Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan,

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(1) ja erityisesti sen 36 artiklan,

–  ottaa huomioon vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 2. joulukuuta 2013 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013(2),

–  ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2. joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen(3),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja unionin muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen muuttamisesta 22. lokakuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1023/2013(4),

–  ottaa huomioon 5. huhtikuuta 2017 antamansa päätöslauselman Euroopan parlamentin ennakkoarviosta tuloista ja menoista varainhoitovuodeksi 2018(5),

–  ottaa huomioon 25. lokakuuta 2017 antamansa päätöslauselman neuvoston kannasta esitykseen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2018(6),

–  ottaa huomioon 30. marraskuuta 2017 antamansa lainsäädäntöpäätöslauselman sovittelukomitean talousarviomenettelyssä hyväksymästä esitystä Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2018 koskevasta yhteisestä tekstistä(7),

–  ottaa huomioon pääsihteerin raportin puhemiehistölle parlamentin alustavasta ennakkoarvioesityksestä varainhoitovuodeksi 2019,

–  ottaa huomioon puhemiehistön 16. huhtikuuta 2018 työjärjestyksen 25 artiklan 7 kohdan ja 96 artiklan 1 kohdan mukaisesti laatiman alustavan ennakkoarvioesityksen,

–  ottaa huomioon budjettivaliokunnan työjärjestyksen 96 artiklan 2 kohdan mukaisesti laatiman ennakkoarvioesityksen,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 96 artiklan,

–  ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön (A8-0146/2018),

A.  ottaa huomioon, että tämä menettely on uuden vaalikauden neljäs ja vuosien 2014–2020 monivuotisen rahoituskehyksen voimassaoloajan kuudes kokonainen talousarviomenettely;

B.  ottaa huomioon, että pääsihteerin raporttiin sisältyvässä ehdotuksessa vuoden 2019 talousarvioksi otetaan huomioon, että otsakkeen 5 määrärahojen enimmäismäärä kasvaa vuositasolla sekä inflaatioon nähden tarkasteltuna että reaalisesti, mikä tarkoittaa, että kasvunvaraa on enemmän ja investointeja voidaan lisätä, samalla kun jatketaan säästötoimia, parannetaan edelleen tehokkuutta ja suuntaudutaan kohti tulosbudjetointia;

C.  ottaa huomioon, että pääsihteeri ehdotti vuoden 2019 talousarviolle muun muassa seuraavia ensisijaisia tavoitteita: vuoden 2019 Euroopan parlamentin vaalikampanja, turvallisuushankkeet, monivuotiset kiinteistöhankkeet, tietotekniikan kehittäminen, jäsenten palvelujen parantaminen ja ympäristön huomioon ottavan lähestymistavan edistäminen kuljetuksissa;

D.  ottaa huomioon, että pääsihteeri ehdotti parlamentin alustavassa ennakkoarvioesityksessä vuoden 2019 talousarvioksi 2 016 644 000:ta euroa, mikä tarkoittaa 3,38 prosentin kokonaislisäystä vuoden 2018 talousarvioon nähden (mukaan lukien 37,3 miljoonaa euroa vaalikauden vaihtumiseen liittyviin menoihin ja 34,3 miljoonaa euroa muihin poikkeuksellisiin menoihin) ja 18,79 prosentin osuutta vuosien 2014–2020 monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeesta 5;

E.  ottaa huomioon, että lähes kaksi kolmasosaa talousarviosta on pääasiassa nykyisten tai eläkkeellä olevien parlamentin jäsenten (23 prosenttia) ja henkilöstön jäsenten (34 prosenttia) palkkioihin tai palkkoihin, eläkkeisiin, sairauskuluihin ja korvauksiin sekä rakennuksiin (13 prosenttia) liittyviä indeksisidonnaisia menoja, joita mukautetaan henkilöstösääntöjen ja jäsenten asemaa koskevien sääntöjen, alakohtaisen indeksoinnin tai inflaatioasteen perusteella;

F.  toteaa parlamentin painottaneen jo 29. huhtikuuta 2015 antamassaan päätöslauselmassa Euroopan parlamentin ennakkoarviosta tuloista ja menoista varainhoitovuodeksi 2016(8), että vuoden 2016 talousarviolla olisi oltava realistinen perusta ja että siinä olisi noudatettava talousarvion kurinalaisuuden ja moitteettoman varainhoidon periaatteita;

G.  katsoo, että parlamentin uskottavuus budjettivallan käyttäjänä on osin riippuvainen sen kyvystä hallinnoida omia menojaan ja sen kyvystä kehittää demokratiaa unionin tasolla;

H.  ottaa huomioon, että vapaaehtoinen eläkerahasto perustettiin vuonna 1990 puhemiehistön antamilla (vapaaehtoista) lisäeläkerahastoa koskevilla säännöillä(9);

Yleiset puitteet

1.  korostaa, että parlamentin talousarvion osuuden otsakkeesta 5 olisi pysyttävä alle 20 prosentissa vuonna 2019; panee merkille, että vuoden 2019 ennakkoarviossa osuus on 18,53 prosenttia eli pienempi kuin vuonna 2018 (18,85 prosenttia) ja pienin osuus otsakkeesta 5 yli viiteentoista vuoteen;

2.  tähdentää, että suurin osa parlamentin talousarviosta määräytyy lakisääteisten velvoitteiden tai sopimusvelvoitteiden perusteella ja että siihen sovelletaan vuotuista indeksointia;

3.  toteaa, että vuoden 2019 Euroopan parlamentin vaalien vuoksi menot kasvavat huomattavasti joillakin aloilla, etenkin sellaisten jäsenten osalta, joita ei valita uudelleen, sekä heidän avustajiensa osalta, kun taas muilla aloilla saadaan aikaan säästöjä, joskin pienempiä, kun parlamentin toiminta vähenee vaalivuonna;

4.  hyväksyy puhemiehistön ja budjettivaliokunnan välisessä sovittelussa 26. maaliskuuta 2018 ja 10. huhtikuuta 2018 saavutetun yhteisymmärryksen siitä, että määrärahoja lisätään vuoden 2018 talousarvioon nähden 2,48 prosenttia, eli vuoden 2019 ennakkoarvio on kokonaisuudessaan 1 999 144 000 euroa, ja puhemiehistön 12. maaliskuuta 2018 hyväksymän alustavan ennakkoarvioesityksen menoja vähennetään 17,5 miljoonalla eurolla ja seuraaviin budjettikohtiin ehdotettuja määrärahoja vähennetään vastaavasti: 1004 – tavanomaiset matkakulut; 105 – jäsenten kieli- ja atk-kurssit; 1404 – harjoittelujaksot, avustukset ja virkamiesvaihto; 1612 – ammatillinen täydennyskoulutus; 1631 – liikkuvuus; 2000 – vuokrat; 2007 – kiinteistöjen rakennuttaminen ja tilojen kunnostus; 2022 – kiinteistöjen huolto, kunnossapito, hoito ja siivous; 2024 – energiankulutus; 2100 – tietojenkäsittely ja televiestintä; 2101 – tietojenkäsittely ja televiestintä: yleiset toimet – infrastruktuuri; 2105 – tietojenkäsittely ja televiestintä: hankeinvestoinnit; 212 – irtain omaisuus; 214 – tekniset tarvikkeet ja laitteistot; 230 – paperi- ja toimistotarvikkeet ja erilaiset kulutustavarat; 238 – muut hallinnosta johtuvat menot; 300 – kulut henkilöstön virkamatkoista ja matkoista kolmen työskentelypaikkakunnan välillä; 302 – vastaanotto- ja edustuskulut; 3040 – sisäisistä kokouksista aiheutuvat sekalaiset kulut; 3042 – kokoukset, kongressit, konferenssit ja valtuuskunnat; 3049 – matkatoimistopalveluita koskevat menot; 3243 – Euroopan parlamentin vierailukeskukset; 3248 – audiovisuaalisesta tiedottamisesta aiheutuvat menot; 325 – yhteystoimistoja koskevat menot; 101 – varaus ennakoimattomia menoja varten; myöntää alamomentille 1400 – muu henkilöstö: pääsihteeristö ja poliittiset ryhmät 50 000 euron, momentille 320 – asiantuntemuksen hankinta 50 000 euron sekä alamomentille 3211 – Euroopan tiedemediakeskuksesta aiheutuvat menot 800 000 euron määrärahat; panee tyytyväisenä merkille, että puhemiehistö hyväksyi nämä muutokset 16. huhtikuuta 2018;

5.  tähdentää, että parlamentin keskeisiä tehtäviä ovat toimiminen lainsäätäjänä neuvoston kanssa ja unionin talousarviosta päättäminen, kansalaisten edustaminen ja muiden toimielinten työn valvominen;

6.  korostaa parlamentin roolia eurooppalaisen poliittisen tietoisuuden muodostamisessa ja unionin arvojen edistämisessä;

7.  panee merkille, että alustava ennakkoarvioesitys liiteasiakirjoineen saatiin myöhään eli vasta sen jälkeen, kun ne oli hyväksytty puhemiehistössä 12. maaliskuuta 2018; pyytää saada tulevina vuosina pääsihteerin raportin puhemiehistölle alustavasta ennakkoarvioesityksestä sekä sen liitteet hyvissä ajoin;

Avoimuus ja saavutettavuus

8.  panee tyytyväisenä merkille budjettivaliokunnan erinäisissä talousarviopäätöslauselmissaan esittämään pyyntöön annetun vastauksen lisätietojen antamisesta keskipitkän ja pitkän aikavälin suunnitelmista, investoinneista, lakisääteisistä velvoitteista, toimintamenoista ja menetelmästä, joka perustuu nykyisiin tarpeisiin eikä niinkään kertoimiin; toteaa, että kiinteämääräiset korvaukset ovat hyödyllinen ja tunnustettu keino lisätä joustavuutta ja avoimuutta;

9.  toteaa, että aiempien vuosien talousarvioiden tapaan myös nyt ehdotetaan tietyn määrän varaamista poikkeuksellisiin investointeihin ja menoihin, toisin sanoen investointeihin ja menoihin, jotka ovat parlamentille epätavallisia tai epätyypillisiä ja harvinaisia; toteaa, että vuonna 2019 tällaisiin investointeihin ja menoihin varataan 71,6 miljoonaa euroa, mukaan lukien 37,3 miljoonaa euroa vaalikauden vaihtumiseen liittyviin menoihin ja 34,3 miljoonaa euroa muihin poikkeuksellisiin menoihin; muistuttaa, että vuoden 2016 talousarviossa tehdyllä tavanomaisten ja poikkeuksellisten menojen välisellä erottelulla – joka sisällytettiin myös seuraaviin talousarvioihin – pyrittiin yksinomaan vastaamaan kiinteistöjen turvallisuuden lisäämistä ja kyberturvallisuutta koskevien kiireellisten toimenpiteiden täytäntöönpanoon terroristihyökkäysten jälkeen; katsoo, että tämän erottelun liiallinen käyttö eli muiden menojen sisällyttäminen poikkeuksellisiin menoihin antaa virheellisen kuvan talousarvion liikkumavaran kehityksestä ja on siten vastoin parlamentin menojen avoimuuden periaatetta;

10.  edellyttää, että Euroopan parlamentin vuoden 2019 talousarvio on realistinen ja että siinä pyritään sovittamaan tarkasti yhteen tarpeet ja niihin liittyvät kustannukset, jotta vältetään ylibudjetointia niin hyvin kuin mahdollista;

Brexit

11.  huomauttaa, että unionin ja Yhdistyneen kuningaskunnan neuvottelijat pääsivät 8. joulukuuta 2017 periaatteessa sopimukseen Yhdistyneen kuningaskunnan eroamiseen unionista liittyvästä taloudellisesta selvitysratkaisusta, ja toteaa, että sopimukseen sisältyy määräys, että Yhdistynyt kuningaskunta osallistuu unionin vuosien 2019 ja 2020 talousarvioihin siten kuin se olisi edelleen unionin jäsenvaltio ja että se maksaa oman osuutensa niistä unionin vastuista, jotka ovat syntyneet 31. joulukuuta 2020 mennessä; toteaa, että jäsenten vapaaehtoinen eläkerahasto sisältyy EU:n taseen vastuisiin ja että neuvotteluihin sisällytetään jäljellä oleviin vastuisiin liittyvä osuus, jota tarvitaan ennen vuotta 2020 syntyneiden mutta sen jälkeiselle ajalle ulottuvien eläkevastuiden kattamiseksi;

12.  toteaa, että helmikuun 2018 täysistunnossa toimitetussa äänestyksessä hyväksyttiin parlamentin kokoonpanoa käsittelevä perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan valiokunta-aloitteinen mietintö ja etenkin jäsenten lukumäärän vähentäminen 705:een Yhdistyneen kuningaskunnan erottua unionista; toteaa, että puheenjohtaja Tusk ilmoitti 23. helmikuuta 2018 pidetyn epävirallisen kokouksen jälkeen, johon osallistui 27 valtion- tai hallitusten päämiestä, että ehdotus oli saanut laajaa kannatusta; toteaa, että jos Yhdistynyt kuningaskunta on edelleen jäsenvaltio vaalikauden 2019–2024 alkaessa, jäsenten lukumäärä on 751 siihen asti, kunnes Yhdistyneen kuningaskunnan ero unionista saa lainvoiman; huomauttaa kuitenkin menettelyn edellyttävän, että Eurooppa-neuvosto tekee yksimielisen päätöksen saatuaan ensin parlamentin hyväksynnän; korostaa, että parlamentin ennakkoarvio perustuu tällä hetkellä tilanteeseen, jossa jäseniä on 27 jäsenvaltiosta yhteensä 678 ajanjaksolla, joka alkaa 30. maaliskuuta 2019 ja ulottuu kahdeksannen vaalikauden loppuun, ja tilanteeseen, jossa jäseniä on 27 jäsenvaltiosta yhteensä 705 yhdeksännen vaalikauden alusta varainhoitovuoden 2019 loppuun; panee tyytyväisenä merkille pääsihteerin ehdottamat mukautukset, jotka puhemiehistö hyväksyi 12. maaliskuuta 2018;

Euroopan parlamentin vaalit vuonna 2019

13.  pitää tiedotuskampanjaa oivana tilaisuutena selittää unionin ja parlamentin tarkoitusta kansalaisille; korostaa, että kampanjassa olisi pyrittävä muun muassa selittämään unionin roolia ja parlamentin valtaa, sen tehtäviä, kuten komission puheenjohtajan valintaa, sekä sen vaikutusta kansalaisten elämään;

14.  muistuttaa, että vuoden 2018 talousarviomenettelyssä hyväksytyt kampanjan kokonaismäärärahat ovat 33,3 miljoonaa euroa kahdeksi vuodeksi ja että määrästä varataan 25 miljoonaa euroa vuodelle 2018 (koska hankintamenettelyihin ja sopimusten tekemiseen tarvitaan aikaa) ja 8,33 miljoonaa euroa vuodelle 2019; toteaa, että kampanjaa koskeva strategia perustuu edellisistä vaaleista saaduista kokemuksista tehtyyn arviointiin ja että puhemiehistö hyväksyi sen marraskuussa 2017;

15.  korostaa, että Euroopan parlamentin vaaleihin liittyvissä viestintäprosesseissa on kolme tasoa: näkyvimmällä tasolla toimivat kansalliset ja Euroopan tason poliittiset puolueet ja niiden ehdokkaat, toisen tason muodostaa kärkiehdokkaisiin liittyvä menettely, joka otettiin käyttöön ensimmäisen kerran vuonna 2014, ja kolmantena tasona on parlamentin virallinen kampanja, joka muistuttaa kansalaisia siitä, mikä Euroopan parlamentti on, mitä se tekee, miten se vaikuttaa heidän elämäänsä ja miksi on tärkeää osallistua vaaleihin;

16.  korostaa, että parlamentilla ei yksin ole riittävästi resursseja 400 miljoonan äänioikeutetun saavuttamiseksi, joten sen on hyödynnettävä asennemuokkaajaverkostojaan parhaalla mahdollisella tavalla; katsoo, että myös sosiaalisen median verkkosivustojen välityksellä toteutettavan viestinnän olisi oltava tärkeässä asemassa; huomauttaa, että unionin tasolla järjestetään vuonna 2018 kansalaisille ja sidosryhmille suunnattuja konferensseja ja että kansallisella tasolla yhteystoimistojen merkitys tulee olemaan huomattava; sisällyttää jatkossakin Euroopan alueiden komitean ja sen paikalliset ja alueelliset edustajat verkostoitumistoimiin; katsoo, että viimeisessä vaaleja edeltävässä vaiheessa Euroopan tason poliittisilla puolueilla ja kansallisilla puolueilla on ratkaiseva rooli etenkin kärkiehdokasmenettelyssä; ehdottaa siksi, että tämän tehtävän suorittaminen mahdollistetaan juuri vuodeksi 2019 myönnettävän lisärahoituksen avulla;

Turvallisuus ja kyberturvallisuus

17.  toteaa, että vuoden 2019 talousarvioon sisältyy uusia eriä, jotka liittyvät vuonna 2016 käynnistettyihin merkittäviin investointeihin, joiden tarkoituksena on parantaa parlamentin turvallisuutta huomattavasti; huomauttaa, että nämä hankkeet koskevat useita aloja ja liittyvät pääasiassa kiinteistöihin eli niiden sisäänkäyntien turvallisuusjärjestelyjen parantamiseen, laitteistoihin ja henkilöstöön, kuten iPACS-hankkeeseen, mutta myös kyberturvallisuutta ja viestinnän turvallisuutta koskeviin parannuksiin;

18.  panee tyytyväisenä merkille vuonna 2017 voimaan tulleen Belgian hallituksen sekä Euroopan parlamentin, neuvoston, komission, Euroopan ulkosuhdehallinnon ja muiden Brysseliin sijoittautuneiden toimielinten tekemän yhteisymmärryspöytäkirjan turvallisuusselvityksistä, joita on tehtävä kaikista ulkopuolisten toimeksisaajien työntekijöistä, jotka haluavat päästä unionin toimielinten tiloihin; muistuttaa kehottaneensa vuoden 2018 parlamentin tulo- ja menoja koskevassa ennakkoarviossa pääsihteeriä tarkastelemaan, onko suositeltavaa laajentaa tämän yhteisymmärryspöytäkirjan soveltamista virkamiehiin, parlamentin jäsenten avustajiin ja harjoittelijoihin, jotta voidaan tehdä tarvittavat turvallisuusselvitykset ennen heidän rekrytointiaan; pyytää siksi pääsihteeriä tiedottamaan budjettivaliokunnalle asian etenemisestä;

19.  katsoo, että tietoteknisten välineiden merkitys jäsenten ja henkilöstön työssä on huomattava, mutta toteaa, että ne ovat kuitenkin alttiita kyberhyökkäyksille; pitää siksi myönteisenä, että määrärahoja lisätään hieman, jotta parlamentti voi paremmin suojella omaisuuttaan ja tietojaan jatkamalla kyberturvallisuutta koskevaa toimintasuunnitelmaansa;

Kiinteistöpolitiikka

20.  muistuttaa pyynnöstään, joka koskee varhaiseen tiedottamiseen perustuvaa avointa päätöksentekoa kiinteistöpolitiikan alalla ottaen asianmukaisesti huomioon varainhoitoasetuksen 203 artiklan;

21.  panee merkille jäsenten ja henkilöstön työympäristön parantamisen, josta puhemiehistö teki päätöksen joulukuussa 2017 ja jota jatketaan vuonna 2019, jotta voidaan tarjota joustavat työtilat jäsenille ja siten vastata työskentelymallien muuttumisesta aiheutuviin tarpeisiin, ja toteaa, että vuoden 2019 vaalien jälkeen jäsenillä on käytettävissään kolme toimistoa Brysselissä ja kaksi toimistoa Strasbourgissa; painottaa kuitenkin, että olisi hyödyllisempää rakentaa joustavia kokoustiloja Strasbourgiin; panee merkille parlamentin kiinteistöjen ylläpitoon, mukaan lukien turvallisuutta ja ympäristöä koskevat vaatimukset, vuonna 2019 kuluvat kustannukset; asettaa kyseenalaiseksi hyvin suuret kustannukset, jotka liittyvät joihinkin ehdotettuihin rakennushankkeisiin ja joita ovat kirjaston ja siihen liittyvien toimistojen poistaminen, jäsenten ravintolan kunnostus (ASP-rakennus) ja Churchill-rakennuksen ravintolan kunnostus; kehottaa pääsihteeriä esittämään budjettivaliokunnalle näitä päätöksiä koskevia tietoja ennen talousarvion käsittelyä parlamentissa syksyllä 2018; harkitsee joidenkin hankkeiden lykkäämistä;

22.  asettaa kyseenalaiseksi 1,58 miljoonan euron määrän, joka on suunniteltu varattavaksi Spaak-rakennuksen kunnostusta koskeviin tutkimuksiin, ottaen huomioon, että vuoden 2018 talousarviossa on jo varattu 14 miljoonaa euroa tätä tarkoitusta varten; kehottaa pääsihteeriä esittämään budjettivaliokunnalle tätä päätöstä koskevia tietoja ennen talousarvion käsittelyä parlamentissa syksyllä 2018;

23.  pyytää lisätietoja Brysselin ASP-rakennuksen kalusteiden kunnosta, jolla niiden korvaamista perusteltiin, ja uusien huonekalujen valintamenettelystä, erityisesti niiden hinnan ja korvaustarpeen välisestä suhdeluvusta;

24.  panee merkille tiedotustoimistojen eli nykyisten yhteystoimistojen päivitetyn tehtävänmäärityksen, jonka puhemiehistö hyväksyi marraskuussa 2017; toteaa, että yhteystoimistojen päätehtävänä on huolehtia parlamentin puolesta paikallisesta tiedotuksesta ja viestinnästä poliittisesti neutraalilla tavalla siten, että unionista ja sen politiikoista tarjottaisiin tietoa ulkoisten sidosryhmien toiminnan kautta paikallisella, alueellisella ja kansallisella tasolla, mukaan lukien Euroopan alueiden komitean jäsenet;

25.  huomauttaa, että uuden KAD-rakennuksen itäsiiven ensimmäiset osat luovutetaan parlamentille ja otetaan käyttöön vuoden 2018 lopulla ja että loput itäsiiven toimistot ja kokoustilat otetaan käyttöön vaiheittain vuoden 2019 aikana; toteaa, että länsisiipeä koskevat työt aloitetaan välittömästi sen jälkeen;

26.  palauttaa mieliin Euroopan tilintarkastustuomioistuimen vuonna 2014 tekemän arvion, jonka mukaan parlamentin toiminnan maantieteellisestä hajauttamisesta aiheutuvat kustannukset olisivat 114 miljoonaa euroa vuodessa; muistuttaa lisäksi todenneensa 20. marraskuuta 2013 antamassaan päätöslauselmassa Euroopan unionin toimielinten kotipaikan sijainnista(10), että 78 prosenttia kaikista henkilöstösääntöjen alaisen parlamentin henkilöstön matkoista on suoraa seurausta parlamentin toiminnan maantieteellisestä hajauttamisesta; tähdentää, että mietinnössä todetaan myös, että maantieteellisen hajauttamisen ympäristövaikutukset eli hiilidioksidipäästöt ovat arviolta 11 000:n ja 19 000 tonnin välillä; korostaa mahdollisia säästöjä, joita Euroopan parlamentin talousarviolle aiheutuisi yhden toimipaikan käyttöön ottamisesta, ja kehottaa siksi laatimaan sitä koskevan etenemissuunnitelman;

27.  muistuttaa energiatehokkuudesta annettua direktiiviä 2012/27/EU(11) koskevasta parlamentin sitoumuksesta, jonka mukaan se ”sitoutuu soveltamaan omistamiinsa ja käyttämiinsä rakennuksiin samoja vaatimuksia, joita kyseisen direktiivin 5 ja 6 artiklan nojalla sovelletaan jäsenvaltioiden keskushallintojen rakennuksiin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta sovellettavien talousarvio- ja hankintasääntöjen soveltamista”, koska sen rakennusten näkyvyys on suuri ja koska sen olisi oltava johtavassa asemassa rakennustensa energiatehokkuuden suhteen; tähdentää, että tätä lausumaa on noudatettava pikaisesti jo senkin vuoksi, että parlamentin oma uskottavuus säilyisi nyt käynnissä olevassa rakennusten energiatehokkuutta ja energiatehokkuutta yleensä koskevien direktiivien tarkistuksessa;

Euroopan parlamentin jäseniin ja valtuutettuihin avustajiin liittyvät kysymykset

28.  panee tyytyväisenä merkille parlamentin pääsihteeristön, poliittisten ryhmien sihteeristöjen ja jäsenten toimistojen toimet jäsenten toimintamahdollisuuksien parantamiseksi; kannustaa kehittämään näitä palveluja edelleen, jotta jäsenet voivat hoitaa paremmin komission ja neuvoston työhön liittyvät valvontatehtävänsä ja edustaa kansalaisia paremmin;

29.  on erityisen tyytyväinen Euroopan parlamentin tutkimuspalvelun (EPRS) ja politiikkayksikköjen välityksellä jäsenille ja valiokunnille tarjottujen neuvojen ja tutkimusten jatkuvasti paranevaan laatuun; ottaa huomioon kyseisten kahden yksikön yhteistyöstä tehdyn väliarvioinnin, joka toimitettiin pääsihteerille lokakuussa 2017; pyytää pääsihteeriltä lisätietoja siitä, miten nämä yksiköt koordinoivat toimintaansa päällekkäisyyksien välttämiseksi ja asiakastarpeiden tyydyttämiseksi; on tyytyväinen seuraaviin tietotekniikkasovelluksia koskeviin uusiin ja nykyisiin erityishankkeisiin, jotka toteutetaan kokonaan tai osittain vuonna 2019: sähköinen parlamentti, asiakirjojen sähköinen hallintasovellus (ERMS), avoin digitaalinen kirjasto, käännösmuisteja hyödyntävää koneoppimista koskeva uusi tutkimus- ja kehittämishanke sekä kokousten ja tapahtumien osallistujien rekisteröintiväline;

30.  muistuttaa 5. huhtikuuta 2017 antamastaan päätöslauselmasta Euroopan parlamentin ennakkoarviosta tuloista ja menoista varainhoitovuodeksi 2018 ja 25. lokakuuta 2017 antamastaan päätöslauselmasta neuvoston kannasta esitykseen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2018; toistaa vaatimuksensa jäsenten yleistä kulukorvausta koskevasta avoimuudesta; pyytää parlamentin puhemiehistöä laatimaan paremmat ohjeet tämän korvauksen nojalla hyväksyttyihin menoihin liittyvästä vastuuvelvollisuudesta aiheuttamatta parlamentin hallinnolle lisäkustannuksia tai ylimääräistä hallinnollista rasitusta; toteaa, että olisi perustettava 40–75 uutta hallintotointa, jos parlamentin jäsenten toimintaan liittyviä korvauksia halutaan valvoa kattavasti(12), mikä olisi ristiriidassa henkilöstön vähentämistä koskevan suunnitelman kanssa;

31.  palauttaa mieliin edustajantoimen riippumattomuuden periaatteen; korostaa, että on vaaleilla valittujen jäsenten vastuulla käyttää kulukorvaukset parlamentaariseen toimintaan ja että jäsenet voivat halutessaan julkaista omilla verkkosivuillaan tiedot siitä, mihin he ovat yleistä kulukorvausta käyttäneet; toteaa, että kiinteämääräiset korvaukset ovat laajalti käytetty ja hyödylliseksi tunnustettu väline jäsenvaltioissa; korostaa, että kiinteämääräisten korvausten nykykäyttö ei edellytä lisähenkilöstöä eikä aiheuta lisäkustannuksia parlamentin hallinnolle ja että sen ansiosta jäsenille ja heidän toimistoilleen ei aiheudu pakollisia lisämenoja ja ylimääräistä hallinnollista rasitusta; muistuttaa, että jäsenten yleisen kulukorvauksen käytön tehostaminen ja sitä koskevan avoimuuden lisääminen ei loukkaa yksityisyyttä;

32.  kehottaa painokkaasti jäsenten yleistä kulukorvausta käsittelevää puhemiehistön työryhmää saattamaan työnsä päätökseen, jotta parlamentin lokakuussa 2017 esittämään kantaan perustuvat suositukset voidaan ottaa huomioon ennen yhdeksännen vaalikauden edustajien valintaa;

33.  pyytää jälleen puhemiehistöä varmistamaan, että jäsenten ja valtuutettujen avustajien sosiaalisia oikeuksia ja eläkeoikeuksia noudatetaan ja että käyttöön annetaan riittävä rahoitus; kehottaa tältä osin jälleen etsimään toimivaa ratkaisua ongelmaan, joka koskee niitä valtuutettuja avustajia, jotka ovat nykyisen vaalikauden päättyessä työskennelleet parlamentissa keskeytyksettä kahden vaalikauden ajan mutta eivät ole eläkeiän saavuttaessaan oikeutettuja saamaan eläkettä unionin eläkejärjestelmästä, koska he eivät aivan täysin täytä henkilöstösäännöissä vahvistettua kymmenen palvelusvuoden vaatimusta johtuen vuoden 2014 ennenaikaisista vaaleista ja valtuutettujen avustajien uusien työsopimusten validoinnin viivästymisestä vuosien 2009 jälkeisen raskaan työtaakan vuoksi; palauttaa mieliin, että Euroopan parlamentin jäsenten asemaa koskevien sääntöjen 27 artiklan 2 kohdan mukaisesti ”[h]ankitut oikeudet ja odotusoikeudet säilyvät täysimääräisinä”; panee kuitenkin merkille vapaaehtoiseen eläkerahastoon liittyvät jatkuvat ongelmat ja pyytää puhemiehistöä ja pääsihteeriä selvittämään kaikki vaihtoehdot, jotta tämä vaikuttaisi parlamentin talousarvioon mahdollisimman vähän;

34.  pitää aiheellisina budjettikohdan 422 ”Parlamentin jäsenten avustajiin liittyvät menot” määrärahoja;

35.  panee merkille, että valtuutettujen avustajien virkamatkoista kolmen työskentelypaikkakunnan välillä maksettavia korvauksia on tarkistettu; muistuttaa pyytäneensä puhemiehistöä toteuttamaan toimia virkamiesten, muun henkilöstön ja valtuutettujen avustajien korvauksien täysimääräiseksi yhteensovittamiseksi seuraavasta vaalikaudesta alkaen;

36.  kehottaa jälleen puheenjohtajakokousta seuraavaa vaalikautta silmällä pitäen tarkistamaan täytäntöönpanomääräyksiä, joilla hallinnoidaan valtuuskuntien tehtävien suorittamista ja valtuuskuntamatkoja Euroopan unionin ulkopuolelle; painottaa, että tarkistuksen yhteydessä olisi tarkasteltava valtuutettujen avustajien mahdollisuutta osallistua jäsenten mukana tietyin ehdoin parlamentin virallisiin valtuuskuntiin ja valtuuskuntamatkoille;

37.  kehottaa puhemiehistöä tarkistamaan jäsenten palveluksessa olevia harjoittelijoita koskevista säännöistä 19. huhtikuuta 2010 antamaansa päätöstä, jotta varmistetaan harjoittelijoiden asianmukainen palkkataso; painottaa, että jäsenten toimistoissa tai poliittisissa ryhmissä työskentelevien harjoittelijoiden palkkatason olisi oltava vähintään tasolla, joka kattaa elinkustannukset Brysselissä tai kaupungissa, jossa harjoittelu tapahtuu;

38.  katsoo, että olisi myönnettävä riittävästi rahoitusta jäsenten ja valtuutettujen avustajien tai muun henkilöstön välisiin konflikteihin ja häirintätapauksiin sovellettavien ennaltaehkäisevien ja varhaisen vaiheen tukitoimien mukauttamista koskevan etenemissuunnitelman täytäntöönpanoon;

Henkilöstöön liittyvät kysymykset

39.  päättää vähentää vuodeksi 2019 pääsihteeristönsä henkilöstötaulukosta 59 tointa (yhden prosentin henkilöstövähennystavoite) neuvoston kanssa 14. marraskuuta 2015 Euroopan unionin yleisestä talousarviosta varainhoitovuodeksi 2016 tehdyn sopimuksen mukaisesti ja toteaa, että kyseisen sopimuksen mukaan parlamentin vuotuisia henkilöstövähennystoimenpiteitä on tarkoitus jatkaa vuoteen 2019;

40.  katsoo, että koska unionin toimielinten käytettävissä olevia rahoitus- ja henkilöresursseja rajoitetaan todennäköisesti entisestään, on tärkeää, että toimielimet voivat itse ottaa palvelukseen ja pitää pätevimmät työntekijät, jotta voidaan vastata edessä oleviin monimutkaisiin haasteisiin tulosbudjetoinnin periaatteiden mukaisella tavalla;

41.  katsoo, että parlamentti on vaalitaukoon asti ainutlaatuisessa tilanteessa, joka johtuu vaalikauden päättymiseen ajoittuvan tavanomaisen ruuhkautumisen, monivuotista rahoituskehystä koskevien lainsäädäntöehdotuksien monitahoisen paketin, brexitin ja trilogien määrän lisääntymisen osumisesta samaan ajankohtaan; katsoo, että jotta parlamentti ja sen valiokunnat voivat hoitaa perustehtävänsä, on olennaisen tärkeää varmistaa edelleen riittävät logistiset resurssit ja henkilöresurssit;

42.  vaatii pääsihteeriä nojautumaan parlamentin, alueiden komitean ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitean välisiin nykyisiin yhteistyösopimuksiin, joista Euroopan parlamentin tutkimuspalvelu on erittäin myönteinen esimerkki; pyytää määrittämään muita aloja, kuten tietotekniset palvelut tai turvallisuus, joilla tukitoimintojen synergioita voitaisiin lisätä hyödyntämällä parlamentin ja kahden muun toimielimen kokemusta ja ottaen kaikilta osin huomioon hallinnolliset ongelmat ja mittasuhde-erot tasapuolisten yhteistyösopimusten kehittämiseksi; kehottaa pääsihteeriä myös teettämään selvityksen siitä, voidaanko tukitoimintojen ja -palvelujen synergioita tuottaa muiden toimielinten kanssa;

43.  kehottaa arvioimaan säästöjä ja etuja, joita kukin osapuoli on saavuttanut parlamentin, alueiden komitean ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitean välillä tehdyn toimielinten välisen hallinnollisen yhteistyösopimuksen ansiosta sekä yhteispalvelujen alalla että yhteistyöaloilla, sekä potentiaalisia säästöjä ja etuja mahdollisista tulevista sopimuksista muiden toimielinten ja virastojen kanssa;

44.  panee tyytyväisenä merkille parlamentin päätöslauselman seksuaalisen häirinnän ja hyväksikäytön torjumisesta EU:ssa(13); katsoo, että päätöslauselma on tärkeä toimi, jolla tehostetaan seksuaalisen häirinnän ja kaikenlaisen epäasiallisen käytöksen torjuntaa unionissa ja sen toimielimissä, kuten parlamentissa; pyytää kohdentamaan riittävästi varoja päätöslauselmassa esitettyjen tarpeiden täyttämiseksi;

Muut kysymykset

45.  toteaa, että voimassa olevan käytännön mukaisesti meneillään oleviin kiinteistöhankkeisiin kohdennetaan rahoitusta tekemällä vuoden lopussa kokonaismäärärahasiirto; tuo vuosien 2014, 2015, 2016 ja 2017 numerotietojen perustella esiin, että tämä vuoden lopussa tehtävä kokonaismäärärahasiirto kohdistuu järjestelmällisesti samoihin lukuihin ja samaan osastoon ja muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta täsmälleen samoihin budjettikohtiin; ihmetteleekin, arvioidaanko näihin lukuihin ja kohtiin otettavat määrärahat järjestelmällisesti yläkanttiin, jotta saadaan varoja budjettipolitiikan rahoittamiseen;

46.  asettaa kyseenalaiseksi tarpeen hankkia kaikille Brysselin ja Strasbourgin toimistoissa työskenteleville parlamentin avustajille kuulokkeita ja verkkokameroita, joita useimmat eivät edes ole pyytäneet; asettaa siksi kyseenalaisiksi tällaiseen päätökseen liittyvät kustannukset ja sen tekemisen perusteet; kehottaa pääsihteeriä esittämään budjettivaliokunnalle tätä päätöstä koskevia tietoja;

47.  toteaa, että rajoitukset, jotka koskevat pääsyä parlamentin ravintolapalvelualueille, poistettiin 1. tammikuuta 2017; hyväksyy käytännön, jonka mukaan kaikki parlamentin rakennuksissa työskentelevät tai sen toimitiloihin toimielinten välisiä kokouksia varten saapuneet voivat lounastaa parlamentin kanttiineissa ja ravintoloissa; toteaa kuitenkin, että Brysselin ASP-rakennuksen itsepalveluravintolaan ja Strasbourgin LOW-rakennuksen itsepalveluravintolaan pääsystä on tullut hyvin mutkikasta päivittäisten vierailijaryhmien vuoksi; kehottaa tämän vuoksi ottamaan kiireellisesti uudestaan käyttöön näissä kahdessa itsepalveluravintolassa sisääntulotarkastukset, ei muiden toimielinten jäsenille tai henkilöstölle, vaan jotta vierailijaryhmät ohjattaisiin järjestelmällisesti niille varatuille ruokailualueille;

48.  panee merkille parlamentin ja kansallisten parlamenttien välillä jatkuvan vuoropuhelun; painottaa tarvetta toteuttaa toimia, jotka ulottuvat EU:n nykyisen parlamentaarisen viikon kehystä laajemmalle, pysyvän synergian mahdollistamiseksi parlamentin ja kansallisten parlamenttien välisissä suhteissa; kehottaa lujittamaan tätä dialogia, jotta saataisiin parempi käsitys Euroopan parlamentin ja unionin roolista jäsenvaltioissa;

49.  pyytää kehittämään Euroopan tiedemediakeskusta, joka hyväksyttiin vuoden 2018 talousarviossa, ja yhteistyötä televisiokanavien, sosiaalisen median ja muiden kumppanien kanssa nuorten toimittajien kouluttamista varten, etenkin asioissa, jotka koskevat uusia tieteellisiä ja teknologisia kehityskulkuja sekä tosiasioihin perustuvia vertaisarvioituja uutisia;

50.  pitää myönteisinä parlamentin toimia kestävän liikkuvuuden edistämiseksi;

51.  kehottaa parlamenttia omaksumaan ympäristön kannalta kestävän lähestymistavan ja varmistamaan ympäristöystävällisyyden toteutuminen valtaosassa parlamentin toimintoja;

52.  panee tyytyväisenä merkille liikkuvuustyöryhmän perustamisen ja katsoo, että sen olisi työskenneltävä osallistavalla tavalla ja sille olisi annettava selkeät valtuudet; korostaa, että parlamentin on noudatettava työskentelypaikkakunnilla kaikkia alueellisesti sovellettavia lakeja, siis myös kyseistä alaa koskevia lakeja; kannattaa parlamentin Brysselin toimipaikan ja lentoaseman välisen vakiintuneen suoran junayhteyden käytön edistämistä; kehottaa asiasta vastaavia yksiköitä arvioimaan uudelleen parlamentin oman ajoneuvokannan kokoonpanoa ja kokoa tämä mielessä pitäen; kehottaa puhemiehistöä perustamaan viipymättä kannustinjärjestelmän, jolla edistetään polkupyörien käyttöä työmatkaliikenteessä; toteaa, että tällainen järjestelmä on jo käytössä muissa toimielimissä, eritoten Euroopan talous- ja sosiaalikomiteassa;

53.  kehottaa pääsihteeriä ja puhemiehistöä istuttamaan tulosbudjetoinnin kulttuurin parlamentin koko hallintoon ja noudattamaan hallintorakenteen keventämistä koskevaa toimintatapaa, jotta voidaan parantaa toimielimen sisäisen työskentelyn tehokkuutta sekä vähentää paperityötä ja byrokratiaa; painottaa, että hallintorakenteen keventämisestä seuraa toimintamenettelyn jatkuva parantuminen yksinkertaistamisen ja hallintohenkilöstön kokemuksen karttumisen ansiosta;

o
o   o

54.  vahvistaa ennakkoarvion varainhoitovuodeksi 2019;

55.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman ja ennakkoarvion neuvostolle ja komissiolle.

(1) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1. (2) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884. (3) EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1. (4) EUVL L 287, 29.10.2013, s. 15. (5) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0114. (6) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0408. (7) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0458. (8) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0172. (9) Puhemiehistön hyväksymät tekstit, PE 113.116/BUR./rev. XXVI/01-04-2009. (10) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0498. (11) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2012/27/EU, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, energiatehokkuudesta, direktiivien 2009/125/EY ja 2010/30/EU muuttamisesta sekä direktiivien 2004/8/EY ja 2006/32/EY kumoamisesta (EUVL L 315, 14.11.2012, s. 1). (12) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0150. (13) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0417.