Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2018/2104(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0404/2018

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0404/2018

Keskustelut :

PV 12/12/2018 - 26
CRE 12/12/2018 - 26

Äänestykset :

PV 13/12/2018 - 9.15
CRE 13/12/2018 - 9.15

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2018)0532

Hyväksytyt tekstit
PDF 143kWORD 50k
Torstai 13. joulukuuta 2018 - Strasbourg Lopullinen painos
Vetoomusvaliokunnan toimintakertomus 2017
P8_TA(2018)0532A8-0404/2018

Euroopan parlamentin päätöslauselma 13. joulukuuta 2018 vetoomusvaliokunnan käsittelemistä asioista vuonna 2017 (2018/2104(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon aikaisemmat päätöslauselmansa vetoomusvaliokunnan käsittelemistä asioista,

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 10 ja 11 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 24 ja 227 artiklan, joista käy ilmi, kuinka tärkeänä perussopimuksessa pidetään unionin kansalaisten ja asukkaiden oikeutta kertoa huolenaiheistaan parlamentille,

–  ottaa huomioon SEUT-sopimuksen 228 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan 44 artiklan, joka koskee oikeutta vedota Euroopan parlamenttiin,

–  ottaa huomioon rikkomusmenettelyä koskevat SEUT-sopimuksen määräykset ja erityisesti sen 258 ja 260 artiklan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52, 215 ja 216 artiklan,

–  ottaa huomioon vetoomusvaliokunnan mietinnön (A8-0404/2018),

A.  toteaa, että vuonna 2017 vastaanotettiin 1 271 vetoomusta – vuonna 2016 luku oli 1 569 – ja että niistä 776 (60,2 prosenttia) hyväksyttiin käsiteltäväksi;

B.  toteaa, että parlamentin vetoomusportaalin käyttäjistä 15 540 tuki yhtä tai useampaa vetoomusta vuonna 2017, kun vastaava luku vuonna 2015 oli 902 ja vuonna 2016 6 132 käyttäjää; toteaa, että vetoomuksia tukevien klikkausten kokonaismäärä oli 21 955, kun vastaava luku vuonna 2016 oli 18 810 ja vuonna 2015 1 329; toteaa, että tämä uusi tapa, jolla yleisö voi osallistua esitettyihin vetoomuksiin, on yhä yleisempi ja se olisi otettava huomioon;

C.  toteaa, että kolmesta eri aiheesta esitettiin lähes 250 samanlaista tai hyvin samankaltaista vetoomusta vuonna 2017, ja ne käsiteltiin yhdessä aiheryhmittäin;

D.  toteaa, että 67 vetoomuksella oli yksi tai useampi allekirjoittaja, 25 vetoomuksella yli 100 allekirjoittajaa, kymmenellä vetoomuksella yli 10 000 allekirjoittajaa ja kahdella yli 100 000 allekirjoittajaa vuonna 2017;

E.  ottaa huomioon, että vastaanotettujen vetoomusten määrä on vaatimaton suhteessa EU:n kokonaisväkilukuun; toteaa, että tämä saattaa viitata siihen, että suuri osa EU:n kansalaisista ja asukkaista ei tiedä mahdollisuudesta hyödyntää oikeutta esittää vetoomuksia, kun otetaan huomioon monet mahdolliset huolenaiheet tai odotukset unionin eri toiminta-aloilla; katsoo, että on tehtävä enemmän, jotta voidaan edistää oikeutta vedota Euroopan parlamenttiin;

F.  ottaa huomioon, että vain pieni osa EU:n kansalaisia ja asukkaita on tietoinen oikeudesta esittää vetoomus, mikä osoittaa, että tarvitaan lisäponnisteluja ja asianmukaisia toimenpiteitä yleisen tietoisuuden lisäämiseksi ja tämän oikeuden käytön tuntuvan lisäämisen saavuttamiseksi;

G.  ottaa huomioon, että SEUT 227 artiklan ja parlamentin työjärjestyksen 215 artiklan mukaisissa vetoomusten käsiteltäväksi hyväksymistä koskevissa perusteissa edellytetään, että vetoomukset täyttävät muodolliset vaatimukset eli että ne käsittelevät aihetta, joka kuuluu unionin toiminnan alaan ja koskee välittömästi vetoomuksen esittäjää, jonka on oltava unionin kansalainen tai asukas; toteaa, että 495:ää vetoomusta ei hyväksytty käsiteltäväksi, koska ne eivät täyttäneet käsiteltäväksi hyväksyttävyyttä koskevia vaatimuksia;

H.  toteaa, että oikeus esittää parlamentille vetoomuksia tarjoaa unionin kansalaisille ja asukkaille keinon ottaa virallisesti yhteyttä omiin edustajiinsa; toteaa, että vetoomusoikeuden olisi oltava tärkeä osa EU:n kansalaisten ja asukkaiden aktiivista osallistumista EU:n toimialoilla ja että sitä olisi tämän vuoksi edistettävä parhaalla mahdollisella tavalla; ottaa huomioon, että vetoomusoikeuden täysimääräinen käyttö on yhteydessä siihen, että EU:n toimielinten ja jäsenvaltioiden on löydettävä nopeita ja tehokkaita ratkaisuja vetoomusten esittäjien esiin tuomiin ongelmiin ja varmistettava heidän perusoikeuksiensa suojelu kaikilta osin;

I.  ottaa huomioon, että parlamentti on jo kauan ollut johtava toimija vetoomusmenettelyn kansainvälisessä kehittämisessä ja sillä on edelleen Euroopan avoimin ja läpinäkyvin järjestelmä, joka mahdollistaa vetoomusten esittäjien täysipainoisen osallistumisen sen toimintaan;

J.  toteaa, että aktiivinen osallistuminen on mahdollista ainoastaan, jos on olemassa demokraattinen ja avoin prosessi, joka tarjoaa parlamentille ja vetoomusvaliokunnalle mahdollisuuden työskennellä kansalaislähtöisesti ja mielekkäästi; katsoo, että tämä edellyttää, että pyritään jatkuvasti parantamaan vuorovaikutusta vetoomusten esittäjien kanssa, seuraamaan ja hyödyntämään muun muassa uuden teknisen kehityksen täytäntöönpanoa sekä parantamaan vuorovaikutusta muiden asianomaisten kansalaisten ja asukkaiden, kuten vetoomusten tukijoiden, kanssa vetoomusportaalin kautta;

K.  katsoo, että vetoomukset ovat hyödyllisiä välineitä unionin oikeuden rikkomisen, puutteiden, epäjohdonmukaisuuksien ja mahdollisten porsaanreikien havaitsemiseksi, kun pyritään varmistamaan mahdollisimman korkea sosiaalisen oikeudenmukaisuuden taso ja kaikkien kansalaisten perusoikeuksien täysimääräinen suojelu; toteaa, että vetoomukset antavat parlamentille ja muille EU:n toimielimille mahdollisuuden arvioida EU:n lainsäädännön saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä ja sen soveltamista sekä sen puutteellisen täytäntöönpanon todellista vaikutusta EU:n kansalaisiin ja asukkaisiin; katsoo, että ne voivat myös antaa tietoa siitä, että sääntelyä koskevia säännöksiä ei ole aloilla, joilla EU voisi antaa lainsäädäntöä;

L.  katsoo, että vetoomukset ovat lisätakuu EU:n kansalaisille ja asukkaille verrattuna suoraan komissiolle tehtyihin kanteluihin, koska niissä parlamentti tulee mukaan prosessiin, mikä mahdollistaa sen, että voidaan valvoa paremmin komission tutkintatehtävän suorittamista, ja että asiasta käydään avoimia keskusteluja vetoomusten esittäjien, Euroopan parlamentin ja komission jäsenten sekä tarvittaessa muiden asianomaisten viranomaisten läsnä ollessa;

M.  toteaa, että vetoomuksista saadaan usein hyödyllistä tietoa EU:n eri politiikanaloilta muille parlamentin valiokunnille myös niiden lainsäädäntötoiminnan osalta; ottaa huomioon, että vetoomukseen liittyvistä asioista vastaavien valiokuntien odotetaan vastaavasti tarjoavan asiantuntemustaan, jotta vetoomus voidaan käsitellä asianmukaisesti ja jotta parlamentti voi vastata siihen mielekkäällä tavalla; katsoo, että on parlamentin vastuulla kokonaisuudessaan täyttää vetoomusten esittämistä koskeva perusoikeus käsittelemällä vetoomukset asianmukaisesti;

N.  katsoo, että kukin vetoomus olisi arvioitava ja käsiteltävä huolellisesti; toteaa, että vetoomuksen esittäjällä on oikeus saada tietoa käsiteltäväksi hyväksymistä koskevasta vetoomusvaliokunnan päätöksestä ja oikeus saada asiansa kaikilta osin käsitellyksi kohtuullisessa ajassa;

O.  toteaa, että vetoomusvaliokunnan kokouksissa keskustellaan julkisesti huomattavasta määrästä vetoomuksia; toteaa, että vetoomuksen esittäjillä on oikeus esitellä vetoomuksensa ja että he ottavat usein täysipainoisesti osaa keskusteluun ja siten myötävaikuttavat aktiivisesti valiokunnan työhön; toteaa, että vuonna 2017 valiokunnan kokouksissa käsiteltiin 248 vetoomusta siten, että 208 vetoomuksen esittäjää oli paikalla ja että 59 vetoomuksen esittäjää käytti aktiivisesti puheenvuoroja;

P.  toteaa, että kansalaisten ja asukkaiden vetoomuksissa ja valiokunnan kokouksissa antamat tiedot – sekä niitä täydentävä komission, jäsenvaltioiden ja muiden elinten tarjoama asiantuntemus – ovat ratkaisevan tärkeitä valiokunnan työlle; katsoo, että vetoomusten esittäjien, joiden vetoomusta käsitellään julkisessa kokouksessa ja jotka ovat halukkaita osallistumaan keskusteluun, olisi voitava saada kohtuullinen korvaus asiaan liittyvistä kustannuksista sosioekonomisen syrjinnän välttämiseksi;

Q.  toteaa, että vuonna 2017 esitettyjen vetoomusten huolenaiheet koskivat pääasiassa ympäristöasioita (erityisesti jäte- ja vesihuoltoa ja ympäristönsuojelua), perusoikeuksia (erityisesti äänioikeutta ja lapsen oikeuksia), varastettuja vauvoja, henkilöiden vapaata liikkuvuutta, sosiaaliasioita (työoloja), erilaisia syrjinnän muotoja ja maahanmuuttoa useiden muiden aiheiden lisäksi;

R.  katsoo, että parlamentin työjärjestyksen tarkistamisen olisi johdettava vetoomusmenettelyn parantumiseen ja että asiaa koskevien sääntöjen avulla olisi optimoitava vetoomusvaliokunnan kyky tutkia kansalaisten huolenaiheita ja siten varmistaa vetoomusoikeuden täysi suoja ja tehokkaampi käyttö;

S.  toteaa, että 69,1 prosenttia vuonna 2017 vastaanotetuista vetoomuksista (878 vetoomusta) esitettiin parlamentin verkkoportaalin kautta, kun vastaava osuus vuonna 2016 oli 68 prosenttia (1 067 vetoomusta); katsoo, että tämän esittämistavan hallitseva asema ja sen käytön odotettu lisääntyminen ajan myötä voisi mahdollistaa näiden vetoomusten käsittelyn nopeamman aloittamisen;

T.  toteaa, että vetoomusten yhteenvedot voidaan nyt ladata portaaliin nopeammin eli noin viikon kuluttua siitä, kun vetoomusvaliokunta on tehnyt päätöksen käsiteltäväksi ottamisesta; toteaa, että vetoomuksiin liittyvien kokousten esityslistojen, pöytäkirjojen ja komission vastausten automaattinen lataaminen otettiin käyttöön vuoden 2017 lopussa, joten nämä asiakirjat ovat julkisesti saatavilla, mikä lisää vetoomusvaliokunnan työskentelyn avoimuutta; ottaa huomioon, että kaikki nämä seikat ilmentävät parlamentin sitoumusta lisätä interaktiivisempaa kokemusta ja reaaliaikaista viestintää vetoomusten esittäjien kanssa; toteaa, että ”Usein kysyttyä” ‑osiota ja tietosuojaselosteita on tarkistettu, jotta ne vastaavat työjärjestyksen luottamuksellisuutta koskevien määräysten muutoksia; toteaa, että portaaliin on tehty myös teknisiä parannuksia, esimerkiksi lisäparannuksia hakutoimintoon ja tietoja ja neuvoja vetoomuksen esittäjille sisältävä ”Lue tämä ensin” -sivu ennen kuin vetoomusta voidaan jättää; toteaa, että suuri määrä käyttäjien esittämiä tukipyyntöjä on käsitelty onnistuneesti;

U.  toteaa, että vetoomusvaliokunta pitää eurooppalaista kansalaisaloitetta tärkeänä suoran ja osallistuvan demokratian välineenä, joka antaisi – jos se otetaan vakavasti – kansalaisille mahdollisuuden osallistua aktiivisesti unionin toimintapolitiikkojen ja lainsäädännön muotoiluun;

V.  ottaa huomioon, että vuonna 2017 toteutettiin neljä parlamentin työjärjestyksen 216 a artiklan mukaista tiedonhankintamatkaa: yksi matka Ruotsiin, jossa unionin kansalaisilla oli ollut vaikeuksia saada henkilötunnusta, jota väliaikaisesti Ruotsiin muuttaneet tarvitsevat suurimmassa osassa palveluja, yksi matka Espanjaan, jossa käsiteltiin Francon diktatuurin aikana ja sen jälkeen sairaaloista varastettuja vastasyntyneitä vauvoja koskevia väitteitä, yksi matka Italian Tarantoon, jossa käsiteltiin paikallisen terästehtaan ja jalostamon vaikutusta ympäristöön ja sitä, miten ne ovat aiheuttaneet ilman, maaperän ja veden pilaantumista sekä yksi matka Kyproksen Larnacaan, jossa perehdyttiin hiljattain kaupunkiin rakennetun teollisen sataman ympäristö- ja terveysvaikutuksiin;

W.  toteaa, että työjärjestyksen mukaan vetoomusvaliokunta vastaa suhteista Euroopan oikeusasiamieheen, joka tutkii Euroopan unionin toimielimissä ja elimissä havaittuja hallinnollisia epäkohtia koskevia kanteluita; toteaa, että nykyinen Euroopan oikeusasiamies Emily O’Reilly esitteli vuosikertomuksensa 2016 vetoomusvaliokunnalle sen kokouksessa 30. toukokuuta 2017, ja toteaa, että vetoomusvaliokunnan vuotuinen mietintö puolestaan perustuu osittain oikeusasiamiehen vuosikertomukseen tai parlamentille toimitettuihin erityiskertomuksiin, joista viimeisin koskee neuvoston päätöksenteon avoimuutta;

X.  ottaa huomioon, että vetoomusvaliokunta on Euroopan oikeusasiamiehen lailla Euroopan oikeusasiamiesten verkoston jäsen ja että siihen kuuluu myös kansallisia ja alueellisia oikeusasiamiehiä ja vastaavia elimiä Euroopan unionin jäsenvaltioissa, ehdokasvaltioissa ja muissa Euroopan talousalueen maissa, ja toteaa, että verkoston tavoitteena on edistää tiedonvaihtoa unionin oikeudesta ja politiikasta sekä vaihtaa parhaita käytäntöjä;

1.  painottaa vetoomusvaliokunnan ratkaisevaa asemaa unionin kansalaisten ja asukkaiden ja unionin toimielinten välisen yhteyden luojana, jonka kautta unionin kansalaiset ja asukkaat voivat virallisesti ilmoittaa EU:n oikeuden soveltamisongelmista ja tuoda huoliaan ja ajatuksiaan vaaleilla valittujen edustajiensa tietoon, mikä mahdollistaa vetoomusten esittäjien pyyntöjen oikea-aikaisen tarkastelun ja ratkaisun mahdollisuuksien mukaan; huomauttaa, että tavalla, jolla vetoomusten esittäjien huolenaiheita käsitellään, on huomattava vaikutus kansalaisiin ja siihen, toteutuuko heidän EU:n oikeuteen kirjattu oikeutensa esittää vetoomuksia tosiasiallisesti, ja heidän mielipiteisiinsä EU:n toimielimistä; muistuttaa komissiota, että vetoomukset tarjoavat ainutlaatuisen keinon yksilöidä tilanteita, joissa EU:n oikeutta ei noudateta, ja tutkia niitä Euroopan parlamentin poliittisen valvonnan avulla;

2.  painottaa, että vetoomukset ovat parlamentille ja muille unionin toimielimille sekä mahdollisuus että haaste, koska ne mahdollistavat suoran vuoropuhelun unionin kansalaisten ja asukkaiden kanssa, erityisesti tilanteessa, jossa EU:n oikeuden soveltamisella on heihin vaikutusta ja he etsivät tehokasta ja vaikuttavaa muutoksenhakumekanismia; korostaa, että EU:n toimielinten ja jäsenvaltioiden on tehtävä toimivaltansa puitteissa kaikkensa nopeiden ja tehokkaiden ratkaisujen löytämiseksi vetoomuksen esittäjien esille ottamiin kysymyksiin;

3.  painottaa, että on tärkeää lisätä tietoisuutta jatkuvan julkisen keskustelun kautta ja laajentaa tietämystä EU:n nykyisestä toimivallasta, sen toiminnasta ja sen tulevista parannustarpeista, jotta voidaan varmistaa, että kansalaiset ja asukkaat saavat riittävästi tietoa siitä, millä tasolla päätökset tehdään, jotta he voivat osallistua keskusteluihin mahdollisista uudistuksista ja estää ilmiön, jossa joissakin vastuuttomissa jäsenvaltioissa syytetään kaikesta ”Brysseliä”; katsoo, että laajempi julkinen keskustelu EU:sta sekä parempi valistus ja tiedotus ja raportointi tiedotusvälineissä vähentäisi niiden vetoomusten määrää, joita ei voida hyväksyä käsiteltäväksi, koska kansalaiset ja asukkaat olisivat paremmin tietoisia unionin toimivallasta; toteaa, että sellaisenkin vetoomuksen aihe, jota ei voida hyväksyä käsiteltäväksi, voi olla merkittävä poliittisessa päätöksenteossa, vaikka se jäisikin valiokunnan toimivallan ulkopuolelle;

4.  painottaa, että komission ja muiden EU:n toimielinten sekä jäsenvaltioiden kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten välistä yhteistyötä on tehostettava, jotta voidaan varmistaa, että hyväksytään ja pannaan täytäntöön EU:n säännöksiä, joilla pyritään saavuttamaan mahdollisimman korkeat sosiaalisen oikeudenmukaisuuden normit sekä kaikkien kansalaisten taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien täysimääräinen ja tehokas suojelu; korostaa, että yhteistyön jäsenvaltioiden edustajien kanssa valiokunnan kokouksissa olisi oltava aktiivisempaa ja että valiokunnan lähettämien pyyntöjen jatkokäsittelyä olisi nopeutettava; kehottaa siksi kaikkia asianomaisia kansallisia ja EU:n viranomaisia sitoutumaan vahvasti vetoomusten käsittelyyn ja ratkaisemiseen ensisijaisena asiana; panee jälleen merkille, että useisiin vetoomuksiin on saatu komissiolta pinnallisia vastauksia;

5.  kehottaa komissiota käyttämään tehtävästään perussopimusten valvojana johtuvaa toimivaltaansa asianmukaisesti, koska tällainen asema on erittäin tärkeä EU:n toiminnalle kansalaisten ja unionin lainsäätäjien kannalta; kehottaa rikkomusmenettelyjen oikea-aikaiseen käsittelyyn, jotta päästään viipymättä tilanteista, joissa EU:n oikeutta ei noudateta;

6.  muistuttaa, että yhteistyö parlamentin muiden valiokuntien kanssa on olennaista vetoomusten kattavan käsittelyn varmistamiseksi; toteaa, että vuonna 2017 18 vetoomusta lähetettiin muihin valiokuntiin lausuntoa varten ja 357 vetoomusta tiedoksi; on tyytyväinen siihen, että muilta valiokunnilta saatiin 21 lausuntoa vetoomuksista; kannustaa edistämään parlamentin eri valiokuntien välistä vuoropuhelua, jotta EU:n kansalaisten esiin tuomiin ongelmiin voidaan kiinnittää asianmukaista huomiota;

7.  toteaa, että vetoomusverkosto käynnistettiin 21. maaliskuuta 2017 ja että tilaisuuteen osallistui jäseniä kaikista parlamentin valiokunnista ja että siinä esiteltiin verkoston suuntaviivat, sen tarkoitus ja sen jäsenten tehtävät; on vakuuttunut siitä, että jos vetoomusverkosto otetaan vakavasti, se on hyödyllinen väline, joka mahdollistaa vetoomusten paremman seurannan parlamentaarisessa ja lainsäädännöllisessä työssä; korostaa verkoston merkitystä, jotta voidaan lisätä jäsenten tietoisuutta parlamentille vetoomuksin toimitetuista kansalaisten huolenaiheista ja keskustella mahdollisista menettelyllisistä parannuksista ja jakaa parhaita käytäntöjä; korostaa, että valiokuntien tiiviimpi yhteydenpito voi tehostaa samankaltaisia aiheita koskevien kuulemisten ja parlamentin tutkimusten suunnittelua; odottaa kiinnostuneena parlamentin politiikkayksikkö C:n julkaisemaa tutkimusta eri valiokuntien ja vetoomusvaliokunnan välisen yhteistyön nykyisestä toimivuudesta; korostaa, että parlamentin valiokuntien tehostetumpi yhteistyö vetoomusten esittäjien esille nostamien kysymysten osalta antaisi parlamentille mahdollisuuden toteuttaa parempia ja yksilöllisiä jatkotoimia vetoomusten osalta ja vastata paljon nopeammin ja tehokkaammin kansalaisten ja asukkaiden huolenaiheisiin, mikä tuo lisäarvoa unionin kansalaisten ja asukkaiden elämään sekä parlamentin ja unionin toimintaan kokonaisuudessaan;

8.  korostaa niiden ennen brexit-neuvotteluja esitettyjen vetoomusten suurta merkitystä, joita asianosaiset kansalaiset ja asukkaat esittivät; viittaa vetoomusvaliokunnan, kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan (LIBE), perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan (AFCO) sekä työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan (EMPL) 11. toukokuuta 2017 järjestämään kansalaisten oikeuksia brexitin jälkeen koskeneeseen yhteiseen julkiseen kuulemiseen, jonka tarkoituksena oli varmistaa, että nämä oikeudet ovat yksi parlamentin painopisteistä brexit-neuvotteluissa;

9.  katsoo, että vetoomusvaliokunnalle ja sen sihteeristölle olisi osoitettava enemmän resursseja, jotta eri vetoomusten käsittely olisi täysin johdonmukaista; painottaa, että valiokunnan tammikuussa 2016 hyväksymät suuntaviivat tekevät vetoomusten käsittelystä ja päätöksentekomenettelystä avoimen ja selkeän;

10.  palauttaa mieliin, että vetoomuksia tarkastellaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 227 artiklan mukaisesti, jossa määrätään, että kaikilla unionin kansalaisilla sekä niillä luonnollisilla henkilöillä tai oikeushenkilöillä, joiden asuinpaikka tai sääntömääräinen kotipaikka on jossakin jäsenvaltiossa, on oikeus esittää Euroopan parlamentille vetoomus asioissa, jotka kuuluvat Euroopan unionin toimialaan; muistuttaa, että vetoomusten käsittelyä koskeva menettely on vahvistettu Euroopan parlamentin työjärjestyksessä;

11.  toteaa, että jos kansalaisten kanteluita ja myös yksittäisiä tapauksia ei suostuta tutkimaan syvällisesti ja nopeasti komission vuonna 2016 antamassa tiedonannossa ”EU:n lainsäädäntö: Parempiin tuloksiin soveltamista parantamalla”(1) esitetyn lähestymistavan mukaisesti, tämä saattaa estää mahdollisten vakavien systeemisten puutteiden nopean havaitsemisen ja rikkoa tätä kautta monia oikeuksia lukuisten kansalaisten kustannuksella, mitä kautta itse asiassa jätetään kansallisille tuomioistuimille suurimman vastuun seurata EU:n oikeuden mahdollista rikkomista, lukuun ottamatta systeemisissä tapauksissa; katsoo, että tämän käsitteen tulkinnassa on liian suurta epäselvyyttä ja että tällainen lähestymistapa ympäristölainsäädännön alalla on erityisen haitallinen; katsoo, että se heikentää aiempaa lähestymistapaa EU:n ympäristölainsäädännön täytäntöönpanoon ja heikentää yleisesti komission velvollisuuksia valvoa perussopimusten noudattamista;

12.  toteaa, että epävarmoja työsuhteita koskevien vetoomusten käsittely on osoittanut, että tietyissä jäsenvaltioissa monet työntekijät joutuvat huonojen ja syrjivien käytäntöjen kohteeksi, mikä on osoitus tehokkaiden ehkäisevien mekanismien ja rangaistusten vähäisyydestä useissa tapauksissa; pitää valitettavana, että komissio on kerryttänyt huomattavan kasauman tapauksia, joissa tietyt jäsenvaltiot ovat rikkoneet EU:n työlainsäädäntöä, mikä on mahdollistanut työntekijöiden oikeuksien loukkaamisen jatkumisen vuosien ajan;

13.  toistaa komissiolle esittämänsä kehotuksen tiedottaa vetoomusvaliokunnalle järjestelmällisesti vetoomuksiin liittyvistä käynnissä olevista EU:n pilotti- ja rikkomusmenettelyistä, ja antaa menettelyjen aikana vaihdettuja asiakirjoja saataville, kun menettelyt on saatu päätökseen Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti erityisesti silloin, kun ne on käynnistetty kokonaan tai osittain vetoomusten perusteella; on tyytyväinen komission vuonna 2014 perustamaan keskitettyyn alustaan, jolla rikkomista koskevat päätökset julkaistaan;

14.  odottaa, että komissio on aina asianmukaisesti edustettuna vetoomusvaliokunnassa julkisten keskustelujen aikana, etenkin sellaisten korkean tason virkamiesten ominaisuudessa, jotka voivat antaa lisätietoja ja vastata vetoomusten esittäjien ja Euroopan parlamentin jäsenten pyyntöihin, ja että voidaan tarvittaessa toimia laajemmin kuin aiemmin toimitetun kirjallisen vastauksen puitteissa;

15.  suhtautuu myönteisesti siihen, että vetoomusvaliokunta ottaa aiempaa enemmän esille asioita täysistunnossa suullisten kysymysten, päätöslauselmien tai lyhyiden päätöslauselmaesitysten avulla työjärjestyksen 216 artiklan 2 kohdan mukaisesti; kiinnittää huomion päätöslauselmiinsa, jotka annettiin vetoomusvaliokunnan vuonna 2016 käsittelemistä asioista annetusta vuotuisesta mietinnöstä(2), Euroopan oikeusasiamiehen vuosikertomuksesta 2016(3) ja katsauksesta Euroopan unionin kansalaisuuteen vuonna 2017(4); kiinnittää huomiota15. maaliskuuta 2017 annettuun päätöslauselmaansa EU:n kansalaisten vapautta liikkua ja työskennellä sisämarkkinoilla rajoittavista tekijöistä(5);

16.  panee merkille kuulemistilaisuudet useista monimuotoisista aiheita, jotka vetoomusvaliokunta järjesti vuonna 2017 yksin tai yhteistyössä muiden valiokuntien kanssa, eli vähemmistöjen syrjinnän torjunta ja vähemmistöjen suojelu (4. toukokuuta), EU-kansalaisten tilanne ja oikeudet Yhdistyneessä kuningaskunnassa brexitin jälkeen (11. toukokuuta yhdessä LIBE- ja EMPL-valiokunnan kanssa), kansalaisten luottamuksen palauttaminen Euroopan yhdentymishankkeeseen (22. kesäkuuta yhdessä LIBE-valiokunnan kanssa), eurooppalainen kansalaisaloite ”Kielletään glyfosaatti ja suojellaan ihmisiä ja ympäristöä myrkyllisiltä torjunta-aineilta” (20. marraskuuta) ja työntekijöiden oikeuksien suojelu tilapäisissä tai epävarmoissa työsuhteissa (22. marraskuuta); panee myös tyytyväisenä merkille, että valiokunta järjesti 12. lokakuuta 2017 pidetyn kokouksensa yhteydessä vuosittaisen työpajan vammaisten henkilöiden oikeuksien suojelusta;

17.  toteaa, että vetoomusvaliokunta antoi lausuntonsa erilaisissa vetoomuksissa esiintuoduista kysymyksistä useissa panoksissaan parlamentin mietintöihin, kuten esteettömyyttä koskevasta eurooppalaisesta säädöksestä(6), parempaa lainsäädäntöä koskevan toimielinten välisen sopimuksen tulkinnasta ja täytäntöönpanosta(7), Bryssel IIa ‑asetuksesta(8), Marrakeshin sopimuksesta(9), EU:n lainsäädännön soveltamisen seurannasta vuonna 2015(10), uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytöstä(11), Euroopan vammaisstrategiasta(12), EU:n perusoikeustilannetta vuonna 2016 koskevasta vuosikertomuksesta(13) ja kansalaisaloitteesta annetun asetuksen (EU) N:o 211/2011 tarkistamisesta(14);

18.  toteaa, että suurin osa vuonna 2017 vetoomuksen esittäneistä oli huolissaan ympäristökysymyksistä; viittaa marraskuussa 2017 julkaistuun erityiseurobarometriin 468(15), jonka mukaan ympäristö on yksi unionin kansalaisten yleisimmistä huolenaiheista; painottaa, että on tärkeää vastata unionin kansalaisten ja asukkaiden odotuksiin, jotka koskevat asianmukaista ympäristölainsäädäntöä sekä hyväksytyn politiikan ja hyväksyttyjen sääntöjen täytäntöönpanoa; pitää valitettavana, että ympäristösääntöjä ei aina panna asianmukaisesti täytäntöön jäsenvaltioissa, kuten vetoomuksissa on kuvattu; kehottaa komissiota perussopimusten vartijana varmistamaan yhdessä jäsenvaltioiden kanssa unionin lainsäädännön asianmukaisen täytäntöönpanon;

19.  painottaa, että komission on varmistettava, että jäsenvaltiot laativat ympäristöarvioinneissaan tarkat ja kattavat analyysit EU:n oikeuden noudattamisesta, kun on kyse sellaisten infrastruktuurihankkeiden hyväksymisestä, joiden osalta vetoomuksen esittäjät ovat ilmaisseet huolensa ihmisten terveydelle ja ympäristölle aiheutuvista vakavista riskeistä;

20.  pitää erittäin valitettavana, että vetoomusten esittäjien monissa jäsenvaltioissa ilmoittamia ilmanlaatuongelmia pahentaa entisestään niiden 43 miljoonan dieselkäyttöisen ajoneuvon aiheuttama pilaantuminen, jotka ei täytä EU:n sääntöjä, jotka koskevat henkilöautojen ja kevyiden hyötyajoneuvojen tyyppihyväksyntää ja päästöjä;

21.  viittaa työhön, jota vetoomusvaliokunta on tehnyt työtä vammaisasioita koskevien vetoomusten yhteydessä; toteaa, että vuonna 2017 esitettiin vähemmän vammaisasioita koskevia vetoomuksia; painottaa, että liikenteen ja rakennetun ympäristön esteettömyys sekä syrjintä erityisesti työssä ovat vammaisten henkilöiden pääasiallisia haasteita; toteaa, että erityistä huomiota on kiinnitetty vammaisasioita koskevista vetoomuksista järjestettyihin keskusteluihin, kuten vammaisten henkilöiden omaishoitajien tukeen sekä Marrakeshin sopimuksen pikaiseen ratifiointiin, täytäntöönpanoon ja soveltamiseen;

22.  painottaa vetoomusvaliokunnan suojelutehtävää YK:n vammaisyleissopimuksen soveltamista koskevissa unionin puitteissa; toteaa, että 12. lokakuuta 2017 valiokunnan kokouksessa järjestettiin vammaisten henkilöiden oikeuksien suojelua koskenut työpaja, jossa esiteltiin osallistavaa koulutusta koskeva tutkimus; kehottaa EU:n toimielimiä näyttämään esimerkkiä tässä asiassa ja varmistamaan, että kansalliset viranomaiset panevat tällä alalla annetun lainsäädännön viipymättä asianmukaisesti täytäntöön;

23.  viittaa 15. maaliskuuta 2017 annettuun päätöslauselmaansa EU:n kansalaisten vapautta liikkua ja työskennellä sisämarkkinoilla rajoittavista tekijöistä; toistaa kehotuksensa Euroopan komissiolle, jotta se selkeyttäisi, päivittäisi ja laajentaisi ohjeistustaan parantaakseen direktiivin 2004/38/EY saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä ja sen soveltamista, jotta muun muassa viimeaikainen Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntö (asiat C-456/12 ja C-457/12) otetaan huomioon; suosittelee unionin lainsäädännön saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä koskevien täytäntöönpanosuunnitelmien käyttöä täysimääräisen ja asianmukaisen soveltamisen varmistamisessa; kehottaa jäsenvaltioita noudattamaan direktiiviä 2004/38/EY ja unionin tuomioistuimen nykyistä oikeuskäytäntöä henkilöiden vapaasta liikkuvuudesta, koska noudattamatta jättäminen on unionin kansalaisten perusoikeuden suora loukkaus;

24.  panee merkille lasten hyvinvointia käsittelevän vetoomusvaliokunnan työryhmän työn ja sen 3. toukokuuta 2017 hyväksytyn loppuraportin ja suositukset; uskoo vakaasti, että komission, neuvoston ja jäsenvaltioiden olisi seurattava johdonmukaisesti ja tehokkaasti työryhmän loppuraportin suosituksia; kehottaa EU:n toimielimiä ja jäsenvaltioita noudattamaan EU:n lainsäädäntöä ja edistämään ja parantamaan tehokkaasti rajatylittävää yhteistyötä perheasioissa tarjoamalla koulutusta tuomareille ja ammattilaisille sekä kansalaisille tietoa oikeusavusta ja kaksikielisiä asianajajia;

25.  toistaa kantansa, jonka mukaan perusoikeuskirjan 51 artiklan liian kapea tai epäyhtenäinen tulkinta etäännyttää kansalaisia unionista; kehottaa komissiota esittämään toimenpiteitä, joilla varmistetaan 51 artiklan johdonmukainen ja kattava soveltaminen;

26.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita etsimään ratkaisuja niiden EU:n kansalaisten äänioikeuden menetykseen, jotka liikkuvat ja oleskelevat vapaasti Euroopan unionissa tai ovat pitkäaikaisia asukkaita; on pettynyt Euroopan unionin ja Yhdistyneen kuningaskunnan väliseen erosopimusluonnokseen, koska siinä ei viitata kansalaisten poliittisiin oikeuksiin;

27.  painottaa, että eurooppalaisen kansalaisaloitteen olisi oltava sekä avoin että tehokas, jotta se toimisi merkittävänä aktiivisen kansalaisuuden ja julkisen osallistumisen välineenä; pitää valitettavana, että näin ei ole tapahtunut aikaisemmin ja että aiemmin hyväksyttyjen aloitteiden perusteella ei ole toteutettu konkreettisia lainsäädäntötoimia; panee merkille 13. syyskuuta 2017 julkaistun komission ehdotuksen eurooppalaisesta kansalaisaloitteesta annetun asetuksen (EU) N:o 211/2011(16) tarkistamisesta; toteaa, että viimeisin menestyksekäs kansalaisaloite on ”Kielletään glyfosaatti ja suojellaan ihmisiä ja ympäristöä myrkyllisiltä torjunta-aineilta”; toteaa, että aloitetta koskeva julkinen kuuleminen järjestettiin parlamentissa 20. marraskuuta 2017; odottaa, että komissio reagoi sen sisältöön; vahvistaa vetoomusvaliokunnan sitoumuksen osallistua proaktiivisesti menestyksekkäitä aloitteita koskevien julkisten kuulemisten järjestämiseen; sitoutuu asettamaan tämän osallistavan prosessin tehokkuuden etusijalle toimielintasolla ja takaamaan asiamukaiset lainsäädännölliset jatkotoimet;

28.  korostaa, että eurooppalaista kansalaisaloitetta ”Kielletään glyfosaatti ja suojellaan ihmisiä ja ympäristöä myrkyllisiltä torjunta-aineilta” koskevan julkisen kuulemistilaisuuden yhteydessä ja kun on käsitelty samaa aihetta koskevia vetoomuksia, on käynyt ilmi, että glyfosaatin, muuntogeenisten organismien ja torjunta-aineiden kaltaisten aineiden lupamenettelyt ovat vaarantuneet tieteellisen näytön laadinnan ja arvioinnin puutteellisen riippumattomuuden, riittämättömän avoimuuden ja epätarkkuuksien vuoksi;

29.  panee merkille eläinten hyvinvointia koskevien vetoomusten suuren määrän; kiinnittää huomiota eläinten hyvinvoinnista Euroopan unionissa tehtyyn tutkimukseen sekä sen esittelyyn valiokunnan kokouksessa 23. maaliskuuta 2017, jonka jälkeen keskusteltiin useista aihetta koskevista vetoomuksista; pitää välttämättömänä, että käynnistetään uusi EU-strategia, jonka avulla korjataan kaikki nykyiset puutteet, yhdenmukaistetaan lainsäädäntö ja varmistetaan eläinten hyvinvoinnin, eläinkuljetukset mukaan lukien, kattava ja tehokas suojelu siten, että luodaan selkeä ja kattava lainsäädäntökehys, joka täyttää kaikki SEUT-sopimuksen 13 artiklan vaatimukset;

30.  korostaa sisämarkkinoiden ongelmanratkaisuverkon (SOLVIT) tärkeää tehtävää, sillä se tarjoaa kansalaisille ja yrityksille keinon ilmaista huolensa tilanteista, joissa viranomaiset muissa jäsenvaltioissa ovat mahdollisesti rikkoneet unionin oikeutta; pyytää komissiota ja jäsenvaltioita edistämään SOLVIT-verkon toimintaa, jotta siitä olisi enemmän apua kansalaisille ja sen toiminta olisi näkyvämpää; panee tässä yhteydessä tyytyväisenä merkille komission toukokuussa 2017 julkaiseman toimintaohjelman SOLVITin lujittamiseksi; kehottaa komissiota raportoimaan Euroopan parlamentille toimintaohjelman tuloksista;

31.  korostaa, että on tärkeää kehittää edelleen vetoomusportaalia ja että siitä on tehtävä kaksisuuntainen viestintäväylä ja helposti saatavilla oleva interaktiivinen väline, joka tarjoaa kaikkien EU:n jäsenvaltioiden kansalaisille mahdollisuuden tutustua kaikkiin vetoomuksia ja niiden käsittelyä koskeviin perustietoihin, avaa viestintäkanavia ja luo aihekohtaisia kokonaisuuksia asiakirjojen ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa varten; korostaa, että vetoomusten käsittelyn hallinnollista taakkaa on edelleen minimoitava; painottaa, että portaali toimii myös vetoomuksien julkisena rekisterinä; katsoo, että portaalin teknisiä valmiuksia on tehostettava vetoomusten sujuvan käsittelyn aikaansaamiseksi; painottaa tarvetta parantaa viestintää vetoomusten esittäjien kanssa siten, että heille ilmoitetaan heidän vetoomuksensa edistymisestä heidän omalla kielellään; katsoo, että ne, jotka ovat tukeneet vetoomusta tai ilmaisseet kiinnostuksensa vetoomukseen, ovat oikeutettuja saamaan samaa palautetta ja tietoa kuin vetoomuksen esittäjä, erityisesti mitä tulee parlamentin keskusteluihin tai komission vastauksiin; muistuttaa, että on tärkeää tehostaa toimia, joilla varmistetaan, että vetoomusten esittäjät ovat läsnä, kun heidän vetoomuksiaan käsitellään valiokunnassa;

32.  kehottaa luomaan entistä kohdennetumman ja aktiivisemman lehdistö- ja viestintäpalvelun ja aktiivisemman läsnäolon sosiaalisessa mediassa siten, että valiokunnan työ vastaa paremmin kansalaisten huolenaiheisiin;

33.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman ja vetoomusvaliokunnan mietinnön neuvostolle, komissiolle, Euroopan oikeusasiamiehelle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille sekä niiden vetoomusvaliokunnille ja kansallisille oikeusasiamiehille tai vastaaville toimivaltaisille elimille.

(1) EUVL C 18, 19.1.2017, s. 10.
(2) EUVL C 369, 11.10.2018, s. 105.
(3) EUVL C 356, 4.10.2018, s. 77.
(4) EUVL C 369, 11.10.2018, s. 11.
(5) EUVL C 263, 25.7.2018, s. 98.
(6) Lausunto annettu 24. tammikuuta 2017.
(7) Lausunto annettu 24. tammikuuta 2017.
(8) Lausunto annettu 25. huhtikuuta 2017.
(9) Lausunto annettu 24. tammikuuta 2017.
(10) Lausunto annettu 22. maaliskuuta 2017.
(11) Lausunto annettu 7. syyskuuta 2017.
(12) Lausunto annettu 7. syyskuuta 2017.
(13) Lausunto annettu 22. marraskuuta 2017.
(14) Lausunto annettu 7. syyskuuta 2017.
(15) Erityiseurobarometri 468: Euroopan kansalaisten suhtautuminen ympäristöön, marraskuu 2017: http://ec.europa.eu/commfrontoffice/publicopinion/index.cfm/Survey/getSurveyDetail/instruments/SPECIAL/surveyKy/2156
(16) EUVL L 65, 11.3.2011, s. 1.

Päivitetty viimeksi: 7. lokakuuta 2019Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö