Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen,

–  ottaa huomioon rasismin, rotusyrjinnän, muukalaisvihamielisyyden ja niihin liittyvän suvaitsemattomuuden nykyaikaisia muotoja käsittelevän YK:n erityisraportoijan 9. toukokuuta 2017 esittämän raportin,

–  ottaa huomioon YK:n yleiskokouksen 19. joulukuuta 2016 antaman päätöslauselman 71/179 natsismin, uusnatsismin ja muun sellaisen toiminnan ihannoinnin torjunnasta, joka lietsoo rasismin, rotusyrjinnän, muukalaisvihan ja niihin liittyvän suvaitsemattomuuden nykyaikaisia muotoja,

–  ottaa huomioon Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja erityisesti sen 14 artiklan sekä sen pöytäkirjan nro 12,

–  ottaa huomioon kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskevan kansainvälisen yleissopimuksen,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2, 3, 6 ja 7 artiklan,

–  ottaa huomioon rodusta tai etnisestä alkuperästä riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta 29. kesäkuuta 2000 annetun neuvoston direktiivin 2000/43/EY(1),

–  ottaa huomioon rasismin ja muukalaisvihan tiettyjen muotojen ja ilmaisujen torjumisesta rikosoikeudellisin keinoin 28. marraskuuta 2008 tehdyn neuvoston puitepäätöksen 2008/913/YOS(2),

–  ottaa huomioon rikoksen uhrin oikeuksia, tukea ja suojelua koskevista vähimmäisvaatimuksista 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2012/29/EU(3),

–  ottaa huomioon Euroopan tason poliittisten puolueiden ja Euroopan tason poliittisten säätiöiden perussäännöstä ja rahoituksesta 22. lokakuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1141/2014(4),

–  ottaa huomioon kesäkuussa 2016 perustetun rasismin, muukalaisvihan ja muiden suvaitsemattomuuden muotojen torjumista käsittelevän EU:n korkean tason työryhmän,

–  ottaa huomioon Euroopan neuvoston 30. syyskuuta 2014 antaman päätöslauselman, joka koskee uusnatsismin ja oikeistolaisen ääriliikehdinnän ilmentymien vastatoimia,

–  ottaa huomioon disinformaatiota koskevat EU:n käytännesäännöt,

–  ottaa huomioon käytännesäännöt verkossa esiintyvän laittoman vihapuheen torjumiseksi,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 123 artiklan 2 ja 4 kohdan,

A.  toteaa, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 artiklan mukaan unionin perustana olevat arvot ovat ihmisarvon kunnioittaminen, vapaus, kansanvalta, tasa-arvo, oikeusvaltio ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, vähemmistöihin kuuluvien oikeudet mukaan luettuina; ottaa huomioon, että nämä arvot ovat yhteisiä kaikille jäsenvaltioille;

B.  toteaa, että uusfasisti- ja uusnatsiryhmien vastaisten päättäväisten toimien puuttuminen on mahdollistanut tämänhetkisen muukalaisvihamielisyyden kasvun Euroopassa;

C.  ottaa huomioon, että avoimesti uusfasistiset, uusnatsistiset, rasistiset ja muukalaisvihamieliset ryhmät ja puolueet ovat yllyttäneet vihaan ja väkivaltaan yhteiskunnassa, ja pitää tätä muistutuksena siitä, mihin ne ovat aiemmin kyenneet;

D.  toteaa, että vihapuheen levittäminen verkossa johtaa usein väkivallan, myös uusfasististen järjestöjen harjoittaman väkivallan, lisääntymiseen;

E.  ottaa huomioon, että uusfasistiset ryhmät ovat tappaneet tuhansia ihmisiä, joiden joukossa on pakolaisia ja maahanmuuttajia, etnisiä ja uskonnollisia vähemmistöjä, hlbtiq-ihmisiä, ihmisoikeuksien puolustajia, aktivisteja, poliitikkoja ja poliiseja;

F.  ottaa huomioon, että uusfasistiset ryhmät hyödyntävät ja käyttävät väärin demokratian välineitä vihan ja väkivallan levittämiseen;

G.  ottaa huomioon, että kuten Europol raportoi, turvallisuudesta vastaava komission jäsen Sir Julian King piti 22. maaliskuuta 2017 vuoden 2016 Brysselin iskujen muistoksi järjestetyssä tilaisuudessa puheen ja korosti siinä väkivaltaisen oikeistolaisen ääriliikehdinnän aiheuttamaa kasvavaa uhkaa ja totesi, ettei hän tiennyt ainuttakaan EU:n jäsenvaltiota, johon ilmiö ei vaikuttaisi jollakin tavalla, ja mainitsi erityisesti Norjassa vuonna 2011 tehdyt iskut, brittikansanedustaja Jo Coxin salamurhan ja hyökkäykset turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksiin ja moskeijoihin eri puolilla Eurooppaa korostaen, että kyseessä on turvallisuusuhka, josta ei ole liiemmin raportoitu; ottaa huomioon, että uusfasisti- ja uusnatsiryhmiä on monenlaisia; ottaa huomioon, että useimmat näistä ryhmistä sulkevat tiettyjä ihmisiä tai ryhmiä yhteiskunnan ulkopuolelle; toteaa, että tällaiset järjestöt käyttävät vähemmistöryhmistä usein aggressiivista kieltä, mitä ne puolustavat vetoamalla sananvapauteen; toteaa, että sananvapaus ei ole absoluuttista;

H.  ottaa huomioon, että ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 30 artiklassa todetaan selvästi, että ”mitään tässä julistuksessa ei saa tulkita niin, että valtio, ryhmä tai yksityinen henkilö voi sen perusteella katsoa oikeudekseen tehdä sellaista, mikä voisi hävittää tässä määriteltyjä oikeuksia ja vapauksia”;

I.  ottaa huomioon, että kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskevassa kansainvälisessä yleissopimuksessa vahvistetaan, että sen sopimusvaltiot tuomitsevat kaiken propagandan ja kaikki järjestöt, joiden perustana ovat aatteet tai opit jonkin rodun tahi samaa ihonväriä tai etnistä alkuperää olevan henkilöryhmän paremmuudesta;

J.  katsoo, että fasismin edistäminen on kielletty useissa jäsenvaltioissa niiden kansallisen lainsäädännön nojalla;

K.  ottaa huomioon, että Europolin TESAT 2018 -raportin mukaan äärioikeistolaisista rikoksista pidätettyjen henkilöiden lukumäärä lähes kaksinkertaistui vuonna 2017;

L.  ottaa huomioon, että Norjassa 22. heinäkuuta 2011 tehdyissä iskuissa kuoli 77 ihmistä ja 151 loukkaantui;

M.  ottaa huomioon, että 16. kesäkuuta 2016 Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentin jäsen Jo Cox murhattiin julmalla tavalla Birstallissa Yhdistyneessä kuningaskunnassa;

N.  ottaa huomioon, että Europolin TESAT 2018 -raportin mukaan Yhdistyneessä kuningaskunnassa ilmoitettiin vuonna 2017 viidestä estetystä, epäonnistuneesta tai toteutetusta terrori-iskusta, joita pidettiin äärioikeistolaisten henkilöiden tekeminä(5);

O.  ottaa huomioon, että 21. syyskuuta 2018 Euroopan parlamentin jäsenen Eleonora Forenzan ja hänen avustajansa Antonio Perillon kimppuun hyökättiin fasisminvastaisen mielenosoituksen jälkeen Barissa, Italiassa;

P.  ottaa huomioon, että Ranskan tiedustelupalvelu on ilmaissut huolensa siitä, että yhä useammat armeijan ja lainvalvontaviranomaisten edustajat liittyvät väkivaltaisiin äärioikeistolaisiin ryhmiin(6);

Q.  ottaa huomioon, että Euroopan neuvoston perustama Euroopan rasismin ja suvaitsemattomuuden vastainen komissio (ECRI) ilmaisi 15. toukokuuta 2018 julkaistussa kertomuksessaan(7) olevansa erittäin huolestunut äärioikeistolaisten liikkeiden ja uusfasismin noususta Kroatiassa;

R.  toteaa, että Puolassa marraskuussa 2017 järjestetyssä mielenosoituksessa maan eteläosassa sijaitsevan Katowicen kaupungin aukiolla äärioikeistolaisen puolalaisen ONR-liikkeen jäsenet roikottivat hirsipuussa suvaitsevaisuutta, oikeusvaltioperiaatetta ja muita eurooppalaisia arvoja edustavan kuuden Euroopan parlamentin jäsenen kuvia; toteaa, että tutkinta on vielä kesken, mutta syytteitä ei ole tähän mennessä nostettu yhtään epäiltyä vastaan, vaikka tapahtumasta raportoitiin useissa tiedotusvälineissä, videoaineisto mukaan luettuna;

S.  toteaa, että marraskuussa 2017 Puolan itsenäisyyspäivän kunniaksi äärioikeistojärjestöt järjestivät Varsovassa laajan mielenosoituksen, johon osallistui yli 60 000 ihmistä; toteaa, että mielenosoittajat kantoivat muukalaisvihamielisiä banderolleja, joiden iskulauseissa luki esimerkiksi ”veljeskansakuntien valkoinen Eurooppa” ja joihinkin oli kuvattu 1930-luvulta peräisin oleva fasistinen falanga-symboli;

T.  panee merkille, että Kreikassa on edelleen käynnissä oikeudenkäynti, jossa uusnatsistista ”Kultainen aamunkoitto” ‑puoluetta syytetään rikollisjärjestöksi ja muiden rikosten ohella, murhayritys mukaan lukien, Pavlos Fyssasin murhasta;

U.  toteaa, että hlbtiq-aktivisti Zak Kostopoulos murhattiin raa´asti Ateenan keskustassa 21. syyskuuta 2018; toteaa, että yhdellä syytetyistä väitetään olevan yhteyksiä äärioikeistolaisiin ryhmiin; katsoo, että asiasta on suoritettava kattava tutkinta, jotta häneen kohdistetusta huonosta kohtelusta ja hänen kuolemastaan vastuussa olevat voidaan saattaa oikeuden eteen;

V.  toteaa, että italialainen mies tuomittiin 12 vuoden vankeuteen, kun hän oli ampunut ja haavoittanut kuutta afrikkalaista maahanmuuttajaa rasismiin perustuneessa hyökkäyksessä keskisessä Italiassa sijaitsevassa Maceratan kaupungissa;

W.  toteaa, että syyskuun 2018 puolivälissä Chemnitzissä pidätettiin seitsemän äärioikeistolaisen ”järjestyksenvalvontaryhmän” jäsentä rauhan häiritsemisestä, ja heidät haastettiin äskettäin oikeuteen epäiltyinä Revolution Chemnitz -nimisen terroristiryhmän perustamisesta; toteaa, että liittovaltion syyttäjien mukaan tutkijat olivat nostaneet syytteet rikossyytteistä terrorismisyytteiksi tutkittuaan ryhmän sisäistä viestintää;

X.  toteaa, että 7. joulukuuta 2017 Ranskassa viisi Génération Identitaire ‑liikkeen jäsentä tuomittiin rasistisen ja uskonnollisen vihan lietsonnasta; toteaa, että äärioikeistolaisiin ryhmiin, kuten Action Françaiseen, liittyneet henkilöt suunnittelivat kohdistavansa terroristi-iskuja joihinkin ranskalaisiin poliitikkoihin ja moskeijoihin vuoden 2017 presidentinvaalien aikana; toteaa, että 24. kesäkuuta 2018 pidätettiin 10 äärioikeistolaisen Action des Forces Opérationnelles -ryhmän (AFO) jäsentä, jotka olivat suunnitelleet muslimiyhteisön jäseniin kohdistuvien iskujen sarjaa; toteaa, että 14. syyskuuta 2018 kaksi entistä skinheadia tuomittiin syyllisiksi Clément Méricin murhaan – Méric oli nuori opiskelija ja fasismia vastustanut aktivisti, joka surmattiin kesäkuussa 2013;

Y.  toteaa, että Espanjassa tutkitaan parhaillaan 12:ta uusnatsistisen Hogar Social Madrid -järjestön jäsentä vihanlietsonnasta; toteaa. että espanjalaisten fasistiryhmien Falange, Alianza Nacional ja Democracia Nacional jäseniä pidätettiin ja Espanjan korkein oikeus tuomitsi heidät sen jälkeen, kun he olivat hyökänneet Madridissa sijaitsevaan Blanquerna-kulttuurikeskukseen Katalonian kansallisuuspäivän juhlan aikana vuonna 2013; toteaa, että vuonna 2016 rasismin vastainen SOS Racismo -kansalaisjärjestö dokumentoi 309 muukalaisvastaisen väkivallan tapausta; toteaa, että tämän järjestön puheenjohtaja sai tappouhkauksia kerrottuaan näistä tapauksista ja on tuominnut tehokkaiden mekanismien puutteen näiden rikosten ilmoittamiseksi;

Z.  toteaa, että Francisco Franco ‑säätiö, joka ihannoi diktatuuria ja sen rikoksia, sekä Francon perhe ovat syyttäneet 19:ää ihmistä useista rikoksista, joista voi seurata 13 vuoden vankeustuomio, ihmisten järjestettyä rauhanomaisen ja symbolisen tilaisuuden, jonka yhteydessä Pazo de Meirásin kartanossa levitettiin kaksi suurta banderollia, joissa viranomaisia kehotettiin puuttumaan asiaan ja palauttamaan tämä kiinteistö galicialaisille;

AA.  toteaa, että Espanjan edustajainhuone on hyväksynyt ehdotuksen Francisco Francon maallisten jäännösten siirtämisestä Kaatuneiden laaksona tunnetussa sotamuistomerkissä sijaitsevasta haudastaan, josta oli tullut äärioikeiston pyhiinvaelluskohde; katsoo, että kaikki jäljellä olevat sotilaiden kapinaa, kansalaissotaa ja Francon diktatuuria ylistävät symbolit ja muistomerkit olisi tosiasiassa poistettava ja ne, joita ei voida poistaa, olisi asetettava oikeaan asiayhteyteen ja tulkittava uudelleen, jotta niillä voidaan myötävaikuttaa kansalaisten tietoisuuteen menneisyydestä ja sen muistamiseen;

AB.  toteaa, että uusnatsistinen Pohjoismainen vastarintaliike (NMR) järjestää säännöllisesti ympäri Skandinaviaa joukkokokoontumisia, joissa huudetaan iskulauseita ja heilutetaan järjestön vihreävalkoisia lippuja; toteaa, että useita NMR:n jäseniä on tuomittu siviileihin ja poliiseihin kohdistuneista väkivaltaisista hyökkäyksistä; toteaa, että useat pakolaisten vastaanottokeskuksiin tehdyt tuhopolttoiskut johtivat siihen, että Ruotsin hallitus päätti vuonna 2015 salata pakolaisten vastaanottamiseen tarkoitettujen rakennusten sijainnin;

AC.  toteaa, että joka vuosi 16. maaliskuuta Latvian Riiassa kokoontuu tuhansia ihmisiä ”latvialaislegioonan päivänä” kunnioittamaan Waffen-SS-joukoissa palvelleita latvialaisia;

AD.  ottaa huomioon, että vuoden 2018 alusta lukien C14-ryhmä ja muut ukrainalaiset äärioikeistolaiset ryhmät, kuten Azovin pataljoonaan liittynyt Kansallinen Miliisi, Oikea sektori, Karpatska Sitš -ryhmä ja muut ryhmät, ovat hyökänneet useaan otteeseen romaniyhteisöjä vastaan sekä fasismia vastustaneita mielenosoittajia, kaupunginvaltuustojen kokouksia, Amnesty Internationalin järjestämää tapahtumaa, taidenäyttelyitä, hlbtqi-tapahtumia ja naisten oikeuksia puolustaneita aktivisteja ja ympäristöaktivisteja vastaan;

1.  tuomitsee voimakkaasti uusfasisti- ja uusnatsijärjestöjen terrori-iskut, murhat, henkisen väkivallan, väkivaltaiset fyysiset hyökkäykset ja marssit, joita on esiintynyt useissa EU:n jäsenvaltioissa, ja paheksuu niitä;

2.  on erittäin huolissaan siitä, että fasismista, rasismista, muukalaisvihasta ja muista suvaitsemattomuuden muodoista on tullut yhä yleisempiä Euroopan unionissa, ja pitää huolestuttavana tietoja, jotka koskevat poliittisten johtajien, puolueiden ja lainvalvontaviranomaisten yhteyksiä uusfasisteihin ja uusnatseihin eräissä jäsenvaltioissa;

3.  on erityisen huolissaan uusfasistisesta väkivallasta, joka vaikuttaa koko yhteiskuntaan ja kohdistuu tiettyihin vähemmistöihin, kuten tummaihoisiin/afrikkalaistaustaisiin eurooppalaisiin, juutalaisiin, muslimeihin, romaneihin, kolmansien maiden kansalaisiin, hlbti-ihmisiin ja vammaisiin henkilöihin;

4.  tuomitsee ankarasti kaikki uusfasististen ryhmien poliitikkoja ja puolueiden jäseniä vastaan tekemät väkivaltaiset iskut, joista on raportoitu joissakin jäsenvaltioissa, ja etenkin CasaPound-puolueen fasististen ryhmien äskettäisen iskun Euroopan parlamentin jäsentä Eleonora Forenzaa, hänen avustajaansa Antonio Perilloa ja muita fasisminvastaiseen mielenosoitukseen 21. syyskuuta 2018 Barissa, Italiassa osallistuneita vastaan;

5.  on erittäin huolissaan siitä, että uusfasisti- ja uusnatsiryhmät toimivat eräissä jäsenvaltioissa rangaistuksetta, ja korostaa, että rankaisemattomuuden ilmapiiri on yksi syistä, joiden vuoksi tiettyjen äärioikeistolaisten järjestöjen väkivaltaiset toimet lisääntyvät huolestuttavalla tavalla;

6.  panee merkille huolestuttavan suuntauksen, jossa uusfasisti- ja uusnatsiryhmät käyttävät sosiaalista mediaa ja internetiä organisoitumiseen ja strategiseen toimintaan kaikkialla Euroopan unionissa;

7.  pitää valitettavana, että eräiden jäsenvaltioiden yleisradioyhtiöt ovat ryhtyneet levittämään yhden ainoan puolueen propagandaa, jolloin oppositio ja vähemmistöryhmät suljetaan usein yhteiskunnan ulkopuolelle ja jopa yllytetään väkivaltaan;

8.  muistuttaa, että fasistiseen ideologiaan ja suvaitsemattomuuteen liittyy aina hyökkäys itse demokratiaa vastaan;

9.  kehottaa jäsenvaltioita tuomitsemaan voimakkaasti viharikokset, vihapuheen ja syyllistämisen, joihin syyllistyviä poliitikkoja ja viranomaisia on kaikilla tasoilla ja joita esiintyy kaikentyyppisissä tiedotusvälineissä, ja määräämään niistä seuraamuksia, koska tällaisella toiminnalla suoraan normalisoidaan ja vahvistetaan vihaa ja väkivaltaa yhteiskunnassa;

10.  kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan lisätoimenpiteitä, joilla ehkäistään, tuomitaan ja torjutaan vihapuhetta ja viharikoksia;

11.  kehottaa komissiota, jäsenvaltioita ja sosiaalisen median alalla toimivia yrityksiä torjumaan rasismin, fasismin ja muukalaisvihan leviämistä internetissä yhteistyössä asiaa käsittelevien kansalaisjärjestöjen kanssa niin kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla;

12.  kehottaa jäsenvaltioita tutkimaan viharikoksia, nostamaan niistä syytteitä ja jakamaan parhaita käytäntöjä viharikosten tunnistamista ja tutkintaa varten, mukaan lukien rikokset, joiden motiivina ovat erityisesti erilaiset muukalaisvihan muodot;

13.  kehottaa jäsenvaltioita suunnittelemaan ja tarjoamaan asianmukaista tukea rasististen tai muukalaisvihamielisten rikosten ja viharikosten uhreille ja suojelemaan kaikkia todistajia rikoksentekijöiltä;

14.  kehottaa jäsenvaltioita perustamaan poliisivoimiinsa viharikoksia torjuvia yksiköitä; kehottaa poliisivoimia varmistamaan, ettei niiden henkilöstö osallistu minkäänlaisiin rasistisiin, muukalaisvihamielisiin tai syrjiviin toimiin ja että kaikki tällaiset teot tutkitaan ja niistä vastuussa olevat henkilöt saatetaan oikeuden eteen;

15.  kehottaa komissiota pyytämään kansalaisjärjestöjä seuraamaan vihapuhetta ja viharikoksia jäsenvaltioissa ja raportoimaan niistä;

16.  tukee, kannattaa ja kehottaa suojelemaan yhteisöryhmiä ja kansalaisjärjestöjä, jotka torjuvat fasismia, rasismia, muukalaisvihaa ja muita suvaitsemattomuuden muotoja;

17.  kehottaa lujittamaan EU:n syrjinnänvastaista lainsäädäntöä, mukaan lukien voimassa olevan lainsäädännön saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä ja sen täytäntöönpano, ja antamaan uutta lainsäädäntöä, kuten yhdenvertaista kohtelua koskevan direktiivin;

18.  muistuttaa, että rasismin ja muukalaisvihan tiettyjen muotojen ja ilmaisujen torjumisesta rikosoikeudellisin keinoin tehty neuvoston puitepäätös 2008/913/YOS, jonka täytäntöönpanon määräaika oli marraskuussa 2010, on oikeusperusta seuraamusten määräämiselle oikeushenkilöille, jotka yllyttävät julkisesti väkivaltaan tai vihaan vähemmistöryhmää vastaan, ja että seuraamuksia voivat olla oikeuden menettäminen julkisista varoista myönnettyjen etuisuuksien saamiseen, liiketoimintakielto, oikeudelliseen valvontaan asettaminen ja oikeudellinen määräys lopettaa toiminta;

19.  kehottaa komissiota saattamaan vuonna 2014 edellä mainitun neuvoston puitepäätöksen täytäntöönpanosta antamansa kertomuksen ajan tasalle ja käynnistämään rikkomusmenettelyn niitä jäsenvaltioita vastaan, jotka eivät ole noudattaneet puitepäätöksen säännöksiä;

20.  kehottaa jäsenvaltioita kansallista oikeusjärjestystään ja tuomiovaltaansa noudattaen huolehtimaan siitä, että ne noudattavat neuvoston puitepäätöksen säännöksiä, torjumaan vihapuhetta ja väkivaltaa julkisissa tiloissa ja verkossa levittäviä järjestöjä sekä tosiasiallisesti kieltämään uusfasisti- ja uusnatsiryhmät ja kaikki muut säätiöt tai yhdistykset, jotka ylistävät ja ihannoivat natsismia ja fasismia;

21.  kehottaa lainvalvontaviranomaisia, tiedustelupalveluja, oikeuslaitosta ja kansalaisjärjestöjä tekemään kattavaa ja oikea-aikaista yhteistyötä fasismin, rasismin, muukalaisvihan ja muiden suvaitsemattomuuden muotojen torjumiseksi;

22.  kehottaa jäsenvaltioita noudattamaan Euroopan neuvoston suosituksia uusnatsismin ja oikeistolaisen ääriliikehdinnän ilmenemismuotojen torjunnasta;

23.  kehottaa jäsenvaltioita tarjoamaan lainvalvontatehtävissä ja oikeuslaitoksessa kaikilla tasoilla toimiville virkamiehille pakollista, ihmisoikeuksiin perustuvaa ja palvelusuuntautunutta työhön kuuluvaa koulutusta;

24.  kehottaa jäsenvaltioita keskittymään ennaltaehkäisemiseen koulutuksen, valistuksen ja parhaiden käytäntöjen vaihtamisen avulla;

25.  kehottaa jäsenvaltioita ja kansallisia urheiluliittoja, etenkin jalkapalloseuroja, torjumaan rasismia, fasismia ja muukalaisvihaa stadioneilla ja urheilukulttuurissa tuomitsemalla niistä vastuussa olevat ja rankaisemalla heitä ja edistämällä nuorille kannattajille tarkoitettuja myönteisiä kasvatustoimia yhteistyössä koulujen ja asiaa käsittelevien kansalaisjärjestöjen kanssa;

26.  kannustaa jäsenvaltioita tarjoamaan julkisessa yleisradiotoiminnassa ja tiedotusvälineissä työskenteleville henkilöille koulutusta, jonka tarkoituksena on lisätä heidän tietoisuuttaan uusfasisti- ja uusnatsiryhmien uhrien ongelmista ja syrjinnästä;

27.  kehottaa jäsenvaltioita ottamaan käyttöön kansallisia irtautumisohjelmia, joilla autetaan henkilöitä lähtemään väkivaltaisista uusfasisti- ja uusnatsiryhmistä; painottaa, että tällaisten ohjelmien olisi mentävä huomattavasti yksittäisiä toimia pidemmälle ja niihin olisi kuuluttava pitkän aikavälin tuki henkilöille, joilla on vaikeuksia löytää työtä, asettua uudelle paikkakunnalle ja luoda uusia ja turvallisia sosiaalisia verkostoja;

28.  korostaa, että historian tuntemus on yksi edellytys kyseisten rikosten ehkäisemiseksi tulevaisuudessa ja että sillä on tärkeä tehtävä nuorempien sukupolvien valistamisessa;

29.  kehottaa jäsenvaltioita tuomitsemaan kaikki juutalaisten joukkotuhon kieltämisen muodot ja torjumaan niitä, mukaan lukien natsien ja yhteistoimintaa heidän kanssaan harjoittaneiden rikosten trivialisointi ja vähätteleminen; toteaa, että totuutta juutalaisten joukkotuhosta ei saa trivialisoida poliittisessa keskustelussa eikä tiedotusvälineissä käytävässä keskustelussa;

30.  kehottaa luomaan yhteisen muistamisen kulttuurin, jossa ei hyväksytä menneisyyden fasistisia rikoksia; on erittäin huolestunut siitä, että nuorempi sukupolvi Euroopassa ja muualla on yhä vähemmän huolissaan fasismin historiasta, minkä vuoksi heistä saattaa tulla välinpitämättömiä uusille uhkakuville;

31.  kehottaa jäsenvaltioita edistämään valtavirtakulttuurin kautta opetusta yhteiskuntiemme monimuotoisuudesta ja yhteisestä historiastamme, myös toisen maailmansodan kauheuksista, kuten juutalaisten joukkotuhosta, ja sen uhrien ihmisyyden järjestelmällisestä riistämisestä monen vuoden ajan;

32.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, Euroopan neuvostolle, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestölle ja Yhdistyneille kansakunnille.

(1) EYVL L 180, 19.7.2000, s. 22. (2) EUVL L 328, 6.12.2008, s. 55. (3) EUVL L 315, 14.11.2012, s. 57. (4) EUVL L 317, 4.11.2014, s. 1. (5) https://www.europol.europa.eu/activities-services/main-reports/european-union-terrorism-situation-and-trend-report-2018-tesat-2018 (6) https://www.mediapart.fr/journal/france/090418/forces-de-l-ordre-liees-l-ultra-droite-violente-la-dgsi-s-inquiete?onglet=full (7) https://rm.coe.int/fifth-report-on-croatia/16808b57be