Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2018/2634(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : B8-0274/2018

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

B8-0274/2018

Keskustelut :

PV 13/06/2018 - 17

Äänestykset :

PV 14/06/2018 - 7.12
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2018)0267

Hyväksytyt tekstit
PDF 136kWORD 49k
Torstai 14. kesäkuuta 2018 - Strasbourg Lopullinen painos
Neuvottelut uudesta EU-AKT-kumppanuussopimuksesta
P8_TA(2018)0267B8-0274/2018

Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. kesäkuuta 2018 tulevista neuvotteluista Euroopan unionin ja Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän välisestä uudesta kumppanuussopimuksesta (2018/2634(RSP))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän jäsenten sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välillä Cotonoussa 23. kesäkuuta 2000 allekirjoitetun kumppanuussopimuksen (Cotonoun sopimus) ja siihen vuonna 2005 ja 2010 tehdyt tarkistukset(1),

–  ottaa huomioon vuonna 1975 tehdyn Georgetownin sopimuksen, jolla perustettiin AKT‑valtioiden ryhmä, ja sen tarkistamisen vuonna 1992(2),

–  ottaa huomioon 4. lokakuuta 2016 antamansa päätöslauselman AKT-maiden ja EU:n suhteiden tulevaisuudesta vuoden 2020 jälkeen(3),

–  ottaa huomioon 22. marraskuuta 2016 antamansa päätöslauselman kehitysyhteistyön tehokkuuden parantamisesta(4),

–  ottaa huomioon 12. joulukuuta 2017 annetun komission suosituksen neuvoston päätökseksi luvan antamisesta neuvottelujen aloittamiseen Euroopan unionin sekä Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän jäsenten välisen kumppanuussopimuksen tekemiseksi (COM(2017)0763),

–  ottaa huomioon 22. marraskuuta 2016 annetun komission ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan yhteisen tiedonannon ”Uudistettu kumppanuus Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maiden kanssa” (JOIN(2016)0052),

–  ottaa huomioon komission ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan 6. lokakuuta 2015 antaman yhteisen kuulemisasiakirjan ”Kohti uutta kumppanuutta Euroopan unionin sekä Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maiden välillä vuoden 2020 jälkeen” (JOIN(2015)0033),

–  ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen huippukokouksen ja Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksessa 25. syyskuuta 2015 päätösasiakirjana hyväksytyn kestävän kehityksen toimintaohjelman Agenda 2030 sekä kestävän kehityksen 17 tavoitetta,

–  ottaa huomioon 7. kesäkuuta 2017 annetun parlamentin, neuvoston, neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien ja komission yhteisen julkilausuman uudesta kehityspolitiikkaa koskevasta eurooppalaisesta konsensuksesta ”meidän maailmamme, meidän ihmisarvomme, meidän tulevaisuutemme”,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 7. joulukuuta 2017 antaman lausunnon uudistetusta kumppanuudesta Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maiden kanssa ja 12. toukokuuta 2016 antaman lausunnon EU:n ja AKT-maiden suhteiden tulevaisuudesta,

–  ottaa huomioon AKT-valtioiden ryhmän valtion- ja hallitusten päämiesten Malabossa 13.–14. joulukuuta 2012 pitämän seitsemännen huippukokouksen ja Port Moresbyssa 4. toukokuuta 2016 pitämän kahdeksannen huippukokouksen,

–  ottaa huomioon AKT–EU-ministerineuvoston Dakarissa 26.–27. huhtikuuta 2016 pidetyn 103. kokouksen ja Brysselissä 3.–4. toukokuuta 2017 pidetyn 105. kokouksen,

–  ottaa huomioon Abidjanissa 29.–30. marraskuuta 2017 järjestetyn EU:n ja Afrikan unionin huippukokouksen,

–  ottaa huomioon AKT-valtioiden ryhmän tulevaisuutta vuoden 2020 jälkeen tarkastelevan arvovaltaisten henkilöiden ryhmän maaliskuussa 2016 antaman kertomuksen,

–  ottaa huomioon 6. lokakuuta 2015 antamansa päätöslauselman kehitysmaiden paikallisviranomaisten roolista kehitysyhteistyössä(5),

–  ottaa huomioon 1. kesäkuuta 2016 pidetyssä AKT-valtioiden ryhmän valtion- ja hallitusten päämiesten 8. huippukokouksessa annetun julistuksen,

–  ottaa huomioon 11. helmikuuta 2015 antamansa päätöslauselman AKT:n ja EU:n yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen toiminnasta(6) sekä AKT:n ja EU:n yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen antamat päätöslauselmat,

–  ottaa huomioon 21. joulukuuta 2016 annetun AKT:n ja EU:n yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen julkilausuman AKT:n ja EU:n välisten suhteiden parlamentaarisesta ulottuvuudesta Cotonoun sopimuksen voimassaolon päättymisen jälkeen(7),

–  ottaa huomioon 9. joulukuuta 2015 annetun AKT:n ja EU:n yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen yhteispuheenjohtajien julkilausuman AKT-maiden ja EU:n suhteiden tulevaisuudesta(8),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 208 ja 218 artiklan,

–  ottaa huomioon 13. huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen paremmasta lainsäädännöstä,

–  ottaa huomioon neuvostolle ja komissiolle esitetyt kysymykset tulevista neuvotteluista Euroopan unionin ja Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän välisestä uudesta kumppanuussopimuksesta (O-000043/2018 – B8‑0025/2018 ja O-000044/2018 – B8‑0026/2018),

–  ottaa huomioon kehitysvaliokunnan päätöslauselmaesityksen,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 128 artiklan 5 kohdan ja 123 artiklan 2 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että Cotonoun sopimuksen vahvuus ja säännöstö perustuvat erinäisiin ainutlaatuisiin ominaispiirteisiin, kuten sopimuksen oikeudellisesti sitovaan luonteeseen, sen kattavuuteen kolmen pilarin ansiosta, jotka ovat kehitysyhteistyö, poliittinen yhteistyö sekä taloudellinen ja kaupallinen yhteistyö, ja suuriin määrärahoihin Euroopan kehitysrahastosta (EKR);

B.  katsoo, että AKT:n ja EU:n kumppanuus on ollut tärkeässä asemassa pyrittäessä saavuttamaan vuosituhannen kehitystavoitteet siitä huolimatta, että EU ei ole saavuttanut tavoitetta osoittaa 0,7 prosenttia bruttokansantulostaan (BKTL) julkiseen kehitysapuun;

C.  toteaa, että AKT:n ja EU:n kumppanuus on vaikuttanut huomattavasti köyhyyden poistamiseen, AKT-maiden integroitumiseen maailmantalouteen ja kehittymiseen entistä vaikuttavammaksi globaaliksi toimijaksi monenvälisissä kauppa- ja ilmastoneuvotteluissa;

D.  katsoo, että AKT:n ja EU:n kumppanuus on helpottanut AKT-maiden ja EU:n jäsenvaltioiden markkinoille pääsyä ja lisännyt osapuolten välisen poliittisen vuoropuhelun kautta keskinäistä ymmärrystä näkökannoista, arvoista ja normeista;

E.  katsoo, että AKT:n ja EU:n kumppanuus on vaikuttanut merkittävästi vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamiseen mutta tulokset köyhyyden poistamisen ja AKT‑maiden maailmantalouteen integroitumisen tavoitteiden saavuttamisessa ovat toistaiseksi olleet riittämättömiä, koska puolet AKT-maista kuuluu edelleen maailman vähiten kehittyneisiin maihin ja AKT-maiden yhteenlaskettu osuus maailmankaupasta on alle viisi prosenttia ja maailmanlaajuisesta BKT:stä noin kaksi prosenttia;

F.  ottaa huomioon, että Afrikan unionin muodostaminen sekä yhteisen EU–Afrikka‑strategian, EU:n ja Karibian yhteisen kumppanuusstrategian ja Tyynenmeren aluetta koskevan EU:n strategian laatiminen havainnollistavat EU:n entistä alueellisempaa lähestymistapaa rauhan, turvallisuuden, terrorismin ja muuttoliikkeen kaltaisiin yhteisiin etuihin ja huolenaiheisiin;

G.  toteaa, että kestävä kehitys edellyttää rauhaa, turvallisuutta ja poliittista vakautta;

H.  toteaa, että yhteisessä perustassa ja alueellisissa sopimuksissa on otettava huomioon alueelliset ja maanosakohtaiset erityispiirteet toissijaisuus- ja täydentävyysperiaatteen mukaisesti;

I.  ottaa huomioon, että AKT-ryhmä on yksilöinyt neuvotteluja varten kolme pilaria:

   kauppa, investoinnit ja palvelut
   kehitysyhteistyö, tiede ja teknologia sekä tutkimus ja innovointi
   poliittinen vuoropuhelu ja edunvalvonta;

J.  katsoo, että Cotonoun sopimuksen 8 ja 96 artiklassa tarkoitettu olennaisia osia koskeva poliittinen vuoropuhelu on konkreettinen ja oikeudellinen keino, jolla pidetään kiinni AKT:n ja EU:n välisen kumppanuuden yhteisistä arvoista ja edistetään demokratiaa, hyvää hallintotapaa ja ihmisoikeuksia, jotka ovat keskeisiä tekijöitä kestävässä kehityksessä;

K.  katsoo, että on selvästi tarpeen varmistaa, että ihmisoikeuksia koskevat ehdot pidetään voimassa ja että poliittista vuoropuhelua vahvistetaan uudessa sopimuksessa;

L.  katsoo, että vaikka kansallisten parlamenttien, paikallisviranomaisten, kansalaisyhteiskunnan ja yksityisen sektorin rooli on tunnustettu selvästi vuonna 2010 tarkistetussa Cotonoun sopimuksessa, niiden osallistuminen AKT-maiden ja EU:n toimintapolitiikan ja toiminnan tarkasteluun sekä ohjelmasuunnittelu-, seuranta- ja arviointiprosesseihin on ollut vähäistä;

M.  toteaa, että poliittista vuoropuhelua on useimmiten käytetty poliittisten kriisien myöhäisessä vaiheessa eikä ennaltaehkäisevästi;

N.  ottaa huomioon, että kansalaisjärjestöt kohtaavat entistä rajoittavampaa sääntelyä ja muita esteitä, jotka rajoittavat niiden toimintaa ja liikkumavaraa;

O.  ottaa huomioon, että monissa AKT-maissa veroasioiden käsittelyä koskevat tekniset valmiudet haittaavat sekä valtion tulonhankintaa että osallistumista kansainväliseen veroyhteistyöhön;

P.  ottaa huomioon, että EKR:ää rahoitetaan EU:n jäsenvaltioiden suorilla maksuilla eikä siihen sovelleta EU:n tavanomaisia talousarviosääntöjä; ottaa huomioon, että parlamentilla ei ole EKR:n talousarvion suhteen muuta toimivaltaa kuin vastuuvapauden myöntäminen jo suoritetuista maksuista eikä se voi virallisesti valvoa EKR:n ohjelmasuunnittelua;

Q.  ottaa huomioon, että AKT:n ja EU:n kumppanuuden parlamentaarisen ulottuvuuden lujittamisen ja sen neuvoa-antavan roolin vahvistamisen olisi oltava keskeisiä tekijöitä AKT:n ja EU:n uudessa kumppanuudessa;

R.  ottaa huomioon, että AKT:n ja EU:n yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen istuntojen tiheys ja moninaisuus ovat mahdollistaneet jatkuvan vuoropuhelun Euroopan parlamentin ja AKT-ryhmän jäsenten välillä, mikä on lujittanut edustajakokouksen legitimiteettiä ja tehostanut parlamentaarista diplomatiaa; ottaa huomioon, että yhteistä parlamentaarista edustajakokousta on käytetty parlamentaarisen diplomatian mallina monilla poliittisilla foorumeilla;

1.  pitää myönteisinä AKT-valtioiden ryhmän ja Euroopan unionin välisen tulevan yhteistyön tärkeimpiä näkökohtia ja yleistä rakennetta, joita komissio on ehdottanut suosituksessa neuvoston päätökseksi luvan antamisesta neuvottelujen aloittamiseen tulevasta kumppanuussopimuksesta;

2.  vaatii, että kestävän kehityksen toimintaohjelman Agenda 2030, kestävän kehityksen tavoitteiden ja kehityspolitiikkaa koskevan eurooppalaisen konsensuksen on oltava keskeisellä sijalla AKT:n ja EU:n uudistetussa kumppanuudessa;

3.  panee tyytyväisenä merkille, että kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista pidetään keskeisenä päämääränä, mutta toteaa, että ehdotetuissa sopimuksissa ei mainita konkreettisia toimia sen toteuttamiseksi; korostaa tarvetta sisällyttää monialaiset kysymykset, kuten ekologinen kestävyys, ilmastonmuutostavoitteet, sukupuolinäkökohdat ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus, kattavasti osaksi tulevan sopimuksen toimintapolitiikkaa, suunnitelmia ja toimia;

4.  panee tyytyväisenä merkille, että komission ehdotuksen mukaan uusi kumppanuussopimus on avoin ulkoisille kumppaneille;

5.  palauttaa mieliin, että köyhyyden poistaminen on kaikkein tärkein kestävän kehityksen tavoite, sillä köyhyys on edelleen merkittävä ongelma useimmissa AKT-maissa; vaatii siksi, että köyhyyden torjunta on edelleen keskeinen osatekijä tulevassa sopimuksessa;

6.  toteaa, että komissio on ottanut pitkälti huomioon parlamentin näkemykset ja että yhteinen perusta ja aluekohtaiset sopimukset tulevat olemaan yhtä lailla sitovia parlamentin vaatimuksen mukaisesti;

7.  palauttaa mieliin, että tuleva kumppanuussopimus sisältää tasapuolisuuden, keskinäisen kunnioituksen ja yhteisen edun periaatteet;

8.  korostaa, että Cotonoun sopimuksen olennaiset osat, kuten ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittaminen, demokratian periaatteet, oikeusvaltioperiaate ja hyvä hallintotapa, on säilytettävä vuoden 2020 jälkeisen yhteistyön perustana ja perussopimuksen, aluekohtaisten sopimusten ja pöytäkirjojen keskeisinä osina; kehottaa komissiota ja neuvostoa sisällyttämään valtuutuksen ihmisoikeusosaan yksiselitteisesti sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään, seksuaaliseen suuntautumiseen tai sukupuoli-identiteettiin perustuvan syrjinnän kiellon ja sisällyttämään siihen myös vuoden 1995 Pekingin toimintaohjelmassa ja sitä koskevien tarkistuskokousten päätösasiakirjoissa esitetyn seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeudet;

9.  painottaa tarvetta tarkastella ihmisoikeuksia ja hallintotapaa koskevaa kysymystä sellaisten nykyisten kansainvälisten oikeudellisten välineiden, lakien, periaatteiden ja mekanismien pohjalta, jotka on vahvistettu alueellisissa ja yleisafrikkalaisissa hallintoelimissä, jotta omavastuullisuutta voitaisiin vahvistaa;

10.  palauttaa mieliin, että AKT-maiden ja EU:n jäsenvaltioiden tulevaan kumppanuuteen on sisällytettävä kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030 ja että kumppanuuden olisi myötävaikutettava toimintaohjelman toteuttamiseen kaikilla tasoilla;

11.  kehottaa EU:n ja AKT:n neuvottelijoita sisällyttämään sopimuksen yhteiseen perustaan selkeän määräyksen, jonka mukaan kaikki osapuolet panevat Kansainvälisen rikostuomioistuimen Rooman perussäännön kaikilta osin täytäntöön;

12.  painottaa, että yhteisessä perustassa vahvistettujen periaatteiden ja sopimuksissa määriteltyjen alueellisten painopisteiden johdonmukaisuus on varmistettava, ja korostaa, että perustaan olisi sisällyttävä nimenomainen maininta vastuuvelvollisuudesta sekä seuranta- ja arviointimekanismeista tapauksissa, joissa määräyksiä ei ole noudatettu; tähdentää, että olisi varmistettava sopimuspuolten vastuuvelvollisuus myös kansalaisiin ja kansalaisyhteiskuntaan nähden ja että yhteisiin instituutioihin olisi sisällyttävä mekanismit, joiden kautta kansalaisyhteiskunta ja kansalaiset voivat raportoida tapauksista, joissa ihmisoikeusvelvoitteita ja muita olennaisia osia on rikottu;

13.  muistuttaa jälleen neuvottelujen kaikille osapuolille, että poliittinen vuoropuhelu on keskeinen osa Cotonoun sopimusta ja että sen on pysyttävä edelleen keskeisenä oikeudellisena pilarina uuden sopimuksen yleisessä kehyksessä ja alueellisella tasolla;

14.  korostaa, että poliittinen vuoropuhelu on erottamaton osa kumppanuutta ja arvokas perusta kumppanimaiden väestön tilanteen parantamiselle; kehottaa siksi tehostamaan ihmisoikeustilanteen seurantaa kyseisissä maissa ja painottaa, että seurannan on oltava kaikkia koskevaa, avointa ja osallistavaa; korostaa, että on tärkeää varmistaa kansalaisyhteiskunnan mielekäs osallistuminen vuoropuheluun kaikilla tasoilla;

15.  muistuttaa, että poliittisen vuoropuhelun on oltava tasapuolista ja että sen on perustuttava keskinäiseen kunnioitukseen;

16.  tähdentää, että EU:n ja AKT:n yhteistyöhön olisi kuuluttava vertaisarviointijärjestelmä, jolla seurataan säännöllisesti edistystä ja puutteita kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa ja johon osallistuvat parlamentit, paikallisviranomaiset ja kansalaisyhteiskunta, ja että siihen olisi kuuluttava ihmisoikeuksien kunnioittamista ja muita oleellisia osia koskeva säännöllinen arviointi ja julkinen raportointi; katsoo, että kestävän kehityksen toimintaohjelman Agenda 2030 täytäntöönpano ja kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen edellyttävät paikallisviranomaisten ja valtiosta riippumattomien toimijoiden hyväksyntää, läheisyyttä, toissijaisuutta ja vahvaa osallistumista; kehottaa parantamaan tiedonkulkua ja vuoropuhelua, jotta AKT-maiden ja EU:n jäsenvaltioiden suhteet syvenevät entisestään;

17.  muistuttaa, että talouskumppanuussopimukset muodostavat alueellisen yhteistyön perustan ja että ne ovat kehityksen ja alueellisen yhdentymisen välineitä; pyytää siksi talouskumppanuussopimusten täysimääräistä sisällyttämistä uuteen AKT–EU-sopimukseen;

18.  kehottaa vahvistamaan AKT:n ja EU:n kumppanuuden poliittista vaikutusvaltaa kansainvälisellä näyttämöllä, jotta ne voisivat olla vaikuttavammassa asemassa maailmanlaajuisina toimijoina;

19.  vaatii tulevaan sopimukseen selkeitä määräyksiä, joilla säännellään yksityisen sektorin roolia ja vastuita; korostaa erityisesti, että kehityskumppanuuksiin osallistuvien yritysten on noudatettava hankkeiden koko elinkaaren ajan yritysten yhteiskuntavastuun periaatteita sekä ihmisoikeuksia koskevaa YK:n Global Compact -aloitetta, yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevia YK:n ohjaavia periaatteita, Kansainvälisen työjärjestön keskeisiä työnormeja, ympäristönormeja ja YK:n korruption vastaista yleissopimusta; korostaa, että niin EU:n jäsenvaltioiden kuin AKT-maiden on laadittava kansallisia suunnitelmia yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja erityisesti due diligence- säännösten panemiseksi täytäntöön;

20.  muistuttaa, että valtion tulonhankinta verotuksen avulla on tärkein tulonlähde kestävän kehityksen rahoitukselle; pitää valitettavana, että toimet laittomien rahavirtojen ja veronkierron torjumiseksi eivät ole tärkeällä sijalla neuvotteluvaltuutusluonnoksessa; kehottaa neuvotteluosapuolia sisällyttämään uuteen sopimukseen pitkälle meneviä määräyksiä teknisestä ja rahoitusavusta kehitysmaille, jotta ne pystyvät soveltamaan uusia globaaleja normeja, joilla torjutaan veronkiertoa; toteaa, että nämä normit kattavat muun muassa automaattisen tietojenvaihdon, tiedot yhtiöiden todellisista omistajista ja edunsaajista sekä monikansallisten yhtiöiden julkisen maakohtaisen raportoinnin ja niillä pyritään estämään veropohjan rapautumista ja voitonsiirtoa G20:n ja OECD:n mallien pohjalta; kehottaa osapuolia myös sitoutumaan oikeudellisesti sitovan, veroyhteistyötä käsittelevän hallitusten välisen YK:n elimen perustamisen tukemiseen;

21.  pitää valitettavana, että neuvotteluvaltuutusluonnoksessa ei ole määräyksiä, joilla voitaisiin varmistaa maatalouden kestävän kehityksen ulottuvuus, vaikka AKT-maiden viljelijöillä on valtavia haasteita ilmastonmuutoksen takia; kehottaa neuvottelujen osapuolia sisällyttämään uuteen sopimukseen kestävien maatalouskäytäntöjen tukijärjestelmiä;

22.  kehottaa vahvistamaan kansalaisyhteiskunnan osallistumista poliittiseen vuoropuheluun, ohjelmasuunnitteluun, täytäntöönpanoon ja valmiuksien kehittämisen tukeen; korostaa, että on tärkeää ottaa kansalaisyhteiskunta mukaan poliittiseen vuoropuheluun ja että tämä on erityisesti tärkeää välittömästi toimien kohteena oleville paikallisille ryhmille; korostaa tässä yhteydessä vaaraa, joka liittyy kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksien kaventumiseen joissakin maissa, ja tarvetta ottaa mukaan myös ryhmät, jotka eivät pysty puolustamaan omia etujaan tai joita hallitukset eivät ole tunnustaneet niiden oikeutetusta demokraattisesta edusta huolimatta, kuten vähemmistöt, nuoret ja naiset;

23.  tähdentää, että kansalaisyhteiskunnan toiminnan olisi perustuttava sen erilaisten roolien tunnustamiseen ja että kansalaisyhteiskunnan asemaa sopimuksen täysivaltaisena toimijana olisi vahvistettava;

24.  korostaa, että vaikuttavan kehitysyhteistyön periaatteet on sisällytettävä kokonaisuudessaan uuteen AKT:n ja EU:n kumppanuussopimukseen ja että sopimuksen ja alueellisten pöytäkirjojen kulmakivinä olisi oltava määräyksiä, joilla varmistetaan maiden omavastuullisuus, keskittyminen tuloksiin, kehitysprosessin osallistavuus, avoimuus ja keskinäinen vastuuvelvollisuus; korostaa, että on tarpeen varmistaa maantieteellisesti tasapainoinen lähestymistapa tuen jakamiseen ja keskittyä painokkaasti vähiten kehittyneisiin maihin ja hauraisiin valtioihin; katsoo, että EU:n kanssa muuttoliikekysymyksissä tehtävän yhteistyön asettaminen tuen myöntämisen ehdoksi ei vastaa kehitysyhteistyön tuloksellisuuden sovittuja periaatteita;

25.  korostaa, että EU:n ja AKT:n välisessä uudistetussa yhteistyössä ja kumppanuudessa olisi varmistettava tehokkaampi yhteinen toiminta tartuttaessa nykymaailman haasteisiin, kuten terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan;

26.  muistuttaa, että tulevan sopimuksen on tarjottava tilaisuus parantaa sitoutumista kehitykseen vaikuttavien politiikkojen johdonmukaisuuteen ja sen noudattamiseen ja että sopimukseen olisi sisällytettävä mekanismeja tämän johdonmukaisuuden seuraamiseksi järjestelmällisesti; muistuttaa tässä yhteydessä EU:n edustustojen roolista kehitykseen vaikuttavien politiikkojen johdonmukaisuuden edistämisessä ja korostaa, että niiden on käytävä säännöllistä vuoropuhelua maatasolla;

27.  korostaa, että on tärkeää houkutella yksityisen sektorin investointeja, jotka tukevat paikallisten pääomamarkkinoiden pitkän aikavälin kehitystä ja tarjoavat vipuvaikutusta rajallisille virallisille kehitysapumäärärahoille, ja maksimoida näin vaikutukset ja rahoittaa kestävän kehityksen tavoitteita;

28.  korostaa, että on tärkeää vahvistaa tulevan sopimuksen parlamentaarista ulottuvuutta, taata tulevan kattavan yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen todelliset neuvoa-antavat valtuudet ja varmistaa, että edustajakokous tarjoaa mahdollisuuden avoimeen, demokraattiseen ja kattavaan parlamentaariseen vuoropuheluun; pyytää varmistamaan edustajakokouksen oikeudellisen ja toiminnallisen riippumattomuuden; vaatii, että edustajakokous otetaan tiiviisti mukaan sopimuksen täytäntöönpanoon ja että sitä kuullaan säännöllisesti kaikista kumppanuuden kannalta tärkeistä asioista; katsoo, että edustajakokouksen olisi oltava kattavasti mukana tulevasta kumppanuudesta käytävissä neuvotteluissa;

29.  kehottaa toteuttamaan lisätoimia, joilla parannetaan edustajakokouksen mahdollisuuksia valvoa kehitysohjelmien suunnittelua;

30.  katsoo, että AKT:n ja EU:n välisiä kokouksia on järjestettävä säännöllisesti ja vähintään kerran vuodessa, jotta kumppanuus olisi jatkuvaa ja vakaata ja jotta saadaan säännöllisesti raportteja ja vertaisarviointeja edistymisestä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa, ihmisoikeuksien kunnioittamisesta ja sopimuksen muista keskeisistä osista, kuten parlamentti on pyytänyt;

31.  suosittaa siksi, että edustajakokous mukautetaan uuteen alueelliseen rakenteeseen ja keskitytään työhön alueellisilla foorumeilla ottaen mukaan kansalliset ja alueelliset parlamentit; katsoo, että AKT–EU-ministerineuvoston ja edustajakokouksen olisi kokoonnuttava täysistuntoon säännöllisesti mutta nykyistä harvemmin ja vuorotellen Euroopan unionissa ja jossakin AKT-valtiossa ilman, että täysistunto edellyttää ministerineuvoston koollekutsumista; kehottaa unionin neuvoston puheenjohtajavaltiota osallistumaan tarmokkaammin edustajakokouksen istuntojen valmisteluun, järjestämiseen ja isännöintiin;

32.  pyytää, että EU:n ja AKT:n parlamenttien jäsenten kokouksia alueellisten sopimusten tasolla pidetään vähintään kerran vuodessa kullakin alueella ja että niitä täydennetään usean sidosryhmän foorumilla, johon valtiosta riippumattomat toimijat, muun muassa kansalaisyhteiskunta ja nuoret sekä yksityinen sektori, osallistuvat;

33.  katsoo ehdottomasti, että yleisafrikkalaisesta parlamentista olisi tultava tulevan Afrikkaa koskevan alueellisen sopimuksen vahva pilari, erityisesti suhteessa EU:n ja Afrikan ministerineuvostoon ja sen rinnalle; kehottaa tässä yhteydessä komissiota ja AKT-valtioita julkistamaan neuvottelujen varhaisessa vaiheessa tekstiehdotuksia yleisafrikkalaisen parlamentin parlamentaarisesta ulottuvuudesta ja roolista ja kuulemaan niistä sekä yleisafrikkalaista parlamenttia että Euroopan parlamenttia;

34.  muistuttaa, että Euroopan parlamentille on tiedotettava välittömästi ja täysimääräisesti neuvottelumenettelyn kaikissa vaiheissa SEUT 218 artiklan 10 kohdan mukaisesti, ja toistaa, että olisi sovittava yhteistyötä ja tietojenvaihtoa koskevien käytännön järjestelyjen parantamisesta kansainvälisten sopimusten koko elinkaaren ajan; kehottaa lisäksi neuvostoa ja komissiota tiedottamaan edustajakokoukselle neuvotteluista kattavasti ja hyvissä ajoin;

35.  kehottaa Euroopan unionin neuvostoa julkistamaan neuvoston hyväksymän valtuutuksen; kehottaa myös AKT-valtioiden ryhmää toimimaan samoin;

36.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, AKT-ministerineuvostolle, komission varapuheenjohtajalle ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, Afrikan unionin komissiolle, yleisafrikkalaiselle parlamentille sekä AKT:n ja EU:n yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen puheenjohtajistolle.

(1) http://www.europarl.europa.eu/intcoop/acp/03_01/pdf/mn3012634_en.pdf
(2) http://www.wipo.int/edocs/trtdocs/en/acp/trt_acp_3.pdf
(3) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0371.
(4) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0437.
(5) EUVL C 349, 17.10.2017, s. 11.
(6) EUVL C 310, 25.8.2016, s. 19.
(7) EUVL C 170, 30.5.2017, s. 36.
(8) http://www.europarl.europa.eu/intcoop/acp/2015_acp2/pdf/1081264en.pdf

Päivitetty viimeksi: 8. tammikuuta 2019Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö