Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2017/2259(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0162/2018

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0162/2018

Keskustelut :

PV 30/05/2018 - 28
CRE 30/05/2018 - 28

Äänestykset :

PV 31/05/2018 - 7.10
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2018)0240

Hyväksytyt tekstit
PDF 170kWORD 57k
Torstai 31. toukokuuta 2018 - Strasbourg Lopullinen painos
EU:n nuorisostrategian täytäntöönpano
P8_TA(2018)0240A8-0162/2018

Euroopan parlamentin päätöslauselma 31. toukokuuta 2018 EU:n nuorisostrategian täytäntöönpanosta (2017/2259(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 9, 165 ja 166 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan ja erityisesti sen 14, 15, 21, 24 ja 32 artiklan,

–  ottaa huomioon YK:n yleissopimuksen vammaisten henkilöiden oikeuksista, jonka EU ratifioi vuonna 2010,

–  ottaa huomioon 11. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1288/2013 unionin koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelman ”Erasmus+” perustamisesta ja päätösten N:o 1719/2006/EY, 1720/2006/EY ja 1298/2008/EY kumoamisesta(1),

–  ottaa huomioon neuvoston päätöslauselman Euroopan unionin nuorisoalan työsuunnitelmasta vuosiksi 2016–2018(2),

–  ottaa huomioon 22. huhtikuuta 2013 annetun neuvoston suosituksen nuorisotakuun perustamisesta(3),

–  ottaa huomioon 7. ja 8. helmikuuta 2013 annetut neuvoston päätelmät nuorisotyöllisyysaloitteesta(4),

–  ottaa huomioon 27. marraskuuta 2009 annetun neuvoston päätöslauselman nuorisoalan eurooppalaisen yhteistyön uudistetuista puitteista (2010–2018)(5),

–  ottaa huomioon komission arvion EU: n nuorisostrategiasta(6),

–  ottaa huomioon 12. toukokuuta 2009 annetut neuvoston päätelmät eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisista puitteista (ET 2020)(7),

–  ottaa huomioon 14. syyskuuta 2017 antamansa päätöslauselman Erasmus+ -ohjelman tulevaisuudesta(8),

–  ottaa huomioon 2. helmikuuta 2017 antamansa päätöslauselman unionin koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelman ”Erasmus+” perustamisesta ja päätösten N:o 1719/2006/EY, 1720/2006/EY ja 1298/2008/EY kumoamisesta 11. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1288/2013 täytäntöönpanosta(9),

–  ottaa huomioon Pariisissa 17. maaliskuuta 2015 pidetyssä EU:n opetusministereiden epävirallisessa kokouksessa annetun Pariisin julistuksen kansalaisuuden sekä vapauden, suvaitsevaisuuden ja syrjimättömyyden yhteisten arvojen edistämisestä koulutuksen avulla,

–  ottaa huomioon neuvoston ja komission yhteisen vuonna 2015 annetun raportin nuorisoalan eurooppalaisen yhteistyön uudistettujen puitteiden täytäntöönpanosta (2010–2018), jonka neuvosto hyväksyi 23. marraskuuta 2015(10),

–  ottaa huomioon 20. joulukuuta 2012 annetun neuvoston suosituksen epävirallisen ja arkioppimisen validoinnista(11),

–  ottaa huomioon 26. elokuuta 2015 annetun komission tiedonannon ”Luonnos neuvoston ja komission vuoden 2015 yhteiseksi raportiksi eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisen kehyksen (ET 2020) täytäntöönpanemisesta – Uudet painopisteet eurooppalaiselle yhteistyölle koulutuksen alalla” (COM(2015)0408),

–  ottaa huomioon 3. maaliskuuta 2010 annetun komission tiedonannon ”Eurooppa 2020: Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia” (COM(2010)2020),

–  ottaa huomioon 17. tammikuuta 2018 annetun komission tiedonannon digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelmasta (COM(2018)0022),

–  ottaa huomioon 27. lokakuuta 2016 antamansa päätöslauselman EU:n nuorisostrategian 2013–2015 arvioinnista(12),

–  ottaa huomioon 10. maaliskuuta 2014 annetun neuvoston suosituksen harjoittelun laatupuitteista(13),

–  ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien lapsen oikeuksien yleissopimuksen,

–  ottaa huomioon 25. marraskuuta 2008 annetun Euroopan neuvoston päätöslauselman Euroopan neuvoston nuorisopolitiikasta (CM/Res(2008)23),

–  ottaa huomioon 31. toukokuuta 2017 annetun Euroopan neuvoston suosituksen nuorisotyöstä (CM/Rec(2017)4),

–  ottaa huomioon 12. huhtikuuta 2016 antamansa päätöslauselman EU-asioiden oppimisesta koulussa(14),

–  ottaa huomioon 8. syyskuuta 2015 antamansa päätöslauselman nuorten yrittäjyyden edistämisestä koulutuksen avulla(15),

–  ottaa huomioon Euroopan alueiden komitean lausunnon nuorisoalan eurooppalaisesta yhteistyöstä (2010–2018)(16),

–  ottaa huomioon 19. tammikuuta 2016 antamansa päätöslauselman kulttuurienvälisen vuoropuhelun, kulttuurisen monimuotoisuuden ja koulutuksen merkityksestä EU:n perusarvojen edistämisessä(17),

–  ottaa huomioon Euroopan nuorisofoorumin laatiman varjomietinnön nuorisopolitiikasta,

–  ottaa huomioon Euroopan nuorisofoorumin päätöslauselman EU:n nuorisostrategiasta(18),

–  ottaa huomioon Euroopan nuorisotiedotus ja -neuvontajärjestön (ERYICA) kannanoton ”Engage. Inform. Empower”,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan sekä valiokunta-aloitteisten mietintöjen laatimista koskevasta lupamenettelystä 12. joulukuuta 2002 tehdyn puheenjohtajakokouksen päätöksen 1 artiklan 1 kohdan e alakohdan ja liitteen 3,

–  ottaa huomioon kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan mietinnön sekä työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan lausunnon (A8-0162/2018),

A.  toteaa, että taantuman kielteinen vaikutus nuorten mahdollisuuksiin kehittää koko potentiaaliaan tuntuu edelleen kaikkialla Euroopan unionissa;

B.  toteaa, että monissa, etenkin Etelä-Euroopassa sijaitsevissa jäsenvaltioissa on vielä matkaa joidenkin nuorisoa koskevien indikaattoreiden, kuten työllisyys, hyvinvointi ja sosiaaliturva, kriisiä edeltäneisiin tasoihin;

C.  ottaa huomioon, että erojen kaventuminen on selvää alueellisella tasolla kaikkialla EU:ssa; toteaa, että monilla alueilla työllisyysaste on edelleen kriisiä edeltänyttä tasoa alemmalla;

D.  toteaa, että nuorisotyöttömyys on vähentynyt asteittain viime vuosina, vaikka Eurostatin mukaan tammikuussa 2018 nuorisotyöttömyys oli 16,1 prosenttia ja jopa yli 34 prosenttia joissakin jäsenvaltioissa; toteaa, että vuoden 2008 lukuihin (15,6 prosenttia) verrattuna nuorisotyöttömyys on lisääntynyt; katsoo, että nämä luvut estävät löytämästä kaikille sopivaa ratkaisua, jos halutaan hyödyntää täysimääräisesti nuorten potentiaalia; pitää syrjäisimpien alueiden nuorisotyöttömyysastetta huolestuttavan korkeana, sillä se on yli 50 prosenttia joillakin syrjäisimmistä alueista, esimerkiksi Mayottella;

E.  toteaa, että muita heikommassa asemassa olevat ryhmät, kuten etniset vähemmistöt, ihmiset, joilla on erityistarpeita, naiset, hlbtiq-ihmiset, maahanmuuttajat ja pakolaiset, jotka kohtaavat esteitä työmarkkinoille pääsyssä ja kulttuuriin osallistumisessa sekä sosiaalipalvelujen ja koulutuksen saannissa, kärsivät eniten sosioekonomisen kriisin vaikutuksista;

F.  katsoo, että koulutus auttaa minimoimaan sosioekonomisen eriarvoisuuden vaikutuksia ja mahdollistaa sellaisten taitojen ja osaamisen hankkimisen, joita tarvitaan sukupolvelta toiselle siirtyvän huono-osaisuuden vähentämiseksi;

G.  toteaa, että kaiken kaikkiaan nuoriin ja heidän oikeuksiinsa tehtävien investointien puute estää nuoria vaatimasta, käyttämästä ja puolustamasta oikeuksiaan ja pahentaa osaltaan väestömäärän vähenemisen, koulunkäynnin varhaisen keskeyttämisen, ammattipätevyyksien puutteen, myöhäisen työmarkkinoille siirtymisen, taloudellisen riippuvuuden, sosiaaliturvajärjestelmien mahdollisen puutteellisen toiminnan, entistä yleisempien epävarmojen työsuhteiden ja sosiaalisen syrjäytymisen kaltaisia ilmiöitä;

H.  katsoo, että ongelmat, joita nuoret kohtaavat työllistymisessä, koulutuksessa sekä sosiaalisessa ja poliittisessa osallistumisessa, eivät ole yhtenäisiä vaan vaikuttavat joihinkin ryhmiin suhteettomasti enemmän kuin toisiin; katsoo, että tarvitaan lisätoimia niiden henkilöiden tukemiseksi, joilla on eniten vaikeuksia päästä työmarkkinoille tai jotka ovat kokonaan niiden ulkopuolella;

I.  katsoo, että lähikouluilla ja -oppilaitoksilla on suuri merkitys kaikilla Euroopan alueilla, jotta voidaan tehostaa nuorten koulutusta ja jotta EU voi tarjota alueille täyden tukensa tähän haasteeseen vastaamisessa;

J.  toteaa, että koulutuksella, kulttuurien välisellä vuoropuhelulla, strategisella viestinnällä ja erityisesti jäsenvaltioiden välisellä tiiviimmällä yhteistyöllä on keskeinen asema nuorten syrjäytymisen ja radikalisoitumisen estämisessä ja heidän selviytymiskykynsä parantamisessa;

K.  katsoo, että nuorten olisi osallistuttava aktiivisesti kaikkien nuoriin vaikuttavien politiikkojen suunnitteluun, kehittämiseen, täytäntöönpanoon, seurantaan ja arviointiin; ottaa huomioon, että 57 prosenttia nuorisojärjestöistä EU:ssa katsoo, ettei niiden asiantuntemusta oteta huomioon nuorisopolitiikan laatimisprosessissa(19);

L.  pitää tärkeänä, että nuorisojärjestöt takaavat nuorten riittävän edustuksen ja osallisuuden täyden legitiimiyden varmistamiseksi;

M.  toteaa, että EU:n nuorisostrategiaa kehitetään ja parannetaan jatkuvasti mutta sen tavoitteet ovat kuitenkin yhä erittäin laajoja ja kunnianhimoisia; toteaa, että vakiintuneita vertailuarvoja ei ole olemassa;

N.  toteaa, että EU:n nuorisostrategiassa vuosiksi 2010–2018 korostetaan nuorten ja päättäjien välisen jäsennellyn vuoropuhelun tarvetta;

O.  toteaa, että EU:n nuorisostrategian tärkeimpänä tavoitteena on lisätä tarjolla olevien mahdollisuuksien määrää ja varmistaa yhtäläiset mahdollisuudet kaikille eurooppalaisille nuorille;

P.  toteaa, että nuoria olisi autettava ja voimaannutettava ratkaisemaan ne vakavat ongelmat, joita he kohtaavat tällä hetkellä, sekä vastaamaan edessä oleviin haasteisiin relevantimman, tehokkaamman ja paremmin koordinoidun nuorisopolitiikan sekä paremman ja helposti saatavilla olevan koulutuksen avulla ja käyttämällä kohdennetusti talous-, työllisyys- ja sosiaalipolitiikkaa paikallisella, alueellisella, kansallisella ja EU:n tasolla;

Q.  ottaa huomioon, että EU on viime vuosina käynnistänyt nuorisostrategiansa puitteissa erinäisiä aloitteita, kuten nuorisotyöllisyysaloitteen ja nuorisotakuun, ja että niiden tavoitteina on luoda kaikille nuorille enemmän ja yhtäläisiä mahdollisuuksia koulutuksessa ja työmarkkinoilla sekä edistää nuorten osallisuutta, voimaannuttamista ja aktiivista osallistumista yhteiskuntaan;

R.  katsoo, että EU:n nuorisoalan toimet on valtavirtaistettava ottamalla nuorisoa koskeva ulottuvuus huomioon tämänhetkisissä ja tulevissa politiikkatoimissa ja rahoitusohjelmissa erityisesti kaikilla keskeisillä politiikanaloilla, joita ovat talous, työllisyys ja sosiaaliasiat, koheesio, terveys, naiset, yhteistoiminta, muuttoliike, kulttuuri, media ja koulutus;

S.  katsoo, että tulevaa EU:n nuorisostrategiaa on koordinoitava ja pantava täytäntöön eri politiikanaloilla ja eri toimielimissä;

T.  toteaa, että sukupuolinäkökulma on sisällytettävä nuorisopolitiikkaa koskevaan päätöksentekoon niin, että otetaan huomioon erityisesti kulttuuri- ja uskonnolliselta taustaltaan erilaisten nuorten naisten ja tyttöjen erityiset haasteet ja olosuhteet; katsoo, että nuorisopolitiikkaan olisi sisällytettävä suokupuolinäkökohdat huomioon ottavia toimia, kuten naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan ehkäiseminen, sukupuolten tasa-arvoa koskeva koulutus ja seksuaalikasvatus; toteaa, että naiset päätyvät keskimäärin 1,4 kertaa suuremmalla todennäköisyydellä työelämän ja koulutuksen ulkopuolelle kuin miehet(20); katsoo, että tarvitaan jatkuvia ponnisteluja, jotta voidaan lisätä nuorten naisten osallistumista työmarkkinoille erityisesti äitiysloman jälkeen ja kun on kyse yksinhuoltajaäideistä sekä koulunsa keskeyttäneistä, vähäisen ammattitaidon omaavista työntekijöistä, vammaisista nuorista ja kaikista mahdollisen syrjinnän kohteena olevista nuorista;

U.  toteaa, että tarvitaan jatkuvia toimia, joilla edistetään nuorten ja erityisesti vammaisten henkilöiden, maahanmuuttajien, pakolaisten sekä työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien ja sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa olevien henkilöiden osallistumista yhteiskuntaan;

V.  toteaa, että koulutus on keskeinen tekijä sosiaalisen syrjäytymisen torjunnassa ja sen vuoksi on tärkeää investoida taitoihin ja osaamiseen, jotta voidaan puuttua etenkin työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien korkeaan työttömyysasteeseen;

W.  ottaa huomioon, että SEUT:n 9 artiklassa määrätään, että unioni ottaa politiikkansa ja toimintansa määrittelyssä ja toteuttamisessa huomioon korkean työllisyystason edistämiseen, riittävän sosiaaliturvan takaamiseen, sosiaalisen syrjäytymisen torjuntaan sekä korkeatasoiseen koulutukseen ja ihmisten terveyden korkeatasoiseen suojeluun liittyvät vaatimukset;

X.  toteaa, että EU:n nuorisostrategia tarjoaa hyvän pohjan hedelmälliselle ja merkitykselliselle yhteistyölle nuorisoalalla;

Y.  toteaa, että EU:n nuorisostrategian (2010–2018) viimeisen kolmivuotiskauden tavoitteiden saavuttamista ei voida arvioida asianmukaisesti ja täsmällisesti ja eri jäsenvaltioiden tilanteiden vertailu on hyvin vaikeaa vertailuarvojen ja indikaattoreiden puutteen sekä päällekkäisten täytäntöönpanovälineiden vuoksi;

Z.  ottaa huomioon, että uraohjaus ja tietojen saanti työllistymismahdollisuuksista ja opintopoluista ovat keskeisessä asemassa tulevan koulutuksen ja työmarkkinoille siirtymisen kannalta;

AA.  katsoo, että EU:n on tehtävä tiivistä yhteistyötä kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten kanssa tämän strategian tavoitteiden määrittelemisessä sekä sen täytäntöönpanossa ja arvioinnissa;

Nuorisoon liittyvät haasteet ja tämänhetkisestä nuorisoon liittyvästä EU:n päätöksentekoprosessista saadut kokemukset

1.  pitää valitettavana, että pitkän aikavälin säästötoimet ja etenkin koulutuksen, kulttuurin ja nuorisopolitiikan rahoituksen leikkaaminen ovat vaikuttaneet kielteisesti nuoriin sekä heidän elinoloihinsa; varoittaa, että kasvava eriarvoisuus, syrjäytymisriski, turvattomuus ja syrjintä vaikuttavat voimakkaasti nuoriin ja erityisesti heikoimmassa asemassa oleviin, kuten vammaisiin nuoriin, nuoriin naisiin, vähemmistöihin ja niihin, joilla on erityistarpeita;

2.  pitää myönteisinä unionin yhteistyön tuloksia nuorisoalalla, sillä unioni on osoittanut pystyvänsä käsittelemään useimpien eurooppalaisten kohtaamia ongelmia ja tukemaan kansallisia poliittisia päättäjiä ja antamaan heille asiantuntemusta, suosituksia ja legitiimiyttä ja ottamaan onnistuneesti käyttöön enemmän EU:n rahoitusta;

3.  pitää avointa koordinointimenetelmää asianmukaisena mutta silti riittämättömänä tapana tehdä nuorisopoliittisia päätöksiä ja katsoo, että sitä on täydennettävä muilla toimilla; toistaa pyyntönsä tiiviimmästä yhteistyöstä ja parhaiden käytäntöjen vaihdosta nuorisoasioissa paikallisella, alueellisella, kansallisella ja EU:n tasolla; vaatii jäsenvaltioita sopimaan selkeistä indikaattoreista ja vertailuarvoista, jotta mahdollistetaan tapahtuneen edistymisen seuranta;

4.  panee merkille EU:n nuorisostrategian myönteiset saavutukset kehitettäessä monialaista työtä ja toteutettaessa jäsenneltyä vuoropuhelua nuorten osallistumisen takaamiseksi; katsoo, että asiaankuuluvien toimijoiden ja sidosryhmien yleistä tietoisuutta EU:n nuorisostrategian tavoitteista ja välineistä on lisättävä; panee erityisesti merkille, että jäsennellyssä vuoropuhelussa käytetty alhaalta ylös -lähestymistapa tuo lisäarvoa ja olisi säilytettävä; kehottaa siksi komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan uutta strategiaa laatiessaan huomioon tulevaan EU:n nuorisostrategiaan keskittyvän jäsennellyn vuoropuhelun kuudennen kierroksen tulokset;

5.  ehdottaa paikallisten ja alueellisten viranomaisten ottamista mukaan nuorisopolitiikkaan etenkin niissä jäsenvaltioissa, joissa niillä on tämän alan toimivaltaa;

6.  pitää myönteisinä toiminta-aloitteita, joilla pyritään EU:n nuorison tukemiseen, erityisesti Investointi Euroopan nuorisoon -aloitetta, Euroopan solidaarisuusjoukkoja ja nuorisotyöllisyysaloitetta; katsoo kuitenkin, että näiden välineiden olisi oltava entistä paremmin yhteydessä EU:n nuorisostrategiaan ja niissä olisi noudatettava alhaalta ylös -lähestymistapaa; kehottaa siksi komissiota yhdistämään järjestelmällisesti kaikki nuoria koskevat toiminta-aloitteet kokonaisstrategiaan ja ottamaan mukaan kaikki asiaankuuluvat sidosryhmät, kuten työmarkkinaosapuolet ja kansalaisyhteiskunnan, omaksumalla kokonaisvaltaisen, pitkäaikaisen lähestymistavan, johon sisältyy hyvin määritellyt monialaiset tavoitteet;

7.  kehottaa komissiota perustamaan monialaisen työryhmän, joka koordinoi tulevan EU:n nuorisostrategian täytäntöönpanoa ja jonka toimintaan osallistuvat EU:n toimielimet, myös parlamentti, jäsenvaltiot ja kansalaisyhteiskunta, erityisesti ammattiliitot ja nuorisojärjestöt;

8.  kehottaa komissiota perustamaan tehokkaita yksiköiden välisiä koordinointivälineitä ja antamaan nuorisoasioiden valtavirtaistamisen vastuualueeksi komission varapuheenjohtajalle;

9.  kehottaa jäsenvaltioita käyttämään Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria pohjana nuoria koskevan lainsäädännön laatimiselle;

10.  korostaa terveellisten elämäntapojen edistämisen tärkeyttä sairauksien ehkäisyssä ja katsoo, että nuorille on tarjottava oikeaa tietoa ja apua vakavista mielenterveysongelmista, esimerkiksi tupakan, alkoholin ja huumeiden käytöstä ja niistä riippuvuudesta;

11.  korostaa, että komission arviointi EU:n nuorisostrategian täytäntöönpanosta jäsenvaltioissa on tärkeä paikan päällä toteutettavien tarkastusten ja valvonnan lisäämiseksi; kehottaa komissiota vahvistamaan EU:n nuorisostrategialle tavoitteet, joita on mahdollista arvioida laadullisesti ja määrällisesti, ottaen huomioon kunkin jäsenvaltion tai alueen erityispiirteet; kehottaa komissiota lisäämään sellaisten ohjelmien ja toimien rahoitusta, joilla nuoria valmistellaan työelämään;

Äänen antaminen nuorille EU:n nuorisostrategiassa

12.  suosittaa, että tulevan EU:n nuorisostrategian olisi oltava osallistava ja siinä olisi keskityttävä nuoriin ja hyvinvoinnin parantamiseen niin, että otetaan huomioon kaikkien nuorten tarpeet, tavoitteet ja moninaisuus Euroopassa samaan aikaan, kun lisätään heidän mahdollisuuksiaan käyttää uutta teknologiaa hyödyntäviä luovia välineitä;

13.  katsoo, että EU:n olisi osoitettava yhteisvastuuta nuorille ja jatkettava heidän voimaannuttamistaan niin, että he voivat osallistua yhteiskuntaan, kehittämällä yksittäisiä välineitä, kuten vapaaehtoistyön valtavirtaistaminen, tukemalla nuorisotyötä ja kehittämällä uusia välineitä – erityisesti sellaisia, joissa käytetään uutta teknologiaa – ja edistämällä vaihtoa, joka perustuu yhteisvastuuseen, yhteisöllisyyteen, vapaaseen tilaan ja demokraattiseen vuoropuheluun; tunnustaa siksi nuorisoyhdistysten merkityksen paikkoina, joissa nuoret voivat kasvaa ja kehittyä aktiivisiksi kansalaisiksi; kehottaa jäsenvaltioita edistämään nuorten aktiivista osallistumista vapaaehtoisjärjestöihin; korostaa, että nuorten lisääntynyt yhteiskunnallinen osallistuminen voi toimia ponnahduslautana lisääntyneelle poliittiselle osallistumiselle sen lisäksi, että se on jo sinänsä merkittävä saavutus;

14.  korostaa tässä yhteydessä epävirallisen oppimisen ja arkioppimisen merkitystä, samoin kuin osallistumista urheilu- ja vapaaehtoistoimintaan, kun edistetään nuorten eurooppalaisten kansalaistaitojen sekä sosiaalisen ja monikulttuurisen osaamisen ja taitojen kehittämistä;

15.  kehottaa jäsenvaltioita tarjoamaan vapaaehtoistyölle kansallisen oikeudellisen kehyksen ja asianmukaiset taloudelliset resurssit;

16.  kehottaa painokkaasti komissiota ja jäsenvaltioita kannustamaan nuoria, erityisesti heikommassa asemassa ja virallisen järjestelmän ulkopuolella olevia nuoria, osallistumaan aktiivisesti ja merkittävästi yhteiskuntaan; kehottaa omaksumaan osallistavan lähestymistavan päätöksentekoon, jotta nuoret voivat vaikuttaa heidän elämäänsä vaikuttaviin päätöksiin, tarjoamalla heille verkossa ja verkon ulkopuolella demokratiavälineitä, samalla kun otetaan huomioon sosiaalisen median rajoitukset ja riskit, ja ottamalla mukaan nuorisopolitiikan kehittämiseen, täytäntöönpanoon, seurantaan ja arviointiin asiaankuuluvat sidosryhmät, kuten työmarkkinaosapuolet, kansalaisyhteiskunnan ja nuorisojärjestöt;

17.  kehottaa jäsenvaltioita kannustamaan nuoria osallistumaan täysimääräisesti vaaliprosessiin;

18.  toteaa, että on tarpeen jatkaa nuorten ja päättäjien välistä jäsenneltyä vuoropuhelua seuraavassa nuorisoalan eurooppalaisessa yhteistyökehyksessä; katsoo, että jäsennellyn vuoropuhelun olisi järjestelmällisesti lisättävä niiden nuorisoryhmien määrää ja moninaisuutta, jotka se tavoittaa, ja toteaa, että tämän varmistamiseksi olisi annettava riittävää taloudellista tukea kansallisille ja eurooppalaisille työryhmille; kehottaa jäsenvaltioita kannustamaan kansallisten, alueellisten ja paikallisten päättäjien osallistumista nuorten kanssa käytävään jäsenneltyyn vuoropuheluun;

19.  vaatii jäsenvaltioilta avoimuutta nuorten kestävien työllistymismahdollisuuksien edistämiseen tarkoitettujen varojen käytön ja niitä koskevan tilintekovelvollisuuden alalla; pitää siksi tärkeänä, että jäsenvaltiot esittävät aina pyydettäessä yksityiskohtaiset tiedot nuorten tilanteesta;

20.  korostaa, että EU:n nuorisostrategian täytäntöönpanoa koskevien tietojen järjestelmällinen päivittäminen ja luotettavien tietojen saatavuus ovat puutteellisia; vaatii siksi jäsenvaltioita ja komissiota edistämään tiiviimpää yhteistyötä kansallisten ja alueellisten tilastokeskusten kanssa toimitettaessa merkityksellisiä ja ajantasaisia nuoria koskevia tilastotietoja, jotka ovat tärkeitä sen arvioimiseksi, miten hyvin strategia on pantu täytäntöön; toteaa, että nämä tilastotiedot on liitettävä joka kolmas vuosi esitettäviin kertomuksiin;

21.  muistuttaa, että nuorten osallistuminen kansallisiin ja paikallisiin vaaleihin on vähenemässä ja että nuorten on sitouduttava poliittisesti ja kyettävä näkemään antamansa panoksen tulokset; muistuttaa, että mahdollisuudet osallistua poliittiseen toimintaan omassa ympäristössä ja paikallisyhteisöissä varhaisesta iästä lähtien ovat ratkaiseva askel kohti voimakkaampaa tunnetta unionin kansalaisuudesta ja nuorten aktiivista kansalaisuutta; kehottaa siksi komissiota ja jäsenvaltioita kannustamaan alueellisia ja paikallisia viranomaisia varmistamaan, että nuoret ja nuorisojärjestöt voivat osallistua täysimääräisesti ja tehokkaasti päätöksenteko- ja vaaliprosessiin ja että heidät otetaan niissä huomioon;

22.  kehottaa jäsenvaltioita ottamaan kansalliset nuorisoneuvostot mukaan EU:n nuorisostrategian seuranta- ja täytäntöönpanokomiteoihin;

23.  korostaa teknologian tarjoamia mahdollisuuksia olla yhteydessä nuoriin ja kehottaa EU:ta vahvistamaan heidän valmiuksiaan osallistua yhteiskuntaan sähköisten alustojen avulla;

24.  pitää valitettavana, että huolimatta komission jatkuvista ponnisteluista, joilla pyritään antamaan nuorille tietoja mahdollisuuksista ja joita tuetaan unionin eri ohjelmilla, monet nuoret katsovat edelleen, että he voivat vain rajallisesti käyttää niitä; kehottaa komissiota parantamaan viestintävälineitään;

Yhtäläiset mahdollisuudet kestävän työmarkkinoille osallistumisen varmistamiseksi

25.  on erittäin huolissaan jatkuvasti korkeasta nuorisotyöttömyydestä koko EU:ssa, erityisesti Etelä-Euroopassa; muistuttaa, että laadukkaiden työpaikkojen luominen ja työllisyys olisi taattava ja niiden olisi oltava edelleen keskeisiä nuorille annettuja sitoumuksia, ja vaatii tässä yhteydessä toteuttamaan toimia, joilla helpotetaan nuorten siirtymistä koulutuksesta työelämään varmistamalla laadukas työharjoittelu ja oppisopimuskoulutus; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään työmarkkinoiden rakenneuudistuksia, oikeudenmukaisia työoloja ja palkkausta, jotta varmistetaan, ettei nuoria syrjitä heidän siirtyessään työelämään; pitää tärkeänä työllisyyden uusiin muotoihin liittyvien sosiaalisten oikeuksien määrittelyä, oikeudenmukaista työharjoittelua ja työmarkkinaosapuolten välisen vuoropuhelun varmistamista;

26.  painottaa kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten toteuttamien räätälöityjen toimien ja henkilökohtaisen tuen tarjoamisen merkitystä, jotta voidaan tavoittaa kaikki työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevat; muistuttaa tarpeesta ottaa mukaan paikalliset sidosryhmät, kuten työmarkkinaosapuolet, ammattiliitot, kansalaisyhteiskunta ja nuorisojärjestöt;

27.  katsoo, että olisi toteutettava erityistoimia, jotta voidaan puuttua nuorten naisten epävarmaan tilanteeseen työmarkkinoilla kiinnittämällä erityistä huomiota sukupuolten palkkaeroon ja naisten yliedustukseen epätyypillisissä työsuhteissa, jotka eivät tarjoa riittävää sosiaaliturvaa;

28.  korostaa tarvetta edistää oikeudenmukaisia työoloja ja työntekijöiden riittävää sosiaaliturvaa niin kutsutuissa työllisyyden uusissa muodoissa, joissa nuoret ovat yliedustettuina;

29.  katsoo, että lisäksi olisi toteutettava toimia nuorten maahanmuuttajien integroimiseksi työmarkkinoille noudattaen täysimääräisesti yhdenvertaisen kohtelun periaatetta;

30.  korostaa, että osallistavalla nuorisopolitiikalla olisi puolustettava ja edistettävä sosiaalisia ohjelmia, joilla helpotetaan poliittista ja kulttuurista osallistumista; katsoo lisäksi, että ihmisarvoinen ja säännelty työ, joka perustuu työehtosopimuksiin, varmoihin työsuhteisiin ja asianmukaiseen palkkaan, sekä korkealaatuiset ja kaikkien saatavilla olevat julkiset palvelut ovat tärkeitä nuorten yhteiskunnallisen hyvinvoinnin kannalta; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään oikeudenmukaisia työoloja ja riittävää sosiaaliturvaa, myös työllisyyden uusissa muodoissa;

31.  muistuttaa, että yksi EU:n nuorisostrategiassa (2010–2018) määritetyistä kahdeksasta toiminta-alasta on työllisyys ja yrittäjyys; korostaa, että nuorisotyö ja epävirallinen oppiminen, erityisesti nuorisojärjestöissä kehitetty oppiminen, ovat merkittävässä asemassa nuorten potentiaalin, muun muassa yrittäjätaitojen, kehittämisessä ja auttavat nuoria hankkimaan laaja-alaista osaamista, joka voi parantaa heidän mahdollisuuksiaan työmarkkinoilla;

32.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kannustamaan rajatylittäviä ammatillisia mahdollisuuksia, laajentamaan ja lisäämään investointeja ammatillisen koulutuksen alaan ja esittämään sen houkuttelevana koulutusvalintana;

33.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan alueellisia ja paikallisia viranomaisia ja investoimaan nuorten elämään liittyviin uusiin mahdollisuuksiin nuorten luovuuden ja heidän koko potentiaalinsa kehittämiseksi, tukemaan nuorten yrittäjyyttä ja edistämään nuorten sosiaalista osallisuutta heidän yhteisöjään hyödyttävällä tavalla;

34.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tarkastelemaan nuoria ja työllisyyttä oikeuksien kannalta; kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että nuorilla on mahdollisuus saada laadukkaita työharjoittelu- ja työpaikkoja, joissa heidän oikeutensa otetaan huomioon, myös oikeus pysyvään työpaikkaan, josta he saavat elämiseen riittävän palkan, sosiaaliturvan ja joka takaa ihmisarvoisen ja itsenäisen elämän;

35.  vaatii komissiota ja jäsenvaltioita valvomaan toimijoita, jotka ketjuttavat toistuvasti työharjoittelujaksoja eivätkä tarjoa niiden jälkeen työpaikkoja, jotta varmistetaan, ettei työsopimuksia korvata näennäisillä työharjoitteluilla;

36.  pitää myönteisenä, että nuorisotyöllisyysaloitteen toimilla on annettu tukea yli 1,6 miljoonalle nuorelle(21); painottaa, että tarvitaan lisätoimia ja taloudellisia sitoumuksia; korostaa tarvetta parantaa niiden työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten tavoittamista, jotka kohtaavat useita esteitä, ja parantaa nuorisotakuuseen kuuluvien työtarjousten laatua määrittämällä selkeät laatuperusteet ja -vaatimukset, mukaan lukien sosiaaliturvan saatavuus, vähimmäistulo ja työhön liittyvät oikeudet; kehottaa jäsenvaltioita parantamaan tehokkaasti seuranta-, raportointi- ja tuloksellisuusjärjestelmiään ja varmistamaan, että nuorisotyöllisyysaloitteen varoja käytetään täydentämään kansallista rahoitusta eikä sen korvaamiseen;

37.  painottaa lisäksi, että on arvioitava niin mentoroinnin ja valmennuksen laatua ja tosiasiallisen yksilöllisen koulutuksen, harjoittelun tai työpaikan laatua ja sopivuutta kuin tulosten laatua asetettuihin tavoitteisiin nähden; painottaa tässä yhteydessä, että nuorisotyöllisyysaloitteessa on varmistettava käytössä olevien laatukehysten, kuten eurooppalaisen laatukehyksen, soveltaminen; katsoo, että myös nuoret olisi otettava mukaan tarjousten laadun seurantaan;

38.  muistuttaa, että nuorisotyöllisyysaloitteen tai uuden unionin välineen avulla on tuettava toimia, joilla edistetään työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten integroitumista työmarkkinoille ja jotka käsittävät esimerkiksi laadukkaan palkallisen työharjoittelun tai oppisopimuskoulutuksen, ilman että korvataan työpaikka tai käytetään hyväksi nuoria työntekijöitä;

39.  huomauttaa, että yrittäjähenkisyyden edistäminen nuorten keskuudessa on prioriteetti ja että virallisen ja epävirallisen koulutuksen järjestelmät ovat tehokkaimpia tapoja edistää nuorten yrittäjyyttä; korostaa, että yrittäjyys on keino torjua nuorisotyöttömyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä ja edistää innovointia; katsoo näin ollen, että EU:n nuorisostrategian olisi tuettava nuorten yrittäjyydelle sopivan ympäristön luomista;

40.  muistuttaa, että nuorisotyöllisyysaloitteen päätavoitteena on pyrkiä tavoittamaan työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevat, ja kehottaa siksi jäsenvaltioita tehostamaan toimia, joilla tunnistetaan työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleva väestö ja kohdennetaan toimia siihen ja erityisesti heikoimmassa asemassa oleviin nuoriin, kuten vammaisiin henkilöihin, ottamalla huomioon heidän erityistarpeensa;

41.  pyytää jäsenvaltioita ja komissiota perustamaan innovatiivisia ja joustavia avustuksia lahjakkuuden sekä taiteellisten ja urheilullisten valmiuksien tukemiseksi koulutusalalla; tukee jäsenvaltioita, jotka pyrkivät ottamaan käyttöön apurahajärjestelmiä opiskelijoille, joilla on osoitettu olevan akateemisia, urheilullisia ja taiteellisia kykyjä;

42.  korostaa, että 38 prosentilla nuorista on vaikeuksia saada tietoa; korostaa, että on tärkeää varmistaa yhteinen toimintatapa, jolla opastetaan ja tuetaan nuoria ja annetaan heille tietoa heidän oikeuksistaan ja mahdollisuuksistaan;

43.  korostaa lisäksi, että nuorisotyöllisyysaloite ei saa keskittyä ainoastaan korkeasti koulutettuihin työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleviin nuoriin vaan myös niihin, joilla on vähäinen ammattitaito, jotka ovat työvoiman ulkopuolella ja joita ei ole rekisteröity julkisissa työnvoimapalveluissa;

44.  korostaa, että korkeasta työttömyysasteesta huolimatta työntekijöiden liikkuvuus EU:ssa on edelleen vähäistä; korostaa siksi työntekijöiden liikkuvuuden merkitystä kilpailukykyisille työmarkkinoille; kehottaa tässä yhteydessä komissiota ja jäsenvaltioita edistämään rajatylittäviä ammatillisia mahdollisuuksia;

45.  korostaa yli 55-vuotiaiden aikuisten merkitystä nuorten koulutuksessa työpaikoilla; kehottaa yhdessä komission kanssa luomaan ohjelmia, jotka mahdollistavat näiden henkilöiden asteittaisen poistumisen työmarkkinoilta eläkeikään mennessä, tarkemmin sanottuna siten, että he siirtyvät ensin tekemään osa-aikatyötä, jonka aikana he myös kouluttavat nuoria ja auttavat heitä asteittaisessa työhön siirtymisessä;

46.  korostaa yritysten tärkeää asemaa taitojen hankkimisessa ja työpaikkojen luomisessa nuorille; panee merkille, että koulutus yrittäjyyden edistämiseen liittyvillä aloilla voi edistää pitkän aikavälin kehitystä ja Euroopan kilpailukykyä sekä torjua työttömyyttä;

47.  vaatii jäsenvaltioita ilmoittamaan toimintasuunnitelmissaan hyväksyttäviltä toimilta odotetut vaikutukset; pitää siksi tärkeänä, että jäsenvaltiot antavat takeet siitä, että niiden toteuttamilla toimilla on edistetty tehokkaalla tavalla työllisyyttä; painottaa, että täytäntöönpantavien politiikkatoimien kestävyys on mitattava;

Kestävä kehitys: nuorten tulevaisuus

48.  on vahvasti sitä mieltä, että laadukas virallinen ja epävirallinen koulutus ja arkioppiminen sekä korkealaatuinen koulutus ovat perusoikeuksia; katsoo siksi, että korkealaatuiseen koulutukseen pääsy kaikilla tasoilla olisi taattava kaikille eurooppalaisille sosioekonomisesta asemasta, etnisestä taustasta tai sukupuolesta taikka fyysisestä tai kognitiivisesta vammasta riippumatta; korostaa virallisen ja epävirallisen koulutuksen ja arkioppimisen tärkeää asemaa, sillä ne tarjoavat nuorille tietoja, taitoja ja osaamista, joiden avulla heistä voi tulla Eurooppa-hankkeeseen osallistuvia aktiivisia kansalaisia; kehottaa siksi jäsenvaltioita kehittämään politiikkatoimia ja kannustaa tässä yhteydessä ottamaan samalla tavalla huomioon taide- ja taitoaineet sekä tieteelliset ja tekniset aineet (STEM-aineet) koulujen opetussuunnitelmissa;

49.  painottaa koulutuksen uudenaikaistamisen merkitystä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tehostamaan uusien taitojen ja osaamisen, kuten kansalaistaitojen, kriittisen ajattelun ja yrittäjähenkisyyden, sisällyttämistä koulutukseen ja edistämään sellaisten uusien opetusvälineiden kehittämistä, joilla voidaan lisätä koulutukseen osallistumista ja koulutuksen saatavuutta;

50.  on syvästi huolissaan erityisen akuutista lapsiköyhyydestä, josta kärsii jopa 25 miljoonaa lasta EU:ssa (yli 26,4 prosenttia kaikista alle 18-vuotiaista eurooppalaisista); toteaa heidän olevan perheistä, jotka kärsivät joka päivä tulojen ja peruspalvelujen riittämättömyydestä; katsoo, että nuorisopolitiikalla voitaisiin edistää esimerkiksi lapsi- ja perhepolitiikkaa;

51.  on syvästi huolissaan koulunkäynnin varhaisesta keskeyttämisestä ja vaatii siksi asianmukaisia ratkaisuja siihen puuttumiseksi, jotta Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet voidaan saavuttaa;

52.  kehottaa komissiota tukemaan aloitteita, joilla pyritään edistämään aktiivista ja kriittistä kansalaisuutta, kunnioitusta, suvaitsevaisuutta, arvoja ja kulttuurienvälistä oppimista, ja painottaa tässä yhteydessä EU:n ohjelmien, kuten Erasmus+, Luova Eurooppa ja Kansalaisten Eurooppa, keskeistä merkitystä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään tiloja, joissa nuorten kanssa voidaan keskustella erilaisista aiheista, kuten seksistä, sukupuolesta, politiikasta, yhteisvastuusta, ympäristöstä, lainsäädännöstä, historiasta ja kulttuurista;

53.  on vakaasti sitä mieltä, että lukutaidon, myös digitaalisen ja medialukutaidon, laskutaidon sekä perustaitojen, jotka ovat keskeinen tekijä taattaessa nuorten itsenäisyys ja lupaava tulevaisuus, on oltava Euroopan, kansallisen ja alueellisen tason prioriteetti; kehottaa siksi komissiota ja jäsenvaltioita tehostamaan toimiaan, joiden avulla perustavanlaatuisia oppimistaitoja tarjotaan kaikille;

54.  kehottaa komissiota edistämään aloitteita virallisen koulutuksen ja arkioppimisen avulla, jotta voidaan tukea nuorten innovointia, luovuutta ja yrittäjyyttä ja edistää yhteenkuuluvuutta ja eri ryhmiin kuuluvien nuorten keskinäistä ymmärtämystä;

55.  panee tässä yhteydessä huolestuneena merkille, että monilla unionin kansalaisilla on edelleen heikko lukutaito tai lukemisvaikeuksia, joita ovat muun muassa toiminnallinen, digitaalinen ja medialukutaidottomuus ja jotka aiheuttavat vakavaa huolta riittävän yhteiskuntaan ja työmarkkinoille osallistumisen kannalta;

56.  muistuttaa, että Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin ensimmäisen periaatteen mukaan jokaisella on oikeus laadukkaaseen ja osallistavaan opetukseen, koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen sellaisten taitojen ylläpitämiseksi ja hankkimiseksi, jotka mahdollistavat osallistumisen yhteiskunnan toimintaan ja auttavat työmarkkinoille siirtymisessä; painottaa sen vuoksi, että on tärkeää asettaa etusijalle ja varmistaa sosiaaliset investoinnit koulutusalaan monivuotisen rahoituskehyksen uudella ohjelmakaudella 2021–2027;

57.  on vakaasti sitä mieltä, että sosiaali-indikaattoreiden tulostaulua, joka otettiin käyttöön Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin puitteissa, olisi käytettävä EU:n nuorisostrategian seuraamiseen; kehottaa komissiota ottamaan käyttöön joukon indikaattoreita, joiden avulla seurataan EU:n nuorisostrategiaa ja joita ovat esimerkiksi koulutus, taidot ja elinikäinen oppiminen, sukupuolten tasa-arvo työmarkkinoilla, terveydenhoito, mahdollisuus käyttää digitaalisia palveluja, elinolot ja köyhyys;

58.  korostaa perheen ja opettajien keskeistä roolia sellaisten nuorten tukemisessa, joita kiusataan koulussa ja verkossa; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ryhtymään toimiin, joilla puututaan tällaiseen käyttäytymiseen, joka vaikuttaa nuorten henkiseen hyvinvointiin, erityisesti kehittämällä asianmukaisia digitaalisia taitoja alakoulusta alkaen, kuten digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelmassa esitetään;

59.  katsoo, että koulutusta, nuorisoa ja urheilua koskevien toiminta-alojen tehokkuuden lisäämiseksi kansainvälisten tutkimusten pohjalta olisi laadittava yhteisiä tavoitteita ja kehitettävä politiikkavaikutuksen mittaamiseen tarkoitettuja välineitä;

60.  korostaa stressin vahingollista vaikutusta nuorten hyvinvointiin koulussa, koulutuksessa, työmarkkinoilla ja yksityiselämässä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita investoimaan mielenterveysohjelmiin ja kannustamaan asianomaisia toimijoita auttamaan nuoria tässä suhteessa;

61.  korostaa, että on tärkeää varmistaa nuorten eurooppalaisten henkinen ja fyysinen hyvinvointi; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään opetussuunnitelman ulkopuolella järjestettävää urheilutoimintaa ja lisäämään tietoisuutta ravitsemuskampanjoiden avulla;

62.  korostaa, että on tärkeää edistää kulttuurienvälistä vuoropuhelua urheilun alalla, muun muassa luomalla foorumeja, joihin osallistuu nuoria, pakolaisia ja maahanmuuttajia;

63.  katsoo, että nuorisopolitiikan ja sen vaikutusten monimutkaisuuden vuoksi olisi edistettävä tutkimusyhteistyötä, jotta voidaan kehittää empiirisesti perusteltuja vastauksia sekä varhaista puuttumista ja ennaltaehkäisyä koskevia ratkaisuja, joilla parannetaan nuorten hyvinvointia ja selviytymiskykyä;

64.  pitää kulttuuria erittäin tärkeänä paitsi väkivallan, rasismin, radikalisoitumisen ja suvaitsemattomuuden torjunnassa myös eurooppalaisen identiteetin kehittämisessä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan kulttuuria ja investoimaan siihen sekä varmistamaan sen yhtäläisen saannin;

65.  korostaa, että nuorisojärjestöillä on ratkaisevan tärkeä asema nuorten osallistumisessa ja osallisuudessa yhteiskuntaan; kehottaa siksi jäsenvaltioita tukemaan nuorisojärjestöjä ja tunnustamaan niiden aseman osaamisen kehittämisessä ja sosiaalisessa osallisuudessa sekä tukemaan nuorisoneuvostojen perustamista kaikilla tasoilla yhdessä nuorten kanssa;

66.  pitää epävirallisen oppimisen ja arkioppimisen validoimista tärkeänä oppijoiden vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi, koska se on olennaisen tärkeää sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen ja yhtäläisiin mahdollisuuksiin perustuvan yhteiskunnan kehittämiselle ja edistää kansalaistaitoja ja ihmisen kehitystä yksilönä; pitää valitettavana, että työnantajat ja virallisen koulutuksen tarjoajat eivät tunnusta riittävässä määrin epävirallisen oppimisen ja arkioppimisen kautta hankittujen taitojen, osaamisen ja tietojen arvoa ja merkitystä; huomauttaa, että EU-maiden validointinäkemysten riittämätön vertailukelpoisuus ja johdonmukaisuuden puute muodostavat ylimääräisen esteen; kehottaa jäsenvaltioita jatkamaan pyrkimyksiään panna täytäntöön kansallinen tunnustus- ja validointijärjestelmä ja varmistaa riittävä rahoitus epävirallisessa koulutuksessa hankitulle osaamiselle ja palauttaa mieliin 20. joulukuuta 2012 annetun neuvoston suosituksen epävirallisen ja arkioppimisen validoinnista;

Entistä vahvempi mukautus ja tuki rahoitusvälineistä EU:n nuorisostrategialle

67.  katsoo, että EU:n nuorisostrategian olisi seurattava monivuotista rahoituskehystä ja noudatettava kestävän kehityksen tavoitteita ja kaikkia merkityksellisiä lippulaiva-aloitteita, ohjelmia ja toimintastrategioita ja sen yhteydessä olisi otettava käyttöön asianomaisten elinten välinen järjestelmällinen vuoropuhelu, määritettävä selvät tavoitteet ja päämäärät ja perustettava asiaankuuluva koordinointimekanismi;

68.  muistuttaa, että EU voi toteuttaa nuorisoalalla ainoastaan toimia, joilla tuetaan, koordinoidaan ja täydennetään jäsenvaltioiden toimia toissijaisuusperiaatteen mukaisesti, toteaa, että on tärkeää yhtenäistää EU:n ja kansallista rahoitusta, ja kehottaa sen vuoksi komissiota edistämään synergiaa kansallisten, alueellisten ja paikallisten aloitteiden kesken toiminnan uusimisen, päällekkäisyyden tai toiston välttämiseksi;

69.  kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota lisäämään julkisia investointeja koulutukseen ja nuorisoon liittyviin kysymyksiin;

70.  on vakaasti sitä mieltä, että erilaisten nuorisoon liittyvien aloitteiden ja politiikkatoimien, kuten Erasmus+ -ohjelma, nuorisotyöllisyysaloite ja Kansalaisten Eurooppa -ohjelma, tukemiseen käytettävissä olevia varoja olisi lisättävä merkittävästi seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä, jotta voidaan antaa nuorille enemmän mahdollisuuksia ja välttää syrjäytymistä;

71.  pitää myönteisenä Euroopan solidaarisuusjoukkoja, sillä se on nuorten eurooppalaisten keskinäisen yhteisvastuun, vapaaehtoisuuden ja osallistavan kansalaisuuden edistämiseen tähtäävä hanke; muistuttaa parlamentin kannasta, jonka mukaan uutta aloitetta on rahoitettava asianmukaisesti uusilla varoilla eikä sitä saa käyttää keinona torjua nuorisotyöttömyyttä;

72.  uskoo vakaasti, että Kansalaisten Eurooppa -ohjelman avulla olisi edelleen edistettävä aktiivista kansalaisuutta, kansalaiskasvatusta ja vuoropuhelua ja vahvistettava eurooppalaista identiteettiä; panee merkille ohjelman vaatimattomat tulokset, koska rahoitus on puutteellista; kehottaa lisäämään sen rahoitusta merkittävästi;

73.  vaatii komissiota säilyttämään Erasmus nuorille yrittäjille -ohjelman; kannustaa jäsenvaltioita ja komissiota panostamaan tämän ohjelman edistämiseen yhdessä kauppakamareiden, yritysten ja nuorten kanssa näiden pääasiallisia toiminta-aloja unohtamatta;

74.  toistaa tukensa Luova Eurooppa -ohjelmalle, joka tarjoaa liikkuvuusjärjestelyjä nuorille taiteilijoille ja ammattilaisille, jotka työskentelevät kulttuurialalla ja luovilla aloilla;

75.  korostaa Erasmus+ -ohjelman merkitystä keskeisenä välineenä, jonka avulla saadaan aikaan aktiivisia ja omistautuneita nuoria kansalaisia; on vakaasti sitä mieltä, että Erasmus+ -ohjelma olisi kohdennettava kaikille nuorille, myös muita heikommassa asemassa oleville, ja että Erasmus+ -ohjelman seuraavan ohjelmakauden entistä suurempien tavoitteiden vuoksi sille olisi annettava huomattavasti enemmän rahoitusta, jotta ohjelman mahdollisuuksia voitaisiin hyödyntää täysimääräisesti ja yksinkertaistaa menettelyjä perustamalla sähköisiä järjestelmiä, kuten sähköistä korttia koskeva hanke, joilla voidaan käyttää rajatylittäviä palveluja ja tutustua opiskelijatietoihin;

76.  kehottaa sovittamaan EU:n nuorisostrategian ja Erasmus+ -ohjelman paremmin yhteen yhdenmukaistamalla täytäntöönpanon määräajat, muuttamalla Erasmus+ -ohjelmasta annettua asetusta, jotta voidaan tukea selvästi strategian tavoitteita yhteisillä nuorisotavoitteilla, ja määrittelemällä Avaintoimi 3 strategian keskeiseksi täytäntöönpanovälineeksi;

77.  korostaa, ettei nuorisotyöllisyysaloitteen budjetti ole riittävä sen takaamiseksi, että ohjelma saavuttaa tavoitteensa; kehottaa siksi lisäämään nuorisotyöllisyysaloitteen varoja merkittävästi seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä ja kehottaa jäsenvaltioita varaamaan talousarvioissaan varoja nuorten työllistämisohjelmia varten; korostaa lisäksi tarvetta nostaa tuen piiriin hyväksyttävien ikäraja 25 vuodesta 29 vuoteen, jotta se heijastaisi paremmin todellisuutta, jossa monet vastavalmistuneet ja työmarkkinoille tulevat nuoret ovat yli 25-vuotiaita;

78.  kannattaa nuorta henkilöä koskevan käsitteen yhdenmukaistamista ikärajojen osalta koko EU:n alueella rajoittamatta kuitenkaan toissijaisuusperiaatteen soveltamista; kannustaa kaikkia jäsenvaltioita osallistumaan tähän yhdenmukaistamiseen, jonka avulla poistetaan esteitä tulosten mittaamiselta ja saavutettavien tavoitteiden määrittämiseltä;

79.  kehottaa edistämään tulevaa EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmaa, jotta voidaan kehittää yhteisiä ja näyttöön perustuvia vastauksia sekä varhaista puuttumista ja ennaltaehkäisyä koskevia ratkaisuja, joilla edistetään nuorten hyvinvointia ja selviytymiskykyä;

80.  panee merkille havainnot ja riskit, joista ilmenee, että kansalliset viranomaiset katsovat komission hallinnoimien toimien (opiskelijavaihto-ohjelmat mukaan lukien) täyttävän nuorisostrategian vaatimukset ja että jotkin jäsenvaltiot ovat lakanneet tukemasta EU:n talousarviosta rahoitettuja politiikanaloja(22);

o
o   o

81.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 50.
(2) EUVL C 417, 15.12.2015, s. 1.
(3) EUVL C 120, 26.4.2013, s 1.
(4) Eurooppa-neuvosto 37/13.
(5) EUVL C 311, 19.12.2009, s. 1.
(6) http://ec.europa.eu/assets/eac/dgs/education_culture/more_info/evaluations/docs/youth/youth-strategy-2016_en.pdf
(7) EUVL C 119, 28.5.2009, s. 2.
(8) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0359.
(9) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0018.
(10) EUVL C 417, 15.12.2015, s. 17.
(11) EUVL C 398, 22.12.2012, s. 1.
(12) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0426.
(13)EUVL C 88, 27.3.2014, s. 1.
(14) EUVL C 58, 15.2.2018, s. 57.
(15) EUVL C 316, 22.9.2017, s. 76.
(16) EUVL C 120, 5.4.2016, s. 22.
(17) EUVL C 11, 12.1.2018, s. 16.
(18) https://www.youthforum.org/resolution-eu-youth-strategy-0
(19) Euroopan nuorisofoorumin julkaisema varjomietintö nuorisopolitiikasta.
(20) Society at a Glance 2016 – OECD Social Indicators.
(21) Euroopan parlamentin 18. tammikuuta 2018 antama päätöslauselma nuorisotyöllisyysaloitteen täytäntöönpanosta jäsenvaltioissa (P8_TA(2018)0018).
(22) http://www.europarl.europa.eu/RegData/etudes/STUD/2018/615645/EPRS_STU(2018)615645_EN.pdf

Päivitetty viimeksi: 16. heinäkuuta 2019Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö