Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2018/2763(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : B8-0443/2018

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

B8-0443/2018

Keskustelut :

Äänestykset :

Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2018)0382

Hyväksytyt tekstit
PDF 144kWORD 50k
Torstai 4. lokakuuta 2018 - Strasbourg
EU:n osallistuminen monikansallisten yhtiöiden vastuuta ihmisoikeuksista koskevan sitovan YK:n välineen laatimiseen
P8_TA(2018)0382B8-0443/2018

Euroopan parlamentin päätöslauselma 4. lokakuuta 2018 EU:n osallistumisesta monikansallisten yhtiöiden ja muiden rajat ylittävää toimintaa harjoittavien liikeyritysten vastuuta ihmisoikeuksista koskevan sitovan YK:n välineen laatimiseen (2018/2763(RSP))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 2, 3, 21 ja 23 artiklan,

–  ottaa huomioon 5. heinäkuuta 2016 antamansa päätöslauselman parlamentin vuonna 2010 antamien sosiaali- ja ympäristönormeja, ihmisoikeuksia ja yritysten yhteiskuntavastuuta koskevien suositusten täytäntöönpanosta(1),

–  ottaa huomioon 30. toukokuuta 2018 antamansa päätöslauselman vuosikertomuksesta yhteisen kauppapolitiikan täytäntöönpanosta(2),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 207 ja 208 artiklan,

–  ottaa huomioon ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevan EU:n strategiakehyksen, sellaisena kuin ulkoasiainneuvosto hyväksyi sen 25. kesäkuuta 2012, sekä ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevan toimintasuunnitelman vuosiksi 2015–2019, jonka neuvosto hyväksyi 20. heinäkuuta 2015,

–  ottaa huomioon 16. kesäkuuta 2011 annetussa YK:n ihmisoikeusneuvoston päätöslauselmassa 17/4 hyväksytyt yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevat YK:n ohjaavat periaatteet,

–  ottaa huomioon komission ”Kaikkien kauppa” -strategian,

–  ottaa huomioon komission eri aloille laatimat YK:n ohjaavia periaatteita koskevat täytäntöönpano-oppaat(3),

–  ottaa huomioon 14. heinäkuuta 2015 annetun komission yksiköiden valmisteluasiakirjan yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden täytäntöönpanon tilanteesta (Implementing the UN Guiding Principles on Business and Human Rights – State of Play) (SWD(2015)0144),

–  ottaa huomioon Euroopan perusoikeusviraston lausunnon yritystoiminnan ja ihmisoikeuksien alan oikeussuojakeinojen saatavuuden parantamisesta EU:n tasolla(4),

–  ottaa huomioon 26. kesäkuuta 2014 annetun YK:n ihmisoikeusneuvoston päätöslauselman 26/9, jossa se päätti perustaa avoimen hallitustenvälisen työryhmän, jossa käsitellään monikansallisia yhtiöitä ja muita liikeyrityksiä ihmisoikeuksien kunnioittamisen kannalta ja jonka tehtävänä on laatia oikeudellisesti sitova kansainvälinen väline, jonka avulla säännellään ihmisoikeuksia koskevan kansainvälisen oikeuden mukaisesti monikansallisten yhtiöiden ja muiden liikeyritysten toimintaa,

–  ottaa huomioon taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia käsittelevän YK:n komitean esittämän yleiskommentin nro 24 (2017), joka koskee taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen mukaisia valtion velvoitteita liiketoiminnan yhteydessä (E/C.12/GC/24),

–  ottaa huomioon Maastrichtin periaatteisiin pohjautuvat valtioiden ekstraterritoriaaliset velvoitteet taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien alalla(5),

–  ottaa huomioon YK:n Global Compact -aloitteen(6),

–  ottaa huomioon OECD:n toimintaohjeet monikansallisille yrityksille,

–  ottaa huomioon vuonna 2017 tarkistetun Kansainvälisen työjärjestön (ILO) kolmikantaisen periaatejulistuksen, joka koskee monikansallisia yrityksiä ja sosiaalipolitiikkaa,

–  ottaa huomioon OECD:n due diligence -ohjeet vaatetus- ja jalkinealalle,

–  ottaa huomioon Unicefin laatimat lasten oikeuksia ja liiketoimintaa koskevat periaatteet,

–  ottaa huomioon 20. kesäkuuta 2016 annetut neuvoston päätelmät liiketoiminnasta ja ihmisoikeuksista,

–  ottaa huomioon yhteiskuntavastuuta koskevan ISO 26000 -standardin,

–  ottaa huomioon OECD:n due diligence -ohjeet vastuulliselle liiketoiminnalle,

–  ottaa huomioon tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla 12. joulukuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1215/2012(7),

–  ottaa huomioon neuvoston direktiivin 2013/34/EU muuttamisesta tietyiltä suurilta yrityksiltä ja konserneilta edellytettävien muiden kuin taloudellisten tietojen ja monimuotoisuutta koskevien tietojen julkistamisen osalta 22. lokakuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/95/EU(8),

–  ottaa huomioon unionin tuojiin, jotka tuovat konfliktialueilta ja korkean riskin alueilta peräisin olevia tinaa, tantaalia ja volframia, niiden malmeja sekä kultaa, sovellettavien toimitusketjun due diligence -velvoitteiden vahvistamisesta 17. toukokuuta 2017 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/821(9),

–  ottaa huomioon Euroopan neuvoston jäsenvaltioilleen 2. maaliskuuta 2016 antaman suosituksen ihmisoikeuksista ja liiketoiminnasta,

–  ottaa huomioon 13. maaliskuuta 2018 antamansa päätöslauselman sukupuolten tasa-arvosta EU:n kauppasopimuksissa(10),

–  ottaa huomioon 13. joulukuuta 2017 antamansa päätöslauselman vuosikertomuksesta ihmisoikeuksista ja demokratiasta maailmassa 2016 ja Euroopan unionin toiminnasta tällä alalla(11),

–  ottaa huomioon 16. marraskuuta 2017 antamansa päätöslauselman EU:n Afrikka-strategiasta: kehityksen vauhdittaminen(12),

–  ottaa huomioon 27. huhtikuuta 2017 antamansa päätöslauselman vaatetusalaa koskevasta EU:n lippulaiva-aloitteesta(13),

–  ottaa huomioon 14. helmikuuta 2017 antamansa päätöslauselman kehityspolitiikkaa koskevan eurooppalaisen konsensuksen uudelleentarkastelusta(14),

–  ottaa huomioon 12. syyskuuta 2017 antamansa päätöslauselman kansainvälisen kaupan ja EU:n kauppapolitiikan vaikutuksesta globaaleihin arvoketjuihin(15),

–  ottaa huomioon puutavaraa ja puutuotteita markkinoille saattavien toimijoiden velvollisuuksien vahvistamisesta 20. lokakuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 995/2010(16),

–  ottaa huomioon 25. marraskuuta 2010 antamansa päätöslauselman yritysten yhteiskuntavastuusta kansainvälisissä kauppasopimuksissa(17),

–  ottaa huomioon 14. joulukuuta 2016 antamansa päätöslauselman vuosikertomuksesta ihmisoikeuksista ja demokratiasta maailmassa 2015 ja Euroopan unionin toiminnasta tällä alalla(18),

–  ottaa huomioon 22. marraskuuta 2016 antamansa päätöslauselman kehitysyhteistyön tehokkuuden parantamisesta(19),

–  ottaa huomioon 25. lokakuuta 2016 antamansa päätöslauselman yritysten vastuusta kolmansissa maissa tehdyistä vakavista ihmisoikeusrikkomuksista(20),

–  ottaa huomioon 5. heinäkuuta 2016 antamansa päätöslauselman ihmiskaupan torjunnasta EU:n ulkosuhteissa(21),

–  ottaa huomioon 14. huhtikuuta 2016 antamansa päätöslauselman yksityisestä sektorista ja kehitysyhteistyöstä(22),

–  ottaa huomioon 17. joulukuuta 2015 antamansa päätöslauselman vuosikertomuksesta ihmisoikeuksista ja demokratiasta maailmassa 2014 ja Euroopan unionin toiminnasta tällä alalla(23),

–  ottaa huomioon ihmisoikeuksien alivaliokuntansa teettämän tutkimuksen, joka koskee yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden täytäntöönpanoa(24),

–  ottaa huomioon kysymykset komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, komissiolle ja neuvostolle EU:n osallistumisesta monikansallisten yhtiöiden ja muiden rajat ylittävää toimintaa harjoittavien liikeyritysten vastuuta ihmisoikeuksista koskevan sitovan YK:n välineen laatimiseen (O-000074/2018 – B8‑0402/2018, O-000075/2018 – B8-0403/2018 ja O-000078/2018 – B8‑0404/2018),

–  ottaa huomioon kehitysvaliokunnan päätöslauselmaesityksen,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 128 artiklan 5 kohdan ja 123 artiklan 2 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että EU:n perustana olevat arvot ovat ihmisarvon kunnioittaminen, vapaus, kansanvalta, tasa-arvo, oikeusvaltio ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen; ottaa huomioon, että EU:n kansainvälisen toiminnan (muun muassa sen kehitys- ja kauppapolitiikassa) on perustuttava näihin periaatteisiin ja siinä on otettava huomioon kehitykseen vaikuttavien politiikkojen johdonmukaisuuden periaate, sellaisena kuin se vahvistetaan Lissabonin sopimuksen 208 artiklassa; toteaa, että SEUT-sopimuksen 208 artiklan mukaisesti kaikessa EU:n ulkoisessa toiminnassa on noudatettava kehitykseen vaikuttavien politiikkojen johdonmukaisuuden periaatetta;

B.  pitää Euroopan unionia sekä normatiivisena että taloudellisena voimatekijänä; katsoo, että siksi sen on oltava johtoasemassa parhaiden käytäntöjen levittämisessä ja koko maailmaa koskevien vaatimusten kehittämisessä;

C.  toteaa, että Agenda 2030:n täytäntöönpano tarkoittaa, että talouskehitykseen olisi aina liitettävä sosiaalinen oikeudenmukaisuus, hyvä hallinto, ihmisoikeuksien kunnioittaminen, mukaan lukien sosiaaliset oikeudet ja oikeus ihmisarvoon ja vapauteen kaikille, sekä korkeatasoiset työ- ja ympäristönormit; katsoo, että kestävä kehitys, kauppa ja ihmisoikeudet voivat vaikuttaa toisiinsa ja vahvistaa toisiaan;

D.  toteaa, että ihmisoikeusvelvoitteet kuuluvat ensisijaisesti valtioille; toteaa, että vaikka valtiot eivät sinänsä ole vastuussa yksityisten toimijoiden ihmisoikeusloukkauksista, ne saattavat kuitenkin rikkoa ihmisoikeuksia koskevan kansainvälisen oikeuden mukaisia velvoitteitaan, jos nämä loukkaukset katsotaan niistä johtuviksi tai jos ne eivät toteuta asianmukaisia due diligence -toimenpiteitä ehkäistäkseen ja tutkiakseen yksityisten toimijoiden väärinkäytöksiä, rangaistakseen niistä ja korjatakseen niitä; toteaa, että valtioilla on tavallisesti harkintavaltaa päättää, mitä toimenpiteitä ne toteuttavat, hyödyntämällä toimintapolitiikkaa, lainsäädäntöä, määräyksiä ja oikeustoimia;

E.  ottaa huomioon, että huolellisuusvelvoite (due diligence) on käsite, johon viitataan OECD:n toimintaohjeissa monikansallisille yrityksille(25);

F.  toteaa, että valtioiden olisi täytettävä ihmisoikeusvelvoitteensa omalla alueellaan ja/tai lainkäyttöalueellaan; katsoo, että valtioiden olisi selvästi todettava olettavansa, että suojeluvelvoite tarkoittaa sääntelyä sen varmistamiseksi, että kaikki liikeyritykset, joilla on kotipaikka niiden alueella ja/tai lainkäyttöalueella, kunnioittavat ihmisoikeuksia kaikessa toiminnassaan, myös toimiessaan tytäryritystensä, määräysvallassaan olevien yritysten ja toimitusketjuunsa eri puolilla maailmaa kuuluvien yhteisöjen kautta;

G.  huomauttaa, että yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevat YK:n ohjaavat periaatteet, jotka hyväksyttiin yksimielisesti ihmisoikeusneuvostossa, ovat yhä arvovaltainen toimintakehys liiketoimintaan liittyvien, ihmisoikeuksiin kohdistuvien kielteisten vaikutusten riskin ehkäisemiseksi ja käsittelemiseksi, ja toteaa, että parlamentin ihmisoikeuksien alivaliokunnan vuonna 2017 näiden periaatteiden täytäntöönpanosta teettämä tutkimus osoitti selvästi, että EU:n jäsenvaltiot ovat maailmanlaajuisesti kaikkein pisimmällä periaatteiden täytäntöönpanossa, kun edistymistä mitataan hyväksyttyjen tai valmisteilla olevien kansallisten toimintasuunnitelmien lukumäärällä;

H.  ottaa huomioon, että YK:n ohjaavia periaatteita sovelletaan kaikkiin valtioihin ja kaikkiin liikeyrityksiin, ylikansalliset yhtiöt ja muut yritykset mukaan lukien, niiden koosta, toimialasta, sijainnista, omistuksesta ja rakenteesta riippumatta ja että ne perustuvat YK:n ”suojele, kunnioita ja korjaa” -viitekehyksen kolmeen pilariin, jotka ovat 1) valtion velvollisuus suojella kolmansien osapuolten, myös yritysten, ihmisoikeusloukkauksilta, 2) yritysten vastuu kunnioittaa ihmisoikeuksia ja 3) uhrien parempi mahdollisuus käyttää tehokkaita oikeussuojakeinoja sekä tuomioistuimissa että niiden ulkopuolella; toteaa, että vaikka periaatteet eivät ole oikeudellisesti sitovia, ne tunnustetaan ja niitä kannatetaan laajalti ja ne muodostavat perustan lähestymistavalle, jossa yrityksiä ja ihmisoikeuksia tarkastellaan kansainvälisesti, ja niissä tunnustetaan valtioiden voimassa olevat velvoitteet kunnioittaa, suojella ja toteuttaa ihmisoikeuksia ja perusvapauksia, liikeyritysten rooli erityistehtäviä hoitavina yhteiskunnan erityiseliminä, joiden on noudatettava kaikkia sovellettavia lakeja ja kunnioitettava ihmisoikeuksia, sekä tarve vahvistaa oikeuksia ja velvoitteita varten asianmukaisia ja tehokkaita oikeussuojakeinoja, jos niitä rikotaan; toteaa saatavilla olevan näytön osoittavan, että kun YK:n ohjaavat periaatteet pannaan täytäntöön, yrityksiin liittyvät ihmisoikeusloukkaukset vähenevät;

I.  toteaa, että YK:n Global Compact -aloitteessa kehotetaan liikeyrityksiä omaksumaan, tukemaan ja toteuttamaan omassa vaikutuspiirissään tiettyjä keskeisiä arvoja ihmisoikeuksien, työelämän normien, ympäristön sekä korruption torjunnan alalla, sitoutumaan näihin arvoihin ja soveltamaan niitä liiketoiminnassaan vapaaehtoisesti;

J.  toteaa, että liikeyritykset ovat yksi merkittävimmistä toimijoista talouden globaalistumisessa, finanssipalveluissa ja kansainvälisessä kaupassa ja että niiden edellytetään noudattavan kaikkia sovellettavia lakeja ja voimassa olevia kansainvälisiä sopimuksia sekä kunnioittavan ihmisoikeuksia; toteaa, että liikeyritykset ja myös kansalliset yhtiöt voivat toisinaan aiheuttaa tai edesauttaa ihmisoikeusloukkauksia sekä vaikuttaa haitallisesti haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien, kuten vähemmistöjen, alkuperäisväestön, naisten ja lasten, oikeuksiin tai myötävaikuttaa ympäristöongelmien syntymiseen; toteaa, että niillä voi myös olla tärkeä rooli myönteisten kannustimien tarjoajana ihmisoikeuksien, demokratian, ympäristönormien ja yritysten yhteiskuntavastuun edistämiseksi;

K.  toteaa, että monikansallisten yhtiöiden oikeudet ja velvoitteet eivät ole symmetrisiä, eivät etenkään investointisuojaa koskevissa sopimuksissa, joissa investoijille myönnetään laajat oikeudet, kuten ”oikeudenmukainen ja tasapuolinen kohtelu”, asettamatta niille kuitenkaan aina sitovia ja täytäntöönpanokelpoisia velvoitteita ihmisoikeuksia koskevan oikeuden ja työ- ja ympäristöoikeuden noudattamisesta koko toimitusketjussa;

L.  toteaa, että maailmanlaajuisesti toimivien ja tiennäyttäjinä syrjimätöntä yrityskulttuuria soveltavien eurooppalaisten yritysten pitkän aikavälin myönteinen vaikutus ihmisoikeuksiin on tunnustettu;

M.  ottaa huomioon, että unioni on sisä- ja ulkopolitiikkansa johdonmukaisuuden vuoksi ollut johtavassa asemassa neuvoteltaessa ja pantaessa täytäntöön eräitä maailmanlaajuista vastuuta koskevia aloitteita, jotka liittyvät yhteen liiketoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien kansainvälisten vaatimusten edistämisen ja kunnioittamisen kanssa; toteaa, että EU ja sen jäsenvaltiot ovat lisäksi sitoutuneet eräisiin välineisiin, joista voidaan mainita erityisesti vuonna 2011 annetut YK:n ohjaavat periaatteet ja vuonna 2016 annettu Euroopan neuvoston suositus ihmisoikeuksista ja liiketoiminnasta;

N.  huomauttaa, että EU ja sen jäsenvaltiot ovat viime vuosina alkaneet antaa lainsäädäntöä yritysten vastuullisuuden lisäämiseksi ja ihmisoikeuksia koskevien due diligence -osatekijöiden sisällyttämiseksi lainsäädäntöön; toteaa, että näiden toimenpiteiden avulla ollaan nyt luomassa maailmanlaajuisia vaatimuksia, joita voidaan kuitenkin kehittää vielä pidemmälle, kuten konfliktialueiden mineraaleja koskevaa EU:n asetusta ja muuta kuin taloudellista raportointia koskevaa EU:n direktiiviä sekä EU:n puutavara-asetusta; toteaa, että komissio on kuitenkin parlamentin toistuvista pyynnöistä huolimatta ollut vastahakoinen edistämään uutta lainsäädäntöä muilla aloilla, kuten vaatetusalalla; toteaa, että lukuisat kansalliset lainsäädäntöaloitteet saattavat johtaa unionissa tehottomuuteen ja epäreiluihin toimintaedellytyksiin; katsoo, että sitova YK:n sopimus saattaisi olla tältä osin hyödyllinen edistysaskel;

O.  toteaa, että kun EU:n yritykset ovat osallisina ihmisoikeusloukkauksissa, uhrit voivat hakea hyvitystä EU:ssa sijaitsevista tuomioistuimista asetuksen (EU) N:o 1215/2012 mukaisesti; toteaa, että tällä asetuksella vahvistetuissa säännöksissä edellytetään vahvempaa kansainvälistä kehystä, jotta sen tehokkuus paranisi asianosaisten kannalta, samalla kun varmistetaan tasavertaiset toimintaedellytykset yrityksille, joiden kotipaikka on EU:ssa, ja muille yrityksille;

P.  katsoo, että yritysten vastuuta ihmisoikeusloukkauksista ei edelleenkään käsitellä globaalisti ja kokonaisvaltaisesti; toteaa, että monikansallisiin yhtiöihin liittyvien ihmisoikeusloukkausten uhrit kohtaavat monenlaisia esteitä, jotka koskevat oikeutta oikeussuojakeinoihin, oikeudelliset oikeussuojakeinot ja takeet toistumisen estämisestä mukaan lukien; toteaa, että tällaiset esteet oikeussuojakeinojen saatavuudessa ovat myös vakava ihmisoikeusloukkaus; toteaa, että kokonaisvaltainen lähestymistapa antaisi oikeusvarmuutta niin yrityksille kuin yksittäisille ihmisille, kun kansalliset due diligence -aloitteet yleistyvät;

Q.  toteaa, että sukupuolten eriarvoisuuden vuoksi naiset ovat usein erityisen alttiita ihmisoikeusloukkauksille ja heillä on erityisiä rasitteita, kun he hakevat oikeussuojaa;

R.  ottaa huomioon, että perusoikeusviraston vuoden 2017 lausunnon mukaan toimia olisi tehostettava, jotta varmistettaisiin tehokkaiden oikeudellisten ja muiden oikeussuojakeinojen saatavuus yrityksiin liittyvien ihmisoikeusloukkausten yhteydessä EU:ssa tai muualla, esimerkiksi antamalla uhreille lisätukea, jotta parannetaan heidän mahdollisuuksiaan saattaa asia tuomioistuimen käsiteltäväksi ja nostaa ryhmäkanteita, keventämällä todistustaakkaa ja tarjoamalla yrityksille kannustimia noudattaa due diligence -velvoitteita, esimerkiksi emoyrityksille ihmisoikeuksien kunnioittamisesta tytäryrityksissä tai toimitusketjuissa;

S.  toteaa, että EU:n perusoikeuskirjassa asetetaan valtioille sekä niiden sisäisiä että ekstraterritoriaalisia velvoitteita taata oikeussuojakeinojen saatavuus ihmisoikeusloukkausten uhreille;

T.  ottaa huomioon, että järjestelmästä, joka koskee yritysten vastuuta ihmisoikeusloukkauksista, käydään parhaillaan neuvotteluja YK:n yleiskokouksen vuonna 2014 perustamassa YK:n ihmisoikeusneuvoston avoimessa hallitustenvälisessä työryhmässä, joka käsittelee monikansallisia yhtiöitä ja muita liikeyrityksiä ihmisoikeuksien kannalta; toteaa, että sekä EU:lla että sen jäsenvaltioilla on oma roolinsa työryhmässä, mutta komissio ei ole saanut neuvostolta valtuutusta käydä neuvotteluja EU:n puolesta sen osallistumisesta työryhmään;

1.  toteaa, että liiketoiminnan ja toimitusketjujen globaalistuminen ja lisääntyvä kansainvälistyminen korostavat yritysten merkitystä ihmisoikeuksien kunnioittamisen varmistamisessa ja ovat jo luoneet tilanteen, jossa kansainväliset normit, säännöt ja yhteistyö ovat keskeisiä ihmisoikeusloukkausten välttämiseksi kolmansissa maissa;

2.  katsoo, että monikansallisten yhtiöiden olisi pidättäydyttävä rahoittamasta kaupallista tai muuta toimintaa, joka saattaa lietsoa radikalismia tai ääriajattelua, tai osallistumasta tällaiseen toimintaan, etenkin jos siihen liittyy uskonnollisen vakaumuksen manipulointi, samoin kuin antamasta suoraa tai välillistä tukea ryhmille, jotka edistävät tai puolustavat väkivaltaa tai pyrkivät oikeuttamaan sen;

3.  uskoo vahvasti, että yksityinen sektori on tärkeä kumppani pyrittäessä kestävän kehityksen tavoitteisiin ja otettaessa käyttöön lisäresursseja kehitystä varten; painottaa, että koska yksityisen sektorin toimijoiden rooli kehitysyhteistyössä on kasvanut, niiden on sitouduttava kehitysyhteistyön tuloksellisuutta ja yritysten vastuullisuutta koskevien periaatteiden noudattamiseen hankkeiden koko elinkaaren ajan;

4.  muistuttaa, että due diligence on keskeinen osatekijä YK:n ohjaavien periaatteiden toisessa pilarissa, joka koskee yritysten vastuuta ja ihmisoikeuksien kunnioittamista; korostaa, että tehokkaat due diligence -käytännöt voivat myös auttaa lujittamaan oikeussuojan saatavuutta; kannustaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita pyrkimään siihen, että hyväksytään johdonmukainen kehys, jotta yrityksille voidaan asettaa pakollisia due diligence -vaatimuksia ihmisoikeusasioissa;

5.  muistuttaa, että jos kansallisia toimintasuunnitelmia koskeva kehittämisprosessi suunnitellaan hyvin ja mukautetaan paikallisiin oloihin, sen avulla voidaan sekä varmistaa ohjaavien periaatteiden tehokas täytäntöönpano että lujittaa ihmisoikeuksien kansallisia suojelumekanismeja;

6.  toistaa kehotuksensa, että EU:n edustajat ottavat kolmansien maiden kanssa käytävissä ihmisoikeusvuoropuheluissa johdonmukaisesti esille YK:n ohjaavat periaatteet ja muut yritysten vastuuta koskevat kansainväliset normit;

7.  kannattaa vahvasti YK:n ohjaavien periaatteiden täysimääräistä täytäntöönpanoa EU:ssa ja sen ulkopuolella, sellaisina kuin neuvosto niitä yksimielisesti tuki kesäkuussa 2011, ja kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita laatimaan ja hyväksymään sekä EU:n että kansallisella tasolla kunnianhimoisia ja operatiivisia toimintasuunnitelmia, joissa vahvistetaan selkeitä odotuksia hallituksia ja kaikenlaisia liikeyrityksiä kohtaan mainittujen periaatteiden nopeaa, tehokasta ja kattavaa täytäntöönpanoa varten; katsoo, että kansallisiin toimintasuunnitelmiin olisi sisällyttävä tuloksia mittaavia indikaattoreita; korostaa myös, että EU:n olisi varmistettava jäsenvaltioiden kansallisten toimintasuunnitelmien ja saavutetun edistymisen riippumaton ja säännöllinen vertaisarviointi, jotta voidaan etenkin helpottaa oikeussuojan saatavuutta; muistuttaa, että YK:n ohjaavia periaatteita voidaan täydentää rinnakkaisilla sitovilla aloitteilla, joilla korjataan niiden puutteet;

8.  pitää valitettavana, ettei vieläkään ole saatu aikaiseksi globaalia lähestymistapaa siihen, miten monikansalliset yhtiöt noudattavat ihmisoikeuksia koskevaa oikeutta ja miten varmistetaan muut oikeussuojamekanismit; katsoo, että tämä saattaa edistää monikansallisten yhtiöiden rankaisemattomuutta ihmisoikeusloukkaustapauksissa ja heikentää siten ihmisten oikeuksia ja ihmisarvoa; pahoittelee sitä, etteivät YK:n ohjaavat periaatteet sisälly täytäntöönpanokelpoisiin välineisiin; muistuttaa, että periaatteiden, kuten muidenkin kansainvälisesti tunnustettujen normien, kehnon täytäntöönpanon syyksi on suurelta osin katsottu se, etteivät ne ole luonteeltaan sitovia;

9.  toteaa huolestuneena, että oikeudellisten oikeussuojakeinojen saatavuudelle on vielä monia esteitä, varsinkin monikansallisten yhtiöiden tapauksessa, sillä esimerkiksi uhreilla on vaikeuksia selvittää toimivaltainen tuomioistuin, tiettyjä ihmisoikeusloukkauksia ei ole kodifioitu rikoslakiin tai esiintyy korruptiota, joka voi viedä pohjan oikeudenkäynniltä kehitysmaissa; muistuttaa, että asianmukaiset tuomioistuinten ulkopuoliset muutoksenhakukeinot ovat myös erittäin tärkeitä, mutta tällaisia keinoja ei useinkaan ole; kehottaa kansallisia hallituksia tehostamaan toimiaan varmistaakseen oikeudellisten, hallinnollisten, lainsäädännöllisten tai muiden asianmukaisten keinojen avulla, että kun niiden alueella ja/tai lainkäyttöalueella tapahtuu ihmisoikeusloukkauksia, asianosaiset voivat turvautua tehokkaisiin muutoksenhakukeinoihin;

10.  toteaa, että on kiireellisesti ryhdyttävä tehokkaisiin ja johdonmukaisiin toimiin kaikilla tasoilla, kansallinen, unionin ja kansainvälinen taso mukaan lukien, jotta voidaan tehokkaasti puuttua monikansallisten yhtiöiden ihmisoikeusloukkauksiin, taata oikeussuojakeinojen saatavuus ja korjata oikeudelliset ongelmat, jotka johtuvat liikeyritysten ja monikansallisten yhtiöiden toiminnan monikansallisesta luonteesta sekä globaalien arvoketjujen kasvavasta monimutkaisuudesta ja monikansallisten yhtiöiden ekstraterritoriaalisesta ulottuvuudesta samoin kuin siihen liittyvästä epävarmuudesta, joka koskee vastuuta ihmisoikeusloukkauksista; toteaa jälleen kerran, että valtioiden ekstraterritoriaaliset velvoitteet on pantava kaikilta osin täytäntöön Maastrichtin periaatteiden mukaisesti ja että perustana on käytettävä Euroopan neuvoston eri välineitä, etenkin yleissopimusta ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi; kehottaa yleisemmin EU:ta käynnistämään perusoikeusviraston vuoden 2017 lausunnossa annettujen suositusten mukaisesti aloitteita, joilla parannetaan oikeussuojan saatavuutta ekstraterritoriaalisissa tapauksissa;

11.  vahvistaa ihmisoikeuksien ensisijaisuuden kansainvälisessä oikeudessa YK:n peruskirjan 103 artiklan mukaisesti sekä tarpeen lujittaa sitä selkeällä järjestelmällä, jossa ihmisoikeusvelvoitteet menevät tosiasiallisesti muuntyyppisten, niiden kanssa ristiriidassa olevien velvoitteiden edelle ja jossa otetaan käyttöön sopivia mekanismeja ihmisoikeuksia koskevan oikeuden täytäntöönpanon valvontaa, seurantaa ja oikeussuojakeinoja varten samoin kuin asianmukaisia seuraamuksia ja hyvityksiä ihmisoikeusloukkausten varalta; pitää tätä olennaisena, jotta voidaan ratkaista globalisaation epätasapainotilat ja asettaa ihmisten oikeudet ja planeetta etusijalle; korostaa, että koordinointi sekä tietojen ja hyvien käytäntöjen vaihto vaikuttavat myönteisesti sellaisten yritysten aloitteisiin, jotka ovat päättäneet kunnioittaa ihmisoikeuksia sekä sosiaalisia ja ympäristönormeja;

12.  korostaa, että vapaaehtoisuuteen perustuva yritysten yhteiskuntavastuu saattaa luoda epäreilua kilpailua yrityksille, jotka päättävät noudattaa kansainvälisiä normeja; korostaa, että tällainen yhteiskuntavastuu ei riitä huolellisuusvelvoitteen yhteydessä varmistamaan, että kansainvälisiä normeja ja velvoitteita noudatetaan kaikilta osin;

13.  panee tässä yhteydessä erittäin tyytyväisenä merkille YK:n aloittaman avoimen hallitustenvälisen työryhmän työn ihmisoikeuksia koskevan sitovan YK:n välineen laatimiseksi monikansallisista yhtiöistä ja muista liikeyrityksistä ja pitää tätä välttämättömänä edistysaskeleena ihmisoikeuksien edistämisessä ja suojelussa;

14.  korostaa, että sitovan sopimuksen olisi perustuttava YK:n ohjaavien periaatteiden kehykseen ja katettava monikansallisten yhtiöiden ja muiden liikeyritysten pakollisten due diligence -velvoitteiden määritelmä, myös niiden tytäryritysten osalta, valtioiden ekstraterritoriaalisten ihmisoikeusvelvoitteiden tunnustaminen, yritysten rikosoikeudellisen vastuun tunnustaminen, valtioiden välisiä koordinointi- ja yhteistyömekanismeja rajat ylittävien tapausten tutkinta-, syyte- ja täytäntöönpanotoimia varten sekä kansainvälisten oikeudellisten ja muiden valvonta- ja täytäntöönpanomekanismien perustaminen; katsoo, että uudessa välineessä olisi asetettava valtioille velvoite hyväksyä sääntelytoimenpiteitä, joilla yhtiöt velvoitetaan soveltamaan ihmisoikeuksia koskevia due diligence -periaatteita ja -menettelyjä, ja ehdottaa, että tämä velvoite pantaisiin täytäntöön asettamalla yhtiö vastuuseen joko paikassa, jossa haitta on aiheutettu, tai paikassa, jossa sen emoritys on perustettu tai jossa sillä on merkittävästi toimintaa;

15.  kehottaa YK:n jäsenvaltioita suojaamaan neuvottelut kaupallisilta eduilta ja muilta omilta eduilta käyttäen esimerkkinään Maailman terveysjärjestöä (WHO) ja tupakoinnin torjuntaa koskevan puitesopimuksen 5 artiklan 3 kohtaa; edellyttää vahvoja eettisiä sääntöjä, joilla ehkäistään eturistiriitoja ja epäeettistä edunvalvontaa, ja peräänkuuluttaa täyttä avoimuutta sen suhteen, millaisessa vuorovaikutuksessa toimiala on neuvottelujen osapuolten kanssa;

16.  muistuttaa, että koko prosessissa on sovellettava sukupuolinäkökulman huomioon ottavaa lähestymistapaa ja että on kiinnitettävä erityistä huomiota haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin, kuten alkuperäisväestöön ja lapsiin;

17.  muistuttaa ilmaisseensa varauksettoman tukensa tälle avoimen hallitustenvälisen työryhmän monenväliselle prosessille kahdeksassa eri päätöslauselmassa;

18.  pitää tärkeänä, että EU ja sen jäsenvaltiot osallistuvat aktiivisesti tähän hallitustenväliseen prosessiin luomalla työryhmän, jossa ovat mukana kaikki komission asiaankuuluvat yksiköt, ulkosuhdehallinto, neuvoston ihmisoikeustyöryhmä ja parlamentin asiasta vastaavat valiokunnat, noudattaen kehitykseen vaikuttavien politiikkojen johdonmukaisuuden periaatetta;

19.  kehottaa jälleen kerran EU:ta ja sen jäsenvaltioita osallistumaan aidosti ja rakentavasti näihin neuvotteluihin ja hallitustenväliseen prosessiin, jonka tavoitteena on toteuttaa avoimen hallitustenvälisen työryhmän toimeksianto; korostaa, että on erittäin tärkeää, että EU edistää rakentavassa hengessä sellaisen sitovan sopimuksen aikaansaamista, jolla ratkaistaan tehokkaasti kysymys yritysten vastuusta ihmisoikeusloukkausten ja niihin liittyvien haasteiden yhteydessä;

20.  kehottaa YK:n jäsenvaltioita varmistamaan, että sopimukseen johtavat neuvottelut käydään avoimesti ja kuullen laajaa valikoimaa eri oikeudenhaltijoita, joihin sopimus voi vaikuttaa, mukaan lukien kansalaisjärjestöt ja uhrien foorumit; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita sisällyttämään neuvottelukantaansa tarkoituksenmukaisen sukupuolinäkökulman;

21.  kehottaa EU:ta varmistamaan, että ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevan EU:n strategiakehyksen ja toimintasuunnitelman mahdolliseen tarkistamiseen tai niihin liittyvään tulevaan strategia-asiakirjaan sisällytetään EU:n osallistumista YK:n sopimusneuvotteluihin koskevat selkeät tavoitteet ja mitattavissa olevat viitearvot;

22.  päättää seurata jatkossakin tiiviisti avoimen hallitustenvälisen työryhmän neuvotteluprosessia;

23.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle ja Euroopan ulkosuhdehallinnolle.

(1) EUVL C 101, 16.3.2018, s. 19.
(2) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0230.
(3) https://ec.europa.eu/anti-trafficking/publications/european-commission-sector-guides-implementing-un-guiding-principles-business-and-hum-0_en
(4) http://fra.europa.eu/sites/default/files/fra_uploads/fra-2017-opinion-01-2017-business-human-rights_en.pdf
(5) http://www.etoconsortium.org/nc/en/main-navigation/library/maastricht-principles/?tx_drblob_pi1%5BdownloadUid%5D=23
(6) https://www.unglobalcompact.org/
(7) EUVL L 351, 20.12.2012, s. 1.
(8) EUVL L 330, 15.11.2014, s. 1.
(9) EUVL L 130, 19.5.2017, s. 1.
(10) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0066.
(11) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0494.
(12) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0448.
(13) EUVL C 298, 23.8.2018, s. 100.
(14) EUVL C 252, 18.7.2018, s. 62.
(15) EUVL C 337, 20.9.2018, s. 33.
(16) EUVL L 295, 12.11.2010, s. 23.
(17) EUVL C 99 E, 3.4.2012, s. 101.
(18) EUVL C 238, 6.7.2018, s. 57.
(19) EUVL C 224, 27.6.2018, s. 36.
(20) EUVL C 215, 19.6.2018, s. 125.
(21) EUVL C 101, 16.3.2018, s. 47.
(22) EUVL C 58, 15.2.2018, s. 209.
(23) EUVL C 399, 24.11.2017, s. 151.
(24) http://www.europarl.europa.eu/RegData/etudes/STUD/2017/578031/EXPO_STU(2017)578031_EN.pdf
(25) http://www.oecd.org/corporate/mne/48004323.pdf

Päivitetty viimeksi: 7. lokakuuta 2019Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö