulukko – 2 rivi Komission teksti Vähintään 50 mm Koko alue 40 mm:n neliösilmäisiä periä voidaan vaihtoehtoisesti käyttää Tarkistus Vähintään 40 mm Koko alue Aluksen omistajan asianmukaisesti perustellusta pyynnöstä voidaan 40 mm:n neliösilmäisen perän1 a sijasta vaihtoehtoisesti käyttää vinoneliösilmäistä perää, jonka silmäkoko on 50 mm.     __________________     1 a Aluksella saa pitää tai käyttää ainoastaan yhdentyyppistä verkkoa (joko 40 mm:n neliösilmä tai 50 mm:n vinoneliösilmä). Tarkistus 260 Ehdotus asetukseksi Liite X – B osa – 2 kohta – taulukko – 2 rivi Komission teksti Vähintään 400 mm Koko alue Piikkikampelan kohdennettu kalastus Tarkistus Vähintään 400 mm Koko alue Piikkikampelan kalastus ankkuroitavilla verkoilla Tarkistus 261 Ehdotus asetukseksi Liite X – C osa C osa Poistetaan. Kielto- tai rajoitusalueet Kausittainen kalastuskielto piikkikampelan suojelemiseksi Piikkikampelan kohdennettu kalastus, jälleenlaivaus, purkaminen alukselta ja ensimyynti on sallittua kunkin vuoden 15 päivästä huhtikuuta 15 päivään kesäkuuta unionin vesillä Mustallamerellä. Tarkistus 290 Ehdotus asetukseksi Liite X – D osa – 1 a kohta (uusi) 1 a.  Toimenpiteet merilintujen tahattomien sivusaaliiden minimoimiseksi 1 a 1.  Mustallamerellä on käynnistettävä tieteellisiä ohjelmia, jotta voidaan kartoittaa herkkien lajien sekä pyydysten ja pyyntiponnistusten päällekkäisyyksiä ja määrittää pyydyksiä koskevia teknisiä ratkaisuja. 1 a 2.  Mustallamerellä on sovellettava alueellisia toimenpiteitä, kunnes nämä voidaan korvata muilla teknisillä toimenpiteillä, sillä tieteellisessä tutkimuksessa näillä vesillä on kartoitettu alueita, joilla herkkien vesilintujen tiedetään joutuneen tahattomasti sivusaaliiksi. 1 a 3.  Jäsenvaltioiden on valvottava ja arvioitava käyttöön otettujen ehkäisevien toimenpiteiden tehokkuutta, myös niiden vaikutusta saaliisiin ja pyyntiponnistuksiin. Tarkistus 262 Ehdotus asetukseksi Liite XI – A osa – otsikko Vedettävien pyydysten perussilmäkoot 1.   Vedettävien pyydysten perussilmäkoot Tarkistus 263 Ehdotus asetukseksi Liite XI – A osa – 1 kohta – johdantokappale Seuraavia perän silmäkokoja on sovellettava syrjäisimmillä alueilla. Seuraavia perän silmäkokoja on sovellettava unionin vesillä Intian valtamerellä ja Länsi-Atlantilla. Tarkistus 264 Ehdotus asetukseksi Liite XI – A osa – 1 kohta – taulukko – 3 rivi Komission teksti Vähintään 45 mm Kaikki Ranskan Guayanan departementin rannikon edustalla olevat vesialueet, jotka kuuluvat Ranskan suvereniteettiin tai lainkäyttövaltaan. Katkarapujen (Penaeus subtilis, Penaeus brasiliensis, Xiphopenaeus kroyeri) kohdennettu kalastus. Tarkistus Vähintään 45 mm Kaikki Ranskan Guayanan departementin rannikon edustalla olevat vesialueet, jotka kuuluvat Ranskan suvereniteettiin tai lainkäyttövaltaan. Katkarapujen (Penaeus subtilis, Penaeus brasiliensis, Xiphopenaeus kroyeri) kohdennettu kalastus (15 prosenttia saaliista). Tarkistus 265 Ehdotus asetukseksi Liite XI – A osa – 1 kohta – taulukko – 4 rivi Komission teksti Vähintään 14 mm Koko alue Pienten pelagisten lajien kohdennettu kalastus saartopyydyksellä Tarkistus Poistetaan.     Tarkistus 266 Ehdotus asetukseksi Liite XI – A osa – 1 a kohta (uusi) 1 a.  Kurenuottien perussilmäkoot Seuraavia kurenuottien silmäkokoja sovelletaan unionin vesillä Intian valtamerellä ja Länsi-Atlantilla Tarkistus 267 Ehdotus asetukseksi Liite XI – A osa – 1 a kohta – taulukko (uusi Komission teksti Tarkistus Silmäkoko Maantieteelliset alueet Edellytykset Vähintään 14 mm Koko alue Pienten pelagisten lajien kohdennettu kalastus kurenuotalla Tarkistus 291 Ehdotus asetukseksi Liite XI – B a osa (uusi) B a osa Herkkiä lajeja koskevat ehkäisevät toimenpiteet 1.  Toimenpiteet merinisäkkäiden tahattomien sivusaaliiden vähentämiseksi 1.1.  Alukset eivät saa käyttää seisovia verkkoja ja ajoverkkoja, pelagisia trooleja tai korkeasuisia trooleja taikka harjoittaa muita kalastuksia, jotka todistetusti aiheuttavat sivusaaliita syrjäisimmillä alueilla, ellei samalla käytetä toimivaksi todennettua ennalta ehkäisevää teknologiaa. Poikkeuksia olisi sallittava ainoastaan sellaisia kalastuksia varten, jotka todistetusti aiheuttavat erittäin vähän sivusaaliita. 1.2.  Edellä olevaa 1.1 kohtaa ei sovelleta kalastustoimiin, joita harjoitetaan yksinomaan tieteellisiä tutkimuksia varten asianomaisen jäsenvaltion tai asianomaisten jäsenvaltioiden luvalla tai alaisuudessa ja joiden tavoitteena on uusien teknisten toimenpiteiden kehittäminen valaiden tahattoman pyydystämisen ja tappamisen vähentämiseksi. 1.3.  Jäsenvaltioiden on tähän tarkoitettujen vuosittaisten valvontajärjestelmien kautta seurattava ja arvioitava tieteellisin tutkimuksin tai pilottihankkein 1.1 kohdassa kuvattujen ehkäisevien laitteiden käytön vaikutuksia kyseisissä kalastuksissa ja kyseisillä alueilla. 2.  Toimenpiteet merilintujen tahattomien sivusaaliiden minimoimiseksi 2.1.   Syrjäisimmillä alueilla on käynnistettävä tieteellisiä ohjelmia, jotta voidaan kartoittaa herkkien lajien sekä pyydysten ja pyyntiponnistusten päällekkäisyyksiä ja määrittää pyydyksiä koskevia teknisiä ratkaisuja. 2.2.  Syrjäisimmillä alueilla on sovellettava alueellisia toimenpiteitä, kunnes nämä voidaan korvata muilla teknisillä toimenpiteillä, sillä tieteellisessä tutkimuksessa näillä vesillä on kartoitettu alueita, joilla herkkien vesilintujen tiedetään joutuneen tahattomasti sivusaaliiksi.