Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. kesäkuuta 2018 kulttuuripalvelujen saatavuuden rakenteellisista ja taloudellisista esteistä (2017/2255(INI))
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 27 artiklan,
– ottaa huomioon taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen 15 artiklan,
– ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan ja erityisesti sen 22 ja 25 artiklan,
– ottaa huomioon 12. toukokuuta 2011 antamansa päätöslauselman kulttuuriteollisuuden ja luovan alan teollisuuden mahdollisuuksien käyttöönotosta(1),
– ottaa huomioon 12. syyskuuta 2013 antamansa päätöslauselman EU:n luovien toimialojen ja kulttuurialan edistämisestä talouskasvun ja työpaikkojen luojina(2),
– ottaa huomioon 13. joulukuuta 2016 antamansa päätöslauselman kulttuurialaa ja luovia toimialoja koskevasta EU:n johdonmukaisesta politiikasta(3),
– ottaa huomioon 10. huhtikuuta 2008 antamansa päätöslauselman Euroopan kulttuuriteollisuudesta(4),
– ottaa huomioon 7. kesäkuuta 2007 antamansa päätöslauselman taiteilijoiden sosiaalisesta asemasta(5),
– ottaa huomioon 12. toukokuuta 2011 antamansa päätöslauselman EU:n ulkoisten toimien kulttuuriulottuvuudesta(6),
– ottaa huomioon 26. helmikuuta 2004 antamansa päätöslauselman koulun ja kouluoppimisen merkityksestä mahdollisimman monen kansalaisen osallistumiselle kulttuurielämään(7),
– ottaa huomioon 19. tammikuuta 2016 antamansa päätöslauselman digitaalisten sisämarkkinoiden toimenpidepaketista(8),
– ottaa huomioon 8. syyskuuta 2015 antamansa päätöslauselman aiheesta ”tavoitteena kulttuuriperintöä koskeva yhdennetty lähestymistapa Euroopassa”(9),
– ottaa huomioon 19. tammikuuta 2016 antamansa päätöslauselman kulttuurienvälisen vuoropuhelun, kulttuurisen monimuotoisuuden ja koulutuksen merkityksestä EU:n perusarvojen edistämisessä(10),
– ottaa huomioon 10. huhtikuuta 2008 antamansa päätöslauselman kulttuuria kansainvälistyvässä maailmassa koskevasta Euroopan toimintasuunnitelmasta(11),
– ottaa huomioon 1. kesäkuuta 2017 antamansa kannan ehdotukseen neuvoston direktiiviksi direktiivin 2006/112/EY muuttamisesta kirjojen, sanomalehtien ja aikakauslehtien arvonlisäverokantojen osalta (12),
– ottaa huomioon 5. toukokuuta 2010 antamansa päätöslauselman Europeana-hankkeen seuraavista vaiheista(13),
– ottaa huomioon 25. lokakuuta 2011 antamansa päätöslauselman vammaisten liikkuvuudesta ja osallistamisesta sekä Euroopan vammaisstrategiasta 2010–2020(14),
– ottaa huomioon 30. marraskuuta 2017 antamansa päätöslauselman Euroopan vammaisstrategian täytäntöönpanosta(15),
– ottaa huomioon 2. maaliskuuta 2017 antamansa päätöslauselman Luova Eurooppa ‑ohjelman (2014–2020) perustamisesta ja päätösten N:o 1718/2006/EY, N:o 1855/2006/EY ja N:o 1041/2009/EY kumoamisesta 11. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1295/2013 täytäntöönpanosta(16),
– ottaa huomioon vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen ja erityisesti sen 30 artiklan, joka koskee osallistumista kulttuurielämään, virkistys- ja vapaa-ajantoimintaan ja urheiluun,
– ottaa huomioon syyskuussa 2015 allekirjoitetun YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelman Agenda 2030 tavoitteen 11, jossa pyritään tekemään kaupungeista ja asuinyhdyskunnista osallistavia, turvallisia ja kestäviä,
– ottaa huomioon kulttuuri-ilmaisujen moninaisuuden suojelemisesta ja edistämisestä tehdyn yleissopimuksen, joka hyväksyttiin Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestön (Unesco) yleiskokouksessa 20. lokakuuta 2005,
– ottaa huomioon 27. lokakuuta 2005 tehdyn Euroopan neuvoston puitesopimuksen kulttuuriperinnön arvosta yhteiskunnalle (Faron yleissopimus),
– ottaa huomioon Luova Eurooppa -ohjelman (2014–2020) perustamisesta ja päätösten N:o 1718/2006/EY, N:o 1855/2006/EY ja N:o 1041/2009/EY kumoamisesta 11. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1295/2013(17),
– ottaa huomioon 16. marraskuuta 2007 annetun neuvoston päätöslauselman Euroopan unionin kulttuuria koskevasta asialistasta(18),
– ottaa huomioon 23. joulukuuta 2014 annetut neuvoston päätelmät kulttuurialan työsuunnitelmasta (2015–2018)(19),
– ottaa huomioon EU:n kulttuurialan työsuunnitelman vuosiksi 2015–2018,
– ottaa huomioon 18. ja 19. toukokuuta 2015 annetut neuvoston päätelmät kulttuuri- ja luovien alojen vaikutuksesta innovoinnin, talouden kestävyyden ja sosiaalisen osallisuuden lisäämisessä(20),
– ottaa huomioon 31. toukokuuta 2016 annetut neuvoston päätelmät Europeanan merkityksestä digitaalisessa muodossa olevan eurooppalaisen kulttuuriperinnön saatavuudelle, näkyvyydelle ja käytölle(21),
– ottaa huomioon 6. toukokuuta 2003 annetun neuvoston päätöslauselman vammaisten mahdollisuuksista päästä kulttuurilaitoksiin ja -tiloihin ja nauttia kulttuuritoiminnasta(22),
– ottaa huomioon 8. kesäkuuta 2016 kansainvälisiä kulttuurisuhteita koskevasta EU:n strategiasta annetun komission sekä unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan yhteisen tiedonannon ”Tavoitteena kansainvälisiä kulttuurisuhteita koskeva EU:n strategia” (JOIN(2016)0029),
– ottaa huomioon komission kertomuksen kulttuuria koskevan Euroopan toimintasuunnitelman täytäntöönpanosta (COM(2010)0390),
– ottaa huomioon 27. huhtikuuta 2010 annetun komission vihreän kirjan ”Kulttuuriteollisuuden ja luovan alan teollisuuden mahdollisuudet käyttöön” (COM(2010)0183),
– ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi kulttuuriperinnön eurooppalaisesta teemavuodesta (2018) (COM(2016)0543),
– ottaa huomioon 26. syyskuuta 2012 annetun komission tiedonannon ”Kulttuurialalta ja luovilta toimialoilta kasvua ja työpaikkoja EU:lle” (COM(2012)0537),
– ottaa huomioon 18. joulukuuta 2012 annetun komission tiedonannon sisällöstä digitaalisilla sisämarkkinoilla (COM(2012)0789),
– ottaa huomioon 22. heinäkuuta 2014 annetun komission tiedonannon ”Tavoitteena kulttuuriperintöä koskeva yhdennetty lähestymistapa Euroopassa” (COM(2014)0477),
– ottaa huomioon jäsenvaltioiden asiantuntijoista koostuvan työryhmän kulttuuripalvelujen saatavuutta koskevan raportin vuodelta 2012,
– ottaa huomioon kulttuurimahdollisuuksia ja niihin osallistumista koskevan Eurobarometri-tutkimuksen 399 ja kulttuuriperintöä koskevan Eurobarometrin 466 tulokset,
– ottaa huomioon Eurostatin tutkimustulokset vuodelta 2016 (kulttuurin alan tilastotiedot),
– ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,
– ottaa huomioon kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan mietinnön (A8-0169/2018),
A. ottaa huomioon, että YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 27 artiklan mukaan jokaisella on oikeus vapaasti osallistua yhteiskunnan sivistyselämään, nauttia taiteista sekä päästä osalliseksi tieteen edistyksen mukanaan tuomista eduista; katsoo, että kulttuuripalvelujen saatavuus ja mahdollisuudet luovaan ilmaisuun ovat tärkeitä sananvapauteen ja tasa-arvoon perustuvan demokraattisen yhteiskunnan olemassaolon kannalta;
B. ottaa huomioon, että Faron yleissopimuksessa tunnustetaan oikeus kulttuuriperintöön ja kehotetaan kehittämään innovatiivisia tapoja hallita kulttuuriperintöä niin, että viranomaiset voivat tehdä yhteistyötä muiden toimijoiden, kuten yhdistysten ja yksittäisten ihmisten kanssa;
C. ottaa huomioon, että Euroopan unionin perusoikeuskirjan 22 artiklassa vaaditaan kulttuurisen monimuotoisuuden kunnioittamista ja sen 25 artiklassa tunnustetaan ikääntyneiden henkilöiden oikeus osallistua kulttuurielämään;
D. ottaa huomioon, että kulttuuri vaikuttaa merkittävästi eurooppalaisten ja Euroopan laajuisten yhteisöjen välisen solidaarisuuden ymmärtämiseen ja kehittämiseen;
E. ottaa huomioon, että useimpien EU:n jäsenvaltioiden perustuslaissa mainitaan suoraan tai välillisesti kulttuuri ja sen saatavuus;
F. ottaa huomioon, että EU voi täydentää ja edistää kulttuuripolitiikkaa, vaikka Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 167 artiklan mukaan kansalliset, alueelliset tai paikalliset viranomaiset ovat ensisijaisesti vastuussa kulttuuripolitiikasta EU:ssa toissijaisuusperiaatteen mukaisesti;
G. ottaa huomioon, että kaikenlaiset esteet, jotka haittaavat yksilöiden tai yhteisöjen mahdollisuuksia osallistua täysipainoisesti kulttuurisiin prosesseihin ja kulttuurisiin ekosysteemeihin, haittaavat aidosti demokraattisten ja osallistavien yhteiskuntien kehittämistä;
H. ottaa huomioon, että kulttuurin avulla unionin kansalaisilla on paremmat mahdollisuudet kehittää henkilökohtaisia, sosiaalisia, luovia ja monikulttuurisia taitoja;
I. ottaa huomioon, että YK:n arvion mukaan puolet maailman väestöstä, eli noin 3,5 miljardia ihmistä, asuu kaupungeissa; ottaa huomioon, että vuoteen 2030 mennessä lähes 60 prosenttia maailman väestöstä asuu kaupunkialueilla; katsoo, että tämän vuoksi on laadittava strategioita ja tehokkaita toimintapolitiikkoja nykyisten ongelmien ratkaisemiseksi ja riittävän ajan varmistamiseksi muutoksiin, joilla voidaan luoda aidosti osallistavia kaupunkialueita;
J. ottaa huomioon, että Euroopan parlamentin ja neuvoston 18. joulukuuta 2006 antamaan suositukseen 2006/962/EY elinikäisen oppimisen avaintaidoista(23) sisältyvät tietoisuus kulttuurista ja kulttuuri- ilmaisu keskeisinä taitoina, joita tarvitaan itsensä toteuttamiseen ja henkilökohtaiseen kehitykseen, aktiiviseen kansalaisuuteen, sosiaaliseen osallisuuteen ja työllistymiseen;
K. toteaa, että komission 10. toukokuuta 2007 päivätyssä tiedonannossa ”Euroopan kulttuuria kansainvälistyvässä maailmassa koskeva Euroopan toimintasuunnitelma” (COM(2007)0242) korostetaan tarvetta parantaa kulttuurialan teosten ja kulttuurin saatavuutta ja edistää kulttuurin monimuotoisuutta;
L. katsoo, että EU:n kulttuurialan innovaatiot ovat riippuvaisia investoinneista luoviin resursseihin, osaamiseen ja lahjakkuuteen;
M. ottaa huomioon, että neuvostossa joulukuussa 2014 hyväksytyssä kulttuurialan työsuunnitelmassa (2015–2018) määritellään ensisijaisiksi tavoitteiksi yleisesti saatavilla oleva ja osallistava kulttuuri ja kulttuurin monimuotoisuuden edistäminen;
N. katsoo, että unionin ja jäsenvaltioiden yhtenä tavoitteena tulisi olla sosiaalisen ja taloudellisen eriarvoisuuden vähentäminen, jotta voidaan edistää inklusiivista yhteiskuntaa, jossa jokainen voi osallistua; ottaa huomioon, että vahva, dynaaminen ja monipuolinen kulttuuriala on olennainen osa osallistavaa yhteiskuntaa;
O. ottaa huomioon, että osallistuminen kulttuuritapahtumiin on keino luoda tunnetta kuulumisesta yhteiskuntaan; ottaa huomioon, että sosiaalinen identiteetti liittyy läheisesti kulttuuriseen osallistumiseen; ottaa huomioon, että kulttuuritoimintaan osallistuminen voi parantaa itsetuntoa ja elämänlaatua, erityisesti kun on kyse henkilöistä, jotka kärsivät jonkinlaisesta syrjäytymisestä työttömyyden, sairauden tai jonkin muun syyn takia;
P. katsoo, että inklusiivinen kulttuuriala tarjoaa kaikille samat mahdollisuudet osallistua ja kehittää luovaa osaamistaan riippumatta sosioekonomisesta, kulttuurisesta tai uskonnollisesta taustasta tai mahdollisista toimintarajoitteista;
Q. toteaa, että monilla alueilla kansalaiset käyttävät runsaasti julkisia kirjastoja ja kulttuurilaitoksia, jotka ovat usein ainoita tiedon ja kulttuurin tarjoajia, erityisesti maaseudulla ja syrjäisillä alueilla;
R. ottaa huomioon, että uusi digitaalitekniikka voi vaikuttaa kulttuurialan hallinnointiin, vuoropuheluun ja uusien yleisöjen saavuttamiseen sekä kulttuuritoiminnan levitykseen;
S. katsoo, että uusi digitaalitekniikka ja verkkoalustat tarjoavat tärkeitä mahdollisuuksia lisätä osallistumista ja kulttuurin luomista;
T. katsoo, että EU:n ulkopuolisten maiden ihmiset ovat aliedustettuina kulttuurin eri aloilla EU:ssa; katsoo, että tämä koskee myös vammaisia henkilöitä;
U. ottaa huomioon, että jäsenvaltioiden asiantuntijoista koostuvan työryhmän kulttuuripalvelujen saatavuutta koskevassa raportissa(24) määritellään saatavuus siten, että kulttuuritarjontaa tuodaan uusien yleisöryhmien ulottuville; toteaa, että näin kulttuuriala tavoittaa uusia yleisöjä tai kansalaisia, jotka näin saadaan lähemmäksi kulttuuriperintöä ja muita kulttuurialan resursseja;
V. ottaa huomioon, että digitaalitekniikka on muuttanut tapaa, jolla ihmiset hankkivat, tuottavat, levittävät ja käyttävät kulttuurisisältöä;
W. ottaa huomioon, että vuonna 2008 käynnistetystä Europeana-alustasta on muodostunut yhteinen eurooppalainen kulttuurihanke, jolla mahdollistetaan digitaalinen pääsy Euroopan kulttuuriperintöön;
X. toteaa, että Luova Eurooppa -ohjelman erityistavoitteisiin kuuluvat uusien yleisöryhmien tavoittaminen ja kulttuurialan ja luovien toimialojen teosten saatavuuden parantaminen unionissa ja sen ulkopuolella ja että ohjelmassa kiinnitetään erityistä huomiota lapsiin, nuoriin, vammaisiin henkilöihin ja aliedustettuihin ryhmiin;
Y. toteaa, että unionin tasolla ja jäsenvaltioissa toteutetaan hankkeita, joilla pyritään takaamaan vammaisille henkilöille entistä parempi pääsy kulttuurilaitoksiin ja -tiloihin sekä kulttuuritoimintaan;
Z. katsoo, että verotusmenettelyiden ja -järjestelmien monimuotoisuus EU:ssa vaikeuttaa taiteilijoiden ja kulttuurialan työntekijöiden liikkuvuutta tuottamalla liiallista byrokratiaa, mikä on usein epäsuhteessa todellisiin, vähäisiin tuloihin, joita heidän toiminnastaan syntyy;
AA. ottaa huomioon, että sellaisten luotettavien, vertailukelpoisten ja ajantasaisten kulttuurialan tilastojen laatiminen, jotka ovat kulttuurialan poliittisen päätöksenteon perusta, on yksi monialaisista painopisteistä kulttuurialan työsuunnitelmassa (2015–2018), jossa korostetaan kulttuurialan ja luovien toimialojen taloudellisia mahdollisuuksia ja niiden vaikutusta sosiaaliseen hyvinvointiin;
AB. toteaa, että laadullisten tutkimusten ja vertailukelpoisten tietokantojen saatavuudella on keskeinen rooli, sillä niiden ansiosta voidaan toteuttaa tehokasta seurantaa ja analysoida kulttuuripolitiikan kulttuurisia, taloudellisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia;
AC. ottaa huomioon, että kulttuuri auttaa tietoon perustuvan yhteiskunnan edistämistä ja kokemusten ja maailmanhistorian jakamista;
AD. toteaa, että noin 8,4 miljoonaa ihmistä työskentelee EU:n kulttuurialalla (3,7 % työvoimasta)(25) ja että sen potentiaalia talouskasvun edistämisessä on yhä käytetty vain osittain;
AE. ottaa huomioon, että henkilöt, jotka pyrkivät kulttuurituotannon kautta ilmaisemaan identiteettiään ja laajentamaan kulttuurin saatavuutta ja kehittämään sitä kestävällä tavalla, kohtaavat vaikeuksia ja haasteita;
Kulttuuripalvelujen saatavuus ja osallistuminen kulttuuriin
1. korostaa, että kulttuuripalvelujen saatavuus on tunnustettava kaikkien kansalaisten perusoikeudeksi ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 27 artiklan mukaan, jossa tunnustetaan osallistuminen yhteiskunnan sivistyselämään yhdeksi perusihmisoikeuksista; huomauttaa lisäksi, että tämä oikeus on kirjattu Faron yleissopimukseen, jossa tunnustetaan oikeus osallistua kulttuurielämään ja edistetään kulttuuriperinnön roolia rauhanomaisten ja demokraattisten yhteiskuntien rakentamisessa; kehottaa siksi yleissopimuksen allekirjoittaneita jäsenvaltioita nopeuttamaan ratifiointiprosessia ja muita valtioita, jotka eivät ole allekirjoittaneet yleissopimusta, allekirjoittamaan sen ja hyödyntämään Euroopan kulttuuriperinnön teemavuoden tarjoaman ainutlaatuisen tilaisuuden;
2. korostaa esteettömyyden käsitteen kokonaisvaltaisen soveltamisen merkitystä ja sen arvoa välineenä, jolla voidaan varmistaa, että jokainen henkilö, joka on kulttuurin, kulttuurikohteiden ja -aloitteiden käyttäjä, otetaan huomioon mahdollisimman laajassa mielessä, ja että tämän tuloksena vammaisten henkilöiden erityistarpeet huomioidaan, jotta voidaan varmistaa, että heille taataan yhtäläiset mahdollisuudet ja todellinen sosiaalinen osallisuus ja että he voivat osallistua aktiivisesti yhteiskuntaan;
3. korostaa aktiivisen ja saavutettavan kulttuurialan kiistatonta merkitystä osallistavien yhteiskuntien kehittämisessä ja yleismaailmallisten arvojen yhteisen ytimen ja aktiivisen unionin kansalaisuuden vahvistamisessa, joilla on ratkaiseva merkitys, jotta kansalaiset kykenisivät tuloksellisesti ja mielekkäästi osallistumaan julkiseen elämään ja samalla edistämään Euroopan kulttuuriperintöä ja kehittämään Euroopan kulttuurista ja kielellistä monimuotoisuutta; kehottaa näin ollen jäsenvaltioita ja unionia toimivaltansa puitteissa kehittämään ja panemaan täytäntöön tarvittavat erityistoimenpiteet, joilla taataan pääsy ja osallistuminen kulttuurielämään;
4. tukee osallisuutta ja monimuotoisuutta erottamattomina osina kulttuurialan suunnittelua, organisatorista kehittämistä ja rekrytointia eurooppalaisella, kansallisella ja alueellisella tasolla; kannustaa myös jäsenvaltioita seuraamaan järjestelmällisesti toimenpiteitä, joilla pyritään tähän tavoitteeseen;
5. muistuttaa EU:n keskeisestä roolista kulttuuripolitiikan paremman koordinoinnin edistämisessä ja helpottamisessa kaikilla tasoilla; panee merkille, että ainoastaan tältä pohjalta toimijat koko EU:sta voivat kehittää monipuolisia ja tehokkaita toimintapolitiikkoja, joilla edistetään kulttuuripalvelujen saatavuutta ja osallistumista kulttuuriin, ja asettaa kulttuurin erityisen olennaiseksi osaksi Euroopan yhdentymishanketta;
6. katsoo, että kulttuuripalvelujen saatavuus ja osallistuminen kulttuuriin ovat monialaisia kysymyksiä, ja korostaa tässä yhteydessä, että on tärkeää koordinoida kulttuuripolitiikkaa muiden politiikan alojen, kuten koulutus-, sosiaali-, talous-, alue- ja ulkopolitiikan sekä digitaaliasioita ja mediaa koskevan politiikan kanssa;
7. suosittaa, että jäsenvaltiot kehittävät lapsille ja nuorille suunnatun kulttuurialan toimintastrategian;
8. katsoo, että kulttuuripalvelujen tarkoituksenmukaisen ja osallistavan saatavuuden tukemisen ja parantamisen on oltava etusijalla poliittisella asialistalla, ja kehottaa valtavirtaistamaan kulttuuripalvelujen saatavuuteen ja kulttuuritoimintaan osallistumiseen liittyvät näkökohdat osaksi muita politiikan aloja, mikä vaikuttaisi myönteisesti kyseisiin muihin aloihin ja edistäisi myös eri alojen välistä synergistä yhteistyötä SEUT:n 167 artiklan hengessä;
9. katsoo, että kansallisten kulttuuripolitiikkojen kokoelma, jonka laatimisesta ja hallinnoimisesta vastaa Euroopan neuvosto ja asiantuntijoiden foorumi, on ollut erittäin hyödyllinen kulttuuripolitiikan väline Euroopassa ja sen ulkopuolella; pitää kuitenkin valitettavana, että vuodesta 2011 lähtien on saavutettu vain vähän edistystä tietojen keräämisessä ja erityisesti tietojen analysoinnissa, ja suosittaa, että Euroopan neuvosto tarkistaa nykyistä sisältöä ja ottaa siihen mukaan myös paikallis- ja aluetason kulttuuripolitiikan;
10. painottaa, että kulttuuripalvelujen saatavuuden ja kulttuuritoimintaan osallistumisen käsitteet liittyvät tiiviisti toisiinsa; panee merkille, että strategioita kulttuuripalvelujen saatavuuden ja osallistumismahdollisuuksien parantamiseksi olisi pantava täytäntöön siten, että määritellään aliedustettuina olevat ryhmät ja suunnitellaan ja toteutetaan aloitteita ja ohjelmia, joilla pyritään lisäämään heidän osallistumistaan ja poistamaan olemassa olevia esteitä;
11. korostaa, että on tarpeen kerätä tietoja vammaisten henkilöiden osallistumisesta kulttuuritoimintaan;
12. pitää valitettavana, että taloudelliset esteet estävät edelleen kansalaisia, erityisesti kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin ryhmiin kuuluvia nauttimasta täysimääräisesti perusoikeudestaan osallistua kulttuurielämään ja käyttää kulttuuripalveluja ja että tämä estää kyseisen perusoikeuden toteutumisen;
13. muistuttaa, että on tärkeää kehittää foorumeita kokemusten jakamista ja vaihtoa varten alueellisella, kansallisella ja Euroopan tasolla;
14. korostaa, että on tärkeää taata, että laadukas kulttuuritarjonta on kaikkien kansalaisten ulottuvilla aktiivisen, demokraattisen ja osallistavan kansalaisuuden edistämiseksi;
Taloudelliset esteet
15. korostaa, että vakaalla ja jatkuvalla julkisella rahoituksella on keskeinen rooli varmistettaessa kulttuuritoiminnan elävyys, ja se on yhä välttämätön väline EU:n kulttuuritoiminnan tukemiseksi, jotta toiminnan taloudellinen potentiaali voi toteutua ja sillä voidaan edistää kestävää kasvua ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja rahoittaa kulttuuri-infrastruktuuria; kehottaa sen vuoksi komissiota ja jäsenvaltioita toimivaltansa puitteissa varaamaan asianmukaisen osan talousarviostaan julkiselle kulttuurirahoitukselle ja tehostamaan synergiaa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja muiden kulttuuria tukevien rahastojen kanssa, mukaan lukien tutkimusta ja innovointia helpottavat ohjelmat ja käytettävissä olevat koheesiopolitiikan välineet;
16. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että kulttuurin julkista rahoitusta ei vähennetä riippumatta mahdollisista tulevista taloudellisista vaikeuksista, joita jäsenvaltio voi kohdata;
17. pitää valitettavana, että talouden laskusuhdanteet ovat yleensä johtaneet ja johtavat edelleen liian usein ennen kaikkea julkisten kulttuurimenojen leikkauksiin ja niillä on kielteinen vaikutus kulttuuritoiminnan määrärahoihin;
18. muistuttaa, että kulttuurialaan ja luoviin toimialoihin tehtyjen investointien avulla voidaan vapauttaa näiden alojen huomattava ja vieläkin aliarvostettu potentiaali tukea kulttuurista monimuotoisuutta ja samalla luoda kestävää vaurautta ja laadukkaita työpaikkoja ja että niillä on myös suora vaikutus uusien taitojen kehittämiseen, digitalisointiin, yrittäjyyteen, innovointiin ja uusien liiketoimintamallien muodostamiseen sekä Euroopan kulttuurialan ja luovien toimialojen kilpailukyvyn vahvistamiseen ja uusien kansainvälisten tilaisuuksien, markkinoiden ja yleisöjen hyödyntämiseen ja niiden tavoittamiseen; katsoo näin ollen, että yksityissektorilla on keskeinen rooli julkisten investointien täydentämisessä, ja kehottaa jäsenvaltioita harkitsemaan sellaisten lainsäädäntötoimien toteuttamista, joilla myönnetään verohyvitys yksityisten tahojen kulttuuritukeen antamille varoille;
19. toteaa, että pirstaloituminen, vähäinen lisäarvo ja lukuisten miesten ja naisten toimiminen itsenäisinä ammatinharjoittajina luovalla alalla eivät saa johtaa siihen, että kulttuurista/luovasta alasta tulee malli huonosti palkatulle työlle tai heikolle sosiaaliturvalle, ja muistuttaa, että kulttuurin parissa tehtävää työtä pidetään yleisesti mielenkiintoisena; ehdottaa siksi, että kehitetään tehokkaita arviointiprosesseja kunnollisille työoloille luovalla alalla;
20. korostaa, että kulttuurihyödykkeiden ja -palvelujen yleinen saatavuus ja kulttuurituotannon ja -ilmaisun tukeminen vahvistavat luovaa taloutta ja siten edistävät maiden kehitystä;
21. toteaa, että kulttuurialan rahoitusvajetta voitaisiin paikata yksityisen sponsoroinnin verokannustinten avulla;
22. kehottaa kiinnittämään huomiota kansainvälisen tuloverotuksen ongelmiin, joita taiteilijat joutuvat ratkomaan kaikkialla Euroopassa, ja suosittaa siksi vakiomallia, joka hyödyttää niin palkkatyöläisiä kuin itsenäisiä ammatinharjoittajia ja jolla ehkäistään kaksinkertaista verotusta;
23. kehottaa investoimaan mikroyrityksiin, jotta voidaan kannustaa luovuutta ja innovointia ja edistää näin alueellista ja paikallista kehitystä;
24. korostaa, että kulttuurihyödykkeiden ja -palvelujen korkea hinta on yksi kulttuuriin osallistumisen esteistä Eurobarometri- ja Eurostat-kyselyihin vastanneiden keskuudessa(26); suosittaa painokkaasti, että jäsenvaltiot ja alueet sitoutuvat toteuttamaan tietyille kohderyhmille, erityisesti opiskelijoille, suurperheille ja ikääntyneille suunnattuja toimia, joiden tarkoituksena on poistaa kulttuurin saatavuuden taloudellisia esteitä;
25. korostaa, että näyttelyesineiden ja esitysten korkeat vakuutuskustannukset nostavat myös museoiden, teatterien ja gallerioiden pääsylippujen hintoja ja pienten toimijoiden on usein mahdotonta kehittää ohjelmiaan kohdeyleisöjensä ja oman kunnianhimonsa vaatimalla tavalla, mikä johtaa yleisöään lähellä olevien pienten toimijoiden ja suurten kansainvälisesti tunnustettujen laitosten välisen kuilun jatkuvaan syvenemiseen;
26. korostaa, että asianmukainen finanssipolitiikka suhteessa kulttuurialaan ja luoviin toimialoihin voi olla merkittävässä asemassa kulttuuripalvelujen saatavuuden ja kulttuuriin osallistumisen parantamisessa; toteaa kuitenkin, että kulttuuriperinnön välillisellä tukemisella siten, että otetaan käyttöön alennetut alv-kannat, ei voida korvata suoria tukia; kehottaa koordinoimaan paremmin kansallisia kulttuuripolitiikkoja ja alv-kantoja keinoina edistää mahdollisuuksia osallistua kulttuuritoimintaan;
27. muistuttaa, että on tärkeää, että jäsenvaltiot tutkivat mahdollisuutta soveltaa johdonmukaisempaa tuloveropolitiikkaa taiteilijoihin ja kulttuurialan työntekijöihin, jotka viettävät lyhyitä ajanjaksoja eri maissa ja joiden jokaiseen esitykseen, työpajaan tai asuinpaikkaan voidaan näin ollen soveltaa erilaisia sääntöjä ja hallinnollisia menettelyjä; ehdottaa, että ensisijaisena tavoitteena olisi pidettävä tiettyä yhdenmukaistamisen vähimmäistasoa, jolla tuetaan taiteilijoiden ja kulttuurialan työntekijöiden liikkuvuutta, jotta voidaan edistää luovan toiminnan ja kulttuurin monimuotoisuutta koko unionissa ja sen ulkopuolella sen sijaan, että luodaan byrokraattisia esteitä, jotka eivät ole oikeassa suhteessa kulttuurityöstä saatuihin todellisiin tuloihin;
28. kannustaa jäsenvaltioita ja julkisia laitoksia sijoittamaan kulttuuritoiminnan esittelemisen hajauttamiseen joko rakentamalla infrastruktuuria syrjäisille alueille tai järjestämällä erilaisia väliaikaisia kulttuuritapahtumia; kannustaa yksityisiä kulttuurilaitoksia investoimaan myös maantieteelliseen hajauttamiseen;
29. suhtautuu myönteisesti ehdotukseen alv-direktiiviin tehtävistä muutoksista, jotka mahdollistaisivat sen, että jäsenvaltiot voivat soveltaa samaa alv-kantaa sähköisiin ja painettuihin julkaisuihin; katsoo, että erilaisten arvonlisäverokantojen soveltaminen fyysisiin ja sähköisiin julkaisuihin on vanhanaikaista, eikä sitä pidä enää harjoittaa digitaalisella aikakaudella; kehottaa neuvostoa hyväksymään komission ehdotuksen ilman aiheetonta viivytystä;
30. korostaa, että yksityis- ja työelämän yhteensovittamisella on suuri merkitys siinä, miten ihmiset voivat päästä ja osallistua erilaisiin kulttuuritoimintoihin ja nauttia niistä;
Koulutukselliset esteet ja haasteet
31. korostaa, että koulutustaso on yksi tärkeimmistä tekijöistä, joka vaikuttaa merkittävästi kulttuuritoimintaan osallistumisen tasoon; korostaa, että korkeampi koulutustaso näkyy korkeampana kulttuuritapahtumiin osallistumisen tasona(27); korostaa, että humanistiset tieteet, kielten opiskelu kouluissa ja kulttuurikasvatus ovat olennainen osa yleissivistävää koulutusta, sillä niiden avulla voidaan vähentää sosiaalista eriarvoisuutta, ja näin ollen ne tarvitsevat samanlaista rahoitusta kuin STEM-aineet (luonnontieteet, teknologia, insinööritieteet ja matematiikka);
32. korostaa, että tieto syntyy kulttuurisen vuorovaikutuksen tuloksena, ja nämä vuorovaikutukset vaikuttavat yksilöihin ja jättävät heihin kulttuurisen jäljen;
33. kannustaa omaksumaan interaktiivisen ja osallistavan yhteisöperusteisen lähestymistavan kulttuuri- ja koulutuspolitiikan kehittämiseen, jotta voidaan lisätä mielenkiintoa kulttuuria kohtaan ja osallistumista siihen, edistää Euroopan kulttuuriperintöä ja kehittää Euroopan kulttuurista ja kielellistä monimuotoisuutta;
34. toteaa, että kiinnostuksen puuttuminen tuli esiin yhtenä yleisimmin mainittuna kulttuuritoimintaan osallistumisen esteistä Eurobarometriin ja Eurostatin kyselyihin vastanneiden keskuudessa(28); huomauttaa tässä yhteydessä, että kysynnän tukemista, joka tarkoittaa kulttuurista kiinnostumisen ja sen ymmärtämisen kehittämistä virallisen ja epävirallisen koulutuksen ja arkioppimisen avulla, olisi pidettävä ensisijaisena tehtävänä parannettaessa kulttuuripalvelujen saatavuutta ja lisättäessä osallistumista kulttuuriin;
35. suosittaa valtavirtaistamaan eurooppalaisen opiskelijakortin käyttöönoton ja katsoo, että vapaa pääsy EU:n kulttuurilaitoksiin olisi lisättävä sen tarjoamiin etuihin;
36. palauttaa mieliin koulujen ja perheiden keskeisen roolin nuorten tärkeimpinä yhteysväylinä kulttuuriin ja kulttuuristen tarpeiden ja kulttuuriin liittyvien taitojen kehittämisessä; kehottaa jäsenvaltioita ryhtymään toimiin laajemman kulttuuri- ja taidekasvatuksen sisällyttämiseksi koulujen opetussuunnitelmiin sekä virallisessa että epävirallisessa koulutuksessa;
37. korostaa, että on tärkeää, että jäsenvaltiot tiiviissä yhteistyössä alue- ja paikallisviranomaisten kanssa ja rahoituksen ja/tai tukien avulla varmistavat musiikin oppitunnit julkisissa oppilaitoksissa;
38. suosittelee, että jäsenvaltiot määrittävät koulutuksen yhdeksi tärkeimmistä kulttuuritoiminnoista, koska kysynnän edistäminen merkitsee ennen kaikkea taitojen ja tietojen tarjoamista ihmisille, jotta he voivat arvostaa taiteita; muistuttaa, että kulttuuria kohtaan tunnetun kiinnostuksen herättäminen on tehokkaampaa, jos se tehdään nuorella iällä, ja katsoo, että kulttuurille olisi siten annettava enemmän tilaa koulujen opetussuunnitelmissa ja että olisi tarjottava lisää henkilöstöä ja materiaalia tämän tavoitteen saavuttamiseksi; kehottaa antamaan kouluille rahoitusta museoihin ja muihin kulttuurilaitoksiin kohdistuvia vierailuja varten, koska näin lisätään kiinnostusta kulttuuriin ja edistetään samalla nuorten osallistumista ja järjestetään lisää varoja kulttuurilaitoksille;
39. korostaa julkisten koulutusjärjestelmien merkitystä, sillä ne esittelevät lapsille kulttuurimaailman monimuotoisuutta ja auttavat näin kouluttamaan uusia yleisöjä ja levittämään kulttuuria; korostaa myös, että on tärkeää kehittää erilaisten kulttuurilaitosten kumppanuuksia paikallisten koulujen kanssa paikallisella, alueellisella ja kansallisella tasolla;
40. kannustaa jäsenvaltioita ja alueellisia ja paikallisia viranomaisia tukemaan koulun ulkopuolisia kulttuurin koulutusohjelmia, jotka on tarkoitettu kaikille ja erityisesti muita heikommassa asemassa oleville lapsille ja nuorille, sellaisilla ohjelmilla, joiden tarkoituksena on esitellä heille erilaisia taiteellisia ilmaisutapoja ja auttaa heistä tulemaan tietoisemmiksi olemassa olevasta kulttuuriperinnöstä;
41. korostaa paikallisten kulttuurilaitosten, kuten kulttuurikeskusten ja kirjastojen, roolia keskeisinä toimijoina kulttuuripalvelujen saatavuuden ja niihin osallistumisen esteiden poistamisessa; kehottaa siksi jäsenvaltioita tukemaan aktiivisesti tällaisia laitoksia;
42. kehottaa parantamaan julkisten kirjastojen ja kulttuurilaitosten sosiaalisen roolin arvostusta ja ymmärtämistä, erityisesti maaseudulla ja syrjäisillä alueilla, ei pelkästään julkista rahoitusta lisäämällä, vaan myös muodostamalla kumppanuuksia ja tarjoamalla niille riittävät tieto- ja viestintätekniset ja henkilöresurssit ja mahdollisuus koulutukseen tekemällä niistä laitoksia, joilla voidaan parantaa ihmisten elämän laatua ja edistää paikallista kehitystä;
43. korostaa, että kumppanuuksien luominen on olennaisen tärkeää potentiaalisten yleisöjen houkuttelemiseksi taiteelliseen toimintaan ja että tämä voitaisiin toteuttaa esimerkiksi tekemällä yhteistyötä opiskelijoita, maahanmuuttajia tai vammaisia henkilöitä edustavien järjestöjen kanssa, jotta voidaan asianmukaisesti ottaa huomioon heidän kiinnostuksenkohteensa ja tarpeensa;
44. painottaa, että on tärkeää tukea kansallisia, alueellisia ja paikallisia aloitteita, joilla edistetään yhteydenpitoa, yhteistyötä ja kokemusten vaihtoa perinteisten taiteiden, kulttuurilaitosten ja erilaisten monikulttuuristen tai vähemmistöjärjestöjen välillä sekä ammattimaisen kulttuurialan ja harrastajien välillä;
45. suosittaa, että kehitetään yhtenäinen strategia kulttuurilaitosten ehdottamien koulutushankkeiden tukemiseen; korostaa, että nämä hankkeet ovat välineitä, joiden avulla voidaan lisätä ja tukea tietoisuutta ja kulttuuriin liittyviä taitoja sekä kulttuurien välistä tietoa, ja ne ovat lähtökohta suuren yleisön pitkäkestoiselle osallistumiselle kulttuuritoimintaan;
46. kannustaa jäsenvaltioita perustamaan nuorille vapaa-ajan ohjelmia kulttuurilaitoksissa;
47. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita toteuttamaan toimenpiteitä, joilla varmistetaan laajempi pääsy kulttuurilaitoksiin, ja laatimaan kattavan EU:n strategian, joka koskee pääsyä julkisiin tiloihin ja erityisesti kaupunkien rakennetun ympäristön kulttuuritiloihin, kuten museoihin, teattereihin, elokuvateattereihin, kirjastoihin, konserttisaleihin ym.;
48. kehottaa jäsenvaltioita kannustamaan opinto- tai harjoitteluapurahojen käyttöönottoa julkisiin tai yksityisiin opetusverkostoihin kuuluville opiskelijoille kulttuurilaitoksissa tai kulttuurialan hallintoelimissä;
Rakenteelliset esteet
49. kiinnittää huomiota siihen, että maaseudun asukkaiden keskuudessa kulttuuritoimintaan osallistuminen on vähäisempää rakenteellisista syistä(29), ja kiinnittää huomiota pienten paikallisten kulttuurikeskusten, liikenneinfrastruktuurin ja kulttuurimatkailun tukemisen merkitykseen kulttuurialan laitosten saatavuuden parantamisessa;
50. korostaa, että Euroopan kulttuuriperintö on ainutlaatuista maailmassa moninaisuutensa ja rikkautensa vuoksi, ja korostaa, että kulttuurimatkailulla on valtavat mahdollisuudet edistää kestävää taloutta sekä parantaa sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja osallisuutta; kehottaa näin ollen jäsenvaltioita lisäämään ponnistelujaan ja investointejaan kestävän ja pitkäaikaisen kulttuurimatkailupolitiikan kehittämiseksi;
51. kehottaa lisäämään kulttuurialan investointeja paikallistalouden ja kulttuurimatkailun edistämiseksi; toteaa, että kulttuurimatkailu synergisesti tieteen, alkutuotannon ja käsityö- tai teollisuuskeskusten sekä liikkuvuuden kanssa on ratkaisevassa asemassa pyrittäessä luomaan entistä läheisempää ja humanistista Eurooppaa;
52. ehdottaa lisää investointeja kulttuurin saatavuuteen syrjäisimmillä ja vuoristoalueilla, jotta voidaan luoda hajautettuja kulttuurimahdollisuuksia;
53. toteaa, että tarvitaan lisätoimia kulttuurilaitosten, kulttuuritoiminnan sekä median saatavuuden parantamiseksi vammaisille henkilöille ilman teknisiä tai fyysisiä esteitä; kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota toimivaltansa puitteissa jatkamaan työtä vammaisten integroimiseksi kulttuurin avulla ja toteuttamaan toimia, joilla pyritään poistamaan olemassa olevat esteet;
54. toteaa, että kulttuuriperinnön hallinnoinnissa tarvitaan osallistavia menetelmiä, jotka perustuvat paikallisyhteisöihin keskittyvään lähestymistapaan, jotta voidaan saada tietoa kysynnästä ja ottaa mukaan suuret yleisöryhmät, erityisesti nuoret, vammaiset henkilöt ja aliedustetut ja syrjäytyneet ryhmät;
55. pyytää jäsenvaltioita ja niistä riippuvaisia kulttuurilaitoksia varmistamaan, että kulttuuritarjonta on kaikkien saatavilla, toteuttamalla erityistoimia tietyille väestöryhmille, esimerkiksi lapsille ja nuorille, vanhuksille, vammaisille henkilöille ja maahanmuuttajille;
56. korostaa, että jäsenvaltioiden on investoitava enemmän pistekirjoituksen käyttöönottoon laajalti kulttuurin infrastruktuureissa ja tekniikoissa; kehottaa lisäämään investointeja äänikirjojen, -aikakauslehtien ja -sanomalehtien tuotantoon ja viittomakielen käyttöön teatterituotannoissa;
57. korostaa, että on poistettava taiteilijoiden ja kulttuurialan ammattilaisten liikkuvuuden esteet, jotka ovat pääasiassa verotuksellisia esteitä; korostaa näiden toimien vaikutusta kulttuuritarjonnan laajentamiseen Euroopassa; on tyytyväinen Luova Eurooppa ‑ohjelmaan, jolla on onnistuneesti edistetty kulttuurialan ja alan ammattilaisten liikkuvuutta ja kannustettu laadukkaiden kulttuuritapahtumien ja hankkeiden levitykseen;
58. muistuttaa, että kulttuurin saatavuuden esteet ovat selvemmin näkyvillä paikallistasolla, minkä vuoksi olisi investoitava nykyistä enemmän kulttuurin liikkuvuutta edistäviin erilaisiin hankkeisiin, jotta mahdollistetaan paikallisyhteisöjen kehitys ja yhteenkuuluvuus;
59. kehottaa komissiota pitämään eurooppalaisten ja kolmansista maista kotoisin olevien taiteilijoiden liikkuvuutta voimavarana rauhan edistämisessä, näkemysten jakamisessa ja sosiaalisten ja kulttuuristen stereotypioiden purkamisessa;
60. muistuttaa, että kielimuurilla voi olla haitallinen vaikutus kulttuurin kysyntään, ja vaatii siksi lisää monikielisyyttä kulttuurituotantoon;
61. suosittaa, että jäsenvaltiot toteuttavat tarvittavat toimenpiteet, joilla helpotetaan liikennettä ja pääsyä kulttuurilaitoksiin vammaisille ja liikuntarajoitteisille henkilöille;
Digitaaliset esteet ja haasteet
62. on vakuuttunut siitä, että digitaalisten välineiden asianmukaisella käyttöön ottamisella, jos siihen liittyy vielä yhtenäinen digitaalisen lukutaidon taso, voidaan poistaa kulttuurin saatavuuden esteitä, jotka johtuvat esimerkiksi epäsuotuisasta maantieteellisestä sijainnista, vammaisuudesta, sosiaalisesta taustasta, kielestä sekä ajan ja varojen puutteesta; korostaa, että digitaaliset välineet eivät saa johtaa luopumiseen kulttuuritoiminnan maantieteellisestä hajauttamisesta, mutta ne voivat olla myös keino torjua sosiaalisia tai psyykkisiä esteitä; katsoo näin ollen, että digitaalisen koulutuksen olisi oltava osa oppimisprosessia varhaisesta iästä alkaen, jotta voidaan kehittää riittävät tiedot ja taidot;
63. suosittelee, että komissio laatii kulttuurin perusrakenteisiin ja kulttuuritoimintaan tarkoitetun yhtenäisen digitaalisen strategian, jonka tavoitteena on niiden valmiuksien parantaminen;
64. ottaa huomioon digitaalisen syrjäytymisen ongelman ja korostaa tarvetta sen torjumiseen; muistuttaa tässä yhteydessä, että digitalisointi edellyttää kulttuuri- ja koulutuslaitoksilta ja myös kuluttajilta uusien pätevyyksien, tietojen ja taitojen hankkimista; korostaa erityisesti tarvetta kehittää valmiuksia, jotka liittyvät uusien digitaalitekniikan käyttämiseen kulttuurilaitoksissa ja niiden sopeutumiseen tekniikan kehityksestä johtuviin haasteisiin;
65. korostaa, että kulttuuriaineistojen digitointi ja niiden asettaminen saataville verkkoon olisi toteutettava Euroopassa luovan työn tekijöitä täysin kunnioittaen ja immateriaalioikeudet täysin huomioon ottaen; katsoo, että tässä yhteydessä teollis- ja tekijänoikeuksien ei pitäisi häiritä yleistä julkista tavoitetta parantaa luovan sisällön, tiedon ja tietämyksen saatavuutta ja edistää niiden levittämistä; painottaa lisäksi kiireellistä tarvetta järjestää turvallinen digitaalinen ympäristö, jossa taiteilijat ja luovan työn tekijät voivat saada asianmukaisen korvauksen työstään ja jossa rajat ylittävästä saatavuudesta varmistetaan oikeudenmukainen korvaus;
66. kehottaa komissiota asettamaan jatkossakin etusijalle innovatiiviset lähestymistavat yleisöpohjan laajentamiseen ja yleisön osallistamiseen myös uuden tekniikan avulla EU:n ohjelmien ja erityisesti Luova Eurooppa -ohjelman ja sen seuraajaohjelmien puitteissa;
67. kehottaa jäsenvaltioita ottamaan yleisöpohjan laajentamisen huomioon kulttuuri- ja digitaalisissa strategioissaan ja tukemaan digitaalitekniikan käyttöä, jotta voidaan parantaa kulttuurisisällön saatavuutta;
68. panee merkille Europeana-alustan ja jäsenvaltioiden instituutioiden panoksen kulttuurisisällön digitoinnin ja saatavuuden alalla; kehottaa Euroopan kulttuuriperinnön teemavuoden yhteydessä tukemaan jatkuvasti yleisön pääsyä kulttuuriperinnön digitaalisiin resursseihin ja palveluihin sekä antamaan tälle hankkeelle lisää varoja ja edistämään sitä; vaatii uudistamaan alustan perin pohjin, jotta se vastaisi paremmin edistynyttä tekniikkaa, sekä toteuttamaan todellisia viestintätoimia, jotka vastaavat alustaan kootun sisällön monipuolisuutta;
69. korostaa, että on tarpeen kerätä ja käsitellä kulttuuria koskevaa tietoa digitaalisten tietojen vastaanottajien osalta, jotta kulttuurialan organisaatiot voivat ymmärtää paremmin vastaanottajien tarpeita ja kehittää yhdenmukaisen lähestymistavan digitaaliseen yleisöön;
70. toteaa, että kulttuurisisällöllä on johtava rooli siinä, miten suuri yleisö hyväksyy asianomaiset uudet tekniikat, ja Euroopan kansalaisten tietoteknisten taitojen ja medialukutaitojen kehittämisessä;
o o o
71. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.
Raportti ”Policies and good practices in the public arts and cultural institutions to promote better access to and wider participation in culture”, lokakuu 2012.