Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. kesäkuuta 2018 rohingya-pakolaisten tilanteesta ja erityisesti lasten ahdingosta (2018/2756(RSP))
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Myanmarista ja rohingya-väestön tilanteesta,
– ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Bangladeshista,
– ottaa huomioon 20. kesäkuuta 2016 annetut neuvoston päätelmät Myanmaria/Burmaa koskevasta EU:n strategiasta,
– ottaa huomioon 26. helmikuuta 2018 annetut neuvoston päätelmät Myanmarista/Burmasta,
– ottaa huomioon neuvoston 6. maaliskuuta 2017 hyväksymät EU:n suuntaviivat lapsen oikeuksien edistämiseksi ja suojaamiseksi,
– ottaa huomioon komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan Federica Mogherinin 30. maaliskuuta 2016 antaman julkilausuman Myanmarin liiton tasavallan uuden hallituksen virkaan astumisesta,
– ottaa huomioon 5. maaliskuuta 2018 annetun yhteisen lehdistötiedotteen EU:n ja Myanmarin neljännestä ihmisoikeusvuoropuhelusta,
– ottaa huomioon vuonna 1951 tehdyn pakolaisten oikeusasemaa koskevan YK:n yleissopimuksen ja sen pöytäkirjan vuodelta 1967,
– ottaa huomioon lapsen oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen,
– ottaa huomioon valtiottomien henkilöiden oikeusasemaa koskevan yleissopimuksen vuodelta 1954 ja valtiottomuuden poistamista koskevan yleissopimuksen vuodelta 1961,
– ottaa huomioon marraskuussa 2014 laaditun YK:n pakolaisjärjestön (UNHCR) valtiottomuuden poistamista koskevan maailmanlaajuisen toimintasuunnitelman vuosiksi 2014–2024,
– ottaa huomioon ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen vuodelta 1948,
– ottaa huomioon elokuussa 2017 annetun Rakhinen osavaltiota käsitelleen neuvoa-antavan toimikunnan loppuraportin,
– ottaa huomioon Kaakkois-Aasian maiden liiton (ASEAN) peruskirjan,
– ottaa huomioon YK:n turvallisuusneuvoston 23. maaliskuuta 2018 julkaiseman pääsihteerin raportin konflikteihin liittyvästä seksuaalisesta väkivallasta,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 135 artiklan 5 kohdan ja 123 artiklan 4 kohdan,
A. ottaa huomioon, että 720 000 rohingya-lasta Bangladeshissa ja Myanmarissa tarvitsee pikaisesti humanitaarista apua ja suojelua;
B. ottaa huomioon, että Rakhinen osavaltio Myanmarissa on ollut koti lähes 1,3 miljoonalle rohingyalle, jotka muodostavat pääasiassa islaminuskoisen vähemmistöryhmän, johon kohdistetaan tukahduttamistoimia ja jatkuvia vakavia ihmisoikeusloukkauksia, mukaan lukien henkeen ja turvallisuuteen kohdistuvat uhat, terveyteen ja koulutukseen liittyvien oikeuksien epääminen, pakkotyö ja seksuaalinen väkivalta sekä heidän poliittisten oikeuksiensa rajoittaminen; ottaa huomioon, että rohingya-muslimeja pidetään maailman vainotuimpana vähemmistönä ja suurimpana valtiottomana väestöryhmänä;
C. ottaa huomioon, että elokuusta 2017 lähtien yli 900 000 rohingyaa, joista 534 000 on lapsia, on paennut henkensä edestä heihin kohdistuvaa väkivaltaa ja hakenut turvaa Bangladeshista; ottaa huomioon, että arvioiden mukaan noin 1 000 alle viisivuotiasta rohingya-lasta on kuollut Myanmarissa tapahtuneissa väkivaltaisuuksissa; ottaa huomioon, että ASEAN-maiden parlamenttien jäsenten Parliamentarians for Human Rights (APHR) -ihmisoikeusjärjestön mukaan 28 300 rohingya-lasta on menettänyt ainakin toinen vanhemmistaan ja lisäksi 7 700 lapsen on ilmoitettu menettäneen molemmat vanhempansa ja näiden tietojen perusteella menetettyjen vanhempien lukumäärä on jopa 43 700;
D. ottaa huomioon, että yli 14 000 alle viisivuotiasta lasta kärsii vakavasta akuutista aliravitsemuksesta; ottaa huomioon, että rohingya-lapset ovat kokeneet tai todistaneet traumaattisia tapahtumia, sillä usein he ovat menettäneet toisen tai molemmat vanhempansa, he ovat joutuneet eroon perheestään, he ovat kokeneet fyysistä pahoinpitelyä, henkistä ahdistusta, aliravitsemusta, sairauksia ja seksuaalista hyväksikäyttöä ja he ovat olleet todistamassa Rakhinen osavaltiossa tapahtuneita rikoksia ihmisyyttä vastaan, mukaan lukien rohingya-väestöön kuuluvien ihmisten kotien järjestelmällinen polttaminen, heihin kohdistuvat fyysiset hyökkäykset ja raiskaukset;
E. ottaa huomioon, että YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Zeid Ra’ad al-Hussein on kuvannut Myanmarin hallituksen toimia ”oppikirjaesimerkiksi etnisestä puhdistuksesta” ja ”kyyniseksi juoneksi suurten ihmismäärien pakkosiirtämiseksi ilman paluumahdollisuutta”;
F. ottaa huomioon, että kriisit vaikuttavat usein naisiin ja tyttöihin voimakkaammin ja eri tavalla kuin miehiin ja poikiin lujittamalla, ylläpitämällä ja pahentamalla jo entuudestaan olemassa olevaa ja jatkuvaa sukupuolten eriarvoisuutta, sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa ja syrjintää;
G. ottaa huomioon, että Myanmarin armeija käyttää raiskausta välineenä Rakhinen osavaltiossa toteuttamassaan etnisessä puhdistuskampanjassa; ottaa huomioon, että seksuaalista väkivaltaa käytetään usein keinona jakaa kokonaisia yhteisöjä ja estää naisia ja tyttöjä palaamasta koteihinsa; ottaa huomioon, että raiskauksen uhrit saattavat joutua leireillä omien yhteisöjensä eristämiksi; ottaa huomioon, että YK:n ihmisoikeusneuvosto on pyytänyt tietoja, jotka koskevat Myanmarin armeijan vastuuta rohingya-väestöön kuuluvien naisten ja tyttöjen laajamittaisista raiskauksista;
H. ottaa huomioon, että monet pakolaisista ovat naisia, jotka ovat raskaana tai joilla on pieniä lapsia, ja he ovat matkanneet kilometrikaupalla jalkaisin ja saapuneet pakolaisleireihin sairaina kärsittyään fyysisestä ja psyykkisestä stressistä, nälkiintymisestä ja loukkaantumisista;
I. ottaa huomioon, että avustusjärjestöjen ennusteiden mukaan yhdeksän kuukauden kuluttua siitä, kun Myanmarin armeijan sotilaat ja puolisotilalliset joukot aloittivat rohingya-väestöön kohdistuvat hyökkäykset, pakolaisleireillä odotetaan syntyvän jopa 48 000 lasta;
J. ottaa huomioon, että Bangladeshissa pakolaisleireillä olevilla naisilla ja lapsilla on hyvin rajalliset mahdollisuudet saada terveydenhuoltopalveluja; ottaa huomioon, että raskaana olevien naisten ja äitien olisi saatava tarvitsemansa kriittiset äitiysterveydenhuollon palvelut, mukaan lukien äitiyshuolto, turvallinen synnytys, vastasyntyneiden hoito ja imetystuki, sekä jatkuvat lisääntymisterveyspalvelut;
K. ottaa huomioon, että rohingya-lapsilla ja -naisilla on Bangladeshissa sijaitsevilla pakolaisleireillä erittäin suuri riski joutua prostituutioon johtavan ihmiskaupan sekä seksuaalisen häirinnän ja väkivallan kohteiksi; ottaa huomioon, että pakolaisleireillä kadonneet rohingya-lapset ovat kaikkein heikoimmassa asemassa ja joutuvat todennäköisesti ihmiskaupan uhreiksi;
L. ottaa huomioon, että rohingya-lapsilla ei ole riittäviä mahdollisuuksia osallistua viralliseen koulutukseen; ottaa huomioon, että pakolaisleireillä vain hyvin nuoret rohingya-lapset saavat perusopetusta epävirallisissa opetustiloissa ja vanhemmilla lapsilla on vähäiset tai olemattomat mahdollisuudet saada virallista opetusta;
M. ottaa huomioon, että monsuunikausi on alkanut Bangladeshissa ja tilanteen odotetaan heikkenevän merkittävästi; ottaa huomioon, että tulvat ja maanvyöryt uhkaavat pakolaisleireillä välittömästi ainakin 200 000:ta ihmistä; ottaa huomioon, että ihmisten henkeen, majoitukseen ja ruoka- ja vesivarastoihin kohdistuu vakavia uhkia; ottaa huomioon, että sellaisten tautien kuin koleran ja hepatiitin leviämisriski on suuri monsuunisateiden aiheuttamien tulvien aikana; ottaa huomioon, että vain hyvin harva rohingya-pakolainen on saanut lääkintäapua tai rokotuksia ennen Bangladeshiin saapumista;
N. ottaa huomioon, että Myanmar on toistaiseksi evännyt YK:n ihmisoikeusneuvoston tiedonkeruuvaltuuskunnan pääsyn maahan ja antanut porttikiellon Myanmarin ihmisoikeustilannetta käsittelevälle YK:n erityisraportoijalle Yanghee Leelle sekä kiistänyt lähes kaikki väitteet turvallisuusjoukkojensa Rakhinessa harjoittamista julmuuksista;
O. ottaa huomioon, että Kansainvälisen rikostuomioistuimen Rooman perussäännössä vahvistetaan, että vakavimmista rikoksista, jotka koskettavat koko kansainvälistä yhteisöä, etenkin joukkotuhonnasta, rikoksista ihmisyyttä vastaan ja sotarikoksista, tulee rangaista; ottaa huomioon, että Kansainvälinen rikostuomioistuin pyysi huhtikuussa 2018 tuomioistuinta ratkaisemaan, onko se toimivaltainen käsittelemään rohingya-väestöön kuuluvien väitettyjä karkotuksia Myanmarista Bangladeshiin; toteaa, että tuomio, jossa vahvistetaan Kansainvälisen rikostuomioistuimen tuomiovalta, voisi tarjota sille mahdollisuuden aloittaa tutkinta siitä, onko Myanmar syyllistynyt rikoksiin ihmisyyttä vastaan tai karkotukseen;
P. ottaa huomioon, että Kiina ja Venäjä estivät maaliskuussa 2017 YK:n turvallisuusneuvostoa antamasta päätöslauselmaa rohingya-vähemmistön tilanteesta Myanmarissa;
Q. katsoo, että kun turvalliseen ja vapaaehtoiseen paluuseen ei ole realistisia mahdollisuuksia ja Myanmarin kriisin ratkaisemisessa ei ole edistytty poliittisesti, tilanteeseen ei löytyne ratkaisua lyhyellä aikavälillä ja siksi tarvitaan kestävää toimintatapaa, jossa otetaan huomioon erityisesti lasten oikeudet ja tarpeet;
R. ottaa huomioon, että Myanmar, UNHCR ja YK:n kehitysohjelma (UNDP) allekirjoittivat 6. kesäkuuta 2018 kolmikantaisen yhteisymmärryspöytäkirjan; ottaa huomioon, että UNHCR totesi, että olosuhteet eivät vielä ole suotuisat vapaaehtoiselle paluulle;
S. ottaa huomioon, että komissio vapautti toukokuussa 2018 40 miljoonaa euroa humanitaariseen apuun elintärkeän avun antamiseksi haavoittuvassa asemassa oleville rohingya-siviileille ja vastaanottajayhteisöille Bangladeshissa ja Rakhinen osavaltiossa; ottaa huomioon, että tämän lisäksi vuonna 2017 otettiin jo käyttöön 51 miljoonaa euroa;
T. ottaa huomioon, että YK käynnisti maaliskuussa 2018 vetoomuksen, jossa se pyysi 951 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria rohingya-pakolaisten auttamiseksi loppuvuonna 2018, mutta tästä summasta on tähän mennessä saatu kokoon vasta noin 20 prosenttia;
1. tuomitsee voimakkaasti Myanmarissa tapahtuneet rohingya-väestöön kohdistuneet hyökkäykset, jotka YK:n ihmisoikeusvaltuutetun mukaan ovat etnisiä puhdistuksia; on erittäin huolissaan ihmisoikeusloukkauksien kasvavasta vakavuudesta ja laajuudesta, muun muassa tappamisista, väkivaltaisista yhteenotoista, siviilien omaisuuden tuhoamisesta ja satojentuhansien siviilien pakkosiirroista; vaatii Myanmarin armeijaa ja turvallisuusjoukkoja lopettamaan välittömästi rohingya-väestöön kuuluvien tappamisen, häirinnän ja raiskaukset sekä heidän kotiensa polttamisen;
2. kehottaa Myanmarin hallitusta sallimaan kansainvälisten tarkkailijoiden sekä ihmisoikeusjärjestöjen ja humanitaarisen avun järjestöjen, muun muassa YK:n ja kansainvälisten kansalaisjärjestöjen, erityisesti UNHCR:n maaliskuussa 2017 perustaman YK:n tiedonkeruuvaltuuskunnan, täydellisen ja esteettömän pääsyn Rakhinen osavaltioon, jotta voidaan varmistaa, että kaikki väitteet eri osapuolten toteuttamista vakavista ihmisoikeusloukkauksista tutkitaan riippumattomasti ja puolueettomasti;
3. muistuttaa, että pakolaisleireillä on tarjottava lääketieteellistä ja psykologista apua, joka on räätälöity erityisesti haavoittuvassa asemassa oleville ryhmille, kuten naisille ja lapsille; kehottaa lisäämään tukipalveluja raiskauksen ja seksuaalisen väkivallan uhreille; edellyttää, että kaikilla naisilla ja tytöillä on oltava mahdollisuus saada tietoa seksuaali- ja lisääntymisterveydestä sekä seksuaali- ja lisääntymisterveydenhuollon palveluja, joita ovat muun muassa ehkäisy ja turvallinen abortti;
4. pitää eri järjestöjen tarjoamaa raskaudenaikaista ja synnytyksen jälkeistä tukea myönteisenä; muistuttaa, että on tärkeää ottaa käyttöön vastasyntyneitä lapsia koskevat rekisteröintipalvelut ja todistukset, jotta voidaan varmistaa, että heillä on asianmukaiset asiakirjat, sekä taata lailliset oikeudet ja peruspalvelujen saatavuus ja tukea perheenjäsenten jäljittämistä; toteaa, että Bangladeshin hallitus on sitoutunut varmistamaan, että kaikki sen alueella syntyneet lapset rekisteröidään; muistuttaa, että perheyhteisön säilyttäminen on ratkaisevan tärkeää, jotta nämä lapset voivat käyttää oikeuksiaan;
5. panee erittäin huolestuneena merkille, että rohingya-vähemmistöön kuuluvien lasten opetustarjonta pakolaisleireillä on riittämätön; kehottaa Bangladeshin viranomaisia takaamaan rohingya-lapsille mahdollisuuden saada rajoituksitta ja riittävästi laadukasta opetusta omalla kielellään; huomauttaa, että koko yhteisö on vaarassa menettää kokonaisen sukupolven, ellei toteuteta tarvittavia toimenpiteitä lasten asianmukaisen koulutuksen varmistamiseksi; korostaa, että on tärkeää sallia YK-järjestöjen ja kansalaisjärjestöjen tarjoamat koulunkäyntimahdollisuudet kaikille, jotta kaikki lapset voivat kehittää potentiaaliaan;
6. on erittäin huolissaan siitä, että pakkoprostituutiota, ihmiskauppaa ja seksuaalista väkivaltaa, lapsiavioliitot, lähisuhdeväkivalta ja seksuaalinen riisto ja hyväksikäyttö mukaan lukien, esiintyy yleisesti pakolaisleireillä; kehottaa Bangladeshin ja Myanmarin viranomaisia varmistamaan yhteistyössä UNHCR:n kanssa rohingya-pakolaisten turvallisuuden niiden alueella erityisesti tehostamalla ihmiskaupan ja lapsiprostituution torjuntaa ja hajottamalla olemassa olevat verkostot;
7. on tyytyväinen Bangladeshin hallituksen ja väestön toimiin turvapaikan ja turvallisten olojen tarjoamiseksi rohingya-pakolaisille ja kannustaa niitä jatkamaan humanitaarisen avun antamista Myanmarista saapuville pakolaisille; kehottaa lisäämään kansainvälistä tukea pakolaisia vastaanottaville yhteisöille, myös puuttumalla maan sosiaalisiin ja taloudellisiin sekä koulutusjärjestelmään ja terveydenhuoltoon liittyviin haasteisiin; korostaa, kuinka tärkeää kaikkien sidosryhmien on kuunnella naisia ja ottaa heidät mukaan humanitaaristen ja selviytymiskykyä parantavien toimenpiteiden suunnitteluun;
8. korostaa, että Myanmarin hallituksen on taattava YK:n täydessä valvonnassa tapahtuva turvallinen, vapaaehtoinen ja ihmisarvoinen paluu niille, jotka haluavat palata maahansa; kehottaa sekä Myanmarin että Bangladeshin hallitusta noudattamaan täysimääräisesti palauttamiskiellon periaatetta;
9. panee tyytyväisenä merkille Myanmarin, UNHCR:n ja UNDP:n välillä 6. kesäkuuta 2018 sovitun yhteisymmärryspöytäkirjan ja toteaa sen olevan ensimmäinen konkreettinen askel kohti YK-järjestöjen täysipainoista osallistumista paluuprosessiin; korostaa kuitenkin, että on tärkeää asettaa sopimus mahdollisimman pian julkisesti saataville;
10. korostaa, että on tärkeää varmistaa, että humanitaariset toimijat voivat tarjota muun muassa sukupuolitauteihin ja seksuaaliseen väkivaltaan liittyviä hätäpalveluja; kehottaa kaikkia avunantajia lisäämään rahoitusta, jotta olisi mahdollista tarjota kaikenlaisia äitiysterveydenhuollon palveluja;
11. pitää myönteisenä YK:n kampanjaa valtiottomuuden poistamiseksi vuoteen 2024 mennessä; muistuttaa, että rohingyat ovat erottamaton osa Myanmarin väestöä ja heidät on tunnustettava laissa maan väestöön kuuluviksi neuvoa-antavan toimikunnan suosituksen mukaisesti;
12. muistuttaa, että Bangladesh ei saa joutua kantamaan suhteettoman suurta taloudellista vastuuta pakolaisväestön auttamisesta; kehottaa kansainvälistä yhteisöä ja kansainvälisiä avunantajia lisäämään kiireellisesti panostustaan ja asettamaan tarvittavan rahoituksen saataville, jotta voidaan jatkaa tarvittavaa humanitaarista apua ja tukea sekä tukea tehokkaasti rohingya-naisia ja -lapsia, erityisesti raskaana olevia naisia, lapsia ja raiskauksen uhreja, sekä tukea paikallisyhteisöjä ja vastaanottavia yhteisöjä Bangladeshissa;
13. pitää myönteisenä, että neuvosto hyväksyi 26. huhtikuuta 2018 kehyksen vakavista ihmisoikeusloukkauksista vastuussa oleviin kohdistettavia toimia varten sekä EU:n asevientikiellon vahvistamisen; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita panemaan kaikki toimenpiteet viipymättä täytäntöön; kehottaa lisäksi YK:n turvallisuusneuvostoa asettamaan Myanmarin maailmanlaajuiseen ja kattavaan asevientikieltoon ja keskeyttämään kaikki suorat ja välilliset ase- ja ammustoimitukset sekä muiden sotilastarvikkeiden ja turvallisuusvälineiden toimitukset, myynnin ja siirtämisen, mukaan lukien kauttakulku ja jälleenlaivaus; kehottaa myös keskeyttämään kaiken koulutuksen ja muun sotilaallisen ja turvallisuusalan avun;
14. kehottaa komissiota jälleen harkitsemaan Myanmarille myönnettyihin kauppaetuuksiin liittyviä seurauksia, muun muassa mahdollisuutta käynnistää tutkinta ”Kaikki paitsi aseet” -aloitteen tarjoamien mekanismien avulla;
15. kehottaa Euroopan ulkosuhdehallintoa ja jäsenvaltioita pyrkimään saattamaan Myanmarissa tapahtuneisiin rikoksiin syyllistyneet vastuuseen monenvälisillä foorumeilla; panee merkille Kansainvälisen rikostuomioistuimen pääsyyttäjän pyynnön, että tuomioistuimen tuomarit vahvistaisivat rohingya-väestön karkottamisen Myanmarista Bangladeshiin olevan rikos, joka kuuluu Kansainvälisen rikostuomioistuimen tuomiovaltaan; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita ottamaan johtoaseman YK:n turvallisuusneuvostossa ja esittämään asiaa koskevaa päätöslauselmaa, jossa Myanmarin / Rakhinen osavaltion tilanne saatetaan kokonaisuudessaan Kansainväliseen rikostuomioistuimen käsiteltäväksi; kehottaa EU:n jäsenvaltioita ottamaan johtoaseman YK:n yleiskokouksessa ja YK:n ihmisoikeusneuvostossa ja varmistamaan, että perustetaan pikaisesti kansainvälinen, puolueeton ja riippumaton mekanismi, jolla tuetaan väitettyjen hirmutekojen tutkimista;
16. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman Myanmarin hallitukselle ja parlamentille, valtiolliselle neuvonantajalle Aung San Suu Kyille, Bangladeshin hallitukselle ja parlamentille, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, komissiolle, EU:n jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, ASEANin pääsihteerille, ASEANin hallitustenväliselle ihmisoikeustoimikunnalle, Myanmarin ihmisoikeustilannetta käsittelevälle YK:n erityisraportoijalle, YK:n pakolaisasiain päävaltuutetulle ja YK:n ihmisoikeusneuvostolle.