Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 311, 312 ja 323 artiklan,

–  ottaa huomioon 2. toukokuuta 2018 annetun komission tiedonannon ”Nykyaikainen talousarvio unionille, joka suojelee, puolustaa ja tarjoaa mahdollisuuksia – Monivuotinen rahoituskehys vuosiksi 2021–2027” (COM(2018)0321),

–  ottaa huomioon 2. toukokuuta 2018 annetun komission ehdotuksen neuvoston asetukseksi vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta (COM(2018)0322) ja 2. toukokuuta 2018 annetut komission ehdotukset Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä (COM(2018)0325, COM(2018)0326, COM(2018)0327 ja COM(2018)0328),

–  ottaa huomioon 2. toukokuuta 2018 annetun komission ehdotuksen Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission väliseksi toimielinten sopimukseksi talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta (COM(2018)0323),

–  ottaa huomioon 2. toukokuuta 2018 annetun komission ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi unionin talousarvion suojaamisesta tilanteissa, joissa oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen jäsenvaltioissa kohdistuu yleisiä puutteita (COM(2018)0324),

–  ottaa huomioon 14. maaliskuuta 2018 antamansa päätöslauselmat aiheista ”Seuraava monivuotinen rahoituskehys: vuoden 2020 jälkeistä monivuotista rahoituskehystä koskevan parlamentin kannan valmistelu” ja ”Euroopan unionin omien varojen järjestelmän uudistaminen”(1),

–  ottaa huomioon 30. toukokuuta 2018 antamansa päätöslauselman monivuotisesta rahoituskehyksestä 2021–2027 ja omista varoista(2),

–  ottaa huomioon, että Euroopan parlamentti ratifioi Pariisin sopimuksen 4. lokakuuta 2016(3) ja neuvosto 5. lokakuuta 2016(4),

–  ottaa huomioon YK:n yleiskokouksen 25. syyskuuta 2015 antaman päätöslauselman 70/1 kestävän kehityksen toimintaohjelmasta ”Transforming our world: the 2030 Agenda for Sustainable Development”, joka tuli voimaan 1. tammikuuta 2016,

–  ottaa huomioon EU:n yhteisen sitoumuksen saavuttaa tavoite osoittaa 0,7 prosenttia bruttokansantulosta (BKTL) viralliseen kehitysapuun vuoden 2015 jälkeisellä kaudella,

–  ottaa huomioon 19. tammikuuta 2017 antamansa päätöslauselman Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista(5),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 99 artiklan 5 kohdan,

–  ottaa huomioon budjettivaliokunnan väliaikaisen mietinnön, ulkoasiainvaliokunnan, kehitysvaliokunnan, kansainvälisen kaupan valiokunnan ja talousarvion valvontavaliokunnan lausunnot, työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan kannan tarkistuksina, ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan, teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan, liikenne- ja matkailuvaliokunnan, aluekehitysvaliokunnan, maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan, kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan ja perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan lausunnot sekä naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan kannan tarkistuksina (A8-0358/2018),

A.  toteaa, että SEUT 311 artiklan mukaisesti unionin edellytetään huolehtivan siitä, että sillä on tavoitteidensa saavuttamiseksi ja politiikkansa toteuttamiseksi tarvittavat varat;

B.  ottaa huomioon, että nykyisessä monivuotisessa rahoituskehyksessä 2014–2020 sekä maksusitoumus- että maksumäärärahoja oli ensimmäisen kerran vähemmän kuin edellisessä rahoituskehyksessä; ottaa huomioon, että monivuotisen rahoituskehyksen ja alakohtaisten säädösten myöhäinen hyväksyminen vaikutti erittäin kielteisesti uusien ohjelmien täytäntöönpanoon;

C.  toteaa, että monivuotinen rahoituskehys osoittautui nopeasti riittämättömäksi pyrittäessä vastaamaan useisiin kriiseihin, uusiin kansainvälisiin sitoumuksiin ja uusiin poliittisiin haasteisiin, joita ei voitu ottaa huomioon ja/tai ennakoida rahoituskehystä hyväksyttäessä; toteaa, että tarpeellisen rahoituksen varmistamiseksi monivuotinen rahoituskehys vietiin äärirajoilleen muun muassa turvautumalla ennennäkemättömän paljon joustosäännöksiin ja erityisrahoitusvälineisiin, kun käytettävissä olleet liikkumavarat oli käytetty; huomauttaa, että unionin ensisijaisten tutkimus- ja infrastruktuuriohjelmien määrärahoja jopa leikattiin jo kaksi vuotta niiden hyväksymisen jälkeen;

D.  toteaa, että vuoden 2016 lopulla käynnistetty monivuotisen rahoituskehyksen välitarkistus osoittautui välttämättömäksi olemassa olevien joustosäännösten tarjoamien mahdollisuuksien laajentamisen kannalta mutta rahoituskehyksen enimmäismääriä ei kuitenkaan tarkistettu; toteaa, että sekä parlamentti että neuvosto suhtautuivat tarkistukseen myönteisesti;

E.  katsoo, että uuden monivuotisen rahoituskehyksen vahvistaminen on ratkaiseva hetki 27‑jäsenisen unionin kannalta, koska se tarjoaa mahdollisuuden hyväksyä yhteinen pitkän aikavälin visio ja päättää tulevista poliittisista painopisteistä sekä unionin kyvystä toteuttaa ne; toteaa, että vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen olisi taattava unionille riittävä varat, jotta se voi tehostaa kestävää talouskasvua, tutkimusta ja innovointia, lisätä nuorten vaikutusmahdollisuuksia, puuttua tehokkaasti muuttoliikkeen aiheuttamiin haasteisiin, torjua työttömyyttä, hellittämätöntä köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä, vahvistaa entisestään taloudellista, sosiaalista ja alueellista koheesiota, puuttua kestävyyttä, biologisen monimuotoisuuden häviämistä ja ilmastonmuutosta koskeviin kysymyksiin, vahvistaa unionin turvallisuutta ja puolustusta, suojata sen ulkorajoja ja tukea naapurimaita;

F.  ottaa huomioon, että jäsenvaltiot eivät kykene ratkaisemaan maailmanlaajuisia haasteita yksin, ja toteaakin, että pitäisi olla mahdollista määrittää Euroopan ”yhteistä hyvää” edustavia asioita ja arvioida, millä aloilla unionin rahoitus olisi kansallista rahoitusta tehokkaampaa, jotta vastaavat rahoitusvarat voitaisiin siirtää unionin tasolle ja näin vahvistaa unionin strategista merkitystä lisäämättä välttämättä julkisten menojen kokonaismäärää;

G.  ottaa huomioon, että 2. toukokuuta 2018 komissio esitti joukon säädösehdotuksia, jotka koskivat vuosien 2021–2027 monivuotista rahoituskehystä ja unionin omia varoja, ja sen jälkeen se esitti säädösehdotuksia unionin uusien ohjelmien perustamisesta ja välineiden käyttöönotosta;

1.  korostaa, että vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen on taattava unionin vastuu ja valmiudet vastata tuleviin tarpeisiin, lisähaasteisiin ja uusiin kansainvälisiin sitoumuksiin sekä saavuttaa poliittiset prioriteettinsa ja tavoitteensa; korostaa vuosien 2014–2020 monivuotisen rahoituskehyksen rahoitusvajeeseen liittyviä vakavia ongelmia ja huomauttaa jälleen, että on tarpeen välttää aiempien virheiden toistuminen varmistamalla alusta alkaen vahva ja uskottava unionin talousarvio, joka hyödyttää kansalaisia seuraavan seitsenvuotisjakson aikana;

2.  katsoo, että komission ehdotukset vuosien 2021–2027 monivuotisesta rahoituskehyksestä ja unionin omien varojen järjestelmästä ovat lähtökohta tuleville neuvotteluille; esittää kantansa näistä ehdotuksista odotettaessa neuvoston neuvotteluvaltuutusta, joka ei ole vielä saatavilla;

3.  korostaa, että komission ehdotus seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen yleisen tason asettamisesta 1,08 prosenttiin 27 jäsenvaltion unionin bruttokansantulosta (1,11 prosenttia kun on otettu huomioon Euroopan kehitysrahaston osuus) merkitsee, että prosenttiosuutena bruttokansantulosta laskettuna taso on reaalisesti alempi kuin nykyisessä monivuotisessa rahoituskehyksessä; katsoo, että monivuotisen rahoituskehyksen ehdotettu taso ei anna unionille mahdollisuutta täyttää poliittisia sitoumuksiaan ja vastata edessä oleviin tärkeisiin haasteisiin; aikoo tämän vuoksi käydä neuvotteluja välttämättömästä korottamisesta;

4.  ilmoittaa lisäksi vastustavansa vähennyksiä perussopimuksiin kirjattujen unionin pitkäaikaisten politiikkojen, kuten koheesiopolitiikan, yhteisen maatalouspolitiikan ja kalastuspolitiikan, määrärahoihin; vastustaa erityisesti rajuja leikkauksia, jotka vaikuttavat haitallisesti mainittujen politiikkojen ominaisluonteeseen ja tavoitteisiin, kuten ehdotettuja leikkauksia koheesiorahastoon ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoon; vastustaa näin ollen ehdotusta vähentää Euroopan sosiaalirahaston (ESR+) määrärahoja ottaen huomioon, että sen toiminta-aluetta on laajennettu ja siihen on sisällytetty neljä nykyistä sosiaalialan ohjelmaa, erityisesti nuorisotyöllisyysaloite;

5.  korostaa myös niiden monialaisten periaatteiden merkitystä, joiden olisi oltava monivuotisen rahoituskehyksen ja kaikkien siihen liittyvien unionin politiikkojen perustana; toistaa tässä yhteydessä kantansa, että unionin on pidettävä kiinni sitoumuksestaan toimia edelläkävijänä YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanossa, ja pitää valitettavana, ettei monivuotista rahoituskehystä koskeviin ehdotuksiin sisälly tässä mielessä selkeää ja näkyvää sitoumusta; pyytää näin ollen valtavirtaistamaan kestävän kehityksen tavoitteet kaikkiin unionin politiikkoihin ja seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen aloitteisiin; painottaa myös, että kaikkien seuraavaan monivuotiseen rahoituskehykseen kuuluvien ohjelmien olisi oltava Euroopan unionin perusoikeuskirjan mukaisia; korostaa, että on tärkeää toteuttaa Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari syrjinnän, myös hlbti-henkilöitä koskevan syrjinnän, poistamisesta ja luoda vähemmistöjä, mukaan lukien romaneja, koskeva salkku, ja korostaa näiden toimien suurta merkitystä osallisuutta edistävää Eurooppaa koskevien unionin sitoumusten täyttämisen kannalta; korostaa, että täyttääkseen Pariisin sopimuksen mukaiset velvoitteensa unionin olisi korotettava osuutensa ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi vähintään 25 prosenttiin vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen menoista ja 30 prosenttiin mahdollisimman pian, viimeistään vuonna 2027;

6.  pitää tässä yhteydessä valitettavana, että vuosien 2014–2020 rahoituskehysasetuksen liitteenä olevasta sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista koskevasta yhteisestä lausumasta huolimatta tällä alalla ei ole saavutettu merkittävää edistystä ja että komissio ei ottanut sukupuolten tasa-arvon toteuttamista huomioon monivuotisen rahoituskehyksen väliarvioinnissa; pitää erittäin valitettavana, että sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistaminen on kokonaan sivuutettu monivuotista rahoituskehystä koskevassa ehdotuksessa, ja pitää valitettavana selkeiden sukupuolten tasa-arvoa koskevien tavoitteiden, vaatimusten ja indikaattoreiden puuttumista asiaankuuluvia unionin politiikkoja koskevista ehdotuksista; kehottaa arvioimaan vuotuisissa talousarviomenettelyissä unionin poliitikkojen kokonaisvaikutuksia sukupuolten tasa‑arvoon ja ottamaan nämä vaikutukset täysin huomioon (sukupuolitietoinen budjetointi); odottaa parlamentin, neuvoston ja komission uusivan sitoumuksensa sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamiseen seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä ja seuraavan tämän toteutumista tehokkaasti myös monivuotisen rahoituskehyksen väliarvioinnin aikana;

7.  painottaa, että monivuotisen rahoituskehyksen on perustuttava suurempaan vastuullisuuteen, yksinkertaistamiseen, näkyvyyteen, avoimuuteen ja tulosbudjetointiin; muistuttaa tässä yhteydessä, että tulevissa menoissa on painotettava enemmän suoritusta ja tuloksia ja niiden on perustuttava kunnianhimoisiin ja olennaisiin suoritustavoitteisiin sekä kattavaan ja yhteiseen eurooppalaisen lisäarvon määritelmään; ottaa huomioon edellä mainitut monialaiset periaatteet ja pyytää komissiota rationalisoimaan tulosraportointia, laajentamaan sen laadulliseksi lähestymistavaksi, johon sisältyy ympäristö- ja sosiaali-indikaattoreita, ja esittämään selkeää tietoa unionilla vielä ratkaistavanaan olevista tärkeimmistä haasteista;

8.  on tietoinen unionin kohtaamista vakavista haasteista ja kantaa täysin vastuunsa siitä, että varmistetaan hyvissä ajoin talousarvio, joka vastaa unionin kansalaisten tarpeita, odotuksia ja huolenaiheita; on valmis aloittamaan välittömästi neuvottelut neuvoston kanssa, jotta voidaan parantaa komission ehdotuksia ja suunnitella realistinen monivuotinen rahoituskehys;

9.  muistuttaa, että parlamentin kanta on jo esitetty selvästi 14. maaliskuuta 2018 ja 30. toukokuuta 2018 annetuissa päätöslauselmissa, joissa ilmaistaan sen poliittinen näkemys vuosien 2021–2027 monivuotisesta rahoituskehyksestä ja unionin omista varoista; muistuttaa, että nämä päätöslauselmat hyväksyttiin erittäin suurella enemmistöllä, mikä osoittaa, että parlamentti on yhtenäinen ja valmis tuleviin neuvotteluihin;

10.  odottaa näin ollen, että monivuotinen rahoituskehys asetetaan neuvoston poliittisen asialistan kärkeen, ja pitää valitettavana, ettei tähän mennessä ole näkyvissä merkittävää edistystä; katsoo, että perättäisten neuvoston puheenjohtajavaltioiden ja parlamentin neuvotteluryhmän säännöllisiä kokouksia olisi pidettävä tiheämmin, jotta voidaan luoda pohjaa virallisille neuvotteluille; odottaa, että hyvä sopimus saadaan aikaan ennen vuoden 2019 EU-vaaleja, jotta voidaan välttää vakavat viivästykset uusien ohjelmien käynnistämisessä rahoituskehyksen myöhäisen hyväksymisen vuoksi, kuten aiemmin on tapahtunut; korostaa, että tämä aikataulu sallii sen, että uusi parlamentti pystyy mukauttamaan vuosien 2021–2027 monivuotista rahoituskehystä pakollisen välitarkistuksen yhteydessä;

11.  muistuttaa, että tuloja ja menoja olisi käsiteltävä tulevissa neuvotteluissa yhtenä pakettina; korostaa siksi, ettei tulevasta monivuotisesta rahoituskehyksestä voida sopia, ellei unionin omia varoja koskevassa kysymyksessä edistytä vastaavasti;

12.  tähdentää, että monivuotista rahoituskehystä ja omia varoja koskevan lainsäädäntöpaketin kaikista osatekijöistä ja erityisesti monivuotiseen rahoituskehykseen liittyvistä määristä olisi käytävä neuvotteluja, kunnes päästään lopulliseen sopimukseen; palauttaa tässä yhteydessä mieliin parlamentin kriittisen kannan menettelyyn, jolla nykyinen rahoituskehysasetus hyväksyttiin, sekä Eurooppa-neuvoston tässä prosessissa ottamaan dominoivan aseman, kun se päätti lopullisesti eräistä seikoista, kuten monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismääristä ja useisiin alakohtaisiin politiikkoihin liittyvistä säännöksistä, jotka ovat ristiriidassa perussopimusten hengen ja kirjaimen kanssa; on erityisen huolissaan siitä, että neuvoston puheenjohtajavaltion valmisteleman, monivuotista rahoituskehystä koskevan ”neuvottelupaketin” ensimmäiset osat noudattavat samaa logiikkaa ja sisältävät asioita, joista neuvosto ja parlamentti päättävät yhdessä uusien unionin ohjelmien perustamista koskevan lainsäädännön hyväksymisen yhteydessä; aikoo siksi mukauttaa omaa strategiaansa vastaavasti;

13.  katsoo, että rahoituskehysasetuksen hyväksymistä ja tarkistamista koskeva yksimielisyysvaatimus on prosessissa todellinen este; kehottaa tässä yhteydessä Eurooppa-neuvostoa soveltamaan SEUT 312 artiklan 2 kohdan siirtymälauseketta, jotta neuvosto voi hyväksyä rahoituskehysasetuksen määräenemmistöllä;

14.  hyväksyy tämän päätöslauselman voidakseen ilmaista neuvotteluvaltuutuksensa komission ehdotusten kaikkiin osatekijöihin, mukaan lukien konkreettiset muutokset sekä ehdotettua monivuotista rahoituskehystä koskevaan asetukseen että toimielinten väliseen sopimukseen; esittää lisäksi taulukon, joka sisältää kutakin unionin politiikkaa ja ohjelmaa koskevat numerotiedot, jotka perustuvat monivuotista rahoituskehystä koskevissa aiemmissa päätöslauselmissa jo hyväksyttyihin parlamentin kantoihin; korostaa, että nämä luvut ovat myös osa parlamentin valtuutusta tulevissa lainsäädäntöneuvotteluissa, joiden perusteella hyväksytään vuosia 2021–2017 koskevat unionin ohjelmat;

A.MONIVUOTISEEN RAHOITUSKEHYKSEEN LIITTYVÄT PYYNNÖT

15.  pyytää siksi, että neuvosto ottaa asianmukaisesti huomioon seuraavat parlamentin kannat, jotta vuosien 2021–2017 monivuotista rahoituskehystä koskevissa neuvotteluissa päästään myönteiseen lopputulokseen ja se saa parlamentin hyväksynnän SEUT 312 artiklan mukaisesti;

Numerotiedot

16.  vahvistaa virallisen kantansa, jonka mukaan vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen taso olisi asetettava 1 324,1 miljardiin euroon vuoden 2018 hintoina, mikä vastaa 1,3:a prosenttia 27 jäsenvaltion unionin bruttokansantulosta, jotta unionin keskeisille politiikoille voidaan varmistaa tarvittava rahoitus niihin liittyvien tehtävien täyttämiseen ja tavoitteiden saavuttamiseen;

17.  kehottaa tässä yhteydessä turvaamaan unionin ohjelmille ja politiikoille seuraavan rahoituksen, joka perustuu komission ehdottamaan monivuotisen rahoituskehyksen rakenteeseen ja joka esitetään yksityiskohtaisesti jäljempänä olevassa taulukossa (tämän päätöslauselman liitteet III ja IV); kehottaa mukauttamaan asiaankuuluvien maksusitoumus- ja maksumäärärahojen enimmäismääriä vastaavasti tämän päätöslauselman liitteissä I ja II esitetyllä tavalla:

18.  aikoo varmistaa komission ehdotuksen perusteella riittävän rahoitustason seuraaville aloille: ”Muuttoliike ja rajaturvallisuus” (otsake 4) ja ”Turvallisuus ja puolustus”, mukaan lukien kriisitoiminta (otsake 5); vahvistaa pitkäaikaisen kantansa, jonka mukaan uusiin poliittisiin painopisteisiin olisi liitettävä uusia rahoitusvaroja, ettei uudessa rahoituskehyksessä heikennetä olemassa olevia politiikkoja ja ohjelmia ja niiden rahoitusta;

19.  aikoo puolustaa komission ehdotusta turvata riittävä rahoitus vahvalle, tehokkaalle ja korkealuokkaiselle eurooppalaiselle julkishallinnolle, joka palvelee kaikkia eurooppalaisia; muistuttaa, että nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen aikana unionin toimielimet, elimet ja erillisvirastot ovat toteuttaneet viiden prosentin henkilöstövähennyksen, ja katsoo, ettei niiltä saisi vaatia enää lisävähennyksiä, jotka vaarantaisivat suoraan unionin politiikkojen toteuttamisen; toistaa jälleen vastustavansa voimakkaasti niin kutsutun kohdennettavien virkojen varannon uudelleen perustamista;

20.  aikoo päättäväisesti estää uuden maksukriisin puhkeamisen vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen ensimmäisten vuosien aikana, kuten nykyisellä kaudella kävi; katsoo, että maksumäärärahojen yleisessä enimmäismäärässä on otettava huomioon vuoden 2020 loppuun kasautuva ennennäkemättömän suuri maksattamatta olevien sitoumusten määrä, jota koskevat arviot kasvavat jatkuvasti merkittävien täytäntöönpanoviivästysten vuoksi ja joka on suoritettava seuraavan rahoituskehyksen aikana; kehottaa siksi asettamaan maksumäärärahojen kokonaismäärän samoin kuin maksumäärärahojen vuotuiset enimmäismäärät erityisesti kauden alussa asianmukaiselle tasolle, jossa otetaan asianmukaisesti huomioon myös tämä tilanne; aikoo hyväksyä ainoastaan rajoitetut ja asianmukaisesti perustellut erot sitoumusten ja maksujen välillä seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä;

21.  esittää näin ollen tämän päätöslauselman liitteissä III ja IV taulukon, joka sisältää ehdotetut tarkat numerotiedot kullekin unionin politiikalle ja ohjelmalle; toteaa aikovansa vertailun vuoksi säilyttää yksittäisten unionin ohjelmien rakenteen komission ehdotuksen mukaisena, sanotun kuitenkaan rajoittamatta mahdollisia muutoksia, joita voidaan pyytää näiden ohjelmien hyväksymiseen johtavan lainsäädäntömenettelyn aikana;

Välitarkistus

22.  korostaa tarvetta säilyttää monivuotisen rahoituskehyksen välitarkistus nykyisen rahoituskehyksen yhteydessä saadun myönteisen kokemuksen perusteella ja kehottaa

Joustavuus

23.  suhtautuu myönteisesti komission ehdotuksiin joustavuudesta ja pitää niitä hyvänä lähtökohtana neuvotteluille; on samaa mieltä joustomekanismien yleisestä rakenteesta vuosien 2021–2027 monivuotisessa rahoituskehyksessä; painottaa, että erityisrahoitusvälineillä hoidetaan erilaisia tehtäviä ja vastataan erilaisiin tarpeisiin, ja vastustaa niiden sulauttamispyrkimyksiä; kannattaa voimakkaasti selkeää säännöstä siitä, että erityisrahoitusvälineiden käyttöön liittyvät maksusitoumus- ja maksumäärärahat olisi otettava talousarvioon monivuotisen rahoituskehyksen asianomaisten enimmäismäärien ohitse, sekä maksumäärärahojen kokonaisliikkumavarasta johtuvien mukautusten ylärajojen poistamista; kehottaa ottamaan käyttöön joitakin lisäparannuksia, muun muassa seuraavat:

Kesto

24.  korostaa tarvetta muuttaa monivuotisen rahoituskehyksen kesto vaiheittain 5+5 vuoden pituiseksi kaudeksi, johon sisältyy pakollinen välitarkistus; hyväksyy, että seuraava monivuotinen rahoituskehys olisi vahvistettava seitsemäksi vuodeksi ja että tämä olisi viimeistä kertaa käytettävä siirtymäjärjestely; odottaa, että 5 + 5 vuoden kehyksen täytäntöönpanoon liittyvät yksityiskohtaiset järjestelyt hyväksytään vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen välitarkistuksen yhteydessä;

Rakenne

25.  hyväksyy komission ehdottaman monivuotisen rahoituskehyksen seitsemän otsakkeen kokonaisrakenteen, joka vastaa pääosin parlamentin omaa ehdotusta; katsoo, että tämä rakenne auttaa lisäämään avoimuutta, parantaa unionin menojen näkyvyyttä ja ylläpitää samalla tarvittavaa joustavuutta; hyväksyy lisäksi ”ohjelmaklustereiden” luomisen, sillä niiden odotetaan johtavan unionin talousarvion rakenteen merkittävään yksinkertaistamiseen ja järkeistämiseen sekä selkeään yhdenmukaistamiseen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa;

26.  panee merkille, että komissio ehdottaa unionin ohjelmien määrän supistamista yli kolmanneksella; korostaa, että parlamentin kanta 37 uuden ohjelman rakenteeseen ja kokoonpanoon määritellään hyväksyttäessä asiaankuuluvia alakohtaisia säädöksiä; odottaa joka tapauksessa, että ehdotetussa budjettinimikkeistössä otetaan huomioon kunkin ohjelman kaikki eri osatekijät siten, että taataan avoimuus ja budjettivallan käyttäjälle tarjotaan vuotuisen talousarvion vahvistamiseen ja sen toteutuksen valvontaan vaadittavat tiedot;

Talousarvion yhtenäisyys

27.  suhtautuu myönteisesti ehdotukseen Euroopan kehitysrahaston sisällyttämisestä unionin talousarvioon, jota parlamentti on jo pitkään pyytänyt kaikkien talousarvion ulkopuolisten välineiden osalta; palauttaa mieliin, että yhtenäisyyden periaate, jonka mukaan kaikki unionin tulo- ja menoerät esitetään talousarviossa, on sekä perussopimuksen vaatimus että demokratian perusedellytys;

28.  kyseenalaistaa siksi talousarvion ulkopuolisten välineiden perustamista koskevan logiikan ja siihen liittyvät perustelut, koska tämä estää julkisen talouden parlamentaarisen valvonnan ja horjuttaa päätöksenteon avoimuutta; katsoo, että tällaisten välineiden perustamista koskevissa päätöksissä ohitetaan parlamentin vastuu lainsäädäntö-, budjetti- ja valvontavallan käyttäjänä; katsoo, että jos poikkeukset katsotaan välttämättömiksi erityistavoitteiden saavuttamiseksi esimerkiksi rahoitusvälineiden tai erityisrahastojen käytön avulla, näiden olisi oltava täysin avoimia, asianmukaisesti perusteltuja, todistetusti täydentäviä ja lisäarvoa tuovia ja niiden olisi perustuttava vankkoihin päätöksentekomenettelyihin ja vastuuvelvollisuutta koskeviin säännöksiin;

29.  painottaa kuitenkin, että näiden välineiden sisällyttäminen unionin talousarvioon ei saisi johtaa unionin muiden politiikkojen ja ohjelmien rahoituksen vähentämiseen; korostaa siksi tarvetta päättää seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen kokonaistasosta ottamatta laskelmissa huomioon Euroopan kehitysrahaston määrärahoja vastaavaa 0,03 prosentin osuutta unionin BKTL:stä, jonka olisi oltava lisäys sovittuihin enimmäismääriin;

30.  korostaa, että monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärät eivät saisi estää unionin politiikkatavoitteiden rahoitusta unionin talousarviosta; odottaa näin ollen, että tarpeen vaatiessa varmistetaan monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärien tarkistaminen ylöspäin, jotta voidaan rahoittaa uusia politiikkatavoitteita tarvitsematta turvautua hallitusten välisiin rahoitusmenetelmiin;

B.LAINSÄÄDÄNTÖÖN LIITTYVÄT KYSYMYKSET

Oikeusvaltioperiaate

31.  pitää erittäin tärkeänä uutta mekanismia, jolla varmistetaan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 2 artiklassa vahvistettujen arvojen kunnioittaminen ja määrätään taloudellisista seurauksista jäsenvaltioille, jotka eivät kunnioita näitä arvoja; varoittaa kuitenkin, että unionin talousarvion lopullisille edunsaajille ei saisi koitua mitään haittaa sen vuoksi, että kyseiset valtiot eivät noudata perusoikeuksia ja oikeusvaltioperiaatetta; korostaa näin ollen, että tällaiset toimenpiteet eivät saa vaikuttaa valtiollisten elinten tai jäsenvaltioiden velvollisuuteen suorittaa maksuja lopullisille edunsaajille tai varojen saajille;

Tavallinen lainsäätämisjärjestys ja delegoidut säädökset

32.  korostaa, että ohjelman tavoitteet ja menojen painopisteet, määrärahat, tukikelpoisuus, valinta- ja myöntämisperusteet, edellytykset, määritelmät ja laskumenetelmät olisi määriteltävä asiaa koskevassa lainsäädännössä ottaen täysin huomioon parlamentin valtaoikeudet lainsäädäntövallan käyttäjänä; tähdentää, että kun tällaiset toimenpiteet, joihin saattaa liittyä tärkeitä poliittisia valintoja, eivät sisälly perussäädökseen, ne olisi hyväksyttävä delegoiduilla säädöksillä; katsoo tässä yhteydessä, että monivuotiset ja/tai vuotuiset työohjelmat olisi yleensä hyväksyttävä delegoiduilla säädöksillä;

33.  toteaa aikovansa tarvittaessa tehostaa määräyksiä, jotka koskevat hallintoa, vastuuvelvollisuutta, avoimuutta ja parlamentaarista valvontaa, paikallis- ja alueviranomaisten ja niiden kumppanien vaikutusvallan lisäämistä ja kansalaisjärjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan osallistumista seuraavan sukupolven ohjelmiin; aikoo lisäksi parantaa ja selventää tarvittaessa eri rahastojen ja politiikkojen välistä johdonmukaisuutta ja synergiaa; tunnustaa tarpeen lisätä joustavuutta resurssien jakamisessa tiettyjen ohjelmien kesken mutta korostaa, että tämä ei saisi tapahtua niiden alkuperäisten ja pitkäaikaisten poliittisten tavoitteiden, ennustettavuuden ja parlamentin oikeuksien kustannuksella;

Uudelleentarkastelulausekkeet

34.  huomauttaa, että monivuotisen rahoituskeskuksen yksittäisiin ohjelmiin ja välineisiin olisi sisällytettävä yksityiskohtaiset ja vaikuttavat uudelleentarkastelulausekkeet, jotta voidaan varmistaa, että niistä tehdään tarkoituksenmukaiset arvioinnit ja parlamentti osallistuu näin ollen täysipainoisesti tarvittavia mukautuksia koskevaan päätöksentekoon;

Lainsäädäntöehdotukset

35.  kehottaa komissiota esittämään jo aiemmin esittämiensä ehdotusten lisäksi asiaa koskevat lainsäädäntöehdotukset ja etenkin ehdotuksen asetukseksi oikeudenmukaisen energiasiirtymärahaston perustamisesta sekä kestävää matkailua koskevan erityisohjelman perustamisesta; tukee lisäksi eurooppalaisen lapsitakuun käyttöönottoa ESR+:ssa, erityisen unionin arvoja koskevan lohkon sisällyttämistä perusoikeuksien ja arvojen ohjelmaan sekä Euroopan unionin solidaarisuusrahaston perustamista koskevan asetuksen tarkistamista; pitää valitettavana, että komission asiaa koskevat ehdotukset eivät sisällä SEUT 174 artiklan vaatimusten mukaisia toimenpiteitä pohjoisimmilla alueilla, joiden väestöntiheys on erittäin alhainen, ja saaristo-, rajaseutu- ja vuoristoalueilla; katsoo, että olisi ehdotettava myös varainhoitoasetuksen tarkistusta aina kun se osoittautuu tarpeelliseksi monivuotista rahoituskehystä koskevien neuvottelujen seurauksena;

C.OMAT VARAT

36.  tähdentää, että nykyinen omien varojen järjestelmä on erittäin monimutkainen, epäoikeudenmukainen, läpinäkymätön ja täysin käsittämätön unionin kansalaisille; kehottaa jälleen laatimaan yksinkertaistetun järjestelmän, joka on unionin kansalaisten kannalta ymmärrettävämpi;

37.  panee tässä yhteydessä tyytyväisenä merkille 2. toukokuuta 2018 hyväksytyt komission ehdotukset uudesta omien varojen järjestelmästä, jotka ovat tärkeä askel kohti kunnianhimoisempaa uudistusta; kehottaa komissiota ottamaan huomioon Euroopan tillintarkastustuomioistuimen lausunnon nro 5/2018, jossa tarkastellaan Euroopan unionin uutta omien varojen järjestelmää koskevaa komission ehdotusta ja korostetaan, että tarvitaan parempia laskentamenetelmiä ja että järjestelmää on yksinkertaistettava;

38.  muistuttaa, että uusien omien varojen käyttöönotolla olisi oltava kaksi tarkoitusta: yhtäältä vähentää huomattavasti BKTL-perusteisten maksuosuuksien osuutta ja toisaalta varmistaa asianmukainen unionin rahoitus vuoden 2020 jälkeisessä monivuotisessa rahoituskehyksessä;

39.  kannattaa ehdotettua nykyisten omien varojen uudistamista, jonka mukaan

40.  pyytää ottamaan komission ehdotuksen mukaisesti suunnitellusti käyttöön uusien omien varojen korin, joka ei lisäisi kansalaisten verotaakkaa mutta vastaisi unionin olennaisiin strategisiin tavoitteisiin, joiden eurooppalainen lisäarvo on ilmeinen ja korvaamaton:

41.  pyytää laajentamaan mahdollisten uusien omien varojen luetteloa sisällyttämällä siihen esimerkiksi

42.  kannattaa vahvasti kaikkien hyvitysten ja muiden korjausmekanismien poistamista tarpeen vaatiessa lyhyen siirtymäajan kuluessa;

43.  vaatii ottamaan käyttöön muita tuloja, joiden olisi oltava ylimääräisiä tuloja unionin talousarvioon ilman, että BKTL-maksuosuuksia vähennetään vastaavasti:

44.  korostaa lisäksi komission käyttöönotettavaksi ehdottamia muita tulomuotoja, joita ovat

45.  korostaa, että on tarpeen säilyttää unionin talousarvion uskottavuus rahoitusmarkkinoilla ja että tämä edellyttää omien varojen enimmäismäärien korottamista;

46.  kehottaa komissiota esittämään ehdotuksen puuttuakseen ristiriitaiseen tilanteeseen, jossa Yhdistyneen kuningaskunnan rahoitusosuudet vuotta 2021 edeltävistä maksattamatta olevista sitoumuksista sisällytetään talousarvioon yleisinä tuloina, jolloin ne luetaan omien varojen enimmäismääriin, jotka puolestaan lasketaan 27 jäsenvaltion unionin bruttokansantuloon perustuen eli ilman unionista eroavaa Yhdistynyttä kuningaskuntaa; katsoo, että Yhdistyneen kuningaskunnan rahoitusosuudet olisi päinvastoin lisättävä omien varojen enimmäismääriin;

47.  huomauttaa, että tulliunioni on yksi tärkeimmistä unionin rahoituskapasiteetin lähteistä; korostaa tässä yhteydessä tarvetta yhdenmukaistaa tullivalvontaa ja -hallintoa unionissa, jotta voidaan ehkäistä ja torjua unionin taloudellisia etuja vahingoittavia petoksia ja väärinkäytöksiä;

48.  kehottaa aidosti torjumaan veropetoksia ja veronkiertoa ottamalla käyttöön varoittavia seuraamuksia offshore-alueille ja tällaisen toiminnan mahdollistajille ja edistäjille, alkaen erityisesti manner-Euroopassa toimivista toimijoista; katsoo, että veropetosten, veronkierron ja rahanpesun torjumiseksi jäsenvaltioiden olisi tehtävä yhteistyötä vahvistamalla koordinoitu järjestelmä, jolla seurataan pääoman liikkeitä;

49.  katsoo, että monikansallisten yhtiöiden ja kaikkein rikkaimpien harjoittaman korruption ja veropetosten tehokkaan torjunnan avulla jäsenvaltioiden talousarvioihin voitaisiin palauttaa komission arvion mukaan tuhat miljardia euroa vuodessa ja että tällä alalla Euroopan unionin toimet ovat olleet erittäin puutteellisia;

50.  kannattaa voimakkaasti komission ehdotusta neuvoston asetukseksi Euroopan unionin omien varojen järjestelmää koskevista täytäntöönpanotoimenpiteistä (COM(2018)0327); muistuttaa, että parlamentin on annettava suostumuksensa tälle asetukselle; muistuttaa, että asetus on olennainen osa komission esittämää omien varojen pakettia, ja odottaa, että neuvosto tarkastelee omia varoja koskevaa neljää tekstiä yhtenä pakettina monivuotisen rahoituskehyksen kanssa;

D.MUUTOKSET EHDOTUKSEEN ASETUKSEKSI VUOSIA 2021–2027 KOSKEVAN MONIVUOTISEN RAHOITUSKEHYKSEN VAHVISTAMISESTA

51.  katsoo, että ehdotusta neuvoston asetukseksi vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta olisi muutettava seuraavasti:

Komission teksti   Muutos Muutos 1 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 1 kappale (1)  Koska keskipitkän aikavälin investointien valmistelu ja toteuttaminen edellyttävät riittävää ennakoitavuutta, monivuotisen rahoituskehyksen kestoksi olisi määriteltävä seitsemän vuotta alkaen 1 päivästä tammikuuta 2021. (1)  Koska keskipitkän aikavälin investointien valmistelu ja toteuttaminen edellyttävät riittävää ennakoitavuutta ja koska tarvitaan demokraattista legitiimiyttä ja vastuuvelvollisuutta, tämän monivuotisen rahoituskehyksen kestoksi olisi määriteltävä seitsemän vuotta alkaen 1 päivästä tammikuuta 2021 ja tavoitteeksi olisi otettava se, että myöhemmin siirrytään viiden plus viiden vuoden kauteen, joka sovitettaisiin Euroopan parlamentin ja komission poliittiseen sykliin. Muutos 2 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 2 kappale (2)  Rahoituskehyksessä vahvistetut menoluokittain esitetyt maksusitoumusmäärärahojen vuotuiset enimmäismäärät sekä maksumäärärahojen vuotuiset enimmäismäärät eivät saa ylittää maksusitoumuksiin ja omiin varoihin sovellettavia enimmäismääriä, jotka on vahvistettu SEUT-sopimuksen 311 artiklan kolmannen kohdan nojalla Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä annetun neuvoston päätöksen mukaisesti. (2)  Rahoituskehyksessä olisi vahvistettava menoluokittain esitetyt maksusitoumusmäärärahojen vuotuiset enimmäismäärät sekä maksumäärärahojen vuotuiset enimmäismäärät, jotta taataan, että unionin menot kehittyvät hallitusti sen käytettävissä olevien omien varojen rajoissa ja että unioni voi huolehtia siitä, että sillä on tavoitteidensa saavuttamiseksi ja politiikkansa toteuttamiseksi tarvittavat varat Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 311 artiklan ensimmäisen kohdan mukaisesti ja että se voi täyttää oikeudelliset velvoitteensa kolmansia osapuolia kohtaan SEUT 323 artiklan mukaisesti. Muutos 3 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 2 a kappale (uusi) (2 a)  Enimmäismäärien taso olisi vahvistettava unionin ohjelmien ja politiikkojen rahoitukseen ja toimintaan tarvittavien määrien sekä tuleviin tarpeisiin mukautumista varten käyttöön jätettävien liikkumavarojen perusteella. Lisäksi maksumäärärahojen enimmäismäärien olisi katettava vuoden 2020 lopussa odotettavissa olevien maksattamattomien sitoumusten suuri määrä. Tässä asetuksessa ja vuosien 2021–2027 ohjelmia koskevissa perussäädöksissä vahvistetut määrät olisi hyväksyttävä vuoden 2018 hintoina ja yksinkertaisuuden ja ennustettavuuden vuoksi ne olisi mukautettava vuotuisen 2 prosentin kiinteän deflaattorin perusteella. Muutos 4 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 3 kappale (3)   Jos on tarpeen ottaa käyttöön unionin yleisestä talousarviosta annettuja takauksia jäsenvaltioille myönnetylle rahoitusavulle, joka on hyväksytty Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen EU [xxx/201x], jäljempänä ’varainhoitoasetus’, [208 artiklan 1 kohdan] mukaisesti, tarvittava määrä olisi otettava käyttöön siten, että ylitetään monivuotiseen rahoituskehykseen sisältyvät maksusitoumus- ja maksumäärärahojen enimmäismäärät mutta noudatetaan omien varojen enimmäismäärää. (3)   Jos on tarpeen ottaa käyttöön unionin yleisestä talousarviosta annettuja takauksia jäsenvaltioille myönnetylle rahoitusavulle, joka on hyväksytty Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen EU [xxx/201x], jäljempänä ’varainhoitoasetus’, [208 artiklan 1 kohdan] mukaisesti, tarvittava määrä olisi otettava käyttöön siten, että ylitetään monivuotiseen rahoituskehykseen sisältyvät maksusitoumus- ja maksumäärärahojen enimmäismäärät, ja se olisi siksi otettava huomioon vahvistettaessa omien varojen enimmäismäärää. Muutos 5 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 4 kappale (4)  Monivuotisessa rahoituskehyksessä ei olisi otettava huomioon niitä budjettikohtia, jotka rahoitetaan varainhoitoasetuksessa tarkoitetuilla käyttötarkoitukseensa sidotuilla tuloilla. (4)  Käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja, joilla rahoitetaan varainhoitoasetuksessa tarkoitettuja budjettikohtia, ei olisi laskettava mukaan monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismääriin, mutta kaikki saatavilla olevat tiedot olisi esitettävä täysin avoimesti vuotuisen talousarvion hyväksymismenettelyn ja sen täytäntöönpanon aikana. Muutos 6 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 6 kappale (6)   Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 323 artiklan noudattamiseksi olisi sovellettava kohdennettua ja mahdollisimman suurta joustavuutta, jotta unioni voi täyttää kyseisen artiklan mukaiset velvoitteensa. (6)   Monivuotisessa rahoituskehyksessä olisi varmistettava mahdollisimman suuri joustavuus erityisesti sen takaamiseksi, että unioni voi täyttää SEUT 311 ja 323 artiklan mukaiset velvoitteensa. Muutos 7 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 7 kappale (7)   Jotta unioni voisi vastata tiettyihin erikseen määriteltyihin ennakoimattomiin tilanteisiin tai rahoittaa sellaisia tarkasti määriteltyjä menoja, joita ei voida kattaa rahoituskehyksessä vahvistettujen, yhden tai useamman otsakkeen enimmäismäärien rajoissa, ja jotta talousarviomenettely voitaisiin toteuttaa sujuvasti, tarvitaan seuraavia erityisrahoitusvälineitä: Euroopan globalisaatiorahasto, Euroopan unionin solidaarisuusrahasto, hätäapuvaraus, maksusitoumusmäärärahojen kokonaisliikkumavara (unionin varaus), joustoväline ja ennakoimattomiin menoihin varattu liikkumavara. Hätäapuvarauksella ei ole tarkoitus vastata maatalouden alan tuotantoon tai jakeluun vaikuttavien markkinakriisien seurauksiin. Sen vuoksi olisi erikseen säädettävä, että silloin, kun on tarpeen turvautua erityisrahoitusvälineisiin, talousarvioon voidaan ottaa maksusitoumusmäärärahoja ja niitä vastaavia maksumäärärahoja siten, että ylitetään monivuotisessa rahoituskehyksessä vahvistetut enimmäismäärät. (7)  Jotta unioni voisi vastata tiettyihin erikseen määriteltyihin ennakoimattomiin tilanteisiin tai rahoittaa sellaisia tarkasti määriteltyjä menoja, joita ei voida kattaa rahoituskehyksessä vahvistettujen, yhden tai useamman otsakkeen enimmäismäärien rajoissa, jolloin vuotuinen talousarviomenettely voitaisiin toteuttaa sujuvasti, tarvitaan seuraavia erityisrahoitusvälineitä: Euroopan globalisaatiorahasto, Euroopan unionin solidaarisuusrahasto, hätäapuvaraus, maksusitoumusmäärärahojen kokonaisliikkumavara (maksusitoumusmäärärahoja koskeva unionin varaus), joustoväline ja ennakoimattomiin menoihin varattu liikkumavara. Sen vuoksi olisi erikseen säädettävä, että silloin, kun on tarpeen turvautua erityisrahoitusvälineisiin, talousarvioon voidaan ottaa maksusitoumusmäärärahoja ja niitä vastaavia maksumäärärahoja siten, että ylitetään monivuotisessa rahoituskehyksessä vahvistetut enimmäismäärät. Muutos 8 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 7 a kappale (uusi) (7 a)  Unionin ja sen jäsenvaltioiden olisi pyrittävä kaikin keinoin varmistamaan, että budjettivallan käyttäjän hyväksymät sitoumukset pannaan tehokkaasti täytäntöön alkuperäisen tarkoituksensa mukaisesti, ja erityisesti olisi oltava mahdollista ottaa käyttöön maksusitoumusmäärärahoja, joita ei ole käytetty tai jotka on vapautettu maksusitoumusmäärärahoja koskevan unionin varauksen kautta, edellyttäen että kyseessä ei ole edunsaajien keino kiertää sitoumusten vapauttamista koskevia sääntöjä. Muutos 9 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 9 kappale (9)   Olisi vahvistettava säännöt sellaisia muita tilanteita varten, joissa saattaa olla tarpeen mukauttaa monivuotista rahoituskehystä. Tällaiset mukautukset voivat liittyä uusien sääntöjen tai uusien yhteistyössä hallinnoitavien ohjelmien hyväksymisen viivästymiseen tai asianomaisten perussäädösten mukaisesti hyväksyttyihin toimenpiteisiin, jotka liittyvät talouden tehokkaaseen ohjaukseen ja hallintaan tai unionin talousarvion suojaamiseen silloin, kun jäsenvaltioissa on havaittu oikeusvaltioperiaatteeseen liittyviä yleisiä puutteita. (9)   Olisi vahvistettava säännöt sellaisia muita tilanteita varten, joissa saattaa olla tarpeen mukauttaa monivuotista rahoituskehystä. Tällaiset mukautukset voivat liittyä uusien sääntöjen tai uusien yhteistyössä hallinnoitavien ohjelmien hyväksymisen viivästymiseen tai talousarviositoumusten keskeyttämiseen asianomaisten perussäädösten mukaisesti. Muutos 10 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 10 kappale (10)   Monivuotisen rahoituskehyksen toiminnasta on tarpeen tehdä väliarviointi sen soveltamiskauden puolivälissä. Tämän arvioinnin tulokset olisi otettava huomioon kaikissa tämän asetuksen mahdollisissa tarkistuksissa monivuotisen rahoituskehyksen jäljellä olevana voimassaoloaikana. (10)   Uusien toimintapolitiikkojen ja painopisteiden huomioon ottamiseksi monivuotista rahoituskehystä olisi tarkistettava kauden puolivälissä monivuotisen rahoituskehyksen toiminnasta ja täytäntöönpanosta tehtävän väliarvioinnin perusteella. Väliarvioinnin olisi sisällettävä myös kertomus, jossa esitetään menetelmät viiden plus viiden vuoden rahoituskehyksen käytännön täytäntöönpanoa varten. Muutos 11 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 10 a kappale (uusi) (10 a)  Jotta voidaan noudattaa unionin sitoumusta toimia edelläkävijänä YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden, myös sukupuolten välistä tasa-arvoa koskevan tavoitteen, täytäntöönpanossa, monivuotisen rahoituskehyksen tarkistus olisi valmisteltava ottaen huomioon sen täytäntöönpanossa kaikkien vuosien 2021–2027 monivuotiseen rahoituskehykseen sisältyvien unionin toimintapolitiikkojen ja aloitteiden osalta saavutettu edistys, jota mitataan komission laatimien tulosindikaattorien perusteella, sekä edistyminen sukupuolten valtavirtaistamisessa kaikessa unionin toiminnassa. Monivuotisen rahoituskehyksen tarkistus olisi myös valmisteltava ottaen huomioon edistys, jota on tapahtunut pyrittäessä saavuttamaan kokonaistavoite osoittaa vuosien 2021–2027 monivuotisessa rahoituskehyksessä 25 prosenttia EU:n menoista ilmastotavoitteisiin sekä pyrittäessä saavuttamaan mahdollisimman pian ja viimeistään vuoteen 2027 mennessä ilmastoon liittyvä vuotuinen 30 prosentin menotavoite, jota mitataan tarkistettujen tulosindikaattorien perusteella, joissa erotetaan toisistaan ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen. Tarkistuksessa olisi myös arvioitava kansallisia ja paikallisia sidosryhmiä kuullen, onko toteutetuilla yksinkertaistamistoimenpiteillä todella kyetty vähentämään byrokratiaa edunsaajien kannalta ohjelmien täytäntöönpanossa. Muutos 12 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 12 a kappale (uusi) (12 a)  Kaikki perussopimuksiin perustuvien unionin toimintapolitiikkojen täytäntöönpanoon varatut unionin tason menot ovat SEUT 310 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja unionin menoja, ja ne olisi siksi otettava unionin talousarvioon SEUT 314 artiklassa määrättyä talousarviomenettelyä noudattaen, jolloin varmistetaan, että noudatetaan perusperiaatteita, joita ovat kansalaisten demokraattinen edustus päätöksenteossa, julkisten varojen parlamentaarinen valvonta ja päätöksenteon avoimuus. Monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärät eivät saa estää unionin toimintapoliittisten tavoitteiden rahoittamista unionin talousarviosta. Siksi on tarpeen säätää monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamisesta ylöspäin aina kun tämä on tarpeen unionin toimintapolitiikkojen ja erityisesti uusien toimintapoliittisten tavoitteiden rahoittamiseksi turvautumatta hallitusten välisiin tai niihin rinnastettaviin rahoitusmenetelmiin. Muutos 13 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 13 kappale (13)  Lisäksi tarvitaan erityisiä sääntöjä laajamittaisia infrastruktuurihankkeita varten, joiden kesto ylittää selvästi monivuotisen rahoituskehyksen voimassaoloajan. On tarpeen vahvistaa näille hankkeille unionin yleisestä talousarviosta myönnettävän rahoituksen enimmäismäärät, millä varmistetaan, että nämä hankkeet eivät vaikuta unionin yleisestä talousarviosta rahoitettaviin muihin hankkeisiin. (13)  Lisäksi tarvitaan erityisiä sääntöjä laajamittaisia infrastruktuurihankkeita varten, joiden kesto ylittää selvästi monivuotisen rahoituskehyksen voimassaoloajan. Unionin yleisessä talousarviossa on huolehdittava näiden unionin kannalta strategisesti tärkeiden laajamittaisten infrastruktuurihankkeiden rahoittamisesta, mutta on tarpeen vahvistaa talousarviosta näille hankkeille myönnettävän rahoituksen enimmäismäärät, millä varmistetaan, että mahdolliset kustannusten ylitykset eivät vaikuta unionin yleisestä talousarviosta rahoitettaviin muihin hankkeisiin. Muutos 14 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 14 kappale (14)   On tarpeen vahvistaa yleiset säännöt toimielinten yhteistyöstä talousarviomenettelyssä. (14)  On tarpeen vahvistaa avoimuutta ja toimielinten yhteistyötä talousarviomenettelyssä koskevat yleiset säännöt, joissa otetaan huomioon perussopimuksissa vahvistettu toimielinten budjettivalta, jotta varmistetaan, että talousarviota koskevat päätökset tehdään mahdollisimman avoimesti ja mahdollisimman lähellä kansalaisia, kuten SEU 10 artiklan 3 kohdassa edellytetään, ja varmistetaan talousarviomenettelyn moitteeton toteutus SEUT 312 artiklan 3 kohdan toisen alakohdan mukaisesti. Muutos 15 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 15 kappale (15)  Komission olisi esitettävä ehdotus uudeksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi ennen 1 päivää heinäkuuta 2025, jotta toimielimet voisivat hyväksyä sen riittävän ajoissa ennen seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen soveltamisen aloittamisajankohtaa. SEUT-sopimuksen 312 artiklan 4 kohdan mukaisesti jatketaan tässä asetuksessa säädettyjen viimeisen vuoden enimmäismäärien soveltamista, jos uutta rahoituskehystä ei hyväksytä ennen tässä asetuksessa vahvistetun monivuotisen rahoituskehyksen voimassaolon päättymistä, (15)  Komission olisi esitettävä ehdotus uudeksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi ennen 1 päivää heinäkuuta 2025. Näin vastanimetyllä komissiolla on tarpeeksi aikaa valmistella ehdotuksia ja vuoden 2024 vaalien perusteella valittu Euroopan parlamentti voi vahvistaa oman kantansa vuoden 2027 jälkeiseen monivuotiseen rahoituskehykseen. Näin toimielimet voisivat myös hyväksyä sen riittävän ajoissa ennen seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen soveltamisen aloittamisajankohtaa. SEUT 312 artiklan 4 kohdan mukaisesti jatketaan tässä asetuksessa säädettyjen viimeisen vuoden enimmäismäärien soveltamista, jos uutta rahoituskehystä ei hyväksytä ennen tässä asetuksessa vahvistetun monivuotisen rahoituskehyksen voimassaolon päättymistä, Muutos 16 Ehdotus asetukseksi 1 luku – 3 artikla – otsikko Omien varojen enimmäismäärän noudattaminen Suhde omiin varoihin Muutos 17 Ehdotus asetukseksi 1 luku – 3 artikla – 4 kohta 4.  Tarvittava maksumäärärahojen kokonaismäärä, jossa on otettu huomioon vuosittainen mukautus ja kaikki muut mukautukset ja tarkistukset sekä 2 artiklan 2 ja 3 kohdan soveltamisen seuraukset, ei yhdenkään monivuotisen rahoituskehyksen kattaman vuoden osalta saa aiheuttaa sellaista omien varojen tarvetta, joka ylittää SEUT-sopimuksen 311 artiklan kolmannen kohdan nojalla Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä annetun voimassa olevan neuvoston päätöksen, jäljempänä ’omia varoja koskeva päätös’, mukaisesti vahvistetun omien varojen enimmäismäärän. 4.  Tarvittava maksumäärärahojen kokonaismäärä, jossa on otettu huomioon vuosittainen mukautus ja kaikki muut mukautukset ja tarkistukset sekä 2 artiklan 2 ja 3 kohdan soveltamisen seuraukset, ei yhdenkään monivuotisen rahoituskehyksen kattaman vuoden osalta saa aiheuttaa sellaista omien varojen tarvetta, joka ylittää unionin omien varojen rajat, sanotun kuitenkaan rajoittamatta unionin velvollisuutta huolehtia SEUT 311 artiklan ensimmäisen kohdan mukaisesti siitä, että sillä on tavoitteidensa saavuttamiseksi ja politiikkansa toteuttamiseksi tarvittavat varat, ja toimielinten velvollisuutta huolehtia SEUT 323 artiklan mukaisesti siitä, että käytettävissä on varoja, joiden avulla unioni voi täyttää oikeudelliset velvoitteensa kolmansia osapuolia kohtaan. Muutos 18 Ehdotus asetukseksi 1 luku – 3 artikla – 5 kohta 5.  Monivuotisessa rahoituskehyksessä vahvistettuja enimmäismääriä alennetaan tarvittaessa sen varmistamiseksi, että omia varoja koskevan päätöksen mukaisesti vahvistettua omien varojen enimmäismäärää noudatetaan. Poistetaan. Muutos 19 Ehdotus asetukseksi 2 luku – 5 artikla – 4 kohta 4.  Muita kyseessä olevaa vuotta koskevia teknisiä mukautuksia ei tehdä varainhoitovuoden aikana eikä sitä seuraavina vuosina jälkikäteen tehtävinä oikaisuina, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 6, 7 ja 8 artiklan soveltamista. Poistetaan. Muutos 20 Ehdotus asetukseksi 2 luku – 7 artikla – otsikko Sellaisiin toimenpiteisiin liittyvät mukautukset, jotka koskevat talouden tehokasta ohjausta ja hallintaa tai unionin talousarvion suojaamista silloin, kun jäsenvaltioissa on havaittu oikeusvaltioperiaatteeseen liittyviä yleisiä puutteita Talousarviositoumusten keskeyttämiseen liittyvät mukautukset Muutos 21 Ehdotus asetukseksi 2 luku – 7 artikla Tilanteissa, joissa asianomaisten perussäädösten mukaisesti lopetetaan sellainen unionin varoja koskevien talousarviositoumusten keskeyttäminen, joka liittyy toimenpiteisiin, jotka koskevat talouden tehokasta ohjausta ja hallintaa tai unionin talousarvion suojaamista silloin, kun jäsenvaltioissa on havaittu oikeusvaltioperiaatteeseen liittyviä yleisiä puutteita, keskeytettyihin sitoumuksiin liittyvät määrät siirretään seuraaville vuosille ja monivuotisen rahoituskehyksen vastaaviin enimmäismääriin tehdään tämän edellyttämät mukautukset. Keskeytettyjä, vuonna n tehtyjä sitoumuksia ei saa ottaa vuodeksi n + 2 laadittua talousarviota myöhempiin talousarvioihin. Tilanteissa, joissa asianomaisten perussäädösten mukaisesti lopetetaan talousarviositoumusten keskeyttäminen, vastaavat määrät siirretään seuraaville vuosille ja monivuotisen rahoituskehyksen vastaaviin enimmäismääriin tehdään tämän edellyttämät mukautukset. Keskeytettyjä, vuonna n tehtyjä sitoumuksia ei saa ottaa vuodeksi n + 2 laadittua talousarviota myöhempiin talousarvioihin. Vuodesta n + 3 alkaen peruuntuneita sitoumuksia vastaava määrä otetaan 12 artiklassa säädettyyn maksusitoumusmäärärahoja koskevaan unionin varaukseen. Muutos 22 Ehdotus asetukseksi 3 luku – 10 artikla – 1 kohta 1.  Euroopan unionin solidaarisuusrahasto, jonka tavoitteet ja soveltamisala määritellään neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2012/2002, ei saa ylittää 600 miljoonan euron vuotuista enimmäismäärää (vuoden 2018 hintoina). Kunkin vuoden lokakuun 1 päivänä on oltava jäljellä vähintään neljäsosa vuosittain käytössä olevien varojen määrästä, jotta kyseisen vuoden loppuun mennessä syntyvät tarpeet voidaan kattaa. Se osuus vuotuisesta määrästä, jota ei ole käytetty vuonna n, on käytettävissä vuoteen n + 1 asti. Vuotuisesta määrästä käytetään ensin aiemmilta vuosilta peräisin olevat määrät. Se osa vuoden n vuotuisesta määrästä, jota ei käytetä vuoden n + 1 kuluessa, peruuntuu. 1.  Euroopan unionin solidaarisuusrahaston tarkoituksena on tarjota taloudellista apua asianomaisessa perussäädöksessä määritellyissä suuronnettomuuksissa, jotka tapahtuvat jonkin jäsenvaltion tai ehdokasmaan alueella, eikä se saa ylittää 1 000 miljoonan euron vuotuista enimmäismäärää (vuoden 2018 hintoina). Kunkin vuoden lokakuun 1 päivänä on oltava jäljellä vähintään neljäsosa vuosittain käytössä olevien varojen määrästä, jotta kyseisen vuoden loppuun mennessä syntyvät tarpeet voidaan kattaa. Se osuus vuotuisesta määrästä, jota ei ole käytetty vuonna n, on käytettävissä vuoteen n + 1 asti. Vuotuisesta määrästä käytetään ensin aiemmilta vuosilta peräisin olevat määrät. Se osa vuoden n vuotuisesta määrästä, jota ei käytetä vuoden n + 1 kuluessa, peruuntuu. Muutos 23 Ehdotus asetukseksi 3 luku – 10 artikla – 1 a kohta (uusi) 1 a.  Määrärahat Euroopan unionin solidaarisuusrahastoa varten otetaan unionin yleiseen talousarvioon varauksena. Muutos 24 Ehdotus asetukseksi 3 luku – 11 artikla – 2 kohta 2.  Hätäapuvarauksen vuotuinen määrä on 600 miljoonaa euroa (vuoden 2018 hintoina), ja sitä voidaan käyttää vuoteen n + 1 saakka varainhoitoasetuksen mukaisesti. Hätäapuvaraus otetaan unionin yleiseen talousarvioon varauksena. Vuotuisesta määrästä käytetään ensin aiemmilta vuosilta peräisin olevat määrät. Se osa vuoden n vuotuisesta määrästä, jota ei käytetä vuoden n + 1 kuluessa, peruuntuu. Kunkin vuoden lokakuun 1 päivänä on oltava jäljellä vähintään neljäsosa vuonna n käytössä olevien varojen määrästä, jotta kyseisen vuoden loppuun mennessä syntyvät tarpeet voidaan kattaa. Kunkin vuoden syyskuun 30 päivään asti käytettävissä olevasta määrästä voidaan ottaa käyttöön enintään puolet sisäisiä ja enintään puolet ulkoisia toimia varten. Käytettävissä olevasta määrästä jäljellä oleva osuus voidaan lokakuun 1 päivästä lähtien ottaa käyttöön joko sisäisiä tai ulkoisia toimia varten kattamaan tarpeet kyseisen vuoden loppuun asti. 2.  Hätäapuvarauksen vuotuinen määrä on 1 000 miljoonaa euroa (vuoden 2018 hintoina), ja sitä voidaan käyttää vuoteen n + 1 saakka varainhoitoasetuksen mukaisesti. Hätäapuvaraus otetaan unionin yleiseen talousarvioon varauksena. Vuotuisesta määrästä käytetään ensin aiemmilta vuosilta peräisin olevat määrät. Se osa vuoden n vuotuisesta määrästä, jota ei käytetä vuoden n + 1 kuluessa, peruuntuu. Kunkin vuoden lokakuun 1 päivänä on oltava jäljellä vähintään 150 miljoonaa euroa (vuoden 2018 hintoina) vuonna n käytössä olevien varojen määrästä, jotta kyseisen vuoden loppuun mennessä syntyvät tarpeet voidaan kattaa. Kunkin vuoden syyskuun 30 päivään asti käytettävissä olevasta määrästä voidaan ottaa käyttöön enintään puolet sisäisiä ja enintään puolet ulkoisia toimia varten. Käytettävissä olevasta määrästä jäljellä oleva osuus voidaan lokakuun 1 päivästä lähtien ottaa käyttöön joko sisäisiä tai ulkoisia toimia varten kattamaan tarpeet kyseisen vuoden loppuun asti. Muutos 25 Ehdotus asetukseksi 3 luku – 12 artikla – otsikko Maksusitoumusmäärärahojen kokonaisliikkumavara (unionin varaus) Maksusitoumusmäärärahojen kokonaisliikkumavara (maksusitoumusmäärärahoja koskeva unionin varaus) Muutos 26 Ehdotus asetukseksi 3 luku – 12 artikla – 1 kohta 1.  Maksusitoumusmäärärahojen kokonaisliikkumavara (unionin varaus), joka otetaan käyttöön siten, että ylitetään monivuotisessa rahoituskehyksessä vuosiksi 2022–2027 vahvistetut enimmäismäärät, muodostuu seuraavista eristä: a)  monivuotisessa rahoituskehyksessä vuoden n – 1 maksusitoumusmäärärahojen enimmäismääriin nähden jäävät liikkumavarat; b)  edellä a alakohdassa tarkoitettujen liikkumavarojen lisäksi vuodesta 2023 lähtien määrä, joka vastaa vuoden n – 2 aikana vapautettuja määrärahoja, sanotun kuitenkaan rajoittamatta varainhoitoasetuksen [15] artiklan soveltamista. 1.  Maksusitoumusmäärärahojen kokonaisliikkumavara (maksusitoumusmäärärahoja koskeva unionin varaus), joka otetaan käyttöön siten, että ylitetään monivuotisessa rahoituskehyksessä vuosiksi 2021–2027 vahvistetut enimmäismäärät, muodostuu seuraavista eristä: a)  monivuotisessa rahoituskehyksessä aiempien vuosien maksusitoumusmäärärahojen enimmäismääriin nähden jäävät liikkumavarat; a a)  käyttämättä jääneet vuoden n – 1 maksusitoumusmäärärahat; b)   määrä, joka vastaa vuoden n – 2 aikana vapautettuja määrärahoja, sanotun kuitenkaan rajoittamatta varainhoitoasetuksen [15] artiklan soveltamista; b a)  määrä, joka vastaa keskeytettyjä, vuonna n – 3 tehtyjä sitoumuksia, joita ei 7 artiklan mukaisesti saa enää ottaa talousarvioon; b b)  määrä, joka vastaa sakoista ja seuraamuksista saatavia tuloja. Muutos 27 Ehdotus asetukseksi 3 luku – 12 artikla – 2 kohta 2.  Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat ottaa käyttöön maksusitoumusmäärärahojen kokonaisliikkumavaran (unionin varaus) tai osan siitä SEUT-sopimuksen 314 artiklan mukaisen talousarviomenettelyn puitteissa. 2.  Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat ottaa käyttöön maksusitoumusmäärärahojen kokonaisliikkumavaran (maksusitoumusmäärärahoja koskeva unionin varaus) tai osan siitä SEUT 314 artiklan mukaisen talousarviomenettelyn puitteissa. Vuoden n liikkumavarat voidaan ottaa käyttöön vuonna n + 1 maksusitoumusmäärärahoja koskevasta unionin varauksesta, mikäli tämä ei ole ristiriidassa käsiteltävänä tai suunnitteilla olevien lisätalousarvioiden kanssa. Muutos 28 Ehdotus asetukseksi 3 luku – 12 artikla – 3 a kohta (uusi) 3 a.  Vuoden 2027 lopussa maksusitoumusmäärärahoja koskevassa unionin varauksessa edelleen käytettävissä olevat määrät siirretään seuraavaan monivuotiseen rahoituskehykseen vuoteen 2030 asti. Muutos 29 Ehdotus asetukseksi 3 luku – 13 artikla – 1 kohta Joustovälinettä voidaan käyttää rahoitettaessa tiettynä varainhoitovuonna sellaisia tarkasti määriteltyjä menoja, joita ei voida kattaa yhden tai useamman muun otsakkeen enimmäismäärien rajoissa käytettävissä olevista määristä. Jollei toisesta alakohdasta muuta johdu, joustovälinettä varten käytettävissä oleva vuotuinen enimmäismäärä on 1 000 miljoonaa euroa (vuoden 2018 hintoina). Joustovälinettä voidaan käyttää rahoitettaessa tiettynä varainhoitovuonna sellaisia tarkasti määriteltyjä menoja, joita ei voida kattaa yhden tai useamman muun otsakkeen enimmäismäärien rajoissa käytettävissä olevista määristä tai Euroopan globalisaatiorahastosta, Euroopan unionin solidaarisuusrahastosta ja hätäapuvarauksesta. Jollei toisesta alakohdasta muuta johdu, joustovälinettä varten käytettävissä oleva vuotuinen enimmäismäärä on 2 000 miljoonaa euroa (vuoden 2018 hintoina). Muutos 30 Ehdotus asetukseksi 3 luku – 14 artikla – 1 kohta 1.  Monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärien ulkopuolelle luodaan ennakoimattomiin menoihin varattu liikkumavara, jonka suuruus on korkeintaan 0,03 prosenttia unionin bruttokansantulosta, viimeiseksi keinoksi ennalta arvaamattomiin olosuhteisiin reagoimista varten. Se voidaan ottaa käyttöön ainoastaan lisätalousarvion tai vuotuisen talousarvion yhteydessä. 1.  Monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärien ulkopuolelle luodaan ennakoimattomiin menoihin varattu liikkumavara, jonka suuruus on korkeintaan 0,05 prosenttia unionin bruttokansantulosta, viimeiseksi keinoksi ennalta arvaamattomiin olosuhteisiin reagoimista varten. Se voidaan ottaa käyttöön ainoastaan lisätalousarvion tai vuotuisen talousarvion yhteydessä. Se voidaan ottaa käyttöön sekä maksusitoumus- että maksumäärärahojen osalta tai ainoastaan maksumäärärahojen osalta. Muutos 31 Ehdotus asetukseksi 3 luku – 14 artikla – 2 kohta 2.  Ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran käytössä ei yhtenäkään vuonna saa ylittää monivuotisen rahoituskehyksen vuosittaisen teknisen mukautuksen mukaista enimmäismäärää, ja siinä on noudatettava omien varojen enimmäismäärää. 2.  Ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran käytössä ei yhtenäkään vuonna saa ylittää monivuotisen rahoituskehyksen vuosittaisen teknisen mukautuksen mukaista enimmäismäärää. Muutos 32 Ehdotus asetukseksi 3 luku – 14 artikla – 3 kohta 3.  Ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran käyttöönoton seurauksena saadut määrät on kokonaisuudessaan kompensoitava yhden tai useamman monivuotiseen rahoituskehykseen sisältyvän otsakkeen liikkumavaroista kuluvana varainhoitovuotena tai tulevina varainhoitovuosina. Poistetaan. Muutos 33 Ehdotus asetukseksi 3 luku – 14 artikla – 4 kohta 4.  Edellä olevan 3 kohdan mukaisesti kompensoituja määriä ei saa ottaa uudelleen käyttöön monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa. Ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran käyttö ei saa johtaa siihen, että monivuotisessa rahoituskehyksessä kuluvaa varainhoitovuotta ja tulevia varainhoitovuosia varten vahvistetut maksusitoumus- ja maksumäärärahojen kokonaisenimmäismäärät ylittyvät. Poistetaan. Muutos 34 Ehdotus asetukseksi 4 luku – otsikko Monivuotisen rahoituskehyksen uudelleenarviointi ja tarkistaminen Tarkistaminen Muutos 35 Ehdotus asetukseksi 4 luku – 15 artikla – 1 kohta 1.  Monivuotista rahoituskehystä voidaan ennakoimattomissa tilanteissa tarkistaa voimassa olevan omia varoja koskevan päätöksen mukaisesti vahvistetun omien varojen enimmäismäärän rajoissa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 3 artiklan 2 kohdan, 16–20 artiklan ja 24 artiklan soveltamista. 1.  Monivuotisen rahoituskehyksen asianomaisia enimmäismääriä on tarkistettava ylöspäin, mikäli tämä on tarpeen unionin toimintapolitiikkojen ja erityisesti uusien toimintapoliittisten tavoitteiden rahoittamiseksi tilanteissa, joissa muuten olisi tarpeen ottaa käyttöön muita hallitusten välisiä tai niihin rinnastettavia rahoitusmenetelmiä, joilla kierrettäisiin SEUT 314 artiklassa määrätty talousarviomenettely, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 3 artiklan 2 kohdan, 16–20 artiklan ja 24 artiklan soveltamista. Muutos 36 Ehdotus asetukseksi 4 luku – 15 artikla – 3 kohta 3.  Edellä olevan 1 kohdan mukaisessa monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista koskevassa ehdotuksessa on tarkasteltava, onko menoja mahdollista kohdentaa tarkistettavana olevaan otsakkeeseen sisältyvien ohjelmien kesken uudelleen etenkin määrärahojen odotettavissa olevan vajaakäytön perusteella. Poistetaan. Muutos 37 Ehdotus asetukseksi 4 luku – 16 artikla – otsikko Monivuotisen rahoituskehyksen väliarviointi Monivuotisen rahoituskehyksen välitarkistus Muutos 38 Ehdotus asetukseksi 4 luku – 16 artikla Komissio esittää monivuotisen rahoituskehyksen toiminnasta arvioinnin ennen 1 päivää tammikuuta 2024. Tarvittaessa tähän arviointiin liitetään asianmukaiset ehdotukset. Komissio esittää ennen 1 päivää heinäkuuta 2023 lainsäädäntöehdotuksen tämän asetuksen tarkistamiseksi SEUT-sopimuksessa vahvistettujen menettelyjen mukaisesti monivuotisen rahoituskehyksen toiminnasta tehdyn arvioinnin pohjalta. Ennalta jaettuja jäsenvaltiokohtaisia määrärahoja ei tällaisen tarkistuksen yhteydessä vähennetä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän asetuksen 6 artiklan soveltamista. Ehdotus laaditaan ottaen huomioon arvio seuraavista: –  edistys, jota on tapahtunut pyrittäessä saavuttamaan kokonaistavoite osoittaa vuosien 2021–2027 monivuotisessa rahoituskehyksessä 25 prosenttia EU:n menoista ilmastotavoitteisiin sekä pyrittäessä saavuttamaan mahdollisimman pian vuotuinen 30 prosentin menotavoite; –  YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden valtavirtaistaminen; –  sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistaminen unionin talousarviossa (sukupuolitietoinen budjetointi); –  yhteistyössä sidosryhmien kanssa toteutettavien yksinkertaistamistoimenpiteiden vaikutus byrokratian vähentämiseen edunsaajien kannalta rahoitusohjelmien täytäntöönpanossa. Muutos 39 Ehdotus asetukseksi 4 luku – 17 artikla Ilmoittaessaan monivuotisen rahoituskehyksen teknisten mukautusten tuloksista Euroopan parlamentille ja neuvostolle komissio esittää samalla mahdolliset toteuttamisen perusteella tarpeellisiksi katsomansa ehdotukset maksumäärärahojen kokonaismäärän tarkistamiseksi varmistaakseen maksumäärärahojen vuosittaisten enimmäismäärien moitteettoman hallinnoinnin ja erityisesti sen, että niiden kehitys suhteessa maksusitoumusmäärärahoihin on hallittua. Ilmoittaessaan monivuotisen rahoituskehyksen teknisten mukautusten tuloksista Euroopan parlamentille ja neuvostolle tai siinä tapauksessa, että maksujen enimmäismäärät saattavat estää unionia noudattamasta oikeudellisia sitoumuksiaan, komissio esittää mahdolliset toteuttamisen perusteella tarpeellisiksi katsomansa ehdotukset maksumäärärahojen kokonaismäärän tarkistamiseksi varmistaakseen maksumäärärahojen vuosittaisten enimmäismäärien moitteettoman hallinnoinnin ja erityisesti sen, että niiden kehitys suhteessa maksusitoumusmäärärahoihin on hallittua. Muutos 40 Ehdotus asetukseksi 5 luku – 21 artikla – 1 kohta 1.  Unionin yleisestä talousarviosta osoitetaan [Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen XXXX/XX – Avaruusohjelma] mukaisiin laajamittaisiin hankkeisiin vuosiksi 2021–2027 enintään 14 196 miljoonaa euroa (vuoden 2018 hintoina). 1.  Unionin yleisestä talousarviosta osoitetaan enimmäismäärä yhteisesti Euroopan satelliittinavigointiohjelmiin (EGNOS ja Galileo) sekä Copernicukseen (Euroopan maanseurantaohjelma) vuosina 2021–2027. Enimmäismäärä on 15 prosenttia suurempi kuin kummankin [Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen XXXX/XX – Avaruusohjelma] mukaisen laajamittaisen hankkeen ohjeelliset määrät. Enimmäismäärän puitteissa tehtävät lisäykset rahoitetaan liikkumavaroista tai erityisvälineistä, eikä muiden ohjelmien ja hankkeiden määrärahoja vähennetä niiden vuoksi. Muutos 41 Ehdotus asetukseksi 5 luku – 21 artikla – 2 a kohta (uusi) 2 a.  Jos edellä mainituista laajamittaisista hankkeista aiheutuu unionin talousarvioon uusia rahoitustarpeita, komissio ehdottaa monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärien tarkistamista vastaavasti. Muutos 42 Ehdotus asetukseksi 6 luku – otsikko Toimielinten yhteistyö talousarviomenettelyssä Avoimuus ja toimielinten yhteistyö talousarviomenettelyssä Muutos 43 Ehdotus asetukseksi 6 luku – 22 artikla Toimielinten yhteistyö talousarviomenettelyssä Avoimuus ja toimielinten yhteistyö talousarviomenettelyssä Muutos 44 Ehdotus asetukseksi 6 luku – 22 artikla – 4 a kohta (uusi) Poliittisella tasolla pidettävissä kokouksissa Euroopan parlamenttia ja neuvostoa edustavat kummankin toimielimen jäsenet. Muutos 45 Ehdotus asetukseksi 6 luku – 22 artikla – 4 b kohta (uusi) Euroopan parlamentin ja neuvoston kokoukset, joissa hyväksytään talousarvioesitystä koskevat kannat, ovat julkisia. Muutos 46 Ehdotus asetukseksi 6 luku – 23 artikla Kaikki unionin ja Euratomin menot ja tulot sisällytetään unionin yleiseen talousarvioon varainhoitoasetuksen [7] artiklan mukaisesti, mukaan lukien menot, jotka johtuvat mahdollisesta päätöksestä, jonka neuvosto on Euroopan parlamenttia kuultuaan yksimielisesti hyväksynyt Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 332 artiklan puitteissa. Kaikki unionin ja Euratomin menot ja tulot sisällytetään unionin yleiseen talousarvioon SEUT 310 artiklan 1 kohdan mukaisesti, mukaan lukien menot, jotka johtuvat mahdollisesta päätöksestä, jonka neuvosto on Euroopan parlamenttia kuultuaan yksimielisesti hyväksynyt SEUT 332 artiklan puitteissa. Muutos 47 Ehdotus asetukseksi 7 luku – 24 artikla Komissio esittää ennen vuoden 1 päivää heinäkuun 2025 ehdotuksen uudeksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi. Komissio esittää ennen vuoden 1 päivää heinäkuun 2023 yhdessä välitarkistusta koskevien ehdotustensa kanssa kertomuksen, jossa esitetään menetelmät viiden plus viiden vuoden rahoituskehyksen käytännön täytäntöönpanoa varten. Komissio esittää ennen vuoden 1 päivää heinäkuun 2025 ehdotuksen uudeksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi. Jos uuden monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta ei ole annettu neuvoston asetusta ennen vuoden 31 päivää joulukuun 2027, monivuotisen rahoituskehyksen kattaman viimeisen vuoden enimmäismäärien ja muiden säännösten soveltamista jatketaan siihen asti, että asetus uuden rahoituskehyksen vahvistamisesta on hyväksytty. Jos unioniin liittyy uusi jäsenvaltio vuoden 2020 jälkeen, jatkettua rahoituskehystä on tarvittaessa tarkistettava liittymisen ottamiseksi huomioon. E.MUUTOKSET EHDOTUKSEEN TOIMIELINTEN SOPIMUKSEKSI 52.painottaa, että monivuotista rahoituskehystä koskevasta uudesta asetuksesta käytävien neuvottelujen ja sen hyväksymisen tuloksena ehdotusta Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission väliseksi toimielinten sopimukseksi talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta olisi muutettava seuraavasti: Muutos 48 Ehdotus toimielinten väliseksi sopimukseksi 1 osa A jakso – 6 a kohta (uusi) 6 a.  Muuta kuin unionin yleiseen talousarvioon sisältyvää toimintaa koskevat tiedot sekä unionin omien varojen eri lajien ennakoitu kehitys esitetään ohjeellisina erillisissä taulukoissa. Nämä tiedot sekä talousarvioesityksen mukana seuraavat asiakirjat saatetaan vuosittain ajan tasalle. Muutos 49 Ehdotus toimielinten väliseksi sopimukseksi I osa A jakso – 7 kohta 7.  Varmistaakseen varainhoidon moitteettomuuden toimielimet huolehtivat talousarviomenettelyn yhteydessä ja talousarviota hyväksyttäessä mahdollisuuksien mukaan siitä, että rahoituskehyksen eri otsakkeiden enimmäismääriin sisältyy riittävästi liikkumavaraa. 7.  Varmistaakseen varainhoidon moitteettomuuden toimielimet huolehtivat talousarviomenettelyn yhteydessä ja talousarviota hyväksyttäessä mahdollisuuksien mukaan siitä, että rahoituskehyksen eri otsakkeiden enimmäismäärien liikkumavaroihin tai käytettävissä oleviin erityisrahoitusvälineisiin sisältyy riittävästi määrärahoja. Muutos 50 Ehdotus toimielinten väliseksi sopimukseksi I osa A jakso – 8 kohta Vuoden 2027 jälkeisiä maksumäärärahoja koskevien ennakkoarvioiden ajantasaistaminen 8.  Komissio saattaa vuoden 2027 jälkeisiä maksumäärärahoja koskevat ennakkoarviot ajan tasalle vuonna 2024. Ajantasaistamisen yhteydessä otetaan huomioon kaikki asian kannalta merkitykselliset tiedot, mukaan lukien jo toteutuneet talousarvion maksusitoumus- ja maksumäärärahat sekä toteutumista koskevat ennakkoarviot. Lisäksi siinä otetaan huomioon säännöt, jotka on annettu sen varmistamiseksi, että maksumäärärahat kehittyvät hallitusti suhteessa maksusitoumusmäärärahoihin, sekä unionin bruttokansantuloa (BKTL) koskevat kasvuennusteet. Maksumäärärahoja koskevien ennakkoarvioiden ajantasaistaminen 8.  Komissio saattaa maksumäärärahoja koskevat vuoteen 2027 asti ulottuvat ja sen jälkeiset ennakkoarviot ajan tasalle vuosittain. Ajantasaistamisen yhteydessä otetaan huomioon kaikki asian kannalta merkitykselliset tiedot, mukaan lukien jo toteutuneet talousarvion maksusitoumus- ja maksumäärärahat sekä toteutumista koskevat ennakkoarviot. Lisäksi siinä otetaan huomioon säännöt, jotka on annettu sen varmistamiseksi, että maksumäärärahat kehittyvät hallitusti suhteessa maksusitoumusmäärärahoihin, sekä unionin bruttokansantuloa (BKTL) koskevat kasvuennusteet. Muutos 51 Ehdotus toimielinten väliseksi sopimukseksi I osa B jakso – 9 kohta 9.  Kun asianomaisessa perussäädöksessä Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöön ottamiselle säädetyt edellytykset täyttyvät, komissio esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle ehdotuksen määrärahojen siirtämisestä kyseeseen tuleviin budjettikohtiin. Globalisaatiorahastoon liittyvät määrärahasiirrot tehdään varainhoitoasetuksen mukaisesti. 9.  Kun asianomaisessa perussäädöksessä Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöön ottamiselle säädetyt edellytykset täyttyvät, komissio tekee ehdotuksen rahaston varojen käyttöönotosta. Euroopan parlamentti ja neuvosto tekevät yhdessä päätöksen globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta. Samaan aikaan kun komissio esittää globalisaatiorahaston varojen käyttöönottoa koskevan päätösehdotuksensa, se esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle ehdotuksen määrärahojen siirtämisestä kyseeseen tuleviin budjettikohtiin. Jos yhteisymmärrystä ei saavuteta, asiaa käsitellään seuraavassa talousarviota koskevassa trilogissa. Globalisaatiorahastoon liittyvät määrärahasiirrot tehdään varainhoitoasetuksen mukaisesti. Muutos 52 Ehdotus toimielinten väliseksi sopimukseksi I osa B jakso – 10 kohta 10.  Kun asianomaisessa perussäädöksessä Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varojen käyttöön ottamiselle säädetyt edellytykset täyttyvät, komissio tekee varainhoitoasetuksen mukaisesti asianomaista budjettivälinettä koskevan ehdotuksen. 10.  Kun asianomaisessa perussäädöksessä Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varojen käyttöön ottamiselle säädetyt edellytykset täyttyvät, komissio tekee ehdotuksen rahaston varojen käyttöönotosta. Euroopan parlamentti ja neuvosto tekevät yhdessä päätöksen solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotosta. Samaan aikaan kun komissio esittää solidaarisuusrahaston varojen käyttöönottoa koskevan päätösehdotuksensa, se esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle ehdotuksen määrärahojen siirtämisestä kyseeseen tuleviin budjettikohtiin. Jos yhteisymmärrystä ei saavuteta, asiaa käsitellään seuraavassa talousarviota koskevassa trilogissa. Solidaarisuusrahastoon liittyvät määrärahasiirrot tehdään varainhoitoasetuksen mukaisesti. Muutos 53 Ehdotus toimielinten väliseksi sopimukseksi I osa B jakso – 11 kohta 11.  Kun komissio katsoo tarpeelliseksi käyttää hätäapuvarausta, se esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle ehdotuksen määrärahojen siirtämisestä hätäapuvarauksesta asianomaisiin budjettikohtiin varainhoitoasetuksen mukaisesti. 11.  Kun komissio katsoo tarpeelliseksi käyttää hätäapuvarausta, se esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle ehdotuksen määrärahojen siirtämisestä hätäapuvarauksesta asianomaisiin budjettikohtiin varainhoitoasetuksen mukaisesti. Jos yhteisymmärrystä ei saavuteta, asiaa käsitellään seuraavassa talousarviota koskevassa trilogissa. Muutos 54 Ehdotus toimielinten väliseksi sopimukseksi I osa B jakso – 12 kohta Joustoväline 12.  Komissio tekee ehdotuksen joustovälineen käyttöönotosta tutkittuaan kaikki mahdollisuudet kohdentaa määrärahoja uudelleen sen otsakkeen sisällä, johon lisämenoja aiheutuu. Ehdotuksessa eritellään varoilla katettavat tarpeet ja varojen määrä. Tällainen ehdotus voidaan tehdä vain talousarvioesityksen tai lisätalousarvioesityksen yhteydessä. Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat ottaa joustovälineen käyttöön SEUT-sopimuksen 314 artiklan mukaisen talousarviomenettelyn puitteissa. Joustoväline 12.  Komissio tekee ehdotuksen joustovälineen käyttöönotosta käytettyään kokonaan asianomaisten otsakkeiden liikkumavarat. Ehdotuksessa eritellään varoilla katettavat tarpeet ja varojen määrä. Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat ottaa joustovälineen käyttöön SEUT 314 artiklan mukaisen talousarviomenettelyn puitteissa. Muutos 55 Ehdotus toimielinten väliseksi sopimukseksi I osa B jakso – 13 kohta 13.  Komissio ehdottaa ennakoimattomia menoja varten varatun liikkumavaran tai sen osan käyttöönottoa analysoituaan tarkkaan kaikki muut rahoitusmahdollisuudet. Tällainen ehdotus voidaan tehdä vain talousarvioesityksen tai lisätalousarvioesityksen yhteydessä. Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat ottaa ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran käyttöön SEUT-sopimuksen 314 artiklan mukaisen talousarviomenettelyn puitteissa. 13.  Komissio ehdottaa ennakoimattomia menoja varten varatun liikkumavaran tai sen osan käyttöönottoa analysoituaan tarkkaan kaikki muut rahoitusmahdollisuudet. Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat ottaa ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran käyttöön SEUT 314 artiklan mukaisen talousarviomenettelyn puitteissa. Muutos 56 Ehdotus toimielinten väliseksi sopimukseksi II osa A jakso – 14 a kohta (uusi) 14 a.  Uuden monivuotisen rahoituskehyksen hyväksymisen tai monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamisen helpottamiseksi sekä SEUT 312 artiklan 5 kohdan täytäntöönpanemiseksi toimielimet järjestävät seuraavanlaisia säännöllisiä kokouksia: –  SEUT 324 artiklassa tarkoitetut Euroopan parlamentin puhemiehen sekä neuvoston ja komission puheenjohtajien tapaamiset; –  neuvoston puheenjohtajavaltion ennen asianomaisia neuvoston kokouksia ja niiden jälkeen järjestämät tiedotustilaisuudet Euroopan parlamentin valtuuskunnalle; –  neuvoston työskentelyn kuluessa järjestettävät epäviralliset kolmenväliset kokoukset, joiden tarkoituksena on ottaa parlamentin näkemykset huomioon kaikissa neuvoston puheenjohtajavaltion laatimissa asiakirjoissa; –  trilogit sen jälkeen kun sekä parlamentti että neuvosto ovat hyväksyneet neuvotteluvaltuutukset; –  neuvoston puheenjohtajavaltion läsnäolo asianomaisessa parlamentin valiokunnassa ja vastavuoroisesti parlamentin neuvotteluryhmän läsnäolo asianomaisessa neuvoston kokoonpanossa. Parlamentti ja neuvosto toimittavat toisilleen kaikki asiakirjat, jotka on virallisesti hyväksytty niiden valmistelevissa elimissä tai virallisesti toimitettu niiden puolesta, heti kun ne ovat saatavilla. Muutos 57 Ehdotus toimielinten väliseksi sopimukseksi II osa B jakso – 15 kohta – 2 luetelmakohta –  Euroopan kehitysrahaston (EKR), Euroopan rahoitusvakausvälineen (ERVV) ja Euroopan vakausmekanismin (EVM) sekä muiden mahdollisten tulevien mekanismien tulot, menot, varat ja vastuut; –  Euroopan kehitysrahaston (EKR), Euroopan rahoitusvakausvälineen (ERVV) ja Euroopan vakausmekanismin (EVM) sekä muiden mahdollisten tulevien mekanismien, joita ei rahoiteta unionin talousarviosta mutta joiden tarkoituksena on tukea perussopimuksista johtuvia unionin toimintapoliittisia tavoitteita, tulot, menot, varat ja vastuut; Muutos 58 Ehdotus toimielinten väliseksi sopimukseksi II osa B jakso – 15 a kohta (uusi) 15 a.  Hyväksyessään varainhoitoasetuksen 30 artiklan 1 kohdan mukaisia itsenäisiä siirtoja komissio ilmoittaa budjettivallan käyttäjälle välittömästi tällaisten siirtojen yksityiskohtaiset perusteet. Jos parlamentti tai neuvosto esittää itsenäistä siirtoa koskevan varauman, komissio ottaa sen huomioon tarvittaessa myös peruuttamalla siirron. Muutos 59 Ehdotus toimielinten väliseksi sopimukseksi III osa A jakso – 24 a kohta (uusi) 24 a.  Jos budjettivallan käyttäjä päättää talousarviomenettelyn puitteissa erityisistä lisämäärärahoista, komissio ei kompensoi niitä rahoitussuunnitelmansa seuraavina vuosina, ellei budjettivallan käyttäjä ole nimenomaisesti antanut sille tehtäväksi tehdä niin. Muutos 60 Ehdotus toimielinten väliseksi sopimukseksi Liite A osa – 1 a kohta (uusi) 1 a.  Kukin toimielin sitoutuu olemaan toimittamatta muille toimielimille muita kuin kiireellisiä talousarviota koskevia kantoja, siirtoja tai muita tiedoksiantoja, joiden määräajat umpeutuvat niiden lomakaudella, sen varmistamiseksi, että kukin toimielin voi käyttää asianmukaisesti menettelyä koskevia oikeuksiaan. Toimielinten yksiköt ilmoittavat toisilleen hyvissä ajoin kunkin toimielimen lomakausien ajankohdat. Muutos 61 Ehdotus toimielinten väliseksi sopimukseksi Liite B osa – 2 kohta 2.  Hyvissä ajoin ennen kuin komissio hyväksyy talousarvioesityksen, kutsutaan koolle toimielinten kolmikantakokous (trilogi), jossa käsitellään tulevan varainhoitovuoden talousarvion mahdollisia painopisteitä. 2.  Hyvissä ajoin ennen kuin komissio hyväksyy talousarvioesityksen, kutsutaan koolle toimielinten kolmikantakokous (trilogi), jossa käsitellään tulevan varainhoitovuoden talousarvion mahdollisia painopisteitä sekä kuluvan varainhoitovuoden talousarvion toteutuksen yhteydessä esiin tulevia kysymyksiä. Muutos 62 Ehdotus toimielinten väliseksi sopimukseksi Liite C osa – 8 kohta 8.  Lojaalin ja tiiviin toimielinten yhteistyön varmistamiseksi Euroopan parlamentti ja neuvosto sitoutuvat ylläpitämään säännöllisiä ja aktiivisia yhteyksiä kaikilla tasoilla kummankin osapuolen neuvottelijoiden aktiivisen osallistumisen avulla koko talousarviomenettelyn ajan ja erityisesti sovittelun ajan. Euroopan parlamentti ja neuvosto varmistavat, että niiden keskinäinen tietojen- ja asiakirjojen vaihto on oikea-aikaista ja jatkuvaa niin virallisella kuin epävirallisella tasolla, ja sitoutuvat tarvittaessa pitämään teknisiä tai epävirallisia kokouksia sovittelujakson aikana yhteistyössä komission kanssa. Komissio varmistaa, että Euroopan parlamentti ja neuvosto saavat tiedot ja asiakirjat oikea-aikaisesti ja yhtäläisesti. 8.  Lojaalin ja tiiviin toimielinten yhteistyön varmistamiseksi Euroopan parlamentti ja neuvosto sitoutuvat ylläpitämään säännöllisiä ja aktiivisia yhteyksiä kaikilla tasoilla kummankin osapuolen neuvottelijoiden aktiivisen osallistumisen avulla koko talousarviomenettelyn ajan ja erityisesti sovittelun ajan. Euroopan parlamentti ja neuvosto varmistavat, että niiden keskinäinen tietojen- ja asiakirjojen vaihto on oikea-aikaista ja jatkuvaa niin virallisella kuin epävirallisella tasolla, erityisesti toimittamalla toisilleen kaikki menettelyyn liittyvät asiakirjat, jotka on hyväksytty niiden valmistelevissa elimissä, heti kun ne ovat saatavilla. Ne sitoutuvat myös tarvittaessa pitämään teknisiä tai epävirallisia kokouksia sovittelujakson aikana yhteistyössä komission kanssa. Komissio varmistaa, että Euroopan parlamentti ja neuvosto saavat tiedot ja asiakirjat oikea-aikaisesti ja yhtäläisesti. Muutos 63 Ehdotus toimielinten väliseksi sopimukseksi Liite D osa – 12 a kohta (uusi) 12 a.   Euroopan parlamentin ja neuvoston kokoukset, joissa hyväksytään talousarvioesitystä koskevat kannat, ovat julkisia. Muutos 64 Ehdotus toimielinten väliseksi sopimukseksi Liite E osa – 15 kohta 15.  Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat edustettuina asianmukaisella tasolla sovittelukomiteassa siten, että kumpikin valtuuskunta voi esittää toimielimensä puolesta poliittisesti sitovia lausuntoja ja että näin voidaan päästä lopulliseen yhteisymmärrykseen. 15.  Sekä Euroopan parlamenttia että neuvostoa edustavat sovittelukomiteassa kummankin toimielimen jäsenet, jotta kumpikin valtuuskunta voi esittää toimielimensä puolesta poliittisesti sitovia lausuntoja ja jotta näin voidaan päästä lopulliseen yhteisymmärrykseen. Muutos 65 Ehdotus toimielinten väliseksi sopimukseksi Liite E osa – 19 kohta 19.  Trilogiin osallistuvat kolme toimielintä sopivat ennalta sovittelukomitean kokousten ja trilogien päivämääristä. 19.  Trilogiin osallistuvat kolme toimielintä sopivat ennalta sovittelukomitean kokousten ja trilogien päivämääristä. Sovittelujakson aikana voidaan tarpeen mukaan järjestää ylimääräisiä kokouksia, myös teknisellä tasolla. Muutos 66 Ehdotus toimielinten väliseksi sopimukseksi Liite E osa – 21 a kohta (uusi) 21 a.   Jotta perustamissopimuksessa vahvistettua 21 päivän pituista sovittelujaksoa voidaan hyödyntää täysin ja jotta toimielimet voivat päivittää neuvottelukantansa, Euroopan parlamentti ja neuvosto sitoutuvat selvittämään sovittelumenettelyn tilanteen jokaisessa valmistelevien elintensä kokouksessa koko kyseisen jakson ajan eivätkä jätä sitä sen viimeisiin vaiheisiin. Muutos 67 Ehdotus toimielinten väliseksi sopimukseksi Liite G jakso – otsikko G osa Maksattamatta olevat määrät (Reste à liquider) G osa Talousarvion toteutus, maksut ja maksattamatta olevat määrät (Reste à liquider) Muutos 68 Ehdotus toimielinten väliseksi sopimukseksi Liite G osa – 36 kohta 36.  Ottaen huomioon, että on varmistettava maksumääräyksiin käytettävien määrärahojen kokonaismäärän hallittu kehitys suhteessa maksusitoumuksiin käytettäviin määrärahoihin, jotta vältetään maksattamatta olevien määrien epänormaali siirtyminen vuodesta toiseen, Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio sopivat valvovansa tiiviisti maksattamattomien määrien tasoa, jotta unionin ohjelmien toteutus ei häiriintyisi siksi, että maksumääräyksiin käytettäviä määrärahoja ei ole maksettu monivuotisen rahoituskehyksen voimassaolon päättyessä. 36.  Ottaen huomioon, että on varmistettava maksumääräyksiin käytettävien määrärahojen kokonaismäärän hallittu kehitys suhteessa maksusitoumuksiin käytettäviin määrärahoihin, jotta vältetään maksattamatta olevien määrien epänormaali siirtyminen vuodesta toiseen, Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio sopivat valvovansa tiiviisti maksuennusteita ja maksattamattomien määrien tasoa, jotta unionin ohjelmien toteutus ei häiriintyisi siksi, että maksumääräyksiin käytettäviä määrärahoja ei ole maksettu monivuotisen rahoituskehyksen voimassaolon päättyessä. Jotta kaikkien otsakkeiden maksujen tason ja profiilin asianmukaisuus voitaisiin varmistaa, määrärahojen vapauttamista ja etenkin automaattista vapauttamista koskevia sääntöjä sovelletaan tiukasti kaikissa otsakkeissa. Toimielimet tapaavat säännöllisesti talousarviomenettelyn aikana arvioidakseen yhdessä talousarvion toteutuksen tilannetta ja näkymiä meneillään olevana vuotena ja tulevina vuosina. Nämä tapaamiset järjestetään toimielinten välisinä kokouksina asianmukaisella tasolla, ja niitä ennen komissio esittää yksityiskohtaisen tilannekatsauksen rahasto- ja jäsenvaltiokohtaisesti maksujen toteutumisesta, saaduista korvausvaatimuksista ja tarkistetuista ennusteista. Jotta varmistetaan erityisesti se, että unioni pystyy täyttämään kaikki rahoitusvelvoitteensa, jotka johtuvat nykyisistä ja tulevista sitoumuksista vuosina 2021–2027 SEUT-sopimuksen 323 artiklan mukaisesti, Euroopan parlamentti ja neuvosto analysoivat komission arviot tarvittavista maksusitoumuksista ja keskustelevat niistä. Toimielimet tapaavat säännöllisesti talousarviomenettelyn aikana arvioidakseen yhdessä talousarvion toteutuksen tilannetta ja näkymiä meneillään olevana vuotena ja tulevina vuosina. Nämä tapaamiset järjestetään toimielinten välisinä kokouksina asianmukaisella tasolla, ja niitä ennen komissio esittää yksityiskohtaisen tilannekatsauksen rahasto- ja jäsenvaltiokohtaisesti maksujen toteutumisesta, saaduista korvausvaatimuksista ja tarkistetuista lyhyen tai pitkän aikavälin ennusteista. Jotta varmistetaan erityisesti se, että unioni pystyy täyttämään kaikki rahoitusvelvoitteensa, jotka johtuvat nykyisistä ja tulevista sitoumuksista vuosina 2021–2027 SEUT 323 artiklan mukaisesti, Euroopan parlamentti ja neuvosto analysoivat komission arviot tarvittavista maksusitoumuksista ja keskustelevat niistä. o o o 53.kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0075 ja P8_TA(2018)0076. (2) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0226. (3) EUVL C 215, 19.6.2018, s. 249. (4) EUVL L 282, 19.10.2016, s. 1. (5) EUVL C 242, 10.7.2018, s. 24.

(milj. euroa – vuoden 2018 hintoina)

(milj. euroa käypinä hintoina)

Huom. Vertailun vuoksi taulukossa noudatetaan komission ehdotuksen mukaista yksittäisten EU:n ohjelmien rakennetta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta mahdollisia muutoksia, joita voidaan pyytää näiden ohjelmien hyväksymiseen johtavan lainsäädäntömenettelyn aikana.

(milj. euroa – vuoden 2018 hintoina)

* EP:n erillisvirastoille kohdentamaan määrään klustereissa 10 ja 11 sisältyy Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirastoa ja eurooppalaista raja- ja merivartiostoa koskevien 12. syyskuuta 2018 annettujen komission ehdotusten rahoitusvaikutus.

(milj. euroa käypinä hintoina)

* EP:n erillisvirastoille kohdentamaan määrään klustereissa 10 ja 11 sisältyy Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirastoa ja eurooppalaista raja- ja merivartiostoa koskevien 12. syyskuuta 2018 annettujen komission ehdotusten rahoitusvaikutus.