Hakemisto 
Hyväksytyt tekstit
Tiistai 6. helmikuuta 2018 - Strasbourg
Steeve Brioisin koskemattomuuden pidättämistä koskeva pyyntö
 EU:n ja Brasilian tiede- ja teknologiayhteistyötä koskeva sopimus ***
 Torjunta-aineiden lupamenettelyä unionissa käsittelevän erityisvaliokunnan asettaminen
 Maarajoitusten ja muiden asiakkaan kansallisuuteen tai asuin- tai sijoittautumispaikkaan perustuvien syrjinnän muotojen torjuminen ***I
 Kustannustehokkaat päästövähennykset ja vähähiilisyyttä edistävät investoinnit ***I
 Euroopan keskuspankin vuosikertomus 2016
 Puhtaan energian innovoinnin nopeuttaminen

Steeve Brioisin koskemattomuuden pidättämistä koskeva pyyntö
PDF 243kWORD 41k
Euroopan parlamentin päätös 6. helmikuuta 2018 Steeve Briois’n koskemattomuuden pidättämistä koskevasta pyynnöstä (2017/2221(IMM))
P8_TA(2018)0020A8-0011/2018

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Steeve Briois’n koskemattomuuden pidättämistä koskevan, Ranskan tasavallan oikeusministerin 25. syyskuuta 2017 toimittaman pyynnön, jonka hän välitti Douain muutoksenhakutuomioistuimen yleisen syyttäjän pyynnöstä, koska Briois’ta vastaan on nostettu kanne yksityishenkilöön kohdistuneiden julkisten herjausten (”injures publiques envers un particulier”) johdosta, ja josta ilmoitettiin täysistunnossa 2. lokakuuta 2017,

–  ottaa huomioon Douain aluetuomioistuimen virallisen syyttäjän 12. joulukuuta 2017 päivätyssä kirjeessä toimittamat lisätiedot tapauksesta,

–  on kuullut Steeve Briois’ta työjärjestyksen 9 artiklan 6 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyssä pöytäkirjassa N:o 7 olevan 8 ja 9 artiklan sekä Euroopan parlamentin jäsenten valitsemisesta yleisillä välittömillä vaaleilla 20. syyskuuta 1976 annetun säädöksen 6 artiklan 2 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin tuomioistuimen 12. toukokuuta 1964, 10. heinäkuuta 1986, 15. ja 21. lokakuuta 2008, 19. maaliskuuta 2010, 6. syyskuuta 2011 ja 17. tammikuuta 2013 antamat tuomiot(1),

–  ottaa huomioon Ranskan tasavallan perustuslain 26 pykälän,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 5 artiklan 2 kohdan, 6 artiklan 1 kohdan ja 9 artiklan,

–  ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan mietinnön (A8-0011/2018),

A.  ottaa huomioon, että Douain muutoksenhakutuomioistuimen yleinen syyttäjä on pyytänyt Euroopan parlamentin jäsenen Steeve Briois’n koskemattomuuden pidättämistä, koska häntä koskeva oikeudenkäynti on vireillä Douain aluetuomioistuimessa; toteaa, että tämän pyynnön toimitti parlamentille Ranskan tasavallan oikeusministeri;

B.  ottaa huomioon, että Briois’n koskemattomuuden pidättämistä koskeva pyyntö liittyy oikeudenkäyntiin, joka pantiin vireille yksityishenkilöön kohdistuneiden julkisten herjausten johdosta (29. heinäkuuta 1881 annetun lain 29 pykälän toinen kohta, 33 pykälän toinen kohta ja 23 pykälä) ja sellaisten väitetysti halventavien kommenttien vuoksi, joita eräät internetin käyttäjät julkaisivat vastauksena tekstiin, jonka Briois oli julkaissut Facebook-sivullaan 23. joulukuuta 2015, ja joita hän ei viipymättä poistanut; ottaa huomioon, että oikeudellisten asioiden valiokunnan pyynnöstä Douain aluetuomioistuimen virallinen syyttäjä totesi, että edellä mainitut kommentit olivat todistetusti yhä verkossa 21. marraskuuta 2017;

C.  ottaa huomioon, että pöytäkirjassa N:o 7 olevan 8 artiklan mukaan Euroopan parlamentin jäseniä ei voida alistaa tutkittavaksi, pidättää tai haastaa oikeuteen heidän tehtäviään hoitaessaan ilmaisemiensa mielipiteiden tai äänestystensä perusteella;

D.  toteaa, että pöytäkirjassa N:o 7 olevan 9 artiklan mukaan Euroopan parlamentin istuntojen ajan sen jäsenillä on oman valtionsa alueella kansanedustajille myönnetty koskemattomuus;

E.  ottaa huomioon muiden seikkojen ohella Ranskan tasavallan perustuslain 26 pykälän, jossa säädetään, että parlamentin jäsentä ei saa pidättää rikoksen vuoksi eikä häneen saa kohdistaa muitakaan vapauden menetystä tai rajoitusta koskevia toimia ilman parlamentin lupaa;

F.  ottaa huomioon, että pöytäkirjassa N:o 7 olevat 8 ja 9 artikla ovat toisensa poissulkevia(2);

G.  ottaa huomioon, että Steeve Briois’ta kohtaan esitetyt väitteet ja niitä seurannut hänen koskemattomuutensa pidättämistä koskeva pyyntö eivät liity hänen Euroopan parlamentin jäsenen tehtäviään hoitaessaan ilmaisemaansa mielipiteeseen tai suorittamaansa äänestykseen vaan siihen, että hän ei väitetysti ole poistanut viralliselta Facebook-sivultaan useita kolmansien osapuolten esittämiä kommentteja, jotka niiden kohteena oleva henkilö on kokenut halventaviksi;

H.  ottaa huomioon, että näin ollen pöytäkirjassa N:o 7 olevaa 8 artiklaa ei voida soveltaa ja asia kuuluu täysin saman pöytäkirjan 9 artiklan soveltamisalaan;

I.  ottaa huomioon, että ei ole ilmeisiä todisteita fumus persecutionis -tilanteesta eli riittävän vakavia ja täsmällisiä epäilyjä siitä, että tapaus on tuotu esille asianomaisen jäsenen poliittisen toiminnan vahingoittamiseksi;

1.  päättää pidättää Steeve Briois’n koskemattomuuden;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen sekä asiasta vastaavan valiokunnan mietinnön viipymättä Ranskan tasavallan oikeusministerille ja Steeve Briois’lle.

(1)Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 12.5.1964, Wagner v. Fohrmann ja Krier, 101/63, ECLI:EU:C:1964:28, yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 10.7.1986, Wybot v. Faure ym., 149/85, ECLI:EU:C:1986:310, yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomio 15.10.2008, Mote v. parlamentti, T-345/05, ECLI:EU:T:2008:440, yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 21.10.2008, Marra v. De Gregorio ja Clemente, C 200/07 ja C-201/07, ECLI:EU:C:2008:579, unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 19.3.2010, Gollnisch v. parlamentti, T-42/06, ECLI:EU:T:2010:102, unionin tuomioistuimen tuomio 6.9.2011, Patriciello, C-163/10, ECLI:EU:C:2011:543 sekä unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 17.1.2013, Gollnisch v. parlamentti, T 346/11 ja T-347/11, ECLI:EU:T:2013:23.
(2)Yhdistetyt asiat C-200/07 ja C-201/07, Marra, mainittu edellä, 45 kohta.


EU:n ja Brasilian tiede- ja teknologiayhteistyötä koskeva sopimus ***
PDF 230kWORD 38k
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 6. helmikuuta 2018 esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisön ja Brasilian liittotasavallan tiede- ja teknologiayhteistyötä koskevan sopimuksen uusimisesta (11040/2017 – C8-0320/2017 – 2017/0139(NLE))
P8_TA(2018)0021A8-0004/2018

(Hyväksyntä)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon esityksen neuvoston päätökseksi (11040/2017),

–  ottaa huomioon Euroopan yhteisön ja Brasilian liittotasavallan tiede- ja teknologiayhteistyötä koskevan sopimuksen tekemisestä 6. kesäkuuta 2005 annetun neuvoston päätöksen 2005/781/EY(1),

–  ottaa huomioon neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 186 artiklan ja 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan a alakohdan v alakohdan mukaisesti esittämän hyväksyntää koskevan pyynnön (C8-0320/2017),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 99 artiklan 1 ja 4 kohdan ja 108 artiklan 7 kohdan,

–  ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan suosituksen (A8‑0004/2018),

1.  antaa hyväksyntänsä sopimuksen uusimiselle;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden ja Brasilian liittotasavallan hallituksille ja parlamenteille.

(1)EUVL L 295, 11.11.2005, s. 37.


Torjunta-aineiden lupamenettelyä unionissa käsittelevän erityisvaliokunnan asettaminen
PDF 159kWORD 41k
Euroopan parlamentin päätös 6. helmikuuta 2018 torjunta-aineiden lupamenettelyä unionissa käsittelevän erityisvaliokunnan asettamisesta, sen tehtävistä, jäsenten määrästä ja toimikaudesta (2018/2534(RSO))
P8_TA(2018)0022B8-0077/2018

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon ehdotuksen puheenjohtajakokouksen päätökseksi,

–  ottaa huomioon kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta sekä neuvoston direktiivien 79/117/ETY ja 91/414/ETY kumoamisesta 21. lokakuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1107/2009(1),

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1107/2009 täytäntöönpanosta kasvinsuojeluaineiden arvioimista ja hyväksymistä koskevien yhdenmukaisten periaatteiden osalta 10. kesäkuuta 2011 annetun komission asetuksen (EU) N:o 546/2011(2),

–  ottaa huomioon täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 540/2011 muuttamisesta tehoaineen glyfosaatti hyväksynnän voimassaoloajan pidentämiseksi 29. kesäkuuta 2016 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2016/1056(3) ja täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 540/2011 muuttamisesta tehoaineen glyfosaatti hyväksymisedellytysten osalta 1. elokuuta 2016 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2016/1313(4),

–  ottaa huomioon tehoaineen glyfosaatti hyväksynnän uusimisesta kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1107/2009 mukaisesti ja komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 540/2011 liitteen muuttamisesta 12. joulukuuta 2017 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2017/2324(5),

–  ottaa huomioon 13. huhtikuuta 2016(6) ja 24. lokakuuta 2017(7) antamansa päätöslauselmat ehdotuksesta komission täytäntöönpanoasetukseksi tehoaineen glyfosaatti hyväksynnän uusimisesta kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1107/2009 mukaisesti ja täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 540/2011 liitteen muuttamisesta,

–  ottaa huomioon Euroopan oikeusasiamiehen 18. helmikuuta 2016 antaman päätöksen asiassa 12/2013/MDC, joka koskee kasvinsuojeluaineiden (torjunta-aineet) hyväksyntään ja markkinoille saattamiseen liittyviä komission käytäntöjä,

–  ottaa huomioon yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, 16. helmikuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011(8),

–  ottaa huomioon unionin tuomioistuimen 23. marraskuuta 2016 antaman tuomion asiassa C-442/14 Bayer CropScience SA-NV ja Stichting De Bijenstichting vastaan College voor de toelating van gewasbeschermingsmiddelen en biociden,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 197 artiklan,

A.  ottaa huomioon, että huolta on herättänyt glyfosaatin arviointi ja etenkin arvioinnin riippumattomuus, objektiivisuus ja avoimuus ja se, onko arvioinnissa sovellettu asianmukaisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1272/2008(9) luokituskriteereitä, sekä se, onko asiaan liittyvää ohjeistusta käytetty asianmukaisesti;

B.  ottaa huomioon, että huolta on herättänyt se, sovelsiko komissio asetuksessa (EY) N:o 1107/2009 vahvistettuja hyväksymiskriteerejä ja varovaisuusperiaatetta myöntäessään glyfosaatin hyväksynnälle teknistä jatkoaikaa vuonna 2016, hyväksyessään täytäntöönpanoasetusta (EU) 2016/1313 ja hyväksyessään täytäntöönpanoasetusta (EU) 2017/2324;

1.  päättää asettaa torjunta-aineiden lupamenettelyä unionissa käsittelevän erityisvaliokunnan, jonka tarkoin määriteltyyn toimivaltaan kuuluu

   a) analysoida ja arvioida torjunta-aineiden lupamenettelyjä unionissa, mukaan lukien käytettyä menetelmää ja sen tieteellistä laatua, menettelyn riippumattomuutta teollisuudesta ja päätöksentekoprosessin ja sen tulosten avoimuutta;
   b) analysoida ja arvioida näytön perusteella, ovatko asianomaiset unionin virastot mahdollisesti epäonnistuneet glyfosaatin kaltaisten tehoaineiden hyväksyntään tai hyväksynnän uusimiseen liittyvässä tieteellisessä arvioinnissa sekä miten unionin virastot ovat noudattaneet asiaankuuluvia unionin sääntöjä, suuntaviivoja ja voimassa olevia menettelysääntöjä;
   c) analysoida ja arvioida erityisesti, onko komissio toiminut asetuksen (EY) N:o 1107/2009 määräysten mukaisesti päättäessään glyfosaatin hyväksynnän ja glyfosaatin hyväksynnän uusimisen edellytyksistä;
   d) analysoida ja arvioida hyväksyntämenettelyn kaikilla tasoilla mahdollisia eturistiriitoja, myös asetuksen (EY) N:o 1107/2009 mukaisesta arviointikertomuksesta vastaavan esittelevän jäsenvaltion kansallisten elinten tasolla;
   e) analysoida ja arvioida, onko tehoaineiden arvioinnista ja luokituksesta vastaavilla unionin virastoilla riittävästi pätevää henkilöstöä ja rahoitusta, jotta ne voisivat täyttää velvoitteensa; analysoida ja arvioida mahdollisuutta teettää ja/tai toteuttaa riippumattomia tutkimuksia ja testauksia ja rahoittaa ne;
   f) esittää kaikki tarpeellisiksi katsomansa suositukset kasvinsuojeluaineita koskevasta unionin hyväksyntämenettelystä, jotta saavutettaisiin ihmisten ja eläinten terveyden sekä ympäristön suojelun korkea taso; järjestää tässä tarkoituksessa vierailuja ja kuulemistilaisuuksia unionin toimielinten ja asiaankuuluvien virastojen kanssa sekä kansainvälisten ja kansallisten elinten, valtioista riippumattomien järjestöjen ja yksityisten tahojen kanssa;

2.  korostaa, että erityisvaliokunnan mahdolliset suositukset on esitettävä parlamentin toimivaltaisille pysyville valiokunnille, jotka huolehtivat tarvittaessa niihin liittyvistä jatkotoimista;

3.  päättää, että erityisvaliokunnan vastuualueeseen liittyvän unionin lainsäädännön antamista, seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevia asioita käsittelevien parlamentin pysyvien valiokuntien toimivaltuudet ja käytettävissä olevat resurssit säilyvät ennallaan;

4.  päättää, että erityisvaliokunnan kokoukset pidetään suljetuin ovin aina, kun sen työhön sisältyy luottamuksellisen todistusaineiston käsittelyä, henkilötietoja sisältävien todistajanlausuntojen kuulemista tai näkemysten vaihtoa tai kuulemistilaisuuksia eri viranomaisten ja elinten kanssa luottamuksellisista asioista, mukaan lukien asetuksen (EY) N:o 1107/2009 63 artiklan mukaisesti luottamuksellisiksi luokitellut tieteelliset tutkimukset tai niiden osat; päättää, että todistajilla ja asiantuntijoilla on oikeus antaa lausuntonsa suljetuin ovin;

5.  päättää, että luettelot julkisiin kokouksiin kutsutuista ja niihin osallistuneista henkilöistä ja kyseisten kokousten pöytäkirjat julkistetaan;

6.  päättää, että erityisvaliokunnalle toimitettuja luottamuksellisia asiakirjoja arvioidaan työjärjestyksen 210 a artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen; päättää lisäksi, että kyseisiä tietoja käytetään yksinomaan erityisvaliokunnan lopullisen mietinnön laatimiseen;

7.  päättää, että erityisvaliokuntaan valitaan 30 jäsentä työjärjestyksen 199 artiklan 1 kohdan mukaisesti;

8.  päättää, että erityisvaliokunnan toimikausi on yhdeksän kuukautta, paitsi jos parlamentti jatkaa toimikautta ennen sen umpeutumista, ja että toimikausi käynnistyy erityisvaliokunnan järjestäytymiskokouksen päivämäärästä; päättää, että toimikautensa päätteeksi erityisvaliokunta antaa parlamentille mietinnön, johon sisällytetään havainnot ja suositukset toteutettaviksi toimiksi tai aloitteiksi.

(1)EUVL L 309, 24.11.2009, s. 1.
(2)EUVL L 155, 11.6.2011, s. 127.
(3)EUVL L 173, 30.6.2016, s. 52.
(4)EUVL L 208, 2.8.2016, s. 1.
(5)EUVL L 333, 15.12.2017, s. 10.
(6)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0119.
(7)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0395.
(8)EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13.
(9)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1272/2008, annettu 16 päivänä joulukuuta 2008, aineiden ja seosten luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta sekä direktiivien 67/548/ETY ja 1999/45/EY muuttamisesta ja kumoamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1907/2006 muuttamisesta (EUVL L 353, 31.12.2008, s. 1).


Maarajoitusten ja muiden asiakkaan kansallisuuteen tai asuin- tai sijoittautumispaikkaan perustuvien syrjinnän muotojen torjuminen ***I
PDF 244kWORD 44k
Päätöslauselma
Teksti
Liite
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 6. helmikuuta 2018 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi maarajoitusten ja muiden asiakkaan kansallisuuteen tai asuin- tai sijoittautumispaikkaan perustuvien syrjinnän muotojen torjumisesta sisämarkkinoilla ja asetuksen (EY) N:o 2006/2004 ja direktiivin 2009/22/EY muuttamisesta (COM(2016)0289 – C8-0192/2016 – 2016/0152(COD))
P8_TA(2018)0023A8-0172/2017

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2016)0289),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 114 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0192/2016),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Itävallan liittoneuvoston toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tehdyn pöytäkirjan N:o 2 mukaisesti antaman perustellun lausunnon, jonka mukaan esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi ei ole toissijaisuusperiaatteen mukainen,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 19. lokakuuta 2016 antaman lausunnon(1),

–  ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 69 f artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 29. marraskuuta 2017 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan mietinnön ja oikeudellisten asioiden valiokunnan, teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan sekä kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan lausunnot (A8-0172/2017),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  panee merkille tähän päätöslauselmaan liitetyn komission lausuman, joka julkaistaan Euroopan unionin virallisen lehden L-sarjassa yhdessä lopullisen säädöksen kanssa;

3.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

4.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 6. helmikuuta 2018, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) .../… antamiseksi, perusteettomien maarajoitusten ja muiden asiakkaiden kansallisuuteen tai asuin- tai sijoittautumispaikkaan perustuvien syrjinnän muotojen torjumisesta sisämarkkinoilla ja asetusten (EY) N:o 2006/2004 ja (EU) 2017/2394 sekä direktiivin 2009/22/EY muuttamisesta

P8_TC1-COD(2016)0152


(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) 2018/302.)

LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAN LIITE

KOMISSION LAUSUMA

Komissio ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston sopiman 9 artiklan tekstin.

Komissio haluaa tässä yhteydessä vahvistaa, että 9 artiklan mukaisessa ensimmäisessä arvioinnissaan, joka on tehtävä kahden vuoden kuluessa asetuksen voimaantulosta, se arvioi perusteellisesti, miten asetus on pantu täytäntöön ja miten se on vaikuttanut sisämarkkinoiden moitteettomaan toimintaan, tämän kuitenkaan vaikuttamatta perussopimuksen mukaiseen komission aloiteoikeuteen. Näin tehdessään se ottaa huomioon erityisesti niiden kuluttajien kasvavat odotukset, joilla ei ole mahdollisuuksia käyttää tekijänoikeudella suojattuja palveluja.

Osana arviointia komissio tekee myös kattavan analyysin asetuksen soveltamisalaan tehtyjen mahdollisten muutosten toteuttamiskelpoisuudesta sekä mahdollisista kustannuksista ja hyödyistä erityisesti kun on kyse mahdollisesta poistamisesta, joka koskee sitä, että soveltamisalan ulkopuolelle jätetään sähköisesti suoritettavat palvelut, joiden keskeinen piirre on pääsyn tarjoaminen tekijänoikeudella suojattuihin teoksiin tai 4 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaiseen muuhun suojattuun aineistoon tai niiden käytön mahdollistaminen, jos elinkeinonharjoittajalla on hallussaan tarvittavat oikeudet kyseessä oleville alueille, ottaen asianmukaisesti huomioon todennäköiset vaikutukset, joita asetuksen soveltamisalan mahdollisella laajentamisella olisi kuluttajiin ja yrityksiin sekä asianomaisiin aloihin kaikkialla Euroopan unionissa. Komissio analysoi myös huolellisesti sitä, olisiko muilla aloilla, mukaan luettuina alat, jotka eivät kuulu direktiivin 2006/123/EY soveltamisalaan ja jotka on myös jätetty asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle sen 1 artiklan 3 kohdan mukaisesti, kuten liikenteen alan ja audiovisuaalialan palvelut, mahdolliset jäljellä olevat perusteettomat kansallisuuteen, asuinpaikkaan tai sijoittautumispaikkaan perustuvat rajoitukset poistettava.

Mikäli komissio päätyy arvioinnissa siihen johtopäätökseen, että asetuksen soveltamisalaa on muutettava, komissio antaa tarvittaessa asiaa koskevan lainsäädäntöehdotuksen.

(1)EUVL C 34, 2.2.2017, s. 93.


Kustannustehokkaat päästövähennykset ja vähähiilisyyttä edistävät investoinnit ***I
PDF 247kWORD 54k
Päätöslauselma
Teksti
Liite
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 6. helmikuuta 2018 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi direktiivin 2003/87/EY muuttamisesta kustannustehokkaiden päästövähennysten ja vähähiilisyyttä edistävien investointien edistämiseksi (COM(2015)0337 – C8-0190/2015 – 2015/0148(COD))
P8_TA(2018)0024A8-0003/2017

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2015)0337),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan sekä 192 artiklan 1 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0190/2015),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 9. joulukuuta 2015 antaman lausunnon(1),

–  ottaa huomioon alueiden komitean 7. huhtikuuta 2016 antaman lausunnon(2),

–  ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 69 f artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 22. marraskuuta 2017 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan mietinnön sekä teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan ja kehitysvaliokunnan lausunnot (A8-0003/2017),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan(3);

2.  panee merkille tämän päätöslauselman liitteenä olevat komission lausumat;

3.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;;

4.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 6. helmikuuta 2018, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2018/… antamiseksi direktiivin 2003/87/EY muuttamisesta kustannustehokkaiden päästövähennysten ja vähähiilisyyttä edistävien investointien edistämiseksi sekä päätöksen (EU) 2015/1814 muuttamisesta

P8_TC1-COD(2015)0148


(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, direktiiviä (EU) 2018/410.)

LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAN LIITE

KOMISSION LAUSUMAT

Lineaarinen vähennyskerroin

EU:n päästökauppajärjestelmä on unionin keskeinen väline pyrittäessä EU:n ilmastotavoitteeseen eli rajoittamaan maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle kahteen celsiusasteeseen esiteollisen kauden tasoon verrattuna, kuten myös Pariisin sopimuksen yhteydessä on sovittu. Tämän tavoitteen mukaisesti ja vuoden 2030 ilmasto- ja energiapoliittista kehystä seuraten EU:n päästökauppajärjestelmän tarkistaminen ja lineaarisen vähennyskertoimen korottaminen 1,74 prosentista 2,2 prosenttiin ovat ensi askeleita toteutettaessa EU:n tavoitetta eli vähennettäessä kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 40 prosenttia unionissa vuoteen 2030 mennessä. Komissio toteaa, että tarvitaan entistä enemmän toimia ja kunnianhimoa, jotta voidaan saavuttaa EU:n vuodelle 2050 asettama kasvihuonekaasuja koskeva tavoite ja jotta niiden päästöjä voidaan vähentää noudattaen Pariisin sopimuksen pitkän aikavälin tavoitteita. Siihen liittyvässä vuoden 2030 ilmasto- ja energiakehyksen yhteydessä tehdyssä vaikutustenarvioinnissa todetaan, että tätä tasoa vastaava yläraja edellyttäisi lineaarisen vähennyskertoimen kasvattamista edelleen vuoteen 2050 asti. Komissio sitoutuu harkitsemaan tämän direktiivin kaiken tulevan uudelleentarkastelun yhteydessä lineaarisen vähennyskertoimen kasvattamista ottaen huomioon kansainvälinen kehitys, joka edellyttää unionilta entistä tiukempaa politiikkaa ja toimintaa.

Meriliikenteen päästöt

Komissio panee merkille Euroopan parlamentin ehdotuksen. IMO:n odotetaan päättävän huhtikuussa 2018 aluksia koskevasta alustavasta kasvihuonekaasujen vähentämisstrategiasta. Komissio arvioi sen tulokset nopeasti ja raportoi niistä, ja se käsittelee erityisesti päästövähennystavoitteita ja luetteloa mahdollisista toimista niiden saavuttamiseksi samoin kuin tällaisten toimien hyväksymisaikataulua. Se pohtii samalla, millaiset jatkotoimet ovat sopivia alan oikeudenmukaisen panoksen varmistamiseksi, ja se käsittelee myös parlamentin ehdottamaa etenemissuunnitelmaa. Merenkulun kasvihuonekaasupäästöjä koskevien uusien lainsäädännöllisten toimien yhteydessä komissio ottaa asianmukaisesti huomioon Euroopan parlamentin asiassa hyväksymät tarkistukset.

Oikeudenmukainen siirtymä hiili- ja hiilidioksidi-intensiivisillä alueilla

Komissio toistaa sitoutumisen sellaisen erityisaloitteen kehittämiseen, jonka avulla annetaan räätälöityä tukea oikeudenmukaiselle siirtymälle asianomaisten jäsenvaltioiden hiili- ja hiilidioksidi-intensiivisillä alueilla.

Se tekee tämän tavoitteen saavuttamiseksi yhteistyötä näiden alueiden sidosryhmien kanssa antaen ohjausta etenkin asiaan liittyvien varojen saannista ja ohjelmiin pääsystä sekä niiden käytöstä ja kannustaa hyvien käytäntöjen vaihtoon sekä keskusteluun teollisuuden etenemissuunnitelmista ja työntekijöiden uudelleenkoulutustarpeista.

Hiilen talteenotto ja käyttö

Komissio ottaa huomioon Euroopan parlamentin ehdotuksen, jonka mukaan päästöihin, jotka ovat vahvistetusti talteenotettuja ja käytettyjä niin, että varmistetaan pysyvä sitominen, sovellettaisiin EU:n päästökauppajärjestelmän palauttamisvelvoitteita koskevaa poikkeusta. Tällaisen teknologiat eivät ole vielä tällä hetkellä riittävän kehittyneitä, jotta niiden tulevasta sääntelykäsittelystä voitaisiin tehdä päätös. Hiilen talteenotto- ja käyttömenetelmien teknologiset mahdollisuudet huomioon ottaen komissio tarkastelee niiden sääntelykäsittelyä seuraavalla päästökauppakaudella selvittääkseen, onko sääntelykäsittelyn muuttaminen tulevaisuudessa tarpeen, kun direktiiviä tarkastellaan uudelleen. Komissio ottaa tässä suhteessa asianmukaisella tavalla huomioon tällaisten teknologioiden mahdollisuudet edistää merkittäviä päästövähennyksiä niin, ettei EU:n päästökauppajärjestelmän tinkimättömyyttä ympäristön kannalta kuitenkaan aseteta kyseenalaiseksi.

(1)EUVL C 71, 24.2.2016, s. 57.
(2)EUVL C 240, 1.7.2016, s. 62.
(3)Tämä kanta korvaa 15. helmikuuta 2017 hyväksytyt tarkistukset (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0035).


Euroopan keskuspankin vuosikertomus 2016
PDF 192kWORD 52k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 6. helmikuuta 2018 Euroopan keskuspankin vuosikertomuksesta 2016 (2017/2124(INI))
P8_TA(2018)0025A8-0383/2017

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan keskuspankin (EKP) vuosikertomuksen 2016,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 284 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän (EKPJ) ja EKP:n perussäännön ja erityisesti sen 3 ja 15 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 3 artiklan,

–  ottaa huomioon omia varoja käsittelevän korkean tason työryhmän raportin (Montin raportti),

–  ottaa huomioon makrotalouden epätasapainoa koskevan menettelyn,

–  ottaa huomioon EKP:n Economic Bulletin -tiedotteen artikkelin ”MFI lending rates: pass-through in the time of non-standard monetary policy” (nro 1/2017),

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean vuoden 2017 lausunnon Euroopan teollisuus- ja rahapolitiikasta,

–  ottaa huomioon Transparency International -järjestön raportin ”Two sides of the same coin: Independence and accountability of the European Central Bank’,

–  ottaa huomioon EKP:n oheistietosivun ”Mitä on raha?”,

–  ottaa huomioon 19. kesäkuuta 2017 julkaistun EKP:n hätärahoituksena annettavaa maksuvalmiusapua koskevan sopimuksen (ELA),

–  ottaa huomioon euroseteleiden ja -metallirahojen laillisen maksuvälineaseman soveltamisalasta ja vaikutuksista 22. maaliskuuta 2010 annetun komission suosituksen 2010/191/EU(1),

–  ottaa huomioon euron käyttöönotosta 3. toukokuuta 1998 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 974/98(2) 11 artiklan,

–  ottaa huomioon SEUT 128 artiklan 1 kohdan, joka koskee euron asemaa laillisena maksuvälineenä,

–  ottaa huomioon EKP:n puheenjohtajan 6. huhtikuuta 2017 pitämän puheen,

–  ottaa huomioon SEUT-sopimuksen 127 artiklan 5 kohdan,

–  ottaa huomioon SEUT-sopimuksen 127 artiklan 2 kohdan,

–  ottaa huomioon EKP:n palautteen Euroopan parlamentin päätöslauselmaan EKP:n vuosikertomuksesta 2015(3),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 132 artiklan 1 kohdan,

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön (A8-0383/2017),

A.  toteaa, että EKP:n neuvosto hyväksyi 9. ja 10. maaliskuuta 2016 pitämässään kokouksessa lisätoimia, joilla pyritään ensisijaisena tavoitteena olevaan hintatason vakauteen ja toissijaisena tavoitteena olevaan talouden tukemiseen rahapolitiikan välityksellä, ja panee merkille, että näitä toimia olivat 1) ohjauskoron laskeminen ja pienempi talletuskorko (-0,4 prosenttia), 2) omaisuuserien osto-ohjelman kuukausittaisten ostojen nostaminen 80 miljardiin euroon, 3) omaisuuserien osto-ohjelmaan sisällytetty uusi yrityssektorin osto-ohjelma, jolla hankitaan euroalueelle sijoittautuneiden muiden yritysten kuin pankkien liikkeeseen laskemia investointiluokan euromääräisiä joukkovelkakirjoja, ja 4) uusi sarja kohdennettuja pidempiaikaisia rahoitusoperaatioita, joiden maturiteetti on neljä vuotta;

B.  ottaa huomioon, että EKP:n neuvosto päätti 7. ja 8. joulukuuta 2016 pitämässään kokouksessa jatkaa omaisuuserien osto-ohjelmassa 80 miljardista eurosta 60 miljardiin euroon alennettuja kuukausittaisia ostoja huhtikuusta 2017 joulukuuhun 2017 tai tarvittaessa pidemmälle ja joka tapauksessa siihen saakka, kunnes neuvosto toteaa inflaatiota koskevan tavoitteensa mukaisen kestävän muutoksen inflaatiokehityksessä;

C.  toteaa, että EKP:n johtokunnan jäsenet ovat korostaneet johdonmukaisesti, kuinka tärkeää on toteuttaa euroalueella tuottavuutta lisääviä uudistuksia ja harjoittaa kasvua edistävää finanssipolitiikkaa vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisesti;

D.  toteaa, että syyskuussa 2017 julkaistun eurojärjestelmän makrotaloudellisen ennakkoarvion mukaan euroalueen yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin (YKHI) mukaisen vuotuisen inflaation odotetaan olevan 1,5 prosenttia vuonna 2017, 1,2 prosenttia vuonna 2018 ja 1,5 prosenttia vuonna 2019;

E.  toteaa, että EKPJ:n ensisijaisena tavoitteena on pitää yllä hintatason vakautta, jonka EKP:n neuvosto on määritellyt euroalueen YKHI:n hieman alle kahden prosentin suuruiseksi vuotuiseksi nousuksi keskipitkällä aikavälillä; toteaa, että EKP:n ennusteet ovat vuoden 2013 jälkeisenä neljänä vuonna jääneet selvästi alle keskipitkän inflaatiotavoitteen ja että EKP ennustaa nyt, että tätä tavoitetasoa ei saavuteta ennen vuotta 2020;

F.  toteaa, että EKP:n mukaan heikko inflaatiodynamiikka johtuu muun muassa vaimeaksi jääneestä palkkojen noususta ja energian halvoista hinnoista;

G.  ottaa huomioon, että SEUT-sopimuksen 127 artiklan 5 kohdassa määrätään, että EKPJ:n tehtävänä on myötävaikuttaa rahoitusjärjestelmän vakauden ylläpitämiseen;

H.  toteaa, että vuonna 2016 EKP:n nettovoitto oli 1,19 miljardia euroa ja vuonna 2015 se oli 1,08 miljardia euroa;

I.  toteaa, että rahapolitiikkaan liittyviä tarkoituksia varten hallussa pidetyistä arvopapereista, mukaan lukien omaisuuserien osto-ohjelmaa ja Yhdysvaltain dollaria koskevat salkut, saatu suurempi korkotulo on tämän nettovoiton pääasiallinen lähde;

J.  toteaa, että kasvun ja työttömyyden maantieteellinen jakautuminen on edelleen hyvin epätasaista, mikä uhkaa horjuttaa taloutta ja vaarantaa terveen kehityksen;

K.  ottaa huomioon, että SEUT-sopimuksen 123 artiklassa ja EKPJ:n ja EKP:n perussäännön 21 artiklassa kielletään julkisen talouden keskuspankkirahoitus;

L.  ottaa huomioon, että entistä useampaan rahoitusteknologian alan yritykseen liittyy merkittävää potentiaalia laajentaa rahoituspalvelujen käyttömahdollisuutta euroalueella, mikä lisää mikro- ja makrovakauden valvonnan ja seurannan tarvetta;

Yleiskatsaus

1.  korostaa, että perussääntönsä 7 artiklan mukaan EKP tai kansallinen keskuspankki taikka niiden päätöksentekoelimen jäsen ei saa pyytää eikä ottaa vastaan ohjeita yhteisön toimielimiltä, elimiltä tai laitoksilta, jäsenvaltioiden hallituksilta eikä miltään muultakaan taholta; korostaa siksi EKP:n riippumattomuutta sen hoitaessa tehtäviään euroalueen rahapolitiikasta vastaavan viranomaisena perussopimuksissa edellytetyllä tavalla; painottaa kuitenkin tarvetta lisätä vastuuvelvollisuutta ja avoimuutta oikeassa suhteessa sen riippumattomuuteen nähden;

2.  ottaa huomioon myös EKP:n luonteeltaan federalistisen järjestelmän, joka sulkee pois kansallisen veto-oikeuden ja hallitusten puuttumisen asioihin, minkä ansiosta pankki on kyennyt toimimaan päättäväisesti eri tilanteissa, kuten osallistuessaan kriisin hoitamiseen;

3.  panee merkille sen, miten EKP:n noudattama elvyttävä rahapolitiikka ja siihen sisältyvät alhaiset korot ja omaisuuserien osto-ohjelma edistivät vuosina 2012–2016 syklistä talouden elpymistä ja työpaikkojen luomista, myös ehkäisemällä deflaatiota, vaalivat yritysten ja kotitalouksien rahoitukselle suotuisia olosuhteita ja pitivät yllä rahoitusvakautta ja maksujärjestelmien asianmukaista toimintaa; on kuitenkin huolissaan näiden epätavanomaisten rahapoliittisten toimenpiteiden vaikutuksista yksityisiin säästäjiin ja eläke- ja vakuutusjärjestelmien rahoituksen tasapainoon sekä varallisuuskuplien syntymiseen, jota EKP:n olisi valvottava huolellisesti ja pidettävä se mahdollisimman vähäisenä;

4.  on huolestunut siitä, että euroalueen pankit eivät hyödyntäneet EKP:n luomaa edullista ympäristöä vahvistaakseen pääomapohjaansa, vaan maksoivat Kansainvälisen järjestelypankin mukaan huomattavia osinkoja, jotka ylittivät toisinaan jakamattoman voiton määrän;

5.  on edelleen huolissaan sen rahoitusoperaatioiden yhteydessä eurojärjestelmään vakuudeksi toimitettujen ei-jälkimarkkinakelpoisten omaisuuserien ja omaisuusvakuudellisten arvopapereiden edelleen merkittävästä määrästä; pyytää EKP:tä uudelleen antamaan tietoja siitä, mitkä keskuspankit ovat hyväksyneet tällaisia arvopapereita, sekä ilmoittamaan tällaisten omaisuuserien arvonmääritysmenetelmät; korostaa, että parlamentti voisi hyödyntää näitä ilmoituksia valvoessaan EKP:lle annettuja valvontatehtäviä;

6.  panee huolestuneena merkille, että TARGET 2 -järjestelmän epätasapaino lisääntyy jälleen euroalueella kaupan epätasapainon vähenemisestä huolimatta, mikä viittaa jatkuvaan pääomavientiin euroalueen reuna-alueilta;

Hintatason vakaus

7.  muistuttaa, että Eurostatin mukaan euroalueen keskimääräinen inflaatioprosentti vuonna 2016 oli 0,2, kun taas energian hintojen ulkopuolinen inflaatioprosentti oli 0,9; toteaa lisäksi, että pohjainflaatiossa ei näkynyt vuonna 2016 selvää kasvua, kuten EKP ilmoitti vuosikertomuksessaan 2016;

8.  toteaa, että EKP:n harjoittamasta erittäin elvyttävästä rahapolitiikasta huolimatta euroalueen inflaation odotetaan pysyvän alle 2 prosentin ainakin vuoteen 2020 saakka, mikä antaa aiheen olettaa, että euroalueen talous ei ole täydessä toimintavalmiudessa, ja että hintatason vakauden saavuttaminen on entistä vaikeampaa, mikä johtuu muun muassa euron vaihtokurssin äskettäisestä vahvistumisesta;

9.  ottaa huomioon EKP:n oman arvioinnin, jonka mukaan ilman toimenpidepakettia inflaatio olisi ollut lähes 0,5 prosenttia alhaisempi kuin vuosille 2016–2019 tällä hetkellä arvioitu taso;

10.  on samaa mieltä EKP:n kanssa siitä, että jäsenvaltioiden tasolla tarvitaan tasapainoista yhdistelmää, joka koostuu täysin vakaus- ja kasvusopimuksen ja sen sisäisen joustavuuden mukaisesta vakaasta ja kasvua edistävästä kansallisesta finanssipolitiikasta sekä yhteiskunnallisesti tasapainoisista ja kunnianhimoisista tuottavuutta parantavista uudistuksista; toteaa tämän olevan tarpeen, jotta nykyinen syklin elpyminen voidaan muuntaa pysyväksi, kestäväksi ja vahvaksi pitkän aikavälin rakenteelliseksi talouskehitykseksi;

11.  katsoo rahapoliittisten välitysmekanismien nykyisen tehottomuuden vuoksi, että EKP:n on varmistettava hintatason vakaus, jonka EKP:n neuvosto on määritellyt hieman alle kahden prosentin inflaatiovauhdiksi; katsoo, että EKP:n olisi kuitenkin arvioitava huolellisesti harjoittamansa politiikan aiheuttamia hyötyjä ja sivuvaikutuksia, erityisesti kaavailtujen deflaation torjumista koskevien toimien osalta; toteaa, että EKP:n olisi rahoitusmarkkinoita koskevan varmuuden ja luottamuksen luomiseksi keskityttävä rahapoliittisia toimenpiteitään koskevaan selkeään ja ytimekkääseen viestintään;

12.  katsoo käynnissä olevan kriisin tuoneen korostetusti esiin tarpeen monipuolistaa keskuspankkien poliittisen kehyksen teoriapohjaa; kehottaa EKP:tä analysoimaan seuraavassa vuosikertomuksessaan kriisin vaikutuksia sen teoreettisen kehyksen kehitykseen;

Talouskasvu ja työllisyys

13.  muistuttaa, että EKP:n on perussääntönsä 2 artiklan ja SEUT 127 artiklan sekä sen 282 artiklassa vahvistettujen yksityiskohtaisten säännösten mukaisesti tuettava unionin yleistä talouspolitiikkaa ja edistettävä siten SEU 3 artiklassa asetettujen unionin tavoitteiden saavuttamista, sanotun kuitenkaan rajoittamatta ensisijaisena tavoitteena olevaa hintatason vakautta;

14.  toteaa, että euroalueen bkt:n kasvu on ollut vakaata mutta vaatimatonta ja että se on ollut kuitenkin suotuisaa edellisvuosiin verrattuna ja edennyt tasaisesti siten, että kasvu oli 2 prosenttia vuonna 2015 ja 1,8 prosenttia vuonna 2016; toteaa, että komission syksyllä 2017 esittämissä talousennusteissa arvioidaan bkt:n kasvavan 2,2 prosenttia vuonna 2017 ja 2,3 prosenttia vuonna 2018;

15.  korostaa, että EKP:n vuosikertomuksen 2016 mukaan investointien kasvu jäi hieman hitaammaksi kuin edeltävänä vuotena; toteaa, että EKP:n rahapoliittisilla toimilla ei ole toistaiseksi ollut konkreettisia vaikutuksia EU:n talouden investointipuoleen; katsoo, että tämä vaikutusten konkretisoitumattomuus haittaa erityisesti unionin syrjäisiä alueita;

16.  korostaa, että valitettavasti Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) huhtikuussa 2017 julkaisemien maailmantalouden näkymien mukaan euroalueen tuotantokuilu oli ‑1,2 prosenttia vuoden 2016 mahdollisesta bkt:stä ja että tuotantokuilu pysyisi negatiivisena vuoteen 2019 saakka, mikä osoittaa, että euroalueen bkt jäänee mahdollista bkt:tä alhaisemmaksi ennusteen kattamalla kaudella;

17.  toteaa, että EKP:n mukaan sen rahapolitiikka on ollut keskeisessä asemassa euroalueen myönteisen suhdannekehityksen kannalta, joka on pääasiassa perustunut ja perustuu edelleen muun muassa kotimaiseen kysyntään, jota suotuisat rahoitusolot ja elpyvät työmarkkinat sekä eräiden jäsenvaltioiden toteuttamat tuottavuutta ja kilpailukykyä parantavat uudistukset tukevat ja joka hyötyy samanaikaisesti öljyn hinnan laskusta, lisäten yhteensä 1,7 prosenttia vuosien 2016–2019 kasvuun;

18.  katsoo, että kuten EKP:n puheenjohtaja on todennut, rahapolitiikka ei riitä pitämään yllä talouden elpymistä eikä sillä edistetä Euroopan talouden rakenteellisten ongelmien ratkaisemista, ellei sitä täydennetä vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisesti jäsenvaltioiden tasolla huolellisesti suunnitellulla, yhteiskunnallisesti tasapainoisella ja oikeudenmukaisella pitkän aikavälin kasvua ja kilpailukykyä lisäävällä politiikalla sekä vakaalla finanssipolitiikalla; on lisäksi samaa mieltä EKP:n kanssa siitä, että talous- ja rahaliiton toimielinrakennetta on syvennettävä kyseisten uudistusten tukemiseksi ja euroalueen suojaamiseksi paremmin makrotalouden häiriöiltä;

19.  pitää valitettavana, että vaikka työttömyys on vähentynyt 10,5 prosentista (joulukuu 2015) 9,6 prosenttiin (joulukuu 2016), se on edelleen korkeaa monissa euroalueen maissa, ja euroalueen kokonaiskysyntä pysyy vaimeana, ja toteaa, että myös unionissa jatkuva eriarvoisuus saattaa haitata vahvaa ja osallistavaa talouskasvua; edellyttää siksi, että pannaan täytäntöön tuottavuuden lisäämiseen tähtäävää politiikkaa, jossa keskitytään taitoihin, joilla edistetään entisestään työpaikkojen luomista, sekä palkkojen korottamiseen;

20.  panee merkille EKP:n vuosikertomuksessa esitetyn analyysin EKP:n harjoittamien politiikkojen tulonjakovaikutuksista; kannustaa EKP:tä jatkamaan sen rahapolitiikan tulonjakovaikutuksien tutkimista, myös epätasaisen tulonjaon osalta, ja ottamaan tutkimuksen huomioon, kun rahapolitiikkaa hahmotellaan;

21.  tähdentää, että nykyiset vaihtotaseen epätasapainot on korjattava asianmukaisella finanssi- ja talouspolitiikalla ja tuottavuutta lisäävillä uudistuksilla, jotta voidaan varmistaa rahapolitiikan täysipainoinen vaikuttavuus;

Lainananto ja pankkivalvonta

22.  huomauttaa, että vaikka M1 kasvoikin 8,8 prosenttia vuonna 2016, M3 kasvaa edelleen vain 5 prosentin vuosivauhtia, mikä osoittaa, että rahapolitiikan tulosten välittyminen muualle ei ole täysin toimivaa, ja todistaa rahapoliittisista poikkeamista ja tarkoituksenmukaisen luotontarjonnan puutteesta; korostaa siksi pääomamarkkinaunionin merkitystä, sillä se voisi olla vaihtoehtoinen tapa rahoittaa taloutta pankkien kriisiaikoina;

23.  toteaa, että rahapolitiikka on jossain määrin alentanut lainanottokustannuksia ja parantanut rahoituksen saatavuutta yritysten ja kotitalouksien kannalta euroalueella ja että vaikutukset tuntuvat erityisesti tietyissä jäsenvaltioissa, kuten todetaan EKP:n vuosikertomuksessa 2016, jossa todetaan, että kotitalouksien lainanottokustannukset vaihtelivat edelleen maittain; toteaa siksi, että tämän politiikan vaikutukset ovat rajallisia, mikä johtuu luottojen kysynnän hiipumisesta, joidenkin jäsenvaltioiden pankkijärjestelmien rakenteellisista ongelmista ja rahoituslaitosten keskinäisen luottamuksen puutteellisuudesta;

24.  kannustaa parantamaan pk-yrityksien lainansaantia entisestään, sillä näin toteutetaan talouskehityksen osallistavuus;

25.  pitää myönteisenä, että vuodesta 2015 lähtien erittäin pienten luottojen korot ovat laskeneet edelleen nopeammin kuin suurten luottojen korot, mikä on osaltaan kaventanut erittäin pienten ja suurten luottojen välistä korkomarginaalia; toteaa lisäksi, että pienten ja suurten luottojen välinen korkomarginaali on tällä hetkellä samankaltainen euroalueen kaikissa maissa;

26.  toteaa, että korkotason tuottokäyrä on ollut erittäin loiva jo pidemmän aikaa, mikä saattaa vaikuttaa pankkijärjestelmän vakauteen ja kannattavuuteen; on kuitenkin samaa mieltä EKP:n kanssa arviosta, jonka mukaan matalasta korkotasosta huolimatta pankin kannattavuus riippuu viime kädessä sen liiketoimintamallista, rakenteesta ja taseesta; toteaa myös, että unionin pankkialaa leimaa monimuotoisuus, joka juontuu kansallisista erityispiirteistä, jotka puolestaan edistävät rahoitusjärjestelmän vakautta;

27.  toteaa, että vaikka nykyinen matalien korkojen politiikka vaikuttaa väliaikaisesti järjestämättömien lainojen määrään myönteisesti, näihin lainoihin liittyviin suuriin riskeihin olisi paneuduttava tehokkaasti ja jäsennellysti; panee merkille EKP:n ja yhteisen valvontamekanismin toimet euroalueen pankkien valvomiseksi ja auttamiseksi, jotta voidaan vähentää järjestämättömille lainoille altistumista; panee erityisesti merkille EKP:n pankeille maaliskuussa 2017 antaman ohjeistuksen järjestelemättömistä lainoista ja sen yksittäisiä pankkeja koskevat toimet sekä Ecofin-neuvoston 11. heinäkuuta 2017 hyväksymän toimintasuunnitelman, sanotun kuitenkaan rajoittamatta parlamentin toimivaltaa tason 1 lainsäädännön yhteydessä; korostaa, että neuvoston toimintasuunnitelman asianmukainen täytäntöönpano edellyttää pankkien, valvojien, sääntelyviranomaisten ja kansallisten viranomaisten yhteisiä toimia; edellyttää stressitestejä, joiden on oltava kattavuudeltaan laajoja ja menetelmiltään asianmukaisia ja vahvoja; suosittaa, että kiinteistömarkkinoiden kehitystä seurataan huolellisesti; katsoo, että mahdollisissa lisätoimissa olisi huolehdittava siitä, että Euroopan parlamentin oikeuksia kunnioitetaan kaikilta osin;

Yrityssektorin osto-ohjelma

28.  pitää myönteisenä EKP:n tekemiä parannuksia, jotka koskevat EKP:n yrityssektorin osto-ohjelman mukaisesti eurojärjestelmän hallussa olevien arvopaperiluettelojen julkistamista, mutta toteaa, että ohjelmasta hyötyvät suoraan lähinnä suuryritykset;

29.  kehottaa EKP:tä soveltamaan edelleen täyttä avoimuutta, kun yrityssektorin osto-ohjelman kehyksessä tehtyjen ostojen volyymit julkistetaan kohtuullisen ajan kuluttua; kehottaa EKP:tä julkistamaan kaikki yrityssektorin osto-ohjelmasta saadut tiedot yhtenäisessä ja helppokäyttöisessä taulukkotiedostossa, jotta lisätään ohjelman julkista vastuuvelvollisuutta; painottaa, että ohjelman päättyessä olisi joka tapauksessa taattava täysi avoimuus; kehottaa lisäksi EKP:tä julkaisemaan kriteerit, joita sovelletaan tarkasteltaessa yrityssektorin osto-ohjelman mukaisten yrityslainojen kelpoisuutta, jotta voidaan välttää mahdollinen markkinakilpailun vääristyminen; painottaa, että yrityslainojen kelpoisuuteen sovelletaan riskinhallintaa koskevia kriteerejä eikä perusteena käytetä liikkeeseen laskevien yrityksien kokoa;

Muut haasteet

30.  toteaa, että EKP on unionin toimielimenä velvollinen noudattamaan Pariisin sopimusta;

31.  katsoo, että hyvin toimivat, monipuoliset ja yhdennetyt pääomamarkkinat tukisivat yhtenäisen rahapolitiikan tulosten välittymistä eteenpäin; katsoo, että pääomamarkkinaunionin olisi oltava keskeisessä asemassa laajennettaessa pääomayhteenliittymää EU:ssa; edellyttää, että pääomamarkkinaunioni toteutetaan vaiheittain ja oikea-aikaisesti ja että se saatetaan päätökseen kaikilta osin;

32.  panee merkille EKP:n myönteisen lausunnon eurooppalaisen talletussuojajärjestelmän nopeasta perustamisesta täysimittaisen pankkiunionin kolmanneksi pilariksi; korostaa talletussuojajärjestelmän keskeistä merkitystä luottamuksen lisäämisessä ja euroalueen tallettajien yhdenvertaisen turvallisuuden varmistamisessa; korostaa, että eurooppalainen talletussuojajärjestelmä voisi auttaa entisestään parantamaan ja turvaamaan rahoitusvakautta; toteaa, että on yhdistettävä sekä riskien jakaminen että niiden pienentäminen;

33.  panee merkille komission pohdinnat, jotka koskevat euroalueen turvallisen sijoitusvälineen käyttöön ottamista euroalueen pankkiunionissa;

34.  panee merkille EKP:n neuvoston 23. kesäkuuta 2017 tekemän päätöksen, joka koskee suositusta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi EKPJ:n ja EKP:n perussäännön 22 artiklan muuttamisesta, jotta saadaan oikeusperusta, jonka nojalla eurojärjestelmä voi hoitaa tehtäväänsä liikkeeseen laskevana keskuspankkina keskusvastapuolten valvontarakenteen ehdotetun uudistuksen jälkeen; toteaa, että näin EKP:lle annetaan valtuudet säännellä selvitysjärjestelmien, myös keskusvastapuolten, toimintaa, jotta voidaan reagoida tehokkaasti kyseisten järjestelmien aiheuttamiin maksujärjestelmien moitteetonta toimintaa ja yhteisen rahapolitiikan harjoittamista koskeviin riskeihin arvioi kyseistä suositusta ja on valmis käymään keskusteluja kyseisestä ehdotuksesta;

Käteinen raha ja virtuaalivaluutat

35.  on samaa mieltä EKP:n kanssa siitä, että on tärkeää, että käteinen raha pysyy laillisena maksuvälineenä, koska euro on euroalueen ainoa laillinen maksuväline, ja muistuttaa kaikkia euroalueen jäsenvaltioita siitä, että sääntönä olisi oltava se, että vähittäiskaupan maksutapahtumissa hyväksytään eurokolikot ja -setelit, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kyseisten jäsenvaltioiden oikeutta ottaa käyttöön käteismaksujen ylärajoja rahanpesun, veropetosten sekä terrorismin ja kansainvälisen rikollisuuden rahoittamisen torjumiseksi; ehdottaa, että eurojärjestelmän olisi laskettava liikkeeseen Kaarle Suuren kuvalla varustettuja erityisseteleitä, jotka olisivat myös laillisia maksuvälineitä;

36.  panee merkille meneillään olevat keskustelut digitaalisesta keskuspankkivaluutasta tai digitaalisesta rahaperustasta, jota tarjottaisiin monien erilaisten vastapuolten ja myös kotitalouksien saataville; kannustaa komissiota ja EKP:tä tarkastelemaan tällaisia järjestelmiä, jotta voidaan parantaa maksujärjestelmien yleistä käytettävyyttä käteisen rahan ohella; kehottaa tarkastelemaan myös mahdollisia haasteita, jotka kytkeytyvät EKP:n monopoliasemaan rahan liikkeeseenlaskijana; korostaa, että virtuaalivaluuttojen alalla tapahtuva edistys ei saa johtaa käteismaksujen rajoittamiseen vähittäiskaupassa tai käteisrahan poistamiseen;

37.  korostaa kyberturvallisuuden merkitystä rahoitusalalle; suhtautuu myönteisesti EKP:n tällä saralla tekemään työhön, kuten merkittävistä kybertapahtumista raportoimista koskevan pilottijärjestelmän käynnistämiseen helmikuussa 2016 ja yhteistyöhön G7‑ryhmän puitteissa;

Vastuuvelvollisuus ja avoimuus

38.  pyytää EKP:tä jatkamaan tarvittavaa tuen antamista Kreikalle ja muille jäsenvaltioille, kun rahoitustukea koskevan ohjelman päätökseen saattamista arvioidaan uudelleen; katsoo, että tällaiseen tukeen voisi kuulua Kreikan valtion joukkolainojen ottaminen julkisen sektorin velkapapereiden osto-ohjelmaan soveltaen samoja valintaperusteita kuin kaikkien muiden jäsenvaltioiden kohdalla, sanotun kuitenkaan rajoittamatta maan riippumatonta asemaa, sekä kreikkalaisten julkisoikeudellisten ja yksityisoikeudellisten oikeushenkilöiden sisällyttäminen kolmanteen katettujen joukkolainojen osto-ohjelmaan samojen valintaperusteiden mukaisesti;

39.  kehottaa EKP:tä arvioimaan yhteistyössä Euroopan valvontaviranomaisten kanssa Yhdistyneen kuningaskunnan EU-eron kaikkia seurauksia ja olemaan valmiina valmistautumaan siihen, että pankit ja niiden toiminnot siirtyvät euroalueelle; pitää äärimmäisen tärkeänä vahvistaa euroalueen ulkopuolisen euroclearing-kaupan valvontaa, jotta voidaan välttää valvonnan puutteet ja rahoituksen vakautta koskevat ongelmat; käynnistää valvonnan vahvistamiseksi keskustelut komission kesäkuussa 2017 komiteatasolla antamasta ehdotuksesta, jolla muutetaan Euroopan markkinarakenneasetusta keskusvastapuolten valvonnan osalta;

40.  panee merkille, että omia varoja käsittelevä korkean tason ryhmä on määritellyt EKP:n euroseteleistä saamat tulot unionin talousarvion mahdollisiksi uusiksi omiksi varoiksi; korostaa, että näiden tulojen muuttaminen unionin omiksi varoiksi edellyttäisi EKPJ:n ja EKP:n perussäännön muuttamista ja mukautuksia euroalueen ulkopuolisten jäsenvaltioiden erityisen tilanteen huomioimiseksi;

41.  katsoo, että EKP:n riippumattomuuden ja siten myös sen vastuuvelvollisuuden on oltava oikeassa suhteessa keskuspankin merkittävyyteen; korostaa, että EKP:n velvoitteet ja tehtävät edellyttävät EKP:ltä avoimuutta kansalaisten suuntaan ja tehostettua vastuuvelvollisuutta parlamentin suuntaan; korostaa, että parlamentille on toimitettava esivalinnan jälkeen laaditut ehdokasluettelot, jotta se voi hoitaa toimielintehtävänsä Euroopan keskuspankin puheenjohtajaa, varapuheenjohtajaa ja muita johtokunnan jäseniä nimitettäessä;

42.  muistuttaa, että rahapoliittinen vuoropuhelu on tärkeä väline, jolla taataan rahapoliittisten päätösten avoimuus parlamentin ja näin ollen myös kansalaisten suuntaan; suhtautuu myönteisesti EKP:n puheenjohtajan ja muiden johtokunnan jäsenten säännölliseen läsnäoloon ja vuoropuheluun rahapoliittisen vuoropuhelun ja muiden rakenteiden puitteissa; katsoo, että rahapoliittista vuoropuhelua voitaisiin edelleen parantaa muun muassa uudistamalla sitä, jotta EKP:n puheenjohtajan ja johtokunnan muiden jäsenten kanssa käytävää keskustelua voidaan tarkentaa ja jotta sen vuorovaikutteisuutta ja merkitystä voidaan lisätä niin rahapoliittisessa vuoropuhelussa kuin muissa yhteyksissä soveltaen suosituksia ja palautetta, jota on saatu talous- ja raha-asioiden valiokunnan maaliskuussa 2014 valtuuttamilta raha-asioiden asiantuntijoilta; kehottaa lisäksi EKP:n virkailijoita jatkamaan tervetullutta käytäntöä, jonka mukaan keskustelujen jälkeen avoimiksi jääneisiin kysymyksiin vastataan kirjallisesti;

43.  pitää myönteisenä, että EKP päätti vuonna 2016 julkaista vuosikertomuksessaan palautteensa parlamentin kannanottoihin, ja kannustaa EKP:tä jatkamaan avoimuutta koskevia toimiaan, jotta se voi selittää paremmin rahapolitiikan toimenpiteitään; palauttaa mieliin EKP:lle esittämänsä pyynnön lisätä sen vuosikertomukseen luku tai liite, jossa annettaisiin kattavasti palautetta edellistä vuotta koskevasta parlamentin mietinnöstä;

44.  pyytää EKP:tä varmistamaan, että sen sisäisen tarkastuksen komitean jäsenet ovat riippumattomia; kehottaa EKP:tä julkaisemaan neuvostonsa jäsenten taloudellisia sidonnaisuuksia koskevat ilmoitukset, jotta voidaan välttää eturistiriidat; kehottaa EKP:tä varmistamaan, ettei eettisen komitean puheenjohtajana toimi keskuspankin entinen puheenjohtaja tai kukaan muu keskuspankin neuvoston entinen jäsen tai kukaan muu, jolla saattaa olla eturistiriitoja; kehottaa EKP:n neuvostoa noudattamaan unionin henkilöstösääntöjä ja menettelysääntöjä kahden vuoden ammatillisesta pidättäytymisestä jäsenen toimikauden päättymisen jälkeen; korostaa, että EKP:n johtokunnan jäsenten olisi periaatteessa pidättäydyttävä sellaisten foorumeiden tai muiden organisaatioiden jäsenyydestä, joissa on mukana EKP:n valvomien pankkien johtajia, paitsi jos kyseinen jäsenyys on yleisesti vakiintuneen käytännön mukainen ja EKP osallistuu muiden keskuspankkien, kuten Yhdysvaltojen Federal Reserven ja Japanin keskuspankin, kanssa; toteaa, että näissä tapauksissa EKP:n olisi ryhdyttävä asianmukaisiin toimiin, jotta sen valvontaroolia ei häiritä; toteaa, että EKP:n ei ole syytä osallistua keskusteluihin, jotka koskevat sen valvonnassa olevia yksittäisiä pankkeja; ottaa huomioon Euroopan oikeusasiamiehen 15. tammikuuta 2018 esittämät suositukset Euroopan keskuspankin pääjohtajan ja sen päätöksentekoelinten jäsenten osallistumisesta G30-ryhmään;

45.  kehottaa EKP:tä hyväksymään selkeät ja julkisesti saatavilla olevat toimintaperiaatteet väärinkäytösten paljastamista varten;

46.  toteaa, että EKP:n nykyinen tapa palkata väliaikaisia toimihenkilöitä, jotka työllistetään toistuvin määräaikaisin työsopimuksin, saattaa aiheuttaa epävakautta työskentely-ympäristössä ja heikentää EKP:n ammatillista yhtenäisyyttä; on huolissaan väitetystä ystävyyssuhteiden hyödyntämisestä ja suuresta tyytymättömyydestä EKP:n työntekijöiden keskuudessa; panee myönteisessä hengessä merkille EKP:n aloitteet näiden kysymysten ratkaisemiseksi muun muassa tehostamalla vuoropuhelua henkilöstön edustajien kanssa ja kannustaa sitä jatkamaan kyseisiä toimia; kehottaa EKP:tä varmistamaan yhdenvertaisen kohtelun ja yhtäläiset mahdollisuudet kaikille työtekijöilleen ja takaamaan turvalliset ja kunnolliset työolot toimielimessä;

47.  pitää myönteisenä EKP:n toimia hätärahoituksena annettavaa maksuvalmiusapua koskevan toukokuussa 2017 tehdyn sopimuksen (ELA) selkeyden ja avoimuuden parantamiseksi sekä avun hinnoittelun määrittämistä kyseisen sopimuksen mukaisesti; korostaa, että keskuspankkilikviditeetin tarjoamista euroalueen laitoksille voitaisiin selventää edelleen;

48.  suhtautuu myönteisesti EKP:n käytäntöön julkaista yleisesti sovellettavat päätöksensä, asetuksensa, suosituksensa ja lausuntonsa, mikä vähentää ilmoitusvelvollisuutta koskevien poikkeusten lukumäärää; pyytää EKP:tä lisäämään avoimuutta kansalaisia kohtaan myös julkisten kuulemisten avulla edellyttäen, että julkaiseminen ei häiritse merkittävällä tavalla markkinoiden toimintaa;

49.  korostaa, että EKP:n valvontatehtävää ja sen rahapoliittisia tehtäviä ei pidä sekoittaa eikä mitään eturistiriitaa saisi syntyä sen tärkeimpien tehtävien hoitamisessa;

o
o   o

50.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle ja Euroopan keskuspankille.

(1)EUVL L 83, 30.3.2010, s. 70.
(2)EYVL L 139, 11.5.1998, s. 1.
(3)https://www.ecb.europa.eu/pub/pdf/other/20170410_feedback_on_the_input_provided_by_the_european_parliament.en.pdf?384c7fc03ceda115fe0e9aa7cf378e07


Puhtaan energian innovoinnin nopeuttaminen
PDF 216kWORD 56k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 6. helmikuuta 2018 puhtaan energian innovoinnin nopeuttamisesta (2017/2084(INI))
P8_TA(2018)0026A8-0005/2018

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon 30. marraskuuta 2016 annetun komission tiedonannon ”Nopeampaan puhtaan energian innovointiin” (COM(2016)0763),

–  ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen, jonka Euroopan unioni ratifioi 4. lokakuuta 2016,

–  ottaa huomioon 15. syyskuuta 2015 annetun komission tiedonannon ”Towards an Integrated Strategic Energy Technology (SET) Plan: Accelerating the European Energy System Transformation” (Integroitu strateginen energiateknologiasuunnitelma (SET): Euroopan energiajärjestelmän muutoksen nopeuttaminen) (C(2015)6317),

–  ottaa huomioon 25. helmikuuta 2015 annetun komission tiedonannon ”Joustavaa energiaunionia ja tulevaisuuteen suuntautuvaa ilmastonmuutospolitiikkaa koskeva puitestrategia” (COM(2015)0080) ja 15. joulukuuta 2015 antamansa päätöslauselman ”Kohti Euroopan energiaunionia”(1),

–  ottaa huomioon 15. joulukuuta 2011 annetun komission tiedonannon ”Energia-alan etenemissuunnitelma 2050” (COM(2011)0885) ja 14. maaliskuuta 2013 antamansa päätöslauselman energia-alan etenemissuunnitelmasta 2050 – energian tulevaisuus(2),

–  ottaa huomioon 3. maaliskuuta 2010 annetun komission tiedonannon ”Eurooppa 2020: Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia” (COM(2010)2020),

–  ottaa huomioon 30. marraskuuta 2016 annetun komission ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi energiaunionin hallinnosta (COM(2016)0759) ja varsinkin siihen sisältyvän energiaunionin tutkimuksen, innovoinnin ja kilpailukyvyn ulottuvuuden, erityisesti 22 artiklan ”Tutkimusta, innovointia ja kilpailukykyä koskeva yhdennetty raportointi”,

–  ottaa huomioon tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta ”Horisontti 2020” (2014–2020) 11. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1291/2013(3),

–  ottaa huomioon 18. heinäkuuta 2017 annetun komission tiedonannon ”Innovoinnin tehostaminen Euroopan alueilla: sopeutumiskykyistä, osallistavaa ja kestävää kasvua koskevat strategiat” (COM(2017)0376),

–  ottaa huomioon 22. marraskuuta 2016 annetun komission tiedonannon ”Euroopan seuraavat kärkiyritykset: start-up- ja scale-up-yrityksiä koskeva aloite” (COM(2016)0733),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnön sekä ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan ja liikenne- ja matkailuvaliokunnan sekä aluekehitysvaliokunnan lausunnot (A8-0005/2018),

A.  ottaa huomioon, että tutkimus, kehittäminen ja innovointi muodostavat EU:n energiaunionissa oman kokonaisuutensa ja että energia-alan tutkimus-, kehittämis- ja innovointitoiminta edistää ratkaisevalla tavalla EU:n teollista johtoasemaa, globaalia kilpailukykyä, kestävää kasvua ja työpaikkojen luomista sekä jäsenvaltioiden ja EU:n yleistä energiaturvallisuutta, sillä se vähentää riippuvuutta energian tuonnista ja tukee kaikkien energialähteiden tehokasta ja kestävää käyttöä;

B.  ottaa huomioon, että EU on edelleen maailmanlaajuinen edelläkävijä korkean lisäarvon tarjoavaan ja vähäpäästöiseen energiaan liittyvän innovoinnin, myös energiatehokkuuden, uusiutuvan energian ja uusien puhtaiden teknologioiden, alalla; katsoo, että tämä antaa EU:lle vankan perustan edetä jatkossa nopeasti puhtaan energian tutkimuksen ja innovoinnin alalla, mihin kuuluu myös akkujen kehittäminen sähköistä liikkuvuutta ja energian varastointia varten; ottaa huomioon, että vuoteen 2030 ulottuvissa ilmasto- ja energiapolitiikan puitteissa sekä vuoteen 2050 ulottuvassa EU:n energiastrategiassa ilmenevät kunnianhimoiset ja oikein kohdennetut ilmasto- ja energiapolitiikat ovat olleet ratkaisevia tämän johtoaseman kannalta; toteaa tähän liittyen, että Pariisin sopimuksella nostettiin merkittävästi ilmastonmuutoksen hillinnän tavoitetasoa maailmanlaajuisesti ja lisättiin sopimuksen allekirjoittajien konkreettisia sitoumuksia; katsoo, että EU:n politiikkatoimien ja välineiden on jatkossakin oltava kunnianhimoisia, jotta se lähettäisi oikeita investointisignaaleja ja jotta se ei menettäisi johtavaa markkina-asemaansa puhtaan energian tutkimuksen ja innovoinnin alalla;

C.  ottaa huomioon, että energiatehokkuuden ja uusiutuviin lähteisiin perustuvien innovaatioiden sekä tutkimuksen ja kehittämisen edistyminen on ratkaisevan tärkeää EU:n ja sen teollisuuden tulevalle kilpailukyvylle; ottaa huomioon, että EU:sta voi tulla maailman johtava uusiutuvan energian käyttäjä vain, jos käyttöön otetaan kustannustehokkaita innovaatioita ja tutkimusta ja kehittämistä tehostetaan tällä alalla; ottaa huomioon, että energiatehokkuus etusijalle -periaatteen täytäntöönpanoa on tuettava vankalla EU:n tason innovointipolitiikalla, joka koskee erityisesti järjestelmien yhteensovittamista;

D.  ottaa huomioon, että täysin toimivat ja kilpailulle avoimet energian sisämarkkinat, joilla on asianmukainen sääntelykehys ja infrastruktuuri, ovat olennaisen tärkeät, jotta voidaan edelleen edistää tutkimus-, kehittämis- ja innovointitoimintaa ja maksimoida uusien puhtaiden teknologioiden markkinoille pääsy kaikilla EU:n alueilla, sillä näin saadaan mittakaavaetuja ja sääntely- ja investointivarmuutta ja annetaan EU:lle mahdollisuus hyödyntää kaikin tavoin sellaisen teknologianeutraalin energia-alan innovoinnin tarjoamia mahdollisuuksia, joka lisää tehokkuutta, energialähteiden vähäpäästöistä ja kestävää käyttöä, tuotannon hajauttamista sekä varastointi- ja kuljetusratkaisuja ja -tekniikkoja;

E.  katsoo, että puhtaan energian innovoinnin olisi myös edistettävä kohtuuhintaisen energian tarjontaa eurooppalaisille kuluttajille, koska se mahdollistaa energian matalammat hinnat, parantaa mahdollisuuksia hallita omaa energiankulutusta ja -tuotantoa sekä tarjoaa vähemmän energiaa kuluttavia tuotteita ja palveluja;

F.  katsoo, että EU:n ja sen jäsenvaltioiden energiapolitiikka ja rahoitusvälineet, myös julkiset investoinnit, olisi suunniteltava siten, että niissä hyödynnetään kaikin tavoin nopeutuvaa teknistä kehitystä, ja että niissä olisi ensisijaisesti keskityttävä asteittaiseen siirtymiseen puhtaisiin, erittäin tehokkaisiin ja vähäpäästöisiin energiajärjestelmiin; ottaa huomioon, että markkinoiden epävarmuudesta tai teknologisesta tai tieteellisestä epävarmuudesta johtuen yksityisen sektorin rahoitus ei usein ole riittävää tai sitä ei ole saatavilla; ottaa huomioon, että EU:n on lähetettävä vahvoja ja johdonmukaisia viestejä ja luotava kannustimia investointivarmuuden tarjoamiseksi ja puhtaan energian innovointiin, tutkimukseen ja kehittämiseen sekä käyttöönottoon tehtävien yksityisten investointien vauhdittamiseksi;

G.  toteaa, että innovointi lähtee ennen kaikkea innovoijista ja markkinakysynnästä; kehottaa komissiota tämän vuoksi keskittämään toimensa ensisijaisesti kannustavien puitteiden luomiseen innovoijille alkaen tutkimusrahoituksen saatavuuden yksinkertaistamisesta aina tiedon ja osaamisen muuttamiseen kaupallisesti kannattaviksi tuotteiksi; katsoo, että tutkijoiden ja näiden alojen teollisten kumppanien väliset kumppanuudet voisivat olla tässä hyödyksi;

H.  toteaa, että energiatuet vaikuttavat markkinahintoihin, niin että eri lähteistä saatavan energian ja energiateknologian todelliset kustannukset jäävät piiloon, mikä vaikuttaa kielteisesti puhtaan energian alan tutkimusedellytyksiin ja innovointiin tehtäviin investointeihin sekä innovaatioiden mahdolliseen käyttöönottoon; katsoo, että tuet olisi vähittäin lopetettava ja sitä odotettaessa niitä olisi myönnettävä vain väliaikaisille välineille, joilla pyritään luomaan tasapuoliset toimintaedellytykset ja kilpailulle avoimet markkinat, jotka helpottavat uusien puhtaiden teknologioiden käyttöönottoa erityisesti energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian aloilla;

I.  ottaa huomioon, että energialähteiden, jakeluverkkojen ja teknologioiden kasvihuonekaasupäästöjen elinkaariarviointia (LCA) olisi käytettävä viitearvona käsiteltäessä EU:n tason konkreettisia politiikkatoimia ja kannustimia, joilla pyritään edistämään puhtaita, vähäpäästöisiä ja energiatehokkaita ratkaisuja ja teknologioita, myös raaka-aineiden ja mineraalien kestävää hankintaa; katsoo, että olisi keskityttävä niihin puhtaan energian innovaatioihin, joilla on välitön merkitys kansalaisille ja tuottajakuluttajille ja jotka antavat näille mahdollisuuden osallistua energiakäänteeseen ja tekevät sen edullisemmaksi;

J.  ottaa huomioon, että energiaan liittyvä tutkimus ja innovointi mainittiin ensisijaisena alana seitsemännessä puiteohjelmassa ja Horisontti 2020 -ohjelmassa ja sen olisi myös pysyttävä tällaisena yhdeksännessä puiteohjelmassa, kun otetaan huomioon unionin energiaunionin yhteydessä ja Pariisin sopimuksessa antamat sitoumukset; katsoo, että näin voidaan houkutella tehokkaammin julkista ja yksityistä rahoitusta tutkimukselle ja kehittämiselle ja vähentää useimpien tuleviin innovaatioihin tehtävien investointien riskejä puhtaan energian ja erityisesti energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian alalla;

K.  toteaa, että liikennealan osuus EU:n energiankulutuksesta on kolmannes ja sillä on valtavat mahdollisuudet energiatehokkuuden lisäämiseen ja hiilipäästöjen vähentämiseen; katsoo, että sen olisi siksi oltava keskeisellä sijalla siirryttäessä uusiin energiaratkaisuihin ja vähähiiliseen yhteiskuntaan;

1.  suhtautuu myönteisesti komission tiedonantoon, jossa vahvistetaan puitteet puhtaan energian innovoinnin nopeuttamiselle EU:ssa; painottaa tarvetta sellaisiin energiainnovoinnin sääntely- ja rahoituskehyksiin, jotka ovat johdonmukaiset vuoteen 2050 ulottuvan EU:n energiastrategian ja EU:n Pariisin sopimuksessa tekemien sitoumusten kanssa ja jotka kannustavat kaikkien energialähteiden tehokkaaseen ja kestävään käyttöön, mistä syntyy energiansäästöä ja laajempia hyötyjä muun muassa terveyden ja turvallisuuden sekä ilman ja veden laadun aloilla; toteaa, että samalla voidaan varmistaa EU:n teollisuuden kilpailukyky, sen energiatoimitukset sekä EU:n perussopimusten noudattaminen ja löytää kokonaisvaltaisia ratkaisuja ympäristöongelmiin; toteaa, että EU:n puhtaan energian innovoinnin nopeuttamisen kehys on erottamaton osa ”Puhdasta energiaa kaikille eurooppalaisille” -paketissa esitettyä laajempaa joukkoa lainsäädäntöehdotuksia ja sen olisi näin ollen vahvistettava paketin eri elementtejä, unionin Pariisin sopimuksessa antamia sitoumuksia ja energiaunioniin laajemmalti liittyvää lainsäädäntöä ja sen periaatteita, erityisesti vuoteen 2030 ulottuvissa ilmasto- ja energiapolitiikan puitteissa sekä vuoteen 2050 ulottuvassa EU:n energiastrategiassa esitettyjä periaatteita; toteaa, että tämä olisi tehtävä noudattaen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 191 ja 194 artiklaa;

2.  toteaa, että energia-alan innovaatioiden onnistunut käyttöönotto on moniulotteinen haaste, joka kattaa sekä tarjonta- että kysyntäpuolen arvoketjuun, inhimilliseen pääomaan, markkinadynamiikkaan, sääntelyyn, innovointiin ja teollisuuspolitiikkaan liittyviä kysymyksiä; korostaa, että tämän haasteen ratkaisemiseen on otettava mukaan kansalaiset – kuluttajat ja tuottajakuluttajat – sekä laaja eri sidosryhmien ekosysteemi, johon kuuluvat tiedeyhteisö, tutkimus- ja teknologiaorganisaatiot, pk-yritykset, start-up-yritykset, energia- ja rakennusalan yritykset, liikkuvuuspalvelujen tarjoajat, palvelutoimittajat, laitevalmistajat, tietotekniikka- ja televiestintäyritykset, rahoituslaitokset, unionin ja kansalliset viranomaiset, alue- ja paikallisviranomaiset, uusiutuvaa energiaa tuottavat yhteisöt, kansalaisjärjestöt, kouluttajat ja mielipidejohtajat; painottaa sellaisten uusien liiketoimintamallien arvoa, joissa hyödynnetään innovatiivista digitaaliteknologiaa muun muassa paikalla tapahtuvan puhtaan energian oman tuotannon, varastoinnin, vaihdon ja oman kulutuksen optimointiin ja joilla parannetaan uusiutuvan energian saatavuutta, erityisesti energiaköyhyydestä kärsiville kotitalouksille;

3.  katsoo, että kustannustehokas energiakäänne, jossa siirrytään kohti ympäristöystävällisiä, kuluttajakeskeisiä, digitalisoidumpia ja hajautetumpia järjestelmiä ja pyritään aktivoimaan tuottajakuluttajia ja näiden yhteisöjä, edellyttää tutkimusta ja innovaatioiden käyttöönottoa kaikilla energiajärjestelmien sektoreilla ja myös järjestelmäratkaisuja, jotka eivät ole teknologiakohtaisia ja joilla muun muassa pyritään energiantuotannon tehokkuuteen ja hajauttamiseen; toteaa, että energiakäänne edistää uusia organisaatiomalleja etenkin energian tuotannossa, siirrossa, jakelussa ja varastoinnissa sekä sähköisessä liikkuvuudessa, liikkeenjohdossa ja tarpeiden hallinnassa sekä palvelujen tarjonnassa; toteaa, että tarvitaan yhteisiä standardeja verkkoon kytkettyjen ja digitalisoitujen energiajärjestelmien edistämiseksi; korostaa pitkäkestoisten ja laajamittaisten, myös yhteisöpohjaisten, pilottihankkeiden mahdollista roolia energia-alan järjestelmäinnovaatioiden käyttöönotossa;

4.  muistuttaa, että energiatehokkuuden olisi oltava EU:n tutkimus- ja innovointipolitiikan moni- ja laaja-alainen ensisijainen tavoite, jota sovelletaan kaikkiin aloihin eikä pelkästään energiaan liittyviin hankkeisiin ja jolla edistetään järjestelmällisesti entistä energiatehokkaampien prosessien, palvelujen ja tuotteiden tuotantoa ja kannustetaan siihen; katsoo, että samalla on sovellettava energiatehokkuus etusijalle -periaatetta koko energiaketjussa, energiantuotanto, -siirto, -jakelu ja loppukäyttö mukaan lukien;

5.  toteaa, että on tärkeää vapauttaa entisestään EU:n energiamarkkinoita erityisesti poistamalla vapaan hinnanmuodostuksen esteitä ja luopumalla vaiheittain energiatuista; katsoo, että näin helpotetaan innovoinnin jatkumista ja uuden teknologian käyttöönottoa, jotka johtavat kestävämpään energian käyttöön ja edistävät uusiutuvan energian uutta tarjontaa, sekä luodaan tasapuoliset toimintaedellytykset ja kilpailulle avoimet markkinat, jotka ovat edullisemmat energian kuluttajien, tuottajakuluttajien, yhteisöjen ja yritysten kannalta;

EU:n toimien johdonmukaisuus

6.  toteaa, että puhdasta energiaa koskeva tutkimus, kehittäminen ja innovointi ovat ehdottoman riippuvaisia markkinoiden vakaudesta ja sääntelykehyksen ennustettavuudesta ja varmuudesta, jotka edellyttävät kunnianhimoista ja toteutettavissa olevaa pitkän aikavälin politiikkavisiota; katsoo, että tähän on kuuluttava energiaan ja ilmastoon liittyviä tavoitteita ja sitoumuksia, pysyviä kohdennettuja kannustimia ja pitkäjänteistä omaa pääomaa, jotta voidaan luoda teknologioille tasapuoliset toimintaedellytykset uusien innovaatioiden ja energiatoimitusten helpottamiseksi ja markkinoille pääsyn esteiden madaltamiseksi sekä tehdä puhtaan energian innovaatioille helpommaksi saavuttaa markkinoille tuloon tarvittava kriittinen massa; panee tyytyväisenä merkille keskittymisen avainteknologioihin, joka on vahvistettu strategisessa energiateknologiasuunnitelmassa (SET-suunnitelma) ja komission tiedonannossa, ja kannustaa keskittymään niihin; palauttaa mieleen SEUT-sopimuksen 194 artiklan määräykset ja huomauttaa, että ne on otettava huomioon puhtaan energian innovointia tukevassa politiikassa ja rahoitusvälineissä; korostaa kuitenkin, että painopiste on asetettava aiempaa selvemmin laajaan monialaiseen järjestelmiä koskevaan energia-alan innovointiin sekä koulutuksen ja yrittäjyyden edistämiseen, sillä innovointi ei ole pelkästään teknologialähtöistä; korostaa, että tämän järjestelmäpohjaisen lähestymistavan avulla on voitava aidosti sovittaa yhteen erilaiset saatavilla tai kehitteillä olevat, erityisesti energiatehokkuutta ja uusiutuvien energialähteiden integrointia koskevat ratkaisut; kehottaa hyödyntämään eurooppalaisia teknologia- ja innovointiyhteisöjä sellaisten tulevaisuuden puhtaan energian innovaatioiden määrittämisessä, jotka ansaitsevat kohdennettua tukea;

7.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita sekä soveltuvissa tapauksissa alueviranomaisia ottamaan käyttöön mekanismeja, joilla koordinoidaan EU:n ja jäsenvaltioiden sekä alueiden tutkimus- ja energiainnovointiohjelmia, jotta voidaan edistää synergiaa ja välttää päällekkäisyyksiä ja näin varmistaa, että olemassa olevia resursseja ja infrastruktuureja sekä jäsenvaltioissa saatavilla olevia energialähteitä käytetään mahdollisimman tehokkaasti; katsoo, että näin maksimoidaan uusien teknologioiden ja innovaatioiden markkinoille pääsy ja edistetään uusia liiketoimintamalleja kaikkialla EU:ssa; katsoo, että asiaa koskevien tietojen sisällyttäminen yhdennettyihin kansallisiin energia- ja ilmastosuunnitelmiin voisi edistää tämän tavoitteen saavuttamista; korostaa tältä osin, että on tärkeää edistää parhaiden käytänteiden ja tietojen vaihtoa sekä yksinkertaistaa energiainnovointiohjelmiin osallistumisen ehtoja kaikille sekä EU:n että kolmansien maiden organisaatioille, yrityksille, korkeakouluille ja laitoksille;

8.  on tyytyväinen komission sitoumukseen jatkaa perustutkimuksen rahoitusta Horisontti 2020 -ohjelman ja Euroopan tutkimusneuvoston avulla; painottaa tarvetta vahvistaa edelleen Horisontti 2020 -ohjelmassa yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaamiseksi myönnettyä rahoitusta yhteistyönä toteutettavalle tutkimukselle energia-alalla, mutta myös tarvetta yhdenmukaistaa energiainnovointia muiden yhteiskunnallisten haasteiden kanssa; panee merkille komission ehdotuksen vahvistaa markkinoita luovaa innovointia perustamalla start-up- ja scale-up -yrityksiä koskevan aloitteen lisäksi Euroopan innovointineuvosto ja edistää näin sellaisten innovaatioiden syntymistä, joilla voidaan vallata ja luoda uusia markkinoita; katsoo, että lainojen ja pääomarahoituksen kaltaisten markkinapohjaisten rahoitusvälineiden perustamisen ei pitäisi tapahtua avustuksina annetun rahoituksen kustannuksella, koska se mahdollistaa voittoa tavoittelemattomien ja julkisten toimijoiden, kuten tiedeyhteisön, korkeakoulujen ja kansalaisyhteiskunnan, osallistumisen rajatylittäviin eurooppalaisiin suuren lisäarvon hankkeisiin;

9.  on huolestunut nykyisten rahoitusvälineiden suuresta lukumäärästä ja monimutkaisuudesta ja korostaa tarvetta lisätä johdonmukaisuutta puhtaan energian hankkeiden tukemiseen tarkoitettujen rahastojen, myös rakennerahastojen, välillä sekä tehdä nykyisistä EU:n ja jäsenvaltioiden tason rahoitusvälineistä helpommin ymmärrettäviä; kehottaa komissiota toteuttamaan eri rahoitustapojen ja -välineiden kartoituksen koko arvoketjun mitalta ja katsoo, että olisi arvioitava mahdollisuutta yhdistää eri välineet, kuitenkin niin että ei heikennetä niiden täydentävyyttä; katsoo myös, että joiltakin jäsenvaltioilta puuttuu valmiuksia kehittää tukitoimia energiaan liittyvälle innovoinnille, erityisesti kansallisten rahoitustukijärjestelmien avulla, ja kehottaa tätä varten komissiota vahvistamaan näitä valmiuksia ja varmistamaan johdonmukaisen ja yksinkertaistetun EU:n rahoituskehyksen puhtaan energian innovoinnille;

10.  kehottaa komissiota arvioimaan energiaan liittyvien rahoitusvälineiden ja rahastojen tuloksia ja tarjoamaan pikaisen ratkaisun välineiden parantamiseksi, jos erityisiä pattitilanteita, epäjohdonmukaisuuksia tai parantamisen varaa todetaan, sekä mukauttamaan nämä välineet ja rahastot EU:n uusien energiatavoitteiden mukaisiksi;

11.  kehottaa komissiota ehdottamaan osana unionin teollisuuspolitiikkaa kohdennettua, teknologianeutraalia pitkän aikavälin energiaulottuvuutta, joka perustuu korkeaan energiatehokkuuteen, markkinoiden vapauttamisen jatkamiseen ja avoimuuden lisäämiseen, jotta voidaan välttää hukkainvestointeja; korostaa, että tämän ulottuvuuden olisi oltava erottamaton osa unionin teollisuuspoliittista strategiaa ja toimintasuunnitelmaa; korostaa innovaatioprosessien ja innovatiivisen teknologian merkitystä energiavaltaisen teollisuuden päästötehokkuuden parantamisessa; kehottaa komissiota asettamaan energia- ja resurssitehokkuuden etusijalle tutkimuksessa ja innovoinnissa ja kannustaa jäsenvaltioita tekemään päästökauppajärjestelmän huutokauppatuloista vastuullisia investointeja energiatehokkuuteen ja kestäviin ja vähäpäästöisiin teknologioihin; korostaa innovointirahaston perustamisen merkitystä, sillä sillä tuetaan innovointia vähähiilisen teknologian ja prosessien alalla päästökauppajärjestelmän neljännessä vaiheessa; katsoo, että on edistettävä sellaista avoimen innovoinnin järjestelmää, jossa teollisuus ja yritykset yhdistävät erilaiset kokemuksensa ja kehittävät yhdessä korkealaatuisia ja kestäviä ratkaisuja; antaa tunnustusta puhtaan energian teollisuuden kilpailukykyfoorumin roolille energia-alan avaininnovaatioiden käyttöönotossa muun muassa aurinko- ja tuulivoiman alalla mutta mahdollisesti myös esimerkiksi varastointiratkaisujen, hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin sekä energiaa tuottavien bioprosessien aloilla; pitää komission sitoumusta myönteisenä ja kannattaa teollisuuden johtamia aloitteita EU:n maailmanlaajuisen johtoaseman tukemiseksi puhtaan energian ja vähäpäästöisten teknologisten ratkaisujen alalla;

12.  muistuttaa, että aurinkosähköalan on oltava EU:n teollisuuspolitiikan ytimessä, jotta voidaan vastata kasvavien maailmanmarkkinoiden kysyntään, sillä suurin osa aurinkosähkökennoista ja -moduuleista valmistetaan nykyään EU:n ulkopuolella, lähinnä Kiinassa; painottaa, että EU:n on oltava tiiviisti mukana uudella investointikierroksella säilyttääkseen johtoasemansa aurinkosähköalan valmistusteollisuuden sekä eräiden muiden osa-alueiden, kuten inverttereiden, raaka-aineiden, rakennuksiin integroitujen aurinkosähköjärjestelmien, asennusten ja toiminnan sekä balance of system (BoS) -osien, tutkimuksessa ja kehittämisessä; painottaa lisäksi tarvetta ylläpitää asiantuntemusta järjestelmien integroinnissa esimerkiksi kehitysmaiden pienimuotoisten aurinkosähköratkaisujen osalta;

13.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita energia-alalla ja siihen liittyvillä aloilla lisäämään tukeaan raaka-aineiden kestävää hankintaa, tuotteiden parempaa suunnittelua, olemassa olevien metallien ja materiaalien kierrätystä, uudelleenkäyttöä ja kaskadikäyttöä kiertotalouden yhteydessä sekä energiansäästöä koskevalle innovoinnille;

14.  on tietoinen digitalisoinnin, tietotekniikan ja energia-alan tutkimuksen ja innovoinnin välisistä yhteyksistä erityisesti paremman tiedonkeruun, yhteentoimivuuden, siihen liittyvän tietoturvan ja yksityisyyden suojaa koskevien takuiden aloilla; katsoo, että hajautetun tilikirjan tekniikoilla, kuten lohkoketjujärjestelmällä, voidaan parantaa energiaan liittyvien prosessien tehokkuutta ja kansalaisten sitoutumista energiajärjestelmän muutokseen muun muassa energian vertaiskaupan kautta; kehottaa komissiota näin ollen tukemaan tätä aloitetta, parantamaan sääntelykehystään ja varmistamaan johdonmukaisuuden energiaunionin, digitaalisten sisämarkkinoiden ja kyberturvallisuusstrategioiden sekä Euroopan tietosuojakehyksen asiaan liittyvien näkökohtien välillä, jotta unionilla on entistä paremmat valmiudet olla tämän uuden suuntauksen edelläkävijöitä;

15.  kehottaa komissiota perustamaan asiaa käsittelevän yksiköiden välisen ryhmän, joka muun muassa

   a) mahdollistaa uuden yhteisen tutkimus- ja innovointipolitiikan suunnittelun, niin että varmistetaan yhdenmukaisuus ja johdonmukaisuus ja vältetään painopistealojen muuttuminen nopeassa tahdissa;
   b) määrittää asiaankuuluvat sidosryhmät EU:n laajemmissa energia-alan innovointiekosysteemeissä kaikilla tasoilla ja kaikilla aloilla, myös merituulivoimaa ja muuta uusiutuvaa energiaa koskevien teknologioiden aloilla;
   c) vahvistaa olemassa olevia energiatutkimuksen ja -innovoinnin alan sidosryhmäfoorumeita erityisesti energiatehokkuuden ja uusiutuvien energialähteiden aloilla; edistää klusterien muodostamista, integroitumista kansainvälisiin arvoa tuottaviin verkostoihin, investointeja ja innovointia; tarjoaa välineitä monialaiseen, monitieteelliseen ja alueiden väliseen vaihtoon muun muassa energia-alan innovaatiohankkeista, kansallisista ja paikallisista pitkän aikavälin energiainnovointipolitiikoista, yhteisistä investointimahdollisuuksista, ruohonjuuritason aloitteista sekä siitä, missä määrin kansalaiset kokevat energiakäänteen omakseen;
   d) kannustaa viranomaisia kaikilla tasoilla laatimaan pääomankeruusuunnitelmia ja tarjoamaan kannustimia puhtaan energian innovointiin investoijien luottamuksen lisäämiseksi ja yksityisen pääoman houkuttelemiseksi;
   e) laatii koosteen parhaista käytänteistä, energia-alan politiikka- ja rahoitusvälineistä, kuten julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksista, julkisista hankinnoista ja verokannustimista, tiedonvaihto- ja tiedotusmekanismeista, viestintävälineistä ja -kampanjoista, sekä toimintaohjeista ja teknisestä tuesta, joilla vauhditetaan puhtaan energian innovointia, käyttöönottoa ja tuottajakuluttajien osallistumista, jotta varmistetaan, että EU voi tukea riittävällä tavalla kaikkia innovointisyklin vaiheita ja viime kädessä tarjota käytännön välineistöä jäsenvaltioita, paikallisviranomaisia ja sidosryhmiä varten;
   f) tutkii tapoja laatia innovointiin kannustavia, yksinkertaistettuja ja joustavia sääntöjä, jotka koskevat osallistumista yhdeksänteen puiteohjelmaan ja ERI-rahastoihin ja joilla pyritään suurempaan vaikutukseen pitkällä aikavälillä, tarkoituksena sovittaa nämä paremmin yhteen ja välttää hakijoiden resurssien tuhlaamista sekä edistää innovoinnin huippuosaamista kaikkialla Euroopassa;
   g) perustaa mekanismin, jolla pyritään tukemaan rajatylittävää energia-alan startup-yritysten ekosysteemiä, myös eurooppalaista yrityshautomojärjestelmää, jotta varmistetaan, että energiainnovaatioiden ja liiketoimintamallien markkinoille pääsy ylittää innovointisyklin ’kuoleman laakson’;
   h) lisää synergioita Horisontti 2020 -ohjelman ja muiden rahoitusaloitteiden välillä tutkimuksen ja innovoinnin valmiuksien kehittämiseksi EU:n heikommin suoriutuvilla alueilla;
   i) antaa unionin toimielimille neuvoja johdonmukaisista hankintakäytännöistä, joilla edistetään energiainnovaatioiden laajempaa käyttöönottoa; auttaa määrittelemään konkreettisia tavoitteita innovatiivisia ratkaisuja sisältäville julkisille hankinnoille Euroopan tasolla;
   j) laatii konkreettisia ehdotuksia, jotta voidaan luoda tehokas ja keskitetty neuvoa-antava rakenne, jonka avulla innovoijat saavat tietoa energia-alan innovoinnin rahoittamisesta EU:n, jäsenvaltioiden ja Euroopan investointipankin tasolla käytettävissä olevien rahastojen ja välineiden ja muiden mahdollisten yksityisten lähteiden kautta; tehostaa teknistä apua keräämällä tietoa yksityisistä ja julkisista rahoitusmahdollisuuksista ja ohjaa hakijoita sopivimman rahoitusmekanismin valinnassa, erityisesti energiatehokkuuden alalla, jossa pienten hankkeiden kerääminen suuremmiksi kokonaisuuksiksi on välttämätöntä;
   k) määrittää keinoja sisällyttää EU:n julkisia hankintoja koskevaan lainsäädäntöön kannustimia innovatiivisten energiaratkaisujen edistämiseksi julkisella sektorilla;

16.  painottaa, että julkisilla hankinnoilla voidaan edistää innovointia sekä kestävämpää kasvua, kuten todetaan myös kestävän kehityksen tavoitteissa; huomauttaa, että kestävien tuotteiden, palvelujen ja julkisten hankintojen valitseminen on olennaisen tärkeää ja voi tarjota innovatiivisille tuotteille johtoaseman tai uusia markkinoita; on tyytyväinen komission start-up- ja scale-up-yrityksiä koskevassa aloitteessa ehdottamiin EU:n julkisia hankintoja koskeviin toimenpiteisiin, joilla muun muassa kannustetaan jäsenvaltioita asettamaan kunnianhimoisia innovatiivisia hankintoja koskevia tavoitteita; painottaa lisäksi roolia, joka paikallis- ja alueviranomaisilla voi olla niiden toimiessa hyvänä esimerkkinä sekä sitoutuessa vaihtamaan hyviä käytänteitä esimerkiksi kaupunginjohtajien ilmastosopimuksen kaltaisilla foorumeilla;

17.  kehottaa komissiota vahvistamaan kilpailukykyarviointien innovointivalmiusosiota vaikutustenarvioinneissa ja soveltamaan tutkimus- ja innovointivälinettä kaikkiin uusiin energiapoliittisiin ehdotuksiin sekä nykyisen lainsäädännön tarkistamiseen, ilman että heikennetään lainsäädännön vaikuttavuutta;

18.  kehottaa komissiota varmistamaan, että sekä sen innovointia että standardeja ja yhteentoimivuutta koskevat toimet ovat kaikilta osin yhtenäiset, jotta EU saavuttaa globaalin johtoaseman puhtaan energian esineiden internetiin liittyvien alojen laatuvaatimusten asettajana; pitää tässä yhteydessä hyvänä esimerkkinä uuden eurooppalaisen älylaitteita koskevan standardin (Saref) kehittämistä, koska sillä luodaan mahdollisesti uusi EU:ssa laadittu viitekieli energiaa koskeville tiedoille, mikä mahdollistaa kotilaitteiden tiedonvaihdon energianhallintajärjestelmien kanssa;

19.  muistuttaa, että energiainnovointipolitiikkojen on oltava yhdenmukaisia hiilinielujen säilyttämistä ja vahvistamista koskevan EU:n sitoumuksen kanssa ja suojeltava luonnon monimuotoisuutta erityisesti metsissä, maalla ja merissä;

20.  kannustaa asianomaisia jäsenvaltioita antamaan riittävän panoksen, jotta saavutetaan tavoite, jonka mukaan kolme prosenttia EU:n BKT:stä käytetään tutkimukseen ja kehittämiseen; toteaa, että yleinen lisäys kolmeen prosenttiin toisi tutkimukseen ja innovointiin Euroopassa yli 100 miljardia euroa lisärahoitusta vuosittain; muistuttaa, että tutkimuksen ja kehittämisen rahoituksesta kahden kolmasosan odotetaan tulevan yksityiseltä sektorilta;

Rahoituksen varmuus pitkällä aikavälillä

21.  kehottaa jälleen kasvattamaan yhdeksännen puiteohjelman kokonaistalousarviota ainakin 120 miljardiin euroon ja kehottaa komissiota korottamaan yhdeksännessä puiteohjelmassa kestävään vähäpäästöiseen energiaan liittyvien hankkeiden rahoituksen osuutta ainakin 50 prosentilla Horisontti 2020 -puiteohjelman vastaavista määristä, jotta varmistetaan riittävä rahoitus EU:n energiakäänteen ja energiaunionin tehokkaan täytäntöönpanon tukemiseksi; kehottaa eritoten vahvistamaan yhdeksännen puiteohjelman taloudellisia resursseja, jotta etenkin pk-yritykset ja startup-yritykset voivat saada aikaan läpimurtoja ja uusia markkinoita luovia innovaatioita; korostaa vankkojen huippuosaamisen kriteerien merkitystä, jotta EU:sta tulee innovoinnin, tutkimuksen ja huipputeknologian, myös ns. uteliaisuustutkimuksen, globaali keskus; toteaa, että Horisontti 2020 -ohjelman väliarvioinnin tulosten mukaan ohjelma ei ollut 1. tammikuuta 2017 päässyt tavoitteeseensa ilmastoa ja kestävyyttä koskevien menojen osalta; pitää myönteisenä, että vuoden 2018 talousarviossa Horisontti 2020 -ohjelman rahoitusta energia-alan yhteiskunnallisiin haasteisiin lisättiin, mutta on kuitenkin erittäin huolissaan Verkkojen Eurooppa -välineen energiahankkeisiin tehdyistä leikkauksista, joiden se katsoo olevan ristiriidassa energiaunionin tavoitteiden kanssa;

22.  toteaa jälleen, että Euroopan strategisten investointien rahastosta (ESIR) rahoitettujen investointien laatua on parannettava ja on keskityttävä erityisesti kannustimiin maantieteellisen kohdentamisen parantamiseksi ottaen huomioon nykyinen epätasapaino ESIR-rahaston maantieteellisessä kattavuudessa ja vähemmän kehittyneiden ja siirtymävaiheessa olevien alueiden erityistarpeet; katsoo, että on tehtävä yhteistyötä kansallisten kehitys- ja investointipankkien, investointifoorumeiden ja hyväksyttyjen rahoituspalvelujen välittäjien kanssa mahdollisesti delegoimalla niille EU:n takuun käyttö; kehottaa vahvistamaan merkittävästi Euroopan investointineuvontakeskuksen asemaa ja valmiuksia erityisesti lisäämällä sen paikallista läsnäoloa ja antamalla sille ennakoiva tehtävä hankkeiden valmistelussa;

23.  katsoo, että yhdeksännestä puiteohjelmasta olisi tuettava ”sataprosenttisesti uusiutuvaa energiaa käyttävien kaupunkien” kaltaisia aloitteita, joihin osallistuvat kaupungit ja paikallishallinnot pyrkivät lisäämään innovointihankkeilla merkittävästi uusiutuvan energian kapasiteettia kaupunkien sähkön, liikenteen, lämmityksen ja jäähdytyksen osalta; katsoo, että näihin aloitteisiin voisi mahdollisesti sisältyä älykkäitä verkkoja, energiajärjestelmien hallinnointia, toimia eri alojen yhteenliittämiseksi ja sähköajoneuvojen käytön edistämiseksi jne.;

24.  panee merkille SET-suunnitelman, InnoEnergy-osaamis- ja innovaatioyhteisön ja alan yhteisten teknologia-aloitteiden merkityksen energia-alan innovoinnin edistämisessä; korostaa tarvetta yhdistää nämä eri kehykset paremmin toisiinsa ja yhdistää niihin muun muassa InnovFin-aloite, ESIR-rahasto ja ehdotettu yleiseurooppalaista rahasto-osuusrahastoa tai useampia tällaisia rahastoja koskeva ohjelma osana puhtaan energian innovointiin liittyvää koordinoitua ja kohdennettua investointistrategiaa, jolla autettaisiin alkuvaiheen hankkeita, startup-yrityksiä ja pk-yrityksiä ylittämään ”kuolemanlaakso” ja saavuttamaan globaalin kasvun edellyttämä markkinakypsyys; katsoo, että tehokkailla kannustimilla, joilla edistetään kansallisten sijoitusrahastojen ja eläkerahastojen investointeja energia-alan innovaatioihin, voisi olla erittäin tärkeä rooli tarvittavan oman pääoman liikkeelle saamisessa;

25.  muistuttaa, että lajissaan ensimmäiset hankkeet ovat hyvin riskialttiita ja niiden rahoitukseen on tarjolla paljon vähemmän omaa ja vierasta pääomaa kuin testattujen vähähiilisten teknologioiden rahoitukseen; kehottaa tämän vuoksi komissiota poistamaan jäljellä olevat sääntelyesteet ja ehdottamaan SET-suunnitelman ja lajissaan ensimmäisten hankkeiden pääomarahaston perustamista;

26.  toteaa, että Euroopan innovaationeuvosto voisi auttaa varhaisessa vaiheessa olevia yrityksiä löytämään rahoitusta ja että se voisi koordinoida puhtaan energian innovointia koskevan yhtenäisen investointistrategian eri osioita; pyytää lisätietoja Euroopan innovaationeuvoston rakenteesta ja yhdenmukaisuudesta innovointia tukevien nykyisten välineiden kanssa;

27.  katsoo, että kansalaislähtöinen energia-alan innovointi edellyttää markkinoille pääsyn esteiden vähentämistä ja sen myötä avautuu vielä hyödyntämättömiä mahdollisuuksia innovoinnin rahoittamiseen; kehottaa komissiota tutkimaan tehokkaita tapoja edistää energia-alan innovointia muun muassa joukkorahoituksen avulla ja harkitsemaan rahaston perustamista energiainnovoinnin pääomapohjaista joukkorahoitusta varten; katsoo, että nykyisiä rahoitustapoja olisi täydennettävä uusilla ja erilaisilla rahoitustavoilla;

28.  korostaa älykkään verkkoteknologian sekä alhaalta ylöspäin suuntautuvan hajautetun tuotannon integroinnin ja edistämisen merkitystä, klusterit ja yhteistyöjärjestelyt mukaan lukien; kehottaa komissiota tukemaan näitä puhtaan energian innovoinnin aloja rahoitusmekanismeilla, myös sellaisilla, joilla vähennetään yksityisten investointien riskejä ja julkisten investointien rasitetta energiajärjestelmien nykyaikaistamisessa; pitää myönteisenä myös komission aikomusta lisätä kannustuspalkintojen käyttöä, sillä ne ovat arvokas väline ruohonjuuritason läpimurtoinnovaatioiden tukemiseksi;

29.  painottaa, että alhaalta ylöspäin suuntautuvan lähestymistavan tukemiseksi innovoinnissa olisi edistettävä pienimuotoisten sovellusten (kuten negawattien, paikalla tapahtuvan tuotannon ja paikallisen varastoinnin) käyttöönottoa ja niiden klusterointia ja yhteenliittymiä lisäinvestointien houkuttelemiseksi sekä kannattavuuden parantamiseksi ja tässä olisi kiinnitettävä erityistä huomiota matalatuloisiin kotitalouksiin ja rivi- ja kerrostaloihin;

EU:n globaali johtoasema

30.  palauttaa mieliin Pariisin sopimuksen tavoitteet edistää maailmanlaajuisia pyrkimyksiä puhtaan energian innovoinnin nopeuttamiseen; painottaa tarvetta jatkaa ilmastonmuutoksen tutkimisen ja sitä koskevien tietojen keräämisen rahoitusta; kehottaa komissiota kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti tutkimaan, millä eri tavoin voidaan auttaa kehitysmaita ja nousevia talouksia niiden energiakäänteessä esimerkiksi valmiuksien kehittämistoimien avulla, vähentää uusiutuvaa energiaa ja energiatehokkuutta koskevien hankkeiden pääomakustannuksia, edistää mahdollista teknologiansiirtoa ja tarjota ratkaisuja älykkäiden kaupunkien sekä syrjäisten ja maaseutualueiden kehittämiselle ja näin vahvistaa energia-alan innovointiekosysteemejä kehitysmaissa sekä auttaa kehitysmaita saavuttamaan Pariisin sopimuksen mukaiset sitoumuksensa; on tältä osin tyytyväinen hiljattain perustettuun Euroopan kestävän kehityksen rahastoon;

31.  kehottaa komissiota hyödyntämään kaikilta osin Mission Innovation -aloitteen tarjoamia mahdollisuuksia, niin että siihen osallistuvat maat voivat pysyä sitoumuksessaan kaksinkertaistaa puhtaan energian tutkimukseen ja kehittämiseen tarkoitetut vuotuiset määrärahat vuosina 2015–2020; korostaa, että on pyrittävä löytämään synergioita muiden maailmanlaajuisten aloitteiden, kuten Breakthrough Energy Coalition -ryhmän, ja kansainvälisten osake- ja sijoitusrahastojen kanssa; on tämän osalta tyytyväinen siihen, että EU johtaa ponnisteluja auringonvalon muuntamista koskevassa innovaatiohaasteessa sekä kohtuuhintaiseen rakennusten lämmitykseen ja jäähdytykseen liittyvässä innovaatiohaasteessa; kehottaa tässä yhteydessä tutkimaan mahdollisuutta turvautua maailmanlaajuisesti koordinoituun työnjakoon energia-alan innovoinnissa;

32.  kehottaa komissiota laatimaan laaja-alaisen vientistrategian kestävän puhtaan energian teknologiaa ja järjestelmäratkaisuja varten, johon kuuluu muun muassa erityinen tukiväline ja EU:n kolmansien maiden edustustojen antama kohdennettu apu; korostaa merkitystä, joka pitkälle menevillä ja laaja-alaisilla vapaakauppa-alueilla voi olla strategian täytäntöönpanossa;

33.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tarkastelemaan perusteellisesti patenttien rekisteröintimenettelyjä ja vaatii tarpeettoman hallinnollisen rasitteen poistamista, koska se hidastaa innovatiivisten tuotteiden markkinoille pääsyä ja heikentää EU:n asemaa puhtaan energiakäänteen johtajana;

Kansalaislähtöinen energia-alan innovointi

34.  katsoo, että puhtaan energian innovoinnin nopeuttaminen edellyttää eurooppalaisilta ajattelutavan muutosta, jossa ei riitä pelkkä tietoisuus energiakysymyksistä vaan joka edellyttää syvempää ymmärrystä tarvittavista käyttäytymistapojen muutoksista, etenkin energiansäästöstä ja uusista tuotanto- ja kulutusmalleista, joiden avulla voidaan vastata kestävään kasvuun liittyviin kiireellisiin haasteisiin ja näin hyödyntää digitaalisen vallankumouksen ja innovoinnin mukanaan tuomia etuja kaikilla aloilla sekä loppujen lopuksi toteuttaa onnistunut energiakäänne; toteaa, että innovointi voi tarjota kansalaisille mahdollisuuden toimia aktiivisemmin energiantuotannossa muun muassa syöttämällä itsetuotettua energiaa verkkoon sekä edistää energian tehokkaampaa käyttöä vähentämällä kotitalouksien energiankulutusta ja siten pienentää sekä päästöjä että laskuja;

35.  painottaa tarvetta vahvistaa tietopohjaa Euroopassa ja vähentää pirstoutumista edistämällä huippuosaamista tieteessä ja koulutuksessa tavoitteena perustaa kansainvälisen huipputason tutkimuskeskuksia; painottaa tarvetta kehittää strategia, jolla varmistetaan, että Eurooppa houkuttelee ulkomaisia lahjakkuuksia, ja samalla säilyttää yhteydet ulkomailla oleskeleviin eurooppalaisiin huippulahjakkuuksiin; katsoo, että ammattitaitoinen työvoima on suuri etu Euroopalle ja keskeinen tekijä tutkimukseen, kehittämiseen ja innovointiin tehtävien sijoitusten lisäämisessä;

36.  toteaa, että EU:n kansalaisten ja yhteisöjen kattava demokraattinen osallistuminen on tärkeä ja olennainen väline energiakäänteen onnistumiselle; korostaa kuitenkin, että tämän muutoksen tosiasiallinen toteutuminen edellyttää avoimuutta, selkeyttä ja tasapuolisia toimintaedellytyksiä ja että sen on perustuttava oikeudenmukaiseen kilpailuun;

37.  katsoo, että puhtaan energian ja energiatehokkuuden innovointi tarjoaa mahdollisuuksia luoda uusia ja parempia työpaikkoja; katsoo, että jotta kestävään ja hiilestä vapaaseen talouteen siirtyminen onnistuu, on varmistettava, että työmarkkinat kykenevät vastaamaan asianmukaisesti innovatiivisten puhtaan energian järjestelmien uusiin tarpeisiin;

38.  kehottaa komissiota kiinnittämään tutkimuksen ja kehittämisen aloitteissaan enemmän huomiota energiajärjestelmiä koskevan innovoinnin ja uusien ammattiprofiilien, koulutustarpeiden, työpaikkojen ja koulutusvaatimusten väliseen yhteyteen;

39.  toteaa, että tarvitaan kokonaisvaltaisia koulutus- ja sitouttamisohjelmia, jotka mahdollistavat yhteiskunnan täysipainoisen sitoutumisen energiajärjestelmän muutokseen ja antavat kaikenikäisille eurooppalaisille mahdollisuuden edetä asteittain tietoisuudesta ja ymmärryksestä aktiiviseen osallistumiseen ja itsenäiseen toimintaan; kehottaa komissiota, jäsenvaltioita, alue- ja paikallisviranomaisia sekä yksityistä sektoria edistämään kuluttajien tietoisia valintoja ja kansalaisten sitoutumista energia-asioihin muun muassa toteuttamalla valistuskampanjoita, tiedottamalla kattavasti ja esteettömästi energialaskuista ja hintavertailuvälineistä, edistämällä omaa energiantuotantoa, kysyntäjoustoa ja yhteistyöhön perustuvia jakamisjärjestelmiä, käyttämällä osallistavia talousarvioita ja joukkorahoitusta energiaan liittyvissä investoinneissa sekä vero- ja investointikannustimia ja ohjaamalla teknologiaratkaisuja ja -innovaatioita; kehottaa komissiota, jäsenvaltioita ja asianomaisia viranomaisia määrittämään parhaita käytänteitä energiaköyhyydestä kärsivien kotitalouksien auttamiseksi;

40.  katsoo, että alueilla ja kaupungeilla on ratkaiseva asema kestävien energiamallien kehittämisessä; toteaa, että alueilla ja kaupungeilla on keskeinen asema energiakäänteeseen sitoutumisen edistämisessä sekä ilmastoon ja energiaan liittyvän innovoinnin edistämisessä ruohonjuuritasolla; toteaa, että alueet ja kaupunkiseudut soveltuvat parhaiten integroitujen ratkaisujen testaukseen ja toteuttamiseen, niin että kansalaiset osallistuvat niihin suoraan; painottaa tämän osalta kaupunginjohtajien ilmastosopimuksen kaltaisten foorumien merkitystä, koska niillä tähdätään maailmanlaajuisen parhaiden käytänteiden vaihdon edistämiseen sekä resurssien ja investointien mahdolliseen yhdistämiseen; toteaa, että myös maaseutualueet tarjoavat tilaa innovoinnille erilaisiin haasteisiin, kuten syrjäiseen sijaintiin tai väestönmuutokseen, vastaamiseksi sekä uusien palvelujen kehittämiseksi;

41.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita avustamaan alue- ja paikallisviranomaisia koordinoiduilla toimilla, joilla kannustetaan energia-alan innovointiin paikallisella ja alueiden rajat ylittävällä tasolla ja pyritään kehittämään johdonmukaisia strategioita; korostaa, että energiakäänne vaikuttaa tulevaisuudessa radikaalisti työllisyyteen joillakin Euroopan unionin alueilla; tähdentää tältä osin, että olisi erityisesti keskityttävä alueisiin, jotka kohtaavat haasteita luovuttaessa asteittain ruskohiilen, kivihiilen ja muiden kiinteiden fossiilisten polttoaineiden käyttöön perustuvasta energiantuotannosta, sekä kaivosteollisuuteen, johtuipa tämä sitten jäsenvaltion, paikallisviranomaisten ja teollisuuden tekemästä päätöksestä tai muista olosuhteista; painottaa tarvetta tukea näitä alueita osallistavien ja oikeudenmukaisten paikallisten siirtymästrategioiden kehittämisessä sekä yhteiskunnallisten, sosioekonomisten ja ympäristöön kohdistuvien vaikutusten tarkastelussa kaivosalueiden muuntamisen yhteydessä; painottaa rahoitusvaihtoehtoja, joilla tällaista tukea tarjotaan käyttämällä siihen osa päästöhuutokaupalla saaduista tuloista tai ajanjaksoa 2010–2030 varten perustettavan nykyaikaistamisrahaston avulla; katsoo, että olisi määritettävä kattavien sidosryhmäprosessien avulla, miten parhaiten houkutellaan vaihtoehtoisia innovatiivisia yrityksiä, startup-yrityksiä ja teollisuutta tavoitteena kestävän alueellisen talouden kehittäminen ja ihmisten itsekunnioituksen lisääminen sekä sähköntuotantokapasiteetin korvaaminen uusiutuvalla energialla tai energiatehokkuusratkaisuilla; kehottaa keskittymään tutkimus- ja innovointipolitiikassa siihen, miten kyseisiä alueita voidaan elvyttää kestävän työllisyyden ja kasvunäkymien kannalta, erityisesti silloin, kun ruskohiileen, kivihiileen ja muuhun kiinteään fossiiliseen polttoaineeseen perustuvasta energiantuotantokapasiteetista luopuminen on yhteydessä kaivostoimintaan;

42.  kehottaa komissiota avustamaan paikallis- ja alueviranomaisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämisessä puhtaan energian innovoinnin käyttöönotossa, johon kuuluvat muun muassa älykkäät kaupungit, sähköinen liikkuvuus ja älykkäät verkot sekä mikroverkot, ja uusiutuvien energialähteiden markkinoille pääsyssä ottaen kuitenkin huomioon niiden kypsyystason; kehottaa komissiota myös auttamaan viranomaisia vastaamaan haasteisiin, jotka liittyvät energiakäänteen eteenpäin viemiseen, kuten kansalaisten sitoutumiseen asiaan; kannustaa vaihtamaan parhaita käytänteitä, yhdistämään investointeja ja arvioimaan paremmin hankkeiden luottokelpoisuutta sekä kehittämään rahoitusstrategioita, liiketoimintamalleja ja julkisten hankintojen ja lainojen käyttöä;

43.  katsoo, että liikennealaan liittyy valtavasti potentiaalia ja että sen olisi oltava keskeisessä asemassa energiakäänteessä; rohkaisee komissiota tukemaan nykyistä sähköajoneuvojen infrastruktuurin käyttöönoton rahoitusta; kehottaa komissiota tukemaan jatkossakin ja kehittämään lisää Euroopan laajuisen sähköisen liikkuvuuden aloitteen ja polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen kaltaisia aloitteita;

44.  kannustaa komissiota tunnustamaan vetyyn perustuvan liikkuvuuden ja liikenne- ja sähköalan yhteenliittämisen hyödyt ja luomaan samankaltaisilla aloilla kannustimia uusia liiketoimintamalleja varten, kuten älykäs lataus ja kaksisuuntaiset latauspisteet, jotka mahdollistaisivat sen, että sähköajoneuvojen omistajat voivat myydä joustavasti sähköä järjestelmään; kehottaa komissiota varmistamaan rahoituksen innovoinnille, jolla pyritään kehittämään ratkaisuja vedyn varastointiin ja edistyneitä pitkäaikaisia varastointiratkaisuja sähköajoneuvoille, vedyn latausinfrastruktuureja sekä infrastruktuuri- ja latausratkaisuja, myös sähköajoneuvojen latausinfrastruktuuria; kehottaa jäsenvaltioita ja paikallisviranomaisia kehittämään uusia aloitteita, kuten verokannustimia sähkö- ja vetyajoneuvojen markkinoille pääsyn edistämiseksi, verovähennyksiä ja -vapautuksia sähkö- ja vetyajoneuvojen omistajille sekä erilaisia muita aloitteita, joilla edistetään sähköisten ajoneuvojen käyttöä, kuten hinnanalennuksia, bonusmaksuja ja palkkioita sähköajoneuvojen ostajille, sekä perustamaan ilmaisia pysäköintialueita sähköisille ajoneuvoille;

45.  panee merkille EU:n Horisontti 2020 -tutkimus- ja kehittämisohjelmaan kuuluvat merkittävät toimet, joilla pyritään vuoteen 2050 mennessä vähentämään liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä 60 prosenttia vuoden 1990 tasoon verrattuna(4); muistuttaa, että EU:n tutkimus- ja innovointiohjelmat ovat avainasemassa energia-alan ja tieto- ja viestintätekniikan innovaatioiden sekä älykkäiden liikennejärjestelmien markkinoille pääsyn mahdollistamisessa; kehottaa komissiota tulevaisuudessa keskittämään entistä selvemmin käytettävissä olevan rahoituksen toisiinsa liittyviin strategisiin ensisijaisiin tavoitteisiin, kuten vähäpäästöiseen liikkuvuuteen, vaihtoehtoisten polttoaineiden latausinfrastruktuuriin sekä integroituun kaupunkiliikenteeseen, ja kehottaa kiinnittämään huomiota erityisesti kaikkiin saastuttaviin päästöihin, melun vähentämiseen, liikenneturvallisuuteen, ruuhkiin ja pullonkauloihin ja noudattamaan tässä teknologianeutraaliuden periaatetta; pitää myös tärkeänä kehittyneiden biopolttoaineiden kehittämistä sekä raideliikenteen ja pyöräilyn osuuden lisäämistä;

46.  pitää myönteisenä, että komissio aikoo tukea innovoivien ja puhtaiden energiaratkaisujen markkinoille pääsyä julkisten hankintojen avulla ja tarkistamalla puhtaita ajoneuvoja koskevaa direktiiviä; ottaa huomioon edut, joita tästä saattaa koitua julkisesta liikenteestä vastaaville viranomaisille ja toimijoille, linja-autojen valmistajille, teollisuuden toimittajille, energiantoimittajille, kansallisille ja kansainvälisille yhdistyksille ja tutkimuskeskuksille; kehottaa komissiota antamaan ripeästi tätä koskevia ehdotuksia;

47.  kehottaa perustamaan liikennealan tutkimuksen ja innovoinnin strategisen ohjelman, johon kuuluu jäsenvaltioita ja komissiota sekä lisäksi alue- ja paikallisviranomaisia ja alan toimijoita kuullen laadittuja etenemissuunnitelmia ja vastaava ohjausmekanismi, jotta voidaan tukea ja nopeuttaa kipeästi kaivattua tutkimusta, innovointia sekä uusien teknologioiden käyttöönottoa liikennealalla ja kannustaa niin ikään kipeästi kaivattuun vähäpäästöiseen liikkuvuuteen; edellyttää, että näissä etenemissuunnitelmissa esitetyt päätelmät sisällytetään komission vuotuiseen työohjelmaan;

48.  kehottaa noudattamaan integroitua ja koordinoitua menettelytapaa, jotta voidaan ottaa huomioon EU:n sekä kansallisen tason politiikkatoimien ja lainsäädännön kaupunkiulottuvuus, sekä kehittämään kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmia, jotta voidaan tukea, mahdollistaa ja edistää jäsenvaltioiden toimia, joilla parannetaan kansalaisten terveyttä ja elämänlaatua sekä ympäristön tilaa kaupunkialueilla; pyytää kehittämään vuorovaikutteisia älykkäitä liikennejärjestelmiä ja itseohjautuvia ajoneuvoja sekä ottamaan käyttöön viestintäinfrastruktuuria, jonka avulla voidaan taata 5G-verkon suuri kapasiteetti ja viiveen minimointi; kehottaa aktiivisiin toimiin kaupunki- ja maaseutualueiden sekä kehittyneempien alueiden ja kehityksessä jälkeen jääneiden alueiden erojen vähentämiseksi ja niiden välisen yhteistyön lisäämiseksi infrastruktuurin laadun suhteen;

49.  pitää merkittävänä kesäkuussa 2017 allekirjoitettua kehityspolitiikkaa koskevaa eurooppalaista konsensusta, jossa määritellään EU:n ja sen jäsenvaltioiden yhteinen visio ja toimintakehys kehitysyhteistyön alalla; toteaa, että ensimmäistä kertaa vuoteen 2030 mennessä saavutettavia 17:ää kestävän kehityksen tavoitetta ja niihin liittyviä alatavoitteita voidaan soveltaa yleisesti kaikissa maissa EU:n sitouduttua ottamaan johtoaseman niiden täytäntöönpanossa; panee merkille, että konsensus saattaa unionin kehityspolitiikan vuoden 2030 kestävän kehityksen toimintaohjelman linjoille ja että se sisältää kestävän energian ja ilmastonmuutoksen aloilla toteutettavia merkittäviä toimia;

50.  muistuttaa, että yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 8 artiklassa säädetään, että ”ERI-rahastojen tavoitteiden toteuttamisessa otetaan huomioon kestävä kehitys” ja että siinä on otettava huomioon myös ympäristön laadun säilyttämistä, suojelua ja parantamista koskeva EU:n tavoite ja sen Pariisin sopimuksen mukaiset sitoumukset;

51.  muistuttaa, että yhteisiä säännöksiä koskevassa asetuksessa tarkoitetuilla kumppanuussopimuksilla ja ohjelmilla pyritään edistämään resurssitehokkuutta, ilmastonmuutoksen vaikutusten lieventämistä ja niihin sopeutumista sekä kumppanuutta, monitasohallintoa, syrjimättömyyttä ja sukupuolten tasa-arvoa koskevia monialaisia periaatteita;

52.  katsoo, että EU:n politiikanalojen välisiä synergioita olisi vahvistettava EU:n yhtenäisellä ja johdonmukaisella kannalla polkumyynnin vastaisiin toimenpiteisiin, jotta varmistetaan, että valmistusteollisuus voi hyödyntää kaikin mahdollisin tavoin energiakäännettä;

53.  toteaa, että alueilla ja kaupungeilla on keskeinen asema energiakäänteeseen sitoutumisen edistämisessä maailmanlaajuisesti sekä ilmastoon ja energiaan liittyvään ruohonjuuritason innovointiin kannustamisessa; kehottaa soveltamaan samoja ympäristönlaatunormeja kaikkeen EU:n markkinoille tulevaan energiateknologiaan; toteaa olevansa huolissaan kaupunkien viheralueiden suojelemisesta;

o
o   o

54.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle ja jäsenvaltioille.

(1)EUVL C 399, 24.11.2017, s. 21.
(2)EUVL C 36, 29.1.2016, s. 62.
(3)EUVL L 347, 20.12.2013, s. 104.
(4)Ks. 28. maaliskuuta 2011 annettu komission valkoinen kirja ”Yhtenäistä Euroopan liikennealuetta koskeva etenemissuunnitelma – Kohti kilpailukykyistä ja resurssitehokasta liikennejärjestelmää” (COM(2011)0144),

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö