Euroopan parlamentin päätöslauselma 12. kesäkuuta 2018 virkistyskalastuksen tilanteesta Euroopan unionissa (2017/2120(INI))

P8_TA(2018)0243 A8-0191/2018

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 43 artiklan,

–  ottaa huomioon 6. heinäkuuta 2017 antamansa päätöslauselman yhteenkuuluvuuden ja kehityksen edistämisestä EU:n syrjäisimmillä alueilla: SEUT-sopimuksen 349 artiklan täytäntöönpano(1),

–  ottaa huomioon yhteisestä kalastuspolitiikasta, neuvoston asetusten (EY) N:o 1954/2003 ja (EY) N:o 1224/2009 muuttamisesta sekä neuvoston asetusten (EY) N:o 2371/2002 ja (EY) N:o 639/2004 ja neuvoston päätöksen 2004/585/EY kumoamisesta 11. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1380/2013(2),

–  ottaa huomioon yhteisön valvontajärjestelmästä, jonka tarkoituksena on varmistaa yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattaminen, asetusten (EY) N:o 847/96, (EY) N:o 2371/2002, (EY) N:o 811/2004, (EY) N:o 768/2005, (EY) N:o 2115/2005, (EY) N:o 2166/2005, (EY) N:o 388/2006, (EY) N:o 509/2007, (EY) N:o 676/2007, (EY) N:o 1098/2007, (EY) N:o 1300/2008 ja (EY) N:o 1342/2008 muuttamisesta sekä asetusten (ETY) N:o 2847/93, (EY) N:o 1627/94 ja (EY) N:o 1966/2006 kumoamisesta 20. marraskuuta 2009 annetun asetuksen (EY) N:o 1224/2009(3),

–  ottaa huomioon Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta ja neuvoston asetusten (EY) N:o 2328/2003, (EY) N:o 861/2006, (EY) N:o 1198/2006 ja (EY) N:o 791/2007 sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1255/2011 kumoamisesta 15 päivänä toukokuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 508/2014(4) ja erityisesti sen 77 artiklan,

–  ottaa huomioon kalatalousalan tietojen keruuta, hallintaa ja käyttöä koskevista unionin puitteista sekä yhteistä kalastuspolitiikkaa koskevien tieteellisten lausuntojen tukemisesta ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 199/2008 kumoamisesta 17 päivänä toukokuuta 2017 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 2017/1004(5), ja erityisesti sen 5 artiklan,

–  ottaa huomioon rakenne- ja koheesiopolitiikkayksikön heinäkuussa 2017 julkaiseman tutkimuksen merialueen virkistyskalastuksesta ja osittain omavaraisesta kalastuksesta sekä niiden arvosta ja vaikutuksesta kalakantoihin,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon kalatalousvaliokunnan mietinnön (A8-0191/2018),

A.  ottaa huomioon, että kansainvälisen merentutkimusneuvoston (ICES) vuonna 2013 antaman määritelmän mukaan virkistyskalastus tarkoittaa elollisten vesiluonnonvarojen pyydystämistä tai sen yrittämistä pääasiassa vapaa-ajan ja/tai henkilökohtaiseen kulutukseen, mikä kattaa aktiiviset kalastusmenetelmät, kuten vapa, atraimet ja käsipyynti, sekä passiiviset menetelmät, kuten verkot, merrat ja siimat; katsoo, että virkistyskalastusta ja merellä harjoitettavaa vapaa-ajan kalastusta koskevat selvät määritelmät ovat tarpeen, ja ottaa huomioon asetuksen (EY) N:o 1224/2009 55 artiklan 2 kohdan, jossa todetaan, että ”virkistyskalastuksesta saatujen saaliiden kaupan pitäminen on kiellettyä”;

B.  katsoo, että on tärkeää ymmärtää ero virkistyskalastuksen ja kotitarvekalastuksen välillä, koska niitä olisi arvioitava ja säänneltävä erikseen, ja että olisi tehtävä selväksi, että virkistyskalastus ei ole osittain omavaraista kalastusta; toteaa, että yhteistä kalastuspolitiikkaa (YKP) koskevassa asetuksessa ei viitata viimeksi mainittuun; katsoo, että näitä olisi arvioitava sen mukaisesti ja säänneltävä erikseen;

C.  toteaa, että EU:n lainsäädäntö, jonka toiminta perustuu ainoastaan kaksitasoiseen kalastuksen luokittelua koskevaan järjestelmään kattaa virkistyskalastuksen ja kaupallisen kalastuksen eikä siinä näin ollen tunnusteta osittain omavaraista kalastusta ja osittain kaupallista kalastusta;

D.  toteaa, että virkistyskalastuksella voi laajuutensa vuoksi olla merkittävä vaikutus kalakantoihin mutta asian sääntely kuuluu ensisijaisesti jäsenvaltioiden toimivaltaan;

E.  toteaa, että YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö on määritellyt kotitarvekalastuksen vesieläinten pyytämiseksi, joka merkittävässä määrin palvelee yksilön ravinnontarpeen täyttämistä;

F.  katsoo, että ilman selvää oikeudellista eroa virkistyskalastuksen, osittain omavaraisen kalastuksen ja osittain kaupallisen kalastuksen välillä tietyt laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän (LIS) kalastuksen käytännöt saattavat jäädä huomaamatta, koska niitä ei lueta mukaan tai säännellä asianmukaisesti;

G.  toteaa, että ei ole olemassa yhtä sovittua selvää virkistyskalastuksen määritelmää EU:n tasolla, ja toteaa, että tämän vuoksi on hyvin vaikeaa valvoa virkistyskalastusta, kerätä sitä koskevia tietoja ja arvioida sen vaikutusta kalakantoihin ja ympäristöön tai sen taloudellista merkitystä;

H.  ottaa huomioon, että kaikkien kalastustoiminnan tyyppien, myös virkistyskalastuksen, asianmukaista hoitoa varten tarvitaan säännöllisten ja tarkkojen tietojen keräämistä ja aikasarjoja, jotta voidaan arvioida niiden vaikutusta kalakantoihin tai muihin meren organismeihin ja ympäristöön; toteaa, että tällä hetkellä tällaiset tiedot puuttuvat tai ne ovat epätäydellisiä; toteaa lisäksi, että kalakantoihin kohdistuvan suoran vaikutuksen lisäksi virkistyskalastuksen täydentävää ympäristövaikutusta ei ole myöskään tutkittu riittävästi;

I.  toteaa, että tutkimukset ovat osoittaneet, että huomattava määrä merten, järvien ja jokien jäljitettävästä muovijätteestä on peräisin veneilyn, matkailun ja kalastuksen kaltaisista veteen liittyvistä virkistystoiminnoista; toteaa, että virkistyskalastuksen yhteydessä kadonneista pyydyksistä muodostuvat roskat voivat aiheuttaa vakavaa elinympäristön huononemista ja ekologista haittaa;

J.  ottaa huomioon, että Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta (EMKR) on tarjolla taloudellista tukea tietojen keräämistä varten myös virkistyskalastuksen osalta;

K.  ottaa huomioon, että asetuksen (EU) N:o 1380/2013 2 artiklassa luetellut tavoitteet tarkoittavat taloudellisten, sosiaalisten ja työllisyyteen liittyvien hyötyjen saavuttamista sekä kalakantojen ja muiden meren organismien palauttamista sellaisten tasojen yläpuolelle, joilla voidaan saavuttaa kestävä enimmäistuotto, ja niiden pitämistä tällaisten tasojen yläpuolella;

L.  toteaa, että parlamentin äskettäin teettämän tutkimuksen mukaan virkistyskalastuksen vaikutus voi vaihdella kalakantojen välillä ja että sen osuus kokonaissaaliista on 2 prosenttia (makrilli) – 43 prosenttia (lyyraturska);

M.  ottaa huomioon, että YKP:n tavoitteiden saavuttamiseksi kalavaroja ja kalastustoimintaa olisi hoidettava ja niiden olisi oltava tasapainossa; toteaa, että näitä tavoitteita ei voida saavuttaa, jos käytettävissä ei ole kaikkia tietoja, jotka koskevat saaliita ja kalastustoiminnan, mukaan luettuna vapaa-ajan kalastus, taloudellista merkitystä;

N.  ottaa huomioon, että jäsenvaltioilla on velvollisuus kerätä tietoja, mukaan luettuna arviot virkistyskalastuksesta, myös pyydystä ja päästä -kalastuksesta, saatujen ja asetuksen (EU) 2017/1004 mukaisesti lueteltujen lajien saaliiden määrästä, jotka aikanaan sisällytetään monivuotisiin hoitosuunnitelmiin; toteaa, että tässä suhteessa vain joillakin jäsenvaltioilla on kattavat tiedot niiden alueella harjoitettavasta virkistyskalastuksesta;

O.  ottaa huomioon, että vaikka monia lajeja saadaan saaliiksi merialueiden virkistyskalastuksen kautta, pakollinen tietojen keruu koskee vain muutamia lajeja, minkä vuoksi tarvitaan maakohtaisempia monia lajeja koskevia tutkimuksia ja analyyseja; toteaa, että virkistyskalastuksen saaliit olisi sisällytettävä kokonaiskalastuskuolevuutta ja biomassaa koskeviin arvioihin;

P.  toteaa, että virkistyskalastusta koskevien tietojen saatavuus vaihtelee alueittain ja että Pohjanmereltä ja Itämereltä tietoja meren vapaa-ajan kalastuksesta on paremmin saatavilla kuin Välimereltä ja Mustaltamereltä tai Atlantilta;

Q.  toteaa, että Euroopassa merialueiden vapaa-ajan kalastusta harjoittavien arvioitu määrä on 8,7–9 miljoonaa ihmistä eli 1,6 prosenttia Euroopan väestöstä, ja että heidän osuutensa on arviolta 77 miljoonaa kalastuspäivää joka vuosi;

R.  toteaa, että EMKR:stä annetun asetuksen (EU) N:o 508/2014 3 artiklan 2 kohdan 6 alakohdassa ’kalastajalla’ tarkoitetaan henkilöä, jonka jäsenvaltio katsoo harjoittavan kaupallista kalastustoimintaa, ja katsoo, että sen vuoksi on löydettävä toinen määritelmä, joka kattaa virkistyskalastustoimintaan osallistuvat johdanto-osan A kappaleen mukaisesti;

S.  toteaa, että Euroopan merialueiden virkistyskalastuksen (kalastusmatkailun arvoa lukuun ottamatta) arvioitu taloudellinen vaikutus on 10,5 miljardia euroa, josta 5,1 miljardia euroa on suoria, 2,3 miljardia euroa välillisiä ja 3,2 miljardia euroa johdettuja menoja; toteaa, että pelkästään EU:ssa arvioitu taloudellinen vaikutus on 8,4 miljardia euroa, josta 4,2 miljardia euroa on suoria, 1,8 miljardia euroa välillisiä ja 2,5 miljardia euroa johdettuja menoja;

T.  toteaa, että on olemassa suora yhteys kalakantojen runsauden/rakenteen ja kalastusmahdollisuuksien sekä niistä johtuvien työllisyysvaikutusten, taloudellisten vaikutusten ja sosioekonomisten vaikutusten välillä; katsoo, että on tärkeää arvioida kaiken kalastuksen vaikutusta tiettyyn kantaan ja kalastuksen taloudellista arvoa, jotta voidaan toteuttaa hoitotoimenpiteitä, joilla autetaan saavuttamaan ympäristötavoitteet ja taloudelliset tavoitteet;

U.  ottaa huomioon, että merialueiden virkistyskalastus tukee Euroopassa arviolta 99 000:ta kokoaikavastaavaa työpaikkaa, joista 57 000 on suoraa ja 18 000 välillistä työpaikkaa sekä 24 000 johdettua työpaikkaa, ja sen luoma taloudellinen arvo on keskimäärin 49 000 euroa vuodessa kokoaikavastaavaa työpaikkaa kohti; toteaa, että pelkästään EU:ssa määrä on arviolta 84 000 kokoaikavastaavaa työpaikkaa (50 000 suoraa, 15 000 välillistä ja 20 000 johdettua työpaikkaa);

V.  toteaa, että merialueilla virkistystarkoituksessa harjoitettava kalastusmatkailu ja muu kalastusmatkailu ovat osoittautuneet erittäin merkittäviksi monien alueiden ja maiden taloudelle, ja katsoo, että niitä olisi siksi analysoitava, jotta voidaan arvioida paremmin niiden arvoa, vaikutusta ja kehityspotentiaalia;

W.  toteaa, että kaikenlaisella virkistyskalastuksella on suurempi taloudellinen ja sosiaalinen vaikutus alueellisella tasolla kuin kansallisella tasolla, koska se tulee paikallisia yhteisöjä ja rannikkoyhteisöjä matkailun, tuotannon, varusteiden vähittäismyynnin ja muiden kalastukseen liittyvien palvelujen kautta;

X.  toteaa, että joissakin tapauksissa virkistyskalastuksen saaliit muodostavat merkittävän osuuden kannan kokonaiskuolleisuudesta ja että sen vuoksi se olisi otettava huomioon kalastusmahdollisuuksia vahvistettaessa; katsoo, että parlamentin äskettäin teettämän tutkimuksen mukaa merialueiden virkistyskalastuksen arvioitu prosenttiosuus kokonaissaaliista voi vaihdella suuresti kohdelajeista riippuen – makrillin osuus on 2 prosenttia ja lyyraturskan 43 prosenttia;

Y.  katsoo, että on tärkeää arvioida tapauskohtaisesti virkistyskalastuksen eri menetelmiä tai ICESin vuoden 2013 määritelmässä kuvattuja segmenttejä;

Z.  ottaa huomioon, että arvioinnit virkistyskalastuksen vaikutuksista kalakantoihin sisältävät saaliiden säilyttämisen ja vapautettujen kalojen kuolevuustason; toteaa, että vavalla ja siimalla tapahtuvassa kalastuksessa (pyydystä ja päästä -kalastuksessa) pyydystettyjen kalojen eloonjäämisaste on useimmissa yhteyksissä korkeampi kuin muilla pyydyksillä ja muilla käytännöillä pyydettyjen kalojen, ja se olisi otettava huomioon näissä tapauksissa; katsoo, että tarvitaan lisätietoja merialueen virkistyskalastuksessa käytetyistä tärkeimmistä pyydyksistä, jotta voidaan vertailla eloonjääntimahdollisuuksia kaupallisessa kalastuksessa poisheitettyjen saaliiden osalta ja virkistyskalastuksessa vapautettujen kalojen osalta;

AA.  toteaa, että virkistyskalastuksessa käytetään monenlaisia pyydyksiä ja pyyntimenetelmiä, joilla on erilaisia vaikutuksia kalakantoihin ja ympäristöön ja joita olisi siksi arvioitava ja säänneltävä sen mukaisesti;

AB.  katsoo, että meribassin pohjoisten kantojen ja läntisen Itämeren turskakantojen heikon tilan vuoksi EU:n tasolla on otettu käyttöön virkistyskalastusta koskevia rajoituksia asettamalla elvytyssuunnitelmiin asettamalla saalisrajoituksia tai kieltämällä saaliiksi ottaminen (meribassi) näiden kantojen elvyttämiseksi; toteaa, että kiireellisten hoitotoimenpiteiden toteuttaminen, kun virkistyskalastuksen katsotaan vaikuttavan kannan tilaan, ei anna alalle tarvittavaa näkyvyyttä;

AC.  toteaa, että jotkut virkistyskalastajat pyytävät diadromisia lajeja, kuten lohta, taimenta ja ankeriasta; ottaa huomioon, että näitä lajeja koskevien tietojen keruu olisi suoritettava sekä makean että suolaisen veden osalta, jotta voidaan arvioida kalakantojen muutokset ajan myötä;

AD.  toteaa, että alueet, jotka ovat helpoiten virkistyskalastajien enemmistön saavutettavissa, ovat rannikkoalueita, joilla saaliiksi saadaan kalalajien ohella myös selkärangattomia ja kerätään myös merilevää; katsoo, että näillä on keskeinen rooli tällaisten alueiden ekologiassa; katsoo, että on myös arvioitava näiden lajien saaliiden vaikutusta asianomaisiin kantoihin ja ekosysteemeihin, joiden osa ne ovat;

AE.  ottaa huomioon, että lohi palaa synnyinvesiinsä, ja katsoo, että ihannetapauksissa niitä olisi pyydettävä ainoastaan jokijärjestelmissä, joissa tehokas valvonta ja tehokkaat täytäntöönpanotoimet ovat mahdollisia; toteaa, että merellä harjoitettavassa lohen kalastuksessa poistetaan erottelematta sekä terveet että haavoittuvassa asemassa olevat kannat;

AF.  toteaa, että virkistyskalastus voi aiheuttaa merkittävää kalastuskuolevuutta, vaikka huomattavin arvioitu ympäristövaikutus makean veden virkistyskalastuksessa liittyy mahdollisuuteen, että muita kuin alkuperäisiä lajeja päätyy ekosysteemiin, kun taas merellä harjoitettavassa virkistyskalastuksessa tällainen vaikutus on vähäinen;

AG.  toteaa, että YKP otettiin käyttöön kaupallisen kalastuksen hallinnointia varten, mutta virkistyskalastusta, sen erityispiirteitä ja erityisten hallinnointivälineiden tarvetta ja suunnittelua ei otettu huomioon;

AH.  toteaa, että virkistyskalastuksen ympäristövaikutuksia ovat muut kuin kalojen pyydystämisen vaikutukset, mutta selkeiden tietojen puute vaikeuttaa niiden erottelemista muista ihmisen toiminnasta aiheutuvista vaikutuksista;

AI.  ottaa huomioon, että Yhdistyneen kuningaskunnan eroaminen unionista olisi otettava huomioon merialueiden virkistyskalastuksen tulevassa hoidossa, koska tämän toiminnan merkitys Yhdistyneessä kuningaskunnassa sekä yhteisten kalakantojen osalta on huomattava;

AJ.  toteaa, että virkistyskalastuksesta on monenlaisia sosiaalista ja kansanterveydellistä hyötyä, koska se esimerkiksi parantaa siihen osallistuvien elämänlaatua, kannustaa nuorten väliseen vuorovaikutukseen ja antaa ihmisille tietoa ympäristöstä ja sen kestävyyden merkityksestä;

1.  korostaa, että on tärkeää kerätä riittävästi tietoa virkistyskalastuksesta ja etenkin merialueiden virkistyskalastuksesta, jotta voidaan arvioida asianmukaisesti kokonaiskalastuskuolevuuden tasoja kaikkien kantojen osalta;

2.  korostaa, että virkistyskalastus lisääntyy useimmissa Euroopan maissa ja että tämäntyyppinen kalastus on tärkeää toimintaa, jolla on yhteiskunnallisia ja taloudellisia sekä työllisyyteen ja ympäristöön liittyviä vaikutuksia, ja sillä voi olla erittäin merkittävä vaikutus kalavaroihin; korostaa, että jäsenvaltioiden olisi sen vuoksi varmistettava, että tällaista toimintaa harjoitetaan kestävästi YKP:n tavoitteiden mukaisesti;

3.  korostaa tarvetta suojella pienimuotoista kalastusta harjoittavaa laivastoa ja varmistaa sen selviytyminen ja sukupolvenvaihdos huvivenesatamiin ja kausiluonteiseen matkailuun liittyvän virkistystoiminnan laajentumisen vuoksi;

4.  katsoo, että olisi kerättävä tietoa virkistyskalastusta harjoittavien kalastajien lukumäärästä, heidän saaliidensa määrästä ja lisäarvosta, jota he tuottavat rannikkoyhteisöissä;

5.  kehottaa komissiota sisällyttämään uuteen valvonta-asetukseen virkistyskalastusta koskevat nykyiset säännökset ja parantamaan niitä;

6.  kehottaa komissiota arvioimaan ja tarvittaessa laajentamaan virkistyskalastusta koskevaa tiedonkeruuta, jotta ne kattaisivat useampia kalakantoja ja muita meren organismeja, laatimaan toteutettavuustutkimuksen yhdenmukaisesta tiedonkeruusta, joka liittyy kalastuksen sosioekonomiseen vaikutukseen, ja tekemään tällaisesti tiedonkeruusta pakollista;

7.  korostaa, että on tarpeen parantaa virkistyskalastukseen liittyvien saaliiden raportointia ja seurantaa; muistuttaa, että vuotta 2018 koskevan EU:n talousarvion hyväksymisen yhteydessä parlamentti hyväksyi kokeiluhankkeen, jonka tarkoituksena on ottaa käyttöön meribassia koskeva kuukausittainen raportointijärjestelmä, ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita rahoittamaan edelleen sellaisten lajien seurantahankkeita, jotka ovat haavoittuvimpia virkistyskalastukselle; palauttaa mieliin jäljitettävyyden merkityksen ja kehottaa komissiota sisällyttämään uuteen valvonta-asetukseen virkistyskalastusta koskevat nykyiset säännökset ja parantamaan niitä;

8.  kehottaa komissiota tekemään vaikutuksenarvioinnin virkistyskalastuksesta EU:ssa; katsoo, että virkistyskalastusta koskevia määräyksiä sisältävien hoitosuunnitelmien arviointi olisi myös sisällytettävä vaikutuksenarvioinnista laadittavaan komission lopulliseen kertomukseen;

9.  kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan tarvittavat tekniset vaiheet tiedonkeruuta koskevan nykyisen asetuksen täytäntöönpanemiseksi ja kehottaa laajentamaan sitä niin, että se kattaa enemmän kalakantoja ja virkistyskalastuksen eri puolia;

10.  kehottaa komissiota varmistamaan, että kaikki tarvittavat virkistyskalastusta koskevat tiedot kerätään säännöllisesti kalakantojen ja muiden meren organismien kattavan arvioinnin varmistamiseksi, jotta alan näkyvyyttä voidaan lisätä; varoittaa, että ilman tällaista kattavaa arviointia ja sen perusteella toteutettavia asianmukaisia toimia kalastuksenhoitosuunnitelmilla ja teknisillä toimenpiteillä ei ehkä saavuteta asetuksen (EU) N:o 1380/2013 tavoitteita eikä virkistyskalastuksen ja kaupallisen kalastuksen välistä tasapainoa;

11.  katsoo, että siellä, missä virkistyskalastuksen saaliilla on huomattava vaikutus kalakantaan, niitä olisi pidettävä erottamattomana osana ekosysteemiä ja ne olisi otettava huomioon monivuotisten hoitosuunnitelmien sosiaalisissa ja taloudellisissa näkökohdissa, jotta voidaan vahvistaa kalastusmahdollisuudet ja hyväksyä asianmukaiset tekniset toimenpiteet; kehottaa siksi komissiota tarvittaessa sisällyttämään virkistyskalastuksen monivuotisiin hoitosuunnitelmiin, jotka on jo hyväksytty tai ollaan hyväksymässä;

12.  korostaa, että tietojen kerääminen on jäsenvaltioiden velvoite; tähdentää kuitenkin, että asianmukainen virkistyskalastuksen määritelmä parantaisi tietojen laatua; kehottaa komissiota ehdottamaan yhdenmukaista EU:n tasoista virkistyskalastuksen määritelmään, jossa erotetaan selvästi virkistyskalastus kaupallisesta ja osittain omavaraisesta kalastuksesta ja joka perustuu periaatteeseen, jonka mukaan virkistyskalastuksen saaliita ei saisi koskaan myydä;

13.  katsoo tietojen ja vaikutustenarvioinnista laaditun kertomuksen perusteella ja ottaen huomioon virkistyskalastusta koskevat jäsenvaltioiden valtuudet, että komission olisi arvioitava virkistyskalastuksen roolia tulevassa yhteisessä kalastuspolitiikassa, jotta molempia merikalastuksen lajeja – kaupallista kalastusta ja virkistyskalastusta – voidaan hoitaa tasapainoisella, oikeudenmukaisella ja kestävällä tavalla haluttujen tavoitteiden saavuttamiseksi;

14.  kehottaa komissiota tukemaan virkistyskalastuksen kehittämistä matkailualalla myös taloudellisesti, sillä se edistää merkittävällä tavalla sinisen talouden kehittämistä pienissä yhteisöissä, rannikkoyhteisöissä ja saarilla erityisesti syrjäisimmillä alueilla; katsoo, että tällä olisi myönteinen vaikutus matkailukauden pidentämiseen kesäkuukausien ulkopuolelle; ehdottaa, että komissio valitsee virkistyskalastuksen EDEN-aloitteen mukaisen kestävää matkailua koskevan hankevuoden teemaksi ja käynnistää hankkeita, joilla edistetään virkistyskalastusmatkailua pienissä rannikkoyhteisöissä Cosme-rahaston tuella;

15.  korostaa, että seikkaperäisiin tieteellisiin tietoihin perustuvaa kalavarojen normaalia hoitoa lukuun ottamatta virkistyskalastukseen liittyvien toimien kehittäminen ei saa merkitä ammattimaisen kalastuksen kalastusmahdollisuuksien vähentämistä tai ammattimaisen toiminnan ja virkistystoiminnan välisten niukkojen resurssien jakamista etenkään pienimuotoisessa kalastuksessa;

16.  ottaa huomioon, että virkistyskalastusta on harjoitettu vuosisatoja Euroopassa ja että se on erottamaton osa monien rannikko- ja saariyhteisöjen kulttuuria, perinteitä ja perintöä; panee merkille, että virkistyskalastuksen eri muodot ovat yhtä moninaisia kuin EU:n kulttuurit ja että tämä seikka on tunnustettava kaikissa tämän alan sääntelyä koskevissa pyrkimyksissä;

17.  kehottaa komissiota toteuttamaan asianmukaisia toimenpiteitä, jotta varmistetaan, että virkistyskalastuksen sääntelyä koskevat tulevat määräykset ovat asianmukaisia eivätkä ne haittaa ammattimaista kalastustoimintaa;

18.  korostaa tarvetta laatia virkistyskalastusta koskevat perussäännöt ja ehdottaa, että laaditaan virkistyskalastustoimintaa koskeva esite, johon sisältyy tietoja pyydyksistä ja kalastustoiminnasta sekä kuvaus kalastusalueista, kohdelajeista ja sivusaaliista;

19.  korostaa EMKR:n merkitystä tieteellisten valmiuksien kehittämisen avustamisessa sekä virkistyskalastustoimintaan liittyvien meren luonnonvarojen täysimääräisten ja luotettavien arviointien takaamisessa; palauttaa mieliin, että EMKR tarjoaa rahoitusta tiedonkeruuseen, ja kehottaa komissiota laajentamaan EMKR:n tulevaa soveltamisalaa, jotta taloudellista tukea voidaan myöntää tutkimusta ja kerättyjen tietojen analysointia varten;

20.  korostaa, että on erittäin tärkeää jakaa tietoja, ja tähdentää, että EMKR:stä tuetaan tiedonkeruuta myös virkistyskalastuksen osalta; kehottaa sen vuoksi jäsenvaltioita ryhtymään tarvittaviin toimiin tietojen keräämiseksi ja kehottaa komissiota lisäksi perustamaan yhteisen tietokannan, joka sisältää tutkijoiden käytettävissä olevia kattavia ja luotettavia tietoja, jotta he voivat seurata ja arvioida kalavarojen tilaa; ehdottaa, että tällaisiin toimiin sisällytetään EMKR:n rahoituksen käyttö;

21.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0316. (2) EUVL L 354, 28.12.2013, s. 22. (3) EUVL L 343, 22.12.2009, s. 1. (4) EUVL L 149, 20.5.2014, s. 1. (5) EUVL L 157, 20.6.2017, s. 1.

Euroopan parlamentin tarkistukset 12. kesäkuuta 2018 ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta määritysvelvollisuuden, määritysvelvollisuuden keskeyttämisen, raportointivaatimusten, sellaisten OTC-johdannaissopimusten riskienpienentämistekniikoiden, joille ei ole tehty keskusvastapuolimääritystä, kauppatietorekisterien rekisteröinnin ja valvonnan sekä kauppatietorekistereitä koskevien vaatimusten osalta (COM(2017)0208 – C8-0147/2017 – 2017/0090(COD))(1)

P8_TA(2018)0244 A8-0181/2018

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Tarkistus 1

EUROOPAN PARLAMENTIN TARKISTUKSET(2)

P8_TA(2018)0244 A8-0181/2018

komission ehdotukseen

P8_TA(2018)0244 A8-0181/2018

---------------------------------------------------------

P8_TA(2018)0244 A8-0181/2018

Ehdotus
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS
asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta määritysvelvollisuuden, määritysvelvollisuuden keskeyttämisen, raportointivaatimusten, sellaisten OTC-johdannaissopimusten riskienpienentämistekniikoiden, joille ei ole tehty keskusvastapuolimääritystä, kauppatietorekisterien rekisteröinnin ja valvonnan sekä kauppatietorekistereitä koskevien vaatimusten osalta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 114 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan keskuspankin lausunnon(3),

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(4),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä(5),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 648/2012(6) julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä 27 päivänä heinäkuuta 2012, ja se tuli voimaan 16 päivänä elokuuta 2012. Siinä säädetyillä vakioitujen OTC-johdannaissopimusten keskusvastapuolimääritystä koskevilla vaatimuksilla, vakuusvaatimuksilla, operatiivisen riskin pienentämisvaatimuksilla sellaisille OTC-johdannaissopimuksille, joille ei ole tehty keskusvastapuolimääritystä, johdannaissopimuksia koskevalla ilmoitusvelvollisuudella, keskusvastapuolia koskevilla vaatimuksilla ja kauppatietorekistereitä koskevilla vaatimuksilla pienennetään järjestelmäriskiä lisäämällä OTC-johdannaismarkkinoiden avoimuutta ja pienentämällä OTC-johdannaisiin liittyvää vastapuoliluottoriskiä ja operatiivista riskiä.

(2)  Asetuksen (EU) N:o 648/2012 soveltamisalaan kuuluvien tiettyjen osa-alueiden yksinkertaistaminen ja niitä koskeva oikeasuhteisempi lähestymistapa ovat linjassa komission noudattaman sääntelyn toimivuutta ja tuloksellisuutta koskeva ohjelman (REFIT) kanssa. REFIT-ohjelmassa korostetaan yksinkertaistamisen ja kustannusten alentamisen tarvetta, jotta unionin poliittiset tavoitteet saavutetaan mahdollisimman tehokkaasti, ja pyritään erityisesti vähentämään sääntelyllistä ja hallinnollista rasitusta heikentämättä kuitenkaan päätavoitetta, joka koskee rahoitusvakauden säilyttämistä ja järjestelmäriskien vähentämistä.

(3)  Tehokkaat ja kestävät kaupankäynnin jälkeistä käsittelyä koskevat järjestelmät ja vakuusmarkkinat ovat keskeisiä tekijöitä moitteettomasti toimivan pääomamarkkinaunionin kannalta. Niillä syvennetään toimia, joilla tuetaan investointeja, kasvua ja työllisyyttä komission poliittisten painopisteiden mukaisesti.

(4)  Komissio toteutti vuosina 2015 ja 2016 kaksi julkista kuulemista Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012 soveltamisesta. Komissio on myös saanut palautetta mainitun asetuksen soveltamisesta Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselta, jäljempänä ’arvopaperimarkkinaviranomainen’, Euroopan järjestelmäriskikomitealta, jäljempänä ’järjestelmäriskikomitea’, ja Euroopan keskuspankkijärjestelmältä, jäljempänä ’EKPJ’. Julkisista kuulemisista kävi ilmi, että sidosryhmät kannattivat asetuksen (EU) N:o 648/2012 tavoitteita ja että asetukselle ei ollut tarpeen tehdä mitään perusteellista tarkistusta. Komissio antoi 23 päivänä marraskuuta 2016 asetuksen (EU) N:o 648/2012 85 artiklan 1 kohdan mukaisesti tarkastelukertomuksen. Vaikkeivät asetuksen (EU) N:o 648/2012 kaikki säännökset ole vielä täysin sovellettavissa, minkä vuoksi asetuksesta ei pysty vielä tekemään kattavaa arviointia, kertomuksessa nimettiin osa-alueet, joilla on tarpeen toteuttaa kohdennettuja toimia, jotta voidaan varmistaa, että mainitun asetuksen tavoitteet saavutetaan oikeasuhteisemmalla, tehokkaammalla ja tuloksekkaammalla tavalla.

(5)  Asetuksen (EU) N:o 648/2012 soveltamisalaan olisi sisällyttävä kaikki sellaiset finanssialalla toimivat vastapuolet, joista voi aiheutua merkittävä järjestelmäriski rahoitusjärjestelmälle. Finanssialalla toimivan vastapuolen määritelmää olisi näin ollen muutettava.

(6)  Tiettyjen finanssialalla toimivien vastapuolten toiminnan määrä OTC-johdannaismarkkinoilla on liian pieni, jotta siitä aiheutuisi merkittävä järjestelmäriski rahoitusjärjestelmälle, ja ▌liian pieni, jotta keskusvastapuolimääritys olisi taloudellisesti perusteltua. Kyseiset vastapuolet, joita kutsutaan yleisesti pieniksi finanssialalla toimiviksi vastapuoliksi, olisi vapautettava määritysvelvollisuudesta. Niihin olisi kuitenkin edelleen sovellettava vakuuksien vaihtoa koskevaa vaatimusta järjestelmäriskin pienentämiseksi. Jos pienen finanssialalla toimivan vastapuolen määrityskynnysarvo ylittyy vähintään yhden OTC-johdannaislajin osalta, vastapuolen määritysvelvollisuuden pitäisi finanssialalla toimivien vastapuolten ja järjestelmäriskin, joka rahoitusjärjestelmälle mahdollisesti aiheutuu siitä, ettei kyseisille johdannaissopimuksille ole tehty keskusvastapuolimääritystä, välisen keskinäisen kytköksen vuoksi aktivoitua kaikkien OTC-johdannaislajien osalta.

(7)  Keskinäinen kytkös on finanssialan ulkopuolisilla vastapuolilla pienempi kuin finanssialalla toimivilla vastapuolilla. Ne ovat myös usein aktiivisia vain yhden OTC-johdannaislajin osalta. Tästä syystä niiden toiminnasta rahoitusjärjestelmälle aiheutuva järjestelmäriski on pienempi kuin mikä aiheutuu finanssialalla toimivien vastapuolten toiminnasta. Tämän vuoksi finanssialan ulkopuolisten vastapuolten määritysvelvollisuutta olisi rajattava siten, että niillä olisi määritysvelvollisuus vain sellaisen yhden tai useamman omaisuuseräluokan suhteen, joka ylittää määrityskynnysarvon. ▌

(7 a)  Koska finanssialalla toimiviin ja finanssialan ulkopuolisiin vastapuoliin liittyy erilaisia riskejä, on tarpeen laatia kaksi erillistä määrityskynnysarvoa. Finanssimarkkinoiden kehityksen huomioon ottamiseksi kyseiset kynnysarvot olisi saatettava säännöllisesti ajan tasalle.

(8)  Vaatimus määrittää tietyt OTC-johdannaissopimukset, jotka on tehty ennen määritysvelvollisuuden voimaantuloa, aiheuttaa oikeudellista epävarmuutta ja toiminnallisia ongelmia, ja siitä koituu vain vähän etuja. Erityisesti vaatimus aiheuttaa lisäkustannuksia ja lisätyötä kyseisten sopimusten vastapuolille ja saattaa myös haitata markkinoiden sujuvaa toimintaa parantamatta mitenkään merkittävästi asetuksen (EU) N:o 648/2012 yhdenmukaista ja johdonmukaista soveltamista tai tasapuolisten toimintaedellytysten luomista markkinatoimijoille. Siksi kyseinen vaatimus olisi poistettava.

(9)  Vastapuolilla, joiden toiminnan määrä on vähäinen OTC-johdannaismarkkinoilla, on vaikeuksia päästä keskusvastapuolimääritysjärjestelmiin niin määritysosapuolen asiakkaana kuin epäsuorien määritysmenettelyjen kautta. Vaatimus siitä, että määritysosapuolten on mahdollistettava epäsuorien määrityspalvelujen käyttö kohtuullisin kaupallisin ehdoin, ei siten ole tarpeeksi tehokas. Määritysosapuolia ja määritysosapuolten asiakkaita, jotka tarjoavat määrityspalveluja suoraan muille vastapuolille tai epäsuorasti sallimalla asiakkaidensa tarjota näitä palveluja muille vastapuolille, olisi siksi nimenomaisesti vaadittava toimimaan näin reiluin, kohtuullisin, syrjimättömin ja avoimin kaupallisin ehdoin.

(10)  Tietyissä tilanteissa olisi oltava mahdollista keskeyttää määritysvelvollisuus. Ensiksikin keskeyttämisen olisi oltava mahdollinen silloin, kun kriteerit, joiden perusteella tietty OTC-johdannaislaji on asetettu määritysvelvollisuuden piiriin, eivät enää täyty. Tällaisesta tilanteesta voisi olla kyse, jos jokin OTC-johdannaislaji ei enää sovellu pakolliseen keskusvastapuolimääritykseen tai jos jotakin näistä kriteereistä on muutettu olennaisesti tietyn OTC-johdannaislajin tapauksessa. Määritysvelvollisuus olisi voitava keskeyttää myös, jos keskusvastapuoli ei enää tarjoa määrityspalveluja tietylle OTC-johdannaislajille tai tietyntyyppiselle vastapuolelle eivätkä muut keskusvastapuolet kykene ottamaan vastatakseen määrityspalveluista tarpeeksi nopeasti. Määritysvelvollisuus olisi voitava keskeyttää myös, jos sitä pidetään tarpeellisena, jotta vältettäisiin unionin rahoitusvakauteen kohdistuva vakava uhka.

(11)  Aiempien ajanjaksojen transaktioiden ilmoittaminen on osoittautunut vaikeaksi, koska tiettyjä tietoja, joita nyt vaaditaan, ei tarvinnut ilmoittaa ennen asetuksen (EU) N:o 648/2012 voimaantuloa. Tämä on johtanut epäonnistuneiden ilmoitusten korkeaan määrään ja ilmoitettujen tietojen heikkoon laatuun samalla kun kyseisten transaktioiden ilmoittamisesta on aiheutunut huomattava työmäärä. On erittäin todennäköistä, että nämä aiempia ajanjaksoja koskevat tiedot jäävät käyttämättä. Lisäksi aiempien ajanjaksojen transaktioiden ilmoittamiselle asetettuna ajankohtana useiden transaktioiden voimassaoloaika on jo päättynyt, eivätkä niihin liittyvät vastuut ja riskit ole enää voimassa. Tilanteen korjaamiseksi velvollisuus ilmoittaa aiempien ajanjaksojen transaktiot olisi poistettava.

(12)  Konsernin sisäisten transaktioiden, joihin liittyy finanssialan ulkopuolisia vastapuolia, osuus on suhteellisen pieni kaikista OTC-johdannaistransaktioista, ja niitä käytetään konserneissa ensisijaisesti sisäiseen suojaukseen. Sen vuoksi nämä liiketoimet eivät vaikuta merkittävästi järjestelmäriskiin ja keskinäisiin kytköksiin, mutta velvollisuudesta ilmoittaa nämä transaktiot aiheutuu merkittäviä kustannuksia ja rasitteita finanssialan ulkopuolisille vastapuolille. Kaikki saman konsernin sidosyritysten väliset transaktiot, joissa ainakin yksi vastapuolista on finanssialan ulkopuolinen vastapuoli, olisi sen vuoksi vapautettava ilmoitusvelvollisuudesta finanssialan ulkopuolisen vastapuolen sijoittautumispaikasta riippumatta.

(13)  Vaatimuksesta ilmoittaa pörssilistatut johdannaissopimukset aiheutuu merkittävä rasitus vastapuolille, koska niitä tehdään suuri määrä päivittäin. Valvontaan liittyvän raportoinnin toimivuustarkastusta koskevassa komission julkisessa kuulemisessa, joka julkistettiin 1 päivänä joulukuuta 2017, pyritään keräämään todisteita voimassa olevien valvontaan liittyvien raportointivaatimusten noudattamisen kustannuksista unionin tasolla sekä näiden vaatimusten yhdenmukaisuudesta, johdonmukaisuudesta, tuloksellisuudesta, tehokkuudesta ja unionille tuomasta lisäarvosta. Tämä kuuleminen tarjoaa viranomaisille mahdollisuuden arvioida pörssilistattujen johdannaissopimusten ilmoittamista kokonaisvaltaisesti yhdessä kaikkien olemassa olevien ja tulevien sääntelyyn perustuvien raportointijärjestelmien kanssa, mahdollistaa viranomaisille uuden raportointiympäristön huomioon ottamisen asetuksen (EU) N:o 600/2014(7) täytäntöönpanon jälkeen ja tarjoaa mahdollisuuden tehdä ehdotuksia sellaisten markkinatoimijoiden rasituksen keventämiseksi, joiden on ilmoitettava pörssilistatuista johdannaissopimuksista. Komission olisi otettava nämä tulokset huomioon voidakseen ehdottaa tulevia muutoksia 9 artiklan 1 kohdan mukaisiin, pörssilistattujen johdannaissopimusten ilmoittamista koskeviin raportointivaatimuksiin.

(14)  Jotta niille pienille finanssialan ulkopuolisille vastapuolille, jotka eivät kuulu määritysvelvollisuuden piiriin, ilmoittamisesta johtuvaa rasitusta voidaan keventää, finanssialalla toimivan vastapuolen olisi oltava yksin vastuussa, myös oikeudellisesti vastuussa, yhtenäisten tietojen ilmoittamisesta OTC-johdannaissopimuksista, jotka on tehty sellaisen finanssialan ulkopuolisen vastapuolen kanssa, joka ei kuulu määritysvelvollisuuden piiriin ▌. Finanssialalla toimivan vastapuolen olisi myös vastattava ilmoitettujen tietojen oikeellisuudesta. Sen varmistamiseksi, että finanssialalla toimivalla vastapuolella on ilmoitusvelvollisuutensa täyttämiseksi tarvittavat tiedot, finanssialan ulkopuolisen vastapuolen olisi annettava OTC-johdannaistransaktioihin liittyvät tiedot, joiden ei voida kohtuudella odottaa olevan finanssialalla toimivan vastapuolen tiedossa. Finanssialan ulkopuolisen vastapuolen olisi kuitenkin voitava halutessaan ilmoittaa OTC-johdannaissopimuksistaan. Tässä tapauksessa finanssialan ulkopuolisen vastapuolen olisi ilmoitettava asiasta finanssialalla toimivalle vastapuolelle ja oltava vastuussa, myös oikeudellisesti vastuussa, kyseisten tietojen ilmoittamisesta ja niiden oikeellisuuden varmistamisesta.

(15)  Muiden johdannaissopimusten ilmoittamista koskeva vastuu olisi myös määritettävä. Sen vuoksi olisi täsmennettävä, että siirtokelpoisiin arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavan yrityksen, jäljempänä ’yhteissijoitusyritys’, rahastoyhtiö on vastuussa, myös oikeudellisesti vastuussa, kyseisen yhteissijoitusyrityksen puolesta sellaisten OTC-johdannaissopimusten ilmoittamisesta, jotka kyseinen yhteissijoitusyritys on tehnyt. Lisäksi olisi täsmennettävä, että rahastoyhtiö on myös vastuussa ilmoitettujen tietojen oikeellisuudesta. Vastaavasti vaihtoehtoisen sijoitusrahaston hoitajan olisi oltava vastuussa, myös oikeudellisesti vastuussa, sellaisten OTC-johdannaissopimusten ilmoittamisesta kyseisen vaihtoehtoisen sijoitusrahaston puolesta, jotka kyseinen vaihtoehtoinen sijoitusrahasto on tehnyt. Vaihtoehtoisen sijoitusrahaston hoitajan olisi myös vastattava ilmoitettujen tietojen oikeellisuudesta.

(16)  Jotta vältettäisiin riskienpienentämistekniikoihin liittyvät epäjohdonmukaisuudet kaikkialla unionissa, valvojien olisi hyväksyttävä riskienhallintamenettelyt, joissa edellytetään oikea-aikaisesti, tarkasti ja asianmukaisesti eroteltuina tapahtuvaa vastapuolten vakuuksien vaihtoa, tai mahdolliset merkittävät muutokset kyseisiin menettelyihin ennen niiden soveltamista.

(16 a)  Jotta voitaisiin välttää kansainväliset sääntelyerot ja kun otetaan huomioon tällaisen johdannaiskaupan erityisluonne, vaihtuvien vakuuksien pakollista vaihtamista fyysisesti toteutettavissa valuuttatermiinijohdannaisissa ja fyysisesti toteutettavissa valuuttaswapjohdannaisissa olisi sovellettava vain systeemisesti merkittävimpien vastapuolten eli luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten välisiin transaktioihin.

(16 b)  Kaupan jälkeiset riskinvähennyspalvelut, kuten sijoitussalkun tiivistäminen, voivat johtaa järjestelmäriskin pienentymiseen. Vähentämällä riskejä olemassa olevissa johdannaissalkuissa sijoitussalkun yleistä markkina-asemaa muuttamatta ne voivat pienentää vastapuolivastuita ja voimassa olevien bruttopositioiden kasvuun liittyvää vastapuoliriskiä. ”Sijoitussalkun tiivistäminen” määritellään asetuksen (EU) N:o 600/2014 2 artiklan 1 kohdassa, eikä se kuulu asetuksen (EU) N:o 600/2014 28 artiklassa vahvistetun unionin kaupankäyntivelvollisuuden piiriin. Tämän asetuksen mukauttamiseksi tarvittaessa asetukseen (EU) N:o 600/2014 ottaen huomioon näiden kahden asetuksen erot ja mahdollisuuden kiertää määritysvelvollisuus komission olisi yhteistyössä arvopaperimarkkinaviranomaisen ja järjestelmäriskikomitean kanssa arvioitava, mitkä kaupan jälkeiset riskinvähennyspalvelut voitaisiin vapauttaa määritysvelvollisuudesta.

(17)  Jotta alkuvakuuksien avoimuutta ja ennakoitavuutta voidaan lisätä ja estää keskusvastapuolia muuttamasta alkuvakuusmallejaan tavoilla, jotka voisivat vaikuttaa myötäsyklisesti, keskusvastapuolten olisi annettava määritysosapuolilleen välineet alkuvakuusvaatimusten simuloimiseen ja yksityiskohtainen selvitys käyttämistään alkuvakuusmalleista. Tämä vastaa maksujärjestelmä- ja markkinainfrastruktuurikomitean ja kansainvälisen arvopaperimarkkinavalvojien yhteisön (IOSCO) julkaisemia kansainvälisiä standardeja sekä erityisesti joulukuussa 2012 julkaistuja julkistamispuitteita(8) ja vuonna 2015 julkaistuja keskusvastapuolten määrällisten tietojen julkistamista koskevia standardeja(9). Näillä puitteilla ja standardeilla edistetään tarkkaa käsitystä riskeistä ja kustannuksista, jotka liittyvät määritysosapuolten osallistumiseen keskusvastapuoleen, ja lisätään keskusvastapuolten avoimuutta markkinatoimijoihin nähden.

(18)  Edelleenkään ei ole selvää, missä määrin yhteistileillä tai yksilöllisesti erotelluilla tileillä olevat varat ovat konkurssioikeudellisesti erillisiä maksukyvyttömyystilanteessa. Sen vuoksi on epäselvää, missä tapauksissa keskusvastapuolet voivat riittävällä oikeusvarmuudella siirtää asiakkaiden positioita, jos määritysosapuoli tulee maksukyvyttömäksi, tai missä tapauksissa keskusvastapuolet voivat riittävällä oikeusvarmuudella maksaa realisoinnista saadut tuotot suoraan asiakkaille. Määrityksen käytön kannustamiseksi ja sen saatavuuden parantamiseksi olisi selvennettävä sääntöjä, jotka koskevat tällaisten varojen ja positioiden konkurssioikeudellista erillisyyttä maksukyvyttömyystilanteissa.

(19)  Sakkojen, joita arvopaperimarkkinaviranomainen voi määrätä suorassa valvonnassaan oleville kauppatietorekistereille, olisi oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja tarpeeksi varoittavia, jotta voidaan varmistaa arvopaperimarkkinaviranomaisen valvontavaltuuksien vaikuttavuus ja lisätä OTC-johdannaispositioiden ja -vastuiden avoimuutta. Asetuksessa (EU) N:o 648/2012 alun perin säädettyjen sakkomäärien varoittava vaikutus on osoittautunut riittämättömäksi kauppatietorekisterien nykyinen liikevaihto huomioon ottaen. Tämä saattaa vähentää kyseisessä asetuksessa säädettyjen arvopaperimarkkinaviranomaisen valvontavaltuuksien vaikuttavuutta kauppatietorekisterien suhteen. Sen vuoksi sakkojen perusmäärien ylärajaa olisi korotettava.

(20)  Kolmannen maan viranomaisilla olisi oltava pääsy unionin kauppatietorekistereihin ilmoitettuihin tietoihin, kun kyseinen kolmas maa täyttää tietyt edellytykset, joilla taataan asianomaisten tietojen käsittely ja kun kyseinen kolmas maa antaa oikeudellisesti sitovan ja täytäntöönpanokelpoisen sitoumuksen, jolla unionin viranomaisille annetaan suora pääsy kyseisen kolmannen maan kauppatietorekistereihin ilmoitettuihin tietoihin.

(21)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2015/2365(10) sallitaan yksinkertaistettu rekisteröintimenettely kauppatietorekistereille, jotka on jo rekisteröity asetuksen (EU) N:o 648/2012 mukaisesti ja jotka haluavat laajentaa rekisteröintiään voidakseen tarjota arvopapereilla toteutettaviin rahoitustoimiin liittyviä palvelujaan. Samanlainen yksinkertaistettu rekisteröintimenettely olisi otettava käyttöön kauppatietorekistereille, jotka on jo rekisteröity asetuksen (EU) 2015/2365 mukaisesti ja jotka haluavat laajentaa kyseistä rekisteröintiään voidakseen tarjota johdannaissopimuksiin liittyviä palvelujaan.

(22)  Kauppatietorekisterien tuottamien tietojen huono laatu ja riittämätön avoimuus aiheuttavat tahoille, joille on myönnetty pääsy näihin tietoihin, vaikeuksia käyttää niitä johdannaismarkkinoiden valvonnassa ja estävät sääntelyviranomaisia ja valvojia tunnistamasta rahoitusvakautta uhkaavat riskit ajoissa. Jotta tietojen laatua ja avoimuutta voidaan parantaa ja mukauttaa asetuksen (EU) N:o 648/2012 tiedonantovaatimukset asetuksen (EU) 2015/2365 ja asetuksen (EU) N:o 600/2014 vaatimuksiin, on tarpeen yhdenmukaistaa ilmoittamista koskevat säännöt ja vaatimukset. Erityisesti on tarpeen yhdenmukaistaa tietoja koskevat vaatimukset, menetelmät ja ilmoittamista koskevat järjestelyt sekä menettelyt, joita kauppatietorekisterien on sovellettava ilmoitettujen tietojen täydellisyyden ja oikeellisuuden vahvistamiseksi ja tietojen täsmäyttämiseksi muiden kauppatietorekisterien kanssa. Lisäksi kauppatietorekisterien olisi myönnettävä pyynnöstä vastapuolille pääsy kaikkiin niiden puolesta ilmoitettuihin tietoihin, jotta ne voivat tarkistaa tietojen oikeellisuuden.

(22 a)   Hallinnollisen rasituksen vähentämiseksi ja kauppojen täsmäytyksen lisäämiseksi arvopaperimarkkinaviranomaisen olisi otettava käyttöön yhteinen unionin standardi tietojen ilmoittamiselle kauppatietorekistereihin. Keskusvastapuolten ja muiden finanssialalla toimivien vastapuolten ottaessa vastaan niille siirrettyjä tietojen ilmoittamista koskevia tehtäviä ilmoitusten yhteinen muoto lisäisi tehokkuutta kaikkien osapuolten kannalta.

(23)  Asetuksella (EU) N:o 648/2012 on luotu kilpailuympäristö kauppatietorekisterien tarjoamille palveluille. Vastapuolten olisi sen vuoksi voitava valita kauppatietorekisteri, johon ne haluavat ilmoittaa tietonsa, ja niillä olisi oltava mahdollisuus vaihtaa halutessaan kauppatietorekisteriä. Vaihtamisen helpottamiseksi ja sen varmistamiseksi, että tiedot ovat saatavilla jatkuvasti ilman päällekkäisyyttä, kauppatietorekisterien olisi otettava käyttöön asianmukaiset toimintamallit, joilla ne voivat varmistaa ilmoitettujen tietojen asianmukaisen siirron muille kauppatietorekistereille, jos ilmoitusvelvollisuuden piiriin kuuluva yritys sitä pyytää.

(24)  Asetuksessa (EU) N:o 648/2012 säädetään, ettei määritysvelvoitetta sovelleta eläkejärjestelmiin, kunnes keskusvastapuolet ovat kehittäneet soveltuvan teknisen ratkaisun muiden kuin käteisvakuuksien siirtoon vaihtuvina vakuuksina. Koska toteutuskelpoista ratkaisua eläkejärjestelmien keskusvastapuolimäärityksen helpottamiseksi ei ole vielä saatu kehitettyä, väliaikaisen poikkeuksen voimassaoloa olisi jatkettava kahdella vuodella eläkejärjestelmien hyvin suuren enemmistön tapauksessa. Keskusvastapuolimäärityksen olisi kuitenkin pysyttävä lopullisena tavoitteena, koska sääntelyn ja markkinoiden nykykehitys tarjoaa markkinaosapuolille mahdollisuuden kehittää sopivia teknisiä ratkaisuja tämän määräajan kuluessa. Komission olisi arvopaperimarkkinaviranomaisen, Euroopan pankkiviranomaisen, jäljempänä ’pankkiviranomainen’, Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen, jäljempänä ’vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen’, sekä järjestelmäriskikomitean avustuksella seurattava keskusvastapuolten, määritysosapuolten ja eläkejärjestelmien edistymistä kohti toteutuskelpoisia ratkaisuja, joilla mahdollistetaan eläkejärjestelmien osallistuminen keskusvastapuolimääritykseen. Komission olisi niin ikään laadittava kertomus saavutetusta edistymisestä. Kertomuksessa olisi käsiteltävä myös ratkaisuja ja eläkejärjestelmille niistä aiheutuvia kustannuksia niin, että niissä otetaan huomioon sääntelyn ja markkinoiden kehitys, kuten määritysvelvollisuuden piiriin kuuluvan finanssialalla toimivan vastapuolen tyyppiä koskevat muutokset. ▌Komissiolla olisi oltava valtuudet jatkaa poikkeuksen voimassaoloaikaa yhdellä vuodella, jos se katsoo, että sidosryhmät ovat päässeet ratkaisuun ja sen toteuttamiseksi tarvitaan lisää aikaa.

(24 a)  Pienistä eläkejärjestelmistä, kuten myös pieniksi luokitelluista finanssialalla toimivista vastapuolista, ei aiheudu samoja riskejä kuin suuremmista eläkejärjestelmistä, joten on aiheellista myöntää niille pitkäkestoisempi vapautus määritysvelvollisuudesta. Komission olisi tällaisten eläkejärjestelmien tapauksessa pidennettävä tästä velvollisuudesta myönnettävän vapautuksen voimassaoloaikaa kolmeen vuoteen. Jos komissio kyseisen ajanjakson päättyessä katsoo, että pienet eläkejärjestelmät ovat ryhtyneet tarvittaviin toimiin soveltuvien teknisten ratkaisujen kehittämiseksi osallistumiselle keskusvastapuolimääritykseen eivätkä johdannaissopimusten keskusvastapuolimäärityksen kielteiset vaikutukset eläkeläisten eläke-etuuksiin ole muuttuneet, komission olisi voitava pidentää poikkeuksen voimassaoloaikaa kahdella vuodella. Kun vapautuksen voimassaoloaika on päättynyt, pieniin eläkejärjestelmiin olisi sovellettava tätä asetusta samalla tavoin kuin kaikkiin muihin sen soveltamisalaan kuuluviin yhteisöihin. Pienten eläkejärjestelmien tekemien johdannaissopimusten vähäisempien määrien vuoksi on odotettavissa, etteivät ne ylitä määritysvelvollisuuden aktivoivia kynnysarvoja. Sen takia useimmat pienet eläkejärjestelmät eivät vapautuksen voimassaoloajan päätyttyäkään kuuluisi määritysvelvollisuuden piiriin.

(24 b)  Eläkejärjestelmiä koskevaa vapautusta olisi edelleen sovellettava tämän asetuksen voimaantulopäivästä, ja jos tämä asetus tulee voimaan myöhemmin kuin 16 päivänä elokuuta 2018, sitä olisi sovellettava taannehtivasti myös kaikkiin tuon päivän jälkeen tehtyihin OTC-johdannaissopimuksiin. Tämän säännöksen taannehtiva soveltaminen on tarpeen, jotta vältetään aukko voimassa olevan poikkeuksen soveltamisen päättymisen ja uuden poikkeuksen välillä, sillä kummallakin on sama tarkoitus.

(25)  Komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia säädöksiä, joissa määritetään edellytykset, joiden täyttyessä määrityspalvelujen tarjoamista koskevien kaupallisten ehtojen katsotaan olevan reiluja, kohtuullisia, syrjimättömiä ja avoimia, ja joissa säädetään sellaisen ajanjakson voimassaolon jatkamisesta, jonka aikana määritysvelvollisuutta ei sovelleta eläkejärjestelmiin.

(26)  Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano erityisesti kun on kyse unionin kauppatietorekistereissä olevien tietojen saatavuudesta asianomaisten kolmansien maiden viranomaisille, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011(11) mukaisesti.

(27)  Jotta voidaan varmistaa riskienpienentämismenettelyjä, kauppatietorekisterien rekisteröintiä ja raportointivaatimuksia koskevien sääntöjen johdonmukainen yhdenmukaistaminen, komission olisi hyväksyttävä pankkiviranomaisen, vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen ja arvopaperimarkkinaviranomaisen laatimat tekniset sääntelystandardit, jotka koskevat valvontamenettelyjä, joilla varmistetaan ensimmäinen ja sen jälkeen jatkuva validointi sellaisille riskienhallintamenettelyille, jotka edellyttävät oikea-aikaisia, tarkkoja ja asianmukaisesti eroteltuja vakuuksia. Komission olisi niin ikään hyväksyttävä mainittujen elinten laatimat tekniset standardit, joissa säädetään yksityiskohtaisesti asetuksen (EU) 2015/2365 mukaisesti jo rekisteröidyn kauppatietorekisterin rekisteröinnin laajentamista koskevasta yksinkertaistetusta hakemisesta, tekniset standardit, joissa säädetään yksityiskohtaisesti menettelyistä, joita kauppatietorekisterin on noudatettava sen todentamiseksi, että raportoiva vastapuoli tai tiedot ilmoittava yhteisö täyttää ilmoitusvaatimukset ja että tiedot ovat täydellisiä ja oikeellisia, sekä tekniset standardit, joissa säädetään yksityiskohtaisesti menettelyistä, joita noudattaen tiedot täsmäytetään kauppatietorekisterien välillä. Komission olisi hyväksyttävä nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset delegoiduilla säädöksillä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan nojalla sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1093/2010(12), Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1094/2010(13) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1095/2010(14) 10–14 artiklan mukaisesti.

(28)  Komissiolle olisi myös siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 291 artiklan nojalla ja asetuksen (EU) N:o 1095/2010 15 artiklan mukaisesti täytäntöönpanosäädöksillä arvopaperimarkkinaviranomaisen laatimia teknisiä täytäntöönpanostandardeja, jotka koskevat eri johdannaislajeista ilmoitettavia tietoja koskevia vaatimuksia ja ilmoittamiseen sovellettavia menetelmiä ja järjestelyjä.

(29)  Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita eli rahoitusvakautta vaarantamatta varmistaa sellaisten sääntöjen oikeasuhteisuus, jotka aiheuttavat tarpeetonta hallinnollista rasitusta ja säännösten noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia, ja parantaa OTC-johdannaispositioiden ja -vastuiden avoimuutta. Nämä tavoitteet voidaan niiden laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(30)  Tämän asetuksen tiettyjen säännösten soveltamista olisi lykättävä, jotta kaikki olennaiset täytäntöönpanotoimenpiteet saataisiin toteutettua ja jotta markkinatoimijat voivat toteuttaa tarvittavat toimet säännösten noudattamiseksi.

(31)  Euroopan tietosuojavaltuutettua on kuultu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 45/2001(15) 28 artiklan 2 kohdan mukaisesti, ja hän antoi lausunnon [...].

(32)  Sen vuoksi asetusta (EU) N:o 648/2012 olisi muutettava.

(32 a)  Asetuksessa (EU) N:o 648/2012 säädetty johdannaisten määritysvelvollisuus ja asetuksessa (EU) N:o 600/2014 säädetty johdannaisten kaupankäyntivelvollisuus olisi tarvittaessa ja tapauksen mukaan mukautettava toisiinsa. Sen vuoksi komission olisi laadittava kertomus muutoksista, jotka on tehty johdannaisten määritysvelvollisuuteen tässä asetuksessa, erityisesti määritysvelvollisuuden piiriin kuuluvien yhteisöjen samoin kuin keskeyttämismekanismin soveltamisalan osalta, ja jotka olisi tehtävä myös asetuksessa (EU) N:o 600/2014 säädettyyn johdannaisten kaupankäyntivelvollisuuteen,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetus (EU) N:o 648/2012 seuraavasti:

-1)  Korvataan 1 artiklan 4 kohta seuraavasti:"

-1 a)  Kumotaan 1 artiklan 5 kohdan a alakohta.

1)  Korvataan 2 artiklan 8 alakohta seuraavasti:"

”8. ’finanssialalla toimivalla vastapuolella’ Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/65/EU(16) mukaisesti toimiluvan saanutta sijoituspalveluyritystä, direktiivin 2013/36/EU mukaisesti toimiluvan saanutta luottolaitosta, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/138/EY(17) mukaisesti toimiluvan saanutta vakuutus- tai jälleenvakuutusyritystä, direktiivin 2009/65/EY mukaisesti toimiluvan saanutta yhteissijoitusyritystä, paitsi jos kyseinen yhteissijoitusyritys liittyy henkilöstön osakkeenostojärjestelyyn, direktiivin 2003/41/EY 6 artiklan a alakohdassa tarkoitettua ammatillisia lisäeläkkeitä tarjoavaa laitosta, direktiivin 2011/61/EU 4 artiklan 1 kohdan a alakohdassa määriteltyä vaihtoehtoista sijoitusrahastoa, joka on joko sijoittautunut unioniin tai jota hallinnoi direktiivin 2011/61/EU mukaisesti toimiluvan saanut tai rekisteröity vaihtoehtoisen sijoitusrahaston hoitaja, paitsi jos kyseinen vaihtoehtoinen sijoitusrahasto liittyy henkilöstön osakkeenostojärjestelyyn ja tapauksen mukaan sen hoitaja on sijoittautunut unioniin, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 909/2014(18) mukaisesti toimiluvan saanutta arvopaperikeskusta ▌;”

2)  Muutetaan 4 artikla seuraavasti:

a)  muutetaan 1 kohdan a alakohta seuraavasti:

i)  korvataan i–iv alakohta seuraavasti:"

b)  korvataan 1 kohdan b alakohta seuraavasti:"

c)  lisätään kohdat seuraavasti:"

”3 a. Määritysosapuolten ja asiakkaiden, jotka tarjoavat määrityspalveluja joko suoraan tai välillisesti, on tarjottava kyseisiä palveluja reiluin, kohtuullisin, syrjimättömin ja avoimin kaupallisin ehdoin. Tällaisten määritysosapuolten ja asiakkaiden on toteutettava kaikki kohtuulliset toimenpiteet, joiden tarkoituksena on tunnistaa, ehkäistä, hallita ja seurata sellaisia toisiinsa sidossuhteessa olevien yhteisöjen konsernin sisäisiä ja erityisesti kaupankäyntiyksikön ja määritysyksikön välisiä eturistiriitoja, jotka voivat vaikuttaa kielteisesti määrityspalvelujen reiluun, kohtuulliseen, syrjimättömään ja avoimeen tarjoamiseen.

Määritysosapuolten ja asiakkaiden on annettava valvoa tarjottuihin määrityspalveluihin liittyviä riskejä.

3 b.  Jotta voidaan varmistaa tämän artiklan yhdenmukainen soveltaminen, arvopaperimarkkinaviranomainen laatii luonnoksia teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa määritetään edellytykset, joiden täyttyessä 3 a kohdassa tarkoitettujen määrityspalvelujen kaupallisten ehtojen katsotaan olevan reiluja, kohtuullisia, syrjimättömiä ja avoimia.

Arvopaperimarkkinaviranomainen toimittaa ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään … päivänä …kuuta … [kuuden kuukauden kuluttua tämän muutosasetuksen voimaantulopäivästä].

Siirretään komissiolle valta täydentää tätä asetusta hyväksymällä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.”

3)  Lisätään 4 a artikla seuraavasti:"

”4 a artikla

Määritysvelvollisuuden piiriin kuuluvat finanssialalla toimivat vastapuolet

1.  Finanssialalla toimiva vastapuoli, joka ottaa OTC-johdannaissopimuksissa positioita, voi laskea vuosittain yhteenlasketun kuukauden lopun keskimääräisen positionsa edeltävien 12 kuukauden osalta 3 kohdan mukaisesti.

2.  Finanssialalla toimivaan vastapuoleen, joka on tullut määritysvelvollisuuden piiriin 1 kohdan mukaisesti ja joka tämän jälkeen osoittaa asianomaiselle toimivaltaiselle viranomaiselle, ettei sen yhteenlaskettu kuukauden lopun keskimääräinen positio edeltävien 12 kuukauden osalta enää ylitä 1 kohdassa tarkoitettua määrityskynnysarvoa, ei enää sovelleta 4 artiklassa säädettyä määritysvelvollisuutta.

2 a.  Jos finanssialalla toimiva vastapuoli, jolle on aiemmin myönnetty vapautus, tulee määritysvelvollisuuden piiriin 1 kohdan mukaisesti, sen on määritettävä OTC-johdannaissopimuksensa neljän kuukauden kuluessa määritysvelvollisuuden piiriin tulemisesta.

3.  Finanssialalla toimivan vastapuolen on sisällytettävä 1 kohdassa tarkoitettujen positioiden laskelmaan kaikki OTC-johdannaissopimukset, jotka se tai muut sellaisen konsernin yhteisöt, johon kyseinen finanssialalla toimiva vastapuoli kuuluu, ovat tehneet.”

4)  Kumotaan 5 artiklan 2 kohdan c alakohta.

4 a)   Lisätään 6 artiklan 2 kohdan d alakohdan jälkeen alakohta seuraavasti:"

”d a) kunkin d alakohdassa tarkoitetun OTC-johdannaislajin osalta niiden sopimustyyppien tiedot, joiden osalta asianomaisille keskusvastapuolille on myönnetty määritystä koskeva toimilupa, sekä päivä, jona näille keskusvastapuolille on myönnetty toimilupa määrittää kyseiset sopimukset;”.

5)  Kumotaan 6 artiklan 2 kohdan e alakohta.

6)  Lisätään 6 b artikla seuraavasti:"

”6 b artikla

Määritysvelvollisuuden keskeyttäminen muussa kuin kriisinratkaisutilanteessa

1.  Arvopaperimarkkinaviranomainen voi pyytää muissa kuin 6 a artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa tilanteissa, että komissio keskeyttää väliaikaisesti 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun määritysvelvollisuuden tietyn OTC-johdannaislajin tai tietyntyyppisen vastapuolen osalta, jos jokin seuraavista edellytyksistä täyttyy:

Sovellettaessa ensimmäisen alakohdan c alakohtaa arvopaperimarkkinaviranomainen kuulee järjestelmäriskikomiteaa ennen mainitussa kohdassa tarkoitetun pyynnön esittämistä.

Jos arvopaperimarkkinaviranomainen pyytää, että komissio keskeyttää väliaikaisesti 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun määritysvelvollisuuden, sen on esitettävä perusteet ja näyttö siitä, että vähintään yksi ensimmäisessä alakohdassa säädetyistä edellytyksistä täyttyy. Komissio ilmoittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle viipymättä arvopaperimarkkinaviranomaisen pyynnöstä.

1 a.  Jäljempänä olevan 22 artiklan mukaisesti nimetty toimivaltainen viranomainen voi pyytää tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettua arvopaperimarkkinaviranomaisen keskeytyspyyntöä. Jos toimivaltainen viranomainen pyytää arvopaperimarkkinaviranomaista toimittamaan keskeytyspyynnön, sen on esitettävä perusteet ja näyttö siitä, että vähintään yksi 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetyistä edellytyksistä täyttyy.

Arvopaperimarkkinaviranomainen joko pyytää komissiota keskeyttämään määritysvelvollisuuden 1 kohdassa tarkoitetun tietyn OTC-johdannaislajin tai tietyntyyppisen vastapuolen osalta tai hylkää toimivaltaisen viranomaisen pyynnön 48 tunnin kuluessa toimivaltaisen viranomaisen pyynnön vastaanottamisesta ja toimivaltaisen viranomaisen esittämien perusteiden ja näytön perusteella. Arvopaperimarkkinaviranomainen ilmoittaa asianomaiselle toimivaltaiselle viranomaiselle päätöksestään ja perustelee sen yksityiskohtaisesti.

2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitettua pyyntöä ei saa julkaista.

3.  Komissio joko keskeyttää määritysvelvollisuuden 1 kohdassa tarkoitetun tietyn OTC-johdannaislajin tai tietyntyyppisen vastapuolen osalta tai hylkää keskeytyspyynnön 48 tunnin kuluessa 1 kohdassa tarkoitetun pyynnön vastaanottamisesta ja arvopaperimarkkinaviranomaisen esittämien perusteiden ja näytön perusteella. Komissio ilmoittaa arvopaperimarkkinaviranomaiselle päätöksestään ja perustelee sen yksityiskohtaisesti. Sen jälkeen komissio toimittaa kyseiset tiedot viipymättä Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

4.  Komission antama määritysvelvollisuuden keskeyttämispäätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, komission verkkosivustolla ja 6 artiklassa tarkoitetussa julkisessa rekisterissä.

5.  Tämän artiklan mukainen määritysvelvollisuuden keskeytys on voimassa enintään kuukauden päivästä, jona se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

6.  Jos keskeytyksen perusteet ovat edelleen voimassa, komissio voi arvopaperimarkkinaviranomaista ja järjestelmäriskikomiteaa kuultuaan jatkaa 5 kohdassa tarkoitetun keskeytyksen voimassaoloa yhdellä tai useammalla kuukauden jaksolla, joiden yhtäjaksoinen kokonaiskesto ei saa ylittää kahtatoista kuukautta alkuperäisen keskeytyksen päättymisestä. Keskeytyksen jatkaminen julkaistaan 4 artiklan mukaisesti.

Sovellettaessa ensimmäistä alakohtaa komissio ilmoittaa arvopaperimarkkinaviranomaiselle sekä Euroopan parlamentille ja neuvostolle aikomuksestaan jatkaa määritysvelvollisuuden keskeytystä. Arvopaperimarkkinaviranomainen antaa lausunnon keskeytyksen jatkamisesta 48 tunnin kuluessa mainitusta ilmoituksesta.”

7)  Muutetaan 9 artikla seuraavasti:

a)  korvataan 1 kohta seuraavasti:"

”1. Finanssialalla toimivien vastapuolten, 10 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetut edellytykset täyttävien finanssialan ulkopuolisten vastapuolten ja keskusvastapuolten on varmistettava, että tiedot kaikista niiden tekemistä johdannaissopimuksista ja sopimuksen mahdollisesta muuttamisesta tai päättämisestä ilmoitetaan 1 a kohdan mukaisesti 55 artiklan mukaisesti rekisteröityyn tai 77 artiklan mukaisesti tunnustettuun kauppatietorekisteriin. Tiedot on ilmoitettava viimeistään sopimuksen tekemistä, muuttamista tai päättämistä seuraavana työpäivänä.

Ilmoitusvelvollisuus koskee johdannaissopimuksia, jotka ▌on tehty 12 päivänä helmikuuta 2014 tai sen jälkeen.

(b)  lisätään 1 a ja 1 b kohta seuraavasti:"

”1 a. Edellä 1 kohdassa tarkoitettuja johdannaissopimuksia koskevat tiedot on ilmoitettava seuraavasti:

Vastapuolet ja 1 kohdassa tarkoitetun ilmoitusvelvollisuuden piiriin kuuluvat keskusvastapuolet voivat siirtää tämän ilmoitusvelvollisuuden.

1 b.  Arvopaperimarkkinaviranomainen laatii luonnoksia teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa määritetään yksityiskohtaiset tiedot, jotka kolmanteen maahan sijoittautuneen finanssialalla toimivan vastapuolen on annettava, jotta arvopaperimarkkinaviranomainen voi rekisteröidä sen 1 a kohdan ensimmäisen alakohdan b a alakohdan ii alakohdassa tarkoitetulla tavalla.

Arvopaperimarkkinaviranomainen toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään … päivänä …kuuta … [kuuden kuukauden kuluttua tämän muutosasetuksen voimaantulopäivästä].

Siirretään komissiolle valta täydentää tätä asetusta hyväksymällä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.”;

(c)  korvataan 6 kohta seuraavasti:"

Teknisten standardien luonnoksia laatiessaan arvopaperimarkkinaviranomainen ottaa huomioon kansainvälisen kehityksen sekä unionin tai globaalilla tasolla sovitut standardit ja niiden yhdenmukaisuuden asetuksen (EU) 2015/2365* 4 artiklassa ja asetuksen (EU) N:o 600/2014 26 artiklassa säädettyjen ilmoitusvaatimusten kanssa.

Arvopaperimarkkinaviranomainen toimittaa nämä teknisten täytäntöönpanostandardien luonnokset komissiolle viimeistään [12 kuukautta tämän muutosasetuksen voimaantulon jälkeen].

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset täytäntöönpanostandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 15 artiklan mukaisesti.

________________________

* Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2015/2365, annettu 25 päivänä marraskuuta 2015, arvopapereilla toteutettavien rahoitustoimien ja uudelleenkäytön raportoinnista ja läpinäkyvyydestä sekä asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta (EUVL L 337, 23.12.2015, s. 1).”

8)  Korvataan 10 artiklan 1–4 kohta seuraavasti:"

”1. Finanssialan ulkopuolinen vastapuoli, joka ottaa OTC-johdannaissopimuksissa positioita, voi laskea vuosittain yhteenlasketun kuukauden lopun keskimääräisen positionsa edeltävien 12 kuukauden osalta 3 kohdan mukaisesti.

2.  Finanssialan ulkopuoliseen vastapuoleen, joka on tullut määritysvelvollisuuden piiriin 1 kohdan toisen alakohdan mukaisesti ja joka tämän jälkeen osoittaa 5 kohdan mukaisesti nimetylle viranomaiselle, ettei sen yhteenlaskettu kuukauden lopun keskimääräinen positio edellisten 12 kuukauden osalta enää ylitä 1 kohdassa tarkoitettua määrityskynnysarvoa, ei enää sovelleta 4 artiklassa säädettyä määritysvelvollisuutta.

3.  Laskettaessa 1 kohdassa tarkoitettuja positioita finanssialan ulkopuolisen vastapuolen on otettava huomioon kaikki ne OTC-johdannaissopimukset, jotka finanssialan ulkopuolinen vastapuoli tai jokin muu finanssialan ulkopuolinen yhteisö on tehnyt siinä konsernissa, johon finanssialan ulkopuolinen vastapuoli kuuluu, ja jotka eivät vähennä suoraan finanssialan ulkopuolisen vastapuolen tai kyseisen konsernin liiketoimintaan tai rahoitustoimintaan liittyviä riskejä objektiivisesti mitattavissa olevalla tavalla.

4.  Jotta voidaan varmistaa tämän artiklan yhdenmukainen soveltaminen, arvopaperimarkkinaviranomainen laatii järjestelmäriskikomiteaa ja muita asianomaisia viranomaisia kuultuaan luonnoksia teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa yksilöidään:

Arvopaperimarkkinaviranomainen voi laatia erilliset määrityskynnysarvot finanssialalla toimiville ja finanssialan ulkopuolisille vastapuolille ottaen huomioon finanssialalla toimivien vastapuolten keskinäiset kytkökset ja niiden korkeamman järjestelmäriskin.

Järjestettyään avoimen julkisen kuulemisen arvopaperimarkkinaviranomainen toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään 30 päivänä syyskuuta 2012 ja saattaa ne säännöllisesti ajan tasalle.

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

Arvopaperimarkkinaviranomaisen on järjestelmäriskikomiteaa ja muita asianomaisia viranomaisia kuultuaan tarkasteltava b alakohdassa tarkoitettuja kynnysarvoja määräajoin uudelleen ja tarvittaessa, erityisesti varmistaakseen entistä suuremman osallistumisen keskusvastapuolimääritykseen, ehdotettava teknisiä sääntelystandardeja niiden muuttamiseksi.”

8 a)  Lisätään 11 artiklaan kohta seuraavasti:"

”1 a. Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja vaatimuksia ei sovelleta 3 artiklassa tarkoitettuihin konsernin sisäisiin transaktioihin, joissa yksi vastapuolista on sellainen finanssialan ulkopuolinen vastapuoli, johon ei sovelleta määritysvelvollisuutta 10 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan mukaisesti.”

8 b)  Muutetaan 11 artiklan 3 kohta seuraavasti:"

”3. Finanssialalla toimivien vastapuolten riskienhallintamenettelyissä on edellytettävä, että vakuudet vaihdetaan oikea-aikaisesti, tarkasti ja asianmukaisesti eroteltuina niiden OTC-johdannaissopimusten osalta, jotka tehdään 16 päivänä elokuuta 2012 tai sen jälkeen. Edellä 10 artiklassa tarkoitetut finanssialan ulkopuoliset vastapuolet eivät voi soveltaa riskienhallintamenettelyjä, joissa edellytetään, että vakuudet vaihdetaan oikea-aikaisesti, tarkasti ja asianmukaisesti eroteltuina niiden OTC-johdannaissopimusten osalta, jotka ovat siinä omaisuuseräluokassa tai niissä omaisuuseräluokissa, joiden osalta määrityskynnysarvo ei ole ylittynyt.”

9)  Muutetaan 11 artiklan 15 kohta seuraavasti:

a)  korvataan a alakohta seuraavasti:"

”a) riskienhallintamenettelyt, mukaan lukien vakuuksien taso ja tyyppi sekä erottelumenettelyt, joita tarkoitetaan 3 kohdassa, sekä asiaan liittyvät valvontamenettelyt, joilla varmistetaan tällaisten riskienhallintamenettelyjen ensimmäinen ja sen jälkeen jatkuva validointi;”

b)  korvataan toisen alakohdan ensimmäinen virke seuraavasti:"

Euroopan valvontaviranomaiset toimittavat nämä yhteiset teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään [12 kuukauden kuluttua tämän muutosasetuksen voimaantulosta].”

10)  Lisätään 38 artiklaan 6 ja 7 kohta seuraavasti:"

”6. Keskusvastapuolen on annettava määritysosapuolilleen käyttöön simulointiväline, jonka avulla ne voivat määrittää bruttoperusteisesti sellaisen ylimääräisen alkuvakuuden määrän, jota keskusvastapuoli voi edellyttää, kun uusi transaktio määritetään. Tämän välineen käytön on oltava mahdollista ainoastaan suojatussa ympäristössä, eivätkä simuloinnin tulokset ole sitovia.

7.  Keskusvastapuolen on annettava määritysosapuolilleen tiedot käyttämistään alkuvakuusmalleista. Tietojen on täytettävä kaikki seuraavat vaatimukset:

11)  Lisätään 39 artiklaan 11 kohta seuraavasti:"

”11. Jäsenvaltioiden kansallinen maksukyvyttömyyslainsäädäntö ei estä keskusvastapuolta toimimasta 48 artiklan 5–7 kohdan mukaisesti tämän artiklan 2–5 kohdassa tarkoitettuihin tileihin kirjattujen omaisuuserien ja positioiden osalta.”

12)  Muutetaan 56 artikla seuraavasti:

a)  korvataan 1 kohta seuraavasti:"

b)  korvataan 3 kohta seuraavasti:"

Arvopaperimarkkinaviranomainen toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään [12 kuukautta tämän muutosasetuksen voimaantulon jälkeen].

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.”;

c)  korvataan 4 kohta seuraavasti:"

Arvopaperimarkkinaviranomainen kehittää ensimmäisen alakohdan b alakohdan osalta yksinkertaistetun muodon.

Arvopaperimarkkinaviranomainen toimittaa nämä teknisten täytäntöönpanostandardien luonnokset komissiolle viimeistään [9 kuukautta tämän muutosasetuksen voimaantulon jälkeen].

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset täytäntöönpanostandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 15 artiklan mukaisesti.”

12 a)   Kumotaan 62 artiklan 5 kohta.

12 b)   Korvataan 63 artiklan 1 kohta seuraavasti:"

”1. Arvopaperimarkkinaviranomainen voi tämän asetuksen mukaisten tehtäviensä hoitamiseksi suorittaa 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen oikeushenkilöiden liiketiloissa tai kiinteistöissä kaikki tarpeelliset paikalla tehtävät tarkastukset. Milloin tarkastuksen moitteeton ja tehokas suorittaminen sitä edellyttää, arvopaperimarkkinaviranomainen voi suorittaa paikalla tehtävän tarkastuksen ilman ennakkoilmoitusta.”

12 c)   Korvataan 63 artiklan 2 kohta seuraavasti:"

”2. Virkamiehet ja muut henkilöt, jotka arvopaperimarkkinaviranomainen on valtuuttanut suorittamaan paikalla tehtävän tarkastuksen, voivat tulla arvopaperimarkkinaviranomaisen tekemän tutkimuspäätöksen kohteena olevien oikeushenkilöiden liiketiloihin tai kiinteistöihin, ja heillä on kaikki 62 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut valtuudet. Heillä on myös valtuudet sinetöidä kaikki liiketilat ja kirjanpito tai asiakirjat tarkastuksen ajaksi ja siinä laajuudessa kuin on tarpeen tarkastuksen suorittamiseksi.”

12 d)  Kumotaan 63 artiklan 8 kohta.

12 e)  Muutetaan 64 artiklan 4 kohta seuraavasti:"

”4. Toimittaessaan havainnot sisältävän asiakirja-aineiston arvopaperimarkkinaviranomaiselle tutkiva virkamies ilmoittaa tästä tutkimusten kohteena oleville henkilöille. Tällaisilla henkilöillä on oikeus tutustua asiakirja-aineistoon, jollei muiden henkilöiden liikesalaisuuksien suojelemiseen liittyvistä oikeutetuista eduista muuta johdu. Oikeus tutustua asiakirja-aineistoon ei ulotu luottamuksellisiin tietoihin eikä arvopaperimarkkinaviranomaisen sisäisiin valmisteleviin asiakirjoihin.”

12 f)   Korvataan 64 artiklan 8 kohta seuraavasti:"

”8. Arvopaperimarkkinaviranomainen antaa asian asianomaisten viranomaisten käsiteltäväksi tutkintatoimia ja mahdollisia syytetoimia varten, jos se tämän asetuksen mukaisia tehtäviä hoitaessaan havaitsee vakavia viitteitä sellaisten tosiseikkojen mahdollisesta olemassaolosta, joiden se tietää saattavan sovellettavan lain mukaisesti täyttää rikoksen tunnusmerkistön. Lisäksi arvopaperimarkkinaviranomainen pidättäytyy määräämästä sakkoja tai uhkasakkoja tapauksissa, joissa se on tietoinen siitä, että aiempi samanlaisen tosiseikan tai olennaisilta osiltaan samanlaisten tosiseikkojen perusteella annettu vapauttava tai langettava päätös on tullut lainvoimaiseksi kansallisen oikeuden mukaisen rikosoikeudellisen menettelyn seurauksena.”

12 g)   Kumotaan 65 artiklan 1 kohdan toinen alakohta.

13)  Muutetaan 65 artiklan 2 kohta seuraavasti:

a)  korvataan a alakohdassa määrä ”20 000 euroa” määrällä ”200 000 euroa”;

b)  korvataan b alakohdassa määrä ”10 000 euroa” määrällä ”100 000 euroa”;

c)  lisätään c alakohta seuraavasti:"

”c) liitteessä I olevassa IV jaksossa tarkoitettujen rikkomisten osalta sakkojen määrä on vähintään 5 000 euroa ja enintään 10 000 euroa.”

13 a)   Lisätään 67 artiklan 1 kohtaan alakohta seuraavasti:"

”Ensimmäistä alakohtaa ei sovelleta, jos tarvitaan kiireellisiä toimia estämään merkittävän ja välittömän vahingon koituminen rahoitusjärjestelmälle tai merkittävän ja välittömän vahingon koituminen finanssimarkkinoiden eheydelle, avoimuudelle, tehokkuudelle ja moitteettomalle toiminnalle, mukaan lukien kauppatietorekisteriin ilmoitettujen tietojen vakaus tai täsmällisyys. Tässä tapauksessa arvopaperimarkkinaviranomainen voi tehdä välipäätöksen ja se antaa kyseisille henkilöille tilaisuuden esittää huomautuksensa mahdollisimman pian sen jälkeen, kun se on tehnyt päätöksensä.”

14)  Korvataan 72 artiklan 2 kohta seuraavasti:"

”2. Kauppatietorekisteriltä veloitettavan maksun määrän on katettava kaikki kohtuulliset hallinnolliset kustannukset, joita arvopaperimarkkinaviranomaiselle aiheutuu sen rekisteröinti- ja valvontatoimista, ja sen on oltava oikeassa suhteessa kyseisen kauppatietorekisterin liikevaihtoon, rekisteröinnin tyyppiin ja harjoitettuun valvontaan.”

15)  Lisätään 76 a artikla seuraavasti:"

”76 a artikla

Keskinäinen suora tiedonsaanti

1.  Silloin, kun se on tarpeen tehtävien hoitamiseksi, niillä kolmansien maiden asianomaisilla viranomaisilla, joihin yksi tai useampi kauppatietorekisteri on sijoittautunut, on oltava suora pääsy unioniin sijoittautuneissa kauppatietorekistereissä oleviin tietoihin edellyttäen, että komissio on antanut asiaa koskevan täytäntöönpanosäädöksen 2 kohdan mukaisesti.

2.  Kun 1 kohdassa tarkoitetut viranomaiset ovat esittäneet pyynnön, komissio voi antaa 86 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen täytäntöönpanosäädöksiä, joissa määritetään, täyttääkö sen kolmannen maan oikeuskehys, jonka viranomainen on esittänyt pyynnön, kaikki seuraavat edellytykset:

16)  Lisätään 78 artiklaan 9 ja 10 kohta seuraavasti:"

Arvopaperimarkkinaviranomainen toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään [12 kuukauden kuluttua tämän muutosasetuksen voimaantulosta].

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.”

17)  Muutetaan 81 artikla seuraavasti:

a)  lisätään 3 kohtaan q alakohta seuraavasti:"

”q) kolmannen maan asiaankuuluvat viranomaiset, joiden osalta on annettu täytäntöönpanosäädös 76 a artiklan nojalla.”

b)  lisätään 3 a kohta seuraavasti:"

”3 a. Kauppatietorekisterin on annettava 9 artiklan 1 a kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetuille vastapuolille ja keskusvastapuolille niiden puolesta ilmoitetut tiedot.”

c)  korvataan 5 kohta seuraavasti:"

Arvopaperimarkkinaviranomainen toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään [12 kuukautta tämän muutosasetuksen voimaantulon jälkeen].

Teknisten standardien luonnoksia laatiessaan arvopaperimarkkinaviranomainen varmistaa, että 1 kohdassa tarkoitettujen tietojen julkaiseminen ei paljasta minkään sopimuksen minkään osapuolen henkilöllisyyttä.

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.”

18)  Korvataan 82 artiklan 2 kohta seuraavasti:"

”2. Siirretään komissiolle määräämättömäksi ajaksi 1 artiklan 6 kohdassa, 4 artiklan 3 kohdassa, 64 artiklan 7 kohdassa, 70 artiklassa, 72 artiklan 3 kohdassa, 76 a artiklassa ja 85 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.”

19)  Muutetaan 85 artikla seuraavasti:

a)  korvataan 1 kohta seuraavasti:"

”1. Komissio arvioi viimeistään … päivänä …kuuta … [kolmen vuoden kuluttua tämän muutosasetuksen soveltamispäivästä] tämän asetuksen soveltamista ja laatii yleiskertomuksen. Komissio antaa kertomuksen ja mahdolliset ehdotuksensa Euroopan parlamentille ja neuvostolle.”;

a a)  lisätään kohta seuraavasti:"

”1 a. Arvopaperimarkkinaviranomainen toimittaa viimeistään … päivänä …kuuta … [kolmen vuoden kuluttua tämän muutosasetuksen voimaantulopäivästä] Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle kertomuksen, jossa analysoidaan asetuksella (EU) 2018/... [tämä muutosasetus] raportointijärjestelmään tehtyjen muutosten vaikutuksia markkinatoimijoihin. Kyseisessä kertomuksessa arvioidaan erityisesti niiden säännösten käyttöönottoa ja täytäntöönpanoa, jotka sallivat ilmoittamisen siirtämisen finanssialalla toimiville vastapuolille ja edellyttävät, että keskusvastapuoli ilmoittaa sopimuksista, ja siinä tutkitaan, onko kyseisillä uusilla säännöksillä ollut tavoiteltu vaikutus eli ovatko ne vähentäneet pienten vastapuolten raportointitaakkaa. Siinä tutkitaan myös, miten kyseiset uudet säännökset ovat vaikuttaneet kauppatietorekisterien väliseen kilpailuun ja ovatko ne ja missä määrin ne ovat johtaneet vähemmän kilpailtuun toimintaympäristöön ja määritysosapuolten ja niiden asiakkaiden valinnanvapauden pienentymiseen.”;

b)  korvataan 2 kohta seuraavasti:"

”2. Komissio laatii viimeistään … päivänä …kuuta … [vuoden kuluttua tämän muutosasetuksen voimaantulopäivästä] ja sen jälkeen vuosittain ... päivään ...kuuta ... [kahden vuoden kuluttua tämän muutosasetuksen voimaantulopäivästä] saakka kertomuksen, jossa arvioidaan, onko toteutuskelpoisia teknisiä ratkaisuja kehitetty siihen, että eläkejärjestelmät voivat siirtää käteisvaroina ja muina kuin käteisvaroina olevia vakuuksia vaihtuvina vakuuksina. Siinä arvioidaan myös mahdollisten toimenpiteiden tarvetta tällaisten teknisten ratkaisujen löytämiseksi.

Komissio antaa 82 artiklan mukaisesti delegoidun säädöksen, jolla jatketaan 89 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua kolmen vuoden ajanjaksoa kerran kahdella vuodella, jos se katsoo, ettei toteutuskelpoista teknistä ratkaisua ole kehitetty eivätkä johdannaissopimusten keskusvastapuolimäärityksen kielteiset vaikutukset tulevien eläkeläisten eläke-etuuksiin ole muuttuneet.”;

c)  korvataan 3 kohta seuraavasti:"

▌

▌

c a)  lisätään kohdat seuraavasti:"

”3 a. Komissio antaa viimeistään … päivänä …kuuta … [kolmen vuoden kuluttua tämän muutosasetuksen voimaantulopäivästä] 82 artiklan mukaisesti delegoidun säädöksen, jolla jatketaan 89 artiklan 1 a kohdassa tarkoitettua kolmen vuoden ajanjaksoa kerran kahdella vuodella, vain jos se katsoo, että 89 artiklan 1 a kohdassa tarkoitetut pienet eläkejärjestelmät ovat ryhtyneet tarvittaviin toimiin soveltuvien teknisten ratkaisujen kehittämiseksi eivätkä johdannaissopimusten keskusvastapuolimäärityksen kielteiset vaikutukset eläkeläisten eläke-etuuksiin ole muuttuneet.

3 b.   Arvopaperimarkkinaviranomainen toimittaa viimeistään … päivänä …kuuta … [12 kuukauden kuluttua tämän muutosasetuksen voimaantulopäivästä] komissiolle kertomuksen, jossa arvioidaan, voidaanko luetteloa 47 artiklan mukaisista erittäin likvideinä pidetyistä rahoitusvälineistä, joihin liittyy mahdollisimman vähäinen luotto- ja markkinariski, jatkaa ja voidaanko luetteloon sisällyttää yksi tai useampi asetuksen (EU) 2017/1131 mukaisesti toimiluvan saanut rahamarkkinarahasto.”;

e)  lisätään kohdat seuraavasti:"

”6. Komissio toimittaa viimeistään ... päivänä …kuuta … [kuuden kuukauden kuluttua tämän muutosasetuksen voimaantulosta] arvopaperimarkkinaviranomaista kuultuaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen asetuksen (EU) N:o 600/2014 mukaisen johdannaisten kaupankäyntivelvollisuuden mukauttamisesta muutoksiin, jotka on tehty asetuksen (EU) 2018 /... [tämä muutosasetus] mukaisesti johdannaisten määritysvelvollisuuteen, erityisesti määritysvelvollisuuden piiriin kuuluvien yhteisöjen samoin kuin keskeyttämismekanismin soveltamisalan osalta. Jos tällainen mukauttaminen katsotaan tarpeelliseksi ja asianmukaiseksi, kertomukseen on liitettävä säädösehdotus, joka sisältää tarvittavat muutokset.

7.  Arvopaperimarkkinaviranomainen toimittaa viimeistään … päivänä …kuuta … [18 kuukauden kuluttua tämän muutosasetuksen voimaantulopäivästä] yhteistyössä vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen ja pankkiviranomaisen kanssa komissiolle kertomuksen, jossa arvioidaan, onko 4 artiklan 3 a kohdassa tarkoitettu reilujen, kohtuullisten, syrjimättömien ja avointen kaupallisten ehtojen periaate tehokkaasti helpottanut pääsyä määritysjärjestelmiin.

Komissio esittää viimeistään … päivänä …kuuta … [kahden vuoden kuluttua tämän muutosasetuksen voimaantulopäivästä] Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen, jossa arvioidaan, onko reilujen, kohtuullisten, syrjimättömien ja avointen kaupallisten ehtojen periaate tehokkaasti helpottanut pääsyä määritysjärjestelmiin, ja ehdottaa tarvittaessa parannuksia kyseiseen periaatteeseen. Kyseisessä kertomuksessa tarkastellaan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun kertomuksen havaintoja, ja siihen liitetään tarvittaessa säädösehdotus.

8.  Komissio laatii viimeistään … päivänä …kuuta … [12 kuukauden kuluttua tämän muutosasetuksen voimaantulopäivästä] kertomuksen, jossa arvioidaan, olisiko kaupan jälkeisistä riskinvähennyspalveluista, mukaan lukien sijoitussalkun tiivistäminen, suoraan seuraavat kaupat vapautettava 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta määritysvelvollisuudesta. Komissio ottaa tässä kertomuksessa huomioon erityisesti sen, missä määrin ne pienentävät riskejä, erityisesti vastapuoliluottoriskiä ja operatiivista riskiä, sekä mahdollisuudet määritysvelvollisuuden kiertämiseen ja mahdollisuudet pidäkkeiden luomiseen keskusvastapuolimääritykselle. Komissio toimittaa kertomuksen ja siihen mahdollisesti liittyvät säädösehdotukset Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

Avustaakseen komissiota ensimmäisessä alakohdassa mainitun kertomuksen valmistelussa arvopaperimarkkinaviranomainen toimittaa viimeistään … päivänä …kuuta … [kuuden kuukauden kuluttua tämän muutosasetuksen voimaantulopäivästä] yhteistyössä järjestelmäriskikomitean kanssa komissiolle kertomuksen, jossa arvioidaan, olisiko kaupan jälkeisistä riskinvähennyspalveluista, mukaan lukien sijoitussalkun tiivistäminen, suoraan seuraavat kaupat vapautettava määritysvelvollisuudesta. Kyseisessä kertomuksessa tutkitaan sijoitussalkun tiivistämistä ja muita hinnanmuodostukseen vaikuttamattomia kaupan jälkeisiä riskinvähennyspalveluja, jotka pienentävät johdannaissalkkujen muita kuin markkinariskejä muuttamatta sijoitussalkkujen markkinariskiä, kuten sijoituspainotuksia muuttavia transaktioita. Siinä selvitetään myös tällaisten kaupan jälkeisten riskinvähennyspalvelujen tarkoitukset ja toiminta, se, missä määrin ne pienentävät riskejä, erityisesti vastapuoliluottoriskiä ja operatiivista riskiä, ja arvioitava tarve määrittää tällaiset kaupat tai vapauttaa ne määrityksestä järjestelmäriskin hallitsemiseksi. Siinä arvioidaan myös, missä määrin tällaisten palvelujen vapauttaminen määritysvelvollisuudesta ei kannusta keskusvastapuolimääritykseen ja saattaa johtaa siihen, että vastapuolet kiertävät määritysvelvollisuuden.

9.  Komissio tarkastelee 9 artiklan 1 a kohdan soveltamista ja laatii siitä kertomuksen viimeistään … päivänä …kuuta … [12 kuukauden kuluttua tämän muutosasetuksen voimaantulosta] muun muassa 1 päivänä joulukuuta 2017 julkistetun, valvontaan liittyvän raportoinnin toimivuustarkastusta koskevan komission julkisen kuulemisen tulosten ja arvopaperimarkkinaviranomaisen toisen alakohdan mukaisesti toimittaman kertomuksen perusteella. Komissio toimittaa kertomuksen ja siihen mahdollisesti liittyvän säädösehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Tarkastellessaan 9 artiklan 1 a kohdan soveltamista komissio arvioi, johtaako asetuksen (EU) N:o 600/2014 26 artiklan mukainen velvollisuus ilmoittaa liiketoimia koskevat tiedot tarpeettomaan päällekkäisyyteen muita kuin OTC-johdannaisia koskevien transaktioiden ilmoittamisen kanssa ja voidaanko 9 artiklan 1 a kohdan mukaista vaatimusta ilmoittaa muita kuin OTC-johdannaisia koskevat transaktiot keventää menettämättä aiheettomasti tietoja, jotta muiden kuin OTC-johdannaisten raportointiketjuja voidaan yksinkertaistaa kaikkien vastapuolten ja erityisesti sellaisten finanssialan ulkopuolisten vastapuolten osalta, jotka eivät kuulu 10 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetun määritysvelvollisuuden piiriin.

20)  Korvataan 89 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:"

”1. Edellä 4 artiklassa säädettyä määritysvelvollisuutta ei sovelleta ... päivään ...kuuta ... [kahden vuoden kuluttua tämän muutosasetuksen voimaantulopäivästä] saakka OTC-johdannaissopimuksiin, jotka objektiivisesti mitattavalla tavalla vähentävät eläkejärjestelmien vakavaraisuuteen suoraan liittyviä sijoitusriskejä, eikä yhteisöihin, jotka on perustettu korvauksen maksamiseksi eläkejärjestelmien jäsenille eläkejärjestelmän maksukyvyttömyystapauksessa.

Eläkejärjestelmien, keskusvastapuolten ja määritysosapuolten on parhaansa mukaan myötävaikutettava sellaisten teknisten ratkaisujen kehittämiseen, joilla mahdollistetaan tällaisten OTC-johdannaissopimusten määritys eläkejärjestelmissä.

Komissio asettaa eläkejärjestelmien, keskusvastapuolten, määritysosapuolten ja muiden tällaisten teknisten ratkaisujen kannalta merkittävien osapuolten edustajista koostuvan asiantuntijaryhmän valvomaan niiden toimia ja arvioimaan edistymistä sellaisten teknisten ratkaisujen kehittämisessä, joilla mahdollistetaan tällaisten OTC-johdannaissopimusten määritys eläkejärjestelmissä. Asiantuntijaryhmä kokoontuu vähintään kuuden kuukauden välein. Komissio ottaa huomioon eläkejärjestelmien, keskusvastapuolten ja määritysosapuolten toteuttamat toimet laatiessaan kertomuksensa 85 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti.”

20 a)  Lisätään 89 artiklaan kohta seuraavasti:"

”1 a. Sen estämättä, mitä 1 kohdassa säädetään, 4 artiklassa säädettyä määritysvelvollisuutta ei sovelleta ... päivään ...kuuta ... [kolmen vuoden kuluttua tämän muutosasetuksen voimaantulopäivästä] saakka OTC-johdannaissopimuksiin, jotka objektiivisesti mitattavalla tavalla vähentävät pienten eläkejärjestelmien luokkaan kuuluvien eläkejärjestelmien vakavaraisuuteen suoraan liittyviä sijoitusriskejä, eikä yhteisöihin, jotka on perustettu korvauksen maksamiseksi näiden eläkejärjestelmien jäsenille tällaisen eläkejärjestelmän maksukyvyttömyystapauksessa.

Komissio antaa 82 artiklan mukaisesti delegoidun säädöksen, jolla täydennetään tätä asetusta määrittämällä, mitkä eläkejärjestelmät voidaan katsoa pieniksi eläkejärjestelmiksi tämän kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti, ottaen huomioon, että pienten eläkejärjestelmien luokan osuus eläkejärjestelmien tekemistä OTC-johdannaissopimuksista ei saa olla suurempi kuin viisi prosenttia.”

21)  Muutetaan liite I tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tätä asetusta sovelletaan ... päivästä ...kuuta ... [viiden kuukauden kuluttua tämän muutosasetuksen voimaantulosta].

Sen estämättä, mitä tämän artiklan toisessa kohdassa säädetään, tämän asetuksen 1 artiklan 7 kohdan d alakohtaa ja 8, 10 ja 11 kohtaa sovelletaan ... päivästä ...kuuta ... [▌6 kuukauden kuluttua tämän muutosasetuksen voimaantulopäivästä] ja 1 artiklan 2 kohdan c alakohtaa, 7 kohdan e alakohtaa, 9 kohtaa, 12 kohdan b ja c alakohtaa ja 16 kohtaa sovelletaan ... päivästä ...kuuta ... [▌18 kuukauden kuluttua tämän muutosasetuksen voimaantulopäivästä].

Jos tämä asetus tulee voimaan 16 päivän elokuuta 2018 jälkeen, 89 artiklan 1 kohtaa sovelletaan taannehtivasti kaikkiin OTC-johdannaissopimuksiin, joita eläkejärjestelmät toteuttavat 16 päivän elokuuta 2018 jälkeen ja ennen tämän asetuksen voimaantulopäivää.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

LIITE

Muutetaan liite I seuraavasti:

1)   Lisätään I jaksoon i, j ja k alakohta seuraavasti:

”i) kauppatietorekisteri rikkoo 78 artiklan 9 kohdan a alakohtaa, koska se ei ole vahvistanut asianmukaisia menettelyjä tietojen täsmäyttämiseksi kauppatietorekisterien välillä;

j)  kauppatietorekisteri rikkoo 78 artiklan 9 kohdan b alakohtaa, koska se ei ole vahvistanut asianmukaisia menettelyjä, joilla varmistetaan ilmoitettujen tietojen täydellisyys ja oikeellisuus;

k)  kauppatietorekisteri rikkoo 78 artiklan 9 kohdan c alakohtaa, koska se ei ole vahvistanut käytänteitä, jotka koskevat tietojen asianmukaista siirtoa muille kauppatietorekistereille 9 artiklassa tarkoitettujen vastapuolten ja keskusvastapuolten pyynnöstä tai jos se on muuten tarpeen.”

2)   Lisätään IV jaksoon d alakohta seuraavasti:

”d) kauppatietorekisteri rikkoo 55 artiklan 4 kohtaa, koska se ei ilmoita arvopaperimarkkinaviranomaiselle kaikista rekisteröinnin edellytyksiin tehtävistä olennaisista muutoksista ajoissa.”

(1) Asia päätettiin palauttaa asiasta vastaavaan valiokuntaan toimielinten välisiä neuvotteluja varten työjärjestyksen 59 artiklan 4 kohdan neljännen alakohdan mukaisesti (A8-0181/2018). (2) * Tarkistukset: uusi tai muutettu teksti merkitään lihavoidulla kursiivilla, poistot symbolilla ▌. (3) EUVL C […], […], s. […]. (4) EUVL C […], […], s. […]. (5) Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu... (EUVL...), ja neuvoston päätös, annettu... (6) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 648/2012, annettu 4 päivänä heinäkuuta 2012, OTC-johdannaisista, keskusvastapuolista ja kauppatietorekistereistä (EUVL L 201, 27.7.2012, s. 1). (7) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 600/2014, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, rahoitusvälineiden markkinoista sekä asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta (EUVL L 173, 12.6.2014, s. 84). (8) http://www.bis.org/cpmi/publ/d106.pdf (9) http://www.bis.org/cpmi/publ/d125.pdf (10) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2015/2365, annettu 25 päivänä marraskuuta 2015, arvopapereilla toteutettavien rahoitustoimien ja uudelleenkäytön raportoinnista ja läpinäkyvyydestä sekä asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta (EUVL L 337, 23.12.2015, s. 1). (11) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13). (12) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1093/2010, annettu 24 päivänä marraskuuta 2010, Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan pankkiviranomainen) perustamisesta sekä päätöksen N:o 716/2009/EY muuttamisesta ja komission päätöksen 2009/78/EY kumoamisesta (EUVL L 331, 15.12.2010, s. 12). (13) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1094/2010, annettu 24 päivänä marraskuuta 2010, Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen) perustamisesta sekä päätöksen N:o 716/2009/EY muuttamisesta ja komission päätöksen 2009/79/EY kumoamisesta (EUVL L 331, 15.12.2010, s. 48). (14) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1095/2010, annettu 24 päivänä marraskuuta 2010, Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen) perustamisesta sekä päätöksen N:o 716/2009/EY muuttamisesta ja komission päätöksen 2009/77/EY kumoamisesta (EUVL L 331, 15.12.2010, s. 84). (15) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 45/2001, annettu 18 päivänä joulukuuta 2000, yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1). (16) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/65/EU, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, rahoitusvälineiden markkinoista sekä direktiivin 2002/92/EY ja direktiivin 2011/61/EU muuttamisesta (EUVL L 173, 12.6.2014, s. 349). (17) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/138/EY, annettu 25 päivänä marraskuuta 2009, vakuutus- ja jälleenvakuutustoiminnan aloittamisesta ja harjoittamisesta (Solvenssi II) (EUVL L 335, 17.12.2009, s. 1). (18) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 909/2014, annettu 23 päivänä heinäkuuta 2014, arvopaperitoimituksen parantamisesta Euroopan unionissa sekä arvopaperikeskuksista ja direktiivien 98/26/EY ja 2014/65/EU sekä asetuksen (EU) N:o 236/2012 muuttamisesta (EUVL L 257, 28.8.2014, s. 1).

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 12. kesäkuuta 2018 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yhteisistä siviili-ilmailua koskevista säännöistä ja Euroopan unionin lentoturvallisuusviraston perustamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 216/2008 kumoamisesta (COM(2015)0613 – C8-0389/2015 – 2015/0277(COD))

P8_TA(2018)0245 A8-0364/2016

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2015)0613),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 100 artiklan 2 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0389/2015),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Italian senaatin ja Maltan parlamentin toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tehdyn pöytäkirjan (N:o 2) mukaisesti antamat perustellut lausunnot, joiden mukaan esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi ei ole toissijaisuusperiaatteen mukainen,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 14. joulukuuta 2016 antaman lausunnon(1),

–  ottaa huomioon alueiden komitean 12. lokakuuta 2016 antaman lausunnon(2),

–  ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 69 f artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 22. joulukuuta 2017 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan mietinnön (A8-0364/2016),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 12. kesäkuuta 2018, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/… antamiseksi yhteisistä siviili-ilmailua koskevista säännöistä ja Euroopan unionin lentoturvallisuusviraston perustamisesta, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 2111/2005, (EY) N:o 1008/2008, (EU) N:o 996/2010, (EU) N:o 376/2014 ja direktiivien 2014/30/EU ja 2014/53/EU muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 552/2004, (EY) N:o 216/2008 ja neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3922/91 kumoamisesta

(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) 2018/1139.)

(1) EUVL C 75, 10.3.2017, s. 111. (2) EUVL C 88, 21.3.2017, s. 69.

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 12. kesäkuuta 2018 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi uusien raskaiden hyötyajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen ja polttoaineenkulutuksen seurannasta ja raportoinnista (COM(2017)0279 – C8-0168/2017 – 2017/0111(COD))

P8_TA(2018)0246 A8-0010/2018

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2017)0279),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan sekä 192 artiklan 1 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0168/2017),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 18. lokakuuta 2017 antaman lausunnon(1),

–  on kuullut alueiden komiteaa,

–  ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 69 f artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 20. huhtikuuta 2018 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan mietinnön sekä liikenne- ja matkailuvaliokunnan lausunnon (A8-0010/2018),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  panee merkille tämän päätöslauselman liitteenä olevat komission lausumat;

3.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

4.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 12. kesäkuuta 2018, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/… antamiseksi uusien raskaiden hyötyajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen ja polttoaineenkulutuksen seurannasta ja raportoinnista

(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) 2018/956.)

LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAN LIITE

Komission lausumat

Ehdotus raskaisiin hyötyajoneuvoihin sovellettaviksi CO2-vaatimuksiksi

Kuten 8. marraskuuta 2017 annetussa tiedonannossa ”Vähäpäästöisen liikkuvuuden toteuttaminen – Euroopan unioni, joka suojelee maapalloa, antaa kuluttajille vaikutusmahdollisuuksia sekä puolustaa teollisuutta ja työntekijöitä” (COM(2017)0675) ilmoitetaan, komissio aikoo esitellä toukokuun 2018 alkupuoliskolla kolmannen liikkuvuuspaketin, johon sisältyy ehdotus kuorma-autojen hiilidioksidipäästöjä koskeviksi vaatimuksiksi.

VECTOn kehittämisen / sertifiointiasetuksen muuttamisen aikataulu

Komissio vie eteenpäin ajoneuvojen energiankulutuksen laskentaan tarkoitetun välineen (VECTO) teknistä kehittämistä. Tavoitteena on sisällyttää sen piiriin uusia tunnettuja teknologioita vuodesta 2020 alkaen ja myös muuntyyppisiä ajoneuvoja eli kuorma- ja linja-autot, joita siihen ei vielä ole sisällytetty, vuodesta 2020 alkaen ja perävaunut vuodesta 2021 alkaen.

Lisätietoja VECTOn kehityksestä ja asetuksen (EU) 2017/2400 muuttamisesta julkaistaan asiaa koskevilla komission verkkosivuilla. Näin sidosryhmät ja talouden toimijat pysyvät näistä toimista ajan tasalla.

Ajonaikaisen todentamistestin kehittäminen sertifiointiasetuksen yhteydessä

Komissio myöntää, että on tärkeää saada luotettavaa ja edustavaa dataa raskaiden hyötyajoneuvojen CO2-päästöistä ja polttoaineenkulutuksesta.

Sen vuoksi asetusta (EU) 2017/2400 on tarkoitus täydentää menettelyllä, jolla todennetaan ja varmistetaan, että VECTOn käyttö sekä asianomaisten komponenttien, erillisten teknisten yksiköiden ja järjestelmien CO2-päästöihin ja polttoaineenkulutukseen liittyvät ominaisuudet ovat vaatimusten mukaisia. Todentamismenettelystä, jonka olisi katettava tuotannossa olevien raskaiden hyötyajoneuvojen ajonaikainen testaus, on määrä äänestää moottoriajoneuvoja käsittelevässä teknisessä komiteassa ennen vuoden 2018 loppua.

Todentamismenettelyn on tarkoitus muodostaa perusta tulevalle testille, jonka avulla valmistajat ja tyyppihyväksyntäviranomaiset tai riippumattomat kolmannet todentavat ajoneuvojen suorituskyvyn käytössä.

(1) EUVL C 81, 2.3.2018, s. 95.

Euroopan parlamentin päätöslauselma 12. kesäkuuta 2018 koulutuksen nykyaikaistamisesta EU:ssa (2017/2224(INI))

P8_TA(2018)0247 A8-0173/2018

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon 20. syyskuuta 2011 annetun komission tiedonannon ”Tukea kasvulle ja työllisyydelle – Euroopan korkeakoulujärjestelmien nykyaikaistamissuunnitelma” (COM(2011)0567),

–  ottaa huomioon oikeuden koulutukseen sellaisena kuin se on määritelty Euroopan unionin perusoikeuskirjan 14 artiklassa,

–  ottaa huomioon 20. toukokuuta 2014 annetut neuvoston päätelmät tehokkaasta opettajankoulutuksesta(1),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 2 artiklan,

–  ottaa huomioon 20. toukokuuta 2014 annetut neuvoston päätelmät koulutusta tukevasta laadunvarmistuksesta(2),

–  ottaa huomioon 20. joulukuuta 2012 annetun neuvoston suosituksen epävirallisen ja arkioppimisen validoinnista(3),

–  ottaa huomioon 18. ja 19. toukokuuta 2015 annetut neuvoston päätelmät varhaiskasvatuksen ja alemman perusasteen koulutuksen roolista luovuuden, innovoinnin ja digitaalisten taitojen edistämisessä(4),

–  ottaa huomioon 10. kesäkuuta 2016 annetun komission tiedonannon Euroopan uudesta osaamisohjelmasta – vahvistetaan yhdessä inhimillistä pääomaa, työllistettävyyttä ja kilpailukykyä (COM(2016)0381) ja parlamentin 14. syyskuuta 2017 samasta aiheesta antaman päätöslauselman(5),

–  ottaa huomioon ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamista koskevaan Euroopan neuvoston yleissopimukseen liitetyn pöytäkirjan 2 artiklan, joka koskee oikeutta koulutukseen,

–  ottaa huomioon Euroopan neuvoston päätöslauselman 1904 (2012) oikeudesta valita koulutus vapaasti,

–  ottaa huomioon neuvoston ja komission yhteisen vuoden 2015 raportin eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisten puitteiden (ET 2020) täytäntöönpanosta – ”Eurooppalaisen koulutusyhteistyön uudet painopisteet”(6),

–  ottaa huomioon unionin koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelman ”Erasmus+” perustamisesta ja päätösten N:o 1719/2006/EY, 1720/2006/EY ja 1298/2008/EY kumoamisesta 11. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1288/2013(7),

–  ottaa huomioon 17. maaliskuuta 2015 annetun Pariisin julistuksen kansalaisuuden sekä vapauden, suvaitsevaisuuden ja syrjimättömyyden yhteisten arvojen edistämisestä koulutuksen avulla,

–  ottaa huomioon 28. huhtikuuta 2015 antamansa päätöslauselman Bolognan prosessin täytäntöönpanon seurannasta(8),

–  ottaa huomioon 10. kesäkuuta 2016 annetun komission valmisteluasiakirjan ”Uusi osaamisohjelma Euroopalle: Vahvistetaan yhdessä inhimillistä pääomaa, työllistettävyyttä ja kilpailukykyä” (SWD(2016)0195),

–  ottaa huomioon 2. helmikuuta 2017 antamansa päätöslauselman unionin koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelman ”Erasmus+” perustamisesta ja päätösten N:o 1719/2006/EY, 1720/2006/EY ja 1298/2008/EY kumoamisesta 11. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1288/2013 täytäntöönpanosta(9),

–  ottaa huomioon 19. joulukuuta 2016 annetun neuvoston suosituksen ”Taitojen parantaminen: uusia mahdollisuuksia aikuisille”(10),

–  ottaa huomioon 7. joulukuuta 2016 annetun komission tiedonannon ”Koulutuksen parantaminen ja nykyaikaistaminen” (COM(2016)0941),

–  ottaa huomioon 30. toukokuuta 2017 annetun komission tiedonannon ”Koulujen kehittämisellä ja huipputason opetuksella hyvät lähtökohdat elämälle” (COM(2017)0248),

–  ottaa huomioon 30. toukokuuta 2017 annetun komission tiedonannon ”EU:n uusi korkeakoulusuunnitelma” (COM(2017)0247),

–  ottaa huomioon 30. toukokuuta 2017 annetun komission ehdotuksen neuvoston suositukseksi tutkinnon suorittaneiden seurannasta (COM(2017)0249),

–  ottaa huomioon 5. lokakuuta 2017 annetun komission ehdotuksen neuvoston suositukseksi laadukkaan ja tehokkaan oppisopimuskoulutuksen eurooppalaisista puitteista (COM(2017)0563 – SWD(2017)0322),

–  ottaa huomioon 30. marraskuuta 2017 annetun alueiden komitean lausunnon koulu- ja korkea-asteen opetuksen nykyaikaistamisesta,

–  ottaa huomioon 19. lokakuuta 2017 annetun Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon ”EU:n uusi koulutusstrategia”,

–  ottaa huomioon 17. tammikuuta 2018 annetun komission ehdotuksen neuvoston suositukseksi yhteisten arvojen, osallistavan koulutuksen ja opetuksen eurooppalaisen ulottuvuuden edistämisestä (COM(2018)0023),

–  ottaa huomioon 17. tammikuuta 2018 annetun komission ehdotuksen neuvoston suositukseksi elinikäisen oppimisen avaintaidoista (COM(2018)0024),

–  ottaa huomioon 20. joulukuuta 2012 annetun neuvoston suosituksen epävirallisen ja arkioppimisen validoinnista(11),

–  ottaa huomioon 17. tammikuuta 2018 annetun komission tiedonannon digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelmasta (COM(2018)0022),

–  ottaa huomioon Göteborgissa Ruotsissa 17. marraskuuta 2017 pidetyn oikeudenmukaisia työpaikkoja ja kasvua käsitelleen sosiaalialan huippukokouksen loppukertomuksen(12),

–  ottaa huomioon neuvoston päätelmät varhaiskasvatuksesta: varhaiskasvatuksella parhaat mahdolliset lähtökohdat lasten tulevaisuudelle, jotka hyväksyttiin19.–20. toukokuuta 2011 pidetyssä koulutus-, nuoriso-, kulttuuri- ja urheiluneuvoston 3090. kokouksessa(13),

–  ottaa huomioon 14. maaliskuuta 1984 antamansa päätöslauselman kasvatuksen vapaudesta Euroopan yhteisössä(14),

–  ottaa huomioon 11. toukokuuta 2010 annetut neuvoston päätelmät korkea-asteen koulutuksen kansainvälistymisestä(15),

–  ottaa huomioon komission ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan 8. kesäkuuta 2016 antaman yhteisen tiedonannon Euroopan parlamentille ja neuvostolle ”Tavoitteena kansainvälisiä kulttuurisuhteita koskeva EU:n strategia” (JOIN(2016)0029) ja 5. heinäkuuta 2017 antamansa sitä koskevan päätöslauselman(16),

–  ottaa huomioon ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 26 artiklan,

–  ottaa huomioon demokratia- ja ihmisoikeuskasvatusta koskevan Euroopan neuvoston peruskirjan, joka on hyväksytty suosituksella CM/Rec(2010)7,

–  ottaa huomioon kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamisesta vuonna 1979 hyväksytyn YK:n yleissopimuksen 10 artiklan,

–  ottaa huomioon vuonna 1995 hyväksytyn Pekingin julistuksen ja toimintaohjelman strategisen tavoitteen B,

–  ottaa huomioon lapsen oikeuksien sopimuksen 28 ja 29 artiklan,

–  ottaa huomioon syyskuussa 2015 hyväksytyn kestävän kehityksen toimintaohjelman Agenda 2030:n, joka tuli voimaan 1. tammikuuta 2016, ja erityisesti sen kestävän kehityksen tavoitteet 4 ja 5,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan mietinnön sekä työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan ja naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan lausunnot (A8-0173/2018),

A.  ottaa huomioon, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 6 artiklan e kohdan mukaan toimivalta yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen alalla on jäsenvaltioilla mutta Euroopan unionilla on tärkeä tukirooli haasteiden ja tavoitteiden asettamisessa sekä parhaiden käytäntöjen edistämisessä ja vaihtamisessa;

B.  ottaa huomioon, että oikeus koulutukseen on perusoikeus ja että kaikenlaisella ja kaiken tasoisella koulutuksella on oltava seuraavat keskeiset piirteet, jotka kytkeytyvät toisiinsa: a) saatavuus, b) saavutettavuus, c) hyväksyttävyys ja d) mukautettavuus;

C.  ottaa huomioon, että Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin ohjaavana periaatteena on laadukkaan ja osallistavan koulutuksen ja elinikäisen oppimisen tarjoaminen kaikille;

D.  katsoo, että yhtäläisten mahdollisuuksien toteuttaminen on koulutuksen tärkeä tehtävä ja että koulutukseen pääsy on siksi tehtävä syrjimättömäksi; ottaa huomioon, että tätä varten tarvitaan lisätoimia sen varmistamiseksi, että kaikilla ihmisillä, erityisesti kaikkein heikoimmassa asemassa olevilla, vammaisilla ja erityistarpeita omaavilla henkilöillä sekä epäedullisessa asemassa oleviin ryhmiin kuuluvilla on samat mahdollisuudet päästä kaiken tasoiseen koulutukseen ja saattaa koulunkäynti loppuun ja hankkia taitoja;

E.  toteaa, että Euroopan koulutusjärjestelmät ovat kulttuurisesti, sosiaalisesti ja kielellisesti valtavan monimuotoisia samalla kun jäsenvaltioilla on samankaltaisia koulutustavoitteita ja haasteita muun muassa koulutukseen pääsyä koskevien yhtäläisten mahdollisuuksien varmistamisessa kaikille; katsoo, että näihin haasteisiin voidaan vastata Euroopan tasolla;

F.  toteaa, että se, miten koulutusjärjestelmät pystyvät täyttämään yhteiskunnalliset, taloudelliset ja henkilökohtaiset tarpeet, riippuu näiden järjestelmien laadusta, saavutettavuudesta, monimuotoisuudesta, tehokkuudesta ja tasapuolisuudesta sekä riittävien henkilöresurssien, varojen ja aineellisten resurssien saatavuudesta;

G.  pitää tärkeänä muistaa, että koulutus, myös opettajien koulutus, on kärsinyt talous- ja finanssikriisistä ja että EU:n koulutusjärjestelmissä koulutukseen myönnettävällä julkisella rahoituksella on keskeinen rooli; katsoo siksi, että koulutuksen, mukaan lukien opettajien koulutus ja heidän työolojensa parantaminen, ja tutkimuksen julkisen rahoituksen jatkaminen ja lisääminen on ratkaisevan tärkeää, jotta voidaan turvata maksuton, osallistava ja saavutettavissa oleva julkinen koulutus;

H.  ottaa huomioon, että koulutuksella olisi edistettävä nuorten henkilökohtaista kehitystä ja kasvua, jotta heistä saadaan aktiivisia ja vastuullisia kansalaisia, jotka ovat valmiita elämään ja työskentelemään teknologisesti edistyneessä ja globalisoituneessa maailmassa, ja annettava heille elinikäiseen oppimiseen tarvittavat keskeiset valmiudet, jotka määritetään sellaisten tietämyksen, osaamisen ja asenteiden yhdistelmäksi, joita tarvitaan henkilökohtaiseen tyydytykseen ja kehitykseen, aktiiviseen kansalaisuuteen ja työllisyyteen;

I.  ottaa huomioon, että opetuksen laatu on tärkeä oppilaiden ja opiskelijoiden tuloksia määräävä tekijä ja että sen vuoksi voimakkaan tuen antaminen opetuksen laadun ja opettajien osaamisen edistämiseen on yksi painopisteistä EU:n tasolla tehtävässä opetusalan yhteistyössä;

J.  ottaa huomioon, että oikeus koulutukseen käsittää vapauden perustaa oppilaitoksia demokratian periaatteita kunnioittaen ja vanhempien oikeuden varmistaa, että heidän lapsiaan koulutetaan ja opetetaan heidän uskonnollisten, filosofisten ja pedagogisten vakaumustensa mukaisesti;

K.  ottaa huomioon, että kun koulutukseen sovelletaan avointa koordinointimenetelmää, jäsenvaltiolla on mahdollisuus laatia ja panna täytäntöön yhteinen koulutusstrategia, johon sisältyy myös verkkofoorumi ET 2020 (Koulutus 2020); ottaa huomioon, että tämän strategian vertailuarvot analysoidaan ja arvioidaan vuosittain julkaisussa ”Education and Training Monitor” sekä jäsenvaltioiden että koko EU:n osalta;

L.  ottaa huomioon, että viimeisimmässä Education and Training Monitor -julkaisussa, joka julkaistiin vuonna 2017, komissio toteaa, että vaikka opintonsa keskeyttäneiden lukumäärän vähentämisessä on edistytty jatkuvasti, heitä on edelleen erittäin paljon kaikkialla EU:ssa;

M.  ottaa huomioon, että viimeisimpien PISA-testien tulosten mukaan 20,6 prosentilla eurooppalaisista koululaisista on vaikeuksia hankkia lukemisen, matematiikan ja tieteen perustaitoja ja monilla eurooppalaisilla on puutteellinen luku- ja kirjoitustaito; toteaa, että tämä aiheuttaa vakavaa huolta jatko-opintojen, henkilökohtaisen kehityksen ja riittävän julkiseen elämään ja työmarkkinoille osallistumisen kannalta;

N.  ottaa huomioon, että pääsyn varmistaminen laadukkaisiin varhaiskasvatuspalveluihin kaikille lapsille on tärkeää, jotta lapset saisivat myönteisen alun elämässä ja koulutuksessa;

O.  ottaa huomioon, että henkilöstön laatu on keskeinen tekijä varhaiskasvatuspalveluissa;

P.  ottaa huomioon, että opiskelijoiden ja henkilöstön liikkuvuuden edistäminen on tärkeä osa eurooppalaisia korkeakoulutusjärjestelmiä, se edistää nuorten kehittymistä ja voi vauhdittaa taloudellista ja yhteiskunnallista edistystä; katsoo, että tarvitaan laadullisia parannuksia ja lisää taloudellista tukea, jotta voidaan laajentaa opiskelijoiden ja henkilöstön liikkuvuutta Erasmus+-ohjelmassa;

Q.  toteaa, että metodologiset ja digitaaliset innovaatiot voivat auttaa laajentamaan sisällön ja tiedon saatavuutta mutta eivät voi korvata henkilökohtaisia kontakteja ja vaihtoa opiskelijoiden kesken tai opiskelijoiden ja opettajien välillä eikä niitä pitäisi asettaa painopisteiksi koulutusjärjestelmissä;

R.  toteaa, että sukupuolten tasa-arvo on yksi perussopimuksiin kirjatuista Euroopan unionin perusperiaatteista ja se olisi huomioitava kaikessa unionin toiminnassa, myös koulutuksen ja kulttuurin alalla;

S.  toteaa, että koulutus on tehokas väline, jolla voidaan poistaa sukupuolten välistä eriarvoisuutta ja syrjintää, mutta se voi usein myös lisätä ja kärjistää olemassa olevaa syrjintää; ottaa huomioon, että sukupuolten epätasa-arvo koulutuksessa jarruttaa sekä henkilökohtaista kehitystä että työllisyyttä ja vaikuttaa lukuisiin sosiokulttuurisiin aloihin;

T.  ottaa huomioon, että vaikka naisten osuus kaikista korkea-asteen valmistuneista on kolme viidesosaa (57,6 prosenttia), sukupuolten välinen työllisyysero oli 11,6 prosenttiyksikköä vuonna 2015(17);

Osaaminen talouden olennaisena resurssina ja kansalaisten hyvinvoinnin lähteenä

1.  toteaa, että kaikkien saatavilla oleva laadukas koulutus on olennainen osa henkilökohtaista, kulttuurista, yhteiskunnallista ja ammatillista kehitystä osaamisyhteiskunnassa;

2.  katsoo, että yhteisten eurooppalaisten arvojen turvaaminen ja EU:n taloudellisten ja sosiaalisten tavoitteiden saavuttaminen sekä kilpailukyky ja kestävä kasvu ovat yhteydessä laadukkaaseen koulutukseen, koska koulutuksella edistetään demokraattisia arvoja, ihmisoikeuksia, sosiaalista yhteenkuuluvuutta, yhdentymistä ja yksilöiden menestymistä;

3.  korostaa koulutuksen ratkaisevaa merkitystä Euroopan tulevaisuuden muovaamisessa sekä taloudellisesti että yhteiskunnallisesti, samalla kun huolehditaan EU:n kansalaisten tarpeista ja rakennetaan erilaisista kansalaisista koostuvaa yhteisöä, jossa kaikilla on samat ydinarvot;

4.  korostaa, että laadukkaat koulutusjärjestelmät edistävät aktiivista kansalaisuutta ja yhteisiä arvoja ja siten auttavat luomaan avoimen, osallistavan, moniarvoisen, demokraattisen ja suvaitsevan yhteiskunnan;

5.  painottaa koulutuksen roolia oppijoiden auttamisessa kehittämään eettisiä ja kansalaisuuteen liittyviä arvoja ja tulemaan aktiivisiksi, vastuullisiksi ja avarakatseisiksi yhteiskunnan jäseniksi, jotka kykenevät käyttämään ja puolustamaan demokraattisia oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan yhteiskunnassa, arvostavat moniarvoisuutta, toimivat aktiivisessa roolissa demokraattisessa elämässä ja ottavat vastuun itsestään ja yhteisöistään; korostaa tässä yhteydessä kansalaisuuskasvatuksen, eettisen kasvatuksen ja ympäristökasvatuksen merkitystä;

6.  painottaa, että laadukkaan ja osallistavan koulutuksen on tarjottava nuorille tarvittavia tietoja, osaamista, medialukutaitoa, kykyä kriittiseen ja itsenäiseen ajatteluun sekä demokraattisia arvoja, jotta he voisivat kohdata haasteita, tulla aktiivisiksi Euroopan kansalaisiksi ja menestyä elämässä ja työmarkkinoilla ja samalla muovata maailman tulevaisuutta;

7.  korostaa, että varmistamalla yhtäläiset mahdollisuudet laadukkaaseen ja osallistavaan koulutukseen voidaan parhaiten saavuttaa jatkuva sosiaalinen yhteenkuuluvuus, jossa torjutaan köyhyyttä ja epäedullisessa asemassa olevien tai taustaltaan haavoittuvampien ihmisten sosiaalista syrjäytymistä sekä sukupuolistereotypioita, ja toteaa, että tämä on sen vuoksi edelleen paras tapa edistää sosiaalista liikkuvuutta;

8.  panee merkille, että laadukkaalla koulutuksella voidaan edistää merkityksellistä ja yhteiskunnan kannalta hyödyllistä innovointia ja tutkimusta;

9.  toteaa, että koulutus on tärkeää kulttuuriosaamisen kehittämisen ja kulttuurin kehityksen edistämisen kannalta; kehottaa lisäämään koulutus- ja kulttuurialan välistä synergiaa, joka voidaan saavuttaa tukemalla kulttuurin ja taiteen aktiivista roolia virallisissa, epävirallisissa ja arkisissa koulutusyhteyksissä;

10.  panee merkille koulutuksen roolin elinikäistä oppimista koskevien sellaisten asenteiden kehittämisessä, jotka auttavat ihmisiä sopeutumaan nykymaailman muuttuviin vaatimuksiin;

11.  muistuttaa, että kouluilla ja oppilaitoksilla on keskeinen rooli luotaessa ja kehitettäessä positiivista suhtautumista oppimiseen, myös koko elämän ajan;

Koulutuksen muuttuva todellisuus ja siihen liittyvät haasteet

12.  katsoo, että kokonaisvaltainen lähestymistapa koulutuspolitiikkaan ja sen vahva poliittinen ja julkinen tuki ovat erittäin tärkeitä koulutusuudistuksessa ja että niiden saavuttamiseksi on oleellista, että mukaan otetaan sekä koko yhteiskunta että kaikki asiaankuuluvat ja kiinnostuneet toimijat, muun muassa vanhemmat;

13.  pitää tehokasta hallinnointia, riittävää rahoitusta kaikenlaisille koulutusjärjestelyille, nykyaikaisia ja laadukkaita koulutusresursseja ja opetusmenetelmiä, motivoituneita ja päteviä opettajia ja elinikäistä oppimista välttämättöminä, jotta koulutuksessa saavutetaan tasapuolisuus, moniarvoisuus ja huippuosaaminen;

14.  korostaa uuden tieto- ja viestintäteknologian ja innovoinnin mahdollisuuksia välineinä, joilla voidaan tarjota uusia koulutusmahdollisuuksia, jotka vastaavat paremmin yksittäisten oppijoiden tarpeita (mukaan lukien erityisopetus) ja joiden avulla lisätään oppimisen ja opettamisen joustavuutta, yksilöllistämistä ja vastuuta sekä kehitetään yhteistyön ja viestinnän interaktiivisia muotoja;

15.  pitää erittäin tärkeinä digitalisoinnin ja yhteisten koulutusalustojen luomisen tarjoamia mahdollisuuksia nykyaikaiselle opetukselle erityisesti etäopetuksen ja monimuoto-opetuksen osalta, joiden odotetaan lisäävän koulutuksen joustavuutta mukauttamalla se paremmin yksittäisten oppijoiden elinolosuhteisiin ja edistämällä siten elinikäistä oppimista, koulutuksen laatua, saatavuutta ja tulevaisuuden osaamisen kehittämistä; korostaa, että tarvitaan ikätasolle sopivia tieto- ja viestintätekniikkaa ja mediaa koskevia opetussuunnitelmia, joissa kunnioitetaan lapsen kehitystä ja hyvinvointia ja korostetaan sekä vastuullisen käytön että kriittisen ajattelun merkitystä;

16.  panee merkille, että tehokas oppiminen ja opetus digitaaliteknologioiden avulla edellyttää yhtäläisiä käyttömahdollisuuksia, digitaalisten taitojen tiettyä tasoa, korkealaatuisia koulutusresursseja, koulutusta teknologian mukauttamisessa opetustarkoituksiin sekä tarkoituksenmukaiseen digitaaliseen osallistumiseen tarvittavien asenteiden ja motivaation edistämistä; katsoo, että digitaalisen lukutaidon ja medialukutaidon olisi oltava oleellinen osa koulutuspolitiikkaa ja että niihin olisi sisällyttävä muun muassa kansalaistaitoja ja kriittisen ajattelun taitoja; painottaa, että on tärkeää arvioida kriittisesti lähteitä ja niiden luotettavuutta, ja pitää tärkeinä tätä koskevia medialukutaidon hankkeita;

17.  toteaa, että yhä globaalimmassa ja digitaalisemmassa maailmassa innovatiiviset oppimisen, opettamisen ja arvioinnin menetelmät ovat välttämättömiä, samoin kuin riittävä koulutusinfrastruktuuri, joka mahdollistaa ryhmätyön ja ryhmäopetuksen ja edistää luovaa ajattelua ja ongelmanratkaisua sekä muita edistyksellisiä opetusmenetelmiä; muistuttaa, että on tärkeää ottaa opiskelijat, opettajat ja koulujen muu henkilöstö mukaan arvioimaan, onko opetustavoitteet saavutettu ja millä tavalla;

18.  toteaa, että koulutusmallin mukauttamiseksi tarvitaan lisätoimenpiteitä, joiden avulla mallissa otetaan tasapainoisesti huomioon sekä opettaja- että sisältökeskeinen lähestymistapa ja joilla mallia mukautetaan yksilökohtaisesti ja erityisesti oppijoihin ja heidän elämänolosuhteisiinsa ja jossa keskeistä on ymmärtäminen ja jossa yhdistetään oppimisen menetelmiä, jotka soveltuvat sekä perinteisiin oppimisen että verkko-oppimisen malleihin, ja vahvistetaan siten oppimisprosessin yksilöllistämistä, lisätään koulussa pysyvien ja opinnot loppuun saattavien määrää;

19.  korostaa, että koulutusjärjestelmissä olisi edistettävä ja kehitettävä eri oppiaineiden välisiä, yhteistyöhön perustuvia ja luovia lähestymistapoja ja ryhmässä työskentelemistä, millä pyritään välittämään koululaisille ja opiskelijoille tietoja ja taitoja, myös monialaisia ja pehmeitä taitoja, sekä ammatillisia, monialaisia ja sosiaalisia taitoja ja kansalaistaitoja;

20.  muistuttaa, että laadukkaan opetuksen ja oppimisen tuottaminen on jatkuva prosessi, johon kuuluu vuoropuhelu, jakaminen ja kyseenalaistaminen, ja katsoo, että tämä olisi asetettava koulutuksen nykyaikaistamisen ensisijaiseksi tavoitteeksi;

21.  korostaa, että yhdenvertaisen pääsyn edistäminen laadukkaaseen ja osallistavaan koulutukseen on välttämätöntä, jotta vammaiset oppijat voivat toimia itsenäisesti ja integroitua yhteiskuntaan; kehottaa jäsenvaltioita helpottamaan pääsyä osallistavaan ja korkealaatuiseen tavalliseen koulutukseen ja kehottaa ottamaan huomioon kaikkien eri tavoin vammaisten opiskelijoiden tarpeet esimerkiksi antamalla kuuroille lapsille kaksikielistä osallistavaa koulutusta heidän kielelliset erityistarpeensa huomioon ottaen; kehottaa kouluja tarjoamaan sekä virallisia että epävirallisia eriytettyjä palveluja ja lisätukea, myös hyödyntämällä uusien teknologioiden mahdollisuuksia, jotta kaikkien oppijoiden yksilölliset tarpeet täyttyvät; kehottaa komissiota valvomaan, ettei kouluissa evätä keneltäkään opiskeluoikeutta, ja määrittämään erityisiä vammaisiin liittyviä indikaattoreita Eurooppa 2020 -strategiassa;

22.  katsoo, että eurooppalaisessa koulutusjärjestelmässä on pyrittävä ennen kaikkea kehittämään perusteluja, pohdintaa ja tieteellistä uteliaisuutta; katsoo, että sen on kyettävä luomaan perusta taiteelliselle, tieteelliselle, tekniselle ja humanistiselle kulttuurille; katsoo myös, että sen on pitäen lähtökohtana eurooppalaisen elämän paikallista, alueellista ja kansallista arkitodellisuutta tarjottava kansallisten ja eurooppalaisten ongelmien ratkaisemiseen tarvittavaa koulutusta ja lisättävä tietoisuutta ongelmista kansainvälisessä yhteisössä;

23.  toteaa, että kognitiivisten taitojen ja persoonallisuuspiirteiden erot yhdessä sosiaalisten ja ympäristöllisten tekijöiden kanssa vaikuttavat oppimistuloksiin; korostaa tässä yhteydessä, että koulutus on tehokkaampaa, tasa-arvoisempaa ja oikeudenmukaisempaa silloin, kun nämä erot otetaan huomioon;

24.  toteaa, että kilpailuun perustuvassa maailmassa on oleellisen tärkeää tunnistaa eurooppalainen osaaminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja edistää sitä;

25.  korostaa, että keskimääräisten koulutustulosten parantaminen sopii yhteen sen kanssa, että edistetään lahjakkaiden opiskelijoiden huippuosaamista; panee tässä yhteydessä merkille, että on tärkeää suunnitella sopivia interventio-ohjelmia niiden henkisten ominaisuuksien vahvistamiseksi, jotka ovat tärkeitä sen kannalta, että saadaan hyödynnettyä mahdollisimman hyvin ihmisten kaikki mahdollisuudet;

26.  painottaa, että visuaalista lukutaitoa olisi pidettävä tärkeänä uutena elämäntaitona, ja toteaa, että nykyaikana ihmiset kommunikoivat paljon enemmän kuvien välityksellä kuin perinteisillä tavoilla;

27.  panee merkille ehdotuksen perustaa eurooppalainen koulutusalue sellaisena kuin se esiteltiin oikeudenmukaisia työpaikkoja ja kasvua käsitelleessä sosiaalialan huippukokouksessa Göteborgissa 2017; muistuttaa, että aloitteen tarkoituksena on edistää yhteistyötä, tutkintotodistusten ja ammattipätevyyden vastavuoroista tunnustamista, liikkuvuutta ja kasvua;

28.  tukee neuvoston 14. joulukuuta 2017 antamia päätelmiä, joissa kehotetaan lisäämään opiskelijoiden liikkuvuutta ja osallistumista koulutus- ja kulttuuritoimintaan esimerkiksi eurooppalaisen opiskelijakortin avulla, jonka pitäisi helpottaa muissa jäsenvaltioissa suoritettujen opintopisteiden tunnustamista;

29.  katsoo, että Erasmus+ on EU:n lippulaivaohjelma koulutuksen alalla, ja toteaa, että sen vaikutus ja suosio on täysin osoitettu vuosien kuluessa; kehottaa sen vuoksi lisäämään merkittävästi tämän ohjelman rahoitusta vuosien 2021–2027 monivuotisessa rahoituskehyksessä vuosille, jotta voidaan parantaa ohjelman saavutettavuutta ja tehdä siitä osallistavampi ja jotta sillä saavutettaisiin yhä useampia opiskelijoita ja opettajia;

30.  korostaa, että nuorisotyöttömyys on unionin laajuinen ilmiö ja tietojen mukaan se on kaksi kertaa korkeampi kuin keskimääräinen yleinen työttömyysaste; on huolissaan nuorisotyöttömyyden hälyttävän korkeasta tasosta Välimeren alueen jäsenvaltioissa, joissa Eurostatin mukaan se on korkeimmillaan Espanjassa (44,4 prosenttia), Italiassa (37,8 prosenttia) ja Kreikassa (47,3 prosenttia), ja siitä, että 30,5 prosenttia nuorista on työelämän ja koulutuksen ulkopuolella;

31.  huomauttaa, että vaikka EU:ssa on avoinna kaksi miljoonaa työpaikkaa, yli 30 prosenttia tutkinnon suorittaneista koulutetuista nuorista on työssä, joka ei vastaa heidän taitojaan tai toiveitaan, kun taas 40 prosentilla eurooppalaisista työnantajista on vaikeuksia löytää työntekijöitä, joilla on vaadittava ammattitaito(18);

32.  vahvistaa, että koulutusjärjestelmien kaikilla tasoilla on tarpeen ottaa huomioon sukupuolten tasa-arvoon liittyvät näkökohdat, joissa otetaan huomioon useista syrjinnän muodoista kärsivien ihmisten, kuten vammaisten henkilöiden, hltbi-henkilöiksi itsensä määrittävien ja syrjäytyneistä yhteisöistä kotoisin olevien, tarpeet;

Varhaiskasvatus

33.  korostaa, että laadukas ja saavutettavissa oleva varhaiskasvatus luo perustan tasapuolisemmille ja tehokkaammille koulutusjärjestelmille ja varmistaa ihmisten henkilökohtaisen kehityksen, hyvinvoinnin ja myöhempien opintojen tehokkuuden;

34.  korostaa, että varhaiskasvatukseen osallistuminen antaa kaikille lapsille, erityisesti heikommassa asemassa oleviin ryhmiin kuuluville lapsille, suuria etuja, ja korostaa tässä yhteydessä, että on tärkeää varmistaa, että jokainen lapsi voi päästä varhaiskasvatuksen piiriin; panee huolestuneena merkille, että useissa jäsenvaltioissa varhaiskasvatuksen kysyntä ylittää tarjonnan, erityisesti nuorempien lasten kohdalla;

35.  korostaa, että on tärkeää valvoa varhaiskasvatuksen laatua, jotta voidaan kehittää lasten kognitiivisia taitoja ja määrittää, toteutuuko lapsen etu;

Kouluopetus

36.  pitää kaikkia kouluja itsenäisinä keskuksina, joissa kehitetään kriittistä ja luovaa ajattelua ja edistetään demokraattisia arvoja ja aktiivista kansalaisuutta; katsoo, että koulujen olisi keskityttävä auttamaan nuoria hankkimaan taitoja, joita tarvitaan saatavilla olevan tiedon ymmärtämisessä ja käyttämisessä, sekä kehittämään itsenäistä oppimista ja kielitaitoa;

37.  huomauttaa, että kaikkien opiskelijoiden erityistarpeiden olisi oltava tehokkaan koulutoimen keskiössä, mikä edellyttää yhteisten tavoitteiden asettamista ja selkeää ohjelmaa niiden toteuttamiseksi sekä koko kouluyhteisön ja tarvittaessa myös sidosryhmien tiivistä yhteistyötä;

38.  katsoo, että nykyaikaisten opetussuunnitelmien olisi oltava osaamista painottavia, niiden olisi lisättävä henkilökohtaisia taitoja ja terveydestä tietoisia, tulevaisuuteen suuntautuneita elämänhallinnan taitoja ja niissä olisi keskityttävä formatiiviseen arviointiin ja koululaisten fyysiseen ja emotionaaliseen hyvinvointiin; katsoo, että jokaisella opiskelijalla pitäisi olla mahdollisuus käyttää täysimääräisesti omaa älyllistä potentiaaliaan; korostaa, että taitojen kehittäminen ja vahvistaminen on jatkuva prosessi, joka jatkuu kaikkien koulutustasojen kautta aina työmarkkinoille ja että taidot ja osaaminen olisi otettava huomioon sekä koulutusprosessissa että tutkintojen tunnustamisessa;

39.  korostaa, että luku- ja kirjoitustaito sekä laskutaito ovat perustavan tärkeitä oppilaan myöhemmän oppimisen, henkilökohtaisen kehityksen ja digitaalisten taitojen hankkimisen kannalta; painottaa, että eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisten puitteiden (ET 2020) ja komission uuden osaamisohjelman olisi tässä suhteessa täydennettävä kansallisia toimia ja tuettava jäsenvaltioita; kehottaa jäsenvaltioita ja oppilaitoksia vahvistamaan perustaitoja muun muassa hanke- ja ongelmaperustaisen oppimisen avulla;

40.  katsoo, että jäsenvaltioiden olisi taattava, ettei kukaan päätä kouluaan ilman perustaitoja, joihin kuuluvat myös digitaaliset perustaidot; toteaa, että useimmat työpaikat edellyttävät nykyään yhä parempaa luku- ja kirjoitustaitoa, laskutaitoa, digitaalisia taitoja sekä muita keskeisiä taitoja ja että nykyaikaisissa koulutusjärjestelmissä olisi siksi yhdistettävä kaikki komission ehdotukseen neuvoston suositukseksi elinikäisen oppimisen avaintaidoista sisältyvät kahdeksan avaintaitoa, jotka käsittävät myös tiedon ja asenteet; pitää myönteisenä, että tässä ehdotuksessa määritellään perustaidoiksi myös digitaaliset taidot;

41.  katsoo, että riippumatta siitä, miten uusi teknologia vaikuttaa koulutukseen, koulujen olisi pysyttävä keskeisinä oppimisympäristöinä, joissa mahdollisuuksia kehitetään ja joissa kukin yksilö voi löytää tilan ja ajan henkilökohtaiseen ja sosiaaliseen kasvuun;

42.  kiinnittää huomiota siihen, että koulujen opetussuunnitelmia, arviointia ja rahoitusta koskevan itsemääräämisoikeuden lisäämisen on osoitettu parantavan oppilaiden suorituksia, ja toteaa tämän edellyttävän, että koulun hallinto on tehokas ja vastuu oppilaiden oppimisesta on koululla;

43.  korostaa koulujen kulttuurisen monimuotoisuuden ja monikielisyyden myönteisiä vaikutuksia oppilaiden kielelliseen ja kognitiiviseen kehitykseen sekä monikulttuurisuutta koskevan tietoisuuden, arvostuksen ja moniarvoisuuden edistämiseen;

44.  korostaa tarvetta edistää kielten oppimista, kun tavoitteena on puhua äidinkielen lisäksi kahta muuta kieltä, sekä tarvetta edistää ylemmän perusasteen ja keskiasteen opetuksessa vähintään kahden aineen opettamista muulla kuin äidinkielellä;

45.  huomauttaa, että ylemmän perusasteen ja keskiasteen oppilaitosten vaihto-ohjelmat kannustavat oppilaita hankkimaan valmiuksia, taitoja, asenteita ja arvoja, jotka ovat olennainen osa unionin kansalaisuutta, ja kehittämään rakentavaa ja kriittistä ajattelua;

46.  korostaa tarvetta tehdä koulut avoimemmiksi, jotta epävirallisen ja arkioppimisen tunnustaminen olisi mahdollista ja jotta siirtyminen erilaisten koulutuslinjojen (esim. teknisten ja akateemisten) välillä olisi helpompaa;

47.  painottaa, että oppijoita olisi kannustettava käyttämään itsearviointitekniikkoja edistymisensä mittaamiseen; kannustaa oppilaitoksia varmistamaan, että palaute tarjoaa luotettavaa tietoa ja että palautteen antamisessa käytetään useiden välineiden yhdistelmiä, kuten opiskelijoiden kyselylomakkeita, täsmäryhmiä ja aloitelaatikkoja;

48.  tähdentää, että liikunta on tärkeä osa aktiivista elämää; korostaa tässä yhteydessä, että on tarpeen edistää fyysisen aktiivisuuden ja liikuntakasvatuksen roolia opetusohjelmien kaikilla tasoilla ja laajentaa tätä roolia sekä parantaa mahdollisuuksia kehittää yhteistyötä oppilaitosten ja paikallisten urheilujärjestöjen välillä; tukee myös koulutusaloitteita ja vapaa-ajan toimintoja, joilla tuetaan opiskelijoiden yksilöllisten tarpeiden ja etujen täyttymistä samalla kun luodaan yhteyksiä paikallisiin yhteisöihin;

49.  korostaa laadukkaan koulutuksen ja ammatillisen koulutuksen sekä yhteisö- ja vapaaehtoistoiminnan merkitystä työssäoppimisen aseman parantamisessa;

50.  toteaa, että uusiutuvaan energiaan liittyvillä aloilla syntyy huomattava määrä uusia työpaikkoja ja että vihreitä aloja ja työpaikkoja olisi käsiteltävä tätä kehitystä vastaavalla tavalla koulujen opetussuunnitelmissa;

51.  korostaa, että tietojen hallinnointiin liittyvät taidot, kriittinen ajattelu ja kyky soveltaa hankittua tietoa ovat akateemisen koulutuksen keskeisiä tavoitteita;

52.  on tietoinen tarpeesta vahvistaa osaamiskolmiota ja parantaa yhteyksiä tutkimuksen ja opetuksen välillä kohdentamalla riittävästi resursseja asiaa koskeviin ohjelmiin ja varmistamalla, että tutkimusohjelmiin osallistuville opiskelijoille myönnetään varoja tutkimustyönsä suorittamiseksi;

53.  katsoo, että korkeakoulujärjestelmien olisi oltava joustavampia ja avoimempia ja että yliopistoissa ja jakokoulutusta antavissa laitoksissa olisi edistettävä kahta polkua etenevää koulutusta, erityisesti kannustamalla oppisopimuskoulutusta, mahdollistamalla epävirallisen ja arkioppimisen tunnustaminen ja varmistamalla ongelmattomampi siirtymien koulutuksen eri tasojen välillä, myös ammatillisen koulutuksen ja korkea-asteen koulutuksen välillä, sekä ohjelmien toteutuksen eri muodot; korostaa, että edellä mainitun olisi perustuttava tutkinnon suorittaneiden suoritusten parempaan ymmärtämiseen;

Korkea-asteen koulutus

54.  korostaa eurooppalaisen koulutusalueen luomisen yhteydessä, että on tärkeää tukea kaikkien eurooppalaisten korkea-asteen oppilaitosten ja opiskelijoiden yhteistyötä ja lisätä niiden potentiaalia, jotta voidaan edistää verkostoitumista, kansainvälistä yhteistyötä ja kilpailua;

55.  katsoo, että eurooppalaisten korkeakoulujen tärkeänä osatekijänä olisi oltava laaja-alainen lähestymistapa kansainvälistymiseen, mukaan lukien henkilöstön ja opiskelijoiden liikkuvuuden lisääminen (myös harjoitteluna ja oppisopimuskoulutuksen avulla) sekä opetussuunnitelmien, opetuksen, tutkimuksen, yhteistyön ja muiden toimintojen kansainvälinen ulottuvuus;

56.  kannattaa keskittymistä entistä enemmän monen oppiaineen opinto-ohjelmiin ja kehottaa edistämään niiden ohella STEAM-aloja (luonnontieteet, teknologia, insinööritieteet, taiteet ja matematiikka) sekä humanistisia tieteitä ja yhteiskuntatieteitä; korostaa tarvetta kannustaa naisten ja muiden aliedustettujen ryhmien osallistumista STEAM-aineisiin ja niihin liittyviin ammatteihin;

57.  katsoo, että korkeakoulutuksen on oltava yhteydessä koko yhteiskuntaan, jotta voidaan edistää innovatiivista kasvua ja yhteistä hyvää; katsoo, että korkea-asteen oppilaitosten ja ulkoisten sidosryhmien yhteistyö on toivottavaa, koska kyseiset sidosryhmät voivat antaa tietämystä ja asiantuntemusta korkea-asteen koulutusohjelmien suunnitteluun ja tarjoamiseen; painottaa kuitenkin, että vastuu päätöksenteosta on oltava aina opiskelijoilla ja pedagogiikan asiantuntijoilla;

58.  panee merkille tutkijoiden ja opiskelijoiden keskeisen roolin tiedon, empiiristen havaintojen ja tosiseikkojen levittämisessä suurelle yleisölle; kehottaa tässä yhteydessä tekemään taloudellisesti ja poliittisesti riippumatonta tutkimusta, joka on merkityksellistä yhteiskunnalle ja hyödyttää sitä;

59.  korostaa tutkimukseen perustuvan koulutuksen ja pedagogisen tutkimuksen roolia keinona edistää aktiivista oppimista, lisätä osaamisen kehittämistä ja parantaa opetusmenetelmiä;

60.  painottaa, että oppijoita olisi kannustettava käyttämään itsearviointitekniikkoja edistymisensä mittaamiseen;

Opettaja laadukkaan opetuksen takaajana

61.  katsoo, että opettajat ja heidän taitonsa, sitoutuneisuutensa ja tehokkuutensa muodostavat koulutusjärjestelmien perustan;

62.  korostaa, että on houkuteltava enemmän motivoituneita hakijoita, joilla on vahva korkeakoulu- ja ammattitausta sekä opettajan ammatissa tarvittavaa pedagogista osaamista; kehottaa luomaan tarkoituksenmukaisia valintamenettelyjä ja toteuttamaan erityisiä toimenpiteitä ja aloitteita, joilla parannetaan opettajien asemaa, koulutusta, ammatillisia mahdollisuuksia, työoloja ja -ehtoja, myös palkkausta, jotta vähennetään epävarmoja työsuhteita ja edistetään sosiaalisia oikeuksia, turvallisuutta ja suojelua, ja joilla tarjotaan opettajille tukea, mukaan lukien mentorointiohjelmia, vertaisoppimista ja parhaiden käytäntöjen jakamista; kehottaa komissiota edistämään sukupuolten tasa-arvoa opetusalalla;

63.  korostaa, että on tärkeää uudistaa opettajien koulutusta ja investoida siihen jo alkuvaiheessa ja opettajien koko ammatillisen kehityksen aikana, jotta heille voidaan tarjota vahvat, ajantasaiset tiedot, taidot ja osaaminen, joita korkeatasoinen opetus edellyttää ja joihin sisältyy erilaisia opetusmenetelmiä, kuten etäopetusta, jonka digitaalinen opetusteknologia tekee mahdolliseksi; korostaa opettajien jatkuvan ammatillisen kehittämisen merkitystä, mukaan lukien elinikäisen oppimisen ohjelmat ja täydennyskoulutus sekä uudelleenkoulutus ja osaamisen kehittäminen koko heidän uransa ajan tarjoten siten käytännön ratkaisuja haasteisiin, joita opettajat kohtaavat työssään luokkahuoneissa; pitää tärkeänä myös mahdollisuutta osallistua kansainväliseen opettajavaihtoon institutionaalisen opetuskulttuurin vahvistamiseksi;

64.  toteaa, että koulujen ja korkeakoulujen opettajien ja luennoitsijoiden korkealaatuinen pedagoginen, psykologinen ja metodologinen koulutus on keskeinen edellytys tulevien sukupolvien menestyksellisen koulutuksen kannalta; korostaa tässä yhteydessä, että on tärkeää jakaa parhaita käytäntöjä ja kehittää taitoja ja osaamista kansainvälisen yhteistyön, liikkuvuusohjelmien, kuten Erasmus+:n, ja muissa jäsenvaltioissa suoritettavan palkallisen harjoittelun avulla;

65.  korostaa, että opettajalla on keskeinen rooli sellaisen osallisuutta edistävän oppimisympäristön luomisessa, joka edellyttää monenlaisten menetelmien ja lähestymistapojen soveltamista erilaisten tarpeiden täyttämiseksi; katsoo, että tällä tavalla opettajat voivat auttaa kaikkia oppilaita osallistumaan oppimistulostensa suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin; toteaa, että opettajien keskeisenä tehtävänä on toimia ennakoivina oppaina ja mentoreina, jotka opettavat arvioimaan tietoa, toimivat tukiroolissa haasteiden ilmetessä ja valmentavat oppijoita elämää varten;

66.  katsoo, että opettajien ja koulujen johtajien osallistuminen koulutusjärjestelmien nykyaikaistamiseen on olennaisen tärkeää uudistusprosessin vaikuttavuuden kannalta ja motivoitaessa opetushenkilöstöä lisäparannuksiin koulun toimintatavoissa;

67.  katsoo, että koulun koko toimintapolitiikan on taattava tehokas tuki opettajille, jotta voidaan varmistaa koulutuksellisten tavoitteiden saavuttaminen, suotuisa oppimisympäristö, koulujen tehokas toiminta ja kehittäminen sekä yhteistyöhön perustuva hallinto;

68.  toteaa että nykyisten ja tulevien sukupolvien virallisen, epävirallisen ja arkioppimisen tukemisessa kasvattajilla sekä vanhempien, opettajien ja kouluviranomaisten yhteistyöllä on keskeinen tehtävä; kehottaa siksi tehostamaan kaikkien asiaankuuluvien toimijoiden yhteistyötä virallisessa ja epävirallisessa oppimisessa sekä arkioppimisessa;

69.  katsoo, että koulujen opettajien, tutkijoiden ja akateemisten henkilöiden välinen tehostettu yhteistyö hyödyttää kaikkia asiaankuuluvia osapuolia ja johtaa opetuksen sisällön, oppimiskäytäntöjen ja pedagogiikan parannuksiin ja ajantasaistamiseen ja edistää innovointia, luovuutta ja uusia taitoja;

Suositukset

70.  katsoo, että eurooppalaisen koulutusalueen olisi keskityttävä yhteisten tavoitteiden saavuttamiseen, mukaan lukien koulutuksen laadun varmistaminen kaikille, ja että sen perustamisessa on otettava huomioon sekä EU:n sisäiset että ulkopuoliset nykyiset koulutuspolitiikat ja -suuntaukset ja niiden kriittinen arviointi, jotta voidaan varmistaa yhtenäiset, johdonmukaiset ja saavutettavissa olevat tulokset samalla kun edistetään koulutuspolitiikkojen kehittämistä ja kunnioitetaan annetun toimivallan periaatetta sekä toissijaisuus-, vapaus- ja suhteellisuusperiaatetta ja institutionaalista ja koulutuksellista riippumattomuutta;

71.  katsoo, että eurooppalainen koulutusalue ei saisi vaarantaa tai korvata Bolognan prosessia, jota olisi pikemminkin kehitettävä ja vahvistettava; pitää erityisen tärkeänä eurooppalaisen koulutusalueen ja eurooppalaisen korkeakoulutusalueen keskinäisiä yhteyksiä ja täydentävyyttä;

72.  kehottaa jäsenvaltioita tukemaan eurooppalaisen koulutusalueen perustamista ja vahvistamaan yhteistyötä sen tavoitteiden kehittämiseksi ja toteuttamiseksi; kehottaa tässä yhteydessä komissiota varmistamaan ideoiden ja hyvien käytäntöjen vaihtamisen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi;

73.  tukee Euroopan korkeakoulujen verkoston perustamista ja pitää sitä perustana tehostetulle yhteistyölle, joka kattaa korkea-asteen oppilaitokset sekä EU:n sisällä että sen ulkopuolella, ja katsoo, että verkoston on perustuttava alhaalta ylöspäin suuntautuvaan lähestymistapaan ja yliopistojen omiin aloitteisiin, joilla olisi edistettävä muun muassa eurooppalaisen koulutusalueen kehittämistä innovatiivisemmaksi, elinvoimaisemmaksi ja kiinnostavammaksi tilaksi oppimiselle ja tutkimukselle;

74.  kehottaa jäsenvaltioita tunnustamaan koulutuksen investoinniksi inhimilliseen pääomaan ja tarjoamaan enemmän julkista, luonteeltaan avointa rahoitusta sellaisten aloitteiden toteuttamiseen, joilla pyritään koulutuksen ja oppimisen laadun, osallistavuuden ja tasa-arvoisuuden parantamiseen;

75.  tähdentää, että koulutusjärjestelmiin suunnattujen investointien lisääminen sekä järjestelmien nykyaikaistaminen ja mukauttaminen ovat sosiaalisen ja taloudellisen kehityksen ehdoton edellytys; pitää sen vuoksi tärkeänä varmistaa, että sosiaaliset investoinnit ja erityisesti kaikille tarkoitettuun koulutukseen suunnatut investoinnit asetetaan etusijalle monivuotisen rahoituskehyksen tulevalla ohjelmakaudella 2020–2026;

76.  kannustaa osallisuuden lisäämiseksi ja koulutusvalintojen vapauden varmistamiseksi antamaan riittävää taloudellista tukea kaikenlaisille ja kaiken tasoisille kouluille, sekä valtion kouluille että voittoa tavoittelemattomille yksityisille kouluille, jos niiden tarjoama opetusohjelma perustuu Euroopan unionin perusoikeuskirjassa vahvistettuihin periaatteisiin ja on opetuksen laatua ja näiden varojen käyttöä kyseisessä jäsenvaltiossa koskevien oikeudellisten järjestelmien ja voimassa olevien sääntöjen ja asetusten mukainen;

77.  katsoo, että nyt on korkea aika tehdä tarvittavat investoinnit koulutusinfrastruktuuriin heikommin kehittyneillä alueilla huolehtien aina siitä, että investoinnit ovat koordinoituja ja kyseisen alueen erityispiirteet huomioon ottavia; korostaa tässä yhteydessä, että olisi erityisesti annettava mahdollisuus Euroopan investointipankin ja EU:n rahastojen tuen lisäämiseen opetuksen kehittämistä koskeviin alueellisiin aloitteisiin;

78.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita vaihtamaan kokemuksia ja parhaita käytäntöjä, jotka koskevat julkisen rahoituksen mekanismeja ja menetelmiä, kuten tulosperusteista rahoitusta ja kilpailuun perustuvaa tutkimusrahoitusta, jotta voidaan monipuolistaa rahoitusta kestävällä ja avoimella tavalla;

79.  kehottaa tehostamaan koulutuksen nykyaikaistamista koskevaa jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä; kehottaa jäsenvaltioita aloittamaan Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteiden täytäntöönpanon; toteaa, että nämä periaatteet tarjoavat keinoja vähentää eriarvoisuutta Euroopassa koulutuksen ja elinikäisen oppimisen avulla;

80.  korostaa eurooppalaisen ohjausjakson merkitystä kansallisten uudistusten edistämisessä erityisesti määrittelemällä koulutukseen liittyvät maakohtaiset suositukset;

81.  odottaa, että digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelmalla tuetaan jäsenvaltioita ja opetuslaitoksia lisäämään ja tehostamaan oppijoiden ikään ja kehitystasoon sovitetun ja laadunvarmistusta koskevat vaatimukset täyttävän uusimman teknologian käyttöä oppimisessa, opettamisessa ja arvioinnissa; katsoo, että digitaalisen koulutuksen suunnitelmalla olisi luotava ja säännöllisesti arvioitava digitaalisten koulutusvälineiden ja oppimistuloksiin perustuvien tutkintoviitekehysten välistä yhteyttä;

82.  suosittelee, että jäsenvaltiot ja oppilaitokset edistävät oppijakeskeisiä opetusmenetelmiä, kuten räätälöityjä kursseja, jotka perustuvat oppijan akateemiseen ja ammatilliseen kokemukseen ja joihin nämä kokemukset sisällytetään, sekä innovatiivisia menetelmiä ja vuorovaikutusta opettajien ja opiskelijoiden välillä, jotta voidaan tukea jatkuvaa koulutusta ja suunniteltujen oppimistulosten saavuttamista, kun opiskelijat osallistuvat aktiivisesti omaan oppimisprosessiinsa;

83.  kehottaa jäsenvaltioita omaksumaan kokonaisvaltaisen lähestymistavan koulutukseen ja tarjoamaan oppijoille erityisiä, joustavia oppimismahdollisuuksia, jotka voivat antaa heille keskeisiä työmarkkinoille pääsyyn tarvittavia taitoja;

84.  edellyttää, että opetusohjelmiin sisällytetään lisääntyvässä määrin kaikilla tasoilla tiedonhaluinen, aktiivinen, hanke- ja ongelmapohjainen oppiminen, jotta voidaan edistää yhteis- ja ryhmätyötä; suosittelee, että koulutusjärjestelmillä edistetään monialaisten ja pehmeiden elämäntaitojen vahvistamista;

85.  muistuttaa, että oikeus koulutukseen on taattava jokaiselle vammaiselle henkilölle päiväkodista yliopistoon, ja korostaa, että tarvitaan soveltuvia opetusvälineitä ja teknisiä välineitä, arviointitoimenpiteitä ja pätevää henkilöstöä sen varmistamiseksi, että vammaiset henkilöt todella kykenevät hyödyntämään tätä oikeutta;

86.  tukee ja kannustaa medialukutaitoa ja kriittistä ajattelua koskevien toimien toteuttamista koulutuksen avulla; palauttaa mieliin nykyiset sitoumukset tällä alalla sellaisina kuin ne on esitetty 30. toukokuuta 2016 annetuissa neuvoston päätelmissä; kehottaa komissiota tässä yhteydessä koordinoimaan medialukutaidon alan toimintapolitiikan kehitystä EU:n tasolla, jotta voitaisiin levittää medialukutaitoa koskevaa ajantasaista tietoa ja parhaita käytäntöjä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kehittämään erityisiä toimenpiteitä, jotta voidaan edistää ja tukea medialukutaitoa ja digitaalista lukutaitoa koskevia hankkeita, kuten Medialukutaito kaikille -pilottihanketta, ja kehittää kattava medialukutaitoa ja digitaalista lukutaitoa koskeva toimintapolitiikka, jossa keskitytään erityisesti kouluopetukseen;

87.  kannustaa jäsenvaltioita varmistamaan mahdollisuudet keskeisen osaamisen kehittämiseen, jotta voidaan pitää yllä ja hankkia taitoja, kiinnittäen erityistä huomiota perustaitoihin, STEAM-aineisiin, kielitaitoon, yrittäjätaitoihin, digitaaliseen osaamiseen, luovuuteen, kriittiseen ajatteluun ja ryhmätyöhön; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita helpottamaan EU:n avaintaitojen kehyksen käyttöä kaikissa oppimisympäristöissä ja mahdollistamaan niiden soveltaminen viralliseen, epäviralliseen ja arkioppimiseen sekä maksimoimaan siten avaintaitojen kehyksen mahdollisuudet elinikäisen oppimisen keskeisenä välineenä;

88.  kehottaa jäsenvaltioita lisäämään yleistä tietoisuutta elinikäisestä oppimisesta ja sisällyttämään sukupuolinäkökulman olennaisten toimintaperiaatteiden ja ohjelmien kehittämiseen siten, että kiinnitetään erityistä huomiota vähän koulutettuihin naisiin niin kaupungeissa kuin maaseudulla, jotta voitaisiin tarjota heille mahdollisuuksia osaamisen täydentämiseen;

89.  kannattaa EU:n suurempaa vertailuarvoa elinikäiseen oppimiseen osallistumisessa; kehottaa tässä yhteydessä komissiota ehdottamaan parhaita käytäntöjä koskevia suosituksia tämän kunnianhimoisen tavoitteen saavuttamiseksi; kehottaa kiinnittämän enemmän huomiota elinikäiseen oppimiseen kaikilla koulutuksen tasoilla; painottaa tässä yhteydessä korkeakoulujen roolia elinikäistä oppimista koskevan strategian toteuttamisessa, työelämässä olevien henkilöiden koulutuksessa, osaamisen kehittämisessä ja kaikenikäisten ihmisten, joilla on erilaisia taustoja, oppimiskulttuurin muovaamisessa;

90.  kannustaa komissiota tukemaan jäsenvaltioita kehittämään, edistämään ja lujittamaan koulutusohjelmia, jotka helpottavat aikuisoppimista ja aikuisten aktiivista osallistumista koulutusjärjestelmään; muistuttaa, että oppimisen ja koulutuksen olisi tarjottava useita oppimisväyliä ja joustavia oppimismahdollisuuksia, kuten tuki ihmisille elinikäisten koulutusväylien hallintaa varten, uuden mahdollisuuden tarjoavat ohjelmat ihmisille, jotka eivät koskaan ole käyneet kouluta, ovat keskeyttäneet koulunkäynnin varhain tai ovat koulupudokkaita; kehottaa komissiota panemaan täytäntöön sitoumukset, kuten EU:n osaamisohjelmassa määritellyn taitotakuun, ja toimimaan matalan taitotason ihmisten työllistymismahdollisuuksien lisäämiseksi;

91.  kehottaa jäsenvaltioita laatimaan sukupolvien välisiä hankkeita, joilla edistetään ikääntyneiden ihmisten kohtaamien haasteiden ymmärtämistä ja joilla tarjotaan ikääntyneille tilaisuuksia jakaa osaamistaan, tietojaan ja kokemustaan;

92.  kehottaa lisäämään virallisen oppimisen, epävirallisen oppimisen ja arkioppimisen välistä synergiaa ja yhteistyötä; suhtautuu myönteisesti viime vuosina saavutettuun edistykseen epävirallisen ja arkioppimisen validointia vuoteen 2018 mennessä koskevan neuvoston suosituksen täytäntöönpanossa; kehottaa kuitenkin jäsenvaltioita jatkamaan vuoden 2018 jälkeen toimiaan näiden suositusten täytäntöönpanon tehostamiseksi entisestään ja vahvistamaan asiaa koskevia oikeudellisia kehyksiä ja luomaan kattavia validointistrategioita, jotka tekevät validoinnin mahdolliseksi; korostaa, että epävirallisen ja arkioppimisen, esimerkiksi ilmaisten verkkokurssien muodossa tapahtuvan oppimisen, tunnustaminen on keskeistä koulutuksen avaamiseksi epäedullisemmassa asemassa oleville;

93.  korostaa vanhempien keskeistä roolia oppimiskolmiossa tuettaessa lasten oppimista; painottaa vanhempien osallistumisen tuomia etuja oppilaiden suoritusten parantamisen, oppilaiden hyvinvoinnin ja koulujen kehittämisen kannalta;

94.  kehottaa komissiota tukemaan verkossa tapahtuvaa avointa oppimista koskevia rajat ylittäviä aloitteita;

95.  korostaa, että koulutuksen laatua olisi arvioitava sen mukaan, missä määrin oppija on hankkinut paitsi tietoa ja osaamista, myös kyvyn jatkaa ja kehittää elinikäistä oppimista ja luovaa työtä;

96.  kannattaa ajatusta, että komissio luo tulostaulun, jolla tuetaan avaintaitojen kehittämistä ja taitoon perustuvaa koulutusta, oppimista ja täydennyskoulutusta;

97.  kehottaa jäsenvaltioita torjumaan sukupuolistereotypioita koulutuksessa, jotta varmistetaan naisten yhtäläiset mahdollisuudet ja vapaus uravalinnoissa; on tässä yhteydessä huolissaan joidenkin jäsenvaltioiden oppimateriaaleissa yhä ilmenevistä sukupuolistereotypioista ja erilaisista odotuksista, joita opettajat asettavat tyttöjen ja poikien käyttäytymiselle; korostaa tarvetta sisällyttää sukupuolten tasa-arvon periaate osaksi opettajien perus- ja täydennyskoulutusta ja opetuskäytäntöjä, jotta mikään ei estäisi oppilaita hyödyntämästä kaikkia mahdollisuuksiaan ja kykyjään sukupuolesta riippumatta; kehottaa jäsenvaltioita kiinnittämään erityistä huomiota syrjäisimpiin alueisiin, kun sukupuolten tasa-arvoa tuodaan mukaan alueellisten koulutusjärjestelmien opetussuunnitelmiin ja -ohjelmiin, sillä syrjäseuduilla ilmenee paljon naisiin kohdistuvaa väkivaltaa; korostaa, että kaikilla koulutuksen tasoilla on huomioitava sukupuolinäkökulma ja syrjinnän kohteeksi joutuneiden ihmisten tarpeet;

98.  kehottaa jäsenvaltioita edistämään tasa-arvon ja syrjimättömyyden periaatteita oppilaitoksissa, oli kyse sitten virallisesta tai epävirallisesti oppimisesta;

99.  suosittelee, että komissio ja/tai jäsenvaltiot perustavat sukupuolten tasa-arvoon oppilaitoksissa keskittyvän unionin tai kansallisen tason palkinnon tavoitteenaan kannustaa parempiin käytäntöihin, ja kehottaa niitä edistämään palkinnon tunnettuutta;

100.  korostaa, että koulutus on keskeinen väline sosiaalisen osallisuuden, osaamisen ja pätevyyden kehittämisessä maahanmuuttajien ja pakolaisten, sekä lasten että aikuisten, keskuudessa; kannustaa tässä yhteydessä vaihtamaan parhaita käytäntöjä integraatiosta koulutuksen avulla, välittämällä yhteisiä arvoja, parantamalla ja helpottamalla tutkintotodistusten ja pätevyyksien tunnustamista, myöntämällä apurahoja ja luomalla kumppanuuksia alkuperämaissa sijaitsevien yliopistojen kanssa sekä rakentamalla koulutuksen liikennekäytävistä saatujen arvokkaiden kokemusten varaan;

101.  korostaa, että olisi pyrittävä tarmokkaammin varmistamaan pääsy koulutukseen kaikilla tasoilla oppilaille, jotka kuuluvat alkuperäisvähemmistöihin, ja tukemaan oppilaitoksia, jotka tarjoavat palveluja etnisten tai kielellisten alkuperäisvähemmistöjen äidinkielellä; kehottaa komissiota vahvistamaan Euroopan alueellisten kielten ja vähemmistökielten opetusta koskevien kokemusten vaihtoon ja parhaisiin käytäntöihin keskittyvien ohjelmien edistämistä; kannustaa jäsenvaltioita edistämään oppilaiden ja opiskelijoiden äidinkielen opetuksen kehittämistä;

102.  kehottaa jäsenvaltioita lisäämään kielten osaamista hyödyntämällä hyviä käytänteitä, kuten ennen tiettyä ikää hankittujen vieraiden kielten taitojen virallista sertifiointia;

103.  pyytää jäsenvaltioita ja komissiota perustamaan innovatiivisia ja joustavia avustuksia koskevan järjestelmän lahjakkuuden sekä taiteellisten ja urheilullisten kykyjen tukemiseksi koulutuksessa; tukee jäsenvaltioita, jotka pyrkivät ottamaan käyttöön apurahajärjestelmiä opiskelijoille, joilla on osoitettu olevan akateemisia, urheilullisia ja taiteellisia kykyjä;

104.  pitää tässä yhteydessä myönteisenä komission tiedonantoa Euroopan uudesta osaamisohjelmasta (COM(2016)0381), joka tarjoaa ratkaisuja osaamisen kohtaanto-ongelmiin ja osaamisvajeeseen sekä keinoja oikean pätevyyksien tunnustamisjärjestelmän löytämiseksi; kannustaa tässä yhteydessä jäsenvaltioita perustamaan laadukkaita harjoittelu- ja opiskelujaksoja yhdistäviä järjestelmiä (jotka ovat erittäin arvokkaita kokonaisvaltaisen henkilökohtaisen kasvun ja elinikäistä oppimista hyödyttävien taitojen kehittämisen kannalta) ja ammatillista koulutusta koskevia järjestelmiä yhteistyössä paikallisten ja alueellisten toimijoiden kanssa ja ottaen huomioon kunkin koulutusjärjestelmän erityisluonteen; panee merkille harjoittelu- ja opiskelujaksoja yhdistelevän koulutusmallin, jossa yhdistetään yhtäläisesti vahvat kouluun perustuvat ja työhön perustuvat polut, edut ja kasvavan kiinnostuksen sitä kohtaan;

105.  suosittaa opinto-ohjauksen vahvistamista olennaisena välineenä, joka kattaa eri koulutusjärjestelmät joustavasti ja rikastuttaa ja päivittää tietoja ja taitoja;

106.  tukee ja kannattaa opinto-ohjausta ja ammatinvalinnan ohjausta, sillä niillä on tärkeä koulutuksellinen tehtävä nuorten yksilöllisen ja yhteiskunnallisen kehittymisen kannalta;

107.  toteaa, että yrittäjyys edistää kasvua ja työpaikkojen luomista ja samalla talouksien kilpailukykyä ja innovatiivisuutta, mikä osaltaan lisää naisten vaikutusmahdollisuuksia;

108.  korostaa, että yhteiskunnallinen yrittäjyys on kasvava ala, joka voi elvyttää taloutta ja lievittää samalla huono-osaisuutta, sosiaalista syrjäytymistä sekä muita yhteiskunnallisia ongelmia; katsoo siksi, että yrittäjäkoulutukseen olisi sisällytettävä yhteiskunnallinen ulottuvuus ja siinä olisi käsiteltävä esimerkiksi reilua kauppaa, yhteiskunnallisia yrityksiä, yritysten yhteiskuntavastuuta ja vaihtoehtoisia liiketoimintamalleja, kuten osuuskuntia, jotta voidaan pyrkiä kohti entistä sosiaalisempaa, osallistavampaa ja kestävämpää taloutta;

109.  kehottaa jäsenvaltioita korostamaan koulutuksessa yrittäjyys- ja talouskasvatusta sekä vapaaehtoistyötä ja vieraiden kielten taitoa ja asettamaan nämä taidot etusijalle myös harjoittelu- ja opiskelujaksoja yhdistelevissä ohjelmissa;

110.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään konkreettisia työllistymismahdollisuuksia, jotka liittyvät harjoittelu- ja opiskelujaksoja yhdistelevään koulutukseen, ja tämän merkitystä työmarkkinoilla;

111.  kehottaa jäsenvaltioita kehittämään uraohjausta, joka voisi helpottaa oppilaiden ja opiskelijoiden kykyjen ja taipumusten tunnistamista ja vahvistaa yksilöllistä opetusta;

112.  korostaa niiden lasten ja nuorten erityistä koulutustilannetta, joiden vanhemmat matkustavat työn vuoksi Euroopassa, ja kehottaa komissiota tekemään tutkimuksen, jossa korostetaan tällaisten lasten ja nuorten erityistilannetta ja haasteita, joita heidän esi- ja kouluopetuksensa aiheuttaa;

113.  suosittelee, että komissio tarjoaisi SEUT:n 349 artiklan nojalla lisätukea sellaisille valtioille, joilla on syrjäisimpiä alueita, jotta voidaan parantaa näiden alueiden koulutusjärjestelmiä kaikilla tasoilla;

114.  kannustaa jäsenvaltioita ja alueellisia viranomaisia valvomaan ja arvioimaan säännöllisesti koulutuspolitiikkojen, -strategioiden ja -ohjelmien merkitystä siten, että otetaan huomioon myös opettajilta ja oppijoilta saatu palaute, jotta varmistetaan, että koulutusjärjestelmät jatkossakin vastaavat kyseisen maan muuttuviin tarpeisiin ja muuttuvaan sosioekonomiseen tilanteeseen; kehottaa parantamaan yhteyksiä koulutuspolitiikan ja muiden politiikkojen välillä, jotta voidaan edistää ja arvioida koulutusuudistusten tehokkuutta ja tuloksia;

115.  muistuttaa, että on tärkeää seurata nuorisotyöttömyyttä käsittelevien EU:n ohjelmien tulosten ja vaikutusten arviointia; korostaa tehokkaiden ja kestävien investointien merkitystä;

116.  suhtautuu myönteisesti komission toimiin, jotka liittyvät koulutusjärjestelmien nykyaikaistamiseen, ja kehottaa tässä yhteydessä jäsenvaltioita osallistumaan aktiivisemmin ja sitoutumaan ehdotettujen parannusten toteuttamiseen;

117.  kannustaa jäsenvaltioita yhdessä komission kanssa tukemaan oppilaitoksia nykyaikaistamista koskevissa uudistusprosesseissa nimeämällä kansallisen ja/tai alueellisen tason yhteystahoja, joiden tehtävänä on antaa asiaankuuluvia tietoja, ohjeita ja tukea;

118.  muistuttaa, että on luotava oikeuksiin perustuvia ja sukupuolinäkökulman huomioonottavia oppimisympäristöjä, jotta opiskelijat voivat saada tietoa ihmisoikeuksista, mukaan lukien naisten ja lasten oikeudet, perusarvoista ja kansalaisvaikuttamisesta, kansalaisten oikeuksista ja velvollisuuksista sekä demokratiasta ja oikeusvaltiosta ja voivat puolustaa niitä, luottavat omaan identiteettiinsä, tietävät, että heidän äänensä kuullaan, ja tuntevat, että heidän yhteisönsä arvostavat heitä;

Varhaiskasvatus

119.  kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan maksuttoman ja oikeudenmukaisen pääsyn korkealaatuiseen varhaiskasvatukseen ja kannustaa niitä ryhtymään tarvittaviin toimiin sen varmistamiseksi, että aineelliset ja taloudelliset edellytykset täyttyvät, jotta kaikki lapset pääsevät varhaiskasvatukseen ilman syrjintää, ja tarjoamaan enemmän päiväkoti- ja lastentarhapaikkoja;

120.  kehottaa komissiota harkitsemaan yhteisen eurooppalaisen järjestelmän käyttöön ottamista varhaiskasvatuksessa ja perustamaan sen varhaiskasvatuksen laatupuitteissa ehdotettuihin periaatteisiin; tukee laadukasta varhaiskasvatusta koskevan eurooppalaisen vertailuarvon vahvistamista ja kehottaa laatimaan sen yhteistyössä opettajien ja alan ammattihenkilöiden kanssa kansallisten ja alueellisten laatuindikaattoreiden mukaisesti;

121.  katsoo, että jäsenvaltioiden olisi tehostettava toimiaan, joilla varhaiskasvatuksen laitosten hallintoelimiä kannustetaan tutkimaan mahdollisuutta toteuttaa Euroopan laajuisia hankkeita; katsoo, että tällä tavalla ammattihenkilöt voisivat seurata opetusinnovaatioita ja tehdä siten esikouluopetuksesta tarkoituksenmukaisempaa;

122.  katsoo, että varhaiskasvatuksen laitoksia ei saisi jättää eurooppalaisen koulutusalueen ulkopuolelle; katsoo, että näiden laitosten olisi myös edistettävä tiedonvaihtoa jäsenvaltioiden välillä, erityisesti tietojen jakamiseksi innovatiivisten hankkeiden toteuttamisen yhteydessä;

123.  suosittelee varhaiskasvatusalan työntekijöiden ja esi- ja peruskoulunopettajien yhteistyön lisäämistä, jotta voidaan parantaa opetuksen laatua ja opetustasojen välisiä yhteyksiä, valmentaa esikoululaisia peruskouluun siirtymiseen ja keskittyä lasten kehitykseen; korostaa varhaiskasvatuspalvelujen tarjoajien ja lasten vanhempien ja huoltajien välisten yhteyksien, koulujen henkilöstön ja lasten välisten sekä lasten itsensä välisten yhteyksien merkitystä;

124.  kannustaa jäsenvaltioita lisäämään rahoitusta varhaiskasvatukseen sekä taloudellista tukea ja aloitteita (kuten verohelpotukset, tuet tai vapautukset maksuista) vanhemmille ja huoltajille, etenkin niille, jotka tulevat sosioekonomisesti muita heikommasta taustasta, jotta voidaan antaa heille mahdollisuus varhaiskasvatuspalvelujen käyttöön ja kannustaa heitä siihen;

125.  kehottaa jäsenvaltioita lisäämään investointeja henkilöstöön, jotta voidaan houkutella enemmän ihmisiä tälle uralle ja siten varmistaa erittäin pätevän henkilöstön saatavuus varhaiskasvatuksessa;

126.  kehottaa jäsenvaltioita uudistamaan ja parantamaan järjestelmiään, jotta voidaan saavuttaa Barcelonan tavoite, jonka mukaan vähintään 33 prosenttia lapsista osallistuu varhaiskasvatusohjelmiin;

Kouluopetus

127.  kehottaa soveltamaan koko koulun käsittävää toimintamallia, jonka tarkoituksena on lisätä sosiaalista osallisuutta, opetuksen saatavuutta, demokraattista hallintoa, koulutuksen laatua ja monipuolisuutta sekä puuttua koulunkäynnin keskeyttämiseen ja työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten ongelmaan samalla kun pyritään asettamaan kaikkien toimien keskipisteeksi oppimistulokset, oppijoiden tarpeet, hyvinvointi ja osallistuminen kouluelämään; kannattaa koulujen opiskelijoiden edustajista koostuvien demokraattisten rakenteiden edistämistä ja tukemista;

128.  korostaa, että työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten (NEET) suurta määrää – lähes 6,3 miljoonaa 15–24-vuotiasta – voitaisiin vähentää estämällä koulunkäynnin varhainen keskeyttäminen ja tekemällä kouluista entistä käytännönläheisempiä ja yhdistämällä ne entistä paremmin paikalliseen ympäristöönsä sekä kehittämällä yhteyksiä paikallisten yritysten, paikallisviranomaisten, yhteiskunnallisten instituutioiden sekä kansalaisjärjestöjen kanssa; katsoo, että koulunkäynnin varhaista keskeyttämistä, joka on yksi suurimmista syistä nuorten päätymiseen työelämän ja koulutuksen ulkopuolelle, voitaisiin torjua puuttumalla köyhyyteen ja sosiaaliseen syrjäytymiseen; pitää myös tärkeänä opiskelijoiden tukemista niin, että he löytäisivät omat oppimistapansa, joihin kuuluvat esimerkiksi verkossa järjestettävä kurssit ja monimuoto-opetus; pitää myönteisenä tarkoituksenmukaisten ja mielenkiintoisten opetusohjelmien sekä sellaisten pitkälle kehitettyjen ohjausjärjestelmien toteuttamista, joiden avulla tarjotaan laadukasta neuvontaa ja ohjausta kaikille opiskelijoille;

129.  korostaa tarvetta lisätä mahdollisuuksia ja vahvistaa rakenteita sisäistä ja ulkoista yhteistyötä varten koulujen tasolla, mukaan lukien oppiaineiden yhteistyö, ryhmäopetus, kouluklusterit ja vuorovaikutus oppimisväylien suunnitteluun osallistuvien toimijoiden, kuten vanhempien, kanssa; ottaa huomioon, että on tärkeää harjoittaa kansainvälistä vaihtotoimintaa ja edistää koulujen kumppanuuksia erilaisilla ohjelmilla, kuten Erasmus+ -ohjelmalla ja eTwinning-ohjelmilla;

130.  korostaa, että kouluopetuksesta olisi tehtävä joustavampaa, jotta voidaan reagoida paremmin opiskelijoiden todellisiin elinoloihin muun muassa käyttämällä enemmän verkkopalveluita siten, että esimerkiksi parannetaan myös monimuoto-opetusta koskevia mahdollisuuksia;

131.  katsoo, että mitä varhaisemmassa vaiheessa oppijat hankkivat STEAM-taitoja, sitä paremmat mahdollisuudet heillä on onnistua tulevissa opinnoissa ja työelämässä; kehottaa siksi käynnistämään enemmän STEAM-aloitteita koulujen tasolla ja samalla edistämään humanistisia tieteitä ja yhteiskuntatieteitä tehostetulla ja eriytetyllä yhteistyöllä muun muassa korkeakoulujen ja tieteellisten tutkimuslaitosten kanssa;

132.  kehottaa komissiota tukemaan nuorten eurooppalaisten kielitaidon kehittämistä virallisissa ja epävirallisissa koulutusyhteyksissä kehittämällä innovatiivista monikielistä opetusta, jakamalla monikielistä opetusta koskevia parhaita käytäntöjä ja parantamalla opettajien kielitaitoa;

133.  kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota tukemaan olemassa olevia aloitteita ja kehittämään ja panemaan täytäntöön osallistavaa koulutusta koskevia kattavia politiikkatoimia ja erityistarpeisiin kohdistettuja strategioita edistämällä kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ryhmien oikeuksia, luomalla osallistavampia oppimisympäristöjä ja edistämällä avoimuutta ja sitoutumista; pyytää komissiota kehittämään yhdessä Euroopan erityisopetuksen ja inklusiivisen opetuksen kehittämiskeskuksen kanssa innovatiivisia menetelmiä ja opetusvälineitä, joitta voidaan edistää osallisuutta ja vastata yksittäisten oppilaiden tarpeisiin;

134.  suosittaa, että jäsenvaltiot integroivat EU-asioiden opintoja ylemmän perusasteen ja keskiasteen opetussuunnitelmiin, jotta opiskelijat voivat tutustua unionin toimintaan, historiaan ja kansalaisuuteen liittyviin arvoihin;

135.  korostaa, että koulujen opetussuunnitelmissa ja koulutuksen sisällössä on tärkeää huomioida ja edistää tietämystä naisten emansipaation ja erityisesti äänioikeuden historiasta, esimerkiksi symbolisina vuosipäivinä (kuten Puolan ja Saksan naisten äänioikeuden satavuotispäivä vuonna 2018), jotta tietoisuutta lisäämällä edistettäisiin naisten oikeuksia koulutuksen kehyksessä;

136.  korostaa, että terveys- ja ihmissuhdevalistus, johon on sisällyttävä lapsille ja nuorille tarkoitettua opetusta ihmissuhteista, jotka perustuvat tasa-arvoon, suostumukseen, kunnioitukseen ja vastavuoroisuuteen, sekä opetusta naisten ja tyttöjen oikeuksista, mukaan lukien lisääntymis- ja seksuaaliterveys ja lisääntymistä ja seksuaalisuutta koskevat oikeudet, keinona torjua stereotypioita, estää sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa ja edistää hyvinvointia;

137.  tukee kouluissa opiskelijoille, opettajille ja muulle henkilöstölle tarjottavia Punaisen Ristin kursseja, joiden tarkoituksena on opettaa oleellisia ensiaputaitoja ja toimintaa hätätilanteissa;

138.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kehittämään ylemmän perusasteen ja keskiasteen oppilaitosten opiskelijoita koskevan kokeiluohjelman, jossa opiskelijat voivat viettää vähintään yhden lukukauden toisessa jäsenvaltiossa;

139.  kehottaa jäsenvaltioita rajoittamaan minimiin standardoitujen testien käytön hankittujen tietojen ja taitojen arvioimisessa;

140.  kehottaa jäsenvaltioita harkitsemaan toimenpiteitä, joilla varmistetaan sellaisten ulkomailla suoritettujen opintojaksojen tunnustaminen, jotka eivät johda tutkintotodistuksen saamiseen tai ammattipätevyyteen; kehottaa tässä yhteydessä komissiota ehdottamaan ulkomailla suoritettujen opintojen tunnustamista koskevia suuntaviivoja ja ottamaan niissä huomioon jäsenvaltioiden nykyiset parhaat käytännöt, koulutusjärjestelmien välistä arvostusta koskevat periaatteet ja keskeiseen osaamiseen perustuvan lähestymistavan sekä kansallisten koulutusjärjestelmien ja kulttuurien erityispiirteet;

141.  kehottaa komissiota, jäsenvaltioita ja alueellisia viranomaisia puuttumaan koulukiusaamiseen, nettikiusaamiseen, häirintään, riippuvuuksiin ja väkivaltaan kehittämällä koulujen tasolla ja yhteistyössä suorien edunsaajien ja kaikkien sidosryhmien (erityisesti opettajien, vanhempainyhdistysten ja alan kansalaisjärjestöjen) kanssa osallisuutta korostavia ennaltaehkäiseviä ohjelmia ja tiedotuskampanjoita;

142.  suosittaa, että jäsenvaltiot, niiden koulutusjärjestelmät ja komissio edistäisivät aktiivisemmin opiskelijoiden liikuntaharrastusta;

Korkea-asteen koulutus

143.  edellyttää, että eurooppalaisen koulutusaloitteen perustaminen perustuu nykyisten järjestelmien, kuten eurooppalaisen tutkimusalueen, innovaatiounionin ja eurooppalaisen korkeakoulutusalueen, potentiaaliin, jotta ne voivat vahvistaa ja täydentää toisiaan;

144.  kehottaa jäsenvaltioita investoimaan ainakin kaksi prosenttia bruttokansantuotteestaan korkeakoulutukseen ja noudattamaan EU:n vertailuarvoa, jonka mukaan vuoteen 2020 mennessä kolme prosenttia unionin bruttokansantuotteesta investoidaan tutkimukseen ja kehittämiseen;

145.  ehdottaa, että jäsenvaltiot ja alueviranomaiset asettavat kansallisia ja alueellisia voimavaroja käyttäessään ja unionin rakenne- ja investointivaroja kohdentaessaan koulutusohjelmat etusijalle ja edistävät korkeakoulujen, työelämän, teollisuuden, tutkimusyhteisöjen ja koko yhteiskunnan yhteistyötä;

146.  kehottaa jäsenvaltioita edistämään opiskelijoiden, harjoittelijoiden, opettajaharjoittelijoiden, tutkijoiden ja hallintohenkilöstön jäsenten aiempaa osallistavampaa ja esteettömämpää liikkuvuutta, sillä siten edistetään näiden henkilöiden sekä henkilökohtaista että ammatillista kehitystä ja parannetaan oppimisen, opetuksen, tutkimuksen ja hallinnon laatua; kannattaa liikkuvuuden helpottamista kaikille muun muassa siten, että helpotetaan ulkomailla suoritettujen opintopisteiden ja akateemisen ja ammatillisen pätevyyden tunnustamista, tarjotaan riittävästi rahoitusta ja henkilökohtaista tukea sekä sosiaaliturvatakeet ja tarvittaessa sisällytetään koulutuksellinen liikkuvuus osaksi koulutusohjelmia; panee tässä yhteydessä merkille komission uudet aloitteet, kuten eCard-aloitteen, jolla helpotetaan opiskelijoiden rajat ylittävää liikkuvuutta;

147.  katsoo, että opetushenkilöstön ja tutkijoiden liikkuvuuden rahoitusta on lisättävä tarjoamalla kulukorvausten lisäksi opinto- ja tutkimusavustuksia, pidentämällä ulkomailla oleskelun kestoa, yksinkertaistamalla lupamenettelyjä ja edistämällä opettajien ja tutkijoiden yhteistutoroinnin muotoja;

148.  kehottaa komissiota kannustamaan jäsenvaltioita tehostamaan liikkuvuutta aikuiskoulutuksessa, joka on jo osa Erasmus+-ohjemaa;

149.  pitää erittäin tärkeänä pätevyyksien ja akateemisten tutkintojen rajat ylittävän vastavuoroisen tunnustamisen ja yhteensopivuuden takaamista, koska tällöin lujitetaan laatutakuujärjestelmää unionissa ja kaikissa maissa, jotka ovat liittyneet eurooppalaiseen korkeakoulutusalueeseen;

150.  korostaa, että on kehitettävä kattavia strategioita ja asianmukaisia välineitä opetuksen ja oppimisen uusien muotojen, kuten verkko-oppimisen, verkossa avoimien massakurssien (MOOC) ja vapaasti saatavilla olevan aineiston, laadun määrittämiseksi; panee tässä yhteydessä merkille eurooppalaisen korkeakoulutuksen laadunvarmistusyhdistyksen ja muiden asiaan liittyvien eurooppalaisten verkostojen roolin laadunvarmistuksen edistämisessä;

151.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään EU:n uutta korkeakoulusuunnitelmaa korkea-asteen oppilaitosten, alue- ja paikallisviranomaisten sekä työnantajien keskuudessa, jotta voidaan käsitellä korkea-asteen oppilaitosten ja opiskelijoiden tarpeita ja heidän kohtaamiaan haasteita, luoda yhteyksiä paikallisiin ja alueellisiin toimijoihin, tavoittaa paikallisyhteisöt, edistää paikallista ja alueellista kehitystä ja innovointia, luoda osallistavia ja verkostoituneita korkeakoulutusjärjestelmiä, vahvistaa yhteistyötä työmaailman kanssa ja vastata alueellisiin osaamistarpeisiin; kannustaa myös korkeakouluja osallistumaan enemmän paikalliseen ja alueelliseen kehitykseen osallistumalla muun muassa yhteistoiminnallisiin kunnallisiin hankkeisiin;

152.  kehottaa panemaan täytäntöön Euroopan uuden osaamisohjelman sitoumukset muun muassa tukemalla jäsenvaltioita toimissa, joilla asetetaan saataville enemmän tietoa siitä, miten opintonsa suorittaneet etenevät työmarkkinoilla; pitää tässä yhteydessä myönteisenä ehdotusta eurooppalaisen tutkinnon suorittaneiden seurantajärjestelmän perustamisesta vuoteen 2020 mennessä; katsoo, että opintonsa suorittaneiden jatkosijoittautumista koskevat tiedot sekä tarkkojen ja relevanttien tietojen kerääminen (paitsi kansallisella tasolla myös unionin tasolla) ovat keskeisellä sijalla laadunvarmistuksessa ja korkealaatuisen koulutuksen kehittämisessä;

153.  kehottaa komissiota tehostamaan pyrkimyksiään kaventaa tutkimuksen ja innovoinnin välistä kuilua jäsenvaltioiden ja alueiden välillä ja ehdottamaan uusia aloitteita Marie Skłodowska-Curie -toimien puitteissa ja tukemaan tutkimus- ja opetustoiminnan yhdistämistä akateemiseen uraan valmistautuvia Marie Skłodowska-Curie -toimien edunsaajia varten;

154.  ehdottaa, että EU:n STE(A)M-koalition olisi käsitettävä monia erilaisia oppiaineita, jotta opiskelijoita voidaan valmentaa elämään ja työskentelemään nopeasti muuttuvassa todellisuudessa;

155.  tukee opintopisteiden myöntämistä opiskelijoille eurooppalaisten opintosuoritusten ja arvosanojen siirtojärjestelmässä yhteisöissä suoritetusta vapaaehtoistyöstä keinona edistää opiskelijoiden ammatillista ja henkilökohtaista kehitystä;

156.  korostaa, että kansainväliset yhteistyöohjelmat, kulttuuridiplomatia ja poliittiset vuoropuhelut kolmansien maiden kanssa korkeakouluopetuksen alalla lisäävät paitsi tiedon vapaampaa virtaamista myös parantavat eurooppalaisen korkeakoulutuksen laatua ja kansainvälistä arvostusta samalla kun edistetään tutkimusta ja innovointia, lisätään liikkuvuutta ja kulttuurienvälistä vuoropuhelua ja edistetään kansainvälistä kehitystä EU:n ulkoisen toiminnan tavoitteiden mukaisesti;

157.  katsoo, että tulevaisuuteen soveltuviin koulutusjärjestelmiin olisi sisällytettävä kestävyyteen perehtyminen ja rauhan rakentaminen ja itse ohjelma olisi otettava mukaan laajempaan pohdintaan osaamisen kehittämisestä työpaikan tarpeiden mukaan eurooppalaisten yhteiskuntien digitalisoinnin ja robottien käytön lisääntyessä, ja toteaa, että olisi keskityttävä paitsi talouskasvuun myös oppijoiden henkilökohtaiseen kehitykseen ja heidän terveytensä ja hyvinvointinsa kohentamiseen;

158.  kehottaa jäsenvaltioita edistämään oppilaitosten ja työelämän välistä yhteistyötä, jotta oppijoita voidaan valmentaa paremmin työmarkkinoille tuloon, sekä toteuttamaan toimia, joilla vastataan osaamisen kohtaanto-ongelmaan ja osaamisvajeisiin; kehottaa tässä yhteydessä sisällyttämään korkea-asteen koulutusohjelmiin ja ammatillisen koulutuksen järjestelmiin korkealaatuisia ja mielekkäitä työharjoittelujaksoja, joista saa ECTS-pisteitä, ja tekemään korkea-asteen oppilaitosten, työelämän, tutkimuksen alan sekä paikallisten ja alueellisten talouden toimijoiden välistä yhteistyötä luotaessa laadukkaita kaksiosaisia koulutusjärjestelmiä ja ammatillisen koulutuksen järjestelmiä, uraohjausta, harjoittelupaikkoja, oppisopimuskoulutusta ja työssä tapahtuvaa koulutusta, joiden olisi sisällyttävä ammatillisen ja korkea-asteen koulutuksen opetussuunnitelmiin; kehottaa lisäksi jäsenvaltioita varmistamaan, että unionin kaikille nuorille tarjotaan työtä, oppisopimuskoulutusta, lisäkoulutusta tai työn ja koulutuksen yhdistelmää;

159.  katsoo, että laadukkaiden oppisopimus- ja harjoittelujaksojen tarjoamiseksi on olennaisen tärkeää tehdä sopimuksia, joissa määritetään kaikkien osapuolten tehtävät ja velvollisuudet ja täsmennetään kesto, oppimistavoitteet ja tehtävät, joiden on vastattava selvästi määritettyjä kehitettäviä taitoja, ammattiasema, asianmukainen korvaus/palkkaus, myös ylitöistä maksettava korvaus, sovellettavaan kansalliseen lainsäädäntöön perustuvat sosiaalisen suojelun järjestelmät ja sosiaaliturvajärjestelmät ja/tai sovellettavat työehtosopimukset;

160.  painottaa, että harjoittelijoille ja oppisopimuskoulutukseen osallistuville on tarjottava asianmukaisia koulutussisältöjä ja työoloja, jotta varmistetaan niiden keskeinen rooli koulutuksesta työelämään siirtymisessä; korostaa, että harjoittelut ja oppisopimuskoulutukset eivät saisi koskaan korvata työpaikkoja eikä harjoittelijoita ja oppisopimuskoulutukseen osallistuvia saisi kohdella edullisena tai peräti palkattomana työvoimana;

161.  ehdottaa, että yliopistot ja koulutuskeskukset tarjoavat ammatillisen koulutuksen opettajille perus- ja lisäkoulutusta, jossa opettajina toimii asiantuntijoita kultakin ammattikurssin kattamalta erityisalalta;

Opettaja laadukkaan opetuksen takaajana

162.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan opettajia innovoinnin ja teknologian sisällyttämisessä opetukseen siten, että vahvistetaan heidän digitaalisia taitojaan, ja tarjoamaan heille asianmukaisia resursseja ja tukea, esimerkiksi lisäämällä kertauskoulutusta ja kehittämällä verkkoyhteisöjä ja avoimia oppimateriaaleja ja kursseja;

163.  tukee opettamisen ja oppimisen akatemian perustamista täydentäväksi välineeksi, jonka avulla opettajat voisivat harjoitella ja vaihtaa parhaita käytäntöjä unionin tasolla ja joka olisi keskustelua, kokemusten jakamista ja vastavuoroista oppimista verkossa tarjoava keskus; katsoo, että akatemia voisi olla myös paikka, jossa järjestetään säännöllisiä tapaamisia työpajojen, seminaarien ja konferenssien muodossa ja jossa edistetään opettajien yhteistyötä, parannetaan opetuksen laatua ja edistetään opettajien ammatillista kehitystä; kehottaa komissiota esittämään tällaisen akatemia perustamista koskevan ehdotuksen, joka perustuu myös eurooppalaisen kouluverkon akatemian taitotietoon;

164.  muistuttaa, että korkeakoulujen opetushenkilöstön pedagoginen koulutus on tärkeää ja että rekrytoinnissa pedagogisia taitoja olisi pidettävä vähintään yhtä tärkeinä kuin tutkimukseen liittyviä taitoja; korostaa tutkimukseen perustuvan koulutuksen ja pedagogisen tutkimuksen roolia keinona edistää opiskelijakeskeistä lähestymistapaa oppimisessa ja opettamisessa, aktiivista oppimisen edistämistä, osaamisen kehittämistä ja opetusmenetelmien parantamista;

165.  kehottaa jäsenvaltioita ottamaan käyttöön kannustimia, joilla houkutellaan ja motivoidaan nuoria ja päteviä opettajia osallistumaan koulutusjärjestelmään ja työskentelemään siinä;

166.  korostaa, että on syytä tunnustaa varhaiskasvatuksen työntekijöiden ammatillinen asema;

167.  kehottaa tukemaan opettajia monikielisten kurssien järjestämisessä, sillä ne ovat tärkeä osa koulutuksen kansainvälistymistä;

168.  korostaa, että kulttuurienvälisellä oppimisella on tärkeä rooli opettajankoulutuksessa, sillä sen avulla parannetaan opettajien kulttuurienvälisiä taitoja, edistetään eurooppalaista kulttuuria ja yhteisiä arvoja sekä opetuksen eurooppalaista ulottuvuutta; panee merkille, että kulttuurienväliset taidot ovat olennaisia työskenneltäessä yhä enemmän erilaistuvissa yhteiskunnissa ja kansainvälistymisen edistämisessä koulujen tasolla;

169.  on tietoinen tarpeesta luoda synergiaa opettajien tietojen ja oppilaiden teknisten mahdollisuuksien välille, jotta voidaan maksimoida oppimistulokset;

170.  kehottaa sisällyttämään opettajien koulutuksen kaikille tasoille työjaksoja, joissa ohjaajina toimivat koulutetut mentorit;

171.  kehottaa opettajia ja koulunjohtajia edistämään innovaatiotoimintaa kouluympäristöissä, omaksumaan siinä johtavan roolin ja edistämään innovoinnin kehittämistä;

172.  kehottaa korkea-asteen oppilaitoksia asettamaan etusijalle korkeakouluopettajien ja tutkijoiden pedagogisten taitojen parantamisen ja ajan tasalle saattamisen, tukemaan tällaista parantamista ja ajantasaistamista ja palkitsemaan niistä ja käyttämään tässä yhteydessä myös nykyaikaisen tekniikan tarjoamia opetuksellisia mahdollisuuksia keinona parantaa opiskelijoiden suorituksia ja opetuksen tehokkuutta;

173.  tukee uusien, innovatiivisten ja kunnianhimoisten opetustekniikoiden ja koulutusta koskevien standardien kehittämistä, jotta voidaan paremmin vastata opiskelijoiden ja korkeakoulujen tarpeisiin sekä nopeasti muuttuvan maailman asettamiin haasteisiin;

o
o   o

174.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1) EUVL C 183, 14.6.2014, s. 22. (2) EUVL C 183, 14.6.2014, s. 30. (3) EUVL C 398, 22.12.2012, s. 1. (4) EUVL C 172, 27.5.2015, s. 17. (5) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0360. (6) EUVL C 417, 15.12.2015, s. 25. (7) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 50. (8) EUVL C 346, 21.9.2016, s. 2. (9) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0018. (10) EUVL C 484, 24.12.2016, s. 1. (11) EUVL C 398, 22.12.2012, s. 1. (12) http://www.socialsummit17.se/wp-content/uploads/2017/11/Concluding-report-Gothenburg-summit.pdf (13) https://www.consilium.europa.eu/uedocs/cms_data/docs/pressdata/en/educ/122123.pdf (14) EYVL C 104, 16.4.1984, s. 69. (15) EUVL C 135, 26.5.2010, s. 12. (16) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0303. (17) http://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php/Gender_statistics (18) http://www.cedefop.europa.eu/en/publications-and-resources/publications/3072 ja https://www.eurofound.europa.eu/sites/default/files/ef_publication/field_ef_document/ef1502en_0.pdf

Euroopan parlamentin päätöslauselma 12. kesäkuuta 2018 aiheesta ”tavoitteena kestävä ja kilpailukykyinen eurooppalainen vesiviljelyala: nykytilanne ja tulevat haasteet” (2017/2118(INI))

P8_TA(2018)0248 A8-0186/2018

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission tiedonannon ”Strategiset suuntaviivat EU:n vesiviljelyalan kestäväksi kehittämiseksi” (COM(2013)0229),

–  ottaa huomioon tulokaslajien ja paikallisesti esiintymättömien lajien käytöstä vesiviljelyssä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 708/2007 muuttamisesta 9. maaliskuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 304/2011(1),

–  ottaa huomioon tuotantoeläinten suojelusta 20. heinäkuuta 1998 annetun neuvoston direktiivin 98/58/EY(2),

–  ottaa huomioon neuvoston asetuksen (EY) N:o 834/2007 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetun asetuksen (EY) N:o 889/2008 muuttamisesta vesiviljelyeläinten ja merilevien luonnonmukaista tuotantoa koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen vahvistamiseksi 5. elokuuta 2009 annetun komission asetuksen (EY) N:o 710/2009(3),

–  ottaa huomioon eläinten suojelusta kuljetuksen ja siihen liittyvien toimenpiteiden aikana sekä direktiivien 64/432/ETY ja 93/119/EY ja asetuksen (EY) N:o 1255/97(4) muuttamisesta 22. joulukuuta 2004 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1/2005,

–  ottaa huomioon luonnonmukaisesta tuotannosta ja luonnonmukaisesti tuotettujen tuotteiden merkinnöistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 834/2007 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä luonnonmukaisen tuotannon, merkintöjen ja valvonnan osalta 5. syyskuuta 2008 annetun asetuksen (EY) N:o 889/2008(5),

–  ottaa huomioon luonnonmukaisesta tuotannosta ja luonnonmukaisesti tuotettujen tuotteiden merkinnöistä sekä asetuksen (ETY) N:o 2092/91 kumoamisesta 28. kesäkuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 834/2007(6),

–  ottaa huomioon yhteisestä kalastuspolitiikasta, neuvoston asetusten (EY) N:o 1954/2003 ja (EY) N:o 1224/2009 muuttamisesta sekä neuvoston asetusten (EY) N:o 2371/2002 ja (EY) N:o 639/2004 ja neuvoston päätöksen 2004/585/EY kumoamisesta 11. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1380/2013(7),

–  ottaa huomioon kalastus- ja vesiviljelytuotealan yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (EY) N:o 1184/2006 ja (EY) N:o 1224/2009 muuttamisesta sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 104/2000 kumoamisesta 11. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1379/2013(8),

–  ottaa huomioon Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta ja neuvoston asetusten (EY) N:o 2328/2003, (EY) N:o 861/2006, (EY) N:o 1198/2006 ja (EY) N:o 791/2007 sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1255/2011 kumoamisesta 15. toukokuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 508/2014(9),

–  ottaa huomioon kalatalousalan tietojen keruuta, hallintaa ja käyttöä koskevista unionin puitteista sekä yhteistä kalastuspolitiikkaa koskevien tieteellisten lausuntojen tukemisesta ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 199/2008 kumoamisesta 17. toukokuuta 2017 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1004(10),

–  ottaa huomioon merimetsokannan eurooppalaisen hallintasuunnitelman laatimisesta merimetsoista kalakannoille, kalataloudelle ja vesiviljelylle aiheutuvien kasvavien vaikutusten vähentämiseksi 4. joulukuuta 2008 antamansa päätöslauselman(11),

–  ottaa huomioon uudesta ponnesta yhteisön vesiviljelyalan kestävää kehittämistä koskevalle strategialle 17. kesäkuuta 2010 antamansa päätöslauselman(12),

–  ottaa huomioon EU:hun tuotavia kala- ja vesiviljelytuotteita koskevista tuontijärjestelyistä YKP:n tulevan uudistuksen kannalta 8. heinäkuuta 2010 antamansa päätöslauselman(13),

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o .../2011 antamiseksi tulokaslajien ja paikallisesti esiintymättömien lajien käytöstä vesiviljelyssä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 708/2007 muuttamisesta ensimmäisessä käsittelyssä 23. marraskuuta 2010 vahvistetun kantansa(14),

–  ottaa huomioon tutkimuksen ja innovoinnin hyödyntämättömistä mahdollisuuksista sinisessä taloudessa työpaikkojen ja kasvun luomiseksi 8. syyskuuta 2015 antamansa päätöslauselman(15),

–  ottaa huomioon kalastus- ja vesiviljelytuotteiden jäljitettävyydestä ravintola-alalla ja vähittäiskaupassa 12. toukokuuta 2016 antamansa päätöslauselman(16),

–  ottaa huomioon komission yksiköiden valmisteluasiakirjan vesipuitedirektiivin ja meristrategiapuitedirektiivin soveltamisesta vesiviljelyn osalta (SWD(2016)0178),

–  ottaa huomioon komission asiakirjan vuodelta 2015 ”Overview Report: Implementation of the rules on finfish aquaculture” (SANTE-pääosasto 2015–7406 - MR),

–  ottaa huomioon aiheesta ”Eurooppalainen yhteinen terveys -toimintasuunnitelma mikrobilääkeresistenssin torjumiseksi” 29. kesäkuuta 2017 annetun komission tiedonannon (COM(2017)0339),

–  ottaa huomioon tieteellis-teknis-taloudellisen kalastuskomitean (STECF) taloudellisen raportin EU:n vesiviljelyalasta 2016,

–  ottaa huomioon Eurobarometri-tutkimuksen ”Consumer Habits Regarding Fishery and Aquaculture Products” (2017) ja kalastus- ja vesiviljelytuotteita koskevien eurooppalaisten markkinoiden seurantakeskuksen (EUMOFA) täydentävän analyysin,

–  ottaa huomioon tieteellisten neuvonantajien korkean tason työryhmän marraskuussa 2017 antaman tieteellisen lausunnon ”Food from the Oceans”,

–  ottaa huomioon vastuullista kalastusta koskevat FAO:n käytännesäännöt,

–  ottaa huomioon OIE:n vesieläinsäännöstön,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 42 artiklan ja 43 artiklan 2 kohdan,

–  ottaa huomioon aiheesta ”yhteenkuuluvuuden ja kehityksen edistäminen EU:n syrjäisimmillä alueilla: SEUT:n 349 artiklan täytäntöönpano” 6. heinäkuuta 2017 antamansa päätöslauselman(17),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon kalatalousvaliokunnan mietinnön sekä ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan lausunnon (A8-0186/2018),

A.  ottaa huomioon, että vesiviljelyala, meren ja makean veden kalanviljely sekä nilviäisten, äyriäisten, merilevien ja piikkinahkaisten viljely mukaan luettuina, on innovatiivinen talouden ala ja nopeimmin kasvava ruoantuotannon ala, joka voi käyttää huipputeknologiaa ja joka edellyttää laajoja investointeja rakenteisiin ja tutkimukseen ja pitkän aikavälin toiminnallista ja taloudellista suunnittelua;

B.  ottaa huomioon, että vesiviljely- ja äyriäisala on tärkeässä ja merkittävässä asemassa niissä taloutta, työllisyyttä, sosiaalialaa ja ympäristöä koskevissa kysymyksissä, jotka liittyvät elämänlaadun parantamiseen unionin rannikko- ja sisämaa-alueilla ja syrjäisimmillä alueilla sekä unionin kansalaisten ravitsemus- ja elintarviketurvan edistämiseen; ottaa huomioon, että vesiviljelytuotantoa haittaavia tekijöitä ovat muassa ympäristö- ja ilmastomuuttujat ja erityisesti tekijät, jotka liittyvät muiden eläinlajien harjoittamaan saalistukseen; ottaa huomioon, että kuten useat tutkimukset osoittavat, näillä saalistusilmiöillä on merkittävä vaikutus tuotantoon;

C.  ottaa huomioon, että komission tiedonannossa strategisista suuntaviivoista EU:n vesiviljelyalan kestäväksi kehittämiseksi korostetaan seuraavaa neljää painopistealaa, joita on käsiteltävä, jotta voidaan hyödyntää EU:n vesiviljelyalan potentiaalia: hallinnolliset menettelyt, koordinoitu aluesuunnittelu, kilpailukyky etenkin linkittämällä ala tieteeseen ja tasavertaiset toimintaedellytykset;

D.  ottaa huomioon, että tiedonannossa suositellaan, että jäsenvaltiot laatisivat vesiviljelyä koskevia monivuotisia kansallisia strategiasuunnitelmia, joissa analysoidaan avainpuutteet sekä ratkaistaan ongelmia, joissa vahvistetaan yhteiset tavoitteet ja mahdollisuuksien mukaan indikaattorit, joilla arvioidaan edistymistä näiden tavoitteiden saavuttamisessa;

E.  ottaa huomioon, että ekosysteemien ja paikallisten kantojen ylläpitämisen on oltava keskeinen ja ensisijainen tavoite ja että paikallisen kalastuksen ja maatalouden siirtyminen ja tuhoaminen on vältettävä;

F.  ottaa huomioon, että hyvistä aikomuksista ja ponnisteluista huolimatta EU:ssa vesiviljelyala polkee paikallaan, kun se muualla maailmassa kasvaa yhä nopeammin;

G.  ottaa huomioon, että vesiviljelytuotannon arvioidaan kattavan EU:ssa vain 10 prosenttia kalan kotimaisesta kysynnästä ja että puolet kalatuotteiden kysynnästä tulee kolmansien maiden tuonnista;

H.  ottaa huomioon, että vesiviljely olisi nähtävä maanviljelyn muotona ja sitä olisi käsiteltävä sellaisena, erityisesti lammikkokalastuksen tapauksessa;

I.  ottaa huomioon syrjäisimpien alueiden erityisen jälkeenjääneisyyden vesiviljelyn kehittämisessä;

J.  ottaa huomioon, että asiaa käsittelevän tieteellisten neuvonantajien korkean tason työryhmän äskettäinen lausunto, jonka se antoi komission jäsen Vellan sille esittämään kysymykseen ”Miten valtamerestä voidaan saada enemmän ruokaa ja biomassaa tavalla, joka ei riistä tulevilta sukupolvilta niille kuuluvia etuja?”, sisältää seuraavat suositukset: sisällytetään vastuullisen viljelyn ruokaa valtamerestä -paradigma laajoihin EU:n kattavien ja maailmanlaajuisten järjestelmien toimintalinjoihin; sekä viedään meriviljelyn kehittäminen Euroopassa korkeammalle ja strategisemmalle tasolle kattavan ja yhteisen poliittisen kehyksen avulla, johon sisältyy ohjeiden antaminen meriviljelyä koskevien vaatimusten sisällyttämisestä merten aluesuunnittelusta vuonna 2014 annetun EU:n direktiivin täytäntöönpanoon ja teknisen yhteistyön laajentamisesta EU:n ja eteläisten kumppanimaiden välisten kestävää kalastusta koskevien kumppanuussopimusten mukaiseen meriviljelyyn;

K.  ottaa huomioon, että vesiviljelylaitoksen perustaminen tai laajentaminen EU:ssa edellyttää useiden lupien saamista ja että menettelyä näiden virallisten asiakirjojen saamiseksi ei ole yhdenmukaistettu EU:n laajuisesti ja että yleensä se on hidas, monimutkainen ja vailla oikeusvarmuutta ja taloudellista ennustettavuutta; katsoo, että tämä tilanne on vaarassa estää alan kehittymistä, saattaa vähentää halua yritysinvestointeihin ja aiheuttaa alalle liian korkeita kustannuksia sekä epäsuorasti edistää tuontia kolmansista maista;

L.  ottaa huomioon, että vesiviljelyalan monimutkaisimpia menettelyjä ovat ne, jotka liittyvät ympäristövaatimuksiin (ympäristövaikutuksen arvio, ympäristövaikutuksen strateginen arvio ja valvontamenettelyt), mutta paradoksaalisesti näiden hallintomenettelyjen hitaus ja monimutkaisuus eivät aina takaa, että ympäristöä suojellaan, vaan päinvastoin toisinaan ne tosiasiallisesti vaikeuttavat sosioekonomisesti ja ympäristön kannalta kestävien ja laadukkaiden vesiviljelylaitosten perustamista; ottaa huomioon, että makean veden vesiviljelyn ja meren vesiviljelyn välillä on eroja; ottaa huomioon, että vesiviljelyn eri alasektoreilla kantojen säilyttäminen, ruokinta tai lisääntyminen edellyttävät täysin erilaisia käytäntöjä; ottaa huomioon, että EU:n vesiviljelyn säädöksiä, erityisesti kestävyydelle asetettavia vaatimuksia, laadittaessa on otettava huomioon nämä erot;

M.  ottaa huomioon, että byrokratiasta johtuvat monimutkaisuudet ja viiveet, erityisesti ne, jotka liittyvät toimilupien myöntämiseen ja suunnitteluun, merkitsevät toimimattomuutta, joka väistämättä aiheuttaa taloudellisia ja työ- ja sosiaalikustannuksia potentiaalisille investoijille alueilla, joille vesiviljelylaitoksia on perustettu, sekä erityisiä vaikutuksia naisten ja nuorten työllisyyteen;

N.  toteaa, että asianmukaisessa aluesuunnittelussa on otettava huomioon eri käyttäjien erilaiset tarpeet sekä tarve suojella luontoa ja että kyseiset tarpeet on pyrittävä sovittamaan yhteen; ottaa huomioon, että soveltuvien kohteiden ja asianmukaisen aluesuunnittelun puuttumisella sekä ristiriidoilla muun taloudellisen toiminnan kanssa on tietyillä alueilla huomattavia vaikutuksia EU:n vesiviljelyalan kehitykseen, koska vesiviljelyalalla saattaa olla vähäisempi painoarvo muihin ”vaikutusvaltaisiin” toimialoihin verrattuna;

O.  ottaa huomioon, että aluesuunnittelu on yksi vesiviljelyalan pitkän aikavälin kehityksen edellytyksistä ja välttämätön väline vesiviljelylle sopivien sijaintipaikkojen varmistamiselle, ottaen huomioon kyseisten alueiden muut toiminnot;

P.  ottaa huomioon, että EU:n ympäristölainsäädäntö perustuu direktiiveihin (meristrategiapuitedirektiivi, lintu- ja luontotyyppidirektiivit) ja että ympäristölainsäädännön saattaminen osaksi lainsäädäntöä ja sen soveltaminen tietynasteisen harkinnan mukaan on siten jätetty jäsenvaltioille ja paikallis- ja aluehallinnoille; toteaa näin ollen, että täytäntöönpano ei ole yhdenmukaista kaikkialla EU:ssa, mikä aiheuttaa yrityksille ja tiloille oikeudellista epävarmuutta, vähentää ennustettavuutta sijoittajien kannalta ja luo epätasapuoliset toimintaedellytykset;

Q.  ottaa huomioon, että tieteellisessä lausunnossa ”Food from the Oceans” todetaan, että ainoa nopea keino lisätä merkittävästi valtamerestä saatavan ruoan ja biomassan määrää on kerätä organismeja ravintoketjun alhaisimmilta tasoilta, kuten mikroleviä ja simpukoita;

R.  ottaa huomioon, että eri kansalliset tai alueelliset vesiviljelyä koskevat oikeudelliset puitteet voivat johtaa siihen, että yrityksillä on erilaiset oikeudelliset vaatimukset, vaikka ne toimivat samalla merialueella, mikä puolestaan uhkaa vääristää kilpailua;

S.  toteaa, että vapaaehtoisiin sopimuksiin ja muihin luonnonsuojelijoiden ja toimialan välisiin sopimuksiin perustuviin hyvän yhteistyön esimerkkeihin on syytä suhtautua myönteisesti; toteaa, että vaikka myönteisiä esimerkkejä vesiviljelyn vaikutuksesta veden asianmukaisen laadun ja vesiekosysteemipalvelujen ylläpitämiseen on pidettävä tervetulleina, on tärkeää myös tunnustaa, että vesiviljelyllä voi olla kielteinen vaikutus paikalliseen ympäristöön ja veden laatuun ja että kyseisiä vaikutuksia on pyrittävä vähentämään; kannustaakin lisäämään innovointia ja aloitteita, jotta alan kestävyys ja kannattavuus voitaisiin varmistaa pitkällä aikavälillä;

T.  ottaa huomioon, että simpukoiden ja makrolevien viljely edellyttävät tasapainoista ravinteiden määrää ympäristössä;

U.  ottaa huomioon edellä mainittujen perusteella, että tällainen makean veden kalatalous lasketaan myös luonnonsuojelupalveluksi sekä veden laadun ja määrän varmistuspalveluksi, ja odottaa suurempaa EU:n tasoista tunnustusta nykyiseen verrattuna;

V.  ottaa huomioon, että EU:n tuotteiden on oltava monien ympäristöä, eläinten terveyttä, eläinten hyvinvointia ja kuluttajien suojaa koskevien tiukkojen sääntöjen ja normien mukaisia, jotka kattavat tuotantotoiminnan, rehun, hyvinvoinnin, kuljetuksen, jalostuksen sekä työn sosiaaliset ehdot ja jotka vaikuttavat suoraan tuotantokustannuksiin; ottaa huomioon, että tämän tuloksena saadaan erittäin hyvälaatuisia ja ympäristöllisesti kestäviä tuotteita, jotka saattavat olla kalliimpia ja siten usein vähemmän kilpailukykyisiä kuin muualta tuodut tuotteet, jotka saapuvat EU:n markkinoille usein halpaan hintaan siksi, että niiden tuotantoon on sovellettu ympäristön, sosiaalisen ja työn suojelun kannalta kestämättömiä käytäntöjä ja heikkoja eläinten hyvinvointia ja terveyttä koskevia normeja;

W.  ottaa huomioon, että osalle vesiviljelyalan yrityksistä on ominaista voimakas riippuvuus energiavaroista, mikä lisää vesiviljelytuotannon kustannuksia;

X.  ottaa huomioon, että kalan kulutusta olisi lisättävä, sillä se on ruokaa, joka sisältää ihmisen terveyttä edistäviä proteiineja, rasvahappoja, vitamiineja, kivennäisaineita ja tärkeitä mikroravintoaineita, ja että EU:n kalojen ja äyriäisten erinomaisen laadun olisi merkittävä suurta kilpailuetua EU:n vesiviljelyalalle;

Y.  ottaa huomioon, että kalan maailmanlaajuinen kulutus kasvaa tasaisesti yhtä aikaa maailman väestökasvun kanssa;

Z.  ottaa lisäksi huomioon, että EU:n kauppa-, sosiaali- ja ympäristöpolitiikat eivät aina ole johdonmukaisia: toteaa, että EU esimerkiksi myöntää yleisen tullietuusjärjestelmän (GSP ja GSP+) etuuksia heikossa asemassa oleville kehitysmaille, jotka siten saavat mahdollisuuden vientiin EU:hun alemmilla tulleilla tai ilman tulleja, antaen siten niille elintärkeän pääsyn EU:n markkinoille ja edistäen niiden kasvua; toteaa, että samaan aikaan eräät näistä maista, esimerkiksi eräät Aasian maat, tuottavat vesiviljelytuotteita, jotka eivät vastaan EU:n toimijoita sitovia ympäristöä, eläinten hyvinvointia ja terveyttä koskevia vaatimuksia sekä sosiaali- ja työnormeja ja jotka voivat eräissä tapauksissa olla ihmisoikeuksien vastaisia;

AA.  toteaa, että EU on myös vesiviljelyssä käytettävän rehun osalta riippuvainen kalastustuotteiden tuonnista kolmansista maista ja että kestävämpiä, vaihtoehtoisia rehuja ei ole tähän mennessä tutkittu ja tuettu riittävästi;

AB.  ottaa huomioon EU:n vesiviljelyä koskevan ulkoisen kaupan vajeen ja epäreilun kilpailun, jota esiintyy tuotujen kolmansien maiden vesiviljelytuotteiden ja EU:n tuotannon välillä ja joka heikentää elintarvikkeiden laatua ja vahingoittaa kuluttajien terveyttä;

AC.  ottaa huomioon, että kolmansissa maissa harjoitettava vesiviljely tarjoaa mahdollisuuksia EU:n investoinneille;

AD.  toteaa, että eurooppalaiset kuluttajat eivät voi havaita eurooppalaisten vesiviljelytuotteiden ja kolmansien maiden vesiviljelytuotteiden laatuun, ympäristöjalanjälkeen, sosiaaliseen käyttäytymiseen ja eläinten hyvinvoinnin kunnioittamiseen liittyviä eroja, kun kuluttajien saamat tiedot (esimerkiksi kyseisten tuotteiden alkuperämaasta, sulattamisesta tai lajien tunnistamisesta) ovat riittämättömiä tai epätarkkoja;

AE.  toteaa, että vesiympäristössä tuotetuista tuotteista kuluttajille annettavia tietoja koskeva EU:n lainsäädäntö on selkeä ja katsoo, että sen valvonta on jäsenvaltioiden viranomaisille kuuluva tehtävä; ottaa kuitenkin huomioon, että sen paremmin kalakauppiaat kuin ravintolatkaan eivät yleensä pysty tarjoamaan tätä olennaista tietoa kuluttajille; katsoo, että tämä riittämätön täytäntöönpano heikentää EU:n vesiviljelyalan kilpailukykyä;

AF.  ottaa huomioon, että kestävä vesiviljely perustuu terveiden eläinten kasvattamiseen ja että siksi on olennaisen tärkeää kehittää erityisiä ja innovatiivisia eläinlääketieteellisiä välineitä, erityisesti rokotuksia ja antibiootteja, joita olisi käytettävä vastuullisesti ja rajoitetusti siten, että varmistetaan eläinten ja kuluttajien terveys ja hyvinvointi, turvalliset ja ravitsevat vesiviljelytuotteet sekä se, että ympäristölle ja luonnonvaraisille lajeille ei aiheudu haittaa; ottaa huomioon, että eläinten terveyttä koskevissa EU:n asetuksissa on otettava huomioon myös vesiviljelyn erityispiirteet ja kalalajien erityisominaisuudet, kun on kyse infektioiden ja tautien hoidosta, sekä vaikutus tuotteen laatuun;

AG.  ottaa huomion, että ”Eurooppalainen yhteinen terveys” -toimintasuunnitelmassa mikrobilääkeresistenssin torjumiseksi todetaan, että rokotteet ovat osoittautuneet kustannustehokkaiksi mikrobilääkeresistenssin torjunnassa(18) ja että tämä koskee myös vesiviljelyä;

AH.  ottaa huomioon, että eurooppalaisen yhteiskunnan ja kuluttajien käsitys vesiviljelystä vaihtelee jäsenvaltioittain, ja toteaa, että yleisesti ottaen sitä on selvästi varaa parantaa;

AI.  ottaa huomioon, että vaikka käsitystä vesiviljelystä voidaan aina parantaa paremmilla käytännöillä, huono käsitys siitä ei aina johdu todellisista (ympäristöön, laatuun tai turvallisuusnäkökohtiin liittyvistä) ongelmista, vaan niissä on kyse kuluttajien ennakkokäsityksistä vesiviljelystä; ottaa huomioon, että tämä tilanne on paljolti seurausta uskomuksesta, että eräissä kolmansissa maissa (kehitysmaissa) koetut todelliset ongelmat ovat todellisuutta myös EU:ssa, mikä ei ole totta;

AJ.  ottaa huomioon, että laajalti vaihtelevat vesiviljelyyn liittyvät käytännöt johtavat merkittäviin eroihin muun muassa tuotteiden laadussa, ympäristövaikutuksessa ja hygieniaoloissa, minkä vuoksi kuluttajat ovat usein epävarmoja tuotteesta;

AK.  ottaa huomioon, että vesiviljelyn huono maine vaikeuttaa myös viranomaishallinnointia (toimilupien myöntäminen, suunnittelu jne.) ja alan kaupanpitoedellytyksiä;

AL.  katsoo, että on tärkeää ottaa huomioon makeanveden vesiviljelyn ja sisämaan vesiviljelyn ja sen suljettujen vesialueiden, integroitujen multitroofisten vesiviljelyjärjestelmien ja vesikiertoon perustuvien vesiviljelyjärjestelmien tai kalankasvatuksen ja kasvien vesiviljelyn yhdistävien aquaponics-järjestelmien tarjoamat mahdollisuudet elintarviketurvan parantamiseen ja maaseutualueiden kehittämiseen;

AM.  ottaa huomioon, että äyriäiset ja nilviäiset sekä vesikasvit, kuten levä, ovat myös merkittävä resurssi vesiviljelylle;

AN.  ottaa huomioon, että tutkimuksella ja innovoinnilla on keskeinen asema kestävän vesiviljelyn mahdollisuuksien hyödyntämisessä; ottaa huomioon, että tuotantoa voidaan lisätä kestävästi innovointivetoisen laajentamisen, vesistöjen elvyttämisen ja puhdistuksen, uusiutuvien energiamuotojen käytön ja energia- ja resurssitehokkuuden avulla ja vähentää samalla ympäristövaikutuksia ja tarjota ympäristöpalveluja;

AO.  ottaa huomioon sellaisten tieteellisiä tietoja koskevien EU:n laajuisten vakioprotokollien huomattavan merkityksen, jotka mahdollistavat hoito- ja tuotantomenetelmien sekä niiden ympäristö- ja terveysvaikutusten valvonnan ja parantamisen;

AP.  katsoo, että kotoperäisten lajien vesiviljelyä olisi suosittava ympäristövaikutusten vähentämiseksi ja vesiviljelyn kestävyyden lisäämiseksi;

AQ.  ottaa huomioon vaikeudet luoton saannissa ja huomattavan pitkän aikavälin investoinnin ja ensimmäisen myynnin välillä (yleisesti kolme vuotta tai enemmän), mikä on vaarassa heikentää investoijien mielenkiintoa;

AR.  ottaa huomioon, että pankkien ja rahoituslaitosten tarjoaman ennakkorahoituksen ehdot ovat yhä tiukemmat;

AS.  ottaa huomioon, että menettelyt, jotka ovat useimmiten tuenhakijoille epäselviä, ja toimitettavien asiakirjojen moninaisuus rahoituksen saamiseksi Euroopan meri- ja kalatalousrahastolta (EMKR) voivat lannistaa hakijan; toteaa, että meneillään olevalla ohjelmakaudella (2014–2020) käytettävissä olevat varat, 1 280 miljoonaa euroa, eivät riitä Euroopan vesiviljelyalan kehittämiseen; ottaa myös huomioon, että jäsenvaltioissa varojen käyttöaste on erittäin alhainen;

AT.  ottaa huomioon, että kestävässä vesiviljelyssä on otettava huomioon mahdolliset haitalliset vaikutukset villien kalojen kantoihin ja veden laatuun, vaikka toisaalta kestävä vesiviljely tarvitsee myös terveitä kalakantoja ja erittäin hyvälaatuista vettä;

AU.  ottaa huomioon, että käytettävissä olevien tietojen mukaan merenelävien kulutuksen EU:ssa ja kalastussaaliiden koon välillä on kasvava ero, arviolta kahdeksan miljoonaa tonnia; ottaa huomioon, että kestävä vesiviljely voi yhdessä kestävän kalastuksen kanssa auttaa varmistamaan unionin kansalaisille pitkäaikaisen elintarvike- ja ravitsemusturvan, elintarvikkeiden saatavuus mukaan lukien, sekä kasvua ja työllisyyttä ja osaltaan auttaa vastaamaan vesieläimistä saatavien elintarvikkeiden kasvavaan kysyntään maailmassa, edellyttäen että vesiviljelytoiminnassa käytetään kestäviä ravinnonlähteitä ja ympäristön pilaantumista ehkäistään; ottaa huomioon, että se voi siten osaltaan auttaa poistamaan merenelävien kulutuksen ja tuotannon välisen eron EU:ssa;

AV.  ottaa huomioon, että vesiviljelyssä kilogramma vähäarvoista kalaa voidaan muuttaa kilogrammaksi arvokalaa (kuten villakuore piikkikampelaksi, jolloin arvo nousee 0,10 eurosta seitsemään euroon kilogrammalta);

AW.  ottaa huomioon, että nuoret ovat vähemmän kiinnostuneita työskentelemään vesiviljelyalalla ja kehittämään sitä heikon viestinnän ja taloudellisten näkymien ja pysyvyyden puutteen johdosta, minkä vuoksi ala ei ole nuoremmista sukupolvista niin houkutteleva;

AX.  ottaa huomioon, että yhteisön omistuksessa oleva ja hallinnoima kestävä vesiviljely voi hyödyttää sosioekonomisesti syrjäisiä rannikkoalueita ja vaikuttaa myönteisesti siniseen talouteen;

AY.  ottaa huomioon, että makean veden vesiviljelyn toiminta on kaksikymmentä prosenttia koko eurooppalaisesta sektorista, ja katsoo, että tämän pitäisi näkyä samassa suhteessa myös EU:n tuissa; katsoo, että makean veden vesiviljelyn erilaisen luonteen vuoksi erityissäännöissä on oltava erillinen luku EU:n yhteisen kalastuspolitiikan lainsäädännössä;

AZ.  ottaa huomioon, että tutkimus ja innovointi ovat keskeisiä tekijöitä vesiviljelyalan kestävyyden ja kilpailukyvyn lisäämisessä EU:n markkinoilla;

BA.  ottaa huomioon, että makean veden vesiviljelyn investoinnit voidaan tehdä myös jälkikäteisrahoituksilla, mikä vaatii enemmän ponnistuksia sijoittajilta ja aiheuttaa sen, että monissa tapauksissa kalanviljelijät eivät uskalla sitoutua tarvittaviin investointeihin; ottaa huomioon, että tuen intensiteetti on useimmissa tapauksissa alhainen;

EU:n vesiviljelyn potentiaalin käyttöönottaminen

1.  panee merkille ne myönteiset vaikutukset, joita kestävällä vesiviljelyllä, meriveden ja makean veden vesiviljelysektorit mukaan luettuina, voi olla unionin työllisyyteen ja talouteen yleisesti siten, että se parantaa elämänlaatua rannikkoalueilla ja sisämaassa; korostaa, että vesiviljelyn kehittämistä, monipuolistamista ja innovointia on tehostettava edistämällä vedessä viljeltyjen kalojen, äyriäisten, nilviäisten, levän ja piikkinahkaisten tuotantoa ja parantamalla kyseisten tuotteiden kilpailukykyä (EU:n vesiviljelytuotanto on nostettava viiden vuoden kuluessa tasolle, joka vastaa maailman vesiviljelyn kasvuvauhtia, ja alaa on kannustettava lisäämään investointeja aiempaa energiatehokkaampaan ja taloudellisempaan kalustoon) ja lisäämällä niiden kulutusta ja osuutta EU:n kansalaisten elintarvike- ja ravitsemusturvassa; vaatii, että tämä on toteutettava niin, että samalla säilytetään meren ekosysteemien kunnollinen toiminta, jotta tuottavan vesiviljelyn, kaupallisen kalastuksen ja muiden meriympäristön kestävien käyttötapojen harjoittaminen voi jatkua;

2.  katsoo, että EU:n on lisättävä tuotantoaan vesiviljelyalalla erityisesti kalakantojen luonnolliseen ympäristöön kohdistuvan paineen vähentämiseksi; katsoo, että kalapohjainen rehu olisi hankittava kestävistä lähteistä, että sillä ei saisi vaarantaa yhteisen kalastuspolitiikan kestävää enimmäistuottoa koskevia tavoitteita ja että ravinnekuormitusta olisi valvottava; pitää tärkeänä tutkimuksen, vesiviljelyelinkeinon, rehuvalmistajien, ympäristöhallinnon ja ympäristöjärjestöjen yhteistyötä; katsoo, että EU:n vesiviljelyssä olisi otettava huomioon laatuun, kestävyyteen, elintarvikkeiden turvallisuuteen, ympäristöön ja eläinten ja ihmisten terveyteen liittyvät näkökohdat ja sen olisi toimittava siltä osin edelläkävijänä; panee tyytyväisenä merkille uudet maalla tapahtuvaa vesiviljelyä koskevat aloitteet erityisesti herkillä merillä ja EU:n suljetuilla vesialueilla ja uskoo, että tarvitaan parempia toimenpiteitä, joilla vesiviljelyalasta tehdään tehokkaampi, taloudellisesti kannattavampi, sosiaalisesti vastuullisempi ja ympäristöystävällisempi ala, joka pystyy paremmin vastaamaan kalan kysyntään Euroopassa ja vähentämään Euroopan tuontiriippuvuutta;

3.  suhtautuu myönteisesti komission tiedonantoon strategisista suuntaviivoista EU:n vesiviljelyalan kestäväksi kehittämiseksi ja siihen, että tiedonannossa määritellään alat, joihin toimet on kohdistettava, jotta voidaan ottaa käyttöön EU:n vesiviljelyalan potentiaali niin, että se voi yhdessä kestävän kalastuksen kanssa auttaa saavuttamaan tavoitteen merenelävien kulutuksen ja tuotannon välisen eron poistamisesta EU:ssa ympäristöllisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla;

4.  korostaa, että makeanveden vesiviljelyä ei ole vielä tutkittu riittävästi mahdollisuutena parantaa elintarviketurvaa ja kehittää maaseutualueita;

5.  korostaa, että kestävän kasvun on perustuttava seuraaviin: liiketoiminnan ja investointien ennustettavuus ja oikeusvarmuus, jotka voidaan saavuttaa tehokkaammilla hallinnollisilla puitteilla, hallinnon aiempaa suurempi avoimuus, selkeät ja yhdenmukaiset kriteerit toimilupien myöntämisessä kaikkialla EU:ssa, yhteiset tautienhallintamenettelyt ja mahdollisuus asianmukaiseen ja eläinten ja ihmisten terveydelle turvalliseen eläinlääketieteelliseen hoitoon, tehokas aluesuunnittelu, ohjeistuksen saatavuus, parhaiden käytäntöjen vaihto, vesiviljelyalan neuvoa-antavan toimikunnan tuki ja riittävä taloudellinen tuki; huomauttaa, että kaikki edellä mainitut tekijät voivat edistää kestävää kasvua;

6.  pitää arvokkaina marraskuussa 2017 annetussa tieteellisessä lausunnossa ”Food from the Oceans” olevia päätelmiä ja suosituksia meri-, kalastus- ja vesiviljelypolitiikan kehittämisestä ja täytäntöönpanosta tulevina vuosina, jotta autetaan parantamaan valtameristä saatavan kestävän ravinnon laatua;

7.  kehottaa komissiota tukemaan alaa sen pyrkimyksissä vähentää riippuvuuttaan luonnonvaraisten kalojen kannoista kalarehun tuottamiseksi, muun muassa lisäämällä merilevän ja muiden levien käyttöä;

8.  kehottaa komissiota edistämään merilevää koskevan vesiviljelyalan kehitystä entisestään;

9.  toteaa, että vesiviljelyllä on mahdollista edistää elintarvike- ja ravitsemusturvaa EU:n kansalaisille, että tarvitaan kestäviä ja terveellisiä ruokavalioita, että elintarvikejärjestelmien on oltava ilmaston, eläinten hyvinvoinnin ja ympäristön kannalta älykkäitä ja kestäviä, resursseja kierrättäviä ja resurssitehokkaita ja että on edistettävä innovointia ja voimaannutettava yhteisöjä;

10.  korostaa, että Euroopan vesiviljelyalan kehittämisellä on oltava yhteys perustavaan ja ratkaisevan tärkeään tarpeeseen tuottaa elintarvikkeita omavaraisella, turvallisella, ravitsevalla ja kestävällä tavalla ja että alalle on annettava keskeisempi asema EU:n globaalissa strategiassa;

11.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita investoimaan tutkimuksiin ja pilottihankkeisiin, joissa perehdytään innovatiivisiin, tulevaisuuteen suuntautuviin ja ympäristön kannalta vastuullisiin vesiviljelykäytäntöihin, kuten integroituihin multitroofisiin vesiviljelyjärjestelmiin (IMTA), kalankasvatuksen ja kasvien vesiviljelyn yhdistävään aquaponics-järjestelmään sekä vesikiertoon perustuviin vesiviljelyjärjestelmiin (RAS), jotka vähentävät vesiviljelylaitoksista asukkaille, luonnonvaraisille eläimille ja veden laadulle aiheutuvia vaikutuksia ja edistävät näin ekosysteemilähtöistä lähestymistapaa;

12.  kehottaa komissiota analysoimaan perusteellisesti tieteellisten neuvonantajien korkean tason työryhmän suositukset ja varmistamaan, että kuhunkin niistä liittyy asianmukaisia seurantatoimia;

13.  korostaa, että kaikessa kestävän vesiviljelyn edistämiseen tähtäävässä eurooppalaisessa politiikassa on otettava huomioon eri vesiviljelytyyppien erityispiirteet sekä erilaiset tarpeet ja haasteet, ja on kehitettävä räätälöityjä toimenpiteitä, joissa otetaan huomioon myös maantieteelliset erot ja ilmastonmuutoksen mahdolliset vaikutukset; kehottaa siksi Euroopan komissiota määrittämään vuoden 2020 jälkeisessä yhteisessä kalastuspolitiikassa kunkin alasektorin ominaispiirteiden mukaan räätälöityjä sääntöjä;

14.  korostaa makeanveden vesiviljelyn mahdollisuuksia sekä sisämaan vesiviljelyn ja sen suljettujen vesialueiden, integroitujen multitroofisten vesiviljelyjärjestelmien ja vesikiertoon perustuvien vesiviljelyjärjestelmien tai kalankasvatuksen ja kasvien vesiviljelyn yhdistävien aquaponics-järjestelmien tarjoamia mahdollisuuksia kaupunkialueilla; korostaa, että makeanveden vesiviljelyä ei ole vielä tutkittu riittävästi mahdollisuutena parantaa elintarviketurvaa ja kehittää maaseutualueita mutta katsoo, että sillä on suuri merkitys sosiaaliselta kannalta, sillä se synnyttää työpaikkoja köyhimmälle maaseudulle, sekä ympäristön kannalta, sillä siinä pidetään yllä arvokkaita kosteikkoja ja tarjotaan runsaasti ekosysteemipalveluja, joiden arvo ylittää huomattavasti niiden taloudellisen arvon;

15.  korostaa, että on tärkeää käynnistää koordinointivälineet, tutkimusryhmät ja EU:n toimet, joiden pyrkimyksenä on määrittää tapaukset, joissa simpukoiden tuotanto vaarantuu merkittävästi kultaotsa-ahvenen (Sparus aurata) harjoittaman saalistuksen johdosta, ja etsiä kestäviä ja ympäristöystävällisiä ratkaisuja;

16.  toteaa vesiviljelyn potentiaalin ja kalatuotteiden täydentävän jalostuksen ja viennin merkityksen kotimaisena teollisuuden alana, josta on hyötyä työllisyydelle ja taloudelle, etenkin maaseutu-, rannikko- ja saariyhteisöille;

17.  painottaa sen tärkeyttä, että vesipuitedirektiivillä ja meristrategiadirektiivillä turvataan nilviäisten suojelu tuotantoalueilla, kuten aikaisemmin on säädetty simpukoista annetussa sittemmin kumotussa direktiivissä;

18.  painottaa, että ympäristössä, jossa makroleviä ja simpukoita tuotetaan, ympäristön hyvän tilan saavuttamiseksi päästettävien ravinteiden määrän vähentämisessä on otettava huomioon kasvatettujen tai viljeltyjen organismien luonnollinen kyky vähentää niitä;

Hallinnollisten menettelyjen yksinkertaistaminen

19.  korostaa paikallis- ja alueviranomaisten keskeistä roolia vesiviljelyn kehittämisessä Euroopassa, mukaan lukien jäsenvaltioiden laatimien monivuotisten strategiasuunnitelmien toteuttamisessa;

20.  korostaa, että vesiviljelyalan kestävän kasvun on perustuttava liiketoiminnan investointien ennakoitavuuteen ja oikeusvarmuuteen, joka voidaan saada aikaan seuraavilla toimilla:

21.  ehdottaa, että otetaan käyttöön mahdollisimman pian ”keskitetyn yhteyspisteen” hallinnollinen järjestelmä, johon keskitetään kaikki toimivaltuudet niin, että kaikki asiakirjat voidaan esittää yhdelle hallintoelimelle; katsoo, että tämä yksinkertaistaisi yhteydenpitoa käyttäjän ja julkisen hallinnon eri tasojen välillä;

22.  ehdottaa, että perustetaan yksinkertaistettu tai nopeutettu järjestelmä toimilupien saamiseksi, jossa toimivaltainen hallintoelin myöntää väliaikaisen luvan, jonka turvin tietyt ennalta määrätyt kriteerit täyttävät toimijat voivat aloittaa toimintansa; katsoo, että kyseiset kriteerit voisivat perustua hakijan aiempaan toimintaan tai siihen, että esitettävä vesiviljelytuotantosuunnitelma on todella uraauurtava innovoinnin ja/tai kestävyyden kannalta, taikka sellaisten vesiviljelyyn tarkoitettujen rasitealueiden luomiseen, joilla määritellään ennalta vesiviljelyn kanssa yhteensopimaton toiminta;

Muiden alojen kanssa tapahtuvan vuorovaikutuksen tasavertaisuus

23.  korostaa, että asiaankuuluvassa aluesuunnittelussa olisi otettava huomioon kaikki alat (kokonaisvaltainen lähestymistapa), kestävyyskysymykset ja elintarviketurva suosimatta välttämättä perinteisiä aloja nykyaikaisempien alojen kustannuksella; painottaa, että aluesuunnittelun ei välttämättä tarvitse johtaa toiminnan erotteluun tietyillä alueilla, vaan pikemmin olisi sovellettava tasapainoista yhteensovittamista, ja että se voi mahdollisesti tuoda etuja kaikille;

24.  ehdottaa, että tuetaan vesiviljelyorganisaatioiden ja paikallisten kalatalouden toimintaryhmien entistä aktiivisempaa ja tärkeämpää roolia ja osallisuutta päätöksentekoprosessiin alueellistamisen kautta, jotta varmistetaan paras lähestymistapa kullekin alueelle;

25.  huomauttaa, että on kiinnitettävä asianmukaista huomiota vesiviljelyalan etuihin ja että alaa kohdellaan oikeudenmukaisesti silloin, kun se on vuorovaikutuksessa muiden alojen, kuten aluesuunnittelun, kanssa;

26.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita laatimaan aluesuunnitelmaan perustuvia karttoja, jotta voidaan tunnistaa mahdolliset alueet, joilla vesiviljelyä ja muita toimintoja voidaan harjoittaa rinnakkain;

27.  panee merkille, että aluesuunnittelun ja toimilupien myöntämisen edellytykset ovat todennäköisin syy muiden merkittävien ja vaikutusvaltaisten alojen haluttomuudelle jakaa tilaa;

28.  painottaa, että jotta voidaan varmistaa tasaveroinen meren luonnonvarojen saatavuus, vesiviljelyä varten vaadittavien sosioekonomisten ja ympäristövaikutusta koskevien tutkimusten olisi koskettava kaikkia sen kanssa kilpailevia aloja, kuten matkailu tai raaka-aineiden louhinta;

29.  kehottaa jäsenvaltioita ja kansallisia viranomaisia noudattamaan vesistöjä sekä saastuneiden alueiden elvyttämistä ja puhdistamista koskevaa EU:n lainsäädäntöä;

30.  korostaa, että lainsäädäntö olisi hyväksyttävä sitten, kun kaikkia asiaankuuluvia osapuolia on kuultu tasapuolisesti;

Lainsäädännön mukauttaminen vesiviljelyn tarpeisiin

31.  korostaa, että ympäristöllisen kestävyyden on kuljettava käsi kädessä sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden kanssa (kestävyydellä on kolme pilaria), ja kehottaa kiinnittämään asianmukaista huomiota vesiviljelyn nykyiseen ja potentiaaliseen osuuteen unionin elintarviketurvassa;

32.  suhtautuu myönteisesti alan parhaisiin käytäntöihin ja yleissopimuksiin ja muihin luonnonsuojelijoiden ja toimialan välisiin sopimuksiin perustuviin hyvän yhteistyön esimerkkeihin esimerkiksi Natura 2000 -alueilla; pitää myönteisinä useita esimerkkejä vesiviljelyn vaikutuksesta veden asianmukaisen laadun ylläpitämiseen; panee merkille alan tarjoamat vesiekosysteemipalvelut ja kehottaa kannustamaan niiden vahvistamista; korostaa, että vesiviljelyn hyödyntämiseen liittyvät laajemmat oikeustoimet eivät ole toivottavia kestävyyden ja sosioekonomisen kehityksen näkökulmasta;

33.  korostaa, että EU:n lainsäädäntö olisi mukautettava paremmin vesiviljelyn olosuhteisiin, erityispiirteisiin ja tarpeisiin yhteisen kalastuspolitiikan puitteissa ja yhdenmukaisesti EU:n ympäristölainsäädännön kanssa, sen tavoitteen mukaisesti, jonka mukaan kaikkien merivesien hyvä ympäristön tila olisi saavutettava vuoteen 2020 mennessä, ja ottaen huomioon naisten ja nuorten tällä alalla työllistymisen merkityksen;

34.  painottaa, että silloin, kun EU:n lainsäädännön täytäntöönpano on ongelmallista tai epäjohdonmukaista, olisi annettava suuntaviivat sen tulkinnasta ja parhaista käytännöistä;

35.  painottaa, että ala olisi otettava tiiviimmin mukaan päätöksentekoon;

36.  kehottaa komissiota tehostamaan vesiviljelytuotannon rajallista vaikutusta kotimaiseen kalan kysyntään, jonka määrä on arviolta 10 prosenttia, ja tekemään muutoksen siihen, että yli puolet unionin kalan kysynnästä tulee ulkomaisista tuotteista;

EU:n vesiviljelyn kilpailukyvyn parantaminen unionin rajojen sisä- ja ulkopuolella

37.  vaatii, että tuoduilta vesiviljelytuotteilta edellytetään, että ne täyttävät samat ympäristö-, elintarviketurvallisuus-, sosiaali-, työ- ja ihmisoikeusnormit kuin EU:n toimijoiden on täytettävä, ja pitää valitettavana, että tällä alalla toimintaedellytykset eivät edelleenkään ole yhdenmukaiset ja että vaaralliset kilpailun vääristymät muodostavat yhä vakavan ongelman EU:n toimijoille;

38.  korostaa eurooppalaisten lammikkokasvattajien vaikeaa tilannetta, sillä useat niistä ovat menettäneet koko kalakantansa saukon, haikaran ja merimetson kaltaisten petoeläinten vuoksi; painottaa, että nämä petoeläimet tuhoavat myös kuhan ja karpin kutua ja rajoittavat näin merkittävästi makeanveden kalojen kasvatusta ja lisääntymistä; kehottaa siksi jäsenvaltioita soveltamaan nykyisiä poikkeuksia haikaraan ja merimetsoon ja kehottaa komissiota tarkistamaan saukon suojelutason sekä tarvittaessa sallimaan näiden petoeläinten hävittämisen ja torjunnan;

39.  kehottaa tehostamaan ja lisäämään tuontituotteiden alkuperää koskevia ja rajatarkastuksia ja toteuttamaan rajojen sisällä toimia, joilla torjutaan laittomia tai salakähmäisiä vesiviljelykäytäntöjä, jotka vaikuttavat alan sisäiseen kehitykseen;

40.  katsoo, että EU:n olisi vietävä kestävyyttä koskevia normejaan ja taitotietoaan; katsoo, että tämä on erityisen merkityksellistä naapurialueiden tapauksessa, kun niissä tuotetaan samanlaisia lajeja kuin EU:ssa ja erityisesti niiden kolmansien maiden kanssa, jotka jakavat samat vesistöt EU:n kanssa;

41.  kehottaa komissiota varmistamaan, että kolmansien kumppaneiden kanssa tehtävissä kauppasopimuksissa etuuskohteluun perustuvan markkinoillepääsyn ehdoksi asetetaan se, että kumppanit noudattavat vastaavia kestävyyteen ja eläinten hyvinvointiin liittyviä normeja kuin EU:ssa sovelletaan;

42.  kehottaa komissiota edistämään osana EU:n kehitysyhteistyöpolitiikkaa kehitysmaiden kanssa sellaisia kohdennettuja tuki- ja koulutustoimia, joilla pyritään edistämään kestävää vesiviljelyä ja lisäämään kyseisten maiden vesiviljelyalan tuottajien tietoisuutta laatupolitiikasta sekä korkeammista tuotantonormeista varsinkin ympäristöön ja hygieniaan sekä sosiaalisiin normeihin liittyvissä asioissa;

43.  kehottaa ryhtymään toimiin, joilla kannustetaan EU:n investointeja vesiviljelyhankkeisiin kolmansissa maissa;

44.  kehottaa komissiota varmistamaan edelleen, että EU:n tuontisääntöjä noudatetaan, myös ympäristöä ja hygieniaa koskevien sekä sosiaalisten normien noudattamista vientiä harjoittavien kolmansien maiden viljelymenetelmissä, jotta voidaan varmistaa tasapuoliset toimintaedellytykset kansainvälisesti; toteaa, että kolmansissa maissa suoritettavien vesiviljelyprosessien seurannan tulosten olisi myös oltava ratkaisevia EU:n alueelle tarkoitettujen tuotteiden vientilupien uusimiseksi;

45.  pyytää komissiota arvioimaan brexitin vaikutuksia vesiviljelyalalla;

Kuluttajille suunnatun tiedottamisen parantaminen

46.  pitää erittäin tärkeänä, että tuotemerkintää ja kuluttajille tiedottamista koskeva EU:n lainsäädäntö pannaan täysimääräisesti ja täydellisesti täytäntöön sekä kalamarkkinoilla että hotelli-, ravintola- ja ravitsemusalalla (Horeca); pitää tätä tärkeänä kaikkien, sekä tuotujen että EU:ssa tuotettujen kalastustuotteiden (eikä pelkästään vesiviljelytuotteiden) osalta; katsoo, että tämän saavuttamiseksi olisi mukautettava ja vahvistettava valvontaa koskevaa direktiiviä;

47.  kehottaa luomaan erityisen merkinnän EU:n kestävästä vesiviljelystä peräisin olevien tuotteiden tunnistamiseksi ja korostaa, että kuluttajien on saatava avoimesti tietoa kolmansista maista tuotavista vesiviljelytuotteista ja että siksi jäljitettävyyttä on vahvistettava;

Eläinten hyvinvoinnin varmistaminen

48.  katsoo, että lopettamista koskevan strategian olisi sisällettävä ehdotuksia toimiksi, joilla varmistetaan prosessit tehokkaiden parametrien laatimiselle kalan inhimillisiä ja OIE:n ja EFSA:n suuntaviivojen mukaisia lopettamismenetelmiä varten sekä se, että kalan lopettamisessa käytettävät välineet toimivat näiden parametrien mukaisesti ja että kasvatetun kalan tehokasta ja inhimillistä lopettamista toteutetaan, arvioidaan ja sertifioidaan koko EU:n alueella;

Eläinlääkkeiden saatavuus

49.  korostaa, että EU:n eläinlääkintälainsäädäntöä olisi muutettava vastaamaan paremmin vesiviljelyn olosuhteita ja tarpeita ottaen huomioon erilaiset eläinlajit ja toiminnan erot;

50.  painottaa, että erityisesti toissijaisia eläinlajeja varten on oltava eläinten ja ihmisten terveyttä suojelevia rokotteita ja muita eläinlääkintätuotteita koskevat todelliset EU:n yhteismarkkinat;

51.  huomauttaa, että diagnoosien, mikrobilääkkeille vaihtoehtoisten lääkkeiden ja rokotusten suhteellisesti korkeammat kustannukset usein käytettyihin antibiootteihin nähden ovat valitettavasti este toimintasuunnitelmassa(19) edellytetylle rokotteen käytön ja rokotuskattavuuden laajentamiselle; pitää myönteisenä, että komissio ilmoittaa toimintasuunnitelmassa kannustimista diagnoosien, mikrobilääkkeille vaihtoehtoisten lääkkeiden ja rokotteiden käytön edistämiseksi(20);

52.  kehottaa komissiota vahvistamaan velvollisuuden antaa tietoja rokotteiden ja antibioottien käytöstä vesiviljelyssä ottaen huomioon mahdolliset ihmisen terveydelle ja ekosysteemille aiheutuvat riskit;

53.  katsoo, että komission ja jäsenvaltioiden on kehitettävä konkreettisia kannustimia ja toimia, mukaan lukien direktiivin 2006/88/EY täytäntöönpanon tehostaminen tai tarvittaessa muuttaminen, jotta kaikki tekijät huomioon ottavaa lähestymistapaa mikrobilääkeresistenssiin edistetään ja mikrobilääkkeille vaihtoehtoisten lääkkeiden ja rokotteiden käyttöä lisätään vesiviljelyssä ja jotta siten myös vesieläinten tautien ja antibioottiresistenssin ehkäisemistä, torjumista ja hävittämistä toteutetaan kustannustehokkaasti, millä myös maksimoidaan vesieläinten eloonjääminen, kasvu ja tuotannon tehokkuus;

54.  korostaa, että olisi edistettävä äyriäisten ja kalojen terveyttä koskevaa eurooppalaista ja kansallista tieteellistä tutkimusta ja kehitettävä uusia eläinlääkkeitä vesieläinlajeja varten;

55.  huomauttaa samoin, että antibioottiresistenssi on hyvin vakava ongelma ihmis- ja eläinlääketieteessä, ja kehottaa komissiota rajoittamaan antibioottien käytön tilanteisiin, joissa vesiviljelylaitoksessa on eläintautien vaara, ja kieltämään käytön pelkästään ennaltaehkäisevänä toimena sekä arvioimaan, aiheuttaako käyttö vaaran siitä, että resistenssi siirtyy kuluttajiin;

Myynninedistämiskampanjoiden ja viestinnän kehittäminen

56.  toteaa, että olisi parannettava myynninedistämiskampanjoita ja tiedottamista EU:n laajuisesti vesiviljelyn ja kalan kulutuksen eduista;

57.  kehottaa komissiota edistämään tehokkaita ja pitkään vaikuttavia EU:n yleisiä kampanjoita, joiden avulla selostetaan EU:n vesiviljelytuotteiden kestävyyshyötyjä keskittyen niiden korkeaan laatuun, eläinten hyvinvointiin ja ympäristönormeihin verrattuna kolmansista maista tapahtuvaan tuontiin samaan tapaan kuin tehdään Viljelty EU:ssa -merkinnällä;

58.  korostaa tarvetta edistää ja rahoittaa alueellisia laatuohjelmia, kuten suojattu alkuperänimitys, koskevia, asetuksen (EU) N:o 1151/2012 soveltamisalaan kuuluvia kampanjoita; kehottaa komissiota käynnistämään yhdessä jäsenvaltioiden kanssa kuluttajille ja yrityksille suunnatun unionin laajuisen tiedotuskampanjan, jossa esitellään vesiviljelyä yleisesti ja kiinnitetään erityistä huomiota yhtäällä unionin markkinoilla noudatettujen korkeiden ja kattavien vaatimusten ja toisaalla tuontituotteilta edellytettyjen matalampien vaatimusten välisiin eroihin kolmansissa maissa, ja kehottaa kiinnittämään erityistä huomiota ongelmiin, jotka erityisen vastustuskykyisten mikro‑organismien kulkeutuminen ja mikrobilääkeresistenssi unionissa aiheuttavat elintarviketurvallisuudelle ja kansanterveydelle; painottaa, että viljeltyjen kalojen hyvinvointia kasvatuksen, kuljetuksen ja lopetuksen aikana koskeva EU:n lainsäädäntö on tärkeä, jotta vastataan kuluttajien odotuksiin ja mainostetaan EU:n normeilla taattua tuotteiden laatua kolmansista maista tuotuihin tuotteisiin verrattuna;

59.  pyytää Euroopan komissiota myöntämään asianmukaisen tuen kalojen ja muiden kalastus- ja vesiviljelyalojen edistämiseen EU:n menekinedistämisbudjetista; katsoo, että on aloitettava 80–100 prosentin tukitasolla toimiva, yhtenäisten periaatteiden pohjalta perustettava ja kaikkia EU:n jäsenvaltioita koskeva markkinointikampanja, joka lisää EU:n vesiviljelytuotteiden tunnistamista ja hyväksymistä;

60.  tukee FARNET-verkoston paikallisten vesiviljelyalan toimintaryhmien työtä toimintansa edistämiseksi paikallisella, kansallisella ja eurooppalaisella tasolla;

Tutkimuksen ja innovoinnin tukeminen

61.  toteaa, että EMKR, joka myöntää 1,2 miljardia euroa EU:n vesiviljelyalan kestävään kehittämiseen, ja muut rahoituslähteet, kuten Horisontti 2020 -ohjelma, tarjoavat mahdollisuuden innovointiin;

62.  korostaa paikallisten kalastusalan toimintaryhmien (FLAG) tärkeyttä, sillä ne edistävät kalastusalan ja vesiviljelyalan kehitystä tietyllä alueella vahvistamalla kalastusalan paikallisia resursseja sekä kannustavat innovaatioiden edistämistä ja kalastusalan ja vesiviljelyalan monipuolistamista;

63.  kehottaa komissiota tukemaan tutkimusta osterin herpesviruksen torjumiseksi;

64.  on huolestunut joidenkin haitallisten vieraslajien eurooppalaiselle vesiviljelylle aiheuttamista vaikutuksista; korostaa haitallisten vieraslajien tuonnin ja leviämisen ennalta ehkäisemisestä ja hallinnasta annetun asetuksen (EU) N:o 1143/2014 tieteellisesti perustellun, tehokkaan ja samalla oikeasuhteisen täytäntöönpanon merkitystä, jotta eurooppalaista vesiviljelyalaa, kotoperäisiä lajeja ja ekosysteemejä suojellaan; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan haitallisimpien vieraslajien torjumista koskevaa tutkimusta ja innovointia;

65.  kehottaa painokkaasti komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan Ocenebra inornata ‑merietanan torjuntaa;

66.  korostaa, että Horisontti 2020 -puiteohjelmasta ja yhdeksännestä puiteohjelmasta olisi jatkossakin tuettava vesiviljelyalan tutkimustoimintaa, jolla parannetaan alan kilpailukykyä ja vastataan ongelmiin, jotka tuotiin esiin komission vuonna 2016 järjestämässä konferenssissa ”FOOD 2030” ja tieteellisten asiantuntijoiden korkean tason työryhmän lausunnossa ”Food from the Oceans”;

67.  katsoo, että komission olisi kuultava Euroopan vesiviljelyalan teknologia- ja innovaatiofoorumia (EATiP) ja vesiviljelyalan neuvoa-antavaa toimikuntaa kansallisiin strategiasuunnitelmiin sisällytettävistä ensisijaisista aiheista;

68.  kehottaa investoimaan ekosysteemiin pohjautuvia vesiviljelykäytäntöjä koskevaan tutkimukseen, selvityksiin ja kokeiluhankkeisiin, erityisesti syrjäisimmillä alueilla ja sellaisilla alueilla, joilla on väestörakenteeseen liittyviä vaikeuksia;

69.  korostaa, että yhtäältä tiedeyhteisön ja toisaalta vesiviljelyalan tuottajien ja muiden tuotannon alku- ja loppupään sidosryhmien yhteistyötä olisi tehostettava;

70.  kehottaa perustamaan parhaiden tieteellisten suositusten pohjalta EU:n laajuiset vakioprotokollat tietojen keräämiseksi, jotta voidaan seurata ja parantaa vesiviljelyn hoito- ja tuotantokäytäntöjä sekä vaikutuksia, joita kyseisten käytäntöjen seurauksena kohdistuu yhteiskuntaan, terveyteen, talouteen ja ympäristöön niin meri- kuin makeanveden kalanviljelylaitosten kohdalla;

71.  vaatii, että komissio ja jäsenvaltiot tukevat vesiviljelyalalla innovatiivisia ja ympäristöystävällisiä teknologioita, kuten kalankasvatuksen ja kasvien vesiviljelyn yhdistävää aquaponics-järjestelmää, jotta elintarvikkeita voidaan tuottaa kestävästi ja luonnon varoja säästäen ja jotta ympäristöön kohdistuvat haitalliset vaikutukset voidaan välttää;

72.  kehottaa komissiota edistämään mahdollisuuksien tutkimista merilevän vesiviljelyn kehittämiseksi entisestään, sillä se on ala, jolla on ekologinen ja taloudellinen merkitys ja jossa otetaan ympäristön kestävä kehitys asianmukaisesti huomioon;

Koulutuksen ja työllisyyden edistäminen

73.  kehottaa jäsenvaltioita ja komission tuella, mikäli siitä on hyötyä, takaamaan vesiviljelyalan asianmukaisen ammatillisen koulutuksen ja panee merkille mahdollisuuden ammattikalastajien uudelleenkouluttamiseen vesiympäristöjen hallinnan vaihtoehtoisiin menetelmiin ja auttamaan siten työpaikkojen luomisessa naisille ja nuorille maaseudulla, rannikkoalueilla ja syrjäisimmillä alueilla, saarissa ja yleisesti alueilla, jotka ovat suuressa määrässä riippuvaisia kalastus- ja vesiviljelytoiminnasta;

EU:n vesiviljelyalan kestävyyden parantaminen

74.  painottaa naisten tärkeää roolia vesiviljelyalalla ja tarvetta mukauttaa lainsäädäntö tähän tilanteeseen ja ottaa asianmukaisesti huomioon muut vesiviljelyyn liittyvät toiminnat, kuten kalastusverkkojen valmistajien tai pakkaajien kehittämät toiminnat;

75.  toteaa, että unionin markkinoilla ei ole tähän mennessä vielä riittävästi innovatiivisia järjestelmiä, joiden tavoitteena on kasvattaa kaloja luonnollisilla rehuilla mahdollisimman ekologisesti; vaatii, että puitteita tällaisille järjestelmille parannetaan;

76.  katsoo, että vesiviljelyalan mahdollisuuksien hyödyntäminen sekä sen kestävyyden varmistaminen, ympäristön suojeleminen ja julkishyödykkeiden toimittaminen edellyttävät investointeja, ja kehottaakin lisäämään rahoitusta tutkimukselle, innovoinnille sekä laatukeskeistä ja kestävää tuotantoa koskeville hankkeille; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edelleen helpottamaan ja vähentämään vesiviljelyalalle ja myös lammikkokasvattajille aiheutuvaa hallinnollista rasitusta;

77.  korostaa, että yhteistyön kannustaminen vesiviljelyalan tutkimuksen ja innovoinnin sekä erityisten yliopisto-ohjelmien välillä tuottaa uusia ideoita ja lisää kiinnostusta tähän talousalaan;

Riittävän rahoituksen varmistaminen EMKR:n ja muiden rakennerahastojen kautta

78.  pitää myönteisenä, että kestävän ja kilpailukykyisen vesiviljelyn edistäminen on yksi EMKR:n painopisteistä; on kuitenkin huolissaan siitä, että Euroopan tilintarkastustuomioistuimen vuonna 2014 julkaiseman tutkimuksen mukaan EMKR:n edeltäjä, Euroopan kalatalousrahasto (EKTR), ei tukenut vesiviljelyn kestävää kehittämistä tehokkaasti; panee merkille, että Euroopan tasolla tukitoimenpiteiden katsottiin olleen heikosti suunniteltuja ja valvottuja ja epäonnistuneen tarjoamaan riittävän selkeää kehystä vesiviljelyn kehittämiselle; panee lisäksi merkille, että kansallisella tasolla tukitoimenpiteitä ei ollut suunniteltu tai sovellettu oikein ja kansalliset strategiasuunnitelmat ja niihin liittyvät toimintaohjelmat eivät tarjonneet riittävän selkeää perustaa vesiviljelyn edistämiselle, ja että tilanne ei oikeastaan ole parantunut EMKR:n tuen myötä;

79.  painottaa, että koulutus ja hyvä viestintä houkuttelevat nuoria tälle alalle ja varmistavat sen tulevaisuuden ja kilpailukyvyn sekä tuovat uutta teknologiaa ja innovointia sen kehittämiseen;

80.  kehottaa Euroopan komissiota, Euroopan parlamenttia ja neuvostoa lisäämään vuoden 2020 jälkeisessä kalastuspolitiikassa meren ja makean veden vesiviljelyn investointeja 75 prosenttia investointikannustimien ja kalanviljelijöille tarvittavan avun lisäämiseksi; kehottaa lisäksi komissiota kehittämään yhdessä Euroopan investointipankin kanssa korkotukijärjestelmän vesiviljelyn investointien ja käyttöpääoman rahoituksen mahdollistamiseksi;

81.  suosittelee tulevaisuudessakin vesiviljelylle suunnattua tutkimuksen, kehityksen sekä innovoinnin tukea EU:lta ottaen erityisesti huomioon taloudellisen kestävyyden ja kansainvälisesti kilpailukykyiset asiat, kuten energian ja luonnonvarojen tehokkuuden, biologisten rahastojen kehittämisen, ympäristökuormituksen vähentämisen, korkeampien ekologisten palvelujen tarjoamisen jne.;

82.  toteaa, että EMKR-asetuksen ja jäsenvaltioiden toimenpideohjelmien hyväksymisen viivästymisen takia toimijat saattoivat parhaassa tapauksessa ryhtyä tosiasiallisesti hyödyntämään EMKR:n varoja vasta vuoden 2016 lopussa, mikä merkitsee lähes kolmen vuoden viivästystä;

83.  kehottaa yksinkertaistamaan menettelyjä ja asiakirjoja, jotka on toimitettava rahoituksen saamiseksi EMKR:stä;

84.  vaatii, että kaikki säännökset, jotka estävät vesiviljelyn tukemisen myös muilla EU:n rahoitusvälineillä (esim. EAKR) tarkistetaan tukimyönteisesti;

85.  kehottaa komissiota lisäämään ponnistelujaan ja turvaamaan EMKR:n käyttäjille tarvittavan lisäavun rahoituksen piiriin pääsemiseksi;

86.  korostaa, että alojen yhteisten tuottajajärjestöjen olisi saatava enemmän tukea, jotta niistä voisi tulla yhteisen markkinajärjestelyn pilareita;

Sopusointuinen symbioosi kalatalouden kanssa

87.  huomauttaa, että kalastuksen ja vesiviljelyalan välillä ei saisi olla vastakkainasettelua ja että alat voivat olla täysin yhteensopivia ja toisiaan täydentäviä erityisesti rannikkoalueilla, jotka ovat erittäin riippuvaisia tällaisesta toiminnasta ja joilla pienimuotoista kalastusta harjoitetaan; kehottaa näin ollen kehittämään entisestään merellä käytettäviä vesiviljelyjärjestelmiä;

88.  korostaa, että merellä harjoitettava vesiviljely on syrjäisimmillä alueilla yhteensopivaa rannikkokalastuksen kanssa ja täydentää sitä, ja kehottaa komissiota tukemaan kalankasvatusta ja lajien valintaa koskevien pyyntimenetelmien kehittämistä trooppisten tai subtrooppisten alueiden lämpimissä vesissä; kehottaa komissiota korostamaan naisten roolia pienimuotoisessa rannikkokalastuksessa ja kaikissa siihen liittyvissä toimissa;

89.  kehottaa komissiota osoittamaan lisää rahoitusta ympäristön kannalta vastuullisiin vesiviljelyn tuotantomenetelmiin, kuten suljetun vesiviljelyn järjestelmät ja vesikiertoon perustuvat vesiviljelyjärjestelmät, jotta voidaan vähentää vesiviljelyn kielteisiä vaikutuksia elinympäristöihin, luonnonvaraisten kalojen populaatioihin ja veden laatuun;

90.  toistaa merimetsokannan eurooppalaisen hallintasuunnitelman laatimista koskevassa päätöslauselmassa esittämänsä näkemykset ja muistuttaa, että merimetsojen ja muiden petolintujen vesiviljelyalan yrityksille aiheuttamien vahinkojen vähentäminen on tärkeää kyseisten viljelmien tuotantokustannusten ja siten niiden säilymisen ja kilpailukyvyn kannalta; kehottaa jäsenvaltioita soveltamaan nykyisiä poikkeuksia haikaroiden ja merimetsojen tapauksessa ja komissiota tarkistamaan saukkojen suojelun tilaa;

91.  vaatii komissiota toteuttamaan yhdessä jäsenvaltioiden kanssa toimenpiteitä, joilla pienennetään merimetsokantaa kaikin keinoin merkittävästi niin, että toisaalta merimetsokannan säilyminen taataan ja toisaalta toisiin lajeihin ei kohdistu vaaraa ja kyseisiin vesiviljelmiin kohdistuvat vahingot vältetään;

o
o   o

92.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1) EUVL L 88, 4.4.2011, s. 1. (2) EYVL L 221, 8.8.1998, s. 23. (3) EUVL L 204, 6.8.2009, s. 15. (4) EUVL L 3, 5.1.2005, s. 1. (5) EUVL L 250, 18.9.2008, s. 1. (6) EUVL L 189, 20.7.2007, s. 1. (7) EUVL L 354, 28.12.2013, s. 22. (8) EUVL L 354, 28.12.2013, s. 1. (9) EUVL L 149, 20.5.2014, s. 1. (10) EUVL L 157, 20.6.2017, s. 1. (11) EUVL C 21 E, 28.1.2010, s. 11. (12) EUVL C 236 E, 12.8.2011, s. 132. (13) EUVL C 351 E, 2.12.2011, s. 119. (14) EUVL C 99 E, 3.4.2012, s. 177. (15) EUVL C 316, 22.9.2017, s. 64. (16) EUVL C 76, 28.2.2018, s. 40. (17) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0316. (18) Komissio, ”Eurooppalainen yhteinen terveys” – toimintasuunnitelma mikrobilääkeresistenssin torjumiseksi”, 29. kesäkuuta 2017, s. 10. (19) Eurooppalainen yhteinen terveys -toimintasuunnitelma mikrobilääkeresistenssin torjumiseksi, s. 15. (20) Edellinen lähde, s. 12.