– ottaa huomioon Alfonso Luigi Marran erioikeuksia ja vapauksia koskevan tiedustelun, jonka esitti 7. maaliskuuta 2018 Napolin muutoksenhakutuomioistuin (Corte d’Appello) (Italia) vireillä olevissa asioissa nro 4831/2015 RG ja 4832/2015 RG ja josta ilmoitettiin täysistunnossa 17. huhtikuuta 2018,
– on kuullut Alfonso Luigi Marraa työjärjestyksen 9 artiklan 6 kohdan mukaisesti,
– ottaa huomioon Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyssä pöytäkirjassa N:o 7 olevan 8 artiklan sekä Euroopan parlamentin jäsenten valitsemisesta yleisillä välittömillä vaaleilla 20. syyskuuta 1976 annetun säädöksen 6 artiklan 2 kohdan,
– ottaa huomioon Euroopan unionin tuomioistuimen 12. toukokuuta 1964, 10. heinäkuuta 1986, 15. ja 21. lokakuuta 2008, 19. maaliskuuta 2010, 6. syyskuuta 2011 ja 17. tammikuuta 2013 antamat tuomiot(1),
– ottaa huomioon 11. kesäkuuta 2002 antamansa päätöslauselman italialaisten jäsenten parlamentaarisesta koskemattomuudesta ja Italian viranomaisten asiaan liittyvistä toimista(2),
– ottaa huomioon työjärjestyksen 5 artiklan 2 kohdan ja 9 artiklan 14 kohdan,
– ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan mietinnön (A8-0325/2018),
A. ottaa huomioon, että Alfonso Luigi Marra toimi Euroopan parlamentin jäsenenä 21. heinäkuuta 1994 – 19. heinäkuuta 1999;
B. toteaa, että Marraa vastaan on pantu vireille kaksi kannetta, jotka koskevat väitettyjä herjaavia lausuntoja, jotka hän esitti 19. syyskuuta 1996 päivätyssä lehtisessä, siis Euroopan parlamentin jäsenenä toimiessaan; toteaa, että Marra määrättiin maksamaan korvaus vahinkoa kärsineille osapuolille sekä ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa (17. ja 22. helmikuuta 2000 annetut tuomiot) että toisen oikeusasteen tuomioistuimessa (6. maaliskuuta 2002 annetut tuomiot); ottaa huomioon, että Marran pyynnöstä Italian ylimmän oikeusasteen tuomioistuin (Corte di Cassazione) pyysi 20. helmikuuta 2007 tehdyillä päätöksillä silloiselta yhteisöjen tuomioistuimelta ennakkoratkaisua Euroopan parlamentin jäsenten koskemattomuutta koskevien yhteisön sääntöjen tulkinnasta;
C. ottaa huomioon, että sitä ennen parlamentti oli antanut 11. kesäkuuta 2002 päätöslauselman italialaisten jäsenten parlamentaarisesta koskemattomuudesta ja Italian viranomaisten asiaan liittyvistä toimista; toteaa, että parlamentti katsoi tuolloin, että Alfonso Luigi Marran tapauksessa kyse oli ensi näkemältä (prima facie) täydellisestä koskemattomuudesta, että toimivaltaisia tuomioistuimia oli kehotettava lähettämään parlamentille tarvittavat asiakirjat sen määrittämiseksi, liittyykö kyseiseen tapaukseen pöytäkirjassa N:o 7 olevan 8 artiklan mukainen täydellinen koskemattomuus, ja että toimivaltaisia tuomioistuimia oli kehotettava lykkäämään käsittelyään parlamentin lopullista kantaa odoteltaessa; ottaa huomioon, että yhteisöjen tuomioistuimelle lähetettyjen ennakkoratkaisupyyntöjen perusteella oli selvää, ettei päätöslauselma ollut tavoittanut italialaisia tuomioistuimia;
D. ottaa huomioon, että yhteisöjen tuomioistuin katsoi edellä mainittujen ennakkoratkaisupyyntöjen yhteydessä, että kun Euroopan parlamentin jäsentä vastaan on pantu vireille oikeudenkäynti kansallisessa tuomioistuimessa ja kun kansalliselle tuomioistuimelle on ilmoitettu, että kyseisen jäsenen erioikeuksien ja koskemattomuuden puolustamista koskeva menettely, sellaisena kuin siitä määrätään työjärjestyksessä, on aloitettu, kansallisen tuomioistuimen on lykättävä oikeudenkäyntiä ja pyydettävä parlamenttia antamaan lausuntonsa mahdollisimman nopeasti(3);
E. ottaa huomioon, että yhteisöjen tuomioistuimen tuomion jälkeen Italian ylimmän oikeusasteen tuomioistuin siirsi 10. joulukuuta 2009 annetuilla tuomioilla asian takaisin Napolin muutoksenhakutuomioistuimen käsiteltäväksi, jotta se antaisi ratkaisun Marran tapauksesta sekä parlamentin 11. kesäkuuta 2002 antaman päätöslauselman että yhteisöjen tuomioistuimen asiaa koskevan oikeuskäytännön perusteella; toteaa, että oikeudenkäyntiä lykkäämättä ja parlamentin lausuntoa pyytämättä muutoksenhakutuomioistuin vahvisti 5. joulukuuta 2012 antamillaan tuomioilla aiemmat tuomionsa, joilla Marra oli määrätty maksamaan korvaus vahinkoa kärsineille osapuolille; ottaa huomioon, että Italian ylimmän oikeusasteen tuomioistuin kumosi 30. huhtikuuta 2015 antamillaan tuomioilla muutoksenhakutuomioistuimen ratkaisut ja siirsi asian takaisin sen käsiteltäväksi, jotta se voisi lykätä oikeudenkäyntiä ja pyytää parlamentilta lausunnon; toteaa, että Napolin muutoksenhakutuomioistuin päättikin lykätä oikeudenkäyntiä ja esittää 27. tammikuuta 2018 päivätyllä kirjeellä Euroopan parlamentille Alfonso Luigi Marran erioikeuksia ja vapauksia koskevan tiedustelun;
F. toteaa, että Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyssä pöytäkirjassa N:o 7 olevat 8 ja 9 artikla ovat toisensa poissulkevia(4); ottaa huomioon, että nyt esillä oleva asia koskee ainoastaan Euroopan parlamentin jäsenen ilmaisemia väitettyjä syrjiviä mielipiteitä; toteaa, että sen vuoksi on selvää, että asiassa sovelletaan yksinomaan 8 artiklaa;
G. toteaa, että pöytäkirjassa N:o 7 olevan 8 artiklan mukaan Euroopan parlamentin jäseniä ei voida alistaa tutkittavaksi, pidättää tai haastaa oikeuteen heidän tehtäviään hoitaessaan ilmaisemiensa mielipiteiden tai äänestystensä perusteella; huomauttaa, että tällaista koskemattomuutta on pidettävä, koska sen tarkoituksena on suojata Euroopan parlamentin jäsenten ilmaisunvapautta ja riippumattomuutta, absoluuttisena koskemattomuutena, joka on esteenä oikeudenkäynneille, jotka koskevat parlamentaaristen tehtävien hoidossa ilmaistua mielipidettä tai suoritettua äänestystä(5);
H. toteaa yhteisöjen tuomioistuimen todenneen, että jotta mielipiteeseen sovelletaan koskemattomuutta, Euroopan parlamentin jäsenen on täytynyt esittää se tehtäviään hoitaessaan, mikä näin ollen merkitsee vaatimusta siitä, että ilmaistun mielipiteen ja parlamentaaristen tehtävien välillä on yhteys; huomauttaa, että tällaisen yhteyden on oltava suora ja ilmeinen(6); toteaa, että vaikka väitetyt herjaavat lausunnot esitettiin vuosina 1996–2001 ennen asiassa Patriciello vuonna 2011 annettua tuomiota, Italian tuomioistuimet pyysivät oikeudellisten asioiden valiokunnalta lausuntoa vasta vuonna 2018 eli mainitun oikeuskäytännön jo vakiinnuttua;
I. katsoo, että tapauksen tosiseikat, sellaisina kuin ne on esitetty oikeudellisten asioiden valiokunnalle toimitetuissa asiakirjoissa ja siellä järjestetyssä kuulemisessa, viittaavat siihen, että Marran lausunnoilla ei ole suoraa ja ilmeistä yhteyttä hänen parlamentaarisiin tehtäviinsä;
J. toteaa, että Alfonso Luigi Marran ei sen vuoksi voida katsoa esittäneen tässä asiassa ilmaisemansa mielipiteet hoitaessaan tehtäviään Euroopan parlamentin jäsenenä;
1. katsoo, että pöytäkirjassa N:o 7 olevassa 8 artiklassa tarkoitettu parlamentaarinen koskemattomuus ei koske Alfonso Luigi Marran ilmaisemia mielipiteitä;
2. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen sekä asiasta vastaavan valiokunnan mietinnön viipymättä Italian tasavallan toimivaltaiselle viranomaiselle ja Alfonso Luigi Marralle.
Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 12.5.1964, Wagner v. Fohrmann ja Krier, 101/63, ECLI:EU:C:1964:28, yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 10.7.1986, Wybot v. Faure ym., 149/85, ECLI:EU:C:1986:310, yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomio 15.10.2008, Mote v. parlamentti, T-345/05, ECLI:EU:T:2008:440, yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 21.10.2008, Marra v. De Gregorio ja Clemente, C‑200/07 ja C-201/07, ECLI:EU:C:2008:579, unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 19.3.2010, Gollnisch v. parlamentti, T-42/06, ECLI:EU:T:2010:102, unionin tuomioistuimen tuomio 6.9.2011, Patriciello, C‑163/10, ECLI:EU:C:2011:543 sekä unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 17.1.2013, Gollnisch v. parlamentti, T-346/11 ja T-347/11, ECLI:EU:T:2013:23.
– ottaa huomioon Manolis Kefalogiannisin koskemattomuuden pidättämistä koskevan, Kreikan tasavallan korkeimman oikeuden yleisen syyttäjän 31. toukokuuta 2017 välittämän pyynnön, joka liittyy rikosasiaan nro ABM:EOE 20/2017 ja josta ilmoitettiin täysistunnossa 3. heinäkuuta 2017,
– on kuullut myös Euroopan parlamentin henkilöstön pääosaston virkaa tekevää pääjohtajaa Kristian Knudsenia,
– on käynyt keskustelun Kreikan tasavallan ylimmän syyttäjäviranomaisen talousrikoksista vastaavan apulaissyyttäjän kanssa,
– ottaa huomioon Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyssä pöytäkirjassa N:o 7 olevan 8 ja 9 artiklan sekä Euroopan parlamentin jäsenten valitsemisesta yleisillä välittömillä vaaleilla 20. syyskuuta 1976 annetun säädöksen 6 artiklan 2 kohdan,
– ottaa huomioon Euroopan unionin tuomioistuimen 12. toukokuuta 1964, 10. heinäkuuta 1986, 15. ja 21. lokakuuta 2008, 19. maaliskuuta 2010, 6. syyskuuta 2011 ja 17. tammikuuta 2013 antamat tuomiot(1),
– ottaa huomioon Kreikan tasavallan perustuslain 62 pykälän,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 5 artiklan 2 kohdan, 6 artiklan 1 kohdan ja 9 artiklan,
– ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan mietinnön (A8-0333/2018),
A. ottaa huomioon, että Kreikan tasavallan korkeimman oikeuden apulaissyyttäjä pyysi Euroopan parlamentin jäsenen Manolis Kefalogiannisin koskemattomuuden pidättämistä, jotta häntä vastaan voitaisiin aloittaa rikosoikeudenkäynti kahden oletetun rikoksen vuoksi;
B. ottaa huomioon, että Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyssä pöytäkirjassa N:o 7 olevassa 8 artiklassa määrätään, että Euroopan parlamentin jäseniä ei voida alistaa tutkittavaksi, pidättää tai haastaa oikeuteen heidän tehtäviään hoitaessaan ilmaisemiensa mielipiteiden tai äänestystensä perusteella;
C. ottaa huomioon, että Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyssä pöytäkirjassa N:o 7 olevan 9 artiklan mukaan Euroopan parlamentin jäsenillä on oman valtionsa alueella sen valtion kansanedustajille myönnetty koskemattomuus;
D. ottaa huomioon, että Kreikan tasavallan perustuslain 62 pykälän mukaan ketään kansanedustajaa ei voida toimikautensa aikana syyttää, pidättää tai vangita eikä häneen voida kohdistaa muita vapaudenmenetyksen käsittäviä toimenpiteitä ilman Kreikan parlamentin lupaa;
E. ottaa huomioon, että Kreikan tasavallan korkeimman oikeuden apulaissyyttäjän esittämä pyyntö koskee Kreikan rikoslain 385 pykälän 1 momentin b alamomentin ja lain nro 2803/2000 4 pykälän nojalla oletettuja rikkomuksia, jotka koskevat kiristystä ja petosta;
F. ottaa huomioon, että Manolis Kefalogiannisia syytetään yrityksestä tehdä Euroopan unionin taloudellisiin etuihin kohdistuva petos, josta olisi aiheutunut yli 73 000 euron vahinko, yrittämällä kavaltaa avustajansa palkkiosta 4 240 euron suuruinen määrä kuukaudessa heinäkuun 2014 ja vuoden 2016 lopun välisenä aikana;
G. ottaa huomioon, että Euroopan parlamentin työjärjestyksen 9 artiklan 8 kohdan mukaisesti oikeudellisten asioiden valiokunta ei missään tapauksessa ilmaise kantaansa jäsenen syyllisyyteen tai syyttömyyteen eikä siihen, oikeuttavatko lausumat tai teot, joihin jäsenen väitetään syyllistyneen, syytteeseen asettamisen, vaikka valiokunta pyyntöä käsitellessään saisi yksityiskohtaista tietoa tapaukseen liittyvistä tosiasioista;
H. toteaa myös, että Euroopan parlamentin tehtävä ei ole ottaa kantaa jäsenen syyllisyyteen tai syyttömyyteen eikä siihen, oikeuttavatko teot, joihin jäsenen väitetään syyllistyneen, syytteeseen asettamisen, eikä myöskään ilmaista kantaansa kansallisen oikeus- ja tuomioistuinjärjestelmän ansioihin;
I. toteaa, että Euroopan parlamentin työjärjestyksen 5 artiklan 2 kohdan mukaan parlamentaarinen koskemattomuus ei ole jäsenen henkilökohtainen erioikeus, vaan tae koko parlamentin ja sen jäsenten riippumattomuudesta;
J. toteaa, että parlamentaarisen koskemattomuuden tarkoituksena on suojella Euroopan parlamenttia ja sen jäseniä oikeusmenettelyiltä, jotka liittyvät toimintaan, jota harjoitetaan hoidettaessa parlamentin jäsenten tehtäviä ja jota ei voida erottaa kyseisistä tehtävistä;
K. toteaa, että kun kyseessä oleva menettely ei koske Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyssä pöytäkirjassa N:o 7 olevassa 8 artiklassa tarkoitettuja jäsenen ilmaisemia mielipiteitä tai äänestyksiä, koskemattomuus olisi pidätettävä, paitsi jos vaikuttaa siltä, että oikeudenkäynnin tarkoituksena voi olla jäsenen poliittisen toiminnan tai hänen maineensa vahingoittaminen ja siten parlamentin riippumattomuuden vaarantaminen (fumus persecutionis -olettamus);
L. katsoo, että mahdolliset päätelmät on tehtävä tässä asiassa toimitettujen tietojen ja annettujen selitysten perusteella, mukaan lukien vastaukset, jotka Kreikan tasavallan ylimmän syyttäjäviranomaisen talousrikoksista vastaava apulaissyyttäjä antoi hänen kanssaan käydyssä näkemystenvaihdossa, ja ottaen huomioon olosuhteet, joissa asianomaiset viranomaiset ovat käsitelleet Manolis Kefalogiannisia vastaan esitettyä asiaa, koskemattomuuden pidättämistä koskevan pyynnön taustalla oleviin seikkoihin liittyvät epävarmuustekijät ja menettelyä koskevat vakavat epäilyt, mukaan lukien koskemattomuuden pidättämistä koskevan pyynnön taustalla olevat syyt;
M. toteaa, että tämän vuoksi kyseisessä asiassa voidaan olettaa olevan kyse fumus persecutionis -tapauksesta;
N. katsoo, että Manolis Kefalogiannisin koskemattomuutta ei näin ollen pitäisi pidättää;
1. päättää säilyttää Manolis Kefalogiannisin koskemattomuuden;
2. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen sekä asiasta vastaavan valiokunnan mietinnön viipymättä Kreikan tasavallan korkeimman oikeuden syyttäjälle ja Manolis Kefalogiannisille.
Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 12.5.1964, Wagner v. Fohrmann ja Krier, 101/63, ECLI:EU:C:1964:28, yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 10.7.1986, Wybot v. Faure ym., 149/85, ECLI:EU:C:1986:310, yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomio 15.10.2008, Mote v. parlamentti, T-345/05, ECLI:EU:T:2008:440, yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 21.10.2008, Marra v. De Gregorio ja Clemente, C‑200/07 ja C-201/07, ECLI:EU:C:2008:579, unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 19.3.2010, Gollnisch v. parlamentti, T-42/06, ECLI:EU:T:2010:102, unionin tuomioistuimen tuomio 6.9.2011, Patriciello, C-163/10, ECLI: EU:C:2011:543 sekä unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 17.1.2013, Gollnisch v. parlamentti, T346/11 ja T-347/11, ECLI:EU:T:2013:23.
Euroopan unionin virallisen lehden sähköinen julkaiseminen ***
103k
38k
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 23. lokakuuta 2018 esityksestä neuvoston asetukseksi Euroopan unionin virallisen lehden sähköisestä julkaisemisesta annetun asetuksen (EU) N:o 216/2013 muuttamisesta (14463/2017 – C8-0412/2018 – 2017/0039(APP))
– ottaa huomioon esityksen neuvoston asetukseksi (14463/2017),
– ottaa huomioon neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 352 artiklan mukaisesti esittämän hyväksyntää koskevan pyynnön (C8‑0412/2018),
– ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan lausunnon ehdotetusta oikeusperustasta,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 99 artiklan 1 ja 4 kohdan sekä 39 artiklan,
– ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan suosituksen (A8-0323/2018),
1. antaa hyväksyntänsä esitykselle neuvoston asetukseksi;
2. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.
EU:n ja Bahaman välinen sopimus lyhytaikaista oleskelua koskevasta viisumivapaudesta ***
105k
38k
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 23. lokakuuta 2018 esityksestä neuvoston päätökseksi lyhytaikaista oleskelua koskevasta viisumivapaudesta tehdyn Euroopan yhteisön ja Bahaman liittovaltion välisen sopimuksen muuttamista koskevan Euroopan unionin ja Bahaman liittovaltion välisen sopimuksen tekemisestä unionin puolesta (12389/2017 – C8-0173/2018 – 2017/0169(NLE))
– ottaa huomioon esityksen neuvoston päätökseksi (12389/2017),
– ottaa huomioon luonnoksen Euroopan unionin ja Bahaman liittovaltion väliseksi sopimukseksi lyhytaikaista oleskelua koskevasta viisumivapaudesta tehdyn Euroopan yhteisön ja Bahaman liittovaltion välisen sopimuksen muuttamisesta (12388/2017),
– ottaa huomioon neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 77 artiklan 2 kohdan a alakohdan ja 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan a alakohdan v alakohdan mukaisesti esittämän hyväksyntää koskevan pyynnön (C8-0173/2018),
– ottaa huomioon työjärjestyksen 99 artiklan 1 ja 4 kohdan sekä 108 artiklan 7 kohdan,
– ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan suosituksen (A8-0304/2018),
1. antaa hyväksyntänsä sopimuksen tekemiselle;
2. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden ja Bahaman liittovaltion hallituksille ja parlamenteille.
EU:n ja Mauritiuksen välinen sopimus lyhytaikaista oleskelua koskevasta viisumivapaudesta ***
105k
38k
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 23. lokakuuta 2018 esityksestä neuvoston päätökseksi lyhytaikaista oleskelua koskevasta viisumivapaudesta tehdyn Euroopan yhteisön ja Mauritiuksen tasavallan välisen sopimuksen muuttamista koskevan Euroopan unionin ja Mauritiuksen tasavallan välisen sopimuksen tekemisestä unionin puolesta (12396/2017 – C8-0177/2018 – 2017/0167(NLE))
– ottaa huomioon esityksen neuvoston päätökseksi (12396/2017),
– ottaa huomioon luonnoksen Euroopan unionin ja Mauritiuksen tasavallan väliseksi sopimukseksi lyhytaikaista oleskelua koskevasta viisumivapaudesta tehdyn Euroopan yhteisön ja Mauritiuksen tasavallan välisen sopimuksen muuttamisesta (12395/2017),
– ottaa huomioon neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 77 artiklan 2 kohdan a alakohdan ja 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan a alakohdan v alakohdan mukaisesti esittämän hyväksyntää koskevan pyynnön (C8-0177/2018),
– ottaa huomioon työjärjestyksen 99 artiklan 1 ja 4 kohdan sekä 108 artiklan 7 kohdan,
– ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan suosituksen (A8-0303/2018),
1. antaa hyväksyntänsä sopimuksen tekemiselle;
2. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden ja Mauritiuksen tasavallan hallituksille ja parlamenteille.
EU:n ja Antigua ja Barbudan välinen sopimus lyhytaikaista oleskelua koskevasta viisumivapaudesta ***
107k
38k
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 23. lokakuuta 2018 esityksestä neuvoston päätökseksi lyhytaikaista oleskelua koskevasta viisumivapaudesta tehdyn Euroopan yhteisön ja Antigua ja Barbudan välisen sopimuksen muuttamista koskevan Euroopan unionin ja Antigua ja Barbudan välisen sopimuksen tekemisestä unionin puolesta (12383/2017 – C8-0174/2018 – 2017/0171(NLE))
– ottaa huomioon esityksen neuvoston päätökseksi (12383/2017),
– ottaa huomioon luonnoksen Euroopan unionin ja Antigua ja Barbudan väliseksi sopimukseksi lyhytaikaista oleskelua koskevasta viisumivapaudesta tehdyn Euroopan yhteisön ja Antigua ja Barbudan välisen sopimuksen muuttamisesta (12382/2017),
– ottaa huomioon neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 77 artiklan 2 kohdan a alakohdan ja 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan a alakohdan v alakohdan mukaisesti esittämän hyväksyntää koskevan pyynnön (C8-0174/2018),
– ottaa huomioon työjärjestyksen 99 artiklan 1 ja 4 kohdan sekä 108 artiklan 7 kohdan,
– ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan suosituksen (A8-0305/2018),
1. antaa hyväksyntänsä sopimuksen tekemiselle;
2. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden ja Antigua ja Barbudan hallituksille ja parlamenteille.
EU:n ja Saint Kitts ja Nevisin federaation välinen sopimus lyhytaikaista oleskelua koskevasta viisumivapaudesta ***
107k
38k
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 23. lokakuuta 2018 esityksestä neuvoston päätökseksi lyhytaikaista oleskelua koskevasta viisumivapaudesta tehdyn Euroopan yhteisön ja Saint Kitts ja Nevisin välisen sopimuksen muuttamista koskevan Euroopan unionin ja Saint Kitts ja Nevisin federaation välisen sopimuksen tekemisestä unionin puolesta (12393/2017 – C8-0176/2018 – 2017/0176(NLE))
– ottaa huomioon esityksen neuvoston päätökseksi (12393/2017),
– ottaa huomioon luonnoksen Euroopan unionin ja Saint Kitts ja Nevisin federaation väliseksi sopimukseksi lyhytaikaista oleskelua koskevasta viisumivapaudesta tehdyn Euroopan yhteisön ja Saint Kitts ja Nevisin välisen sopimuksen muuttamisesta (12391/2017),
– ottaa huomioon neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 77 artiklan 2 kohdan a alakohdan ja 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan a alakohdan v alakohdan mukaisesti esittämän hyväksyntää koskevan pyynnön (C8-0176/2018),
– ottaa huomioon työjärjestyksen 99 artiklan 1 ja 4 kohdan sekä 108 artiklan 7 kohdan,
– ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan suosituksen (A8-0306/2018),
1. antaa hyväksyntänsä sopimuksen tekemiselle;
2. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden ja Saint Kitts ja Nevisin federaation hallituksille ja parlamenteille.
EU:n ja Barbadosin välinen sopimus lyhytaikaista oleskelua koskevasta viisumivapaudesta ***
106k
38k
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 23. lokakuuta 2018 esityksestä neuvoston päätökseksi lyhytaikaista oleskelua koskevasta viisumivapaudesta tehdyn Euroopan yhteisön ja Barbadosin välisen sopimuksen muuttamista koskevan Euroopan unionin ja Barbadosin välisen sopimuksen tekemisestä unionin puolesta (12386/2017 – C8-0175/2018 – 2017/0179(NLE))
– ottaa huomioon esityksen neuvoston päätökseksi (12386/2017),
– ottaa huomioon luonnoksen Euroopan unionin ja Barbadosin väliseksi sopimukseksi lyhytaikaista oleskelua koskevasta viisumivapaudesta tehdyn Euroopan yhteisön ja Barbadosin välisen sopimuksen muuttamisesta (12385/2017),
– ottaa huomioon neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 77 artiklan 2 kohdan a alakohdan ja 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan a alakohdan v alakohdan mukaisesti esittämän hyväksyntää koskevan pyynnön (C8-0175/2018),
– ottaa huomioon työjärjestyksen 99 artiklan 1 ja 4 kohdan sekä 108 artiklan 7 kohdan,
– ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan suosituksen (A8-0301/2018),
1. antaa hyväksyntänsä sopimuksen tekemiselle;
2. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden ja Barbadosin hallituksille ja parlamenteille.
EU:n ja Seychellien välinen sopimus lyhytaikaista oleskelua koskevasta viisumivapaudesta ***
105k
38k
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 23. lokakuuta 2018 esityksestä neuvoston päätökseksi lyhytaikaista oleskelua koskevasta viisumivapaudesta tehdyn Euroopan yhteisön ja Seychellien tasavallan välisen sopimuksen muuttamista koskevan Euroopan unionin ja Seychellien tasavallan välisen sopimuksen tekemisestä unionin puolesta (12399/2017 – C8-0172/2018 – 2017/0168(NLE))
– ottaa huomioon esityksen neuvoston päätökseksi (12399/2017),
– ottaa huomioon luonnoksen Euroopan unionin ja Seychellien tasavallan väliseksi sopimukseksi lyhytaikaista oleskelua koskevasta viisumivapaudesta tehdyn Euroopan yhteisön ja Seychellien tasavallan välisen sopimuksen muuttamisesta (12398/2017),
– ottaa huomioon neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 77 artiklan 2 kohdan a alakohdan ja 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan a alakohdan v alakohdan mukaisesti esittämän hyväksyntää koskevan pyynnön (C8-0172/2018),
– ottaa huomioon työjärjestyksen 99 artiklan 1 ja 4 kohdan sekä 108 artiklan 7 kohdan,
– ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan suosituksen (A8-0302/2018),
1. antaa hyväksyntänsä sopimuksen tekemiselle;
2. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden ja Seychellien tasavallan hallituksille ja parlamenteille.
Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotto: hakemus EGF/2018/002 PT/Norte – Centro – Lisboa wearing apparel
Euroopan parlamentin päätöslauselma 23. lokakuuta 2018 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta (Portugalin hakemus – EGF/2018/002 PT/Norte – Centro – Lisboa wearing apparel) (COM(2018)0621 – C8-0399/2018 – 2018/2223(BUD))
– ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2018)0621 – C8-0399/2018),
– ottaa huomioon Euroopan globalisaatiorahastosta (2014–2020) ja asetuksen (EY) N:o 1927/2006 kumoamisesta 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1309/2013(1) (EGR-asetus),
– ottaa huomioon vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 2. joulukuuta 2013 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013(2) ja erityisesti sen 12 artiklan,
– ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2. joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen(3) ja erityisesti sen 13 kohdan,
– ottaa huomioon 2. joulukuuta 2013 tehdyn toimielinten sopimuksen 13 kohdassa tarkoitetun trilogimenettelyn,
– ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan kirjeen,
– ottaa huomioon aluekehitysvaliokunnan kirjeen,
– ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön (A8-0311/2018),
A. ottaa huomioon, että unioni on ottanut käyttöön lainsäädäntö- ja budjettivälineitä voidakseen tarjota lisätukea työntekijöille, jotka kärsivät maailmankaupan huomattavien rakenteellisten muutosten tai maailmanlaajuisen talous- ja rahoituskriisin seurauksista, ja auttaakseen heitä palaamaan työmarkkinoille;
B. katsoo, että unionin taloudellisen tuen vähennetyille työntekijöille olisi oltava dynaamista ja sitä olisi tarjottava mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti;
C. ottaa huomioon, että Portugali jätti hakemuksen EGF/2018/002 PT/Norte – Centro – Lisboa wearing apparel rahoitustuen saamiseksi EGR:stä sen jälkeen, kun 1 161 työntekijää oli vähennetty NACE Rev. 2:n kaksinumerotasoon 14 (Vaatteiden valmistus) luokitellulla toimialalla NUTS 2 -tason alueilla Pohjois-Portugali (PT11), Keski-Portugali (PT16) ja Lissabon (PT17) Portugalissa;
D. ottaa huomioon, että hakemus perustuu EGR-asetuksen 4 artiklan 1 kohdan b alakohdan toimintakriteeriin, jossa edellytetään, että vähintään 500 työntekijää vähennetään yhdeksän kuukauden viiteajanjaksona yrityksissä, jotka toimivat samalla NACE Rev. 2:n kaksinumerotasoon määritellyllä talouden alalla ja sijaitsevat yhdellä NUTS 2 ‑tason alueella tai kahdella vierekkäisellä alueella taikka useammalla kuin kahdella vierekkäisellä NUTS 2 -tason alueella edellyttäen, että vaikutukset kohdistuvat jäsenvaltion kahdella alueella yhteensä yli 500 työntekijään;
1. on yhtä mieltä komission kanssa siitä, että EGR-asetuksen 4 artiklan 1 kohdan b alakohdassa säädetyt edellytykset täyttyvät ja että Portugali on oikeutettu saamaan kyseisen asetuksen mukaista rahoitustukea 4 655 883 euroa eli 60 prosenttia 7 759 806 euron kokonaiskustannuksista;
2. toteaa, että Portugalin viranomaiset jättivät hakemuksen 24. huhtikuuta 2018 ja että Portugalin toimitettua hakemusta koskevia lisätietoja komissio sai sitä koskevan arvionsa valmiiksi 10. syyskuuta 2018 ja ilmoitti asiasta parlamentille samana päivänä;
3. panee merkille Portugalin todenneen, että työntekijävähennykset ovat yhteydessä globalisaatiosta johtuviin maailmankaupan huomattaviin rakenteellisiin muutoksiin ja erityisesti tekstiilien ja vaatteiden kaupan vapautumiseen, kun Maailman kauppajärjestön monikuitusopimus päättyi vuoden 2004 lopussa, mikä johti radikaaleihin muutoksiin tekstiili- ja vaatealan maailmankaupan rakenteessa;
4. panee merkille, että seuduilla, joilla työntekijävähennykset toteutettiin, vaatteiden valmistuksen alan työttömyysaste on korkeampi kuin alueilla, joilla nämä seudut sijaitsevat (Pohjois- ja Keski-Portugali ja Lissabon), ja että uudelleentyöllistymisnäkymät ovat heikot, sillä irtisanotut työntekijät ovat enimmäkseen vähän koulutettuja naisia;
5. muistuttaa, että Portugalin vaatetusalalla toimivien kahden yrityksen työntekijävähennyksillä odotetaan olevan huomattavia kielteisiä vaikutuksia paikalliseen talouteen ja että vähennysten vaikutukset kytkeytyvät uudelleentyöllistymisen vaikeuksiin, jotka johtuvat työpaikkojen vähyydestä, irtisanottujen työntekijöiden alhaisesta koulutustasosta sekä työnhakijoiden suuresta määrästä;
6. suosittelee rakenne- ja investointirahastojen ja etenkin Euroopan sosiaalirahaston käyttämistä maan työntekijöiden pätevyyksien kehittämiseksi, jotta voidaan vähentää työttömyyttä, varsinkin nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyttä;
7. toteaa, että hakemus koskee 1 161:tä vähennettyä työntekijää, joista ehdotettujen toimenpiteiden kohteena on 730 työntekijää; panee merkille, että suurin osa vähennetyistä työntekijöistä (88,63 prosenttia) on naisia; toteaa lisäksi, että 20,55 prosenttia vähennetyistä työntekijöistä on yli 55-vuotiaita; pitää siksi EGR:stä osarahoitettuja aktiivisia työmarkkinatoimenpiteitä tärkeinä, sillä ne parantavat näiden haavoittuvien ryhmien mahdollisuuksia palata työmarkkinoille;
8. pitää myönteisenä, että EGR:stä yhteisrahoitettavia yksilöllisiä palveluja tarjotaan myös työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleville alle 30-vuotiaille nuorille, joiden määrä voi olla enintään 730;
9. toteaa, että Portugali suunnittelee hakemuksen piiriin kuuluville vähennetyille työntekijöille kolmenlaisia toimia: i) koulutus ja uudelleenkoulutus, ii) yrittäjyyden edistäminen sekä iii) avustukset;
10. korostaa, että koulutuksella ja uudelleenkoulutuksella olisi luotava todellisia vaihtoehtoja uudelleentyöllistymistä varten samalla alueella ottaen huomioon alat, joilla työvoiman kysyntä on kasvussa;
11. toteaa, että taloudellisten avustusten, mukaan lukien koulutus- ja liikkuvuusavustukset sekä ateriakorvaukset, osuus ei ylitä EGR-asetuksessa vahvistettua 35 prosentin enimmäisosuutta kokonaiskustannuksista ja että kyseisten toimien edellytyksenä on, että kohteena olevat edunsaajat osallistuvat aktiivisesti työnhaku- tai koulutustoimiin;
12. panee merkille, että yksilöllisten palvelujen koordinoidun paketin laadinnassa kuultiin työryhmää, jossa olivat mukana julkinen työvoimapalvelu, ammattijärjestöjen edustajia, sosiaaliturvalaitos ja työoloista vastaava viranomainen;
13. korostaa Portugalin viranomaisten vahvistaneen, ettei tukikelpoisille toimille saada avustusta muista unionin rahastoista tai rahoitusvälineistä, ja vahvistaneen myös, että kaksinkertainen rahoitus estetään ja että ehdotetuilla toimilla täydennetään rakennerahastoista rahoitettavia toimia;
14. toteaa jälleen, ettei EGR-tuki saa korvata toimenpiteitä, jotka kuuluvat kansallisen lainsäädännön tai työehtosopimusten nojalla yritysten vastuulle, eikä EGR:stä rahoiteta myöskään yritysten tai toimialojen rakenneuudistuksia; pitää myönteisenä Portugalin asiasta antamaa vahvistusta;
15. palauttaa mieliin, että yksilöllisten palvelujen koordinoidun paketin suunnittelussa olisi EGR-asetuksen 7 artiklan mukaisesti ennakoitava tulevia työmarkkinanäkymiä sekä tarvittavia taitoja ja että sen olisi sovittava yhteen resurssitehokkaaseen ja kestävään talouteen siirtymisen kanssa;
16. pyytää, että komissio kehottaa kansallisia viranomaisia antamaan tulevissa ehdotuksissa yksityiskohtaisempaa tietoa siitä, millä aloilla on kasvumahdollisuuksia ja siten mahdollisuuksia palkata työntekijöitä, sekä keräämään perusteltuja tietoja EGR‑rahoituksen vaikutuksesta muun muassa työpaikkojen laatuun ja EGR:n toimien avulla saavutetusta työmarkkinoille paluun asteesta;
17. pyytää jälleen komissiota varmistamaan kaikkien EGR-tapauksiin liittyvien asiakirjojen julkisuuden;
18. hyväksyy tämän päätöslauselman liitteenä olevan päätöksen;
19. kehottaa puhemiestä allekirjoittamaan päätöksen neuvoston puheenjohtajan kanssa ja huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä;
20. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman liitteineen neuvostolle ja komissiolle.
LIITE
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS
Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta Portugalin hakemuksen johdosta – EGF/2018/002 PT/Norte – Centro – Lisboa wearing apparel
(Tätä liitettä ei esitetä tässä, koska se vastaa lopullista säädöstä, päätöstä (EU) 2018/1720.)
Euroopan parlamentin päätös 23. lokakuuta 2018 Euroopan strategisten investointien rahaston toimitusjohtajan nimitysehdotuksesta (N8-0100/2018 – C8-0423/2018 – 2018/0903(NLE))
– ottaa huomioon Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR) johtokunnan 19. heinäkuuta 2018 tekemän ehdotuksen rahaston toimitusjohtajan uudelleennimityksestä (C8‑0423/2018),
– ottaa huomioon Euroopan strategisten investointien rahastosta, Euroopan investointineuvontakeskuksesta ja Euroopan investointihankeportaalista sekä asetusten (EU) N:o 1291/2013 ja (EU) N:o 1316/2013 muuttamisesta 25. kesäkuuta 2015 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/1017 7 artiklan 6 kohdan – Euroopan strategisten investointien rahasto(1),
– ottaa huomioon työjärjestyksen 122 a artiklan,
– ottaa huomioon budjettivaliokunnan sekä talous- ja raha-asioiden valiokunnan työjärjestyksen 55 artiklan mukaisesti järjestämät yhteiskokoukset,
– ottaa huomioon budjettivaliokunnan ja talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön (A8-0314/2018),
A. ottaa huomioon, että asetuksen (EU) 2015/1017 7 artiklan 6 kohdassa säädetään, että Euroopan investointipankki (EIP) nimittää Euroopan parlamentin hyväksynnän jälkeen ESIRin toimitusjohtajan ja varatoimitusjohtajan kolmen vuoden toimikaudeksi, joka voidaan uusia kerran, noudattaen EIP:n menettelyjä vastaavaa avointa ja läpinäkyvää valintamenettelyä, jonka yhteydessä Euroopan parlamentille on tiedotettava asianmukaisesti ja hyvissä ajoin kaikissa sen vaiheissa;
B. ottaa huomioon, että ESIRin johtokunta hyväksyi 19. heinäkuuta 2018 ESIRin toimitusjohtajan ja varatoimitusjohtajan uudelleennimitystä koskevan ehdotuksen ja välitti tämän ehdotuksen Euroopan parlamentille;
C. ottaa huomioon, että budjettivaliokunta sekä talous- ja raha-asioiden valiokunta järjestivät 25. syyskuuta 2018 ESIRin toimitusjohtajan tehtävään ehdotetun Wilhelm Moltererin kuulemistilaisuuden, jossa tämä piti avauspuheenvuoron ja vastasi sitten valiokuntien jäsenten kysymyksiin;
1. hyväksyy Wilhelm Moltererin nimityksen Euroopan strategisten investointien rahaston toimitusjohtajaksi;
2. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen neuvostolle, komissiolle, Euroopan investointipankille ja jäsenvaltioiden hallituksille.
Euroopan parlamentin päätös 23. lokakuuta 2018 Euroopan strategisten investointien rahaston varatoimitusjohtajan nimitysehdotuksesta (N8-0101/2018 – C8-0424/2018 – 2018/0904(NLE))
– ottaa huomioon Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR) johtokunnan 19. heinäkuuta 2018 tekemän ehdotuksen rahaston varatoimitusjohtajan uudelleennimityksestä (C8‑0424/2018),
– ottaa huomioon Euroopan strategisten investointien rahastosta, Euroopan investointineuvontakeskuksesta ja Euroopan investointihankeportaalista sekä asetusten (EU) N:o 1291/2013 ja (EU) N:o 1316/2013 muuttamisesta 25. kesäkuuta 2015 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/1017 7 artiklan 6 kohdan – Euroopan strategisten investointien rahasto(1),
– ottaa huomioon työjärjestyksen 122 a artiklan,
– ottaa huomioon budjettivaliokunnan sekä talous- ja raha-asioiden valiokunnan työjärjestyksen 55 artiklan mukaisesti järjestämät yhteiskokoukset,
– ottaa huomioon budjettivaliokunnan ja talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön (A8-0312/2018),
A. ottaa huomioon, että asetuksen (EU) 2015/1017 7 artiklan 6 kohdassa säädetään, että Euroopan investointipankki (EIP) nimittää Euroopan parlamentin hyväksynnän jälkeen ESIR-rahaston toimitusjohtajan ja varatoimitusjohtajan kolmen vuoden toimikaudeksi, joka voidaan uusia kerran, noudattaen EIP:n menettelyjä vastaavaa avointa ja läpinäkyvää valintamenettelyä, jonka yhteydessä Euroopan parlamentille on tiedotettava asianmukaisesti ja hyvissä ajoin kaikissa sen vaiheissa;
B. ottaa huomioon, että ESIR-rahaston johtokunta hyväksyi 19. heinäkuuta 2018 ESIRin toimitusjohtajan ja varatoimitusjohtajan uudelleennimitystä koskevan ehdotuksen ja välitti tämän ehdotuksen Euroopan parlamentille;
C. ottaa huomioon, että budjettivaliokunta sekä talous- ja raha-asioiden valiokunta järjestivät 25. syyskuuta 2018 ESIR-rahaston varatoimitusjohtajan tehtävään ehdotetun Iliyana Tsanovan kuulemistilaisuuden, jossa tämä piti avauspuheenvuoron ja vastasi sitten valiokuntien jäsenten kysymyksiin;
1. hyväksyy Iliyana Tsanovan nimityksen Euroopan strategisten investointien rahaston varatoimitusjohtajaksi;
2. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen neuvostolle, komissiolle, Euroopan investointipankille ja jäsenvaltioiden hallituksille.
Euroopan parlamentin tarkistukset 23. lokakuuta 2018 ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laadusta (uudelleenlaadittu) (COM(2017)0753 – C8-0019/2018 – 2017/0332(COD))(1)
Tarkistukset 161, 187, 206 ja 213 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 2 kappale
(2) Direktiivissä 98/83/EY asetetaan oikeudelliset puitteet, joiden tavoitteena on suojella ihmisten terveyttä ihmisten käyttöön tarkoitetun veden saastumisesta aiheutuvilta haitallisilta vaikutuksilta varmistamalla, että vesi on terveellistä ja puhdasta. Tällä direktiivillä olisi oltava sama tavoite. Tämän vuoksi on tarpeen vahvistaa unionin tasolla ne vähimmäisvaatimukset, jotka kyseiseen käyttöön tarkoitetun veden on täytettävä, Jäsenvaltioiden olisi toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että ihmisten käyttöön tarkoitettu vesi ei sisällä pieneliöitä tai loisia tai mitään aineita, joista tietyissä tapauksissa voi olla vaaraa ihmisten terveydelle, ja että se täyttää mainitut vähimmäisvaatimukset.
(2) Direktiivissä 98/83/EY asetetaan oikeudelliset puitteet, joiden tavoitteena on suojella ihmisten terveyttä ihmisten käyttöön tarkoitetun veden saastumisesta aiheutuvilta haitallisilta vaikutuksilta varmistamalla, että vesi on terveellistä ja puhdasta. Tällä direktiivillä olisi oltava sama tavoite, ja sillä olisi varmistettava tällaisen veden yleinen saatavuus kaikille unionissa. Tämän vuoksi on tarpeen vahvistaa unionin tasolla ne vähimmäisvaatimukset, jotka kyseiseen käyttöön tarkoitetun veden on täytettävä. Jäsenvaltioiden olisi toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että ihmisten käyttöön tarkoitettu vesi ei sisällä pieneliöitä tai loisia tai mitään aineita, joista tietyissä tapauksissa voi olla vaaraa ihmisten terveydelle, ja että se täyttää mainitut vähimmäisvaatimukset.
Tarkistus 2 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 2 a kappale (uusi)
(2 a) Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle 2 päivänä joulukuuta 2015 annetun komission tiedonannon ”Kierto kuntoon – Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma” mukaisesti tässä direktiivissä olisi pyrittävä edistämään vesivarojen tehokasta käyttöä ja kestävyyttä kiertotaloutta koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi.
Tarkistus 3 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 2 b kappale (uusi)
(2 b) Yhdistyneiden kansakuntien (YK) yleiskokous julisti 28 päivänä heinäkuuta 2010 ihmisten oikeuden veteen ja sanitaatioon ihmisoikeudeksi, ja siten puhtaan juomaveden saantia ei saisi rajoittaa loppukäyttäjän varattomuuden vuoksi.
Tarkistus 4 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 2 c kappale (uusi)
(2 c) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/60/EY1 a ja tämän direktiivin on oltava johdonmukaisia.
_________________
1 a Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY, annettu 23 päivänä lokakuuta 2000, yhteisön vesipolitiikan puitteista (EYVL L 327, 22.12.2000, s. 1).
Tarkistus 5 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 2 d kappale (uusi)
(2 d) Tässä direktiivissä asetettujen vaatimusten olisi vastattava kansallista tilannetta ja veden toimittajien olosuhteita jäsenvaltioissa.
Tarkistus 6 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 3 kappale
(3) On tarpeen jättää tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle luonnolliset kivennäisvedet sekä lääkinnälliseen tarkoitukseen käytettävät vedet, sillä luonnolliset kivennäisvedet kuuluvat Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/54/EY68 soveltamisalaan ja lääkinnälliseen tarkoitukseen käytettävät vedet Euroopan parlamentin ja neuvoston 2001/83/EY69 soveltamisalaan. Direktiivissä 2009/54/EY käsitellään sekä kivennäisvesiä että lähdevesiä, ja niistä ainoastaan kivennäisvedet olisi jätettävä tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle. Direktiivin 2009/54/EY 9 artiklan 4 kohdan kolmannen alakohdan mukaisesti lähdevesien olisi noudatettava tämän direktiivin säännöksiä. Kun kyseessä on myyntiin tarkoitettu tai elintarviketeollisuudessa tai elintarvikkeiden valmistuksessa tai käsittelyssä käytetty pullotettu tai säiliöissä oleva ihmisten käyttöön tarkoitettu vesi, veden olisi noudatettava tämän direktiivin säännöksiä vaatimustenmukaisuuden määrittelykohtaan (eli hanaan) saakka, ja sitä olisi tämän jälkeen pidettävä elintarvikkeena Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 178/200270 2 artiklan toisen alakohdan mukaisesti.
(3) On tarpeen jättää tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle luonnolliset kivennäisvedet sekä lääkinnälliseen tarkoitukseen käytettävät vedet, sillä luonnolliset kivennäisvedet kuuluvat Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/54/EY68 soveltamisalaan ja lääkinnälliseen tarkoitukseen käytettävät vedet Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/83/EY69 soveltamisalaan. Direktiivissä 2009/54/EY käsitellään sekä kivennäisvesiä että lähdevesiä, ja niistä ainoastaan kivennäisvedet olisi jätettävä tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle. Direktiivin 2009/54/EY 9 artiklan 4 kohdan kolmannen alakohdan mukaisesti lähdevesien olisi noudatettava tämän direktiivin säännöksiä. Tätä velvoitetta ei pitäisi kuitenkaan ulottaa mikrobiologisiin muuttujiin, jotka esitetään tämän direktiivin liitteessä I olevassa A osassa. Kun kyseessä on myyntiin tarkoitettu tai elintarvikkeiden kaupallisessa tuotannossa, valmistuksessa tai käsittelyssä käytetty julkisesta vesihuollosta tai yksityisistä kaivoista peräisin oleva pullotettu tai säiliöissä oleva ihmisten käyttöön tarkoitettu vesi, veden olisi periaatteessa noudatettava edelleen tämän direktiivin säännöksiä vaatimustenmukaisuuden määrittelykohtaan saakka, ja sitä olisi tämän jälkeen pidettävä elintarvikkeena Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 178/200270 2 artiklan toisen alakohdan mukaisesti. Sovellettavien elintarviketurvallisuutta koskevien vaatimusten täyttyessä jäsenvaltioiden toimivaltaisilla viranomaisilla olisi oltava valtuudet antaa lupa veden uudelleenkäyttöön elintarvikejalostusteollisuudessa.
_________________
_________________
68 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/54/EY, annettu 18 päivänä kesäkuuta 2009, luontaisten kivennäisvesien hyödyntämisestä ja markkinoille saattamisesta (Uudelleenlaadittu toisinto) (EUVL L 164, 4.3.2006, s. 45).
68 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/54/EY, annettu 18 päivänä kesäkuuta 2009, luontaisten kivennäisvesien hyödyntämisestä ja markkinoille saattamisesta (uudelleenlaadittu toisinto) (EUVL L 164, 26.6.2009, s. 45).
69 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/83/EY, annettu 6 päivänä marraskuuta 2001, ihmisille tarkoitettuja lääkkeitä koskevista yhteisön säännöistä (EYVL L 311, 28.11.2001, s. 67).
69 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/83/EY, annettu 6 päivänä marraskuuta 2001, ihmisille tarkoitettuja lääkkeitä koskevista yhteisön säännöistä (EYVL L 311, 28.11.2001, s. 67).
70 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 178/2002, annettu 28 päivänä tammikuuta 2002, elintarvikelainsäädäntöä koskevista yleisistä periaatteista ja vaatimuksista, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen perustamisesta sekä elintarvikkeiden turvallisuuteen liittyvistä menettelyistä (EYVL L 31, 1.2.2002, s. 1).
70 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 178/2002, annettu 28 päivänä tammikuuta 2002, elintarvikelainsäädäntöä koskevista yleisistä periaatteista ja vaatimuksista, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen perustamisesta sekä elintarvikkeiden turvallisuuteen liittyvistä menettelyistä (EYVL L 31, 1.2.2002, s. 1).
Tarkistus 7 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 4 kappale
(4) Eurooppalaisen kansalaisaloitteen ”Vesi on perusoikeus”71 (Right2Water) johdosta käynnistettiin unionin laajuinen julkinen kuuleminen ja tehtiin sääntelyn toimivuutta ja tuloksellisuutta koskeva REFIT-arviointi direktiivistä 98/83/EY72. Sen perusteella oli selvää, että tietyt direktiivin 98/83/EY säännökset on saatettava ajan tasalle. Parantamisen varaa todettiin neljällä alalla: laatuun perustuvien muuttujien arvojen luettelo, riskiperusteisen lähestymistavan rajallinen käyttö, kuluttajatietoja koskevat epätäsmälliset säännökset sekä erot niiden materiaalien hyväksymisjärjestelmissä, jotka ovat kosketuksissa ihmisten käyttöön tarkoitetun veden kanssa. Lisäksi eurooppalaisessa kansalaisaloitteessa ”Vesi on perusoikeus” havaittiin erillisenä ongelmana se, että osalla väestöstä, erityisesti syrjäytyneillä ryhmillä, ei ole mahdollisuutta saada ihmisten käyttöön tarkoitettua vettä. Tämä on vastoin sitoumusta, joka tehtiin YK:n Agenda 2030 -ohjelmassa kestävän kehityksen tavoitteen 6 yhteydessä. Lopuksi on todettu yleinen tietoisuuden puute vesivuodoista, jotka johtuvat siitä, että vesi-infrastruktuurin huoltoon eikä uudistamiseen ole investoitu tarpeeksi. Tähän kiinnitettiin huomiota myös tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksessa vesi-infrastruktuurista73.
(4) Eurooppalaisessa kansalaisaloitteessa ”Vesi on perusoikeus”71 (Right2Water) kehotettiin unionia lisäämään toimiaan, jotta varmistettaisiin veden yleinen saatavuus kaikille, ja sen johdosta käynnistettiin unionin laajuinen julkinen kuuleminen ja tehtiin sääntelyn toimivuutta ja tuloksellisuutta koskeva REFIT-arviointi direktiivistä 98/83/EY72. Sen perusteella oli selvää, että tietyt direktiivin 98/83/EY säännökset on saatettava ajan tasalle. Parantamisen varaa todettiin neljällä alalla: laatuun perustuvien muuttujien arvojen luettelo, riskiin perustuvan lähestymistavan rajallinen käyttö, kuluttajatietoja koskevat epätäsmälliset säännökset sekä erot niiden materiaalien hyväksymisjärjestelmissä, jotka ovat kosketuksissa ihmisten käyttöön tarkoitetun veden kanssa, ja tämän vaikutukset ihmisten terveyteen. Lisäksi eurooppalaisessa kansalaisaloitteessa ”Vesi on perusoikeus” havaittiin erillisenä ongelmana se, että osalla väestöstä heikoimmassa asemassa olevissa ja syrjäytyneissä ryhmissä on rajallinen mahdollisuus tai ei ole mahdollisuutta saada ihmisten käyttöön tarkoitettua edullista vettä. Edullisen veden saannin varmistaminen on myös YK:n Agenda 2030 -ohjelmassa kestävän kehityksen tavoitteen 6 yhteydessä annettu sitoumus. Euroopan parlamentti tunnusti tässä yhteydessä kaikkien oikeuden saada ihmisten käyttöön tarkoitettua vettä unionissa. Lopuksi on todettu yleinen tietoisuuden puute vesivuodoista, jotka johtuvat siitä, ettei vesi-infrastruktuurin huoltoon eikä uudistamiseen ole investoitu tarpeeksi, kuten myös tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksessa vesi-infrastruktuurista73 todetaan, ja siitä, ettei vedenjakelujärjestelmiä aina tunneta riittävän hyvin.
73 Tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus SR 12/2017: ”Juomavesidirektiivin täytäntöönpano: veden laatu ja saatavuus ovat parantuneet Bulgariassa, Unkarissa ja Romaniassa, mutta investointitarpeet ovat yhä huomattavat”.
73 Tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus nro 12/2017: ”Juomavesidirektiivin täytäntöönpano: veden laatu ja saatavuus ovat parantuneet Bulgariassa, Unkarissa ja Romaniassa, mutta investointitarpeet ovat yhä huomattavat”.
Tarkistus 8 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 4 a kappale (uusi)
(4 a) YK:n kestävän kehityksen tavoitteen 6 mukaisten kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttamiseksi jäsenvaltioiden pitäisi olla velvollisia toteuttamaan toimintasuunnitelmia, joilla varmistetaan turvallisen ja edullisen juomaveden yleinen ja yhtäläinen saatavuus kaikille vuoteen 2030 mennessä.
Tarkistus 9 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 4 b kappale (uusi)
(4 b) Euroopan parlamentti antoi 8 päivänä syyskuuta 2015 päätöslauselman eurooppalaisen kansalaisaloitteen Right2Water seurannasta.
Tarkistus 11 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 5 a kappale (uusi)
(5 a) Ihmisten käyttöön tarkoitetulla vedellä on keskeinen rooli Euroopan unionin jatkuvissa pyrkimyksissä parantaa ihmisten terveyden ja ympäristön suojelua hormonitoimintaa häiritseviltä kemikaaleilta.Hormonitoimintaa häiritsevien yhdisteiden sääntely tässä direktiivissä on lupaava askel kohti unionin päivitettyä hormitoimintaa häiritseviä aineita koskevaa strategiaa, joka komission on nyt laadittava viipymättä.
Tarkistus 13 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 6 a kappale (uusi)
(6 a) Jos ei ole riittävästi tieteellisiä tietoja, joiden perusteella voitaisiin määrittää ihmisten käyttöön tarkoitetussa vedessä olevasta aineesta ihmisten terveydelle aiheutuva riski tai sen puuttuminen tai tällaisen aineen sallittu määrä, tällainen aine olisi otettava varovaisuusperiaatteen perusteella tarkkailtavien aineiden luetteloon, kunnes saadaan selvempiä tieteellisiä tietoja. Siksi jäsenvaltioiden olisi valvottava tällaisia uusia muuttujia erikseen.
Tarkistus 14 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 6 b kappale (uusi)
(6 b) Osoitinmuuttujat eivät vaikuta suoraan kansanterveyteen. Ne ovat kuitenkin tärkeä keino määrittää, miten veden tuotanto- ja jakelulaitokset toimivat, ja arvioida veden laatua.Ne voivat auttaa tunnistamaan veden käsittelyyn liittyviä toimintahäiriöitä ja myös merkittävästi lujittaa ja ylläpitää kuluttajien luottamusta veden laatuun. Sen vuoksi jäsenvaltioiden olisi valvottava niitä.
Tarkistus 15 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 7 kappale
(7) Jos se on tarpeen ihmisten terveyden turvaamiseksi niiden alueella, jäsenvaltioiden olisi edellytettävä asettavan arvoja lisämuuttujille, joita ei ole sisällytetty liitteeseen I.
(7) Jos se on tarpeen varovaisuusperiaatteen noudattamiseksi täysimääräisesti ja ihmisten terveyden turvaamiseksi niiden alueella, jäsenvaltioiden olisi edellytettävä asettavan arvoja lisämuuttujille, joita ei ole sisällytetty liitteeseen I.
Tarkistus 16 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 8 kappale
(8) Ennaltaehkäisevää turvallisuussuunnittelua ja riskiin perustuvia osia tarkasteltiin direktiivissä 98/83/EY ainoastaan rajallisessa määrin. Riskiin perustuvan lähestymistavan ensimmäiset osat otettiin käyttöön vuonna 2015 direktiivillä (EU) 2015/1787, jolla muutettiin direktiiviä 98/83/EY siten, että jäsenvaltiot voivat poiketa perustamistaan seurantaohjelmista edellyttäen, että toteutetaan luotettavia riskinarviointeja, jotka voivat perustua WHO:n juomaveden laatua koskeviin suuntaviivoihin76. Nämä suuntaviivat, joissa esitetään niin sanottu Water Safety Plan -konsepti, ja standardi EN 15975–2, joka koskee juomavesijärjestelmien turvallisuutta, ovat kansainvälisesti tunnustettuja periaatteita, joihin ihmisten käyttöön tarkoitetun veden tuotanto ja jakelu sekä muuttujien seuranta ja analysointi perustuvat. Ne olisi säilytettävä tässä direktiivissä. Sen varmistamiseksi, että nämä periaatteet eivät rajoitu seurantakysymyksiin, ja jotta voidaan keskittää aikaa ja resursseja merkityksellisiin riskeihin ja kustannustehokkaisiin lähteitä koskeviin toimenpiteisiin sekä välttää analyysejä ja toimia, jotka liittyvät merkityksettömiin kysymyksiin, on syytä ottaa käyttöön kattava riskiin perustuva lähestymistapa koko toimitusketjussa aina vedenottoalueesta jakeluun ja hanaan asti. Lähestymistavan olisi koostuttava kolmesta osasta: ensinnäkin jäsenvaltioiden arviointi vedenottoalueeseen liittyvistä vaaroista (”vaaran arviointi”) WHO:n suuntaviivojen ja Water Safety Plan -käsikirjan77 mukaisesti; toiseksi veden toimittajien mahdollisuus mukauttaa seuranta pääasiallisiin riskeihin (”toimitukseen liittyvien riskien arviointi”); ja kolmanneksi jäsenvaltioiden suorittama arviointi mahdollisista riskeistä, jotka johtuvat kotitalouksien vedenjakelujärjestelmistä (esim. legionella tai lyijy) (”kotitalouksien vedenjakelujärjestelmiä koskeva riskin arviointi). Näitä arviointeja olisi tarkistettava säännöllisesti, muun muassa jotta voidaan vastata ilmastosta johtuviin äärimmäisiin sääilmiöihin, ihmisten toiminnan tunnettuihin muutoksiin vedenottoalueella tai lähteistä johtuviin häiriöihin. Riskiin perustuvalla lähestymistavalla varmistetaan tietojen jatkuva vaihto toimivaltaisten viranomaisten ja veden toimittajien välillä.
(8) Ennaltaehkäisevää turvallisuussuunnittelua ja riskiin perustuvia osia tarkasteltiin direktiivissä 98/83/EY ainoastaan rajallisessa määrin. Riskiin perustuvan lähestymistavan ensimmäiset osat otettiin käyttöön vuonna 2015 direktiivillä (EU) 2015/1787, jolla muutettiin direktiiviä 98/83/EY siten, että jäsenvaltiot voivat poiketa perustamistaan seurantaohjelmista edellyttäen, että toteutetaan luotettavia riskin arviointeja, jotka voivat perustua WHO:n juomaveden laatua koskeviin suuntaviivoihin76. Nämä suuntaviivat, joissa esitetään niin sanottu Water Safety Plan -konsepti, ja standardi EN 15975–2, joka koskee juomavesijärjestelmien turvallisuutta, ovat kansainvälisesti tunnustettuja periaatteita, joihin ihmisten käyttöön tarkoitetun veden tuotanto ja jakelu sekä muuttujien seuranta ja analysointi perustuvat. Ne olisi säilytettävä tässä direktiivissä. Sen varmistamiseksi, että nämä periaatteet eivät rajoitu seurantakysymyksiin, ja jotta voidaan keskittää aikaa ja resursseja merkityksellisiin riskeihin ja kustannustehokkaisiin lähteitä koskeviin toimenpiteisiin sekä välttää analyysejä ja toimia, jotka liittyvät merkityksettömiin kysymyksiin, on syytä ottaa käyttöön kattava riskiin perustuva lähestymistapa koko toimitusketjussa aina vedenottoalueesta jakeluun ja hanaan asti. Lähestymistavan olisi perustuttava direktiivin 2000/60/EY nojalla saatuun tietoon ja toteutettuihin toimiin, ja siinä olisi otettava entistä paremmin huomioon ilmastonmuutoksen vaikutus vesivaroihin.Riskiin perustuvan lähestymistavan olisi koostuttava kolmesta osasta: ensinnäkin jäsenvaltioiden arviointi vedenottoalueeseen liittyvistä vaaroista (”vaaran arviointi”) WHO:n suuntaviivojen ja Water Safety Plan -käsikirjan77 mukaisesti; toiseksi veden toimittajien mahdollisuus mukauttaa seuranta pääasiallisiin riskeihin (”toimitukseen liittyvien riskien arviointi”); ja kolmanneksi jäsenvaltioiden suorittama arviointi mahdollisista riskeistä, jotka johtuvat sisäisistä vedenjakelujärjestelmistä (esim. legionella tai lyijy) erityisesti ensisijaisissa tiloissa (”sisäisiä vedenjakelujärjestelmiä koskeva riskin arviointi”). Näitä arviointeja olisi tarkistettava säännöllisesti, muun muassa jotta voidaan vastata ilmastosta johtuviin äärimmäisiin sääilmiöihin, ihmisten toiminnan tunnettuihin muutoksiin vedenottoalueella tai lähteistä johtuviin häiriöihin. Riskiin perustuvalla lähestymistavalla varmistetaan tietojen jatkuva vaihto toimivaltaisten viranomaisten, veden toimittajien ja muiden sidosryhmien, myös pilaantumislähteen tai -riskin aiheuttajien, välillä. Riskiin perustuvaa lähestymistapaa olisi poikkeuksellisesti mukautettava erityisiin rajoitteisiin, joita liittyy veden suolanpoistoa harjoittaviin ja matkustajia kuljettaviin merialuksiin.Euroopan unionin jäsenvaltion lipun alla purjehtivat merialukset noudattavat kansainvälistä sääntelykehystä liikkuessaan kansainvälisillä vesillä.Lisäksi ihmisten käyttöön tarkoitetun veden kuljetukseen ja tuotantoon aluksilla liittyy erityisiä rajoitteita, jotka edellyttävät tämän direktiivin säännösten mukauttamista.
_________________
_________________
76 Guidelines for drinking water quality, Fourth Edition, World Health Organisation, 2011 http://www.who.int/water_sanitation_health/publications/2011/dwq_guidelines/en/index.html
76 Guidelines for drinking water quality, Fourth Edition, World Health Organisation, 2011 http://www.who.int/water_sanitation_health/publications/2011/dwq_guidelines/en/index.html
77 Water Safety Plan Manual: step-by-step risk management for drinking water suppliers, World Health Organisation, 2009, http://apps.who.int/iris/bitstream/10665/75141/1/9789241562638_eng.pdf
77 Water Safety Plan Manual: step-by-step risk management for drinking water suppliers, World Health Organisation, 2009, http://apps.who.int/iris/bitstream/10665/75141/1/9789241562638_eng.pdf
Tarkistus 17 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 8 a kappale (uusi)
(8 a) Vesivarojen tehoton käyttö, erityisesti vesihuoltoinfrastruktuurin vuodot, johtaa ihmisten käyttöön tarkoitettujen niukkojen vesivarojen liikakäyttöön.Tämä rajoittaa merkittävästi jäsenvaltioiden mahdollisuuksia saavuttaa direktiivissä 2000/60/EY asetetut tavoitteet.
Tarkistus 18 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 9 kappale
(9) Vaaran arviointia olisi ohjattava siten, että vähennetään tarvittavan käsittelyn tasoa ihmisten käyttöön tarkoitetun veden tuotannossa esimerkiksi vähentämällä paineita, jotka aiheuttavat ihmisten käyttöön tarkoitetun veden ottoon käytettyjen vesimuodostumien saastumista. Tätä varten jäsenvaltioiden olisi tunnistettava kyseisiin vesimuodostumiin liittyvät vaarat ja mahdolliset pilaantumislähteet sekä seurattava epäpuhtauksia, jotka ne katsovat merkityksellisiksi. Tähän voivat olla syynä havaitut vaarat (esimerkiksi Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/60/EY78 yhteydessä tunnistetut mikromuovi, nitraatit, torjunta-aineet ja lääkkeet), luontainen esiintyminen vedenottoalueella (esim. arseeni) tai veden toimittajilta saadut tiedot (esim. tietyn muuttujan äkillinen lisääntyminen raakavedessä). Näitä muuttujia olisi käytettävä merkkiaineina, jotka käynnistävät toimivaltaisten viranomaisten toimet vesimuodostumiin kohdistuvien paineiden vähentämiseksi, kuten ennaltaehkäisy- ja hillitsemistoimet, (mukaan lukien tarvittaessa tutkimus terveyteen kohdistuvien vaikutusten ymmärtämiseksi), vesimuodostumien suojelemiseksi ja pilaantumislähteeseen tarttumiseksi. Toimet toteutetaan yhteistyössä veden toimittajien ja sidosryhmien kanssa.
(9) Vaaran arvioinnissa riskin arviointiin olisi sovellettava kokonaisvaltaista lähestymistapaa, joka perustuu siihen nimenomaiseen tavoitteeseen, että tarvittavan käsittelyn tasoa vähennetään ihmisten käyttöön tarkoitetun veden tuotannossa esimerkiksi vähentämällä paineita, jotka aiheuttavat ihmisten käyttöön tarkoitetun veden ottoon käytettyjen vesimuodostumien pilaantumista tai pilaantumisriskin. Tätä varten jäsenvaltioiden olisi tunnistettava kyseisiin vesimuodostumiin liittyvät vaarat ja mahdolliset pilaantumislähteet sekä seurattava epäpuhtauksia, jotka ne katsovat merkityksellisiksi. Tähän voivat olla syynä havaitut vaarat (esimerkiksi Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/60/EY78 yhteydessä tunnistetut mikromuovi, nitraatit, torjunta-aineet ja lääkkeet), luontainen esiintyminen vedenottoalueella (esim. arseeni) tai veden toimittajilta saadut tiedot (esim. tietyn muuttujan äkillinen lisääntyminen raakavedessä). Näitä muuttujia olisi käytettävä direktiivin 2000/60/EY mukaisesti merkkiaineina, jotka käynnistävät toimivaltaisten viranomaisten toimet vesimuodostumiin kohdistuvien paineiden vähentämiseksi, kuten ennaltaehkäisy- ja hillitsemistoimet, (mukaan lukien tarvittaessa tutkimus terveyteen kohdistuvien vaikutusten ymmärtämiseksi), vesimuodostumien suojelemiseksi ja pilaantumislähteeseen tai -riskiin tarttumiseksi. Toimet toteutetaan yhteistyössä kaikkien sidosryhmien, myös epäpuhtauksista tai mahdollisista epäpuhtauksien lähteistä vastuussa olevien sidosryhmien, kanssa. Jos jäsenvaltio havaitsee vaaran arvioinnissa, että tietyllä vedenottoalueella ei ole jotakin muuttujaa esimerkiksi siksi, että ainetta ei koskaan esiinny pohja- tai pintavedessä, jäsenvaltion olisi ilmoitettava siitä asiaankuuluville veden toimittajille ja sen olisi voitava sallia niiden vähentää kyseisen muuttujan seurantatiheyttä tai poistaa kyseinen muuttuja seurattavien muuttujien luettelosta tekemättä toimitukseen liittyvien riskien arviointia.
_________________
_________________
78 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY, annettu 23 päivänä lokakuuta 2000, yhteisön vesipolitiikan puitteista (EYVL L 327, 22.12.2000, s. 1).
78 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY, annettu 23 päivänä lokakuuta 2000, yhteisön vesipolitiikan puitteista (EYVL L 327, 22.12.2000, s. 1).
Tarkistus 19 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 11 kappale
(11) Muuttujille asetettuja arvoja, joita käytetään arvioimaan ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laatua, on noudatettava siinä kohdassa, missä ihmisten käyttöön tarkoitettu vesi saatetaan asianomaisen kuluttajan käyttöön. Kotitalouksien vedenjakelujärjestelmät saattavat vaikuttaa ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laatuun. WHO toteaa, että unionissa legionella aiheuttaa kaikista vesivälitteisistä patogeeneista korkeimman rasituksen terveydelle. Se siirtyy lämpimän veden järjestelmissä hengitysteitse esimerkiksi suihkussa, ja liittyy sen vuoksi selkeästi kotitalouksien vedenjakelujärjestelmään. Yksipuolinen velvoite seurata kaikkia yksityisiä ja julkisia tiloja tämän patogeenin osalta johtaisi suhteettoman korkeisiin kustannuksiin, joten tätä kysymystä voidaan paremmin käsitellä kotitalouksien vedenjakelujärjestelmiä koskevassa riskin arvioinnissa. Lisäksi kotitalouksien vedenjakelujärjestelmiä koskevassa riskin arvioinnissa olisi tarkasteltava mahdollisia riskejä, joita aiheutuu ihmisten käyttöön tarkoitetun veden kanssa kosketuksiin joutuvista tuotteista ja materiaaleista. Kotitalouksien vedenjakelujärjestelmiä koskevassa riskin arvioinnissa olisi sen vuoksi keskitettävä seuranta ensisijaisiin tiloihin, arvioitava riskejä, jotka ovat peräisin kotitalouksien vedenjakelujärjestelmistä ja niihin liittyvistä tuotteista ja materiaaleista, ja todennettava niiden rakennustuotteiden suorituskyky, jotka ovat kosketuksissa ihmisten käyttöön tarkoitetun veden kanssa, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 305/201179 mukaisen suoritustasoilmoituksen perusteella. Lisäksi yhdessä suoritustasoilmoituksen kanssa on toimitettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1907/200680 31 ja 33 artiklassa tarkoitetut tiedot. Tämän arvioinnin perusteella jäsenvaltioiden olisi toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet muun muassa sen varmistamiseksi, että on toteutettu asianmukaiset valvonta- ja hallintotoimenpiteet (esim. taudinpurkausten yhteydessä) WHO:n81 ohjeiden mukaisesti ja että aineiden irtoaminen rakennustuotteista ei vaaranna ihmisten terveyttä. Jos näistä toimenpiteistä kuitenkin aiheutuisi rajoituksia tuotteiden ja materiaalien vapaalle liikkuvuudelle unionissa, nämä rajoitukset on perusteltava asianmukaisesti ja niiden on oltava ehdottoman oikeasuhtaisia eivätkä ne saa olla keino mielivaltaiseen syrjintään tai jäsenvaltioiden välisen kaupan peiteltyyn rajoittamiseen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksen (EU) N:o 305/2011 soveltamista.
(11) Muuttujille asetettuja arvoja, joita käytetään arvioimaan ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laatua, on noudatettava siinä kohdassa, missä ihmisten käyttöön tarkoitettu vesi saatetaan asianomaisen kuluttajan käyttöön. Sisäiset vedenjakelujärjestelmät saattavat vaikuttaa ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laatuun. WHO toteaa, että unionissa legionella aiheuttaa kaikista vesivälitteisistä patogeeneista korkeimman rasituksen terveydelle, erityisesti Legionella pneumophila -bakteeri, joka aiheuttaa suurimman osan legioonalaistautitapauksista unionissa. Se siirtyy lämpimän veden järjestelmissä hengitysteitse esimerkiksi suihkussa, ja liittyy sen vuoksi selkeästi sisäiseen vedenjakelujärjestelmään. Yksipuolinen velvoite seurata kaikkia yksityisiä ja julkisia tiloja tämän patogeenin osalta johtaisi suhteettoman korkeisiin kustannuksiin ja olisi vastoin toissijaisuusperiaatetta, joten tätä kysymystä voidaan paremmin käsitellä sisäisiä vedenjakelujärjestelmiä koskevassa riskin arvioinnissa keskittyen erityisesti ensisijaisiin tiloihin. Lisäksi sisäisiä vedenjakelujärjestelmiä koskevassa riskin arvioinnissa olisi tarkasteltava mahdollisia riskejä, joita aiheutuu ihmisten käyttöön tarkoitetun veden kanssa kosketuksiin joutuvista tuotteista ja materiaaleista. Sisäisiä vedenjakelujärjestelmiä koskevassa riskin arvioinnissa olisi sen vuoksi keskitettävä seuranta ensisijaisiin tiloihin, arvioitava riskejä, jotka ovat peräisin sisäisistä vedenjakelujärjestelmistä ja niihin liittyvistä tuotteista ja materiaaleista, jotka ovat kosketuksissa ihmisten käyttöön tarkoitetun veden kanssa. Lisäksi yhdessä suoritustasoilmoituksen kanssa on toimitettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1907/200680 31 ja 33 artiklassa tarkoitetut tiedot. Tämän arvioinnin perusteella jäsenvaltioiden olisi toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet muun muassa sen varmistamiseksi, että on toteutettu asianmukaiset valvonta- ja hallintotoimenpiteet (esim. taudinpurkausten yhteydessä) WHO:n81 ohjeiden mukaisesti ja että siirtyminen ihmisten käyttöön tarkoitetun veden kanssa kosketuksissa olevista aineista ja materiaaleista ei vaaranna ihmisten terveyttä.
_________________
_________________
79 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 305/2011, annettu 9 päivänä maaliskuuta 2011, rakennustuotteiden kaupan pitämistä koskevien ehtojen yhdenmukaistamisesta ja neuvoston direktiivin 89/106/ETY kumoamisesta (EUVL L 88, 4.4.2011, s. 5).
80 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1907/2006, annettu 18 päivänä joulukuuta 2006, kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH), Euroopan kemikaaliviraston perustamisesta, direktiivin 1999/45/EY muuttamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 793/93, komission asetuksen (EY) N:o 1488/94, neuvoston direktiivin 76/769/ETY ja komission direktiivien 91/155/ETY, 93/67/ETY, 93/105/EY ja 2000/21/EY kumoamisesta (EUVL L 396, 30.12.2006, s. 1).
80 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1907/2006, annettu 18 päivänä joulukuuta 2006, kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH), Euroopan kemikaaliviraston perustamisesta, direktiivin 1999/45/EY muuttamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 793/93, komission asetuksen (EY) N:o 1488/94, neuvoston direktiivin 76/769/ETY ja komission direktiivien 91/155/ETY, 93/67/ETY, 93/105/EY ja 2000/21/EY kumoamisesta (EUVL L 396, 30.12.2006, s. 1).
81 ”Legionella and the prevention of Legionellosis”, World Health Organisation, 2007, http://www.who.int/water_sanitation_health/emerging/legionella.pdf
81 ”Legionella and the prevention of Legionellosis”, World Health Organisation, 2007, http://www.who.int/water_sanitation_health/emerging/legionella.pdf
Tarkistus 20 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 12 kappale
(12) Direktiivin 98/83/EY säännöksillä käsittelyn, laitteiston ja materiaalien laadunvalvonnasta ei onnistuttu puuttumaan sisämarkkinoiden esteisiin, jotka liittyvät ihmisten käyttöön tarkoitetun veden kanssa kosketuksiin joutuvien rakennustuotteiden vapaaseen liikkuvuuteen. Kansalliset tuotehyväksynnät ovat edelleen käytössä, ja vaatimukset vaihtelevat jäsenvaltiosta toiseen. Tämän vuoksi valmistajien on vaikeaa ja kallista markkinoida tuotteitaan kaikkialla unionissa. Teknisten esteiden poisto voidaan saavuttaa tehokkaasti ainoastaan laatimalla yhdenmukaiset tekniset eritelmät ihmisten käyttöön tarkoitetun veden kanssa kosketuksiin joutuvia rakennustuotteita varten asetuksen (EU) N:o 305/2011 mukaisesti. Kyseisen asetuksen perusteella voidaan laatia eurooppalaisia standardeja, joilla yhdenmukaistetaan arviointimenetelmiä ihmisten käyttöön tarkoitetun veden kanssa kosketuksiin joutuvia rakennustuotteita varten, sekä raja-arvoja ja luokkia, jotka asetetaan suhteessa perusominaisuuden suoritustasoon. Tätä varten vuoden 2017 standardoinnin työohjelmaan82 on sisällytetty standardointipyyntö, joka koskee erityisesti standardointityötä ihmisten käyttöön tarkoitetun veden kanssa kosketuksiin joutuvien tuotteiden ja materiaalien hygieniaa ja turvallisuutta, asetuksen (EU) N:o 305/2011 mukaisesti, ja standardi on määrä antaa vuonna 2018. Tämän yhdenmukaistetun standardin julkaiseminen Euroopan unionin virallisessa lehdessä varmistaa rationaalisen päätöksenteon ihmisten käyttöön tarkoitetun veden kanssa kosketuksiin joutuvien rakennustuotteiden markkinoille saattamiselle tai saataville asettamiselle. Tämän seurauksena olisi poistettava ihmisten käyttöön tarkoitetun veden kanssa kosketuksiin joutuvia rakennustuotteita koskevat säännökset. Ne korvataan osittain säännöksillä kotitalouksien vedenjakelujärjestelmiä koskevasta riskin arvioinnista sekä asetuksen (EU) N:o 305/2011 mukaisilla yhdenmukaisilla standardeilla.
(12) Direktiivin 98/83/EY säännöksillä käsittelyn, laitteiston ja materiaalien laadunvalvonnasta ei onnistuttu puuttumaan sisämarkkinoiden esteisiin, jotka liittyvät ihmisten käyttöön tarkoitetun veden kanssa kosketuksiin joutuvien rakennustuotteiden vapaaseen liikkuvuuteen, eikä tarjoamaan ihmisten terveyden riittävää suojelua. Kansalliset tuotehyväksynnät ovat edelleen käytössä, ja vaatimukset vaihtelevat jäsenvaltiosta toiseen. Tämän vuoksi valmistajien on vaikeaa ja kallista markkinoida tuotteitaan kaikkialla unionissa. Tämä tilanne johtuu siitä, ettei unionissa ole ihmisten käyttöön tarkoitetun veden kanssa kosketuksiin joutuvien kaikkien tuotteiden ja materiaalien hygieniaa koskevia vähimmäisvaatimuksia, jotka ovat ehdoton edellytys jäsenvaltioiden välisen vastavuoroisen tunnustamisen täysimääräiselle toteutumiselle. Teknisten esteiden poisto ja ihmisten käyttöön tarkoitetun veden kanssa kosketuksiin joutuvien kaikkien tuotteiden ja materiaalien vaatimustenmukaisuus unionin tasolla voidaan siksi saavuttaa tehokkaasti ainoastaan vahvistamalla laatua koskevat vähimmäisvaatimukset unionin tasolla. Tämän vuoksi näitä säännöksiä olisi lujitettava tällaisia tuotteita ja materiaaleja koskevalla yhdenmukaistamismenettelyllä.Tällaisen työn olisi perustuttava niiden jäsenvaltioiden kokemuksiin ja saavutuksiin, jotka ovat pyrkineet yhteistyössä jo joidenkin vuosien ajan sääntelyn lähentämiseen.
_________________
82SWD(2016)0185
Tarkistus 21 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 13 kappale
(13) Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että otetaan käyttöön seurantajärjestelmä sen tarkastamiseksi, että ihmisten käyttöön tarkoitettu vesi täyttää tämän direktiivin vaatimukset. Veden toimittajat suorittavat suurimman osan tämän direktiivin tarkoituksia varten suoritettavasta seurannasta. Veden toimittajille olisi suotava tietty joustavuus niiden muuttujien osalta, joita ne seuraavat veden toimitukseen liittyvien riskien arviointia varten. Jos muuttujaa ei havaita, veden toimittajien olisi voitava vähentää seurantatiheyttä tai lopettaa kyseisen muuttujan seuranta kokonaan. Veden toimitukseen liittyvien riskien arviointia olisi sovellettava useimpiin muuttujiin. Olisi kuitenkin aina seurattava keskeisen luettelon muuttujien arvoja tietyn vähimmäistiheyden mukaisesti. Direktiivissä asetetaan säännökset pääasiassa seurantatiheydestä velvoitteiden noudattamista koskevia tarkastuksia varten ja ainoastaan rajallisessa määrin säännöksiä, jotka koskevat seurantaa operationaalisia tarkoituksia varten. Veden toimittajien harkinnanvarainen lisäseuranta operationaalisia tarkoituksia varten voi olla tarpeen, jotta varmistetaan veden käsittelyn asianmukainen toiminta. Tämän osalta veden toimittajat voivat turvautua WHO:n ohjeisiin ja Water Safety Plan -käsikirjaan.
(13) Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että otetaan käyttöön seurantajärjestelmä sen tarkastamiseksi, että ihmisten käyttöön tarkoitettu vesi täyttää tämän direktiivin vaatimukset. Veden toimittajat suorittavat suurimman osan tämän direktiivin tarkoituksia varten suoritettavasta seurannasta mutta tarvittaessa jäsenvaltioiden olisi selvennettävä, mille toimivaltaiselle viranomaiselle kuuluvat velvoitteet, jotka johtuvat tämän direktiivin saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä. Veden toimittajille olisi suotava tietty joustavuus niiden muuttujien osalta, joita ne seuraavat veden toimitukseen liittyvien riskien arviointia varten. Jos muuttujaa ei havaita, veden toimittajien olisi voitava vähentää seurantatiheyttä tai lopettaa kyseisen muuttujan seuranta kokonaan. Veden toimitukseen liittyvien riskien arviointia olisi sovellettava useimpiin muuttujiin. Olisi kuitenkin aina seurattava keskeisen luettelon muuttujien arvoja tietyn vähimmäistiheyden mukaisesti. Direktiivissä asetetaan säännökset pääasiassa seurantatiheydestä velvoitteiden noudattamista koskevia tarkastuksia varten ja ainoastaan rajallisessa määrin säännöksiä, jotka koskevat seurantaa operationaalisia tarkoituksia varten. Veden toimittajien harkinnanvarainen lisäseuranta operationaalisia tarkoituksia varten voi olla tarpeen, jotta varmistetaan veden käsittelyn asianmukainen toiminta. Tämän osalta veden toimittajat voivat turvautua WHO:n ohjeisiin ja Water Safety Plan -käsikirjaan.
Tarkistus 188 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 14 kappale
(14) Kaikkien veden toimittajien, myös pienten veden toimittajien, olisi vähitellen noudatettava riskiin perustuvaa lähestymistapaa, koska direktiivin 98/83/EY arviointi osoitti puutteita tavassa, jolla veden toimittajat panevat sen täytäntöön, mikä joskus johtui tarpeettomista seurantatoimista johtuvista kustannuksista. Riskiperusteista lähestymistapaa sovellet olisi otettava huomioon turvallisuusnäkökohdat
(14) Kaikkien veden toimittajien, myös erittäin pienten, pienten ja keskisuurten veden toimittajien, olisi vähitellen noudatettava riskiin perustuvaa lähestymistapaa, koska direktiivin 98/83/EY arviointi osoitti puutteita tavassa, jolla veden toimittajat panevat sen täytäntöön, mikä joskus johtui tarpeettomista seurantatoimista johtuvista kustannuksista, kun taas erittäin pienille toimittajille olisi voitava myöntää poikkeuksia. Riskiin perustuvaa lähestymistapaa sovellettaessa olisi otettava huomioon turvallisuusnäkökohdat ja aiheuttaja maksaa -periaatteeseen liittyvät huolenaiheet.Toimivaltaisen viranomaisen olisi tuettava pienempien toimittajien seurantatoimia antamalla asiantuntija-apua.
Tarkistus 24 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 14 a kappale (uusi)
(14 a) Kansanterveyden suojelemiseksi mahdollisimman hyvin jäsenvaltioiden olisi varmistettava selvä ja tasapuolinen vastuunjako riskiin perustuvan lähestymistavan soveltamista varten kansallisen institutionaalisen ja oikeudellisen kehyksensä mukaisesti.
Tarkistus 25 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 15 kappale
(15) Niissä tapauksissa, joissa tässä direktiivissä säädettyjä standardeja ei ole noudatettu, asianomaisen jäsenvaltion olisi välittömästi tutkittava, mistä tämä johtuu, ja varmistettava, että tarvittaviin veden laatua korjaaviin toimenpiteisiin ryhdytään mahdollisimman pian. Tapauksissa, joissa veden toimituksesta aiheutuu mahdollinen vaara ihmisten terveydelle, kyseisen veden toimitus olisi kiellettävä tai sen käyttöä olisi rajoitettava. Lisäksi on tärkeää selventää, että mikäli mikrobiologisia ja kemiallisia muuttujia koskevia vähimmäisvaatimuksia ei noudateta, jäsenvaltioiden on automaattisesti katsottava tämä mahdolliseksi vaaraksi ihmisten terveydelle. Jos korjaavien toimenpiteiden katsotaan olevan tarpeen juomaveden laadun palauttamiseksi, perussopimuksen 191 artiklan 2 kohdan mukaisesti on ensisijaisiksi katsottava sellaiset toimenpiteet, jotka vaikuttavat ongelmaan sen lähteellä.
(15) Niissä tapauksissa, joissa tässä direktiivissä säädettyjä standardeja ei ole noudatettu, asianomaisen jäsenvaltion olisi välittömästi tutkittava, mistä tämä johtuu, ja varmistettava, että tarvittaviin veden laatua korjaaviin toimenpiteisiin ryhdytään mahdollisimman pian. Tapauksissa, joissa veden toimituksesta aiheutuu mahdollinen vaara ihmisten terveydelle, kyseisen veden toimitus olisi kiellettävä tai sen käyttöä olisi rajoitettava ja asianmukaista tietoa olisi annettava niille kansalaisille, joihin tilanne voisi vaikuttaa. Lisäksi, mikäli mikrobiologisia ja kemiallisia muuttujia koskevia vähimmäisvaatimuksia ei noudateta, jäsenvaltioiden olisi määritettävä, aiheutuuko arvojen ylittymisestä mahdollinen riski ihmisten terveydelle. Tätä varten jäsenvaltioiden olisi otettava erityisesti huomioon, kuinka paljon vähimmäisvaatimukset ylittyvät ja minkä tyyppisestä muuttujasta on kyse. Jos korjaavien toimenpiteiden katsotaan olevan tarpeen juomaveden laadun palauttamiseksi, perussopimuksen 191 artiklan 2 kohdan mukaisesti on ensisijaisiksi katsottava sellaiset toimenpiteet, jotka vaikuttavat ongelmaan sen lähteellä.
Tarkistus 26 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 15 a kappale (uusi)
(15 a) On tärkeää estää se, että saastuneesta vedestä aiheutuu mahdollinen vaara ihmisten terveydelle. Siksi tällaisen veden jakelu olisi kiellettävä tai sen käyttöä olisi rajoitettava.
Tarkistus 27 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 16 kappale
(16) Jäsenvaltioilla ei enää pitäisi olla lupaa poiketa tämän direktiivin säännöksistä. Poikkeukset jättivät alunperin jäsenvaltioille jopa yhdeksän vuotta aikaa ratkaista tilanne, jossa jonkin muuttujan arvoa ei noudatettu. Menettely osoittautui hankalaksi sekä jäsenvaltioille että komissiolle. Lisäksi joissakin tapauksissa se johti viivästyksiin korjaavien toimien toteuttamisessa, koska mahdollisuutta poikkeukseen pidettiin siirtymäkautena. Poikkeuksia koskeva säännös olisi sen vuoksi poistettava. Kun muuttujien arvoja ylitetään, korjaavia toimia koskevia säännöksiä olisi ihmisten terveyden suojelemiseksi sovellettava välittömästi ilman mahdollisuutta myöntää poikkeusta muuttujan arvosta. Poikkeuksia, jotka jäsenvaltiot ovat myöntäneet direktiivin 98/83/EY 9 artiklan mukaisesti ja joita edelleen sovelletaan tämän direktiivin voimaantulopäivänä, olisi kuitenkin edelleen sovellettava poikkeuksen voimassaolon loppuun saakka, mutta niitä ei tulisi uusia.
(16) Jäsenvaltioilla pitäisi olla lupa poiketa tämän direktiivin säännöksistä. Poikkeukset jättivät alun perin jäsenvaltioille jopa yhdeksän vuotta aikaa ratkaista tilanne, jossa jonkin muuttujan arvoa ei noudatettu. Menettely on osoittautunut jäsenvaltioille hyödylliseksi direktiivin kunnianhimoisten tavoitteiden vuoksi. Olisi kuitenkin pantava merkille, että joissakin tapauksissa kyseinen menettely on johtanut viivästyksiin korjaavien toimenpiteiden toteuttamisessa, koska mahdollisuutta poikkeukseen pidettiin toisinaan siirtymäkautena. Kun otetaan huomioon, että laatua koskevia muuttujia olisi vahvistettava tässä direktiivissä ja että uusia epäpuhtauksia havaitaan entistä paremmin, mikä edellyttää tehostettuja arviointi-, valvonta- ja hallintatoimenpiteitä, olisi kuitenkin edelleen pidettävä voimassa poikkeusmenettely, joka soveltuu näihin olosuhteisiin, edellyttäen, ettei poikkeuksista aiheudu mahdollista vaaraa ihmisten terveydelle ja ettei ihmisten käyttöön tarkoitetun veden jakelusta kyseisellä alueella voida huolehtia millään muulla kohtuulliseksi katsotulla tavalla. Poikkeuksia koskevaa direktiivin 98/83/EY säännöstä olisi sen vuoksi muutettava sen varmistamiseksi, että jäsenvaltiot noudattavat tämän direktiivin vaatimuksia entistä nopeammin ja tehokkaammin. Poikkeuksia, jotka jäsenvaltiot ovat myöntäneet direktiivin 98/83/EY 9 artiklan mukaisesti ja joita edelleen sovelletaan tämän direktiivin voimaantulopäivänä, olisi edelleen sovellettava poikkeusmenettelyn aloittamishetkellä voimassa olleissa säännöksissä määriteltyjen järjestelyjen mukaisesti.
Tarkistus 28 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 17 kappale
(17) Vastatessaan eurooppalaiseen kansalaisaloitteeseen ”Vesi on perusoikeus” vuonna 201483 komissio kehotti jäsenvaltioita varmistamaan vähimmäisvesihuollon saatavuuden kaikille kansalaisille Maailman terveysjärjestön (WHO) suositusten mukaisesti. Se myös sitoutui parantamaan ”koko väestön mahdollisuuksia turvallisen juomaveden […] saantiin ympäristöpolitiikan keinoin”84. Tämä vastaa YK:n kestävän kehityksen tavoitteen 6 alatavoitetta ”varmistaa turvallisen ja edullisen juomaveden saatavuus kaikille”. Yhdenvertaisen vedensaannin käsite kattaa monia erilaisia kysymyksiä kuten saatavuuden (joka liittyy maantieteellisiin tekijöihin, infrastruktuurin puutteeseen tai väestön tiettyjen osien erityiseen tilanteeseen), laadun, hyväksyttävyyden tai kohtuuhintaisuuden. Veden kohtuuhintaisuuden osalta on syytä muistaa, että asetettaessa vesimaksuja direktiivissä 2000/60/EY esitetyn kustannusten kattamisen periaatteen mukaisesti jäsenvaltiot voivat ottaa huomioon väestön taloudellisten ja sosiaalisten olosuhteiden erot ja ne voivat sen vuoksi ottaa käyttöön sosiaaliperusteisia tariffeja tai toteuttaa toimenpiteitä, joilla suojataan sosioekonomisesti epäedullisessa asemassa olevia väestönosia. Tässä direktiivissä käsitellään erityisesti vedensaantia koskevia kysymyksiä, jotka liittyvät laatuun ja saatavuuteen. Näiden kysymysten käsittelemiseksi ja osana vastausta eurooppalaiseen kansalaisaloitteeseen sekä jotta voidaan edistää Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin85 periaatteen 20 toteutumista, jonka mukaan ”jokaisella on oikeus laadukkaisiin peruspalveluihin, joita ovat esimerkiksi vesihuolto”, jäsenvaltiot olisi velvoitettava puuttumaan vedensaantiin kansallisella tasolla mutta samalla niille olisi jätettävä harkintavaltaa sen osalta, millaisia toimenpiteitä toteutetaan. Tämä voidaan tehdä toimilla, joiden tavoitteena on esimerkiksi parantaa ihmisten käyttöön tarkoitetun veden saantia kaikille, esimerkiksi vapaasti käytettävissä olevat juomavesipisteet kaupungeissa, ja edistämällä ihmisten käyttöön tarkoitetun veden vapaata saatavuutta julkisissa rakennuksissa ja ravintoloissa.
(17) Vastatessaan eurooppalaiseen kansalaisaloitteeseen ”Vesi on perusoikeus” vuonna 201483 komissio kehotti jäsenvaltioita varmistamaan vähimmäisvesihuollon saatavuuden kaikille kansalaisille Maailman terveysjärjestön (WHO) suositusten mukaisesti. Se myös sitoutui parantamaan ”koko väestön mahdollisuuksia turvallisen juomaveden […] saantiin ympäristöpolitiikan keinoin”84. Tämä vastaa Euroopan unionin perusoikeuskirjan 1 ja 2 artiklaa. Tämä vastaa myös YK:n kestävän kehityksen tavoitteen 6 alatavoitetta ”varmistaa turvallisen ja edullisen juomaveden saatavuus kaikille”. Yhdenvertaisen vedensaannin käsite kattaa monia erilaisia kysymyksiä kuten saatavuuden (joka liittyy maantieteellisiin tekijöihin, infrastruktuurin puutteeseen tai väestön tiettyjen osien erityiseen tilanteeseen), laadun, hyväksyttävyyden tai kohtuuhintaisuuden. Veden kohtuuhintaisuuden osalta on syytä muistaa, että asetettaessa vesimaksuja direktiivissä 2000/60/EY esitetyn kustannusten kattamisen periaatteen mukaisesti jäsenvaltiot voivat ottaa huomioon väestön taloudellisten ja sosiaalisten olosuhteiden erot ja ne voivat sen vuoksi ottaa käyttöön sosiaaliperusteisia tariffeja tai toteuttaa toimenpiteitä, joilla suojataan sosioekonomisesti epäedullisessa asemassa olevia väestönosia, sanotun kuitenkaan rajoittamatta direktiivin 2000/60/EY 9 artiklan 4 kohdan soveltamista. Tässä direktiivissä käsitellään erityisesti vedensaantia koskevia kysymyksiä, jotka liittyvät laatuun ja saatavuuteen. Näiden kysymysten käsittelemiseksi ja osana vastausta eurooppalaiseen kansalaisaloitteeseen sekä jotta voidaan edistää Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin85 periaatteen 20 toteutumista, jonka mukaan ”jokaisella on oikeus laadukkaisiin peruspalveluihin, joita ovat esimerkiksi vesihuolto”, jäsenvaltiot olisi velvoitettava puuttumaan edullisen veden saantiin kansallisella tasolla mutta samalla niille olisi jätettävä tiettyä harkintavaltaa sen osalta, millaisia toimenpiteitä toteutetaan. Tämä voidaan tehdä toimilla, joiden tavoitteena on esimerkiksi parantaa ihmisten käyttöön tarkoitetun veden saantia kaikille, esimerkiksi pidättymällä tiukentamasta perusteettomasti veden laatua koskevia vaatimuksia kansanterveydellisistä syistä, mikä nostaisi kansalaisten vedestä maksamaa hintaa, tarjoamalla vapaasti käytettävissä olevia juomavesipisteitä kaupungeissa ja edistämällä ihmisten käyttöön tarkoitetun veden vapaata saatavuutta julkisissa rakennuksissa, ravintoloissa, kauppa- ja virkistyskeskuksissa ja erityisesti kauttakulkualueilla ja alueilla, joilla liikkuu paljon ihmisiä, kuten rautatie- ja lentoasemilla.Jäsenvaltioiden olisi voitava vapaasti määrittää tällaisten välineiden sopiva yhdistelmä erityinen kansallinen tilanteensa huomioon ottaen.
85 Toimielinten välinen julistus Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista (2017/C 428/09), 17.11 2017 (EUVL C 428, 13.12.2017, s. 10).
85 Toimielinten välinen julistus Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista (2017/C 428/09), 17.11 2017 (EUVL C 428, 13.12.2017, s. 10).
Tarkistus 29 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 18 kappale
(18) Euroopan parlamentti totesi päätöslauselmassaan eurooppalaisen kansalaisaloitteen Right2Water seurannasta86, että ”jäsenvaltioiden tulisi kiinnittää erityistä huomiota yhteiskunnan haavoittuviin ryhmiin”87. Vähemmistöjen, kuten romanit, sintit, travellerit, kaaleet ja liikkuva väestö, erityistilanne, olivatpa ne paikallaan pysyviä tai eivät, ja erityisesti niiden juomaveden puute, tunnustettiin myös komission kertomuksessa romanien integraatiota edistäviä strategioita koskevan EU:n puitekehyksen täytäntöönpanosta88 sekä neuvoston suosituksessa romanien integraatiota jäsenvaltioissa edistävistä tuloksellisista toimenpiteistä89. Tässä yleisessä tilanteessa on asianmukaista, että jäsenvaltiot kiinnittävät erityistä huomiota heikoimmassa asemassa oleviin ja syrjäytyneisiin ryhmiin toteuttamalla tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että kyseisillä ryhmillä on mahdollisuus saada vettä. Näihin ryhmiin olisi kuuluttava ainakin pakolaiset, nomadiyhteisöt, kodittomat ja vähemmistöt, kuten romanit, sintit, travellerit, kaaleet ja liikkuva väestö, olivatpa ne paikallaan pysyviä tai eivät, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltioiden oikeutta määritellä tällaiset ryhmät. Tällaisia toimenpiteitä, joilla varmistetaan vedensaanti ja jotka kuuluvat jäsenvaltioiden harkintavaltaan, voisivat olla esimerkiksi vaihtoehtoiset toimitusjärjestelmät (erilliset käsittelylaitteet), vedentoimitus tankeilla (säiliöautot ja säilöt) sekä sen varmistaminen, että leireillä on tarvittava infrastruktuuri.
(18) Euroopan parlamentti totesi päätöslauselmassaan eurooppalaisen kansalaisaloitteen Right2Water seurannasta86, että ”jäsenvaltioiden tulisi kiinnittää erityistä huomiota yhteiskunnan haavoittuviin ryhmiin”87. Vähemmistöjen, kuten romanit ja travellerit, erityistilanne, olivatpa ne paikallaan pysyviä tai eivät, ja erityisesti niiden juomaveden puute, tunnustettiin myös komission kertomuksessa romanien integraatiota edistäviä strategioita koskevan EU:n puitekehyksen täytäntöönpanosta88 sekä neuvoston suosituksessa romanien integraatiota jäsenvaltioissa edistävistä tuloksellisista toimenpiteistä89. Tässä yleisessä tilanteessa on asianmukaista, että jäsenvaltiot kiinnittävät erityistä huomiota heikoimmassa asemassa oleviin ja syrjäytyneisiin ryhmiin toteuttamalla tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että kyseisillä ryhmillä on mahdollisuus saada vettä. Direktiivissä 2000/60/EY säädetyn kustannusten kattamisen periaatteen huomioon ottaen jäsenvaltioiden olisi parannettava heikoimmassa asemassa olevien ja syrjäytyneiden ryhmien mahdollisuutta saada vettä vaarantamatta edullisen ja korkealaatuisen veden toimittamista kaikille. Näihin ryhmiin olisi kuuluttava ainakin pakolaiset, nomadiyhteisöt, kodittomat ja vähemmistöt, kuten romanit ja travellerit, olivatpa ne paikallaan pysyviä tai eivät, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltioiden oikeutta määritellä tällaiset ryhmät. Tällaisia toimenpiteitä, joilla varmistetaan vedensaanti ja jotka kuuluvat jäsenvaltioiden harkintavaltaan, voisivat olla esimerkiksi vaihtoehtoiset toimitusjärjestelmät (erilliset käsittelylaitteet), vedentoimitus tankeilla (säiliöautot ja säilöt) sekä sen varmistaminen, että leireillä on tarvittava infrastruktuuri. Jos paikallisviranomaisille annetaan vastuu näiden velvoitteiden noudattamisesta, jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että paikallisviranomaisilla on riittävät taloudelliset resurssit sekä riittävät tekniset ja materiaaliset valmiudet, ja tuettava niitä tarjoamalla esimerkiksi asiantuntemusta.Varsinkaan vedenjakelu heikoimmassa asemassa oleville ja syrjäytyneille ryhmille ei saisi aiheuttaa paikallisviranomaisille kohtuuttomia kustannuksia.
89 Neuvoston suositus (2013/C 378/01), annettu 9 päivänä joulukuuta 2013, jäsenvaltioissa toteutettavista romanien integraatiota edistävistä tuloksellisista toimenpiteistä (EUVL C 378, 24.12.2013, s. 1).
89 Neuvoston suositus (2013/C 378/01), annettu 9 päivänä joulukuuta 2013, jäsenvaltioissa toteutettavista romanien integraatiota edistävistä tuloksellisista toimenpiteistä (EUVL C 378, 24.12.2013, s. 1).
Tarkistus 30 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 19 kappale
(19) Vuoteen 2020 ulottuvassa seitsemännessä ympäristöalan toimintaohjelmassa ”Hyvä elämä maapallon resurssien rajoissa”90 edellytetään, että yleisöllä on mahdollisuus saada selkeää ympäristötietoa kansallisella tasolla. Direktiivissä 98/83/EY säädettiin ainoastaan passiivisesta pääsystä tietoihin eli jäsenvaltioiden oli ainoastaan varmistettava, että tiedot olivat käytettävissä. Nämä säännökset olisi sen vuoksi korvattava sen varmistamiseksi, että ajantasaiset tiedot ovat helposti saatavilla esimerkiksi verkkosivustoilla, joiden osoitetta olisi aktiivisesti jaettava. Ajantasaisten tietojen tulisi sisältää seurantaohjelmien tulosten lisäksi myös lisätietoja, joita yleisö voi pitää hyödyllisenä, kuten tiedot indikaattoreista (rauta, kovuus, mineraalit jne.), jotka usein vaikuttavat kuluttajien käsitykseen hanavedestä. Tätä varten direktiivin 98/83/EY indikaattorimuuttujat, joista ei saatu terveyteen liittyvää tietoa, olisi korvattava kyseisiä muuttujia koskevilla tiedoilla verkossa. Erittäin suurten vedentoimittajien osalta verkossa olisi oltava saatavilla lisätietoja esimerkiksi energiatehokkuudesta, hallinnoinnista, hallinnasta, kustannusrakenteesta sekä käytetystä käsittelystä. Oletuksena on, että paremmat kuluttajatiedot ja parempi avoimuus auttavat lisäämään kuluttajien luottamusta niille toimitettuun veteen.Tämän puolestaan odotetaan lisäävän hanaveden käyttöä ja siten vähentävän muoviroskia ja kasvihuonekaasujen päästöjä sekä edistävän positiivista vaikutusta ilmastonmuutoksen hillintään ja ympäristöön yleensä.
(19) Vuoteen 2020 ulottuvassa seitsemännessä ympäristöalan toimintaohjelmassa ”Hyvä elämä maapallon resurssien rajoissa”90 edellytetään, että yleisöllä on mahdollisuus saada selkeää ympäristötietoa kansallisella tasolla. Direktiivissä 98/83/EY säädettiin ainoastaan passiivisesta pääsystä tietoihin eli jäsenvaltioiden oli ainoastaan varmistettava, että tiedot olivat käytettävissä. Nämä säännökset olisi sen vuoksi korvattava sen varmistamiseksi, että ajantasaiset, kattavat ja kuluttajan kannalta helposti ymmärrettävät tiedot ovat helposti saatavilla esimerkiksi esitteenä, verkkosivustoilla tai älykkäinä sovelluksina. Ajantasaisten tietojen tulisi sisältää seurantaohjelmien tulosten lisäksi myös lisätietoja, joita yleisö voi pitää hyödyllisenä, kuten veden toimittajien seuraamiseksi toteutettujen toimien tulokset veden laatua koskevien muuttujien osalta ja tiedot liitteessä I olevassa B a osassa luetelluista osoitinmuuttujista. Erittäin suurten veden toimittajien osalta verkossa olisi oltava saatavilla lisätietoja esimerkiksi maksurakenteesta sekä käytetystä käsittelystä. Merkityksellisiä tietoja koskevilla paremmilla kuluttajatiedoilla ja paremmalla avoimuudella olisi pyrittävä lisäämään kuluttajien luottamusta niille toimitettuun veteen ja vesihuoltopalveluihin ja lisäämään hanaveden käyttöä juomavetenä, mikä voisi vähentää muovin käyttöä, roskia ja kasvihuonekaasujen päästöjä sekä edistää positiivista vaikutusta ilmastonmuutoksen hillintään ja ympäristöön yleensä.
_________________
_________________
90 Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1386/2013/EU, annettu 20 päivänä marraskuuta 2013, vuoteen 2020 ulottuvasta yleisestä unionin ympäristöalan toimintaohjelmasta ”Hyvä elämä maapallon resurssien rajoissa” (EUVL L 354, 28.12.2013, s. 171).
90 Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1386/2013/EU, annettu 20 päivänä marraskuuta 2013, vuoteen 2020 ulottuvasta yleisestä unionin ympäristöalan toimintaohjelmasta ”Hyvä elämä maapallon resurssien rajoissa” (EUVL L 354, 28.12.2013, s. 171).
Tarkistus 31 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 20 kappale
(20) Samoista syistä ja jotta kuluttajat saataisiin tietoisemmiksi vedenkulutuksen vaikutuksista, niiden olisi myös saatava (esimerkiksi laskussaan tai älykkäiden sovellusten kautta) tietoa kulutetuista määristä, vedentoimittajan perimien maksujen kustannusrakenteesta, mukaan lukien muuttuvat ja kiinteät kustannukset, sekä hinnasta ihmisten käyttöön tarkoitettua vesilitraa kohti, mikä mahdollistaa vertailun pullotetun veden hinnan kanssa.
(20) Samoista syistä ja jotta kuluttajat saataisiin tietoisemmiksi vedenkulutuksen vaikutuksista, niiden olisi myös saatava helposti saatavilla olevalla tavalla, esimerkiksi laskussaan tai älykkäiden sovellusten kautta, tietoa kulutetuista määristä vuotta kohti, kulutuksen muuttumisesta, vertailusta kotitalouksien keskimääräiseen kulutukseen, jos nämä tiedot ovat veden toimittajan saatavilla, veden toimittajan perimien maksujen rakenteesta, mukaan lukien sen muuttuvat ja kiinteät osat, sekä hinnasta ihmisten käyttöön tarkoitettua vesilitraa kohti, mikä mahdollistaa vertailun pullotetun veden hinnan kanssa.
Tarkistus 32 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 21 kappale
(21) Periaatteet, joita vesimaksujen määrittämisessä on otettava huomioon, kuten vesihuoltopalvelujen kustannusten kattaminen ja aiheuttaja maksaa -periaate, esitetään direktiivissä 2000/60/EY. Vesihuoltopalveluiden taloudellista kestävyyttä ei kuitenkaan aina ole varmistettu, mikä joskus johtaa siihen, että investoinnit vesi-infrastruktuurin huoltamiseen ovat liian alhaisia. Kun seurantatekniikat ovat parantuneet, pääasiassa tästä investointien vähäisyydestä johtuvien vuotojen määrä on käynyt yhä selvemmäksi, ja vesihävikin vähentämistä olisi edistettävä unionin tasolla, jotta voidaan parantaa vesi-infrastruktuurin tehokkuutta. Toissijaisuusperiaatteen mukaisesti kyseiseen ongelmaan olisi puututtava lisäämällä avoimuutta ja kuluttajatietoja vuotojen määristä ja energiatehokkuudesta.
(21) Perusperiaatteet, joita vesimaksujen määrittämisessä on otettava huomioon rajoittamatta kuitenkaan direktiivin 2000/60/EY 9 artiklan 4 kohdan soveltamista, kuten vesihuoltopalvelujen kustannusten kattaminen ja aiheuttaja maksaa -periaate, esitetään kyseisessä direktiivissä. Vesihuoltopalvelujen taloudellista kestävyyttä ei kuitenkaan aina ole varmistettu, mikä joskus johtaa siihen, että investoinnit vesi-infrastruktuurin huoltamiseen ovat liian alhaisia. Kun seurantatekniikat ovat parantuneet, pääasiassa tästä investointien vähäisyydestä johtuvien vuotojen määrä on käynyt yhä selvemmäksi, ja vesihävikin vähentämistä olisi edistettävä unionin tasolla, jotta voidaan parantaa vesi-infrastruktuurin tehokkuutta. Jotta kyseinen ongelma tiedostettaisiin paremmin, siitä olisi toissijaisuusperiaatteen mukaisesti annettava avoimemmin tietoja kuluttajille.
Tarkistus 34 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 25 kappale
(25) Sääntelyn parantamista koskevan toimielinten sopimuksen 22 kohdan mukaisesti komission olisi tehtävä tästä direktiivistä arviointi tietyn ajan kuluttua päivästä, jona se saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä. Kyseinen arviointi olisi perustettava direktiivin täytäntöönpanon aikana saatuihin kokemuksiin ja kerättyihin tietoihin, asianmukaisiin tieteellisiin, analyyttisiin ja epidemiologisiin tietoihin sekä mahdollisesti käytettävissä oleviin WHO:n suosituksiin.
(25) Sääntelyn parantamista koskevan toimielinten sopimuksen 22 kohdan mukaisesti komission olisi tehtävä tästä direktiivistä arviointi tietyn ajan kuluttua päivästä, jona se saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä. Kyseinen arviointi olisi perustettava direktiivin täytäntöönpanon aikana saatuihin kokemuksiin ja kerättyihin tietoihin, käytettävissä oleviin WHO:n suosituksiin sekä merkityksellisiin tieteellisiin, analyyttisiin ja epidemiologisiin tietoihin.
Tarkistus 35 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 28 kappale
(28) Jotta tämä direktiivi voitaisiin mukauttaa tieteen ja tekniikan kehitykseen tai jotta voitaisiin määrittää seurantavaatimukset vaaran arviointeja ja kotitalouksien vedenjakelujärjestelmiä koskevia riskin arviointeja varten, komissiolle olisi siirrettävä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti valta muuttaa tämän direktiivin liitteitä I–IV. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä. Lisäksi liitteessä I olevan C osan huomautuksessa 10 säädetty valtuutus, joka koskee radioaktiivisen aineen seurantatiheyden ja -menetelmien määrittämistä, on vanhentunut neuvoston direktiivin 2013/51/Euratom96 antamisen vuoksi ja se olisi sen vuoksi poistettava. Direktiivin 98/83/EY liitteessä III olevassa A osassa säädetty valtuutus, joka koskee direktiivin muutoksia, ei enää ole tarpeellinen ja se olisi poistettava.
(28) Jotta tämä direktiivi voitaisiin mukauttaa tieteen ja tekniikan kehitykseen tai jotta voitaisiin määrittää seurantavaatimukset vaaran arviointeja ja sisäisiä vedenjakelujärjestelmiä koskevia riskin arviointeja varten, komissiolle olisi siirrettävä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti valta muuttaa tämän direktiivin liitteitä I–IV ja toteuttaa tarvittavia toimenpiteitä 10 a artiklassa säädettyjen muutosten mukaisesti. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä. Lisäksi liitteessä I olevan C osan huomautuksessa 10 säädetty valtuutus, joka koskee radioaktiivisen aineen seurantatiheyden ja -menetelmien määrittämistä, on vanhentunut neuvoston direktiivin 2013/51/Euratom96 antamisen vuoksi ja se olisi sen vuoksi poistettava. Direktiivin 98/83/EY liitteessä III olevassa A osassa säädetty valtuutus, joka koskee direktiivin muutoksia, ei enää ole tarpeellinen ja se olisi poistettava.
_________________
_________________
96 Neuvoston direktiivi 2013/51/Euratom, annettu 22 päivänä lokakuuta 2013, väestön terveyden suojelemista ihmisten käyttöön tarkoitetussa vedessä olevilta radioaktiivisilta aineilta koskevista vaatimuksista (EUVL L 296, 7.11.2013, s. 12).
96 Neuvoston direktiivi 2013/51/Euratom, annettu 22 päivänä lokakuuta 2013, väestön terveyden suojelemista ihmisten käyttöön tarkoitetussa vedessä olevilta radioaktiivisilta aineilta koskevista vaatimuksista (EUVL L 296, 7.11.2013, s. 12).
Tarkistus 36 Ehdotus direktiiviksi 1 artikla – 1 kohta
1. Tämä direktiivi koskee ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laatua.
1. Tämä direktiivi koskee kaikkien ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laatua unionissa.
Tarkistukset 163, 189, 207 ja 215 Ehdotus direktiiviksi 1 artikla – 2 kohta
2. Tämän direktiivin tavoitteena on suojella ihmisten terveyttä ihmisten käyttöön tarkoitetun veden saastumisesta aiheutuvilta vaikutuksilta varmistamalla, että vesi on terveellistä ja puhdasta.
2. Tämän direktiivin tavoitteena on suojella ihmisten terveyttä ihmisten käyttöön tarkoitetun veden saastumisesta aiheutuvilta vaikutuksilta varmistamalla, että vesi on terveellistä ja puhdasta, ja varmistaa ihmisten käyttöön tarkoitetun veden yleinen saatavuus.
1. ’ihmisten käyttöön tarkoitetulla vedellä’ kaikkea vettä, joka alkuperäisessä tilassaan tai käsittelyn jälkeen on tarkoitettu juomavedeksi, ruoanlaittoon, ruoanvalmistukseen tai -tuotantoon tai muihin kotitaloustarkoituksiin sekä julkisissa että yksityisissä tiloissa riippumatta sen alkuperästä tai siitä, toimitetaanko se jakeluverkon kautta, tankeista, tai lähdeveden ollessa kyseessä, pulloissa.
1. ’ihmisten käyttöön tarkoitetulla vedellä’ kaikkea vettä, joka alkuperäisessä tilassaan tai käsittelyn jälkeen on tarkoitettu juomavedeksi, ruoanlaittoon, ruoanvalmistukseen tai -tuotantoon tai muuhun elintarvikekäyttöön tai muihin kotitaloustarkoituksiin sekä julkisissa että yksityisissä tiloissa, elintarvikeyritykset mukaan luettuina, riippumatta sen alkuperästä tai siitä, toimitetaanko se jakeluverkon kautta, tankeista tai pulloissa tai säiliöissä.
2. ’kotitalouden vedenjakelujärjestelmällä’: putkistoja, putkivarusteita ja laitteita, jotka on asennettu sekä julkisissa että yksityisissä tiloissa yleensä ihmisten käyttöön tarkoitettujen hanojen ja jakeluverkon väliin, mutta vain jos veden toimittaja ei ole sovellettavan kansallisen oikeuden mukaan veden toimittajan ominaisuudessa vastuussa niistä.
2. ’sisäisellä vedenjakelujärjestelmällä’: putkistoja, putkivarusteita ja laitteita, jotka on asennettu sekä julkisissa että yksityisissä tiloissa yleensä ihmisten käyttöön tarkoitettujen hanojen ja jakeluverkon väliin, mutta vain jos veden toimittaja ei ole sovellettavan kansallisen oikeuden mukaan veden toimittajan ominaisuudessa vastuussa niistä.
3. ’veden toimittajalla’ yhteisöä, joka toimittaa keskimäärin vähintään 10 m3 ihmisten käyttöön tarkoitettua vettä päivässä.
3. ’veden toimittajalla’ oikeushenkilöä, joka toimittaa keskimäärin vähintään 10 m3 ihmisten käyttöön tarkoitettua vettä päivässä.
Tarkistus 41 Ehdotus direktiiviksi 2 artikla – 1 kohta – 3 a alakohta (uusi)
3 a. ’erittäin pienellä veden toimittajalla’ veden toimittajaa, joka toimittaa vettä alle 50 m3 päivässä tai jonka toimitukset kattavat alle 250 ihmistä.
4. ’pienellä veden toimittajalla’ veden toimittajaa, joka toimittaa vettä alle 500 m3 päivässä tai jonka toimitukset kattavat alle 5 000 ihmistä.
4. ’pienellä veden toimittajalla’ veden toimittajaa, joka toimittaa vettä alle 500 m3 päivässä tai jonka toimitukset kattavat alle 2 500 ihmistä.
Tarkistus 43 Ehdotus direktiiviksi 2 artikla – 1 kohta – 4 a alakohta (uusi)
4 a. ’keskisuurella veden toimittajalla’ veden toimittajaa, joka toimittaa vettä vähintään 500 m3 päivässä tai jonka toimitukset kattavat vähintään 2 500 ihmistä.
5. ’suurella veden toimittajalla’ veden toimittajaa, joka toimittaa vettä vähintään 500 m3 päivässä tai jonka toimitukset kattavat vähintään 5 000 ihmistä.
5. ’suurella veden toimittajalla’ veden toimittajaa, joka toimittaa vettä vähintään 5 000 m3 päivässä tai jonka toimitukset kattavat vähintään 25 000 ihmistä.
6. ’erittäin suurella veden toimittajalla’ veden toimittajaa, joka toimittaa vettä vähintään 5000 m3 päivässä tai jonka toimitukset kattavat vähintään 50 000 ihmistä.
6. ’erittäin suurella veden toimittajalla’ veden toimittajaa, joka toimittaa vettä vähintään 20 000 m3 päivässä tai jonka toimitukset kattavat vähintään 100 000 ihmistä.
7. ’ensisijaisilla tiloilla’ suuria tiloja, joissa monet käyttäjät mahdollisesti altistuvat veteen liittyville riskeille, kuten sairaalat, terveydenhuollon toimintayksiköt, rakennukset, joissa on majoitustila, rangaistuslaitokset ja leirintäalueet, sellaisina kuin jäsenvaltiot ovat ne määrittäneet.
7. ’ensisijaisilla tiloilla’ suuria muita kuin kotitalouden käyttöön tarkoitettuja tiloja, joissa monet ihmiset ja erityisesti heikoimmassa asemassa olevat ihmiset mahdollisesti altistuvat veteen liittyville riskeille, kuten sairaalat, terveydenhuollon toimintayksiköt, vanhainkodit, koulut, yliopistot ja muut oppilaitokset, päiväkodit, urheilu-, virkistys-, vapaa-ajan- ja näyttelytilat, rakennukset, joissa on majoitustila, rangaistuslaitokset ja leirintäalueet, sellaisina kuin jäsenvaltiot ovat ne määrittäneet.
Tarkistus 47 Ehdotus direktiiviksi 2 artikla – 1 kohta – 8 a alakohta (uusi)
8 a. ’elintarvikeyrityksellä’ elintarvikealan yritystä, sellaisena kuin se on määritelty asetuksen (EY) N:o 178/2002 3 artiklan 2 kohdassa.
Tarkistus 48 Ehdotus direktiiviksi 3 artikla – 1 a kohta (uusi)
1 a. Vesiin, joita käytetään elintarvikeyrityksissä ihmisten käyttöön tarkoitettujen tuotteiden tai aineiden valmistukseen, jalostukseen, säilytykseen tai markkinoille saattamiseen, sovelletaan vain tämän direktiivin 4, 5, 6 ja 11 artiklaa. Mitään tämän direktiivin artikloista ei kuitenkaan sovelleta, jos elintarvikealan toimija voi osoittaa toimivaltaisia kansallisia viranomaisia tyydyttävällä tavalla, että sen käyttämän veden laatu ei vaikuta sen toiminnan tuloksena syntyvien tuotteiden tai aineiden hygieenisyyteen ja että nämä tuotteet tai aineet ovat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 852/20041 a mukaisia.
________________
1 a Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 852/2004, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, elintarvikehygieniasta (EUVL L 139, 30.4.2004, s. 1).
Tarkistus 49 Ehdotus direktiiviksi 3 artikla – 1 b kohta (uusi)
1 b. Ihmisten käyttöön tarkoitetun pullotetun tai säiliöissä olevan veden tuottajaa ei pidetä veden toimittajana.
Tämän direktiivin säännöksiä sovelletaan pullotettuun tai säiliöissä olevaan ihmisten käyttöön tarkoitettuun veteen vain siinä tapauksessa, että muussa unionin lainsäädännössä ei säädetä niitä koskevista velvoitteista.
Tarkistus 50 Ehdotus direktiiviksi 3 artikla – 1 c kohta (uusi)
1 c. Merialuksiin, jotka harjoittavat veden suolanpoistoa, kuljettavat matkustajia ja toimivat veden toimittajina, sovelletaan ainoastaan tämän direktiivin 1–7 ja 9–12 artiklaa ja sen liitteitä.
Tarkistus 51 Ehdotus direktiiviksi 4 artikla – 1 kohta – c alakohta
c) jäsenvaltiot ovat toteuttaneet kaikki muut tarpeelliset toimenpiteet täyttääkseen tämän direktiivin 5–12 artiklassa esitetyt vaatimukset.
c) jäsenvaltiot ovat toteuttaneet kaikki muut tarpeelliset toimenpiteet täyttääkseen vaatimukset, jotka on esitetty seuraavasti:
i) tämän direktiivin 4–12 artiklassa loppukuluttajille jakeluverkon kautta tai tankista toimitetun ihmisten käyttöön tarkoitetun veden osalta;
ii) tämän direktiivin 4, 5 ja 6 artiklassa ja 11 artiklan 4 kohdassa elintarvikeyrityksessä pullotetun tai säiliöissä olevan ihmisten käyttöön tarkoitetun veden osalta;
iii) tämän direktiivin 4, 5, 6 ja 11 artiklassa elintarvikeyrityksessä elintarvikkeiden tuotantoa, jalostusta ja jakelua varten tuotetun ja käytetyn ihmisten käyttöön tarkoitetun veden osalta.
Tarkistus 52 Ehdotus direktiiviksi 4 artikla – 2 kohta
2. Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että kaikki tämän direktiivin soveltamiseksi tarkoitetut toimenpiteet ovat sellaisia, ettei niillä missään tapauksessa välittömästi tai välillisesti aiheuteta ihmisten käyttöön tarkoitetun veden nykyisen laadun heikkenemistä tai lisätä ihmisten käyttöön tarkoitetun veden tuotantoon käytettyjen vesien pilaantumista.
2. Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että kaikki tämän direktiivin soveltamiseksi tarkoitetut toimenpiteet ovat täysin varovaisuusperiaatteen mukaisia ja sellaisia, ettei niillä missään tapauksessa välittömästi tai välillisesti aiheuteta ihmisten käyttöön tarkoitetun veden nykyisen laadun heikkenemistä tai lisätä ihmisten käyttöön tarkoitetun veden tuotantoon käytettyjen vesien pilaantumista.
Tarkistus 53 Ehdotus direktiiviksi 4 artikla – 2 a kohta (uusi)
2 a. Jäsenvaltioiden on toteutettava toimenpiteitä varmistaakseen, että toimivaltaiset viranomaiset tekevät arvion vesivuotojen määrästä alueellaan ja mahdollisuudesta tehostaa vesivuotojen vähentämistä juomavesialalla.Arvioinnissa on otettava huomioon merkitykselliset kansanterveydelliset, ympäristölliset, tekniset ja taloudelliset näkökohdat. Jäsenvaltioiden on hyväksyttävä viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2022 kansalliset tavoitteensa veden toimittajien vesivuotojen määrän vähentämiseksi alueellaan 31 päivään joulukuuta 2030 mennessä.Jäsenvaltiot voivat tarjota mielekkäitä kannustimia varmistaakseen, että veden toimittajat niiden alueella täyttävät kansalliset tavoitteet.
Tarkistus 54 Ehdotus direktiiviksi 4 artikla – 2 b kohta (uusi)
2 b. Jos ihmisten käyttöön tarkoitetun veden tuotannosta ja jakelusta vastaava toimivaltainen viranomainen siirtää kyseisen veden tuotantoa tai toimittamista koskevan toiminnan kokonaan tai osittain veden toimittajalle, toimivaltaisen viranomaisen ja veden toimittajan sopimuksessa on täsmennettävä kullekin osapuolelle tämän direktiivin nojalla kuuluvat vastuut.
Tarkistus 55 Ehdotus direktiiviksi 5 artikla – 1 kohta
1. Jäsenvaltioiden on asetettava ihmisten käyttöön tarkoitettuun veteen sovellettavat arvot liitteessä I esitetyille muuttujille, eivätkä ne saa olla vähemmän tiukkoja kuin liitteessä I asetetut arvot.
1. Jäsenvaltioiden on asetettava ihmisten käyttöön tarkoitettuun veteen sovellettavat arvot liitteessä I esitetyille muuttujille.
Tarkistus 56 Ehdotus direktiiviksi 5 artikla – 1 a kohta (uusi)
1 a. Edellä 1 kohdan mukaisesti asetetut arvot eivät saa olla vähemmän tiukkoja kuin liitteessä I olevassa A, B ja B a osassa asetetut arvot.Liitteessä I olevassa B a osassa esitetyille muuttujille vahvistetaan arvot ainoastaan seurantatarkoituksiin ja 12 artiklan mukaisten velvoitteiden noudattamista varten.
Tarkistus 57 Ehdotus direktiiviksi 5 artikla – 2 kohta – 1 a alakohta (uusi)
Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että vedenjakelujärjestelmissä desinfiointitarkoituksiin käytetyt käsittelyaineet, materiaalit ja desinfiointimenetelmät eivät vaikuta haitallisesti ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laatuun.Ihmisten käyttöön tarkoitetun veden saastuminen näiden aineiden, materiaalien ja menetelmien käytöstä on minimoitava heikentämättä kuitenkaan desinfioinnin tehokkuutta.
Edellä 5 artiklan mukaisesti liitteessä I olevissa A ja B osassa esitetyille muuttujille asetettujen muuttujien arvojen on oltava vaatimusten mukaisia:
Edellä 5 artiklan mukaisesti liitteessä I olevissa A, B ja C osassa esitetyille muuttujille asetettujen muuttujien arvojen on oltava vaatimusten mukaisia:
Tarkistus 59 Ehdotus direktiiviksi 6 artikla – 1 kohta – c alakohta
c) lähdeveden osalta kohdassa, jossa vesi pullotetaan.
c) pullotetun tai säiliöissä olevan ihmisten käyttöön tarkoitetun veden osalta kohdassa, jossa vesi pullotetaan tai pannaan säiliöihin;
Tarkistus 60 Ehdotus direktiiviksi 6 artikla – 1 kohta – c a alakohta (uusi)
c a) elintarvikeyrityksessä käytetyn veden toimittajan toimittaman veden osalta kohdassa, jossa kyseinen vesi toimitetaan yritykseen.
Tarkistus 61 Ehdotus direktiiviksi 6 artikla – 1 a kohta (uusi)
1 a. Edellä 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetun veden osalta jäsenvaltioiden katsotaan täyttäneen tämän artiklan mukaiset velvoitteensa, jos 5 artiklan mukaisesti asetettujen muuttujien arvojen poikkeaman voidaan todeta johtuvan sisäisestä vedenjakelujärjestelmästä tai sen kunnossapidosta, paitsi ensisijaisissa tiloissa.
Tarkistus 62 Ehdotus direktiiviksi 7 artikla – 1 kohta – a alakohta
a) vaaran arviointi vesimuodostumista, joista otetaan ihmisten käyttöön tarkoitettua vettä, 8 artiklan mukaisesti;
a) jäsenvaltioiden suorittama vaaran arviointi vesimuodostumista tai niiden osista, joista otetaan ihmisten käyttöön tarkoitettua vettä, 8 artiklan mukaisesti;
Tarkistus 63 Ehdotus direktiiviksi 7 artikla – 1 kohta – b alakohta
b) toimitukseen liittyvien riskien arviointi, jonka veden toimittajat suorittavat toimittamansa veden laadun seurantaa varten 9 artiklan ja liitteessä II olevan C osan mukaisesti;
b) toimitukseen liittyvien riskien arviointi, jonka veden toimittajat suorittavat kunkin vedentoimitusjärjestelmän osalta toimittamansa veden laadun suojaamista ja seurantaa varten 9 artiklan ja liitteessä II olevan C osan mukaisesti;
Tarkistus 64 Ehdotus direktiiviksi 7 artikla – 1 a kohta (uusi)
1 a. Jäsenvaltiot voivat mukauttaa riskiin perustuvan lähestymistavan soveltamista vaarantamatta kuitenkaan tämän direktiivin tavoitetta, joka koskee ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laatua ja kuluttajien terveyttä, jos maantieteelliset olosuhteet, kuten syrjäinen sijainti tai vedenjakelualueen saavutettavuus, aiheuttavat erityisiä rajoitteita.
Tarkistus 65 Ehdotus direktiiviksi 7 artikla – 1 b kohta (uusi)
1 b. Jäsenvaltioiden on varmistettava selvä ja asianmukainen jäsenvaltioiden määrittelemien sidosryhmien välinen vastuunjako riskiin perustuvan lähestymistavan soveltamiseksi vesimuodostumiin, joista otetaan ihmisten käyttöön ja sisäisiin vedenjakelujärjestelmiin tarkoitettua vettä. Tällainen vastuunjako on räätälöitävä jäsenvaltioiden institutionaalisen ja oikeudellisen kehyksen mukaisesti.
Tarkistus 66 Ehdotus direktiiviksi 7 artikla – 2 kohta
2. Vaaran arvioinnit on tehtävä viimeistään [kolmen vuoden kuluttua päivästä, jona tämä direktiivi on viimeistään saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä]. Ne on tarkistettava kolmen vuoden välein ja saatettava tarvittaessa ajan tasalle.
2. Vaaran arvioinnit on tehtävä viimeistään [kolmen vuoden kuluttua päivästä, jona tämä direktiivi on viimeistään saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä]. Ne on tarkistettava kolmen vuoden välein ottaen huomioon direktiivin 2000/60/EY 7 artiklassa säädetty vaatimus, jonka mukaan jäsenvaltioiden on yksilöitävä vesimuodostumat, ja saatettava tarvittaessa ajan tasalle.
Tarkistus 67 Ehdotus direktiiviksi 7 artikla – 3 kohta
3. Erittäin suurten veden toimittajien ja suurten vedentoimittajien on tehtävä toimitukseen liittyvien riskien arviointi viimeistään [kolmen vuoden kuluttua päivästä, jona tämä direktiivi on viimeistään saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä] ja pienten veden toimittajien viimeistään [kuuden vuoden kuluttua päivästä, jona tämä direktiivi on viimeistään saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä]. Ne on tarkistettava säännöllisin väliajoin ja enintään kuuden vuoden välein ja saatettava tarvittaessa ajan tasalle.
3. Veden toimittajien on tehtävä toimitukseen liittyvien riskien arviointi viimeistään [kuuden vuoden kuluttua päivästä, jona tämä direktiivi on viimeistään saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä]. Ne on tarkistettava säännöllisin väliajoin ja enintään kuuden vuoden välein ja saatettava tarvittaessa ajan tasalle.
Tarkistus 68 Ehdotus direktiiviksi 7 artikla – 3 a kohta (uusi)
3 a. Tämän direktiivin 8 ja 9 artiklan mukaisesti jäsenvaltioiden on ryhdyttävä tarvittaviin korjaaviin toimenpiteisiin direktiivin 2000/60/EY 11 artiklassa tarkoitettujen toimenpideohjelmien ja 13 artiklassa tarkoitettujen vesipiirin hoitosuunnitelmien nojalla.
Tarkistus 69 Ehdotus direktiiviksi 7 artikla – 4 kohta
4. Kotitalouksien vedenjakelujärjestelmiä koskevat riskin arvioinnit on tehtävä viimeistään [kolmen vuoden kuluttua päivästä, jona tämä direktiivi on viimeistään saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä]. Ne on tarkistettava kolmen vuoden välein ja saatettava tarvittaessa ajan tasalle.
4. Sisäisiä vedenjakelujärjestelmiä koskevat riskin arvioinnit 10 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa tiloissa on tehtävä viimeistään [kolmen vuoden kuluttua päivästä, jona tämä direktiivi on viimeistään saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä]. Ne on tarkistettava kolmen vuoden välein ja saatettava tarvittaessa ajan tasalle.
1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tehdään vaaran arviointi, joka kattaa vesimuodostumat, joista otetaan ihmisten käyttöön tarkoitettua vettä keskimäärin yli 10 m3 päivässä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta direktiivin 2000/60/EY 6 ja 7 artiklan soveltamista. Vaaran arvioinnin on sisällettävä seuraavat osat:
1. Jäsenvaltioiden on varmistettava toimivaltaisten vesiviranomaistensa kanssa, että tehdään vaaran arviointi, joka kattaa vesimuodostumat, joista otetaan ihmisten käyttöön tarkoitettua vettä keskimäärin yli 10 m3 päivässä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta direktiivin 2000/60/EY ja erityisesti sen 4–8 artiklan soveltamista. Vaaran arvioinnin on sisällettävä seuraavat osat:
Tarkistus 72 Ehdotus direktiiviksi 8 artikla – 1 kohta – a alakohta
a) kaikkien vaaran arvioinnin kattamissa vesimuodostumissa olevien vedenottopisteiden tunnistaminen ja georeferointi;
a) kaikkien vaaran arvioinnin kattamissa vesimuodostumissa tai niiden osissa olevien vedenottopisteiden tunnistaminen ja georeferointi. Koska tässä kohdassa tarkoitetut tiedot voivat olla arkaluontoisia erityisesti kansanterveyden suojelun kannalta, jäsenvaltioiden on varmistettava, että tällaiset tiedot suojataan ja ne annetaan ainoastaan asiaankuuluville viranomaisille;
Tarkistus 73 Ehdotus direktiiviksi 8 artikla – 1 kohta – b alakohta
b) kartoitus suojavyöhykkeistä, jos kyseisiä vyöhykkeitä on perustettu direktiivin 2000/60/EY 7 artiklan 3 kohdan mukaisesti, sekä mainitun direktiivin 6 artiklassa tarkoitetuista suojelualueista;
b) kartoitus suojavyöhykkeistä, jos kyseisiä vyöhykkeitä on perustettu direktiivin 2000/60/EY 7 artiklan 3 kohdan mukaisesti;
Tarkistus 216 Ehdotus direktiiviksi 8 artikla – 1 kohta – c alakohta
c) niiden vaarojen ja mahdollisten pilaantumislähteiden tunnistaminen, jotka vaikuttavat vaaran arvioinnin kattamiin vesimuodostumiin. Tätä varten jäsenvaltiot voivat käyttää direktiivin 2000/60/EY 5 artiklan mukaisesti tehtyä tarkastelua ihmistoiminnan vaikutuksesta sekä kyseisen direktiivin liitteessä II olevan 1.4 kohdan mukaisesti kerättyjä tietoja merkittävistä paineista;
c) niiden vaarojen ja mahdollisten pilaantumislähteiden tunnistaminen, jotka vaikuttavat vaaran arvioinnin kattamiin vesimuodostumiin. Pilaantumislähteiden tutkimus- ja tunnistamistoimia on päivitettävä säännöllisesti, jotta havaitaan uudet aineet, jotka vaikuttavat mikromuoveihin, erityisesti PFAS-aineet. Tätä varten jäsenvaltiot voivat käyttää direktiivin 2000/60/EY 5 artiklan mukaisesti tehtyä tarkastelua ihmistoiminnan vaikutuksesta sekä kyseisen direktiivin liitteessä II olevan 1.4 kohdan mukaisesti kerättyjä tietoja merkittävistä paineista;
Tarkistus 75 Ehdotus direktiiviksi 8 artikla – 1 kohta – d alakohta – johdantokappale
d) säännöllinen seuranta vesimuodostumista, jotka kuuluvat seuraavasta luettelosta valittuja epäpuhtauksia koskevan vaaran arvioinnin piiriin:
d) säännöllinen seuranta vesimuodostumista tai niiden osista, jotka kuuluvat vedentoimituksen kannalta merkityksellisiä ja seuraavasta luettelosta valittuja epäpuhtauksia koskevan vaaran arvioinnin piiriin:
Tarkistus 76 Ehdotus direktiiviksi 8 artikla – 1 kohta – d alakohta – iv alakohta
iv) muut merkitykselliset epäpuhtaudet, kuten mikromuovit, tai vesialuekohtaiset epäpuhtaudet, jotka jäsenvaltiot ovat määrittäneet direktiivin 2000/60/EY 5 artiklan mukaisesti tehdyn ihmistoiminnan vaikutusta koskevan tarkastelun sekä kyseisen direktiivin liitteessä II olevan 1.4 kohdan mukaisesti merkittävistä paineista kerättyjen tietojen perusteella.
iv) liitteessä I olevassa C a osassa esitetyt muuttujat ainoastaan seurantatarkoituksiin tai muut merkitykselliset epäpuhtaudet, kuten mikromuovit, edellyttäen, että 11 artiklan 5 b kohdassa tarkoitettu mikromuovien mittausmenetelmä on otettu käyttöön, tai vesialuekohtaiset epäpuhtaudet, jotka jäsenvaltiot ovat määrittäneet direktiivin 2000/60/EY 5 artiklan mukaisesti tehdyn ihmistoiminnan vaikutusta koskevan tarkastelun sekä kyseisen direktiivin liitteessä II olevan 1.4 kohdan mukaisesti merkittävistä paineista kerättyjen tietojen perusteella.
Tarkistus 77 Ehdotus direktiiviksi 8 artikla – 1 kohta – 1 a alakohta (uusi)
Erittäin pienet veden toimittajat voidaan vapauttaa tämän kohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitetuista vaatimuksista, edellyttäen, että toimivaltaisella viranomaisella on ennalta saatua ja ajantasaista dokumentoitua tietoa kyseisissä alakohdissa tarkoitetuista merkityksellisistä muuttujista.Toimivaltaisen viranomaisen on tarkasteltava tätä vapautusta uudelleen vähintään kolmen vuoden välein ja saatettava se tarvittaessa ajan tasalle.
Jäsenvaltiot voivat käyttää säännöllistä seurantaa varten seurantaa, joka suoritetaan unionin muun lainsäädännön mukaisesti.
Jäsenvaltiot voivat käyttää säännöllistä seurantaa varten ja uusien haitallisten aineiden havaitsemiseksi uusien tutkimusten avulla seuranta- ja tutkimusvalmiuksia sekä seurantaa, joka suoritetaan unionin muun lainsäädännön mukaisesti.
Tarkistus 78 Ehdotus direktiiviksi 8 artikla – 3 kohta
3. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava veden toimittajille, jotka käyttävät vaaran arvioinnin kattamaa vedenmuodostumaa, 1 kohdan d alakohdan mukaisesti suoritetun seurannan tuloksista, ja ne voivat kyseisten seurannan tulosten perusteella:
Poistetaan.
a) vaatia, että veden toimittajat suorittavat tiettyjen muuttujien lisäseurantaa tai -käsittelyä;
b) sallia sen, että veden toimittajat pienentävät tiettyjen muuttujien seurantatiheyttä ilman, että niitä vaaditaan suorittamaan toimituksiin liittyvien riskien arviointi, edellyttäen, että kyseessä eivät ole liitteessä II olevan B osan 1 kohdassa tarkoitetut keskeiset muuttujat ja ettei yksikään kohtuudella odotettava tekijä todennäköisesti huononna ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laatua.
Tarkistus 79 Ehdotus direktiiviksi 8 artikla – 4 kohta
4. Tapauksissa, joissa veden toimittajan sallitaan pienentävän seurantatiheyttä siten kuin 2 kohdan b alakohdassa on tarkoitettu, jäsenvaltioiden on jatkettava kyseisten muuttujien seurantaa vaaran arvioinnin kattamassa vesimuodostelmassa.
Jäsenvaltioiden on 1 ja 2 kohdan ja direktiivin 2000/60/EY mukaisesti kerättyjen tietojen perusteella toteutettava yhteistyössä veden toimittajien ja muiden sidosryhmien kanssa seuraavat toimenpiteet tai varmistettava, että veden toimittajat toteuttavat kyseiset toimenpiteet:
Jäsenvaltioiden on 1 ja 2 kohdan ja direktiivin 2000/60/EY mukaisesti kerättyjen tietojen perusteella toteutettava yhteistyössä veden toimittajien ja muiden sidosryhmien kanssa seuraavat toimenpiteet:
Tarkistus 178 Ehdotus direktiiviksi 8 artikla – 5 kohta – 1 alakohta – a alakohta
a) ennaltaehkäisytoimet, joilla vähennetään tarvittavaa käsittelyä ja suojellaan veden laatua, mukaan lukien toimenpiteet, joihin viitataan direktiivin 2000/60/EY 11 artiklan 3 kohdan d alakohdassa;
Poistetaan.
Tarkistus 82 Ehdotus direktiiviksi 8 artikla – 5 kohta – 1 alakohta – a a alakohta (uusi)
a a) toimenpiteet, joilla varmistetaan, että pilaantumisen aiheuttajat toteuttavat yhteistyössä veden toimittajien ja muiden asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa ennaltaehkäisytoimenpiteitä, joilla vähennetään tarvittavan käsittelyn tasoa tai vältetään se ja suojellaan veden laatua, mukaan lukien direktiivin 2000/60/EY 11 artiklan 3 kohdan d alakohdassa tarkoitetut toimenpiteet sekä lisätoimenpiteet, jotka katsotaan tarpeellisiksi tämän artiklan 1 kohdan d alakohdan mukaisesti suoritettavan seurannan perusteella;
Tarkistus 83 Ehdotus direktiiviksi 8 artikla – 5 kohta – 1 alakohta – b alakohta
b) vähentämistoimenpiteet, jotka katsotaan tarpeellisiksi 1 kohdan d alakohdan mukaisesti suoritettavan seurannan perusteella, jotta voidaan tunnistaa pilaantumisen lähde ja puuttua siihen.
b) vähentämistoimenpiteet, jotka katsotaan tarpeellisiksi 1 kohdan d alakohdan mukaisesti suoritettavan seurannan perusteella, jotta voidaan tunnistaa pilaantumislähde ja puuttua siihen ja välttää mahdollinen lisäkäsittely, mikäli ennaltaehkäisytoimenpiteitä ei pidetä toteuttamiskelpoisina tai riittävän tehokkaina, jotta pilaantumislähteeseen voidaan puuttua nopeasti.
Tarkistus 84 Ehdotus direktiiviksi 8 artikla – 5 kohta – 1 alakohta – b a alakohta (uusi)
b a) jos edellä a a ja b alakohdassa säädettyjä toimenpiteitä ei ole pidetty riittävinä tarjoamaan asianmukaista suojelua ihmisten terveydelle, toimenpiteet, jotka veden toimittajien on toteutettava tiettyjen muuttujien lisäseurannan suorittamiseksi vedenotto- tai vedenkäsittelypisteessä, jos tämä on ehdottoman välttämätöntä terveysriskien ehkäisemiseksi.
Tarkistus 85 Ehdotus direktiiviksi 8 artikla – 5 a kohta (uusi)
5 a. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava veden toimittajille, jotka käyttävät vaaran arvioinnin kattamia vesimuodostumia tai niiden osia, 1 kohdan d alakohdan mukaisesti suoritetun seurannan tuloksista, ja ne voivat kyseisten seurannan tulosten sekä 1 ja 2 kohdan nojalla koottujen ja direktiivin 2000/60/EY nojalla kerättyjen tietojen perusteella:
a) sallia sen, että veden toimittajat pienentävät tiettyjen muuttujien seurantatiheyttä tai seurattavien muuttujien määrää ilman, että niitä vaaditaan suorittamaan toimituksiin liittyvien riskien arviointi, edellyttäen, että kyseessä eivät ole liitteessä II olevan B osan 1 kohdassa tarkoitetut keskeiset muuttujat ja ettei yksikään kohtuudella odotettava tekijä todennäköisesti huononna ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laatua;
b) jos veden toimittajan sallitaan pienentävän seurantatiheyttä a alakohdassa tarkoitetulla tavalla, jatkaa kyseisten muuttujien säännöllistä seurantaa vaaran arvioinnin kattamassa vesimuodostumassa.
Jäsenvaltioiden on varmistettava, että veden toimittajat suorittavat toimituksiin liittyvien riskien arvioinnin, jossa annetaan mahdollisuus mukauttaa minkä tahansa liitteessä I olevassa A ja B osassa mainitun muuttujan seurantatiheyttä – kun kyseessä ei ole liitteessä II olevan B osan mukainen keskeinen muuttuja – riippuen niiden esiintymisestä raakavedessä.
Jäsenvaltioiden on varmistettava, että veden toimittajat suorittavat liitteessä II olevan C osan mukaisesti toimituksiin liittyvien riskien arvioinnin, jossa annetaan mahdollisuus mukauttaa minkä tahansa liitteessä I olevassa A, B ja B a osassa mainitun muuttujan seurantatiheyttä – kun kyseessä ei ole liitteessä II olevan B osan mukainen keskeinen muuttuja – riippuen niiden esiintymisestä raakavedessä.
Näiden muuttujien osalta jäsenvaltioiden on varmistettava, että veden toimittajat voivat poiketa liitteessä II olevassa B osassa esitetyistä näytteenottotiheyksistä liitteessä II olevassa C osassa esitettyjen eritelmien mukaisesti.
Näiden muuttujien osalta jäsenvaltioiden on varmistettava, että veden toimittajat voivat poiketa liitteessä II olevassa B osassa esitetyistä näytteenottotiheyksistä liitteessä II olevassa C osassa esitettyjen eritelmien mukaisesti riippuen niiden esiintymisestä raakavedessä ja käsittelyjärjestelyistä.
Tätä varten veden toimittajien on otettava huomioon tämän direktiivin 8 artiklan mukaisesti suoritetun vaaran arvioinnin sekä direktiivin 2000/60/EY 7 artiklan 1 kohdan ja 8 artiklan mukaisesti suoritetun seurannan tulokset.
Tätä varten veden toimittajat ottavat huomioon tämän direktiivin 8 artiklan mukaisesti suoritetun vaaran arvioinnin sekä direktiivin 2000/60/EY 7 artiklan 1 kohdan ja 8 artiklan mukaisesti suoritetun seurannan tulokset.
Tarkistus 90 Ehdotus direktiiviksi 9 artikla – 1 a kohta (uusi)
1 a. Jäsenvaltiot voivat vapauttaa erittäin pienet veden toimittajat 1 kohdan soveltamisesta edellyttäen, että toimivaltaisella viranomaisella on ennalta saatua ja ajantasaista dokumentoitua tietoa merkityksellisistä muuttujista ja että se katsoo, että tällaisen poikkeuksen vuoksi ei aiheudu riskiä ihmisten terveydelle, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 4 artiklan mukaisia viranomaisen velvoitteita.
Toimivaltaisen viranomaisen on tarkasteltava vapautusta uudelleen kolmen vuoden välein tai silloin, kun valuma-alueella havaitaan uusia pilaantumisvaaroja, ja saatettava se tarvittaessa ajan tasalle.
Tarkistus 91 Ehdotus direktiiviksi 9 artikla – 2 kohta
2. Toimituksiin liittyvien riskien arviointien on oltava toimivaltaisten viranomaisten hyväksymiä.
2. Toimituksiin liittyvien riskien arviointien on oltava veden toimittajien vastuulla, joiden on varmistettava, että ne ovat tämän direktiivin mukaisia. Tätä varten veden toimittajat voivat pyytää tukea toimivaltaisilta viranomaisilta.
Jäsenvaltiot voivat vaatia toimivaltaisia viranomaisia hyväksymään tai seuraamaan veden toimittajien riskin arviointeja.
Tarkistus 92 Ehdotus direktiiviksi 9 artikla – 2 a kohta (uusi)
2 a. Jäsenvaltioiden on varmistettava 1 kohdan mukaisesti suoritetun toimituksiin liittyvien riskien arvioinnin tulosten perusteella, että veden toimittajat ottavat käyttöön vesiturvallisuussuunnitelman, joka on räätälöity tunnistettujen riskien mukaisesti ja oikeasuhteinen veden toimittajan kokoon nähden. Vesiturvallisuussuunnitelma voi koskea esimerkiksi veden kanssa kosketuksiin joutuvia materiaaleja, vedenkäsittelytuotteita, vuotavista putkista aiheutuvia mahdollisia riskejä tai toimenpiteitä mukautumiseksi olemassa oleviin tai tuleviin haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen, ja jäsenvaltioiden on määriteltävä suunnitelmien sisältö tarkemmin.
1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tehdään kotitalouksien vedenjakelujärjestelmiä koskevat riskin arvioinnit, joissa on seuraavat osat:
1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että ensisijaisissa tiloissa tehdään sisäisiä vedenjakelujärjestelmiä koskevat riskin arvioinnit, joissa on seuraavat osat:
Tarkistus 95 Ehdotus direktiiviksi 10 artikla – 1 kohta – a alakohta
a) arviointi mahdollisista riskeistä, jotka liittyvät kotitalouksien vedenjakelujärjestelmiin ja niihin liittyviin tuotteisiin ja materiaaleihin, sekä siitä, vaikuttavatko riskit veden laatuun siinä kohdassa, mistä sitä otetaan hanoista, jotka on yleensä tarkoitettu ihmisten käyttöön, erityisesti kun vettä toimitetaan yleisölle ensisijaisissa tiloissa;
a) arviointi mahdollisista riskeistä, jotka liittyvät sisäisiin vedenjakelujärjestelmiin ja niihin liittyviin tuotteisiin ja materiaaleihin, sekä siitä, vaikuttavatko riskit veden laatuun siinä kohdassa, mistä sitä otetaan hanoista, jotka on yleensä tarkoitettu ihmisten käyttöön;
Tarkistus 96 Ehdotus direktiiviksi 10 artikla – 1 kohta – b alakohta – 1 alakohta
b) liitteessä I olevassa C osassa lueteltujen muuttujien säännöllinen seuranta tiloissa, joissa mahdollinen vaara ihmisten terveydelle katsotaan suurimmaksi. Asianmukaiset muuttujat ja tilat seurantaa varten valitaan a kohdan mukaisesti tehdyn arvioinnin perusteella.
b) liitteessä I olevassa C osassa lueteltujen muuttujien säännöllinen seuranta ensisijaisissa tiloissa, joissa on tunnistettu erityisiä veden laatuun liittyviä riskejä a alakohdan mukaisesti tehdyn arvioinnin aikana.
Tarkistus 97 Ehdotus direktiiviksi 10 artikla – 1 kohta – b alakohta – 2 alakohta
Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun säännölliseen seurannan osalta jäsenvaltiot voivat luoda seurantastrategian, jossa keskitytään ensisijaisiin tiloihin;
Säännöllisen seurannan osalta jäsenvaltioiden on varmistettava pääsy ensisijaisissa tiloissa sijaitseviin laitteistoihin näytteenottoa varten, ja ne voivat luoda erityisesti Legionella pneumophila -bakteeria koskevan seurantastrategian;
Tarkistus 98 Ehdotus direktiiviksi 10 artikla – 1 kohta – c alakohta
c) sen todentaminen, onko ihmisten käyttöön tarkoitetun veden kanssa kosketuksiin joutuvien rakennustuotteiden toimivuus asianmukainen suhteessa rakennuskohteen perusvaatimuksiin liittyviin keskeisiin ominaisuuksiin, jotka määritetään asetuksen (EU) N: o 305/2011 liitteessä I olevan 3 kohdan e alakohdassa.
c) sen todentaminen, onko ihmisten käyttöön tarkoitetun veden kanssa kosketuksiin joutuvien tuotteiden ja materiaalien toimivuus asianmukainen suhteessa ihmisten terveyden suojeluun.
Tarkistus 99 Ehdotus direktiiviksi 10 artikla – 1 kohta – c a alakohta (uusi)
c a) sen todentaminen, soveltuvatko käytetyt materiaalit olemaan kosketuksissa ihmisten käyttöön tarkoitetun veden kanssa ja täyttyvätkö 11 artiklassa täsmennetyt vaatimukset.
Tarkistus 100 Ehdotus direktiiviksi 10 artikla – 2 kohta
2. Jos jäsenvaltiot katsovat 1 kohdan a alakohdan mukaisesti tehdyn arvioinnin perusteella, että kotitalouksien vedenjakelujärjestelmistä ja niihin liittyvistä tuotteista ja materiaaleista aiheutuu riski ihmisten terveydelle tai jos 1 kohdan b alakohdan mukaisesti suoritettu seuranta osoittaa, että liitteessä I olevassa C osassa esitettyjä muuttujien arvoja ei noudateta, jäsenvaltioiden on:
2. Jos jäsenvaltiot katsovat 1 kohdan a alakohdan mukaisesti tehdyn arvioinnin perusteella, että ensisijaisten tilojen sisäisistä vedenjakelujärjestelmistä ja niihin liittyvistä tuotteista ja materiaaleista aiheutuu riski ihmisten terveydelle tai jos 1 kohdan b alakohdan mukaisesti suoritettu seuranta osoittaa, että liitteessä I olevassa C osassa esitettyjä muuttujien arvoja ei noudateta, jäsenvaltioiden on varmistettava, että toteutetaan asianmukaisia toimenpiteitä sen riskin poistamiseksi tai vähentämiseksi, ettei liitteessä I olevassa C osassa esitettyjen muuttujien arvoja noudateta.
a) toteutettava asianmukaisia toimenpiteitä sen riskin poistamiseksi tai vähentämiseksi, ettei liitteessä I olevassa C osassa asetettujen muuttujien arvoja noudateta;
b) toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että ihmisten käyttöön tarkoitetun veden käsittelyssä tai jakelussa käytetyistä rakennustuotteista irtoavat aineet tai kemikaalit eivät suoraan tai välillisesti vaaranna ihmisten terveyttä;
c) toteutettava yhteistyössä veden toimittajien kanssa muita toimenpiteitä, kuten asianmukaisia mukautustekniikoita, joiden avulla muutetaan veden luonne tai sen ominaisuudet ennen sen jakelua niin, että vähennetään tai poistetaan riski siitä, että muuttujien arvosta poiketaan jakelun jälkeen,
d) asianmukaisesti ilmoitettava ja tiedotettava kuluttajille veden kulutuksen ja käytön edellytyksistä sekä mahdollisista toimista, joilla vältetään riskin toistuminen,
e) järjestettävä koulutusta putkiasentajille ja muille ammattilaisille, jotka käsittelevät kotitalouksien vedenjakelujärjestelmiä ja asentavat rakennustuotteita,
f) legionellan osalta varmistettava, että toteutetaan toimivia valvonta- ja hallintatoimenpiteitä, joilla ehkäistään ja käsitellään mahdollisia tautiesiintymiä.
Tarkistus 101 Ehdotus direktiiviksi 10 artikla – 2 a kohta (uusi)
2 a. Sisäisiin vedenjakelujärjestelmiin liittyvien riskien vähentämiseksi kaikissa sisäisissä vedenjakelujärjestelmissä jäsenvaltioiden on:
a) kannustettava julkisten ja yksityisten tilojen omistajia toteuttamaan sisäisiin vedenjakelujärjestelmiin liittyvien riskien arviointi;
b) tiedotettava kuluttajille ja julkisten ja yksityisten tilojen omistajille toimenpiteistä sen riskin poistamiseksi tai vähentämiseksi, ettei ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laatuvaatimuksia noudateta sisäiseen vedenjakelujärjestelmään liittyvästä syystä;
c) asianmukaisesti ilmoitettava ja tiedotettava kuluttajille veden kulutuksen ja käytön edellytyksistä sekä mahdollisista toimista, joilla vältetään riskin toistuminen;
d) edistettävä koulutusta putkiasentajille ja muille ammattilaisille, jotka käsittelevät sisäisiä vedenjakelujärjestelmiä ja asentavat veden kanssa kosketuksiin joutuvia materiaaleja ja tuotteita; ja
e) Legionella- ja erityisesti Legionella pneumophila -bakteerin osalta varmistettava, että toteutetaan toimivia ja riskiin nähden oikeasuhteisia valvonta- ja hallintatoimenpiteitä, joilla ehkäistään ja käsitellään mahdollisia tautiesiintymiä.
Ihmisten käyttöön tarkoitetun veden kanssa kosketuksiin joutuviin tuotteisiin, aineisiin ja materiaaleihin sovellettavat hygieniaa koskevat vähimmäisvaatimukset
1. Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että aineet ja materiaalit, joita käytetään veden ottoon, käsittelyyn tai jakeluun tarkoitettujen uusien, ihmisten käyttöön tarkoitetun veden kanssa kosketuksiin joutuvien markkinoille saatettavien tuotteiden valmistukseen, tai näihin aineisiin liittyvät epäpuhtaudet
a) eivät aiheuta suoraan tai epäsuoraan haittaa ihmisten terveydelle tässä asetuksessa tarkoitetulla tavalla;
b) eivät vaikuta ihmisten käyttöön tarkoitetun veden hajuun tai makuun;
c) eivät esiinny ihmisten käyttöön tarkoitetussa vedessä sellaista pitoisuutta suurempina pitoisuuksina, jota tarvitaan niiden käyttötarkoituksen saavuttamiseen;ja
d) eivät lisää mikrobiologista kasvua.
2. Edellä olevan 1 kohdan yhdenmukaisen soveltamisen varmistamiseksi komissio antaa viimeistään ... [kolmen vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulopäivästä] 19 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä direktiiviä vahvistamalla hygieniaa koskevat vähimmäisvaatimukset ja luettelo aineista, joita käytetään ihmisten käyttöön tarkoitetun veden kanssa kosketuksiin joutuvien materiaalien tuotantoon ja jotka on hyväksytty unionissa, mukaan lukien tarvittaessa erityiset siirtymisen raja-arvot ja erityiset käyttöehdot.Komissio tarkastelee luetteloa säännöllisesti uudelleen ja saattaa sen ajan tasalle uusimman tieteellisen ja teknisen kehityksen perusteella.
3. Komission tukemiseksi sen antaessa ja muuttaessa 2 kohdan mukaisia delegoituja säädöksiä perustetaan pysyvä komitea, johon kuuluu jäsenvaltioiden nimittämiä edustajia, jotka voivat pyytää tukea asiantuntijoilta tai neuvonantajilta.
4. Ihmisten käyttöön tarkoitetun veden kanssa kosketuksiin joutuvien materiaalien, joista säädetään muussa unionin lainsäädännössä, kuten Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 305/20111 a, on oltava tämän artiklan 1 ja 2 kohdan vaatimusten mukaisia.
______________
1a Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 305/2011, annettu 9 päivänä maaliskuuta 2011, rakennustuotteiden kaupan pitämistä koskevien ehtojen yhdenmukaistamisesta ja neuvoston direktiivin 89/106/ETY kumoamisesta (EUVL L 88, 4.4.2011, s. 5).
Tarkistus 103 Ehdotus direktiiviksi 11 artikla – 1 kohta
1. Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laatua seurataan säännöllisesti, jotta kuluttajien saatavilla oleva vesi täyttäisi tämän direktiivin vaatimukset ja noudattaisi erityisesti 5 artiklan mukaisesti asetettuja muuttujien arvoja. Näytteet on otettava niin, että ne edustavat koko vuoden aikana kulutettavan veden laatua. Jäsenvaltioiden on lisäksi toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen takaamiseksi, että silloin kun desinfiointi kuuluu ihmisten käyttöön tarkoitetun veden käsittelyyn tai jakeluun, desinfiointimenetelmien tehokkuus varmistetaan, ja että desinfioinnin sivutuotteista aiheutuva saastuminen pidetään mahdollisimman vähäisenä desinfiointia vaarantamatta.
1. Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laatua seurataan säännöllisesti, jotta vesi täyttäisi tämän direktiivin vaatimukset ja noudattaisi erityisesti 5 artiklan mukaisesti asetettuja muuttujien arvoja. Näytteet on otettava niin, että ne edustavat koko vuoden aikana kulutettavan veden laatua. Jäsenvaltioiden on lisäksi toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen takaamiseksi, että silloin kun desinfiointi kuuluu ihmisten käyttöön tarkoitetun veden käsittelyyn tai jakeluun, desinfiointimenetelmien tehokkuus varmistetaan, ja että desinfioinnin sivutuotteista aiheutuva saastuminen pidetään mahdollisimman vähäisenä desinfiointia vaarantamatta.
Tarkistus 104 Ehdotus direktiiviksi 11 artikla – 5 a kohta (uusi)
5 a. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle liitteessä I olevassa C a osassa lueteltujen muuttujien mukaisesti suoritetun valvonnan tulokset viimeistään ... [kolme vuotta tämän direktiivin voimaantulopäivästä] ja tämän jälkeen kerran vuodessa.
Siirretään komissiolle valta antaa 19 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan tätä direktiiviä ajantasaistamalla liitteessä I olevassa C a osassa esitetty tarkkailtavien aineiden luettelo. Komissio voi päättää lisätä luetteloon aineita, jos on olemassa riski, että tällaisia aineita esiintyy ihmisten käyttöön tarkoitetussa vedessä ja että niistä voi aiheutua mahdollinen riski ihmisten terveydelle, mutta joiden osalta tieteelliset tiedot eivät ole osoittaneet riskiä ihmisten terveydelle. Tätä varten komissio hyödyntää erityisesti WHO:n tieteellistä tutkimusta. Uusien aineiden lisääminen on perusteltava asianmukaisesti tämän direktiivin 1 artiklan nojalla.
Tarkistus 105 Ehdotus direktiiviksi 11 artikla – 5 b kohta (uusi)
5 b. Komissio antaa viimeistään ... [vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulopäivästä] 19 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä direktiiviä hyväksymällä menetelmä, jolla mitataan liitteessä I olevassa C a osassa esitetyssä tarkkailtavien aineiden luettelossa mainittuja mikromuoveja.
Tarkistus 106 Ehdotus direktiiviksi 12 artikla – 1 kohta
1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikki puutteet 5 artiklan mukaisesti asetettujen muuttujien arvojen noudattamisessa tutkitaan heti syiden selville saamiseksi.
1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikki puutteet 5 artiklan mukaisesti asetettujen muuttujien arvojen noudattamisessa 6 artiklassa tarkoitetussa vaatimustenmukaisuuden määrittelykohdassa tutkitaan heti syiden selville saamiseksi.
Jos liitteessä I olevassa C osassa esitettyjä muuttujien arvoja ei noudateta, korjaaviin toimiin on kuuluttava 10 artiklan 2 kohdan a–f alakohdassa esitetyt toimenpiteet.
Jos liitteessä I olevassa C osassa esitettyjä muuttujien arvoja ei noudateta, korjaaviin toimiin on kuuluttava 10 artiklan 2 a kohdassa esitetyt toimenpiteet.
Jos liitteessä I olevassa A ja B osassa esitettyjä muuttujia koskevia vähimmäisvaatimuksia ei noudateta, jäsenvaltioiden on automaattisesti katsottava tämä mahdolliseksi vaaraksi ihmisten terveydelle.
Jos liitteessä I olevassa A ja B osassa esitettyjä muuttujia koskevia vähimmäisvaatimuksia ei noudateta, jäsenvaltioiden on katsottava tämä mahdolliseksi vaaraksi ihmisten terveydelle, paitsi jos toimivaltaiset viranomaiset katsovat muuttujien arvojen poikkeaman olevan merkitykseltään vähäinen.
4. Edellä 2 ja 3 kohdassa kuvatuissa tapauksissa jäsenvaltioiden on mahdollisimman nopeasti toteutettava kaikki seuraavat toimenpiteet:
4. Edellä 2 ja 3 kohdassa kuvatuissa tapauksissa jäsenvaltioiden on mahdollisimman nopeasti toteutettava kaikki seuraavat toimenpiteet, jos muuttujien arvon poikkeama katsotaan mahdolliseksi vaaraksi ihmisten terveydelle:
Tarkistus 110 Ehdotus direktiiviksi 12 artikla – 4 kohta – 1 a alakohta (uusi)
Edellä a, b ja c alakohdassa tarkoitetut toimenpiteet toteutetaan yhteistyössä kyseisen veden toimittajan kanssa.
Tarkistus 111 Ehdotus direktiiviksi 12 artikla – 5 kohta
5. Toimivaltaisten viranomaisten tai muiden asianmukaisten tahojen on päätettävä, mihin toimiin 3 kohdan perusteella on ryhdyttävä, ottaen huomioon myös ne riskit ihmisten terveydelle, joita ihmisten käyttöön tarkoitetun veden jakelun keskeyttäminen tai sen käytön rajoittaminen aiheuttaisi.
5. Jos poikkeama todetaan vaatimustenmukaisuuden määrittelykohdassa, toimivaltaisten viranomaisten tai muiden asianmukaisten tahojen on päätettävä, mihin toimiin 3 kohdan perusteella on ryhdyttävä, ottaen huomioon myös ne riskit ihmisten terveydelle, joita ihmisten käyttöön tarkoitetun veden jakelun keskeyttäminen tai sen käytön rajoittaminen aiheuttaisi.
1. Jäsenvaltiot voivat säätää poikkeuksista liitteessä I olevassa B osassa esitettyjen tai 5 artiklan 2 kohdan mukaisesti asetettujen muuttujien arvoihin niiden itse määrittämään enimmäisarvoon asti sillä edellytyksellä, ettei tällaisista poikkeuksista aiheudu mahdollista vaaraa ihmisten terveydelle ja ettei ihmisten käyttöön tarkoitetun veden jakelusta kyseisellä alueella voida huolehtia millään muulla kohtuulliseksi katsotulla tavalla. Tällaiset poikkeukset on rajoitettava seuraaviin tapauksiin:
a) uusi vedenjakelualue;
b) vedenjakelualueella havaittu uusi pilaantumislähde tai äskettäin tutkitut tai havaitut uudet muuttujat.
Poikkeuksien voimassaoloaika on rajoitettava mahdollisimman lyhyeksi, eikä se saa ylittää kolmea vuotta, jonka ajanjakson loppupuolella jäsenvaltioiden on laadittava tilannekatsaus sen määrittämiseksi, onko riittävää edistystä tapahtunut.
Poikkeuksellisissa olosuhteissa jäsenvaltio voi myöntää toisen poikkeuksen ensimmäisen alakohdan a ja b alakohdan osalta. Jos jäsenvaltio aikoo myöntää toisen poikkeuksen, sen on toimitettava komissiolle tilannekatsaus sekä perustelut toisen poikkeuksen myöntämispäätökselle. Myöskään tämä toinen poikkeus ei saa olla yli kolmen vuoden pituinen.
2. Edellä 1 kohdan mukaisesti tehdyssä poikkeuksessa on määriteltävä seuraavat seikat:
a) poikkeuksen syy,
b) kyseinen muuttuja, aiemmat asiaa koskevat seurantatulokset ja suurin poikkeuksen nojalla sallittu arvo,
c) maantieteellinen alue, toimitetun veden määrä päivää kohden, väestö, jota asia koskee, sekä tieto siitä, vaikuttaako tilanne johonkin asiaankuuluvaan elintarvikkeita tuottavaan yritykseen,
d) asianmukainen seurantasuunnitelma, tarvittaessa tihennetty seuranta,
e) yhteenveto tarvittavia korjaavia toimenpiteitä koskevasta suunnitelmasta aikatauluineen sekä kustannusarvio ja määräykset tilannekatsauksen laatimisesta, ja
f) anottu poikkeuksen kesto.
3. Jos toimivaltaiset viranomaiset katsovat poikkeamien muuttujien arvoista olevan merkitykseltään vähäisiä ja jos 12 artiklan 2 kohdan mukaisesti toteutettavat toimet mahdollistavat ongelman korjaamisen enintään 30 päivän kuluessa, tämän artiklan 2 kohdassa esitettyjä tietoja ei tarvitse määritellä poikkeuksessa.
Tällaisessa tapauksessa toimivaltaisten viranomaisten tai muiden asiaankuuluvien elinten on asetettava vain kyseisen muuttujan korkein sallittu arvo sekä aika, jonka kuluessa ongelma on korjattava.
4. Edellä olevaan 3 kohtaan ei voi enää vedota, jos tietyn muuttujan arvo on poikennut sallitusta arvosta tietyssä vedenottamossa yhteensä yli 30 päivänä edeltäneiden 12 kuukauden aikana.
5. Jäsenvaltion, joka turvautuu tässä artiklassa tarkoitettuihin poikkeuksiin, on varmistettava, että poikkeuksen vaikutuspiiriin kuuluvalle väestölle ilmoitetaan heti poikkeuksesta ja sen ehdoista asianmukaisella tavalla. Jäsenvaltion on lisäksi huolehdittava siitä, että väestöryhmille, joille poikkeuksesta voi koitua erityinen riski, annetaan tarvittaessa ohjeet.
Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja velvoitteita ei sovelleta 3 kohdassa tarkoitetuissa tilanteissa, jolleivat toimivaltaiset viranomaiset toisin päätä.
6. Lukuun ottamatta 3 kohdan mukaisesti tehtyjä poikkeuksia, jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle kahden kuukauden kuluessa kaikista poikkeuksista, joiden soveltamisalaan kuuluva veden toimitus käsittää keskimäärin yli 1 000 m3 päivässä tai yli 5 000 ihmistä, ja liitettävä mukaan 2 kohdassa määritellyt tiedot.
7. Tätä artiklaa ei sovelleta pulloissa tai säiliöissä myytävään, ihmisten käyttöön tarkoitettuun veteen.
1. Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet, joilla parannetaan ihmisten käyttöön tarkoitetun veden saatavuutta kaikille, ja edistettävä sen käyttöä alueellaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta direktiivin 2000/60/EY 9 artiklan soveltamista.Toimenpiteisiin on kuuluttava kaikki seuraavat toimenpiteet:
1. Jäsenvaltioiden on vedenjakelua koskevat paikalliset ja alueelliset näkymät ja olosuhteet huomioon ottaen toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet, joilla parannetaan ihmisten käyttöön tarkoitetun veden yleistä saatavuutta kaikille, ja edistettävä sen käyttöä alueellaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta direktiivin 2000/60/EY 9 artiklan ja toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden soveltamista.
a) tunnistetaan ihmiset, joilla ei ole mahdollisuutta saada ihmisten käyttöön tarkoitettua vettä, sekä syyt saatavuuden puuttumiseen (kuten kuuluminen heikoimmassa asemassa oleviin ja syrjäytyneisiin ryhmiin), arvioidaan mahdollisuuksia parantaa kyseisten ihmisten mahdollisuuksia saada vettä ja tiedotetaan heille mahdollisuuksista liittyä vedenjakeluverkkoon sekä vaihtoehtoisista keinoista saada vettä;
a) tunnistetaan ihmiset, joilla ei ole mahdollisuutta tai joilla on rajalliset mahdollisuudet saada ihmisten käyttöön tarkoitettua vettä, kuten haavoittuvat ja syrjäytyneet ryhmät, sekä syyt saatavuuden puuttumiseen, arvioidaan mahdollisuuksia parantaa kyseisten ihmisten mahdollisuuksia saada vettä ja toteutetaan toimia saannin parantamiseksi ja tiedotetaan heille mahdollisuuksista liittyä vedenjakeluverkkoon sekä vaihtoehtoisista keinoista saada vettä;
a a) varmistetaan ihmisten käyttöön tarkoitetun veden yleinen toimitus;
b) perustetaan ja ylläpidetään ulkona ja sisätiloissa laitteistoja, joilla tarjotaan ilmaiseksi ihmisten käyttöön tarkoitettua vettä julkisissa tiloissa;
b) perustetaan ja ylläpidetään ulkona ja sisätiloissa laitteistoja, kuten täyttöpisteitä, joilla tarjotaan ilmaiseksi ihmisten käyttöön tarkoitettua vettä julkisissa tiloissa, erityisesti paikoissa, joissa on runsaasti kävijöitä;näin on toimittava, jos se on teknisesti toteuttamiskelpoista ja oikeasuhteista tällaisten toimenpiteiden tarpeellisuuteen nähden, ja ottaen huomioon paikalliset erityisolosuhteet, kuten ilmaston ja maantieteen;
c) edistetään ihmisten käyttöön tarkoitetun veden saatavuutta
c) edistetään ihmisten käyttöön tarkoitetun veden saatavuutta
i) käynnistämällä kampanjoita, joilla tiedotetaan kansalaisille kyseisen veden laadusta;
i) käynnistämällä kampanjoita, joilla tiedotetaan kansalaisille hanaveden korkeasta laadusta ja lähimmästä nimetystä täyttöpisteestä;
i a) käynnistämällä kampanjoita, joilla kannustetaan kansalaisia käyttämään uudelleen käytettäviä vesipulloja, ja käynnistämällä aloitteita, joilla lisätään tietoisuutta täyttöpisteiden sijainnista;
ii) edistämällä kyseisen veden saatavuutta hallinnoissa ja julkisissa rakennuksissa;
ii) varmistamalla kyseisen veden vapaa saatavuus hallinnoissa ja julkisissa rakennuksissa ja kannustamalla luopumaan kertakäyttöisiin muovipulloihin pullotetun veden käytöstä näissä hallinnoissa ja rakennuksissa;
iii) edistämällä kyseisen veden vapaata saatavuutta ravintoloissa, ruokaloissa ja ateriapalveluissa.
iii) edistämällä kyseisen veden saatavuutta ilmaiseksi tai pientä palvelumaksua vastaan asiakkaille ravintoloissa, ruokaloissa ja ateriapalveluissa.
Jäsenvaltioiden on 1 kohdan a alakohdan mukaisesti kerättyjen tietojen perusteella toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet, joilla varmistetaan ihmisten käyttöön tarkoitetun veden saatavuus heikoimmassa asemassa oleville ja syrjäytyneille ryhmille.
Jäsenvaltioiden on 1 kohdan a alakohdan mukaisesti kerättyjen tietojen perusteella toteutettava kaikki tarpeellisiksi ja asianmukaisiksi katsomansa toimenpiteet, joilla varmistetaan ihmisten käyttöön tarkoitetun veden saatavuus heikoimmassa asemassa oleville ja syrjäytyneille ryhmille.
Tarkistukset 173, 199 ja 209 Ehdotus direktiiviksi 13 artikla – 2 a kohta (uusi)
2 a. Jos tässä artiklassa säädetyt velvoitteet kuuluvat kansallisen lainsäädännön nojalla paikallisviranomaisille, jäsenvaltioiden on varmistettava, että kyseisillä viranomaisilla on keinot ja resurssit varmistaa ihmisten käyttöön tarkoitetun veden saatavuus ja että kaikki tältä osin toteutetut toimenpiteet ovat oikeasuhteisia asianomaisen jakeluverkoston kapasiteettiin ja kokoon nähden.
Tarkistukset 174, 200 ja 210 Ehdotus direktiiviksi 13 artikla – 2 b kohta (uusi)
2 b. Jäljempänä 15 artiklan 1 kohdan a alakohdan säännösten mukaisesti kerätyt tiedot huomioon ottaen komissio tekee yhteistyötä jäsenvaltioiden ja Euroopan investointipankin kanssa sellaisten unionin kuntien tukemiseksi, joilla ei ole tarvittavaa pääomaa voidakseen hankkia teknistä tukea, saatavilla olevaa unionin rahoitusta ja pitkäaikaisia lainoja tavallista alhaisemmalla korolla, erityisesti vesi-infrastruktuurin ylläpitämistä ja uudistamista varten, jotta varmistetaan korkealaatuisen veden saanti ja asetetaan vesi- ja jätevesipalvelut myös heikoimmassa asemassa olevien ja syrjäytyneiden väestöryhmien saataville.
Tarkistus 116 Ehdotus direktiiviksi 14 artikla – 1 kohta
1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että ihmisten käyttöön tarkoitettua vettä koskevat asianmukaiset ja ajan tasalle saatetut tiedot ovat verkossa kaikkien vedentoimituksen kattamien henkilöiden saatavilla liitteen IV mukaisesti.
1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että ihmisten käyttöön tarkoitettua vettä koskevat asianmukaiset, ajan tasalle saatetut ja saatavissa olevat tiedot ovat verkossa tai muilla käyttäjäystävällisillä tavoilla kaikkien vedentoimituksen kattamien henkilöiden saatavilla liitteen IV mukaisesti ja sovellettavia tietosuojasääntöjä noudattaen.
Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikki vedentoimituksen kattavat henkilöt saavat säännöllisesti ja vähintään kerran vuodessa kaikkein sopivimmassa muodossa (esimerkiksi laskussaan tai älykkäiden sovellusten kautta) pyytämättä seuraavat tiedot:
Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikki vedentoimituksen kattavat henkilöt saavat säännöllisesti ja vähintään kerran vuodessa kaikkein sopivimmassa ja helposti saatavilla olevassa toimivaltaisen viranomaisen määrittelemässä muodossa (esimerkiksi laskussaan tai älykkäiden sovellusten kautta) pyytämättä seuraavat tiedot:
Tarkistus 118 Ehdotus direktiiviksi 14 artikla – 2 kohta – 1 alakohta – a alakohta – johdantokappale
a) tiedot ihmisten käyttöön tarkoitetusta vedestä kuutiometriä kohti perittävien maksujen kustannusrakenteesta, mukaan lukien muuttuvat ja kiinteät kustannukset ja vähintään ne, jotka liittyvät seuraaviin:
a) silloin kun kustannukset katetaan maksujärjestelmällä, tiedot ihmisten käyttöön tarkoitetusta vedestä kuutiometriä kohti perittävien maksujen kustannusrakenteesta, mukaan lukien muuttuvien ja kiinteiden kustannusten jakautuminen;
Tarkistus 119 Ehdotus direktiiviksi 14 artikla – 2 kohta – 1 alakohta – a alakohta – i alakohta
i) veden toimittajien 8 artiklan 5 kohdan mukaisesti vaaran arviointia varten toteuttamat toimenpiteet;
Poistetaan.
Tarkistus 120 Ehdotus direktiiviksi 14 artikla – 2 kohta – 1 alakohta – a alakohta – ii alakohta
ii) ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laadun käsittely ja jakelu;
Poistetaan.
Tarkistus 121 Ehdotus direktiiviksi 14 artikla – 2 kohta – 1 alakohta – a alakohta – iii alakohta
iii) jäteveden keräys ja käsittely;
Poistetaan.
Tarkistus 122 Ehdotus direktiiviksi 14 artikla – 2 kohta – 1 alakohta – a alakohta – iv alakohta
iv) 13 artiklan mukaisesti toteutetut toimenpiteet, jos veden toimittajat ovat toteuttaneet kyseisiä toimenpiteitä;
Poistetaan.
Tarkistus 123 Ehdotus direktiiviksi 14 artikla – 2 kohta – 1 alakohta – a a alakohta (uusi)
a a) tiedot ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laadusta, mukaan lukien osoitinmuuttujat;
Tarkistus 124 Ehdotus direktiiviksi 14 artikla – 2 kohta – 1 alakohta – b alakohta
b) toimitetun ihmisten käyttöön tarkoitetun veden hinta litraa ja kuutiometriä kohti;
b) silloin kun kustannukset katetaan maksujärjestelmällä, ihmisten käyttöön tarkoitetun veden toimitushinta kuutiometriä kohti ja litraa kohti laskutettu hinta; silloin kun kustannuksia ei kateta maksujärjestelmällä, tämän direktiivin noudattamisen varmistamisesta vesijärjestelmälle aiheutuvat vuotuiset kokonaiskustannukset sekä merkitykselliset taustatiedot siitä, miten ihmisten käyttöön tarkoitettu vesi toimitetaan alueelle;
Tarkistus 125 Ehdotus direktiiviksi 14 artikla – 2 kohta – 1 alakohta – b a alakohta (uusi)
b a) ihmisten käyttöön tarkoitetun veden käsittely ja jakelu;
Tarkistus 126 Ehdotus direktiiviksi 14 artikla – 2 kohta – 1 alakohta – c alakohta
c) kotitalouden kuluttama määrä, vähintään vuosi- ja laskutuskausikohtaisesti, yhdessä kulutuksen vuosittaisten suuntausten kanssa;
c) kotitalouden kuluttama määrä, vähintään vuosi- ja laskutuskausikohtaisesti, yhdessä kotitalouksien kulutuksen vuosittaisten suuntausten kanssa, jos tämä on teknisesti toteutettavissa, ja ainoastaan, jos nämä tiedot ovat veden toimittajan saatavilla;
Tarkistus 127 Ehdotus direktiiviksi 14 artikla – 2 kohta – 1 alakohta – d alakohta
d) kotitalouden vuosittaisen vedenkulutuksen vertaaminen samaan luokkaan kuuluvan kotitalouden keskimääräisen kulutuksen kanssa;
d) kotitalouden vuosittaisen vedenkulutuksen vertaaminen samaan luokkaan kuuluvan kotitalouden keskimääräisen kulutuksen kanssa c alakohdan mukaisesti soveltuvissa tapauksissa;
Komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä, joissa täsmennetään ensimmäisen alakohdan perusteella toimitettavien tietojen muoto ja järjestelyt. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 20 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
Jäsenvaltioiden on määriteltävä selkeä vastuunjako, joka koskee tietojen antamista ensimmäisen alakohdan nojalla veden toimittajien, sidosryhmien ja toimivaltaisten paikallisviranomaisten välillä. Komissio antaa19 artiklan mukaisesti tämän direktiivin täydentämiseksi delegoituja säädöksiä, joissa täsmennetään ensimmäisen alakohdan perusteella toimitettavien tietojen muoto ja järjestelyt.
Tarkistus 129 Ehdotus direktiiviksi 15 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – d alakohta
d) luotava ja saatettava sen jälkeen vuosittain ajan tasalle tietokokonaisuus, joka sisältää tiedot juomavesihäiriöistä, joista on aiheutunut mahdollinen vaara ihmisten terveydelle, riippumatta siitä, onko muuttujien arvoja jäänyt noudattamatta, jos häiriöt ovat kestäneet yli 10 peräkkäistä päivää ja vaikuttaneet yli 1 000 ihmiseen, mukaan lukien kyseisten häiriöiden syyt ja 12 artiklan mukaisesti toteutetut korjaavat toimet.
d) luotava ja saatettava sen jälkeen vuosittain ajan tasalle tietokokonaisuus, joka sisältää tiedot juomavesihäiriöistä, joista on aiheutunut mahdollinen riski ihmisten terveydelle, riippumatta siitä, onko muuttujien arvoja jäänyt noudattamatta, jos häiriöt ovat kestäneet yli 10 peräkkäistä päivää ja vaikuttaneet yli 1 000 ihmiseen, mukaan lukien kyseisten häiriöiden syyt ja 12 artiklan mukaisesti toteutetut korjaavat toimet.
4. Komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä, joissa täsmennetään 1 ja 3 alakohdan perusteella toimitettavien tietojen muoto ja järjestelyt, mukaan lukien yksityiskohtaiset vaatimukset 3 kohdassa tarkoitetuista indikaattoreista, unionin laajuisista yleiskartoista ja jäsenvaltioiden yleiskatsauksista.
4. Komissio antaa19 artiklan mukaisesti tämän direktiivin täydentämiseksi delegoituja säädöksiä, joissa täsmennetään 1 ja 3 alakohdan perusteella toimitettavien tietojen muoto ja järjestelyt, mukaan lukien yksityiskohtaiset vaatimukset 3 kohdassa tarkoitetuista indikaattoreista, unionin laajuisista yleiskartoista ja jäsenvaltioiden yleiskatsauksista.
Tarkistus 132 Ehdotus direktiiviksi 17 artikla – 2 kohta – b alakohta
b) 13 artiklassa esitetyt veden saatavuuteen liittyvät säännökset;
b) 13 artiklassa esitetyt veden saatavuuteen liittyvät säännökset ja sen väestön osuus, jolla ei ole mahdollisuutta saada vettä;
Tarkistus 133 Ehdotus direktiiviksi 17 artikla – 2 kohta – c alakohta
c) 14 artiklassa ja liitteessä IV esitetyt säännökset yleisölle toimitettavista tiedoista.
c) 14 artiklassa ja liitteessä IV esitetyt säännökset yleisölle toimitettavista tiedoista, mukaan lukien käyttäjäystävällinen unionin tason yhteenveto liitteessä IV olevassa 7 kohdassa mainituista tiedoista.
Tarkistus 134 Ehdotus direktiiviksi 17 artikla – 2 a kohta (uusi)
2 a. Komissio esittää viimeistään ... [viiden vuoden kuluttua päivästä, jona tämä direktiivi on viimeistään saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä] ja sen jälkeen tarpeen mukaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen mikromuovien, lääkkeiden ja tarvittaessa muiden äskettäin ilmaantuneiden epäpuhtauksien aiheuttamasta mahdollisesta uhasta ihmisten käyttöön tarkoitetun veden lähteille ja siihen liittyvistä mahdollisista terveysriskeistä.Siirretään komissiolle valta antaa tarvittaessa 19 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä direktiiviä määrittämällä mikromuovin, lääkkeiden ja muiden äskettäin ilmaantuneiden epäpuhtauksien enimmäisarvot ihmisten käyttöön tarkoitetussa vedessä.
Tarkistus 135 Ehdotus direktiiviksi 18 artikla – 2 a kohta (uusi)
2 a. Komissio arvioi viimeistään ... [viisi vuotta tämän direktiivin voimaantulopäivästä], onko 10 a artiklan säännöksillä saatu aikaan ihmisten käyttöön tarkoitetun veden kanssa kosketuksiin joutuviin materiaaleihin ja tuotteisiin sovellettavien hygieniavaatimusten riittävä yhdenmukaistamisen taso, ja toteuttaa tarvittaessa muita asianmukaisia toimenpiteitä.
Tarkistus 136 Ehdotus direktiiviksi 23 artikla – 2 kohta
2. Vapautuksia, jotka jäsenvaltiot ovat myöntäneet direktiivin 98/83/EY 9 artiklan mukaisesti ja joita edelleen sovelletaan [määräaika tämän direktiivin saattamiselle osaksi kansallista lainsäädäntöä], olisi kuitenkin edelleen sovellettava vapautuksen voimassaolon loppuun saakka. Niitä ei voida uusia.
2. Poikkeuksia, jotka jäsenvaltiot ovat myöntäneet direktiivin 98/83/EY 9 artiklan mukaisesti ja joita edelleen sovelletaan [määräaika tämän direktiivin saattamiselle osaksi kansallista lainsäädäntöä], olisi kuitenkin edelleen sovellettava poikkeuksien voimassaolon loppuun saakka.
Tarkistus 179 Ehdotus direktiiviksi Liite I – A osa – taulukko
Komission teksti
Muuttuja
Muuttujan arvo
Yksikkö
Clostridium perfringens (itiöt)
0
lukumäärä/100 ml
Koliformiset bakteerit
0
lukumäärä/100 ml
Enterokokit
0
lukumäärä/100 ml
Escherichia coli (E. coli)
0
lukumäärä/100 ml
Heterotrofinen pesäkeluku (HPC) 22°
ei epätavallisia muutoksia
Somaattisia lambda-faageja
0
lukumäärä/100 ml
Sameus
<1
NTU
Tarkistus
Muuttuja
Muuttujan arvo
Muuttuja
Clostridium perfringens (itiöt)
0
lukumäärä/100 ml
Enterokokit
0
lukumäärä/100 ml
Escherichia coli (E. coli)
0
lukumäärä/100 ml
Somaattisia lambda-faageja
0
lukumäärä/100 ml
Huomautus
Tässä osassa esitettyjä muuttujia ei sovelleta direktiivin 2009/54/EY mukaisiin lähde- ja kivennäisvesiin.
Tarkistukset 138 ja 180 Ehdotus direktiiviksi Liite I – B osa – taulukko
Komission teksti
Kemialliset muuttujat
Muuttuja
Muuttujan arvo
Yksikkö
Huomautukset
Akryyliamidi
0,10
μg/l
Muuttujan arvo viittaa vedessä olevaan monomeerin jäännöspitoisuuteen, joka on laskettu vastaavan tuoteselosteen mukaan veden kanssa kosketuksissa olevasta polymeeristä enimmillään irtoavasta tai liukenevasta määrästä.
Antimoni
5,0
μg/l
Arseeni
10
μg/l
Bentseeni
1,0
μg/l
Bentso(a)-pyreeni
0,010
μg/l
Beeta-estradioli (50-28-2)
0,001
μg/l
Bisfenoli A
0,01
μg/l
Boori
1,0
μg/l
Bromaatti
10
μg/l
Kadmium
5,0
μg/l
Kloraatti
0,25
mg/l
Kloriitti
0,25
mg/l
Kromi
25
μg/l
Arvo on saavutettava viimeistään [10 vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulosta]. Siihen asti kromin parametrin arvo on 50 μg/l.
Kupari
2,0
μg/l
Syanidit
50
μg/l
1,2-dikloorietaani
3,0
μg/l
Epikloorihydriini
0,10
μg/l
Muuttujan arvo viittaa vedessä olevaan monomeerin jäännöspitoisuuteen, joka on laskettu vastaavan tuoteselosteen mukaan veden kanssa kosketuksissa olevasta polymeeristä enimmillään irtoavasta tai liukenevasta määrästä.
Fluoridi
1,5
μg/l
Haloetikkahapot (HAA)
80
μg/l
Seuraavien yhdeksän edustavan aineen summa: monokloori-, dikloori- ja trikloorietikkahappo, mono- ja dibromietikkahappo, bromokloorietikkahappo, bromodikloorietikkahappo, dibromokloorietikkahappo ja tribromoetikkahappo.
Lyijy
5
μg/l
Arvo on saavutettava viimeistään [10 vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulosta]. Siihen asti lyijyn parametrin arvo on 10 μg/l.
Elohopea
1,0
μg/l
Mikrokystiini-LR
10
μg/l
Nikkeli
20
μg/l
Nitraatti
50
μg/l
Jäsenvaltioiden on varmistettava, että edellytystä [nitraatti]/50 + [nitriitti]/3 ≤ 1, jossa hakasulkeet tarkoittavat pitoisuusyksikköä mg/l, nitraatin (NO3) ja nitriitin (NO2), osalta noudatetaan ja että nitriittien osalta arvo 0,10 mg/l toteutuu vedenkäsittelylaitokselta lähtevässä vedessä.
Nitriitti
0.50
μg/l
Jäsenvaltioiden on varmistettava, että edellytystä [nitraatti]/50 + [nitriitti]/3 ≤ 1, jossa hakasulkeet tarkoittavat pitoisuusyksikköä mg/l, nitraatin (NO3) ja nitriitin (NO2), osalta noudatetaan ja että nitriittien osalta arvo 0,10 mg/l toteutuu vedenkäsittelylaitokselta lähtevässä vedessä.
Nonyylifenoli
0,3
μg/l
Torjunta-aineet
0,10
μg/l
’Torjunta-aineet’ tarkoittaa:
orgaanisia hyönteismyrkkyjä,
orgaanisia rikkaruohomyrkkyjä,
orgaanisia sienimyrkkyjä,
orgaanisia ankeroismyrkkyjä,
orgaanisia punkkimyrkkyjä,
orgaanisia levämyrkkyjä,
orgaanisia jyrsijämyrkkyjä,
orgaanisia limantorjunta-aineita,
sekä niiden metaboliitteja siten kuin asetuksen (EY) No 1107/2009 3 artiklan 32 kohdassa määritellään1.
Muuttujan arvo koskee jokaista yksittäistä torjunta-ainetta.
Aldriinin, dieldriinin, heptakloorin ja heptaklooriepoksidin osalta arvo on 0,030 μg/l.
Torjunta-aineet yhteensä
0,50
μg/l
’Torjunta-aineet yhteensä’ tarkoittaa kaikkia edellisellä rivillä määriteltyjä seurannassa havaittuja ja määrällisesti ilmaistuja yksittäisiä torjunta-aineita yhteensä.
PFAS
0,10
μg/l
’PFAS’ tarkoittaa kutakin yksittäistä per- ja polyfluorattua alkyyliainetta (kemiallinen kaava: CnF2n+1−R).
PFAS:t yhteensä
0,50
μg/l
’PFAS:t yhteensä’ tarkoittaa per- ja polyfluorattujen alkyyliaineiden (kemiallinen kaava: CnF2n+1−R) summaa.
Polysykliset aromaattiset hiilivedyt
0,10
μg/l
Seuraavien määriteltyjen yhdisteiden pitoisuuksien summa: benzo-(b)-fluoranteeni, benzo-(k)-fluoranteeni, benzo-(ghi)-peryleeni ja indaani-(1,2,3-cd)pyreeni.
Seleeni
10
μg/l
Tetrakloorieteeni ja trikloorieteeni
10
μg/l
Määriteltyjen muuttujien pitoisuuksien summa
Trihalometaanit yhteensä
100
μg/l
Jäsenvaltioiden on mahdollisuuksien mukaan pyrittävä alhaisempaan arvoon desinfiointia vaarantamatta.
Seuraavien määriteltyjen yhdisteiden pitoisuuksien summa: kloroformi, bromoformi, dibromoklorometaani, bromodiklorometaani.
Uraani
30
μg/l
Vinyylikloridi
0,50
μg/l
Muuttujan arvo viittaa vedessä olevaan monomeerin jäännöspitoisuuteen, joka on laskettu vastaavan tuoteselosteen mukaan veden kanssa kosketuksissa olevasta polymeeristä enimmillään irtoavasta tai liukenevasta määrästä.
__________________
1. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1107/2009, annettu 21 päivänä lokakuuta 2009, kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta sekä neuvoston direktiivien 79/117/ETY ja 91/414/ETY kumoamisesta (EUVL L 309, 24.11.2009, s. 1).
Tarkistus
Kemialliset muuttujat
Muuttuja
Muuttujan arvo
Yksikkö
Huomautukset
Akryyliamidi
0,10
μg/l
Muuttujan arvo viittaa vedessä olevaan monomeerin jäännöspitoisuuteen, joka on laskettu vastaavan tuoteselosteen mukaan veden kanssa kosketuksissa olevasta polymeeristä enimmillään irtoavasta tai liukenevasta määrästä.
Antimoni
5,0
μg/l
Arseeni
10
μg/l
Bentseeni
1,0
μg/l
Bentso(a)-pyreeni
0,010
μg/l
Beeta-estradioli (50-28-2)
0,001
μg/l
Bisfenoli A
0,1
μg/l
Boori
1,5
mg/l
Bromaatti
10
μg/l
Kadmium
5,0
μg/l
Kloraatti
0,25
mg/l
Kloriitti
0,25
mg/l
Kromi
25
μg/l
Arvo on saavutettava viimeistään [10 vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulosta]. Siihen asti kromin parametrin arvo on 50 μg/l.
Kupari
2,0
mg/l
Syanidit
50
μg/l
1,2-dikloorietaani
3,0
μg/l
Epikloorihydriini
0,10
μg/l
Muuttujan arvo viittaa vedessä olevaan monomeerin jäännöspitoisuuteen, joka on laskettu vastaavan tuoteselosteen mukaan veden kanssa kosketuksissa olevasta polymeeristä enimmillään irtoavasta tai liukenevasta määrästä.
Fluoridi
1,5
mg/l
Haloetikkahapot (HAA)
80
μg/l
Seuraavien yhdeksän edustavan aineen summa: monokloori-, dikloori- ja trikloorietikkahappo, mono- ja dibromietikkahappo, bromokloorietikkahappo, bromodikloorietikkahappo, dibromokloorietikkahappo ja tribromoetikkahappo.
Lyijy
5
μg/l
Arvo on saavutettava viimeistään [10 vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulosta]. Siihen asti lyijyn parametrin arvo on 10 μg/l.
Elohopea
1,0
μg/l
Mikrokystiini-LR
10
μg/l
Nikkeli
20
μg/l
Nitraatti
50
mg/l
Jäsenvaltioiden on varmistettava, että edellytystä [nitraatti]/50 + [nitriitti]/3 ≤ 1, jossa hakasulkeet tarkoittavat pitoisuusyksikköä mg/l, nitraatin (NO3) ja nitriitin (NO2), osalta noudatetaan ja että nitriittien osalta arvo 0,10 mg/l toteutuu vedenkäsittelylaitokselta lähtevässä vedessä.
Nitriitti
0.50
mg/l
Jäsenvaltioiden on varmistettava, että edellytystä [nitraatti]/50 + [nitriitti]/3 ≤ 1, jossa hakasulkeet tarkoittavat pitoisuusyksikköä mg/l, nitraatin (NO3) ja nitriitin (NO2), osalta noudatetaan ja että nitriittien osalta arvo 0,10 mg/l toteutuu vedenkäsittelylaitokselta lähtevässä vedessä.
Nonyylifenoli
0,3
μg/l
Torjunta-aineet
0,10
μg/l
’Torjunta-aineet’ tarkoittaa:
orgaanisia hyönteismyrkkyjä,
orgaanisia rikkaruohomyrkkyjä,
orgaanisia sienimyrkkyjä,
orgaanisia ankeroismyrkkyjä,
orgaanisia punkkimyrkkyjä,
orgaanisia levämyrkkyjä,
orgaanisia jyrsijämyrkkyjä,
orgaanisia limantorjunta-aineita,
vastaavia tuotteita (muun muassa kasvunsäätely-aineita) sekä niiden metaboliitteja siten kuin asetuksen (EY) N:o 1107/20091 3 artiklan 32 kohdassa määritellään.
Muuttujan arvo koskee jokaista yksittäistä torjunta-ainetta.
Aldriinin, dieldriinin, heptakloorin ja heptaklooriepoksidin osalta arvo on 0,030 μg/l.
Torjunta-aineet yhteensä
0,50
μg/l
’Torjunta-aineet yhteensä’ tarkoittaa kaikkia edellisellä rivillä määriteltyjä seurannassa havaittuja ja määrällisesti ilmaistuja yksittäisiä torjunta-aineita yhteensä.
PFAS
0,10
μg/l
’PFAS’ tarkoittaa kutakin yksittäistä per- ja polyfluorattua alkyyliainetta (kemiallinen kaava: CnF2n+1−R).
Kaavassa myös erotellaan pitkäketjuiset ja lyhytketjuiset PFAS-yhdisteet. Tätä direktiiviä sovelletaan ainoastaan pitkäketjuisiin PFAS-yhdisteisiin.
Tätä yksittäistä PFAS-ainetta koskevaa muuttujan arvoa sovelletaan ainoastaan niihin PFAS-aineisiin, joita todennäköisesti esiintyy ja joista tämän direktiivin 8 artiklassa tarkoitetun vaaran arvioinnin mukaan aiheutuu vaaraa ihmisten terveydelle.
PFAS:t yhteensä
0,50
μg/l
’PFAS:t yhteensä’ tarkoittaa per- ja polyfluorattujen alkyyliaineiden (kemiallinen kaava: CnF2n+1−R) summaa.
Tätä PFAS-aineita yhteensä koskevaa muuttujan arvoa sovelletaan ainoastaan niihin PFAS-aineisiin, joita todennäköisesti esiintyy ja joista tämän direktiivin 8 artiklassa tarkoitetun vaaran arvioinnin mukaan aiheutuu vaaraa ihmisten terveydelle.
Polysykliset aromaattiset hiilivedyt
0,10
μg/l
Seuraavien määriteltyjen yhdisteiden pitoisuuksien summa: benzo-(b)-fluoranteeni, benzo-(k)-fluoranteeni, benzo-(ghi)-peryleeni ja indaani-(1,2,3-cd)pyreeni.
Seleeni
10
μg/l
Tetrakloorieteeni ja trikloorieteeni
10
μg/l
Määriteltyjen muuttujien pitoisuuksien summa
Trihalometaanit yhteensä
100
μg/l
Jäsenvaltioiden on mahdollisuuksien mukaan pyrittävä alhaisempaan arvoon desinfiointia vaarantamatta.
Seuraavien määriteltyjen yhdisteiden pitoisuuksien summa: kloroformi, bromoformi, dibromoklorometaani, bromodiklorometaani.
Uraani
30
μg/l
Vinyylikloridi
0,50
μg/l
Muuttujan arvo viittaa vedessä olevaan monomeerin jäännöspitoisuuteen, joka on laskettu vastaavan tuoteselosteen mukaan veden kanssa kosketuksissa olevasta polymeeristä enimmillään irtoavasta tai liukenevasta määrästä.
__________________
1. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1107/2009, annettu 21 päivänä lokakuuta 2009, kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta sekä neuvoston direktiivien 79/117/ETY ja 91/414/ETY kumoamisesta (EUVL L 309, 24.11.2009, s. 1).
Tarkistus 139 Ehdotus direktiiviksi Liite I – B a osa (uusi)
Komission teksti
Tarkistus
Osoitinmuuttujat
Muuttuja
Muuttujan arvo
Yksikkö
Huomautukset
Alumiini
200
μg/l
Ammonium
0,50
mg/l
Kloridi
250
mg/l
huomautus 1
Väri
Kuluttajien hyväksyttävissä, eikä epätavallisia muutoksia
Johtavuus
2 500
μS cm-1 20°C lämpötilassa
huomautus 1
Vetyionipitoisuus
≥ 6,5 ja ≤ 9,5
pH-yksikköä
huomautus 1 ja 3
Rauta
200
μg/l
Mangaani
50
μg/l
Haju
Kuluttajien hyväksyttävissä, eikä epätavallisia muutoksia
Sulfaatit
250
mg/l
huomautus 1
Natrium
200
mg/l
Maku
Kuluttajien hyväksyttävissä, eikä epätavallisia muutoksia
Pesäkkeiden lukumäärä 22 °C
ei epätavallisia muutoksia
Koliformiset bakteerit
0
lukumäärä/100 ml
Orgaanisen hiilen kokonaismäärä (TOC)
ei epätavallisia muutoksia
Sameus
Kuluttajien hyväksyttävissä, eikä epätavallisia muutoksia
Huomautus 1:
Vesi ei saa olla syövyttävää.
Huomautus 2:
Tätä muuttujaa ei tarvitse mitata, ellei vesi ole peräisin pintavedestä tai pintavesi vaikuta siihen. Jos arvo ei toteudu, asianomaisen jäsenvaltion on tutkittava jakelu varmistuakseen siitä, ettei patogeeneistä, esim. Cryptosporidium-alkueläimistä, aiheudu mahdollista vaaraa ihmisten terveydelle.
Huomautus 3:
Pulloissa tai säiliöissä olevan hiilihapottoman veden osalta vähimmäisarvo voidaan alentaa 4,5 pH-yksikköön.
Vähimmäisarvo voi olla alempi sellaisen pulloissa tai säiliöissä olevan veden osalta, joka sisältää luonnollista hiilihappoa tai johon sitä on keinotekoisesti lisätty.
Tarkistus 140 Ehdotus direktiiviksi Liite I – C osa
Komission teksti
Kotitalouksien vedenjakelujärjestelmiä koskevan riskinarvioinnin muuttujat
Muuttuja
Muuttujan arvo
Yksikkö
Huomautukset
Legionella
< 1 000
lukumäärä/l
Jos muuttujan arvo <1 000/l ei täyty legionellan osalta, on otettava uudet näytteet Legionella pneumophilan varalta. Jos Legionella pneumophilaa ei esiinny, legionellan muuttujan arvo on 10 000/l
Lyijy
5
μg/l
Arvo on saavutettava viimeistään [10 vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulosta]. Siihen asti lyijyn parametrin arvo on 10 μg/l.
Tarkistus
Sisäisiä vedenjakelujärjestelmiä koskevan riskin arvioinnin muuttujat
Muuttuja
Muuttujan arvo
Yksikkö
Huomautukset
Legionella pneumophila
< 1 000
lukumäärä/l
Legionella
< 10 000
lukumäärä/l
Jos Legionella pneumophilaa, jonka muuttujan arvo on < 1 000/l, ei esiinny, Legionellan muuttujan arvo on < 10 000/l.
Lyijy
5
μg/l
Arvo on saavutettava viimeistään [10 vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulopäivästä]. Siihen asti lyijyn muuttujan arvo on 10 μg/l.
Tarkistus 141 Ehdotus direktiiviksi Liite I – C a osa (uusi)
Komission teksti
Tarkistus
Seurattavat uudet muuttujat
Mikromuovit
Seuranta on suoritettava 11 artiklan 5 b kohdassa tarkoitetussa delegoidussa säädöksessä vahvistetun mikromuovien mittausmenetelmän mukaisesti.
Tarkistus 142 Ehdotus direktiiviksi Liite II – B osa – 1 kohta – 1 alakohta
Escherichia coli (E. coli), Clostridium perfringens (itiöt) ja somaattiset lambda-faagit ovat keskeisiä muuttujia, joista ei voi tehdä toimituksiin liittyvien riskien arviointia tämän liitteen C osan mukaisesti. Niitä on aina seurattava taulukossa 1 olevassa 2 kohdassa esitetyllä tiheydellä.
Escherichia coli (E. coli) ja enterokokit ovat keskeisiä muuttujia, joista ei voi tehdä toimituksiin liittyvien riskien arviointia tämän liitteen C osan mukaisesti. Niitä on aina seurattava taulukossa 1 olevassa 2 kohdassa esitetyllä tiheydellä.
Tarkistus 186 Ehdotus direktiiviksi Liite II – B osa – 2 kohta
Komission teksti
Näytteenottotiheydet
Kaikki 5 artiklan mukaisesti asetettuja muuttujia on seurattava vähintään seuraavassa taulukossa esitetyillä tiheyksillä, ellei päätetä muusta näytteenottotiheydestä 9 artiklan ja tämän liitteen C osan mukaisen toimituksiin liittyvien riskien arvioinnin perusteella:
Taulukko 1
Näytteenoton ja analysoinnin vähimmäistiheys vaatimustenmukaisuuden valvontaa varten
Vedenjakelualueella päivittäin toimitettavan tai tuotettavan veden määrä (m3)
Näytteiden lukumäärä
vuodessa
≤ 100
> 100 ≤ 1 000
> 1 000 ≤ 10 000
>10 000 ≤ 100 000
>100 000
10a
10a
50b
365
365
a: kaikki näytteet on otettava aikoina, jolloin on olemassa suuri riski siitä, että käsittelystä pääsee läpi suolistopatogeeneja.
b: vähintään 10 näytettä on otettava aikoina, jolloin on olemassa suuri riski siitä, että käsittelystä pääsee läpi suolistopatogeeneja.
Huomautus 1: Vedenjakelualue on maantieteellisesti määritelty alue, josta ihmisten käyttöön tarkoitettu vesi on peräisin yhdestä tai useammasta lähteestä ja jolla tulevan veden laatua voidaan pitää jokseenkin tasaisena.
Huomautus 2: Määrät lasketaan kalenterivuoden keskiarvoina. Vedenjakelualueella asuvien asukkaiden lukumäärää voidaan käyttää vesimäärän sijaan määritettäessä vähimmäistiheyttä olettaen, että veden kulutus on 200 litraa/ (pv*/hlö).
Huomautus 3 Jäsenvaltiot, jotka ovat päättäneet myöntää vapautuksen yksittäisille vedentoimituksille 3 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti, soveltavat näitä tiheyksiä ainoastaan niillä vedenjakelualueilla, joille vettä toimitetaan 10–100 m3/pv.
Tarkistus
Näytteenottotiheydet
Kaikki 5 artiklan mukaisesti asetettuja muuttujia on seurattava vähintään seuraavassa taulukossa esitetyillä tiheyksillä, ellei päätetä muusta näytteenottotiheydestä 9 artiklan ja tämän liitteen C osan mukaisen toimituksiin liittyvien riskien arvioinnin perusteella:
Taulukko 1
Näytteenoton ja analysoinnin vähimmäistiheys vaatimustenmukaisuuden valvontaa varten
Vedenjakelualueella päivittäin toimitettavan tai tuotettavan veden määrä
(Ks. huomautukset 1 ja 2) m3
Ryhmän A muuttuja (mikrobiologinen muuttuja) –
näytteiden lukumäärä vuodessa
(Ks. huomautus 3)
Ryhmän B muuttuja (kemiallinen muuttuja) –
näytteiden lukumäärä vuodessa
≤ 100
> 0
(Ks. huomautu 4)
> 0
(Ks. huomautus 4)
> 100
≤ 1 000
4
1
> 1 000
≤ 10 000
4
+ 3
Jokaista 1 000 m3/pv ja tämän määrän osaa kohti suhteessa kokonaistilavuuteen
1
+ 1
Jokaista 1 000 m3/pv ja tämän määrän osaa kohti suhteessa kokonaistilavuuteen
> 10 000
≤ 100 000
3
+ 1
Jokaista 1 000 m3/pv ja
tämän määrän osaa kohti suhteessa kokonaistilavuuteen
> 100 000
12
+ 1
Jokaista 25 000 m3/pv ja tämän määrän osaa kohti suhteessa kokonaistilavuuteen
Huomautus 1: Vedenjakelualue on maantieteellisesti määritelty alue, josta ihmisten käyttöön tarkoitettu vesi on peräisin yhdestä tai useammasta lähteestä ja jolla tulevan veden laatua voidaan pitää jokseenkin tasaisena.
Huomautus 2: Määrät lasketaan kalenterivuoden keskiarvoina. Vedenjakelualueella asuvien asukkaiden lukumäärää voidaan käyttää vesimäärän sijaan määritettäessä vähimmäistiheyttä olettaen, että veden kulutus on 200 litraa/ (pv*/hlö).
Huomautus 3: Ilmoitettu tiheys lasketaan seuraavasti: esim. 4 300 m3/pv = 16 näytettä (neljä näytettä ensimmäistä 1 000 m3/pv kohti + 12 näytettä seuraavaa 3 300 m3/pv kohti)
Huomautus 4: Jäsenvaltiot, jotka ovat päättäneet myöntää vapautuksen yksittäisille vedentoimituksille tämän direktiivin 3 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti, soveltavat näitä tiheyksiä ainoastaan niillä vedenjakelualueilla, joille vettä toimitetaan 10–100 m3/pv.
Tarkistus 144 Ehdotus direktiiviksi Liite II – D osa – 2 a kohta (uusi)
2 a. Sisäisistä jakelujärjestelmistä Legionella-näytteet otetaan nopean lisääntymisen riskikohdista ja/tai Legionella pneumofilialle altistumisen kohdista. Jäsenvaltiot laativat Legionellan näytteenottomenetelmiä koskevat suuntaviivat.
Tarkistus 145 Ehdotus direktiiviksi Liite II a (uusi)
Hygieniaa koskevat vähimmäisvaatimukset aineille ja materiaaleille, joita käytetään sellaisten uusien tuotteiden valmistuksessa, jotka joutuvat kosketuksiin ihmisten käyttöön tarkoitetun veden kanssa:
a) luettelo hyväksytyistä aineista, joita käytetään materiaalien valmistuksessa, mukaan luettuina, muttei niihin rajoittuen, orgaaniset materiaalit, elastomeerit, silikonit, metallit, sementti, ioninvaihtohartsi ja komposiittimateriaalit sekä niistä valmistetut tuotteet;
b) aineiden käyttöä materiaaleissa ja niistä valmistetuissa tuotteissa koskevat erityisvaatimukset;
c) tiettyjen aineiden ihmisten käyttöön tarkoitettuun veteen siirtymistä koskevat erityiset rajoitukset;
d) muita ominaisuuksia koskevat hygieniasäännöt, joita tarvitaan vaatimustenmukaisuuden noudattamiseksi;
e) perussäännöt, joiden mukaan a–d alakohdan noudattamista valvotaan;
f) näytteenottoa ja analyysimenetelmiä koskevat säännöt, joiden mukaan a–d alakohdan noudattamista valvotaan.
Tarkistukset 177 ja 224 Ehdotus direktiiviksi Liite III – B osa – 1 kohta – 1 taulukko – rivi 28
Komission teksti
PFASs
50
Tarkistus
PFAS:t
20
Tarkistus 146 Ehdotus direktiiviksi Liite IV – otsikko
TIEDOT, JOTKA ON ANNETTAVA SAATAVILLE VERKOSSA
TIEDOTTAMINEN YLEISÖLLE
Tarkistus 147 Ehdotus direktiiviksi Liite IV – 1 kohta – johdanto-osa
Seuraavien tietojen on oltava kuluttajien saatavilla verkossa käyttäjäystävällisessä ja soveltuvassa muodossa:
Seuraavien tietojen on oltava kuluttajien saatavilla verkossa tai muussa yhtä käyttäjäystävällisessä ja soveltuvassa muodossa:
Tarkistus 148 Ehdotus direktiiviksi Liite IV – 1 kohta – 1 alakohta
1) vedentoimittajan tunnistetiedot;
1) veden toimittajan tunnistetiedot, toimituksen kattama alue ja henkilömäärä sekä vedentuotantomenetelmä;
Tarkistus 149 Ehdotus direktiiviksi Liite IV – 1 kohta – 2 alakohta – johdanto-osa
2) liitteessä I olevassa A ja B osassa lueteltujen muuttujien viimeisimmätseurannan tulokset, mukaan lukien kyseisen vedenkäyttäjän kannalta merkitykselliset näytteenottotiheys ja näytteenottopaikkojen sijainti, sekä 5 artiklan mukaisesti asetettu muuttujan arvo. Seurantatulokset eivät saa olla vanhempia kuin
2) katsausliitteessä I olevassa A, B ja B a osassa lueteltujen muuttujien viimeisimpiinseurantatuloksiin, mukaan lukien kyseisen vedenkäyttäjän kannalta merkityksellinen näytteenottotiheys sekä 5 artiklan mukaisesti asetettu muuttujan arvo. Seurantatulokset eivät saa olla vanhempia kuin
Tarkistus 202 Ehdotus direktiiviksi Liite IV – 1 kohta – 2 alakohta – b alakohta
b) kuusi kuukautta, jos on kyse suurista veden toimittajista;
b) kuusi kuukautta, jos on kyse keskisuurista ja suurista veden toimittajista;
Tarkistus 203 Ehdotus direktiiviksi Liite IV – 1 kohta – 2 alakohta – c alakohta
c) vuoden, jos on kyse pienistä veden toimittajista;
c) vuoden, jos on kyse hyvin pienistä ja pienistä veden toimittajista;
Tarkistus 150 Ehdotus direktiiviksi Liite IV – 1 kohta – 3 alakohta
3) jos 5 artiklan mukaisesti asetetut muuttujien arvot ylittyvät, tiedot mahdollisesta vaarasta ihmisten terveydelle sekä siihen liittyvä terveyttä ja kulutusta koskeva neuvonta tai hyperlinkki, jonka kautta tällaiset tiedot ovat saatavilla;
3) jos 5 artiklan mukaisesti asetetut muuttujien arvot ylittyvät ja tästä aiheutuu toimivaltaisten viranomaisten määrittelemä mahdollinen vaara ihmisten terveydelle, tiedot mahdollisesta vaarasta ihmisten terveydelle sekä siihen liittyvä terveyttä ja kulutusta koskeva neuvonta tai hyperlinkki, jonka kautta tällaiset tiedot ovat saatavilla;
Tarkistus 151 Ehdotus direktiiviksi Liite IV – 1 kohta – 4 alakohta
4) yhteenveto asiaa koskevasta toimituksiin liittyvien riskien arvioinnista;
Poistetaan.
Tarkistus 152 Ehdotus direktiiviksi Liite IV – 1 kohta – 5 alakohta
5) tiedot seuraavista osoitinmuuttujista ja niihin liittyvistä muuttujien arvoista:
5) tiedot liitteessä I olevassa B a osassa luetelluista osoitinmuuttujista ja niihin liittyvistä muuttujien arvoista;
a) väri;
b) pH (vetyionipitoisuus);
c) johtavuus;
d) rauta;
e) mangaani;
f) haju;
g) maku;
h) kovuus;
i) veteen liuenneet mineraalit, anionit/kationit:
– boraatti BO3-
– karbonaatti CO32-
– kloridi Cl-
– fluoridi F-
– vetykarbonaatti HCO3-
– nitraatti NO3-
– nitriitti NO2-
– fosfaatti PO43-
– silikaatti SiO2
– sulfaatti SO42-
– sulfidi S2-
– alumiini Al
– ammonium NH4+
– kalsium Ca
– magnesium Mg
– kalium K
– natrium Na
Näiden muuttujien arvojen sekä muiden ionisoimattomien yhdisteiden ja hivenaineiden yhteydessä voidaan ilmoittaa viitearvo ja/tai selitys;
Tarkistus 153 Ehdotus direktiiviksi Liite IV – 1 kohta – 6 alakohta
6) ohjeet kuluttajille, myös vedenkulutuksen vähentämiseksi;
6) ohjeet kuluttajille, myös tarvittaessa vedenkulutuksen vähentämisestä ja paikallisiin olosuhteisiin nähden vastuullisesta vedenkulutuksesta;
Tarkistus 154 Ehdotus direktiiviksi Liite IV – 1 kohta – 7 alakohta
7) erittäin suurten veden toimittajien tapauksessa vuotuiset tiedot seuraavista:
7) suurten ja erittäin suurten veden toimittajien tapauksessa vuotuiset tiedot seuraavista:
Tarkistus 155 Ehdotus direktiiviksi Liite IV – 1 kohta – 7 alakohta – a alakohta
a) vesijärjestelmän yleinen suoritustaso tehokkuutena ilmaistuna, mukaan lukien vuotojen määrät ja energian kulutus kuutiometriä toimitettua vettä kohden;
a) vesijärjestelmän yleinen suoritustaso tehokkuutena ilmaistuna, mukaan lukien jäsenvaltioiden määrittelemät vuotojen määrät;
Tarkistus 156 Ehdotus direktiiviksi Liite IV – 1 kohta – 7 alakohta – b alakohta
b) tiedot veden toimittajan hallinnosta ja hallintorakenteesta, mukaan lukien johtokunnan kokoonpano;
b) veden toimittajan antamat tiedot veden toimittajan hallintomallista ja omistusrakenteesta;
Tarkistus 157 Ehdotus direktiiviksi Liite IV – 1 kohta – 7 alakohta – d alakohta
d) tiedot kuluttajilta kuutiometristä vettä perittävän hinnan kustannusrakenteesta, mukaan lukien kiinteät ja muuttuvat kustannukset, joista on ilmoitettava vähintään energiankäytön kustannukset kuutiometriltä toimitettua vettä, veden toimittajien toimenpiteet 8 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun vaaran arvioinnin osalta, ihmisten käyttöön tarkoitetun veden käsittely ja jakelu, jäteveden keräys ja käsittely sekä kustannukset, jotka liittyvät 13 artiklan mukaisiin toimenpiteisiin, jos veden toimittajat ovat toteuttaneet niitä;
d) silloin kun kustannukset katetaan maksujärjestelmällä, tiedot kuutiometristä vettä perittävän hinnan kustannusrakenteesta, mukaan lukien kiinteät ja muuttuvat kustannukset sekä kustannukset, jotka liittyvät veden toimittajien toimenpiteisiin 8 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun vaaran arvioinnin osalta, ihmisten käyttöön tarkoitetun veden käsittelyyn ja jakeluun sekä kustannuksiin, jotka liittyvät 13 artiklan mukaisiin toimenpiteisiin, jos veden toimittajat ovat toteuttaneet niitä;
Tarkistus 158 Ehdotus direktiiviksi Liite IV – 1 kohta – 7 alakohta – e alakohta
e) investointien määrä, jonka veden toimittaja katsoo tarpeelliseksi, jotta se voi varmistaa vesipalvelujen toimittamisen (mukaan lukien infrastruktuurin ylläpito) taloudellisen kestävyyden, sekä tosiasiassa saadut tai hankitut investoinnit;
e) toteutettujen, käynnissä olevien ja suunniteltujen investointien määrä sekä rahoitussuunnitelma;
Tarkistus 159 Ehdotus direktiiviksi Liite IV – 1 kohta– 7 alakohta – g alakohta
g) yhteenveto ja tilastotiedot kuluttajien valituksista sekä ongelmien ratkaisemisen ajoista ja asianmukaisuudesta;
g) yhteenveto ja tilastotiedot kuluttajien valituksista sekä siitä, miten ne ratkaistaan;
Tarkistus 160 Ehdotus direktiiviksi Liite IV – 1 kohta – 8 alakohta
8) 10 vuotta kattavien 2 ja 3 kohdan tietojen historiallinen saatavuus pyynnöstä.
8) 10 vuotta kattavien 2 ja 3 kohdan tietojen historiallinen saatavuus pyynnöstä ja aikaisintaan siitä päivästä, jona direktiivi saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä.
Asia päätettiin palauttaa asiasta vastaavaan valiokuntaan toimielinten välisiä neuvotteluja varten työjärjestyksen 59 artiklan 4 kohdan neljännen alakohdan mukaisesti (A8-0288/2018).
Taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden määrärahat ja Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitteen määrärahat ***I
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 23. lokakuuta 2018 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU) N:o 1303/2013 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden määrärahoista sekä kyseisen asetuksen oikaisemisesta siltä osin kuin on kyse Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitteen määrärahoista (COM(2018)0498 – C8-0307/2018 – 2018/0265(COD))
(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2018)0498),
– ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 177 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0307/2018),
– ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,
– on kuullut Euroopan talous- ja sosiaalikomiteaa,
– on kuullut alueiden komiteaa,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,
– ottaa huomioon aluekehitysvaliokunnan mietinnön (A8-0282/2018),
A. katsoo, että asian kiireellisyyden vuoksi on perusteltua toimittaa äänestys ennen kuin toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamista koskevan pöytäkirjan N:o 2 6 artiklan mukainen kahdeksan viikon määräaika on päättynyt;
1. vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;
2. pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;
3. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille
Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 23. lokakuuta 2018, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/… antamiseksi asetuksen (EU) N:o 1303/2013 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden määrärahoista sekä Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitteen määrärahoista
Euroopan parlamentin tarkistukset 23. lokakuuta 2018 ehdotukseen asetukseksi ympäristöpolitiikan raportointivelvoitteiden yhdenmukaistamisesta ja direktiivien 86/278/ETY, 2002/49/EY, 2004/35/EY, 2007/2/EY, 2009/147/EY ja 2010/63/EU, asetusten (EY) N:o 166/2006 ja (EU) N:o 995/2010 sekä neuvoston asetusten (EY) N:o 338/97 ja (EY) N:o 2173/2005 muuttamisesta (COM(2018)0381 – C8-0244/2018 – 2018/0205(COD))(1)
(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)
Komission teksti
Tarkistus
Tarkistus 1 Ehdotus asetukseksi Otsikko
Ehdotus
Ehdotus
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS
ympäristöpolitiikan raportointivelvoitteiden yhdenmukaistamisesta ja direktiivien 86/278/ETY, 2002/49/EY, 2004/35/EY, 2007/2/EY, 2009/147/EY ja 2010/63/EU, asetusten (EY) N:o 166/2006 ja (EU) N:o 995/2010 sekä neuvoston asetusten (EY) N:o 338/97 ja (EY) N:o 2173/2005 muuttamisesta
ympäristöön liittyvän lainsäädännön raportointivelvoitteiden yhdenmukaistamisesta ja direktiivien 86/278/ETY, 2002/49/EY, 2004/35/EY, 2007/2/EY, 2009/147/EY ja 2010/63/EU, asetusten (EY) N:o 166/2006 ja (EU) N:o 995/2010 sekä neuvoston asetusten (EY) N:o 338/97 ja (EY) N:o 2173/2005 muuttamisesta
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
Tarkistus 2 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 1 kappale
(1) Useita ympäristölainsäädännön säädöksiä olisi muutettava, jotta voidaan täyttää täytäntöönpanoa ja vaatimusten noudattamista koskevien tietojen tarve. Tässä yhteydessä olisi otettava huomioon komission kertomuksen ”Toimet ympäristöraportoinnin virtaviivaistamiseksi”45 ja siihen liittyvän toimivuustarkastuksen46 tulokset.
(1) Useita ympäristöön liittyvän lainsäädännön säädöksiä olisi muutettava, jotta voidaan täyttää täytäntöönpanoa ja vaatimusten noudattamista koskevien tietojen tarve. Tässä yhteydessä olisi otettava huomioon komission kertomuksen ”Toimet ympäristöraportoinnin virtaviivaistamiseksi”45 ja siihen liittyvän toimivuustarkastuksen46 tulokset.
Tarkistus 3 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 1 a kappale (uusi)
(1 a) Tällä asetuksella pyritään nykyaikaistamaan tietohallintoa ja varmistamaan johdonmukaisempi menettely sen piiriin kuuluvien säädösten osalta, jolloin kulloisenkin tarpeen mukaan voidaan yksinkertaistaa raportointia hallinnollisen rasitteen vähentämiseksi, laajentaa tietokantaa tulevia arviointeja varten ja lisätä avoimuutta suureen yleisöön nähden.
Tarkistus 4 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 2 kappale
(2) Tietojen saatavuudella olisi varmistettava, että kaikkien yhteisöjen hallinnollinen rasite pysyy mahdollisimman pienenä. Tämä edellyttää tietojen aktiivista levittämistä kansallisella tasolla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 2003/4/EC47 ja 2007/2/EC48 sekä niiden täytäntöönpanosääntöjen mukaisesti. Näin taataan infrastruktuuri, joka on tarkoituksenmukainen tietojen julkisen saatavuuden, raportoinnin ja viranomaisten välisen tietojenvaihdon kannalta.
(2) Tietojen saatavuudella olisi varmistettava, että kaikkien yhteisöjen, erityisesti valtiosta riippumattomien tahojen, kuten pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritykset), hallinnollinen rasite pysyy mahdollisimman pienenä. Tämä edellyttää tietojen aktiivista levittämistä kansallisella tasolla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 2003/4/EC47 ja 2007/2/EC48 sekä niiden täytäntöönpanosääntöjen mukaisesti. Näin taataan infrastruktuuri, joka on tarkoituksenmukainen tietojen julkisen saatavuuden, raportoinnin ja viranomaisten välisen tietojenvaihdon kannalta.
_________________
_________________
47 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/4/EY, annettu 28 päivänä tammikuuta 2003, ympäristötiedon julkisesta saatavuudesta ja neuvoston direktiivin 90/313/ETY kumoamisesta (EUVL L 41, 14.2.2003, s. 26).
47 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/4/EY, annettu 28 päivänä tammikuuta 2003, ympäristötiedon julkisesta saatavuudesta ja neuvoston direktiivin 90/313/ETY kumoamisesta (EUVL L 41, 14.2.2003, s. 26).
48 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2007/2/EY, annettu 14 päivänä maaliskuuta 2007, Euroopan yhteisön paikkatietoinfrastruktuurin (INSPIRE) perustamisesta (EUVL L 108, 25.4.2007, s. 1).
48 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2007/2/EY, annettu 14 päivänä maaliskuuta 2007, Euroopan yhteisön paikkatietoinfrastruktuurin (INSPIRE) perustamisesta (EUVL L 108, 25.4.2007, s. 1).
Tarkistus 5 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 3 kappale
(3) Jäsenvaltioiden ilmoittamat tiedot ovat komissiolle olennaisen tärkeitä, sillä niiden avulla voidaan seurata, tarkistaa ja arvioida lainsäädännön tuloksellisuutta sen tavoitteisiin nähden. Näin voidaan luoda tietopohja lainsäädännön tulevalle arvioinnille paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välisen toimielinten sopimuksen49 22 artiklan mukaisesti. On aiheellista lisätä uusia säännöksiä useisiin ympäristöalan säädöksiin, jotta näitä voidaan myöhemmin arvioida täytäntöönpanon aikana kerättyjen ja mahdollisesti tieteellisillä analyyttisillä lisätiedoilla täydennettyjen tietojen perusteella. Tässä yhteydessä tarvitaan merkityksellisiä tietoja, joiden avulla voidaan arvioida paremmin unionin lainsäädännön tehokkuutta, tuloksellisuutta, merkityksellisyyttä, johdonmukaisuutta ja lisäarvoa, jota se tuottaa EU:lle. Siksi on varmistettava, että käytössä on tarkoituksenmukaiset raportointimekanismit, jotka voivat toimia myös indikaattoreina tässä tarkoituksessa.
(3) Prosessi, jossa jäsenvaltiot kattavasti ja oikea-aikaisesti ilmoittavat merkitykselliset tiedot, on komissiolle olennaisen tärkeä, sillä sen avulla voidaan seurata, tarkistaa ja arvioida lainsäädännön tuloksellisuutta sen tavoitteisiin nähden. Näin voidaan luoda tietopohja lainsäädännön tulevalle arvioinnille paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välisen toimielinten sopimuksen49 22 artiklan mukaisesti. On aiheellista lisätä uusia säännöksiä useisiin ympäristöalan säädöksiin, jotta näitä voidaan myöhemmin arvioida täytäntöönpanon aikana kerättyjen ja mahdollisesti tieteellisillä analyyttisillä lisätiedoilla täydennettyjen tietojen perusteella. Tässä yhteydessä tarvitaan merkityksellisiä tietoja, joiden avulla voidaan arvioida paremmin unionin lainsäädännön tehokkuutta, tuloksellisuutta, merkityksellisyyttä, johdonmukaisuutta ja lisäarvoa, jota se tuottaa EU:lle. Siksi on varmistettava, että käytössä on tarkoituksenmukaiset raportointimekanismit, jotka voivat toimia myös indikaattoreina tässä tarkoituksessa päätöksentekijöille sekä kansalaisille.
_________________
_________________
49 EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1.
49 EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1.
Tarkistus 6 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 5 kappale
(5) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2002/49/EY50 koskevan arvioinnin mukaan melukarttoja ja toimintasuunnitelmia koskevia raportointimääräaikoja on virtaviivaistettava, jotta käytettävissä on riittävästi aikaa toteuttaa julkinen kuuleminen toimintasuunnitelmista. Tätä tarkoitusta varten toimintasuunnitelmien tarkastelemisen ja tarkistamisen määräaikaa lykätään kertaluonteisesti vuodella niin, että toimintasuunnitelmien seuraavan kierroksen (neljäs kierros) määräaika ei ole 18 päivä heinäkuuta 2023 vaan 18 päivä heinäkuuta 2024. Näin ollen jäsenvaltioilla on neljännestä kierroksesta alkaen käytettävissään noin kaksi vuotta nykyisen yhden vuoden sijaan melukarttojen laatimisen ja toimintasuunnitelmien tarkastelun tai tarkistuksen loppuunsaattamisen välillä. Seuraaviin toimintasuunnitelmakierroksiin sovelletaan jälleen tarkastelun ja tarkistuksen viisivuotissykliä. Lisäksi jäsenvaltioiden olisi ilmoitettava tiedot sähköisesti, jotta voidaan saavuttaa paremmin direktiivin 2002/49/EY tavoitteet ja luoda perusta toimenpiteiden kehittämiselle unionin tasolla. On tarpeen myös lisätä yleisön osallistumista vaatimalla, että tietyt tiedot on asetettava julkisesti saataville. On tarpeen myös lisätä yleisön osallistumista vaatimalla, että tietyt tiedot on asetettava julkisesti saataville. Tämä velvoite olisi yhdenmukaistettava unionin muun lainsäädännön, kuten direktiivin 2007/2/EY, kanssa, kuitenkaan asettamatta päällekkäisiä käytännön vaatimuksia.
(5) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2002/49/EY50 koskevan arvioinnin mukaan melukarttoja ja toimintasuunnitelmia koskevia raportointimääräaikoja on virtaviivaistettava, jotta käytettävissä on riittävästi aikaa toteuttaa julkinen kuuleminen toimintasuunnitelmista. Tätä tarkoitusta varten toimintasuunnitelmien tarkastelemisen ja tarkistamisen määräaikaa lykätään kertaluonteisesti vuodella niin, että toimintasuunnitelmien seuraavan kierroksen (neljäs kierros) määräaika ei ole 18 päivä heinäkuuta 2023 vaan 18 päivä heinäkuuta 2024. Näin ollen jäsenvaltioilla on neljännestä kierroksesta alkaen käytettävissään noin kaksi vuotta nykyisen yhden vuoden sijaan melukarttojen laatimisen ja toimintasuunnitelmien tarkastelun tai tarkistuksen loppuunsaattamisen välillä. Seuraaviin toimintasuunnitelmakierroksiin sovelletaan jälleen tarkastelun ja tarkistuksen viisivuotissykliä. Lisäksi jäsenvaltioiden olisi ilmoitettava tiedot sähköisesti, jotta voidaan saavuttaa paremmin direktiivin 2002/49/EY tavoitteet ja luoda perusta toimenpiteiden kehittämiselle unionin tasolla. On tarpeen myös lisätä yleisön osallistumista vaatimalla, että tietyt tiedot on asetettava julkisesti saataville. On tarpeen myös lisätä yleisön osallistumista vaatimalla, että kattavat, täsmälliset ja vertailukelpoiset tiedot on asetettava julkisesti saataville. Tämä velvoite olisi yhdenmukaistettava unionin muun lainsäädännön, kuten direktiivin 2007/2/EY, kanssa, kuitenkaan asettamatta päällekkäisiä käytännön vaatimuksia.
_________________
_________________
50 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/49/EY, annettu 25 päivänä kesäkuuta 2002, ympäristömelun arvioinnista ja hallinnasta (EYVL L 189, 18.7.2002).
50 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/49/EY, annettu 25 päivänä kesäkuuta 2002, ympäristömelun arvioinnista ja hallinnasta (EYVL L 189, 18.7.2002).
Tarkistus 7 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 7 kappale
(7) Kun otetaan huomioon direktiivin 2007/2/EY täytäntöönpanoa ja REFIT-arviointia koskeva komission kertomus neuvostolle ja Euroopan parlamentille52, kyseisen direktiivin täytäntöönpanon yksinkertaistamiseksi ja jäsenvaltioiden suorittamaan seurantaan liittyvän hallinnollisen rasitteen vähentämiseksi jäsenvaltioilta ei tulisi enää vaatia raporttien toimittamista komissiolle kolmen vuoden välein, eikä komission tulisi enää esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhteenvetokertomusta, koska toimivuustarkastuksessa vahvistettiin, että tällaisten raporttien käyttö on vähäistä53.
(7) Kun otetaan huomioon direktiivin 2007/2/EY täytäntöönpanoa ja REFIT-arviointia koskeva komission kertomus neuvostolle ja Euroopan parlamentille52, kyseisen direktiivin täytäntöönpanon yksinkertaistamiseksi ja jäsenvaltioiden suorittamaan seurantaan liittyvän hallinnollisen rasitteen vähentämiseksi jäsenvaltioilta ei tulisi enää vaatia raporttien toimittamista komissiolle kolmen vuoden välein, eikä komission tulisi enää esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhteenvetokertomusta, koska toimivuustarkastuksessa vahvistettiin, että tällaisten raporttien käyttö on vähäistä53. Komission olisi kuitenkin jatkettava kyseisen direktiivin arviointia säännöllisin väliajoin ja asetettava arviointi julkisesti saataville.
Tarkistus 8 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 9 kappale
(9) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/63/EU56 43, 54 ja 57 artiklassa säädettyjä raportointivelvoitteita on muutettava. Nämä säännökset, joiden tavoitteena on lisätä avoimuutta ja vähentää hallinnollista rasitetta, kattavat keskitetyn, avoimesti saatavilla olevan, haut mahdollistavan tietokannan perustamisen hankkeiden yleistajuisia tiivistelmiä ja niihin liittyviä takautuvia arviointeja varten, täytäntöönpanovallan siirtämisen komissiolle yhteisen muodon määrittelemiseksi yleistajuisten tiivistelmien ja niihin liittyvien takautuvien arviointien toimittamista varten, täytäntöönpanotiedot sekä komission kolmen vuoden välein tekemän tilastoraportoinnin korvaamisen velvoitteella perustaa dynaaminen keskustietokanta, jota komissio ylläpitää, ja julkistaa tietoja vuosittain.
(9) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/63/EU56 43, 54, 57 ja58 artiklassa säädettyjä raportointivelvoitteita on muutettava. Nämä säännökset, joiden tavoitteena on lisätä avoimuutta ja vähentää hallinnollista rasitetta, kattavat keskitetyn, avoimesti saatavilla olevan, haut mahdollistavan tietokannan perustamisen hankkeiden yleistajuisia tiivistelmiä ja niihin liittyviä takautuvia arviointeja varten, täytäntöönpanovallan siirtämisen komissiolle yhteisen muodon määrittelemiseksi yleistajuisten tiivistelmien ja niihin liittyvien takautuvien arviointien toimittamista varten, täytäntöönpanotiedot sekä komission kolmen vuoden välein tekemän tilastoraportoinnin korvaamisen velvoitteella perustaa dynaaminen keskustietokanta, jota komissio ylläpitää, ja julkistaa tietoja vuosittain. Ottaen huomioon komission vuonna 2017 antaman kertomuksen56 a kyseisen direktiivin uudelleentarkastelulauseketta, sellaisena kuin se sisältyy 58 artiklaan, olisi harkittava uudelleen tulevaa tarkistamista silmällä pitäen.
__________________
__________________
56 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/63/EU, annettu 22 päivänä syyskuuta 2010, tieteellisiin tarkoituksiin käytettävien eläinten suojelusta (EUVL L 276, 20.10.2010, s. 33).
56 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/63/EU, annettu 22 päivänä syyskuuta 2010, tieteellisiin tarkoituksiin käytettävien eläinten suojelusta (EUVL L 276, 20.10.2010, s. 33).
56 a Komission kertomus Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle tieteellisiin tarkoituksiin käytettävien eläinten suojelusta annetun direktiivin 2010/63/EU 58 artiklan mukaisesti, COM(2017)0631.
Tarkistus 9 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 14 a kappale (uusi)
(14 a) Direktiivit 86/278/ETY, 2002/49/EY, 2004/35/EY, 2007/2/EY, 2009/147/EY ja 2010/63/EU, asetukset (EY) N:o 166/2006 ja (EU) N:o 995/2010 sekä asetukset (EY) N:o 338/97 ja (EY) N:o 2173/2005 olisi näin ollen muutettava,
Tarkistus 10 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 1 kohta – -1 alakohta (uusi) Direktiivi 86/278/ETY 2 artikla – 1 kohta – d a alakohta (uusi)
-1. Lisätään 2 artiklaan alakohta seuraavasti:
”d a) ’paikkatietopalveluilla’: toimintoja, joita voidaan suorittaa käsittelemällä paikkatietoaineistojen sisältämiä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/2/EY* 3 artiklan 4 kohdassa määriteltyjä paikkatietoja tai niihin liittyvää metatietoa tietokonesovelluksen avulla;
__________________
* Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2007/2/EY, annettu 14 päivänä maaliskuuta 2007, Euroopan yhteisön paikkatietoinfrastruktuurin (INSPIRE) perustamisesta (EUVL L 108, 25.4.2007, s. 1).”
Tarkistus 11 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 1 kohta – -1 a alakohta (uusi) Direktiivi 86/278/ETY 2 artikla – 1 kohta – d b alakohta (uusi)
-1 a. Lisätään 2 artiklaan alakohta seuraavasti:
”d b) ’paikkatietoaineistolla’: direktiivin 2007/2/EY 3 artiklan 3 kohdassa määriteltyä tunnistettavissa olevaa paikkatietojen kokonaisuutta.”
Tarkistus 12 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 1 kohta – 1 alakohta Direktiivi 86/278/ETY 10 artikla – 1 kohta – d alakohta
d) lietteen vastaanottajien nimet ja osoitteet sekä paikka, jossa lietettä on tarkoitus käyttää;
Poistetaan.
Tarkistus 13 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 1 kohta – 1 alakohta Direktiivi 86/278/ETY 10 artikla – 1 kohta – e alakohta
e) muut jäsenvaltioiden 17 artiklan nojalla komissiolle toimittamat tiedot, jotka liittyvät tämän direktiivin saattamiseen osaksi kansallista lainsäädäntöä sekä täytäntöönpanoon.
Näihin tiedostoihin merkittyihin tietoihin sisältyvät paikkatietoaineistot on esitettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/2/EY* 3 artiklan 4 kohdassa määriteltyjen paikkatietopalvelujen avulla.
Näihin tiedostoihin merkittyihin tietoihin sisältyvät paikkatietoaineistot on esitettävä paikkatietopalvelujen avulla.
Edellä 1 kohdassa mainitut tiedostot on asetettava yleisön saataville jokaiselta kalenterivuodelta kolmen kuukauden kuluessa kyseisen kalenterivuoden päättymisestä yhteenvetomuodossa, joka esitetään komission päätöksen 94/741/EY** liitteessä, tai muussa 17 artiklan nojalla vahvistetussa muodossa.
Edellä 1 kohdassa mainitut tiedostot on asetettava helposti yleisön saataville jokaiselta kalenterivuodelta kolmen kuukauden kuluessa kyseisen kalenterivuoden päättymisestä yhteenvetomuodossa, joka esitetään komission päätöksen 94/741/EY** liitteessä, tai muussa 17 artiklan nojalla vahvistetussa muodossa.
Tarkistus 16 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 1 kohta – 1 alakohta Direktiivi 86/278/ETY 10 artikla – 3 kohta
3. Käsittelymenetelmiä koskevat tiedot sekä analyysitulokset on toimitettava asianomaisille viranomaisille pyynnöstä.
3. Käsittelymenetelmiä koskevat tiedot sekä analyysitulokset on toimitettava asianomaisille viranomaisille.
”Komissiolle siirretään valta vahvistaa täytäntöönpanosäädöksellä muoto, jossa jäsenvaltioiden on annettava tiedot direktiivin 86/278/ETY täytäntöönpanosta tämän direktiivin 10 artiklan mukaisesti. Kyseinen täytäntöönpanosäädös hyväksytään 15 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. Komission yksiköt julkaisevat jäsenvaltioiden 10 ja 17 artiklan nojalla saataville asettamien tietojen perusteella unionin laajuisen yleiskatsauksen karttoineen.”
”Komissiolle siirretään valta vahvistaa täytäntöönpanosäädöksellä muoto, jossa jäsenvaltioiden on annettava tiedot direktiivin 86/278/ETY täytäntöönpanosta tämän direktiivin 10 artiklan mukaisesti. Kyseinen täytäntöönpanosäädös hyväksytään 15 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. Komission yksiköt julkaisevat jäsenvaltioiden 10 ja 17 artiklan nojalla saataville asettamien tietojen perusteella unionin laajuisen yleiskatsauksen karttoineen. Komissio tekee myös näiden tietojen perusteella tarvittaessa asianmukaisia ehdotuksia maaperän ja ympäristön suojelun tehostamiseksi.”
Tarkistus 17 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – 4 alakohta Direktiivi 2002/49/EY 10 artikla – 2 kohta
2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että liitteessä VI tarkoitetut strategisista melukartoista saadut tiedot ja toimintasuunnitelmien tiivistelmät lähetetään komissiolle kuuden kuukauden kuluessa 7 ja 8 artiklassa säädetyistä päivistä. Tätä tarkoitusta varten jäsenvaltioiden on ilmoitettava tiedot vain sähköisessä muodossa tietovarastoon, joka perustetaan 13 artiklan 3 kohdassa mainitun valvonnan käsittävän sääntelymenettelyn mukaisesti. Jos jokin jäsenvaltio haluaa saattaa tietoja ajan tasalle, sen on selostettava, miten ajan tasalle saatetut ja alkuperäiset tiedot eroavat toisistaan ja mikä on ajantasaistamisen syy, kun se asettaa ajantasaiset tiedot saataville tietovarastoon.
2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että liitteessä VI tarkoitetut strategisista melukartoista saadut tiedot ja toimintasuunnitelmien tiivistelmät lähetetään komissiolle kuuden kuukauden kuluessa 7 ja 8 artiklassa säädetyistä päivistä. Tätä tarkoitusta varten jäsenvaltioiden on ilmoitettava tiedot vain sähköisessä muodossa pakolliseen tietovarastoon. Jos jokin jäsenvaltio haluaa saattaa tietoja ajan tasalle, sen on selostettava, miten ajan tasalle saatetut ja alkuperäiset tiedot eroavat toisistaan ja mikä on ajantasaistamisen syy, kun se asettaa ajantasaiset tiedot saataville tietovarastoon.
Tarkistus 18 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – 4 a alakohta (uusi) Direktiivi 2002/49/EY 10 artikla – 2 a kohta (uusi)
4 a. Lisätään 10 artiklaan 2 kohdan jälkeen kohta seuraavasti:
”2 a. Komissio antaa tämän direktiivin täydentämiseksi 12 a artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, jotka koskevat 2 kohdassa tarkoitetun pakollisen tietovaraston perustamista sekä digitaalista tietojenvaihtomekanismia koskevia yksityiskohtaisia sääntöjä tietojen vaihtamiseksi strategisista melukartoista ja toimintasuunnitelmien tiivistelmistä.”
Tarkistus 19 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – 4 b alakohta (uusi) Direktiivi 2002/49/EY 12 aartikla (uusi)
4 b. Lisätään artikla seuraavasti:
”12 a artikla
Siirretyn säädösvallan käyttäminen
1. Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.
2. Siirretään komissiolle … päivästä …kuuta … [tämän asetuksen voimaantulopäivä] viiden vuoden ajaksi 10 artiklan 2 a kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen tämän viiden vuoden kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.
3. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 10 artiklan 2 a kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.
4. Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa* vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.
5. Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.
6. Edellä olevan 10 artiklan 2 a kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.”
__________________
* EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1.”
Tarkistus 20 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – 5 alakohta Direktiivi 2002/49/EY Liite VI – 3 kohta
5. Korvataan liitteessäVI oleva 3kohta seuraavasti:
5. Poistetaan liitteessä VI oleva 3 kohta.
”3. Tietojenvaihtomekanismi
Komissio, jota avustaa Euroopan ympäristökeskus, kehittää 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun pakollisen digitaalisen tietojenvaihtomekanismin tietojen vaihtamiseksi strategisista melukartoista ja toimintasuunnitelmien tiivistelmistä 13 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun valvonnan käsittävän sääntelymenettelyn mukaisesti.”
Tarkistus 21 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 1 kohta – -1 alakohta (uusi) Direktiivi 2004/35/EY 2 artikla – 1 kohta – 16 a alakohta (uusi)
-1. Lisätään 2 artiklaan alakohta seuraavasti:
”16 a. ’paikkatietopalveluilla’ toimintoja, joita voidaan suorittaa käsittelemällä paikkatietoaineistojen sisältämiä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2007/2/EY* määriteltyjä paikkatietoja tai niihin liittyvää metatietoa tietokonesovelluksen avulla;
__________________
* Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2007/2/EY, annettu 14 päivänä maaliskuuta 2007, Euroopan yhteisön paikkatietoinfrastruktuurin (INSPIRE) perustamisesta (EUVL L 108, 25.4.2007, s. 1).”
Tarkistus 22 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 1 kohta – 2 alakohta Direktiivi 2004/35/EY 18 artikla – 1 kohta
Jäsenvaltioiden on varmistettava, että riittävät ja ajantasaiset tiedot ainakin vahinkojen välittömistä uhkista ovat yleisön saatavilla avoimessa tietomuodossa verkossa tämän direktiivin liitteen VI ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/4/EY* 7 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Kustakin tapauksesta on annettava vähintään tämän direktiivin liitteessä VI mainitut tiedot.
1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että riittävät ja ajantasaiset tiedot ainakin vahinkojen välittömistä uhkista ovat yleisön ja komission saatavilla avoimessa tietomuodossa verkossa tämän direktiivin liitteen VI ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/4/EY* 7 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Kustakin tapauksesta on annettava vähintään tämän direktiivin liitteessä VI mainitut tiedot.
Tarkistus 23 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 1 kohta – 2 alakohta Direktiivi 2004/35/EY 18 artikla – 1 a kohta (uusi)
1 a. Komissio antaa tämän direktiivin liitteen VI muuttamiseksi 18 a artiklan mukaisesti delegoidun säädöksen, joka koskee yksityiskohtaisia kriteerejä, joiden perusteella luokitellaan ympäristövahingon laajuus ja tyyppi.
Tarkistus 24 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 1 kohta – 2 alakohta Direktiivi 2004/35/EY 18 artikla – 2 kohta
2. Tämän artiklan 1 kohdassa mainittuihin tietoihin sisältyvät paikkatietoaineistot, kuten tapausten sijaintipaikka, on esitettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/2/EY** 3 artiklan 4 kohdassa määriteltyjen paikkatietopalvelujen avulla.
2. Tämän artiklan 1 kohdassa mainittuihin tietoihin sisältyvät paikkatietoaineistot, kuten tapausten sijaintipaikka, on esitettävä paikkatietopalvelujen avulla.
Tarkistus 25 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 1 kohta – 2 alakohta Direktiivi 2004/35/EY 18 artikla – 3 kohta
3. Komission yksiköt julkaisevat jäsenvaltioiden 1 kohdan nojalla saataville asettamien tietojen perusteella unionin laajuisen yleiskatsauksen karttoineen.
3. Komission yksiköt julkaisevat jäsenvaltioiden 1 kohdan nojalla saataville asettamien tietojen perusteella unionin laajuisen yleiskatsauksen karttoineen ja saattavat sen säännöllisesti ajan tasalle.
4. Komissio arvioi tätä direktiiviä säännöllisin väliajoin. Arviointi perustuu muun muassa
4. Komissio arvioi tätä direktiiviä ja sen täytäntöönpanoa viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2022 ja sen jälkeen vähintään viiden vuoden välein. Arviointi asetetaan julkisesti saataville, ja se perustuu muun muassa
Tarkistus 27 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 1 kohta – 2 alakohta Direktiivi 2004/35/EY 18 artikla – 4 kohta – b a alakohta (uusi)
b a) jäsenvaltioissa tapahtuneen kehityksen ja merkityksellisten muutosten analyysiin.
Tarkistus 28 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 1 kohta – 2 alakohta Direktiivi 2004/35/EY 18 artikla – 4 a kohta (uusi)
4 a. Komissio ilmoittaa myöhemmin Euroopan parlamentille ja neuvostolle 4 kohdassa tarkoitetun arvioinnin tulokset sekä esittää tarvittaessa asiaankuuluvat lainsäädäntöehdotukset.
Tarkistus 29 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 1 kohta – 2 alakohta Direktiivi 2004/35/EY 18 artikla – 4 b kohta (uusi)
4 b. Edellä 4 kohdassa tarkoitetussa arvioinnissa otetaan myös huomioon 2 artiklan 1 kohdassa määritellyn ”ympäristövahingon” määritelmän ja tämän direktiivin soveltamisalan laajentaminen ihmisten terveydelle aiheutuviin vahinkoihin, jotta siihen voidaan sisällyttää ilmaa koskevat vahingot, jotka voivat aiheuttaa merkittäviä terveysriskejä.
Tarkistus 30 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 1 kohta – 2 a alakohta (uusi) Direktiivi 2004/35/EY 18 aartikla (uusi)
2 a. Lisätään artikla seuraavasti:
”18 a artikla
Siirretyn säädösvallan käyttäminen
1. Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.
2. Siirretään komissiolle ... päivästä ...kuuta ... [tämän asetuksen voimaantulopäivä] määräämättömäksi ajaksi valta antaa 18 artiklan 1 a kohdassa tarkoitettuja delegoituja säädöksiä.
3. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 18 artiklan 1 a kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.
4. Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa* vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.
5. Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.
6. Edellä olevan 18 artiklan 1 a kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.
__________________
* EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1.”
Tarkistus 31 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 1 kohta – 3 alakohta Direktiivi 2004/35/EY Liite VI – 1 kohta – johdanto-osa
Edellä 18 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen tietojen on viitattava päästöihin, tapahtumiin tai tapauksiin, jotka aiheuttavat ympäristövahingon tai vahingon välittömän uhkan. Kustakin tapauksesta on annettava seuraavat tiedot:
Edellä 18 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen tietojen on sisällettävä luettelo päästöistä, tapahtumista tai tapauksista, jotka aiheuttavat ympäristövahingon tai vahingon välittömän uhkan. Kustakin tapauksesta on annettava seuraavat tiedot:
Tarkistus 32 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 1 kohta – 3 alakohta Direktiivi 2004/35/EY Liite VI – 7 kohta – c a alakohta (uusi)
c a) asianomaiset oikeudelliset menettelyt;
Tarkistus 33 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – a a alakohta (uusi) Direktiivi 2007/2/EY 21 artikla – 2 kohta – c a alakohta (uusi)
a a) Lisätään 2 kohtaan alakohta seuraavasti:
”c a) INSPIRE-infrastruktuurin kehittämistä jäsenvaltioissa koskeva analyysi;”
Komissio arvioi tätä direktiiviä säännöllisin väliajoin. Arviointi perustuu muun muassa
Komissio arvioi tätä direktiiviä ja sen täytäntöönpanoa viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2022 ja sen jälkeen vähintään viiden vuoden välein ja asettaa arvioinnin julkisesti saataville. Arviointi perustuu muun muassa
Tarkistus 35 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 1 kohta – 2 alakohta Direktiivi 2007/2/EY 23 artikla – 2 a kohta (uusi)
Komissio ilmoittaa myöhemmin Euroopan parlamentille ja neuvostolle toisessa kohdassa tarkoitetun arvioinnin tulokset sekä esittää tarvittaessa asiaankuuluvat lainsäädäntöehdotukset.
Tarkistus 36 Ehdotus asetukseksi 5 artikla – 1 kohta – 1 alakohta Direktiivi 2009/147/EY 12 artikla – 1 kohta
”1. Jäsenvaltioiden on joka kuudes vuosi samanaikaisesti neuvoston direktiivin 92/43/ETY* 17 artiklan mukaisesti laaditun kertomuksen kanssa annettava komissiolle kertomus tämän direktiivin perusteella toteutettavien toimenpiteiden täytäntöönpanosta ja näiden toimenpiteiden tärkeimmistä vaikutuksista. Kertomuksessa on erityisesti ilmoitettava tiedot tämän direktiivin nojalla suojeltujen luonnonvaraisten lintulajien tilasta ja kehityssuunnista, niihin kohdistuvista uhkista ja paineista sekä niiden suhteen toteutetuista suojelutoimenpiteistä ja erityisten suojelualueiden verkoston panoksesta tämän direktiivin 2 artiklassa vahvistettuihin tavoitteisiin.
”1. Jäsenvaltioiden on joka kuudes vuosi samanaikaisesti neuvoston direktiivin 92/43/ETY* 17 artiklan mukaisesti laaditun kertomuksen kanssa annettava komissiolle kertomus tämän direktiivin perusteella toteutettavien toimenpiteiden täytäntöönpanosta ja näiden toimenpiteiden tärkeimmistä vaikutuksista. Kertomus on asetettava yleisön saataville, ja siinä on erityisesti ilmoitettava tiedot tämän direktiivin nojalla suojeltujen luonnonvaraisten lintulajien tilasta ja kehityssuunnista, niihin kohdistuvista uhkista ja paineista sekä niiden suhteen toteutetuista suojelutoimenpiteistä ja erityisten suojelualueiden verkoston panoksesta tämän direktiivin 2 artiklassa vahvistettuihin tavoitteisiin.
”2. Komissio, jota avustaa Euroopan ympäristökeskus, laatii joka kuudes vuosi 1 kohdassa tarkoitettuihin tietoihin perustuvan yhteenvetokertomuksen.”
”2. Komissio, jota avustaa Euroopan ympäristökeskus, laatii ja julkaisee joka kuudes vuosi 1 kohdassa tarkoitettuihin tietoihin perustuvan yhteenvetokertomuksen.”
Tarkistus 38 Ehdotus asetukseksi 6 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – a alakohta Direktiivi 2010/63/EU 54 artikla – 1 kohta – 3 alakohta
Komission yksiköt julkaisevat jäsenvaltioiden toimittamien tietojen perusteella unionin yleiskatsauksen.
Viimeistään kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun jäsenvaltiot ovat toimittaneet toisessa alakohdassa tarkoitetut tiedot, komission yksiköt julkaisevat kyseisten tietojen perusteella unionin yleiskatsauksen ja saattavat sen säännöllisesti ajan tasalle.
Tarkistus 39 Ehdotus asetukseksi 6 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – b alakohta Direktiivi 2010/63/EU 54 artikla – 4 kohta
”4. Komissio määrittelee yhteisen muodon ja tietosisällön tämän artiklan 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitettujen tietojen toimittamista varten 56 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua sääntelymenettelyä noudattaen.”
”4. Komissio määrittelee yhteisen muodon ja tietosisällön tämän artiklan 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitettujen tietojen toimittamista varten 56 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.”
Tarkistus 40 Ehdotus asetukseksi 6 artikla – 1 kohta – 2 a alakohta (uusi) Direktiivi 2010/63/EU 56 artikla – 3 kohta
2 a. Korvataan 56 artiklan 3 kohta seuraavasti:
3. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 ja 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.
”3. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.”
Tarkistus 43 Ehdotus asetukseksi 7 artikla – 1 kohta – 2 alakohta Asetus (EY) N:o 166/2006 7 artikla – 2 kohta
”2. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle vuosittain sähköisesti ilmoitus, joka sisältää kaikki 5 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut tiedot, sellaisessa muodossa ja sellaiseen päivämäärään mennessä, jotka komissio vahvistaa täytäntöönpanoasetuksella 19 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti. Ilmoituspäivän on joka tapauksessa oltava viimeistään yhdeksän kuukauden kuluttua ilmoitusvuoden päättymisestä.
”2. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle sähköisesti ilmoitus, joka sisältää kaikki 5 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut tiedot, sellaisessa muodossa, jonka komissio vahvistaa täytäntöönpanoasetuksella 19 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti, viimeistään kunkin vuoden 31 päivänä maaliskuuta. Ilmoituspäivän on joka tapauksessa oltava viimeistään yhdeksän kuukauden kuluttua ilmoitusvuoden päättymisestä.
Tarkistus 44 Ehdotus asetukseksi 8 artikla – 1 kohta Asetus (EU) N:o 995/2010 20 artikla – 1 kohta
1. Jäsenvaltioiden on asetettava yleisön ja komission saataville kunkin vuoden 30 päivään huhtikuuta mennessä tiedot tämän asetuksen soveltamisesta edellisenä kalenterivuotena. Komissio voi vahvistaa täytäntöönpanosäädöksillä, missä muodossa ja millä menettelyllä jäsenvaltioiden on asetettava nämä tiedot saataville. Täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 18 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
1. Jäsenvaltioiden on asetettava yleisön ja komission saataville viimeistään kunkin vuoden 30 päivään huhtikuuta mennessä tiedot tämän asetuksen soveltamisesta edellisenä kalenterivuotena. Komissio voi vahvistaa täytäntöönpanosäädöksillä, missä muodossa ja millä menettelyllä jäsenvaltioiden on asetettava nämä tiedot saataville. Täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 18 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
Tarkistus 45 Ehdotus asetukseksi 8 artikla – 1 kohta Direktiivi 995/2010/EU 20 artikla – 3 kohta
3. Komissio tarkastelee uudelleen viimeistään 3 päivänä joulukuuta 2015 ja sen jälkeen joka kuudes vuosi tämän asetuksen soveltamista koskevien tietojen ja siitä saatujen kokemusten perusteella tämän asetuksen toimintaa ja tehokkuutta, muun muassa laittomasti korjatun puutavaran ja sellaisesta puutavarasta valmistettujen puutuotteiden markkinoille saattamisen estämisen suhteen. Se käsittelee erityisesti pieniin ja keskisuuriin yrityksiin kohdistuvia hallinnollisia seurauksia ja tuotteiden määrittelyä. Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle uudelleentarkastelun tuloksista kertomukset ja liittää niihin tarvittaessa asiaankuuluvat lainsäädäntöehdotukset.”
3. Komissio tarkastelee uudelleen viimeistään 3 päivänä joulukuuta 2021 ja sen jälkeen joka viides vuosi tämän asetuksen soveltamista koskevien tietojen ja siitä saatujen kokemusten perusteella tämän asetuksen toimintaa ja tehokkuutta, muun muassa laittomasti korjatun puutavaran ja sellaisesta puutavarasta valmistettujen puutuotteiden markkinoille saattamisen estämisen suhteen. Se käsittelee erityisesti pieniin ja keskisuuriin yrityksiin kohdistuvia hallinnollisia seurauksia ja tuotteiden määrittelyä. Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle uudelleentarkastelun tuloksista kertomukset ja liittää niihin tarvittaessa asiaankuuluvat lainsäädäntöehdotukset.”
Tarkistus 46 Ehdotus asetukseksi 9 artikla – 1 kohta – 1 alakohta Asetus (EY) N:o 2173/2005 8 artikla – 1 kohta
1. Jäsenvaltioiden on asetettava yleisön ja komission saataville kunkin vuoden 30 päivään huhtikuuta mennessä tiedot tämän asetuksen soveltamisesta edellisenä kalenterivuotena.
1. Jäsenvaltioiden on asetettava yleisön ja komission saataville viimeistään kunkin vuoden 30 päivään huhtikuuta mennessä tiedot tämän asetuksen soveltamisesta edellisenä kalenterivuotena.
Tarkistus 47 Ehdotus asetukseksi 9 artikla – 1 kohta – 2 alakohta Asetus (EY) N:o 2173/2005 9 artikla – 1 kohta
Komissio tarkastelee uudelleen joulukuuhun 2021 mennessä ja sen jälkeen kuuden vuoden välein tämän asetuksen soveltamista koskevien tietojen ja kokemusten perusteella tämän asetuksen toimintaa ja tehokkuutta. Komission olisi tässä yhteydessä otettava huomioon edistyminen vapaaehtoisten kumppanuussopimusten täytäntöönpanossa. Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle uudelleentarkastelun tuloksista kertomukset ja liittää ne tarvittaessa ehdotuksiin FLEGT-lupajärjestelmän parantamiseksi.”
Komissio tarkastelee uudelleen joulukuuhun 2021 mennessä ja sen jälkeen viiden vuoden välein tämän asetuksen soveltamista koskevien tietojen ja kokemusten perusteella tämän asetuksen toimintaa ja tehokkuutta. Komissio ottaa tässä yhteydessä huomioon edistymisen vapaaehtoisten kumppanuussopimusten täytäntöönpanossa. Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle uudelleentarkastelun tuloksista viiden vuoden välein kertomukset ja liittää ne tarvittaessa ehdotuksiin FLEGT-lupajärjestelmän parantamiseksi.
Tarkistus 48 Ehdotus asetukseksi 10 artikla – 1 kohta – 1 alakohta Asetus (EY) N:o 338/97 15 artikla – 4 kohta – c alakohta
c) Jäsenvaltioiden hallintoviranomaisten on ilmoitettava komissiolle vuosi ennen kutakin sopimuspuolten konferenssin kokousta kaikki yleissopimuksen 8 artiklan 7 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen kertomusten laadinnassa tarvittavat edelliseen kauteen liittyvät tiedot ja vastaavat tiedot niistä tämän asetuksen säännöksistä, jotka eivät kuulu yleissopimuksen soveltamisalaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 20 artiklan säädöksen soveltamista. Komissio määrittelee ilmoitettavat tiedot ja niiden esitystavan 18 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun sääntelymenettelyn mukaisesti.
c) Jäsenvaltioiden hallintoviranomaisten on ilmoitettava komissiolle vuosi ennen kutakin sopimuspuolten konferenssin kokousta kaikki yleissopimuksen 8 artiklan 7 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen kertomusten laadinnassa tarvittavat edelliseen kauteen liittyvät tiedot ja vastaavat tiedot niistä tämän asetuksen säännöksistä, jotka eivät kuulu yleissopimuksen soveltamisalaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 20 artiklan säädöksen soveltamista. Komissio määrittelee niiden esitystavan 18 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun tarkastelumenettelyn mukaisesti.
Tarkistus 49 Ehdotus asetukseksi 10 artikla – 1 a kohta (uusi) Asetus (EY) N:o 338/97 18 artikla – 2 kohta
Korvataan 18 artiklan 2 kohta seuraavasti:
2. Jos tähän artiklaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 ja 7 artiklassa säädettyä menettelyä ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.
”2. Jos tähän artiklaan viitataan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.”
Päätöksen 1999/468/EY 5 artiklan 6 kohdassa tarkoitettu määräaika vahvistetaan kolmeksi kuukaudeksi. Jos neuvosto ei ole ratkaissut asiaa kolmen kuukauden määräajan kuluessa siitä, kun asia on tullut vireille neuvostossa, komissio tekee päätöksen ehdotetuista toimenpiteistä komitealle 19 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen tehtävien osalta.
Asia päätettiin palauttaa asiasta vastaavaan valiokuntaan toimielinten välisiä neuvotteluja varten työjärjestyksen 59 artiklan 4 kohdan neljännen alakohdan mukaisesti (A8-0324/2018).
Työntekijän taloudellisen osallistumisen rooli työpaikkojen luomisessa ja työttömien aktivoimisessa
131k
46k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 23. lokakuuta 2018 työntekijän taloudellisen osallistumisen roolista työpaikkojen luomisessa ja työttömien aktivoimisessa (2018/2053(INI))
– ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) ja erityisesti sen 3 artiklan 3 kohdan,
– ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 9 artiklan, jossa unionia vaaditaan edistämään korkeaa työllisyystasoa, takaamaan riittävä sosiaalinen suojelu, torjumaan sosiaalista syrjäytymistä sekä takaamaan korkeatasoinen koulutus ja ihmisten terveyden korkeatasoinen suojelu,
– ottaa huomioon 7. joulukuuta 2015 annetut neuvoston päätelmät yhteisötalouden edistämisestä Euroopan taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen veturina,
– ottaa huomioon 2. kesäkuuta 2016 annetun komission tiedonannon ”Yhteistyötaloutta koskeva eurooppalainen toimintasuunnitelma” (COM(2016)0356),
– ottaa huomioon 27. maaliskuuta 2014 annetun komission tiedonannon Euroopan talouden pitkäaikaisesta rahoituksesta (COM(2014)0168),
– ottaa huomioon 12. joulukuuta 2012 annetun komission tiedonannon ”Toimintasuunnitelma: eurooppalainen yhtiöoikeus sekä yritysten hallinnointi- ja ohjausjärjestelmä – nykyaikainen oikeudellinen kehys aiempaa sitoutuneemmille osakkeenomistajille ja kestävää liiketoimintaa harjoittaville yrityksille” (COM(2012)0740),
– ottaa huomioon 3. lokakuuta 2012 annetun komission tiedonannon ”Toinen sisämarkkinoiden toimenpidepaketti – Yhdessä uuteen kasvuun” (COM(2012)0573),
– ottaa huomioon 3. maaliskuuta 2010 annetun komission tiedonannon ”Eurooppa 2020: Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia” (COM(2010)2020),
– ottaa huomioon työmarkkinoilta syrjäytyneiden aktiivisen osallisuuden edistämisestä 3. lokakuuta 2008 annetun komission suosituksen(1),
– ottaa huomioon 25. kesäkuuta 2008 annetun komission tiedonannon ”Pienet ensin – Eurooppalaisia pk-yrityksiä tukeva aloite (”Small Business Act”)” (COM(2008)0394) ja komission työohjelmat vuosiksi 2008 ja 2009,
– ottaa huomioon 14. maaliskuuta 2006 annetun komission tiedonannon ”Kasvua ja työllisyyttä edistävän Lissabonin ohjelman täytäntöönpano – Omistajanvaihdos – Jatkuvuutta uudella alulla” (COM(2006)0117),
– ottaa huomioon 5. heinäkuuta 2002 annetun komission tiedonannon työntekijöiden taloudellisen osallistumisen edistämisestä (COM(2002)0364) ja 5. kesäkuuta 2003 kyseisestä aiheesta antamansa päätöslauselman(2),
– ottaa huomioon 21. lokakuuta 2010 annetun Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon ”Työntekijöiden rahoitusosakkuus Euroopassa”,
– ottaa huomioon 15. tammikuuta 2013 antamansa päätöslauselman työntekijöille tiedottamisesta ja heidän kuulemisestaan sekä rakennemuutoksen ennakoinnista ja hallitsemisesta(3),
– ottaa huomioon 14. tammikuuta 2014 antamansa päätöslauselman työntekijöiden rahoitusosakkuudesta yritysten tuloksissa(4) sekä talous- ja raha-asioiden valiokunnan lausunnon (2013/2127(INI)),
– ottaa huomioon parlamentin työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan pyytämän tutkimuksen työntekijöiden rahoitusosakkuudesta yritysten tuloksissa, joka julkaistiin syyskuussa 2012,
– ottaa huomioon 8. kesäkuuta 2017 julkaistun pääomamarkkinaunionia koskevan toimintasuunnitelman väliarvioinnin (COM(2017)0292),
– ottaa huomioon komission pilottihankkeen ”työntekijäomistuksen ja työntekijöiden osallistumisen edistäminen”, jonka lopullinen versio julkaistiin vuonna 2014,
– ottaa huomioon Berliinin vapaan yliopiston lokakuussa 2009 julkaiseman Pepper IV ‑kertomuksen ”Benchmarking of employee participation in profits and enterprise results in the member and candidate countries of the European Union”,
– ottaa huomioon Berliinin vapaan yliopiston kesäkuussa 2006 julkaiseman Pepper III ‑kertomuksen ”Promotion of employee participation in profits and enterprise results in the new member and candidate countries of the European Union”,
– ottaa huomioon 18. joulukuuta 2003 annetun riippumattomien asiantuntijoiden korkean tason työryhmän kertomuksen työntekijöiden osakkuuden lisäämisen rajat ylittävistä esteistä kansainvälisissä yrityksissä,
– ottaa huomioon komission tammikuussa 1997 julkaiseman Pepper II -kertomuksen ”Voittopalkkiojärjestelmien edistäminen (mukaan lukien pääomaosakkuus) jäsenvaltioissa” (COM(1996)0697),
– ottaa huomioon komission ja yliopistollisen Eurooppa-instituutin maaliskuussa 1991 julkaiseman Pepper I -kertomuksen ”Promotion of employee participation in profits and enterprise results”,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,
– ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan mietinnön (A8‑0293/2018),
A. toteaa, että työnantajan valittavissa on useita työntekijöiden taloudellisen osallistumisen malleja: voitonjako, yksittäisten työntekijöiden osakkeenomistus, työntekijöiden omistus osuuskuntamalleissa sekä palkansaajarahastosuunnitelmat (ESOP);
B. toteaa, että yksittäisen yrityksen ja sen työntekijöiden on valittava huolellisesti sopivin työntekijöiden taloudellisen osallistumisen malli ottaen asianmukaisesti huomioon erityiset kansalliset verotussäännöt ja alakohtaiset olosuhteet, ja että malli riippuu etupäässä yrityksen koosta, toiminnasta ja asemasta etenkin, jos kyseessä on pörssiyhtiö; toteaa, että ei ole tarkoituksenmukaista kehittää työntekijöiden taloudelliselle osallistumiselle kattavaa yhtenäismallia EU:n tasolla;
C. toteaa, että Euroopan yritystutkimuksen 2013(5) tietojen mukaan työntekijöiden taloudellisen osallistumisen mallit voivat olla hyvin erilaisia yritysten ominaisuuksien mukaisesti; toteaa, että 62 prosenttia eurooppalaista yrityksistä käyttää jonkinlaista vaihtelevaa palkkaa, 30 prosenttia voitonjakoa ja 25 prosenttia ryhmän suoritukseen sidottua palkkaa; toteaa, että viisi prosenttia yrityksistä käyttää osakkuusjärjestelmiä; toteaa, että tällaisia työntekijöiden taloudellisen osallistumisen malleja käytetään enemmän yksityisellä kuin julkisella sektorilla (joitakin kansallisia poikkeuksia lukuun ottamatta) ja tietyillä talouden aloilla, erityisesti tieto- ja viestintätekniikan alalla sekä rahoitus-, vakuutus- ja konsultointialalla; toteaa, että suuret yritykset käyttävät työntekijöiden taloudellisen osallistumisen malleja todennäköisemmin kuin pk-yritykset ja että ne ovat yleisempiä myös ulkomaisissa osakeyhtiöissä tai monikansallisissa yrityksissä ja yrityksissä, jotka sijaitsevat taloudellisesti(6) keskeisillä tai edistyneillä alueilla;
D. toteaa, että palkansaajarahastosuunnitelmat ovat työntekijöiden taloudellisen osallistumisen malleja, joissa käytettävä välittäjäyhteisö voi käyttää äänioikeutta tai harjoittaa muunlaista hallintoa työntekijöiden hyväksi ja työntekijät voivat vapaaehtoisesti valita niitä;
E. toteaa, että työntekijöiden taloudellisen osallistumisen mallit, joissa työntekijät osallistuvat kuulemisiin ja päätöksentekoon, hyödyttävät todistetusti(7) sekä työntekijöitä että yritystä esimerkiksi kestävän hallinnon, avoimuuden, työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun, työnantajien ja työntekijöiden keskinäisen kunnioituksen ja muiden tekijöiden kautta, joita ovat esimerkiksi palvelukseenotto, työsuhteen jatkuminen, motivaatio, työtyytyväisyys ja ammattitaidon kehittäminen sekä yleinen tuloksellisuus ja kannattavuus;
F. toteaa, että työntekijöiden osallistuminen päätöksentekoon voi parantaa organisaation suorituskykyä ja työntekijöiden työelämän laatua ja sitä voidaan käyttää myös työpaikan innovointivälineenä(8) omistajuuden tunteen edistämiseen, tiedonkulun parantamiseen yrityksessä sekä työnantajien ja työntekijöiden välisen luottamuksen lisäämiseen;
G. toteaa, että työntekijöiden taloudellisen osallistumisen malleilla voi olla myönteisiä vaikutuksia jäsenvaltioiden talouteen, sillä ne tukevat yrityksiä, pk-yritykset mukaan luettuina, ja työmarkkinoita; katsoo, että työntekijöiden taloudellinen osallistuminen yrityksiinsä voi parantaa työviihtyvyyttä, omistajuutta, työnantajien ja työntekijöiden vastavuoroista kunnioitusta sekä yleistä tuloksellisuutta ja voi auttaa työntekijöitä löytämään mahdollisuuksia kotimaassaan;
H. toteaa, että pääomamarkkinaunionin kehittämisen yhteydessä työntekijöiden taloudellisella osallistumisella voidaan edistää pääomamarkkinaunionin tavoitteita eli osallistavaa kasvua ja taloudellisen toiminnan avoimuutta; toteaa, että jos työntekijöiden taloudellinen osallistuminen yhdistetään yritysten ja jäsenvaltioiden antamaan osallistujien koulutukseen, näin voidaan parantaa unionin kansalaisten taloustietämystä, mahdollisesti lisätä heidän haluaan sijoittaa ja mahdollisesti lisätä piensijoittamista;
I. toteaa, että Euroopan työllisyysstrategiassa ja Eurooppa 2020 -strategiassa määritellään painopisteitä työpaikkojen laadun parantamiseksi ja parempien työolojen varmistamiseksi; toteaa, että työntekijöiden entistä voimakkaampi osallistuminen yritysten taloudelliseen tulokseen ja parempien palkkioiden tarjoaminen voisivat auttaa näiden tavoitteiden saavuttamisessa;
J. katsoo, että työntekijöiden taloudellisen osallistumisen malleihin täytyy kuulua olennaisena osana työntekijöiden tietojen, koulutuksen ja heidän kuulemisensa korkea taso, jotta työntekijät ovat täysin tietoisia siitä, miten heidän saatavillaan olevat taloudellisen osallistumisen mallit toimivat, ja jotta he näin ollen voivat täysin tietoisina asiaan vaikuttavista seikoista arvioida näiden mallien mahdollisia hyötyjä ja riskejä esimerkiksi yritysten konkurssien yhteydessä;
K. toteaa, että työntekijöiden taloudellinen osallistuminen, tehostettu työmarkkinavuoropuhelu ja strateginen päätöksenteko voivat saada työnantajat investoimaan työntekijöidensä kehitysmahdollisuuksiin, millä torjutaan osaltaan sosiaalista syrjäytymistä ja varmistetaan korkeatasoinen koulutus;
L. toteaa, että kun työntekijät otetaan mukaan päätöksentekoprosessiin, työntekijöiden taloudellisen osallistumisen mallit voivat kulloisenkin mallin ominaisuuksista riippuen joissakin tapauksissa auttaa yrityksiä, pk-yritykset mukaan luettuina, rakennemuutoksessa ja liiketoiminnan jatkamisessa, sillä niiden avulla voidaan käsitellä yrityksen jatkamiseen ja sukupolvenvaihdokseen liittyviä ongelmia esimerkiksi perheyrityksissä;
M. kehottaa muistamaan, että työntekijöiden taloudellisen osallistumisen malleihin liittyy sekä myönteisiä että kielteisiä tekijöitä;
N. toteaa, että työntekijöiden taloudellisen osallistumisen malleihin liittyy joitakin rahallisia riskejä, mutta ne voivat myös vaimentaa häiriöitä, mahdollistaa bonuksia tai muita palkkioita ja myös varmistaa, että työntekijöiden osakesalkku koostuu turvatuista osakkeista; toteaa, että varsinkin palkansaajarahastosuunnitelmat voivat olla esimerkkinä mallista, jossa työntekijät voivat lunastaa pörssin ulkopuolella olevia yrityksiä, jos ensisijainen yritysosto-oikeus voi mahdollisesti auttaa työntekijöitä turvaamaan omat työpaikkansa, jos on olemassa mahdollisuus, että muut yritykset ostavat yrityksen;
O. toteaa, että tarvitaan siksi toimia työntekijöiden suojaamiseksi riskeiltä ja esimerkiksi tilanteelta, jossa he menettävät sekä työpaikkansa että sijoittamansa pääoman, kun työnantaja joutuu kriisiin; katsoo, että työntekijöiden taloudellista osallistumista ei saa käyttää vähentämään työntekijöille kertyneitä sosiaalisia ja työoikeuksia, eikä se saa korvata tavanomaista peruspalkkaa tai muunlaisia maksujärjestelmiä, kuten eläkejärjestelmää, eikä sitä saa käyttää riskien siirtämiseen työntekijälle tai työlainsäädännön noudattamatta jättämiseen;
P. toteaa, että työntekijöiden taloudellisen osallistumisen tulisi edelleen olla työntekijöille vapaaehtoista etenkin pk-yrityksissä eikä se saa vaikuttaa työntekijöiden liikkuvuuteen työmarkkinoilla, heidän sosiaaliturvaansa tai heidän oikeuteensa ryhtyä työtaistelutoimiin; katsoo, että työntekijöillä olisi siksi oltava aina mahdollisuus saada tietoa yrityksen taloudellisesta tilanteesta, yrityksen liikesalaisuuksia ja arkaluonteisia kaupallisia tietoja lukuun ottamatta, ja saada tietoja kunkin käytettävissä olevan työntekijöiden taloudellisen osallistumisen mallin eduista ja haitoista;
Q. toteaa, että verokannustimet ovat keskeisiä työntekijöiden taloudellista osallistumista edistäviä tekijöitä, jotka maksavat itsensä takaisin keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä, sillä mailla, joilla on pitkät perinteet työntekijöiden taloudellisessa osallistumisessa, on myös kaikkein kehittynein työntekijäomistus ja suurimmat veroedut;
R. toteaa, että aktiivinen työllisyyspolitiikka, kuten tuki aitona itsenäisenä ammatinharjoittajana työskentelemiselle ja sosiaaliselle yrittäjyydelle, ovat keskeisiä välineitä työttömien saamisessa takaisin työmarkkinoille ja että tämä vastaa tammikuussa 2013 hyväksyttyä Euroopan yrittäjyyden toimintasuunnitelmaa;
S. ottaa huomioon, että Euroopan sosiaalirahasto edistää sosiaalista yrittäjyyttä sekä yhteisö- ja solidaarisuustaloutta ja että tulevan ESR+:n olisi tehtävä samoin; toteaa, että työntekijöiden taloudellinen osallistuminen voi antaa tärkeän panoksen yhteisö- ja solidaarisuustalouden kehittämiseen esimerkiksi parantamalla investointien tai rahoituksen saatavuutta;
T. toteaa, että työntekijöiden taloudellinen osallistuminen voi täydentää unionin ohjelmia, joilla pyritään parantamaan etenkin pk-yritysten mahdollisuuksia saada pääomaa ja joihin kuuluvat esimerkiksi COSME-ohjelma, InnovFin-ohjelma, Luova Eurooppa ‑ohjelma sekä Euroopan rakenne- ja investointirahastot;
U. toteaa, että työntekijöiden taloudellinen osallistuminen voi olla Euroopan globalisaatiorahastoa täydentävä väline, jolla tuetaan globalisaation aiheuttamien rakennemuutosten tai maailmanlaajuisen talous- ja rahoituskriisin vuoksi työttömiksi jääneitä edistämällä uudelleenkouluttautumista ja lisäkoulutuksen saantia ja tukemalla itsenäistä ammatinharjoittamista, yritysten perustamista ja yritysten toiminnan jatkamista työntekijöiden johdolla;
V. toteaa, että työntekijöiden taloudellista osallistumista koskevat unionin suuntaviivat voivat auttaa jäsenvaltioita luomaan työntekijöiden taloudellisen osallistumisen malleille kehyksiä, jotka voivat hyödyttää sekä työnantajia että työntekijöitä ja myös lisätä työntekijöiden taloudellista osallistumista koskevaa yleistä tietoisuutta;
1. kehottaa komissiota harkitsemaan asianmukaisia suosituksia, joilla jäsenvaltioita ja yrityksiä ja etenkin pk-yrityksiä kannustetaan kehittämään ja tarjoamaan työntekijöiden taloudellisen osallistumisen malleja sekä työntekijöiden että yritysten hyväksi ja näiden etujen mukaisesti; korostaa, että näiden mallien olisi
–
suojattava työntekijöiden tuloturvaa;
–
estettävä työntekijöiden riisto kriisitilanteissa;
–
estettävä yrittäjäriskin siirto työntekijöille;
–
taattava työntekijöiden investointien korkeatasoinen suoja;
2. kehottaa jäsenvaltioita tarjoamaan ei-pakollisia kannustimia ja myös verokannustimia jotka eivät syrjäytä kansallisia verotussääntöjä, parhaiden käytäntöjen periaatteiden mukaisesti edistettäessä työntekijöiden omistusjärjestelmiä yritysten ja työntekijöiden keskuudessa ja tukemaan samalla työntekijöiden korkeatasoista sosiaalista suojelua ja turvaamaan heidän työtaisteluoikeutensa;
3. korostaa, että työntekijöiden taloudellinen osallistuminen on sisällytettävä koko työntekijöiden osallistumisen järjestelmään esimerkiksi yritysten päätöstenteossa ja myös työntekijöiden edustajien kautta ja että työntekijöiden taloudellinen osallistumisen ei saa korvata oikeudenmukaista ja ihmisarvoista palkkaa eikä se saa olla vaihtoehtona julkisille eläkkeille tai kollektiivisesti sovituille eläkejärjestelmille;
4. kehottaa komissiota panemaan täytäntöön viisikohtaisen toimintasuunnitelman, joka sisältyy vuonna 2014 esitettyyn loppuraporttiin työntekijäomistuksen ja työntekijöiden osallistumisen edistämistä koskevasta pilottihankkeesta;
5. panee merkille yhteyden työntekijöiden taloudellisen osallistumisen malleja tukevien kansallisen tason lainsäädäntötoimien ja toisaalta näitä malleja käyttävien yritysten ja työntekijöiden määrän välillä;
6. korostaa rajat ylittäviä esteitä, joita kohtaavat sekä tällaisia malleja tarjoavat yritykset monissa jäsenvaltioissa että työntekijät; toteaa, että tällaisia esteitä ovat esimerkiksi lainsäädännön erot ja kaksinkertaiseen verotukseen liittyvät riskit, jotka voivat aiheuttaa huomattavia hallinnollisia kustannuksia ja haitata työntekijöiden liikkuvuutta, mikä on tärkeä kysymys torjuttaessa työttömyyttä ja parannettaessa lähentymistä ja integraatiota jäsenvaltioiden keskuudessa;
7. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita parantamaan tietämystä, kuten kehotettiin vuonna 2014 esitetyssä loppuraportissa työntekijäomistuksen ja työntekijöiden osallistumisen edistämistä koskevasta pilottihankkeesta, ja kehottaa hyödyntämään tutkimushankkeiden tuloksia, kannustamaan parhaiden käytäntöjen rajatylittävään siirtoon ja ehdottamaan yksinkertaisia, helppoja ja selkeitä tukimalleja;
8. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tarjoamaan asiaa koskevia verkkosivustoja, joilla olisi pk-yrityksille ja mikroyrityksille malleja voitonjakosopimuksista toteutuksen helpottamiseksi sekä tietoa asiaan liittyvistä riskeistä sekä muuta asiaa koskevaa materiaalia; kehottaa lisäksi komissiota ja jäsenvaltioita jatkamaan tiedon keruuta taloudellisen osallistumisen mallien käytöstä ja levinneisyydestä ja kehottaa tutkimaan taloudellisen osallistumisen vaikutusta yritysten toimintaan, niiden työn laatuun ja työntekijöiden pysymiseen niissä; kehottaa tekemään tämän Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön avulla;
9. kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota auttamaan työntekijöiden taloudellisen osallistumisen malleista kiinnostuneita yrityksiä ratkaisuilla ja erityisillä tukitoimilla, jotta voidaan välttää tällaisten mallien toteutukseen liittyvät liialliset hallinnolliset kustannukset ja kehityskustannukset etenkin pk-yrityksissä; kehottaa kannustamaan ulkoistavia toimijoita, kuten pankkeja ja sijoitusrahastoja, ehdottamaan tämäntyyppisille yrityksille räätälöityjä yksinkertaisia työntekijöiden taloudellisen osallistumisen malleja ja kehottaa samalla varmistamaan, etteivät välikädet käytä pienimpiä yrityksiä hyväkseen eikä piilokustannuksia ole;
10. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita unionin kansalaisten voimaannuttamiseksi tukemaan rahoitusalan koulutusta ja tiedottamaan työntekijöiden taloudellisen osallistumisen vaikutuksista;
11. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan mukaan työmarkkinaosapuolet, työntekijöiden omistajuutta käsittelevät organisaatiot ja muut sidosryhmät prosessin alkuvaiheessa, jotta voidaan suunnitella sopivimpia työntekijöiden taloudellisen osallistumisen malleja ja neuvotella siitä yrityskohtaisesti sitten, kun mallia pidetään sopivana, ottaen huomioon yritysten koko, tyyppi, niiden työntekijät ja rahoitustilanne mutta myös kansallinen lainsäädäntö ja käytännöt;
12. suosittaa, että työntekijöiden säästöohjelmia koskevista välineistä neuvotellaan alakohtaisesti, jotta pk- ja mikroyrityksiä koskevat sopimukset ovat suoraan ja helposti niiden sovellettavissa;
13. korostaa, että työntekijöiden taloudellisen osallistumisen olisi oltava avointa kaikille työntekijöille syrjimättömällä tavalla esimerkiksi iästä, sukupuolesta, kansalaisuudesta ja kokopäivä-/osapäivätyöstä riippumatta;
14. lisää, että työntekijöiden välinen eriyttäminen voi olla perusteltua heidän erilaisten tarpeidensa ja etujensa huomioon ottamiseksi esimerkiksi käytettäessä johtohenkilöihin rajattuja osakkeenomistusmalleja;
15. katsoo, että palkansaajarahastosuunnitelmissa työntekijöiden olisi voitava käyttää palkansaajarahastosuunnitelman tiliä muihinkin kuin nykyisen työnantajansa osakkeisiin keskittymäriskin pienentämiseksi, erityisesti pk-yrityksissä;
16. muistuttaa, että päätöksen työntekijöiden taloudellisen osallistumisen malleihin osallistumisesta tulisi olla täysin vapaaehtoinen ja ettei pitäisi ryhtyä mihinkään sellaisten työntekijöiden vastaisiin toimiin, jotka päättävät olla liittymättä malliin, ja että kun he osallistuvat siihen, sen tulisi perustua asianmukaiseen koulutukseen ja työntekijän antamaan tietoon perustuvaan suostumukseen niin, että työntekijä on täysin tietoinen oikeuksistaan, velvoitteistaan ja riskeistään, yrityksen tilanteesta, kunkin mallin eduista ja haitoista, malliin liittymisen verotusvaikutuksista sekä ehdoista, joita sovelletaan työntekijöiden lähtiessä yrityksestä tai mallista;
17. toteaa, että työntekijöiden taloudellisen osallistumisen ei pitäisi korvata tai pienentää tavanomaista peruspalkkaa eikä muunlaisia maksuja, kuten sosiaaliturvamaksuja, vaan sen pitäisi täydentää kaikkia sosiaalisia ja sopimuksiin perustuvia oikeuksia ja että tämä on ennakkoehtona työntekijöiden taloudellisen osallistumisen mallin toteuttamiselle;
18. katsoo, että olisi kehitettävä yhteyksiä työntekijöiden taloudellisen osallistumisen ja yhteisötalouden välillä erityisesti hyödyntämällä Luova Eurooppa -ohjelman kaltaisia ohjelmia, joista myönnetään jopa 25 000 euron suuruisia mikrolainoja pienyrityksille ja yhteiskunnallisille yrityksille;
19. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan huomioon työmarkkinoiden nopean kehityksen ja muutokset sekä niiden aiheuttamat haasteet, jotka liittyvät pätevyyksiin, digitalisaatioon, automatisoitumiseen, varallisuuseroihin ja sosiaaliturvan leikkauksiin, ja kehottaa ottamaan huomioon jatkuvan uusien mahdollisuuksien luomisen, jonka avulla työntekijöitä voidaan tukea ja suojella ja heitä voidaan auttaa mukautumaan ja kehittymään ammatillisesti ja henkilökohtaisesti;
20. korostaa, että työntekijöiden taloudellisella osallistumisella voi olla tärkeä rooli yrittäjyyden ja yrittäjähenkisyyden rakentamisessa, sillä se helpottaa pääoman etsimistä ja saantia etenkin uusyritysten osalta;
21. korostaa, että vaikka mikroyrityksillä on merkittävä asema useimpien EU:n jäsenvaltioiden taloudessa, niiden osalta ei ole vielä toteutettu työntekijöiden osakkeenomistusta koskevia toimenpiteitä;
22. pitää myönteisenä komission pääosastojen, kuten pääosastojen EMPL, FISMA ja GROW, johtamia aloitteita työllisyyden, pk-yritysten ja pääomamarkkinaunionin tukemiseksi ja kehottaa toteuttamaan koordinoituja toimia käytettävissä olevien resurssien käyttämiseksi parhaalla mahdollisella tavalla; kehottaa pitämään mielessä, että lopullinen edunsaaja on unionin kansalainen;
23. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.