Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2016/0280(COD)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0245/2018

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0245/2018

Keskustelut :

PV 11/09/2018 - 12
CRE 11/09/2018 - 12
PV 26/03/2019 - 2
CRE 26/03/2019 - 2

Äänestykset :

PV 05/07/2018 - 6.4
CRE 05/07/2018 - 6.4
PV 12/09/2018 - 6.4
CRE 12/09/2018 - 6.4
Äänestysselitykset
PV 26/03/2019 - 7.11
CRE 26/03/2019 - 7.11
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2018)0337
P8_TA(2019)0231

Hyväksytyt tekstit
PDF 275kWORD 104k
Keskiviikko 12. syyskuuta 2018 - Strasbourg
Tekijänoikeus digitaalisilla sisämarkkinoilla ***I
P8_TA(2018)0337A8-0245/2018

Euroopan parlamentin tarkistukset 12. syyskuuta 2018 ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi tekijänoikeudesta digitaalisilla sisämarkkinoilla (COM(2016)0593 – C8-0383/2016 – 2016/0280(COD))(1)

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Komission teksti   Tarkistus
Tarkistus 1
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 2 kappale
(2)  Tekijänoikeuden ja lähioikeuksien alalla annetuissa direktiiveissä vahvistetaan korkeatasoinen suoja oikeudenhaltijoille ja luodaan kehys näillä oikeuksilla suojattujen teosten ja muun aineiston hyödyntämiselle. Nämä yhdenmukaistetut puitteet edistävät sisämarkkinoiden hyvää toimintaa; niillä edistetään innovointia, luovuutta, investointeja ja uuden sisällön tuottamista myös digitaalisessa ympäristössä. Näiden oikeudellisten puitteiden tarjoama suoja tukee myös unionin tavoitetta kunnioittaa ja edistää kulttuurista monimuotoisuutta ja samalla tuoda esiin Euroopan yhteistä kulttuuriperintöä. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 167 artiklan 4 kohdassa edellytetään, että unioni ottaa kulttuuriin liittyvät näkökohdat huomioon toiminnassaan.
 (2)  Tekijänoikeuden ja lähioikeuksien alalla annetuissa direktiiveissä edistetään sisämarkkinoiden toimintaa, vahvistetaan korkeatasoinen suoja oikeudenhaltijoille, helpotetaan oikeuksien selvittämistä ja luodaan kehys näillä oikeuksilla suojattujen teosten ja muun aineiston hyödyntämiselle. Nämä yhdenmukaistetut puitteet edistävät aidosti yhdentyneiden sisämarkkinoiden hyvää toimintaa; niillä edistetään innovointia, luovuutta, investointeja ja uuden sisällön tuottamista myös digitaalisessa ympäristössä, jotta vältetään sisämarkkinoiden pirstoutuminen. Näiden oikeudellisten puitteiden tarjoama suoja tukee myös unionin tavoitetta kunnioittaa ja edistää kulttuurista monimuotoisuutta ja samalla tuoda esiin Euroopan yhteistä kulttuuriperintöä. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 167 artiklan 4 kohdassa edellytetään, että unioni ottaa kulttuuriin liittyvät näkökohdat huomioon toiminnassaan.
Tarkistus 2
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 3 kappale
(3)  Digitaalitekniikan nopea kehitys muuttaa jatkuvasti sitä, miten teoksia ja muuta aineistoa luodaan, tuotetaan, jaellaan ja hyödynnetään. Uusia liiketoimintamalleja ja uusia toimijoita tulee edelleen esiin. Unionin tekijänoikeuspuitteissa vahvistetut tavoitteet ja periaatteet ovat yhä päteviä. Oikeudellista epävarmuutta on kuitenkin edelleen sekä oikeudenhaltijoiden että käyttäjien osalta tietyistä teosten ja muun aineiston digitaaliympäristössä tapahtuvista käytöistä, rajatylittävät käytöt mukaan luettuina. Kuten komission tiedonannossa ”Tavoitteena nykyaikainen, eurooppalaisempi tekijänoikeusjärjestelmä”26 kuvataan, joillakin aloilla on tarpeen sopeuttaa ja täydentää unionin nykyisiä tekijänoikeuspuitteita. Tässä direktiivissä säädetään säännöistä, joilla tiettyjä poikkeuksia ja rajoituksia mukautetaan digitaalisiin ja rajat ylittäviin ympäristöihin, sekä toimenpiteistä, joilla helpotetaan tiettyjä lisenssikäytäntöjä myynnistä poistuneiden teosten jakelun osalta ja tuetaan audiovisuaalisten teosten saatavuutta tilausvideoalustoilla sisällön laajemman saatavuuden varmistamiseksi. Jotta saavutettaisiin toimivat tekijänoikeusmarkkinat, tarvitaan lisäksi sääntöjä, jotka koskevat oikeuksia julkaisuissa, käyttäjien verkkoon lataamaa sisältöä tallentavien ja siihen pääsyn tarjoavien tietoyhteiskunnan palveluntarjoajien toteuttamaa teosten ja muun aineiston käyttöä sekä tekijöiden ja esiintyjien sopimusten avoimuutta.
 (3)  Digitaalitekniikan nopea kehitys muuttaa jatkuvasti sitä, miten teoksia ja muuta aineistoa luodaan, tuotetaan, jaellaan ja hyödynnetään, ja tätä koskevan lainsäädännön on oltava tulevaisuuden kannalta kestävää, jotta ei rajoiteta tekniikan kehitystä. Uusia liiketoimintamalleja ja uusia toimijoita tulee edelleen esiin. Unionin tekijänoikeuspuitteissa vahvistetut tavoitteet ja periaatteet ovat yhä päteviä. Oikeudellista epävarmuutta on kuitenkin edelleen sekä oikeudenhaltijoiden että käyttäjien osalta tietyistä teosten ja muun aineiston digitaaliympäristössä tapahtuvista käytöistä, rajatylittävät käytöt mukaan luettuina. Kuten komission tiedonannossa ”Tavoitteena nykyaikainen, eurooppalaisempi tekijänoikeusjärjestelmä”26 kuvataan, joillakin aloilla on tarpeen sopeuttaa ja täydentää unionin nykyisiä tekijänoikeuspuitteita. Tässä direktiivissä säädetään säännöistä, joilla tiettyjä poikkeuksia ja rajoituksia mukautetaan digitaalisiin ja rajat ylittäviin ympäristöihin, sekä toimenpiteistä, joilla helpotetaan tiettyjä lisenssikäytäntöjä myynnistä poistuneiden teosten jakelun osalta ja tuetaan audiovisuaalisten teosten saatavuutta tilausvideoalustoilla sisällön laajemman saatavuuden varmistamiseksi. Jotta saavutettaisiin toimivat ja reilut tekijänoikeusmarkkinat, tarvitaan lisäksi sääntöjä, jotka koskevat teosten ja muun aineiston käyttöä verkkopalvelujen tarjoajien alustoilla koskevien oikeuksien käyttämistä ja täytäntöönpanoa sekä tekijöiden ja esiintyjien sopimusten ja näiden sopimusten mukaiseen suojattujen teosten hyödyntämiseen liittyvän tilinpidon avoimuutta.
__________________
 __________________
26 COM(2015)0626 final.
 26 COM(2015)0626.
Tarkistus 3
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 4 kappale
(4)  Tämä direktiivi perustuu sääntöihin, jotka on vahvistettu alalla tällä hetkellä voimassa olevissa direktiiveissä, kuten Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 96/9/EY27, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/29/EY28, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/115/EY29, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/24/EY30, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2012/28/EU31 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/26/EU32, ja sillä myös täydennetään näitä sääntöjä.
 (4)  Tämä direktiivi perustuu sääntöihin, jotka on vahvistettu alalla tällä hetkellä voimassa olevissa direktiiveissä, kuten Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 96/9/EY27, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/31/EY27 a, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/29/EY28, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/115/EY29, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/24/EY30, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2012/28/EU31 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/26/EU32, ja sillä myös täydennetään näitä sääntöjä.
_________________
 _________________
27 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 96/9/EY, annettu 11 päivänä maaliskuuta 1996, tietokantojen oikeudellisesta suojasta (EYVL L 77, 27.3.1996, s. 20–28).
 27 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 96/9/EY, annettu 11 päivänä maaliskuuta 1996, tietokantojen oikeudellisesta suojasta (EYVL L 77, 27.3.1996, s. 20).
27 a Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/31/EY, annettu 8 päivänä kesäkuuta 2000, tietoyhteiskunnan palveluja, erityisesti sähköistä kaupankäyntiä, sisämarkkinoilla koskevista tietyistä oikeudellisista näkökohdista (”Direktiivi sähköisestä kaupankäynnistä”) (EYVL L 178, 17.7.2000, s. 1).
28 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/29/EY, annettu 22 päivänä toukokuuta 2001, tekijänoikeuden ja lähioikeuksien tiettyjen piirteiden yhdenmukaistamisesta tietoyhteiskunnassa (EYVL L 167, 22.6.2001, s. 10–19).
 28 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/29/EY, annettu 22 päivänä toukokuuta 2001, tekijänoikeuden ja lähioikeuksien tiettyjen piirteiden yhdenmukaistamisesta tietoyhteiskunnassa (EYVL L 167, 22.6.2001, s. 10).
29 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/115/EY, annettu 12 päivänä joulukuuta 2006, vuokraus- ja lainausoikeuksista sekä tietyistä tekijänoikeuden lähioikeuksista henkisen omaisuuden alalla (EUVL L 376, 27.12.2006, s. 28–35).
 29 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/115/EY, annettu 12 päivänä joulukuuta 2006, vuokraus- ja lainausoikeuksista sekä tietyistä tekijänoikeuden lähioikeuksista henkisen omaisuuden alalla (EUVL L 376, 27.12.2006, s. 28).
30 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/24/EY, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2009, tietokoneohjelmien oikeudellisesta suojasta (EUVL L 111, 5.5.2009, s. 16–22).
 30 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/24/EY, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2009, tietokoneohjelmien oikeudellisesta suojasta (EUVL L 111, 5.5.2009, s. 16).
31 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2012/28/EU, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, orpoteosten tietyistä sallituista käyttötarkoituksista (EUVL L 299, 27.10.2012, s. 5–12).
 31 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2012/28/EU, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, orpoteosten tietyistä sallituista käyttötarkoituksista (EUVL L 299, 27.10.2012, s. 5).
32 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/26/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, tekijänoikeuden ja lähioikeuksien kollektiivisesta hallinnoinnista sekä usean valtion alueen kattavasta musiikkiteosten oikeuksien lisensioinnista verkkokäyttöä varten sisämarkkinoilla (EUVL L 84, 20.3.2014, s. 72–98).
 32 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/26/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, tekijänoikeuden ja lähioikeuksien kollektiivisesta hallinnoinnista sekä usean valtion alueen kattavasta musiikkiteosten oikeuksien lisensioinnista verkkokäyttöä varten sisämarkkinoilla (EUVL L 84, 20.3.2014, s. 72).
Tarkistus 4
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 5 kappale
(5)  Tutkimuksen, koulutuksen ja kulttuuriperinnön säilyttämisen alalla digitaalitekniikka mahdollistaa uudentyyppiset käytöt, jotka eivät selkeästi kuulu poikkeuksia ja rajoituksia koskevien unionin nykyisten sääntöjen piiriin. Lisäksi direktiiveissä 2001/29/EY, 96/9/EY ja 2009/24/EY näille aloille säädetyt poikkeukset ovat luonteeltaan valinnaisia, mikä voi vaikuttaa kielteisesti sisämarkkinoiden toimintaan. Tämä on erityisen merkityksellistä rajatylittävien käyttöjen osalta, joiden merkitys kasvaa digitaaliympäristössä. Tämän vuoksi unionin lainsäädännön nykyisiä rajoituksia ja poikkeuksia, jotka ovat merkityksellisiä tieteellisen tutkimuksen, opetuksen ja kulttuuriperinnön säilyttämisen kannalta, olisi arvioitava uudelleen näiden uusien käyttöjen valossa. Olisi otettava käyttöön pakollisia poikkeuksia ja rajoituksia, jotka koskevat käyttöjä tekstin- ja tiedonlouhinnan ja tieteellisen tutkimuksen alalla, digitaaliympäristössä tapahtuvaa opetuksen havainnollistamista sekä kulttuuriperinnön säilyttämistä. Niiden käyttöjen osalta, jotka eivät kuulu tässä direktiivissä säädettyjen poikkeusten ja rajoitusten alaan, sovelletaan edelleen unionin nykyisessä lainsäädännössä vahvistettuja poikkeuksia ja rajoituksia. Direktiivejä 96/9/EY ja 2001/29/EY olisi muutettava.
 (5)  Tutkimuksen, innovoinnin, koulutuksen ja kulttuuriperinnön säilyttämisen alalla digitaalitekniikka mahdollistaa uudentyyppiset käytöt, jotka eivät selkeästi kuulu poikkeuksia ja rajoituksia koskevien unionin nykyisten sääntöjen piiriin. Lisäksi direktiiveissä 2001/29/EY, 96/9/EY ja 2009/24/EY näille aloille säädetyt poikkeukset ovat luonteeltaan valinnaisia, mikä voi vaikuttaa kielteisesti sisämarkkinoiden toimintaan. Tämä on erityisen merkityksellistä rajatylittävien käyttöjen osalta, joiden merkitys kasvaa digitaaliympäristössä. Tämän vuoksi unionin lainsäädännön nykyisiä rajoituksia ja poikkeuksia, jotka ovat merkityksellisiä innovoinnin, tieteellisen tutkimuksen, opetuksen ja kulttuuriperinnön säilyttämisen kannalta, olisi arvioitava uudelleen näiden uusien käyttöjen valossa. Olisi otettava käyttöön pakollisia poikkeuksia ja rajoituksia, jotka koskevat tekstin- ja tiedonlouhintateknologian käyttöjä innovoinnin ja tieteellisen tutkimuksen alalla, digitaaliympäristössä tapahtuvaa opetuksen havainnollistamista sekä kulttuuriperinnön säilyttämistä. Niiden käyttöjen osalta, jotka eivät kuulu tässä direktiivissä säädettyjen poikkeusten ja rajoitusten alaan, sovelletaan edelleen unionin nykyisessä lainsäädännössä vahvistettuja poikkeuksia ja rajoituksia. Näillä aloilla voimassa olevia hyvin toimivia poikkeuksia olisi sen vuoksi voitava edelleen käyttää jäsenvaltioissa, niin kauan kuin ne eivät rajoita tässä direktiivissä säädettyjen poikkeusten tai rajoitusten soveltamisalaa. Direktiivejä 96/9/EY ja 2001/29/EY olisi muutettava.
Tarkistus 5
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 6 kappale
(6)  Tässä direktiivissä vahvistetuilla poikkeuksilla ja rajoituksilla pyritään saavuttamaan oikeudenmukainen tasapaino yhtäältä tekijöiden ja muiden oikeudenhaltijoiden sekä toisaalta käyttäjien etujen ja oikeuksien välillä. Niitä voidaan soveltaa ainoastaan tiettyihin erikoistapauksiin, jotka eivät ole ristiriidassa teoksen tai muun aineiston tavanomaisen käytön kanssa eivätkä haittaa kohtuuttomasti oikeudenhaltijan perusteltuja etuja.
 (Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.)
Tarkistus 6
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 8 kappale
(8)  Uusi teknologia mahdollistaa digitaalisessa muodossa olevan tiedon, kuten tekstin, äänien, kuvien tai datan, automaattisen laskennallisen analyysin, joka yleisesti tunnetaan tekstin- ja tiedonlouhintana. Tällainen teknologia antaa tutkijoille mahdollisuuden käsitellä suuria tietomääriä uuden tietämyksen hankkimiseksi ja uusien kehityssuuntausten tunnistamiseksi. Tekstin- ja tiedonlouhintateknologia on yleistä kaikkialla digitaalitaloudessa, mutta yleisesti tunnustetaan, että tekstin- ja tiedonlouhinta voi olla erityisen hyödyllistä tutkimusyhteisölle, jolloin se tukee innovointia. Tutkimusorganisaatiot, kuten korkeakoulut ja tutkimuslaitokset, kokevat kuitenkin unionissa oikeudellista epävarmuutta siitä, missä määrin ne voivat harjoittaa sisältöä koskevaa tekstin- ja tiedonlouhintaa. Joissakin tapauksissa tekstin- ja tiedonlouhinta voi kohdistua tekijänoikeudella ja/tai sui generis tietokantaoikeudella suojattuihin toimiin, erityisesti kun kyseessä on kappaleiden valmistaminen teoksista tai muusta aineistosta ja/tai sisällön kopioiminen tietokannasta. Jos sovellettavaa poikkeusta tai rajoitusta ei ole, tällaisten toimien toteuttaminen edellyttäisi oikeudenhaltijoiden suostumusta. Tekstin- ja tiedonlouhintaa voidaan myös harjoittaa pelkästään sellaisten tietojen tai datan pohjalta, jotka eivät ole tekijänoikeudella suojattuja, eikä tällaisissa tapauksissa tarvita lupaa.
 (8)  Uusi teknologia mahdollistaa digitaalisessa muodossa olevan tiedon, kuten tekstin, äänien, kuvien tai datan, automaattisen laskennallisen analyysin, joka yleisesti tunnetaan tekstin- ja tiedonlouhintana. Tekstin- ja tiedonlouhinta antaa mahdollisuuden lukea ja analysoida suuria määriä digitaalisesti tallennettua tietoa uuden tietämyksen hankkimiseksi ja uusien kehityssuuntausten tunnistamiseksi. Tekstin- ja tiedonlouhintateknologia on yleistä kaikkialla digitaalitaloudessa, mutta yleisesti tunnustetaan, että tekstin- ja tiedonlouhinta voi olla erityisen hyödyllistä tutkimusyhteisölle, jolloin se tukee innovointia. Tutkimusorganisaatiot, kuten korkeakoulut ja tutkimuslaitokset, kokevat kuitenkin unionissa oikeudellista epävarmuutta siitä, missä määrin ne voivat harjoittaa sisältöä koskevaa tekstin- ja tiedonlouhintaa. Joissakin tapauksissa tekstin- ja tiedonlouhinta voi kohdistua tekijänoikeudella ja/tai sui generis ‑tietokantaoikeudella suojattuihin toimiin, erityisesti kun kyseessä on kappaleiden valmistaminen teoksista tai muusta aineistosta ja/tai sisällön kopioiminen tietokannasta. Jos sovellettavaa poikkeusta tai rajoitusta ei ole, tällaisten toimien toteuttaminen edellyttäisi oikeudenhaltijoiden suostumusta. Tekstin- ja tiedonlouhintaa voidaan myös harjoittaa pelkästään sellaisten tietojen tai datan pohjalta, jotka eivät ole tekijänoikeudella suojattuja, eikä tällaisissa tapauksissa tarvita lupaa.
Tarkistus 7
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 8 a kappale (uusi)
(8 a)  Jotta tekstin- ja tiedonlouhinta olisi mahdollista, useimmissa tapauksissa ensin on välttämätöntä päästä tietoon ja sitten toisintaa se. Tieto voidaan käsitellä tekstin- ja tiedonlouhinnan avulla yleensä vasta sitten, kun se on normalisoitu. Kun tietoon on laillinen pääsy, tekijänoikeudella suojattu käyttö tapahtuu tiedon normalisoinnin aikana, sillä tämä johtaa toisintamiseen muuttamalla tiedon muoto tai kopioimalla se tietokannasta muotoon, johon voidaan soveltaa tekstin- ja tiedonlouhintaa. Tekijänoikeuden kannalta merkityksellinen prosessi tekstin- ja tiedonlouhintateknologian käytössä ei siten ole itse tekstin- ja tiedonlouhintaprosessi, joka koostuu digitaalisesti tallennetun, normalisoidun tiedon lukemisesta ja analysoinnista, vaan pääsyä koskeva prosessi sekä prosessi, jossa tieto normalisoidaan, jotta voidaan mahdollistaa sen automaattinen laskennallinen analyysi, siltä osin kuin tähän prosessiin liittyy kopiointi tietokannasta tai toisintaminen. Tässä direktiivissä tekstin- ja tiedonlouhintaa varten säädettyjen poikkeusten olisi katsottava viittaavan tällaisiin tekijänoikeuden kannalta merkityksellisiin prosesseihin, jotka ovat tarpeen tekstin- ja tiedonlouhinnan mahdollistamiseksi. Jos tekstin- ja tiedonlouhinnan käyttöihin ei ole voitu soveltaa voimassa olevaa tekijänoikeuslainsäädäntöä, tällä direktiivillä ei pitäisi olla vaikutusta kyseisiin käyttöihin.
Tarkistus 8
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 10 kappale
(10)  Tällaista oikeudellista epävarmuutta olisi korjattava säätämällä pakollisesta poikkeuksesta, joka koskee oikeutta kappaleen valmistamiseen ja myös oikeutta estää tietokannasta kopiointi. Uudella poikkeuksella ei pitäisi vaikuttaa nykyiseen direktiivin 2001/29/EY 5 artiklan 1 kohdassa säädettyyn pakolliseen poikkeukseen, joka koskee tilapäistä kappaleen valmistamista ja jota olisi edelleen sovellettava tekstin- ja tiedonlouhinnan menetelmiin, joihin ei kuulu mainitun poikkeuksen soveltamisalaa pidemmälle ulottuvaa kappaleiden valmistamista. Tutkimusorganisaatioiden olisi hyödyttävä poikkeuksesta myös silloin, kun ne toimivat yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuushankkeissa.
 (10)  Tällaista oikeudellista epävarmuutta olisi korjattava säätämällä tutkimusorganisaatioita varten pakollisesta poikkeuksesta, joka koskee oikeutta kappaleen valmistamiseen ja myös oikeutta estää tietokannasta kopiointi. Uudella poikkeuksella ei pitäisi vaikuttaa nykyiseen direktiivin 2001/29/EY 5 artiklan 1 kohdassa säädettyyn pakolliseen poikkeukseen, joka koskee tilapäistä kappaleen valmistamista ja jota olisi edelleen sovellettava tekstin- ja tiedonlouhinnan menetelmiin, joihin ei kuulu mainitun poikkeuksen soveltamisalaa pidemmälle ulottuvaa kappaleiden valmistamista. Myös oppilaitosten ja tieteellistä tutkimusta tekevien kulttuuriperintölaitosten olisi kuuluttava tekstin- ja tiedonlouhintaa koskevan poikkeuksen piiriin edellyttäen, että tutkimuksen tulokset eivät hyödytä erityisesti tällaisissa organisaatioissa ratkaisevaa vaikutusvaltaa käyttävää yritystä. Jos tutkimus tehdään julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden puitteissa, myös julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen osallistuvalla yrityksellä olisi oltava laillinen pääsy teoksiin ja muuhun aineistoon. Tekstin- ja tiedonlouhintaa varten valmistetut kappaleet ja kopiot olisi tallennettava suojatulla tavalla ja siten, että varmistetaan, että kopioita käytetään vain tieteellistä tutkimusta varten.
Tarkistus 9
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 13 a kappale (uusi)
(13 a)  Jotta voitaisiin kannustaa innovointiin myös yksityisellä sektorilla, jäsenvaltioiden olisi voitava säätää pakollista poikkeusta pidemmälle menevästä poikkeuksesta edellyttäen, että oikeudenhaltijat eivät ole nimenomaisesti pidättäneet oikeutta sen mukaiseen teosten ja muun aineiston käyttöön myös koneellisesti luettavissa olevin keinoin.
Tarkistus 10
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 15 kappale
(15)  Etäoppiminen ja rajatylittävät koulutusohjelmat ovat kehittyneet pisimmälle korkea-asteen koulutuksessa, mutta digitaalisia työkaluja ja resursseja käytetään yhä enemmän kaikilla koulutuksen tasoilla, erityisesti oppimiskokemuksen parantamiseksi ja rikastuttamiseksi. Tässä direktiivissä säädetty poikkeus tai rajoitus hyödyttäisi näin ollen kaikkia alemman ja ylemmän perusasteen, ammattikoulutuksen ja korkea-asteen oppilaitoksia siinä määrin kuin ne harjoittavat koulutustoimintaa ei-kaupallisiin tarkoituksiin. Oppilaitoksen organisaatiorakenne ja rahoitustapa eivät ole ratkaisevia tekijöitä, kun määritetään sen toiminnan ei-kaupallista luonnetta.
 (15)  Etäoppiminen ja rajatylittävät koulutusohjelmat ovat kehittyneet pisimmälle korkea-asteen koulutuksessa, mutta digitaalisia työkaluja ja resursseja käytetään yhä enemmän kaikilla koulutuksen tasoilla, erityisesti oppimiskokemuksen parantamiseksi ja rikastuttamiseksi. Tässä direktiivissä säädetty poikkeus tai rajoitus hyödyttäisi näin ollen kaikkia alemman ja ylemmän perusasteen, ammattikoulutuksen ja korkea-asteen oppilaitoksia siinä määrin kuin ne harjoittavat koulutustoimintaa ei-kaupallisiin tarkoituksiin. Oppilaitoksen organisaatiorakenne ja rahoitustapa eivät ole ratkaisevia tekijöitä, kun määritetään sen toiminnan ei-kaupallista luonnetta. Jos kulttuuriperintölaitoksilla on koulutukseen liittyvä tavoite ja ne osallistuvat opetustoimintaan, jäsenvaltioiden olisi voitava katsoa tällaiset laitokset tämän poikkeuksen soveltamisalaan kuuluviksi oppilaitoksiksi siltä osin kuin on kyse niiden opetustoiminnasta.
Tarkistus 11
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 16 kappale
(16)  Poikkeuksen tai rajoituksen piiriin olisi sisällytettävä teosten ja muun aineiston digitaaliset käytöt, kuten teoksen osien tai kopioiden käyttö opetuksen tukena, sen rikastuttajana tai täydentäjänä, myös oppimisen oheistoiminnassa. Teosten tai muun aineiston käytön poikkeuksen tai rajoituksen nojalla pitäisi tapahtua ainoastaan oppilaitosten vastuulla järjestetyn opetus- ja oppimistoiminnan yhteydessä, myös kokeiden aikana, ja se olisi rajattava siihen mikä on tarpeen tällaista toimintaa varten. Poikkeuksen tai rajoituksen olisi katettava sekä digitaalisin keinoin tapahtuvat käytöt luokkahuoneessa että verkkokäytöt oppilaitoksen suojatussa sähköisessä verkoissa, joihin pääsy olisi suojattava, erityisesti tunnistusproseduureilla. Poikkeuksen tai rajoituksen olisi ymmärrettävä kattavan vammaisten erityiset esteettömyystarpeet opetuksen havainnollistamisen yhteydessä.
 (16)  Poikkeuksen tai rajoituksen piiriin olisi sisällytettävä teosten ja muun aineiston digitaaliset käytöt opetuksen tukena, sen rikastuttajana tai täydentäjänä, myös oppimisen oheistoiminnassa. Käyttöä koskeva poikkeus tai rajoitus olisi myönnettävä, kunhan käytettävässä teoksessa tai muussa aineistossa ilmoitetaan lähde, tekijän nimi mukaan luettuna, ellei tämä osoittaudu käytännön syistä mahdottomaksi. Teosten tai muun aineiston käytön poikkeuksen tai rajoituksen nojalla pitäisi tapahtua ainoastaan oppilaitosten vastuulla järjestetyn opetus- ja oppimistoiminnan yhteydessä, myös kokeiden aikana, ja se olisi rajattava siihen mikä on tarpeen tällaista toimintaa varten. Poikkeuksen tai rajoituksen olisi katettava sekä digitaalisin keinoin tapahtuvat käytöt siellä, missä opetustoiminta järjestetään fyysisesti, myös jos se tapahtuu muualla kuin laitoksen tiloissa, esimerkiksi kirjastoissa tai kulttuuriperintölaitoksissa, niin kauan kuin käyttö tapahtuu oppilaitoksen vastuulla, että verkkokäytöt oppilaitoksen suojatussa sähköisessä ympäristössä, johon pääsy olisi suojattava, erityisesti tunnistusproseduureilla. Poikkeuksen tai rajoituksen olisi ymmärrettävä kattavan vammaisten erityiset esteettömyystarpeet opetuksen havainnollistamisen yhteydessä.
Tarkistus 12
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 16 a kappale (uusi)
(16 a)  Suojatun sähköisen ympäristön olisi katsottava tarkoittavan digitaalista opetus- ja oppimisympäristöä, johon pääsy rajataan asianmukaisella tunnistusproseduurilla oppilaitoksen opetushenkilöstölle ja opinto-ohjelmaan ilmoittautuneille oppilaille tai opiskelijoille.
Tarkistus 13
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 17 kappale
(17)  Useissa jäsenvaltioissa on teosten ja muun aineiston opetuskäyttöjen helpottamiseksi käytössä erilaisia järjestelyjä, jotka perustuvat direktiivissä 2001/29/EY säädetyn poikkeuksen täytäntöönpanoon tai muita käyttöjä kattaviin lisenssisopimuksiin. Tällaiset järjestelyt on yleensä suunniteltu ottaen huomioon oppilaitosten ja koulutuksen eri tasojen tarpeet. Vaikka onkin olennaisen tärkeää yhdenmukaistaa uuden pakollisen poikkeuksen tai rajoituksen soveltamisala digitaalisten käyttöjen ja rajatylittävän opetustoiminnan osalta, täytäntöönpanoa koskevat yksityiskohtaiset säännöt voivat erota jäsenvaltiosta toiseen siinä määrin kuin tämä ei haittaa poikkeuksen tai rajoituksen tosiasiallista soveltamista tai rajatylittäviä käyttöjä. Tämän ansiosta jäsenvaltioiden pitäisi voida hyödyntää nykyisten kansallisella tasolla tehtyjen järjestelyjen tarjoamaa perustaa. Jäsenvaltiot voisivat erityisesti päättää, että poikkeuksen tai rajoituksen täysimittaisen tai osittaisen soveltamisen edellytyksenä on sellaisten soveltuvien lisenssien saatavuus, jotka vähintään kattavat samat käytöt kuin tämän poikkeuksen nojalla sallitut käytöt. Tällä järjestelyllä asetettaisiin esimerkiksi etusijalle sellaisen aineiston lisenssit, joka on ensisijaisesti tarkoitettu koulutusmarkkinoille. Jotta estettäisiin oikeudellisen epävarmuuden syntyminen tai oppilaitosten hallinnollisen taakan lisääntyminen tällaisen järjestelyn seurauksena, tätä toimintatapaa käyttävien jäsenvaltioiden olisi toteuttava käytännön toimia sen varmistamiseksi, että lisenssijärjestelmät, joilla mahdollistetaan teosten ja muun aineiston digitaalinen käyttö opetuksen havainnollistamiseksi, ovat helposti saatavilla ja oppilaitokset ovat tietoisia tällaisten lisenssijärjestelmien olemassaolosta.
 (17)  Useissa jäsenvaltioissa on teosten ja muun aineiston opetuskäyttöjen helpottamiseksi käytössä erilaisia järjestelyjä, jotka perustuvat direktiivissä 2001/29/EY säädetyn poikkeuksen täytäntöönpanoon tai muita käyttöjä kattaviin lisenssisopimuksiin. Tällaiset järjestelyt on yleensä suunniteltu ottaen huomioon oppilaitosten ja koulutuksen eri tasojen tarpeet. Vaikka onkin olennaisen tärkeää yhdenmukaistaa uuden pakollisen poikkeuksen tai rajoituksen soveltamisala digitaalisten käyttöjen ja rajatylittävän opetustoiminnan osalta, täytäntöönpanoa koskevat yksityiskohtaiset säännöt voivat erota jäsenvaltiosta toiseen siinä määrin kuin tämä ei haittaa poikkeuksen tai rajoituksen tosiasiallista soveltamista tai rajatylittäviä käyttöjä. Tämän ansiosta jäsenvaltioiden pitäisi voida hyödyntää nykyisten kansallisella tasolla tehtyjen järjestelyjen tarjoamaa perustaa. Jäsenvaltiot voisivat erityisesti päättää, että poikkeuksen tai rajoituksen täysimittaisen tai osittaisen soveltamisen edellytyksenä on soveltuvien lisenssien saatavuus. Tällaiset lisenssit voivat olla kollektiivisia lisensointisopimuksia, laajennettuja kollektiivisia lisensointisopimuksia tai kollektiivisesti neuvoteltavia lisenssejä, kuten massakäyttölisenssejä, jotta oppilaitosten ei tarvitse neuvotella yksitellen oikeudenhaltijoiden kanssa. Tällaisten lisenssien olisi oltava kohtuuhintaisia ja katettava vähintään samat käytöt kuin tämän poikkeuksen nojalla sallitut käytöt. Tällä järjestelyllä asetettaisiin esimerkiksi etusijalle sellaisen aineiston lisenssit, joka on ensisijaisesti tarkoitettu koulutusmarkkinoille tai opetukseen oppilaitoksissa, taikka nuottien lisenssit. Jotta estettäisiin oikeudellisen epävarmuuden syntyminen tai oppilaitosten hallinnollisen taakan lisääntyminen tällaisen järjestelyn seurauksena, tätä toimintatapaa käyttävien jäsenvaltioiden olisi toteuttava käytännön toimia sen varmistamiseksi, että tällaiset lisenssijärjestelmät, joilla mahdollistetaan teosten ja muun aineiston digitaalinen käyttö opetuksen havainnollistamiseksi, ovat helposti saatavilla ja oppilaitokset ovat tietoisia tällaisten lisenssijärjestelmien olemassaolosta. Jäsenvaltioiden olisi voitava säätää järjestelmistä sen varmistamiseksi, että oikeudenhaltijat saavan kohtuullisen hyvityksen tällaisten poikkeusten tai rajoitusten mukaisista käytöistä. Jäsenvaltioita olisi kannustettava käyttämään järjestelmiä, jotka eivät aiheuta hallinnollista taakkaa, kuten järjestelmiä, joissa maksetaan kertakorvaus.
Tarkistus 14
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 17 a kappale (uusi)
(17 a)   Oikeusvarmuuden takaamiseksi tilanteissa, joissa jäsenvaltio päättää asettaa poikkeuksen soveltamisen ehdoksi soveltuvien lisenssien saatavuuden, on tarpeen täsmentää, millä edellytyksin oppilaitos voi käyttää suojattuja teoksia tai muuta aineistoa poikkeuksen nojalla ja milloin sen olisi taas toimittava lisenssijärjestelmässä.
Tarkistus 15
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 18 kappale
(18)  Säilyttämistoimi voi edellyttää kappaleen valmistamista kulttuuriperintölaitoksen kokoelmiin kuuluvasta teoksesta tai muusta aineistosta ja näin ollen asianomaisten oikeudenhaltijoiden antamaa lupaa. Kulttuuriperintölaitokset toimivat kokoelmiensa säilyttämiseksi tuleville sukupolville. Digitaalitekniikka tarjoaa uusia välineitä näihin kokoelmiin kuuluvan perinnön säilyttämiseksi mutta luo myös uusia haasteita. Näiden uusien haasteiden myötä on tarpeen sopeuttaa nykyisiä lainsäädäntöpuitteita säätämällä pakollisesta poikkeuksesta, joka koskee oikeutta kappaleen valmistamiseen, jotta mahdollistetaan tällaiset säilyttämistoimet.
 (18)  Kulttuuriperintölaitoksen kokoelmiin kuuluvan teoksen tai muun aineiston säilyttämistoimi voi edellyttää kappaleen valmistamista ja näin ollen asianomaisten oikeudenhaltijoiden antamaa lupaa. Kulttuuriperintölaitokset toimivat kokoelmiensa säilyttämiseksi tuleville sukupolville. Digitaalitekniikka tarjoaa uusia välineitä näihin kokoelmiin kuuluvan perinnön säilyttämiseksi mutta luo myös uusia haasteita. Näiden uusien haasteiden myötä on tarpeen sopeuttaa nykyisiä lainsäädäntöpuitteita säätämällä pakollisesta poikkeuksesta, joka koskee oikeutta kappaleen valmistamiseen, jotta mahdollistetaan tällaiset säilyttämistoimet kyseisissä laitoksissa.
Tarkistus 16
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 19 kappale
(19)  Jäsenvaltioilla on erilaisia lähestymistapoja kulttuuriperintölaitosten säilyttämistoimiin, mikä haittaa rajatylittävää yhteistyötä ja suojelukeinojen jakamista kulttuuriperintölaitosten välillä sisämarkkinoilla ja johtaa tehottomaan resurssien käyttöön.
 (19)  Jäsenvaltioilla on erilaisia lähestymistapoja kappaleen valmistamiseen säilyttämistä varten, mikä haittaa rajatylittävää yhteistyötä, suojelukeinojen jakamista ja rajatylittävien suojeluverkostojen perustamista säilyttämiseen sisämarkkinoilla osallistuvissa organisaatioissa ja johtaa tehottomaan resurssien käyttöön. Tämä voi vaikuttaa kielteisesti kulttuuriperinnön säilyttämiseen.
Tarkistus 17
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 20 kappale
(20)  Tämän vuoksi olisi vaadittava, että jäsenvaltiot säätävät poikkeuksesta, jolla sallitaan kulttuuriperintölaitosten tekevän, esimerkiksi tekniikan vanhentumisen tai alkuperäisen välineen heikkenemisen vuoksi, säilytystarkoituksiin kappaleita teoksista ja muusta aineistosta, jotka ovat pysyvästi niiden kokoelmissa. Tällaisella poikkeuksella pitäisi mahdollistaa kappaleiden valmistaminen säilytykseen soveltuvalla työkalulla, välineellä tai tekniikalla, vaadittavana lukumääränä ja missä tahansa teoksen tai muun aineiston elinajan hetkenä siinä laajuudessa mitä kappaleen valmistaminen ainoastaan säilytystä varten edellyttää.
 (20)  Tämän vuoksi olisi vaadittava, että jäsenvaltiot säätävät poikkeuksesta, jolla sallitaan kulttuuriperintölaitosten tekevän, tekniikan vanhentumisen tai alkuperäisen välineen heikkenemisen vuoksi tai teosten vakuuttamiseksi, säilytystarkoituksiin kappaleita teoksista ja muusta aineistosta, jotka ovat pysyvästi niiden kokoelmissa. Tällaisella poikkeuksella pitäisi mahdollistaa kappaleiden valmistaminen säilytykseen soveltuvalla työkalulla, välineellä tai tekniikalla, missä tahansa muodossa tai esitysmuodossa, vaadittavana lukumääränä ja missä tahansa teoksen tai muun aineiston elinajan hetkenä siinä laajuudessa mitä kappaleen valmistaminen ainoastaan säilytystä varten edellyttää. Tutkimusorganisaatioiden tai julkisen palvelun yleisradio-organisaatioiden arkistot olisi katsottava kulttuuriperintölaitoksiksi ja siten tämän poikkeuksen piiriin kuuluviksi. Jäsenvaltioiden olisi tämän poikkeuksen soveltamiseksi voitava pitää voimassa säännöksiä, joissa yleisiä gallerioita kohdellaan museoina.
Tarkistus 18
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 21 kappale
(21)  Tämän direktiivin soveltamiseksi teosten ja muun aineiston olisi katsottava kuuluvan pysyvästi kulttuuriperintölaitoksen kokoelmiin, kun kulttuuriperintölaitos omistaa ja pitää pysyvästi hallussaan sen kappaleita, esimerkiksi omistuksen siirron tai lisenssisopimusten seurauksena.
 (21)  Tämän direktiivin soveltamiseksi teosten ja muun aineiston olisi katsottava kuuluvan pysyvästi kulttuuriperintölaitoksen kokoelmiin, kun kyseinen organisaatio omistaa ja pitää pysyvästi hallussaan tällaisten teosten tai muun aineiston kappaleita, esimerkiksi omistuksen siirron, lisenssisopimusten, vapaakappaleoikeuden tai pitkäaikaisen lainan seurauksena. Teosten tai muun aineiston, joihin kulttuuriperintölaitoksilla on tilapäinen pääsy kolmannen osapuolen palvelimen kautta, ei katsota kuuluvan pysyvästi niiden kokoelmiin.
Tarkistus 19
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 21 a kappale (uusi)
(21 a)  Teknisen kehityksen seurauksena on syntynyt tietoyhteiskunnan palveluja, joiden avulla niiden käyttäjät voivat ladata tai saattaa saataviin sisältöä eri muodoissa ja eri tarkoituksiin, kuten jonkin ajatuksen havainnollistamiseksi tai kritiikin, parodian tai pastissin esittämiseksi. Tällaiseen sisältöön voi sisältyä lyhyitä otteita olemassa olevista suojatuista teoksista tai muusta aineistosta, joita käyttäjät ovat saattaneet muuttaa, yhdistellä tai muuten muuntaa.
Tarkistus 20
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 21 b kappale (uusi)
(21 b)  Huolimatta tietyistä päällekkäisyyksistä olemassa oleviin, esimerkiksi lainauksia ja parodiaa koskeviin poikkeuksiin tai rajoituksiin nähden kaikki käyttäjän lataama tai saataviin saattama sisältö, joka sisältää kohtuullisen määrän otteita suojatuista teoksista tai muusta aineistosta, ei kuulu direktiivin 2001/29/EY 5 artiklan soveltamisalaan. Tästä tilanteesta aiheutuu oikeudellista epävarmuutta sekä käyttäjille että oikeudenhaltijoille. Siksi on tarpeen säätää uudesta erityispoikkeuksesta, jotta voidaan sallia olemassa olevien suojattujen teosten tai muun aineiston otteiden laillinen käyttö käyttäjien lataamassa tai saataviin saattamassa sisällössä. Jos käyttäjän luomaan tai saataviin saattamaan sisältöön liittyy suojatun teoksen tai muun aineiston lainauksen tai otteen lyhyt ja oikeasuhteinen käyttö oikeutettua tarkoitusta varten, tällainen käyttö olisi suojattava tässä direktiivissä säädetyllä poikkeuksella. Tätä poikkeusta olisi sovellettava vain tietyissä erityistapauksissa, jotka eivät ole ristiriidassa teoksen tai muun aineiston tavanomaisen hyödyntämisen kanssa eivätkä kohtuuttomasti haittaa oikeudenhaltijan oikeutettuja etuja. Tällaista haittaa arvioitaessa on olennaista tarkastella kyseisen sisällön omaperäisyyden astetta, käytetyn lainauksen tai otteen pituutta tai laajuutta, kyseisen sisällön ammattimaista luonnetta tai tapauksen mukaan taloudellisen vahingon astetta sulkematta kuitenkaan pois poikkeuksen oikeutettua käyttöä. Kyseisen poikkeuksen ei pitäisi vaikuttaa teosten tai muun aineiston tekijöiden moraalisiin oikeuksiin.
Tarkistus 21
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 21 c kappale (uusi)
(21 c)  Tämän direktiivin 13 artiklan soveltamisalaan kuuluvien tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoajien ei pitäisi voida vedota omaksi hyödykseen tässä direktiivissä säädettyyn poikkeukseen, joka koskee olemassa olevien teosten otteiden käyttöä tai suojattujen teosten tai muun aineiston lainausten tai otteiden käyttöä käyttäjien kyseisiin tietoyhteiskunnan palveluihin lataamassa tai niissä saataviin saattamassa sisällössä, kaventaakseen niillä tämän direktiivin 13 artiklan mukaisesti olevien velvoitteiden soveltamisalaa.
Tarkistus 22
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 22 kappale
(22)  Kulttuuriperintölaitosten olisi voitava hyötyä myynnistä poistuneiden teosten ja muun aineiston digitointia ja myös rajojen yli tapahtuvaa levittämistä koskevista selkeistä puitteista. Myynnistä poistuneiden teosten kokoelmien erityispiirteiden vuoksi ennakkosuostumuksen saaminen yksittäisiltä oikeudenhaltijoilta voi kuitenkin olla erittäin vaikeaa. Tämä voi johtua esimerkiksi teosten tai muun aineiston iästä, niiden vähäisestä kaupallisesta arvosta tai siitä, että niitä ei koskaan tarkoitettu kaupalliseen käyttöön. Tämän vuoksi on tarpeen säätää toimenpiteistä, joilla helpotetaan kulttuuriperintölaitosten kokoelmissa olevien myynnistä poistuneiden teosten oikeuksien lisensointia ja näin mahdollistetaan vaikutukseltaan rajatylittävien sopimusten tekeminen sisämarkkinoilla.
 (22)  Kulttuuriperintölaitosten olisi voitava hyötyä myynnistä poistuneiden teosten ja muun aineiston digitointia ja myös rajojen yli tapahtuvaa levittämistä koskevista selkeistä puitteista. Myynnistä poistuneiden teosten kokoelmien erityispiirteiden vuoksi ennakkosuostumuksen saaminen yksittäisiltä oikeudenhaltijoilta voi kuitenkin olla erittäin vaikeaa. Tämä voi johtua esimerkiksi teosten tai muun aineiston iästä, niiden vähäisestä kaupallisesta arvosta tai siitä, että niitä ei koskaan tarkoitettu kaupalliseen käyttöön tai ne eivät koskaan ole olleet kaupan. Tämän vuoksi on tarpeen säätää toimenpiteistä, joilla helpotetaan kulttuuriperintölaitosten kokoelmissa olevien myynnistä poistuneiden teosten käyttöä ja näin mahdollistetaan vaikutukseltaan rajatylittävien sopimusten tekeminen sisämarkkinoilla.
Tarkistus 23
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 22 a kappale (uusi)
(22 a)  Useat jäsenvaltiot ovat jo ottaneet käyttöön laajennettuja kollektiivisia lisensointijärjestelmiä, oikeudellisia toimeksiantoja tai oikeudellisia olettamia, jotka helpottavat myynnistä poistuneiden teosten lisensointia. Kun kuitenkin otetaan huomioon kulttuuriperintölaitosten kokoelmiin kuuluvien teosten ja muun aineiston moninaisuus sekä yhteishallinnointikäytäntöjen vaihtelut jäsenvaltioiden ja kulttuurintuotantoalojen välillä, tällaiset toimenpiteet eivät välttämättä ole ratkaisu kaikissa tapauksissa esimerkiksi siksi, että tietyn tyyppisille teoksille tai muulle aineistolle ei ole olemassa yhteishallinnoinnin käytäntöä. Tällaisissa erityistapauksissa on sen vuoksi tarpeen sallia, että kulttuuriperintölaitokset saattavat pysyvissä kokoelmissaan olevia myynnistä poistuneita teoksia saataviin verkossa tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan poikkeuksen nojalla. Vaikka onkin olennaista yhdenmukaistaa uuden pakollisen poikkeuksen soveltamisala, jotta myynnistä poistuneiden teosten rajatylittävät käytöt olisivat mahdollisia, jäsenvaltioiden olisi silti sallittava käyttää tai käyttää edelleen kulttuuriperintölaitosten kanssa kansallisella tasolla tehtyjä laajennettuja kollektiivisia lisensointijärjestelyjä kulttuuriperintölaitosten kokoelmissa pysyvästi olevien teosten luokissa. Sitä, että lisenssin ehdoista ei ole päästy sopimukseen, ei saisi tulkita siten, että lisensointipohjaisia ratkaisuja ei olisi saatavissa. Tämän poikkeuksen mukaisiin käyttöihin olisi sovellettava samoja ulkopuolelle jättäytymistä ja julkisuutta koskevia vaatimuksia kuin lisensointijärjestelyillä sallittuihin käyttöihin. Jotta voitaisiin varmistaa, että poikkeusta sovelletaan vain tiettyjen ehtojen täyttyessä, ja jotta voitaisiin taata oikeusvarmuus, jäsenvaltioiden olisi oikeudenhaltijoita, yhteishallinnointiorganisaatioita ja kulttuuriperintölaitoksia kuullen sopivin väliajoin määritettävä, mille aloille ja minkä tyyppisille teoksille soveltuvia lisenssipohjaisia ratkaisuja ei ole saatavissa, jolloin poikkeusta olisi sovellettava.
Tarkistus 24
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 23 kappale
(23)  Jäsenvaltioilla pitäisi tämän direktiivin tarjoamissa puitteissa olla joustava mahdollisuus valita järjestelyn tyyppi, jolla myynnistä poistuneiden teosten lisenssejä voidaan laajentaa niiden oikeudenhaltijoiden oikeuksiin, joita yhteishallinnointiorganisaatio ei edusta, oman oikeusperinteensä, käytäntöjensä tai olosuhteidensa mukaisesti. Tällaisiin järjestelyihin voi sisältyä laajennettu kollektiivinen lisensointi ja edustusta koskevia olettamia.
 (23)  Jäsenvaltioilla pitäisi tämän direktiivin tarjoamissa puitteissa olla joustava mahdollisuus valita järjestelyn tyyppi, jolla myynnistä poistuneiden teosten lisenssejä voidaan laajentaa niiden oikeudenhaltijoiden oikeuksiin, joita asianomainen yhteishallinnointiorganisaatio ei edusta, oman oikeusperinteensä, käytäntöjensä tai olosuhteidensa mukaisesti. Tällaisiin järjestelyihin voi sisältyä laajennettu kollektiivinen lisensointi ja edustusta koskevia olettamia.
Tarkistus 25
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 24 kappale
(24)  Tiukka ja hyvin toimiva yhteishallinnointijärjestelmä on tärkeä tällaisia lisensointijärjestelyitä varten. Tällaiseen järjestelmään kuuluu hyvää hallintotapaa, avoimuutta ja raportointia koskevia erityissääntöjä sekä yksittäisille oikeudenhaltijoille kuuluvien määrien säännöllinen, tunnollinen ja tarkka jakaminen ja maksaminen, kuten direktiivissä 2014/26/EU säädetään. Kaikkien oikeudenhaltijoiden saatavilla pitäisi olla soveltuvia lisäsuojatoimia, ja oikeudenhaltijoille olisi tarjottava mahdollisuus sulkea teoksensa tai muu aineisto tällaisten järjestelyjen soveltamisen ulkopuolelle. Näihin järjestelyihin liittyvien ehtojen ei pitäisi vaikuttaa niiden käytännön merkitykseen kulttuuriperintölaitoksille.
 (24)  Tiukka ja hyvin toimiva yhteishallinnointijärjestelmä on tärkeä tällaisia lisensointijärjestelyitä varten, ja jäsenvaltioiden olisi kannustettava siihen. Tällaiseen järjestelmään kuuluu hyvää hallintotapaa, avoimuutta ja raportointia koskevia erityissääntöjä sekä yksittäisille oikeudenhaltijoille kuuluvien määrien säännöllinen, tunnollinen ja tarkka jakaminen ja maksaminen, kuten direktiivissä 2014/26/EU säädetään. Kaikkien oikeudenhaltijoiden saatavilla pitäisi olla soveltuvia lisäsuojatoimia, ja oikeudenhaltijoille olisi tarjottava mahdollisuus sulkea teoksensa tai muu aineisto tällaisten lisensointijärjestelyjen tai poikkeusten soveltamisen ulkopuolelle. Näihin järjestelyihin liittyvien ehtojen ei pitäisi vaikuttaa niiden käytännön merkitykseen kulttuuriperintölaitoksille.
Tarkistus 26
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 25 kappale
(25)  Kun otetaan huomioon kulttuuriperintölaitosten kokoelmissa olevien teosten ja muun aineiston moninaisuus, on tärkeää, että tällä direktiivillä käyttöön otettavat lisenssijärjestelyt ovat saatavilla ja niitä voidaan käytännössä hyödyntää erityyppisten teosten ja muun aineiston osalta, valokuvat, äänitallenteet ja audiovisuaaliset teokset mukaan luettuina. Jotta näissä järjestelyissä kuvastuisivat teosten ja muun aineiston eri luokkien erityispiirteet niiden julkaisu- ja jakelutapojen osalta ja jotta voidaan helpottaa näiden järjestelyiden käyttämistä, jäsenvaltioiden voi olla tarpeen vahvistaa erityisvaatimuksia ja -menettelyjä tällaisten lisenssijärjestelyjen käytännön soveltamista varten. Näin tehdessään jäsenvaltioiden on aiheellista kuulla oikeudenhaltijoita, käyttäjiä ja yhteishallinnointiorganisaatioita.
 (25)  Kun otetaan huomioon kulttuuriperintölaitosten kokoelmissa olevien teosten ja muun aineiston moninaisuus, on tärkeää, että tällä direktiivillä käyttöön otettavat lisenssijärjestelyt ovat saatavilla ja niitä voidaan käytännössä hyödyntää erityyppisten teosten ja muun aineiston osalta, valokuvat, äänitallenteet ja audiovisuaaliset teokset mukaan luettuina. Jotta näissä järjestelyissä kuvastuisivat teosten ja muun aineiston eri luokkien erityispiirteet niiden julkaisu- ja jakelutapojen osalta ja jotta voidaan helpottaa tällä direktiivillä käyttöön otettujen, myynnistä poistuneiden teosten käyttöä koskevien ratkaisujen käyttämistä, jäsenvaltioiden voi olla tarpeen vahvistaa erityisvaatimuksia ja -menettelyjä tällaisten lisenssijärjestelyjen käytännön soveltamista varten. Näin tehdessään jäsenvaltioiden on aiheellista kuulla oikeudenhaltijoita, kulttuuriperintölaitoksia ja yhteishallinnointiorganisaatioita.
Tarkistus 27
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 26 kappale
(26)  Kansainvälisen kohteliaisuuden vuoksi tässä direktiivissä säädettyä myynnistä poistuneiden teosten digitointia ja levittämistä koskevaa lisenssijärjestelyä ei pitäisi soveltaa teoksiin tai muuhun aineistoon, jotka on julkaistu tai, jos julkaisua ei ole tapahtunut, lähetetty ensimmäisen kerran kolmannessa maassa, tai, kun kyseessä on elokuva tai audiovisuaalinen teos, teoksiin, joiden tuottajan päätoimipaikka tai vakituinen asuinpaikka on kolmannessa maassa. Näitä järjestelyjä ei pitäisi myöskään soveltaa kolmannen maan kansalaisten teoksiin tai muuhun aineistoon, lukuun ottamatta tapauksia, joissa ne on julkaistu tai, jos julkaisua ei ole tapahtunut, lähetetty ensimmäisen kerran jonkin jäsenvaltion alueella, tai, kun kyseessä on elokuva- tai audiovisuaalinen teos, joissa tuottajan päätoimipaikka tai vakituinen asuinpaikka on jäsenvaltiossa.
 (26)  Kansainvälisen kohteliaisuuden vuoksi tässä direktiivissä säädettyä myynnistä poistuneiden teosten digitointia ja levittämistä koskevaa lisenssijärjestelyä ja poikkeusta ei pitäisi soveltaa teoksiin tai muuhun aineistoon, jotka on julkaistu tai, jos julkaisua ei ole tapahtunut, lähetetty ensimmäisen kerran kolmannessa maassa, tai, kun kyseessä on elokuva tai audiovisuaalinen teos, teoksiin, joiden tuottajan päätoimipaikka tai vakituinen asuinpaikka on kolmannessa maassa. Näitä järjestelyjä ei pitäisi myöskään soveltaa kolmannen maan kansalaisten teoksiin tai muuhun aineistoon, lukuun ottamatta tapauksia, joissa ne on julkaistu tai, jos julkaisua ei ole tapahtunut, lähetetty ensimmäisen kerran jonkin jäsenvaltion alueella, tai, kun kyseessä on elokuva- tai audiovisuaalinen teos, joissa tuottajan päätoimipaikka tai vakituinen asuinpaikka on jäsenvaltiossa.
Tarkistus 28
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 27 kappale
(27)  Koska laajamittaiset digitointihankkeet voivat merkitä huomattavia investointeja kulttuuriperintölaitoksille, minkään tässä direktiivissä säädettyjen järjestelyjen nojalla myönnetyn lisenssin ei pitäisi estää näitä laitoksia hankkimasta kohtuullisia tuloja lisenssin ja digitoinnin kustannusten kattamiseksi sekä lisenssin piiriin kuuluvien teosten ja muun aineiston levittämiseksi.
 (27)  Koska laajamittaiset digitointihankkeet voivat merkitä huomattavia investointeja kulttuuriperintölaitoksille, minkään tässä direktiivissä säädettyjen järjestelyjen nojalla myönnetyn lisenssin ei pitäisi estää näitä laitoksia kattamasta lisenssin kustannuksia sekä lisenssin piiriin kuuluvien teosten ja muun aineiston digitoinnin ja levittämisen kustannuksia.
Tarkistus 29
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 28 kappale
(28)  Olisi asianmukaisesti julkaistava tiedot tässä direktiivissä säädettyjen lisenssijärjestelyjen nojalla tapahtuvasta myynnistä poistuneiden teosten ja muun aineiston nykyisestä ja tulevasta käytöstä kulttuuriperintölaitoksissa sekä kaikkien oikeudenhaltijoiden voimassa olevista sopimuksista, jotka koskevat niiden teosten tai muuan aineiston sulkemista lisenssien soveltamisalan ulkopuolelle. Tämä on erityisen tärkeää, kun käyttö tapahtuu sisämarkkinoiden rajojen ulkopuolella. Tämän vuoksi on aiheellista säätää unionin yhden yleisesti saatavilla olevan verkkoportaalin perustamisesta, jotta tällaiset tiedot voidaan tarjota yleisön saataville kohtuullisen ajan ennen rajatylittävän käytön toteutumista. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 386/2012 mukaisesti Euroopan unionin teollis- ja tekijänoikeusvirastolle annetaan tiettyjä tehtäviä ja toimia, se rahoittaa toimintansa käyttäen omia talousarviotoimenpiteitään ja sen tarkoituksena on helpottaa ja tukea kansallisten viranomaisten, yksityisen sektorin edustajien ja unionin toimielinten toimia teollis- ja tekijänoikeuksiin kohdistuvien loukkausten torjunnassa ja ennaltaehkäisemisessä. Tämän vuoksi on aiheellista, että teollis- ja tekijänoikeusvirasto perustaa eurooppalaisen portaalin tällaisen tiedon tarjoamista varten ja vastaa sen hallinnoinnista.
 (28)  Olisi asianmukaisesti julkaistava tiedot tässä direktiivissä säädettyjen lisenssijärjestelyjen tai poikkeuksen nojalla tapahtuvasta myynnistä poistuneiden teosten ja muun aineiston nykyisestä ja tulevasta käytöstä kulttuuriperintölaitoksissa sekä kaikkien oikeudenhaltijoiden voimassa olevista sopimuksista, jotka koskevat niiden teosten tai muuan aineiston sulkemista lisenssien tai poikkeuksen soveltamisalan ulkopuolelle. Tämä on erityisen tärkeää, kun käyttö tapahtuu sisämarkkinoiden rajojen ulkopuolella. Tämän vuoksi on aiheellista säätää unionin yhden yleisesti saatavilla olevan verkkoportaalin perustamisesta, jotta tällaiset tiedot voidaan tarjota yleisön saataville kohtuullisen ajan ennen rajatylittävän käytön toteutumista. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 386/2012 mukaisesti Euroopan unionin teollis- ja tekijänoikeusvirastolle annetaan tiettyjä tehtäviä ja toimia, se rahoittaa toimintansa käyttäen omia talousarviotoimenpiteitään ja sen tarkoituksena on helpottaa ja tukea kansallisten viranomaisten, yksityisen sektorin edustajien ja unionin toimielinten toimia teollis- ja tekijänoikeuksiin kohdistuvien loukkausten torjunnassa ja ennaltaehkäisemisessä. Tämän vuoksi on aiheellista, että teollis- ja tekijänoikeusvirasto perustaa eurooppalaisen portaalin tällaisen tiedon tarjoamista varten ja vastaa sen hallinnoinnista.
Tarkistus 30
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 28 a kappale (uusi)
(28 a)  Jäsenvaltioiden olisi edistettävä alakohtaisten sidosryhmien vuoropuhelua sen varmistamiseksi, että myynnistä poistuneita teoksia varten luodut lisensointijärjestelyt ovat merkityksellisiä ja toimivat asianmukaisesti, että oikeudenhaltijoita suojellaan riittävästi näillä järjestelyillä, että lisenssit julkistetaan asianmukaisesti ja että varmistetaan oikeudellinen selkeys yhteishallinnointiorganisaatioiden edustavuudessa ja teosten luokittelussa.
Tarkistus 31
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 30 kappale
(30)  Jotta audiovisuaalisiin teosten oikeuksien lisensointia tilausvideoalustoille voidaan helpottaa, tässä direktiivissä edellytetään, että jäsenvaltiot perustavat neuvottelujärjestelyn, jossa sopimukseen pyrkivät osapuolet pystyvät turvautumaan puolueettoman elimen apuun. Tällaisen elimen olisi järjestettävä tapaaminen osapuolten kanssa ja avustettava neuvotteluissa tarjoamalla ammatillista ja ulkoista neuvontaa. Tätä taustaa vasten jäsenvaltioiden olisi päätettävä neuvottelujärjestelyn toimintaehdoista, mukaan lukien neuvotteluiden avustuksen ajoitus ja kesto sekä kustannusten jakaminen. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että hallinnolliset ja taloudelliset rasitteet pysyvät oikeasuhteisina neuvottelufoorumin tehokkuuden takaamista varten.
 (30)  Jotta audiovisuaalisiin teosten oikeuksien lisensointia tilausvideoalustoille voidaan helpottaa, jäsenvaltioiden olisi perustettava neuvottelujärjestely, jota hallinnoi olemassa oleva tai äskettäin perustettu kansallinen elin ja jossa sopimukseen pyrkivät osapuolet pystyvät turvautumaan puolueettoman elimen apuun. Tähän neuvottelujärjestelyyn ja myöhempään sopimusten tekemiseen osallistumisen olisi oltava vapaaehtoista. Jos neuvotteluihin osallistuu osapuolia eri jäsenvaltioista, kyseisten osapuolten olisi sovittava ennalta toimivaltaisesta jäsenvaltiosta siltä varalta, että ne päättävät käyttää neuvottelujärjestelyä. Tällaisen elimen olisi järjestettävä tapaaminen osapuolten kanssa ja avustettava neuvotteluissa tarjoamalla ammatillista, puolueetonta ja ulkoista neuvontaa. Tätä taustaa vasten jäsenvaltioiden olisi päätettävä neuvottelujärjestelyn toimintaehdoista, mukaan lukien neuvotteluiden avustuksen ajoitus ja kesto, mahdollisten kustannusten jakautuminen ja tällaisten elinten kokoonpano. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että hallinnolliset ja taloudelliset rasitteet pysyvät oikeasuhteisina neuvottelufoorumin tehokkuuden takaamista varten.
Tarkistus 32
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 30 a kappale (uusi)
(30 a)  Unionin perinnön säilyttäminen on erittäin tärkeää, ja sitä olisi lujitettava tulevien sukupolvien hyödyksi. Tämä olisi toteutettava varsinkin suojelemalla julkaistua perintöä. Tätä varten olisi luotava unionin vapaakappaleoikeus, jotta voitaisiin varmistaa, että unionia, kuten unionin oikeutta, unionin historiaa ja yhdentymistä, unionin politiikkaa ja unionin demokratiaa, institutionaalisia ja parlamentaarisia asioita ja politiikkatoimia ja siten unionin aineettomia saavutuksia ja tulevaa julkaistua perintöä, koskevat julkaisut kootaan järjestelmällisesti. Sen lisäksi, että tällainen perintö olisi säilytettävä luomalla unionin arkisto unioniin liittyviä asioita käsitteleville julkaisuille, se olisi saatettava unionin kansalaisten ja tulevien sukupolvien saataviin. Euroopan parlamentin kirjasto, joka on ainoan unionin kansalaisia suoraan edustavan unionin toimielimen kirjasto, olisi nimettävä unionin vapaakappalekirjastoksi. Jotta kustantajille, painajille ja maahantuojille ei luotaisi liiallista rasitetta, ainoastaan sähköiset julkaisut, kuten sähköiset kirjat, sähköiset aikakausjulkaisut ja sähköiset aikakauslehdet, olisi talletettava Euroopan parlamentin kirjastoon, jonka olisi saatettava lukijoiden saataviin unionin vapaakappaleoikeuden piiriin kuuluvia julkaisuja Euroopan parlamentin kirjastossa tutkimusta tai opiskelua varten ja Euroopan parlamentin kirjaston valvonnassa. Tällaisia julkaisuja ei saisi saattaa saataviin verkkoon ulkoisesti.
Tarkistukset 33 ja 137
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 31 kappale
(31)  Vapaa ja moniarvoinen lehdistö on olennaisen tärkeä laadukkaan journalismin ja kansalaisten tiedonsaannin turvaaja. Se antaa perustavanlaatuisen panoksen julkiselle keskustelulle ja demokraattisen yhteiskunnan hyvälle toiminnalle. Kun siirrytään painotuotteista digitaalisiin julkaisuihin, lehtikustantajat kohtaavat ongelmia lisensoidessaan julkaisujensa verkkokäyttöä ja pyrkiessään saamaan investointinsa kustannuksia takaisin. Kun lehtikustantajia ei ole tunnustettu oikeudenhaltijoiksi, lisensointi ja täytäntöönpano on digitaaliympäristössä usein monimutkaista ja tehotonta.
 (31)  Vapaa ja moniarvoinen lehdistö on olennaisen tärkeä laadukkaan journalismin ja kansalaisten tiedonsaannin turvaaja. Se antaa perustavanlaatuisen panoksen julkiselle keskustelulle ja demokraattisen yhteiskunnan hyvälle toiminnalle. Kasvava epätasapaino vaikutusvaltaisten alustojen ja lehtikustantajien, jotka voivat olla myös uutistoimistoja, välillä on jo johtanut mediaympäristön huomattavaan taantumiseen aluetasolla. Kun siirrytään painotuotteista digitaalisiin julkaisuihin, lehtikustantajat ja uutistoimistot kohtaavat ongelmia lisensoidessaan julkaisujensa verkkokäyttöä ja pyrkiessään saamaan investointinsa kustannuksia takaisin. Kun lehtikustantajia ei ole tunnustettu oikeudenhaltijoiksi, lisensointi ja täytäntöönpano on digitaaliympäristössä usein monimutkaista ja tehotonta.
Tarkistukset 34 ja 138
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 32 kappale
(32)  Kustantajien organisaatio- ja rahoituspanos on tunnustettava lehtijulkaisujen tuotannossa, ja sitä on edelleen tuettava julkaisualan kestävyyden varmistamiseksi. Tämän vuoksi on tarpeen antaa unionin tasolla yhdenmukaistettu oikeudellinen suoja lehtijulkaisujen digitaalisille käytöille. Tällainen suoja olisi taattava tehokkaasti ottamalla unionin lainsäädäntöön tekijänoikeuden lähioikeuksia lehtijulkaisujen kappaleen valmistamista ja yleisön saataviin saattamista varten digitaalisten käyttöjen osalta.
 (32)  Kustantajien organisaatio- ja rahoituspanos on tunnustettava lehtijulkaisujen tuotannossa, ja sitä on edelleen tuettava julkaisualan kestävyyden varmistamiseksi ja siten luotettavan tiedon saatavuuden takaamiseksi. Tämän vuoksi on tarpeen antaa jäsenvaltioissa unionin tasolla oikeudellinen suoja lehtijulkaisujen digitaalisille käytöille unionissa. Tällainen suoja olisi taattava tehokkaasti ottamalla unionin lainsäädäntöön tekijänoikeuden lähioikeuksia lehtijulkaisujen kappaleen valmistamista ja yleisön saataviin saattamista varten digitaalisten käyttöjen osalta, jotta tällaisista käytöistä saataisiin oikeudenmukainen ja oikeasuhteinen korvaus. Yksityiset käytöt olisi suljettava tällaisen viitekehyksen ulkopuolelle. Listausta hakukoneessa ei myöskään saisi katsoa oikeudenmukaiseksi ja oikeasuhteiseksi korvaukseksi.
Tarkistus 139
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 33 kappale
(33)  Tämän direktiivin soveltamiseksi on tarpeen määritellä lehtijulkaisun käsite tavalla, joka kattaa ainoastaan journalistiset julkaisut, jotka palveluntarjoaja julkaisee, joita päivitetään määräajoin tai säännöllisesti missä tahansa mediassa ja jotka julkaistaan tiedonvälitystä tai viihdettä varten. Tällaisiin julkaisuihin kuuluisivat esimerkiksi päivälehdet, viikoittain tai kuukausittain julkaistavat aikakauslehdet tai erikoislehdet sekä uutissivustot. Tieteellisten tai akateemisten kausijulkaisujen, kuten tieteellisten aikakauslehtien ei pitäisi kuulua tämän direktiivin nojalla lehtijulkaisuille myönnettävän suojan piiriin. Tällainen suoja ei ulotu hyperlinkittämiseen, joka ei merkitse yleisölle välittämistä.
 (33)  Tämän direktiivin soveltamiseksi on tarpeen määritellä lehtijulkaisun käsite tavalla, joka kattaa ainoastaan journalistiset julkaisut, jotka palveluntarjoaja julkaisee, joita päivitetään määräajoin tai säännöllisesti missä tahansa mediassa ja jotka julkaistaan tiedonvälitystä tai viihdettä varten. Tällaisiin julkaisuihin kuuluisivat esimerkiksi päivälehdet, viikoittain tai kuukausittain julkaistavat aikakauslehdet tai erikoislehdet sekä uutissivustot. Tieteellisten tai akateemisten kausijulkaisujen, kuten tieteellisten aikakauslehtien ei pitäisi kuulua tämän direktiivin nojalla lehtijulkaisuille myönnettävän suojan piiriin. Tällainen suoja ei ulotu hyperlinkittämiseen. Suoja ei ulotu myöskään asiatietoihin, joita raportoidaan lehtijulkaisujen journalistisissa artikkeleissa, eikä se siten estä ketään raportoimasta tällaisia asiatietoja.
Tarkistukset 36 ja 140
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 34 kappale
(34)  Lehtijulkaisujen kustantajille tämän direktiivin mukaisesti myönnetyillä oikeuksilla pitäisi digitaalisten käyttöjen osalta olla sama soveltamisala kuin direktiivissä 2001/29/EY säädetyillä kappaleen valmistamista ja yleisön saataviin saattamista koskevilla oikeuksilla. Niihin pitäisi myös soveltaa poikkeuksia ja rajoituksia koskevia samoja sääntöjä kuin direktiivissä 2001/29/EY säädettyihin oikeuksiin, mukaan lukien mainitun direktiivin 5 artiklan 3 kohdan d alakohdassa säädetty poikkeus, joka koskee lainausta arvostelua tai selostusta varten.
 (34)  Lehtijulkaisujen kustantajille tämän direktiivin mukaisesti myönnetyillä oikeuksilla pitäisi digitaalisten käyttöjen osalta olla sama soveltamisala kuin direktiivissä 2001/29/EY säädetyillä kappaleen valmistamista ja yleisön saataviin saattamista koskevilla oikeuksilla. Jäsenvaltioiden pitäisi voida soveltaa näihin oikeuksiin poikkeuksia ja rajoituksia koskevia samoja sääntöjä kuin direktiivissä 2001/29/EY säädettyihin oikeuksiin, mukaan lukien mainitun direktiivin 5 artiklan 3 kohdan d alakohdassa säädetty poikkeus, joka koskee lainausta arvostelua tai selostusta varten.
Tarkistus 37
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 35 kappale
(35)  Tämän direktiivin nojalla lehtijulkaisujen kustantajille myönnetyn suojan ei pitäisi vaikuttaa tekijöiden ja muiden oikeudenhaltijoiden oikeuksiin, jotka koskevat julkaisuihin sisällytettyjä teoksia ja muuta aineistoa, myöskään siinä määrin kuin tekijät ja muut oikeudenhaltijat voivat hyödyntää teoksia ja muuta aineistoa riippumatta siitä lehtijulkaisusta, johon ne on sisällytetty. Tämän vuoksi lehtijulkaisujen kustantajien ei pitäisi voida vedota niille myönnettyyn suojaan tekijöitä ja muita oikeudenhaltijoita vastaan. Tällä ei rajoiteta lehtijulkaisujen kustantajien sekä toisaalta tekijöiden ja oikeudenhaltijoiden välillä tehtyjä sopimusjärjestelyjä.
 (35)  Tämän direktiivin nojalla lehtijulkaisujen kustantajille myönnetyn suojan ei pitäisi vaikuttaa tekijöiden ja muiden oikeudenhaltijoiden oikeuksiin, jotka koskevat julkaisuihin sisällytettyjä teoksia ja muuta aineistoa, myöskään siinä määrin kuin tekijät ja muut oikeudenhaltijat voivat hyödyntää teoksia ja muuta aineistoa riippumatta siitä lehtijulkaisusta, johon ne on sisällytetty. Tämän vuoksi lehtijulkaisujen kustantajien ei pitäisi voida vedota niille myönnettyyn suojaan tekijöitä ja muita oikeudenhaltijoita vastaan. Tällä ei rajoiteta lehtijulkaisujen kustantajien sekä toisaalta tekijöiden ja oikeudenhaltijoiden välillä tehtyjä sopimusjärjestelyjä. Vaikka lehtijulkaisuun sisällytettyjen teosten tekijät saavat teostensa käytöstä asianmukaisen hyvityksen teoksensa lisensointia lehtikustantajalle koskevien ehtojen perusteella, tekijöillä, joiden teos sisällytetään lehtijulkaisuun, olisi oltava oikeus asianmukaiseen osuuteen niistä uusista lisätuloista, joita lehtikustantajat saavat tietyn tyyppisestä lehtijulkaisujensa toissijaisesta käytöstä, jota tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoajat toteuttavat tämän direktiivin 11 artiklan 1 kohdassa säädettyjen oikeuksien osalta. Tekijöille annettavan hyvityksen määrässä olisi otettava huomioon lehtijulkaisuun sisällytettyjä teoksia koskevat toimialakohtaiset lisensointistandardit, jotka hyväksytään asianmukaisiksi asianomaisessa jäsenvaltiossa, eikä tekijöille annettava hyvitys saisi vaikuttaa lisensoinnin ehtoihin, joista on sovittu tekijän ja lehtikustantajan välillä ja jotka koskevat lehtikustantajan toteuttamaa tekijän artikkelin käyttöä.
Tarkistus 38
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 36 kappale
(36)  Kustantajat, mukaan luettuna lehtijulkaisujen, kirjojen tai tiedejulkaisujen kustantajat, toimivat usein sopimusjärjestelyiden tai lainsäädännöllisten määräysten avulla tehdyn tekijöiden oikeuksien siirron pohjalta. Tässä yhteydessä kustantajat tekevät investoinnin hyödyntääkseen julkaisuihinsa sisältyviä teoksia ja voivat joissain tapauksissa jäädä osattomiksi tuloista, kun tällaisia teoksia käytetään poikkeusten tai rajoitusten nojalla, kuten niiden, jotka koskevat yksityistä kappaleen valmistusta ja reprograafista kopiointia. Monissa jäsenvaltioissa korvaus näiden poikkeusten nojalla tapahtuvista käytöistä jaetaan tekijöiden ja kustantajien kesken. Tämän tilanteen huomioon ottamiseksi ja kaikkien asianomaisten osapuolten oikeusvarmuuden parantamiseksi jäsenvaltioiden olisi voitava määrätä, että kun tekijä on siirtänyt tai lisensoinut oikeutensa kustantajalle tai muutoin osallistuu teoksillaan johonkin julkaisuun ja kun käytössä on järjestelmiä poikkeuksen tai rajoituksen aiheuttaman haitan korvaamiseksi, kustantajilla on oikeus vaatia osuus tällaisesta korvauksesta eikä kustantajalle vaatimuksensa osoittamisesta koituva rasite saisi ylittää sitä, mitä toiminnassa olevan järjestelmän mukaisesti vaaditaan.
 (36)  Kustantajat, mukaan luettuna lehtijulkaisujen, kirjojen tai tiedejulkaisujen sekä musiikkijulkaisujen kustantajat, toimivat tekijöiden kanssa tehtyjen sopimusjärjestelyiden pohjalta. Tässä yhteydessä kustantajat tekevät investoinnin ja hankkivat oikeuksia, joillakin aloilla myös oikeuksia saada tietty osuus hyvityksestä tekijöiden ja kustantajien yhteisissä yhteishallinnointiorganisaatioissa, hyödyntääkseen teoksia ja voivat sen vuoksi myös lopulta jäädä osattomiksi tuloista, kun tällaisia teoksia käytetään poikkeusten tai rajoitusten nojalla, kuten niiden, jotka koskevat yksityistä kappaleen valmistusta ja reprograafista kopiointia. Monissa jäsenvaltioissa hyvitys näiden poikkeusten nojalla tapahtuvista käytöistä jaetaan tekijöiden ja kustantajien kesken. Tämän tilanteen huomioon ottamiseksi ja kaikkien asianomaisten osapuolten oikeusvarmuuden parantamiseksi jäsenvaltioiden olisi voitava säätää vastaavasta hyvityksenjakojärjestelmästä, jos tällainen järjestelmä on ollut käytössä kyseisessä jäsenvaltiossa ennen 12 päivää marraskuuta 2015. Tekijöiden ja kustantajien osuus tällaisesta hyvityksestä voitaisiin määrittää yhdessä tekijöiden ja kustantajien lukuun toimivan yhteishallinnointiorganisaation sisäisissä jakosäännöissä, tai jäsenvaltiot voisivat määrittää sen lailla tai asetuksella sellaisen vastaavan järjestelmän mukaisesti, joka on ollut käytössä kyseisessä jäsenvaltiossa ennen 12 päivää marraskuuta 2015. Tämä säännös ei rajoita jäsenvaltioiden järjestelyjä, jotka koskevat oikeuksia lainata yleisölle, tekijänoikeutta koskeviin poikkeuksiin tai rajoituksiin perustumattomien oikeuksien, kuten laajennettujen kollektiivisten lisensointijärjestelyjen, hallinnointia tai kansalliseen lainsäädäntöön perustuvia oikeuksia saada korvaus.
Tarkistus 39
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 36 a kappale (uusi)
(36 a)   Kulttuurialalla ja luovilla toimialoilla on keskeinen asema Euroopan uudelleenteollistamisessa, ne ovat kasvun liikkeellepaneva voima, ja niillä on strateginen asema, jossa ne voivat saada aikaan innovatiivisia heijastusvaikutuksia muille elinkeinoelämän aloille. Lisäksi kulttuuriala ja luovat toimialat edistävät tieto- ja viestintätekniikan alan innovointia ja kehittämistä Euroopassa. Euroopan kulttuurialalla ja luovilla toimialoilla on yli 12 miljoonaa kokoaikaista työpaikkaa, mikä tarkoittaa 7,5:tä prosenttia unionin työvoimasta, ja ne tuovat BKT:hen noin 509 miljardin euron verran lisäarvoa (5,3 prosenttia unionin koko bruttoarvonlisäyksestä). Tekijänoikeuden ja lähioikeuksien suojelu on keskeistä kulttuurialan ja luovien toimialojen tulonmuodostuksessa.
Tarkistukset 40 ja 215 rev
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 37 kappale
(37)  Viime vuosina verkon sisältömarkkinoiden toiminta on monimutkaistunut. Verkkopalvelut, joissa tarjotaan pääsy käyttäjien verkkoon lataamaan tekijänoikeussuojattuun sisältöön ilman oikeudenhaltijoiden osallistumista, ovat menestyneet, ja niistä on tullut tärkeimpiä verkkosisällön saannin lähteitä. Tämä vaikuttaa oikeudenhaltijoiden mahdollisuuksiin määrätä, käytetäänkö niiden teoksia ja muuta aineistoa ja millä edellytyksin käyttö tapahtuu, sekä niiden mahdollisuuksiin saada asianmukainen korvaus käytöstä.
 (37)  Viime vuosina verkon sisältömarkkinoiden toiminta on monimutkaistunut. Verkkopalvelut, joissa tarjotaan pääsy käyttäjien verkkoon lataamaan tekijänoikeussuojattuun sisältöön ilman oikeudenhaltijoiden osallistumista, ovat menestyneet, ja niistä on tullut tärkeimpiä tekijänoikeussuojatun verkkosisällön saannin lähteitä. Verkkopalvelut ovat keino laajentaa kulttuuriteosten ja luovien teosten saatavuutta, ja ne tarjoavat kulttuurialalle ja luoville toimialoille runsaasti mahdollisuuksia uusien liiketoimintamallien kehittämiseen. Vaikka ne mahdollistavatkin sisällön monimuotoisuuden ja vaivattoman pääsyn siihen, ne aiheuttavat kuitenkin myös haasteita, kun tekijänoikeussuojattua sisältöä ladataan ilman oikeudenhaltijoiden ennakkolupaa. Tämä vaikuttaa oikeudenhaltijoiden mahdollisuuksiin määrätä, käytetäänkö niiden teoksia ja muuta aineistoa ja millä edellytyksin käyttö tapahtuu, sekä niiden mahdollisuuksiin saada asianmukainen korvaus käytöstä, koska jotkin käyttäjien lataamaa sisältöä sisältävät palvelut eivät tee lisensointisopimuksia sillä perusteella, että ne väittävät kuuluvansa direktiivissä 2000/31/EY vahvistetun ns. safe harbour ‑poikkeuksen piiriin.
Tarkistus 143
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 37 a kappale (uusi)
(37 a)   Tietyt tietoyhteiskunnan palvelut on suunniteltu siten, että tavanomaisesti käytettyinä ne tarjoavat yleisölle pääsyn palvelujen käyttäjien lataamaan tekijänoikeussuojattuun sisältöön tai muuhun aineistoon. Tämän direktiivin mukaisen verkkosisällönjakopalvelujen tarjoajan määritelmän on katettava tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoajat, joiden yhtenä päätarkoituksena on tallentaa merkittäviä määriä niiden käyttäjien lataamaa tai saataviin saattamaa tekijänoikeussuojattua sisältöä ja tarjota pääsy siihen taikka suoratoistaa sitä ja jotka optimoivat sisältöä ja promotoivat sitä voittoa tavoitteleviin tarkoituksiin, muun muassa näyttämällä, taggaamalla, kuratoimalla ja sekvensoimalla ladattuja teoksia tai muuta aineistoa, riippumatta tähän käytetyistä keinoista, ja siten toimivat aktiivisella tavalla. Niihin ei sen vuoksi voida soveltaa direktiivin 2000/31/EY 14 artiklassa säädettyä vastuuta koskevaa poikkeusta. Tämän direktiivin mukainen verkkosisällönjakopalvelujen tarjoajan määritelmä ei kata komission suosituksen 2003/361/EY liitteessä olevassa I osastossa tarkoitettuja mikroyrityksiä ja pieniä yrityksiä eikä palveluntarjoajia, jotka toimivat ei-kaupalliseseen tarkoitukseen liittyvässä ominaisuudessa, kuten verkkoensyklopediat, eikä sellaisten verkkopalvelujen tarjoajia, joissa sisältö ladataan kaikkien asianomaisten oikeudenhaltijoiden luvalla, kuten koulutusalan tai tieteelliset tietorekisterit. Pilvipalvelujen tarjoajia, jotka tarjoavat palveluja yksilölliseen käyttöön tarjoamatta yleisölle suoraa pääsyä, avoimen lähdekoodin ohjelmistojen kehitysalustoja ja verkossa toimivia markkinapaikkoja, joiden pääasiallisena toimintana on fyysisten hyödykkeiden verkkomyynti, ei pitäisi katsoa tässä direktiivissä tarkoitetuiksi verkkosisällönjakopalvelujen tarjoajiksi.
Tarkistukset 144, 145 ja 146
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 38 kappale
(38)  Kun tietoyhteiskunnan palveluiden tarjoajat tallentavat käyttäjiensä verkkoon lataamia tekijänoikeussuojattuja teoksia tai muuta aineistoa ja tarjoavat yleisölle pääsyn niihin, jolloin ne eivät ainoastaan tarjoa fyysisiä rakenteita ja toteuta välitystä yleisölle, niiden on tehtävä oikeudenhaltijoiden kanssa lisenssisopimuksia, elleivät ne ole Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/31/EY34 14 artiklassa säädetyn vastuuta koskevan poikkeuksen vaatimusten mukaisia.
 (38)  Verkkosisällönjakopalvelujen tarjoajat toteuttavat yleisölle välittämistä ja ovat siten vastuussa sisällöstään, ja niiden olisi sen vuoksi tehtävä oikeudenhaltijoiden kanssa oikeudenmukaisia ja asianmukaisia lisenssisopimuksia. Kun tehdään lisenssisopimuksia, niiden olisi katettava samassa laajuudessa ja samalla soveltamisalalla myös käyttäjien vastuu näiden toimiessa ei-kaupallisessa ominaisuudessa. Edellä olevan 11 artiklan 2 a kohdan mukaisesti verkkosisällönjakopalvelujen tarjoajien 13 artiklan mukaista vastuuta ei pidä ulottaa linkittämiseen lehtijulkaisuissa. Sidosryhmien vuoropuhelu on välttämätöntä digitaalisessa maailmassa. Niiden olisi määriteltävä parhaita käytäntöjä, jotta varmistetaan lisenssisopimusten toimivuus ja verkkosisällönjakopalvelujen tarjoajien ja oikeudenhaltijoiden välinen yhteistyö. Näissä parhaissa käytännöissä olisi otettava huomioon tekijänoikeutta loukkaavan sisällön laajuus palvelussa.
Mainitun 14 artiklan osalta on tarpeen varmentaa, toimiiko palvelun tarjoaja aktiivisessa roolissa, myös optimoimalla ladattujen teosten tai aineiston esitysmuotoa tai edistämällä niitä, riippumatta tähän käytettyjen keinojen luonteesta.
Jotta varmistettaisiin mahdollisten lisenssisopimusten toiminta, tietoyhteiskunnan palveluiden tarjoajien, jotka tallentavat suuria määriä käyttäjiensä verkkoon lataamia tekijänoikeussuojattuja teoksia tai muuta aineistoa ja tarjoavat yleisölle pääsyn niihin, olisi toteutettava asianmukaiset ja oikeasuhteiset toimenpiteet teosten tai muun aineiston suojan varmistamiseksi, esimerkiksi ottamalla käyttöön tehokasta teknologiaa. Tätä velvoitetta olisi sovellettava myös silloin, kun palveluntarjoajat ovat 14 artiklassa säädetyn vastuuta koskevan poikkeuksen vaatimusten mukaisia.
_________________
34 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/31/EY, annettu 8 päivänä kesäkuuta 2000, tietoyhteiskunnan palveluja, erityisesti sähköistä kaupankäyntiä, sisämarkkinoilla koskevista tietyistä oikeudellisista näkökohdista (EYVL L 178, 17.7.2000, s. 1–16).
Tarkistus 147
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 39 kappale
(39)  Yhteistyö tietoyhteiskunnan palveluiden tarjoajien välillä, jotka tallentavat suuria määriä käyttäjiensä verkkoon lataamia tekijänoikeussuojattuja teoksia tai muuta aineistoa ja tarjoavat yleisölle pääsyn niihin, on välttämätöntä teknologian, esimerkiksi sisällöntunnistustekniikoiden, toimivuudelle. Tällaisissa tapauksissa oikeudenhaltijoiden olisi tarjottava tiedot, joita palvelut tarvitsevat sisältönsä tunnistamiseen, ja palvelujen olisi oltava oikeudenhaltijoita kohtaan avoimia käytettyjen teknikoiden osalta, jotta niiden sopivuutta voidaan arvioida. Palveluiden olisi erityisesti tarjottava oikeudenhaltijoille tietoa käytettyjen tekniikoiden tyypistä, niiden käyttötavasta sekä onnistumisasteesta oikeudenhaltijoiden sisällön tunnistamisessa. Tällaisten tekniikoiden avulla oikeudenhaltijoiden olisi myös saatava tietoyhteiskunnan palveluiden tarjoajilta tietoa jonkin sopimuksen piiriin kuuluvan sisältönsä käytöstä.
 (39)  Jäsenvaltioiden olisi säädettävä, että jos oikeudenhaltijat eivät halua tehdä lisenssisopimuksia, verkkosisällönjakopalvelujen tarjoajien ja oikeudenhaltijoiden olisi tehtävä yhteistyötä vilpittömässä mielessä varmistaakseen, että niiden palveluissa ei ole saatavissa luvattomia suojattuja teoksia tai muuta aineistoa. Verkkosisällönjakopalvelujen tarjoajien ja oikeudenhaltijoiden yhteistyön ei pitäisi johtaa siihen, että estetään oikeuksia loukkaamattomien teosten tai muun suojatun aineiston saatavuus, mukaan lukien teokset ja aineisto, joihin sovelletaan tekijänoikeutta koskevaa poikkeusta tai rajoitusta.
Tarkistus 148
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 39 a kappale (uusi)
(39 a)   Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että 1 kohdassa tarkoitetut verkkosisällönjakopalvelujen tarjoajat ottavat käyttöön tehokkaat ja nopeat valitus- ja oikaisujärjestelyt, jotka ovat käyttäjien saatavilla, jos 2 a kohdassa tarkoitettu yhteistyö johtaa heidän sisältönsä perusteettomaan poistamiseen. Tällaisten järjestelyjen välityksellä esitetyt valitukset olisi käsiteltävä ilman aiheetonta viivytystä. Oikeudenhaltijoiden olisi kohtuudella perusteltava päätöksensä, jotta vältetään valitusten mielivaltainen hylkääminen. Direktiivin 95/46/EY, direktiivin 2002/58/EY ja yleisen tietosuoja-asetuksen mukaan tämän yhteistyön ei pitäisi johtaa yksittäisten käyttäjien tunnistamiseen eikä heidän henkilötietojensa käsittelyyn. Jäsenvaltioiden olisi myös varmistettava, että käyttäjillä on mahdollisuus kääntyä riippumattoman elimen puoleen riitojenratkaisua varten sekä tuomioistuimen tai muun asiaankuuluvan oikeusviranomaisen puoleen vedotakseen oikeuteensa käyttää tekijänoikeutta koskevaa poikkeusta tai rajoitusta.
Tarkistus 149
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 39 b kappale (uusi)
(39 b)   Komission ja jäsenvaltioiden olisi mahdollisimman pian tämän direktiivin voimaantulon jälkeen järjestettävä sidosryhmien vuoropuhelua, jotta voidaan yhdenmukaistaa ja määritellä parhaita käytäntöjä. Niiden olisi annettava ohjeita yhtäältä lisenssisopimusten toimivuuden varmistamisesta ja toisaalta verkkosisällönjakopalvelujen tarjoajien ja oikeudenhaltijoiden välisestä yhteistyöstä, joka koskee niiden teosten tai muun aineiston käyttöä tämän direktiivin mukaisesti. Parhaita käytäntöjä määriteltäessä olisi otettava erityisesti huomioon perusoikeudet ja poikkeusten ja rajoitusten käyttö. Erityisenä painopisteenä olisi myös varmistettava, että pk-yrityksille aiheutuva taakka pysyy asianmukaisena ja että vältetään automatisoitu sisällön estäminen.
Tarkistukset 44 ja 219
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 39 c kappale (uusi)
(39 c)   Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että käytössä on välitysjärjestely, jotta palveluntarjoajat ja oikeudenhaltijat voivat löytää sopuratkaisun niiden yhteistyösopimusten ehtoihin liittyvissä riidoissa. Jäsenvaltioiden olisi nimitettävä tätä varten riippumaton elin, jolla on kaikki asiaankuuluva toimivalta ja kokemus, jota tarvitaan osapuolten avustamiseksi niiden riidan ratkaisussa.
Tarkistus 46
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 39 d kappale (uusi)
(39 d)  Oikeudenhaltijoiden olisi lähtökohtaisesti aina saatava oikeudenmukainen ja asianmukainen korvaus. Tekijöiden ja esiintyjien, jotka ovat tehneet sopimuksia välittäjien, kuten levy-yhtiöiden ja tuottajien, kanssa, olisi saatava niiltä oikeudenmukainen ja asianmukainen korvaus yksittäisten sopimusten ja/tai kollektiivisten neuvottelusopimusten, kollektiivisten hallinnointisopimusten tai vaikutuksiltaan vastaavien sääntöjen, esimerkiksi yhteiskorvaussääntöjen, kautta. Tällainen korvaus olisi nimenomaisesti mainittava sopimuksissa kunkin hyödyntämistavan, kuten verkkohyödyntämisen, osalta. Jäsenvaltioiden olisi tarkasteltava kunkin alan erityispiirteitä, ja niiden olisi annettava säätää, että korvaus katsotaan oikeudenmukaiseksi ja asianmukaiseksi, jos se määritetään kollektiivisen neuvottelusopimuksen tai yhteiskorvaussopimuksen mukaisesti.
Tarkistus 47
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 40 kappale
(40)  Tietyt oikeudenhaltijat, kuten tekijät ja esiintyjät, tarvitsevat tietoja arvioidakseen unionin lainsäädännön nojalla yhdenmukaistettujen oikeuksiensa taloudellista arvoa. Tämä koskee erityisesti tapauksia, joissa tällaiset oikeudenhaltijat myöntävät lisenssin tai siirtävät oikeudet korvausta vastaan. Koska tekijät ja esiintyjät ovat yleensä lisenssejä myöntäessään tai oikeuksia siirtäessään heikommassa sopimusasemassa, he tarvitsevat tietoja arvioidakseen oikeuksiensa pysyvää taloudellista arvoa lisenssistä tai siirrosta saatuun korvaukseen verrattuna, mutta kohtaavat usein puutteellista avoimuutta. Tämän vuoksi on tekijöiden ja esiintyjien korvauksia hallinnoivan järjestelmän avoimuuden ja tasapainon kannalta tärkeää, että heidän sopimuskumppaninsa tai oikeudenomistajansa jakavat asianmukaista tietoa.
 (40)  Tietyt oikeudenhaltijat, kuten tekijät ja esiintyjät, tarvitsevat tietoja arvioidakseen unionin lainsäädännön nojalla yhdenmukaistettujen oikeuksiensa taloudellista arvoa. Tämä koskee erityisesti tapauksia, joissa tällaiset oikeudenhaltijat myöntävät lisenssin tai siirtävät oikeudet korvausta vastaan. Koska tekijät ja esiintyjät ovat yleensä lisenssejä myöntäessään tai oikeuksia siirtäessään heikommassa sopimusasemassa, he tarvitsevat tietoja arvioidakseen oikeuksiensa pysyvää taloudellista arvoa lisenssistä tai siirrosta saatuun korvaukseen verrattuna, mutta kohtaavat usein puutteellista avoimuutta. Tämän vuoksi on tekijöiden ja esiintyjien korvauksia hallinnoivan järjestelmän avoimuuden ja tasapainon kannalta tärkeää, että heidän sopimuskumppaninsa tai oikeudenomistajansa jakavat kattavaa ja asiaankuuluvaa tietoa. Tiedon, jota tekijöiden ja esiintyjien on oikeus odottaa saavansa, olisi oltava oikeasuhteista ja katettava kaikki hyödyntämistavat, syntyneet suorat ja välilliset tulot, mukaan luettuina oheistuotteista saatavat tulot, sekä maksettava korvaus. Hyödyntämistä koskeviin tietoihin olisi sisällyttävä myös tietoa mahdollisen alilisenssin- tai alisiirronsaajan henkilöllisyydestä. Avoimuusvelvoitetta olisi silti sovellettava vain silloin, kun on kyse tekijänoikeuden kannalta merkityksellisistä oikeuksista.
Tarkistus 48
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 42 kappale
(42)  Tietyt unionin tasolla yhdenmukaistettujen oikeuksien hyödyntämistä koskevat sopimukset ovat pitkäaikaisia, jolloin tekijöille ja esiintyjille ei juurikaan jää mahdollisuuksia neuvotella niitä uudelleen sopimuskumppaniensa tai oikeudenomistajiensa kanssa. Tämän vuoksi ja rajoittamatta jäsenvaltioissa sopimuksiin sovellettavaa lainsäädäntöä käytössä pitäisi olla korvauksen sopeuttamisjärjestely niitä tapauksia varten, joissa alun perin lisenssin tai oikeuden siirron nojalla sovittu korvaus on suhteettoman pieni verrattuna saataviin tuloihin ja teoksen hyödyntämisestä tai esityksen tallentamisesta saataviin etuihin, myös tällä direktiivillä varmistetun avoimuuden kannalta. Tilannearviossa olisi otettava huomioon kunkin tapauksen erityisolosuhteet sekä eri sisältöalojen erityispiirteet ja käytännöt. Jos osapuolet eivät pääse sopimukseen korvauksen sopeuttamisesta, tekijän tai esiintyjän pitäisi voida esittää vaateensa tuomioistuimessa tai toimivaltaisessa viranomaisessa.
 (42)  Tietyt unionin tasolla yhdenmukaistettujen oikeuksien hyödyntämistä koskevat sopimukset ovat pitkäaikaisia, jolloin tekijöille ja esiintyjille ei juurikaan jää mahdollisuuksia neuvotella niitä uudelleen sopimuskumppaniensa tai oikeudenomistajiensa kanssa. Tämän vuoksi ja rajoittamatta jäsenvaltioissa sopimuksiin sovellettavaa lainsäädäntöä käytössä pitäisi olla korvauksen sopeuttamisjärjestely niitä tapauksia varten, joissa alun perin lisenssin tai oikeuden siirron nojalla sovittu korvaus on suhteettoman pieni verrattuna saataviin suoriin ja välillisiin tuloihin ja teoksen hyödyntämisestä tai esityksen tallentamisesta saataviin etuihin, myös tällä direktiivillä varmistetun avoimuuden kannalta. Tilannearviossa olisi otettava huomioon kunkin tapauksen erityisolosuhteet, eri sisältöalojen erityispiirteet ja käytännöt sekä tekijän tai esiintyjän teoksen luonne ja tämän panos siihen. Tällaisen sopimuksen sopeuttamista koskevan pyynnön voisi tehdä myös tekijää tai esiintyjää edustava organisaatio tämän puolesta, paitsi jos pyyntö vahingoittaisi tekijän tai esiintyjän etua. Jos osapuolet eivät pääse sopimukseen korvauksen sopeuttamisesta, tekijän tai esiintyjän taikka tämän nimittämän edustavan organisaation pitäisi tekijän tai esiintyjän pyynnöstä voida esittää vaateensa tuomioistuimessa tai toimivaltaisessa viranomaisessa.
Tarkistus 49
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 43 kappale
(43)  Tekijät ja esiintyjät ovat usein haluttomia vaatimaan oikeuksiaan sopimuskumppaneilta tuomioistuimessa. Jäsenvaltioiden olisi tämän vuoksi säädettävä vaihtoehtoisesta riitojenratkaisumenettelystä, jolla käsitellään avoimuusvelvoitteeseen ja sopimusten sopeuttamisjärjestelyyn liittyviä vaateita.
 (43)  Tekijät ja esiintyjät ovat usein haluttomia vaatimaan oikeuksiaan sopimuskumppaneilta tuomioistuimessa. Jäsenvaltioiden olisi tämän vuoksi säädettävä vaihtoehtoisesta riitojenratkaisumenettelystä, jolla käsitellään avoimuusvelvoitteeseen ja sopimusten sopeuttamisjärjestelyyn liittyviä vaateita. Tekijöitä ja esiintyjiä edustavien organisaatioiden, mukaan luettuina yhteishallinnointiorganisaatiot ja ammattiyhdistykset, olisi voitava käynnistää tällaisia menettelyjä tekijöiden ja esiintyjien pyynnöstä. Menettelyn käynnistäjää koskevat tiedot olisi jätettävä julkistamatta.
Tarkistus 50
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 43 a kappale (uusi)
(43 a)  Kun tekijät ja esiintyjät lisensoivat tai siirtävät oikeuksiaan, he odottavat, että heidän teostaan tai esitystään hyödynnetään. Voi kuitenkin käydä niin, että teoksia tai esityksiä, joita koskevat oikeudet on lisensoitu tai siirretty, ei hyödynnetä lainkaan. Kun nämä oikeudet on siirretty yksinoikeudella, tekijät ja esiintyjät eivät voi kääntyä toisen kumppanin puoleen teoksensa hyödyntämiseksi. Tällaisessa tapauksessa tekijöillä ja esiintyjillä olisi kohtuullisen ajan kuluttua oltava peruuttamisoikeus, jonka nojalla ne voivat siirtää tai lisensoida oikeutensa toiselle henkilölle. Peruuttamisen olisi oltava mahdollista myös silloin, kun siirron- tai lisenssinsaaja ei ole täyttänyt tämän direktiivin 14 artiklan mukaista raportointi- tai avoimuusvelvoitettaan. Peruuttaminen olisi otettava huomioon vasta sitten, kun kaikki vaihtoehtoisen riidanratkaisun vaiheet on saatettu päätökseen, varsinkin raportoinnin osalta. Koska teosten hyödyntäminen voi vaihdella aloittain, kansallisella tasolla voitaisiin ottaa käyttöön erityissäännöksiä, joissa otetaan huomioon alojen, kuten audiovisuaalialan, tai teosten erityispiirteet ja ennakoidut hyödyntämisajat, ja säätää etenkin peruuttamisoikeutta koskevista määräajoista. Jotta voitaisiin estää väärinkäytökset ja ottaa huomioon, että tarvitaan tietty aika, ennen kuin teosta tosiasiallisesti hyödynnetään, tekijöiden ja esiintyjien olisi voitava käyttää peruuttamisoikeuttaan vasta tietyn ajan kuluttua lisenssi- tai siirtosopimuksen tekemisestä. Peruuttamisoikeuden käyttämistä olisi säänneltävä kansallisella lainsäädännöllä, kun kyseessä ovat teokset, joihin liittyy useita tekijöitä tai esiintyjiä, ottaen huomioon yksilöllisten panosten suhteellinen merkitys.
Tarkistus 51
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 43 b kappale (uusi)
(43 b)  Komission olisi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa kannustettava parhaiden käytäntöjen vaihtoon ja edistettävä vuoropuhelua unionin tasolla, jotta voitaisiin tukea tämän direktiivin asiaankuuluvien säännösten vaikuttavaa soveltamista jäsenvaltioissa.
Tarkistus 52
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 46 kappale
(46)  Kaikessa tämän direktiivin nojalla tapahtuvassa henkilötietojen käsittelyssä olisi kunnioitettava perusoikeuksia, myös Euroopan unionin perusoikeuskirjan 7 ja 8 artiklan mukaista oikeutta nauttia yksityis- ja perhe-elämän kunnioitusta ja oikeutta henkilötietojen suojaan, ja sen on tapahduttava Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 95/46/EY35 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/58/EY36 mukaisesti.
 (46)  Kaikessa tämän direktiivin nojalla tapahtuvassa henkilötietojen käsittelyssä olisi kunnioitettava perusoikeuksia, myös Euroopan unionin perusoikeuskirjan 7 ja 8 artiklan mukaista oikeutta nauttia yksityis- ja perhe-elämän kunnioitusta ja oikeutta henkilötietojen suojaan, ja sen on tapahduttava asetuksen (EU) 2016/679 ja direktiivin 2002/58/EY mukaisesti. Yleisen tietosuoja-asetuksen säännöksiä, kuten ”oikeutta tulla unohdetuksi”, olisi noudatettava.
Tarkistus 53
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 46 a kappale (uusi)
(46 a)   On tärkeää korostaa anonyymiyden merkitystä käsiteltäessä henkilötietoja kaupallisiin tarkoituksiin. Lisäksi olisi edistettävä ”oletusarvoista” vaihtoehtoa, jossa henkilötietoja ei jaeta käytettäessä verkkoalustojen rajapintoja.
Tarkistukset 54 ja 238
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla
1 artikla
 1 artikla
Kohde ja soveltamisala
 Kohde ja soveltamisala
1.  Tässä direktiivissä vahvistetaan säännöt, joilla pyritään jatkamaan tekijänoikeuksiin ja lähioikeuksiin sisämarkkinoiden puitteissa sovellettavan unionin lainsäädännön yhdenmukaistamista ottaen huomioon erityisesti suojatun sisällön digitaaliset ja rajatylittävät käytöt. Siinä myös vahvistetaan poikkeuksia ja rajoituksia, lisenssien helpottamista sekä toimivien markkinoiden varmistamista koskevat säännöt teosten ja muun aineiston hyödyntämistä varten.
 1.  Tässä direktiivissä vahvistetaan säännöt, joilla pyritään jatkamaan tekijänoikeuksiin ja lähioikeuksiin sisämarkkinoiden puitteissa sovellettavan unionin lainsäädännön yhdenmukaistamista ottaen huomioon erityisesti suojatun sisällön digitaaliset ja rajatylittävät käytöt. Siinä myös vahvistetaan poikkeuksia ja rajoituksia, lisenssien helpottamista sekä toimivien markkinoiden varmistamista koskevat säännöt teosten ja muun aineiston hyödyntämistä varten.
2.  Lukuun ottamatta 6 artiklassa tarkoitettuja tapauksia tällä direktiivillä ei muuteta alalla voimassa olevia direktiivejä, erityisesti direktiivejä 96/9/EY, 2001/29/EY, 2006/115/EY, 2009/24/EY, 2012/28/EU ja 2014/26/EU, eikä sillä ole mitään vaikutusta niissä vahvistettuihin sääntöihin.
 2.  Lukuun ottamatta 6 artiklassa tarkoitettuja tapauksia tällä direktiivillä ei muuteta alalla voimassa olevia direktiivejä, erityisesti direktiivejä 96/9/EY, 2000/31/EY, 2001/29/EY, 2006/115/EY, 2009/24/EY, 2012/28/EU ja 2014/26/EU, eikä sillä ole mitään vaikutusta niissä vahvistettuihin sääntöihin.
Tarkistus 55
Ehdotus direktiiviksi
2 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – johdantokappale
(1)  ’tutkimusorganisaatiolla’ korkeakoulua, tutkimuslaitosta tai mitä tahansa muuta organisaatiota, jonka ensisijaisena tavoitteena on tehdä tieteellistä tutkimusta tai tehdä tieteellistä tutkimusta ja tarjota koulutuspalveluita
 (1)  ’tutkimusorganisaatiolla’ korkeakoulua, sen kirjastot mukaan luettuina, tutkimuslaitosta tai mitä tahansa muuta organisaatiota, jonka ensisijaisena tavoitteena on tehdä tieteellistä tutkimusta tai tehdä tieteellistä tutkimusta ja tarjota koulutuspalveluita
Tarkistus 57
Ehdotus direktiiviksi
2 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – 2 alakohta
siten, että tieteellisen tutkimuksen tuottamat tulokset eivät ole ensisijaisesti kyseisessä organisaatiossa ratkaisevaa vaikutusvaltaa käyttävän yrityksen käytettävissä;
 siten, että tieteellisen tutkimuksen tuottamat tulokset eivät ole ensisijaisesti kyseisessä organisaatiossa huomattavaa vaikutusvaltaa käyttävän yrityksen käytettävissä;
Tarkistus 58
Ehdotus direktiiviksi
2 artikla – 1 kohta – 2 alakohta
(2)  ’tekstin- ja tiedonlouhinnalla’ kaikkia automaattisia analyysimenetelmiä, joilla pyritään analysoimaan digitaalimuotoista tekstiä ja dataa tiedon, kuten mallien, suuntausten tai korrelaatioiden, tuottamiseksi;
 (2)  ’tekstin- ja tiedonlouhinnalla’ kaikkia automaattisia analyysimenetelmiä, joilla analysoidaan digitaalimuotoisia teoksia ja muuta aineistoa tiedon, muun muassa mallien, suuntausten tai korrelaatioiden, tuottamiseksi;
Tarkistus 59
Ehdotus direktiiviksi
2 artikla – 1 kohta – 4 alakohta
(4)  ’lehtijulkaisulla’ luonteeltaan journalististen kirjallisten teosten kokoomatallennetta, johon voi myös kuulua muita teoksia tai aineistoa ja joka muodostaa erillisen yksikön kausittain tai säännöllisesti päivitettävässä yhden otsikon alla ilmestyvässä julkaisussa, kuten sanomalehti tai yleis- tai erikoisaikakauslehti, ja jonka tarkoituksena on tarjota uutisiin tai muihin aiheisiin liittyvää tietoa missä tahansa esitysmuodossa palvelun tarjoajan aloitteesta, toimituksellisella vastuulla ja valvonnassa.
 (4)  ’lehtijulkaisulla’ kustantajien tai uutistoimistojen toteuttamaa luonteeltaan journalististen kirjallisten teosten kokoomatallennetta, johon voi myös kuulua muita teoksia tai aineistoa ja joka muodostaa erillisen yksikön kausittain tai säännöllisesti päivitettävässä yhden otsikon alla ilmestyvässä julkaisussa, kuten sanomalehti tai yleis- tai erikoisaikakauslehti, ja jonka tarkoituksena on tarjota uutisiin tai muihin aiheisiin liittyvää tietoa missä tahansa esitysmuodossa palvelun tarjoajan aloitteesta, toimituksellisella vastuulla ja valvonnassa. Tieteelliset tai akateemiset kausijulkaisut, kuten tieteelliset aikakauslehdet, eivät kuulu tämän määritelmän soveltamisalaan;
Tarkistus 60
Ehdotus direktiiviksi
2 artikla – 1 kohta – 4 a alakohta (uusi)
4 a)  ’myynnistä poistuneella teoksella’
a)  kokonaista teosta tai muuta aineistoa, jota ei minään versiona tai esitysmuotona ole enää yleisön saatavissa jäsenvaltiossa tavanomaisten kaupan kanavien välityksellä;
b)  teosta tai muuta aineistoa, joka ei ole koskaan ollut kaupan jäsenvaltiossa, paitsi jos kyseisen tapauksen olosuhteiden perusteella on selvää, että tekijä on vastustanut sen saattamista yleisön saataviin;
Tarkistus 150
Ehdotus direktiiviksi
2 artikla – 1 kohta – 4 b alakohta (uusi)
4 b)   ’verkkosisällönjakopalvelujen tarjoajalla’ tietoyhteiskunnan palvelun tarjoajaa, jonka yhtenä päätarkoituksena on tallentaa merkittävä määrä sen käyttäjien lataamia tekijänoikeussuojattuja teoksia tai muuta suojattua aineistoa, jotka palvelu optimoi ja joita se promotoi voittoa tavoitteleviin tarkoituksiin, ja tarjota yleisölle pääsy niihin. Komission suosituksen 2003/361/EY liitteessä olevassa I osastossa tarkoitettuja mikroyrityksiä ja pieniä yrityksiä sekä palveluja, jotka toimivat ei-kaupallisessa tarkoituksessa tai ominaisuudessa, kuten verkkoensyklopediat, ja sellaisten verkkopalvelujen tarjoajia, joissa sisältö ladataan kaikkien asianomaisten oikeudenhaltijoiden luvalla, kuten koulutusalan tai tieteelliset tietorekisterit, ei katsota tässä direktiivissä tarkoitetuiksi verkkosisällönjakopalvelujen tarjoajiksi. Pilvipalvelujen tarjoajia, jotka tarjoavat palveluja yksilölliseen käyttöön tarjoamatta yleisölle suoraa pääsyä, avoimen lähdekoodin ohjelmistojen kehitysalustoja ja verkossa toimivia markkinapaikkoja, joiden pääasiallisena toimintana on fyysisten hyödykkeiden verkkomyynti, ei pitäisi katsoa tässä direktiivissä tarkoitetuiksi verkkosisällönjakopalvelujen tarjoajiksi;
Tarkistus 62
Ehdotus direktiiviksi
2 artikla – 1 kohta – 4 c alakohta (uusi)
4 c)  ’tietoyhteiskunnan palvelulla’ Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2015/15351 a 1 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettua palvelua;
___________
1 a Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2015/1535, annettu 9 päivänä syyskuuta 2015, teknisiä määräyksiä ja tietoyhteiskunnan palveluja koskevia määräyksiä koskevien tietojen toimittamisessa noudatettavasta menettelystä (EUVL L 241, 17.9.2015, s. 1).
Tarkistus 63
Ehdotus direktiiviksi
2 artikla – 1 kohta – 4 d alakohta (uusi)
4 d)  ’automaattisella kuvareferensointipalvelulla’ mitä tahansa verkkopalvelua, joka valmistaa kappaleen indeksointi- ja referensointitarkoituksiin graafisista tai taideteoksista tai valokuvateoksista, jotka on koottu automaattisesti kolmannen osapuolen verkkopalvelun kautta, tai saattaa niitä yleisön saataviin.
Tarkistus 64
Ehdotus direktiiviksi
3 artikla
3 artikla
 3 artikla
Tekstin- ja tiedonlouhinta
 Tekstin- ja tiedonlouhinta
1.  Jäsenvaltioiden on säädettävä direktiivin 2001/29/EY 2 artiklassa, direktiivin 96/9/EY 5 artiklan ensimmäisen kohdan a alakohdassa ja 7 artiklan 1 kohdassa sekä tämän direktiivin 11 artiklan 1 kohdassa vahvistettuihin oikeuksia koskevasta poikkeuksesta, jota sovelletaan, kun tutkimusorganisaatiot tekstin ja tiedonlouhinnan toteuttamiseksi valmistavat kappaleita ja kopioivat teoksista tai muusta aineistosta, johon niillä on laillinen pääsy tieteellistä tutkimusta varten.
 1.  Jäsenvaltioiden on säädettävä direktiivin 2001/29/EY 2 artiklassa, direktiivin 96/9/EY 5 artiklan ensimmäisen kohdan a alakohdassa ja 7 artiklan 1 kohdassa sekä tämän direktiivin 11 artiklan 1 kohdassa vahvistettuja oikeuksia koskevasta poikkeuksesta, jota sovelletaan, kun tutkimusorganisaatiot valmistavat kappaleita teoksista tai muusta aineistosta, joihin niillä on laillinen pääsy, ja kopioivat niitä toteuttaakseen tekstin- ja tiedonlouhintaa tieteellistä tutkimusta varten.
Jäsenvaltioiden on säädettävä, että myös oppilaitokset ja kulttuuriperintölaitokset, jotka tekevät 2 artiklan 1 kohdan a tai b alakohdassa tarkoitettua tieteellistä tutkimusta siten, että tieteellisen tutkimuksen tuottamat tulokset eivät ole ensisijaisesti tällaisissa organisaatioissa ratkaisevaa vaikutusvaltaa käyttävän yrityksen käytettävissä, voivat hyötyä tässä artiklassa säädetystä poikkeuksesta.
1 a.  Tekstin- ja tiedonlouhintaa varten valmistetut kappaleet ja kopiot on tallennettava suojatulla tavalla, esimerkiksi tätä tarkoitusta varten nimitetyissä luotetuissa elimissä.
2.  Kaikki 1 kohdassa säädetyn poikkeuksen vastaiset sopimusmääräykset ovat täytäntöönpanokelvottomia.
 2.  Kaikki 1 kohdassa säädetyn poikkeuksen vastaiset sopimusmääräykset ovat täytäntöönpanokelvottomia.
3.  Oikeudenhaltijoiden on voitava soveltaa toimenpiteitä, joilla varmistetaan sellaisten verkkojen ja tietokantojen turvallisuus ja eheys, joissa niiden teoksia tai muuta aineistoa isännöidään. Tällaiset toimenpiteet eivät saa ulottua pidemmälle kuin mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi.
 3.  Oikeudenhaltijoiden on voitava soveltaa toimenpiteitä, joilla varmistetaan sellaisten verkkojen ja tietokantojen turvallisuus ja eheys, joissa niiden teoksia tai muuta aineistoa isännöidään. Tällaiset toimenpiteet eivät saa ulottua pidemmälle kuin mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi.
4.  Jäsenvaltioiden on kannustettava oikeudenhaltijoita ja tutkimusorganisaatioita määrittelemään 3 kohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden soveltamista koskevia yhteisesti sovittuja parhaita toimintatapoja.
 4.  Jäsenvaltiot voivat edelleen säätää tekstin- ja tiedonlouhintaa koskevista poikkeuksista direktiivin 2001/29/EY 5 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaisesti.
Tarkistus 65
Ehdotus direktiiviksi
3 a artikla (uusi)
3 a artikla
Tekstin- ja tiedonlouhintaa koskeva valinnainen poikkeus tai rajoitus
1.  Jäsenvaltiot voivat säätää direktiivin 2001/29/EY 2 artiklassa, direktiivin 96/9/EY 5 artiklan a alakohdassa ja 7 artiklan 1 kohdassa sekä tämän direktiivin 11 artiklan 1 kohdassa vahvistettuja oikeuksia koskevasta poikkeuksesta tai rajoituksesta, jota sovelletaan sellaisista laillisesti käytettävissä olevista teoksista ja muusta aineistosta valmistettuihin kappaleisiin ja niiden kopioihin, jotka muodostavat osan tekstin- ja tiedonlouhintaprosessia, edellyttäen, että niiden oikeudenhaltijat eivät ole nimenomaisesti pidättäneet oikeutta sen mukaiseen teosten ja muun aineiston käyttöön, myös koneellisesti luettavissa olevin keinoin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän direktiivin 3 artiklan soveltamista.
2.  Edellä olevan 1 kohdan mukaisesti valmistettuja kappaleita ja kopioita ei saa käyttää muihin tarkoituksiin kuin tekstin- ja tiedonlouhintaa varten.
3.  Jäsenvaltiot voivat edelleen säätää tekstin- ja tiedonlouhintaa koskevista poikkeuksista direktiivin 2001/29/EY 5 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaisesti.
Tarkistus 66
Ehdotus direktiiviksi
4 artikla
4 artikla
 4 artikla
Teosten ja muun aineiston käyttö digitaalisessa ja rajatylittävässä opetustoiminnassa
 Teosten ja muun aineiston käyttö digitaalisessa ja rajatylittävässä opetustoiminnassa
1.  Jäsenvaltioiden on säädettävä poikkeuksesta tai rajoituksesta direktiivin 2001/29/EY 2 ja 3 artiklassa, direktiivin 96/9/EY 5 artiklan ensimmäisen kohdan a alakohdassa ja 7 artiklan 1 kohdassa, direktiivin 2009/24/EY 4 artiklan 1 kohdassa sekä tämän direktiivin 11 artiklan 1 kohdassa vahvistettuihin oikeuksiin, jotta sallitaan teosten ja muun aineiston digitaalinen käyttö yksinomaan opetuksen havainnollistamiseksi siinä määrin kuin se on perusteltua kyseisen ei‑kaupallisen tavoitteen pohjalta ja sillä edellytyksellä, että
 1.  Jäsenvaltioiden on säädettävä poikkeuksesta tai rajoituksesta direktiivin 2001/29/EY 2 ja 3 artiklassa, direktiivin 96/9/EY 5 artiklan ensimmäisen kohdan a alakohdassa ja 7 artiklan 1 kohdassa, direktiivin 2009/24/EY 4 artiklan 1 kohdassa sekä tämän direktiivin 11 artiklan 1 kohdassa vahvistettuihin oikeuksiin, jotta sallitaan teosten ja muun aineiston digitaalinen käyttö yksinomaan opetuksen havainnollistamiseksi siinä määrin kuin se on perusteltua kyseisen ei‑kaupallisen tavoitteen pohjalta ja sillä edellytyksellä, että
(a)  käyttö tapahtuu oppilaitoksen tiloissa tai suojatun sähköisen verkon välityksellä, johon on pääsy ainoastaan kyseisen oppilaitoksen oppilailla tai opiskelijoilla ja opetushenkilöstöllä;
 a)  käyttö tapahtuu oppilaitoksen tiloissa tai muussa paikassa, jossa opetustoiminta tapahtuu oppilaitoksen vastuulla, tai suojatun sähköisen ympäristön välityksellä, johon on pääsy ainoastaan kyseisen oppilaitoksen oppilailla tai opiskelijoilla ja opetushenkilöstöllä;
(b)  käyttöön liittyy lähteen ilmoittaminen, tekijän nimi mukaan luettuna, ellei tämä osoittaudu mahdottomaksi.
 b)  käyttöön liittyy lähteen ilmoittaminen, tekijän nimi mukaan luettuna, ellei tämä osoittaudu käytännön syistä mahdottomaksi.
2.  Jäsenvaltiot voivat säätää, että 1 kohdan nojalla hyväksyttyä poikkeusta ei sovelleta yleisesti tai ei sovelleta tietyntyyppisiin teoksiin tai muuhun aineistoon siltä osin kuin 1 kohdassa kuvattuja toimiva koskevia soveltuvia lisenssejä on markkinoilla helposti saatavilla.
 2.  Jäsenvaltiot voivat säätää, että 1 kohdan nojalla hyväksyttyä poikkeusta ei sovelleta yleisesti tai ei sovelleta tietyntyyppisiin teoksiin tai muuhun aineistoon, kuten aineistoon, joka on ensisijaisesti tarkoitettu koulutusmarkkinoille, tai nuotteihin, siltä osin kuin 1 kohdassa kuvattuja toimia koskevia soveltuvia ja oppilaitosten tarpeisiin ja erityispiirteisiin räätälöityjä lisensointisopimuksia on markkinoilla helposti saatavilla.
Ensimmäisen alakohdan säännöstä käyttävien jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet, jotta varmistetaan lisenssien asianmukainen saatavuus ja näkyvyys 1 kohdassa oppilaitosten osalta kuvattujen toimien hyväksymistä varten.
 Ensimmäisen alakohdan säännöstä käyttävien jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet, jotta varmistetaan lisenssien asianmukainen saatavuus ja näkyvyys 1 kohdassa oppilaitosten osalta kuvattujen toimien hyväksymistä varten.
3.  Kun teoksia ja muuta aineistoa käytetään yksinomaan opetuksen havainnollistamiseen suojattujen sähköisten verkkojen kautta tämän artiklan nojalla annetun kansallisen lain säännösten mukaisesti, sen katsotaan tapahtuvan ainoastaan siinä jäsenvaltioissa, johon oppilaitos on sijoittautunut.
 3.  Kun teoksia ja muuta aineistoa käytetään yksinomaan opetuksen havainnollistamiseen suojattujen sähköisten ympäristöjen kautta tämän artiklan nojalla annetun kansallisen lain säännösten mukaisesti, sen katsotaan tapahtuvan ainoastaan siinä jäsenvaltioissa, johon oppilaitos on sijoittautunut.
4.  Jäsenvaltiot voivat säätää oikeudenhaltijoille koituneen haitan kohtuullisesta korvauksesta, kun niiden teoksia tai muuta aineistoa käytetään 1 kohdan nojalla.
 4.  Jäsenvaltiot voivat säätää oikeudenhaltijoille koituneen haitan kohtuullisesta hyvityksestä, kun niiden teoksia tai muuta aineistoa käytetään 1 kohdan nojalla.
4 a.   Kaikki 1 kohdan mukaisesti hyväksytyn poikkeuksen tai rajoituksen vastaiset sopimusmääräykset ovat täytäntöönpanokelvottomia, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 2 kohdan soveltamista. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että oikeudenhaltijoilla on oikeus myöntää 1 kohdassa kuvattuja toimia koskevia käyttömaksuttomia lisenssejä yleisesti tai valitsemiensa tietyntyyppisten teosten tai muun aineiston osalta.
Tarkistus 67
Ehdotus direktiiviksi
5 artikla
5 artikla
 5 artikla
Kulttuuriperinnön suojelu
 Kulttuuriperinnön suojelu
Jäsenvaltioiden on säädettävä poikkeuksesta direktiivin 2001/29/EY 2 artiklassa, direktiivin 96/9/EY 5 artiklan ensimmäisen kohdan a alakohdassa ja 7 artiklan 1 kohdassa, direktiivin 2009/24/EY 4 artiklan 1 kohdan a alakohdassa sekä tämän direktiivin 11 artiklan 1 kohdassa vahvistettuihin oikeuksiin, jotta kulttuuriperintölaitokset voivat tehdä kappaleita kaikista niiden kokoelmissa pysyvästi olevista teoksista tai muusta aineistosta missä tahansa muodossa tai esitysmuodossa yksinomaan tällaisten teosten tai muun aineiston säilyttämiseksi ja siinä laajuudessa, jota tällainen säilyttäminen edellyttää.
 1.  Jäsenvaltioiden on säädettävä poikkeuksesta direktiivin 2001/29/EY 2 artiklassa, direktiivin 96/9/EY 5 artiklan ensimmäisen kohdan a alakohdassa ja 7 artiklan 1 kohdassa, direktiivin 2009/24/EY 4 artiklan 1 kohdan a alakohdassa sekä tämän direktiivin 11 artiklan 1 kohdassa vahvistettuihin oikeuksiin, jotta kulttuuriperintölaitokset voivat tehdä kappaleita kaikista niiden kokoelmissa pysyvästi olevista teoksista tai muusta aineistosta missä tahansa muodossa tai esitysmuodossa tällaisten teosten tai muun aineiston säilyttämiseksi ja siinä laajuudessa, jota tällainen säilyttäminen edellyttää.
1 a.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että aineistoon, joka saadaan valmistamalla kappale vapaasta aineistosta, ei sovelleta tekijänoikeutta tai lähioikeuksia, edellyttäen, että tällainen kappale on alkuperäisen aineiston tarkka kopio sen säilyttämiseksi.
1 b.  Kaikki 1 kohdassa säädetyn poikkeuksen vastaiset sopimusmääräykset ovat täytäntöönpanokelvottomia.
Tarkistus 68
Ehdotus direktiiviksi
6 artikla
6 artikla
 6 artikla
Yhteiset säännökset
 Yhteiset säännökset
Tässä osastossa säädettyihin poikkeuksiin ja rajoitukseen sovelletaan direktiivin 2001/29/EY 5 artiklan 5 kohtaa ja 6 artiklan 4 kohdan ensimmäistä, kolmatta ja viidettä alakohtaa.
 1.  Pääsy tässä direktiivissä säädetyn poikkeuksen soveltamisalaan kuuluvaan sisältöön ei anna käyttäjille oikeutta käyttää sitä muun poikkeuksen nojalla.
2.   Tässä osastossa säädettyihin poikkeuksiin ja rajoitukseen sovelletaan direktiivin 2001/29/EY 5 artiklan 5 kohtaa ja 6 artiklan 4 kohdan ensimmäistä, kolmatta, neljättä ja viidettä alakohtaa.
Tarkistus 69
Ehdotus direktiiviksi
7 artikla
7 artikla
 7 artikla
Myynnistä poistuneiden teosten käyttö kulttuuriperintölaitoksissa
 Myynnistä poistuneiden teosten käyttö kulttuuriperintölaitoksissa
1.  Jäsenvaltioiden on säädettävä, että kun yhteishallinnointiorganisaatio tekee jäsentensä puolesta ei-kaupallisiin tarkoituksiin rajoittamattoman lisenssisopimuksen kulttuuriperintölaitoksen kanssa laitoksen kokoelmiin pysyvästi kuuluvien, myynnistä poistuneiden teosten tai muun aineiston digitoinnista, jakelusta, yleisölle välittämisestä tai yleisön saataviin saattamisesta, tällaista rajoittamatonta lisenssiä voidaan laajentaa koskemaan oikeudenhaltijoita, joita yhteishallinnointiorganisaatio ei edusta, tai sen voidaan olettaa koskevan saman luokan oikeudenhaltijoita kun ne, joita lisenssi koskee, sillä edellytyksellä, että
 1.  Jäsenvaltioiden on säädettävä, että kun yhteishallinnointiorganisaatio tekee jäsentensä puolesta ei-kaupallisiin tarkoituksiin rajoittamattoman lisenssisopimuksen kulttuuriperintölaitoksen kanssa laitoksen kokoelmiin pysyvästi kuuluvien, myynnistä poistuneiden teosten tai muun aineiston digitoinnista, jakelusta, yleisölle välittämisestä tai yleisön saataviin saattamisesta, tällaista rajoittamatonta lisenssiä voidaan laajentaa koskemaan oikeudenhaltijoita, joita yhteishallinnointiorganisaatio ei edusta, tai sen voidaan olettaa koskevan saman luokan oikeudenhaltijoita kun ne, joita lisenssi koskee, sillä edellytyksellä, että
(a)  yhteishallinnointiorganisaatio on oikeudenhaltijoiden antamien toimeksiantojen perusteella yleisesti oikeudenhaltijoita edustava niiden teosten tai muun aineiston luokassa ja niiden oikeuksien osalta, joita lisenssi koskee;
 (a)  yhteishallinnointiorganisaatio on oikeudenhaltijoiden antamien toimeksiantojen perusteella yleisesti oikeudenhaltijoita edustava niiden teosten tai muun aineiston luokassa ja niiden oikeuksien osalta, joita lisenssi koskee;
(b)  kaikkien oikeudenhaltijoiden tasapuolinen kohtelu on turvattu lisenssin ehtojen osalta,
 (b)  kaikkien oikeudenhaltijoiden tasapuolinen kohtelu on turvattu lisenssin ehtojen osalta,
(c)  kaikki oikeudenhaltijat voivat milloin tahansa vastustaa teostensa tai muu aineistonsa katsomista myynnistä poistuneiksi ja sulkea teoksensa tai muun aineistonsa lisenssin soveltamisalan ulkopuolelle.
 (c)  kaikki oikeudenhaltijat voivat milloin tahansa vastustaa teostensa tai muu aineistonsa katsomista myynnistä poistuneiksi ja sulkea teoksensa tai muun aineistonsa lisenssin soveltamisalan ulkopuolelle.
1 a.  Jäsenvaltioiden on säädettävä poikkeuksesta tai rajoituksesta direktiivin 2001/29/EY 2 ja 3 artiklassa, direktiivin 96/9/EY 5 artiklan a alakohdassa ja 7 artiklan 1 kohdassa, direktiivin 2009/24/EY 4 artiklan 1 kohdassa sekä tämän direktiivin 11 artiklan 1 kohdassa vahvistettuihin oikeuksiin, jotta kulttuuriperintölaitokset voivat saattaa pysyvästi kokoelmissaan olevien myynnistä poistuneiden teosten kopioita saataviin voittoa tavoittelemattomiin tarkoituksiin, edellyttäen, että
a)  tekijän tai muun yksilöitävissä olevan oikeudenhaltijan nimi ilmoitetaan, ellei tämä osoittaudu mahdottomaksi;
b)  kaikki oikeudenhaltijat voivat milloin tahansa vastustaa teostensa tai muun aineistonsa katsomista myynnistä poistuneiksi ja sulkea teoksensa tai muun aineistonsa poikkeuksen soveltamisalan ulkopuolelle.
1 b.  Jäsenvaltioiden on säädettävä, että 1 a kohdan mukaisesti hyväksyttyä poikkeusta ei sovelleta aloihin tai teosten tyyppeihin, joita varten on saatavissa soveltuvia lisensointipohjaisia ratkaisuja, muun muassa 1 kohdassa säädettyjä ratkaisuja. Jäsenvaltioiden on tekijöitä, muita oikeudenhaltijoita, yhteishallinnointiorganisaatioita ja kulttuuriperintölaitoksia kuullen määritettävä laajennettuun kollektiiviseen lisensointiin perustuvien ratkaisujen saatavuus tiettyjen alojen tai teosten tyyppien osalta.
2.  Teoksen tai muun aineiston katsotaan poistuneen myynnistä, kun koko teosta tai muuta aineistoa ei minään käännöksenä, versiona tai esitysmuotona ole yleisön saatavilla tavanomaisten kaupan kanavien välityksellä eikä kohtuudella voida olettaa sen tulevan saataville.
 2.  Jäsenvaltiot voivat säätää aikarajasta, jonka avulla määritetään, katsotaanko aiemmin kaupallistettu teos myynnistä poistuneeksi.
Jäsenvaltioiden on oikeudenhaltijoita, yhteishallinnointiorganisaatiota ja kulttuuriperintölaitoksia kuulleen varmistettava, että vaatimukset, joilla määritetään, voidaanko teokseen tai muuhun aineistoon myöntää lisenssi 1 kohdan mukaisesti, eivät ulotu pidemmälle kuin mikä on tarpeen ja kohtuullista eikä niillä suljeta pois mahdollisuutta määrittää kokonaisen kokoelman poistuneen myynnistä, kun on kohtuullista olettaa, että tietyn kokoelman kaikki teokset tai aineisto ovat poistuneet myynnistä.
 Jäsenvaltioiden on oikeudenhaltijoita, yhteishallinnointiorganisaatioita ja kulttuuriperintölaitoksia kuullen varmistettava, että vaatimukset, joilla määritetään, voidaanko teokseen tai muuhun aineistoon myöntää lisenssi 1 kohdan mukaisesti tai voidaanko niitä käyttää 1 a kohdan mukaisesti, eivät ulotu pidemmälle kuin mikä on tarpeen ja kohtuullista eikä niillä suljeta pois mahdollisuutta määrittää kokonaisen kokoelman poistuneen myynnistä, kun on kohtuullista olettaa, että tietyn kokoelman kaikki teokset tai muu aineisto ovat poistuneet myynnistä.
3.  Jäsenvaltioiden on säädettävä, että soveltuvia tiedotustoimia on toteutettava seuraavista:
 3.  Jäsenvaltioiden on säädettävä, että soveltuvia tiedotustoimia on toteutettava seuraavista:
(a)  teosten tai muun aineiston katsominen myynnistä poistuneiksi;
 a)  teosten tai muun aineiston katsominen myynnistä poistuneiksi;
(b)  lisenssi ja erityisesti sen soveltaminen edustuksettomiin oikeudenhaltijoihin;
 b)  mikä tahansa lisenssi ja erityisesti sen soveltaminen edustuksettomiin oikeudenhaltijoihin;
(c)  oikeudenhaltijoiden mahdollisuus vastustaa myynnistä poistuneeksi katsomista 1 kohdan c alakohdan mukaisesti;
 c)  oikeudenhaltijoiden mahdollisuus vastustaa myynnistä poistuneeksi katsomista 1 kohdan c alakohdan ja 1 a kohdan b alakohdan mukaisesti;
myös kohtuullisen ajan ennen teosten tai muun aineiston digitointia, jakelua, yleisölle välittämistä tai yleisön saataviin saattamista.
 myös vähintään kuuden kuukauden ajan ennen teosten tai muun aineiston digitointia, jakelua, yleisölle välittämistä tai yleisön saataviin saattamista.
4.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 1 kohdassa tarkoitetut lisenssit haetaan yhteishallinnointiorganisaatiolta, joka on edustava siinä jäsenvaltiossa,
 4.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 1 kohdassa tarkoitetut lisenssit haetaan yhteishallinnointiorganisaatiolta, joka on edustava siinä jäsenvaltiossa,
(a)  jossa teokset tai äänitteet on ensimmäisen kerran julkaistu tai, jos julkaisua ei ole tapahtunut, jossa ne on ensimmäisen kerran lähetetty, lukuun ottamatta elokuva- ja audiovisuaalisia teoksia;
 a)  jossa teokset tai äänitteet on ensimmäisen kerran julkaistu tai, jos julkaisua ei ole tapahtunut, jossa ne on ensimmäisen kerran lähetetty, lukuun ottamatta elokuva- ja audiovisuaalisia teoksia;
(b)  jossa teoksen tuottajilla on päätoimipaikka tai vakituinen asuinpaikka, kun kyseessä on elokuva- tai audiovisuaalinen teos; tai
 b)  jossa teoksen tuottajilla on päätoimipaikka tai vakituinen asuinpaikka, kun kyseessä on elokuva- tai audiovisuaalinen teos; tai
(c)  johon kulttuuriperintölaitos on sijoittautunut, jos kyseistä jäsenvaltioita tai kolmatta maata ei ole kohtuudella pystytty määrittämään a ja b alakohdan mukaisesti.
 c)  johon kulttuuriperintölaitos on sijoittautunut, jos kyseistä jäsenvaltioita tai kolmatta maata ei ole kohtuudella pystytty määrittämään a ja b alakohdan mukaisesti.
5.  Edellä olevia 1, 2 ja 3 kohtaa ei sovelleta kolmannen maan kansalaisten teoksiin tai muuhun aineistoon lukuun ottamatta tapauksia, joissa 4 kohdan a ja b alakohtaa sovelletaan.
 5.  Edellä olevia 1, 2 ja 3 kohtaa ei sovelleta kolmannen maan kansalaisten teoksiin tai muuhun aineistoon lukuun ottamatta tapauksia, joissa 4 kohdan a ja b alakohtaa sovelletaan.
Tarkistus 70
Ehdotus direktiiviksi
8 artikla
8 artikla
 8 artikla
Rajatylittävät käytöt
 Rajatylittävät käytöt
1.  Kulttuuriperintölaitos voi käyttää 7 artiklan mukaisesti myönnetyn lisenssin alaan kuuluvaa teosta tai muuta aineistoa lisenssiehtojen mukaisesti kaikissa jäsenvaltioissa.
 1.  Kulttuuriperintölaitos voi käyttää 7 artiklan soveltamisalaan kuuluvaa myynnistä poistunutta teosta tai muuta aineistoa kyseisen artiklan mukaisesti kaikissa jäsenvaltioissa.
2.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tiedot, joilla 7 artiklan mukaisesti myönnetyn lisenssin alaan kuuluvat teokset tai muu aineisto voidaan tunnistaa, ja tiedot 7 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetusta vastustamismahdollisuudesta tarjotaan yleisön saataville yhdessä ja samassa verkkoportaalissa vähintään kuusi kuukautta ennen muissa jäsenvaltioissa kuin lisenssin myöntämisjäsenvaltiossa tapahtuvaa teosten tai muun aineiston digitointia, jakelua, yleisölle välittämistä tai yleisön saataviin saattamista ja lisenssin koko voimassaoloajan.
 2.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tiedot, joilla 7 artiklan soveltamisalaan kuuluvat teokset tai muu aineisto voidaan tunnistaa, ja tiedot 7 artiklan 1 kohdan c alakohdassa ja 1 a kohdan b alakohdassa tarkoitetusta oikeudenhaltijoiden vastustamismahdollisuudesta tarjotaan pysyvästi, vaivattomasti ja tehokkaasti saataville yhdessä ja samassa julkisessa verkkoportaalissa vähintään kuusi kuukautta ennen muissa jäsenvaltioissa kuin lisenssin myöntämisjäsenvaltiossa tai 7 artiklan 1 a kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa muissa jäsenvaltioissa kuin kulttuuriperintölaitoksen sijoittautumisjäsenvaltiossa tapahtuvaa teosten tai muun aineiston digitointia, jakelua, yleisölle välittämistä tai yleisön saataviin saattamista ja lisenssin koko voimassaoloajan.
3.  Edellä 2 kohdassa tarkoitetun portaalin perustamisesta ja hallinnoinnista vastaa Euroopan unionin teollis- ja tekijänoikeusvirasto asetuksen (EU) N:o 386/2012 mukaisesti.
 3.  Edellä 2 kohdassa tarkoitetun portaalin perustamisesta ja hallinnoinnista vastaa Euroopan unionin teollis- ja tekijänoikeusvirasto asetuksen (EU) N:o 386/2012 mukaisesti.
Tarkistus 71
Ehdotus direktiiviksi
9 artikla – 1 kohta
Jäsenvaltioiden on varmistettava, että käyttäjien ja oikeudenhaltijoiden edustusorganisaatioiden ja kaikkien muiden merkityksellisten sidosryhmäorganisaatioiden välillä käydään säännöllistä vuoropuhelua, jotta voidaan alakohtaisesti tukea 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen lisenssijärjestelyiden relevanssia ja käytettävyyttä, varmistaa tässä luvussa tarkoitettujen oikeudenhaltijoita koskevien suojatoimien tehokkuus, erityisesti tiedotustoimenpiteiden osalta, ja tarvittaessa avustaa 7 artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettujen vaatimusten toteuttamisessa.
 Jäsenvaltioiden on varmistettava, että käyttäjien ja oikeudenhaltijoiden edustusorganisaatioiden ja kaikkien muiden merkityksellisten sidosryhmäorganisaatioiden välillä käydään säännöllistä vuoropuhelua, jotta voidaan alakohtaisesti tukea 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen lisenssijärjestelyjen ja 7 artiklan 1 a kohdassa tarkoitetun poikkeuksen relevanssia ja käytettävyyttä, varmistaa tässä luvussa tarkoitettujen oikeudenhaltijoita koskevien suojatoimien tehokkuus, erityisesti tiedotustoimenpiteiden osalta, ja tarvittaessa avustaa 7 artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettujen vaatimusten toteuttamisessa.
Tarkistus 72
Ehdotus direktiiviksi
10 artikla
10 artikla
 10 artikla
Neuvottelujärjestely
 Neuvottelujärjestely
Jäsenvaltioiden on varmistettava, että jos osapuolet, jotka haluavat tehdä sopimuksen audiovisuaalisten teosten saattamisesta yleisön saataville tilausvideoalustoilla, kohtaavat oikeuksien lisensointiin liittyviä vaikeuksia, ne voivat saada apua puolueettomalta elimeltä, jolla on asiaankuuluvaa kokemusta. Tällaisen elimen on tarjottava apua neuvotteluissa ja sopimukseen pääsemisessä.
 Jäsenvaltioiden on varmistettava, että jos osapuolet, jotka haluavat tehdä sopimuksen audiovisuaalisten teosten saattamisesta yleisön saataville tilausvideoalustoilla, kohtaavat audiovisuaalisten oikeuksien lisensointiin liittyviä vaikeuksia, ne voivat saada apua puolueettomalta elimeltä, jolla on asiaankuuluvaa kokemusta. Jäsenvaltion tämän artiklan soveltamiseksi perustaman tai nimeämän puolueettoman elimen on tarjottava osapuolille apua neuvotteluissa ja sopimukseen pääsemisessä.
Jäsenvaltioiden on ilmoitettava 1 kohdassa tarkoitetun elimen nimi komissiolle viimeistään [21 artiklan 1 kohdassa mainittu päivä].
 Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle ensimmäisen kohdan nojalla perustamastaan tai nimeämästään elimestä viimeistään [21 artiklan 1 kohdassa mainittu päivä].
Jotta voidaan edistää audiovisuaalisten teosten saatavuutta tilausvideoalustoilla, jäsenvaltioiden on kannustettava tekijöitä, tuottajia, tilausvideoalustoja ja muita asiaankuuluvia sidosryhmiä edustavien organisaatioiden väliseen vuoropuheluun.
Tarkistus 73
Ehdotus direktiiviksi
III osasto – 2 a luku (uusi) – 10 a artikla (uusi)
2 a LUKU
Pääsy unionin julkaisuihin
10 a artikla
Unionin vapaakappaleoikeus
1.  Kaikki sähköiset julkaisut, joissa käsitellään unioniin liittyviä asioita, kuten unionin oikeutta, unionin historiaa ja yhdentymistä, unionin politiikkaa ja unionin demokratiaa, institutionaalisia ja parlamentaarisia asioita ja politiikkatoimia, ja jotka saatetaan yleisön saataviin unionissa, kuuluvat unionin vapaakappaleoikeuden piiriin.
2.  Euroopan parlamentin kirjastolla on oikeus siihen, että sille toimitetaan maksutta yksi kappale jokaista 1 kohdan mukaista julkaisua.
3.  Edellä 1 kohdassa säädettyä velvoitetta sovelletaan julkaisujen kustantajiin, painajiin ja maahantuojiin niiden unionissa kustantamien, painamien tai maahantuomien teosten osalta.
4.  Edellä 1 kohdassa tarkoitetuista julkaisuista tulee osa Euroopan parlamentin kirjaston pysyvää kokoelmaa päivästä, jona ne toimitetaan Euroopan parlamentin kirjastoon. Ne saatetaan käyttäjien saataviin Euroopan parlamentin kirjaston tiloissa yksinomaan hyväksyttyjen tutkijoiden tutkimusta tai opiskelua varten ja Euroopan parlamentin kirjaston valvonnassa.
5.  Komissio antaa säädöksiä, joilla täsmennetään 1 kohdassa tarkoitettujen julkaisujen toimittamista Euroopan parlamentin kirjastoon koskevat yksityiskohtaiset säännöt.
Tarkistukset 151, 152, 153, 154 ja 155
Ehdotus direktiiviksi
11 artikla
11 artikla
 11 artikla
Lehtijulkaisujen suoja digitaalisten käyttöjen osalta
 Lehtijulkaisujen suoja digitaalisten käyttöjen osalta
1.  Jäsenvaltioiden on tarjottava lehtijulkaisujen kustantajille direktiivin 2001/29/EY 2 artiklassa ja 3 artiklan 2 kohdassa säädetyt oikeudet näiden lehtijulkaisujen digitaalista käyttöä varten.
 1.  Jäsenvaltioiden on tarjottava lehtijulkaisujen kustantajille direktiivin 2001/29/EY 2 artiklassa ja 3 artiklan 2 kohdassa säädetyt oikeudet, jotta ne voivat saada oikeudenmukaisen ja oikeasuhteisen korvauksen tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoajien toteuttamasta näiden lehtijulkaisujen digitaalisesta käytöstä.
1 a.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetut oikeudet eivät estä yksittäisten käyttäjien toteuttamaa lehtijulkaisujen laillista yksityistä ja ei-kaupallista käyttöä.
2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitetuilla oikeuksilla ei lehtijulkaisuihin sisältyvien teosten ja muun aineiston osalta muuteta unionin lainsäädännössä tekijöille ja muille oikeudenhaltijoille säädettyjä oikeuksia eikä millään tavoin vaikuteta niihin. Tällaisiin oikeuksiin ei voida vedota näitä tekijöitä ja muita oikeudenhaltijoita vastaan, eikä erityisesti voida viedä niiltä oikeutta hyödyntää teoksiaan ja muuta aineistoa riippumatta siitä lehtijulkaisusta, johon ne on sisällytetty.
 2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitetuilla oikeuksilla ei lehtijulkaisuihin sisältyvien teosten ja muun aineiston osalta muuteta unionin lainsäädännössä tekijöille ja muille oikeudenhaltijoille säädettyjä oikeuksia eikä millään tavoin vaikuteta niihin. Tällaisiin oikeuksiin ei voida vedota näitä tekijöitä ja muita oikeudenhaltijoita vastaan, eikä erityisesti voida viedä niiltä oikeutta hyödyntää teoksiaan ja muuta aineistoa riippumatta siitä lehtijulkaisusta, johon ne on sisällytetty.
2 a.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetut oikeudet eivät koske muutamalla saatesanalla varustettuja hyperlinkkejä.
3.  Direktiivin 2001/29/EY 5–8 artiklaa ja direktiiviä 2012/28/EU sovelletaan soveltuvin osin 1 kohdassa tarkoitettuihin oikeuksiin.
 3.  Direktiivin 2001/29/EY 5–8 artiklaa ja direktiiviä 2012/28/EU sovelletaan soveltuvin osin 1 kohdassa tarkoitettuihin oikeuksiin.
4.  Edellä 1 kohdassa tarkoitetut oikeudet sammuvat 20 vuoden kuluttua lehtijulkaisun julkaisemisesta. Tämä määräaika on laskettava julkaisupäivää seuraavan vuoden tammikuun ensimmäisestä päivästä.
 4.  Edellä 1 kohdassa tarkoitetut oikeudet sammuvat viiden vuoden kuluttua lehtijulkaisun julkaisemisesta. Tämä määräaika on laskettava julkaisupäivää seuraavan vuoden tammikuun ensimmäisestä päivästä. Edellä 1 kohdassa tarkoitettuja oikeuksia ei sovelleta taannehtivasti.
4 a.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tekijät saavat asianmukaisen osuuden niistä lisätuloista, joita lehtikustantajat saavat tietoyhteiskunnan palveluntarjoajien toteuttamasta lehtijulkaisun käytöstä.
Tarkistus 75
Ehdotus direktiiviksi
12 artikla
12 artikla
 12 artikla
Korvausvaateet
 Kohtuullista hyvitystä koskevat vaateet
Jäsenvaltiot voivat säätää, että kun tekijä on siirtänyt tai lisensoinut oikeuden kustantajalle, tällainen siirto tai lisenssi muodostaa riittävän oikeudellisen perusteen, jotta kustantaja voi vaatia osaa korvauksesta, joka koskee teoksen käyttöjä siirrettyä tai lisensoitua oikeutta koskevan poikkeuksen tai rajoituksen nojalla.
 Jäsenvaltiot, joissa on tekijöiden ja kustantajien välisiä hyvityksenjakojärjestelmiä poikkeuksia ja rajoituksia varten, voivat säätää, että kun tekijä on siirtänyt tai lisensoinut oikeuden kustantajalle, tällainen siirto tai lisenssi muodostaa riittävän oikeudellisen perusteen, jotta kustantaja voi vaatia osaa hyvityksestä, joka koskee teoksen käyttöjä siirrettyä tai lisensoitua oikeutta koskevan poikkeuksen tai rajoituksen nojalla, edellyttäen, että vastaava hyvityksenjakojärjestelmä on ollut käytössä kyseisessä jäsenvaltiossa ennen 12 päivää marraskuuta 2015.
Ensimmäinen kohta ei rajoita jäsenvaltioiden järjestelyjä, jotka koskevat oikeuksia lainata yleisölle, sellaisten oikeuksien hallinnointia, jotka eivät perustu tekijänoikeutta koskeviin poikkeuksiin tai rajoituksiin, kuten laajennettuja kollektiivisia lisensointijärjestelyjä, tai kansalliseen lainsäädäntöön perustuvia oikeuksia saada korvaus.
Tarkistus 76
Ehdotus direktiiviksi
IV Osasto – 1 a luku (uusi) – 12 a artikla (uusi)
1 a LUKU
Urheilutapahtumien järjestäjien suoja
12 a artikla
Urheilutapahtumien järjestäjien suoja
Jäsenvaltioiden on säädettävä, että urheilutapahtumien järjestäjillä on direktiivin 2001/29/EY 2 artiklassa ja 3 artiklan 2 kohdassa ja direktiivin 2006/115/EY 7 artiklassa vahvistetut oikeudet.
Tarkistukset 156, 157, 158, 159, 160 ja 161
Ehdotus direktiiviksi
13 artikla
13 artikla
 13 artikla
Suojatun sisällön käyttö tietoyhteiskunnan palveluissa, joiden tarjoajat tallentavat suuria määriä palveluiden käyttäjien verkkoon lataamia teoksia ja muuta aineistoa ja tarjoavat pääsyn niihin
 Suojatun sisällön käyttö verkkosisällönjakopalveluissa, joiden tarjoajat tallentavat suuria määriä palveluiden käyttäjien verkkoon lataamia teoksia ja muuta aineistoa ja tarjoavat pääsyn niihin
1.  Tietoyhteiskunnan palveluiden tarjoajien, jotka tallentavat suuria määriä palveluiden käyttäjiensä verkkoon lataamia teoksia ja muuta aineistoa ja tarjoavat pääsyn niihin, on yhteistyössä oikeudenhaltijoiden kanssa toteutettava toimenpiteitä, jotta varmistetaan oikeudenhaltijoiden kanssa niiden teosten ja muun aineiston käytöstä tehtyjen sopimusten toimivuus tai estetään niiden palveluissa sellaisten teosten ja muun aineiston saanti, jotka oikeudenhaltijat ovat yhteistyössä palveluntarjoajien kanssa nimenneet. Tällaisten toimenpiteiden, kuten tehokkaan sisällöntunnistustekniikan, on oltava asianmukaisia ja oikeasuhteisia. Palveluntarjoajien on toimitettava oikeudenhaltijoille riittävät tiedot toimenpiteiden toimivuudesta ja soveltamisesta ja tarvittaessa asianmukaiset raportit teosten ja muun aineiston tunnistamisesta ja käytöstä.
 1.  Verkkosisällönjakopalvelujen tarjoajat toteuttavat yleisölle välittämistä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta direktiivin 2001/29/EY 3 artiklan 1 ja 2 kohdan soveltamista. Sen vuoksi niiden on tehtävä oikeudenhaltijoiden kanssa oikeudenmukaisia ja asianmukaisia lisenssisopimuksia.
2.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 1 kohdassa tarkoitetut palveluntarjoajat perustavat valitus- ja oikaisujärjestelyt, jotka ovat käyttäjien saatavilla 1 kohdassa tarkoitetuttujen toimenpiteiden soveltamista koskevissa riidoissa.
 2.  Verkkosisällönjakopalvelujen tarjoajien oikeudenhaltijoiden kanssa tekemien lisenssisopimusten, jotka koskevat 1 kohdassa tarkoitettua yleisölle välittämistä, on katettava vastuu kyseisten verkkosisällönjakopalvelujen käyttäjien lataamista teoksista lisenssisopimuksessa vahvistettujen ehtojen mukaisesti, edellyttäen, että kyseiset käyttäjät eivät toimi kaupallisissa tarkoituksissa.
2 a.   Jäsenvaltioiden on säädettävä, että jos oikeudenhaltijat eivät halua tehdä lisenssisopimuksia, verkkosisällönjakopalvelujen tarjoajien ja oikeudenhaltijoiden on tehtävä yhteistyötä vilpittömässä mielessä varmistaakseen, että niiden palveluissa ei ole saatavissa luvattomia suojattuja teoksia tai muuta aineistoa. Verkkosisällönjakopalvelujen tarjoajien ja oikeudenhaltijoiden yhteistyön ei pidä johtaa siihen, että estetään oikeuksia loukkaamattomien teosten tai muun aineiston saatavuus, mukaan lukien teokset ja aineisto, joihin sovelletaan tekijänoikeutta koskevaa poikkeusta tai rajoitusta.
2 b.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 1 kohdassa tarkoitetut verkkosisällönjakopalvelujen tarjoajat ottavat käyttöön tehokkaat ja nopeat valitus- ja oikaisujärjestelyt, jotka ovat käyttäjien saatavilla, jos 2 a kohdassa tarkoitettu yhteistyö johtaa heidän sisältönsä perusteettomaan poistamiseen. Tällaisten järjestelyjen välityksellä esitetyt valitukset on käsiteltävä ilman aiheetonta viivytystä, ja ihmisen on arvioitava ne. Oikeudenhaltijoiden on kohtuudella perusteltava päätöksensä, jotta vältetään valitusten mielivaltainen hylkääminen. Direktiivin 95/46/EY, direktiivin 2002/58/EY ja yleisen tietosuoja-asetuksen mukaan tämän yhteistyön ei pidä johtaa yksittäisten käyttäjien tunnistamiseen eikä heidän henkilötietojensa käsittelyyn. Jäsenvaltioiden on myös varmistettava, että käyttäjillä on mahdollisuus kääntyä riippumattoman elimen puoleen riitojenratkaisua varten sekä tuomioistuimen tai muun asiaankuuluvan oikeusviranomaisen puoleen vedotakseen oikeuteensa käyttää tekijänoikeutta koskevaa poikkeusta tai rajoitusta.
3.  Jäsenvaltioiden on tarvittaessa helpotettava tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoajien ja oikeudenhaltijoiden yhteistyötä sidosryhmien vuoropuhelun avulla, jotta voidaan määritellä parhaita käytäntöjä, kuten asianmukainen ja oikeasuhteinen sisällöntunnistustekniikka, kun otetaan huomioon muun muassa palveluiden luonne sekä tekniikan saatavuus ja tehokkuus tekniikan kehityksen valossa.
 3.  Komissio ja jäsenvaltiot järjestävät ... päivästä ...kuuta ... [tämän direktiivin voimaantulopäivä] sidosryhmien vuoropuhelua, jotta voidaan yhdenmukaistaa ja määritellä parhaita käytäntöjä ja antaa ohjeita yhtäältä lisenssisopimusten toimivuuden varmistamisesta ja toisaalta verkkosisällönjakopalvelujen tarjoajien ja oikeudenhaltijoiden välisestä yhteistyöstä, joka koskee niiden teosten tai muun aineiston käyttöä tämän direktiivin mukaisesti. Parhaita käytäntöjä määriteltäessä on otettava erityisesti huomioon perusoikeudet ja poikkeusten ja rajoitusten käyttö sekä varmistettava, että pk-yrityksille aiheutuva taakka pysyy asianmukaisena ja että vältetään automatisoitu sisällön estäminen.
Tarkistukset 78 ja 252
Ehdotus direktiiviksi
13 a artikla (uusi)
13 a artikla
Jäsenvaltioiden on säädettävä, että 13 artiklan 1 kohdan soveltamista koskevat oikeudenomistajien ja tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoajien väliset riidat voidaan toimittaa vaihtoehtoiseen riitojenratkaisumenettelyyn.
Jäsenvaltioiden on perustettava tai nimettävä puolueeton elin, jolla on tarvittava asiantuntemus, osapuolten auttamiseksi riitansa ratkaisussa kyseisessä menettelyssä.
Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle kyseisen elimen perustamisesta viimeistään (21 artiklan 1 kohdassa mainittu päivä).
Tarkistus 79
Ehdotus direktiiviksi
13 b artikla (uusi)
13 b artikla
Automaattista kuvareferensointia tarjoavien tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoajien toteuttama suojatun sisällön käyttö
Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoajat, jotka automaattisesti valmistavat kappaleita merkittävistä määristä tekijänoikeussuojattuja visuaalisia teoksia tai viittaavat niihin ja saattavat niitä yleisön saataviin indeksointia ja referensointia varten, tekevät tätä pyytävien oikeudenhaltijoiden kanssa oikeudenmukaisia ja tasapainoisia lisensointisopimuksia, jotta niille varmistetaan kohtuullinen korvaus. Tällaista korvausta voi hallinnoida asianomaisten oikeudenhaltijoiden yhteishallinnointiorganisaatio.
Tarkistus 80
Ehdotus direktiiviksi
3 luku – -14 artikla (uusi)
-14 artikla
Kohtuullisen ja oikeasuhteisen korvauksen periaate
1.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tekijät ja esiintyjät saavat kohtuullisen ja oikeasuhteisen korvauksen teostensa ja muun aineistonsa hyödyntämisestä, mukaan luettuna niiden verkkohyödyntäminen. Tämä voidaan saavuttaa kullakin alalla sopimusten, mukaan luettuina kollektiiviset neuvottelusopimukset, ja lakisääteisten korvausjärjestelyjen yhdistelmällä.
2.  Edellä olevaa 1 kohtaa ei sovelleta, kun tekijä tai esiintyjä myöntää ei-yksinomaisen käyttöoikeuden maksutta kaikille käyttäjille.
3.  Jäsenvaltioiden on otettava huomioon kunkin alan erityispiirteet kannustaessaan oikeasuhteiseen korvaukseen tekijöiden ja esiintyjien myöntämistä oikeuksista.
4.  Sopimuksissa on täsmennettävä kuhinkin hyödyntämistapaan sovellettava korvaus.
Tarkistus 81
Ehdotus direktiiviksi
14 artikla
14 artikla
 14 artikla
Avoimuusvelvoite
 Avoimuusvelvoite
1.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tekijät ja esiintyjät saavat säännöllisesti ja ottaen huomioon kunkin alan erityispiirteet ajantasaista, asianmukaista ja riittävää tietoa teostensa ja esitystensä hyödyntämisestä niiltä, joille ne ovat lisensoineet tai siirtäneet oikeutensa, erityisesti hyödyntämistapojen, syntyneiden tulojen ja maksettavien korvausten osalta.
 1.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tekijät ja esiintyjät saavat säännöllisesti, ei kuitenkaan harvemmin kuin kerran vuodessa, ja ottaen huomioon kunkin alan erityispiirteet sekä kunkin yksilöllisen panoksen suhteellinen merkitys ajantasaista, täsmällistä, merkityksellistä ja kattavaa tietoa teostensa ja esitystensä hyödyntämisestä niiltä, joille ne ovat lisensoineet tai siirtäneet oikeutensa, erityisesti hyödyntämistapojen, syntyneiden suorien ja välillisten tulojen ja maksettavien korvausten osalta.
1 a.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että jos tekijöiden ja esiintyjien oikeuksien lisenssin- tai siirronsaaja myöhemmin lisensoi kyseiset oikeudet toiselle osapuolelle, tällaisen osapuolen on jaettava kaikki 1 kohdassa tarkoitetut tiedot lisenssin- tai siirronsaajan kanssa.
Pääasiallisen lisenssin- tai siirronsaajan on välitettävä kaikki ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tiedot tekijälle tai esiintyjälle. Näiden tietojen on oltava muuttamattomia, paitsi jos kyseessä ovat unionin oikeudessa tai kansallisessa lainsäädännössä määritellyt kaupallisesti arkaluonteiset tiedot, joita 15 ja 16 a artiklan soveltamista rajoittamatta voi koskea salassapitosopimus, reilun kilpailun säilyttämiseksi. Jos pääasiallinen lisenssin- tai siirronsaaja ei toimita ajoissa tässä alakohdassa tarkoitettuja tietoja, tekijällä tai esiintyjällä on oikeus pyytää kyseisiä tietoja suoraan alilisenssinsaajalta.
2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitetun velvoitteen on oltava oikeasuhteinen ja tehokas, ja sillä on varmistettava asianmukainen avoimuuden taso kaikilla aloilla. Tapauksissa, joissa velvoitteesta johtuva hallinnollinen rasite olisi suhteeton teoksen tai esityksen hyödyntämisen synnyttämiin tuloihin nähden, jäsenvaltiot voivat mukauttaa 1 kohdan velvoitetta sillä edellytyksellä, että se on edelleen tehokas ja että sillä varmistetaan asianmukainen avoimuuden taso.
 2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitetun velvoitteen on oltava oikeasuhteinen ja tehokas, ja sillä on varmistettava korkea avoimuuden taso kaikilla aloilla. Tapauksissa, joissa velvoitteesta johtuva hallinnollinen rasite olisi suhteeton teoksen tai esityksen hyödyntämisen synnyttämiin tuloihin nähden, jäsenvaltiot voivat mukauttaa 1 kohdan velvoitetta sillä edellytyksellä, että se on edelleen tehokas ja että sillä varmistetaan korkea avoimuuden taso.
3.  Jäsenvaltiot voivat päättää, että 1 kohdan velvoitetta ei sovelleta, kun tekijän tai esiintyjän panos ei ole merkittävä teoksen tai esityksen kokonaisuuden kannalta.
4.  Edellä olevaa 1 kohtaa ei sovelleta tahoihin, joita koskevat direktiivillä 2014/26/EU vahvistetut avoimuusvelvoitteet.
 4.  Edellä olevaa 1 kohtaa ei sovelleta tahoihin, joita koskevat direktiivillä 2014/26/EU vahvistetut avoimuusvelvoitteet tai kollektiiviset neuvottelusopimukset, jos kyseisissä velvoitteissa tai sopimuksissa on 2 kohdassa tarkoitettuja vaatimuksia vastaavia avoimuusvaatimuksia.
Tarkistus 82
Ehdotus direktiiviksi
15 artikla – 1 kohta
Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tekijöillä ja esiintyjillä on oikeus hakea asianmukaista lisäkorvausta osapuolelta, jonka kanssa ne ovat tehneet sopimuksen oikeuksien hyödyntämisestä, kun alun perin sovittu korvaus on kohtuuttoman vähäinen verrattuna sittemmin kyseisten teosten tai esitysten hyödyntämisestä syntyneisiin tuloihin ja hyötyihin.
 Jos ei ole tehty kollektiivisia neuvottelusopimuksia, joissa määrätään vastaavasta järjestelystä, jäsenvaltioiden on varmistettava, että tekijöillä ja esiintyjillä tai niiden puolesta toimivilla edustavilla organisaatioilla on oikeus vaatia asianmukaista ja kohtuullista lisäkorvausta osapuolelta, jonka kanssa ne ovat tehneet sopimuksen oikeuksien hyödyntämisestä, kun alun perin sovittu korvaus on kohtuuttoman vähäinen verrattuna sittemmin kyseisten teosten tai esitysten hyödyntämisestä syntyneisiin suoriin tai välillisiin tuloihin ja hyötyihin.
Tarkistus 83
Ehdotus direktiiviksi
16 artikla – 1 kohta
Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että 14 artiklan mukaista avoimuusvelvoitetta ja 15 artiklan mukaista sopimuksen sopeuttamisjärjestelyä koskevat riidat voidaan toimittaa vapaaehtoisen vaihtoehtoiseen riitojenratkaisumenettelyyn.
 Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että 14 artiklan mukaista avoimuusvelvoitetta ja 15 artiklan mukaista sopimuksen sopeuttamisjärjestelyä koskevat riidat voidaan toimittaa vapaaehtoiseen vaihtoehtoiseen riitojenratkaisumenettelyyn. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tekijöitä ja esiintyjiä edustavat organisaatiot voivat käynnistää tällaisia menettelyjä yhden tai useamman tekijän ja esiintyjän puolesta.
Tarkistus 84
Ehdotus direktiiviksi
16 a artikla (uusi)
16 a artikla
Peruuttamisoikeus
1.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että jos tekijä tai esiintyjä on lisensoinut tai siirtänyt teosta tai muuta suojattua aineistoa koskevat oikeutensa yksinoikeudella, tekijällä tai esiintyjällä on peruuttamisoikeus, jos teosta tai muuta suojattua aineistoa ei hyödynnetä tai jos säännöllinen raportointi jätetään jatkuvasti tekemättä 14 artiklan mukaisesti. Jäsenvaltiot voivat antaa erityissäännöksiä ottaen huomioon eri alojen ja teosten erityispiirteet ja ennakoidun hyödyntämisajan, ja säätää etenkin määräajoista peruuttamisoikeutta varten.
2.  Edellä 1 kohdassa säädettyä peruuttamisoikeutta voidaan käyttää vasta kohtuullisen ajan kuluttua lisenssi- tai siirtosopimuksen tekemisestä ja vasta, kun on saatu kirjallinen tiedoksianto, jossa vahvistetaan asianmukainen määräaika, johon mennessä lisensoitujen tai siirrettyjen oikeuksien hyödyntämisen on määrä tapahtua. Tekijä tai esiintyjä voi kyseisen määräajan päätyttyä halutessaan päättää sopimuksen yksinoikeudellisuuden oikeuksien peruuttamisen sijasta. Jos teos tai muu aineisto sisältää useiden tekijöiden tai esiintyjien panoksen, tällaisten tekijöiden tai esiintyjien yksilöllisen peruuttamisoikeuden käyttöä säännellään kansallisella lainsäädännöllä, jossa vahvistetaan peruuttamisoikeutta koskevat säännöt kollektiivisille teoksille, ottaen huomioon yksilöllisten panosten suhteellinen merkitys.
3.  Edellä olevia 1 ja 2 kohtaa ei sovelleta, jos oikeuksien käyttämättä jättäminen johtuu pääasiallisesti olosuhteista, joihin tekijän tai esiintyjän voidaan kohtuudella odottaa vaikuttavan.
4.  Peruuttamisoikeudesta poikkeavat sopimus- tai muut järjestelyt ovat laillisia vain, jos ne tehdään kollektiiviseen neuvottelusopimukseen perustuvalla sopimuksella.
Tarkistus 85
Ehdotus direktiiviksi
17 a artikla (uusi)
17 a artikla
Jäsenvaltiot voivat hyväksyä tai pitää voimassa laajempia säännöksiä, jotka ovat unionin oikeudessa voimassa olevien poikkeusten ja rajoitusten mukaisia, tässä direktiivissä säädettyjen poikkeusten tai rajoitusten soveltamisalaan kuuluvia käyttöjä varten.
Tarkistus 86
Ehdotus direktiiviksi
18 artikla – 2 kohta
2.   Edellä olevan 11 artiklan säännöksiä sovelletaan myös lehtijulkaisuihin, jotka on julkaistu ennen [21 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua päivää].
 Poistetaan.

(1)Asia päätettiin palauttaa asiasta vastaavaan valiokuntaan toimielinten välisiä neuvotteluja varten työjärjestyksen 59 artiklan 4 kohdan neljännen alakohdan mukaisesti (A8-0245/2018).

Päivitetty viimeksi: 17. syyskuuta 2019Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö