Euroopan parlamentin tarkistukset 25. lokakuuta 2018 ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kulttuuriesineiden tuonnista (COM(2017)0375 – C8-0227/2017 – 2017/0158(COD))(1)

P8_TA(2018)0418 A8-0308/2018

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Komission teksti   Tarkistus Tarkistus 1 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 1 kappale (1)  Ottaen huomioon terrorismin rahoituksen torjunnasta 12 päivänä helmikuuta 2016 annetut neuvoston päätelmät, Euroopan parlamentille ja neuvostolle terrorismin rahoituksen torjunnan vahvistamista koskevasta toimintasuunnitelmasta annettu komission tiedonanto24 ja terrorismin torjumisesta annettu direktiivi25 kolmansien maiden kanssa käytävästä kaupasta olisi annettava yhteiset säännöt, jotta varmistetaan tehokas suojelu kulttuuriesineiden häviämisen estämiseksi, säilytetään ihmiskunnan kulttuuriperintö ja estetään se, että terrorismia rahoitetaan myymällä ryöstettyä kulttuuriperintöä unionissa oleville ostajille. (1)  Ottaen huomioon terrorismin rahoituksen torjunnasta 12 päivänä helmikuuta 2016 annetut neuvoston päätelmät, Euroopan parlamentille ja neuvostolle terrorismin rahoituksen torjunnan vahvistamista koskevasta toimintasuunnitelmasta annettu komission tiedonanto24 ja terrorismin torjumisesta annettu direktiivi25 kolmansien maiden kanssa käytävästä kaupasta olisi annettava yhteiset säännöt, jotta varmistetaan tehokas suojelu kulttuuriesineiden laittoman kaupan, häviämisen tai tuhoutumisen estämiseksi, säilytetään ihmiskunnan kulttuuriperintö ja estetään se, että terrorismia rahoitetaan ja rahaa pestään myymällä ryöstettyä kulttuuriperintöä unionissa oleville ostajille. __________________ __________________ 24 COM(2016)0050. 24 COM(2016)0050. 25 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2017/541, annettu 15 päivänä maaliskuuta 2017, terrorismin torjumisesta sekä neuvoston puitepäätöksen 2002/475/YOS korvaamisesta sekä neuvoston päätöksen 2005/671/YOS muuttamisesta. EUVL L 88, 31.3.2017, s. 6–21. 25 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2017/541, annettu 15 päivänä maaliskuuta 2017, terrorismin torjumisesta sekä neuvoston puitepäätöksen 2002/475/YOS korvaamisesta sekä neuvoston päätöksen 2005/671/YOS muuttamisesta. EUVL L 88, 31.3.2017, s. 6–21. Tarkistus 2 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 1 a kappale (uusi) (1 a)  Ottaen huomioon unionin sitoutumisen oikeudenmukaisiin prosesseihin ja uhreille maksettaviin korvauksiin sekä YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestön (Unesco) perussäännön ja perinnön suojelua koskevat yleissopimukset on varmistettava, että laittomasti kaupatut, kaivauksissa löydetyt tai hankitut esineet palautetaan. Kun otetaan huomioon kansojen ja alueiden riisto, joka johtaa yleensä kulttuuriesineiden laittomaan kauppaan, erityisesti kun tällaisen laittoman kaupan taustalla on aseellinen konflikti, tässä asetuksessa olisi otettava huomioon pikemminkin kansojen ja alueiden alueelliset ja paikalliset ominaispiirteet kuin kulttuurituotannon markkina-arvo. Tarkistus 3 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 2 kappale (2)  Kulttuuriperintö on yksi sivilisaation keskeisistä osatekijöistä, se rikastuttaa kaikkien ihmisten kulttuurielämää ja sitä olisi tämän vuoksi suojeltava luvattomalta käyttöönotolta ja ryöstelyltä. Unionin olisi näin ollen kiellettävä laittomasti kolmansista maista vietyjen kulttuuriesineiden saapuminen unionin tullialueelle. (2)  Kulttuuriesineillä on usein huomattavaa kulttuurista, taiteellista, historiallista ja tieteellistä merkitystä. Kulttuuriperintö on yksi sivilisaation keskeisistä osatekijöistä, koska sillä on muun muassa symbolista arvoa ja se muodostaa ihmiskunnan kulttuurisen muistin. Se rikastuttaa kaikkien ihmisten kulttuurielämää ja yhdistää ihmisiä yhteisen muistitiedon ja sivilisaation kehittymisen kautta. Sitä olisi tämän vuoksi suojeltava luvattomalta käyttöönotolta ja ryöstelyltä. Arkeologisia kohteita on ryöstelty aina, mutta nyt ryöstely on saavuttanut teolliset mittasuhteet. Tällaisia kaivauksia ja ryöstelyä jatketaan niin kauan kuin on mahdollista käydä kannattavaa kauppaa laittomissa kaivauksissa löydetyillä kulttuuriesineillä ja saada hyötyä ilman mainittavia riskejä. Kulttuuriperinnön taloudellinen ja taiteellinen arvo luo voimakasta kysyntää kansainvälisillä markkinoilla, kun taas vaikuttavien kansainvälisten sääntelytoimien puute tai näiden toimien tehoton täytäntöönpano johtaa siihen, että tällaiset esineet siirtyvät varjotalouden piiriin. Arkeologisten kohteiden ryöstely ja kaupan käyminen laittomissa kaivauksissa löydetyllä kulttuuriperinnöllä ovat vakavia rikoksia, jotka aiheuttavat merkittävää kärsimystä niille, joihin ne vaikuttavat suoraan tai epäsuorasti. Kulttuuriesineiden laiton kauppa edistää monissa tapauksissa pakotettua kulttuurista homogenisointia tai karkottamista, ja kulttuuriesineiden ryöstely johtaa muun muassa kulttuurien hajoamiseen. Unionin olisi näin ollen kiellettävä laittomasti kolmansista maista vietyjen kulttuuriesineiden tuonti unionin tullialueelle painottaen erityisesti kulttuuriesineiden vientiä kolmansista maista, joissa on käynnissä aseellisia selkkauksia, etenkin silloin kun tällaisten esineiden ovat vieneet terroristijärjestöt tai muut rikollisjärjestöt. Tarkistus 4 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 2 a kappale (uusi) (2 a)  Kolmansien maiden toimivaltaisilla viranomaisilla ei aina ole riittäviä valmiuksia torjua kulttuuriesineiden laitonta kauppaa. Niiden toimintaan saattaa myös liittyä korruptiota tai muunlaisia hallinnollisia väärinkäytöksiä. Kun kulttuuriesineitä siirretään pois ympäristöstä, johon ne kuuluvat, väestöltä riistetään sen tavat sekä muisto- ja palvontaesineet tai -paikat. Esineiden historiallinen tausta ja tieteellinen arvo menetetään, jos yhteenkuuluvia esineitä myydään erillään. Kulttuuriesineiden korvaamattomuuden ja yleisen edun vuoksi on suotavaa, että tällaisia esineitä olisi voitava pitää hallussa vain ehdollisesti. Tuontiprosessin yhteydessä olisi annettava vakuutus esineiden myöhemmästä asianmukaisesta varastoinnista ja dokumentoinnista sekä siitä, että ne ovat tutkimuslaitosten ja julkisten museoiden käytettävissä, ja yhteistyöstä perusteltujen palautusvaateiden tapauksessa. Tarkistus 5 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 3 kappale (3)  Kun otetaan huomioon jäsenvaltioissa sovellettavat erilaiset säännöt kulttuuriesineiden unionin tullialueelle saapumisen yhteydessä, olisi toteutettava toimenpiteitä erityisesti sen varmistamiseksi, että kulttuuriesineiden tuontiin sovelletaan yhtenäistä valvontaa niiden saapumisen yhteydessä. (3)  Kun otetaan huomioon jäsenvaltioissa sovellettavat erilaiset säännöt kulttuuriesineiden unionin tullialueelle tuonnin yhteydessä, olisi toteutettava toimenpiteitä erityisesti sen varmistamiseksi, että tiettyjen kulttuuriesineiden tuontiin sovelletaan yhtenäistä valvontaa niiden unionin tullialueelle saapumisen yhteydessä nykyisten prosessien, menettelyjen ja hallinnollisten välineiden avulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 952/20131 a yhdenmukaisen täytäntöönpanon toteuttamiseksi. __________________ 1 a Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 952/2013, annettu 9 päivänä lokakuuta 2013, unionin tullikoodeksista (EUVL L 269, 10.10.2013, s. 1). Tarkistus 6 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 4 kappale (4)  Yhteisten sääntöjen olisi katettava sellaisten unionin tullialueelle saapuvien kulttuuriesineiden tullikohtelu, jotka eivät ole unionitavaroita, eli niiden luovutus vapaaseen liikkeeseen ja niiden asettaminen johonkin muuhun erityiseen tullimenettelyyn kuin passitukseen. (4)  Yhteisten sääntöjen olisi katettava sellaisten kulttuuriesineiden unionin tullialueelle saattaminen ja tuonti, jotka eivät ole unionitavaroita. Tarkistus 7 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 5 kappale (5)  Kun otetaan huomioon vapaa-alueiden (ja ns. ”vapaasatamien”) tiedossa oleva potentiaali kulttuuriesineiden varastoinnin kannalta, käyttöön otettavien valvontatoimenpiteiden olisi oltava kyseisten tullimenettelyjen osalta soveltamisalaltaan mahdollisimman laajat. Näiden valvontatoimenpiteiden olisi näin ollen koskettava vapaaseen liikkeeseen luovutettujen tavaroiden lisäksi erityiseen tullimenettelyyn asetettuja tavaroita. Tällainen laaja soveltamisala ei kuitenkaan saisi haitata tavaroiden kauttakulkuvapauden periaatetta eikä ylittää sitä, mikä on tarpeen laittomasti vietyjen kulttuuriesineiden unionin tullialueelle saapumisen estämiseksi. Vaikka soveltamisalaan olisi sisällyttävä ne erityiset tullimenettelyt, joihin unionin tullialueelle saapuvat tavarat voidaan asettaa, passitus olisi jätettävä valvontatoimenpiteiden ulkopuolelle. (5)  Vapaa-alueiden (ja ns. ”vapaasatamien”) kohdalla käyttöön otettavien valvontatoimenpiteiden olisi oltava kyseisten tullimenettelyjen osalta soveltamisalaltaan mahdollisimman laajat, jotta vältetään tämän asetuksen säännösten kiertäminen käyttämällä hyväksi vapaa-alueita, jotka ovat mahdollisia kasvualustoja laittomien tuotteiden kaupan jatkuvalle leviämiselle unioniin. Näiden valvontatoimenpiteiden olisi näin ollen koskettava vapaaseen liikkeeseen luovutettujen tavaroiden lisäksi erityiseen tullimenettelyyn asetettuja tavaroita. Tällainen laaja soveltamisala ei kuitenkaan saisi ylittää sitä, mikä on tarpeen laittomasti vietyjen kulttuuriesineiden unionin tullialueelle saapumisen estämiseksi, paitsi silloin, kun toimivaltaisilla viranomaisilla on perustellut syyt uskoa, että kulttuuriesineet on viety alkuperämaasta tai kolmannesta maasta vastoin sen lakeja ja asetuksia. Tarkistus 8 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 6 kappale (6)  Asetuksessa käytettävien määritelmien olisi perustuttava määritelmiin, joita on käytetty Pariisissa 14 päivänä marraskuuta 1970 allekirjoitetussa Unescon yleissopimuksessa kulttuuriomaisuuden luvattoman tuonnin, viennin ja omistusoikeuden siirron kieltämiseksi ja ehkäisemiseksi ja Roomassa 24 päivänä kesäkuuta 1995 allekirjoitetussa UNIDROIT’n yleissopimuksessa varastetuista tai laittomasti maasta viedyistä kulttuuriesineistä, koska ne ovat tuttuja monille kolmansille maille ja useimmille jäsenvaltioille. (6)  Asetuksessa käytettävien määritelmien olisi perustuttava määritelmiin, joita on käytetty Pariisissa 14 päivänä marraskuuta 1970 allekirjoitetussa Unescon yleissopimuksessa kulttuuriomaisuuden luvattoman tuonnin, viennin ja omistusoikeuden siirron kieltämiseksi ja ehkäisemiseksi, jäljempänä ’vuonna 1970 tehty Unescon yleissopimus’, ja Roomassa 24 päivänä kesäkuuta 1995 allekirjoitetussa Unidroit’n yleissopimuksessa varastetuista tai laittomasti maasta viedyistä kulttuuriesineistä, koska ne ovat tuttuja monille kolmansille maille ja useimmille jäsenvaltioille. Tarkistus 9 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 7 kappale (7)  Viennin laillisuus olisi tutkittava sen maan lakien ja asetusten perusteella, jossa kulttuuriesineet löydettiin tai luotiin (’alkuperämaa’). Säännösten kiertämisen välttämiseksi henkilön, joka haluaa tuoda kulttuuriesineitä unionin tullialueelle, olisi – kun nämä kulttuuriesineet saapuvat unioniin jostakin muusta kolmannesta maasta – osoitettava, että ne vietiin sieltä laillisesti, jos kyseinen kolmas maa on vuonna 1970 tehdyn Unescon yleissopimuksen allekirjoittajavaltio ja näin ollen maa, joka on sitoutunut torjumaan kulttuuriomaisuuden laitonta kauppaa. Muissa tapauksissa henkilön olisi todistettava laillinen vienti alkuperämaasta. (7)  Viennin laillisuus olisi tutkittava sen maan lakien ja asetusten perusteella, jossa kulttuuriesineet löydettiin tai luotiin tai josta kulttuuriesineet poistettiin, jossa ne kaivettiin tai josta ne varastettiin maan päältä tai veden alta tai jolla on niin läheinen yhteys kulttuuriesineisiin, että maa suojelee niitä kansallisena kulttuuriomaisuutena ja sääntelee niiden vientiä alueeltaan sen jälkeen, kun ne on laillisesti siirretty siitä maasta, jossa kulttuuriesineet luotiin tai löydettiin (’alkuperämaa’). Säännösten kiertämisen välttämiseksi henkilön, joka haluaa tuoda kulttuuriesineitä unionin tullialueelle, olisi – kun nämä kulttuuriesineet saapuvat unioniin jostakin muusta kolmannesta maasta – osoitettava, että ne vietiin alkuperämaasta laillisesti. Poikkeuksellisissa tapauksissa, joissa joko kulttuuriesineen alkuperämaata ei voida määrittää luotettavasti ja toimivaltainen viranomainen katsoo, että tämä seikka on hyvin dokumentoitu ja sen tueksi on esitetty hyviä todisteita, tai joissa kulttuuriesineet on viety alkuperämaasta ennen vuotta 1970 ja niitä on pidetty kolmannessa maassa muuta tarkoitusta kuin väliaikaista käyttöä, passitusta, vientiä tai lähettämistä varten ennen niiden tuomista unionin tullialueelle, mutta haltija ei voi toimittaa vaadittuja asiakirjoja, koska tällaiset asiakirjat eivät olleet käytössä, kun kulttuuriesineet vietiin alkuperämaasta, hakemukseen olisi liitettävä asianmukaiset asiakirjat ja tiedot, jotka osoittavat, että kyseiset kulttuuriesineet on viety kyseisen kolmannen maan alueelta sen lakien ja asetusten mukaisesti tai että tällaiset lait ja asetukset puuttuvat. Tarkistukset 10 ja 11 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 7 a kappale (uusi) (7 a)  Vuonna 1970 tehdyn Unescon yleissopimuksen 5 artiklassa kehotetaan perustamaan yksi tai useampi kansallinen laitos kyseisen yleissopimuksen sopimuspuolina olevien jäsenvaltioiden kulttuuriperinnön suojelemiseksi laitonta tuontia, vientiä ja siirtoa vastaan. Kyseisen yleissopimuksen mukaisesti tällaisilla kansallisilla laitoksilla on oltava riittävä määrä pätevää henkilökuntaa, jotta suojelu voidaan varmistaa ja jotta voidaan tehdä myös tarvittavaa aktiivista yhteistyötä turvallisuuden ja kulttuuriesineiden laittoman tuonnin torjunnan alalla, erityisesti kriisialueilla, kyseisen yleissopimuksen sopimuspuolina olevien jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten kesken. Kyseisen yleissopimuksen sopimuspuolina jo olevien jäsenvaltioiden olisi noudatettava yleissopimuksen mukaisia sitoumuksiaan ja niiden jäsenvaltioiden, jotka eivät ole sitä vielä tehneet, olisi pikaisesti ratifioitava se. Tarkistus 12 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 8 kappale (8)  Jotta ei kohtuuttomasti estettäisi tavarakauppaa ulkorajojen yli, tätä asetusta olisi sovellettava ainoastaan sellaisiin esineisiin, jotka ovat tietynikäisiä. Tätä varten näyttää asianmukaiselta asettaa vähimmäisikärajaksi 250 vuotta kaikille kulttuuriesineiden luokille. Tällä vähimmäisikärajalla varmistetaan, että tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet keskittyvät niihin kulttuuriesineisiin, joihin ryöstely konfliktialueilla todennäköisimmin kohdistuu, jättämättä huomiotta muita esineitä, joiden valvonta on tarpeen kulttuuriperinnön suojelun varmistamiseksi. (8)  Jotta ei kohtuuttomasti estettäisi tavarakauppaa unionin ulkorajojen yli, tätä asetusta olisi sovellettava ainoastaan sellaisiin esineisiin, jotka ovat tietynikäisiä ja joilla on tietty kynnysarvo. Tätä varten näyttää asianmukaiselta asettaa vähimmäisikäraja suurimmalle osalle kulttuuriesineiden luokkia asetuksen (EY) N:o 116/2009 sekä vuonna 1970 tehdyn Unescon yleissopimuksen ja vuonna 1995 tehdyn UNIDROIT’n yleissopimuksen määräysten mukaisesti ja rahallinen kynnys tietyille liitteessä I vahvistetuille kulttuuriesineiden luokille. Tiettyihin kulttuuriesineiden luokkiin ei pitäisi soveltaa rahallista kynnystä, sillä ne edellyttävät tehostettua suojelua suuremman varkauden, häviämisen tai tuhoutumisen riskin vuoksi. Vähimmäisikärajalla varmistetaan, että tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet keskittyvät niihin kulttuuriesineisiin, joihin ryöstely konfliktialueilla todennäköisimmin kohdistuu, jättämättä huomiotta muita esineitä, joiden valvonta on tarpeen kulttuuriperinnön suojelun varmistamiseksi. Tarkistus 13 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 10 kappale (10)  Tietyt kulttuuriesineiden luokat, kuten arkeologiset esineet, muistomerkkien osat sekä harvinaiset käsikirjoitukset ja inkunaabelit ovat erityisen alttiita ryöstelylle ja hävittämiselle, joten näyttää olevan tarpeen säätää tehostetun valvonnan järjestelmästä ennen kuin ne saavat saapua unionin tullialueelle. Tällaisessa järjestelmässä olisi edellytettävä saapumisjäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen myöntämän luvan esittämistä ennen kuin kyseiset esineet voidaan luovuttaa vapaaseen liikkeeseen tai asettaa johonkin muuhun erityiseen tullimenettelyyn kuin passitukseen. Tällaista lupaa hakevien henkilöiden olisi voitava osoittaa laillinen vienti alkuperämaasta asianmukaisilla asiakirjoilla ja todistuksilla, joita ovat erityisesti sen kolmannen maan, josta ne viedään, myöntämät vientitodistukset tai -luvat, omistusoikeuden osoittavat asiakirjat, laskut, myyntisopimukset, vakuutusasiakirjat, kuljetusasiakirjat ja asiantuntijoiden arvioinnit. Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten olisi täydellisen ja tarkan hakemuksen pohjalta päätettävä luvan myöntämisestä ilman aiheetonta viivytystä. (10)  Tietyt kulttuuriesineiden luokat, kuten arkeologiset esineet ja muistomerkkien osat ovat erityisen alttiita ryöstelylle ja hävittämiselle, joten näyttää olevan tarpeen säätää tehostetun valvonnan järjestelmästä ennen kuin ne saavat saapua unionin tullialueelle. Tällaisessa järjestelmässä olisi edellytettävä aiotun ensimmäisen tuontijäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen myöntämän luvan esittämistä ennen tuontia unionin tullialueelle. Tällaista lupaa hakevien henkilöiden olisi voitava osoittaa, että kulttuuriesineet on viety alkuperämaasta tai poikkeustapauksissa kolmannesta maasta tämän alkuperämaan tai kolmannen maan lakien ja asetusten mukaisesti, tai osoittaa tällaisten lakien ja asetusten puuttuminen. Kun otetaan riski ja asianmukaisen huolellisuuden periaatteiden soveltaminen asianmukaisesti huomioon, laillinen vienti alkuperämaasta tai poikkeustapauksissa kolmannesta maasta olisi todistettava esittämällä asianmukaiset asiakirjat ja todisteet (alkuperämaan antamat vientitodistukset tai -luvat, Object ID -standardin mukainen vakiomuotoinen asiakirja, joka edustaa kansainvälistä standardia kuvattaessa kulttuuriesineitä, omistusoikeuden osoittavat asiakirjat, laskut, myyntisopimukset, vakuutusasiakirjat, kuljetusasiakirjat), jotka osoittavat, että kyseiset kulttuuriesineet on viety alkuperämaasta sen lakien ja asetusten mukaisesti. Jos täydentäviä asiakirjoja ei ole saatavilla, hakemukseen olisi liitettävä asiantuntija-arvio, jos toimivaltainen viranomainen katsoo sen tarpeelliseksi. Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten olisi täydellisen ja tarkan hakemuksen pohjalta päätettävä luvan myöntämisestä ilman aiheetonta viivytystä ja määritettyjen aikataulujen puitteissa. Tarkistus 14 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 10 a kappale (uusi) (10 a)  Kun otetaan huomioon esineiden erityisluonne, kulttuurialan asiantuntijoiden rooli tulliviranomaisten piirissä on erittäin tärkeä, sillä heidän olisi voitava tarvittaessa vaatia ilmoittajalta lisätietoja ja analysoida kulttuuriesineitä suorittamalla fyysinen tarkastus. Tarkistus 15 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 11 kappale (11)  Muiden kulttuuriesineiden luokkien osalta henkilöiden, jotka haluavat tuoda niitä unionin tullialueelle, olisi vakuutuksen avulla todistettava niiden laillinen vienti kolmannesta maasta ja otettava tästä vastuu sekä esitettävä riittävät tiedot, jotta tulli voi tunnistaa kyseiset esineet. Menettelyn helpottamiseksi ja oikeusvarmuuden vuoksi kulttuuriesinettä koskevat tiedot olisi esitettävä käyttäen standardoitua asiakirjaa. Kulttuuriesineiden kuvaamiseen olisi käytettävä Object ID -asiakirjaa, jota Unesco suosittelee. Tullin olisi rekisteröitävä kyseisten kulttuuriesineiden saapuminen, säilytettävä alkuperäisasiakirjat ja annettava asiaan liittyvistä asiakirjoista jäljennös ilmoittajalle, jotta varmistetaan jäljitettävyys esineiden saavuttua sisämarkkinoille. (11)  Muiden kulttuuriesineiden luokkien osalta henkilöiden, jotka haluavat tuoda niitä unionin tullialueelle, olisi sähköisen vakuutuksen avulla todistettava niiden laillinen vienti alkuperämaasta tai poikkeustapauksissa kolmannesta maasta ja otettava tästä vastuu sekä esitettävä riittävät tiedot, jotta tulli voi tunnistaa kyseiset esineet. Menettelyn helpottamiseksi ja oikeusvarmuuden vuoksi kulttuuriesinettä koskevat tiedot olisi esitettävä käyttäen sähköistä standardoitua asiakirjaa. Kulttuuriesineiden kuvaamiseen olisi käytettävä Object ID ‑standardin mukaista vakiomuotoista asiakirjaa, jota Unesco suosittelee. Sähköiseen vakuutukseen olisi liitettävä myös alkuperämaan tai poikkeustapauksissa kolmannen maan antamat vientitodistukset tai -luvat, jotka osoittavat, että kyseiset kulttuuriesineet on viety kyseisestä maasta kyseisen alkuperämaan tai kolmannen maan lakien ja asetusten mukaisesti tai jotka osoittavat tällaisten lakien ja määräysten puuttumisen. Jos alkuperämaan tai kolmannen maan lainsäädännössä ei säädetä vientilupien tai -todistusten myöntämisestä, tuojan vakuutukseen olisi liitettävä myös muut mahdolliset asianmukaiset asiakirjat ja todisteet, muun muassa omistusoikeuden osoittavat asiakirjat, laskut, myyntisopimukset, vakuutusasiakirjat ja kuljetusasiakirjat. Kyseiset kulttuuriesineet olisi rekisteröitävä sähköisesti ja ilmoittajalle olisi annettava asiaan liittyvistä asiakirjoista jäljennös, jotta varmistetaan jäljitettävyys esineiden saavuttua sisämarkkinoille. Toimivaltaisille viranomaisille sähköisen vakuutuksen muodossa annettujen tietojen avulla tulliviranomaisten olisi kyettävä ryhtymään lisätoimiin, jos ne arvioivat riskianalyysin perusteella, että tällaiset tavarat saattavat olla laittoman tuonnin kohteina. Tarkistus 16 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 12 kappale (12)  Kulttuuriesineiden väliaikaiselta maahantuonnilta kasvatuksellisiin, tieteellisiin tai akateemisiin tarkoituksiin ei pitäisi edellyttää luvan tai vakuutuksen esittämistä. (12)  Kulttuuriesineiden väliaikaiselta maahantuonnilta kasvatuksellisiin, tieteellisiin, esittävien taiteiden, konservointi-, restaurointi-, digitointi- tai akateemisiin tarkoituksiin ja museoiden tai muiden voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen välisen yhteistyön tarkoituksiin kulttuurinäyttelyiden järjestämiseksi ei pitäisi edellyttää tuontiluvan tai tuojan vakuutuksen esittämistä. Kaupallisilla messuilla ja kansainvälisillä taidemessuilla esiteltäväksi tarkoitettujen kulttuuriesineiden osalta ei pitäisi edellyttää tuontiluvan tai tuojan vakuutuksen esittämistä. Mikäli kulttuuriesineet kuitenkin hankitaan unionin alueella ja ne jäävät sinne, niiden osalta pitäisi edellyttää tuontiluvan tai tuojan vakuutuksen esittämistä kulttuuriesineiden luokasta riippuen. Tarkistus 17 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 13 kappale (13)  Sellaisista maista tuotavien kulttuuriesineiden varastointi, joissa on käynnissä aseellinen selkkaus tai jotka kärsivät luonnonkatastrofista, olisi myös sallittava ilman luvan tai vakuutuksen esittämistä näiden esineiden turvallisuuden ja säilymisen varmistamiseksi. (13)  Sellaisista maista tuotavien kulttuuriesineiden varastointi, joissa on käynnissä aseellinen selkkaus tai jotka kärsivät luonnonkatastrofista, kun tarkoituksena on palauttaa kyseiset esineet tilanteen sen salliessa niiden alkuperämaahan tai kolmanteen maahan, josta ne laillisesti vietiin, olisi myös sallittava ilman tuontiluvan tai tuojan vakuutuksen esittämistä näiden esineiden turvallisuuden ja säilymisen varmistamiseksi. Tarkistus 18 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 14 kappale (14)  Jotta otetaan huomioon tämän asetuksen täytäntöönpanosta saadut kokemukset ja ne muuttuvat geopoliittiset ja muut olosuhteet, joiden vuoksi kulttuuriesineet joutuvat vaaraan, haittaamatta kohtuuttomasti kolmansien maiden kanssa käytävää kauppaa, komissiolle olisi siirrettävä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukainen valta antaa säädöksiä vähimmäisikärajaa koskevan kriteerin muuttamisesta eri kulttuuriesineiden luokkien osalta. Tämän säädösvallan siirron ansiosta komission olisi myös voitava saattaa liite ajan tasalle yhdistettyyn nimikkeistöön tehtyjen muutosten seurauksena. On erityisen tärkeää, että komissio järjestää valmistelutyönsä aikana asianmukaiset kuulemiset, mukaan lukien asiantuntijoiden kuuleminen, ja että tällaiset kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten sopimuksessa27 määrättyjä periaatteita noudattaen. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä. (14)  Jotta otetaan huomioon tämän asetuksen täytäntöönpanosta saadut kokemukset ja ne muuttuvat geopoliittiset ja muut olosuhteet, joiden vuoksi kulttuuriesineet joutuvat vaaraan, haittaamatta kohtuuttomasti kolmansien maiden kanssa käytävää kauppaa, komissiolle olisi siirrettävä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukainen valta antaa säädöksiä vähimmäisikärajaa ja rahallista kynnystä koskevan kriteerin muuttamisesta eri kulttuuriesineiden luokkien osalta. Tämän säädösvallan siirron ansiosta komission olisi myös voitava saattaa liite I ajan tasalle yhdistettyyn nimikkeistöön tehtyjen muutosten seurauksena sekä laatia toinen liite (liite II), johon sisältyy Kansainvälisen museoneuvoston (ICOM) laatimiin ja tarkistamiin uhanalaisten kulttuuriesineiden ”punaisiin listoihin” perustuva luettelo maista ja yhdistetyn nimikkeistön koodeista. On erityisen tärkeää, että komissio järjestää valmistelutyönsä aikana asianmukaiset kuulemiset, mukaan lukien asiantuntijoiden kuuleminen, ja että tällaiset kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten sopimuksessa27 määrättyjä periaatteita noudattaen. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä. __________________ __________________ 27 EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1. 27 EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1. Tarkistus 19 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 15 kappale (15)  Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa, jotta se voisi hyväksyä erityiset yksityiskohtaiset säännöt, joita sovelletaan kulttuuriesineiden väliaikaiseen maahantuontiin unionin tullialueelle ja varastointiin siellä, tuontilupahakemusten ja -lomakkeiden sekä tuojan vakuutusten ja niiden liiteasiakirjojen mallit sekä tarkemmat niiden toimittamista ja käsittelyä koskevat menettelysäännöt. Komissiolle olisi lisäksi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa, jotta se voisi suorittaa järjestelyjä sähköisen tietokannan perustamiseksi tietojen tallentamista ja jäsenvaltioiden välistä tietojenvaihtoa varten. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/201128 mukaisesti. (15)  Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa, jotta se voisi hyväksyä erityiset yksityiskohtaiset säännöt, joita sovelletaan kulttuuriesineiden väliaikaiseen maahantuontiin unionin tullialueelle ja varastointiin siellä, ja tämä olisi tehtävä taaten samalla säilyttämisen asianmukaiset edellytykset, kun otetaan asianmukaisesti huomioon kulttuuriesineiden erityinen luonne. Näitä järjestelyjä olisi sovellettava myös sähköisten tuontilupahakemusten ja ‑lomakkeiden ja tällaisten hakemusten hylkäysperusteiden luettelon sekä tuojan vakuutusten ja niiden liiteasiakirjojen sähköisiin vakiomalleihin ja myös tarkempiin niiden sähköistä toimittamista ja käsittelyä koskeviin menettelysääntöihin. Komissiolle olisi lisäksi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa, jotta se voisi suorittaa järjestelyjä sähköisen tietokannan perustamiseksi tietojen tallentamista ja jäsenvaltioiden välistä tietojenvaihtoa varten asetuksen (EU) N:o 952/2013 mukaisesti. Tietokannan perustaminen voi olla osa kyseisen asetuksen 280 artiklan mukaista työohjelmaa. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 mukaisesti28. __________________ __________________ 28 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13). 28 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13). Tarkistus 20 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 15 a kappale (uusi) (15 a)  Tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi tullin valvonta- ja tarkastusmenettelyissä sovelletaan asetuksen (EU) N:o 952/2013 säännöksiä. Tarkistus 21 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 16 kappale (16)  Kulttuuriesineiden kauppavirroista olisi kerättävä merkityksellistä tietoa, jotta tuetaan asetuksen tehokasta täytäntöönpanoa ja luodaan perusta sen tulevalle arvioinnille. Kulttuuriesineiden kauppavirtoja ei voida tehokkaasti seurata vain niiden arvon tai painon mukaan, koska nämä kaksi arvoa voivat vaihdella. On olennaisen tärkeää kerätä tietoja ilmoitettujen esineiden lukumäärästä. Koska yhdistetyssä nimikkeistössä ei täsmennetä mitään ylimääräistä mittausyksikköä kulttuuriesineitä varten, on tarpeen edellyttää, että esineiden lukumäärä ilmoitetaan. (16)  Kulttuuriesineiden kauppavirroista olisi kerättävä merkityksellistä tietoa sähköisesti ja jaettava sitä jäsenvaltioiden ja komission kesken, jotta tuetaan asetuksen tehokasta täytäntöönpanoa ja luodaan perusta sen tulevalle arvioinnille. Avoimuuden ja julkisen valvonnan varmistamiseksi olisi julkaistava mahdollisimman paljon tietoa. Kulttuuriesineiden kauppavirtoja ei voida tehokkaasti seurata vain niiden arvon tai painon mukaan, koska nämä kaksi arvoa voivat vaihdella. On olennaisen tärkeää kerätä sähköisesti tietoja ilmoitettujen esineiden lukumäärästä. Koska yhdistetyssä nimikkeistössä ei täsmennetä mitään ylimääräistä mittausyksikköä kulttuuriesineitä varten, on tarpeen edellyttää, että esineiden lukumäärä ilmoitetaan. Tarkistus 22 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 17 kappale (17)  Tullialan riskienhallintaa koskevassa EU:n strategiassa ja toimintasuunnitelmassa29 pyritään muun muassa vahvistamaan tulliviranomaisten valmiuksia vastata kulttuuriesineiden alalla ilmeneviin riskeihin. Asetuksessa (EU) N:o 952/2013 vahvistettuja yhteisen riskinhallintajärjestelmän puitteita olisi käytettävä ja asian kannalta merkityksellisiä riskeihin liittyviä tietoja olisi vaihdettava tulliviranomaisten välillä. (17)  Tullialan riskienhallintaa koskevassa EU:n strategiassa ja toimintasuunnitelmassa29 pyritään muun muassa vahvistamaan tulliviranomaisten koulutusta ja valmiuksia vastata kulttuuriesineiden alalla ilmeneviin riskeihin. Asetuksessa (EU) N:o 952/2013 vahvistettuja yhteisen riskinhallintajärjestelmän puitteita olisi käytettävä ja asian kannalta merkityksellisiä riskeihin liittyviä tietoja olisi vaihdettava tulliviranomaisten välillä. __________________ __________________ 29 COM(2014)0527: Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle tullialan riskienhallintaa koskevasta EU:n strategiasta ja toimintasuunnitelmasta. 29 COM(2014)0527: Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle tullialan riskienhallintaa koskevasta EU:n strategiasta ja toimintasuunnitelmasta. Tarkistus 23 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 17 a kappale (uusi) (17 a)  On tarpeen perustaa kulttuuriesineiden ostajille suunnattuja tiedotuskampanjoita, jotka koskevat laittomien esineiden riskiä, ja auttaa markkinatoimijoita tämän asetuksen ymmärtämisessä ja soveltamisessa. Jäsenvaltioiden olisi otettava asiaankuuluvat kansalliset yhteyspisteet ja muut tiedotuspalvelut mukaan tietojen levittämiseen. Tarkistus 24 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 17 b kappale (uusi) (17 b)  Komission olisi varmistettava, että mikroyrityksille sekä pienille ja keskisuurille yrityksille (jäljempänä ’mikro- ja pk-yritykset’) annetaan asianmukaista teknistä apua, ja helpotettava tietojenvaihtoa niiden kanssa tämän asetuksen panemiseksi tehokkaasti täytäntöön. Unioniin sijoittautuneiden kulttuuriesineitä tuovien mikro- ja pk‑yritysten olisi näin ollen voitava hyödyntää Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1287/20131 a perustettua COSME‑ohjelmaa. __________________ 1 a Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1287/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, yritysten kilpailukykyä sekä pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskevan ohjelman (COSME) (2014–2020) perustamisesta ja päätöksen N:o 1639/2006/EY kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 33). Tarkistus 25 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 18 kappale (18)  Jäsenvaltioiden olisi otettava käyttöön tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia seuraamuksia sellaisia tilanteita varten, joissa tämän asetuksen säännöksiä ei noudateta, ja annettava nämä seuraamukset tiedoksi komissiolle. (18)  Jäsenvaltioiden olisi otettava käyttöön tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia seuraamuksia sellaisia tilanteita varten, joissa tämän asetuksen säännöksiä ei noudateta, ja annettava nämä seuraamukset tiedoksi komissiolle. Jäsenvaltioiden olisi myös ilmoitettava komissiolle, kun näitä seuraamuksia sovelletaan. On toivottavaa varmistaa tasapuoliset toimintaedellytykset ja yhdenmukainen lähestymistapa, minkä vuoksi on aiheellista, että seuraamukset ovat kussakin jäsenvaltiossa luonteeltaan ja vaikutuksiltaan samankaltaisia. Tarkistus 26 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 19 kappale (19)  Komissiolle olisi annettava riittävästi aikaa hyväksyä säännöt tämän asetuksen täytäntöönpanosta, erityisesti ne, jotka koskevat tuontiluvan hakemisessa tai tuojan vakuutuksen laatimisessa käytettäviä asianmukaisia lomakkeita. Tämän vuoksi tämän asetuksen soveltamista olisi lykättävä. (19)  Komission olisi hyväksyttävä viipymättä säännöt tämän asetuksen täytäntöönpanosta, erityisesti ne, jotka koskevat tuontiluvan hakemisessa tai tuojan vakuutuksen laatimisessa käytettäviä asianmukaisia sähköisiä vakiolomakkeita. Tarkistus 27 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 1 kohta Tässä asetuksessa vahvistetaan edellytykset ja menettely kulttuuriesineiden saapumiselle unionin tullialueelle. Tässä asetuksessa vahvistetaan edellytykset ja menettely kulttuuriesineiden saattamiselle ja tuonnille unionin tullialueelle. Tarkistus 28 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 2 kohta Tätä asetusta ei sovelleta niihin kulttuuriesineisiin, jotka passitetaan unionin tullialueen kautta. Tätä asetusta sovelletaan niihin kulttuuriesineisiin, jotka passitetaan unionin tullialueen kautta, kun toimivaltaisilla viranomaisilla on perustellut syyt uskoa, että kulttuuriesineet on viety alkuperämaasta tai kolmannesta maasta vastoin kyseisen alkuperämaan tai kolmannen maan lakeja ja asetuksia. Tarkistus 29 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – a alakohta a)  ’kulttuuriesineellä’ mitä tahansa esinettä, joka on tärkeä arkeologian, esihistorian, historian, kirjallisuuden, taiteen tai tieteen kannalta ja joka kuuluu liitteessä olevassa taulukossa lueteltuihin luokkiin ja täyttää siinä määritellyn vähimmäisikävaatimuksen; a)  ’kulttuuriesineellä’ mitä tahansa esinettä, joka on tärkeä arkeologian, esihistorian, historian, kirjallisuuden, taiteen tai tieteen kannalta ja joka kuuluu liitteissä lueteltuihin luokkiin ja täyttää siinä määritellyn vähimmäisikävaatimuksen ja rahallista kynnystä koskevan kriteerin; Tarkistus 30 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – a a alakohta (uusi) a a)  ’kulttuuriesineiden tuonnilla’ i)  asetuksen (EU) N:o 952/2013 201 artiklassa tarkoitettua luovutusta vapaaseen liikkeeseen; tai ii)  tavaroiden asettamista yhteen seuraavista asetuksen (EU) N:o 952/2013 210 artiklassa tarkoitetuista erityismenettelyistä: a.  varastointi, johon kuuluvat tullivarastointi ja vapaa-alueet, b.  erityiskäyttö, johon kuuluvat väliaikainen maahantuonti ja tietty käyttötarkoitus, c.  sisäinen jalostus, Tarkistus 31 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – b alakohta b)  ’alkuperämaalla’ maata, jonka nykyisellä alueella kulttuuriesineet luotiin tai löydettiin; b)  ’alkuperämaalla’ maata, jonka nykyisellä alueella kulttuuriesineet luotiin tai löydettiin tai josta ne poistettiin, jossa ne kaivettiin tai josta ne varastettiin maan päältä tai veden alta, tai maata, jolla on niin läheinen yhteys kulttuuriesineisiin, että tämä maa suojelee niitä kansallisena kulttuuriomaisuutena ja sääntelee niiden vientiä alueeltaan sen jälkeen, kun ne on laillisesti siirretty siitä maasta, jossa kulttuuriesineet luotiin tai löydettiin; Tarkistus 32 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – c alakohta c)  ’viejämaalla’ maata, jossa kulttuuriesineitä viimeksi pidettiin pysyvästi kyseisen maan lakien ja asetusten mukaisesti ennen niiden lähettämistä unioniin; c)  ’kolmannella maalla’ viimeistä muuta maata kuin alkuperämaata, jossa kulttuuriesineitä pidettiin ennen niiden tuomista unionin tullialueelle; Tarkistus 33 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – d alakohta d)   ilmaisulla ’pysyvästi’ vähintään kuukauden mittaista ajanjaksoa ja muuta tarkoitusta kuin väliaikaista käyttöä, passitusta, vientiä tai lähettämistä varten; Poistetaan. Tarkistus 34 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – h a alakohta (uusi) h a)  ’Object ID -asiakirjalla’ Unescon hyväksymää kansainvälistä vakiomuotoista asiakirjaa, jossa kuvataan kulttuuriesineet ja johon kootaan niitä koskevat tiedot; Tarkistus 35 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – h b alakohta (uusi) h b)  ’toimivaltaisilla viranomaisilla’ jäsenvaltioiden nimeämiä viranomaisia, jotka vastaavat tuontilupien myöntämisestä ja tuojien vakuutusten rekisteröinnistä. Tarkistus 36 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 2 kohta 2.  Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 12 artiklan mukaisesti liitteessä olevan taulukon toisen sarakkeen muuttamiseksi yhteiseen nimikkeistöön tehtyjen muutosten seurauksena ja liitteessä olevan taulukon kolmannessa sarakkeessa olevan vähimmäisikärajan muuttamiseksi tämän asetuksen täytäntöönpanosta saatujen kokemusten pohjalta. 2.  Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 12 artiklan mukaisesti liitteessä I olevan taulukon toisen sarakkeen muuttamiseksi yhteiseen nimikkeistöön tehtyjen muutosten seurauksena ja liitteessä olevan vähimmäisikärajan ja kynnysarvon muuttamiseksi tämän asetuksen ja asetuksen (EY) N:o 116/2009 täytäntöönpanosta saatujen kokemusten pohjalta. Tarkistus 37 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 2 a kohta (uusi) 2 a.  Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 12 artiklan mukaisesti liitteessä II olevan luettelon muuttamiseksi, jossa luetellaan ne maat ja esineluokat, joihin liittyy erityinen laittoman kaupan riski, ja joka perustuu Kansainvälisen museoneuvoston (ICOM) julkaisemaan uhanalaisten kulttuuriesineiden ”punaisten listojen” tietokantaan. Komissio varmistaa, että liitettä II päivitetään säännöllisesti. Tarkistus 38 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – otsikko Unionin tullialueelle saapuvat kulttuuriesineet Kulttuuriesineiden saattaminen ja tuonti unionin tullialueelle Tarkistus 39 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 1 kohta 1.  Kulttuuriesineiden luovutus vapaaseen liikkeeseen ja kulttuuriesineiden asettaminen muuhun erityismenettelyyn kuin passitukseen sallitaan ainoastaan silloin, kun esitetään 4 artiklan mukaisesti myönnetty tuontilupa tai 5 artiklan mukaisesti laadittu tuojan vakuutus. 1.  Alkuperämaan alueelta kansainvälisten sopimusten ja alkuperämaan tai kolmannen maan lakien ja asetusten vastaisesti poistettujen kulttuuriesineiden tuonti on kielletty. Kulttuuriesineiden tuonti unionin tullialueelle sallitaan ainoastaan silloin, kun esitetään 4 artiklan mukaisesti myönnetty tuontilupa tai 5 artiklan mukaisesti laadittu tuojan vakuutus. Tarkistus 40 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 1 a kohta (uusi) 1 a.  Kulttuuriesineiden onnistunutta tuontia ei katsota todisteeksi laillisesta alkuperästä tai omistuksesta. Tarkistus 41 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 2 kohta – a alakohta a)  kulttuuriesineiden asetuksen (EU) N:o 952/2013 250 artiklassa tarkoitettuun väliaikaiseen maahantuontiin unionin tullialueelle kasvatuksellisiin, tieteellisiin ja akateemisiin tarkoituksiin; a)  kulttuuriesineiden asetuksen (EU) N:o 952/2013 250 artiklassa tarkoitettuun väliaikaiseen maahantuontiin unionin tullialueelle kasvatuksellisiin, tieteellisiin, esittävien taiteiden, konservointi-, restaurointi-, digitointi- ja akateemisiin tarkoituksiin ja museoiden tai muiden voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen välisen yhteistyön tarkoituksiin kulttuurinäyttelyiden järjestämiseksi; Tarkistus 42 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 2 kohta – a a alakohta (uusi) a a)  kaupallisilla messuilla ja kansainvälisillä taidemessuilla esiteltäväksi tarkoitettuihin kulttuuriesineisiin, paitsi jos niitä hankitaan unionin alueella ja ne jäävät unionin alueelle; Tarkistus 43 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 2 kohta – b alakohta b)  kulttuuriesineiden asetuksen (EU) N:o 952/2013 237 artiklassa tarkoitettuun varastointiin, jonka nimenomaisena tarkoituksena on varmistaa niiden säilyttäminen julkisen viranomaisen toimesta tai valvonnassa. b)  kulttuuriesineiden asetuksen (EU) N:o 952/2013 237 artiklassa tarkoitettuun varastointiin, jonka tarkoituksena on varmistaa niiden turvallisuus tai säilyttäminen julkisen viranomaisen toimesta tai valvonnassa, tarkoituksena palauttaa kyseiset esineet tilanteen sen salliessa niiden alkuperämaahan tai kolmanteen maahan, johon ne laillisesti vietiin. Tarkistus 44 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 2 kohta – b a alakohta (uusi) b a)  direktiivin 2014/60/EU 2 artiklassa tarkoitettuihin palautettuihin kulttuuriesineisiin. Tarkistus 45 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 3 kohta 3.  Komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksillä erityiset yksityiskohtaiset säännöt 2 kohdassa tarkoitetun kulttuuriesineiden väliaikaisen maahantuonnin tai varastoinnin osalta. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 13 artiklassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. 3.  Komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksillä erityiset yksityiskohtaiset säännöt 2 kohdassa tarkoitetun kulttuuriesineiden ja palautettujen kulttuuriesineiden suojelusyistä toteutettavan väliaikaisen maahantuonnin tai varastoinnin osalta. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 13 artiklassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. Tarkistus 46 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 1 kohta 1.  Jotta liitteessä olevassa c, d ja h alakohdassa tarkoitettuja kulttuuriesineitä voidaan unionissa luovuttaa vapaaseen liikkeeseen ja asettaa muuhun erityismenettelyyn kuin passitukseen, on tulliviranomaisille esitettävä tuontilupa. 1.  Jotta liitteessä I olevassa A1 ja A2 kohdassa tarkoitettuja kulttuuriesineitä voidaan tuoda unionin alueelle, on tulliviranomaisille esitettävä tuontilupa. Tätä artiklaa sovelletaan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuihin tavaroihin ainoastaan, jos ne ovat liitteessä II olevassa maiden ja yhdistetyn nimikkeistön koodien luettelossa, jos tällainen luettelo on käytössä alkuperämaassa, josta kulttuuriesineet viedään, ja kulttuuriesineiden alkuperämaa on tiedossa. Tätä artiklaa sovelletaan myös kulttuuriesineisiin, jotka on lueteltu ainoastaan liitteessä II ja jotka on tuotu unionin tullialueelle alkuperämaasta tai kolmannesta maasta. Tarkistus 47 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 2 kohta 2.  Tavaroiden haltijan on haettava tuontilupaa saapumisjäsenvaltion toimivaltaiselta viranomaiselta. Hakemukseen on liitettävä mahdolliset liiteasiakirjat ja tiedot, jotka osoittavat, että kyseiset kulttuuriesineet on viety alkuperämaasta sen lakien ja asetusten mukaisesti. Jos viejämaa kuitenkin on Pariisissa 14 päivänä marraskuuta 1970 allekirjoitetun, kulttuuriomaisuuden luvattoman tuonnin, viennin ja omistusoikeuden siirron kieltämisestä ja ehkäisemisestä tehdyn Unescon yleissopimuksen, jäljempänä ’vuonna 1970 tehty Unescon yleissopimus’, sopimuspuoli, hakemukseen on liitettävä mahdolliset liiteasiakirjat ja tiedot, jotka osoittavat, että kulttuuriesineet on viety kyseisestä maasta sen lakien ja asetusten mukaisesti. 2.  Tavaroiden haltijan on haettava tuontilupaa aiotun ensimmäisen tuontijäsenvaltion toimivaltaiselta viranomaiselta. Hakemukseen on liitettävä asianmukaiset liiteasiakirjat ja tiedot, jotka osoittavat, että kyseiset kulttuuriesineet on viety alkuperämaasta sen lakien ja asetusten mukaisesti, tai jotka osoittavat tällaisten lakien ja määräysten puuttumisen. Hakemuksessa on oltava: –  vientitodistukset tai vientiluvat; –  Object ID -standardin mukainen vakiomuotoinen asiakirja, jossa kuvataan kyseiset kulttuuriesineet niin yksityiskohtaisesti, että tulliviranomaiset voivat ne tunnistaa; –  omistusoikeuden osoittavat asiakirjat; –  laskut; –  myyntisopimukset; –  vakuutusasiakirjat tai kuljetusasiakirjat. Jos liiteasiakirjoja ei ole saatavilla, hakemukseen olisi liitettävä myös asiantuntija-arvio, jos toimivaltainen viranomainen katsoo sen tarpeelliseksi. Tarkistus 48 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 2 a kohta (uusi) 2 a.  Sen estämättä, mitä 2 kohdassa säädetään, poikkeustapauksissa, kun joko a)  kulttuuriesineen alkuperämaata ei voida luotettavasti määrittää ja toimivaltainen viranomainen katsoo, että tämä seikka on hyvin dokumentoitu ja sen tueksi on esitetty hyviä todisteita; tai b)  kulttuuriesineet on viety alkuperämaasta ennen vuotta 1970 ja niitä on pidetty kolmannessa maassa muuhun tarkoitukseen kuin väliaikaiseen käyttöön, passitukseen, vientiin tai lähettämiseen ennen kuin ne tuodaan unionin tullialueelle, mutta haltija ei voi toimittaa 2 kohdan mukaisesti vaadittuja asiakirjoja, koska tällaisia asiakirjoja ei ollut käytössä ajankohtana, jona kulttuuriesineet vietiin alkuperämaasta, hakemukseen on liitettävä asianmukaiset liiteasiakirjat ja tiedot, jotka osoittavat, että kyseiset kulttuuriesineet on viety kolmannesta maasta sen lakien ja asetusten mukaisesti, tai jotka osoittavat tällaisten lakien ja määräysten puuttumisen. Liiteasiakirjoihin on sisällytettävä: –  vientitodistukset tai vientiluvat; –  Object ID -standardin mukainen vakiomuotoinen asiakirja, jossa kuvataan kyseiset kulttuuriesineet niin yksityiskohtaisesti, että tulliviranomaiset voivat ne tunnistaa; –  omistusoikeuden osoittavat asiakirjat; –  laskut; –  myyntisopimukset; ja –  vakuutusasiakirjat tai kuljetusasiakirjat. Jos liiteasiakirjoja ei ole saatavilla, hakemukseen on liitettävä myös asiantuntija-arvio, jos toimivaltainen viranomainen katsoo sen tarpeelliseksi. Tarkistus 49 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 3 kohta 3.  Saapumisjäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on tarkistettava, onko hakemus täydellinen. Sen on pyydettävä mahdollisesti puuttuvat tiedot tai asiakirjat hakijalta 30 päivän kuluessa hakemuksen vastaanottamisesta. 3.  Aiotun ensimmäisen tuontijäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on tarkistettava, onko hakemus täydellinen. Sen on pyydettävä mahdollisesti puuttuvat tiedot tai lisätiedot tai asiakirjat hakijalta 21 päivän kuluessa hakemuksen vastaanottamisesta. Tarkistus 50 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 4 kohta – johdantokappale 4.  Toimivaltaisen viranomaisen on 90 päivän kuluessa täydellisen hakemuksen jättämisestä tutkittava hakemus ja päätettävä tuontiluvan myöntämisestä tai hakemuksen hylkäämisestä. Se voi hylätä hakemuksen seuraavin perustein: 4.  Toimivaltaisen viranomaisen on 90 päivän kuluessa täydellisen hakemuksen jättämisestä tutkittava hakemus ja päätettävä tuontiluvan myöntämisestä tai hakemuksen hylkäämisestä. Jos tuontilupa myönnetään, toimivaltaisen viranomaisen on rekisteröitävä lupa sähköisesti. Toimivaltainen viranomainen hylkää hakemuksen seuraavin perustein: Tarkistus 51 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 4 kohta – a alakohta a)  jos viejämaa ei ole vuonna 1970 tehdyn Unescon yleissopimuksen sopimuspuoli ja ei ole osoitettu, että kulttuuriesineet vietiin alkuperämaasta sen lakien ja asetusten mukaisesti; a)  jos ei ole osoitettu, että kulttuuriesineet vietiin alkuperämaasta sen lakien ja asetusten mukaisesti, sellaisina kuin ne olivat voimassa vientiajankohtana, tai tällaisten lakien ja asetusten puuttuessa; tai poikkeustapauksissa, jotka on lueteltu 4 artiklan 2 a kohdassa, kolmannesta maasta sen lakien ja asetusten mukaisesti, sellaisina kuin ne olivat voimassa vientiajankohtana, tai tällaisten lakien ja asetusten puuttuessa; Tarkistus 52 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 4 kohta – b alakohta b)  jos viejämaa on vuonna 1970 tehdyn Unescon yleissopimuksen sopimuspuoli ja ei ole osoitettu, että kulttuuriesineet vietiin viejämaasta sen lakien ja asetusten mukaisesti; Poistetaan. Tarkistus 53 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 4 kohta – c alakohta c)  toimivaltaisella viranomaisella on perusteltuja syitä uskoa, että tavaroiden haltija ei ole hankkinut niitä laillisesti. c)  toimivaltaisella viranomaisella on perusteltuja ja todennettavissa olevia syitä uskoa, että tavaroiden haltija ei ole hankkinut niitä laillisesti. Tarkistus 54 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 4 kohta – c a alakohta (uusi) c a)  jos unionin toisen jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset ovat aiemmin hylänneet kulttuuriesineen tuontilupahakemuksen, joka koskee tätä samaa kulttuuriesinettä, eikä ole toimitettu muuta näyttöä, jota ei ollut vielä toimitettu hylätyn hakemuksen yhteydessä; Tarkistus 55 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 4 kohta – c b alakohta (uusi) c b)  kun laillista vientiä suoraan alkuperämaasta ei voida todistaa asianmukaisilla liiteasiakirjoilla ja todisteilla, erityisesti vientimaan myöntämillä vientitodistuksilla tai -luvilla, omistusoikeuden osoittavilla asiakirjoilla, laskuilla, myyntisopimuksilla, Object ID ‑asiakirjalla, kun sellainen on saatavilla, vakuutusasiakirjoilla, kuljetusasiakirjoilla ja asiantuntijoiden arvioinneilla. Tarkistus 56 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 4 a kohta (uusi) 4 a.  Toimivaltainen viranomainen voi hylätä hakemuksen, jos alkuperämaan viranomaiset ovat esittäneet palauttamista tai vahingonkorvauksen maksamista koskevia vaateita, joiden tuomioistuinkäsittely on vireillä. Tarkistus 57 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 4 b kohta (uusi) 4 b.  Jos hakemus hylätään, 4 kohdassa viitattuun hallinnolliseen päätökseen on liitettävä perustelut sekä tiedot valitusmenettelystä, jotka annetaan päätöksen antamisen yhteydessä hakijalle, jota päätös koskee. Tarkistus 58 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 4 c kohta (uusi) 4 c.  Hakemukseen on sisällyttävä ilmoitus siitä, että esineet eivät ole aiemmin olleet hakemuksen kohteina, tai, jos hakemus on aiemmin hylätty, on mainittava hylkäämisen syyt ja esitettävä lisänäyttöä, joka ei ollut käytettävissä hakemuksen aiemman käsittelyn yhteydessä. Tarkistus 59 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 4 d kohta (uusi) 4 d.  Jos jäsenvaltio hylkää sähköisen hakemuksen, sen on toimitettava hylkäyspäätös ja sen perustelut muille jäsenvaltioille ja komissiolle. Jos epäillään laitonta kauppaa, jäsenvaltioiden on myös ilmoitettava asiasta muille asiaankuuluville viranomaisille, kuten Interpolille ja Europolille. Tarkistus 60 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 5 kohta – 1 alakohta Jäsenvaltioiden on nimettävä viranomaiset, joilla on toimivalta myöntää tuontilupia tämän artiklan mukaisesti. Niiden on ilmoitettava näiden viranomaisten tiedot ja mahdolliset niihin tehdyt muutokset komissiolle. Jäsenvaltioiden on nimettävä viipymättä viranomaiset, joilla on toimivalta myöntää tuontilupia tämän artiklan mukaisesti. Niiden on ilmoitettava näiden viranomaisten tiedot ja mahdolliset niihin tehdyt muutokset komissiolle. Tarkistus 61 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 6 kohta 6.  Komissio voi vahvistaa täytäntöönpanosäädöksillä tuontilupahakemuksen mallin sekä menettelysäännöt tällaisen hakemuksen toimittamista ja käsittelyä varten. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 13 artiklassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. 6.  Komissio vahvistaa täytäntöönpanosäädöksillä tuontilupahakemuksen sähköisen vakiomallin sekä menettelysäännöt tällaisen hakemuksen sähköistä toimittamista ja käsittelyä varten yhdessä asiaankuuluvien liiteasiakirjojen kanssa, jotka toimitetaan sähköisesti. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 13 artiklassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. Tarkistus 62 Ehdotus asetukseksi 5 artikla – 1 kohta 1.  Jotta liitteessä olevassa a, b, e, f, g, i, j, k ja l alakohdassa tarkoitettuja kulttuuriesineitä voidaan unionissa luovuttaa vapaaseen liikkeeseen ja asettaa muuhun erityismenettelyyn kuin passitukseen, on saapumisjäsenvaltion tulliviranomaisille esitettävä tuojan antama vakuutus. 1.  Liitteessä I olevan A osan 3–14 kohdassa tarkoitettujen kulttuuriesineiden tuonti unionin tullialueelle edellyttää, että tavaroiden haltijan on toimitettava ensimmäisen aiotun tuontijäsenvaltion tulliviranomaisille sähköisesti tuojan vakuutus. Tätä artiklaa sovelletaan myös A1 ja A2 kohdassa tarkoitettuihin kulttuuriesineisiin, joiden yhdistetyn nimikkeistön koodit eivät sisälly liitteeseen II. Tarkistus 63 Ehdotus asetukseksi 5 artikla – 2 kohta 2.  Tuojan vakuutuksen on sisällettävä tavaroiden haltijan allekirjoittama ilmoitus siitä, että tavarat on viety alkuperämaasta sen lakien ja asetusten mukaisesti. Jos viejämaa kuitenkin on Unescon yleissopimuksen sopimuspuoli, tuojan vakuutuksen on sisällettävä tavaroiden haltijan allekirjoittama ilmoitus siitä, että tavarat on viety kyseisestä maasta sen lakien ja asetusten mukaisesti. 2.  Tuojan vakuutus on rekisteröitävä sähköisesti. Se muodostuu seuraavista: a)  esineiden haltijan allekirjoittama vakuutus, jossa todetaan, että esineet on viety alkuperämaasta sen lakien ja asetusten mukaisesti, tai esitetään todisteet tällaisten lakien ja asetusten puuttumisesta; b)  Object ID -standardin mukainen vakiomuotoinen asiakirja, jossa kuvataan kyseiset kulttuuriesineet niin yksityiskohtaisesti, että tulliviranomaiset voivat ne tunnistaa; c)  alkuperämaan myöntämät vientitodistukset tai -luvat, jotka osoittavat, että kyseiset kulttuuriesineet on viety alkuperämaasta sen lakien ja asetusten mukaisesti. Tarkistus 64 Ehdotus asetukseksi 5 artikla – 2 a kohta (uusi) 2 a.  Sen estämättä, mitä 2 kohdassa säädetään, poikkeustapauksissa, kun joko a)  kulttuuriesineen alkuperämaata ei voida luotettavasti määrittää ja toimivaltainen viranomainen katsoo, että tämä seikka on hyvin dokumentoitu ja sen tueksi on esitetty hyviä todisteita; tai b)  kulttuuriesineet on viety alkuperämaasta ennen vuotta 1970 ja niitä on pidetty kolmannessa maassa muuhun tarkoitukseen kuin väliaikaiseen käyttöön, passitukseen, vientiin tai lähettämiseen ennen kuin ne tuodaan unionin tullialueelle, mutta haltija ei voi toimittaa 2 kohdan mukaisesti vaadittuja asiakirjoja, koska tällaisia asiakirjoja ei ollut käytössä ajankohtana, jona kulttuuriesineet vietiin alkuperämaasta, tuojan vakuutuksessa on oltava: a)  esineiden haltijan allekirjoittama vakuutus, jossa todetaan, että esineet on viety kolmannesta maasta sen lakien ja asetusten mukaisesti, tai esitetään todisteet tällaisten lakien ja asetusten puuttumisesta; b)  Object ID -standardin mukainen vakiomuotoinen asiakirja, jossa kuvataan kyseiset kulttuuriesineet niin yksityiskohtaisesti, että tulliviranomaiset voivat ne tunnistaa; ja c)  kolmannen maan myöntämät vientitodistukset tai -luvat, jotka osoittavat, että kyseiset kulttuuriesineet on viety kolmannesta maasta sen lakien ja asetusten mukaisesti. Jos alkuperämaan tai kolmannen maan laeissa ja asetuksissa ei säädetä vientilupien tai -todistusten myöntämisestä, tuojan vakuutukseen on liitettävä myös muut asianmukaiset liiteasiakirjat ja todisteet, muun muassa omistusoikeuden osoittavat asiakirjat, laskut, myyntisopimukset, vakuutusasiakirjat ja kuljetusasiakirjat. Tarkistus 65 Ehdotus asetukseksi 5 artikla – 3 kohta 3.  Komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksillä tuojan vakuutuksen mallin sekä menettelysäännöt tuojan vakuutuksen toimittamista ja käsittelyä varten. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 13 artiklassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. 3.  Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksillä tuojan vakuutuksen sähköisen vakiomallin sekä menettelysäännöt tuojan vakuutuksen sähköistä toimittamista ja käsittelyä varten. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 13 artiklassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. Tarkistus 66 Ehdotus asetukseksi 5 aartikla (uusi) 5 a artikla Mikroyritykset sekä pienet ja keskisuuret yritykset Komissio varmistaa, että mikroyrityksille sekä pienille ja keskisuurille yrityksille (mikro- ja pk-yritykset) annetaan asianmukaista teknistä ja rahoitusapua, mukaan luettuna kansallisten yhteyspisteiden edistäminen yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa ja kaiken asiaankuuluvan tiedon sisältävän erityisen verkkosivuston perustaminen, sekä helpottaa mikro- ja pk-yritysten ja asiaankuuluvien kansallisten yhteyspisteiden välistä tietojenvaihtoa tiedusteluja vastaanotettaessa, jotta tämä asetus pannaan tehokkaasti täytäntöön. Tarkistus 67 Ehdotus asetukseksi 5 bartikla (uusi) 5 b artikla Sähköisen järjestelmän käyttö 1.  Kaikki toimivaltaisten viranomaisten ja ilmoittajien välinen 4 ja 5 artiklan mukainen tietojenvaihto, kuten ilmoitusten, hakemusten tai päätösten vaihto, on tehtävä sähköisesti. 2.  Komissio perustaa 1 kohdassa tarkoitetun sähköisen järjestelmän. Se antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joilla vahvistetaan: –  järjestelyt 1 kohdassa tarkoitetun sähköisen järjestelmän käyttöönottoa, toimintaa ja ylläpitoa varten; –  yksityiskohtaiset säännöt tietojen esittämistä, käsittelyä, tallentamista ja vaihtoa varten jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välillä sähköisen järjestelmän avulla. Jäsenvaltiot tekevät yhteistyötä komission kanssa 1 kohdassa tarkoitetun sähköisen järjestelmän kehittämistä, ylläpitoa ja käyttöä sekä tietojen tallennusta varten tämän asetuksen mukaisesti. 3.  Käsitellessään henkilötietoja tämän asetuksen puitteissa ilmoittajien ja toimivaltaisten viranomaisten on suoritettava tämän asetuksen mukaiset tehtävänsä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/6791a ja asetuksen (EU) .../…*mukaisesti. __________________ 1 a Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1). * EUVL: lisätään tekstiin asiakirjassa 2017/0003(COD) olevan asetuksen numero. Tarkistus 68 Ehdotus asetukseksi 6 artikla 6 artikla Poistetaan. Tullin valvonta ja tarkastukset 1.  Edellä 4 artiklassa tarkoitettu tuontilupa tai tapauksen mukaan 5 artiklassa tarkoitettu tuojan vakuutus on toimitettava toimivaltaiselle tullitoimipaikalle kulttuuriesineiden luovuttamiseksi vapaaseen liikkeeseen tai niiden asettamiseksi muuhun erityismenettelyyn kuin passitukseen. 2.   Niiden kulttuuriesineiden tapauksessa, joiden osalta unionin tullialueelle saapuminen edellyttää tuontiluvan myöntämistä, tulliviranomaiset tarkastavat, vastaako tuontilupa esitettyjä tavaroita. Tätä varten ne voivat tarkastaa kulttuuriesineet fyysisesti, mihin kuuluu muun muassa asiantuntijatahon lausunnon esittäminen. 3.   Niiden kulttuuriesineiden tapauksessa, joiden osalta unionin tullialueelle saapuminen edellyttää tuojan vakuutuksen esittämistä, tulliviranomaiset tarkastavat, täyttääkö tuojan vakuutus 5 artiklassa tai sen perusteella säädetyt vaatimukset ja vastaako se esitettyjä tavaroita. Tätä varten ne voivat pyytää ilmoittajalta lisätietoja ja tarkastaa kulttuuriesineet fyysisesti, mihin kuuluu muun muassa asiantuntijatahon lausunnon esittäminen. Niiden on rekisteröitävä tuojan vakuutus antamalla sille sarjanumero ja kirjaamispäivä sekä annettava ilmoittajalle tavaroiden luovutuksen yhteydessä jäljennös rekisteröidystä tuojan vakuutuksesta. 4.  Annettaessa ilmoitus kulttuuriesineiden vapaaseen liikkeeseen luovutusta tai muuhun erityismenettelyyn kuin passitukseen asettamista varten tuotteiden lukumäärä on ilmoitettava käyttäen liitteessä esitettyä paljousyksikköä. Tarkistus 69 Ehdotus asetukseksi 7 artikla – 1 kohta Jos jäsenvaltiot rajoittavat niiden tullitoimipaikkojen määrää, joilla on toimivalta luovuttaa kulttuuriesineet vapaaseen liikkeeseen tai asettaa ne muuhun erityismenettelyyn kuin passitukseen, niiden on ilmoitettava näiden tullitoimipaikkojen tiedot ja mahdolliset niihin tehdyt muutokset komissiolle. Jäsenvaltiot voivat rajoittaa niiden tullitoimipaikkojen määrää, joilla on toimivalta sallia kulttuuriesineiden tuonti. Jos jäsenvaltiot soveltavat tätä rajoitusta, niiden on ilmoitettava näiden tullitoimipaikkojen tiedot ja mahdolliset niitä koskevat muutokset komissiolle. Tarkistus 70 Ehdotus asetukseksi 8 artikla – 1 kohta 1.  Tulliviranomaisten on pidätettävä unionin tullialueelle tuodut kulttuuriesineet ja otettava ne väliaikaisesti haltuun, jos kyseiset kulttuuriesineet on tuotu unionin tullialueelle ilman, että 3 artiklan 1 ja 2 kohdassa säädetyt edellytykset täyttyvät. 1.  Toimivaltaisten viranomaisten on pidätettävä unionin tullialueelle tuodut kulttuuriesineet ja otettava ne väliaikaisesti haltuun, jos kyseiset kulttuuriesineet on tuotu unionin tullialueelle ilman, että 3 artiklan 1 ja 2 kohdassa säädetyt edellytykset täyttyvät. Kulttuuriesineiden haltuunoton tapauksessa on taattava säilyttämisen asianmukaiset edellytykset asetuksen (EU) N:o 952/2013 147 artiklan mukaisten tavaroiden väliaikaista varastointia koskevien edellytysten ja vastuiden mukaisesti ottaen asianmukaisesti huomioon tavaroiden erityisluonne. Tarkistus 71 Ehdotus asetukseksi 8 artikla – 2 kohta 2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitetun hallinnollisen päätöksen mukana on oltava perustelut, se on annettava tiedoksi ilmoittajalle ja siihen on sovellettava tehokasta oikeussuojakeinoa kansallisessa lainsäädännössä säädettyjä menettelyjä noudattaen. 2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitettuun hallinnolliseen päätökseen on sovellettava asetuksen (EU) N:o 952/2013 22 artiklan 7 kohdan säännöksiä. Tarkistus 72 Ehdotus asetukseksi 8 artikla – 3 kohta 3.  Väliaikaisen haltuunoton keston on ehdottomasti oltava enintään niin pitkä kuin mitä tulliviranomaiset tai muut lainvalvontaviranomaiset tarvitsevat määrittääkseen, edellyttävätkö tapauksen olosuhteet haltuunoton jatkamista muiden unionin tai kansallisen lainsäädännön säännösten mukaan. Tämän artiklan mukaisen väliaikaisen haltuunoton enimmäiskesto on 6 kuukautta. Jos kulttuuriesineiden haltuunoton jatkamisesta ei ole tehty päätöstä kyseisen ajan kuluessa tai jos on päätetty, että tapauksen olosuhteet eivät edellytä haltuunoton jatkamista, kulttuuriesineet on annettava ilmoittajan käyttöön. 3.  Väliaikaisen haltuunoton keston on ehdottomasti oltava enintään niin pitkä kuin mitä tulliviranomaiset tai muut lainvalvontaviranomaiset tarvitsevat määrittääkseen, edellyttävätkö tapauksen olosuhteet haltuunoton jatkamista muiden unionin tai kansallisen lainsäädännön säännösten mukaan. Tämän artiklan mukaisen väliaikaisen haltuunoton enimmäiskesto on 6 kuukautta, ja tätä määräaikaa on mahdollista pidentää vielä kolmella kuukaudella tulliviranomaisten perustellulla päätöksellä. Jos kulttuuriesineiden haltuunoton jatkamisesta ei ole tehty päätöstä kyseisen ajan kuluessa tai jos on päätetty, että tapauksen olosuhteet eivät edellytä haltuunoton jatkamista, kulttuuriesineet on annettava ilmoittajan käyttöön. Jäsenvaltioiden viranomaisten on varmistettava, että kun kulttuuriesineet palautetaan alkuperämaahan, maassa ei ole käynnissä aseellista selkkausta, jonka vuoksi kulttuuriesineiden turvallisuutta ei voida taata. Tällaisessa tapauksessa kulttuuriesine on pidettävä unionin alueella, kunnes tilanne alkuperämaassa on vakautunut. Tarkistus 73 Ehdotus asetukseksi 8 artikla – 3 a kohta (uusi) 3 a.  Tulliviranomaisten on välittömästi ilmoitettava asiasta alkuperämaalle, tai tapauksissa, joissa kulttuuriesineen alkuperämaata ei voida määrittää luotettavasti, kolmannelle maalle sekä tapauksen mukaan Europolille ja Interpolille, sen jälkeen kun 1 kohdassa tarkoitettu päätös on tehty. Tarkistus 74 Ehdotus asetukseksi 8 artikla – 3 b kohta (uusi) 3 b.  Kun toimivaltaisilla viranomaisilla on perustellut syyt uskoa, että kulttuuriesineet, jotka passitetaan unionin tullialueen kautta, on mahdollisesti viety vastoin alkuperämaan sääntöjä ja asetuksia, niiden on ohjeistettava tulliviranomaisia pidättämään tilapäisesti tällaiset tavarat. Tarkistus 75 Ehdotus asetukseksi 9 artikla – otsikko Hallinnollinen yhteistyö Hallinnollinen yhteistyö ja sähköisen järjestelmän käyttö Tarkistus 76 Ehdotus asetukseksi 9 artikla – 1 kohta 1.  Tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi jäsenvaltioiden on varmistettava 3 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen toimivaltaisten viranomaistensa välinen yhteistyö. 1.  Tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi jäsenvaltioiden on varmistettava 4 artiklan 5 kohdassa tarkoitettujen toimivaltaisten viranomaistensa välinen yhteistyö ja tietojenvaihto. Tarkistus 77 Ehdotus asetukseksi 9 artikla – 2 kohta 2.  Sähköinen järjestelmä voidaan kehittää tietojen tallentamiseksi ja vaihtamiseksi jäsenvaltioiden viranomaisten välillä – tämä koskee erityisesti tuojien vakuutuksia ja tuontilupia. 2.  Sähköinen järjestelmä on kehitettävä tietojen tallentamiseksi ja vaihtamiseksi jäsenvaltioiden viranomaisten välillä asetuksen (EU) N:o 952/2013 mukaisesti. Tällaisessa järjestelmässä on hoidettava tietojen vastaanottamista, käsittelyä, tallentamista ja vaihtoa – tämä koskee erityisesti tuojien vakuutuksia ja tuontilupia. Tarkistus 78 Ehdotus asetukseksi 9 artikla – 2 a kohta (uusi) 2 a.  Edellä 2 kohdassa tarkoitetun sähköisen järjestelmän on oltava sellainen, että jäsenvaltiot voivat hakea sieltä tietoa käsitellessään asetuksessa (EY) N:o 116/2009 edellytettyjen vientilupien yhteydessä esitettyjä pyyntöjä. Tällaisissa pyynnöissä voidaan viitata suoraan sähköisten järjestelmien sisältämiin tietoihin. Tarkistus 79 Ehdotus asetukseksi 9 artikla – 3 kohta – 1 alakohta – johdantokappale Komissio voi vahvistaa täytäntöönpanosäädöksillä Komissio vahvistaa täytäntöönpanosäädöksillä Tarkistus 80 Ehdotus asetukseksi 9 artikla – 3 kohta – 2 alakohta Nämä täytäntöönpanosäädökset annetaan 13 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään viimeistään ... päivänä ...kuuta ... [kuuden kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta] 13 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen. Tarkistus 81 Ehdotus asetukseksi 9 artikla – 3 a kohta (uusi) 3 a.  Henkilötietoja käsitellään tämän asetuksen nojalla ainoastaan, jotta kulttuuriesineitä suojellaan häviämiseltä tehokkaasti, säilytetään ihmiskunnan kulttuuriperintö ja estetään se, että terrorismia rahoitetaan myymällä ryöstettyä kulttuuriperintöä unionissa oleville ostajille. Tarkistus 82 Ehdotus asetukseksi 9 artikla – 3 b kohta (uusi) 3 b.  Vain asianmukaisesti valtuutettu viranomaisten henkilöstö voi tutustua kaikkiin 4, 5 ja 9 artiklan mukaisesti saatuihin henkilötietoihin ja käsitellä niitä, ja ne on suojattava riittävällä tavalla luvatonta pääsyä tai tiedoksiantoa vastaan. Tarkistus 83 Ehdotus asetukseksi 10 artikla – 1 kohta Jäsenvaltioiden on vahvistettava niitä seuraamuksia koskevat säännöt, joita sovelletaan 3, 4 ja 5 artiklan rikkomiseen ja erityisesti väärien vakuutusten antamiseen ja väärien tietojen esittämiseen kulttuuriesineiden tuomiseksi unionin tullialueelle, ja toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet seuraamusten täytäntöönpanon varmistamiseksi. Seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle näistä säännöistä ja toimenpiteistä 18 kuukauden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta ja ilmoitettava sille viipymättä mahdollisista niihin vaikuttavista myöhemmistä muutoksista. Jäsenvaltioiden on vahvistettava niitä seuraamuksia koskevat säännöt, joita sovelletaan 3, 4 ja 5 artiklan rikkomiseen ja erityisesti väärien tietojen esittämiseen kulttuuriesineiden tuomiseksi unionin tullialueelle, ja toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että näitä sääntöjä sovelletaan. Seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia. Tasapuolisten toimintaedellytysten ja yhdenmukaisen lähestymistavan aikaansaamiseksi jäsenvaltioiden on sovellettava seuraamuksia, jotka ovat luonteeltaan ja vaikutuksiltaan samankaltaisia. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle näistä säännöistä ja toimenpiteistä 12 kuukauden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta ja ilmoitettava sille viipymättä mahdollisista niihin vaikuttavista myöhemmistä muutoksista. Tarkistus 84 Ehdotus asetukseksi 11 artikla – -1 kohta (uusi) Komission ja jäsenvaltioiden on tämän asetuksen täytäntöönpanoa valmistelevassa työssään tehtävä yhteistyötä kansainvälisten järjestöjen, kuten Unescon, Interpolin, Europolin, Maailman tullijärjestön (WCO), Kulttuuriomaisuuden säilyttämisen ja entistämisen kansainvälisen tutkimuskeskuksen (ICCROM) sekä Kansainvälisen museoneuvoston, kanssa, jotta varmistetaan tehokas koulutus sekä tehokkaat valmiuksien kehittämistoimet ja tiedotuskampanjat ja teetetään tarvittaessa asiaankuuluvat tutkimukset ja standardien laatiminen. Tarkistus 85 Ehdotus asetukseksi 11 artikla – 1 kohta Jäsenvaltioiden on järjestettävä koulutusta ja kehitettävä valmiuksia sen varmistamiseksi, että kyseiset viranomaiset panevat tämän asetuksen tehokkaasti täytäntöön. Ne voivat lisäksi käyttää valistuskampanjoita erityisesti kulttuuriesineiden ostajien tietoisuuden lisäämiseksi. Komissio järjestää yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa i)   koulutusta ja valmiuksien kehittämistoimia sekä tiedotuskampanjoita asiaankuuluville viranomaisille, kansallisille yhteyspisteille ja ammattilaisille, jotta varmistetaan tämän asetuksen tehokas täytäntöönpano; ii)  toimia, joilla edistetään tehokasta yhteistyötä alkuperämaiden kanssa, ja iii)  parhaiden käytäntöjen vaihdon, jolla pyritään edistämään tämän asetuksen yhdenmukaista täytäntöönpanoa ja joka koskee erityisesti niiden jäsenvaltioiden asianmukaisia käytäntöjä, joilla on ennen tämän asetuksen voimaantuloa voimassa olevaa kulttuuriesineiden maahantuontia koskevaa kansallista lainsäädäntöä. Tarkistus 86 Ehdotus asetukseksi 11 artikla – 1 kohta – 1 a alakohta (uusi) Näiden toimien ja kampanjoiden on perustuttava nykyisistä ohjelmista, myös niistä, joita WCO ja komissio edistävät, saatuihin kokemuksiin. Tarkistus 87 Ehdotus asetukseksi 11 aartikla (uusi) 11 a artikla Yhteistyö kolmansien maiden kanssa Komissio edistää ja tukee toimintansa piiriin kuuluvissa asioissa ja sille tämän asetuksen mukaisesti kuuluvien tehtävien täyttämiseksi teknistä ja toiminnallista yhteistyötä jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden välillä. Komissio voi järjestää koulutusta yhteistyössä jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden kanssa niiden alueilla. Tarkistus 88 Ehdotus asetukseksi 12 artikla – 2 kohta 2.  Siirretään komissiolle … päivästä …kuuta … [Julkaisutoimisto lisää tämän säädöksen voimaantulopäivämäärän] määräämättömäksi ajaksi 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. 2.  Siirretään komissiolle … päivästä …kuuta … [tämän asetuksen voimaantulopäivä] viiden vuoden ajaksi 2 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen tämän … vuoden kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä. Tarkistus 89 Ehdotus asetukseksi 14 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – b alakohta b)  tiedot tämän asetuksen rikkomisesta; b)  tiedot tämän asetuksen rikkomisesta ja sovelletuista seuraamuksista; Tarkistus 90 Ehdotus asetukseksi 14 artikla – 1 kohta – 2 alakohta Komissio lähettää tätä varten kyselylomakkeet jäsenvaltioille. Jäsenvaltioilla on 6 kuukautta aikaa toimittaa pyydetyt tiedot komissiolle. Komissio lähettää tätä varten kyselylomakkeet jäsenvaltioille. Jäsenvaltioilla on 6 kuukautta aikaa kyselylomakkeen vastaanottamisesta toimittaa pyydetyt tiedot komissiolle. Tarkistus 91 Ehdotus asetukseksi 14 artikla – 1 kohta – 2 a alakohta (uusi) Komissio voi pyytää jäsenvaltioita toimittamaan lisätietoja tuontilupahakemusten käsittelystä jäsenvaltioiden 1 kohdassa tarkoitettuihin kyselylomakkeisiin antamien vastausten perusteella. Jäsenvaltioiden on toimitettava pyydetyt tiedot mahdollisimman nopeasti. Tarkistus 92 Ehdotus asetukseksi 14 artikla – 2 kohta 2.  Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän asetuksen täytäntöönpanosta kolmen vuoden kuluttua sen soveltamisen alkamispäivästä ja sen jälkeen joka viides vuosi. 2.  Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän asetuksen täytäntöönpanosta kahden vuoden kuluttua sen soveltamisen alkamispäivästä ja sen jälkeen joka neljäs vuosi. Kertomus on julkaistava. Siihen on sisällyttävä käytännön toteutuksen tarkastelu, mukaan lukien vaikutukset unionin taloudellisiin toimijoihin ja erityisesti mikro- ja pk-yrityksiin. Kertomuksessa on vertailtava täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa, mihin on kuuluttava arviointi asetuksen yhdenmukaisen soveltamisen asteesta edellisen kertomuksen antamisen jälkeen. Arvioinnissa on tarkasteltava myös säännöksiä, joilla vahvistetaan seuraamuksia, ja seuraamusten soveltamista sekä sitä, missä määrin ne takaavat tasapuoliset toimintaedellytykset jäsenvaltioiden kesken. Kertomuksessa voidaan tarvittaessa esittää suosituksia puutteiden korjaamiseksi siinä, miten jäsenvaltiot ovat panneet tämän asetuksen täytäntöön. Tarkistus 93 Ehdotus asetukseksi 14 artikla – 2 a kohta (uusi) 2 a.  Edellä 2 kohdassa tarkoitetussa kertomuksessa on otettava huomioon tämän asetuksen vaikutus paikan päällä, mukaan lukien sen vaikutus unionin talouden toimijoihin, myös mikro- ja pk-yrityksiin. Kertomuksessa on esitettävä näyttöä eri jäsenvaltioissa saaduista tuloksista ja arvio siitä, kuinka yhdenmukaisesti tätä asetusta on pantu täytäntöön ja sovellettu kyseisellä ajanjaksolla, sekä annettava suosituksia, joilla parannetaan puutteellista täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa. Tarkistus 94 Ehdotus asetukseksi Liite I – alaotsikko 3 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut kulttuuriesineet 2 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetut kulttuuriesineet Tarkistus 95 Ehdotus asetukseksi Liite I a (uusi) Komission teksti Tarkistus 1. Yli 100 vuotta vanhat arkeologiset esineet, jotka on saatu:     –  kaivauksista tai löydetty maan päältä tai veden alta 9705 00 00   –  arkeologisista kohteista 9706 00 00   –  arkeologisista kokoelmista   2. Osiin purettujen taiteellisten, historiallisten tai uskonnollisten monumenttien erottamattomat osat, jotka ovat yli 100 vuotta vanhoja 9705 00 00 9706 00 00 3. Kuvat ja maalaukset, muut kuin 4 tai 5 luokkaan kuuluvat, jotka on tehty kokonaan käsin millä tahansa välineellä mille tahansa alustalle1 a 9701 4. Vesiväri-, guassi- ja pastellimaalaukset, jotka on tehty kokonaan käsin mille tahansa materiaalille1a 9701 5. Mosaiikit, jotka on tehty mistä tahansa aineesta kokonaan käsin, muut kuin 1 tai 2 luokkaan kuuluvat, ja millä tahansa välineellä mille tahansa alustalle kokonaan käsin tehdyt piirustukset1 a 6914 9701 6. Alkuperäiset kaiverrukset, painotyöt, serigrafiat ja litografiat ja niiden matriisit sekä alkuperäiset julisteet1 a 49 luku 9702 00 00 8442 50 99 7. Alkuperäisveistokset ja -patsaat ja alkuperäismenetelmällä valmistetut jäljennökset1 a, muut kuin luokkaan 1 kuuluvat 9703 00 00 8. Valokuvat, filmit ja niiden negatiivit1 a 3704 3705 3706 4911 91 80 9. Inkunaabelit ja käsikirjoitukset, mukaan luettuna kartat ja nuotit, yksittäin tai kokoelmina1 a 9702 00 00 9706 00 00 4901 10 00 4901 99 00 4904 00 00 4905 91 00 4905 99 00 4906 00 00 10. Yli 100 vuotta vanhat kirjat, yksittäin tai kokoelmana 9705 00 00 9706 00 00 11. Yli 200 vuotta vanhat painetut kartat 9706 00 00 12. Yli 50 vuotta vanhat kaikenlaiset arkistot ja niiden osat, missä tahansa muodossa 3704 3705 3706 4901 4906 9705 00 00 9706 00 00 13. a)  Kokoelmat1 b ja esineet eläintieteellisistä, kasvitieteellisistä, mineralogisista ja anatomisista kokoelmista 9705 00 00   b)  Kokoelmat1 b, jotka ovat historiallisesti, paleontologisesti, etnografisesti tai numismaattisesti kiinnostavia 9705 00 00 14. Yli 75 vuotta vanhat kulkuneuvot 9705 00 00 86–89 luvut 15. Muut antiikkiesineet, jotka eivät kuulu A.1–A.14 luokkaan ja jotka ovat:     a)  50–100 vuotta vanhoja:     lelut, pelit 95 luku   lasiesineet 7013   kulta- ja hopeasepänteokset 7114   huonekalut 94 luku   optiset, valokuvaus- ja elokuvalaitteet 90 luku   soittimet 92 luku   kellot ja niiden osat 91 luku   puusta valmistetut tavarat 44 luku   keraamiset tuotteet 69 luku   kuvakudokset 5805 00 00   matot 57 luku   tapetit 4814   aseet 93 luku   b)  yli 100 vuotta vanhoja 9706 00 00 ______________ 1 a Jotka ovat yli 50 vuotta vanhoja ja jotka eivät kuulu tekijöilleen. 1 b Sellaisina kuin unionin tuomioistuin määritteli asiassa 252/84 antamassaan tuomiossa: ”Kokoelmaesineet, joita tarkoitetaan yhteisen tullitariffin nimikkeessä 97.05, ovat esineitä, joilla on vaadittavat ominaisuudet kokoelmaan hyväksymistä varten, eli esineet, jotka ovat suhteellisen harvinaisia, joita ei käytetä tavanomaisesti alkuperäiseen tarkoitukseensa, jotka kuuluvat samantapaisten käyttöesineiden kaupasta erillisen kaupankäynnin piiriin ja joiden arvo on korkea.” Tätä asetusta sovelletaan A.1–A.15 luokkaan kuuluviin kulttuuriesineisiin ainoastaan, jos niiden arvo on yhtä suuri tai suurempi kuin B kohdassa tarkoitettu rahallinen kynnys. B.  Rahallinen kynnys, jota sovelletaan tiettyihin A kohdassa tarkoitettuihin luokkiin (euroina): Arvo: Mikä tahansa arvo: – 1 (arkeologiset esineet) – 2 (osiin hajotetut monumentit) – 9 (inkunaabelit ja käsikirjoitukset) – 12 (arkistot) 15 000 – 5 (mosaiikit ja piirustukset) – 6 (kaiverrukset) – 8 (valokuvat) – 11 (painetut kartat) 30 000 – 4 (vesiväri-, guassi- ja pastellimaalaukset) 50 000 – 7 (patsaat) – 10 (kirjat) – 13 (kokoelmat) – 14 (kulkuneuvot) – 15 (kaikki muut esineet) 150 000 – 3 (kuvat) Rahalliseen arvoon liittyvien edellytysten täyttyminen on arvioitava vientilupahakemusta tehtäessä. Rahallinen arvo on kulttuuriesineen arvo kansainvälisillä markkinoilla. Liitteessä I euroina ilmaistut arvot muunnetaan kansallisiksi valuutoiksi ja ilmaistaan kansallisina valuuttoina käyttäen valuuttakursseja, jotka on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä 31 päivänä joulukuuta 2001. Vasta-arvoa kansallisina valuuttoina tarkistetaan kahden vuoden välein 31 päivästä joulukuuta 2001. Vasta-arvon laskeminen perustuu keskimääräiseen euroina ilmaistuun päivänkurssiin 24 kuukauden jaksolla, joka päättyy 31 päivänä joulukuuta voimaan tulevaa tarkistusta edeltävän elokuun viimeisenä päivänä. Kulttuuriesineitä käsittelevä neuvoa-antava komitea tarkastelee laskentamenetelmää uudelleen komission ehdotuksesta periaatteessa kaksi vuotta sen jälkeen, kun menetelmää on käytetty ensimmäisen kerran. Kunkin tarkistuksen yhteydessä euroina ilmaistut arvot ja niiden kansallisina valuuttoina ilmaistut vasta-arvot julkaistaan säännöllisesti Euroopan unionin virallisessa lehdessä tarkistuksen voimaantulopäivää edeltävän marraskuun ensimmäisinä päivinä. Tarkistus 96 Ehdotus asetukseksi Liite I b (uusi) Liite I b Maat ja esineluokat, joihin liittyy erityinen laittoman kaupan riski [Komissio vahvistaa 2 artiklan 2 a kohdan mukaisesti.]

(1) Asia päätettiin palauttaa asiasta vastaavaan valiokuntaan toimielinten välisiä neuvotteluja varten työjärjestyksen 59 artiklan 4 kohdan neljännen alakohdan mukaisesti (A8-0308/2018).

Euroopan parlamentin päätöslauselma 25. lokakuuta 2018 EU:n taloudellisten etujen suojaamisesta – rahan ja varojen takaisinperintä kolmansista maista petostapauksissa (2018/2006(INI))

P8_TA(2018)0419 A8-0298/2018

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) 18. kertomuksen vuodelta 2017,

–  ottaa huomioon unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin 5. heinäkuuta 2017 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1371(1),

–  ottaa huomioon tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisessa 12. lokakuuta 2017 annetun neuvoston asetuksen (EU) 2017/1939(2),

–  ottaa huomioon 7. huhtikuuta 2016 annetun komission tiedonannon arvonlisäveroa koskevasta toimintasuunnitelmasta: Kohti EU:n yhtenäistä arvonlisäveroaluetta - aika tehdä päätöksiä (COM(2016)0148),

–  ottaa huomioon 3. syyskuuta 2018 annetun komission kertomuksen ”29. vuosikertomus Euroopan unionin taloudellisten etujen suojaamista ja petostentorjunnasta (2017)” (COM(2018)0553) ja siihen liittyvät komission yksiköiden valmisteluasiakirjat (SWD(2018)0381–0386),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä 26. toukokuuta 2014 annetun neuvoston päätöksen 2014/335/EU, Euratom(3),

–  ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta 18. joulukuuta 1995 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 2988/95(4),

–  ottaa huomioon 23. lokakuuta 2013 antamansa päätöslauselman järjestäytyneestä rikollisuudesta, korruptiosta ja rahanpesusta: suositukset toteutettaviksi toimenpiteiksi ja aloitteiksi (lopullinen mietintö)(5) (CRIM-päätöslauselma) ja 25. lokakuuta 2016 antamansa päätöslauselman korruption torjunnasta ja jatkotoimenpiteistä CRIM‑erityisvaliokunnan päätöslauselman(6) johdosta,

–  ottaa huomioon erityiseurobarometrin 470,

–  ottaa huomioon kysymyksen komissiolle tullipetosten torjunnasta ja EU:n omien varojen suojelusta (O-000066/2018),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A8-0298/2018),

A.  katsoo, että EU:n taloudellisten etujen suojaamisen olisi oltava keskeinen osatekijä unionin toimintapolitiikassa, jolla lisätään kansalaisten luottamusta varmistamalla, että heidän rahansa käytetään asianmukaisesti ja vaikuttavasti;

B.  katsoo, että jäsenvaltioiden oikeudellisten ja hallinnollisten järjestelmien erilaisuus tekee petosten torjuntaympäristöstä haastavan kun järjestäytyneen rikollisuuden torjumista koskeva yhtenäinen unionin tason lainsäädäntö puuttuu;

C.  toteaa, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 325 artiklan 2 kohdan mukaisesti ”jäsenvaltiot toteuttavat samat toimenpiteet suojatakseen unionin taloudellisia etuja petolliselta menettelyltä kuin ne toteuttavat suojatakseen omia taloudellisia etujaan petolliselta menettelyltä”;

D.  ottaa huomioon, että omaisuuden jäädyttämistä sen mahdollista myöhempää menetetyksi tuomitsemista varten tai tuomitsemista menetetyksi rikosasiassa koskevista EU:n vähimmäisstandardeista säädetään rikoksentekovälineiden ja rikoshyödyn jäädyttämisestä ja menetetyksi tuomitsemisesta Euroopan unionissa 3. huhtikuuta 2014 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2014/42/EU(7),

E.  ottaa huomioon, että 21. joulukuuta 2016 annetussa komission ehdotuksessa asetuksesta jäädyttämistä ja menetetyksi tuomitsemista koskevien päätösten vastavuoroisesta tunnustamisesta sisältää esityksen jäsenvaltioiden vakioiduiksi yhteistyötavoiksi (2016/0412(COD));

F.  ottaa huomioon, että yhtäkään näistä välineistä ei voida soveltaa kolmansiin maihin;

G.  ottaa huomioon, että neuvoston asetuksessa (EU) 2017/1939 ja erityisesti sen 104 artiklassa säädetään kolmansien maiden kanssa tehtävän yhteistyön tavoista;

H.  ottaa huomioon, että rikoksen tuottaman hyödyn rahanpesua, etsintää, takavarikkoa ja menetetyksi tuomitsemista sekä terrorismin rahoittamista koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen (yleissopimus nro 198) 3 artiklan 4 kohdassa todetaan seuraavaa: kukin sopimuspuoli ryhtyy sellaisiin lainsäädännöllisiin ja muihin toimenpiteisiin, jotka voivat olla tarpeen sen varmistamiseksi, että kansallisessa lainsäädännössä määritellyn törkeän rikoksen tai törkeiden rikosten osalta rikoksentekijä osoittaa väitetyn rikoksen tuottaman hyödyn tai muun menetetyksi tuomitun omaisuuden alkuperän siltä osin kuin tällainen vaatimus on sen kansallisen lainsäädännön periaatteiden mukainen;

I.  ottaa huomioon, että Yhdistyneet kansakunnat ja Euroopan neuvosto ovat kehittäneet useita menetetyksi tuomitsemista ja varojen takaisinperintää koskevia alueellisia ja maailmanlaajuisia sopimuksia ja mekanismeja, kuten 31. lokakuuta 2003 tehty korruption vastainen Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimus, 15. marraskuuta 2000 tehty kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastainen Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimus, 16. toukokuuta 2005 tehty rikoksen tuottaman hyödyn rahanpesua, etsintää, takavarikkoa ja menetetyksi tuomitsemista sekä terrorismin rahoittamista koskeva Euroopan neuvoston yleissopimus ja 8. marraskuuta 1990 tehty rikoksen tuottaman hyödyn rahanpesua, etsintää, takavarikkoa ja menetetyksi tuomitsemista koskeva Euroopan neuvoston yleissopimus, mutta erinäisistä syistä nämä välineet eivät aina mahdollista varastettujen varojen tehokasta ja oikea-aikaista takaisinperintää;

J.  ottaa huomioon, että EU on nimennyt kysymyksen yhdeksi yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan painopisteeksi; ottaa huomioon, että tältä osin toteutetaan pilottihankkeita ja valmistelevia hankkeita;

K.  toteaa, että Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista 11. syyskuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013(8) 1, 3 ja 14 artiklan mukaan OLAFin toimeksiantona on tehdä tutkimuksia kaikkialla, missä EU:n varoja käytetään, myös EU:n ulkopuolisissa maissa, jotka saavat EU:n apua;

L.  toteaa, että asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 14 artiklan mukaan Euroopan petostentorjuntavirasto voi tehdä hallinnollisen yhteistyön järjestelyjä kolmansien maiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa sovitettuaan toimintaansa ensin yhteen komission asianomaisten yksiköiden ja Euroopan ulkosuhdehallinnon kanssa;

1.  tuo esiin jatkuvan ongelman, joka liittyy petostapauksiin, joiden vuoksi EU:n varoja on menetetty, koska varat on siirretty kolmansiin maihin;

2.  painottaa, että ennaltaehkäisyä varten on tarpeen välttää varojen siirtämistä sellaisten rahoituksen välittäjien kautta, jotka toimivat läpinäkymättömillä ja yhteistyöhaluttomilla oikeudenkäyttöalueilla;

3.  korostaa huolestuneena, että kolmansista maista peräisin olevia varoja on myös voitu siirtää vilpillisesti unioniin; painottaa, että EU:n rahoittaman ja YK:n alueidenvälisen rikollisuuden ja oikeuden tutkimuslaitoksen (UNICRI) toimeenpaneman valmistelutoimen, jolla tuettiin arabikevään maita niiden varallisuuden takaisin hankinnassa, tulosten on johdettava pysyvään ja laajempaan EU:n ohjelmaan varojen takaisin perimiseksi;

4.  painottaa tarvetta kytkeä varojen maksaminen tosiasiallista edunsaajaa koskevien tietojen julkaisemiseen, jotta helpotetaan varojen takaisin hankkimista petostapauksissa;

5.  tähdentää, että tähän mennessä EU on valitettavasti tehnyt keskinäistä oikeusapua koskevia sopimuksia ainoastaan muutaman kolmannen maan, kuten Japanin, Liechtensteinin, Norjan ja Yhdysvaltojen kanssa, vaikka varoja epäillään myös siirrettävän muille lainkäyttöalueille; kehottaa komissiota edistämään pyrkimyksiä sopimusten tekemiseksi EU:n rahoitusta vastaanottavien kolmansien maiden kanssa;

6.  pitää valitettavana, että monien jäsenvaltioiden on tällä hetkellä tukeuduttava kahdenvälisiin sopimuksiin ja että tähän vakavaan ongelmaan ei ole EU:n laajuista lähestymistapaa; korostaa sen vuoksi, että tarvitaan yhtenäisempää lähestymistapaa;

7.  kehottaa EU:ta jättämään mahdollisimman pian jäsenyyshakemuksen Euroopan neuvoston lahjonnan vastaiselle valtioiden ryhmälle (GRECO) ja vaatii, että parlamentille tiedotetaan asian etenemisestä;

8.  kehottaa komissiota tiukentamaan linjaansa kolmansien maiden kanssa allekirjoitettavissa sopimuksissa lisäämällä niihin petostentorjuntaa koskevia lausekkeita; pitää valitettavana, että ei ole olemassa tietoja siitä, minkä verran EU:n varoja menetetään vuosittain sellaisten petostapausten vuoksi, jotka liittyvät varojen siirtoon kolmansiin maihin; pyytää komissiota laskemaan menetettyjen EU:n varojen määrän;

9.  pyytää komissiota arvioimaan EU:n säädösten riskit, jotka helpottavat laitonta varojen siirtoa EU:n ulkopuolelle, ja poistamaan kyseisten säädösten arat kohdat;

10.  pyytää komissiota perustamaan vakioidun tiedonkeruumenetelmän, jonka avulla on mahdollista havaita vilpillisten varojen siirrot kolmansiin maihin ja joka olisi samanlainen kaikissa jäsenvaltioissa, jotta voitaisiin perustaa EU:n keskustietokanta mahdollisimman pian; korostaa, että tällainen mekanismi on jo olemassa rahanpesun torjumiseksi ja että tätä mekanismia voitaisiin laajentaa;

11.  korostaa, että rikoksen tuottaman hyödyn rahanpesua, etsintää, takavarikkoa ja menetetyksi tuomitsemista sekä terrorismin rahoittamista koskeva 16. toukokuuta 2005 tehty Euroopan neuvoston yleissopimus ja rikoksen tuottaman hyödyn rahanpesua, etsintää, takavarikkoa ja menetetyksi tuomitsemista koskeva 8. marraskuuta 1990 tehty Euroopan neuvoston yleissopimus ovat tärkeitä välineitä, jotka helpottavat varojen jäädyttämiseen ja takaisin perimiseen liittyvää yhteistyötä kolmansien maiden kanssa; pitää myönteisenä, että neuvottelut jäädyttämistä ja menetetyksi tuomitsemista koskevien päätösten vastavuoroista tunnustamista koskevasta asetusehdotuksesta saatettiin onnistuneesti päätökseen, ja toteaa, että sen tärkeimmät osatekijät voisivat muodostaa hyödyllisen perustan kolmansien maiden kanssa tehtävälle yhteistyölle kansainvälisissä yleissopimuksissa ja kahdenvälisissä sopimuksissa, joissa EU on osapuolena;

12.  pitää valitettavana, että kaikki EU:n jäsenvaltiot eivät ole suostuneet osallistumaan EPPOn toimintaan; korostaa EPPOn merkitystä, sillä siitä on tulossa keskeinen toimija kolmansia maita koskevassa mahdollisessa takaisinperintämekanismissa, ja painottaa, että tämä edellyttää, että se tunnustetaan tätä tarkoitusta varten toimivaltaiseksi viranomaiseksi, EPPO-asetuksen 104 artiklan mukaisesti, keskinäistä oikeusapua ja varojen takaisinperintää koskevissa voimassa olevissa ja tulevissa sopimuksissa, erityisesti Euroopan neuvoston ja YK:n yleissopimuksissa;

13.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle ja Euroopan petostentorjuntavirastolle.

(1) EUVL L 198, 28.7.2017, s. 29. (2) EUVL L 283, 31.10.2017, s. 1. (3) EUVL L 168, 7.6.2014, s. 105. (4) EYVL L 312, 23.12.1995, s. 1. (5) EUVL C 208, 10.6.2016, s. 89. (6) EUVL C 215, 19.6.2018, s. 96. (7) EUVL L 127, 29.4.2014, s. 39. (8) EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1.

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 25. lokakuuta 2018 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi ihmisille ja eläimille tarkoitettuja lääkkeitä koskevista yhteisön lupa- ja valvontamenettelyistä ja Euroopan lääkeviraston perustamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 726/2004 muuttamisesta (COM(2014)0557 – C8-0142/2014 – 2014/0256(COD))

P8_TA(2018)0420 A8-0035/2016

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2014)0557),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan sekä 114 artiklan ja 168 artiklan 4 kohdan c alakohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8‑0142/2014),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon 21. tammikuuta 2015 annetun Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(1),

–  on kuullut alueiden komiteaa,

–  ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 69 f artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 13. kesäkuuta 2018 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan mietinnön sekä maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan lausunnon (A8-0035/2016),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan(2);

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 25. lokakuuta 2018, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/… antamiseksi ihmisille ja eläimille tarkoitettuja lääkkeitä koskevista yhteisön lupa- ja valvontamenettelyistä ja Euroopan lääkeviraston perustamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 726/2004, lastenlääkkeistä annetun asetuksen (EY) N:o 1901/2006 ja ihmisille tarkoitettuja lääkkeitä koskevista yhteisön säännöistä annetun direktiivin 2001/83/EY muuttamisesta

(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) 2019/5.)

(1) EUVL C 242, 23.7.2015, s. 39. (2) Tämä kanta korvaa 10. maaliskuuta 2016 hyväksytyt tarkistukset (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0088).

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 25. lokakuuta 2018 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi eläinlääkkeistä (COM(2014)0558 – C8-0164/2014 – 2014/0257(COD))

P8_TA(2018)0421 A8-0046/2016

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2014)0558),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan sekä 114 artiklan ja 168 artiklan 4 kohdan b alakohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8‑0164/2014),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 21. tammikuuta 2015 antaman lausunnon(1),

–  on kuullut alueiden komiteaa,

–  ottaa huomioon 19. toukokuuta 2015 antamansa päätöslauselman ”Turvallisempi terveydenhuolto Euroopassa: potilasturvallisuuden parantaminen ja mikrobilääkeresistenssin torjunta”(2),

–  ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 69 f artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 13. kesäkuuta 2018 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan mietinnön sekä maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan lausunnon (A8-0046/2016),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan(3);

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 25. lokakuuta 2018, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/… antamiseksi eläinlääkkeistä ja direktiivin 2001/82/EY kumoamisesta

(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) 2019/6.)

(1) EUVL C 242, 23.7.2015, s. 54. (2) EUVL C 353, 27.9.2016, s. 12. (3) Tämä kanta korvaa 10. maaliskuuta 2016 hyväksytyt tarkistukset (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0087).

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 25. lokakuuta 2018 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi lääkerehun valmistuksesta, markkinoille saattamisesta ja käytöstä sekä neuvoston direktiivin 90/167/ETY kumoamisesta (COM(2014)0556 – C8-0143/2014 – 2014/0255(COD))

P8_TA(2018)0422 A8-0075/2016

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2014)0556),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan sekä 43 artiklan ja 168 artiklan 4 kohdan b alakohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0143/2014),

–  ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan lausunnon ehdotetusta oikeusperustasta,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 21. tammikuuta 2015 antaman lausunnon(1),

–  on kuullut alueiden komiteaa,

–  ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 69 f artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 8. toukokuuta 2018 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 ja 39 artiklan,

–  ottaa huomioon maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan mietinnön sekä ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan lausunnon (A8-0075/2016),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 25. lokakuuta 2018, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/… antamiseksi lääkerehun valmistuksesta, markkinoille saattamisesta ja käytöstä sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 183/2005 muuttamisesta ja neuvoston direktiivin 90/167/ETY kumoamisesta

(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) 2019/4.)

(1) EUVL C 242, 23.7.2015, s. 54.

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 25. lokakuuta 2018 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi verojen ja maksujen kantamisesta raskailta tavaraliikenteen ajoneuvoilta tiettyjen infrastruktuurien käytöstä annetun direktiivin 1999/62/EY muuttamisesta (COM(2017)0275 – C8-0171/2017 – 2017/0114(COD))

P8_TA(2018)0423 A8-0202/2018

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2017)0275),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 91 artiklan 1 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0171/2017),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Itävallan liittoneuvoston toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tehdyn pöytäkirjan N:o 2 mukaisesti antaman perustellun lausunnon, jonka mukaan esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi ei ole toissijaisuusperiaatteen mukainen,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 18. lokakuuta 2017 antaman lausunnon(1),

–  ottaa huomioon alueiden komitean 1. helmikuuta 2018 antaman lausunnon(2),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan mietinnön ja ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan lausunnon (A8‑0202/2018),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 25. lokakuuta 2018, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2018/… antamiseksi verojen ja maksujen kantamisesta raskailta tavaraliikenteen ajoneuvoilta tiettyjen infrastruktuurien käytöstä annetun direktiivin 1999/62/EY muuttamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 91 artiklan 1 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen, kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(3),

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon(4),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä(5),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)  Komissio asetti 28 päivänä maaliskuuta 2011 julkaisemassaan valkoisessa kirjassa(6) tavoitteeksi siirtymisen kohti ”saastuttaja maksaa”- ja ”käyttäjä maksaa” -periaatteiden täysimittaista soveltamista tulojen luomiseksi ja tulevien liikenneinvestointien rahoituksen varmistamiseksi, mutta tavoitteen saavuttamisessa on edistytty hitaasti ja tieinfrastruktuurin käyttömaksujen periminen on edelleen epäyhtenäistä unionissa.

(1 a)  Komissio asetti kyseisessä valkoisessa kirjassa vuoden 2020 määräajaksi, johon mennessä edetään ”ulkoisten kustannusten (mukaan luettuina melu, paikallinen saastuminen ja ruuhkat pakollisesti katettavien kulumiskustannusten lisäksi) täydelliseen ja pakolliseen sisällyttämiseen hintoihin maantie- ja rautatieliikenteessä”. [tark. 1]

(1 b)   Tavara- ja matkustajaliikenteen ajoneuvojen liikkuminen lisää sitä, että ilmaan pääsee epäpuhtauksia, joilla on vakavia vaikutuksia ihmisten terveyteen ja jotka heikentävät ilmanlaatua unionissa. Tällaisia epäpuhtauksia ovat esimerkiksi PM2,5, typpidioksidi ja otsoni, jotka Euroopan ympäristökeskuksen vuonna 2017 julkaiseman raportin arvioiden mukaan aiheuttivat vuonna 2014 pitkäaikaisen altistumisen vuoksi 399 000, 75 000 ja 13 600 ennenaikaista kuolemantapausta unionissa. [tark. 2]

(1 c)   Maailman terveysjärjestön mukaan pelkästään tieliikenteestä aiheutuva melu on toiseksi haitallisin ympäristön stressitekijä Euroopassa heti ilman pilaantumisen jälkeen. Vähintään 9 000 ennenaikaista kuolemaa vuosittain voidaan yhdistää liikenteen melun aiheuttamiin sydäntauteihin. [tark. 3]

(1 d)   Euroopan ympäristökeskuksen vuonna 2017 julkaiseman Euroopan ilmanlaatua koskevan raportin mukaan tieliikenne aiheutti vuonna 2015 eniten typen oksidien päästöjä ja oli toiseksi suurin mustahiilipäästöjen lähde. [tark. 4]

(2)  Komissio ilmoitti vähäpäästöistä liikkuvuutta koskevasta eurooppalaisesta strategiasta antamassaan tiedonannossa(7) aikovansa ehdottaa raskaiden ajoneuvojen tietulleja koskevan direktiivin muuttamista, jotta maksuja voitaisiin periä porrastetusti myös hiilidioksidipäästöjen perusteella ja jotta eräiden direktiivin periaatteiden soveltaminen voitaisiin laajentaa linja-autoihin sekä henkilöautoihin ja pakettiautoihin.

(3)  Kaikilla raskailla ajoneuvoilla on merkittävä vaikutus tieinfrastruktuuriin ja ilman pilaantumiseen, kun taas ja kevyet ajoneuvot aiheuttavat suurimman osan tieliikenteen päästöihin ja ruuhkiin liittyvistä kielteisistä sosiaalisista ja ympäristövaikutuksista. Tasapuolisen kohtelun ja terveen kilpailun vuoksi olisi varmistettava, että ajoneuvot, jotka eivät tähän mennessä ole kuuluneet Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 1999/62/EY(8) vahvistetun tietulleja ja käyttäjämaksuja koskevan kehyksen piiriin, sisällytetään tähän kehykseen. Mainitun direktiivin soveltamisala olisi siksi laajennettava koskemaan tavarankuljetusajoneuvojen lisäksi myös muita raskaita ajoneuvoja sekä kevyitä ajoneuvoja, mukaan lukien henkilöautot ja henkilöautoja. Henkilöautojen maksujen tasoa voitaisiin mukauttaa, jotta säännöllisiltä käyttäjiltä ei perittäisi kohtuuttomia maksuja. Yhtäläisen kohtelun varmistamiseksi maksuja olisi myös sovellettava syrjimättömästi ajoneuvoluokan mukaan sekä eriytetysti riippuen ajoneuvon vaikutuksesta infrastruktuuriin ja sen vaikutuksesta ympäristöön ja yhteiskuntaan ja ottaen huomioon tiettyjen sellaisten käyttäjien sosioekonominen tilanne, jotka pääsevät työpaikalleen vain maanteitse. [tark. 5]

(3 a)  Sellaisten maantieliikenteen sisämarkkinoiden toteuttaminen, joilla vallitsevat tasapuoliset kilpailuedellytykset, edellyttää sääntöjen yhdenmukaista soveltamista. Yksi tämän direktiivin päätavoitteista on poistaa tienkäyttäjien välisen kilpailun vääristymät. Siksi raskaita ajoneuvoja koskevien maksujen soveltamisalaan olisi sisällytettävä myös maanteiden tavaraliikenteeseen käytettävät pakettiautot. [tark. 6]

(3 b)  Jotta voidaan varmistaa tämän toimenpiteen suhteellisuus, se olisi kohdistettava vain pakettiautoihin, joita käytetään maanteiden tavaraliikenteen harjoittamiseen ja joita säännellään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksilla (EY) N:o 1071/2009(9) ja (EY) N:o 1072/2009(10) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 165/2014(11). [tark. 7]

(4)  Aikaperusteiset käyttäjämaksut eivät perusluonteensa vuoksi heijasta tarkasti tosiasiallisesti aiheutuneita infrastruktuurikustannuksia, ja samasta syystä ne eivät ole tehokkaita, kun pyritään edistämään vähäpäästöisempää ja tehokkaampaa liikennettä tai vähentämään ruuhkia. Siksi ne raskailta ajoneuvoilta perittävät aikaperusteiset käyttäjämaksut olisi asteittain korvattava matkaperusteisilla maksuilla, jotka ovat tasapuolisempia, tehokkaampia ja toimivampia. [tark. 8]

(4 a)   Jotta tämä aikaperusteisten maksujen asteittainen korvaaminen matkaperusteisilla maksuilla ei muodostuisi lisäesteeksi syrjäisistä maista ja syrjäseutualueilta peräisin olevien kuljetusten pääsylle unionin keskeisille markkinoille, olisi otettava mahdollisimman pian käyttöön korvausjärjestelmä lisäkustannusten tasapainottamiseksi, jotta ne eivät heikennä kilpailukykyä merkittävästi. [tark. 10]

(4 b)   Jotta vältetään liikenteen siirtyminen maksuttomille teille, millä voisi olla vakavia vaikutuksia liikenneturvallisuuteen ja liikenneverkon optimaaliseen käyttöön, jäsenvaltioiden olisi voitava kantaa tietulleja kaikilla teillä, jotka kilpailevat suoraan Euroopan laajuisten verkkojen kanssa. [tark. 11]

(4 c)   Aikaperusteiset käyttäjämaksut kannustavat kuljettajia ajamaan enemmän vinjettien voimassaolon aikana, mikä on vastoin saastuttaja maksaa - ja käyttäjä maksaa -periaatteita. [tark. 12]

(4 d)  Jotta voidaan varmistaa tämän direktiivin asianmukainen soveltaminen, sopimuspuitteissa, joilla säännellään tiemaksujen kantamista koskevia käyttöoikeussopimuksia, olisi pyrittävä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2014/23/EU noudattaen helpottamaan mainittujen sopimusten mukauttamista unionin sääntelykehyksen kehitykseen. [tark. 13]

(4 e)   Tämän vuoksi olisi selvitettävä, voitaisiinko syrjäisestä sijainnista aiheutuvia lisäkustannuksia kompensoida helpotuksilla, jotka liittyvät energiatehokkaamman ajoneuvokannan saatavuuteen ja etusijalle asettamiseen erityisten infrastruktuurien tai sähköistettyjen moottoriteiden kaltaisten teknologioiden tarjoamisessa. Nämä kompensoivat helpotukset voisivat olla osa tulevaa vuoden 2020 jälkeistä Verkkojen Eurooppa -välinettä. [tark. 14]

(5)  Jotta voidaan varmistaa, että käyttäjät hyväksyvät tulevat tiemaksujärjestelmät, jäsenvaltioille olisi annettava mahdollisuus ottaa käyttöön asianmukaisia järjestelmiä maksujen keräämiseksi osana laajempaa liikkuvuuspalvelujen kokonaisuutta. Näillä järjestelmillä olisi varmistettava infrastruktuurikustannusten tasapuolinen jakautuminen, ja niiden olisi vastattava ”saastuttaja maksaa” -periaatetta ja niissä olisi määriteltävä käyttäjämaksuista saatujen tulojen käyttötarkoitus. Jäsenvaltioiden olisi voitava kantaa tietulleja myös muilta kuin päätieverkkoon kuuluvilta teiltä. Tällaisen järjestelmän käyttöön ottavien jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että siinä noudatetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/52/EY(12) säännöksiä. [tark. 15]

(5 a)  Jäsenvaltioita olisi kannustettava ottamaan huomioon sosioekonomiset tekijät, kun ne panevat täytäntöön henkilöautoihin sovellettavia tieinfrastruktuurien maksujärjestelmiä. [tark. 16]

(5 b)   Perittäessä tiemaksuja kaikilta tienkäyttäjiltä sähköisin keinoin tullaan samalla keränneeksi ja tallentaneeksi paljon henkilötietoja, joita voidaan käyttää myös perusteellisten liikkumisprofiilien laatimiseen. Jäsenvaltioiden ja komission olisi tämän direktiivin täytäntöönpanon yhteydessä otettava järjestelmällisesti huomioon periaatteet, jotka koskevat käyttötarkoituksen rajoittamista ja tietojen minimointia. Tienkäyttömaksujen perimisen yhteydessä tapahtuvaa tietojen keräämistä koskevien teknisten ratkaisujen olisi sen vuoksi sisällettävä anonymisoituja, salattuja tai etukäteen suoritettavia maksuvaihtoehtoja. [tark. 17]

(5 c)  Ajoneuvoverot saattavat haitata tietullien käyttöönottoa. Tietullien käyttöönoton tukemiseksi jäsenvaltioiden olisi sallittava alentaa joustavammin ja nopeasti ajoneuvoveroja eli olisi laskettava mahdollisimman pian direktiivissä 1999/62/EY vahvistettuja vähimmäismääriä. [tark. 18]

(5 d)  On erityisen tärkeää, että jäsenvaltioissa otetaan käyttöön oikeudenmukainen maksujärjestelmä, joka ei rankaise sellaisia yksityisautoilijoita, jotka joutuvat useammin käyttämään maksullisia teitä, koska he asuvat maaseutualueilla, vaikeakulkuisilla alueilla tai eristyneillä alueilla. Jäsenvaltioiden olisi aluekehityspolitiikan mukaisesti sovellettava näiltä alueilta oleviin käyttäjiin alennettuja maksuja. [tark. 20]

(6)  Samoin kuin raskaiden ajoneuvojen tapauksessa, myös kevyiden ajoneuvojen osalta on tärkeää varmistaa, että sovelletut aikaperusteiset maksut jos jäsenvaltiot ottavat käyttöön kevyisiin ajoneuvoihin sovellettavia aikaperusteisia maksuja, ne ovat oikeasuhteisia, myös alle vuoden pituisina käyttöaikoina. Tältä osin huomioon on otettava se, että kevyiden ajoneuvojen käyttötapa poikkeaa raskaiden ajoneuvojen käyttötavasta. Oikeasuhteiset aikaperusteiset maksut voitaisiin laskea matkojen vaihtelua koskevien saatavilla olevien tietojen perusteella, edellyttäen, että taataan syrjimättömyys [tark. 21].

(7)  Direktiivin 1999/62/EY mukaan ulkoisiin kustannuksiin perustuva maksu voidaan asettaa olisi asetettava tasolle, joka vastaa saastuttaja maksaa -periaatetta ja on lähellä kyseessä olevan ajoneuvon käytön sosiaalisia rajakustannuksia. Tämä menetelmä on osoittautunut tasapuolisimmaksi ja tehokkaimmaksi tavaksi ottaa huomioon raskaiden ajoneuvojen aiheuttaman ilman pilaantumisen ja melun kielteiset ympäristö- ja terveysvaikutukset, ja se varmistaisi, että raskaat ajoneuvot osallistuvat oikeudenmukaisella osuudella EU:n ilmanlaatunormien(13) ja mahdollisesti sovellettavien melurajojen tai -tavoitteiden noudattamiseen. Siksi tällaisten maksujen soveltamista olisi helpotettava. [tark. 22]

(8)  Tästä syystä olisi annettava mahdollisuus soveltaa ulkoisiin kustannuksiin perustuvia maksuja niissä tieverkon osissa, joissa ei peritä infrastruktuurimaksua, ja painotettujen keskimääräisten ulkoisiin kustannuksiin perustuvien maksujen enimmäismäärät olisi korvattava helposti sovellettavilla viitearvoilla vähimmäisarvoilla, joita päivitetään inflaation, tieliikenteen ulkoisten kustannusten arvioinnissa saavutetun tieteellisen edistyksen ja ajoneuvokannan koostumuksessa tapahtuneiden muutosten huomioon ottamiseksi. [tark. 23]

(8 a)  Jotta voidaan edistää liikennepolitiikkaa koskevan valkoisen kirjan tavoitetta eli saastuttaja maksaa -periaatteen täysimittaista soveltamista, olisi varmistettava, että niissä tieverkon osissa, joissa peritään infrastruktuurimaksua, raskaisiin ajoneuvoihin ja maanteiden tavaraliikenteeseen käytettäviin pakettiautoihin sovelletaan ulkoisiin kustannuksiin perustuvaa maksua. [tark. 24]

(8 b)  Ulkoisiin kustannuksiin perustuvien maksujen asianmukaisen käytön takaamiseksi niistä saatavat tulot olisi investoitava takaisin liikenneinfrastruktuuriin, jotta voidaan edistää kestävämpiä liikennemuotoja, joiden ympäristövaikutukset ovat pienemmät. [tark. 25]

(9)  Infrastruktuurimaksujen porrastaminen Euro-päästöluokan perusteella on edistänyt vähäpäästöisempien ajoneuvojen käyttöä. Ajoneuvokannan uusiutuessa on kuitenkin odotettavissa, että maksujen porrastaminen tällä perusteella kaupunkien välisessä verkossa ei ole enää toimi niin tehokasta vuoden 2020 loppuun mennessä, ja se olisi siksi poistettava käytöstä kyseiseen ajankohtaan mennessä. Samasta ajankohdasta alkaen ulkoisiin kustannuksiin perustuvia maksuja olisi sovellettava järjestelmällisemmin kohdennettuna keinona kattaa ulkoiset kustannukset tilanteissa, joissa sillä on suurin merkitys. [tark. 27]

(10)  Raskaiden ajoneuvojen osuus hiilidioksidipäästöistä on kasvussa. Infrastruktuurimaksujen porrastaminen näiden päästöjen perusteella voi edistää parannuksia tällä alalla, ja se olisi siksi otettava käyttöön.

(11)  Kevyet ajoneuvot tuottavat kaksi kolmasosaa tieliikenteen kielteisistä ympäristö- ja terveysvaikutuksista. Siksi on tärkeää tarjota kannustimia kaikkein vähäpäästöisimpien ja polttoainetehokkaimpien ajoneuvojen käytölle porrastamalla tiemaksut komission asetuksessa (EU) 2016/427(14), komission asetuksessa (EU) 2016/646(15) ja komission asetuksessa (EU) 2017/xxx(16) määriteltyjen vaatimustenmukaisuuden tunnuslukujen perusteella.

(12)  Kaikkein vähäpäästöisimpien ja tehokkaimpien tehokkaampien ajoneuvojen käytön edistämiseksi jäsenvaltioiden olisi sovellettava tällaisiin ajoneuvoihin merkittävästi alennettuja tietulleja ja käyttäjämaksuja. Tällaisten järjestelyjen käyttöönoton helpottamiseksi ja nopeuttamiseksi näitä alennuksia olisi sovellettava riippumatta asetuksen (EY) N:o 595/2009 täytäntöönpanosta raskaiden hyötyajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen ja polttoaineenkulutuksen sertifioinnin osalta annetun komission asetuksen (EU) …/… voimaantulosta. Nollapäästöisiin ajoneuvoihin ei pitäisi soveltaa minkäänlaisia sellaisia ulkoisiin kustannuksiin perustuvia maksuja, jotka liittyvät ilman pilaantumiseen. [tark. 28]

(12 a)   Alppien ylitse kulkeva kauttakulkuliikenne kuormittaa kyseisiä alueita erityisesti meluhaittojen, ilman pilaantumisen ja infrastruktuurin kulumisen muodossa, mitä vielä pahentaa kustannuskilpailu lähekkäisten käytävien kanssa. Kyseisille alueille ja jäsenvaltioille olisi sen vuoksi jätettävä runsaasti liikkumavaraa ulkoisten kustannusten perimisessä ja liikenteenohjaustoimenpiteiden täytäntöönpanossa, jotta voidaan välttää ei-toivotut siirtymisvaikutukset ja liikenteen ohjautuminen toisiin käytäviin. [tark. 29]

(13)  Liikenneruuhkien, joihin kaikki ajoneuvot vaikuttavat erisuuruisesti, aiheuttamat kustannukset vastaavat noin 1 yhtä prosenttia BKT:sta. Merkittävä osa näistä kustannuksista aiheutuu kaupunkien välisistä ruuhkista. Siksi olisi sallittava erityinen ruuhkamaksu sillä edellytyksellä, että sitä sovelletaan kaikkiin ajoneuvoluokkiin. Jotta maksu olisi tehokas ja, oikeasuhteinen ja syrjimätön, se olisi laskettava ruuhkiin liittyvien rajakustannusten perusteella ja porrastettava paikan, ajankohdan ja ajoneuvoluokan mukaan. Niin ikään olisi löydettävä tasapainoisia ja kompensoivia malleja, jotka eivät syrji esikaupunkialueilla asuvia työntekijöitä, jotka joutuisivat maksamaan sekä tietulleista että käyttäjämaksuista aiheutuvat kustannukset. Jotta ruuhkamaksuilla olisi mahdollisimman suuri myönteinen vaikutus, niistä saatavat tulot olisi osoitettava hankkeisiin, joilla pyritään puuttumaan ongelman syihin. [tark. 30]

(13 a)  Autoihin liittyvän unionin kulttuuriperinnön säilyttämiseksi jäsenvaltioiden olisi luotava erillinen luokka museoajoneuvoille, jotta tässä direktiivissä säädettyjen eri maksujen määriä voidaan porrastaa. [tark. 31]

(14)  Ruuhkamaksujen olisi vastattava suhteellisella tavalla niitä tosiasiallisia kustannuksia, joita kukin ajoneuvo aiheuttaa suoraan muille tienkäyttäjille ja välillisesti yhteiskunnalle yleensä. Jotta ruuhkamaksut eivät haittaisi suhteettomasti ihmisten ja tavaroiden vapaata liikkuvuutta, ne olisi rajoitettava tiettyihin määriin, jotka vastaavat ruuhkiin liittyviä rajakustannuksia lähes täyden kapasiteetin olosuhteissa eli tilanteessa, jossa liikennemäärät lähenevät tien kapasiteettia.

(15)  Raskaisiin tavarankuljetusajoneuvoihin sovellettava infrastruktuurimaksujen tuloneutraali porrastus ei toimi parhaalla mahdollisella tavalla ja se olisi poistettava käytöstä.

(15 a)  Kun otetaan huomioon onnettomuuksista aiheutuvat korkeat ulkoiset kustannukset, jotka ovat kymmeniä miljardeja euroja vuodessa, jäsenvaltioille olisi kuolemaan ja vakavaan loukkaantumiseen johtavien onnettomuuksien keskimääräisten yhteiskunnallisten kustannusten laskentaa koskevien Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/96/EY(17) säännösten yhteydessä annettava mahdollisuus sisällyttää hintoihin enemmän niitä kustannuksia, joita vakuutukset eivät kata. Osa näistä kustannuksista lankeaa sosiaaliturvajärjestelmän tai koko yhteiskunnan maksettavaksi esimerkiksi käytettyjen julkisten palvelujen hallinnollisten kustannusten, käytettyjen lääkintä- ja terveydenhoitopalvelujen kustannusten, inhimillisen pääoman menetyksen sekä fyysisiin vammoihin ja henkiseen kärsimykseen liittyvien kustannusten muodossa. [tark. 32]

(16)  Infrastruktuurimaksuun lisättävät korotukset voisivat myös olla hyödyllinen väline, kun pyritään puuttumaan tiettyjen teiden käyttöön liittyviin huomattaviin ympärivahinkoihin tai ruuhkiin muuallakin kuin vuoristoalueilla. Siksi olisi helpotettava korotusten nykyinen rajoittaminen näille alueille olisi poistettava soveltamista, siten että poistetaan nykyiset rajoitukset, joiden mukaan korotuksia voidaan soveltaa vain mainituilla alueilla, ja samoin olisi helpotettava niiden kohdentamista Euroopan laajuisen liikenneverkon ydinverkon hankkeisiin. Jotta voidaan välttää päällekkäisten maksujen periminen käyttäjiltä, korotuksia ei pitäisi sallia korotuksille olisi asetettava tiukemmat rajat tieosuuksilla, joilla sovelletaan ruuhkamaksua. Sovellettava enimmäistaso olisi myös mukautettava eri tilanteisiin. [tark. 33]

(17)  Jos jäsenvaltio ottaa käyttöön tiemaksujärjestelmän, tästä myönnettävät korvaukset voivat tapauksesta riippuen johtaa ulkomaisten tienkäyttäjien syrjintään. Mahdollisuus myöntää korvaus tällaisessa tilanteessa olisi siksi rajoitettava tietulleihin, eikä korvauksia pitäisi enää olla saatavilla käyttäjämaksujen tapauksessa.

(17 a)   Kevyiden ajoneuvojen kohdalla on tärkeää varmistaa, että tämä direktiivi ei haittaa kansalaisten vapaata liikkuvuutta. Jäsenvaltioiden olisi voitava ottaa käyttöön alennuksia ja vähennyksiä, kun maksujen vaikutus tienkäyttäjiin on suhteettoman suuri maantieteellisistä tai sosiaalisista syistä. [tark. 34]

(18)  Jotta voitaisiin hyödyntää olemassa olevista tiemaksujärjestelmistä saatavia mahdollisia synergiaetuja toimintakustannusten alentamiseksi, komission olisi osallistuttava täysimääräisesti sellaisten jäsenvaltioiden väliseen yhteistyöhön, jotka aikovat ottaa käyttöön yhteisiä ja yhteentoimivia tiemaksujärjestelmiä. [tark. 35]

(19)  Tiemaksut voivat tuoda tuovat käyttöön resursseja, jotka auttavat vaihtoehtoisten liikenneinfrastruktuurihankkeiden rahoittamisessa ja ristiinrahoittamisessa sekä korkealaatuisen liikenneinfrastruktuurin ja -palveluiden kunnossapidon ja kehittämisen rahoittamisessa. Siksi on asianmukaista kannustaa jäsenvaltioita käyttämään, että jäsenvaltiot käyttävät tiemaksuista saatavia tuloja tähän tarkoitukseen, ja edellyttää tätä varten on asianmukaista edellyttää, että ne raportoivat riittävällä tavalla näiden tulojen käytöstä. Infrastruktuurimaksuista ja ulkoisiin kustannuksiin perustuvista maksuista saatavat tulot olisi siksi investoitava takaisin liikennealaan. Tämän pitäisi erityisesti auttaa havaitsemaan mahdollisia rahoitusvajeita ja lisäämään tiemaksujen yleistä hyväksymistä. [tark. 36]

(20)  Koska tämän direktiivin tavoitteena on erityisesti varmistaa, että muihin ajoneuvoihin kuin raskaisiin tavarankuljetusajoneuvoihin sovellettavia kansallisia maksujärjestelmiä sovelletaan yhdenmukaisissa kehyksissä, joilla taataan yhdenmukainen kohtelu koko unionissa, jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tätä tavoitetta, vaan se voidaan liikenteen ja niiden ongelmien, joihin tällä direktiivillä on tarkoitus puuttua, rajat ylittävän luonteen vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla, joten unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

(21)  On tarpeen varmistaa, että ulkoisiin kustannuksiin perustuvat maksut vastaavat jatkossakin mahdollisimman tarkasti raskaiden ajoneuvojen aiheuttaman ilman pilaantumisen ja melun kustannuksia ilman, että maksujärjestelmästä tehdään liian monimutkainen, jotta kannustetaan kaikkein polttoainetehokkaimpien ajoneuvojen käyttöä ja jotta kannustimet säilyvät tehokkaina ja tiemaksujen porrastus pysyy ajan tasalla. Siksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat ulkoisten maksujen viitearvojen vähimmäisarvojen mukauttamista tieteen kehitykseen, raskaiden ajoneuvojen hiilidioksidipäästöihin perustuvien infrastruktuurimaksujen tuloneutraalia porrastusta koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen määrittelyä ja kevyiden ajoneuvojen infrastruktuurimaksujen porrastamista koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen mukauttamista tekniikan kehitykseen. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa(18) vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä. [tark. 37]

(21a)   Komission olisi esitettävä viimeistään kahden vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta ulkoisten ympäristö-, ruuhka- ja terveyskustannusten sisällyttämiselle hintoihin yleinen, avoin ja selkeä kehys, johon infrastruktuurimaksujen tuleva laskenta perustuu. Tässä yhteydessä komission olisi voitava ehdottaa mallia, johon liitetään vaikutusarvio ulkoisten kustannusten sisällyttämisestä hintoihin kaikissa liikennemuodoissa. Oikeasuhteisuuden varmistamiseksi ulkoisten kustannusten perimisessä on syytä ottaa huomioon kaikki liikennemuodot. [tark. 38]

(21 b)   Avoimuuden takaamiseksi olisi asianmukaista, että jäsenvaltiot ilmoittavat tienkäyttäjille tuloksista, jotka on saavutettu infrastruktuurimaksuista, ulkoisiin kustannuksiin perustuvista maksuista ja ruuhkamaksuista saatujen tulojen investoinnista. Niiden olisi ilmoitettava hyödyt, jotka on saavutettu liikenneturvallisuuden parantumisen, ympäristövaikutusten vähentymisen ja ruuhkaantumisen vähentymisen muodossa [tark. 39]

(22)  Jotta voidaan varmistaa tämän direktiivin asianomaisten säännösten yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tieverkkojen laadun arvioinnissa käytettävien yhdenmukaistettujen indikaattoreiden vahvistamista koskevien täytäntöönpanosäädösten hyväksymiseen olisi sovellettava neuvoa-antavaa menettelyä. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011(19) mukaisesti.

(23)  Direktiiviä 1999/62/EY olisi sen vuoksi muutettava,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

Muutetaan direktiivi 1999/62/EY seuraavasti:

1)  Korvataan nimi seuraavasti:"

”Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 1999/62/EY, annettu 17 päivänä kesäkuuta 1999, matkaperusteisten verojen ja maksujen kantamisesta ajoneuvoilta tieinfrastruktuurien käytöstä” [tark. 40]

2)  Korvataan 1 ja 2 artikla seuraavasti:"

”1 artikla

1.  Tätä direktiiviä sovelletaan

2.  Tätä direktiiviä ei sovelleta ajoneuvoihin, joita käytetään kuljetuksiin yksinomaan jäsenvaltioiden Euroopan ulkopuolisilla alueilla.

3.  Tätä direktiiviä ei myöskään sovelleta Kanariansaarilla, Ceutassa, Melillassa, Azoreilla tai Madeiralla rekisteröityihin ajoneuvoihin, joita käytetään kuljetuksiin yksinomaan näillä alueilla tai näiden alueiden välillä sekä näiden alueiden ja Manner-Espanjan ja Manner-Portugalin välillä.

2 artikla

_______________

* Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1315/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, unionin suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi (EUVL L 348, 20.12.2013, s. 1).

** Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/45/EU, annettu 3 päivänä huhtikuuta 2014, moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen määräaikaiskatsastuksista sekä direktiivin 2009/40/EY kumoamisesta (EUVL L 127, 29.4.2014, s. 51).

*** Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1071/2009, annettu 21 päivänä lokakuuta 2009, maantieliikenteen harjoittajan ammatin harjoittamisen edellytyksiä koskevista yhteisistä säännöistä ja neuvoston direktiivin 96/26/EY kumoamisesta (EUVL L 300, 14.11.2009, s. 51).

**** Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/24/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, julkisista hankinnoista ja direktiivin 2004/18/EY kumoamisesta (EUVL L 94, 28.3.2014, s. 65). Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/23/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, käyttöoikeussopimusten tekemisestä (EUVL L 94, 28.3.2014, s. 1).”

2 a)  Lisätään 6 artiklan 2 kohtaan alakohta seuraavasti:"

”b a) museoajoneuvot;”. [tark. 58]

3)  Korvataan 7 artikla seuraavasti:"

”7 artikla

1.  Jäsenvaltiot voivat pitää voimassa tai ottaa käyttöön tietulleja ja käyttäjämaksuja Euroopan laajuisessa tieverkossa tai sen tietyissä osissa ja lisäksi kaikissa muissa moottoritieverkkonsa osissa, jotka eivät kuulu Euroopan laajuiseen tieverkkoon, tämän artiklan 3–9 kohdassa ja 7 a–7 k artiklassa säädettyjen edellytysten mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 9 artiklan 1 a kohdan soveltamista.

2.  Tämän artiklan 1 kohta ei vaikuta jäsenvaltioiden oikeuteen soveltaa Euroopan unionin toiminnasta tehtyä sopimusta noudattaen tietulleja ja käyttäjämaksuja muilla teillä, edellyttäen ettei tietullien ja käyttäjämaksujen veloittamisella tällaisilla muilla teillä syrjitä kansainvälistä liikennettä ja ettei se johda kilpailun vääristymiseen liikenteenharjoittajien välillä. Muilla kuin Euroopan laajuiseen liikenneverkkoon kuuluvilla teillä ja muilla teillä kuin moottoriteillä sovellettavien tietullien ja käyttäjämaksujen on täytettävä tämän artiklan 3 ja 4 kohdassa, 7 a artiklassa ja 7 j artiklan 1, 2 ja 4 kohdassa säädetyt vaatimukset.

3.  Jäsenvaltiot eivät saa kantaa miltään tietyltä ajoneuvoluokalta sekä tietullia että käyttäjämaksua yksittäisen tieosuuden käytöstä. Jäsenvaltio, joka kantaa tieverkossaan käyttäjämaksua, voi kuitenkin kantaa tietulleja myös siltojen, tunnelien ja vuoristosolien käytöstä.

4.  Tietullit ja käyttäjämaksut eivät saa olla suoraan eivätkä välillisesti syrjiviä perustein, jotka johtuvat tienkäyttäjän kansallisuudesta, jäsenvaltiosta tai kolmannesta maasta, johon liikenteenharjoittaja on sijoittautunut tai jossa ajoneuvo on rekisteröity, taikka kuljetuksen alkuperästä tai määräpaikasta.

5.  Jäsenvaltiot voivat säätää tietullien tai käyttäjämaksujen määrien alentamisesta tai tietullin tai käyttäjämaksun maksuvelvoitetta koskevista vapautuksista niiden raskaiden ajoneuvojen osalta, jotka on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 165/2014* nojalla vapautettu valvontalaitteiden asentamis- ja käyttövelvoitteesta, sekä tapauksissa, jotka kuuluvat tämän direktiivin 6 artiklan 2 kohdan a, b ja c alakohdassa säädettyjen edellytysten soveltamisalaan.

6.  Jäsenvaltiot eivät saa 1 päivästä tammikuuta 2018 [tämän direktiivin voimaantuloajankohta] alkaen ottaa käyttöön raskaita ajoneuvoja ja tavaroiden kuljetukseen tarkoitettuja pakettiautoja koskevia käyttäjämaksuja, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 9 kohdan soveltamista. Ennen mainittua ajankohtaa käyttöönotetut käyttäjämaksut voidaan pitää voimassa 31 päivään joulukuuta 2022, ja ne on korvattava infrastruktuurimaksuilla 1 päivästä tammikuuta 2023 tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvissa tieverkon osissa. [tark. 59]

7.  Jäsenvaltiot eivät saa [tämän direktiivin voimaantuloajankohta] ottaa käyttöön kevyitä ajoneuvoja koskevia käyttäjämaksuja. Ennen mainittua ajankohtaa käyttöönotetut käyttäjämaksut on poistettava 31 päivään joulukuuta 2027 mennessä.

8.  Jäsenvaltio voi 31 päivään joulukuuta 2019 päättää soveltaa raskaiden ajoneuvojen tietulleja tai käyttäjämaksuja ainoastaan ajoneuvoihin, joiden suurin sallittu kokonaispaino on vähintään 12 tonnia, jos se katsoo, että soveltamisen ulottaminen alle 12 tonnin painoisiin ajoneuvoihin

Jäsenvaltioiden, jotka päättävät soveltaa tietulleja tai käyttäjämaksuja tai molempia ainoastaan ajoneuvoihin, joiden suurin sallittu kokonaispaino on vähintään 12 tonnia, on ilmoitettava päätöksestään ja sen perusteluista komissiolle.

9.  Raskaisiin ajoneuvoihin sovellettavia tietulleja ja käyttäjämaksuja on 1 päivästä tammikuuta 2020 sovellettava kaikkiin raskaisiin ajoneuvoihin ja tavaroiden kuljetukseen tarkoitettuihin pakettiautoihin. [tark. 61]

10.  Raskaisiin ajoneuvoihin ja tavaroiden kuljetukseen tarkoitettuihin pakettiautoihin sekä kevyisiin ajoneuvoihin, jotka eivät ole tavaroiden kuljetukseen tarkoitettuja pakettiautoja, sovellettavia tietulleja ja käyttäjämaksuja voidaan ottaa käyttöön tai pitää voimassa toisistaan riippumatta 31 päivään joulukuuta 2022. [tark. 62]

___________

* Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 165/2014, annettu 4 päivänä helmikuuta 2014, tieliikenteessä käytettävistä ajopiirtureista, tieliikenteen valvontalaitteista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3821/85 kumoamisesta sekä tieliikenteen sosiaalilainsäädännön yhdenmukaistamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 561/2006 muuttamisesta (EUVL L 60, 28.2.2014, s. 1).”

4)  Korvataan 7 a artikla seuraavasti:"

”7 a artikla

1.  Käyttäjämaksujen on oltava oikeassa suhteessa infrastruktuurin käytön kestoon.

2.  Siltä osin kuin käyttäjämaksuja sovelletaan raskaisiin ajoneuvoihin, infrastruktuurin käyttöoikeus on voitava saada vähintään seuraaviksi ajanjaksoiksi: päivä, viikko, kuukausi ja vuosi. Kuukausimaksu saa olla korkeintaan 10 prosenttia vuosimaksun määrästä, viikkomaksu saa olla korkeintaan 5 prosenttia vuosimaksun määrästä ja päivämaksu saa olla korkeintaan 2 prosenttia vuosimaksun määrästä.

Jäsenvaltio voi päättää kantaa ainoastaan vuosimaksuja kyseisessä jäsenvaltiossa rekisteröidyistä ajoneuvoista.

Jäsenvaltioiden on vahvistettava kaikkia raskaiden ajoneuvojen luokkia koskevat käyttäjämaksut, mukaan lukien hallintokulut, tasolle, joka ei ylitä liitteessä II säädettyjä enimmäismääriä.

3.  Siltä osin kuin käyttäjämaksuja sovelletaan henkilöautoihin, infrastruktuurin käyttöoikeus on voitava saada vähintään seuraaviksi ajanjaksoiksi: yksi päivä, yksi viikko, 10 päivää, kuukausi tai kaksi kuukautta tai molemmat ja vuosi. Kahden kuukauden maksu saa olla korkeintaan 30 prosenttia vuosimaksun määrästä, kuukausimaksu saa olla korkeintaan 18 prosenttia vuosimaksun määrästä ja 10 päivän maksu saa, viikkomaksu ja päivämaksu saavat olla korkeintaan 8 prosenttia vuosimaksun määrästä. [tark. 63]

Jäsenvaltiot voivat antaa infrastruktuurin käyttöoikeuden myös muiksi ajanjaksoiksi. Tällaisessa tapauksessa jäsenvaltioiden on sovellettava maksujen määriä käyttäjien tasapuolisen kohtelun periaatteen mukaisesti ottaen huomioon kaikki merkitykselliset tekijät, erityisesti vuosimaksut ja muihin ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuihin ajanjaksoihin sovellettavat maksut, vallitsevat käyttötavat ja hallintokulut.

Jäsenvaltiot voivat ennen 31 päivää toukokuuta 2017 hyväksyttyjen käyttäjämaksujärjestelmien osalta pitää voimassa ensimmäisessä alakohdassa säädettyjä rajoja korkeammat maksut, jotka olivat voimassa ennen mainittua ajankohtaa, ja vastaavat korkeammat maksut muille käyttöajoille, tasapuolisen kohtelun periaatteen mukaisesti. Niiden on kuitenkin noudatettava ensimmäisessä alakohdassa säädettyjä rajoja ja toista alakohtaa heti kun merkittävästi muutetut tietulli- tai maksujärjestelyt tulevat voimaan ja viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2024.

4.  Pienoisbussien ja, pakettiautojen ja tavaroiden kuljetukseen tarkoitettujen pakettiautojen osalta jäsenvaltioiden on noudatettava joko 2 kohtaa tai 3 kohtaa. Jäsenvaltioiden on kuitenkin asetettava pienoisbusseille ja, pakettiautoille ja tavaroiden kuljetukseen tarkoitetuille pakettiautoille korkeammat käyttäjämaksut kuin henkilöautoille viimeistään 1 päivästä tammikuuta 2024. [tark. 64]

4 a.  Käyttäjämaksujen oikeasuhteisuudessa voidaan ottaa huomioon sellaisen liikenteenharjoittamisen erityispiirteet, jonka lähtöpaikkana on unionin reuna-alueella sijaitseva jäsenvaltio.” [tark. 65]

4 a)  Lisätään 7 b artiklaan kohta seuraavasti:"

”2 a. Niillä moottoritieosuuksilla, joilla peritään infrastruktuurimaksu, on oltava kaikkien käyttäjien liikenneturvallisuuden takaamiseen tarvittava infrastruktuuri ja niillä voi olla kaikissa sääolosuhteissa turvallisia paikoitusalueita asetuksen (EY) N:o 561/2006 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse päivittäistä ja viikoittaista enimmäisajoaikaa, vähimmäistaukoja sekä päivittäisiä ja viikoittaisia lepoaikoja koskevista vähimmäisvaatimuksista ja asetuksen (EU) N:o 165/2014 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse ajopiirtureilla tapahtuvasta paikannuksesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) .../... mukaisesti (2017/0122(COD)).” [tark. 66]

5)  Korvataan 7 c artikla seuraavasti:"

”7 c artikla

1.  Jäsenvaltiot voivat pitää voimassa tai ottaa käyttöön ulkoisiin kustannuksiin perustuvan maksun, joka liittyy liikenneperäisen ilman pilaantumisen tai liikenneperäisten meluhaittojen tai molempien kustannuksiin.

Ulkoisiin kustannuksiin perustuvia maksuja voidaan ottaa käyttöön tai pitää voimassa tieverkon osissa, joihin ei sovelleta infrastruktuurimaksuja.

Raskaiden ajoneuvojen Liikenneperäisestä ilman pilaantumisesta tai liikenneperäisistä meluhaitoista perittävä ulkoisiin kustannuksiin perustuva maksu on porrastettava ja määritettävä liitteessä III a esitettyjä vähimmäisvaatimuksia ja menetelmiä sekä vähintään liitteessä III b esitettyjä viitearvoja vähimmäisarvoja noudattaen. [tark. 67]

2.  Huomioon otettavien kustannusten on liityttävä siihen verkkoon tai verkon osaan, jolta ulkoisiin kustannuksiin perustuva maksu peritään, ja niihin ajoneuvoihin, joilta ulkoisiin kustannuksiin perustuva maksu peritään. Jäsenvaltiot voivat päättää periä ainoastaan prosenttiosuuden näistä kustannuksista.

3.  Liikenneperäiseen ilman pilaantumiseen liittyvää ulkoisiin kustannuksiin perustuvaa maksua ei sovelleta raskaisiin ajoneuvoihin, jotka täyttävät kaikkein tiukimmat Euro-päästönormit.

Ensimmäisen alakohdan soveltaminen lopetetaan neljän vuoden kuluttua näiden normien käyttöönottoa koskevien sääntöjen soveltamisen alkamisajankohdasta.

4.  Asianomaisen jäsenvaltion on vahvistettava ulkoisiin kustannuksiin perustuvan maksun määrä. Jos jäsenvaltio nimeää viranomaisen hoitamaan tätä tehtävää, kyseisen viranomaisen on oltava oikeudellisesti ja taloudellisesti riippumaton maksun tai sen osan hallinnoinnista tai keruusta vastaavasta organisaatiosta.

5.  Tietulleja kantavien jäsenvaltioiden on 1 päivästä tammikuuta 2021 sovellettava raskaisiin ajoneuvoihin ja tavaroiden kuljetukseen tarkoitettuihin pakettiautoihin liikenneperäisestä ilman pilaantumisesta tai liikenneperäisistä meluhaitoista perittävää ulkoisiin kustannuksiin perustuvaa maksua ainakin siinä kaikissa 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun verkon osassa, jossa raskaiden ajoneuvojen aiheuttamat ympäristövahingot ovat suuremmat kuin raskaiden ajoneuvojen aiheuttamat keskimääräiset ympäristövahingot liitteessä III a tarkoitettujen asiaa koskevien raportointivaatimusten mukaisesti määritettyinä tarkoitetuissa tieverkon osissa, joihin sovelletaan infrastruktuurin käyttömaksua. [tark. 68]

5 a.  Edellä 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa tieverkon osissa kannettavaa ulkoisiin kustannuksiin perustuvaa maksua sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2026 alkaen syrjimättömästi kaikkiin ajoneuvoluokkiin. [tark. 69]

5 b.  Jäsenvaltiot voivat soveltaa poikkeuksia, joilla ulkoisiin kustannuksiin perustuvia maksuja voidaan porrastaa museoajoneuvojen osalta.” [tark. 70]

6)  Lisätään 7 da artikla seuraavasti:"

”7 d a artikla

1.  Jäsenvaltiot voivat liitteessä V vahvistettujen vaatimusten mukaisesti ottaa käyttöön ruuhkamaksun missä tahansa tieverkkonsa osassa, jossa esiintyy ruuhkia. Ruuhkamaksua saa soveltaa ainoastaan niillä tieosuuksilla, joilla esiintyy säännöllisesti ruuhkia, ja ainoastaan niinä ajanjaksoina, jolloin ruuhkia tyypillisesti esiintyy.

2.  Jäsenvaltioiden on määriteltävä 1 kohdassa tarkoitetut tieosuudet ja ajanjaksot objektiivisten kriteerien perusteella, jotka liittyvät teiden ja niiden lähialueiden altistumiseen ruuhkille, kuten keskimääräiset viivästykset ja jonojen pituudet.

3.  Mille tahansa tieverkon osalle asetettua ruuhkamaksua on sovellettava syrjimättömällä tavalla kaikkiin ajoneuvoluokkiin liitteessä V esitettyjen vakiovastaavuuskertoimien mukaisesti. Jäsenvaltiot voivat kuitenkin päättää vapauttaa maksusta linja-autot, jotta edistetään joukkoliikennettä sekä sosioekonomista kehitystä ja alueellista koheesiota. [tark. 72]

4.  Ruuhkamaksun on vastattava kustannuksia, jotka ajoneuvo aiheuttaa muille tienkäyttäjille ja välillisesti yhteiskunnalle, mutta se ei saa ylittää liitteessä VI määriteltyjä enimmäistasoja missään tietyypissä.

5.  Jäsenvaltioiden on otettava käyttöön riittävät järjestelmät ruuhkamaksujen vaikutuksen seuraamiseksi ja niiden tason tarkistamiseksi. Niiden on tarkasteltava maksujen tasoa säännöllisesti vähintään kolmen vuoden välein sen varmistamiseksi, etteivät ne ole korkeammat kuin kyseisessä jäsenvaltiossa esiintyvien ruuhkien kustannukset, jotka aiheutuvat niillä tieosuuksilla, joihin ruuhkamaksua sovelletaan.”

7)  Korvataan 7 f ja 7 g artikla seuraavasti:"

”7 f artikla

1.  Jäsenvaltio voi korottaa infrastruktuurimaksua tietyillä tieosuuksilla sen jälkeen, kun asiasta on ilmoitettu komissiolle, jos näillä tieosuuksilla esiintyy säännöllisiä ruuhkia tai jos ajoneuvojen käyttö näillä tieosuuksilla aiheuttaa merkittäviä ympäristövahinkoja, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

1 a. Uusien rajat ylittävien hankkeiden osalta korotuksia voidaan soveltaa ainoastaan jos kaikki tällaiseen hankkeeseen osallistuvat jäsenvaltiot hyväksyvät sen. [tark. 78 ja 164]

2.  Korotusta voidaan soveltaa 7 g tai 7 g a artiklan mukaisesti porrastettuun infrastruktuurimaksuun.

3.  Vastaanotettuaan vaaditut tiedot korotuksen soveltamista suunnittelevalta jäsenvaltiolta komissio toimittaa nämä tiedot 9 c artiklassa tarkoitetun komitean jäsenille. Jos komissio katsoo, ettei suunniteltu korotus täytä 1 kohdassa säädettyjä vaatimuksia tai että suunnitellulla korotuksella on merkittäviä haittavaikutuksia syrjäseutualueiden talouskehitykselle, se voi täytäntöönpanosäädöksillä hylätä kyseisen jäsenvaltion esittämät maksuja koskevat suunnitelmat tai pyytää niiden muuttamista. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 9 c artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen. Kun korotusta sovelletaan 7 e artiklan 3 kohdassa tarkoitettuihin tietullijärjestelyihin, sitä ei ole katsottava merkittäväksi muutokseksi tätä direktiiviä sovellettaessa. [tark. 79]

4.  Korotuksen määrä on vähennettävä 7 c artiklan mukaisesti lasketusta ulkoisiin kustannuksiin perustuvan maksun määrästä lukuun ottamatta ajoneuvoja Euro-päästöluokissa 0, I ja II 15 päivästä lokakuuta 2011, Euro-päästöluokissa III ja IV 1 päivästä tammikuuta 2015, Euro-päästöluokassa V 1 päivästä tammikuuta 2019 ja Euro-päästöluokassa VI tammikuusta 2023 alkaen. Kaikki korotuksen ja ulkoisiin kustannuksiin perustuvien maksujen samanaikaisesta soveltamisesta saatavat tulot on investoitava asetuksen (EU) N:o 1316/2013 liitteessä I olevassa I osassa lueteltujen ydinverkkokäytävien rakentamisen rahoittamiseen. [tark. 80]

5.  Korotusta ei saa soveltaa tieosuuksilla, joilla sovelletaan ruuhkamaksua.

7 g artikla

1.  Joulukuun 31 päivään 2021 saakka infrastruktuurimaksu voidaan porrastaa ruuhkien vähentämiseksi, infrastruktuurin vahingoittumisen minimoimiseksi ja asianomaisen infrastruktuurin käytön optimoimiseksi tai liikenneturvallisuuden edistämiseksi, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

Jäsenvaltio, joka haluaa ottaa käyttöön tällaisen porrastuksen tai muuttaa käytössä olevaa porrastusta, ilmoittaa siitä komissiolle ja toimittaa sille tarvittavat tiedot edellytysten täyttymisen arvioimiseksi.

2.  Raskaiden ajoneuvojen osalta jäsenvaltioiden on 31 päivään joulukuuta 2020 saakka porrastettava infrastruktuurimaksu ajoneuvon Euro-päästöluokan mukaan niin, ettei mikään infrastruktuurimaksu ole yli 100:aa prosenttia korkeampi kuin vastaavilta kaikkein ankarimmat päästönormit täyttäviltä ajoneuvoilta perittävä maksu. Voimassa olevat käyttöoikeussopimukset voidaan vapauttaa tästä vaatimuksesta siihen asti kun sopimus uusitaan.

Poikkeuksista tai vapautuksista on ilmoitettava komissiolle.

3.  Jos kuljettaja tai tapauksen mukaan liikenteenharjoittaja ei käytä maksamiseen sähköistä tietullikantojärjestelmää tai ei tarkastuksessa pysty esittämään ajoneuvoa koskevia asiakirjoja, joita voimassaolevaa ennakkoon maksettua kestotilausta tai tämän ajoneuvossa ei ole tietullijärjestelmän haltijan hyväksymää ajoneuvoon asennettua laitteistoa, jota tarvitaan ajoneuvon päästöluokan varmistamiseksi 2 kohdan soveltamista varten, jäsenvaltiot voivat soveltaa korkeimpia perittäviä tietulleja. [tark. 82]

4.  Komissio hyväksyy 9 e artiklan mukaisen delegoidun säädöksen, jossa määritellään hiilidioksidipäästöjen viitearvot sekä kyseessä olevien raskaiden ajoneuvojen asianmukainen luokitus, vuoden kuluessa siitä kun komissio on julkaissut viralliset hiilidioksidipäästötiedot asetuksen (EU) .../...* mukaisesti, ja ottaa tässä huomioon päästöjä vähentävät teknologiat. [tark. 83]

Jäsenvaltioiden on vuoden kuluessa delegoidun säädöksen voimaantulosta porrastettava infrastruktuurimaksu ottaen huomioon hiilidioksidipäästöjen viitearvot ja asiaa koskeva ajoneuvoluokitus. Maksut on porrastettava niin, ettei mikään infrastruktuurimaksu ole yli 100:aa prosenttia korkeampi kuin maksu, joka peritään vastaavilta ajoneuvoilta, joiden hiilidioksidipäästöt ovat pienimmät, mutta jotka eivät kuitenkaan ole päästöttömiä. Päästöttömien ajoneuvojen infrastruktuurimaksuihin on tehtävä 75 prosentin vähennys korkeimpaan maksuun verrattuna. [tark. 84]

4 a.  Päästöttömien ajoneuvojen infrastruktuurimaksuihin on tehtävä 50 prosentin vähennys alhaisimpaan maksuun verrattuna viimeistään ... päivänä ...kuuta ... [tämän direktiivin voimaantulopäivä]. Päästöttömään käyttöön on sovellettava samaa vähennystä, jos tällainen käyttö voidaan osoittaa. [tark. 85]

4 b.  Komissio esittää viimeistään ... päivänä ...kuuta ... [viisi vuotta tämän direktiivin voimaantulosta] arviointikertomuksen, jossa arvioidaan päästöttömien ajoneuvojen markkinaosuutta ja päästötöntä käyttöä. Siirretään komissiolle valta antaa tarvittaessa 9 e artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa lasketaan uudelleen päästöttömiin ajoneuvoihin sovellettava vähennys alhaisimpaan infrastruktuurin käyttömaksuun verrattuna. [tark. 86]

5.  Edellä 1, 2 ja 4 kohdassa tarkoitettujen porrastusten tarkoituksena ei saa olla lisätulojen saaminen tietulleja perimällä. Mahdollinen tulojen suunnittelematon kasvu on tasattava porrastuksen rakenteeseen tehtävillä muutoksilla, jotka on toteutettava kahden vuoden kuluessa sen tilivuoden päättymisestä, jonka aikana lisätulo on syntynyt.

____________

* Komission asetus (EU) .../..., annettu XXX, asetuksen (EY) N:o 595/2009 täytäntöönpanemisesta raskaiden ajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen ja polttoaineenkulutuksen sertifioinnin osalta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/46/EY muuttamisesta (EUVL L ..., ..., s. ...).”

8)  Lisätään 7 g a artikla seuraavasti:"

”7 g a artikla

1.  Kevyiden ajoneuvojen osalta jäsenvaltiot voivat 31 päivään joulukuuta 2021 saakka porrastaa tietullit ja käyttäjämaksut ajoneuvon ympäristöominaisuuksien perusteella.

2.  Jäsenvaltioiden on 1 päivästä tammikuuta 2022 porrastettava tietullit ja käyttäjämaksujen tapauksessa vähintään vuosimaksut ajoneuvojen hiilidioksidi- ja epäpuhtauspäästöjen perusteella liitteessä VII esitettyjen sääntöjen mukaisesti.

2 a.  Jäsenvaltiot voivat ottaa huomioon ajoneuvon ympäristöominaisuuksien parantumisen, joka liittyy kyseisen ajoneuvon siirtymiseen vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöön. Ennakkoon maksetun kestotilauksen tai tietullijärjestelmää hoitavan tahon hyväksymän muun järjestelyn on annettava mahdollisuus tietullien porrastukseen siten, että käyttäjä palkitaan vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöön siirtymisestä johtuvasta ajoneuvon ympäristöominaisuuksien parantumisesta. [tark. 88]

3.  Jos kuljettaja tai tapauksen mukaan liikenteenharjoittaja ei tarkastuksessa osoita kuuluvansa ennakkoon maksetun kestotilauksen tai järjestelmän haltijan hyväksymän muun järjestelyn piiriin tai ei pysty esittämään ajoneuvoa koskevia asiakirjoja, joita tarvitaan ajoneuvon päästötasojen varmistamiseksi (vaatimustenmukaisuustodistus) komission asetuksen (EU) .../...* mukaisesti, jäsenvaltiot voivat soveltaa korkeimpia perittäviä tietulleja tai vuotuisia käyttäjämaksuja. Jos ajoneuvon päästötason todistavat asianmukaiset asiakirjat esitetään myöhemmin, kaikki sovellettujen tietullien tai maksujen ja todellisten tietullien tai maksujen väliset erotukset on korvattava kyseisen ajoneuvon kohdalla. [tark. 89]

3 a.  Jäsenvaltiot voivat ottaa käyttöön poikkeuksellisia toimenpiteitä maksujen perimiseksi museoajoneuvoista. [tark. 90]

4.  Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 9 e artiklan mukaisesti liitteessä VII määriteltyjen yksityiskohtaisten sääntöjen mukauttamiseksi tekniikan kehitykseen ja sekä liikenneturvallisuutta parantavien että vähähiiliseen liikenteeseen siirtymistä edistävien osien merkityksen huomioon ottamiseksi. [tark. 91]

_____________

* Komission asetus (EU) 2017/xxx, annettu XXX, moottoriajoneuvojen tyyppihyväksynnästä kevyiden henkilö- ja hyötyajoneuvojen päästöjen (Euro 5 ja Euro 6) osalta ja ajoneuvojen korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen saatavuudesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 715/2007 täydentämisestä, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/46/EY, komission asetuksen (EY) N:o 692/2008 ja komission asetuksen (EU) N:o 1230/2012 muuttamisesta ja asetuksen (EY) N:o 692/2008 kumoamisesta (EUVL L xxx) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2007/46/EY, annettu 5 päivänä syyskuuta 2007, puitteiden luomisesta moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen sekä tällaisiin ajoneuvoihin tarkoitettujen järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden hyväksymiselle (puitedirektiivi) (EUVL L 263, 9.10.2007, s. 1).”;

9)  Muutetaan 7 h artikla seuraavasti:

a)  korvataan 1 kohdan johdantokappale seuraavasti:"

”Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle viimeistään kuusi kuukautta ennen uuden tai merkittävästi muutetun infrastruktuurimaksuja koskevan tietullijärjestelyn täytäntöönpanoa:”.

a a)   lisätään 7 h artiklan 1 kohdan a alakohtaan luetelmakohta seuraavasti:"

”– selkeä tieto käyttömaksujen ja tietullien maksamiseen tarkoitettujen ajoneuvoihin asennettujen laitteistojen yhteentoimivuudesta; siinä on perusteltava, miksi käyttäjät eivät voi käyttää muissa jäsenvaltioissa käytössä olevia muita ajoneuvoon asennettuja laitteistoja tämän tietullijärjestelyn kohdalla.”; [tark. 92]

a b)  lisätään kohta seuraavasti:"

”1 a. Käyttöoikeuden luovuttajan ja saajan välisiä suhteita sääntelevillä sopimuspuitteilla on pyrittävä mahdollistamaan käyttöoikeussopimusten mukauttaminen 7 c, 7 d a, 7 g ja 7 g a artiklassa määritettyihin velvollisuuksiin liittyvään unionin tai kansallisen sääntelykehyksen kehitykseen.”; [tark. 93]

b)  korvataan 3 kohta seuraavasti:"

”3. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle ennen uuden tai merkittävästi muutetun ulkoisiin kustannuksiin perustuvia maksuja koskevan tietullijärjestelyn täytäntöönpanoa verkko, johon maksua sovelletaan, sekä maksujen suunnitellut määrät ajoneuvoluokittain ja päästöluokittain.”

c)  kumotaan 4 kohta.

10)  Muutetaan 7 i artikla seuraavasti:

-a)  korvataan 2 kohdan johdantokappale seuraavasti:"

”2. Raskaiden ajoneuvojen ja tavaroiden kuljetukseen tarkoitettujen pakettiautojen osalta jäsenvaltiot voivat säätää infrastruktuurimaksun vähennyksistä tai alennuksista edellyttäen, että”; [tark. 94]

a)  korvataan 2 kohdan b ja c alakohta seuraavasti:"

a a)  lisätään kohta seuraavasti:"

a b)  lisätään kohta seuraavasti:"

”2 b. Jäsenvaltiot tai toimivaltaiset viranomaiset voivat ottaa käyttöön kilometrikohtaisen kiinteämääräisen vapautuksen tietyllä tieosuudella ottaen huomioon syrjäseutualueiden liikkuvuusmallit ja taloudellisen edun, edellyttäen että tuloksena oleva maksurakenne on oikeasuhteinen, julkinen ja käyttäjien saatavilla tasavertaisin edellytyksin eikä se aiheuta muille käyttäjille lisäkustannuksia korkeampien tietullien muodossa;” [tark. 97]

b)  Muutetaan 3 kohta seuraavasti:"

”3. Ellei 7 g artiklan 1 kohdan b alakohdassa ja 5 kohdassa säädetyistä edellytyksistä muuta johdu, tietullien määriä voidaan asetuksen (EU) N:o 1315/2013 liitteessä I yksilöityjen Euroopan edun kannalta erittäin tärkeiden hankkeiden osalta porrastaa muulla tavoin kyseisten hankkeiden kaupallisen elinkelpoisuuden turvaamiseksi silloin, kun ne joutuvat välittömään kilpailuun muiden liikennemuotojen kanssa. Tuloksena olevan maksurakenteen on oltava lineaarinen, oikeasuhteinen, julkinen ja kaikkien käyttäjien saatavilla tasavertaisin edellytyksin, eikä se saa aiheuttaa muille käyttäjille lisäkustannuksia korkeampien tietullien muodossa.”; [tark. 98]

b a)  lisätään kohta seuraavasti:"

11)  Muutetaan 7 j artikla seuraavasti:

a)  korvataan 1 kohdan toinen virke seuraavasti:"

”Jäsenvaltioiden on tätä varten tehtävä yhteistyötä sellaisten menetelmien vahvistamiseksi, joiden avulla tienkäyttäjillä on ympäri vuorokauden mahdollisuus maksaa tietullit ja käyttäjämaksut tavanomaisia, myös sähköisiä maksuvälineitä, käyttäen ainakin tärkeimmissä myyntipisteissä joko rajalla tai muussa myyntipisteessä ja saada maksusta kuitti jäsenvaltioissa, joissa maksuja sovelletaan, sekä näiden jäsenvaltioiden ulkopuolella.”; [tark. 100]

b)  korvataan 3 kohta seuraavasti:"

”3. Kun jäsenvaltio perii ajoneuvosta tietullia, tietullin kokonaismäärä, infrastruktuurimaksun määrä, ulkoisiin kustannuksiin perustuvan maksun määrä ja ruuhkamaksun määrä, jos sellaista sovelletaan, on ilmoitettava tienkäyttäjälle annettavassa maksutositteessa tämän pyynnöstä mahdollisuuksien mukaan sähköisessä muodossa.”; [tark. 101]

c)  korvataan 4 kohdan ensimmäinen virke seuraavasti:"

”Jäsenvaltioiden on perittävä ja kerättävä ulkoisiin kustannuksiin perustuvat maksut ja ruuhkamaksut direktiivin 2004/52/EY 2 artiklan 1 kohdan vaatimusten mukaisen sähköisen järjestelmän avulla, jos se on taloudellisesti toteutettavissa.”

12)  Korvataan 7 k artikla seuraavasti:"

”7 k artikla

Tällä direktiivillä ei estetä jäsenvaltioita, jotka ottavat käyttöön tietullijärjestelmän, säätämästä asianmukaisesta korvauksesta edellyttäen, että siitä ei aiheudu häiriötä tai vahinkoa paikallisille ja/tai tavanomaisille liikenteenharjoittajille, sanotun kuitenkaan rajoittamatta Euroopan unionista unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamista.” [tark. 102]

13)  Muutetaan 8 artiklan 2 kohta seuraavasti:

a)  korvataan a alakohdassa ilmaus ”7 artiklan 7 kohdassa” ilmauksella ”7 a artiklassa”;

b)  korvataan b alakohdassa ilmaus ”7 artiklan 1 kohdan” ilmauksella ”7 artiklan 1 ja 2 kohdan”.

13 a)  Lisätään artikla seuraavasti:"

”8 a artikla

Valvonta ja raportointi

1.  Kunkin jäsenvaltion on nimettävä infrastruktuurimaksujen valvonnasta vastaava riippumaton viranomainen, joka varmistaa tämän direktiivin noudattamisen.

2.  Valvontaviranomaisen on tehtävä käyttöoikeussopimuksille taloudellisia ja rahoitusta koskevia tarkastuksia varmistaakseen erityisesti 7 b artiklan noudattamisen.

3.  Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle valvontaviranomaisen nimeämisestä.” [tark. 103]

14)  Muutetaan 9 artikla seuraavasti:

-a)  korvataan 9 artiklan 2 kohdan johdantokappale seuraavasti:"

”2. Jäsenvaltioiden on päätettävä, miten tämän direktiivin tuottamia tuloja käytetään. Koko liikenneverkon kehittämisen varmistamiseksi infrastruktuurimaksujen ja ulkoisiin kustannuksiin perustuvien maksujen tuottamat tulot tai näitä tuloja vastaava määrä olisi on käytettävä liikennealan hyväksi tieliikenneverkon kunnossapitoon ja hoitoon ja koko liikennejärjestelmän optimoimiseen. Erityisesti ulkoisiin kustannuksiin perustuvien maksujen tuottamat tulot tai näitä tuloja vastaava määrä olisi on käytettävä liikenteen tekemiseksi kestävämmäksi, muun muassa yhdellä tai useammalla seuraavalla tavalla:”; [tark. 104]

-a a)  korvataan 2 kohdan b alakohta seuraavasti:"

”b) vähennetään tieliikenteen aiheuttamaa ympäristön ilman pilaantumista sen lähteellä ja meluhaittoja;”; [tark. 105]

-a b)  lisätään 2 kohtaan alakohta seuraavasti:"

”b a) rahoitetaan kestäviä joukkoliikenteen muotoja;”; [tark. 106]

-a c)  korvataan 2 kohdan e alakohta seuraavasti:"

”e) kehitetään vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuureja direktiivin 2014/94/EU mukaisesti ja liikenteen käyttäjille vaihtoehtoista infrastruktuuria vaihtoehtoisia palveluja ja/tai lisätään nykyistä kapasiteettia;”; [tark. 107]

-a d)  korvataan 2 kohdan f alakohta seuraavasti:"

”f) tuetaan Euroopan laajuista liikenneverkkoa ja poistetaan pullonkauloja;”; [tark. 108]

-a e)  korvataan 2 kohdan h alakohta seuraavasti:"

”h) parannetaan liikenneturvallisuutta ja turvallista tieinfrastruktuuria; ja”; [tark. 109]

-a f)  korvataan 2 kohdan i alakohta seuraavasti:"

”i) tarjotaan turvallisia ja valvottuja pysäköintialueita.”; [tark. 110]

a)  kumotaan 2 kohdan toinen alakohta;

b)  lisätään 3 kohta seuraavasti:"

b a)  lisätään kohta seuraavasti:"

”3 a. Infrastruktuurimaksujen ja ulkoisiin kustannuksiin perustuvien maksujen tuottamat tulot on käytettävä alueella, johon se tieosuus, jolta maksut peritään, kuuluu.” [tark. 114]

15)  Korvataan 9 d ja 9 e artikla seuraavasti:"

”9 d artikla

Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 9 e artiklan mukaisesti liitteen 0, liitteen III b taulukoissa 1 ja 2 esitettyjen määrien ja liitteessä III a olevassa 4.1 ja 4.2 kohdassa esitettyjen kaavojen mukauttamiseksi tieteen ja tekniikan kehitykseen.

9 e artikla

1.  Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.  Siirretään komissiolle … päivästä …kuuta … [tämän direktiivin voimaantulopäivä] määräämättömäksi viiden vuoden ajaksi 7 g artiklan 4 kohdassa, 7 g a artiklan 4 kohdassa ja 9 d artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen tämän viiden vuoden kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä. [tark. 115]

3.  Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 7 g artiklan 4 kohdassa, 7 ga artiklan 4 kohdassa ja 9 d artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.  Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5.  Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6.  Edellä olevan 7 g artiklan 4 kohdan, 7 g a artiklan 4 kohdan ja 9 d artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.”

16)  Kumotaan 9 f ja 9 g artikla.

17)  Korvataan 10 a artikla seuraavasti:"

”1. Liitteessä II säädettyjä, euroina annettuja määriä ja liitteessä III b olevissa taulukoissa 1 ja 2 säädettyjä, sentteinä annettuja määriä mukautetaan kahden vuoden välein, jotta otettaisiin huomioon muutokset komission (Eurostat) julkaisemassa EU:n laajuisessa yhdenmukaistetussa kuluttajahintaindeksissä, josta on jätetty pois energia ja jalostamattomat elintarvikkeet. Ensimmäinen mukautus tehdään 31 päivään maaliskuuta [sitä vuotta seuraava vuosi, jona tämän direktiivin voimaantulosta tulee kaksi vuotta] mennessä.

Määriä mukautetaan automaattisesti korottamalla euro- tai senttimääräistä perusarvoa kyseisessä indeksissä tapahtuneen prosentuaalisen muutoksen verran. Tuloksena saadut määrät pyöristetään ylöspäin täysiksi euroiksi liitteen II osalta ja sentin kymmenesosiksi liitteen III b osalta.

2.  Komissio julkaisee 1 kohdassa tarkoitetut mukautetut määrät Euroopan unionin virallisessa lehdessä 1 kohdassa tarkoitetun kahden kalenterivuoden päättymistä seuraavan vuoden 31 päivään maaliskuuta mennessä. Nämä mukautetut määrät tulevat voimaan julkaisemista seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä.”

18)  Korvataan 11 artikla seuraavasti:"

”11 artikla

-1.  Jäsenvaltioiden tai toimivaltaisten viranomaisten on tarjottava mahdollisimman avoimesti ja selkeästi tietoa tienkäyttäjiltä saatujen tulojen käytöstä. [tark. 116]

1.  Jäsenvaltioiden on julkaistava joka vuosi koostetussa muodossa raportti alueellaan perityistä tietulleista ja käyttäjämaksuista, mukaan lukien tiedot tulojen käytöstä ja niiden teiden laadusta, joilla tietulleja tai käyttäjämaksuja sovelletaan, kuten 2 ja 3 kohdassa määritellään.

2.  Tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti julkaistavassa raportissa on oltava seuraavat tiedot:

3.  Jäsenvaltioiden on käytettävä keskeisiä suorituskykyindikaattoreita niiden tieverkon osien laadun arviointiin, joilla tietulleja tai käyttäjämaksuja sovelletaan. Indikaattoreiden on liityttävä vähintään seuraaviin tekijöihin:

3 a.  Jäsenvaltioiden on julkaistava tulokset, joita on saatu infrastruktuurimaksujen ja ulkoisiin kustannuksiin perustuvista maksuista saatujen tulojen investoinnista, sekä liikenneturvallisuuden parantumisen ja ympäristövaikutusten ja ruuhkaantumisen vähentymisen kautta saavutetut hyödyt. [tark. 118]

4.  Komissio hyväksyy kolmen vuoden kuluessa [muutetun direktiivin voimaantulosta] 9 c artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen täytäntöönpanosäädöksen, jossa määritellään yhdenmukaistetut indikaattorit.

5.  Komissio julkaisee kuuden vuoden kuluessa [muutetun direktiivin voimaantulosta] raportin 4 kohdassa tarkoitettujen indikaattoreiden soveltamisesta jäsenvaltioissa.

5 a.  Komissio esittää viiden vuoden kuluessa tämän direktiivin voimaantulosta kertomuksen päästöttömien ajoneuvojen markkinaosuuden kehityksestä ja tarkistaa tarvittaessa vastaavasti päästöttömiin ajoneuvoihin sovellettavaa vähennysprosenttia.” [tark. 119]

19)  Muutetaan liitteet seuraavasti:

a)  muutetaan liitteet 0, III a, III b ja IV tämän direktiivin liitteen mukaisesti;

b)  lisätään liitteet V, VI ja VII tämän direktiivin liitteen mukaisesti.

2 artikla

1.  Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään […] päivänä […]kuuta […]. Niiden on viipymättä toimitettava nämä säännökset kirjallisina komissiolle.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne julkaistaan virallisesti. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

2.  Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

3 artikla

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

4 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty ...

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

LIITE

1)  Muutetaan liitteet 0, III, III a, III b ja IV seuraavasti:

a)  muutetaan liitteessä 0 oleva 3 kohta seuraavasti:

i)  korvataan otsikko seuraavasti:

”3. EURO III-, EURO IV- ja EURO V -ajoneuvot”;

ii)  Poistetaan taulukosta rivi ”EYA-ajoneuvo”;

iii)  lisätään seuraava teksti:

”Euro VI -päästörajat

Huomautus:

PI = kipinäsytytys

CI = puristussytytys

(1)   NOx-raja-arvoon sisältyvä NO2-komponentin hyväksyttävä taso voidaan määrittää myöhemmässä vaiheessa.”;

b)  muutetaan liite III seuraavasti:

i)  muutetaan 2 jakso seuraavasti:

–  korvataan 2.1 kohdan kuudes luetelmakohta seuraavasti:

”– Kustannusten jakaminen raskaille ajoneuvoille ajoneuvotyypin mukaan on tehtävä objektiivisin ja avoimin perustein ottamalla huomioon raskaiden ajoneuvojen eri ajoneuvotyyppien osuus verkon liikenteestä ja siihen liittyvät kustannukset. Raskaiden ajoneuvojen ajokilometrejä voidaan tätä varten mukauttaa objektiivisesti perustelluilla 4 kohdan mukaisilla ’vastaavuuskertoimilla’ (*). [tark. 120]

________

* Jäsenvaltiot voivat vastaavuuskertoimia soveltaessaan ottaa huomioon tien rakentamisen vaiheittain tai pitkään elinkaareen perustuvaa lähestymistapaa käyttäen.”

–  korvataan 2.2 kohdan toinen luetelmakohta seuraavasti:

”– Nämä kustannukset on jaettava raskaiden ajoneuvojen ja muun liikenteen kevyiden ajoneuvojen välillä eri ajoneuvojen todellisten ja ennakoitujen ajokilometrien perusteella ja niitä voidaan mukauttaa objektiivisesti perustelluilla 4 kohdan mukaisilla ’vastaavuuskertoimilla’.”; [tark. 121]

ii)  korvataan 4 jaksossa otsikko ja ensimmäinen luetelmakohta seuraavasti:

”4. RASKAAN AJONEUVOLIIKENTEEN OSUUS, VASTAAVUUSKERTOIMET JA OIKAISUMEKANISMI

–  Tietullien laskennan on perustuttava raskaiden ajoneuvojen todelliseen tai ennakoituun osuuteen ajokilometreistä mukautettuna haluttaessa vastaavuuskertoimilla, jotta raskaiden ajoneuvojen käytöstä aiheutuvien infrastruktuurin rakennus- ja kunnostuskustannusten nousu voitaisiin ottaa asianmukaisesti huomioon.”;

c)  korvataan liite III a seuraavasti:

”LIITE III a

ULKOISIIN KUSTANNUKSIIN PERUSTUVAN MAKSUN PERIMISTÄ KOSKEVAT VÄHIMMÄISVAATIMUKSET

Tässä liitteessä vahvistetaan ulkoisiin kustannuksiin perustuvan maksun perimistä ja, jos sellaista sovelletaan, ulkoisiin kustannuksiin perustuvan maksun enimmäismäärän laskemista koskevat vähimmäisvaatimukset.

1.  Tieverkon osat, joihin maksua sovelletaan

Jäsenvaltion on määritettävä tarkasti tieverkkonsa osa tai osat, joihin ulkoisiin kustannuksiin perustuvaa maksua on tarkoitus soveltaa.

Kun jäsenvaltio aikoo periä ulkoisiin kustannuksiin perustuvaa maksua vain osassa tai osissa tieverkkoa, joka koostuu sen osuudesta Euroopan laajuisesta verkosta tai sen moottoriteistä, kyseinen osa tai kyseiset osat on valittava sen jälkeen, kun on arvioitu, että

–  ajoneuvojen tienkäyttö tieosuuksilla, joihin sovelletaan ulkoisiin kustannuksiin perustuvaa maksua, aiheuttaa keskimääräistä enemmän ympäristövahinkoja ilmanlaatua koskevan raportoinnin, kansallisten päästökartoitusten ja liikennemäärien perusteella ja melun osalta direktiivin 2002/49/EY mukaisesti arvioituna, tai

–  ulkoisiin kustannuksiin perustuvan maksun käyttöönotolla muissa osissa edellä mainittua tieverkkoa voisi olla haittavaikutuksia ympäristöön tai liikenneturvallisuuteen, tai ulkoisiin kustannuksiin perustuvan maksun periminen ja kerääminen niissä aiheuttaisi suhteettomia kustannuksia. [tark. 122]

2.  Ajoneuvot, tiet ja ajankohdat, joihin maksua sovelletaan

Kun jäsenvaltio aikoo soveltaa liitteessä III b määriteltyjä viitearvoja korkeampia ulkoisiin kustannuksiin perustuvia maksuja, sen on ilmoitettava komissiolle ajoneuvoluokitus, jonka mukaan ulkoisiin kustannuksiin perustuva maksu on porrastettu. Sen on myös ilmoitettava komissiolle sellaisten teiden sijainti, joihin sovelletaan korkeampia ulkoisiin kustannuksiin perustuvia maksuja, jäljempänä ’taajamatiet (moottoritiet mukaan lukien)’, ja sellaisten teiden sijainti, joihin sovelletaan alempia ulkoisiin kustannuksiin perustuvia maksuja, jäljempänä ’kaupunkien väliset tiet (moottoritiet mukaan lukien)’.

Jäsenvaltion on tapauksen mukaan ilmoitettava komissiolle myös tarkat ajankohdat, joilla määritellään yöaika, jonka aikana voidaan periä korkeampaa ulkoisiin melukustannuksiin perustuvaa maksua suurempien meluhaittojen ottamiseksi huomioon.

Teiden luokittelussa taajamateihin (moottoritiet mukaan lukien) ja kaupunkien välisiin teihin (moottoritiet mukaan lukien) ja ajankohtien määrittelyssä on käytettävä objektiivisia perusteita, jotka liittyvät teiden ja niiden lähialueiden altistumiseen ympäristön pilaantumiselle, kuten väestötiheyttä, vuotuista keskimääräistä ilman pilaantumista (erityisesti PM10:n ja NO2:n osalta) sekä niiden päivien (PM10:n osalta) ja tuntien lukumäärää (NO2:n osalta), joina direktiivin 2008/50/EY nojalla vahvistetut raja-arvot ovat ylittyneet. Käytetyt perusteet on liitettävä ilmoitukseen. [tark. 123]

3.  Maksun määrä

Tätä jaksoa sovelletaan, jos jäsenvaltio aikoo soveltaa liitteessä III b määriteltyjä viitearvoja korkeampia ulkoisiin kustannuksiin perustuvia maksuja.

Jäsenvaltion tai tarvittaessa riippumattoman viranomaisen on määritettävä yksi maksu kullekin ajoneuvoluokalle, tietyypille ja ajankohdalle. Tuloksena olevan maksurakenteen on oltava avoin, julkinen ja kaikkien käyttäjien saatavilla tasavertaisin edellytyksin. Se olisi julkaistava hyvissä ajoin ennen täytäntöönpanoa. Kaikki parametrit, luvut ja muut tiedot, joita tarvitaan sen ymmärtämiseen, miten eri ulkoiset kustannustekijät on laskettu, on julkistettava.

Jäsenvaltion tai tarvittaessa riippumattoman viranomaisen on maksuja asettaessaan noudatettava tehokkaan hinnoittelun periaatetta, jonka mukaan hinnan on oltava lähellä ajoneuvon, johon maksua sovelletaan, käytön sosiaalisia rajakustannuksia.

Ennen maksun vahvistamista on selvitettävä, onko olemassa riski liikenteen siirtymisestä muille teille, sekä mahdolliset haittavaikutukset liikenneturvallisuuteen, ympäristöön ja ruuhkiin ja ratkaisut näiden riskien pienentämiseksi.

Jäsenvaltion tai tarvittaessa riippumattoman viranomaisen on seurattava maksujärjestelmän tuloksellisuutta tieliikenteestä johtuvien ympäristövahinkojen vähentämisessä. Sen on kahden vuoden välein tarvittaessa mukautettava maksurakennetta ja tietylle ajoneuvoluokalle, tietyypille ja ajankohdalle asetetun maksun määrää liikenteen tarjonnan ja kysynnän muutoksiin.

4.  Ulkoiset kustannustekijät

4.1.  Liikenneperäisen ilman pilaantumisen kustannukset

Kun jäsenvaltio aikoo soveltaa liitteessä III b määriteltyjä viitearvoja korkeampia ulkoisiin kustannuksiin perustuvia maksuja, kyseisen jäsenvaltion tai tarvittaessa riippumattoman viranomaisen on laskettava liikenneperäisestä ilman pilaantumisesta perittävät kustannukset seuraavan kaavan avulla:

jossa:

–  PCVij = luokan i ajoneuvon tietyypillä j aiheuttaman ilman pilaantumisen kustannus (euroa/ajoneuvokilometri)

–  EFik = epäpuhtauden k ja ajoneuvoluokan i päästökerroin (grammaa/ajoneuvokilometri)

–  PCjk = epäpuhtauden k rahallinen kustannus tietyypillä j (euroa/gramma).

Päästökertoimet ovat samat kuin ne, joita jäsenvaltiot käyttävät laatiessaan tiettyjen ilman epäpuhtauksien kansallisten päästöjen vähentämisestä annetun direktiivin (EU) 2016/2284* mukaisia kansallisia päästökartoituksia (joissa on käytettävä ilman epäpuhtauksien päästöjen inventaariota koskevia EMEP/EEA Guidebook -ohjeita**). Jäsenvaltion tai tarvittaessa 7 c artiklan 4 kohdassa tarkoitetun riippumattoman viranomaisen on arvioitava epäpuhtauksien rahalliset kustannukset tieteellisesti todennettuja menetelmiä käyttäen.

Jäsenvaltio tai tarvittaessa riippumaton viranomainen voi soveltaa ilman pilaantumisen aiheuttamien kustannusten arvojen laskentaan tieteellisesti todennettuja vaihtoehtoisia menetelmiä, joissa käytetään ilman epäpuhtauksien mittaustietoja ja ilman epäpuhtauksien rahallisten kustannusten paikallista arvoa.

4.2.  Liikenneperäisten meluhaittojen kustannukset

Kun jäsenvaltio aikoo soveltaa liitteessä III b määriteltyjä viitearvoja korkeampia ulkoisiin kustannuksiin perustuvia maksuja, kyseisen jäsenvaltion tai tarvittaessa riippumattoman viranomaisen on laskettava liikenneperäisistä meluhaitoista perittävät kustannukset seuraavien kaavojen avulla:

jossa:

Liikenneperäiset meluhaitat liittyvät melun vaikutuksiin tien ympäristössä asuvien kansalaisten terveyteen.

Melutasolle k altistunut väestö otetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/49/EY*** 7 artiklan nojalla laadituista strategisista melukartoista.

Jäsenvaltion tai tarvittaessa riippumattoman viranomaisen on arvioitava kustannukset melutasolle k altistunutta henkilöä kohden tieteellisesti todennettuja menetelmiä käyttäen.

Painotetun keskimääräisen vuorokausiliikenteen vastaavuuskerroin ’e’ raskaiden tavarankuljetusajoneuvojen ja henkilöautojen välillä johdetaan keskimääräisen henkilöauton ja keskimääräisen raskaan tavarankuljetusajoneuvon melupäästötasojen perusteella ja ottaen huomioon moottoriajoneuvojen ja varaosaäänenvaimennusjärjestelmien melutasosta, direktiivin 2007/46/EY muuttamisesta ja direktiivin 70/157/ETY kumoamisesta 16 päivänä huhtikuuta 2014 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 540/2014.

Jäsenvaltio tai tarvittaessa riippumaton viranomainen voi määrittää eriytettyjä melumaksuja antaakseen hyvitystä hiljaisempien ajoneuvojen käytöstä edellyttäen, että se ei johda ulkomaisten ajoneuvojen syrjimiseen.

_____________

* Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/2284, annettu 14 päivänä joulukuuta 2016, tiettyjen ilman epäpuhtauksien kansallisten päästöjen vähentämisestä, direktiivin 2003/35/EY muuttamisesta sekä direktiivin 2001/81/EY kumoamisesta (EUVL L 344, 17.12.2016, s. 1).

** Euroopan ympäristökeskuksen menetelmät: http://www.eea.europa.eu//publications/emep-eea-guidebook-2016

*** Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/49/EY, annettu 25 päivänä kesäkuuta 2002, ympäristömelun arvioinnista ja hallinnasta (EYVL L 189, 18.7.2002, s. 12).”

d)  Korvataan liite III b seuraavasti:

”LIITE III b

ULKOISIIN KUSTANNUKSIIN PERUSTUVAN MAKSUN VIITEARVOT VÄHIMMÄISARVOT

Tässä liitteessä vahvistetaan ulkoisiin kustannuksiin perustuvan maksun viitearvot vähimmäisarvot, mukaan lukien ilman pilaantumisen ja melun kustannukset. [tark. 126]

Taulukko 1: Raskaiden tavarankuljetusajoneuvojen ulkoisiin kustannuksiin perustuvan maksun viitearvot vähimmäisarvot [tark. 127]

(1)   ’Taajamalla’ tarkoitetaan alueita, joiden väestötiheys on 150–900 asukasta/km2 (mediaaniväestötiheys 300 asukasta/km2).

(2)   ’Kaupunkien välisellä’ tarkoitetaan alueita, joiden väestötiheys on alle 150 asukasta/km2.

Taulukko 2: Linja-autojen ulkoisiin kustannuksiin perustuvan maksun viitearvot vähimmäisarvot [tark. 128]

(1)   ’Taajamalla’ tarkoitetaan alueita, joiden väestötiheys on 150–900 asukasta/km2 (mediaaniväestötiheys 300 asukasta/km2).

(2)   ’Kaupunkien välisellä’ tarkoitetaan alueita, joiden väestötiheys on alle 150 asukasta/km2.

Taulukoiden 1 ja 2 arvot voidaan kertoa kertoimella viitekertoimella, joka on enintään 2 4 vuoristoalueilla ja taajamien ympärillä, siinä määrin kuin se on perusteltua epäpuhtauksien heikomman hajaantumisen, teiden kaltevuuden, korkeuden tai lämpötilan inversioiden perusteella. Jos korkeammalle vuoristoalueita ja taajamia koskevalle kertoimelle on tieteellistä näyttöä, viitearvoa voidaan nostaa yksityiskohtaisen perustelun pohjalta;” [tark. 129]

Taulukko 3: Henkilöautojen ulkoisiin kustannuksiin perustuvan maksun vähimmäisarvot (senttiä/ajoneuvokilometri):

[tark. 124]

Taulukko 4: Kevyiden hyötyajoneuvojen ulkoisiin kustannuksiin perustuvan maksun vähimmäisarvot (senttiä/ajoneuvokilometri):

[tark. 125]

e)  Korvataan liitteessä IV oleva taulukko ’Ajoneuvoyhdistelmät (auton ja varsinaisen tai puoliperävaunun yhdistelmä)’ seuraavasti:

”Ajoneuvoyhdistelmät (auton ja varsinaisen tai puoliperävaunun yhdistelmät)

e a)  Lisätään liitteeseen IV kohta seuraavasti:

”Kaikkien vaihtoehtoisella polttoaineella toimivien moottoriajoneuvojen suurinta sallittua painoa nostetaan vaihtoehtoisen polttoaineteknologian edellyttämällä lisäpainolla, jonka enimmäismäärä on yksi tonni.”; [tark. 130]

2)  Lisätään liitteet V, VI ja VII seuraavasti:

”LIITE V

RUUHKAMAKSUN PERIMISTÄ KOSKEVAT VÄHIMMÄISVAATIMUKSET

Tässä liitteessä vahvistetaan ruuhkamaksun perimistä koskevat vähimmäisvaatimukset.

1.  Verkon osat, ajoneuvot ja ajankohdat, joihin ruuhkamaksua sovelletaan

Jäsenvaltioiden on määritettävä tarkasti

a)  7 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun tieverkkonsa, joka koostuu niiden osuudesta Euroopan laajuisesta tieverkosta tai niiden moottoriteistä, osa tai osat, johon/joihin ruuhkamaksua on tarkoitus soveltaa 7 da artiklan 1 ja 3 kohdan mukaisesti;

b)  verkon osien, joihin ruuhkamaksua sovelletaan, luokittelu ”suurkaupunkialueen” teiksi tai ”suurkaupunkialueen ulkopuolisiksi” teiksi. Jäsenvaltioiden on käytettävä taulukossa 1 esitettyjä perusteita kunkin tieosuuden luokituksen määrittämiseen;

Taulukko 1: Perusteet a alakohdassa tarkoitetun verkon teiden luokittelemiseksi ”suurkaupunkialueen” teiksi tai ”suurkaupunkialueen ulkopuolisiksi” teiksi

c)  ajankohdat, joina maksua sovelletaan kullakin yksittäisellä osuudella. Kun maksullisen ajanjakson aikana sovelletaan erilaisia maksutasoja, jäsenvaltioiden on määriteltävä selvästi kunkin sellaisen ajanjakson alkamis- ja päättymisajankohta, jonka aikana tiettyä maksua sovelletaan.

Jäsenvaltioiden on käytettävä taulukossa 2 esitettyjä vastaavuuskertoimia eri ajoneuvoluokkien maksutasojen välisen suhteen määrittämiseksi:

Taulukko 2: Vastaavuuskertoimet eri ajoneuvoluokkien ruuhkamaksutasojen välisen suhteen määrittämiseksi

[tark. 131]

2.  Maksun määrä

Jäsenvaltion tai tarvittaessa riippumattoman viranomaisen on määritettävä tämän liitteen 1 jakson säännösten mukaisesti yksi maksu kullekin ajoneuvoluokalle, tieosuudelle ja ajankohdalle ottaen huomioon liitteessä VI olevassa taulukossa vahvistettu vastaava enimmäisarvo. Tuloksena olevan maksurakenteen on oltava avoin, julkinen ja kaikkien käyttäjien saatavilla tasavertaisin edellytyksin.

Jäsenvaltion on julkaistava kaikki seuraavat tiedot hyvissä ajoin ennen ruuhkamaksun täytäntöönpanoa:

a)  kaikki parametrit, luvut ja muut tiedot, joita tarvitaan sen ymmärtämiseen, miten teiden ja ajoneuvojen luokitus ja maksun soveltamisaikojen määrittely on tehty;

b)  täydellinen kuvaus kuhunkin ajoneuvoluokkaan kullakin tieosuudella kunakin ajanjaksona sovellettavista ruuhkamaksuista.

Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle kaikki a ja b alakohdan nojalla julkaistavat tiedot.

Ennen maksun vahvistamista on selvitettävä, onko olemassa riski liikenteen siirtymisestä muille teille, sekä mahdolliset haittavaikutukset liikenneturvallisuuteen, ympäristöön ja ruuhkiin ja ratkaisut näiden riskien pienentämiseksi.

Jäsenvaltion tai tarvittaessa riippumattoman viranomaisen on seurattava maksujärjestelmän tuloksellisuutta ruuhkien vähentämisessä. Sen on joka vuosi tarvittaessa mukautettava maksurakennetta, maksullisia aikoja ja tietylle ajoneuvoluokalle, tietyypille ja ajankohdalle asetetun maksun määrää liikenteen tarjonnan ja kysynnän muutoksiin.

LIITE VI

RUUHKAMAKSUN ENIMMÄISTASO

Tässä liitteessä vahvistetaan ruuhkamaksun enimmäistaso.

Jäljempänä olevissa taulukoissa esitettyjä enimmäistasoja on sovellettava kevyisiin ajoneuvoihin. Muihin ajoneuvoluokkiin sovellettavat maksut määritetään kertomalla kevyisiin ajoneuvoihin sovellettava maksu liitteessä V olevassa taukukossa esitetyillä vastaavuuskertoimilla.

Taulukko: Kevyiden ajoneuvojen ruuhkamaksun enimmäistaso

LIITE VII

KEVYIDEN AJONEUVOJEN TIETULLIEN JA KÄYTTÄJÄMAKSUJEN PORRASTUS

Tässä liitteessä vahvistetaan päästöluokat, joiden perusteella tietullit ja käyttäjämaksut on eriytettävä.

Epäpuhtauspäästöt on mitattava komission asetuksen (EU) .../...* mukaisesti.

Alhaisempia maksuja sovelletaan henkilöautoihin ja kevyisiin hyötyajoneuvoihin, joiden Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 715/2007** mukaisesti mitatut hiilidioksidipäästöt ovat alhaisemmat kuin koko EU:n ajoneuvokantaan sovellettavat vastaavat tavoitetasot, jotka on määritelty Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 443/2009*** ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 510/2011****.

Taulukko: Kevyiden ajoneuvojen päästöluokat

__________________

* Komission asetus (EU) …/…, annettu XXX, komission asetuksen (EU) 2017/xxx ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/46/EY muuttamisesta siltä osin kuin kyse on kevyiden henkilö- ja hyötyajoneuvojen todellisissa ajo-olosuhteissa syntyvistä päästöistä (Euro 6) [RDE 3] (EUVL L ..., ... 2017, s. ...).

** Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 715/2007, annettu 20 päivänä kesäkuuta 2007, moottoriajoneuvojen tyyppihyväksynnästä kevyiden henkilö- ja hyötyajoneuvojen päästöjen (Euro 5 ja Euro 6) osalta ja ajoneuvojen korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen saatavuudesta (EUVL L 171, 29.6.2007, s. 1).

*** Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 443/2009, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2009, päästönormien asettamisesta uusille henkilöautoille osana yhteisön kokonaisvaltaista lähestymistapaa kevyiden hyötyajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi (EUVL L 140, 5.6.2009, s. 1).

**** Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 510/2011, annettu 11 päivänä toukokuuta 2011, päästönormien asettamisesta uusille kevyille kuljetusajoneuvoille osana unionin kokonaisvaltaista lähestymistapaa kevyiden hyötyajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi (EUVL L 145, 31.5.2011, s. 1).”

(1) EUVL C 81, 2.3.2018, s. 188. (2) EUVL C 176, 23.5.2018, s. 66. (3) EUVL C 81, 2.3.2018, s. 188. (4) EUVL C 176, 23.5.2018, s. 66. (5) Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 25. lokakuuta 2018. (6) Valkoinen kirja ˮYhtenäistä Euroopan liikennealuetta koskeva etenemissuunnitelma – Kohti kilpailukykyistä ja resurssitehokasta liikennejärjestelmääˮ, 28.3.2011 (COM(2011)0144). (7) COM(2016)0501. (8) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 1999/62/EY, annettu 17 päivänä kesäkuuta 1999, verojen ja maksujen kantamisesta raskailta tavaraliikenteen ajoneuvoilta tiettyjen infrastruktuurien käytöstä (EYVL L 187, 20.7.1999, s. 42). (9) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1071/2009, annettu 21 päivänä lokakuuta 2009, maantieliikenteen harjoittajan ammatin harjoittamisen edellytyksiä koskevista yhteisistä säännöistä ja neuvoston direktiivin 96/26/EY kumoamisesta (EUVL L 300, 14.11.2009, s. 51). (10) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1072/2009, annettu 21 päivänä lokakuuta 2009, maanteiden kansainvälisen tavaraliikenteen markkinoille pääsyä koskevista yhteisistä säännöistä (EUVL L 300, 14.11.2009, s. 72). (11) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 165/2014, annettu 4 päivänä helmikuuta 2014, tieliikenteessä käytettävistä ajopiirtureista, tieliikenteen valvontalaitteista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3821/85 kumoamisesta sekä tieliikenteen sosiaalilainsäädännön yhdenmukaistamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 561/2006 muuttamisesta (EUVL L 60, 28.2.2014, s. 1). (12) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/52/EY, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, sähköisten tiemaksujärjestelmien yhteentoimivuudesta yhteisössä (EUVL L 166, 30.4.2004, s. 124). (13) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/50/EY, annettu 21 päivänä toukokuuta 2008, ilmanlaadusta ja sen parantamisesta (EUVL L 152, 11.6.2008, s. 1). (14) Komission asetus (EU) 2016/427, annettu 10 päivänä maaliskuuta 2016, asetuksen (EY) N:o 692/2008 muuttamisesta kevyiden henkilö- ja hyötyajoneuvojen päästöjen (Euro 6) osalta (EUVL L 82, 31.3.2016, s. 1). (15) Komission asetus (EU) 2016/646, annettu 20 päivänä huhtikuuta 2016, asetuksen (EY) N:o 692/2008 muuttamisesta kevyiden henkilö- ja hyötyajoneuvojen päästöjen (Euro 6) osalta (EUVL L 109, 26.4.2016, s. 1). (16) ... (17) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/96/EY, annettu 19 päivänä marraskuuta 2008, tieinfrastruktuurin turvallisuuden hallinnasta (EUVL L 319, 29.11.2008, s. 59). (18) EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1. (19) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

Euroopan parlamentin tarkistukset 25. lokakuuta 2018 ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi puhtaiden ja energiatehokkaiden tieliikenteen moottoriajoneuvojen edistämisestä annetun direktiivin 2009/33/EY muuttamisesta (COM(2017)0653 – C8-0393/2017 – 2017/0291(COD))(1)

P8_TA(2018)0424 A8-0321/2018

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Komission teksti   Tarkistus Tarkistus 1 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 2 kappale (2)  Vähäpäästöistä liikkuvuutta koskevassa eurooppalaisessa strategiassaan21komissio totesi, että jotta unionin Yhdistyneiden kansakuntien ilmastosopimuksen osapuolten 21. konferenssissa Pariisissa 2015 antamat sitoumukset voitaisiin täyttää, liikenteen alalla on irrottauduttava hiilestä nopeammin ja siksi myös liikenteen kasvihuonekaasu- ja epäpuhtauspäästöissä olisi määrätietoisesti pyrittävä nollatasoon vuosisadan puoliväliin mennessä. Lisäksi on viipymättä vähennettävä jyrkästi liikenteen aiheuttamia ihmisten terveyttä vahingoittavia epäpuhtauspäästöjä. Tähän voidaan päästä erilaisten poliittisten aloitteiden yhdistelmällä, johon kuuluvat myös puhtaiden ajoneuvojen julkiset hankinnat. (2)  Vähäpäästöistä liikkuvuutta koskevassa eurooppalaisessa strategiassaan21 komissio totesi, että jotta unionin Yhdistyneiden kansakuntien ilmastosopimuksen osapuolten 21. konferenssissa Pariisissa 2015 antamat sitoumukset voitaisiin täyttää, liikenteen alalla on irrottauduttava hiilestä nopeammin ja siksi myös liikenteen kasvihuonekaasu- ja epäpuhtauspäästöissä olisi määrätietoisesti pyrittävä nollatasoon vuosisadan puoliväliin mennessä. Lisäksi on viipymättä vähennettävä jyrkästi liikenteen aiheuttamia ihmisten terveyttä ja ympäristöä vahingoittavia epäpuhtauspäästöjä. Tähän voidaan päästä erilaisten poliittisten aloitteiden yhdistelmällä, johon kuuluvat myös toimet, joilla tuetaan liikennemuotosiirtymää kohti julkisia liikennepalveluja, ja puhtaiden ajoneuvojen julkiset hankinnat. _________________ _________________ 21 COM(2016)0501 final. 21 COM(2016)0501 final. Tarkistus 2 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 4 kappale (4)  Kuten komission tiedonannossa Eurooppa liikkeellä – Puhdas, kilpailukykyinen ja verkotettu liikenne ja liikkuvuus kaikille sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla23 ilmoitettiin, tämä ehdotus muodostaa osan toisesta toimenpidepaketista, jolla edistetään unionin pyrkimyksiä vähäpäästöisen liikenteen toteuttamiseksi. Paketti esitellään komission tiedonannossa Vähäpäästöisen liikkuvuuden toteuttaminen – Euroopan unioni, joka suojelee maapallo, antaa kuluttajille vaikutusmahdollisuuksia sekä puolustaa teollisuutta ja työntekijöitä, ja siihen kuuluu tarjontaan ja kysyntään suunnattuja toimenpiteitä, joilla on tarkoitus ohjata EU vähäpäästöisen liikkuvuuden tielle ja samalla vahvistaa EU:n liikkuvuuden ekosysteemin kilpailukyky. (4)  Kuten komission tiedonannossa Eurooppa liikkeellä – Puhdas, kilpailukykyinen ja verkotettu liikenne ja liikkuvuus kaikille sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla23 ilmoitettiin, tämä ehdotus muodostaa osan toisesta toimenpidepaketista, jolla edistetään unionin pyrkimyksiä vähäpäästöisen liikenteen toteuttamiseksi. Paketti esitellään komission tiedonannossa Vähäpäästöisen liikkuvuuden toteuttaminen – Euroopan unioni, joka suojelee maapallo, antaa kuluttajille vaikutusmahdollisuuksia sekä puolustaa teollisuutta ja työntekijöitä, ja siihen kuuluu tarjontaan ja kysyntään suunnattuja toimenpiteitä, joilla on tarkoitus ohjata EU vähäpäästöisen liikkuvuuden tielle ja samalla vahvistaa EU:n liikkuvuuden ekosysteemin kilpailukyky. Kestäviä ajoneuvoja olisi edistettävä samalla kun kehitetään edelleen julkista liikennettä, sillä se on nopein ja kustannustehokkain tapa vähentää ajoneuvojen määrää teillä ja siten parantaa ilmanlaatua ja vähentää päästöjä. _________________ _________________ 23 COM(2017)0283 final. 23 COM(2017)0283 final. Tarkistus 3 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 5 kappale (5)  Uuteen teknologiaan liittyvä innovointi auttaa vähentämään ajoneuvojen päästöjä ja tukee liikenteen irtautumista hiilestä. Kun vähäpäästöiset ja päästöttömät ajoneuvot yleistyvät tieliikenteessä, hiilidioksidin ja tiettyjen epäpuhtauksien (hiukkaset, typen oksidit ja muut hiilivedyt kuin metaani) päästöt todennäköisesti vähenevät, ja tällainen kehitys edistää eurooppalaisen teollisuuden kilpailukykyä ja kasvua vähäpäästöisten ja päästöttömien ajoneuvojen kasvavilla maailmanmarkkinoilla. (5)  Uuteen teknologiaan liittyvä innovointi auttaa vähentämään ajoneuvojen päästöjä ja melusaastetta ja tukee liikenteen irtautumista hiilestä. Kun vähäpäästöiset ja päästöttömät ajoneuvot yleistyvät tieliikenteessä, hiilidioksidin ja tiettyjen epäpuhtauksien (hiukkaset, typen oksidit ja muut hiilivedyt kuin metaani) päästöt vähenevät, ja täten ilmanlaatu paranee kaupungeissa ja muilla saastuneilla alueilla samalla, kun tällainen kehitys osaltaan edistää eurooppalaisen teollisuuden kilpailukykyä ja kasvua vähäpäästöisten ja päästöttömien ajoneuvojen kasvavilla maailmanmarkkinoilla sekä varmistaa vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurien kehittämisen. Teknologianeutraaliuden periaatteen on oltava perusperiaatteena kaikissa toimissa, jotta varmistetaan kilpailuympäristö ja edistetään sitä ja jotta kannustetaan tekemään lisää tutkimuksia ja innovaatioita tällä alalla. Ilman epäpuhtauksien ja melusaasteen vähentämiseksi sekä unionin ilmanlaatunormien täyttämiseksi kaupunki- ja maaseutualueilla tarvitaan konkreettista ja kunnianhimoista politiikkaa ja toimenpiteitä, joihin kuuluvat puhdaspäästöisten ajoneuvojen julkiset hankinnat. Tarkistus 4 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 5 a kappale (uusi) (5 a)   Polttomoottoriajoneuvojen ja akkutoimisten sähköajoneuvojen välinen hintapariteetti saavutetaan arvioiden mukaan vuosina 2020–2028. Lisäksi monet alkuperäiset laitevalmistajat ovat todenneet esimerkinomaisesti, että joidenkin uusien mallien kohdalla hintapariteetti saavutetaan vuonna 2020. Akkutoimisten sähköajoneuvojen alhaisempien käyttökustannusten vuoksi omistamisesta aiheutuvien kokonaiskustannusten pariteetti saavutetaan ennen ostohintapariteetin saavuttamisvuotta, tyypillisesti 2–6 vuoden kuluttua. Tarkistus 5 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 5 b kappale (uusi) (5 b)   Markkinaennusteissa arvioidaan, että puhtaiden ajoneuvojen, kuten täysin sähkökäyttöisten autojen, hinnat putoavat merkittävästi ja niistä tulee hyvin kilpailukykyisiä ja jopa käyttökustannuksiltaan halvempia kuin tavanomaiset ajoneuvot 2020-luvulla, erityisesti kun otetaan huomioon omistamisesta aiheutuvat kokonaiskustannukset, mihin vaikuttaa akkujen halpeneminen mutta myös muu kustannusten pieneneminen, joka aiheutuu polttoainekustannusten pienenemisestä ja sähköajoneuvon halvemmista ylläpitokustannuksista. Tarkistus 6 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 5 c kappale (uusi) (5 c)   Unioni on yksi johtavista alueista tutkimuksen ja arvokkaan ekoinnovoinnin alalla, ja Aasian ja Tyynenmeren alueella on puolestaan suurimmat linja-autojen ja akkujen tuottajat. Samalla tavoin akkukäyttöisten sähköajoneuvojen globaalia markkinakehitystä johtavat markkinat Kiinassa ja Yhdysvalloissa, joiden yhteenlaskettu osuus maailmanmarkkinoista on noin 60 prosenttia, kun unionin osuus niistä on 28 prosenttia. Siksi tarvitaan kunnianhimoinen unionin toimintapolitiikan kehys, jolla edistetään innovointia ja tuetaan edelleen unionin teollisuuden kilpailukykyä ja kasvua puhtaiden ajoneuvojen sekä niihin liittyvän teknologiainfrastruktuurin kasvavilla maailmanmarkkinoilla. Tarkistus 7 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 5 d kappale (uusi) (5 d)   Unionin olisi lisättävä kannustimia, joilla tuetaan sellaisten kestävien ja kierrätettävien akkujen teknologista kehittämistä, jotka olisi tuotettava siten, että minimoidaan niiden ympäristöjalanjälki. Tarkistus 8 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 5 e kappale (uusi) (5 e)   Kestävyystavoitteiden noudattamiseksi akut olisi tuotettava siten, että niiden ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman pienet unionissa ja sen ulkopuolella, erityisesti kun on kyse akkujen kokoonpanossa käytettävien raaka-aineiden louhinnasta. Kasvihuonekaasupäästöt olisi otettava huomioon koko tuotantoprosessin ajalta. Komission olisi direktiivin 2006/66/EY tarkistamisen yhteydessä esitettävä akkujen kierrätystä koskevia kunnianhimoisia tavoitteita. Tarkistus 9 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 6 kappale (6)  Julkiset viranomaiset voivat hankintapolitiikallaan luoda ja tukea innovatiivisten tavaroiden ja palvelujen markkinoita. Direktiiveissä 2014/24/EU24 ja 2014/25/EU25 asetetaan julkisille hankinnoille yhdenmukaistetut vähimmäissäännöt, joilla yhtenäistetään menettelyjä, joilla viranomaiset ja tietyt yleishyödyllisten palvelujen tarjoajat hankkivat tavaroita, urakoita ja palveluja. Niissä vahvistetaan sopimusten laajuutta koskevat yleiset kynnysarvot, joiden ylittyessä sopimuksiin on sovellettava unionin lainsäädäntöä ja jotka pätevät myös puhtaita ajoneuvoja koskevaan direktiiviin. (6)  Kun otetaan huomioon, että tavaroihin, urakoihin ja palveluihin liittyvien julkisyhteisöjen menojen osuus on noin 14 prosenttia BKT:stä eli arviolta 1,8 biljoonaa euroa vuosittain, julkiset viranomaiset voivat hankintapolitiikallaan luoda ja tukea innovatiivisten tavaroiden ja palvelujen markkinoita. Direktiiveissä 2014/24/EU24 ja 2014/25/EU25 asetetaan julkisille hankinnoille yhdenmukaistetut vähimmäissäännöt, joilla yhtenäistetään menettelyjä, joilla viranomaiset ja tietyt yleishyödyllisten palvelujen tarjoajat hankkivat tavaroita, urakoita ja palveluja hankittujen tavaroiden (mukaan lukien ajoneuvojen) ympäristövaatimukset huomioon ottaen. Niissä vahvistetaan sopimusten laajuutta koskevat yleiset kynnysarvot, joiden ylittyessä sopimuksiin on sovellettava unionin lainsäädäntöä ja jotka pätevät myös puhtaita ajoneuvoja koskevaan direktiiviin. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi direktiivissä olisi esitettävä selkeitä ja avoimia vaatimuksia ja määritettävä hankintatavoitteille yksinkertainen laskentamenetelmä. _________________ _________________ 24EUVL L 94, 28.3.2014, s. 65. 24EUVL L 94, 28.3.2014, s. 65. 25EUVL L 94, 28.3.2014, s. 243. 25 EUVL L 94, 28.3.2014, s. 243. Tarkistus 10 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 6 a kappale (uusi) (6 a)   Kaikenlainen vaihtoehtoisia polttoaineita käyttävillä ajoneuvoilla harjoitettava kuljetustoiminta, myös julkista liikennettä varten, edellyttää lataus- ja tankkausinfrastruktuurin saatavuutta. Näin ollen direktiivissä 2014/94/EU olisi vahvistettava näkökohtia, jotka koskevat vaihtoehtoisia polttoaineita koskevan infrastruktuurin edistämistä julkisen liikenteen alalla. Komission olisi direktiivin tarkistamista odotettaessa laadittava toimintasuunnitelma julkisen liikenteen infrastruktuuria varten. Tarkistus 11 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 6 b kappale (uusi) (6 b)   Jäsenvaltioiden olisi voitava valtuuttaa se, että jakeluverkonhaltijat omistavat, kehittävät, hallinnoivat ja käyttävät pientä kriittistä massaa julkisia latausasemia, joihin kaikilla sähköntoimittajilla on vapaa pääsy, , jotta varmistetaan latauspisteiden riittävä saatavuus. Tarkistus 12 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 6 c kappale (uusi) (6 c)   Jäsenvaltioita olisi kannustettava selvittämään mahdollisuuksia tukea erittäin vähäpäästöisten ajoneuvojen käyttöä julkisissa palveluissa ja vähentää siitä aiheutuvia kustannuksia, esimerkiksi myöntämällä erittäin vähäpäästöisille ajoneuvoille vapautuksia tai alennuksia energiaveroista. Tarkistus 13 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 8 kappale (8)  Vaikutustenarvioinnissa korostetaan hyötyä, jota on saatavissa muuttamalla puhtaiden ajoneuvojen hankintaa koskevaa yleistä hallintotapaa unionin tasolla. Asettamalla hankintojen vähimmäisvaatimukset voidaan vaikuttaa puhtaiden ajoneuvojen tavoiteltuun yleistymiseen markkinoilla tehokkaammin kuin sisällyttämällä ulkoiset kustannukset yleisiin hankintapäätöksiin ottaen samalla huomioon, että ympäristönäkökohtia on tärkeää tarkastella kaikissa hankintapäätöksissä. Euroopan kansalaisille ja yrityksille keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä koituva hyöty riittää perustelemaan tämän mallin täysin, sikäli kuin mallissa ei vaadita, että hankintaviranomaiset, hankintayksiköt ja muut toimijat käyttävät jotain tiettyä teknologiaa. (8)  Vaikutustenarvioinnissa korostetaan hyötyä, jota on saatavissa muuttamalla puhtaiden ja energiatehokkaiden ajoneuvojen hankintaa koskevaa yleistä hallintotapaa unionin tasolla. Asettamalla hankintojen vähimmäisvaatimukset voidaan vaikuttaa puhtaiden ajoneuvojen tavoiteltuun yleistymiseen markkinoilla tehokkaammin kuin sisällyttämällä ulkoiset kustannukset yleisiin hankintapäätöksiin ottaen samalla huomioon, että ympäristönäkökohtia on tärkeää tarkastella kaikissa hankintapäätöksissä. Euroopan kansalaisille ja yrityksille keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä koituva hyöty riittää perustelemaan tämän mallin täysin, sikäli kuin mallissa ei vaadita, että hankintaviranomaiset, hankintayksiköt ja muut toimijat käyttävät jotain tiettyä teknologiaa. Tarkistus 14 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 9 kappale (9)  Laajentamalla direktiivin soveltamisalaa siten, että mukaan otetaan sellaiset käytännöt kuin ajoneuvojen leasing-vuokraaminen, vuokraaminen ja osamaksukauppa sekä sopimukset, jotka koskevat maanteitse suoritettavia joukkoliikennepalveluita, matkustajien erikoismaantiekuljetuksia, tilausmatkustajaliikenteen palveluita sekä linja-autojen ja linja-autojen kaukoliikenteen vuokrausta kuljettajan kanssa, samoin kuin tietyt posti- ja pikalähettipalvelut ja jätehuoltopalvelut varmistetaan, että soveltamisala kattaa kaikki merkitykselliset hankintakäytännöt. (9)  Laajentamalla direktiivin soveltamisalaa siten, että mukaan otetaan sellaiset käytännöt kuin ajoneuvojen leasing-vuokraaminen, vuokraaminen ja osamaksukauppa ja jälkiasennukset sekä sopimukset, jotka koskevat maanteitse suoritettavia joukkoliikennepalveluita, matkustajien erikoismaantiekuljetuksia, tilausmatkustajaliikenteen palveluita sekä linja-autojen ja linja-autojen kaukoliikenteen vuokrausta kuljettajan kanssa, samoin kuin tietyt posti- ja pikalähettipalvelut ja jätehuoltopalvelut varmistetaan, että soveltamisala kattaa kaikki merkitykselliset hankintakäytännöt, mutta tämä direktiivi ei saisi taannehtivasti vaikuttaa voimassa oleviin sopimuksiin. Lisäksi komission olisi tarkasteltava puhtaiden hankintojen toteutettavuutta muissa liikennemuodoissa. Tarkistus 15 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 10 kappale (10)  Keskeiset sidosryhmät kannattavat laajasti sellaista puhtaiden ajoneuvojen määritelmää, jossa otetaan huomioon kevyiden ja raskaiden hyötyajoneuvojen kasvihuonekaasu- ja ilmansaastepäästöjen vähentämisvaatimukset. Sen varmistamiseksi, että käytössä on riittävät kannustimet, joilla tuetaan vähäpäästöisten ja päästöttömien ajoneuvojen yleistymistä markkinoilla, olisi tämän muutoksen sisältämät tällaisten ajoneuvojen julkisia hankintoja koskevat säännökset muotoiltava niin, että ne vastaavat vuoden 2020 jälkeistä aikaa koskevia henkilö- ja pakettiautojen hiilidioksidipäästönormeja.26 Muutetun direktiivin mukaisesti toteutettavat toimet edistävät näiden normien mukaisten vaatimusten noudattamista. Tavoitteellisemmalla julkisiin hankintoihin sovellettavalla lähestymistavalla voidaan saada aikaan lisäpontta markkinoille. (10)  Muutetulla direktiivillä olisi edistettävä kevyiden ja raskaiden hyötyajoneuvojen kasvihuonekaasu- ja ilmansaastepäästöjen vähentämistä. Sen varmistamiseksi, että käytössä on riittävät kannustimet, joilla tuetaan päästöttömien ja vähäpäästöisten ajoneuvojen yleistymistä markkinoilla, olisi tämän muutoksen sisältämät tällaisten ajoneuvojen julkisia hankintoja koskevat säännökset muotoiltava niin, että ne vastaavat vuoden 2020 jälkeistä aikaa koskevia henkilö- ja pakettiautojen hiilidioksidipäästönormeja26. Tämän direktiivin mukaisesti toteutettavat toimet edistävät näiden normien mukaisten vaatimusten noudattamista ja helpottavat tähän liittyvän latausinfrastruktuurin käyttöönottoa. Tavoitteellisemmalla julkisiin hankintoihin sovellettavalla lähestymistavalla saadaan aikaan lisäpontta markkinoille. _________________ _________________ 26 COM(2017)0676 final. 26 COM(2017)0676. Tarkistus 16 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 10 a kappale (uusi) (10 a)   Ilmanlaadun parantamiseksi kunnissa on ratkaisevan tärkeää uudistaa kuljetuskalusto puhtaan ajoneuvon normin mukaiseksi. Lisäksi kiertotalouden perusperiaatteet edellyttävät tuotteiden käyttöiän pidentämistä. Näin ollen myös jälkiasennuksena puhtaan ajoneuvon normin mukaisiksi muutetut ajoneuvot olisi otettava huomioon liitteessä olevissa taulukoissa 4 ja 5 esitettyjen hankintojen vähimmäistavoitteiden saavuttamisessa. Tarkistus 17 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 10 b kappale (uusi) (10 b)   Myös ajoneuvoilla, joilla ei ole pakokaasupäästöjä, voi olla huomattava ympäristöjalanjälki, mikä johtuu osien valmistusprosessista ja kierrätettävyyden tasosta tai polttoaineen tuotannon tehokkuudesta. Tähän haasteeseen vastaavien tekniikoiden, kuten kestävien ja kierrätettävien akkujen, olisi saatava enemmän tukea, jotta voidaan saavuttaa liitteessä olevissa taulukoissa 4 ja 5 esitetyt hankintojen vähimmäistavoitteet. Näiden tekniikoiden tutkimusta ja kehittämistä olisi edistettävä myös unionin muissa politiikoissa. Tarkistus 18 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 10 c kappale (uusi) (10 c)  Hiilidioksidipäästöjen laskennan olisi perustuttava koko polttoaineketjua koskevaan lähestymistapaan, jotta voidaan huomioida polttoaineen toimitusketju kokonaisuudessaan alkaen hankintavaiheesta ja päättyen pakokaasupäästöihin. Näin saadaan tarkempi käsitys tietyn ajoneuvon kokonaispäästöistä. Tämän vuoksi komission olisi otettava käyttöön koko polttoaineketjuun perustuva päästöjen kirjaamismenetelmä viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2022. Tarkistus 19 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 11 kappale (11)  Kevyitä ja raskaita hyötyajoneuvoja käytetään eri tarkoituksiin ja niiden markkinoiden kypsyysasteet ovat eritasoiset, ja julkisiin hankintoihin sovellettavissa säännöksissä olisikin hyvä ottaa nämä erot huomioon. Vaikutustenarvioinnissa tuotiin esiin lisäarvo, jota olisi saatavissa vaihtoehtoisiin polttoaineisiin perustuvan toimintamallin käytöstä siihen asti, että raskaiden hyötyajoneuvojen hiilidioksidipäästöille on unionin tasolla vahvistettu teknologianeutraalit vaatimukset, joita komissio aikookin tulevaisuudessa ehdottaa. Vaikutustenarvioinnissa todettiin lisäksi, että vähäpäästöisten ja päästöttömien kaupunkiliikenteen linja-autojen markkinat ovat kehittyneet jo varsin kypsiksi, kun taas vähäpäästöisten ja päästöttömien kuorma-autojen markkinoiden kehitys ei vielä ole yhtä pitkällä. (11)  Kaksi- ja kolmipyöräisiä sekä kevyitä ja raskaita hyötyajoneuvoja käytetään eri tarkoituksiin ja niiden markkinoiden kypsyysasteet ovat eritasoiset, ja julkisiin hankintoihin sovellettavissa säännöksissä olisikin hyvä ottaa nämä erot huomioon. Olisi todettava lisäksi, että vähäpäästöisten ja päästöttömien kaupunkiliikenteen linja-autojen markkinat ovat kehittyneet viime aikoina, kun taas vähäpäästöisten ja päästöttömien kuorma-autojen markkinoiden kehitys on aluillaan. Tarkistus 20 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 11 a kappale (uusi) (11 a)   Mahdollisuudet vähentää päästöjä yksinomaan julkisten hankintojen avulla ovat rajalliset, ja julkisen liikenteen osuus liikennealan päästöistä on vain vähäinen. Tämän vuoksi jäsenvaltioita olisi kannustettava sääntelemään muiden ajoneuvokannan omistajien, kuten taksi-, autonvuokraus- ja yhteiskäyttöyritysten, toteuttamia puhtaiden ajoneuvojen ostoja. Tarkistus 21 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 12 kappale (12)  Asettamalla puhtaiden ajoneuvojen hankinnoille vuosia 2025 ja 2030 koskevat jäsenvaltiokohtaiset vähimmäistavoitteet pystyttäneen parantamaan politiikan vakautta markkinoilla, joilla investoinnit vähäpäästöiseen ja päästöttömään liikkuvuuteen ovat perusteltuja. Vähimmäistavoitteet tukevat markkinoiden kehittämistä koko unionissa. Niissä annetaan aikaa julkisten hankintamenettelyjen mukauttamiseen, ja niillä annetaan markkinoille selkeä viesti. Vaikutustenarvioinnissa pannaan merkille, että jäsenvaltiot yhä enemmän asettavat tavoitteita taloudellisten valmiuksiensa ja ongelman vakavuuden mukaan. Eri jäsenvaltioille olisi asetettava erilaiset tavoitteet sen mukaan, mitkä niiden taloudelliset valmiudet (bruttokansantuote asukasta kohti) ja saastealtistus (kaupunkien asukastiheys) ovat. Hankintojen vähimmäistavoitteita olisi täydennettävä velvoittamalla hankintaviranomaiset ja -yksiköt ja muut toimijat ottamaan hankinnoissaan huomioon asian kannalta merkitykselliset energia- ja ympäristönäkökohdat. Tämän muutetun direktiivin alueellisista vaikutuksista tehdyssä arvioinnissa kävi ilmi, että vaikutukset jakautuvat tasaisesti unionin eri alueiden välillä. (12)  Asettamalla puhtaiden ajoneuvojen hankinnoille vuosiin 2025 ja 2030 mennessä saavutettavat jäsenvaltiokohtaiset vähimmäistavoitteet pystyttäneen parantamaan politiikan vakautta markkinoilla, joilla investoinnit vähäpäästöiseen ja päästöttömään liikkuvuuteen ovat perusteltuja. Vähimmäistavoitteet tukevat markkinoiden kehittämistä koko unionissa. Niissä annetaan aikaa julkisten hankintamenettelyjen mukauttamiseen, ja niillä annetaan markkinoille selkeä viesti. Vaikutustenarvioinnissa pannaan merkille, että jäsenvaltiot yhä enemmän asettavat tavoitteita taloudellisten valmiuksiensa ja ongelman vakavuuden mukaan. Eri jäsenvaltioille olisi asetettava erilaiset tavoitteet sen mukaan, mitkä niiden taloudelliset valmiudet (bruttokansantuote asukasta kohti) ja saastealtistus (kaupunkien asukastiheys) ovat. Hankintojen vähimmäistavoitteita olisi täydennettävä velvoittamalla hankintaviranomaiset ja -yksiköt ja muut toimijat ottamaan hankinnoissaan huomioon asian kannalta merkitykselliset energia- ja ympäristönäkökohdat. Tämän muutetun direktiivin alueellisista vaikutuksista tehdyssä arvioinnissa kävi ilmi, että vaikutukset jakautuvat tasaisesti unionin eri alueiden välillä. Tarkistus 22 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 12 a kappale (uusi) (12 a)   Euroopan parlamentti kehotti autoalan päästömittauksia käsittelevän tutkimuksen johdosta neuvostolle ja komissiolle 4 päivänä huhtikuuta 2017 antamassaan suosituksessa10a jäsenvaltioita edistämään ympäristöä säästäviä julkisia hankintoja koskevaa politiikkaa siten, että viranomaiset hankkivat päästöttömiä tai erittäin vähäpäästöisiä ajoneuvoja omaan käyttöönsä tai käytettäviksi (osittain) julkisissa ajoneuvojen yhteiskäyttöohjelmissa ja että luovutaan uusista hiilidioksidipäästöjä aiheuttavista autoista vaiheittain vuoteen 2035 mennessä. _________________ 10a EUVL C 298, 23.8.2018, s. 140. Tarkistus 23 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 13 kappale (13)  Suurin vaikutus voidaan saada aikaan, kun puhtaiden ajoneuvojen julkisia hankintoja kohdistetaan alueille, joilla ilma on suhteellisen pahoin saastunutta. Jäsenvaltioiden viranomaisia kehotetaan kiinnittämään erityistä huomiota juuri näihin alueisiin, kun ne päättävät vähimmäistavoitteittensa toteuttamisesta, ja selostamaan tähän liittyviä toimia muutetun direktiivin mukaisesti antamissaan kertomuksissa. (13)  Suurin vaikutus voidaan saada aikaan, kun puhtaiden ajoneuvojen julkisia hankintoja kohdistetaan alueille, joilla ilma on suhteellisen pahoin saastunutta ja melusaastetta on suhteellisen paljon. Jäsenvaltioiden viranomaisia kehotetaan kiinnittämään erityistä huomiota juuri näihin alueisiin, kun ne päättävät vähimmäistavoitteittensa toteuttamisesta, ja selostamaan tähän liittyviä toimia muutetun direktiivin mukaisesti antamissaan kertomuksissa. Viranomaisille olisi annettava asianmukaista teknistä tukea, jotta vältetään kohtuuton rasitus ja optimoidaan tämän direktiivin mahdolliset tulokset. Tarkistus 24 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 13 a kappale (uusi) (13 a)   Muutetulla direktiivillä olisi myötävaikutettava kasvihuonekaasu- ja ilmansaastepäästöjen vähentämiseen ja puhtaan julkisen tieliikenteen edistämiseen. Sillä ei saisi estää muun puhtaan liikenteen, kuten raitiovaunu- ja metrojunaliikenteen, kehittämistä. Tarkistus 25 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 13 b kappale (uusi) (13 b)   Tässä direktiivissä vahvistettuja kynnysarvoja on vaikea panna täytäntöön kehittämättä myyntikelpoisia ja teknisesti kypsiä tuotteita. Jotta tiedot edistymisestä voitaisiin päivittää säännöllisesti, komission olisi esitettävä joka toinen vuosi kertomus, jossa arvioidaan, onko myyntikelpoisia ratkaisuja puhtaiksi ajoneuvoiksi olemassa. Komission ja jäsenvaltioiden olisi myös annettava entistä suurempia taloudellisia ja muita kannustimia, jotta markkinoille saadaan nopeammin tällaisia puhtaita ajoneuvoja. Tarkistus 26 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 13 c kappale (uusi) (13 c)  Kun otetaan huomioon huomattavat erot yksityisten liikenteenharjoittajien taloudellisessa liikkumavarassa mahdollisesti kalliimpien vaihtoehtoisella polttoaineella toimivien ajoneuvojen ottamiseksi käyttöön, olisi otettava käyttöön mekanismeja, joilla voidaan varmistaa, että julkisten ja yksityisten liikenteenharjoittajien väliset tarjous- ja tarjouskilpailumenettelyt ovat tasapuoliset ja että tässä direktiivissä asetettujen hankintojen vähimmäistavoitteiden noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia ei siirretä paikallisviranomaisille, erityisesti pienemmille kunnille, eivätkä ne johda korkeampien kustannusten ulkoistamiseen korkeampien lippuhintojen, korkeampien paikallisverojen tai julkisten liikennepalvelujen vähentämisen kautta. Tarkistus 27 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 15 kappale (15)  Tämän muutetun direktiivin mukaisten julkisista hankinnoista annettavien kertomusten perusteella pitäisi saada selkeä katsaus markkinoista, jotta täytäntöönpanoa voidaan seurata tehokkaasti. Ensiksi olisi vuonna 2023 annettava välikertomus, sitten vuonna 2026 ensimmäinen täysimittainen kertomus vähimmäistavoitteiden toteuttamisesta ja sen jälkeen kertomus kolmen vuoden välein. Raportoinnin olisi oltava vaivatonta, jotta yksittäisille julkisille elimille aiheutuva hallinnollinen rasitus olisi mahdollisimman kevyt ja jotta markkinoiden tilanteesta saataisiin aito käsitys. Komissio huolehtii vähäpäästöisiä ja päästöttömiä ja muita vaihtoehtoista polttoainetta käyttäviä ajoneuvoja koskevasta täysimittaisesta raportoinnista unionin yhteisen hankintasanaston puitteissa. Yhteisen hankintasanaston erityisillä koodeilla helpotetaan Tender Electronic Daily -tietokantaan perustuvaa rekisteröintiä ja seurantaa. (15)  Tämän muutetun direktiivin mukaisten julkisista hankinnoista annettavien kertomusten perusteella pitäisi saada selkeä katsaus markkinoista, jotta täytäntöönpanoa voidaan seurata tehokkaasti. Ensiksi jäsenvaltioiden olisi vuonna 2023 annettava alustava kertomus komissiolle julkisista hankinnoista ja vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista annettujen unionin säädösten mukaisten kertomusten puitteissa, sitten vuonna 2026 ensimmäinen täysimittainen kertomus vähimmäistavoitteiden toteuttamisesta ja sen jälkeen kertomus kolmen vuoden välein. Raportoinnin olisi oltava vaivatonta, jotta yksittäisille julkisille elimille aiheutuva hallinnollinen rasitus olisi mahdollisimman kevyt ja jotta markkinoiden tilanteesta saataisiin aito käsitys. Kertomusten olisi sisällettävä tietoja direktiivin 2009/33/EY täytäntöönpanemiseksi toteutetuista toimista ja oltava unionin yhteiseen hankintasanastoon sisältyvien luokkien mukaisia. Komission olisi annettava säännöllisesti kertomuksia Euroopan parlamentille ja neuvostolle direktiivin 2009/33/EY täytäntöönpanosta. Komission olisi myös arvioitava, voitaisiinko maanrakennuskoneet sisällyttää direktiivin 2009/33/EY soveltamisalaan, ja jos voidaan, laadittava menetelmä ”puhtaiden maanrakennuskoneiden” määritelmän laatimiseksi. Tarkistus 28 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 15 a kappale (uusi) (15 a)  Jotta voidaan antaa paremmat tiedot alan tulevaa päätöksentekoa varten muodostamalla tarkempi käsitys tietyn ajoneuvon kokonaispäästöistä ja ottaa huomioon koko arvoketju, komission olisi ehdotettava menetelmää ajoneuvojen elinkaarenaikaisten hiilidioksidipäästöjen ja koko polttoaineketjun hiilidioksidipäästöjen laskentaa varten. Kyseiset päästöt olisi otettava huomioon, kun komissio tarkastelee uudelleen direktiiviä 2009/33/EY ja muuta asiaankuuluvaa lainsäädäntöä, joka liittyy vaihtoehtoisiin polttoaineisiin. Tarkistus 29 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 16 kappale (16)  Puhtaiden ajoneuvojen yleistymistä markkinoilla voidaan tukea myös kansallisen ja unionin tason kohdennetuilla julkisilla tukitoimenpiteillä. Tähän kuuluu tiedonvaihdon parantaminen ja hankintojen yhtenäistäminen, jotta toimet riittävät laajuudeltaan vähentämään kustannuksia ja vaikuttamaan markkinoihin. Mahdollisuus julkiseen tukeen, jolla edistetään vaihtoehtoisten polttoaineiden jakelun edellyttämien infrastruktuurien kehittämistä, tunnustetaan valtiontuesta ympäristönsuojelulle ja energia-alalle vuosina 2014–2020 myönnettävästä valtiontuesta annetuissa suuntaviivoissa27. Tällaisen julkisen tuen myöntämiseen sovelletaan kuitenkin edelleen perussopimusta ja erityisesti sen 107 ja 108 artiklaa. (16)  Puhtaiden ajoneuvojen yleistymistä markkinoilla voidaan tukea myös kansallisen ja unionin tason kohdennetuilla julkisilla tukitoimenpiteillä. Tähän kuuluu tiedonvaihdon parantaminen ja hankintojen yhtenäistäminen, jotta toimet riittävät laajuudeltaan vähentämään kustannuksia ja vaikuttamaan markkinoihin. Edistämisen arvoisia ovat myös alueelliset pilottihankkeet, erityisesti siellä, missä maaseutu- ja kaupunkialueet kohtaavat. Mahdollisuus julkiseen tukeen, jolla edistetään vaihtoehtoisten polttoaineiden jakelun edellyttämien infrastruktuurien kehittämistä, tunnustetaan valtiontuesta ympäristönsuojelulle ja energia-alalle vuosina 2014–2020 myönnettävästä valtiontuesta annetuissa suuntaviivoissa27. Tällaisen julkisen tuen myöntämiseen sovelletaan kuitenkin edelleen perussopimusta ja erityisesti sen 107 ja 108 artiklaa. _________________ _________________ 27EUVL C 200, 28.6.2014, s. 1. 27EUVL C 200, 28.6.2014, s. 1. Tarkistus 30 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 16 a kappale (uusi) (16 a)   Päästöjen ja ilmansaasteiden vähentämiseksi edelleen jäsenvaltioita olisi tapauksen mukaan kannustettava soveltamaan erilaisia kannustimia ja mekanismeja ajoneuvokannan kehittämiseksi muilla aloilla kuin niillä, joita säännellään muutetussa direktiivissä. Tarkistus 31 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 16 b kappale (uusi) (16 b)   Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että kustannuksia, jotka aiheutuvat tässä direktiivissä vahvistettujen hankintojen vähimmäistavoitteiden noudattamisesta, ei siirretä paikallisviranomaisille ja että hankintaviranomaisten ja -yksiköiden saataville asetetaan riittävästi taloudellisia resursseja. Tarkistus 32 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 16 c kappale (uusi) (16 c)   Kohdennetut tukitoimet ovat välttämättömiä puhtaiden ajoneuvojen hankinnassa. Auttaakseen tämän direktiivin tavoitteiden saavuttamisessa jäsenvaltioiden on laajennettava taloudellisia ja muita kannustimia, jotta nopeutetaan puhtaiden ajoneuvojen käyttöönottoa markkinoilla. Tarkistus 33 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 16 d kappale (uusi) (16 d)  Tässä direktiivissä säädetyt kevyiden ja raskaiden hyötyajoneuvojen hankintojen vähimmäistavoitteet edellyttävät hankintaviranomaisilta ja ‑yksiköiltä ylimääräisiä taloudellisia resursseja. Sen vuoksi unionin talousarvio- ja rahoituspolitiikassa olisi vuoden 2020 jälkeen otettava se huomioon, jotta hankintaviranomaisille ja -yksiköille tarjotaan riittävästi taloudellista tukea. Tämän olisi heijastuttava tulevassa monivuotisessa rahoituskehyksessä ja kestävää rahoitusta ja unionin rahoituslaitoksia koskevissa säännöissä. Tarkistus 34 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 16 e kappale (uusi) (16 e)   Sen varmistamiseksi, että viranomaisia kannustetaan hankkimaan puhtaita ajoneuvoja ja jäsenvaltioita investoimaan vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönottoon, mutta myös sen riskin välttämiseksi, että tällaisten hankintojen seurauksena matkustajat joutuvat maksamaan korkeampia hintoja, hankintayksiköitä olisi tuettava vuoden 2020 jälkeisessä unionin talousarvio- ja rahoituspolitiikassa. Tämän olisi heijastuttava tulevassa monivuotisessa rahoituskehyksessä ja kestävää rahoitusta ja unionin rahoituslaitoksia koskevissa säännöissä. Jäsenvaltioiden olisi lisäksi laajennettava taloudellisia ja muita kannustimia ja suunniteltava ympäristövaikutuksia koskevia tarkastuksia, jotta nopeutetaan puhtaiden ajoneuvojen käyttöönottoa markkinoilla. Näillä toimilla pienennetään alkuvaiheen suuria investointeja infrastruktuurimuutoksiin ja tuetaan liikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentämistä. Tarkistus 35 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 16 f kappale (uusi) (16 f)   Unionilla on nykyisessä monivuotisessa rahoituskehyksessä joukko erilaisia rahastoja, joiden avulla se voi tukea jäsenvaltioita, paikallisviranomaisia ja asianomaisia toimijoita niiden siirtyessä kestävään liikkuvuuteen. Kaudella 2014–2020 unioni on varannut 13,7 miljardia euroa Euroopan rakenne- ja investointirahastoista kaupunkiliikenteen rahoitukseen. Unionin Horisontti 2020 ‑tutkimusohjelmasta osoitetaan noin 200 miljoonaa euroa kaupunkiliikenteelle ja 650 miljoonaa euroa älykkäille kaupungeille, ja Verkkojen Eurooppa ‑välineestä osoitetaan noin 200 miljoonaa euroa kaupunkien solmukohtia koskeville ehdotuspyynnöille. Komission ja jäsenvaltioiden olisi seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä jatkettava tukea kestävään kaupunkiliikenteeseen liittyville hankkeille ja vahvistettava tarpeellisia synergiavaikutuksia eri rahoituslähteiden ja ohjelmien välillä. On vahvistettava etenkin kaupunkiliikenteen, uuden digitaalistrategian ja energiaunionin välisiä yhteyksiä, kuten mahdollisuutta rahoittaa Verkkojen Eurooppa -välineen avulla synergiahankkeita antamalla ylimääräinen yhteisrahoitusosuus liikennehankkeille, joilla on energiaan ja televiestintään liittyviä osatekijöitä ja siten valtava kaupunkihankkeisiin liittyvä potentiaali. Tarkistus 36 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 16 g kappale (uusi) (16 g)   Olisi edistettävä entistä kohdennetumpaa unionin rahoitusvälineiden, kuten Euroopan strategisten investointien rahaston ja Euroopan investointipankin Cleaner Transport Facility -aloitteen, käyttöä, sillä ne voivat auttaa rahoittamaan ajoneuvokantaa ja kalustoa. Siksi olisi parannettava teknisten ja rahoitusneuvontapalvelujen saatavuutta paikallisviranomaisille ja toimijoille, esimerkkeinä Euroopan investointineuvontakeskus, JASPERS, JESSICA ja Compass-rahoitusväline, jotta voidaan vahvistaa niiden institutionaalisia valmiuksia sekä hankkeiden valmistelua ja täytäntöönpanoa ja jotta voidaan saavuttaa unionin rahastojen ja rahoitusvälineiden optimoitu käyttö ja vähentää innovoivien tarjousten riskejä. Tarkistus 37 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 16 h kappale (uusi) (16 h)   Julkisia viranomaisia olisi myös kannustettava hankkimaan ajoneuvoja noudattaen direktiivin 2014/25/EU 82 artiklassa tarkoitettuja kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen perusteita ottaen huomioon kustannustehokkuus ajoneuvon elinkaaren aikana sekä ympäristöön liittyvät ja sosiaaliset näkökohdat. Tarkistus 38 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 16 i kappale (uusi) (16 i)   Investointien vaikutuksen maksimoimiseksi liikkuvuutta ja kaupunkisuunnittelua on koordinoitava entistä paremmin esimerkiksi kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmien avulla. Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmia kehitetään yksittäisillä politiikanaloilla ja yhteistyössä hallinnon eri tasojen kanssa, ja niissä yhdistetään eri liikennemuodot, liikenneturvallisuus, tavarantoimitukset, liikkuvuuden hallinta sekä älykkäät liikennejärjestelmät. Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmilla on tärkeä sija pyrittäessä saavuttamaan hiilidioksidipäästöjen, melun ja ilman epäpuhtauksien vähentämistä koskevat unionin tavoitteet. Siksi kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmien soveltamisen olisi oltava tärkeä tekijä, joka otetaan huomioon rahoitettaessa unionin hankkeita kaupunkiliikenteen alalla ja myös pantaessa tätä muutettua direktiiviä täytäntöön. Tässä yhteydessä komission olisi annettava toimivaltaisille viranomaisille tarvittavaa neuvontaa ja teknistä tukea kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmien laadinnassa niin, että toissijaisuusperiaate otetaan täysimääräisesti huomioon. Tarkistus 39 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 16 j kappale (uusi) (16 j)   Puhtaiden ajoneuvojen käyttöönoton tukemisen ohella julkiset hankinnat edistävät liikkuvuuden uusia muotoja. Puhtaille ajoneuvoille tarjotaan kannustimia, ja tämä johtaa infrastruktuurin käyttöönoton nopeutumiseen kaupunkialueilla samalla, kun digitalisaatio optimoi matkustaja- ja tavaraliikenteen tehokkuuden. Useiden liikennemuotojen yhdistäminen ja jaettu liikkuvuus sekä yhdistetyt lipunmyyntiratkaisut ovat keskeisellä sijalla siirryttäessä liikenteeseen palveluna. Tarkistus 40 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 17 kappale (17)  Direktiivin tavoitteiden saavuttamiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, joilla saatetaan ajan tasalle raskaiden hyötyajoneuvojen hiilidioksidipäästönormeihin liittyvät säännökset, viideksi vuodeksi [lisätään voimaantulopäivä] lähtien. Tätä kautta olisi jatkettava ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista. On erityisen tärkeää, että komissio toteuttaa asiaa valmistellessaan asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti. Poistetaan. Tarkistus 41 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 18 a kappale (uusi) (18 a)  Paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen1 a mukaisesti olisi keskityttävä erityisesti unionin lainsäädännön vaikutusten seuraamiseen. Direktiivin 2009/33/EY arvioinnin olisi tarjottava perusta jatkotoimia koskevien vaihtoehtojen vaikutustenarvioinnille. Komission olisi siksi arvioitava parhaan ja viimeisimmän saatavilla olevan tieteellisen näytön perustella, onko kyseistä direktiiviä tarpeen tarkistaa, ja otettava arvioinnissa huomioon ajoneuvojen elinkaarenaikaiset hiilidioksidipäästöt ja koko polttoaineketjun hiilidioksidipäästöt, jotta voidaan varmistaa politiikkatavoitteiden täyttymistä koskeva avoimuus ja vastuullisuus, ja esitettävä tarvittaessa tarpeellisia parannuksia. Tässä yhteydessä komission olisi tapauksen mukaan tarkasteltava uudelleen myös muuta vaihtoehtoisiin polttoaineisiin liittyvää asiaankuuluvaa lainsäädäntöä. ______________ 1 a EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1. Tarkistus 42 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 18 b kappale (uusi) (18 b)   Huomattava osa julkisen liikenteen hankinnoista liittyy julkisen paikallisliikenteen elimiin, jotka ovat yleisesti paikallisviranomaisten hallussa, mutta niiden taloudelliset resurssit ovat rajalliset. Puhtaiden ajoneuvojen hankintaa koskevat säännöt eivät siten saisi aiheuttaa merkittäviä taloudellisia lisärasitteita tai kustannusten ulkoistamisesta johtuvia lippujen hinnankorotuksia, paikallisten verojen nousua tai julkisen liikenteen vähentämistä. Tarkistus 43 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 18 c kappale (uusi) (18 c)   Unionin olisi suojeltava unionin valmistajia epäreilulta kilpailulta kolmansissa maissa, joissa unionin valmistajat eivät voi osallistua tieliikenteen moottoriajoneuvojen ostamista, leasing-vuokraamista, vuokraamista tai osamaksukauppaa koskeviin julkisiin tarjouskilpailuihin. Sen vuoksi komission olisi analysoitava epäreiluja kilpailukäytäntöjä kolmansissa maissa ja toteutettava asianmukaisia toimenpiteitä eurooppalaisen teollisuuden suojelemiseksi. Tarkistus 44 Ehdotus direktiiviksi 1 artikla – 1 kohta – 1 alakohta Direktiivi 2009/33/EY Otsikko ”Direktiivi 2009/33/EY puhtaiden tieliikenteen moottoriajoneuvojen edistämisestä vähäpäästöisen liikkuvuuden tukemiseksi”. ”Direktiivi 2009/33/EY puhtaiden tieliikenteen moottoriajoneuvojen edistämisestä julkisissa hankinnoissa vähäpäästöisen liikkuvuuden tukemiseksi”. Tarkistus 45 Ehdotus direktiiviksi 1 artikla – 1 kohta – 1 a alakohta (uusi) Direktiivi 2009/33/EY 1 artikla – 1 kohta (1 a)   Korvataan 1 artiklan 1 kohta seuraavasti: Tässä direktiivissä edellytetään, että hankintaviranomaiset, hankintayksiköt sekä tietyt liikenteenharjoittajat ottavat tieliikenteen moottoriajoneuvoja ostaessaan huomioon ajoneuvon elinkaarenaikaiset energia- ja ympäristövaikutukset, mukaan lukien energiankulutuksen ja hiilidioksidipäästöt ja tietyt epäpuhtauspäästöt, niin, että tavoitteina on edistää ja stimuloida puhtaiden ja energiatehokkaiden ajoneuvojen markkinoita sekä parantaa liikennealan myönteistä vaikutusta yhteisön ympäristö-, ilmasto- ja energiapolitiikkaan. ”Tässä direktiivissä edellytetään, että hankintaviranomaiset, hankintayksiköt sekä tietyt liikenteenharjoittajat ottavat tieliikenteen moottoriajoneuvoja ostaessaan, leasing-vuokratessaan, vuokratessaan tai osamaksukaupalla ostaessaan huomioon ajoneuvon elinkaarenaikaiset energia- ja ympäristövaikutukset, mukaan lukien energiankulutuksen ja hiilidioksidipäästöt ja tietyt epäpuhtauspäästöt, niin, että tavoitteina on edistää ja stimuloida puhtaiden ja energiatehokkaiden ajoneuvojen markkinoita sekä parantaa liikennealan myönteistä vaikutusta unionin ympäristö-, ilmasto- ja energiapolitiikkaan.” Tarkistus 46 Ehdotus direktiiviksi 1 artikla – 1 kohta – 1 b alakohta (uusi) Direktiivi 2009/33/EY 2 artikla – 1 kohta (1 b)  Korvataan 2 artiklan 1 kohta seuraavasti: Jäsenvaltiot voivat vapauttaa tämän direktiivin vaatimuksista sellaisten ajoneuvojen ostamista koskevat sopimukset, joihin viitataan direktiivin 2007/46/EY 2 artiklan 3 kohdassa ja joita varten ei vaadita tyyppihyväksyntää tai yksittäistä hyväksyntää niiden alueella. ”Jäsenvaltiot voivat vapauttaa tämän direktiivin vaatimuksista sellaisten ajoneuvojen ostamista, leasing-vuokraamista, vuokraamista tai osamaksukauppaa koskevat sopimukset, joihin viitataan direktiivin 2007/46/EY 2 artiklan 3 kohdassa ja joita varten ei vaadita tyyppihyväksyntää tai yksittäistä hyväksyntää niiden alueella.” Tarkistus 47 Ehdotus direktiiviksi 1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta Direktiivi 2009/33/EY 3 artikla – 1 kohta – johdantokappale Tätä direktiiviä sovelletaan sopimuksiin, jotka koskevat tieliikenteen moottoriajoneuvojen ostamista, leasing-vuokraamista, vuokraamista tai osamaksukauppaa, Tätä direktiiviä sovelletaan sopimuksiin, jotka koskevat tieliikenteen moottoriajoneuvojen ostamista, leasing-vuokraamista, vuokraamista, osamaksukauppaa tai niihin tehtäviä jälkiasennuksia, Tarkistus 48 Ehdotus direktiiviksi 1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta Direktiivi 2009/33/EY 3 artikla – 1 kohta – c a alakohta (uusi) c a)   jonka suorittavat Euroopan unionin toimielimet, virastot ja elimet. Tarkistus 49 Ehdotus direktiiviksi 1 artikla – 1 kohta – 3 alakohta Direktiivi 2009/33/EY 4 artikla – 1 kohta – 4 alakohta 4.  ’puhtaalla ajoneuvolla’ 4.  ’puhtaalla ajoneuvolla’ luokasta riippumatta ajoneuvoa, joka käyttää direktiivin 2014/94/EU 2 artiklan 1 alakohdassa määriteltyjä vaihtoehtoisia polttoaineita, lukuun ottamatta polttoaineita, joita ei tuoteta direktiivin 2108/... (RED II) liitteessä IX olevassa A osassa luetelluista raaka-aineista tai jotka tuotetaan palmuöljystä*, mukaan lukien hybridiajoneuvot, joissa sähköä käytetään ainoastaan osassa ajoneuvon varsinaista käyttöä, vähäpäästöiset ajoneuvot ja päästöttömät ajoneuvot. Polttomoottoriajoneuvoissa todelliset ajonaikaiset päästöt** prosenttiosuutena päästörajoista*** voivat olla enintään 80 prosenttia.” a)  luokan M1 tai M2 ajoneuvoa, jonka suurimmat pakokaasupäästöt ilmaistuna yksikkönä CO2g/km ovat liitteessä olevassa taulukossa 2 annettujen kynnysarvojen mukaiset ja jonka todelliset ajonaikaiset epäpuhtauspäästöt ovat pienemmät kuin mainitussa taulukossa 2 tarkoitetut prosenttiosuudet sovellettavista päästörajoista, tai b)  luokan N1 ajoneuvoa, jonka suurimmat pakokaasupäästöt ilmaistuna yksikkönä CO2g/km ovat liitteessä olevassa taulukossa 2 annettujen kynnysarvojen mukaiset ja jonka todelliset ajonaikaiset epäpuhtauspäästöt ovat pienemmät kuin mainitussa taulukossa 2 tarkoitetut prosenttiosuudet sovellettavista päästörajoista, tai c)  liitteessä olevassa taulukossa 3 määriteltyä luokan M3, N2 tai N3 ajoneuvoa”. _____________________________ * Tämä on osoitettava biopolttoaineen hankintasopimuksella tai muulla biopolttoaineen käyttöön liittyvällä menetelmällä. ** Todellisissa ajo-olosuhteissa syntyvät mikrohiukkaspäästöt [#/km] (PN) ja typen oksidien päästöt [mg/km] (NOx) mitattuina asetuksen (EU) 2017/1151 liitteen III A soveltuvan version mukaisesti. *** Asetuksen (EY) N:o 715/2007 liitteen I mukainen sovellettava päästöraja. Tarkistus 50 Ehdotus direktiiviksi 1 artikla – 1 kohta – 3 alakohta Direktiivi 2009/33/EY 4 artikla – 1 kohta – 4 a alakohta (uusi) 4 a.  ’päästöttömällä ajoneuvolla’ ajoneuvoa, jonka pakokaasupäästöissä ei ole hiilidioksidia, typen oksideja eikä pienhiukkasia. Tarkistus 51 Ehdotus direktiiviksi 1 artikla – 1 kohta – 3 alakohta Direktiivi 2009/33/EY 4 artikla – 1 kohta – 4 b alakohta (uusi) 4 b.  ’vähäpäästöisellä ajoneuvolla’ ajoneuvoa, jonka päästöjen enimmäismäärät esitetään liitteen taulukossa 2. Tarkistus 52 Ehdotus direktiiviksi 1 artikla – 1 kohta – 3 alakohta Direktiivi 2009/33/EY 1 artikla – 1 kohta – 4 c alakohta (uusi) 4 c.  ’jälkiasennuksena puhtaan ajoneuvon normin mukaiseksi muutetulla ajoneuvolla’ ajoneuvoa, jonka moottori on jälkiasennuksena muutettu vastaamaan puhtaan ajoneuvon normia, sellaisena kuin se on määritelty tämän artiklan 4 alakohdassa. Jos on kyse jälkiasennuksena muutetusta moottorista, jossa käytetään direktiivin 2009/28/EY 2 artiklan toisen kohdan i alakohdassa määriteltyjä biopolttoaineita, synteettisiä polttoaineita tai parafiinisia polttoaineita, ajoneuvon on täytettävä uusimmat Euro-normit tai niitä seuraavat normit. Tarkistus 53 Ehdotus direktiiviksi 1 artikla – 1 kohta – 4 alakohta Direktiivi 2009/33/EY 4 a artikla (4)  Lisätään 4 a artikla seuraavasti: Poistetaan. ”4 a artikla Säädösvallan siirto Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 8 a artiklan mukaisesti liitteessä olevan taulukon 3 saattamiseksi ajan tasalle lisäämällä siihen raskaiden hyötyajoneuvojen hiilidioksidipakokaasupäästöjä ja epäpuhtauspäästöjä koskevat kynnysarvot, kun asiaan liittyvät raskaiden hyötyajoneuvojen hiilidioksidipäästönormit ovat tulleet voimaan unionin tasolla.” Tarkistus 54 Ehdotus direktiiviksi 1 artikla – 1 kohta – 5 alakohta Direktiivi 2009/33/EY 5 artikla – 1 kohta 1.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tieliikenteen moottoriajoneuvojen ostoissa, leasing-vuokrauksissa, vuokrauksissa tai osamaksukaupoissa sekä julkisissa palveluhankintasopimuksissa, jotka koskevat maanteitse ja rautateitse suoritettavia joukkoliikennepalveluja, ja tämän direktiivin 3 artiklassa tarkoitetuissa julkisissa palveluhankintasopimuksissa noudatetaan liitteessä olevassa taulukossa 4 tarkoitettuja kevyiden hyötyajoneuvojen hankintojen ja liitteessä olevassa taulukossa 5 tarkoitettuja raskaiden hyötyajoneuvojen hankintojen vähimmäistavoitteita. 1.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tieliikenteen moottoriajoneuvojen ostoissa, leasing-vuokrauksissa, vuokrauksissa, osamaksukaupoissa tai jälkiasennuksessa, jolla ajoneuvo muutetaan puhtaan ajoneuvon normin mukaiseksi, sekä julkisissa palveluhankintasopimuksissa, jotka koskevat maanteitse ja rautateitse suoritettavia joukkoliikennepalveluja, ja tämän direktiivin 3 artiklassa tarkoitetuissa julkisissa palveluhankintasopimuksissa noudatetaan liitteessä olevassa taulukossa 4 tarkoitettuja puhtaiden kevyiden hyötyajoneuvojen hankintojen ja liitteessä olevassa taulukossa 5 tarkoitettuja raskaiden hyötyajoneuvojen hankintojen vähimmäistavoitteita. Tarkistus 55 Ehdotus direktiiviksi 1 artikla – 1 kohta – 5 alakohta Direktiivi 2009/33/EY 5 artikla – 1 a kohta (uusi) 1 a.   Hankintojen vähimmäistavoitteiden laskemisessa huomioon otettava julkisen hankinnan päivämäärä on julkisen hankintamenettelyn päättämispäivämäärä, joka vahvistetaan sopimuksen allekirjoituksella. Hankintojen vähimmäistavoitteet lasketaan keskiarvona kaikista sopimuksista, jotka allekirjoitetaan sitä päivää seuraavan päivän, jona tämä direktiivi on saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä, ja 31 päivän joulukuuta 2024 välisenä aikana ensimmäisen viitejakson osalta ja 1 päivän tammikuuta 2025 ja 31 päivän joulukuuta 2029 välisenä aikana toisen viitajakson osalta. Siinä tapauksessa, että 1 päivän tammikuuta 2030 jälkeistä viitejaksoa koskevia uusia tavoitteita ei hyväksytä ajoissa, sovelletaan edelleen vuodeksi 2030 vahvistettuja tavoitteita. Tarkistus 56 Ehdotus direktiiviksi 1 artikla – 1 kohta – 5 alakohta Direktiivi 2009/33/EY 5 artikla – 1 b kohta (uusi) 1 b.   Hankintojen tavoitteiden saavuttamiseksi hankintayksiköiden on tehtävä sopimukset kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen perusteella direktiivin 2014/25/EU 82 artiklassa tarkoitetulla tavalla. Tarjouseritelmät on määritettävä painottaen omistamisesta aiheutuvia kokonaiskustannuksia mutta myös ajoneuvojen muita ominaispiirteitä, kuten esteettömyyttä, soveltumista kaupunkiympäristöön, melutasoa, energiatehokkuutta sekä akkujen ja ajoneuvon osien kierrätettävyyttä. Tarkistus 57 Ehdotus direktiiviksi 1 artikla – 1 kohta – 5 a alakohta (uusi) Direktiivi 2009/33/EY 5 aartikla (uusi) (5 a)   Lisätään artikla seuraavasti: ”5 a artikla Taloudelliset resurssit 1.  Jäsenvaltioiden on asetettava saataville riittävästi rahoitusvälineitä puhtaiden ajoneuvojen hankintaa sekä niihin liittyvän infrastruktuurin perustamista varten alueellaan. Varat myönnetään sellaisen perusteellisen arvioinnin perusteella, jossa tarkastellaan julkisten viranomaisten ja hankintayksiköiden rahoitustarpeita verrattuna kansallisella tasolla asetettuihin hankintatavoitteisiin. 2.  Unioni asettaa saataville lisärahoitusvälineitä, joilla tuetaan puhtaiden ajoneuvojen käyttöönottoa sekä niihin liittyvän infrastruktuurin perustamista jäsenvaltioissa.” Tarkistus 58 Ehdotus direktiiviksi 1 artikla – 1 kohta – 5 b alakohta (uusi) Direktiivi 2009/33/EY 5 bartikla (uusi) (5 b)   Lisätään artikla seuraavasti: ”5 b artikla Julkisen liikenteen vaihtoehtoisia polttoaineita koskeva toimintasuunnitelma 1.  Komissio esittää 31 päivään joulukuuta 2020 mennessä Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimintasuunnitelman, jolla nopeutetaan liikenneyritysteen omistamien raskaiden hyötyajoneuvojen lataus- ja tankkausinfrastruktuurin perustamista niiden omilla varikoilla ja kunnossapitoalueilla sekä julkisissa tiloissa. 2.  Tämä toimintasuunnitelma sisältää tietoa saatavilla olevista unionin rahoitusvälineistä, ja siinä esitetään selkeästi menettelyt sekä se, miten tukea voidaan myöntää, sekä tietoa tuen suhteesta voimassa oleviin unionin valtiontukisääntöihin. 3.  Kertomuksessa on myös arvioitava, miten unionin rahoitusvälineitä voitaisiin tarkistaa, jotta rahoitusta annettaisiin ensisijaisesti kaiken kokoisille julkista liikennettä harjoittaville yrityksille niiden ajoneuvokannan uudistamiseksi.” Tarkistus 59 Ehdotus direktiiviksi 1 artikla – 1 kohta – 5 c alakohta (uusi) Direktiivi 2009/33/EY 5 cartikla (uusi) (5 c)   Lisätään artikla seuraavasti: ”5 c artikla Unionin alusta vähäpäästöisten ja energiatehokkaiden tieliikenteen moottoriajoneuvojen rajatylittäviä ja yhteisiä hankintoja varten Tämän direktiivin liitteessä määritettyjen tavoitteiden saavuttamisen helpottamiseksi ja mittakaavaetujen saavuttamiseksi komissio perustaa unionin alustan vähäpäästöisten ja energiatehokkaiden tieliikenteen moottoriajoneuvojen rajatylittäviä ja yhteisiä hankintoja varten. Edellä 3 artiklassa tarkoitetut hankintaviranomaiset, hankintayksiköt ja toiminnanharjoittajat voivat osallistua tähän alustaan tehdäkseen yhteisiä ajoneuvohankintoja. Komissio varmistaa, että alusta on julkisesti saatavilla ja että sen avulla kootaan tehokkaasti yhteen kaikki osapuolet, jotka ovat halukkaita yhdistämään resurssejaan. Tällaisten yhteisten hankintojen valmistelun ja toteuttamisen edistämiseksi komissio antaa teknistä apua ja kehittää yhteistyösopimusten malleja. Siirretään komissiolle valta antaa 8 a artiklan mukaisesti delegoitu säädös unionin alustan luomiseksi vähäpäästöisten ja energiatehokkaiden tieliikenteen moottoriajoneuvojen yhteisiä hankintoja varten.” Tarkistus 60 Ehdotus direktiiviksi 1 artikla – 1 kohta – 7 alakohta Direktiivi 2009/33/EY 8 aartikla (7)   Lisätään uusi 8 a artikla seuraavasti: Poistetaan. ”8 a artikla Siirretyn säädösvallan käyttäminen 1.  Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset. 2.  Siirretään 4 a artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä komissiolle viideksi vuodeksi [lisätään voimaantulopäivä] lähtien. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen tämän viiden vuoden kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä. 3.  Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 4 a artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen. 4.  Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. 5.  Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle. 6.  Edellä olevan 4 a artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.” Tarkistus 61 Ehdotus direktiiviksi 1 artikla – 1 kohta – 8 alakohta Direktiivi 2009/33/EY 9 artikla (8)  Korvataan 9 artikla seuraavasti: (8)  Poistetaan 9 artikla. ”1. Komissiota avustaa komitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea. 2.  Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa. Jos komitea ei anna lausuntoa, komissio ei hyväksy ehdotusta täytäntöönpanosäädökseksi ja sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklan 4 kohdan kolmatta alakohtaa. 3.  Kun komitean lausunto on määrä hankkia kirjallista menettelyä noudattaen, tämä menettely päätetään tuloksettomana, jos komitean puheenjohtaja lausunnon antamiselle asetetussa määräajassa niin päättää tai komitean jäsenten yksinkertainen enemmistö sitä pyytää.” Tarkistus 62 Ehdotus direktiiviksi 1 artikla – 1 kohta – 9 alakohta – a alakohta Direktiivi 2009/33/EY 10 artikla – 1 kohta ”1. Komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle jäsenvaltioiden raportointiin perustuvan kertomuksen tämän direktiivin soveltamisesta ja yksittäisten jäsenvaltioiden toteuttamista toimista kolmen vuoden välein 1 päivästä tammikuuta 2027 lähtien.” ”1. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle kertomus tämän direktiivin täytäntöönpanosta osana direktiivin 2014/24/EU 83 artiklan 3 kohdan toisessa alakohdassa ja direktiivin 2014/25/EU 99 artiklan 3 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettuja kertomuksia viimeistään 18 päivänä huhtikuuta 2026 ja sen jälkeen kolmen vuoden välein. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle alustava kertomus viimeistään 18 päivänä huhtikuuta 2023. Kertomuksissa on annettava tietoja tämän direktiivin täytäntöönpanemiseksi toteutetuista toimista, mukaan lukien tiedot viranomaisten ja yksiköiden hankkimien ajoneuvojen määrästä ja luokista, hallinnon eri tasojen välisestä vuoropuhelusta ja edellä mainittuihin raportointitoimiin liittyvistä jäsenvaltioiden suunnitelmista sekä muut mahdolliset hyödyllisiksi katsotut tiedot. Tietojen rakenteessa on noudatettava yhteisestä hankintasanastosta (CPV) annetussa asetuksessa (EY) N:o 2195/2002 esitettyjä, liitteen taulukossa 1 lueteltuja luokkia. Tarkistus 63 Ehdotus direktiiviksi 1 artikla – 1 kohta – 9 alakohta – a a alakohta (uusi) Direktiivi 2009/33/EY 10 artikla – 2 kohta (a a)  Korvataan 2 kohta seuraavasti: 2.  Näissä kertomuksissa arvioidaan tämän direktiivin ja erityisesti 5 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen vaihtoehtojen vaikutuksia ja lisätoimien tarpeellisuutta sekä esitetään tarvittaessa ehdotuksia. ”2. Komissio ehdottaa viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2022 menetelmää, jolla lasketaan ajoneuvojen elinkaarenaikaiset hiilidioksidipäästöt ja koko polttoaineketjun hiilidioksidipäästöt. Kyseisissä kertomuksissa komissio tarkastelee ajoneuvojen, jotka on ostettu markkinoiden parhaita vaihtoehtoja vastaavalla tavalla elinkaarenaikaiset energia- ja ympäristövaikutukset huomioon ottaen, nimellisiä ja suhteellisia määriä kunkin liitteen taulukossa 3 esitetyn ajoneuvoluokan osalta ja vertaa niitä näiden ajoneuvojen kokonaismarkkinoihin arvioiden, miten 5 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut vaihtoehdot ovat vaikuttaneet markkinoihin. Komissio arvioi lisäksi jatkotoimien tarvetta ja esittää ehdotuksia tarvittaessa. Komissio tarkastelee viimeistään 18 päivänä huhtikuuta 2027 direktiiviä 2009/33/EY ja muuta asiaankuuluvaa lainsäädäntöä, joka liittyy vaihtoehtoisiin polttoaineisiin, ottaen huomioon ajoneuvojen elinkaarenaikaiset hiilidioksidipäästöt ja koko polttoaineketjun hiilidioksidipäästöt.” Tarkistus 64 Ehdotus direktiiviksi 1 artikla – 1 kohta – 9 alakohta – a b alakohta (uusi) Direktiivi 2009/33/EY 10 artikla – 3 kohta (a b)  Korvataan 3 kohta seuraavasti: 3.  Viimeistään ensimmäisen kertomuksen ilmestyessä komissio tarkastelee 5 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja vaihtoehtoja, esittää 6 artiklassa tarkoitettuja menetelmiä koskevan arvion ja ehdottaa tarvittaessa asianmukaisia muutoksia. ”3. Komissio laatii viimeistään 18 päivänä huhtikuuta 2024 ja sen jälkeen kolmen vuoden välein Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän direktiivin täytäntöönpanosta ja erittelee siinä yksittäisten jäsenvaltioiden tässä suhteessa toteuttamat toimet sekä arvioi jatkotoimien tarvetta ja liittää kertomukseen tarvittaessa ehdotuksen tämän direktiivin muuttamiseksi.” Tarkistus 65 Ehdotus direktiiviksi 1 artikla – 1 kohta – 9 alakohta – b alakohta Direktiivi 2009/33/EY 10 artikla – 4 kohta ”4. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle kertomus tämän direktiivin täytäntöönpanosta viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2026 ja sen jälkeen joka kolmas vuosi. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle välikertomus viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2023. Kertomuksessa on annettava tietoja tämän direktiivin täytäntöönpanemiseksi toteutetuista toimista, mukaan luettuina tiedot viranomaisten ja yksiköiden hankkimien ajoneuvojen määrästä ja luokista, hallinnon eri tasojen välisestä vuoropuhelusta ja edellä mainittuihin raportointitoimiin liittyvistä jäsenvaltioiden suunnitelmista sekä muut mahdolliset hyödyllisiksi katsotut tiedot. Tietojen rakenteessa olisi noudatettava yhteisestä hankintasanastosta (CPV) annetussa asetuksessa (EY) N:o 2195/200231 esitettyjä, liitteessä täsmennettyjä luokkia. Poistetaan. Tarkistus 66 Ehdotus direktiiviksi 1 artikla – 1 kohta – 9 alakohta – b alakohta Direktiivi 2009/33/EY 10 artikla – 5 kohta 5.  Siirretään komissiolle valta hyväksyä täytäntöönpanosäädöksillä ohjeita 4 kohdassa tarkoitettujen jäsenvaltioiden kertomusten sisällöstä.” 5.  Siirretään komissiolle valta hyväksyä täytäntöönpanosäädöksillä ohjeita 1 kohdassa tarkoitettujen jäsenvaltioiden kertomusten sisällöstä.” Tarkistus 67 Ehdotus direktiiviksi 1 artikla – 1 kohta – 9 alakohta – b alakohta – b a alakohta (uusi) Direktiivi 2009/33/EY 10 artikla – 5 a kohta (uusi) (b a)  Lisätään kohta seuraavasti: ”5 a. Jäsenvaltiot voivat päättää luoda mekanismeja, joilla säännellään muiden ajoneuvokannan omistajien, kuten taksi-, yhteiskyyti- ja yhteiskäyttöyritysten, toteuttamia puhtaiden ajoneuvojen ostoja.” Tarkistus 68 Ehdotus direktiiviksi 1 artikla – 1 kohta – 9 alakohta – b b alakohta (uusi) Direktiivi 2009/33/EY 10 artikla – 5 b kohta (uusi) (b b)  Lisätään kohta seuraavasti: ”5 b. Komissio esittää viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2021 Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimintasuunnitelma, jolla nopeutetaan liikenneyritysten omistamien raskaiden hyötyajoneuvojen lataus- ja tankkausinfrastruktuurin perustamista niiden omilla varikoilla ja kunnossapitoalueilla sekä julkisissa tiloissa. Tämä toimintasuunnitelma sisältää tietoa saatavilla olevista unionin rahoitusvälineistä, ja siinä selvitetään, miten tukea voidaan myöntää unionin valtiontukisäännöistä riippumatta.” Tarkistus 69 Ehdotus direktiiviksi 1 artikla – 1 kohta – 9 alakohta – b c alakohta (uusi) Direktiivi 2009/33/EY 10 artikla – 5 c kohta (uusi) (b c)  Lisätään kohta seuraavasti: ”5 c. Komissio arvioi tarvetta tarkastella uudelleen lainsäädäntöä, joka liittyy puhtaiden ja energiatehokkaiden tieliikenteen moottoriajoneuvojen edistämiseen, parhaiten luokiteltujen ja uudelleen pinnoitettujen renkaiden käytön osalta ja tekee tarvittaessa lainsäädäntöehdotuksen.” Tarkistus 70 Ehdotus direktiiviksi 1 artikla – 1 kohta – 9 alakohta – b d alakohta (uusi) Direktiivi 2009/33/EY 10 artikla – 5 d kohta (uusi) (b d)  Lisätään kohta seuraavasti: ”5 d. Komissio antaa neuvontaa jäsenvaltioille unionin eri rahastoista, joita voitaisiin käyttää tämän direktiivin mukaisiin tarkoituksiin, kuten Verkkojen Eurooppa -välineestä, josta tuetaan tehokkaita, kestäviä ja saumattomasti toisiinsa kytkeytyviä Euroopan laajuisia liikenteen alan verkkoja, ja Euroopan strategisten investointien rahastosta tai Cleaner Transport Facility -aloitteesta, joilla tuetaan puhtaampien ajoneuvojen käyttöönottoa ja niihin liittyviä infrastruktuuritarpeita.” Tarkistus 71 Ehdotus direktiiviksi 1 artikla – 1 kohta – 9 alakohta – b e alakohta (uusi) Direktiivi 2009/33/EY 10 artikla – 5 e kohta (uusi) (b e)  Lisätään kohta seuraavasti: ”5 e. Neuvontakeskuksilla on keskeinen rooli tässä siirtymässä, sillä ne edistävät ja helpottavat investointeja ja tukevat institutionaalisia valmiuksia. Siksi komissio vahvistaa merkittävästi Euroopan investointineuvontakeskuksen asemaa ja valmiuksia erityisesti lisäämällä sen paikallista läsnäoloa ja ennakoivaa tehtävää hankkeiden valmistelussa.” Tarkistus 72 Ehdotus direktiiviksi 2 artikla – 1 kohta – 1 alakohta Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään XXX [lisätään päivämäärä, joka on 24 kuukautta voimaantulosta]. Niiden on toimitettava viipymättä nämä säännökset kirjallisina komissiolle. Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään XXX [lisätään päivämäärä, joka on 18 kuukautta voimaantulosta]. Niiden on toimitettava viipymättä nämä säännökset kirjallisina komissiolle. Tarkistus 73 Ehdotus direktiiviksi Liite I Direktiivi 2009/33/EY Liite – taulukko 1 Komission teksti Taulukko 1: 3 artiklassa tarkoitetut yhteisen hankintasanaston koodit CPV-koodi Kuvaus 60112000-6 Joukkoliikennepalvelut maanteitse 60130000-8 Matkustajien erikoismaantiekuljetukset 60140000-1 Tilausmatkustajaliikenteen palvelut 60172000-3 Linja-autojen ja linja-autojen kaukoliikenteen vuokraus kuljettajan kanssa 90511000-2 Jätteiden keruupalvelut 60160000-7 Tieliikenteen postikuljetukset 60161000-4 Pakettien kuljetuspalvelut Tarkistus Taulukko 1: 3 artiklassa tarkoitetut yhteisen hankintasanaston koodit CPV-koodi Kuvaus 60112000-6 Joukkoliikennepalvelut maanteitse 60130000-8 Matkustajien erikoismaantiekuljetukset 60140000-1 Tilausmatkustajaliikenteen palvelut 60172000-3 Linja-autojen ja linja-autojen kaukoliikenteen vuokraus kuljettajan kanssa 90511000-2 Jätteiden keruupalvelut 60160000-7 Tieliikenteen postikuljetukset 60161000-4 Pakettien kuljetuspalvelut 64121100-1 Posti jakelupalvelut 64121200-2 Pakettipalvelut 60170000-0 Henkilöliikenteen ajoneuvojen vuokraus kuljettajan kanssa 60171000-7 Henkilöautojen vuokraus kuljettajan kanssa 60181000-0 Kuorma-autojen vuokraus kuljettajan kanssa 60180000-3 Tavarankuljetusajoneuvojen vuokraus kuljettajan kanssa 90511100-3 Kiinteiden yhdyskuntajätteiden keruupalvelut 90511200-4 Kotitalousjätteiden keruupalvelut 90511300-5 Roskien keruupalvelut 90511400-6 Paperinkeräyspalvelut Tarkistus 74 Ehdotus direktiiviksi Liite I Direktiivi 2009/33/EY Liite – taulukko 2 Komission teksti Taulukko 2: Kevyiden hyötyajoneuvojen päästörajat Ajoneuvoluokat 2025 2030   CO2 g/km RDE-epäpuhtaus­päästöt* prosentteina päästörajoista** CO2 g/km RDE-epäpuhtaus­päästöt* prosentteina päästö­rajoista Luokan M1 ajoneuvot 25 80 % 0 – Luokan M2 ajoneuvot 25 80 % 0 – Luokan N1 ajoneuvot 40 80 % 0 – * Todellisissa ajo-olosuhteissa syntyvät mikrohiukkaspäästöt [#/km] (PN) ja typen oksidien päästöt [mg/km] (NOx) mitattuina asetuksen (EU) 2017/1151 liitteen III A soveltuvan version mukaisesti. ** Sovellettava päästöraja, joka esitetään asetuksen (EY) N:o 715/2007 tai sen seuraajasäädösten liitteessä I. Tarkistus Taulukko 2: Kevyiden hyötyajoneuvojen päästörajat Ajoneuvoluokat 2025 2030   CO2 g/km RDE-epäpuhtaus­päästöt* prosentteina päästörajoista** CO2 g/km RDE-epäpuhtaus­päästöt* prosentteina päästö­rajoista Luokan L ajoneuvot 25       Luokan M1 ajoneuvot 50 80 % 0 – Luokan M2 ajoneuvot 50 80 % 0 – Luokan N1 ajoneuvot 50 80 % 0 – Luokan M3 ajoneuvot –       Luokan N2 ajoneuvot –       Luokan N3 ajoneuvot –       *Todellisissa ajo-olosuhteissa syntyvät mikrohiukkaspäästöt [#/km] (PN) ja typen oksidien päästöt [mg/km] (NOx) mitattuina asetuksen (EU) 2017/1151 liitteen III A soveltuvan version mukaisesti. **Sovellettava päästöraja, joka esitetään asetuksen (EY) N:o 715/2007 tai sen seuraajasäädösten liitteessä I. Tarkistus 86 Ehdotus direktiiviksi Liite I Direktiivi 2009/33/EY Liite – taulukko 3 […..] Poistetaan. Tarkistukset 75 ja 85 Ehdotus direktiiviksi Liite I Direktiivi 2009/33/EY Liite – taulukko 4 Komission teksti Taulukko 4: Taulukon 2 mukaisten kevyiden hyötyajoneuvojen vähimmäistavoiteosuus kevyiden hyötyajoneuvojen kokonaishankinnoista jäsenvaltioissa* Jäsenvaltio 2025 2030 Luxemburg 35 % 35 % Ruotsi 35 % 35 % Tanska 34 % 34 % Suomi 35 % 35 % Saksa 35 % 35 % Ranska 34 % 34 % Yhdistynyt kuningaskunta 35 % 35 % Alankomaat 35 % 35 % Itävalta 35 % 35 % Belgia 35 % 35 % Italia 35 % 35 % Irlanti 35 % 35 % Espanja 33 % 33 % Kypros 29 % 29 % Malta 35 % 35 % Portugali 27 % 27 % Kreikka 23 % 23 % Slovenia 20 % 20 % Tšekki 27 % 27 % Viro 21 % 21 % Slovakia 20 % 20 % Liettua 19 % 19 % Puola 20 % 20 % Kroatia 17 % 17 % Unkari 21 % 21 % Latvia 20 % 20 % Romania 17 % 17 % Bulgaria 16 % 16 % * Ajoneuvot, joiden pakokaasupäästöt ovat tasoltaan nolla, vastaavat tavoitteen kerryttämisessä 1 ajoneuvoa. Kaikki muut ajoneuvot, jotka täyttävät tämän liitteen taulukon 2 vaatimukset, vastaavat tavoitteen kerryttämisessä 0,5 ajoneuvoa. Tarkistus Taulukko 4: Kevyiden hyötyajoneuvojen vähimmäistavoiteosuus raskaiden hyötyajoneuvojen kokonaishankinnoista jäsenvaltioissa1,2   Ajoneuvoluokka M1, M2, N1 Ajoneuvoluokka L Jäsenvaltio 2025 2030 2025 2030 EU:n toimielimet, virastot ja elimet [50 %] [50 %] [50 %] [50 %] Luxemburg 50 % 50 % 50 % 50 % Ruotsi 50 % 50 % 50 % 50 % Tanska 50 % 50 % 50 % 50 % Suomi 50 % 50 % 50 % 50 % Saksa 50 % 50 % 50 % 50 % Ranska 50 % 50 % 50 % 50 % Yhdistynyt kuningaskunta 50 % 50 % 50 % 50 % Alankomaat 50 % 50 % 50 % 50 % Itävalta 50 % 50 % 50 % 50 % Belgia 50 % 50 % 50 % 50 % Italia 50 % 50 % 50 % 50 % Irlanti 50 % 50 % 50 % 50 % Espanja 50 % 50 % 50 % 50 % Kypros 50 % 50 % 50 % 50 % Malta 50 % 50 % 50 % 50 % Portugali 50 % 50 % 50 % 50 % Kreikka 35 % 35 % 35 % 35 % Slovenia 35 % 35 % 35 % 35 % Tšekki 50 % 50 % 50 % 50 % Viro 35 % 35 % 35 % 35 % Slovakia 35 % 35 % 35 % 35 % Liettua 35 % 35 % 35 % 35 % Puola 35 % 35 % 35 % 35 % Kroatia 25 % 25 % 25 % 25 % Unkari 25 % 25 % 25 % 25 % Latvia 25 % 25 % 25 % 25 % Romania 25 % 25 % 25 % 25 % Bulgaria 25 % 25 % 25 % 25 % 1 Puhtaiden kevyiden hyötyajoneuvojen hankintojen vähimmäistavoitteista vähintään 70 prosenttia on täytettävä päästöttömillä ja vähäpäästöisillä ajoneuvoilla ensimmäisellä viitekaudella (vuoteen 2025 asti) ja päästöttömillä ajoneuvoilla toisella viitekaudella (vuosina 2025–2030) ja sitä seuraavilla viitekausilla. 2 Ajoneuvot, joiden pakokaasupäästöt ovat tasoltaan nolla, vastaavat tavoitteen kerryttämisessä 1 ajoneuvoa. Vähäpäästöiset ajoneuvot ja ajoneuvot, jotka käyttävät polttoaineenaan maakaasua, kunhan niiden käyttö tapahtuu täysin biometaanilla, mikä on osoitettava biometaanin hankintaa koskevalla sopimuksella tai muilla biometaanin käyttöön saamista koskevalla järjestelyillä, vastaavat tavoitteen kerryttämisessä 0,66:ta ajoneuvoa. Kaikki muut puhtaat ajoneuvot vastaavat tavoitteen kerryttämisessä 0,5:tä ajoneuvoa. Tarkistus 79 Ehdotus direktiiviksi Liite – taulukko 5 Direktiivi 2009/33/EY Komission teksti Taulukko 5: Taulukon 3 mukaisten raskaiden hyötyajoneuvojen vähimmäistavoiteosuus raskaiden hyötyajoneuvojen kokonaishankinnoista jäsenvaltioissa* Jäsenvaltio Kuorma-autot Linja-autot   2025 2030 2025 2030 Luxemburg 10 % 15 % 50 % 75 % Ruotsi 10 % 15 % 50 % 75 % Tanska 10 % 15 % 50 % 75 % Suomi 9 % 15 % 46 % 69 % Saksa 10 % 15 % 50 % 75 % Ranska 10 % 15 % 48 % 71 % Yhdistynyt kuningaskunta 10 % 15 % 50 % 75 % Alankomaat 10 % 15 % 50 % 75 % Itävalta 10 % 15 % 50 % 75 % Belgia 10 % 15 % 50 % 75 % Italia 10 % 15 % 50 % 75 % Irlanti 10 % 15 % 50 % 75 % Espanja 10 % 14 % 50 % 75 % Kypros 10 % 13 % 50 % 75 % Malta 10 % 15 % 50 % 75 % Portugali 8 % 12 % 40 % 61 % Kreikka 8 % 10 % 38 % 57 % Slovenia 7 % 9 % 33 % 50 % Tšekki 9 % 11 % 46 % 70 % Viro 7 % 9 % 36 % 53 % Slovakia 8 % 9 % 39 % 58 % Liettua 9 % 8 % 47 % 70 % Puola 7 % 9 % 37 % 56 % Kroatia 6 % 7 % 32 % 48 % Unkari 8 % 9 % 42 % 63 % Latvia 8 % 9 % 40 % 60 % Romania 6 % 7 % 29 % 43 % Bulgaria 8 % 7 % 39 % 58 % * Ajoneuvot, joiden pakokaasupäästöt ovat tasoltaan nolla ja jotka käyttävät polttoaineenaan maakaasua, kunhan niiden käyttö tapahtuu täysin biometaanilla, mikä olisi osoitettava biometaanin hankintaa koskevalla sopimuksella tai muilla biometaanin käyttöön saamista koskevalla järjestelyillä, vastaavat 1 ajoneuvoa tavoitteen kerryttämisessä. Laskentatapaa ei käytetä niiden jäsenvaltioiden tapauksessa, joissa hankintojen vähimmäismääräksi on asetettu yli 50 prosenttia julkisten hankintojen kokonaisvolyymistä, jolloin raja-arvo on 50 prosenttia. Kaikki muut ajoneuvot, jotka täyttävät tämän liitteen taulukon 2 vaatimukset, vastaavat tavoitteen kerryttämisessä 0,5 ajoneuvoa. Tarkistus Taulukko 5: 4 artiklan 4 kohdan mukaisten raskaiden hyötyajoneuvojen vähimmäistavoiteosuus raskaiden hyötyajoneuvojen kokonaishankinnoista jäsenvaltioissa Jäsenvaltio Kuorma-autot Linja-autot   20251 20302 20251 20302 EU:n toimielimet, virastot ja elimet [10 %] [15 %] [50 %] [75 %] Luxemburg 10 % 15 % 50 % 75 % Ruotsi 10 % 15 % 50 % 75 % Tanska 10 % 15 % 50 % 75 % Suomi 9 % 15 % 46 % 69 % Saksa 10 % 15 % 50 % 75 % Ranska 10 % 15 % 48 % 71 % Yhdistynyt kuningaskunta 10 % 15 % 50 % 75 % Alankomaat 10 % 15 % 50 % 75 % Itävalta 10 % 15 % 50 % 75 % Belgia 10 % 15 % 50 % 75 % Italia 10 % 15 % 50 % 75 % Irlanti 10 % 15 % 50 % 75 % Espanja 10 % 14 % 50 % 75 % Kypros 10 % 13 % 50 % 75 % Malta 10 % 15 % 50 % 75 % Portugali 8 % 12 % 40 % 61 % Kreikka 8 % 10 % 38 % 57 % Slovenia 7 % 9 % 33 % 50 % Tšekki 9 % 11 % 46 % 70 % Viro 7 % 9 % 36 % 53 % Slovakia 8 % 9 % 39 % 58 % Liettua 9 % 8 % 47 % 70 % Puola 7 % 9 % 37 % 56 % Kroatia 6 % 7 % 32 % 48 % Unkari 8 % 9 % 42 % 63 % Latvia 8 % 9 % 40 % 60 % Romania 6 % 7 % 29 % 43 % Bulgaria 8 % 7 % 39 % 58 % 1 Puhtaiden raskaiden hyötyajoneuvojen hankintojen vähimmäistavoitteista vähintään 66 prosenttia on täytettävä päästöttömillä ajoneuvoilla tai ajoneuvoilla, jotka käyttävät polttoaineenaan maakaasua, kunhan niiden käyttö tapahtuu täysin biometaanilla, mikä on osoitettava biometaanin hankintaa koskevalla sopimuksella tai muilla biometaanin käyttöön saamista koskevalla järjestelyillä. Biometaania käyttävien ajoneuvojen osuuden laskeminen alatavoitetta varten lopetetaan, kun 30 prosenttia alatavoitteesta on saavutettu. 2 Puhtaiden raskaiden hyötyajoneuvojen hankintojen vähimmäistavoitteista vähintään 75 prosenttia on täytettävä päästöttömillä ajoneuvoilla tai ajoneuvoilla, jotka käyttävät polttoaineenaan maakaasua, kunhan niiden käyttö tapahtuu täysin biometaanilla, mikä on osoitettava biometaanin hankintaa koskevalla sopimuksella tai muilla biometaanin käyttöön saamista koskevalla järjestelyillä. Biometaania käyttävien ajoneuvojen osuuden laskeminen alatavoitetta varten lopetetaan, kun 30 prosenttia alatavoitteesta on saavutettu.