Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2018/2024(BUD)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0247/2018

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0247/2018

Keskustelut :

PV 04/07/2018 - 19
CRE 04/07/2018 - 19

Äänestykset :

PV 05/07/2018 - 6.11
CRE 05/07/2018 - 6.11
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2018)0311

Hyväksytyt tekstit
PDF 169kWORD 56k
Torstai 5. heinäkuuta 2018 - Strasbourg
Talousarvio 2019 – Trilogin neuvotteluvaltuudet
P8_TA(2018)0311A8-0247/2018
Päätöslauselma
 Liite

Euroopan parlamentin päätöslauselma 5. heinäkuuta 2018 varainhoitovuoden 2019 talousarvioesitystä käsittelevän trilogin neuvotteluvaltuuksista (2018/2024(BUD))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 106 A artiklan,

–  ottaa huomioon komission 23. toukokuuta 2018 antaman esityksen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2019 (COM(2018)0600),

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(1),

–  ottaa huomioon vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 2. joulukuuta 2013 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013(2) ja 20. kesäkuuta 2017 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 2017/1123(3), jolla sitä muutettiin,

–  ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2. joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen(4),

–  ottaa huomioon 15. maaliskuuta 2018 antamansa päätöslauselman vuoden 2019 talousarvion valmistelua koskevista yleisistä suuntaviivoista, pääluokka III – Komissio(5),

–  ottaa huomioon neuvoston 20. helmikuuta 2018 antamat päätelmät varainhoitovuoden 2019 talousarviomenettelyn suuntaviivoista (06315/2018),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 86 a artiklan,

–  ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön ja lausunnot valiokunnilta, joita asia koskee (A8-0247/2018),

Talousarvioesitys 2019: vahvistetaan solidaarisuutta ja valmistaudutaan kestävään tulevaisuuteen

1.  palauttaa mieliin vahvistaneensa 15. maaliskuuta 2018 antamassaan päätöslauselmassa seuraavat ensisijaiset tavoitteet EU:n vuoden 2019 talousarviota varten: kestävä kasvu, innovointi, kilpailukyky, turvallisuus, ilmastonmuutoksen torjunta, siirtyminen uusiutuviin energialähteisiin ja muuttoliikeasiat; toteaa myös kehottaneensa kiinnittämään erityistä huomiota nuoriin;

2.  korostaa, että EU:n on oltava edelläkävijä YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanossa valtavirtaistamalla nämä tavoitteet kaikilla EU:n politiikanaloilla;

3.  muistuttaa, että unionin talousarvio varainhoitovuodeksi 2019 on kuluvan vaalikauden viimeinen talousarvio ja sen kanssa samanaikaisesti käydään neuvotteluja seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä ja unionin omien varojen järjestelmän uudistuksesta; muistuttaa myös, että Yhdistynyt kuningaskunta on sitoutunut osallistumaan unionin vuosien 2019 ja 2020 talousarvioiden rahoittamiseen ja toteutukseen maaliskuun 2019 jälkeen siten kuin se olisi edelleen unionin jäsenvaltio;

4.  panee tyytyväisenä merkille komission ehdotuksen ja katsoo sen vastaavan pääpiirteittäin parlamentin omia painopisteitä; aikoo edelleen lujittaa keskeisiä ohjelmia ja varmistaa niiden rahoituksen asianmukaisen tason; panee merkille 3,1 prosentin lisäyksen maksusitoumusmäärärahoihin ja pienemmän BKTL-osuuden vuoteen 2018 verrattuna sekä maksusitoumusmäärärahojen (1 prosentti verrattuna 1,02 prosenttiin) että maksumäärärahojen (0,9 prosenttia verrattuna 0,92 prosenttiin) kohdalla;

5.  on ilahtunut ehdotetuista lisäyksistä Horisontti 2020 -ohjelmaan, Verkkojen Eurooppa ‑välineeseen, Erasmus+-ohjelmaan ja ohjelmiin, joilla edistetään unionin kansalaisten turvallisuutta; huomauttaa kuitenkin, että pk-yrityksille on annettava entistä enemmän tukea, sillä ne ovat keskeisiä talouskasvun ja työpaikkojen luomisen mahdollistajia, että unionin teollisuuden digitalisointiin ja digitaalisten taitojen ja digitaalisen yrittäjyyden edistämiseen on kohdennettava asianmukaiset resurssit ja että samoin on lisättävä nuoria tukevien ohjelmien, varsinkin ErasmusPron määrärahoja; toistaa olevansa vakuuttunut siitä, että Erasmus+-ohjelman talousarvio on vähintään kaksinkertaistettava vuonna 2019;

6.  pitää myönteisenä DiscoverEU-hankkeen käynnistämistä ja toteaa, että vuonna 2018 siinä jaetaan 15 000 interrail-lippua 18-vuotiaille eurooppalaisille; pitää myönteisenä myös sitä, että komissio ehdottaa monivuotiseen rahoituskehykseen 2021–2027 kaikkiaan 700:aa miljoonaa euroa, mikä sopii hyvin unionin kunnianhimoisiin tavoitteisiin edistää oppimiseen liittyvää liikkuvuutta, aktiivista kansalaisuutta, sosiaalista osallisuutta ja kaikkia nuoria koskevaa solidaarisuutta; pitää valitettavana, ettei komissio ole ehdottanut määrärahoja vuosille 2019 ja 2020; haluaa jatkaa valmistelutoimea vuosina 2019 ja 2020;

7.  panee merkille komission ennakkoarvioinnin lapsitakuujärjestelmän valmistelutoimen jatkamisesta; korostaa siinä esitettyä viittausta mahdolliseen laaja-alaisempaan täytäntöönpanoon Euroopan sosiaalirahaston puitteissa; ehdottaa, että hyödynnetään mahdollisuutta kolmanteen täytäntöönpanovaiheeseen, jotta voidaan valmistella tätä laaja-alaisempaa täytäntöönpanoa ESF+:n puitteissa;

8.  pitää valitettavana, että yritysten kilpailukykyä ja pk-yrityksiä koskevan ohjelman (COSME) määrärahalisäys vuoden 2018 talousarvioon verrattuna on vain 2,3 prosenttia (362,2 miljoonaa euroa maksusitoumusmäärärahoina) ja että ehdotetut maksumäärärahat ovat 0,6 prosenttia pienemmät; palauttaa mieliin, että kyseessä on tuloksekas ohjelma, johon on huomattavasti enemmän hakijoita kuin rahoituksen saajia; korostaa, että pk-yritykset ovat unionin työllisyyden, talouskasvun ja kilpailukyvyn tärkeitä edistäjiä ja Euroopan talouden selkäranka ja että niillä on valmiudet luoda kasvua ja työpaikkoja; kehottaa ottamaan tämän seikan ensisijaisena asiana huomioon siten, että pk-yrityksiä koskeviin ohjelmiin osoitetaan riittävästi rahoitusta ja että COSME-ohjelman määrärahoja lisätään entisestään ottaen huomioon sen tuloksellisuuden;

9.  on tyytyväinen Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR) rooliin unionin investointivajeen vähentämisessä; kehottaa optimaalisen alueellisen ja alakohtaisen tasapainon yhteydessä lujittamaan ESIRin käytön sosiaalista ulottuvuutta, joka kattaa myös terveydenhuollon ja lääketieteen alan innovoinnin, sosiaalisen infrastruktuurin, ympäristönsuojelun. kestävän liikenteen, uusiutuvan energian ja energian varastointi‑infrastruktuurin; toistaa pitkäaikaisen kantansa, että uudet rahoituskehysaloitteet on rahoitettava uusilla määrärahoilla eikä olemassa olevien ohjelmien kustannuksella; toistaa myös sitoutuneensa Horisontti 2020 -puiteohjelman ja Verkkojen Eurooppa -välineen tehostamiseen, jotta voidaan mahdollisimman pitkälti kumota leikkaukset, jotka näiden ohjelmien määrärahoihin on tehty vuoden 2019 talousarviossa ESIR-rahaston voimassaolon jatkamisen rahoittamiseksi;

10.  panee merkille sitoutumisen unionin uudistettuun puolustusohjelmaan ja etenkin sopimuksen Euroopan puolustusteollisesta kehittämisohjelmasta Euroopan puolustusrahaston ensimmäisenä vaiheena; katsoo, että tämä yhteinen sitoumus auttaa saavuttamaan mittakaavaetuja ja lisäämään jäsenvaltioiden ja yritysten välistä koordinointia, jotta unioni voi säilyttää strategisen riippumattomuutensa ja tulla todelliseksi maailmanlaajuiseksi toimijaksi;

11.  panee merkille, että komissio on ehdottanut 233 miljoonan euron lisäystä nuorisotyöllisyysaloitteen määrärahoihin rahoitussuunnitelman mukaisesti; toteaa jälleen kerran, ettei parlamentti hyväksynyt, että monivuotisen rahoituskehyksen väliarvioinnin jälkeen vuosien 2018–2020 määrärahoihin tehtyjä korotuksia maksettaisiin etupainotteisesti; korostaa, että budjettivallan käyttäjä säilyttää täysin oikeutensa päättää kaikkien ohjelmien rahoituksesta, myös niiden, joita tarkistettiin monivuotisen rahoituskehyksen väliarvioinnissa; korostaa, että toimielinten välinen lojaali yhteistyö on tärkeää, ja kehottaa kaikkia asianomaisia toimijoita säilyttämään luottamuksensa koko talousarviomenettelyn 2019 ajan;

12.  on edelleen sitoutunut torjumaan työttömyyttä ja etenkin nuorisotyöttömyyttä; katsoo tässä suhteessa, että nuorisotyöllisyysaloitetta olisi lujitettava edelleen, jotta otetaan huomioon tarve lisätä unionin rahoitusta sosiaalisten oikeuksien pilarin kehittämiseksi, vaikka nuorisotyöllisyysaloitteen määrärahoihin mahdollisesti tehtävät muutokset vaikeuttavat aloitteen ja Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ohjelmien uudelleensuunnittelua; toteaa, ettei unionissa ole paneuduttu riittävästi nuorisotyöttömyyteen, joka on edelleen suurempi kuin vuonna 2007; kehottaa komissiota huolehtimaan siitä, että jäsenvaltiot eivät korvaa omia toimintapolitiikkojaan ja rahoitustaan nuorisotyöllisyysaloitteen rahoituksella nuorisotyöttömyyden torjumiseksi vaan käyttävät sitä täydentävästi; korostaa, että sekä ammatillinen koulutus että oppisopimuskoulutus ovat tehokkaita käytäntöjä nuorisotyöttömyyden torjunnassa; korostaa, että Erasmus Pro -ohjelmaan perustuva liikkuvuus edistää merkittävästi vertaisarviointia, jolla edistetään parhaiden käytäntöjen soveltamista;

13.  painottaa koheesiopolitiikan ohjelmien pääsevän vuonna 2019 täyteen vauhtiin ja korostaa, että parlamentti on sitoutunut varmistamaan riittävät määrärahat näille ohjelmille; panee tyytyväisenä merkille, että lähes kaikki kauden 2014–2020 ohjelmien hallintoviranomaiset on nyt nimetty; huomauttaa, että kohtuuttomat viivästykset toimenpideohjelmien toteuttamisessa ovat johtuneet suurelta osin kyseisten viranomaisten myöhäisestä nimeämisestä; kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että ohjelmien täytäntöönpanoa nopeutetaan viivästysten umpeen kuromiseksi, ja kehottaa jäsenvaltioita pyytämään tässä asiassa komission apua;

14.  ottaa huomioon raportit unionin alue- ja koheesiopolitiikasta ja vähemmän kehittyneiden alueiden taloudellisista haasteista ja toteaa, että niissä mainitaan toistuvasti puutteita niin tehokkuudessa kuin tuloksissakin;

15.  panee merkille, että komission ehdotus antaisi mahdollisuuden saavuttaa vuonna 2019 tavoitteen osoittaa 20 prosenttia talousarviosta ilmastomenoihin; pitää kuitenkin valitettavana, ettei komissio ole noudattanut parlamentin pyyntöä monivuotisen rahoituskehyksen ensimmäisten vuosien aikana osoitettujen alennettujen määrien kompensoimisesta; katsoo, ettei ehdotus ole riittävä, sillä unionin talousarviosta 2014–2020 kohdennettaisiin ainoastaan 19,3 prosenttia ilmastotoimenpiteisiin, mikä tarkoittaa, ettei unioni saavuttaisi kaudelle 2014–2020 asettamaansa tavoitetta 20 prosentin kohdentamisesta johdonmukaisesti ilmastotoimenpiteisiin varsinkin, jos se osoittaa vain 20 prosenttia talousarviosta ilmastonsuojeluun vuonna 2020; pitää valitettavana, ettei komissio ole kyennyt esittämään talousarvioita, jotka olisi mukautettu 7.–8. helmikuuta 2013 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmissä vahvistettuihin, unionin tätä alaa koskeviin sitoumuksiin ja tavoitteisiin; katsoo, että lisätoimien toteuttamiseksi olisi aiheellista laatia toimintasuunnitelma huomattavia mahdollisuuksia tarjoavista ohjelmista, kuten Horisontti 2020, Verkkojen Eurooppa ‑väline, Euroopan sosiaalirahasto (ESR), maataloustukirahasto, maaseuturahasto, Euroopan meri- ja kalatalousrahasto tai Life+, sillä nämä ohjelmat antavat etenkin mahdollisuuden investoida energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan; muistuttaa, että tilintarkastustuomioistuin on arvostellut perustellusti komission käyttämiä menetelmiä, ja vaatii ripeitä parannuksia asiassa;

16.  pitää myönteisenä, että komissio on sitoutunut parantamaan biodiversiteettimenojen seurantamenetelmää; ei kuitenkaan hyväksy sitä, että biologisen monimuotoisuuden suojeluun kohdistettavaa kokonaismäärää on ehdotettu alennettavaksi 8,2 prosenttiin, mikä on vastoin tavoitetta pysäyttää biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemipalvelujen häviäminen ja kääntää tämä suuntaus vuoteen 2020 mennessä;

17.  katsoo, että unionin vuoden 2019 prioriteetteihin kuuluvat edelleen kansalaisten turvallisuuden varmistaminen ja muuttoliikehaasteisiin vastaaminen; pitää ratkaisevan tärkeänä säilyttää tämän alan menot riittävällä tasolla, jotta voidaan vastata muuttoliike- ja pakolaiskriisin aiheuttamiin tarpeisiin Afrikan mantereella, etenkin Sahelin alueella sekä Levantin alueen maissa ja Välimerellä; katsoo, että unionin talousarviosta on käytävä ilmi jäsenvaltioiden keskinäinen solidaarisuus, jota muuttoliikevirtojen hallinta edellyttää etenkin, kun Dublin-asetuksen tarkistaminen hyväksytään; toteaa, että vuoden 2019 talousarvioesitys sisältää komission ehdotuksen talousarviovaikutukset;

18.  korostaa, että neuvotteilla tai varhaisessa täytäntöönpanovaiheessa on monia tärkeitä lainsäädäntöaloitteita, kuten Dublin-asetuksen tarkistaminen, rajanylitystietojärjestelmän ja EU:n matkustustieto- ja -lupajärjestelmän perustaminen, Schengenin tietojärjestelmän parantaminen ja EU:n tietojärjestelmien yhteentoimivuutta koskeva aloite turvallisuuden, rajaturvallisuuden ja muuttoliikkeen hallinnan parantamiseksi, ja nämä aloitteet vaikuttavat todennäköisesti merkittävästi vuoden 2019 talousarvioon; korostaa, että riittävä rahoitus on tärkeää, jotta unioni saavuttaa kunnianhimoiset tavoitteensa tällä alalla; kannustaa komissiota käymään budjettivallan käyttäjän kanssa avointa ja ennakoivaa vuoropuhelua edellä mainituista aloitteista, jotta määrärahoja voidaan tarvittaessa mukauttaa rajoittamatta kuitenkaan käynnissä olevien lainsäädäntömenettelyjen tuloksia vuotuisen talousarviomenettelyn aikana;

19.  pitää valitettavana komission ehdotusta Turkin-pakolaisavun koordinointivälineen toisen erän rahoittamisesta ja sen jälkeen 29. kesäkuuta 2018 neuvostossa tehtyä jäsenvaltioiden välistä sopimusta; kannattaa koordinointivälineen jatkamista, mutta kuten myös komissio ehdotti 14. maaliskuuta 2018, katsoo, että sen rahoittamiseen olisi osoitettava unionin talousarviosta 1 miljardia euroa ja jäsenvaltioiden olisi maksettava 2 miljardia euroa kahdenvälisten rahoitusosuuksien muodossa, jotta monivuotisen rahoituskehyksen erityisrahoitusvälineisiin jäisi rahoituskehyksen kahtena viimeisenä voimassaolovuonna riittävästi liikkumavaraa odottamattomia tilanteita varten ja jotta voitaisiin rahoittaa muita prioriteetteja; katsoo myös, että koordinointiväline on ollut monivuotisen rahoituskehyksen aikana uusi aloite, joka olisi näin ollen rahoitettava uusista määrärahoista; pitää valitettavana, että vaikka parlamentti pyysi selvästi, että se otettaisiin kattavasti mukaan koordinointivälineen jatkamista koskevaan päätöksentekoprosessiin myös siksi, että vältettäisiin toistamasta välineen perustamisessa käytettyä menettelyä, parlamentin ja neuvoston välillä ei ole toistaiseksi käyty neuvotteluja koordinointivälineen toisen erän rahoittamisesta; ilmoittaa jäsenvaltioille, että parlamentilla on täysi oikeus hoitaa tehtävänsä unionin toisena budjettivallan käyttäjänä ja että näin se myös tekee aiempien ilmoitustensa mukaisesti;

20.  panee merkille, että vuoden 2019 talousarvioesitys jättää hyvin rajallisen liikkumavaran tai liikkumavaraa ei jää lainkaan monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeisiin 1 a, 1 b, 3 ja 4 ja että tämä johtuu nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen vähäisestä joustavuudesta, kun vastataan uusiin haasteisiin ja toteutetaan uusia aloitteita; toteaa aikovansa hyödyntää enemmän tarkistetun monivuotisen rahoituskehyksen mukaisia joustavuussäännöksiä osana tarkistusprosessia;

21.  on edelleen huolestunut maksamattomien laskujen mahdollisesta kasautumisesta nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen loppupuolelle; panee merkille, että maksumäärärahoja on lisätty vuoden 2018 talousarvioon verrattuna maltillisesti, 2,7 prosenttia, lähinnä turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston (AMIF), sisäisen turvallisuuden rahaston ja Turkin-pakolaisavun koordinointivälineen vuoksi; panee merkille maksumäärärahojen enimmäismäärään ehdotetun liikkumavaran, joka on 19,3 miljardia euroa; kehottaa komissiota pysymään valppaana maksujen kehityksen suhteen, jotta budjettivallan käyttäjä voi toteuttaa hyvissä ajoin tarvittavat toimenpiteet epänormaalin maksusuman välttämiseksi; on vakuuttunut, että unionin uskottavuus riippuu myös sen kyvystä varmistaa, että unionin talousarviossa on riittävä määrä maksumäärärahoja, joiden turvin se voi pitää kiinni sitoumuksistaan;

Alaotsake 1 a – Kasvua ja työllisyyttä edistävä kilpailukyky

22.  panee merkille, että komissio ehdottaa vuodeksi 2019 alaotsakkeen 1 a maksusitoumusmäärärahoihin 3,9 prosentin korotusta (22 860 miljoonaa euroa) vuoteen 2018 nähden; panee merkille, että Horisontti 2020 -ohjelman maksusitoumusmäärärahoja lisättiin 8,5 prosentilla, Verkkojen Eurooppa -välineen 36,4 prosentilla, suurten infrastruktuurihankkeiden 7,8 prosentilla ja Erasmus+‑ohjelman 10,4 prosentilla, joten ne muodostavat merkittävän osan tästä lisäyksestä; korostaa kuitenkin, että nämä lisäykset ovat suurimmaksi osaksi rahoitussuunnitelman mukaisia eivätkä ylimääräisiä lisäyksiä;

23.  muistuttaa, että tutkimusta ja innovointia koskevat ohjelmat, kuten Horisontti 2020 ‑puiteohjelma, ovat olennaisia, jotta Euroopassa voidaan luoda työpaikkoja ja kilpailukykyä; kehottaa komissiota ottamaan tämän huomioon prioriteeteissaan; edellyttää asianmukaista rahoitusta tutkimuksen ja innovoinnin alan ohjelmille; tähdentää, että tällä alalla olisi tuettava varsinkin jäsenvaltioita, joilla on talous- ja rahoitusvaikeuksia;

24.  palauttaa mieliin, että viime vuosien aikana uusia aloitteita, kuten ESIR (I ja II), Wifi4EU ja Euroopan puolustusalan teollinen kehittämisohjelma, on rahoitettu useista alaotsakkeeseen 1 a kuuluvista ohjelmista siirretyistä määrärahoista ja että siirrot ovat vaikuttaneet vakavasti näihin ohjelmiin (Horisontti 2020, Verkkojen Eurooppa -väline, Galileo, ITER, Copernicus ja Euroopan geostationaarinen navigointilisäjärjestelmä (EGNOS));

25.  korostaa, että Erasmus+-ohjelma on edelleen tärkein ohjelma, joka edistää nuorten liikkuvuutta yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen kaikilla tasoilla ja kannustaa nuoria osallistumaan eurooppalaiseen demokratiaan; muistuttaa, että tarvitaan hallinnollisia toimia Erasmus+-ohjelmaan pääsyn parantamiseksi ja että tukikelpoisten hakemusten määrä ylittää selvästi nykyiset määrärahat; katsoo siksi, että Erasmus+‑ohjelman määrärahojen avulla olisi voitava vastata ohjelman tukikelpoisiin pyyntöihin ja etenkin elinikäistä oppimista koskeviin pyyntöihin;

26.  panee huolestuneena merkille keskustelut Euroopan solidaarisuusjoukkojen rahoittamisesta ja toteaa niiden osoittaneen oikeaksi parlamentin pelon, että uusia aloitteita rahoitettaisiin jälleen olemassa olevien, hyvin toimivien ohjelmien kustannuksella; panee lisäksi huolestuneena merkille trilogimenettelyn tuloksen, joka ei tuonut selvyyttä aloitteen rahoituslähteisiin ja jätti jatkoselvityksen vuotuiseen talousarviomenettelyyn, ja pitää sitä ennakkotapauksena; edellyttää komission panevan sopimuksen täytäntöön siten, että se ottaa täysin huomioon trilogin aikana käydyt keskustelut ja sopimuksen hengen;

27.  on tyytyväinen siihen, että Euroopan puolustusteollisen kehittämisohjelman rahoituksesta on päästy yhteisymmärrykseen siten, että alaotsakkeen 1 a ohjelmiin tehdään huomattavasti vähäisempiä leikkauksia kuin komissio alun perin ehdotti; on kuitenkin huolissaan siitä, että neuvosto vaikuttaa panevan enemmän painoa liikkumavarojen säilyttämiselle kuin riittävän rahoituksen osoittamiselle, vaikka se itse pitää ohjelmia tärkeinä prioriteetteina;

28.  pitää myönteisenä, että Euroopan puolustusteolliseen kehittämisohjelmaan kohdennetaan vuosina 2019 ja 2020 yhteensä 500 miljoonaa euroa; ottaa huomioon, että parlamentin tutkimuspalvelujen pääosaston arvioiden mukaan näiden alojen kansallisen yhteistyön puute aiheuttaa vuosittain 10 miljardin euron kustannukset; pitää puolustusalaa hyvänä esimerkkinä siitä, miten vaikuttavuutta voidaan parantaa siirtämällä jäsenvaltioiden tiettyjä nykyisiä valtuuksia ja toimia ja vastaavia määrärahoja unionille; korostaa, että tämä olisi osoitus eurooppalaisesta lisäarvosta ja mahdollistaisi yleisesti julkisten menojen rajoittamisen unionissa;

29.  pitää myönteisenä ehdotusta perustaa Euroopan suurteholaskennan yhteisyritys, joka edistää uusinta suurteholaskennan ja tiedon infrastruktuuria ja tukee asiaa koskevan teknologian ja sovellusten kehittämistä monilla eri aloilla, mistä koituu hyötyä tutkijoille, teollisuudelle ja julkiselle sektorille;

Alaotsake 1 b – Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen koheesio

30.  panee merkille, että alaotsakkeen 1 b maksusitoumusmäärärahat ovat yhteensä 57 113,4 miljoonaa euroa eli 2,8 prosenttia enemmän kuin vuoden 2018 talousarviossa; toteaa myös, että maksumäärärahoihin ehdotettu 47 050,7 miljoonan euron määrä on 1,1 prosenttia korkeampi kuin vuonna 2018;

31.  on tyytyväinen siihen, että vuosien 2014–2020 ohjelmien täytäntöönpano on pääsemässä täyteen vauhtiinsa, ja toistaa, että epänormaalia maksusumaa on vältettävä tulevaisuudessa; on tyytyväinen myös siihen, että valtaosa kansallisista hallintoviranomaisista on nyt nimetty; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ratkaisemaan kaikki avoinna olevat kysymykset, jotta täytäntöönpano sujuisi kitkattomasti;

32.  palauttaa mieliin, että jäsenvaltioiden tarkistettujen ennusteiden tuloksena lisätalousarviossa nro 6/2017 vähennettiin alaotsakkeen 1 b maksumäärärahoja 5,9 miljardilla eurolla; toivoo vilpittömästi, että sekä kansalliset viranomaiset että komissio ovat parantaneet maksutarpeita koskevia ennusteitaan vuoden 2019 talousarviossa ja että ehdotetut maksumäärärahat käytetään kokonaisuudessaan;

33.  korostaa, että nopean teknologisen kehityksen, kuten tekoälyn kehittämisen, vuoksi nopeasti kehittyvien alueiden ja vähemmän kehittyneiden alueiden välinen kuilu saattaa laajeta, jos rakennerahastojen vaikutusta ei tehosteta tehokkuutta koskevilla vaatimuksilla;

34.  panee merkille komission ehdotuksen nuorisotyöllisyysaloitteen rahoituksen jatkamisesta ja ehdotuksen ottaa käyttöön 233,3 miljoonaa euroa maksusitoumusmäärärahojen kokonaisliikkumavarasta; muistuttaa, että aina kun nuorisotyöllisyysaloitteelle kohdennettuja määrärahoja lisätään, ESR:stä olisi otettava käyttöön vastaavat määrät; muistuttaa, että komissio sitoutui vuoden 2018 talousarvion sovittelumenettelyn yhteydessä esittämään pikaisesti tarkistuksen yhteisiä säännöksiä koskevaan asetukseen, jotta nuorisotyöllisyysaloitteen määrärahalisäys vuodeksi 2018 otettaisiin huomioon; painottaa, ettei komissio ole noudattanut sitoumustaan, ja vaatii sitä selittämään yksityiskohtaisesti syyt tarkistetun yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen esittämisen viivästymiselle;

35.  sitoutuu hyväksymään nuorisotyöllisyysaloitetta ja ESR:ää koskevan uuden lainsäädännön nopeasti, jotta voidaan helpottaa nuorisotyöllisyysaloitteen määrärahojen kunnianhimoista lisäämistä vuonna 2019 vaarantamatta muita ESR:n ohjelmia jäsenvaltioissa mahdollisesti siten, että jäsenvaltiot vapautettaisiin velvoitteestaan maksaa nuorisotyöttömyyden torjuntaan ESR:n määrärahoja vastaava osuus, mutta vain sillä edellytyksellä, etteivät jäsenvaltiot voi ehdotettujen muutosten varjolla vapautua tällä alalla jo tekemistään rahoitussitoumuksista ja ettei tämä johtaisi nuorisotyöttömyyden torjuntaan yleisesti ottaen tarkoitettujen unionin talousarviomäärärahojen vähenemiseen;

Otsake 2 – Kestävä kasvu: luonnonvarat

36.  toteaa, että otsakkeeseen 2 on ehdotettu 59 991,1 miljoonaa euroa maksusitoumusmäärärahoina (+1,2 prosenttia vuoteen 2018 verrattuna) ja 57 790,4 miljoonaa euroa maksumäärärahoina (+3 prosenttia); panee merkille, että maataloustukirahaston menot vuonna 2019 ovat arviolta 44 162,5 miljoonaa euroa eli vähemmän kuin vuoden 2018 talousarviossa (-547,9 miljoonaa euroa);

37.  panee merkille, että komissio on jättänyt 344,9 miljoonan euron liikkumavaran otsakkeen 2 enimmäismäärään; huomauttaa, että maatalousmarkkinoiden yhä suurempi epävakaus, joka kävi ilmi esimerkiksi Venäjän tuontikiellon yhteydessä, saattaa oikeuttaa tämän liikkumavaran käyttöön ottamisen; kehottaa komissiota varmistamaan, että enimmäismääriin jää riittävästi liikkumavaraa, jotta pystytään vastaamaan mahdollisiin kriiseihin;

38.  toteaa, että joitakin vuoden 2018 talousarvioon sisältyneistä Venäjän tuontikieltoon liittyvistä toimista ei jatketa (esimerkiksi hedelmiin ja vihanneksiin liittyvät toimet, joiden kohdalla markkinatilanne on edelleen vaikea) ja että maitoalan markkinoilla ilmenee edelleen hankaluuksia; odottaa komissiolta lokakuussa oikaisukirjelmää, jonka pitäisi perustua maataloustukirahaston rahoitusta koskeviin päivitettyihin tietoihin maatalousalan todellisten tarpeiden todentamiseksi; korostaa, että tilanteet, joissa maataloustukirahaston mukaiset markkinatoimenpiteet ovat tarpeen, ovat harvinaisia ja niiden osuus maataloustukirahastosta on suhteellisen pieni (noin 5,9 prosenttia);

39.  korostaa, että nuorisotyöttömyyttä on torjuttava myös osoittamalla riittävästi tukea maaseutualueiden nuorille; pitää valitettavana, ettei komissio ole ehdottanut lisäystä nuoria viljelijöitä koskevaan budjettikohtaan;

40.  korostaa, että Euroopan meri- ja kalatalousrahaston täytäntöönpano on nopeutumassa ja sen pitäisi päästä täyteen vauhtiin vuonna 2019 ohjelmakauden alun hitaan liikkeellelähdön jälkeen; on tyytyväinen siihen, että Life+ -ohjelman maksusitoumusmäärärahoja on lisätty (+6 prosenttia) rahoitussuunnitelman mukaisesti; toteaa, että Euroopan ympäristökeskus saa vuosina 2019–2020 uusia vastuita raskaiden hyötyajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen ympäristövaikutusten tarkkailun, raportoinnin ja todentamisen alalla;

Otsake 3 – Turvallisuus ja kansalaisuus

41.  panee merkille, että otsakkeeseen 3 ehdotetaan yhteensä 3 728,5 miljoonaa euroa maksusitoumusmäärärahoja eli 6,7 prosenttia enemmän kuin vuonna 2018 ja että maksumäärärahoja ehdotetaan yhteensä 3 486,4 miljoonaa euroa eli 17 prosenttia enemmän kuin viime vuonna; korostaa kuitenkin, että määrärahoja on monena vuonna ennen näitä lisäyksiä vähennetty ja että keskeisten alojen, kuten muuttoliikkeen, rajavalvonnan tai sisäisen turvallisuuden, yleinen rahoitus on silti ainoastaan 2,3 prosenttia kaikista vuodeksi 2019 ehdotetuista unionin menoista; kyseenalaistaa ehdotetun 281,2 miljoonan euron maksusitoumusmäärärahojen kohdentamiseen unioniin suuntautuvan lailliseen muuttoliikkeen tukemiseen, kolmansien maiden kansalaisten tehokkaan kotouttamisen edistämiseen ja oikeudenmukaisten ja tehokkaiden palautusstrategioiden tukemiseen, sillä se merkitsee 14,4 prosentin vähennystä vuoteen 2018 verrattuna; kehottaa komissiota tekemään tarkemmin selkoa tämän leikkauksen syistä;

42.  panee merkille, että neljäntenä peräkkäisenä vuonna koko otsakkeen 3 enimmäismäärässä ollut liikkumavara on käytetty, mikä osoittaa, että tämänhetkisessä tilanteessa unionin talousarviolla ei ole täysiä valmiuksia hoitaa unionin nykyisiä mittavia muuttoliike- ja turvallisuushaasteita perusteellisesti; pitää tässä mielessä myönteisenä ehdotettua 927,5 miljoonan euron käyttöönottoa joustovälineestä maksusitoumusmäärärahoina;

43.  olettaa, että joidenkin jäsenvaltioiden maahanmuutto- ja turvapaikkajärjestelmiin ja niiden ulkorajoihin kohdistuva paine pysyy vuonna 2019 korkeana, ja vaatii unionia pysymään valppaana tämän alan tulevien ennakoimattomien tarpeiden varalta; kehottaa tässä yhteydessä tehostamaan ulkorajojen valvontaa ja myöntämään riittävästi rahoitusta ja henkilöstöä näiden kysymysten parissa toimiville unionin virastoille ja toteaa uudelleen, että muuttoliike- ja pakolaiskriisin perimmäisiin syihin paneutuminen ja unionin naapuruston vakauttaminen ovat kestävä pitkän aikavälin ratkaisu ja että tämän tavoitteen kannalta on olennaista investoida muuttajien ja pakolaisten alkuperämaihin;

44.  pitää myönteisenä Eurooppa-neuvoston 28. kesäkuuta 2018 esittämää pyyntöä Frontexin vahvistamisesta edelleen lisäämällä sen resursseja ja laajentamalla sen valtuuksia; pyytää saada lisää tietoa siitä, kuinka paljon henkilöstöä jäsenvaltiot lähettävät ja kuinka paljon omaa henkilöstöä virasto tarvitsee; kehottaa komissiota mukauttamaan talousarvioesitystään vastaavasti syksyn oikaisukirjelmässä; pitää myönteisenä myös sitä, että Kreikalle ja Espanjalle myönnettiin 45,6 miljoonaa euroa tukena niiden alueelle saapuvien siirtolaisvirtojen hallinnassa; korostaa, että tehokkaan rajavalvonnan lisäksi on järjestettävä saapuville siirtolaisille asianmukainen huolenpito;

45.  toteaa, että välineen, jolla voidaan tarjota humanitaarista hätätilanteen tukea unionin sisällä, voimassaoloaika päättyy maaliskuussa 2019; kehottaa komissiota arvioimaan, olisiko tarpeen aktivoida kyseinen väline uudelleen ja lisätä sen määrärahoja, koska joissakin jäsenvaltioissa pakolaiset ja turvapaikanhakijat tarvitsevat jatkuvaa humanitaarista apua; korostaa, että on osoitettava enemmän solidaarisuutta niitä maita kohtaan, joihin saapuu eniten maahantulijoita ja turvapaikanhakijoita; korostaa samalla, että on tärkeää jatkaa rahoitusta AMIF-rahaston hätäapumekanismien kautta ja erityisesti tukea edelleen Kreikkaa; katsoo, että rahoitusapua olisi myönnettävä myös Italialle; kehottaa siksi komissiota esittämään perustelut ehdotukselleen; muistuttaa Italian olevan ainoa jäsenvaltio, jonka väestön enemmistö katsoo, ettei se ole hyötynyt millään tavoin Euroopan unionin jäsenyydestä; pitää valitettavana, AMIF-rahaston toisen osatekijän ”unioniin suuntautuvan laillisen maahanmuuton tukeminen ja kolmansien maiden kansalaisten kotouttamisen edistäminen sekä oikeudenmukaisten ja tehokkaiden palauttamisstrategioiden kehittäminen” maksusitoumusmäärärahoja on leikattu tuntuvasti;

46.  katsoo, että koska on olemassa monenlaisia turvallisuusuhkia, kuten radikalisoitumisen, kyberrikollisuuden, väkivallan ja terrorismin muuttuvat muodot, jotka ylittävät yksittäisten jäsenvaltioiden reagointivalmiudet, unionin talousarviosta olisi edistettävä turvallisuuteen liittyvää yhteistyötä unionin nykyisten virastojen avulla; kysyy tässä yhteydessä, miten tässä korkean turvallisuusriskin tilanteessa voidaan ehdottaa merkittävää vähennystä sisäisen turvallisuuden rahaston maksusitoumusmäärärahoihin (-26,6 prosenttia); korostaa, että tämän alan menoilla voidaan päästä tuloksiin ainoastaan siinä tapauksessa, että Euroopan sisäisen yhteistyön ja kohdennetun tietojenjaon esteet poistetaan siten, että samalla noudatetaan kaikkea asiaan liittyvää tietosuojaa unionin lainsäädännön mukaisesti; pitää valitettavana, ettei komissio ole vieläkään antanut ehdotusta, jonka mahdollistaisi unionin tason taloudellisen solidaarisuuden osoittamisen terrorismin uhreille ja heidän perheilleen, ja kehottaa komissiota toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet, jotta tällainen apu otetaan käyttöön nopeasti;

47.  panee merkille, että unionin pelastuspalvelumekanismin oikeusperustaan on ehdotettu tarkistusta, jolla odotetaan sen hyväksymisen jälkeen olevan merkittävä vaikutus talousarvioon nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kahden viimeisen vuoden aikana, ja toteaa, että pelkästään otsakkeeseen 3 syntyy 256,9 miljoonan euron rahoitustarve; korostaa, että on aivan loogista, että tämän unionin keskeisen politiikan merkittävä tehostaminen olisi rahoitettava uusista ja täydentävistä varoista; varoittaa käyttämästä uudelleenjärjestelyjä, jotka koituvat selvästi muiden tärkeiden, hyvin toimivien politiikkojen ja ohjelmien vahingoksi;

48.  toistaa vahvan tukensa unionin ohjelmille kulttuurin, oikeuden, perusoikeuksien ja kansalaisuuden alalla; on ilahtunut Luova Eurooppa -ohjelmaan ehdotetusta lisäyksestä; vaatii lisäksi riittävää rahoitusta Kansalaisten Eurooppa -ohjelmalle ja Euroopan kansalaisaloitteelle ennen kaikkea Euroopan parlamentin vaalien alla;

49.  muistuttaa kannattavansa oikeuksia, tasa-arvoa, kansalaisuutta ja oikeusasioita koskevia ohjelmia; korostaa, että unionin on sitouduttava edelleen naisten ja hlbti-ihmisten oikeuksien toteuttamiseen;

50.  pitää myönteisenä, että elintarvikkeita ja rehuja koskevan ohjelman määrärahoja on lisätty, minkä ansiosta unioni voi hoitaa tehokkaasti mahdolliset vakavat eläin- ja kasvitautiepidemiat, mukaan lukien useita jäsenvaltioita viime vuosina vaivannut lintuinfluenssa;

51.  kehottaa komissiota myöntämään riittävästi määrärahoja, jotta voidaan nostaa vuoden 2019 Euroopan parlamentin vaalien profiilia ja lisätä niiden medianäkyvyyden vaikuttavuutta ja erityisesti tehdä tunnetuksi komission puheenjohtajaksi ehdokkaina olevia kärkiehdokkaita;

Otsake 4 – Globaali Eurooppa

52.  panee merkille, että otsakkeeseen 4 ehdotettu rahoitus on kokonaisuutena tarkastellen noussut ja että sen määrä on 11 384,2 miljoonaa euroa (+13,1 prosenttia vuoden 2018 talousarvioon nähden) maksusitoumusmäärärahoina; panee merkille, että lisäys liittyy pääasiassa Turkin-pakolaisavun koordinointivälineen toisen erän rahoittamiseen, jota varten komissio ehdottaa maksusitoumusmäärärahojen kokonaisliikkumavaran käyttöönottoa (1 116,2 miljoonaa euroa); panee merkille, että tämä ehdotus johtaisi siihen, ettei otsakkeen 4 enimmäismäärään jäisi lainkaan liikkumavaraa;

53.  kehottaa jäsenvaltioita korottamaan Afrikka-hätärahastoon, Madad-rahastoon ja Euroopan kestävän kehityksen rahastoon suorittamiaan rahoitusosuuksia, jotta voidaan tukea kriisialueiden vakauttamista, tarjota apua pakolaisille ja edistää Afrikan mantereen ja Euroopan naapurimaiden sosiaalista ja taloudellista kehitystä;

54.  on edelleen vakuuttunut, että unionin ulkoisiin toimiin liittyvien haasteiden ratkaiseminen edellyttää kestävää rahoitusta, jonka määrä on otsakkeeseen 4 osoitettua nykyistä rahoitusta suurempi; pitää kiinni siitä, että uusia aloitteita olisi rahoitettava uusilla määrärahoilla ja että kaikkia joustavuusvaihtoehtoja olisi hyödynnettävä kattavasti; vastustaa kuitenkin Turkin-pakolaisavun koordinointivälineen jatkamiseen ehdotettua rahoitusta ja siihen liittyvää neuvostossa 29. kesäkuuta 2018 tehtyä sopimusta, sillä ne rajoittaisivat merkittävästi sekä rahoitusmahdollisuuksia muilla otsakkeen 4 painopistealoilla että unionin talousarvion keskeistä roolia välineenä, jolla voidaan tavoittaa vaikeuksissa olevia ihmisiä ja edistää perusarvoja;

55.  on tyytyväinen keskisen Välimeren reittiä koskevien muuttoliikehankkeiden määrärahojen lisäämiseen ja Euroopan naapuruusvälineen itäisen ulottuvuuden määrärahojen hienoiseen korotukseen sekä Lähi-itää koskevan kehitysyhteistyön rahoitusvälineen prioriteettien uudelleenmäärittelyyn; kehottaa osoittamaan riittävät taloudelliset resurssit UNRWAlle, jotta varmistetaan tuen jatkuminen alueen palestiinalaispakolaisille Yhdysvaltain päätettyä äskettäin vetäytyä pois viraston rahoituksesta;

56.  on tyytyväinen Länsi-Balkanin alueellisiin toimiin osoitettavan tuen lisäykseen; on kuitenkin sitä mieltä, että poliittisille uudistuksille annettavaa tukea olisi lisättävä entisestään; pitää valitettavana, että tukea Turkin poliittisiin uudistuksiin (IPA II) lisätään, ja kysyy, kuinka tämä sopii yhteen kyseisen kohdan määrärahojen vähentämistä kuluvana varainhoitovuonna koskevan budjettivallan käyttäjän päätöksen kanssa; kertoo jälleen kantanaan, että Turkin viranomaisille IPA II -välineestä myönnettävien varojen ehdoksi olisi asetettava parannukset ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen saralla; toteaa, että jos näillä aloilla ei tapahdu parannuksia, tämän budjettikohdan määrärahat niukat toimintamahdollisuudet huomioon ottaen olisi kohdennettava pääosin uudestaan kansalaisyhteiskunnan toimijoille, jotta on mahdollista toteuttaa toimenpiteitä, joilla tuetaan oikeusvaltioon, demokratiaan, ihmisoikeuksiin ja tiedotusvälineiden vapauteen liittyviä tavoitteita; kannattaa yleistä suuntausta vähentää Turkin poliittisiin uudistuksiin osoitettavia määrärahoja;

57.  korostaa, että Euroopan investointipankin hallinnoiman ulkosuhteisiin liittyvien hankkeiden takuurahaston rahoituksen määrää vähennetään vuoden 2019 talousarviossa huomattavasti ja että myös makrotaloudellisen rahoitusavun avustusten määrää aiotaan vähentää huomattavasti, koska EIP:n lainoja on myönnetty ennakoitua vähemmän ja myös makrotaloudellisen rahoitusavun lainoja on maksettu vähemmän kuin edellisellä rahoituskaudella;

58.  toistaa antavansa täyden tukensa lupauksille, jotka unioni antoi Brysselin Syyria‑konferenssissa ja joilla vahvistettiin aiemmat annetut lupaukset; hyväksyy sekä Euroopan naapuruusvälineen että humanitaarisen avun rahoituksen lisäämisen 120 miljoonalla eurolla näiden lupausten lunastamiseksi vuonna 2019;

59.  toteaa jälleen kannattavansa sitä, että unionin strategiseen viestintään osoitetaan asianmukaisesti varoja, jotta voidaan torjua disinformaatiokampanjoita ja kyberhyökkäyksiä ja edistää puolueetonta käsitystä unionista sen rajojen ulkopuolella;

Otsake 5 – Hallinto

60.  panee merkille, että otsakkeen 5 menoja lisätään 3,0 prosentilla vuoden 2018 talousarviosta ja että ne ovat yhteensä 9 956,9 miljoonaa euroa (+291,4 miljoonaa euroa) maksusitoumusmäärärahoina; panee merkille, että edellisen varainhoitovuoden tapaan lisäys johtuu pääasiassa eläkkeiden kehityksestä (+116,7 miljoonaa euroa), mikä vastaa noin 20,2:a prosenttia otsakkeen 5 menoista; huomauttaa, että hallintomenojen osuus talousarvioesityksestä säilyy ennallaan 6 prosentissa maksusitoumusmäärärahoina;

61.  antaa tunnustusta komission toimille käyttää oman talousarvionsa muissa kuin palkkamenoissa kaikki säästö- ja järkeistämismahdollisuudet; panee merkille, että komission menojen kehitys (+2 prosenttia) johtuu pääasiassa palkkojen automaattisesta mukauttamisesta ja sopimusvelvoitteista; panee myös merkille, että komissio siirtää henkilöstöään sisäisesti täyttääkseen uudet prioriteettinsa;

62.  toteaa, että todellinen liikkumavara enimmäismäärään nähden on 575,2 miljoonaa euroa sen jälkeen, kun on korvattu ennakoimattomiin menoihin varatusta liikkumavarasta vuonna 2018 käyttöön otetut 253,9 miljoonaa euroa; katsoo, että nimellisarvoisesti liikkumavara on huomattava ja että se ilmentää komission ponnisteluja etenkin muiden kuin palkkamenojen kasvun jäädyttämiseksi; katsoo, että uudet pyrkimykset komission hallintomenojen vakauttamiseksi tai vähentämiseksi saattavat johtaa tärkeiden investointien lykkääntymiseen tai vaarantaa hallinnon moitteettoman toiminnan;

Pilottihankkeet ja valmistelutoimet

63.  korostaa, että pilottihankkeet ja valmistelutoimet ovat tärkeitä välineitä poliittisten painopisteiden muotoilussa ja sellaisten uusien aloitteiden käyttöönotossa, joista voi tulla unionin pysyviä toimintoja ja ohjelmia; aikoo määrittää tasapainoisen pilottihankkeita ja valmistelutoimia koskevan paketin, jossa otetaan huomioon parlamentin poliittiset painopistealueet ja komission asianmukainen ja oikea-aikainen ennakkoarviointi; toteaa, että nykyisessä ehdotuksessa joidenkin otsakkeiden liikkumavara on pieni tai jopa olematon, ja aikoo selvittää, miten mahdollisille pilottihankkeille ja valmistelutoimille voitaisiin tehdä tilaa vaarantamatta muita poliittisia painopisteitä;

Virastot

64.  panee merkille, että vuoden 2019 talousarvioesityksessä erillisvirastojen määrärahoja on lisätty yleisesti 10,8 prosentilla (pois lukien käyttötarkoitukseensa sidotut tulot) ja niiden henkilöstötaulukoihin on lisätty 259 tointa; on tyytyväinen siihen, että useimpien virastojen oma talousarvio kasvaa, vaikka unionin maksuosuus alenee; panee tässä mielessä merkille, että parlamentti selvittää parhaillaan mahdollisuuksia laajentaa edelleen erillisvirastojen maksuista saatavaa rahoitusta; toteaa tyytyväisenä, että uusia tehtäviä saaneiden virastojen (ESMA, eu-LISA ja Frontex) määrärahoja ja henkilöstötaulukkoon sisältyvän henkilöstön määrää on lisätty huomattavasti; edellyttää lisää rahoitustukea virastoille, jotka käsittelevät muuttoliikkeeseen ja turvallisuuteen liittyviä haasteita; katsoo, että Europolia ja Eurojustia olisi vahvistettava ja että EASOn olisi saatava riittävä rahoitus, kun siitä tulee Euroopan unionin turvapaikkavirasto;

65.  toistaa kantansa, että 5 prosentin henkilöstövähennystavoite on nyt saavutettu, ja korostaa, että tilintarkastustuomioistuimen pikatarkastelun mukaan tämä käytäntö ei välttämättä tuottanut odotettuja tuloksia; katsoo, että erillisvirastoja on arvioitava tapauskohtaisesti; on tyytyväinen siihen, että kaikki toimielimet ovat hyväksyneet toimielinten välisen työryhmän suositukset;

66.  panee tyytyväisenä merkille kaksi uutta elintä, joita voidaan pitää erillisvirastoina: Euroopan syyttäjänvirasto ja Euroopan työviranomainen; toteaa, että työviranomaisen määrärahat on otettu varaukseen lainsäädäntömenettelyn päätökseen saattamiseen saakka; toteaa, että Euroopan syyttäjänviraston kotipaikka on Luxemburg, ja pyytää sitä toimittamaan kummallekin budjettivallan käyttäjälle kaikki tiedot kiinteistöpolitiikastaan varainhoitoasetuksen mukaisesti; katsoo, että uusien virastojen perustamiseen on osoitettava uusia resursseja ja toimia ja resurssien siirtoa on vältettävä, ellei pystytä selvästi osoittamaan, että tietyt tehtävät on siirretty kokonaisuudessaan komissiolta tai muilta olemassa olevilta elimiltä, kuten Eurojustilta, uusille virastoille; toteaa, että Eurojustilla on edelleen toimivalta käsitellä tiiviissä yhteistyössä Euroopan syyttäjänviraston kanssa unionin taloudellisten etujen suojaamista koskevia tapauksia, samalla kun se varmistaa täyden operationaalisen tukensa jäsenvaltioille järjestäytyneen rikollisuuden, terrorismin, kyberrikollisuuden ja muuttajien salakuljetuksen torjunnassa; palauttaa mieliin yhteisessä lähestymistavassa esitetyt säännökset uusia erillisvirastoja varten;

67.  odottaa, että vuoden 2019 talousarviota koskevat neuvottelut perustuvat periaatteeseen, että molemmat budjettivallan käyttäjät sitoutuvat käynnistämään neuvottelut mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja että ne käyttävät koko sovittelujakson keston ja huolehtivat siitä, että niiden edustuksen taso on sellainen, että varmistetaan aito poliittinen vuoropuhelu;

o
o   o

68.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1)EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(2) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884.
(3) EUVL L 163, 24.6.2017, s. 1.
(4) EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1.
(5) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0089.


LIITE

YHTEINEN LAUSUMA TALOUSARVIOMENETTELYN AIKATAULUSTA JA SOVITTELUKOMITEAN TYÖSKENTELYN TOIMINTATAVOISTA VUONNA 2018

A.  Talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen liitteessä olevan A osan mukaisesti Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio sopivat seuraavista vuoden 2019 talousarviomenettelyn keskeisistä ajankohdista:

1.  Komissio pyrkii esittelemään vuoden 2019 ennakkoarvion toukokuun loppupuoleen mennessä.

2.  Trilogi kutsutaan koolle 12. heinäkuuta aamulla ennen neuvoston kannan hyväksymistä.

3.  Neuvosto pyrkii vahvistamaan kantansa ja lähettämään sen Euroopan parlamentille viikkoon 37 (syyskuun kolmanteen viikkoon) mennessä, jotta asiasta voitaisiin sopia hyvissä ajoin Euroopan parlamentin kanssa.

4.  Euroopan parlamentin budjettivaliokunta pyrkii äänestämään tarkistuksista neuvoston kantaan viimeistään viikon 41 loppuun (lokakuun puoliväliin) mennessä.

5.  Trilogi kutsutaan koolle 18. lokakuuta aamupäivällä ennen Euroopan parlamentin käsittelyä.

6.  Euroopan parlamentin täysistunto äänestää käsittelyssä viikolla 43 (täysistunto 22.–25. lokakuuta).

7.  Sovittelujakso alkaa 30. lokakuuta. SEUT-sopimuksen 314 artiklan 4 kohdan c alakohdan määräysten mukaisesti sovittelujakso päättyy 19. marraskuuta 2018.

8.  Sovittelukomitea kokoontuu 7. marraskuuta aamupäivällä Euroopan parlamentin isännöimänä ja 16. marraskuuta neuvoston isännöimänä, ja se jatkaa kokouksiaan tarpeen mukaan. Sovittelukomitean kokoukset valmistellaan trilogissa (tarvittaessa trilogeissa). Trilogi on määrä pitää 7. marraskuuta aamulla. Lisäksi 21 päivää kestävän sovittelujakson kuluessa, mahdollisesti myös 14. marraskuuta (Strasbourg), voidaan järjestää muita trilogeja.

B.  Sovittelukomitean työskentelyn toimintatavat on esitetty edellä mainitun toimielinten välisen sopimuksen liitteen E osassa.

Päivitetty viimeksi: 7. marraskuuta 2019Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö