Hakemisto 
Hyväksytyt tekstit
Torstai 25. lokakuuta 2018 - Strasbourg
Kulttuuriesineiden tuonti ***I
 EU:n taloudellisten etujen suojelu – rahan ja varojen takaisinperintä kolmansista maista petostapauksissa
 Ihmisille ja eläimille tarkoitettuja lääkkeitä koskevat luvat ja valvonta ***I
 Eläinlääkkeet ***I
 Lääkerehun valmistus, markkinoille saattaminen ja käyttö ***I
 Verojen ja maksujen kantaminen raskailta tavaraliikenteen ajoneuvoilta tiettyjen infrastruktuurien käytöstä ***I
 Puhtaiden ja energiatehokkaiden tieliikenteen moottoriajoneuvojen edistäminen ***I
 Läntisten vesialueiden ja niiden lähivesialueiden kalakantoja ja näitä kantoja hyödyntäviä kalastuksia koskeva monivuotinen suunnitelma ***I
 Euroopan pankkiviranomaisen kotipaikan sijainti ***I
 Euroopan lääkeviraston kotipaikan sijainti ***I
 Uusfasistisen väkivallan lisääntyminen Euroopassa
 Eläinten hyvinvointi, mikrobilääkkeiden käyttö ja teollisen broilerituotannon ympäristövaikutukset
 Vuonna 2018 Katowicessa Puolassa järjestettävä YK:n ilmastokokous (COP 24)
 Biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen sopimuspuolten 14. kokous (COP 14)
 Euroalueen työllisyys- ja sosiaalipolitiikka
 Cambridge Analytican käyttöön luovutetut Facebookin käyttäjien tiedot ja tämän vaikutus tietosuojaan
 Toimittaja Jamal Khashoggin tappaminen Saudi-Arabian Istanbulin‑konsulaatissa
 Tilanne Asovanmerellä
 Venezuelan tilanne
 Tutkintojen automaattisen vastavuoroisen tunnustamisen edistäminen
 Vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotto EU:ssa: aika toimia!
 Globalisaation hallinta: kauppaa koskevat näkökohdat

Kulttuuriesineiden tuonti ***I
PDF 235kWORD 89k
Euroopan parlamentin tarkistukset 25. lokakuuta 2018 ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kulttuuriesineiden tuonnista (COM(2017)0375 – C8-0227/2017 – 2017/0158(COD))(1)
P8_TA(2018)0418A8-0308/2018

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Komission teksti   Tarkistus
Tarkistus 1
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 1 kappale
(1)  Ottaen huomioon terrorismin rahoituksen torjunnasta 12 päivänä helmikuuta 2016 annetut neuvoston päätelmät, Euroopan parlamentille ja neuvostolle terrorismin rahoituksen torjunnan vahvistamista koskevasta toimintasuunnitelmasta annettu komission tiedonanto24 ja terrorismin torjumisesta annettu direktiivi25 kolmansien maiden kanssa käytävästä kaupasta olisi annettava yhteiset säännöt, jotta varmistetaan tehokas suojelu kulttuuriesineiden häviämisen estämiseksi, säilytetään ihmiskunnan kulttuuriperintö ja estetään se, että terrorismia rahoitetaan myymällä ryöstettyä kulttuuriperintöä unionissa oleville ostajille.
(1)  Ottaen huomioon terrorismin rahoituksen torjunnasta 12 päivänä helmikuuta 2016 annetut neuvoston päätelmät, Euroopan parlamentille ja neuvostolle terrorismin rahoituksen torjunnan vahvistamista koskevasta toimintasuunnitelmasta annettu komission tiedonanto24 ja terrorismin torjumisesta annettu direktiivi25 kolmansien maiden kanssa käytävästä kaupasta olisi annettava yhteiset säännöt, jotta varmistetaan tehokas suojelu kulttuuriesineiden laittoman kaupan, häviämisen tai tuhoutumisen estämiseksi, säilytetään ihmiskunnan kulttuuriperintö ja estetään se, että terrorismia rahoitetaan ja rahaa pestään myymällä ryöstettyä kulttuuriperintöä unionissa oleville ostajille.
__________________
__________________
24 COM(2016)0050.
24 COM(2016)0050.
25 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2017/541, annettu 15 päivänä maaliskuuta 2017, terrorismin torjumisesta sekä neuvoston puitepäätöksen 2002/475/YOS korvaamisesta sekä neuvoston päätöksen 2005/671/YOS muuttamisesta. EUVL L 88, 31.3.2017, s. 6–21.
25 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2017/541, annettu 15 päivänä maaliskuuta 2017, terrorismin torjumisesta sekä neuvoston puitepäätöksen 2002/475/YOS korvaamisesta sekä neuvoston päätöksen 2005/671/YOS muuttamisesta. EUVL L 88, 31.3.2017, s. 6–21.
Tarkistus 2
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 1 a kappale (uusi)
(1 a)  Ottaen huomioon unionin sitoutumisen oikeudenmukaisiin prosesseihin ja uhreille maksettaviin korvauksiin sekä YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestön (Unesco) perussäännön ja perinnön suojelua koskevat yleissopimukset on varmistettava, että laittomasti kaupatut, kaivauksissa löydetyt tai hankitut esineet palautetaan. Kun otetaan huomioon kansojen ja alueiden riisto, joka johtaa yleensä kulttuuriesineiden laittomaan kauppaan, erityisesti kun tällaisen laittoman kaupan taustalla on aseellinen konflikti, tässä asetuksessa olisi otettava huomioon pikemminkin kansojen ja alueiden alueelliset ja paikalliset ominaispiirteet kuin kulttuurituotannon markkina-arvo.
Tarkistus 3
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 2 kappale
(2)  Kulttuuriperintö on yksi sivilisaation keskeisistä osatekijöistä, se rikastuttaa kaikkien ihmisten kulttuurielämää ja sitä olisi tämän vuoksi suojeltava luvattomalta käyttöönotolta ja ryöstelyltä. Unionin olisi näin ollen kiellettävä laittomasti kolmansista maista vietyjen kulttuuriesineiden saapuminen unionin tullialueelle.
(2)  Kulttuuriesineillä on usein huomattavaa kulttuurista, taiteellista, historiallista ja tieteellistä merkitystä. Kulttuuriperintö on yksi sivilisaation keskeisistä osatekijöistä, koska sillä on muun muassa symbolista arvoa ja se muodostaa ihmiskunnan kulttuurisen muistin. Se rikastuttaa kaikkien ihmisten kulttuurielämää ja yhdistää ihmisiä yhteisen muistitiedon ja sivilisaation kehittymisen kautta. Sitä olisi tämän vuoksi suojeltava luvattomalta käyttöönotolta ja ryöstelyltä. Arkeologisia kohteita on ryöstelty aina, mutta nyt ryöstely on saavuttanut teolliset mittasuhteet. Tällaisia kaivauksia ja ryöstelyä jatketaan niin kauan kuin on mahdollista käydä kannattavaa kauppaa laittomissa kaivauksissa löydetyillä kulttuuriesineillä ja saada hyötyä ilman mainittavia riskejä. Kulttuuriperinnön taloudellinen ja taiteellinen arvo luo voimakasta kysyntää kansainvälisillä markkinoilla, kun taas vaikuttavien kansainvälisten sääntelytoimien puute tai näiden toimien tehoton täytäntöönpano johtaa siihen, että tällaiset esineet siirtyvät varjotalouden piiriin. Arkeologisten kohteiden ryöstely ja kaupan käyminen laittomissa kaivauksissa löydetyllä kulttuuriperinnöllä ovat vakavia rikoksia, jotka aiheuttavat merkittävää kärsimystä niille, joihin ne vaikuttavat suoraan tai epäsuorasti. Kulttuuriesineiden laiton kauppa edistää monissa tapauksissa pakotettua kulttuurista homogenisointia tai karkottamista, ja kulttuuriesineiden ryöstely johtaa muun muassa kulttuurien hajoamiseen. Unionin olisi näin ollen kiellettävä laittomasti kolmansista maista vietyjen kulttuuriesineiden tuonti unionin tullialueelle painottaen erityisesti kulttuuriesineiden vientiä kolmansista maista, joissa on käynnissä aseellisia selkkauksia, etenkin silloin kun tällaisten esineiden ovat vieneet terroristijärjestöt tai muut rikollisjärjestöt.
Tarkistus 4
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 2 a kappale (uusi)
(2 a)  Kolmansien maiden toimivaltaisilla viranomaisilla ei aina ole riittäviä valmiuksia torjua kulttuuriesineiden laitonta kauppaa. Niiden toimintaan saattaa myös liittyä korruptiota tai muunlaisia hallinnollisia väärinkäytöksiä. Kun kulttuuriesineitä siirretään pois ympäristöstä, johon ne kuuluvat, väestöltä riistetään sen tavat sekä muisto- ja palvontaesineet tai -paikat. Esineiden historiallinen tausta ja tieteellinen arvo menetetään, jos yhteenkuuluvia esineitä myydään erillään. Kulttuuriesineiden korvaamattomuuden ja yleisen edun vuoksi on suotavaa, että tällaisia esineitä olisi voitava pitää hallussa vain ehdollisesti. Tuontiprosessin yhteydessä olisi annettava vakuutus esineiden myöhemmästä asianmukaisesta varastoinnista ja dokumentoinnista sekä siitä, että ne ovat tutkimuslaitosten ja julkisten museoiden käytettävissä, ja yhteistyöstä perusteltujen palautusvaateiden tapauksessa.
Tarkistus 5
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 3 kappale
(3)  Kun otetaan huomioon jäsenvaltioissa sovellettavat erilaiset säännöt kulttuuriesineiden unionin tullialueelle saapumisen yhteydessä, olisi toteutettava toimenpiteitä erityisesti sen varmistamiseksi, että kulttuuriesineiden tuontiin sovelletaan yhtenäistä valvontaa niiden saapumisen yhteydessä.
(3)  Kun otetaan huomioon jäsenvaltioissa sovellettavat erilaiset säännöt kulttuuriesineiden unionin tullialueelle tuonnin yhteydessä, olisi toteutettava toimenpiteitä erityisesti sen varmistamiseksi, että tiettyjen kulttuuriesineiden tuontiin sovelletaan yhtenäistä valvontaa niiden unionin tullialueelle saapumisen yhteydessä nykyisten prosessien, menettelyjen ja hallinnollisten välineiden avulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 952/20131 a yhdenmukaisen täytäntöönpanon toteuttamiseksi.
__________________
1 a Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 952/2013, annettu 9 päivänä lokakuuta 2013, unionin tullikoodeksista (EUVL L 269, 10.10.2013, s. 1).
Tarkistus 6
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 4 kappale
(4)  Yhteisten sääntöjen olisi katettava sellaisten unionin tullialueelle saapuvien kulttuuriesineiden tullikohtelu, jotka eivät ole unionitavaroita, eli niiden luovutus vapaaseen liikkeeseen ja niiden asettaminen johonkin muuhun erityiseen tullimenettelyyn kuin passitukseen.
(4)  Yhteisten sääntöjen olisi katettava sellaisten kulttuuriesineiden unionin tullialueelle saattaminen ja tuonti, jotka eivät ole unionitavaroita.
Tarkistus 7
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 5 kappale
(5)  Kun otetaan huomioon vapaa-alueiden (ja ns. ”vapaasatamien”) tiedossa oleva potentiaali kulttuuriesineiden varastoinnin kannalta, käyttöön otettavien valvontatoimenpiteiden olisi oltava kyseisten tullimenettelyjen osalta soveltamisalaltaan mahdollisimman laajat. Näiden valvontatoimenpiteiden olisi näin ollen koskettava vapaaseen liikkeeseen luovutettujen tavaroiden lisäksi erityiseen tullimenettelyyn asetettuja tavaroita. Tällainen laaja soveltamisala ei kuitenkaan saisi haitata tavaroiden kauttakulkuvapauden periaatetta eikä ylittää sitä, mikä on tarpeen laittomasti vietyjen kulttuuriesineiden unionin tullialueelle saapumisen estämiseksi. Vaikka soveltamisalaan olisi sisällyttävä ne erityiset tullimenettelyt, joihin unionin tullialueelle saapuvat tavarat voidaan asettaa, passitus olisi jätettävä valvontatoimenpiteiden ulkopuolelle.
(5)  Vapaa-alueiden (ja ns. ”vapaasatamien”) kohdalla käyttöön otettavien valvontatoimenpiteiden olisi oltava kyseisten tullimenettelyjen osalta soveltamisalaltaan mahdollisimman laajat, jotta vältetään tämän asetuksen säännösten kiertäminen käyttämällä hyväksi vapaa-alueita, jotka ovat mahdollisia kasvualustoja laittomien tuotteiden kaupan jatkuvalle leviämiselle unioniin. Näiden valvontatoimenpiteiden olisi näin ollen koskettava vapaaseen liikkeeseen luovutettujen tavaroiden lisäksi erityiseen tullimenettelyyn asetettuja tavaroita. Tällainen laaja soveltamisala ei kuitenkaan saisi ylittää sitä, mikä on tarpeen laittomasti vietyjen kulttuuriesineiden unionin tullialueelle saapumisen estämiseksi, paitsi silloin, kun toimivaltaisilla viranomaisilla on perustellut syyt uskoa, että kulttuuriesineet on viety alkuperämaasta tai kolmannesta maasta vastoin sen lakeja ja asetuksia.
Tarkistus 8
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 6 kappale
(6)  Asetuksessa käytettävien määritelmien olisi perustuttava määritelmiin, joita on käytetty Pariisissa 14 päivänä marraskuuta 1970 allekirjoitetussa Unescon yleissopimuksessa kulttuuriomaisuuden luvattoman tuonnin, viennin ja omistusoikeuden siirron kieltämiseksi ja ehkäisemiseksi ja Roomassa 24 päivänä kesäkuuta 1995 allekirjoitetussa UNIDROIT’n yleissopimuksessa varastetuista tai laittomasti maasta viedyistä kulttuuriesineistä, koska ne ovat tuttuja monille kolmansille maille ja useimmille jäsenvaltioille.
(6)  Asetuksessa käytettävien määritelmien olisi perustuttava määritelmiin, joita on käytetty Pariisissa 14 päivänä marraskuuta 1970 allekirjoitetussa Unescon yleissopimuksessa kulttuuriomaisuuden luvattoman tuonnin, viennin ja omistusoikeuden siirron kieltämiseksi ja ehkäisemiseksi, jäljempänä ’vuonna 1970 tehty Unescon yleissopimus’, ja Roomassa 24 päivänä kesäkuuta 1995 allekirjoitetussa Unidroit’n yleissopimuksessa varastetuista tai laittomasti maasta viedyistä kulttuuriesineistä, koska ne ovat tuttuja monille kolmansille maille ja useimmille jäsenvaltioille.
Tarkistus 9
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 7 kappale
(7)  Viennin laillisuus olisi tutkittava sen maan lakien ja asetusten perusteella, jossa kulttuuriesineet löydettiin tai luotiin (’alkuperämaa’). Säännösten kiertämisen välttämiseksi henkilön, joka haluaa tuoda kulttuuriesineitä unionin tullialueelle, olisi – kun nämä kulttuuriesineet saapuvat unioniin jostakin muusta kolmannesta maasta – osoitettava, että ne vietiin sieltä laillisesti, jos kyseinen kolmas maa on vuonna 1970 tehdyn Unescon yleissopimuksen allekirjoittajavaltio ja näin ollen maa, joka on sitoutunut torjumaan kulttuuriomaisuuden laitonta kauppaa. Muissa tapauksissa henkilön olisi todistettava laillinen vienti alkuperämaasta.
(7)  Viennin laillisuus olisi tutkittava sen maan lakien ja asetusten perusteella, jossa kulttuuriesineet löydettiin tai luotiin tai josta kulttuuriesineet poistettiin, jossa ne kaivettiin tai josta ne varastettiin maan päältä tai veden alta tai jolla on niin läheinen yhteys kulttuuriesineisiin, että maa suojelee niitä kansallisena kulttuuriomaisuutena ja sääntelee niiden vientiä alueeltaan sen jälkeen, kun ne on laillisesti siirretty siitä maasta, jossa kulttuuriesineet luotiin tai löydettiin (’alkuperämaa’). Säännösten kiertämisen välttämiseksi henkilön, joka haluaa tuoda kulttuuriesineitä unionin tullialueelle, olisi – kun nämä kulttuuriesineet saapuvat unioniin jostakin muusta kolmannesta maasta – osoitettava, että ne vietiin alkuperämaasta laillisesti. Poikkeuksellisissa tapauksissa, joissa joko kulttuuriesineen alkuperämaata ei voida määrittää luotettavasti ja toimivaltainen viranomainen katsoo, että tämä seikka on hyvin dokumentoitu ja sen tueksi on esitetty hyviä todisteita, tai joissa kulttuuriesineet on viety alkuperämaasta ennen vuotta 1970 ja niitä on pidetty kolmannessa maassa muuta tarkoitusta kuin väliaikaista käyttöä, passitusta, vientiä tai lähettämistä varten ennen niiden tuomista unionin tullialueelle, mutta haltija ei voi toimittaa vaadittuja asiakirjoja, koska tällaiset asiakirjat eivät olleet käytössä, kun kulttuuriesineet vietiin alkuperämaasta, hakemukseen olisi liitettävä asianmukaiset asiakirjat ja tiedot, jotka osoittavat, että kyseiset kulttuuriesineet on viety kyseisen kolmannen maan alueelta sen lakien ja asetusten mukaisesti tai että tällaiset lait ja asetukset puuttuvat.
Tarkistukset 10 ja 11
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 7 a kappale (uusi)
(7 a)  Vuonna 1970 tehdyn Unescon yleissopimuksen 5 artiklassa kehotetaan perustamaan yksi tai useampi kansallinen laitos kyseisen yleissopimuksen sopimuspuolina olevien jäsenvaltioiden kulttuuriperinnön suojelemiseksi laitonta tuontia, vientiä ja siirtoa vastaan. Kyseisen yleissopimuksen mukaisesti tällaisilla kansallisilla laitoksilla on oltava riittävä määrä pätevää henkilökuntaa, jotta suojelu voidaan varmistaa ja jotta voidaan tehdä myös tarvittavaa aktiivista yhteistyötä turvallisuuden ja kulttuuriesineiden laittoman tuonnin torjunnan alalla, erityisesti kriisialueilla, kyseisen yleissopimuksen sopimuspuolina olevien jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten kesken. Kyseisen yleissopimuksen sopimuspuolina jo olevien jäsenvaltioiden olisi noudatettava yleissopimuksen mukaisia sitoumuksiaan ja niiden jäsenvaltioiden, jotka eivät ole sitä vielä tehneet, olisi pikaisesti ratifioitava se.
Tarkistus 12
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 8 kappale
(8)  Jotta ei kohtuuttomasti estettäisi tavarakauppaa ulkorajojen yli, tätä asetusta olisi sovellettava ainoastaan sellaisiin esineisiin, jotka ovat tietynikäisiä. Tätä varten näyttää asianmukaiselta asettaa vähimmäisikärajaksi 250 vuotta kaikille kulttuuriesineiden luokille. Tällä vähimmäisikärajalla varmistetaan, että tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet keskittyvät niihin kulttuuriesineisiin, joihin ryöstely konfliktialueilla todennäköisimmin kohdistuu, jättämättä huomiotta muita esineitä, joiden valvonta on tarpeen kulttuuriperinnön suojelun varmistamiseksi.
(8)  Jotta ei kohtuuttomasti estettäisi tavarakauppaa unionin ulkorajojen yli, tätä asetusta olisi sovellettava ainoastaan sellaisiin esineisiin, jotka ovat tietynikäisiä ja joilla on tietty kynnysarvo. Tätä varten näyttää asianmukaiselta asettaa vähimmäisikäraja suurimmalle osalle kulttuuriesineiden luokkia asetuksen (EY) N:o 116/2009 sekä vuonna 1970 tehdyn Unescon yleissopimuksen ja vuonna 1995 tehdyn UNIDROIT’n yleissopimuksen määräysten mukaisesti ja rahallinen kynnys tietyille liitteessä I vahvistetuille kulttuuriesineiden luokille. Tiettyihin kulttuuriesineiden luokkiin ei pitäisi soveltaa rahallista kynnystä, sillä ne edellyttävät tehostettua suojelua suuremman varkauden, häviämisen tai tuhoutumisen riskin vuoksi. Vähimmäisikärajalla varmistetaan, että tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet keskittyvät niihin kulttuuriesineisiin, joihin ryöstely konfliktialueilla todennäköisimmin kohdistuu, jättämättä huomiotta muita esineitä, joiden valvonta on tarpeen kulttuuriperinnön suojelun varmistamiseksi.
Tarkistus 13
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 10 kappale
(10)  Tietyt kulttuuriesineiden luokat, kuten arkeologiset esineet, muistomerkkien osat sekä harvinaiset käsikirjoitukset ja inkunaabelit ovat erityisen alttiita ryöstelylle ja hävittämiselle, joten näyttää olevan tarpeen säätää tehostetun valvonnan järjestelmästä ennen kuin ne saavat saapua unionin tullialueelle. Tällaisessa järjestelmässä olisi edellytettävä saapumisjäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen myöntämän luvan esittämistä ennen kuin kyseiset esineet voidaan luovuttaa vapaaseen liikkeeseen tai asettaa johonkin muuhun erityiseen tullimenettelyyn kuin passitukseen. Tällaista lupaa hakevien henkilöiden olisi voitava osoittaa laillinen vienti alkuperämaasta asianmukaisilla asiakirjoilla ja todistuksilla, joita ovat erityisesti sen kolmannen maan, josta ne viedään, myöntämät vientitodistukset tai -luvat, omistusoikeuden osoittavat asiakirjat, laskut, myyntisopimukset, vakuutusasiakirjat, kuljetusasiakirjat ja asiantuntijoiden arvioinnit. Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten olisi täydellisen ja tarkan hakemuksen pohjalta päätettävä luvan myöntämisestä ilman aiheetonta viivytystä.
(10)  Tietyt kulttuuriesineiden luokat, kuten arkeologiset esineet ja muistomerkkien osat ovat erityisen alttiita ryöstelylle ja hävittämiselle, joten näyttää olevan tarpeen säätää tehostetun valvonnan järjestelmästä ennen kuin ne saavat saapua unionin tullialueelle. Tällaisessa järjestelmässä olisi edellytettävä aiotun ensimmäisen tuontijäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen myöntämän luvan esittämistä ennen tuontia unionin tullialueelle. Tällaista lupaa hakevien henkilöiden olisi voitava osoittaa, että kulttuuriesineet on viety alkuperämaasta tai poikkeustapauksissa kolmannesta maasta tämän alkuperämaan tai kolmannen maan lakien ja asetusten mukaisesti, tai osoittaa tällaisten lakien ja asetusten puuttuminen. Kun otetaan riski ja asianmukaisen huolellisuuden periaatteiden soveltaminen asianmukaisesti huomioon, laillinen vienti alkuperämaasta tai poikkeustapauksissa kolmannesta maasta olisi todistettava esittämällä asianmukaiset asiakirjat ja todisteet (alkuperämaan antamat vientitodistukset tai -luvat, Object ID -standardin mukainen vakiomuotoinen asiakirja, joka edustaa kansainvälistä standardia kuvattaessa kulttuuriesineitä, omistusoikeuden osoittavat asiakirjat, laskut, myyntisopimukset, vakuutusasiakirjat, kuljetusasiakirjat), jotka osoittavat, että kyseiset kulttuuriesineet on viety alkuperämaasta sen lakien ja asetusten mukaisesti. Jos täydentäviä asiakirjoja ei ole saatavilla, hakemukseen olisi liitettävä asiantuntija-arvio, jos toimivaltainen viranomainen katsoo sen tarpeelliseksi. Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten olisi täydellisen ja tarkan hakemuksen pohjalta päätettävä luvan myöntämisestä ilman aiheetonta viivytystä ja määritettyjen aikataulujen puitteissa.
Tarkistus 14
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 10 a kappale (uusi)
(10 a)  Kun otetaan huomioon esineiden erityisluonne, kulttuurialan asiantuntijoiden rooli tulliviranomaisten piirissä on erittäin tärkeä, sillä heidän olisi voitava tarvittaessa vaatia ilmoittajalta lisätietoja ja analysoida kulttuuriesineitä suorittamalla fyysinen tarkastus.
Tarkistus 15
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 11 kappale
(11)  Muiden kulttuuriesineiden luokkien osalta henkilöiden, jotka haluavat tuoda niitä unionin tullialueelle, olisi vakuutuksen avulla todistettava niiden laillinen vienti kolmannesta maasta ja otettava tästä vastuu sekä esitettävä riittävät tiedot, jotta tulli voi tunnistaa kyseiset esineet. Menettelyn helpottamiseksi ja oikeusvarmuuden vuoksi kulttuuriesinettä koskevat tiedot olisi esitettävä käyttäen standardoitua asiakirjaa. Kulttuuriesineiden kuvaamiseen olisi käytettävä Object ID -asiakirjaa, jota Unesco suosittelee. Tullin olisi rekisteröitävä kyseisten kulttuuriesineiden saapuminen, säilytettävä alkuperäisasiakirjat ja annettava asiaan liittyvistä asiakirjoista jäljennös ilmoittajalle, jotta varmistetaan jäljitettävyys esineiden saavuttua sisämarkkinoille.
(11)  Muiden kulttuuriesineiden luokkien osalta henkilöiden, jotka haluavat tuoda niitä unionin tullialueelle, olisi sähköisen vakuutuksen avulla todistettava niiden laillinen vienti alkuperämaasta tai poikkeustapauksissa kolmannesta maasta ja otettava tästä vastuu sekä esitettävä riittävät tiedot, jotta tulli voi tunnistaa kyseiset esineet. Menettelyn helpottamiseksi ja oikeusvarmuuden vuoksi kulttuuriesinettä koskevat tiedot olisi esitettävä käyttäen sähköistä standardoitua asiakirjaa. Kulttuuriesineiden kuvaamiseen olisi käytettävä Object ID ‑standardin mukaista vakiomuotoista asiakirjaa, jota Unesco suosittelee. Sähköiseen vakuutukseen olisi liitettävä myös alkuperämaan tai poikkeustapauksissa kolmannen maan antamat vientitodistukset tai -luvat, jotka osoittavat, että kyseiset kulttuuriesineet on viety kyseisestä maasta kyseisen alkuperämaan tai kolmannen maan lakien ja asetusten mukaisesti tai jotka osoittavat tällaisten lakien ja määräysten puuttumisen. Jos alkuperämaan tai kolmannen maan lainsäädännössä ei säädetä vientilupien tai -todistusten myöntämisestä, tuojan vakuutukseen olisi liitettävä myös muut mahdolliset asianmukaiset asiakirjat ja todisteet, muun muassa omistusoikeuden osoittavat asiakirjat, laskut, myyntisopimukset, vakuutusasiakirjat ja kuljetusasiakirjat. Kyseiset kulttuuriesineet olisi rekisteröitävä sähköisesti ja ilmoittajalle olisi annettava asiaan liittyvistä asiakirjoista jäljennös, jotta varmistetaan jäljitettävyys esineiden saavuttua sisämarkkinoille. Toimivaltaisille viranomaisille sähköisen vakuutuksen muodossa annettujen tietojen avulla tulliviranomaisten olisi kyettävä ryhtymään lisätoimiin, jos ne arvioivat riskianalyysin perusteella, että tällaiset tavarat saattavat olla laittoman tuonnin kohteina.
Tarkistus 16
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 12 kappale
(12)  Kulttuuriesineiden väliaikaiselta maahantuonnilta kasvatuksellisiin, tieteellisiin tai akateemisiin tarkoituksiin ei pitäisi edellyttää luvan tai vakuutuksen esittämistä.
(12)  Kulttuuriesineiden väliaikaiselta maahantuonnilta kasvatuksellisiin, tieteellisiin, esittävien taiteiden, konservointi-, restaurointi-, digitointi- tai akateemisiin tarkoituksiin ja museoiden tai muiden voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen välisen yhteistyön tarkoituksiin kulttuurinäyttelyiden järjestämiseksi ei pitäisi edellyttää tuontiluvan tai tuojan vakuutuksen esittämistä. Kaupallisilla messuilla ja kansainvälisillä taidemessuilla esiteltäväksi tarkoitettujen kulttuuriesineiden osalta ei pitäisi edellyttää tuontiluvan tai tuojan vakuutuksen esittämistä. Mikäli kulttuuriesineet kuitenkin hankitaan unionin alueella ja ne jäävät sinne, niiden osalta pitäisi edellyttää tuontiluvan tai tuojan vakuutuksen esittämistä kulttuuriesineiden luokasta riippuen.
Tarkistus 17
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 13 kappale
(13)  Sellaisista maista tuotavien kulttuuriesineiden varastointi, joissa on käynnissä aseellinen selkkaus tai jotka kärsivät luonnonkatastrofista, olisi myös sallittava ilman luvan tai vakuutuksen esittämistä näiden esineiden turvallisuuden ja säilymisen varmistamiseksi.
(13)  Sellaisista maista tuotavien kulttuuriesineiden varastointi, joissa on käynnissä aseellinen selkkaus tai jotka kärsivät luonnonkatastrofista, kun tarkoituksena on palauttaa kyseiset esineet tilanteen sen salliessa niiden alkuperämaahan tai kolmanteen maahan, josta ne laillisesti vietiin, olisi myös sallittava ilman tuontiluvan tai tuojan vakuutuksen esittämistä näiden esineiden turvallisuuden ja säilymisen varmistamiseksi.
Tarkistus 18
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 14 kappale
(14)  Jotta otetaan huomioon tämän asetuksen täytäntöönpanosta saadut kokemukset ja ne muuttuvat geopoliittiset ja muut olosuhteet, joiden vuoksi kulttuuriesineet joutuvat vaaraan, haittaamatta kohtuuttomasti kolmansien maiden kanssa käytävää kauppaa, komissiolle olisi siirrettävä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukainen valta antaa säädöksiä vähimmäisikärajaa koskevan kriteerin muuttamisesta eri kulttuuriesineiden luokkien osalta. Tämän säädösvallan siirron ansiosta komission olisi myös voitava saattaa liite ajan tasalle yhdistettyyn nimikkeistöön tehtyjen muutosten seurauksena. On erityisen tärkeää, että komissio järjestää valmistelutyönsä aikana asianmukaiset kuulemiset, mukaan lukien asiantuntijoiden kuuleminen, ja että tällaiset kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten sopimuksessa27 määrättyjä periaatteita noudattaen. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.
(14)  Jotta otetaan huomioon tämän asetuksen täytäntöönpanosta saadut kokemukset ja ne muuttuvat geopoliittiset ja muut olosuhteet, joiden vuoksi kulttuuriesineet joutuvat vaaraan, haittaamatta kohtuuttomasti kolmansien maiden kanssa käytävää kauppaa, komissiolle olisi siirrettävä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukainen valta antaa säädöksiä vähimmäisikärajaa ja rahallista kynnystä koskevan kriteerin muuttamisesta eri kulttuuriesineiden luokkien osalta. Tämän säädösvallan siirron ansiosta komission olisi myös voitava saattaa liite I ajan tasalle yhdistettyyn nimikkeistöön tehtyjen muutosten seurauksena sekä laatia toinen liite (liite II), johon sisältyy Kansainvälisen museoneuvoston (ICOM) laatimiin ja tarkistamiin uhanalaisten kulttuuriesineiden ”punaisiin listoihin” perustuva luettelo maista ja yhdistetyn nimikkeistön koodeista. On erityisen tärkeää, että komissio järjestää valmistelutyönsä aikana asianmukaiset kuulemiset, mukaan lukien asiantuntijoiden kuuleminen, ja että tällaiset kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten sopimuksessa27 määrättyjä periaatteita noudattaen. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.
__________________
__________________
27 EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1.
27 EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1.
Tarkistus 19
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 15 kappale
(15)  Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa, jotta se voisi hyväksyä erityiset yksityiskohtaiset säännöt, joita sovelletaan kulttuuriesineiden väliaikaiseen maahantuontiin unionin tullialueelle ja varastointiin siellä, tuontilupahakemusten ja -lomakkeiden sekä tuojan vakuutusten ja niiden liiteasiakirjojen mallit sekä tarkemmat niiden toimittamista ja käsittelyä koskevat menettelysäännöt. Komissiolle olisi lisäksi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa, jotta se voisi suorittaa järjestelyjä sähköisen tietokannan perustamiseksi tietojen tallentamista ja jäsenvaltioiden välistä tietojenvaihtoa varten. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/201128 mukaisesti.
(15)  Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa, jotta se voisi hyväksyä erityiset yksityiskohtaiset säännöt, joita sovelletaan kulttuuriesineiden väliaikaiseen maahantuontiin unionin tullialueelle ja varastointiin siellä, ja tämä olisi tehtävä taaten samalla säilyttämisen asianmukaiset edellytykset, kun otetaan asianmukaisesti huomioon kulttuuriesineiden erityinen luonne. Näitä järjestelyjä olisi sovellettava myös sähköisten tuontilupahakemusten ja ‑lomakkeiden ja tällaisten hakemusten hylkäysperusteiden luettelon sekä tuojan vakuutusten ja niiden liiteasiakirjojen sähköisiin vakiomalleihin ja myös tarkempiin niiden sähköistä toimittamista ja käsittelyä koskeviin menettelysääntöihin. Komissiolle olisi lisäksi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa, jotta se voisi suorittaa järjestelyjä sähköisen tietokannan perustamiseksi tietojen tallentamista ja jäsenvaltioiden välistä tietojenvaihtoa varten asetuksen (EU) N:o 952/2013 mukaisesti. Tietokannan perustaminen voi olla osa kyseisen asetuksen 280 artiklan mukaista työohjelmaa. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 mukaisesti28.
__________________
__________________
28 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).
28 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).
Tarkistus 20
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 15 a kappale (uusi)
(15 a)  Tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi tullin valvonta- ja tarkastusmenettelyissä sovelletaan asetuksen (EU) N:o 952/2013 säännöksiä.
Tarkistus 21
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 16 kappale
(16)  Kulttuuriesineiden kauppavirroista olisi kerättävä merkityksellistä tietoa, jotta tuetaan asetuksen tehokasta täytäntöönpanoa ja luodaan perusta sen tulevalle arvioinnille. Kulttuuriesineiden kauppavirtoja ei voida tehokkaasti seurata vain niiden arvon tai painon mukaan, koska nämä kaksi arvoa voivat vaihdella. On olennaisen tärkeää kerätä tietoja ilmoitettujen esineiden lukumäärästä. Koska yhdistetyssä nimikkeistössä ei täsmennetä mitään ylimääräistä mittausyksikköä kulttuuriesineitä varten, on tarpeen edellyttää, että esineiden lukumäärä ilmoitetaan.
(16)  Kulttuuriesineiden kauppavirroista olisi kerättävä merkityksellistä tietoa sähköisesti ja jaettava sitä jäsenvaltioiden ja komission kesken, jotta tuetaan asetuksen tehokasta täytäntöönpanoa ja luodaan perusta sen tulevalle arvioinnille. Avoimuuden ja julkisen valvonnan varmistamiseksi olisi julkaistava mahdollisimman paljon tietoa. Kulttuuriesineiden kauppavirtoja ei voida tehokkaasti seurata vain niiden arvon tai painon mukaan, koska nämä kaksi arvoa voivat vaihdella. On olennaisen tärkeää kerätä sähköisesti tietoja ilmoitettujen esineiden lukumäärästä. Koska yhdistetyssä nimikkeistössä ei täsmennetä mitään ylimääräistä mittausyksikköä kulttuuriesineitä varten, on tarpeen edellyttää, että esineiden lukumäärä ilmoitetaan.
Tarkistus 22
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 17 kappale
(17)  Tullialan riskienhallintaa koskevassa EU:n strategiassa ja toimintasuunnitelmassa29 pyritään muun muassa vahvistamaan tulliviranomaisten valmiuksia vastata kulttuuriesineiden alalla ilmeneviin riskeihin. Asetuksessa (EU) N:o 952/2013 vahvistettuja yhteisen riskinhallintajärjestelmän puitteita olisi käytettävä ja asian kannalta merkityksellisiä riskeihin liittyviä tietoja olisi vaihdettava tulliviranomaisten välillä.
(17)  Tullialan riskienhallintaa koskevassa EU:n strategiassa ja toimintasuunnitelmassa29 pyritään muun muassa vahvistamaan tulliviranomaisten koulutusta ja valmiuksia vastata kulttuuriesineiden alalla ilmeneviin riskeihin. Asetuksessa (EU) N:o 952/2013 vahvistettuja yhteisen riskinhallintajärjestelmän puitteita olisi käytettävä ja asian kannalta merkityksellisiä riskeihin liittyviä tietoja olisi vaihdettava tulliviranomaisten välillä.
__________________
__________________
29 COM(2014)0527: Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle tullialan riskienhallintaa koskevasta EU:n strategiasta ja toimintasuunnitelmasta.
29 COM(2014)0527: Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle tullialan riskienhallintaa koskevasta EU:n strategiasta ja toimintasuunnitelmasta.
Tarkistus 23
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 17 a kappale (uusi)
(17 a)  On tarpeen perustaa kulttuuriesineiden ostajille suunnattuja tiedotuskampanjoita, jotka koskevat laittomien esineiden riskiä, ja auttaa markkinatoimijoita tämän asetuksen ymmärtämisessä ja soveltamisessa. Jäsenvaltioiden olisi otettava asiaankuuluvat kansalliset yhteyspisteet ja muut tiedotuspalvelut mukaan tietojen levittämiseen.
Tarkistus 24
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 17 b kappale (uusi)
(17 b)  Komission olisi varmistettava, että mikroyrityksille sekä pienille ja keskisuurille yrityksille (jäljempänä ’mikro- ja pk-yritykset’) annetaan asianmukaista teknistä apua, ja helpotettava tietojenvaihtoa niiden kanssa tämän asetuksen panemiseksi tehokkaasti täytäntöön. Unioniin sijoittautuneiden kulttuuriesineitä tuovien mikro- ja pk‑yritysten olisi näin ollen voitava hyödyntää Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1287/20131 a perustettua COSME‑ohjelmaa.
__________________
1 a Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1287/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, yritysten kilpailukykyä sekä pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskevan ohjelman (COSME) (2014–2020) perustamisesta ja päätöksen N:o 1639/2006/EY kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 33).
Tarkistus 25
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 18 kappale
(18)  Jäsenvaltioiden olisi otettava käyttöön tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia seuraamuksia sellaisia tilanteita varten, joissa tämän asetuksen säännöksiä ei noudateta, ja annettava nämä seuraamukset tiedoksi komissiolle.
(18)  Jäsenvaltioiden olisi otettava käyttöön tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia seuraamuksia sellaisia tilanteita varten, joissa tämän asetuksen säännöksiä ei noudateta, ja annettava nämä seuraamukset tiedoksi komissiolle. Jäsenvaltioiden olisi myös ilmoitettava komissiolle, kun näitä seuraamuksia sovelletaan. On toivottavaa varmistaa tasapuoliset toimintaedellytykset ja yhdenmukainen lähestymistapa, minkä vuoksi on aiheellista, että seuraamukset ovat kussakin jäsenvaltiossa luonteeltaan ja vaikutuksiltaan samankaltaisia.
Tarkistus 26
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 19 kappale
(19)  Komissiolle olisi annettava riittävästi aikaa hyväksyä säännöt tämän asetuksen täytäntöönpanosta, erityisesti ne, jotka koskevat tuontiluvan hakemisessa tai tuojan vakuutuksen laatimisessa käytettäviä asianmukaisia lomakkeita. Tämän vuoksi tämän asetuksen soveltamista olisi lykättävä.
(19)  Komission olisi hyväksyttävä viipymättä säännöt tämän asetuksen täytäntöönpanosta, erityisesti ne, jotka koskevat tuontiluvan hakemisessa tai tuojan vakuutuksen laatimisessa käytettäviä asianmukaisia sähköisiä vakiolomakkeita.
Tarkistus 27
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta
Tässä asetuksessa vahvistetaan edellytykset ja menettely kulttuuriesineiden saapumiselle unionin tullialueelle.
Tässä asetuksessa vahvistetaan edellytykset ja menettely kulttuuriesineiden saattamiselle ja tuonnille unionin tullialueelle.
Tarkistus 28
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 2 kohta
Tätä asetusta ei sovelleta niihin kulttuuriesineisiin, jotka passitetaan unionin tullialueen kautta.
Tätä asetusta sovelletaan niihin kulttuuriesineisiin, jotka passitetaan unionin tullialueen kautta, kun toimivaltaisilla viranomaisilla on perustellut syyt uskoa, että kulttuuriesineet on viety alkuperämaasta tai kolmannesta maasta vastoin kyseisen alkuperämaan tai kolmannen maan lakeja ja asetuksia.
Tarkistus 29
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 1 kohta – a alakohta
a)  ’kulttuuriesineellä’ mitä tahansa esinettä, joka on tärkeä arkeologian, esihistorian, historian, kirjallisuuden, taiteen tai tieteen kannalta ja joka kuuluu liitteessä olevassa taulukossa lueteltuihin luokkiin ja täyttää siinä määritellyn vähimmäisikävaatimuksen;
a)  ’kulttuuriesineellä’ mitä tahansa esinettä, joka on tärkeä arkeologian, esihistorian, historian, kirjallisuuden, taiteen tai tieteen kannalta ja joka kuuluu liitteissä lueteltuihin luokkiin ja täyttää siinä määritellyn vähimmäisikävaatimuksen ja rahallista kynnystä koskevan kriteerin;
Tarkistus 30
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 1 kohta – a a alakohta (uusi)
a a)  ’kulttuuriesineiden tuonnilla’
i)  asetuksen (EU) N:o 952/2013 201 artiklassa tarkoitettua luovutusta vapaaseen liikkeeseen; tai
ii)  tavaroiden asettamista yhteen seuraavista asetuksen (EU) N:o 952/2013 210 artiklassa tarkoitetuista erityismenettelyistä:
a.  varastointi, johon kuuluvat tullivarastointi ja vapaa-alueet,
b.  erityiskäyttö, johon kuuluvat väliaikainen maahantuonti ja tietty käyttötarkoitus,
c.  sisäinen jalostus,
Tarkistus 31
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 1 kohta – b alakohta
b)  ’alkuperämaalla’ maata, jonka nykyisellä alueella kulttuuriesineet luotiin tai löydettiin;
b)  ’alkuperämaalla’ maata, jonka nykyisellä alueella kulttuuriesineet luotiin tai löydettiin tai josta ne poistettiin, jossa ne kaivettiin tai josta ne varastettiin maan päältä tai veden alta, tai maata, jolla on niin läheinen yhteys kulttuuriesineisiin, että tämä maa suojelee niitä kansallisena kulttuuriomaisuutena ja sääntelee niiden vientiä alueeltaan sen jälkeen, kun ne on laillisesti siirretty siitä maasta, jossa kulttuuriesineet luotiin tai löydettiin;
Tarkistus 32
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 1 kohta – c alakohta
c)  ’viejämaalla’ maata, jossa kulttuuriesineitä viimeksi pidettiin pysyvästi kyseisen maan lakien ja asetusten mukaisesti ennen niiden lähettämistä unioniin;
c)  ’kolmannella maalla’ viimeistä muuta maata kuin alkuperämaata, jossa kulttuuriesineitä pidettiin ennen niiden tuomista unionin tullialueelle;
Tarkistus 33
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 1 kohta – d alakohta
d)   ilmaisulla ’pysyvästi’ vähintään kuukauden mittaista ajanjaksoa ja muuta tarkoitusta kuin väliaikaista käyttöä, passitusta, vientiä tai lähettämistä varten;
Poistetaan.
Tarkistus 34
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 1 kohta – h a alakohta (uusi)
h a)  ’Object ID -asiakirjalla’ Unescon hyväksymää kansainvälistä vakiomuotoista asiakirjaa, jossa kuvataan kulttuuriesineet ja johon kootaan niitä koskevat tiedot;
Tarkistus 35
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 1 kohta – h b alakohta (uusi)
h b)  ’toimivaltaisilla viranomaisilla’ jäsenvaltioiden nimeämiä viranomaisia, jotka vastaavat tuontilupien myöntämisestä ja tuojien vakuutusten rekisteröinnistä.
Tarkistus 36
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 2 kohta
2.  Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 12 artiklan mukaisesti liitteessä olevan taulukon toisen sarakkeen muuttamiseksi yhteiseen nimikkeistöön tehtyjen muutosten seurauksena ja liitteessä olevan taulukon kolmannessa sarakkeessa olevan vähimmäisikärajan muuttamiseksi tämän asetuksen täytäntöönpanosta saatujen kokemusten pohjalta.
2.  Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 12 artiklan mukaisesti liitteessä I olevan taulukon toisen sarakkeen muuttamiseksi yhteiseen nimikkeistöön tehtyjen muutosten seurauksena ja liitteessä olevan vähimmäisikärajan ja kynnysarvon muuttamiseksi tämän asetuksen ja asetuksen (EY) N:o 116/2009 täytäntöönpanosta saatujen kokemusten pohjalta.
Tarkistus 37
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 2 a kohta (uusi)
2 a.  Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 12 artiklan mukaisesti liitteessä II olevan luettelon muuttamiseksi, jossa luetellaan ne maat ja esineluokat, joihin liittyy erityinen laittoman kaupan riski, ja joka perustuu Kansainvälisen museoneuvoston (ICOM) julkaisemaan uhanalaisten kulttuuriesineiden ”punaisten listojen” tietokantaan. Komissio varmistaa, että liitettä II päivitetään säännöllisesti.
Tarkistus 38
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – otsikko
Unionin tullialueelle saapuvat kulttuuriesineet
Kulttuuriesineiden saattaminen ja tuonti unionin tullialueelle
Tarkistus 39
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 1 kohta
1.  Kulttuuriesineiden luovutus vapaaseen liikkeeseen ja kulttuuriesineiden asettaminen muuhun erityismenettelyyn kuin passitukseen sallitaan ainoastaan silloin, kun esitetään 4 artiklan mukaisesti myönnetty tuontilupa tai 5 artiklan mukaisesti laadittu tuojan vakuutus.
1.  Alkuperämaan alueelta kansainvälisten sopimusten ja alkuperämaan tai kolmannen maan lakien ja asetusten vastaisesti poistettujen kulttuuriesineiden tuonti on kielletty.
Kulttuuriesineiden tuonti unionin tullialueelle sallitaan ainoastaan silloin, kun esitetään 4 artiklan mukaisesti myönnetty tuontilupa tai 5 artiklan mukaisesti laadittu tuojan vakuutus.
Tarkistus 40
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 1 a kohta (uusi)
1 a.  Kulttuuriesineiden onnistunutta tuontia ei katsota todisteeksi laillisesta alkuperästä tai omistuksesta.
Tarkistus 41
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 2 kohta – a alakohta
a)  kulttuuriesineiden asetuksen (EU) N:o 952/2013 250 artiklassa tarkoitettuun väliaikaiseen maahantuontiin unionin tullialueelle kasvatuksellisiin, tieteellisiin ja akateemisiin tarkoituksiin;
a)  kulttuuriesineiden asetuksen (EU) N:o 952/2013 250 artiklassa tarkoitettuun väliaikaiseen maahantuontiin unionin tullialueelle kasvatuksellisiin, tieteellisiin, esittävien taiteiden, konservointi-, restaurointi-, digitointi- ja akateemisiin tarkoituksiin ja museoiden tai muiden voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen välisen yhteistyön tarkoituksiin kulttuurinäyttelyiden järjestämiseksi;
Tarkistus 42
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 2 kohta – a a alakohta (uusi)
a a)  kaupallisilla messuilla ja kansainvälisillä taidemessuilla esiteltäväksi tarkoitettuihin kulttuuriesineisiin, paitsi jos niitä hankitaan unionin alueella ja ne jäävät unionin alueelle;
Tarkistus 43
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 2 kohta – b alakohta
b)  kulttuuriesineiden asetuksen (EU) N:o 952/2013 237 artiklassa tarkoitettuun varastointiin, jonka nimenomaisena tarkoituksena on varmistaa niiden säilyttäminen julkisen viranomaisen toimesta tai valvonnassa.
b)  kulttuuriesineiden asetuksen (EU) N:o 952/2013 237 artiklassa tarkoitettuun varastointiin, jonka tarkoituksena on varmistaa niiden turvallisuus tai säilyttäminen julkisen viranomaisen toimesta tai valvonnassa, tarkoituksena palauttaa kyseiset esineet tilanteen sen salliessa niiden alkuperämaahan tai kolmanteen maahan, johon ne laillisesti vietiin.
Tarkistus 44
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 2 kohta – b a alakohta (uusi)
b a)  direktiivin 2014/60/EU 2 artiklassa tarkoitettuihin palautettuihin kulttuuriesineisiin.
Tarkistus 45
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 3 kohta
3.  Komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksillä erityiset yksityiskohtaiset säännöt 2 kohdassa tarkoitetun kulttuuriesineiden väliaikaisen maahantuonnin tai varastoinnin osalta. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 13 artiklassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
3.  Komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksillä erityiset yksityiskohtaiset säännöt 2 kohdassa tarkoitetun kulttuuriesineiden ja palautettujen kulttuuriesineiden suojelusyistä toteutettavan väliaikaisen maahantuonnin tai varastoinnin osalta. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 13 artiklassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
Tarkistus 46
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 1 kohta
1.  Jotta liitteessä olevassa c, d ja h alakohdassa tarkoitettuja kulttuuriesineitä voidaan unionissa luovuttaa vapaaseen liikkeeseen ja asettaa muuhun erityismenettelyyn kuin passitukseen, on tulliviranomaisille esitettävä tuontilupa.
1.  Jotta liitteessä I olevassa A1 ja A2 kohdassa tarkoitettuja kulttuuriesineitä voidaan tuoda unionin alueelle, on tulliviranomaisille esitettävä tuontilupa.
Tätä artiklaa sovelletaan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuihin tavaroihin ainoastaan, jos ne ovat liitteessä II olevassa maiden ja yhdistetyn nimikkeistön koodien luettelossa, jos tällainen luettelo on käytössä alkuperämaassa, josta kulttuuriesineet viedään, ja kulttuuriesineiden alkuperämaa on tiedossa.
Tätä artiklaa sovelletaan myös kulttuuriesineisiin, jotka on lueteltu ainoastaan liitteessä II ja jotka on tuotu unionin tullialueelle alkuperämaasta tai kolmannesta maasta.
Tarkistus 47
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 2 kohta
2.  Tavaroiden haltijan on haettava tuontilupaa saapumisjäsenvaltion toimivaltaiselta viranomaiselta. Hakemukseen on liitettävä mahdolliset liiteasiakirjat ja tiedot, jotka osoittavat, että kyseiset kulttuuriesineet on viety alkuperämaasta sen lakien ja asetusten mukaisesti. Jos viejämaa kuitenkin on Pariisissa 14 päivänä marraskuuta 1970 allekirjoitetun, kulttuuriomaisuuden luvattoman tuonnin, viennin ja omistusoikeuden siirron kieltämisestä ja ehkäisemisestä tehdyn Unescon yleissopimuksen, jäljempänä ’vuonna 1970 tehty Unescon yleissopimus’, sopimuspuoli, hakemukseen on liitettävä mahdolliset liiteasiakirjat ja tiedot, jotka osoittavat, että kulttuuriesineet on viety kyseisestä maasta sen lakien ja asetusten mukaisesti.
2.  Tavaroiden haltijan on haettava tuontilupaa aiotun ensimmäisen tuontijäsenvaltion toimivaltaiselta viranomaiselta. Hakemukseen on liitettävä asianmukaiset liiteasiakirjat ja tiedot, jotka osoittavat, että kyseiset kulttuuriesineet on viety alkuperämaasta sen lakien ja asetusten mukaisesti, tai jotka osoittavat tällaisten lakien ja määräysten puuttumisen. Hakemuksessa on oltava:
–  vientitodistukset tai vientiluvat;
–  Object ID -standardin mukainen vakiomuotoinen asiakirja, jossa kuvataan kyseiset kulttuuriesineet niin yksityiskohtaisesti, että tulliviranomaiset voivat ne tunnistaa;
–  omistusoikeuden osoittavat asiakirjat;
–  laskut;
–  myyntisopimukset;
–  vakuutusasiakirjat tai kuljetusasiakirjat.
Jos liiteasiakirjoja ei ole saatavilla, hakemukseen olisi liitettävä myös asiantuntija-arvio, jos toimivaltainen viranomainen katsoo sen tarpeelliseksi.
Tarkistus 48
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 2 a kohta (uusi)
2 a.  Sen estämättä, mitä 2 kohdassa säädetään, poikkeustapauksissa, kun joko
a)  kulttuuriesineen alkuperämaata ei voida luotettavasti määrittää ja toimivaltainen viranomainen katsoo, että tämä seikka on hyvin dokumentoitu ja sen tueksi on esitetty hyviä todisteita; tai
b)  kulttuuriesineet on viety alkuperämaasta ennen vuotta 1970 ja niitä on pidetty kolmannessa maassa muuhun tarkoitukseen kuin väliaikaiseen käyttöön, passitukseen, vientiin tai lähettämiseen ennen kuin ne tuodaan unionin tullialueelle, mutta haltija ei voi toimittaa 2 kohdan mukaisesti vaadittuja asiakirjoja, koska tällaisia asiakirjoja ei ollut käytössä ajankohtana, jona kulttuuriesineet vietiin alkuperämaasta,
hakemukseen on liitettävä asianmukaiset liiteasiakirjat ja tiedot, jotka osoittavat, että kyseiset kulttuuriesineet on viety kolmannesta maasta sen lakien ja asetusten mukaisesti, tai jotka osoittavat tällaisten lakien ja määräysten puuttumisen.
Liiteasiakirjoihin on sisällytettävä:
–  vientitodistukset tai vientiluvat;
–  Object ID -standardin mukainen vakiomuotoinen asiakirja, jossa kuvataan kyseiset kulttuuriesineet niin yksityiskohtaisesti, että tulliviranomaiset voivat ne tunnistaa;
–  omistusoikeuden osoittavat asiakirjat;
–  laskut;
–  myyntisopimukset; ja
–  vakuutusasiakirjat tai kuljetusasiakirjat.
Jos liiteasiakirjoja ei ole saatavilla, hakemukseen on liitettävä myös asiantuntija-arvio, jos toimivaltainen viranomainen katsoo sen tarpeelliseksi.
Tarkistus 49
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 3 kohta
3.  Saapumisjäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on tarkistettava, onko hakemus täydellinen. Sen on pyydettävä mahdollisesti puuttuvat tiedot tai asiakirjat hakijalta 30 päivän kuluessa hakemuksen vastaanottamisesta.
3.  Aiotun ensimmäisen tuontijäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on tarkistettava, onko hakemus täydellinen. Sen on pyydettävä mahdollisesti puuttuvat tiedot tai lisätiedot tai asiakirjat hakijalta 21 päivän kuluessa hakemuksen vastaanottamisesta.
Tarkistus 50
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 4 kohta – johdantokappale
4.  Toimivaltaisen viranomaisen on 90 päivän kuluessa täydellisen hakemuksen jättämisestä tutkittava hakemus ja päätettävä tuontiluvan myöntämisestä tai hakemuksen hylkäämisestä. Se voi hylätä hakemuksen seuraavin perustein:
4.  Toimivaltaisen viranomaisen on 90 päivän kuluessa täydellisen hakemuksen jättämisestä tutkittava hakemus ja päätettävä tuontiluvan myöntämisestä tai hakemuksen hylkäämisestä. Jos tuontilupa myönnetään, toimivaltaisen viranomaisen on rekisteröitävä lupa sähköisesti. Toimivaltainen viranomainen hylkää hakemuksen seuraavin perustein:
Tarkistus 51
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 4 kohta – a alakohta
a)  jos viejämaa ei ole vuonna 1970 tehdyn Unescon yleissopimuksen sopimuspuoli ja ei ole osoitettu, että kulttuuriesineet vietiin alkuperämaasta sen lakien ja asetusten mukaisesti;
a)  jos ei ole osoitettu, että kulttuuriesineet vietiin alkuperämaasta sen lakien ja asetusten mukaisesti, sellaisina kuin ne olivat voimassa vientiajankohtana, tai tällaisten lakien ja asetusten puuttuessa; tai poikkeustapauksissa, jotka on lueteltu 4 artiklan 2 a kohdassa, kolmannesta maasta sen lakien ja asetusten mukaisesti, sellaisina kuin ne olivat voimassa vientiajankohtana, tai tällaisten lakien ja asetusten puuttuessa;
Tarkistus 52
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 4 kohta – b alakohta
b)  jos viejämaa on vuonna 1970 tehdyn Unescon yleissopimuksen sopimuspuoli ja ei ole osoitettu, että kulttuuriesineet vietiin viejämaasta sen lakien ja asetusten mukaisesti;
Poistetaan.
Tarkistus 53
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 4 kohta – c alakohta
c)  toimivaltaisella viranomaisella on perusteltuja syitä uskoa, että tavaroiden haltija ei ole hankkinut niitä laillisesti.
c)  toimivaltaisella viranomaisella on perusteltuja ja todennettavissa olevia syitä uskoa, että tavaroiden haltija ei ole hankkinut niitä laillisesti.
Tarkistus 54
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 4 kohta – c a alakohta (uusi)
c a)  jos unionin toisen jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset ovat aiemmin hylänneet kulttuuriesineen tuontilupahakemuksen, joka koskee tätä samaa kulttuuriesinettä, eikä ole toimitettu muuta näyttöä, jota ei ollut vielä toimitettu hylätyn hakemuksen yhteydessä;
Tarkistus 55
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 4 kohta – c b alakohta (uusi)
c b)  kun laillista vientiä suoraan alkuperämaasta ei voida todistaa asianmukaisilla liiteasiakirjoilla ja todisteilla, erityisesti vientimaan myöntämillä vientitodistuksilla tai -luvilla, omistusoikeuden osoittavilla asiakirjoilla, laskuilla, myyntisopimuksilla, Object ID ‑asiakirjalla, kun sellainen on saatavilla, vakuutusasiakirjoilla, kuljetusasiakirjoilla ja asiantuntijoiden arvioinneilla.
Tarkistus 56
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 4 a kohta (uusi)
4 a.  Toimivaltainen viranomainen voi hylätä hakemuksen, jos alkuperämaan viranomaiset ovat esittäneet palauttamista tai vahingonkorvauksen maksamista koskevia vaateita, joiden tuomioistuinkäsittely on vireillä.
Tarkistus 57
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 4 b kohta (uusi)
4 b.  Jos hakemus hylätään, 4 kohdassa viitattuun hallinnolliseen päätökseen on liitettävä perustelut sekä tiedot valitusmenettelystä, jotka annetaan päätöksen antamisen yhteydessä hakijalle, jota päätös koskee.
Tarkistus 58
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 4 c kohta (uusi)
4 c.  Hakemukseen on sisällyttävä ilmoitus siitä, että esineet eivät ole aiemmin olleet hakemuksen kohteina, tai, jos hakemus on aiemmin hylätty, on mainittava hylkäämisen syyt ja esitettävä lisänäyttöä, joka ei ollut käytettävissä hakemuksen aiemman käsittelyn yhteydessä.
Tarkistus 59
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 4 d kohta (uusi)
4 d.  Jos jäsenvaltio hylkää sähköisen hakemuksen, sen on toimitettava hylkäyspäätös ja sen perustelut muille jäsenvaltioille ja komissiolle. Jos epäillään laitonta kauppaa, jäsenvaltioiden on myös ilmoitettava asiasta muille asiaankuuluville viranomaisille, kuten Interpolille ja Europolille.
Tarkistus 60
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 5 kohta – 1 alakohta
Jäsenvaltioiden on nimettävä viranomaiset, joilla on toimivalta myöntää tuontilupia tämän artiklan mukaisesti. Niiden on ilmoitettava näiden viranomaisten tiedot ja mahdolliset niihin tehdyt muutokset komissiolle.
Jäsenvaltioiden on nimettävä viipymättä viranomaiset, joilla on toimivalta myöntää tuontilupia tämän artiklan mukaisesti. Niiden on ilmoitettava näiden viranomaisten tiedot ja mahdolliset niihin tehdyt muutokset komissiolle.
Tarkistus 61
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 6 kohta
6.  Komissio voi vahvistaa täytäntöönpanosäädöksillä tuontilupahakemuksen mallin sekä menettelysäännöt tällaisen hakemuksen toimittamista ja käsittelyä varten. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 13 artiklassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
6.  Komissio vahvistaa täytäntöönpanosäädöksillä tuontilupahakemuksen sähköisen vakiomallin sekä menettelysäännöt tällaisen hakemuksen sähköistä toimittamista ja käsittelyä varten yhdessä asiaankuuluvien liiteasiakirjojen kanssa, jotka toimitetaan sähköisesti. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 13 artiklassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
Tarkistus 62
Ehdotus asetukseksi
5 artikla – 1 kohta
1.  Jotta liitteessä olevassa a, b, e, f, g, i, j, k ja l alakohdassa tarkoitettuja kulttuuriesineitä voidaan unionissa luovuttaa vapaaseen liikkeeseen ja asettaa muuhun erityismenettelyyn kuin passitukseen, on saapumisjäsenvaltion tulliviranomaisille esitettävä tuojan antama vakuutus.
1.  Liitteessä I olevan A osan 3–14 kohdassa tarkoitettujen kulttuuriesineiden tuonti unionin tullialueelle edellyttää, että tavaroiden haltijan on toimitettava ensimmäisen aiotun tuontijäsenvaltion tulliviranomaisille sähköisesti tuojan vakuutus.
Tätä artiklaa sovelletaan myös A1 ja A2 kohdassa tarkoitettuihin kulttuuriesineisiin, joiden yhdistetyn nimikkeistön koodit eivät sisälly liitteeseen II.
Tarkistus 63
Ehdotus asetukseksi
5 artikla – 2 kohta
2.  Tuojan vakuutuksen on sisällettävä tavaroiden haltijan allekirjoittama ilmoitus siitä, että tavarat on viety alkuperämaasta sen lakien ja asetusten mukaisesti. Jos viejämaa kuitenkin on Unescon yleissopimuksen sopimuspuoli, tuojan vakuutuksen on sisällettävä tavaroiden haltijan allekirjoittama ilmoitus siitä, että tavarat on viety kyseisestä maasta sen lakien ja asetusten mukaisesti.
2.  Tuojan vakuutus on rekisteröitävä sähköisesti. Se muodostuu seuraavista:
a)  esineiden haltijan allekirjoittama vakuutus, jossa todetaan, että esineet on viety alkuperämaasta sen lakien ja asetusten mukaisesti, tai esitetään todisteet tällaisten lakien ja asetusten puuttumisesta;
b)  Object ID -standardin mukainen vakiomuotoinen asiakirja, jossa kuvataan kyseiset kulttuuriesineet niin yksityiskohtaisesti, että tulliviranomaiset voivat ne tunnistaa;
c)  alkuperämaan myöntämät vientitodistukset tai -luvat, jotka osoittavat, että kyseiset kulttuuriesineet on viety alkuperämaasta sen lakien ja asetusten mukaisesti.
Tarkistus 64
Ehdotus asetukseksi
5 artikla – 2 a kohta (uusi)
2 a.  Sen estämättä, mitä 2 kohdassa säädetään, poikkeustapauksissa, kun joko
a)  kulttuuriesineen alkuperämaata ei voida luotettavasti määrittää ja toimivaltainen viranomainen katsoo, että tämä seikka on hyvin dokumentoitu ja sen tueksi on esitetty hyviä todisteita; tai
b)  kulttuuriesineet on viety alkuperämaasta ennen vuotta 1970 ja niitä on pidetty kolmannessa maassa muuhun tarkoitukseen kuin väliaikaiseen käyttöön, passitukseen, vientiin tai lähettämiseen ennen kuin ne tuodaan unionin tullialueelle, mutta haltija ei voi toimittaa 2 kohdan mukaisesti vaadittuja asiakirjoja, koska tällaisia asiakirjoja ei ollut käytössä ajankohtana, jona kulttuuriesineet vietiin alkuperämaasta,
tuojan vakuutuksessa on oltava:
a)  esineiden haltijan allekirjoittama vakuutus, jossa todetaan, että esineet on viety kolmannesta maasta sen lakien ja asetusten mukaisesti, tai esitetään todisteet tällaisten lakien ja asetusten puuttumisesta;
b)  Object ID -standardin mukainen vakiomuotoinen asiakirja, jossa kuvataan kyseiset kulttuuriesineet niin yksityiskohtaisesti, että tulliviranomaiset voivat ne tunnistaa; ja
c)  kolmannen maan myöntämät vientitodistukset tai -luvat, jotka osoittavat, että kyseiset kulttuuriesineet on viety kolmannesta maasta sen lakien ja asetusten mukaisesti.
Jos alkuperämaan tai kolmannen maan laeissa ja asetuksissa ei säädetä vientilupien tai -todistusten myöntämisestä, tuojan vakuutukseen on liitettävä myös muut asianmukaiset liiteasiakirjat ja todisteet, muun muassa omistusoikeuden osoittavat asiakirjat, laskut, myyntisopimukset, vakuutusasiakirjat ja kuljetusasiakirjat.
Tarkistus 65
Ehdotus asetukseksi
5 artikla – 3 kohta
3.  Komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksillä tuojan vakuutuksen mallin sekä menettelysäännöt tuojan vakuutuksen toimittamista ja käsittelyä varten. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 13 artiklassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
3.  Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksillä tuojan vakuutuksen sähköisen vakiomallin sekä menettelysäännöt tuojan vakuutuksen sähköistä toimittamista ja käsittelyä varten. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 13 artiklassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
Tarkistus 66
Ehdotus asetukseksi
5 aartikla (uusi)
5 a artikla
Mikroyritykset sekä pienet ja keskisuuret yritykset
Komissio varmistaa, että mikroyrityksille sekä pienille ja keskisuurille yrityksille (mikro- ja pk-yritykset) annetaan asianmukaista teknistä ja rahoitusapua, mukaan luettuna kansallisten yhteyspisteiden edistäminen yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa ja kaiken asiaankuuluvan tiedon sisältävän erityisen verkkosivuston perustaminen, sekä helpottaa mikro- ja pk-yritysten ja asiaankuuluvien kansallisten yhteyspisteiden välistä tietojenvaihtoa tiedusteluja vastaanotettaessa, jotta tämä asetus pannaan tehokkaasti täytäntöön.
Tarkistus 67
Ehdotus asetukseksi
5 bartikla (uusi)
5 b artikla
Sähköisen järjestelmän käyttö
1.  Kaikki toimivaltaisten viranomaisten ja ilmoittajien välinen 4 ja 5 artiklan mukainen tietojenvaihto, kuten ilmoitusten, hakemusten tai päätösten vaihto, on tehtävä sähköisesti.
2.  Komissio perustaa 1 kohdassa tarkoitetun sähköisen järjestelmän. Se antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joilla vahvistetaan:
–  järjestelyt 1 kohdassa tarkoitetun sähköisen järjestelmän käyttöönottoa, toimintaa ja ylläpitoa varten;
–  yksityiskohtaiset säännöt tietojen esittämistä, käsittelyä, tallentamista ja vaihtoa varten jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välillä sähköisen järjestelmän avulla.
Jäsenvaltiot tekevät yhteistyötä komission kanssa 1 kohdassa tarkoitetun sähköisen järjestelmän kehittämistä, ylläpitoa ja käyttöä sekä tietojen tallennusta varten tämän asetuksen mukaisesti.
3.  Käsitellessään henkilötietoja tämän asetuksen puitteissa ilmoittajien ja toimivaltaisten viranomaisten on suoritettava tämän asetuksen mukaiset tehtävänsä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/6791a ja asetuksen (EU) .../…*mukaisesti.
__________________
1 a Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1).
* EUVL: lisätään tekstiin asiakirjassa 2017/0003(COD) olevan asetuksen numero.
Tarkistus 68
Ehdotus asetukseksi
6 artikla
6 artikla
Poistetaan.
Tullin valvonta ja tarkastukset
1.  Edellä 4 artiklassa tarkoitettu tuontilupa tai tapauksen mukaan 5 artiklassa tarkoitettu tuojan vakuutus on toimitettava toimivaltaiselle tullitoimipaikalle kulttuuriesineiden luovuttamiseksi vapaaseen liikkeeseen tai niiden asettamiseksi muuhun erityismenettelyyn kuin passitukseen.
2.   Niiden kulttuuriesineiden tapauksessa, joiden osalta unionin tullialueelle saapuminen edellyttää tuontiluvan myöntämistä, tulliviranomaiset tarkastavat, vastaako tuontilupa esitettyjä tavaroita. Tätä varten ne voivat tarkastaa kulttuuriesineet fyysisesti, mihin kuuluu muun muassa asiantuntijatahon lausunnon esittäminen.
3.   Niiden kulttuuriesineiden tapauksessa, joiden osalta unionin tullialueelle saapuminen edellyttää tuojan vakuutuksen esittämistä, tulliviranomaiset tarkastavat, täyttääkö tuojan vakuutus 5 artiklassa tai sen perusteella säädetyt vaatimukset ja vastaako se esitettyjä tavaroita. Tätä varten ne voivat pyytää ilmoittajalta lisätietoja ja tarkastaa kulttuuriesineet fyysisesti, mihin kuuluu muun muassa asiantuntijatahon lausunnon esittäminen. Niiden on rekisteröitävä tuojan vakuutus antamalla sille sarjanumero ja kirjaamispäivä sekä annettava ilmoittajalle tavaroiden luovutuksen yhteydessä jäljennös rekisteröidystä tuojan vakuutuksesta.
4.  Annettaessa ilmoitus kulttuuriesineiden vapaaseen liikkeeseen luovutusta tai muuhun erityismenettelyyn kuin passitukseen asettamista varten tuotteiden lukumäärä on ilmoitettava käyttäen liitteessä esitettyä paljousyksikköä.
Tarkistus 69
Ehdotus asetukseksi
7 artikla – 1 kohta
Jos jäsenvaltiot rajoittavat niiden tullitoimipaikkojen määrää, joilla on toimivalta luovuttaa kulttuuriesineet vapaaseen liikkeeseen tai asettaa ne muuhun erityismenettelyyn kuin passitukseen, niiden on ilmoitettava näiden tullitoimipaikkojen tiedot ja mahdolliset niihin tehdyt muutokset komissiolle.
Jäsenvaltiot voivat rajoittaa niiden tullitoimipaikkojen määrää, joilla on toimivalta sallia kulttuuriesineiden tuonti. Jos jäsenvaltiot soveltavat tätä rajoitusta, niiden on ilmoitettava näiden tullitoimipaikkojen tiedot ja mahdolliset niitä koskevat muutokset komissiolle.
Tarkistus 70
Ehdotus asetukseksi
8 artikla – 1 kohta
1.  Tulliviranomaisten on pidätettävä unionin tullialueelle tuodut kulttuuriesineet ja otettava ne väliaikaisesti haltuun, jos kyseiset kulttuuriesineet on tuotu unionin tullialueelle ilman, että 3 artiklan 1 ja 2 kohdassa säädetyt edellytykset täyttyvät.
1.  Toimivaltaisten viranomaisten on pidätettävä unionin tullialueelle tuodut kulttuuriesineet ja otettava ne väliaikaisesti haltuun, jos kyseiset kulttuuriesineet on tuotu unionin tullialueelle ilman, että 3 artiklan 1 ja 2 kohdassa säädetyt edellytykset täyttyvät. Kulttuuriesineiden haltuunoton tapauksessa on taattava säilyttämisen asianmukaiset edellytykset asetuksen (EU) N:o 952/2013 147 artiklan mukaisten tavaroiden väliaikaista varastointia koskevien edellytysten ja vastuiden mukaisesti ottaen asianmukaisesti huomioon tavaroiden erityisluonne.
Tarkistus 71
Ehdotus asetukseksi
8 artikla – 2 kohta
2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitetun hallinnollisen päätöksen mukana on oltava perustelut, se on annettava tiedoksi ilmoittajalle ja siihen on sovellettava tehokasta oikeussuojakeinoa kansallisessa lainsäädännössä säädettyjä menettelyjä noudattaen.
2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitettuun hallinnolliseen päätökseen on sovellettava asetuksen (EU) N:o 952/2013 22 artiklan 7 kohdan säännöksiä.
Tarkistus 72
Ehdotus asetukseksi
8 artikla – 3 kohta
3.  Väliaikaisen haltuunoton keston on ehdottomasti oltava enintään niin pitkä kuin mitä tulliviranomaiset tai muut lainvalvontaviranomaiset tarvitsevat määrittääkseen, edellyttävätkö tapauksen olosuhteet haltuunoton jatkamista muiden unionin tai kansallisen lainsäädännön säännösten mukaan. Tämän artiklan mukaisen väliaikaisen haltuunoton enimmäiskesto on 6 kuukautta. Jos kulttuuriesineiden haltuunoton jatkamisesta ei ole tehty päätöstä kyseisen ajan kuluessa tai jos on päätetty, että tapauksen olosuhteet eivät edellytä haltuunoton jatkamista, kulttuuriesineet on annettava ilmoittajan käyttöön.
3.  Väliaikaisen haltuunoton keston on ehdottomasti oltava enintään niin pitkä kuin mitä tulliviranomaiset tai muut lainvalvontaviranomaiset tarvitsevat määrittääkseen, edellyttävätkö tapauksen olosuhteet haltuunoton jatkamista muiden unionin tai kansallisen lainsäädännön säännösten mukaan. Tämän artiklan mukaisen väliaikaisen haltuunoton enimmäiskesto on 6 kuukautta, ja tätä määräaikaa on mahdollista pidentää vielä kolmella kuukaudella tulliviranomaisten perustellulla päätöksellä. Jos kulttuuriesineiden haltuunoton jatkamisesta ei ole tehty päätöstä kyseisen ajan kuluessa tai jos on päätetty, että tapauksen olosuhteet eivät edellytä haltuunoton jatkamista, kulttuuriesineet on annettava ilmoittajan käyttöön. Jäsenvaltioiden viranomaisten on varmistettava, että kun kulttuuriesineet palautetaan alkuperämaahan, maassa ei ole käynnissä aseellista selkkausta, jonka vuoksi kulttuuriesineiden turvallisuutta ei voida taata. Tällaisessa tapauksessa kulttuuriesine on pidettävä unionin alueella, kunnes tilanne alkuperämaassa on vakautunut.
Tarkistus 73
Ehdotus asetukseksi
8 artikla – 3 a kohta (uusi)
3 a.  Tulliviranomaisten on välittömästi ilmoitettava asiasta alkuperämaalle, tai tapauksissa, joissa kulttuuriesineen alkuperämaata ei voida määrittää luotettavasti, kolmannelle maalle sekä tapauksen mukaan Europolille ja Interpolille, sen jälkeen kun 1 kohdassa tarkoitettu päätös on tehty.
Tarkistus 74
Ehdotus asetukseksi
8 artikla – 3 b kohta (uusi)
3 b.  Kun toimivaltaisilla viranomaisilla on perustellut syyt uskoa, että kulttuuriesineet, jotka passitetaan unionin tullialueen kautta, on mahdollisesti viety vastoin alkuperämaan sääntöjä ja asetuksia, niiden on ohjeistettava tulliviranomaisia pidättämään tilapäisesti tällaiset tavarat.
Tarkistus 75
Ehdotus asetukseksi
9 artikla – otsikko
Hallinnollinen yhteistyö
Hallinnollinen yhteistyö ja sähköisen järjestelmän käyttö
Tarkistus 76
Ehdotus asetukseksi
9 artikla – 1 kohta
1.  Tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi jäsenvaltioiden on varmistettava 3 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen toimivaltaisten viranomaistensa välinen yhteistyö.
1.  Tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi jäsenvaltioiden on varmistettava 4 artiklan 5 kohdassa tarkoitettujen toimivaltaisten viranomaistensa välinen yhteistyö ja tietojenvaihto.
Tarkistus 77
Ehdotus asetukseksi
9 artikla – 2 kohta
2.  Sähköinen järjestelmä voidaan kehittää tietojen tallentamiseksi ja vaihtamiseksi jäsenvaltioiden viranomaisten välillä – tämä koskee erityisesti tuojien vakuutuksia ja tuontilupia.
2.  Sähköinen järjestelmä on kehitettävä tietojen tallentamiseksi ja vaihtamiseksi jäsenvaltioiden viranomaisten välillä asetuksen (EU) N:o 952/2013 mukaisesti. Tällaisessa järjestelmässä on hoidettava tietojen vastaanottamista, käsittelyä, tallentamista ja vaihtoa – tämä koskee erityisesti tuojien vakuutuksia ja tuontilupia.
Tarkistus 78
Ehdotus asetukseksi
9 artikla – 2 a kohta (uusi)
2 a.  Edellä 2 kohdassa tarkoitetun sähköisen järjestelmän on oltava sellainen, että jäsenvaltiot voivat hakea sieltä tietoa käsitellessään asetuksessa (EY) N:o 116/2009 edellytettyjen vientilupien yhteydessä esitettyjä pyyntöjä. Tällaisissa pyynnöissä voidaan viitata suoraan sähköisten järjestelmien sisältämiin tietoihin.
Tarkistus 79
Ehdotus asetukseksi
9 artikla – 3 kohta – 1 alakohta – johdantokappale
Komissio voi vahvistaa täytäntöönpanosäädöksillä
Komissio vahvistaa täytäntöönpanosäädöksillä
Tarkistus 80
Ehdotus asetukseksi
9 artikla – 3 kohta – 2 alakohta
Nämä täytäntöönpanosäädökset annetaan 13 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.
Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään viimeistään ... päivänä ...kuuta ... [kuuden kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta] 13 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.
Tarkistus 81
Ehdotus asetukseksi
9 artikla – 3 a kohta (uusi)
3 a.  Henkilötietoja käsitellään tämän asetuksen nojalla ainoastaan, jotta kulttuuriesineitä suojellaan häviämiseltä tehokkaasti, säilytetään ihmiskunnan kulttuuriperintö ja estetään se, että terrorismia rahoitetaan myymällä ryöstettyä kulttuuriperintöä unionissa oleville ostajille.
Tarkistus 82
Ehdotus asetukseksi
9 artikla – 3 b kohta (uusi)
3 b.  Vain asianmukaisesti valtuutettu viranomaisten henkilöstö voi tutustua kaikkiin 4, 5 ja 9 artiklan mukaisesti saatuihin henkilötietoihin ja käsitellä niitä, ja ne on suojattava riittävällä tavalla luvatonta pääsyä tai tiedoksiantoa vastaan.
Tarkistus 83
Ehdotus asetukseksi
10 artikla – 1 kohta
Jäsenvaltioiden on vahvistettava niitä seuraamuksia koskevat säännöt, joita sovelletaan 3, 4 ja 5 artiklan rikkomiseen ja erityisesti väärien vakuutusten antamiseen ja väärien tietojen esittämiseen kulttuuriesineiden tuomiseksi unionin tullialueelle, ja toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet seuraamusten täytäntöönpanon varmistamiseksi. Seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle näistä säännöistä ja toimenpiteistä 18 kuukauden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta ja ilmoitettava sille viipymättä mahdollisista niihin vaikuttavista myöhemmistä muutoksista.
Jäsenvaltioiden on vahvistettava niitä seuraamuksia koskevat säännöt, joita sovelletaan 3, 4 ja 5 artiklan rikkomiseen ja erityisesti väärien tietojen esittämiseen kulttuuriesineiden tuomiseksi unionin tullialueelle, ja toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että näitä sääntöjä sovelletaan. Seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia. Tasapuolisten toimintaedellytysten ja yhdenmukaisen lähestymistavan aikaansaamiseksi jäsenvaltioiden on sovellettava seuraamuksia, jotka ovat luonteeltaan ja vaikutuksiltaan samankaltaisia. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle näistä säännöistä ja toimenpiteistä 12 kuukauden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta ja ilmoitettava sille viipymättä mahdollisista niihin vaikuttavista myöhemmistä muutoksista.
Tarkistus 84
Ehdotus asetukseksi
11 artikla – -1 kohta (uusi)
Komission ja jäsenvaltioiden on tämän asetuksen täytäntöönpanoa valmistelevassa työssään tehtävä yhteistyötä kansainvälisten järjestöjen, kuten Unescon, Interpolin, Europolin, Maailman tullijärjestön (WCO), Kulttuuriomaisuuden säilyttämisen ja entistämisen kansainvälisen tutkimuskeskuksen (ICCROM) sekä Kansainvälisen museoneuvoston, kanssa, jotta varmistetaan tehokas koulutus sekä tehokkaat valmiuksien kehittämistoimet ja tiedotuskampanjat ja teetetään tarvittaessa asiaankuuluvat tutkimukset ja standardien laatiminen.
Tarkistus 85
Ehdotus asetukseksi
11 artikla – 1 kohta
Jäsenvaltioiden on järjestettävä koulutusta ja kehitettävä valmiuksia sen varmistamiseksi, että kyseiset viranomaiset panevat tämän asetuksen tehokkaasti täytäntöön. Ne voivat lisäksi käyttää valistuskampanjoita erityisesti kulttuuriesineiden ostajien tietoisuuden lisäämiseksi.
Komissio järjestää yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa
i)   koulutusta ja valmiuksien kehittämistoimia sekä tiedotuskampanjoita asiaankuuluville viranomaisille, kansallisille yhteyspisteille ja ammattilaisille, jotta varmistetaan tämän asetuksen tehokas täytäntöönpano;
ii)  toimia, joilla edistetään tehokasta yhteistyötä alkuperämaiden kanssa, ja
iii)  parhaiden käytäntöjen vaihdon, jolla pyritään edistämään tämän asetuksen yhdenmukaista täytäntöönpanoa ja joka koskee erityisesti niiden jäsenvaltioiden asianmukaisia käytäntöjä, joilla on ennen tämän asetuksen voimaantuloa voimassa olevaa kulttuuriesineiden maahantuontia koskevaa kansallista lainsäädäntöä.
Tarkistus 86
Ehdotus asetukseksi
11 artikla – 1 kohta – 1 a alakohta (uusi)
Näiden toimien ja kampanjoiden on perustuttava nykyisistä ohjelmista, myös niistä, joita WCO ja komissio edistävät, saatuihin kokemuksiin.
Tarkistus 87
Ehdotus asetukseksi
11 aartikla (uusi)
11 a artikla
Yhteistyö kolmansien maiden kanssa
Komissio edistää ja tukee toimintansa piiriin kuuluvissa asioissa ja sille tämän asetuksen mukaisesti kuuluvien tehtävien täyttämiseksi teknistä ja toiminnallista yhteistyötä jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden välillä.
Komissio voi järjestää koulutusta yhteistyössä jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden kanssa niiden alueilla.
Tarkistus 88
Ehdotus asetukseksi
12 artikla – 2 kohta
2.  Siirretään komissiolle … päivästä …kuuta … [Julkaisutoimisto lisää tämän säädöksen voimaantulopäivämäärän] määräämättömäksi ajaksi 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.
2.  Siirretään komissiolle … päivästä …kuuta … [tämän asetuksen voimaantulopäivä] viiden vuoden ajaksi 2 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen tämän … vuoden kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.
Tarkistus 89
Ehdotus asetukseksi
14 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – b alakohta
b)  tiedot tämän asetuksen rikkomisesta;
b)  tiedot tämän asetuksen rikkomisesta ja sovelletuista seuraamuksista;
Tarkistus 90
Ehdotus asetukseksi
14 artikla – 1 kohta – 2 alakohta
Komissio lähettää tätä varten kyselylomakkeet jäsenvaltioille. Jäsenvaltioilla on 6 kuukautta aikaa toimittaa pyydetyt tiedot komissiolle.
Komissio lähettää tätä varten kyselylomakkeet jäsenvaltioille. Jäsenvaltioilla on 6 kuukautta aikaa kyselylomakkeen vastaanottamisesta toimittaa pyydetyt tiedot komissiolle.
Tarkistus 91
Ehdotus asetukseksi
14 artikla – 1 kohta – 2 a alakohta (uusi)
Komissio voi pyytää jäsenvaltioita toimittamaan lisätietoja tuontilupahakemusten käsittelystä jäsenvaltioiden 1 kohdassa tarkoitettuihin kyselylomakkeisiin antamien vastausten perusteella. Jäsenvaltioiden on toimitettava pyydetyt tiedot mahdollisimman nopeasti.
Tarkistus 92
Ehdotus asetukseksi
14 artikla – 2 kohta
2.  Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän asetuksen täytäntöönpanosta kolmen vuoden kuluttua sen soveltamisen alkamispäivästä ja sen jälkeen joka viides vuosi.
2.  Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän asetuksen täytäntöönpanosta kahden vuoden kuluttua sen soveltamisen alkamispäivästä ja sen jälkeen joka neljäs vuosi. Kertomus on julkaistava. Siihen on sisällyttävä käytännön toteutuksen tarkastelu, mukaan lukien vaikutukset unionin taloudellisiin toimijoihin ja erityisesti mikro- ja pk-yrityksiin. Kertomuksessa on vertailtava täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa, mihin on kuuluttava arviointi asetuksen yhdenmukaisen soveltamisen asteesta edellisen kertomuksen antamisen jälkeen. Arvioinnissa on tarkasteltava myös säännöksiä, joilla vahvistetaan seuraamuksia, ja seuraamusten soveltamista sekä sitä, missä määrin ne takaavat tasapuoliset toimintaedellytykset jäsenvaltioiden kesken. Kertomuksessa voidaan tarvittaessa esittää suosituksia puutteiden korjaamiseksi siinä, miten jäsenvaltiot ovat panneet tämän asetuksen täytäntöön.
Tarkistus 93
Ehdotus asetukseksi
14 artikla – 2 a kohta (uusi)
2 a.  Edellä 2 kohdassa tarkoitetussa kertomuksessa on otettava huomioon tämän asetuksen vaikutus paikan päällä, mukaan lukien sen vaikutus unionin talouden toimijoihin, myös mikro- ja pk-yrityksiin. Kertomuksessa on esitettävä näyttöä eri jäsenvaltioissa saaduista tuloksista ja arvio siitä, kuinka yhdenmukaisesti tätä asetusta on pantu täytäntöön ja sovellettu kyseisellä ajanjaksolla, sekä annettava suosituksia, joilla parannetaan puutteellista täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa.
Tarkistus 94
Ehdotus asetukseksi
Liite I – alaotsikko 3
2 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut kulttuuriesineet
2 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetut kulttuuriesineet
Tarkistus 95
Ehdotus asetukseksi
Liite I a (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

1.

Yli 100 vuotta vanhat arkeologiset esineet, jotka on saatu:

 

 

–  kaivauksista tai löydetty maan päältä tai veden alta

9705 00 00

 

–  arkeologisista kohteista

9706 00 00

 

–  arkeologisista kokoelmista

 

2.

Osiin purettujen taiteellisten, historiallisten tai uskonnollisten monumenttien erottamattomat osat, jotka ovat yli 100 vuotta vanhoja

9705 00 00 9706 00 00

3.

Kuvat ja maalaukset, muut kuin 4 tai 5 luokkaan kuuluvat, jotka on tehty kokonaan käsin millä tahansa välineellä mille tahansa alustalle1 a

9701

4.

Vesiväri-, guassi- ja pastellimaalaukset, jotka on tehty kokonaan käsin mille tahansa materiaalille1a

9701

5.

Mosaiikit, jotka on tehty mistä tahansa aineesta kokonaan käsin, muut kuin 1 tai 2 luokkaan kuuluvat, ja millä tahansa välineellä mille tahansa alustalle kokonaan käsin tehdyt piirustukset1 a

6914

9701

6.

Alkuperäiset kaiverrukset, painotyöt, serigrafiat ja litografiat ja niiden matriisit sekä alkuperäiset julisteet1 a

49 luku 9702 00 00 8442 50 99

7.

Alkuperäisveistokset ja -patsaat ja alkuperäismenetelmällä valmistetut jäljennökset1 a, muut kuin luokkaan 1 kuuluvat

9703 00 00

8.

Valokuvat, filmit ja niiden negatiivit1 a

3704

3705

3706

4911 91 80

9.

Inkunaabelit ja käsikirjoitukset, mukaan luettuna kartat ja nuotit, yksittäin tai kokoelmina1 a

9702 00 00 9706 00 00 4901 10 00 4901 99 00 4904 00 00 4905 91 00 4905 99 00 4906 00 00

10.

Yli 100 vuotta vanhat kirjat, yksittäin tai kokoelmana

9705 00 00 9706 00 00

11.

Yli 200 vuotta vanhat painetut kartat

9706 00 00

12.

Yli 50 vuotta vanhat kaikenlaiset arkistot ja niiden osat, missä tahansa muodossa

3704

3705

3706

4901

4906

9705 00 00 9706 00 00

13.

a)  Kokoelmat1 b ja esineet eläintieteellisistä, kasvitieteellisistä, mineralogisista ja anatomisista kokoelmista

9705 00 00

 

b)  Kokoelmat1 b, jotka ovat historiallisesti, paleontologisesti, etnografisesti tai numismaattisesti kiinnostavia

9705 00 00

14.

Yli 75 vuotta vanhat kulkuneuvot

9705 00 00 86–89 luvut

15.

Muut antiikkiesineet, jotka eivät kuulu A.1–A.14 luokkaan ja jotka ovat:

 

 

a)  50–100 vuotta vanhoja:

 

 

lelut, pelit

95 luku

 

lasiesineet

7013

 

kulta- ja hopeasepänteokset

7114

 

huonekalut

94 luku

 

optiset, valokuvaus- ja elokuvalaitteet

90 luku

 

soittimet

92 luku

 

kellot ja niiden osat

91 luku

 

puusta valmistetut tavarat

44 luku

 

keraamiset tuotteet

69 luku

 

kuvakudokset

5805 00 00

 

matot

57 luku

 

tapetit

4814

 

aseet

93 luku

 

b)  yli 100 vuotta vanhoja

9706 00 00

______________

1 a Jotka ovat yli 50 vuotta vanhoja ja jotka eivät kuulu tekijöilleen.

1 b Sellaisina kuin unionin tuomioistuin määritteli asiassa 252/84 antamassaan tuomiossa: ”Kokoelmaesineet, joita tarkoitetaan yhteisen tullitariffin nimikkeessä 97.05, ovat esineitä, joilla on vaadittavat ominaisuudet kokoelmaan hyväksymistä varten, eli esineet, jotka ovat suhteellisen harvinaisia, joita ei käytetä tavanomaisesti alkuperäiseen tarkoitukseensa, jotka kuuluvat samantapaisten käyttöesineiden kaupasta erillisen kaupankäynnin piiriin ja joiden arvo on korkea.”

Tätä asetusta sovelletaan A.1–A.15 luokkaan kuuluviin kulttuuriesineisiin ainoastaan, jos niiden arvo on yhtä suuri tai suurempi kuin B kohdassa tarkoitettu rahallinen kynnys.

B.  Rahallinen kynnys, jota sovelletaan tiettyihin A kohdassa tarkoitettuihin luokkiin (euroina):

Arvo:

Mikä tahansa arvo:

1 (arkeologiset esineet)

2 (osiin hajotetut monumentit)

9 (inkunaabelit ja käsikirjoitukset)

12 (arkistot)

15 000

5 (mosaiikit ja piirustukset)

6 (kaiverrukset)

8 (valokuvat)

11 (painetut kartat)

30 000

4 (vesiväri-, guassi- ja pastellimaalaukset)

50 000

7 (patsaat)

10 (kirjat)

13 (kokoelmat)

14 (kulkuneuvot)

15 (kaikki muut esineet)

150 000

3 (kuvat)

Rahalliseen arvoon liittyvien edellytysten täyttyminen on arvioitava vientilupahakemusta tehtäessä. Rahallinen arvo on kulttuuriesineen arvo kansainvälisillä markkinoilla.

Liitteessä I euroina ilmaistut arvot muunnetaan kansallisiksi valuutoiksi ja ilmaistaan kansallisina valuuttoina käyttäen valuuttakursseja, jotka on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä 31 päivänä joulukuuta 2001. Vasta-arvoa kansallisina valuuttoina tarkistetaan kahden vuoden välein 31 päivästä joulukuuta 2001. Vasta-arvon laskeminen perustuu keskimääräiseen euroina ilmaistuun päivänkurssiin 24 kuukauden jaksolla, joka päättyy 31 päivänä joulukuuta voimaan tulevaa tarkistusta edeltävän elokuun viimeisenä päivänä. Kulttuuriesineitä käsittelevä neuvoa-antava komitea tarkastelee laskentamenetelmää uudelleen komission ehdotuksesta periaatteessa kaksi vuotta sen jälkeen, kun menetelmää on käytetty ensimmäisen kerran. Kunkin tarkistuksen yhteydessä euroina ilmaistut arvot ja niiden kansallisina valuuttoina ilmaistut vasta-arvot julkaistaan säännöllisesti Euroopan unionin virallisessa lehdessä tarkistuksen voimaantulopäivää edeltävän marraskuun ensimmäisinä päivinä.

Tarkistus 96
Ehdotus asetukseksi
Liite I b (uusi)
Liite I b
Maat ja esineluokat, joihin liittyy erityinen laittoman kaupan riski
[Komissio vahvistaa 2 artiklan 2 a kohdan mukaisesti.]

(1)Asia päätettiin palauttaa asiasta vastaavaan valiokuntaan toimielinten välisiä neuvotteluja varten työjärjestyksen 59 artiklan 4 kohdan neljännen alakohdan mukaisesti (A8-0308/2018).


EU:n taloudellisten etujen suojelu – rahan ja varojen takaisinperintä kolmansista maista petostapauksissa
PDF 121kWORD 43k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 25. lokakuuta 2018 EU:n taloudellisten etujen suojaamisesta – rahan ja varojen takaisinperintä kolmansista maista petostapauksissa (2018/2006(INI))
P8_TA(2018)0419A8-0298/2018

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) 18. kertomuksen vuodelta 2017,

–  ottaa huomioon unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin 5. heinäkuuta 2017 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1371(1),

–  ottaa huomioon tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisessa 12. lokakuuta 2017 annetun neuvoston asetuksen (EU) 2017/1939(2),

–  ottaa huomioon 7. huhtikuuta 2016 annetun komission tiedonannon arvonlisäveroa koskevasta toimintasuunnitelmasta: Kohti EU:n yhtenäistä arvonlisäveroaluetta - aika tehdä päätöksiä (COM(2016)0148),

–  ottaa huomioon 3. syyskuuta 2018 annetun komission kertomuksen ”29. vuosikertomus Euroopan unionin taloudellisten etujen suojaamista ja petostentorjunnasta (2017)” (COM(2018)0553) ja siihen liittyvät komission yksiköiden valmisteluasiakirjat (SWD(2018)0381–0386),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä 26. toukokuuta 2014 annetun neuvoston päätöksen 2014/335/EU, Euratom(3),

–  ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta 18. joulukuuta 1995 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 2988/95(4),

–  ottaa huomioon 23. lokakuuta 2013 antamansa päätöslauselman järjestäytyneestä rikollisuudesta, korruptiosta ja rahanpesusta: suositukset toteutettaviksi toimenpiteiksi ja aloitteiksi (lopullinen mietintö)(5) (CRIM-päätöslauselma) ja 25. lokakuuta 2016 antamansa päätöslauselman korruption torjunnasta ja jatkotoimenpiteistä CRIM‑erityisvaliokunnan päätöslauselman(6) johdosta,

–  ottaa huomioon erityiseurobarometrin 470,

–  ottaa huomioon kysymyksen komissiolle tullipetosten torjunnasta ja EU:n omien varojen suojelusta (O-000066/2018),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A8-0298/2018),

A.  katsoo, että EU:n taloudellisten etujen suojaamisen olisi oltava keskeinen osatekijä unionin toimintapolitiikassa, jolla lisätään kansalaisten luottamusta varmistamalla, että heidän rahansa käytetään asianmukaisesti ja vaikuttavasti;

B.  katsoo, että jäsenvaltioiden oikeudellisten ja hallinnollisten järjestelmien erilaisuus tekee petosten torjuntaympäristöstä haastavan kun järjestäytyneen rikollisuuden torjumista koskeva yhtenäinen unionin tason lainsäädäntö puuttuu;

C.  toteaa, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 325 artiklan 2 kohdan mukaisesti ”jäsenvaltiot toteuttavat samat toimenpiteet suojatakseen unionin taloudellisia etuja petolliselta menettelyltä kuin ne toteuttavat suojatakseen omia taloudellisia etujaan petolliselta menettelyltä”;

D.  ottaa huomioon, että omaisuuden jäädyttämistä sen mahdollista myöhempää menetetyksi tuomitsemista varten tai tuomitsemista menetetyksi rikosasiassa koskevista EU:n vähimmäisstandardeista säädetään rikoksentekovälineiden ja rikoshyödyn jäädyttämisestä ja menetetyksi tuomitsemisesta Euroopan unionissa 3. huhtikuuta 2014 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2014/42/EU(7),

E.  ottaa huomioon, että 21. joulukuuta 2016 annetussa komission ehdotuksessa asetuksesta jäädyttämistä ja menetetyksi tuomitsemista koskevien päätösten vastavuoroisesta tunnustamisesta sisältää esityksen jäsenvaltioiden vakioiduiksi yhteistyötavoiksi (2016/0412(COD));

F.  ottaa huomioon, että yhtäkään näistä välineistä ei voida soveltaa kolmansiin maihin;

G.  ottaa huomioon, että neuvoston asetuksessa (EU) 2017/1939 ja erityisesti sen 104 artiklassa säädetään kolmansien maiden kanssa tehtävän yhteistyön tavoista;

H.  ottaa huomioon, että rikoksen tuottaman hyödyn rahanpesua, etsintää, takavarikkoa ja menetetyksi tuomitsemista sekä terrorismin rahoittamista koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen (yleissopimus nro 198) 3 artiklan 4 kohdassa todetaan seuraavaa: kukin sopimuspuoli ryhtyy sellaisiin lainsäädännöllisiin ja muihin toimenpiteisiin, jotka voivat olla tarpeen sen varmistamiseksi, että kansallisessa lainsäädännössä määritellyn törkeän rikoksen tai törkeiden rikosten osalta rikoksentekijä osoittaa väitetyn rikoksen tuottaman hyödyn tai muun menetetyksi tuomitun omaisuuden alkuperän siltä osin kuin tällainen vaatimus on sen kansallisen lainsäädännön periaatteiden mukainen;

I.  ottaa huomioon, että Yhdistyneet kansakunnat ja Euroopan neuvosto ovat kehittäneet useita menetetyksi tuomitsemista ja varojen takaisinperintää koskevia alueellisia ja maailmanlaajuisia sopimuksia ja mekanismeja, kuten 31. lokakuuta 2003 tehty korruption vastainen Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimus, 15. marraskuuta 2000 tehty kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastainen Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimus, 16. toukokuuta 2005 tehty rikoksen tuottaman hyödyn rahanpesua, etsintää, takavarikkoa ja menetetyksi tuomitsemista sekä terrorismin rahoittamista koskeva Euroopan neuvoston yleissopimus ja 8. marraskuuta 1990 tehty rikoksen tuottaman hyödyn rahanpesua, etsintää, takavarikkoa ja menetetyksi tuomitsemista koskeva Euroopan neuvoston yleissopimus, mutta erinäisistä syistä nämä välineet eivät aina mahdollista varastettujen varojen tehokasta ja oikea-aikaista takaisinperintää;

J.  ottaa huomioon, että EU on nimennyt kysymyksen yhdeksi yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan painopisteeksi; ottaa huomioon, että tältä osin toteutetaan pilottihankkeita ja valmistelevia hankkeita;

K.  toteaa, että Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista 11. syyskuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013(8) 1, 3 ja 14 artiklan mukaan OLAFin toimeksiantona on tehdä tutkimuksia kaikkialla, missä EU:n varoja käytetään, myös EU:n ulkopuolisissa maissa, jotka saavat EU:n apua;

L.  toteaa, että asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 14 artiklan mukaan Euroopan petostentorjuntavirasto voi tehdä hallinnollisen yhteistyön järjestelyjä kolmansien maiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa sovitettuaan toimintaansa ensin yhteen komission asianomaisten yksiköiden ja Euroopan ulkosuhdehallinnon kanssa;

1.  tuo esiin jatkuvan ongelman, joka liittyy petostapauksiin, joiden vuoksi EU:n varoja on menetetty, koska varat on siirretty kolmansiin maihin;

2.  painottaa, että ennaltaehkäisyä varten on tarpeen välttää varojen siirtämistä sellaisten rahoituksen välittäjien kautta, jotka toimivat läpinäkymättömillä ja yhteistyöhaluttomilla oikeudenkäyttöalueilla;

3.  korostaa huolestuneena, että kolmansista maista peräisin olevia varoja on myös voitu siirtää vilpillisesti unioniin; painottaa, että EU:n rahoittaman ja YK:n alueidenvälisen rikollisuuden ja oikeuden tutkimuslaitoksen (UNICRI) toimeenpaneman valmistelutoimen, jolla tuettiin arabikevään maita niiden varallisuuden takaisin hankinnassa, tulosten on johdettava pysyvään ja laajempaan EU:n ohjelmaan varojen takaisin perimiseksi;

4.  painottaa tarvetta kytkeä varojen maksaminen tosiasiallista edunsaajaa koskevien tietojen julkaisemiseen, jotta helpotetaan varojen takaisin hankkimista petostapauksissa;

5.  tähdentää, että tähän mennessä EU on valitettavasti tehnyt keskinäistä oikeusapua koskevia sopimuksia ainoastaan muutaman kolmannen maan, kuten Japanin, Liechtensteinin, Norjan ja Yhdysvaltojen kanssa, vaikka varoja epäillään myös siirrettävän muille lainkäyttöalueille; kehottaa komissiota edistämään pyrkimyksiä sopimusten tekemiseksi EU:n rahoitusta vastaanottavien kolmansien maiden kanssa;

6.  pitää valitettavana, että monien jäsenvaltioiden on tällä hetkellä tukeuduttava kahdenvälisiin sopimuksiin ja että tähän vakavaan ongelmaan ei ole EU:n laajuista lähestymistapaa; korostaa sen vuoksi, että tarvitaan yhtenäisempää lähestymistapaa;

7.  kehottaa EU:ta jättämään mahdollisimman pian jäsenyyshakemuksen Euroopan neuvoston lahjonnan vastaiselle valtioiden ryhmälle (GRECO) ja vaatii, että parlamentille tiedotetaan asian etenemisestä;

8.  kehottaa komissiota tiukentamaan linjaansa kolmansien maiden kanssa allekirjoitettavissa sopimuksissa lisäämällä niihin petostentorjuntaa koskevia lausekkeita; pitää valitettavana, että ei ole olemassa tietoja siitä, minkä verran EU:n varoja menetetään vuosittain sellaisten petostapausten vuoksi, jotka liittyvät varojen siirtoon kolmansiin maihin; pyytää komissiota laskemaan menetettyjen EU:n varojen määrän;

9.  pyytää komissiota arvioimaan EU:n säädösten riskit, jotka helpottavat laitonta varojen siirtoa EU:n ulkopuolelle, ja poistamaan kyseisten säädösten arat kohdat;

10.  pyytää komissiota perustamaan vakioidun tiedonkeruumenetelmän, jonka avulla on mahdollista havaita vilpillisten varojen siirrot kolmansiin maihin ja joka olisi samanlainen kaikissa jäsenvaltioissa, jotta voitaisiin perustaa EU:n keskustietokanta mahdollisimman pian; korostaa, että tällainen mekanismi on jo olemassa rahanpesun torjumiseksi ja että tätä mekanismia voitaisiin laajentaa;

11.  korostaa, että rikoksen tuottaman hyödyn rahanpesua, etsintää, takavarikkoa ja menetetyksi tuomitsemista sekä terrorismin rahoittamista koskeva 16. toukokuuta 2005 tehty Euroopan neuvoston yleissopimus ja rikoksen tuottaman hyödyn rahanpesua, etsintää, takavarikkoa ja menetetyksi tuomitsemista koskeva 8. marraskuuta 1990 tehty Euroopan neuvoston yleissopimus ovat tärkeitä välineitä, jotka helpottavat varojen jäädyttämiseen ja takaisin perimiseen liittyvää yhteistyötä kolmansien maiden kanssa; pitää myönteisenä, että neuvottelut jäädyttämistä ja menetetyksi tuomitsemista koskevien päätösten vastavuoroista tunnustamista koskevasta asetusehdotuksesta saatettiin onnistuneesti päätökseen, ja toteaa, että sen tärkeimmät osatekijät voisivat muodostaa hyödyllisen perustan kolmansien maiden kanssa tehtävälle yhteistyölle kansainvälisissä yleissopimuksissa ja kahdenvälisissä sopimuksissa, joissa EU on osapuolena;

12.  pitää valitettavana, että kaikki EU:n jäsenvaltiot eivät ole suostuneet osallistumaan EPPOn toimintaan; korostaa EPPOn merkitystä, sillä siitä on tulossa keskeinen toimija kolmansia maita koskevassa mahdollisessa takaisinperintämekanismissa, ja painottaa, että tämä edellyttää, että se tunnustetaan tätä tarkoitusta varten toimivaltaiseksi viranomaiseksi, EPPO-asetuksen 104 artiklan mukaisesti, keskinäistä oikeusapua ja varojen takaisinperintää koskevissa voimassa olevissa ja tulevissa sopimuksissa, erityisesti Euroopan neuvoston ja YK:n yleissopimuksissa;

13.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle ja Euroopan petostentorjuntavirastolle.

(1) EUVL L 198, 28.7.2017, s. 29.
(2) EUVL L 283, 31.10.2017, s. 1.
(3) EUVL L 168, 7.6.2014, s. 105.
(4) EYVL L 312, 23.12.1995, s. 1.
(5) EUVL C 208, 10.6.2016, s. 89.
(6) EUVL C 215, 19.6.2018, s. 96.
(7) EUVL L 127, 29.4.2014, s. 39.
(8) EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1.


Ihmisille ja eläimille tarkoitettuja lääkkeitä koskevat luvat ja valvonta ***I
PDF 124kWORD 47k
Päätöslauselma
Teksti
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 25. lokakuuta 2018 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi ihmisille ja eläimille tarkoitettuja lääkkeitä koskevista yhteisön lupa- ja valvontamenettelyistä ja Euroopan lääkeviraston perustamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 726/2004 muuttamisesta (COM(2014)0557 – C8-0142/2014 – 2014/0256(COD))
P8_TA(2018)0420A8-0035/2016

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2014)0557),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan sekä 114 artiklan ja 168 artiklan 4 kohdan c alakohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8‑0142/2014),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon 21. tammikuuta 2015 annetun Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(1),

–  on kuullut alueiden komiteaa,

–  ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 69 f artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 13. kesäkuuta 2018 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan mietinnön sekä maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan lausunnon (A8-0035/2016),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan(2);

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 25. lokakuuta 2018, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/… antamiseksi ihmisille ja eläimille tarkoitettuja lääkkeitä koskevista yhteisön lupa- ja valvontamenettelyistä ja Euroopan lääkeviraston perustamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 726/2004, lastenlääkkeistä annetun asetuksen (EY) N:o 1901/2006 ja ihmisille tarkoitettuja lääkkeitä koskevista yhteisön säännöistä annetun direktiivin 2001/83/EY muuttamisesta

P8_TC1-COD(2014)0256


(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) 2019/5.)

(1) EUVL C 242, 23.7.2015, s. 39.
(2) Tämä kanta korvaa 10. maaliskuuta 2016 hyväksytyt tarkistukset (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0088).


Eläinlääkkeet ***I
PDF 116kWORD 49k
Päätöslauselma
Teksti
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 25. lokakuuta 2018 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi eläinlääkkeistä (COM(2014)0558 – C8-0164/2014 – 2014/0257(COD))
P8_TA(2018)0421A8-0046/2016

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2014)0558),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan sekä 114 artiklan ja 168 artiklan 4 kohdan b alakohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8‑0164/2014),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 21. tammikuuta 2015 antaman lausunnon(1),

–  on kuullut alueiden komiteaa,

–  ottaa huomioon 19. toukokuuta 2015 antamansa päätöslauselman ”Turvallisempi terveydenhuolto Euroopassa: potilasturvallisuuden parantaminen ja mikrobilääkeresistenssin torjunta”(2),

–  ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 69 f artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 13. kesäkuuta 2018 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan mietinnön sekä maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan lausunnon (A8-0046/2016),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan(3);

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 25. lokakuuta 2018, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/… antamiseksi eläinlääkkeistä ja direktiivin 2001/82/EY kumoamisesta

P8_TC1-COD(2014)0257


(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) 2019/6.)

(1) EUVL C 242, 23.7.2015, s. 54.
(2) EUVL C 353, 27.9.2016, s. 12.
(3)Tämä kanta korvaa 10. maaliskuuta 2016 hyväksytyt tarkistukset (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0087).


Lääkerehun valmistus, markkinoille saattaminen ja käyttö ***I
PDF 115kWORD 41k
Päätöslauselma
Teksti
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 25. lokakuuta 2018 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi lääkerehun valmistuksesta, markkinoille saattamisesta ja käytöstä sekä neuvoston direktiivin 90/167/ETY kumoamisesta (COM(2014)0556 – C8-0143/2014 – 2014/0255(COD))
P8_TA(2018)0422A8-0075/2016

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2014)0556),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan sekä 43 artiklan ja 168 artiklan 4 kohdan b alakohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0143/2014),

–  ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan lausunnon ehdotetusta oikeusperustasta,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 21. tammikuuta 2015 antaman lausunnon(1),

–  on kuullut alueiden komiteaa,

–  ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 69 f artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 8. toukokuuta 2018 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 ja 39 artiklan,

–  ottaa huomioon maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan mietinnön sekä ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan lausunnon (A8-0075/2016),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 25. lokakuuta 2018, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/… antamiseksi lääkerehun valmistuksesta, markkinoille saattamisesta ja käytöstä sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 183/2005 muuttamisesta ja neuvoston direktiivin 90/167/ETY kumoamisesta

P8_TC1-COD(2014)0255


(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) 2019/4.)

(1) EUVL C 242, 23.7.2015, s. 54.


Verojen ja maksujen kantaminen raskailta tavaraliikenteen ajoneuvoilta tiettyjen infrastruktuurien käytöstä ***I
PDF 323kWORD 141k
Päätöslauselma
Konsolidoitu teksti
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 25. lokakuuta 2018 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi verojen ja maksujen kantamisesta raskailta tavaraliikenteen ajoneuvoilta tiettyjen infrastruktuurien käytöstä annetun direktiivin 1999/62/EY muuttamisesta (COM(2017)0275 – C8-0171/2017 – 2017/0114(COD))
P8_TA(2018)0423A8-0202/2018

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2017)0275),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 91 artiklan 1 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0171/2017),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Itävallan liittoneuvoston toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tehdyn pöytäkirjan N:o 2 mukaisesti antaman perustellun lausunnon, jonka mukaan esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi ei ole toissijaisuusperiaatteen mukainen,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 18. lokakuuta 2017 antaman lausunnon(1),

–  ottaa huomioon alueiden komitean 1. helmikuuta 2018 antaman lausunnon(2),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan mietinnön ja ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan lausunnon (A8‑0202/2018),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 25. lokakuuta 2018, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2018/… antamiseksi verojen ja maksujen kantamisesta raskailta tavaraliikenteen ajoneuvoilta tiettyjen infrastruktuurien käytöstä annetun direktiivin 1999/62/EY muuttamisesta

P8_TC1-COD(2017)0114


(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 91 artiklan 1 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen, kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(3),

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon(4),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä(5),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)  Komissio asetti 28 päivänä maaliskuuta 2011 julkaisemassaan valkoisessa kirjassa(6) tavoitteeksi siirtymisen kohti ”saastuttaja maksaa”- ja ”käyttäjä maksaa” -periaatteiden täysimittaista soveltamista tulojen luomiseksi ja tulevien liikenneinvestointien rahoituksen varmistamiseksi, mutta tavoitteen saavuttamisessa on edistytty hitaasti ja tieinfrastruktuurin käyttömaksujen periminen on edelleen epäyhtenäistä unionissa.

(1 a)  Komissio asetti kyseisessä valkoisessa kirjassa vuoden 2020 määräajaksi, johon mennessä edetään ”ulkoisten kustannusten (mukaan luettuina melu, paikallinen saastuminen ja ruuhkat pakollisesti katettavien kulumiskustannusten lisäksi) täydelliseen ja pakolliseen sisällyttämiseen hintoihin maantie- ja rautatieliikenteessä”. [tark. 1]

(1 b)   Tavara- ja matkustajaliikenteen ajoneuvojen liikkuminen lisää sitä, että ilmaan pääsee epäpuhtauksia, joilla on vakavia vaikutuksia ihmisten terveyteen ja jotka heikentävät ilmanlaatua unionissa. Tällaisia epäpuhtauksia ovat esimerkiksi PM2,5, typpidioksidi ja otsoni, jotka Euroopan ympäristökeskuksen vuonna 2017 julkaiseman raportin arvioiden mukaan aiheuttivat vuonna 2014 pitkäaikaisen altistumisen vuoksi 399 000, 75 000 ja 13 600 ennenaikaista kuolemantapausta unionissa. [tark. 2]

(1 c)   Maailman terveysjärjestön mukaan pelkästään tieliikenteestä aiheutuva melu on toiseksi haitallisin ympäristön stressitekijä Euroopassa heti ilman pilaantumisen jälkeen. Vähintään 9 000 ennenaikaista kuolemaa vuosittain voidaan yhdistää liikenteen melun aiheuttamiin sydäntauteihin. [tark. 3]

(1 d)   Euroopan ympäristökeskuksen vuonna 2017 julkaiseman Euroopan ilmanlaatua koskevan raportin mukaan tieliikenne aiheutti vuonna 2015 eniten typen oksidien päästöjä ja oli toiseksi suurin mustahiilipäästöjen lähde. [tark. 4]

(2)  Komissio ilmoitti vähäpäästöistä liikkuvuutta koskevasta eurooppalaisesta strategiasta antamassaan tiedonannossa(7) aikovansa ehdottaa raskaiden ajoneuvojen tietulleja koskevan direktiivin muuttamista, jotta maksuja voitaisiin periä porrastetusti myös hiilidioksidipäästöjen perusteella ja jotta eräiden direktiivin periaatteiden soveltaminen voitaisiin laajentaa linja-autoihin sekä henkilöautoihin ja pakettiautoihin.

(3)  Kaikilla raskailla ajoneuvoilla on merkittävä vaikutus tieinfrastruktuuriin ja ilman pilaantumiseen, kun taas ja kevyet ajoneuvot aiheuttavat suurimman osan tieliikenteen päästöihin ja ruuhkiin liittyvistä kielteisistä sosiaalisista ja ympäristövaikutuksista. Tasapuolisen kohtelun ja terveen kilpailun vuoksi olisi varmistettava, että ajoneuvot, jotka eivät tähän mennessä ole kuuluneet Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 1999/62/EY(8) vahvistetun tietulleja ja käyttäjämaksuja koskevan kehyksen piiriin, sisällytetään tähän kehykseen. Mainitun direktiivin soveltamisala olisi siksi laajennettava koskemaan tavarankuljetusajoneuvojen lisäksi myös muita raskaita ajoneuvoja sekä kevyitä ajoneuvoja, mukaan lukien henkilöautot ja henkilöautoja. Henkilöautojen maksujen tasoa voitaisiin mukauttaa, jotta säännöllisiltä käyttäjiltä ei perittäisi kohtuuttomia maksuja. Yhtäläisen kohtelun varmistamiseksi maksuja olisi myös sovellettava syrjimättömästi ajoneuvoluokan mukaan sekä eriytetysti riippuen ajoneuvon vaikutuksesta infrastruktuuriin ja sen vaikutuksesta ympäristöön ja yhteiskuntaan ja ottaen huomioon tiettyjen sellaisten käyttäjien sosioekonominen tilanne, jotka pääsevät työpaikalleen vain maanteitse. [tark. 5]

(3 a)  Sellaisten maantieliikenteen sisämarkkinoiden toteuttaminen, joilla vallitsevat tasapuoliset kilpailuedellytykset, edellyttää sääntöjen yhdenmukaista soveltamista. Yksi tämän direktiivin päätavoitteista on poistaa tienkäyttäjien välisen kilpailun vääristymät. Siksi raskaita ajoneuvoja koskevien maksujen soveltamisalaan olisi sisällytettävä myös maanteiden tavaraliikenteeseen käytettävät pakettiautot. [tark. 6]

(3 b)  Jotta voidaan varmistaa tämän toimenpiteen suhteellisuus, se olisi kohdistettava vain pakettiautoihin, joita käytetään maanteiden tavaraliikenteen harjoittamiseen ja joita säännellään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksilla (EY) N:o 1071/2009(9) ja (EY) N:o 1072/2009(10) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 165/2014(11). [tark. 7]

(4)  Aikaperusteiset käyttäjämaksut eivät perusluonteensa vuoksi heijasta tarkasti tosiasiallisesti aiheutuneita infrastruktuurikustannuksia, ja samasta syystä ne eivät ole tehokkaita, kun pyritään edistämään vähäpäästöisempää ja tehokkaampaa liikennettä tai vähentämään ruuhkia. Siksi ne raskailta ajoneuvoilta perittävät aikaperusteiset käyttäjämaksut olisi asteittain korvattava matkaperusteisilla maksuilla, jotka ovat tasapuolisempia, tehokkaampia ja toimivampia. [tark. 8]

(4 a)   Jotta tämä aikaperusteisten maksujen asteittainen korvaaminen matkaperusteisilla maksuilla ei muodostuisi lisäesteeksi syrjäisistä maista ja syrjäseutualueilta peräisin olevien kuljetusten pääsylle unionin keskeisille markkinoille, olisi otettava mahdollisimman pian käyttöön korvausjärjestelmä lisäkustannusten tasapainottamiseksi, jotta ne eivät heikennä kilpailukykyä merkittävästi. [tark. 10]

(4 b)   Jotta vältetään liikenteen siirtyminen maksuttomille teille, millä voisi olla vakavia vaikutuksia liikenneturvallisuuteen ja liikenneverkon optimaaliseen käyttöön, jäsenvaltioiden olisi voitava kantaa tietulleja kaikilla teillä, jotka kilpailevat suoraan Euroopan laajuisten verkkojen kanssa. [tark. 11]

(4 c)   Aikaperusteiset käyttäjämaksut kannustavat kuljettajia ajamaan enemmän vinjettien voimassaolon aikana, mikä on vastoin saastuttaja maksaa - ja käyttäjä maksaa -periaatteita. [tark. 12]

(4 d)  Jotta voidaan varmistaa tämän direktiivin asianmukainen soveltaminen, sopimuspuitteissa, joilla säännellään tiemaksujen kantamista koskevia käyttöoikeussopimuksia, olisi pyrittävä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2014/23/EU noudattaen helpottamaan mainittujen sopimusten mukauttamista unionin sääntelykehyksen kehitykseen. [tark. 13]

(4 e)   Tämän vuoksi olisi selvitettävä, voitaisiinko syrjäisestä sijainnista aiheutuvia lisäkustannuksia kompensoida helpotuksilla, jotka liittyvät energiatehokkaamman ajoneuvokannan saatavuuteen ja etusijalle asettamiseen erityisten infrastruktuurien tai sähköistettyjen moottoriteiden kaltaisten teknologioiden tarjoamisessa. Nämä kompensoivat helpotukset voisivat olla osa tulevaa vuoden 2020 jälkeistä Verkkojen Eurooppa -välinettä. [tark. 14]

(5)  Jotta voidaan varmistaa, että käyttäjät hyväksyvät tulevat tiemaksujärjestelmät, jäsenvaltioille olisi annettava mahdollisuus ottaa käyttöön asianmukaisia järjestelmiä maksujen keräämiseksi osana laajempaa liikkuvuuspalvelujen kokonaisuutta. Näillä järjestelmillä olisi varmistettava infrastruktuurikustannusten tasapuolinen jakautuminen, ja niiden olisi vastattava ”saastuttaja maksaa” -periaatetta ja niissä olisi määriteltävä käyttäjämaksuista saatujen tulojen käyttötarkoitus. Jäsenvaltioiden olisi voitava kantaa tietulleja myös muilta kuin päätieverkkoon kuuluvilta teiltä. Tällaisen järjestelmän käyttöön ottavien jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että siinä noudatetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/52/EY(12) säännöksiä. [tark. 15]

(5 a)  Jäsenvaltioita olisi kannustettava ottamaan huomioon sosioekonomiset tekijät, kun ne panevat täytäntöön henkilöautoihin sovellettavia tieinfrastruktuurien maksujärjestelmiä. [tark. 16]

(5 b)   Perittäessä tiemaksuja kaikilta tienkäyttäjiltä sähköisin keinoin tullaan samalla keränneeksi ja tallentaneeksi paljon henkilötietoja, joita voidaan käyttää myös perusteellisten liikkumisprofiilien laatimiseen. Jäsenvaltioiden ja komission olisi tämän direktiivin täytäntöönpanon yhteydessä otettava järjestelmällisesti huomioon periaatteet, jotka koskevat käyttötarkoituksen rajoittamista ja tietojen minimointia. Tienkäyttömaksujen perimisen yhteydessä tapahtuvaa tietojen keräämistä koskevien teknisten ratkaisujen olisi sen vuoksi sisällettävä anonymisoituja, salattuja tai etukäteen suoritettavia maksuvaihtoehtoja. [tark. 17]

(5 c)  Ajoneuvoverot saattavat haitata tietullien käyttöönottoa. Tietullien käyttöönoton tukemiseksi jäsenvaltioiden olisi sallittava alentaa joustavammin ja nopeasti ajoneuvoveroja eli olisi laskettava mahdollisimman pian direktiivissä 1999/62/EY vahvistettuja vähimmäismääriä. [tark. 18]

(5 d)  On erityisen tärkeää, että jäsenvaltioissa otetaan käyttöön oikeudenmukainen maksujärjestelmä, joka ei rankaise sellaisia yksityisautoilijoita, jotka joutuvat useammin käyttämään maksullisia teitä, koska he asuvat maaseutualueilla, vaikeakulkuisilla alueilla tai eristyneillä alueilla. Jäsenvaltioiden olisi aluekehityspolitiikan mukaisesti sovellettava näiltä alueilta oleviin käyttäjiin alennettuja maksuja. [tark. 20]

(6)  Samoin kuin raskaiden ajoneuvojen tapauksessa, myös kevyiden ajoneuvojen osalta on tärkeää varmistaa, että sovelletut aikaperusteiset maksut jos jäsenvaltiot ottavat käyttöön kevyisiin ajoneuvoihin sovellettavia aikaperusteisia maksuja, ne ovat oikeasuhteisia, myös alle vuoden pituisina käyttöaikoina. Tältä osin huomioon on otettava se, että kevyiden ajoneuvojen käyttötapa poikkeaa raskaiden ajoneuvojen käyttötavasta. Oikeasuhteiset aikaperusteiset maksut voitaisiin laskea matkojen vaihtelua koskevien saatavilla olevien tietojen perusteella, edellyttäen, että taataan syrjimättömyys [tark. 21].

(7)  Direktiivin 1999/62/EY mukaan ulkoisiin kustannuksiin perustuva maksu voidaan asettaa olisi asetettava tasolle, joka vastaa saastuttaja maksaa -periaatetta ja on lähellä kyseessä olevan ajoneuvon käytön sosiaalisia rajakustannuksia. Tämä menetelmä on osoittautunut tasapuolisimmaksi ja tehokkaimmaksi tavaksi ottaa huomioon raskaiden ajoneuvojen aiheuttaman ilman pilaantumisen ja melun kielteiset ympäristö- ja terveysvaikutukset, ja se varmistaisi, että raskaat ajoneuvot osallistuvat oikeudenmukaisella osuudella EU:n ilmanlaatunormien(13) ja mahdollisesti sovellettavien melurajojen tai -tavoitteiden noudattamiseen. Siksi tällaisten maksujen soveltamista olisi helpotettava. [tark. 22]

(8)  Tästä syystä olisi annettava mahdollisuus soveltaa ulkoisiin kustannuksiin perustuvia maksuja niissä tieverkon osissa, joissa ei peritä infrastruktuurimaksua, ja painotettujen keskimääräisten ulkoisiin kustannuksiin perustuvien maksujen enimmäismäärät olisi korvattava helposti sovellettavilla viitearvoilla vähimmäisarvoilla, joita päivitetään inflaation, tieliikenteen ulkoisten kustannusten arvioinnissa saavutetun tieteellisen edistyksen ja ajoneuvokannan koostumuksessa tapahtuneiden muutosten huomioon ottamiseksi. [tark. 23]

(8 a)  Jotta voidaan edistää liikennepolitiikkaa koskevan valkoisen kirjan tavoitetta eli saastuttaja maksaa -periaatteen täysimittaista soveltamista, olisi varmistettava, että niissä tieverkon osissa, joissa peritään infrastruktuurimaksua, raskaisiin ajoneuvoihin ja maanteiden tavaraliikenteeseen käytettäviin pakettiautoihin sovelletaan ulkoisiin kustannuksiin perustuvaa maksua. [tark. 24]

(8 b)  Ulkoisiin kustannuksiin perustuvien maksujen asianmukaisen käytön takaamiseksi niistä saatavat tulot olisi investoitava takaisin liikenneinfrastruktuuriin, jotta voidaan edistää kestävämpiä liikennemuotoja, joiden ympäristövaikutukset ovat pienemmät. [tark. 25]

(9)  Infrastruktuurimaksujen porrastaminen Euro-päästöluokan perusteella on edistänyt vähäpäästöisempien ajoneuvojen käyttöä. Ajoneuvokannan uusiutuessa on kuitenkin odotettavissa, että maksujen porrastaminen tällä perusteella kaupunkien välisessä verkossa ei ole enää toimi niin tehokasta vuoden 2020 loppuun mennessä, ja se olisi siksi poistettava käytöstä kyseiseen ajankohtaan mennessä. Samasta ajankohdasta alkaen ulkoisiin kustannuksiin perustuvia maksuja olisi sovellettava järjestelmällisemmin kohdennettuna keinona kattaa ulkoiset kustannukset tilanteissa, joissa sillä on suurin merkitys. [tark. 27]

(10)  Raskaiden ajoneuvojen osuus hiilidioksidipäästöistä on kasvussa. Infrastruktuurimaksujen porrastaminen näiden päästöjen perusteella voi edistää parannuksia tällä alalla, ja se olisi siksi otettava käyttöön.

(11)  Kevyet ajoneuvot tuottavat kaksi kolmasosaa tieliikenteen kielteisistä ympäristö- ja terveysvaikutuksista. Siksi on tärkeää tarjota kannustimia kaikkein vähäpäästöisimpien ja polttoainetehokkaimpien ajoneuvojen käytölle porrastamalla tiemaksut komission asetuksessa (EU) 2016/427(14), komission asetuksessa (EU) 2016/646(15) ja komission asetuksessa (EU) 2017/xxx(16) määriteltyjen vaatimustenmukaisuuden tunnuslukujen perusteella.

(12)  Kaikkein vähäpäästöisimpien ja tehokkaimpien tehokkaampien ajoneuvojen käytön edistämiseksi jäsenvaltioiden olisi sovellettava tällaisiin ajoneuvoihin merkittävästi alennettuja tietulleja ja käyttäjämaksuja. Tällaisten järjestelyjen käyttöönoton helpottamiseksi ja nopeuttamiseksi näitä alennuksia olisi sovellettava riippumatta asetuksen (EY) N:o 595/2009 täytäntöönpanosta raskaiden hyötyajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen ja polttoaineenkulutuksen sertifioinnin osalta annetun komission asetuksen (EU) …/… voimaantulosta. Nollapäästöisiin ajoneuvoihin ei pitäisi soveltaa minkäänlaisia sellaisia ulkoisiin kustannuksiin perustuvia maksuja, jotka liittyvät ilman pilaantumiseen. [tark. 28]

(12 a)   Alppien ylitse kulkeva kauttakulkuliikenne kuormittaa kyseisiä alueita erityisesti meluhaittojen, ilman pilaantumisen ja infrastruktuurin kulumisen muodossa, mitä vielä pahentaa kustannuskilpailu lähekkäisten käytävien kanssa. Kyseisille alueille ja jäsenvaltioille olisi sen vuoksi jätettävä runsaasti liikkumavaraa ulkoisten kustannusten perimisessä ja liikenteenohjaustoimenpiteiden täytäntöönpanossa, jotta voidaan välttää ei-toivotut siirtymisvaikutukset ja liikenteen ohjautuminen toisiin käytäviin. [tark. 29]

(13)  Liikenneruuhkien, joihin kaikki ajoneuvot vaikuttavat erisuuruisesti, aiheuttamat kustannukset vastaavat noin 1 yhtä prosenttia BKT:sta. Merkittävä osa näistä kustannuksista aiheutuu kaupunkien välisistä ruuhkista. Siksi olisi sallittava erityinen ruuhkamaksu sillä edellytyksellä, että sitä sovelletaan kaikkiin ajoneuvoluokkiin. Jotta maksu olisi tehokas ja, oikeasuhteinen ja syrjimätön, se olisi laskettava ruuhkiin liittyvien rajakustannusten perusteella ja porrastettava paikan, ajankohdan ja ajoneuvoluokan mukaan. Niin ikään olisi löydettävä tasapainoisia ja kompensoivia malleja, jotka eivät syrji esikaupunkialueilla asuvia työntekijöitä, jotka joutuisivat maksamaan sekä tietulleista että käyttäjämaksuista aiheutuvat kustannukset. Jotta ruuhkamaksuilla olisi mahdollisimman suuri myönteinen vaikutus, niistä saatavat tulot olisi osoitettava hankkeisiin, joilla pyritään puuttumaan ongelman syihin. [tark. 30]

(13 a)  Autoihin liittyvän unionin kulttuuriperinnön säilyttämiseksi jäsenvaltioiden olisi luotava erillinen luokka museoajoneuvoille, jotta tässä direktiivissä säädettyjen eri maksujen määriä voidaan porrastaa. [tark. 31]

(14)  Ruuhkamaksujen olisi vastattava suhteellisella tavalla niitä tosiasiallisia kustannuksia, joita kukin ajoneuvo aiheuttaa suoraan muille tienkäyttäjille ja välillisesti yhteiskunnalle yleensä. Jotta ruuhkamaksut eivät haittaisi suhteettomasti ihmisten ja tavaroiden vapaata liikkuvuutta, ne olisi rajoitettava tiettyihin määriin, jotka vastaavat ruuhkiin liittyviä rajakustannuksia lähes täyden kapasiteetin olosuhteissa eli tilanteessa, jossa liikennemäärät lähenevät tien kapasiteettia.

(15)  Raskaisiin tavarankuljetusajoneuvoihin sovellettava infrastruktuurimaksujen tuloneutraali porrastus ei toimi parhaalla mahdollisella tavalla ja se olisi poistettava käytöstä.

(15 a)  Kun otetaan huomioon onnettomuuksista aiheutuvat korkeat ulkoiset kustannukset, jotka ovat kymmeniä miljardeja euroja vuodessa, jäsenvaltioille olisi kuolemaan ja vakavaan loukkaantumiseen johtavien onnettomuuksien keskimääräisten yhteiskunnallisten kustannusten laskentaa koskevien Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/96/EY(17) säännösten yhteydessä annettava mahdollisuus sisällyttää hintoihin enemmän niitä kustannuksia, joita vakuutukset eivät kata. Osa näistä kustannuksista lankeaa sosiaaliturvajärjestelmän tai koko yhteiskunnan maksettavaksi esimerkiksi käytettyjen julkisten palvelujen hallinnollisten kustannusten, käytettyjen lääkintä- ja terveydenhoitopalvelujen kustannusten, inhimillisen pääoman menetyksen sekä fyysisiin vammoihin ja henkiseen kärsimykseen liittyvien kustannusten muodossa. [tark. 32]

(16)  Infrastruktuurimaksuun lisättävät korotukset voisivat myös olla hyödyllinen väline, kun pyritään puuttumaan tiettyjen teiden käyttöön liittyviin huomattaviin ympärivahinkoihin tai ruuhkiin muuallakin kuin vuoristoalueilla. Siksi olisi helpotettava korotusten nykyinen rajoittaminen näille alueille olisi poistettava soveltamista, siten että poistetaan nykyiset rajoitukset, joiden mukaan korotuksia voidaan soveltaa vain mainituilla alueilla, ja samoin olisi helpotettava niiden kohdentamista Euroopan laajuisen liikenneverkon ydinverkon hankkeisiin. Jotta voidaan välttää päällekkäisten maksujen periminen käyttäjiltä, korotuksia ei pitäisi sallia korotuksille olisi asetettava tiukemmat rajat tieosuuksilla, joilla sovelletaan ruuhkamaksua. Sovellettava enimmäistaso olisi myös mukautettava eri tilanteisiin. [tark. 33]

(17)  Jos jäsenvaltio ottaa käyttöön tiemaksujärjestelmän, tästä myönnettävät korvaukset voivat tapauksesta riippuen johtaa ulkomaisten tienkäyttäjien syrjintään. Mahdollisuus myöntää korvaus tällaisessa tilanteessa olisi siksi rajoitettava tietulleihin, eikä korvauksia pitäisi enää olla saatavilla käyttäjämaksujen tapauksessa.

(17 a)   Kevyiden ajoneuvojen kohdalla on tärkeää varmistaa, että tämä direktiivi ei haittaa kansalaisten vapaata liikkuvuutta. Jäsenvaltioiden olisi voitava ottaa käyttöön alennuksia ja vähennyksiä, kun maksujen vaikutus tienkäyttäjiin on suhteettoman suuri maantieteellisistä tai sosiaalisista syistä. [tark. 34]

(18)  Jotta voitaisiin hyödyntää olemassa olevista tiemaksujärjestelmistä saatavia mahdollisia synergiaetuja toimintakustannusten alentamiseksi, komission olisi osallistuttava täysimääräisesti sellaisten jäsenvaltioiden väliseen yhteistyöhön, jotka aikovat ottaa käyttöön yhteisiä ja yhteentoimivia tiemaksujärjestelmiä. [tark. 35]

(19)  Tiemaksut voivat tuoda tuovat käyttöön resursseja, jotka auttavat vaihtoehtoisten liikenneinfrastruktuurihankkeiden rahoittamisessa ja ristiinrahoittamisessa sekä korkealaatuisen liikenneinfrastruktuurin ja -palveluiden kunnossapidon ja kehittämisen rahoittamisessa. Siksi on asianmukaista kannustaa jäsenvaltioita käyttämään, että jäsenvaltiot käyttävät tiemaksuista saatavia tuloja tähän tarkoitukseen, ja edellyttää tätä varten on asianmukaista edellyttää, että ne raportoivat riittävällä tavalla näiden tulojen käytöstä. Infrastruktuurimaksuista ja ulkoisiin kustannuksiin perustuvista maksuista saatavat tulot olisi siksi investoitava takaisin liikennealaan. Tämän pitäisi erityisesti auttaa havaitsemaan mahdollisia rahoitusvajeita ja lisäämään tiemaksujen yleistä hyväksymistä. [tark. 36]

(20)  Koska tämän direktiivin tavoitteena on erityisesti varmistaa, että muihin ajoneuvoihin kuin raskaisiin tavarankuljetusajoneuvoihin sovellettavia kansallisia maksujärjestelmiä sovelletaan yhdenmukaisissa kehyksissä, joilla taataan yhdenmukainen kohtelu koko unionissa, jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tätä tavoitetta, vaan se voidaan liikenteen ja niiden ongelmien, joihin tällä direktiivillä on tarkoitus puuttua, rajat ylittävän luonteen vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla, joten unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

(21)  On tarpeen varmistaa, että ulkoisiin kustannuksiin perustuvat maksut vastaavat jatkossakin mahdollisimman tarkasti raskaiden ajoneuvojen aiheuttaman ilman pilaantumisen ja melun kustannuksia ilman, että maksujärjestelmästä tehdään liian monimutkainen, jotta kannustetaan kaikkein polttoainetehokkaimpien ajoneuvojen käyttöä ja jotta kannustimet säilyvät tehokkaina ja tiemaksujen porrastus pysyy ajan tasalla. Siksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat ulkoisten maksujen viitearvojen vähimmäisarvojen mukauttamista tieteen kehitykseen, raskaiden ajoneuvojen hiilidioksidipäästöihin perustuvien infrastruktuurimaksujen tuloneutraalia porrastusta koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen määrittelyä ja kevyiden ajoneuvojen infrastruktuurimaksujen porrastamista koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen mukauttamista tekniikan kehitykseen. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa(18) vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä. [tark. 37]

(21a)   Komission olisi esitettävä viimeistään kahden vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta ulkoisten ympäristö-, ruuhka- ja terveyskustannusten sisällyttämiselle hintoihin yleinen, avoin ja selkeä kehys, johon infrastruktuurimaksujen tuleva laskenta perustuu. Tässä yhteydessä komission olisi voitava ehdottaa mallia, johon liitetään vaikutusarvio ulkoisten kustannusten sisällyttämisestä hintoihin kaikissa liikennemuodoissa. Oikeasuhteisuuden varmistamiseksi ulkoisten kustannusten perimisessä on syytä ottaa huomioon kaikki liikennemuodot. [tark. 38]

(21 b)   Avoimuuden takaamiseksi olisi asianmukaista, että jäsenvaltiot ilmoittavat tienkäyttäjille tuloksista, jotka on saavutettu infrastruktuurimaksuista, ulkoisiin kustannuksiin perustuvista maksuista ja ruuhkamaksuista saatujen tulojen investoinnista. Niiden olisi ilmoitettava hyödyt, jotka on saavutettu liikenneturvallisuuden parantumisen, ympäristövaikutusten vähentymisen ja ruuhkaantumisen vähentymisen muodossa [tark. 39]

(22)  Jotta voidaan varmistaa tämän direktiivin asianomaisten säännösten yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tieverkkojen laadun arvioinnissa käytettävien yhdenmukaistettujen indikaattoreiden vahvistamista koskevien täytäntöönpanosäädösten hyväksymiseen olisi sovellettava neuvoa-antavaa menettelyä. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011(19) mukaisesti.

(23)  Direktiiviä 1999/62/EY olisi sen vuoksi muutettava,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

Muutetaan direktiivi 1999/62/EY seuraavasti:

1)  Korvataan nimi seuraavasti:"

”Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 1999/62/EY, annettu 17 päivänä kesäkuuta 1999, matkaperusteisten verojen ja maksujen kantamisesta ajoneuvoilta tieinfrastruktuurien käytöstä” [tark. 40]

"

2)  Korvataan 1 ja 2 artikla seuraavasti:"

”1 artikla

1.  Tätä direktiiviä sovelletaan

   a) raskaiden tavarankuljetusajoneuvojen ajoneuvoveroihin,
   b) ajoneuvoista kannettaviin tietulleihin ja käyttäjämaksuihin.

2.  Tätä direktiiviä ei sovelleta ajoneuvoihin, joita käytetään kuljetuksiin yksinomaan jäsenvaltioiden Euroopan ulkopuolisilla alueilla.

3.  Tätä direktiiviä ei myöskään sovelleta Kanariansaarilla, Ceutassa, Melillassa, Azoreilla tai Madeiralla rekisteröityihin ajoneuvoihin, joita käytetään kuljetuksiin yksinomaan näillä alueilla tai näiden alueiden välillä sekä näiden alueiden ja Manner-Espanjan ja Manner-Portugalin välillä.

2 artikla

Tässä direktiivissä tarkoitetaan:

   1) ’Euroopan laajuisella tieverkolla’ Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1315/2013* II luvun 3 jaksossa tarkoitettua ja mainitun asetuksen liitteessä I kartoin kuvattua maantieliikenneinfrastruktuuria;
   2) ’rakennuskustannuksilla’ rakentamiseen liittyviä kustannuksia, mukaan luettuina tarvittaessa rahoituskustannukset, jotka koskevat jotain seuraavista:
   a) uudet infrastruktuurit tai uudet infrastruktuuriparannukset, mukaan lukien merkittävät rakenteelliset kunnostukset tai liikennemuotosiirtymään liittyvät vaihtoehtoiset liikenneinfrastruktuurit; [tark. 41]
   b) enintään 30 vuotta ennen 10 päivää kesäkuuta 2008 valmistuneet infrastruktuurit tai infrastruktuuriparannukset, mukaan lukien merkittävät rakenteelliset kunnostukset, jos tietullijärjestelyt olivat 10 päivänä kesäkuuta 2008 jo käytössä, tai enintään 30 vuotta ennen uusien 10 päivän kesäkuuta 2008 jälkeen käyttöön otettujen tietullijärjestelyjen vahvistamista valmistuneet infrastruktuurit tai infrastruktuuriparannukset;
   c) ennen 10 päivää kesäkuuta 2008 valmistuneet infrastruktuurit tai infrastruktuuriparannukset, jos
   i) jäsenvaltio on ottanut käyttöön tietullijärjestelmän, jossa määrätään näiden kustannusten korvaamisesta tietullijärjestelmän käyttäjän kanssa tehtävän sopimuksen tai muiden vaikutukseltaan vastaavien säädösten nojalla, jotka tulivat voimaan ennen 10 päivää kesäkuuta 2008; tai
   ii) jäsenvaltio voi osoittaa, että kyseisen infrastruktuurin rakentaminen riippui siitä, että sille suunniteltu käyttöikä ylitti 30 vuotta;
   3) ’rahoituskustannuksilla’ lainojen korkoja ja osakkeenomistajien rahoittamien pääomasijoitusten tuottoja;
   4) ’merkittävillä rakenteellisilla kunnostuksilla’ rakenteellisia kunnostuksia, lukuun ottamatta kunnostuksia, joista ei enää ole hyötyä tien käyttäjille, erityisesti jos kunnostustyön on korvannut tien uusi pinnoitus tai muu rakennustyö;
   5) ’moottoritiellä’ tietä, joka on erityisesti suunniteltu ja rakennettu moottoriajoneuvoliikennettä varten ja jolle sen varrella olevilta kiinteistöiltä ei ole välittömiä liittymiä ja joka täyttää seuraavat vaatimukset:
   a) siinä on, yksittäisiä alueita lukuun ottamatta tai muutoin kuin tilapäisesti, molempiin ajosuuntiin kulkevat erilliset ajoradat, jotka erotetaan toisistaan joko maa-alueella, jota ei ole tarkoitettu liikenteelle, tai poikkeustapauksissa jollain muulla tavalla;
   b) se ei risteä samassa tasossa minkään tien, rautatien, raitiotien, pyörätien tai jalankulkutien kanssa;
   c) sen on erityisesti osoitettu olevan moottoritie;
   6) ’tietullilla’ tiettyä summaa, joka perustuu tietyssä infrastruktuurissa kuljettuun matkaan ja ajoneuvotyyppiin ja jonka maksaminen antaa ajoneuvolle oikeuden infrastruktuurien käyttöön; tietulliin sisältyy yksi tai useampi seuraavista maksuista: infrastruktuurimaksu ja, tapauksen mukaan, ruuhkamaksu tai ulkoisiin kustannuksiin perustuva maksu tai molemmat; [tark. 42]
   7) ’infrastruktuurimaksulla’ maksua, joka on tarkoitettu jäsenvaltiossa aiheutuneiden infrastruktuuriin liittyvien rakentamis-, ylläpito-, käyttö- ja kehittämiskustannusten korvaamiseen;
   8) ’ulkoisiin kustannuksiin perustuvalla maksulla’ maksua, joka on tarkoitettu jäsenvaltiossa aiheutuneiden liikenneperäiseen ilman pilaantumiseen tai liikenneperäisiin meluhaittoihin liittyvien kustannusten kattamiseen;
   9) ’ruuhkalla’ tilannetta, jossa liikennemäärät lähestyvät tien kapasiteettia tai ylittävät sen;
   10) ’ruuhkamaksulla’ ajoneuvoilta perittävää maksua, joka on tarkoitettu jäsenvaltiossa aiheutuneiden ruuhkiin liittyvien kustannusten kattamiseen ja ruuhkien vähentämiseen;
   11) ’liikenneperäisen ilman pilaantumisen kustannuksilla’ sellaisten vahinkojen ihmisten terveydelle aiheutuneiden haittojen ja ympäristövahinkojen kustannuksia, jotka johtuvat hiukkaspäästöistä sekä otsonia muodostavien yhdisteiden kuten typen oksidien ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöistä ajoneuvoa käytettäessä; [tark. 43]
   12) ’liikenneperäisten meluhaittojen kustannuksilla’ sellaisten vahinkojen ihmisten terveydelle aiheutuneiden haittojen ja ympäristövahinkojen kustannuksia, jotka johtuvat ajoneuvojen tuottamasta tai ajoneuvojen ja tienpinnan vuorovaikutuksessa syntyvästä melusta; [tark. 44]
   13) ’painotetulla keskimääräisellä infrastruktuurimaksulla’ infrastruktuurimaksun kokonaistuloja tiettynä aikana jaettuna raskaiden ajoneuvojen maksun kohteena olevilla tieosuuksilla kulkemien ajoneuvokilometrien määrällä samana aikana;
   14) ’käyttäjämaksulla’ tiettyä summaa, jonka maksaminen antaa oikeuden käyttää ajoneuvoa 7 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuissa infrastruktuureissa tietyn ajan;
   15) ’ajoneuvolla’ neljä- tai useampipyöräistä moottoriajoneuvoa tai auton ja puoliperävaunun yhdistelmää, joka on tarkoitettu tai jota käytetään matkustajien tai tavaroiden kuljetukseen maanteillä;
   16) ’raskaalla ajoneuvolla’ raskasta tavarankuljetusajoneuvoa tai linja-autoa;
   17) ’raskaalla tavarankuljetusajoneuvolla’ tavaroiden kuljetukseen tarkoitettua ajoneuvoa, jonka suurin sallittu massa on suurempi kuin 3,5 tonnia;
   18) ’linja-autolla’ henkilöiden kuljetukseen tarkoitettua ajoneuvoa, jossa on kuljettajan istuimen lisäksi enemmän kuin kahdeksan istuinta ja jonka suurin sallittu massa on suurempi kuin 3,5 tonnia;
   18 a) ’kevyellä ajoneuvolla’ kevyttä hyötyajoneuvoa tai henkilöautoa; [tark. 46]
   19) ’kevyellä ajoneuvolla’ henkilöautoa, pienoisbussia hyötyajoneuvollapienoisbussia, pakettiautoa tai tavaroiden kuljetukseen tarkoitettua pakettiautoa; [tark. 47]
   20) ’henkilöautolla’ henkilöiden kuljetukseen tarkoitettua neljäpyöräistä ajoneuvoa, jossa on kuljettajan istuimen lisäksi enintään kahdeksan istuinta;
   20 a) ’museoajoneuvolla’ Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/45/EU** 3 artiklan 7 kohdassa tarkoitettua historiallisesti merkittävää ajoneuvoa; [tark. 48]
   21) ’pienoisbussilla’ henkilöiden kuljetukseen tarkoitettua ajoneuvoa, jossa on kuljettajan istuimen lisäksi enemmän kuin kahdeksan istuinta ja jonka suurin sallittu massa on enintään 3,5 tonnia;
   22) ’pakettiautolla’ tavaroiden kuljetukseen tarkoitettua ajoneuvoa, joka ei ole henkilöauto ja jonka suurin sallittu massa on enintään 3,5 tonnia; [tark. 49]
   22 a) ’tavaroiden kuljetukseen tarkoitetulla pakettiautolla’ maantieliikenteen harjoittajan ammatin harjoittamiseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1071/2009*** tarkoitetulla tavalla käytettävää ajoneuvoa, jonka suurin sallittu kokonaismassa on 2,4–3,5 tonnia ja jonka korkeus on yli 2 metriä; [tark. 50]
   22 b) ’päästöttömällä käytöllä’ ajoneuvoa, jonka käytöstä ei todennettavasti aiheudu pakokaasupäästöjä koko katetulla tieverkon osalla; [tark. 51]
   23) ’päästöttömällä ajoneuvolla’ ajoneuvoa, jolla ei ole pakokaasupäästöjä;
   23 a) ’moottoripyörällä’ kaksipyöräistä ajoneuvoa, jossa voi olla sivuvaunu, sekä mitä tahansa kolmi- tai nelipyörää, joka kuuluu asetuksessa (EU) N:o 168/2013 tarkoitettuihin ajoneuvoluokkiin L3e, L4e, L5e, L6e tai L7e; [tark. 52]
   24) ’liikenteenharjoittajalla’ yritystä, joka kuljettaa tavaroita tai matkustajia maanteitse;
   25) ’EURO 0 -ajoneuvolla’, ’EURO I -ajoneuvolla’, ’EURO II -ajoneuvolla’, ’EURO III -ajoneuvolla’, ’EURO IV -ajoneuvolla’, ’EURO V -ajoneuvolla’ ja ’EURO VI-ajoneuvolla’ tämän direktiivin liitteessä 0 esitettyjen päästörajojen mukaista raskasta ajoneuvoa;
   26) ’ajoneuvotyypillä’ ajoneuvoluokkaa, johon raskas ajoneuvo kuuluu sen akselien lukumäärän mukaan, sen mittojen tai painon mukaan taikka muun ajoneuvon tielle aiheuttamia vahinkoja kuvaavan luokituksen, esimerkiksi liitteessä IV esitetyn tievahinkoluokituksen mukaan, edellyttäen että käytetty luokitusjärjestelmä perustuu ajoneuvon ominaisuuksiin, jotka joko esitetään kaikissa jäsenvaltioissa käytössä olevissa ajoneuvoa koskevissa asiakirjoissa tai ovat silmin havaittavia;
   27) ’käyttöoikeussopimuksella’ Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/24 23/EU**** 5 artiklan 1 artiklassa kohdassa määriteltyä rakennusurakkasopimusta käyttöoikeussopimusta; [tark. 53]
   28) ’käyttöoikeusmaksulla’ maksua, jonka käyttöoikeusurakan saaja perii käyttöoikeussopimuksen mukaisesti;
   29) ’merkittävästi muutetulla tietulli- tai maksujärjestelmällä’ tietulli- tai maksujärjestelmää, jota on muutettu siten, että kustannukset tai tulot ovat muuttuneet vähintään 5 15 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna inflaatiokorjauksen jälkeen, kun inflaatio mitataan komission (Eurostatin) julkaiseman EU:n laajuisen yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin, josta on poistettu energian ja jalostamattomien elintarvikkeiden vaikutus, muutosten perusteella. Käyttöoikeussopimuksissa merkittäviksi muutoksiksi ei ole katsottava sellaisia muutoksia, jotka täyttävät direktiivin 2014/23/EU 43 artiklan 1 ja 2 kohdan ehdot; [tark. 54]
   29 a) ’ristiinrahoituksella’ tehokkaiden vaihtoehtoisten liikenneinfrastruktuurihankkeiden rahoitusta nykyisten liikenneinfrastruktuurien tie- ja infrastruktuurimaksuista saaduilla tuloilla; [tark. 55]
   29 b) ’jäsenvaltioilla’ kaikkia jäsenvaltioiden viranomaisia eli keskushallinnon viranomaisia, liittovaltion viranomaisia ja muita alueellisia viranomaisia, joille on annettu valtuudet varmistaa unionin lainsäädännön noudattaminen. [tark. 56]

Edellä olevan 2 kohdan soveltamiseksi:

   a) rakennuskustannuksista huomioon otettava osuus ei saa missään tapauksessa ylittää osuutta, joka infrastruktuurin osien nykyisestä suunnitellusta käyttöiästä on jäljellä 10 päivänä kesäkuuta 2008 tai päivänä, jona uudet tietullijärjestelyt otetaan käyttöön, jos se on myöhäisempi ajankohta;
   b) infrastruktuurien tai infrastruktuuriparannusten kustannuksia voivat olla erityiset meluhaittojen vähentämiseen, innovatiivisten teknologioiden käyttöönottoon tai liikenneturvallisuuden parantamiseen liittyvät infrastruktuurikulut sekä todelliset maksut, jotka infrastruktuurin haltija on suorittanut objektiivisista ympäristönäkökohdista, kuten maaperän suojelu pilaantumiselta, mukaan lukien uusista sääntelyvelvoitteista aiheutuneet kulut. [tark. 57]

_______________

* Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1315/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, unionin suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi (EUVL L 348, 20.12.2013, s. 1).

** Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/45/EU, annettu 3 päivänä huhtikuuta 2014, moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen määräaikaiskatsastuksista sekä direktiivin 2009/40/EY kumoamisesta (EUVL L 127, 29.4.2014, s. 51).

*** Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1071/2009, annettu 21 päivänä lokakuuta 2009, maantieliikenteen harjoittajan ammatin harjoittamisen edellytyksiä koskevista yhteisistä säännöistä ja neuvoston direktiivin 96/26/EY kumoamisesta (EUVL L 300, 14.11.2009, s. 51).

**** Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/24/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, julkisista hankinnoista ja direktiivin 2004/18/EY kumoamisesta (EUVL L 94, 28.3.2014, s. 65). Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/23/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, käyttöoikeussopimusten tekemisestä (EUVL L 94, 28.3.2014, s. 1).

"

2 a)  Lisätään 6 artiklan 2 kohtaan alakohta seuraavasti:"

”b a) museoajoneuvot;”. [tark. 58]

"

3)  Korvataan 7 artikla seuraavasti:"

”7 artikla

1.  Jäsenvaltiot voivat pitää voimassa tai ottaa käyttöön tietulleja ja käyttäjämaksuja Euroopan laajuisessa tieverkossa tai sen tietyissä osissa ja lisäksi kaikissa muissa moottoritieverkkonsa osissa, jotka eivät kuulu Euroopan laajuiseen tieverkkoon, tämän artiklan 3–9 kohdassa ja 7 a–7 k artiklassa säädettyjen edellytysten mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 9 artiklan 1 a kohdan soveltamista.

2.  Tämän artiklan 1 kohta ei vaikuta jäsenvaltioiden oikeuteen soveltaa Euroopan unionin toiminnasta tehtyä sopimusta noudattaen tietulleja ja käyttäjämaksuja muilla teillä, edellyttäen ettei tietullien ja käyttäjämaksujen veloittamisella tällaisilla muilla teillä syrjitä kansainvälistä liikennettä ja ettei se johda kilpailun vääristymiseen liikenteenharjoittajien välillä. Muilla kuin Euroopan laajuiseen liikenneverkkoon kuuluvilla teillä ja muilla teillä kuin moottoriteillä sovellettavien tietullien ja käyttäjämaksujen on täytettävä tämän artiklan 3 ja 4 kohdassa, 7 a artiklassa ja 7 j artiklan 1, 2 ja 4 kohdassa säädetyt vaatimukset.

3.  Jäsenvaltiot eivät saa kantaa miltään tietyltä ajoneuvoluokalta sekä tietullia että käyttäjämaksua yksittäisen tieosuuden käytöstä. Jäsenvaltio, joka kantaa tieverkossaan käyttäjämaksua, voi kuitenkin kantaa tietulleja myös siltojen, tunnelien ja vuoristosolien käytöstä.

4.  Tietullit ja käyttäjämaksut eivät saa olla suoraan eivätkä välillisesti syrjiviä perustein, jotka johtuvat tienkäyttäjän kansallisuudesta, jäsenvaltiosta tai kolmannesta maasta, johon liikenteenharjoittaja on sijoittautunut tai jossa ajoneuvo on rekisteröity, taikka kuljetuksen alkuperästä tai määräpaikasta.

5.  Jäsenvaltiot voivat säätää tietullien tai käyttäjämaksujen määrien alentamisesta tai tietullin tai käyttäjämaksun maksuvelvoitetta koskevista vapautuksista niiden raskaiden ajoneuvojen osalta, jotka on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 165/2014* nojalla vapautettu valvontalaitteiden asentamis- ja käyttövelvoitteesta, sekä tapauksissa, jotka kuuluvat tämän direktiivin 6 artiklan 2 kohdan a, b ja c alakohdassa säädettyjen edellytysten soveltamisalaan.

6.  Jäsenvaltiot eivät saa 1 päivästä tammikuuta 2018 [tämän direktiivin voimaantuloajankohta] alkaen ottaa käyttöön raskaita ajoneuvoja ja tavaroiden kuljetukseen tarkoitettuja pakettiautoja koskevia käyttäjämaksuja, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 9 kohdan soveltamista. Ennen mainittua ajankohtaa käyttöönotetut käyttäjämaksut voidaan pitää voimassa 31 päivään joulukuuta 2022, ja ne on korvattava infrastruktuurimaksuilla 1 päivästä tammikuuta 2023 tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvissa tieverkon osissa. [tark. 59]

7.  Jäsenvaltiot eivät saa [tämän direktiivin voimaantuloajankohta] ottaa käyttöön kevyitä ajoneuvoja koskevia käyttäjämaksuja. Ennen mainittua ajankohtaa käyttöönotetut käyttäjämaksut on poistettava 31 päivään joulukuuta 2027 mennessä.

8.  Jäsenvaltio voi 31 päivään joulukuuta 2019 päättää soveltaa raskaiden ajoneuvojen tietulleja tai käyttäjämaksuja ainoastaan ajoneuvoihin, joiden suurin sallittu kokonaispaino on vähintään 12 tonnia, jos se katsoo, että soveltamisen ulottaminen alle 12 tonnin painoisiin ajoneuvoihin

   a) aiheuttaisi liikenteen siirtymisestä johtuvia huomattavia haittavaikutuksia liikenteen sujuvuuden, ympäristön, melutason, ruuhkautumisen, terveyden tai liikenneturvallisuuden kannalta;
   b) aiheuttaisi hallinnollisia kuluja, jotka ovat enemmän kuin 30 prosenttia soveltamisalaa laajentamalla saatavista lisätuloista.

Jäsenvaltioiden, jotka päättävät soveltaa tietulleja tai käyttäjämaksuja tai molempia ainoastaan ajoneuvoihin, joiden suurin sallittu kokonaispaino on vähintään 12 tonnia, on ilmoitettava päätöksestään ja sen perusteluista komissiolle.

9.  Raskaisiin ajoneuvoihin sovellettavia tietulleja ja käyttäjämaksuja on 1 päivästä tammikuuta 2020 sovellettava kaikkiin raskaisiin ajoneuvoihin ja tavaroiden kuljetukseen tarkoitettuihin pakettiautoihin. [tark. 61]

10.  Raskaisiin ajoneuvoihin ja tavaroiden kuljetukseen tarkoitettuihin pakettiautoihin sekä kevyisiin ajoneuvoihin, jotka eivät ole tavaroiden kuljetukseen tarkoitettuja pakettiautoja, sovellettavia tietulleja ja käyttäjämaksuja voidaan ottaa käyttöön tai pitää voimassa toisistaan riippumatta 31 päivään joulukuuta 2022. [tark. 62]

___________

* Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 165/2014, annettu 4 päivänä helmikuuta 2014, tieliikenteessä käytettävistä ajopiirtureista, tieliikenteen valvontalaitteista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3821/85 kumoamisesta sekä tieliikenteen sosiaalilainsäädännön yhdenmukaistamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 561/2006 muuttamisesta (EUVL L 60, 28.2.2014, s. 1).”

"

4)  Korvataan 7 a artikla seuraavasti:"

”7 a artikla

1.  Käyttäjämaksujen on oltava oikeassa suhteessa infrastruktuurin käytön kestoon.

2.  Siltä osin kuin käyttäjämaksuja sovelletaan raskaisiin ajoneuvoihin, infrastruktuurin käyttöoikeus on voitava saada vähintään seuraaviksi ajanjaksoiksi: päivä, viikko, kuukausi ja vuosi. Kuukausimaksu saa olla korkeintaan 10 prosenttia vuosimaksun määrästä, viikkomaksu saa olla korkeintaan 5 prosenttia vuosimaksun määrästä ja päivämaksu saa olla korkeintaan 2 prosenttia vuosimaksun määrästä.

Jäsenvaltio voi päättää kantaa ainoastaan vuosimaksuja kyseisessä jäsenvaltiossa rekisteröidyistä ajoneuvoista.

Jäsenvaltioiden on vahvistettava kaikkia raskaiden ajoneuvojen luokkia koskevat käyttäjämaksut, mukaan lukien hallintokulut, tasolle, joka ei ylitä liitteessä II säädettyjä enimmäismääriä.

3.  Siltä osin kuin käyttäjämaksuja sovelletaan henkilöautoihin, infrastruktuurin käyttöoikeus on voitava saada vähintään seuraaviksi ajanjaksoiksi: yksi päivä, yksi viikko, 10 päivää, kuukausi tai kaksi kuukautta tai molemmat ja vuosi. Kahden kuukauden maksu saa olla korkeintaan 30 prosenttia vuosimaksun määrästä, kuukausimaksu saa olla korkeintaan 18 prosenttia vuosimaksun määrästä ja 10 päivän maksu saa, viikkomaksu ja päivämaksu saavat olla korkeintaan 8 prosenttia vuosimaksun määrästä. [tark. 63]

Jäsenvaltiot voivat antaa infrastruktuurin käyttöoikeuden myös muiksi ajanjaksoiksi. Tällaisessa tapauksessa jäsenvaltioiden on sovellettava maksujen määriä käyttäjien tasapuolisen kohtelun periaatteen mukaisesti ottaen huomioon kaikki merkitykselliset tekijät, erityisesti vuosimaksut ja muihin ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuihin ajanjaksoihin sovellettavat maksut, vallitsevat käyttötavat ja hallintokulut.

Jäsenvaltiot voivat ennen 31 päivää toukokuuta 2017 hyväksyttyjen käyttäjämaksujärjestelmien osalta pitää voimassa ensimmäisessä alakohdassa säädettyjä rajoja korkeammat maksut, jotka olivat voimassa ennen mainittua ajankohtaa, ja vastaavat korkeammat maksut muille käyttöajoille, tasapuolisen kohtelun periaatteen mukaisesti. Niiden on kuitenkin noudatettava ensimmäisessä alakohdassa säädettyjä rajoja ja toista alakohtaa heti kun merkittävästi muutetut tietulli- tai maksujärjestelyt tulevat voimaan ja viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2024.

4.  Pienoisbussien ja, pakettiautojen ja tavaroiden kuljetukseen tarkoitettujen pakettiautojen osalta jäsenvaltioiden on noudatettava joko 2 kohtaa tai 3 kohtaa. Jäsenvaltioiden on kuitenkin asetettava pienoisbusseille ja, pakettiautoille ja tavaroiden kuljetukseen tarkoitetuille pakettiautoille korkeammat käyttäjämaksut kuin henkilöautoille viimeistään 1 päivästä tammikuuta 2024. [tark. 64]

4 a.  Käyttäjämaksujen oikeasuhteisuudessa voidaan ottaa huomioon sellaisen liikenteenharjoittamisen erityispiirteet, jonka lähtöpaikkana on unionin reuna-alueella sijaitseva jäsenvaltio.” [tark. 65]

"

4 a)  Lisätään 7 b artiklaan kohta seuraavasti:"

”2 a. Niillä moottoritieosuuksilla, joilla peritään infrastruktuurimaksu, on oltava kaikkien käyttäjien liikenneturvallisuuden takaamiseen tarvittava infrastruktuuri ja niillä voi olla kaikissa sääolosuhteissa turvallisia paikoitusalueita asetuksen (EY) N:o 561/2006 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse päivittäistä ja viikoittaista enimmäisajoaikaa, vähimmäistaukoja sekä päivittäisiä ja viikoittaisia lepoaikoja koskevista vähimmäisvaatimuksista ja asetuksen (EU) N:o 165/2014 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse ajopiirtureilla tapahtuvasta paikannuksesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) .../... mukaisesti (2017/0122(COD)).” [tark. 66]

"

5)  Korvataan 7 c artikla seuraavasti:"

”7 c artikla

1.  Jäsenvaltiot voivat pitää voimassa tai ottaa käyttöön ulkoisiin kustannuksiin perustuvan maksun, joka liittyy liikenneperäisen ilman pilaantumisen tai liikenneperäisten meluhaittojen tai molempien kustannuksiin.

Ulkoisiin kustannuksiin perustuvia maksuja voidaan ottaa käyttöön tai pitää voimassa tieverkon osissa, joihin ei sovelleta infrastruktuurimaksuja.

Raskaiden ajoneuvojen Liikenneperäisestä ilman pilaantumisesta tai liikenneperäisistä meluhaitoista perittävä ulkoisiin kustannuksiin perustuva maksu on porrastettava ja määritettävä liitteessä III a esitettyjä vähimmäisvaatimuksia ja menetelmiä sekä vähintään liitteessä III b esitettyjä viitearvoja vähimmäisarvoja noudattaen. [tark. 67]

2.  Huomioon otettavien kustannusten on liityttävä siihen verkkoon tai verkon osaan, jolta ulkoisiin kustannuksiin perustuva maksu peritään, ja niihin ajoneuvoihin, joilta ulkoisiin kustannuksiin perustuva maksu peritään. Jäsenvaltiot voivat päättää periä ainoastaan prosenttiosuuden näistä kustannuksista.

3.  Liikenneperäiseen ilman pilaantumiseen liittyvää ulkoisiin kustannuksiin perustuvaa maksua ei sovelleta raskaisiin ajoneuvoihin, jotka täyttävät kaikkein tiukimmat Euro-päästönormit.

Ensimmäisen alakohdan soveltaminen lopetetaan neljän vuoden kuluttua näiden normien käyttöönottoa koskevien sääntöjen soveltamisen alkamisajankohdasta.

4.  Asianomaisen jäsenvaltion on vahvistettava ulkoisiin kustannuksiin perustuvan maksun määrä. Jos jäsenvaltio nimeää viranomaisen hoitamaan tätä tehtävää, kyseisen viranomaisen on oltava oikeudellisesti ja taloudellisesti riippumaton maksun tai sen osan hallinnoinnista tai keruusta vastaavasta organisaatiosta.

5.  Tietulleja kantavien jäsenvaltioiden on 1 päivästä tammikuuta 2021 sovellettava raskaisiin ajoneuvoihin ja tavaroiden kuljetukseen tarkoitettuihin pakettiautoihin liikenneperäisestä ilman pilaantumisesta tai liikenneperäisistä meluhaitoista perittävää ulkoisiin kustannuksiin perustuvaa maksua ainakin siinä kaikissa 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun verkon osassa, jossa raskaiden ajoneuvojen aiheuttamat ympäristövahingot ovat suuremmat kuin raskaiden ajoneuvojen aiheuttamat keskimääräiset ympäristövahingot liitteessä III a tarkoitettujen asiaa koskevien raportointivaatimusten mukaisesti määritettyinä tarkoitetuissa tieverkon osissa, joihin sovelletaan infrastruktuurin käyttömaksua. [tark. 68]

5 a.  Edellä 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa tieverkon osissa kannettavaa ulkoisiin kustannuksiin perustuvaa maksua sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2026 alkaen syrjimättömästi kaikkiin ajoneuvoluokkiin. [tark. 69]

5 b.  Jäsenvaltiot voivat soveltaa poikkeuksia, joilla ulkoisiin kustannuksiin perustuvia maksuja voidaan porrastaa museoajoneuvojen osalta.” [tark. 70]

"

6)  Lisätään 7 da artikla seuraavasti:"

”7 d a artikla

1.  Jäsenvaltiot voivat liitteessä V vahvistettujen vaatimusten mukaisesti ottaa käyttöön ruuhkamaksun missä tahansa tieverkkonsa osassa, jossa esiintyy ruuhkia. Ruuhkamaksua saa soveltaa ainoastaan niillä tieosuuksilla, joilla esiintyy säännöllisesti ruuhkia, ja ainoastaan niinä ajanjaksoina, jolloin ruuhkia tyypillisesti esiintyy.

2.  Jäsenvaltioiden on määriteltävä 1 kohdassa tarkoitetut tieosuudet ja ajanjaksot objektiivisten kriteerien perusteella, jotka liittyvät teiden ja niiden lähialueiden altistumiseen ruuhkille, kuten keskimääräiset viivästykset ja jonojen pituudet.

3.  Mille tahansa tieverkon osalle asetettua ruuhkamaksua on sovellettava syrjimättömällä tavalla kaikkiin ajoneuvoluokkiin liitteessä V esitettyjen vakiovastaavuuskertoimien mukaisesti. Jäsenvaltiot voivat kuitenkin päättää vapauttaa maksusta linja-autot, jotta edistetään joukkoliikennettä sekä sosioekonomista kehitystä ja alueellista koheesiota. [tark. 72]

4.  Ruuhkamaksun on vastattava kustannuksia, jotka ajoneuvo aiheuttaa muille tienkäyttäjille ja välillisesti yhteiskunnalle, mutta se ei saa ylittää liitteessä VI määriteltyjä enimmäistasoja missään tietyypissä.

5.  Jäsenvaltioiden on otettava käyttöön riittävät järjestelmät ruuhkamaksujen vaikutuksen seuraamiseksi ja niiden tason tarkistamiseksi. Niiden on tarkasteltava maksujen tasoa säännöllisesti vähintään kolmen vuoden välein sen varmistamiseksi, etteivät ne ole korkeammat kuin kyseisessä jäsenvaltiossa esiintyvien ruuhkien kustannukset, jotka aiheutuvat niillä tieosuuksilla, joihin ruuhkamaksua sovelletaan.”

"

7)  Korvataan 7 f ja 7 g artikla seuraavasti:"

”7 f artikla

1.  Jäsenvaltio voi korottaa infrastruktuurimaksua tietyillä tieosuuksilla sen jälkeen, kun asiasta on ilmoitettu komissiolle, jos näillä tieosuuksilla esiintyy säännöllisiä ruuhkia tai jos ajoneuvojen käyttö näillä tieosuuksilla aiheuttaa merkittäviä ympäristövahinkoja, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

   a) korotuksen tuottamat tulot investoidaan sellaisen asetuksen (EU) N:o 1315/2013 III luvun mukaisesti määriteltyyn ydinverkkoon kuuluvan liikenneinfrastruktuurin tai sellaisten liikennepalvelujen rakentamisen rahoittamiseen, joka edistää suoraan ruuhkautumisen tai ympäristövahinkojen lievittämistä ja joka sijaitsee samassa liikennekäytävässä kuin tieosuus, johon korotusta sovelletaan; [tark. 75]
   b) korotus on enintään 15 prosenttia 7 b artiklan 1 kohdan ja 7 e artiklan mukaisesti lasketusta painotetusta keskimääräisestä infrastruktuurimaksusta, paitsi jos saadut tulot investoidaan ydinverkkokäytävien rajat ylittäville osuuksille vuoristoalueilla, missä infrastruktuurikustannukset sekä ilmasto- ja ympäristövahingot ovat suuremmat kuin muualla, jolloin korotus saa olla enintään 25 50 prosenttia; [tark. 76]
   c) korotuksen soveltaminen ei johda kaupallisen liikenteen epäoikeudenmukaiseen kohteluun muihin tienkäyttäjiin verrattuna;
   d) tiedot korotuksen tarkasta soveltamispaikasta ja näyttö a alakohdassa tarkoitettujen ydinverkkokäytävien rakentamisen liikenneinfrastruktuurien tai liikennepalvelujen rahoituspäätöksestä toimitetaan komissiolle ennen korotuksen soveltamista; [tark. 77]
   e) ajanjakso, jona korotusta sovelletaan, määritetään ja rajataan ennakolta, ja se on tulo-odotusten osalta korotuksesta saatavilla tuloilla osarahoitettavien hankkeiden rahoitussuunnitelmien ja kustannus-hyötyanalyysin mukainen.

1 a. Uusien rajat ylittävien hankkeiden osalta korotuksia voidaan soveltaa ainoastaan jos kaikki tällaiseen hankkeeseen osallistuvat jäsenvaltiot hyväksyvät sen. [tark. 78 ja 164]

2.  Korotusta voidaan soveltaa 7 g tai 7 g a artiklan mukaisesti porrastettuun infrastruktuurimaksuun.

3.  Vastaanotettuaan vaaditut tiedot korotuksen soveltamista suunnittelevalta jäsenvaltiolta komissio toimittaa nämä tiedot 9 c artiklassa tarkoitetun komitean jäsenille. Jos komissio katsoo, ettei suunniteltu korotus täytä 1 kohdassa säädettyjä vaatimuksia tai että suunnitellulla korotuksella on merkittäviä haittavaikutuksia syrjäseutualueiden talouskehitykselle, se voi täytäntöönpanosäädöksillä hylätä kyseisen jäsenvaltion esittämät maksuja koskevat suunnitelmat tai pyytää niiden muuttamista. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 9 c artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen. Kun korotusta sovelletaan 7 e artiklan 3 kohdassa tarkoitettuihin tietullijärjestelyihin, sitä ei ole katsottava merkittäväksi muutokseksi tätä direktiiviä sovellettaessa. [tark. 79]

4.  Korotuksen määrä on vähennettävä 7 c artiklan mukaisesti lasketusta ulkoisiin kustannuksiin perustuvan maksun määrästä lukuun ottamatta ajoneuvoja Euro-päästöluokissa 0, I ja II 15 päivästä lokakuuta 2011, Euro-päästöluokissa III ja IV 1 päivästä tammikuuta 2015, Euro-päästöluokassa V 1 päivästä tammikuuta 2019 ja Euro-päästöluokassa VI tammikuusta 2023 alkaen. Kaikki korotuksen ja ulkoisiin kustannuksiin perustuvien maksujen samanaikaisesta soveltamisesta saatavat tulot on investoitava asetuksen (EU) N:o 1316/2013 liitteessä I olevassa I osassa lueteltujen ydinverkkokäytävien rakentamisen rahoittamiseen. [tark. 80]

5.  Korotusta ei saa soveltaa tieosuuksilla, joilla sovelletaan ruuhkamaksua.

7 g artikla

1.  Joulukuun 31 päivään 2021 saakka infrastruktuurimaksu voidaan porrastaa ruuhkien vähentämiseksi, infrastruktuurin vahingoittumisen minimoimiseksi ja asianomaisen infrastruktuurin käytön optimoimiseksi tai liikenneturvallisuuden edistämiseksi, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

   a) porrastus on avoin, julkinen ja kaikkien käyttäjien saatavilla tasavertaisin edellytyksin;
   b) porrastusta sovelletaan kellonajan, viikonpäivän tai vuodenajan mukaan;
   c) infrastruktuurimaksu on enintään 175 prosenttia 7 b artiklassa tarkoitetun painotetun keskimääräisen infrastruktuurimaksun enimmäistasosta;
   d) ruuhka-ajat, joiden aikana peritään korkeampia infrastruktuurimaksuja ruuhkien vähentämiseksi, eivät ylitä kestoltaan viittä tuntia päivässä tai niiden tuntien määrää, joiden aikana ruuhka-aste ylittää 100 prosentin kapasiteetin; [tark. 81]
   e) ruuhkaisella tieosuudella porrastus suunnitellaan ja sitä sovelletaan avoimesti ja siten, ettei se vaikuta tuloihin, tarjoamalla alennettuja tietulleja niille liikenteenharjoittajille, jotka käyttävät kyseistä tieosuutta muina kuin ruuhka-aikoina, ja korotettuja tietulleja niille liikenteenharjoittajille, jotka käyttävät tätä samaa tieosuutta ruuhka-aikoina.

Jäsenvaltio, joka haluaa ottaa käyttöön tällaisen porrastuksen tai muuttaa käytössä olevaa porrastusta, ilmoittaa siitä komissiolle ja toimittaa sille tarvittavat tiedot edellytysten täyttymisen arvioimiseksi.

2.  Raskaiden ajoneuvojen osalta jäsenvaltioiden on 31 päivään joulukuuta 2020 saakka porrastettava infrastruktuurimaksu ajoneuvon Euro-päästöluokan mukaan niin, ettei mikään infrastruktuurimaksu ole yli 100:aa prosenttia korkeampi kuin vastaavilta kaikkein ankarimmat päästönormit täyttäviltä ajoneuvoilta perittävä maksu. Voimassa olevat käyttöoikeussopimukset voidaan vapauttaa tästä vaatimuksesta siihen asti kun sopimus uusitaan.

Jäsenvaltio voi kuitenkin myöntää poikkeuksen infrastruktuurimaksun porrastamista koskevasta vaatimuksesta, jos jokin seuraavista edellytyksistä täyttyy:

   i) se vaarantaisi vakavasti sen alueella käytössä olevien tietullijärjestelmien yhdenmukaisuuden;
   ii) erisuuruisten maksujen käyttöönotto ei olisi teknisesti toteutettavissa asianomaisessa tietullijärjestelmässä;
   iii) se johtaisi saastuttavimpien ajoneuvojen siirtymiseen muille teille ja kielteisiin vaikutuksiin liikenneturvallisuuteen ja kansanterveyteen;
   iv) tietulliin sisältyy ulkoisiin kustannuksiin perustuva maksu.

Poikkeuksista tai vapautuksista on ilmoitettava komissiolle.

3.  Jos kuljettaja tai tapauksen mukaan liikenteenharjoittaja ei käytä maksamiseen sähköistä tietullikantojärjestelmää tai ei tarkastuksessa pysty esittämään ajoneuvoa koskevia asiakirjoja, joita voimassaolevaa ennakkoon maksettua kestotilausta tai tämän ajoneuvossa ei ole tietullijärjestelmän haltijan hyväksymää ajoneuvoon asennettua laitteistoa, jota tarvitaan ajoneuvon päästöluokan varmistamiseksi 2 kohdan soveltamista varten, jäsenvaltiot voivat soveltaa korkeimpia perittäviä tietulleja. [tark. 82]

4.  Komissio hyväksyy 9 e artiklan mukaisen delegoidun säädöksen, jossa määritellään hiilidioksidipäästöjen viitearvot sekä kyseessä olevien raskaiden ajoneuvojen asianmukainen luokitus, vuoden kuluessa siitä kun komissio on julkaissut viralliset hiilidioksidipäästötiedot asetuksen (EU) .../...* mukaisesti, ja ottaa tässä huomioon päästöjä vähentävät teknologiat. [tark. 83]

Jäsenvaltioiden on vuoden kuluessa delegoidun säädöksen voimaantulosta porrastettava infrastruktuurimaksu ottaen huomioon hiilidioksidipäästöjen viitearvot ja asiaa koskeva ajoneuvoluokitus. Maksut on porrastettava niin, ettei mikään infrastruktuurimaksu ole yli 100:aa prosenttia korkeampi kuin maksu, joka peritään vastaavilta ajoneuvoilta, joiden hiilidioksidipäästöt ovat pienimmät, mutta jotka eivät kuitenkaan ole päästöttömiä. Päästöttömien ajoneuvojen infrastruktuurimaksuihin on tehtävä 75 prosentin vähennys korkeimpaan maksuun verrattuna. [tark. 84]

4 a.  Päästöttömien ajoneuvojen infrastruktuurimaksuihin on tehtävä 50 prosentin vähennys alhaisimpaan maksuun verrattuna viimeistään ... päivänä ...kuuta ... [tämän direktiivin voimaantulopäivä]. Päästöttömään käyttöön on sovellettava samaa vähennystä, jos tällainen käyttö voidaan osoittaa. [tark. 85]

4 b.  Komissio esittää viimeistään ... päivänä ...kuuta ... [viisi vuotta tämän direktiivin voimaantulosta] arviointikertomuksen, jossa arvioidaan päästöttömien ajoneuvojen markkinaosuutta ja päästötöntä käyttöä. Siirretään komissiolle valta antaa tarvittaessa 9 e artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa lasketaan uudelleen päästöttömiin ajoneuvoihin sovellettava vähennys alhaisimpaan infrastruktuurin käyttömaksuun verrattuna. [tark. 86]

5.  Edellä 1, 2 ja 4 kohdassa tarkoitettujen porrastusten tarkoituksena ei saa olla lisätulojen saaminen tietulleja perimällä. Mahdollinen tulojen suunnittelematon kasvu on tasattava porrastuksen rakenteeseen tehtävillä muutoksilla, jotka on toteutettava kahden vuoden kuluessa sen tilivuoden päättymisestä, jonka aikana lisätulo on syntynyt.

____________

* Komission asetus (EU) .../..., annettu XXX, asetuksen (EY) N:o 595/2009 täytäntöönpanemisesta raskaiden ajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen ja polttoaineenkulutuksen sertifioinnin osalta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/46/EY muuttamisesta (EUVL L ..., ..., s. ...).”

"

8)  Lisätään 7 g a artikla seuraavasti:"

”7 g a artikla

1.  Kevyiden ajoneuvojen osalta jäsenvaltiot voivat 31 päivään joulukuuta 2021 saakka porrastaa tietullit ja käyttäjämaksut ajoneuvon ympäristöominaisuuksien perusteella.

2.  Jäsenvaltioiden on 1 päivästä tammikuuta 2022 porrastettava tietullit ja käyttäjämaksujen tapauksessa vähintään vuosimaksut ajoneuvojen hiilidioksidi- ja epäpuhtauspäästöjen perusteella liitteessä VII esitettyjen sääntöjen mukaisesti.

2 a.  Jäsenvaltiot voivat ottaa huomioon ajoneuvon ympäristöominaisuuksien parantumisen, joka liittyy kyseisen ajoneuvon siirtymiseen vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöön. Ennakkoon maksetun kestotilauksen tai tietullijärjestelmää hoitavan tahon hyväksymän muun järjestelyn on annettava mahdollisuus tietullien porrastukseen siten, että käyttäjä palkitaan vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöön siirtymisestä johtuvasta ajoneuvon ympäristöominaisuuksien parantumisesta. [tark. 88]

3.  Jos kuljettaja tai tapauksen mukaan liikenteenharjoittaja ei tarkastuksessa osoita kuuluvansa ennakkoon maksetun kestotilauksen tai järjestelmän haltijan hyväksymän muun järjestelyn piiriin tai ei pysty esittämään ajoneuvoa koskevia asiakirjoja, joita tarvitaan ajoneuvon päästötasojen varmistamiseksi (vaatimustenmukaisuustodistus) komission asetuksen (EU) .../...* mukaisesti, jäsenvaltiot voivat soveltaa korkeimpia perittäviä tietulleja tai vuotuisia käyttäjämaksuja. Jos ajoneuvon päästötason todistavat asianmukaiset asiakirjat esitetään myöhemmin, kaikki sovellettujen tietullien tai maksujen ja todellisten tietullien tai maksujen väliset erotukset on korvattava kyseisen ajoneuvon kohdalla. [tark. 89]

3 a.  Jäsenvaltiot voivat ottaa käyttöön poikkeuksellisia toimenpiteitä maksujen perimiseksi museoajoneuvoista. [tark. 90]

4.  Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 9 e artiklan mukaisesti liitteessä VII määriteltyjen yksityiskohtaisten sääntöjen mukauttamiseksi tekniikan kehitykseen ja sekä liikenneturvallisuutta parantavien että vähähiiliseen liikenteeseen siirtymistä edistävien osien merkityksen huomioon ottamiseksi. [tark. 91]

_____________

* Komission asetus (EU) 2017/xxx, annettu XXX, moottoriajoneuvojen tyyppihyväksynnästä kevyiden henkilö- ja hyötyajoneuvojen päästöjen (Euro 5 ja Euro 6) osalta ja ajoneuvojen korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen saatavuudesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 715/2007 täydentämisestä, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/46/EY, komission asetuksen (EY) N:o 692/2008 ja komission asetuksen (EU) N:o 1230/2012 muuttamisesta ja asetuksen (EY) N:o 692/2008 kumoamisesta (EUVL L xxx) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2007/46/EY, annettu 5 päivänä syyskuuta 2007, puitteiden luomisesta moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen sekä tällaisiin ajoneuvoihin tarkoitettujen järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden hyväksymiselle (puitedirektiivi) (EUVL L 263, 9.10.2007, s. 1).”;

"

9)  Muutetaan 7 h artikla seuraavasti:

a)  korvataan 1 kohdan johdantokappale seuraavasti:"

”Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle viimeistään kuusi kuukautta ennen uuden tai merkittävästi muutetun infrastruktuurimaksuja koskevan tietullijärjestelyn täytäntöönpanoa:”.

"

a a)   lisätään 7 h artiklan 1 kohdan a alakohtaan luetelmakohta seuraavasti:"

”– selkeä tieto käyttömaksujen ja tietullien maksamiseen tarkoitettujen ajoneuvoihin asennettujen laitteistojen yhteentoimivuudesta; siinä on perusteltava, miksi käyttäjät eivät voi käyttää muissa jäsenvaltioissa käytössä olevia muita ajoneuvoon asennettuja laitteistoja tämän tietullijärjestelyn kohdalla.”; [tark. 92]

"

a b)  lisätään kohta seuraavasti:"

”1 a. Käyttöoikeuden luovuttajan ja saajan välisiä suhteita sääntelevillä sopimuspuitteilla on pyrittävä mahdollistamaan käyttöoikeussopimusten mukauttaminen 7 c, 7 d a, 7 g ja 7 g a artiklassa määritettyihin velvollisuuksiin liittyvään unionin tai kansallisen sääntelykehyksen kehitykseen.”; [tark. 93]

"

b)  korvataan 3 kohta seuraavasti:"

”3. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle ennen uuden tai merkittävästi muutetun ulkoisiin kustannuksiin perustuvia maksuja koskevan tietullijärjestelyn täytäntöönpanoa verkko, johon maksua sovelletaan, sekä maksujen suunnitellut määrät ajoneuvoluokittain ja päästöluokittain.”

"

c)  kumotaan 4 kohta.

10)  Muutetaan 7 i artikla seuraavasti:

-a)  korvataan 2 kohdan johdantokappale seuraavasti:"

2. Raskaiden ajoneuvojen ja tavaroiden kuljetukseen tarkoitettujen pakettiautojen osalta jäsenvaltiot voivat säätää infrastruktuurimaksun vähennyksistä tai alennuksista edellyttäen, että”; [tark. 94]

"

a)  korvataan 2 kohdan b ja c alakohta seuraavasti:"

”b) tällaiset vähennykset tai alennukset vastaavat tosiasiallisia säästöjä, joita hallintokuluissa saavutetaan säännöllisten käyttäjien käsittelyssä satunnaisiin käyttäjiin verrattuna;

   c) tällaiset vähennykset tai alennukset eivät ole enempää kuin 13 20 prosenttia sellaisten vastaavien ajoneuvojen maksamasta infrastruktuurimaksusta, joilla ei ole oikeutta vähennykseen tai alennukseen ja jotka liittyvät paikalliseen tai tavanomaiseen liikennöintiin tai sekä paikalliseen että tavanomaiseen liikennöintiin.”; [tark. 95]

"

a a)  lisätään kohta seuraavasti:"

”2 a. Jäsenvaltiot voivat säätää infrastruktuurimaksun vähennyksistä tai alennuksista kevyille ajoneuvoille ja erityisesti haja-asutusalueella ja esikaupunkialueilla asuville säännöllisille käyttäjille edellyttäen, että

   a) tuloksena oleva maksurakenne on oikeasuhteinen, julkinen ja käyttäjien saatavilla tasavertaisin edellytyksin, eikä se aiheuta muille käyttäjille lisäkustannuksia korkeampien tietullien muodossa;
   b) tällaiset alennukset tai vähennykset edistävät:
   i) sosiaalista yhteenkuuluvuutta; ja/tai
   ii) liikkuvuutta syrjäseutualueilla tai syrjäisimmillä alueilla tai sekä syrjäseutualueilla että syrjäisimmillä alueilla;”; [tark. 96]

"

a b)  lisätään kohta seuraavasti:"

”2 b. Jäsenvaltiot tai toimivaltaiset viranomaiset voivat ottaa käyttöön kilometrikohtaisen kiinteämääräisen vapautuksen tietyllä tieosuudella ottaen huomioon syrjäseutualueiden liikkuvuusmallit ja taloudellisen edun, edellyttäen että tuloksena oleva maksurakenne on oikeasuhteinen, julkinen ja käyttäjien saatavilla tasavertaisin edellytyksin eikä se aiheuta muille käyttäjille lisäkustannuksia korkeampien tietullien muodossa;” [tark. 97]

"

b)  Muutetaan 3 kohta seuraavasti:"

”3. Ellei 7 g artiklan 1 kohdan b alakohdassa ja 5 kohdassa säädetyistä edellytyksistä muuta johdu, tietullien määriä voidaan asetuksen (EU) N:o 1315/2013 liitteessä I yksilöityjen Euroopan edun kannalta erittäin tärkeiden hankkeiden osalta porrastaa muulla tavoin kyseisten hankkeiden kaupallisen elinkelpoisuuden turvaamiseksi silloin, kun ne joutuvat välittömään kilpailuun muiden liikennemuotojen kanssa. Tuloksena olevan maksurakenteen on oltava lineaarinen, oikeasuhteinen, julkinen ja kaikkien käyttäjien saatavilla tasavertaisin edellytyksin, eikä se saa aiheuttaa muille käyttäjille lisäkustannuksia korkeampien tietullien muodossa.”; [tark. 98]

"

b a)  lisätään kohta seuraavasti:"

”3 a. Vuoristoalueilla ja syrjäseutualueilla jäsenvaltiot tai toimivaltaiset viranomaiset voivat porrastaa raskaiden ajoneuvojen tietullimaksuja niiden piiriin kuuluvien ajoneuvojen ajomatkan mukaan sosioekonomisten vaikutusten minimoimiseksi, edellyttäen että

   a) ajomatkaan perustuvassa maksujen porrastamisessa otetaan huomioon lyhyen ja pitkän matkan kuljetuksiin liittyvät erilaiset tekijät, erityisesti saatavilla olevat liikennemuotosiirtymän vaihtoehdot muihin liikennemuotoihin siirtymiseksi,
   b) porrastusta sovelletaan syrjimättömästi,
   c) teknisillä laitteilla voidaan havaita ajoneuvojen tulo- ja lähtöpisteet kansallisten rajojen yli.”; [tark. 99]

"

11)  Muutetaan 7 j artikla seuraavasti:

a)  korvataan 1 kohdan toinen virke seuraavasti:"

”Jäsenvaltioiden on tätä varten tehtävä yhteistyötä sellaisten menetelmien vahvistamiseksi, joiden avulla tienkäyttäjillä on ympäri vuorokauden mahdollisuus maksaa tietullit ja käyttäjämaksut tavanomaisia, myös sähköisiä maksuvälineitä, käyttäen ainakin tärkeimmissä myyntipisteissä joko rajalla tai muussa myyntipisteessä ja saada maksusta kuitti jäsenvaltioissa, joissa maksuja sovelletaan, sekä näiden jäsenvaltioiden ulkopuolella.”; [tark. 100]

"

b)  korvataan 3 kohta seuraavasti:"

”3. Kun jäsenvaltio perii ajoneuvosta tietullia, tietullin kokonaismäärä, infrastruktuurimaksun määrä, ulkoisiin kustannuksiin perustuvan maksun määrä ja ruuhkamaksun määrä, jos sellaista sovelletaan, on ilmoitettava tienkäyttäjälle annettavassa maksutositteessa tämän pyynnöstä mahdollisuuksien mukaan sähköisessä muodossa.”; [tark. 101]

"

c)  korvataan 4 kohdan ensimmäinen virke seuraavasti:"

”Jäsenvaltioiden on perittävä ja kerättävä ulkoisiin kustannuksiin perustuvat maksut ja ruuhkamaksut direktiivin 2004/52/EY 2 artiklan 1 kohdan vaatimusten mukaisen sähköisen järjestelmän avulla, jos se on taloudellisesti toteutettavissa.”

"

12)  Korvataan 7 k artikla seuraavasti:"

”7 k artikla

Tällä direktiivillä ei estetä jäsenvaltioita, jotka ottavat käyttöön tietullijärjestelmän, säätämästä asianmukaisesta korvauksesta edellyttäen, että siitä ei aiheudu häiriötä tai vahinkoa paikallisille ja/tai tavanomaisille liikenteenharjoittajille, sanotun kuitenkaan rajoittamatta Euroopan unionista unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamista.” [tark. 102]

"

13)  Muutetaan 8 artiklan 2 kohta seuraavasti:

a)  korvataan a alakohdassa ilmaus ”7 artiklan 7 kohdassa” ilmauksella ”7 a artiklassa”;

b)  korvataan b alakohdassa ilmaus ”7 artiklan 1 kohdan” ilmauksella ”7 artiklan 1 ja 2 kohdan”.

13 a)  Lisätään artikla seuraavasti:"

”8 a artikla

Valvonta ja raportointi

1.  Kunkin jäsenvaltion on nimettävä infrastruktuurimaksujen valvonnasta vastaava riippumaton viranomainen, joka varmistaa tämän direktiivin noudattamisen.

2.  Valvontaviranomaisen on tehtävä käyttöoikeussopimuksille taloudellisia ja rahoitusta koskevia tarkastuksia varmistaakseen erityisesti 7 b artiklan noudattamisen.

3.  Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle valvontaviranomaisen nimeämisestä.” [tark. 103]

"

14)  Muutetaan 9 artikla seuraavasti:

-a)  korvataan 9 artiklan 2 kohdan johdantokappale seuraavasti:"

2. Jäsenvaltioiden on päätettävä, miten tämän direktiivin tuottamia tuloja käytetään. Koko liikenneverkon kehittämisen varmistamiseksi infrastruktuurimaksujen ja ulkoisiin kustannuksiin perustuvien maksujen tuottamat tulot tai näitä tuloja vastaava määrä olisi on käytettävä liikennealan hyväksi tieliikenneverkon kunnossapitoon ja hoitoon ja koko liikennejärjestelmän optimoimiseen. Erityisesti ulkoisiin kustannuksiin perustuvien maksujen tuottamat tulot tai näitä tuloja vastaava määrä olisi on käytettävä liikenteen tekemiseksi kestävämmäksi, muun muassa yhdellä tai useammalla seuraavalla tavalla:”; [tark. 104]

"

-a a)  korvataan 2 kohdan b alakohta seuraavasti:"

b) vähennetään tieliikenteen aiheuttamaa ympäristön ilman pilaantumista sen lähteellä ja meluhaittoja;”; [tark. 105]

"

-a b)  lisätään 2 kohtaan alakohta seuraavasti:"

”b a) rahoitetaan kestäviä joukkoliikenteen muotoja;”; [tark. 106]

"

-a c)  korvataan 2 kohdan e alakohta seuraavasti:"

e) kehitetään vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuureja direktiivin 2014/94/EU mukaisesti ja liikenteen käyttäjille vaihtoehtoista infrastruktuuria vaihtoehtoisia palveluja ja/tai lisätään nykyistä kapasiteettia;”; [tark. 107]

"

-a d)  korvataan 2 kohdan f alakohta seuraavasti:"

f) tuetaan Euroopan laajuista liikenneverkkoa ja poistetaan pullonkauloja;; [tark. 108]

"

-a e)  korvataan 2 kohdan h alakohta seuraavasti:"

h) parannetaan liikenneturvallisuutta ja turvallista tieinfrastruktuuria; ja”; [tark. 109]

"

-a f)  korvataan 2 kohdan i alakohta seuraavasti:"

i) tarjotaan turvallisia ja valvottuja pysäköintialueita.”; [tark. 110]

"

a)  kumotaan 2 kohdan toinen alakohta;

b)  lisätään 3 kohta seuraavasti:"

”3. Ruuhkamaksujen tuottamat tulot tai näitä tuloja vastaava määrä on käytettävä ruuhkaongelman ratkaisemiseen, erityisesti esimerkiksi seuraavilla tavoilla: [tark. 111]

   a) tuetaan joukkoliikenneinfrastruktuuria ja -palveluja;
   b) poistetaan niiden verkkojen pullonkauloja ja puuttuvia yhteyksiä siellä, missä maksua sovelletaan, sekä Euroopan laajuisen liikenneverkon pullonkauloja; [tark. 112]
   c) kehitetään liikenteen käyttäjille vaihtoehtoista infrastruktuuria ja multimodaalisia solmukohtia.”; [tark. 113]

"

b a)  lisätään kohta seuraavasti:"

”3 a. Infrastruktuurimaksujen ja ulkoisiin kustannuksiin perustuvien maksujen tuottamat tulot on käytettävä alueella, johon se tieosuus, jolta maksut peritään, kuuluu.” [tark. 114]

"

15)  Korvataan 9 d ja 9 e artikla seuraavasti:"

”9 d artikla

Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 9 e artiklan mukaisesti liitteen 0, liitteen III b taulukoissa 1 ja 2 esitettyjen määrien ja liitteessä III a olevassa 4.1 ja 4.2 kohdassa esitettyjen kaavojen mukauttamiseksi tieteen ja tekniikan kehitykseen.

9 e artikla

1.  Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.  Siirretään komissiolle … päivästä …kuuta … [tämän direktiivin voimaantulopäivä] määräämättömäksi viiden vuoden ajaksi 7 g artiklan 4 kohdassa, 7 g a artiklan 4 kohdassa ja 9 d artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen tämän viiden vuoden kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä. [tark. 115]

3.  Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 7 g artiklan 4 kohdassa, 7 ga artiklan 4 kohdassa ja 9 d artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.  Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5.  Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6.  Edellä olevan 7 g artiklan 4 kohdan, 7 g a artiklan 4 kohdan ja 9 d artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.”

"

16)  Kumotaan 9 f ja 9 g artikla.

17)  Korvataan 10 a artikla seuraavasti:"

”1. Liitteessä II säädettyjä, euroina annettuja määriä ja liitteessä III b olevissa taulukoissa 1 ja 2 säädettyjä, sentteinä annettuja määriä mukautetaan kahden vuoden välein, jotta otettaisiin huomioon muutokset komission (Eurostat) julkaisemassa EU:n laajuisessa yhdenmukaistetussa kuluttajahintaindeksissä, josta on jätetty pois energia ja jalostamattomat elintarvikkeet. Ensimmäinen mukautus tehdään 31 päivään maaliskuuta [sitä vuotta seuraava vuosi, jona tämän direktiivin voimaantulosta tulee kaksi vuotta] mennessä.

Määriä mukautetaan automaattisesti korottamalla euro- tai senttimääräistä perusarvoa kyseisessä indeksissä tapahtuneen prosentuaalisen muutoksen verran. Tuloksena saadut määrät pyöristetään ylöspäin täysiksi euroiksi liitteen II osalta ja sentin kymmenesosiksi liitteen III b osalta.

2.  Komissio julkaisee 1 kohdassa tarkoitetut mukautetut määrät Euroopan unionin virallisessa lehdessä 1 kohdassa tarkoitetun kahden kalenterivuoden päättymistä seuraavan vuoden 31 päivään maaliskuuta mennessä. Nämä mukautetut määrät tulevat voimaan julkaisemista seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä.”

"

18)  Korvataan 11 artikla seuraavasti:"

”11 artikla

-1.  Jäsenvaltioiden tai toimivaltaisten viranomaisten on tarjottava mahdollisimman avoimesti ja selkeästi tietoa tienkäyttäjiltä saatujen tulojen käytöstä. [tark. 116]

1.  Jäsenvaltioiden on julkaistava joka vuosi koostetussa muodossa raportti alueellaan perityistä tietulleista ja käyttäjämaksuista, mukaan lukien tiedot tulojen käytöstä ja niiden teiden laadusta, joilla tietulleja tai käyttäjämaksuja sovelletaan, kuten 2 ja 3 kohdassa määritellään.

2.  Tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti julkaistavassa raportissa on oltava seuraavat tiedot:

   a) kultakin ajoneuvoluokan, tietyypin ja ajankohdan yhdistelmältä peritty ulkoisiin kustannuksiin perustuva maksu;
   b) infrastruktuurimaksujen porrastus ajoneuvotyypin mukaan;
   c) painotettu keskimääräinen infrastruktuurimaksu ja infrastruktuurimaksun tuottamat kokonaistulot, mukaan lukien infrastruktuurimaksun porrastuksesta johtuva mahdollinen poikkeama tosiasiallisiin infrastruktuurikustannuksiin verrattuna;
   d) ulkoisiin kustannuksiin perustuvien maksujen tuottamat kokonaistulot;
   e) ruuhkamaksujen tuottamat kokonaistulot;
   e a) korotusten tuottamia kokonaistuloja ja sitä, millä tieosuuksilla ne on peritty; [tark. 117]
   f) tietullien ja/tai käyttäjämaksujen tuottamat kokonaistulot;
   g) tiedot tätä direktiiviä soveltamalla tuotettujen tulojen käytöstä ja siitä, kuinka tämä käyttö on auttanut jäsenvaltioita saavuttamaan 9 artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitetut tavoitteet;
   h) objektiivisiin kriteereihin perustuva arviointi jäsenvaltion alueella olevan tieinfrastruktuurin kunnosta ja sen kehitys edellisen raportin jälkeen;
   i) arviointi maksullisten teiden ruuhkautumisasteesta ruuhka-aikoina perustuen todelliseen liikenneseurantaan, jota on suoritettu edustavassa määrässä kyseessä olevan verkon ruuhkaisia tieosuuksia, ja sen kehitys edellisen raportin jälkeen.

3.  Jäsenvaltioiden on käytettävä keskeisiä suorituskykyindikaattoreita niiden tieverkon osien laadun arviointiin, joilla tietulleja tai käyttäjämaksuja sovelletaan. Indikaattoreiden on liityttävä vähintään seuraaviin tekijöihin:

   a) tienpinnan laatu;
   b) liikenneturvallisuus;
   c) ruuhkautumisaste.

3 a.  Jäsenvaltioiden on julkaistava tulokset, joita on saatu infrastruktuurimaksujen ja ulkoisiin kustannuksiin perustuvista maksuista saatujen tulojen investoinnista, sekä liikenneturvallisuuden parantumisen ja ympäristövaikutusten ja ruuhkaantumisen vähentymisen kautta saavutetut hyödyt. [tark. 118]

4.  Komissio hyväksyy kolmen vuoden kuluessa [muutetun direktiivin voimaantulosta] 9 c artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen täytäntöönpanosäädöksen, jossa määritellään yhdenmukaistetut indikaattorit.

5.  Komissio julkaisee kuuden vuoden kuluessa [muutetun direktiivin voimaantulosta] raportin 4 kohdassa tarkoitettujen indikaattoreiden soveltamisesta jäsenvaltioissa.

5 a.  Komissio esittää viiden vuoden kuluessa tämän direktiivin voimaantulosta kertomuksen päästöttömien ajoneuvojen markkinaosuuden kehityksestä ja tarkistaa tarvittaessa vastaavasti päästöttömiin ajoneuvoihin sovellettavaa vähennysprosenttia. [tark. 119]

"

19)  Muutetaan liitteet seuraavasti:

a)  muutetaan liitteet 0, III a, III b ja IV tämän direktiivin liitteen mukaisesti;

b)  lisätään liitteet V, VI ja VII tämän direktiivin liitteen mukaisesti.

2 artikla

1.  Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään […] päivänä […]kuuta […]. Niiden on viipymättä toimitettava nämä säännökset kirjallisina komissiolle.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne julkaistaan virallisesti. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

2.  Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

3 artikla

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

4 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty ...

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

LIITE

1)  Muutetaan liitteet 0, III, III a, III b ja IV seuraavasti:

a)  muutetaan liitteessä 0 oleva 3 kohta seuraavasti:

i)  korvataan otsikko seuraavasti:

”3. EURO III-, EURO IV- ja EURO V -ajoneuvot”;

ii)  Poistetaan taulukosta rivi ”EYA-ajoneuvo”;

iii)  lisätään seuraava teksti:

”Euro VI -päästörajat

 

Raja-arvot

 

CO

(mg/kWh)

Hiilivedyt yhteensä

(mg/kWh)

Muut hiilivedyt kuin metaani

(mg/kWh)

CH4

(mg/kWh)

NOX (1)

(mg/kWh)

NH3

(ppm)

Hiukkas­ten (PM) massa

(mg/kWh)

Hiukkas­määrä

(#/kWh)

WHSC (CI)

1500

130

 

 

400

10

10

8,0 x 1011

WHTC (CI)

4000

160

 

 

460

10

10

6,0 x 1011

WHTC (PI)

4000

 

160

500

460

10

10

6,0 x 1011

Huomautus:

PI = kipinäsytytys

CI = puristussytytys

(1)   NOx-raja-arvoon sisältyvä NO2-komponentin hyväksyttävä taso voidaan määrittää myöhemmässä vaiheessa.”;

b)  muutetaan liite III seuraavasti:

i)  muutetaan 2 jakso seuraavasti:

–  korvataan 2.1 kohdan kuudes luetelmakohta seuraavasti:

”– Kustannusten jakaminen raskaille ajoneuvoille ajoneuvotyypin mukaan on tehtävä objektiivisin ja avoimin perustein ottamalla huomioon raskaiden ajoneuvojen eri ajoneuvotyyppien osuus verkon liikenteestä ja siihen liittyvät kustannukset. Raskaiden ajoneuvojen ajokilometrejä voidaan tätä varten mukauttaa objektiivisesti perustelluilla 4 kohdan mukaisilla ’vastaavuuskertoimilla’ (*). [tark. 120]

________

* Jäsenvaltiot voivat vastaavuuskertoimia soveltaessaan ottaa huomioon tien rakentamisen vaiheittain tai pitkään elinkaareen perustuvaa lähestymistapaa käyttäen.”

–  korvataan 2.2 kohdan toinen luetelmakohta seuraavasti:

”– Nämä kustannukset on jaettava raskaiden ajoneuvojen ja muun liikenteen kevyiden ajoneuvojen välillä eri ajoneuvojen todellisten ja ennakoitujen ajokilometrien perusteella ja niitä voidaan mukauttaa objektiivisesti perustelluilla 4 kohdan mukaisilla ’vastaavuuskertoimilla’.”; [tark. 121]

ii)  korvataan 4 jaksossa otsikko ja ensimmäinen luetelmakohta seuraavasti:

”4. RASKAAN AJONEUVOLIIKENTEEN OSUUS, VASTAAVUUSKERTOIMET JA OIKAISUMEKANISMI

–  Tietullien laskennan on perustuttava raskaiden ajoneuvojen todelliseen tai ennakoituun osuuteen ajokilometreistä mukautettuna haluttaessa vastaavuuskertoimilla, jotta raskaiden ajoneuvojen käytöstä aiheutuvien infrastruktuurin rakennus- ja kunnostuskustannusten nousu voitaisiin ottaa asianmukaisesti huomioon.”;

c)  korvataan liite III a seuraavasti:

”LIITE III a

ULKOISIIN KUSTANNUKSIIN PERUSTUVAN MAKSUN PERIMISTÄ KOSKEVAT VÄHIMMÄISVAATIMUKSET

Tässä liitteessä vahvistetaan ulkoisiin kustannuksiin perustuvan maksun perimistä ja, jos sellaista sovelletaan, ulkoisiin kustannuksiin perustuvan maksun enimmäismäärän laskemista koskevat vähimmäisvaatimukset.

1.  Tieverkon osat, joihin maksua sovelletaan

Jäsenvaltion on määritettävä tarkasti tieverkkonsa osa tai osat, joihin ulkoisiin kustannuksiin perustuvaa maksua on tarkoitus soveltaa.

Kun jäsenvaltio aikoo periä ulkoisiin kustannuksiin perustuvaa maksua vain osassa tai osissa tieverkkoa, joka koostuu sen osuudesta Euroopan laajuisesta verkosta tai sen moottoriteistä, kyseinen osa tai kyseiset osat on valittava sen jälkeen, kun on arvioitu, että

–  ajoneuvojen tienkäyttö tieosuuksilla, joihin sovelletaan ulkoisiin kustannuksiin perustuvaa maksua, aiheuttaa keskimääräistä enemmän ympäristövahinkoja ilmanlaatua koskevan raportoinnin, kansallisten päästökartoitusten ja liikennemäärien perusteella ja melun osalta direktiivin 2002/49/EY mukaisesti arvioituna, tai

–  ulkoisiin kustannuksiin perustuvan maksun käyttöönotolla muissa osissa edellä mainittua tieverkkoa voisi olla haittavaikutuksia ympäristöön tai liikenneturvallisuuteen, tai ulkoisiin kustannuksiin perustuvan maksun periminen ja kerääminen niissä aiheuttaisi suhteettomia kustannuksia. [tark. 122]

2.  Ajoneuvot, tiet ja ajankohdat, joihin maksua sovelletaan

Kun jäsenvaltio aikoo soveltaa liitteessä III b määriteltyjä viitearvoja korkeampia ulkoisiin kustannuksiin perustuvia maksuja, sen on ilmoitettava komissiolle ajoneuvoluokitus, jonka mukaan ulkoisiin kustannuksiin perustuva maksu on porrastettu. Sen on myös ilmoitettava komissiolle sellaisten teiden sijainti, joihin sovelletaan korkeampia ulkoisiin kustannuksiin perustuvia maksuja, jäljempänä ’taajamatiet (moottoritiet mukaan lukien)’, ja sellaisten teiden sijainti, joihin sovelletaan alempia ulkoisiin kustannuksiin perustuvia maksuja, jäljempänä ’kaupunkien väliset tiet (moottoritiet mukaan lukien)’.

Jäsenvaltion on tapauksen mukaan ilmoitettava komissiolle myös tarkat ajankohdat, joilla määritellään yöaika, jonka aikana voidaan periä korkeampaa ulkoisiin melukustannuksiin perustuvaa maksua suurempien meluhaittojen ottamiseksi huomioon.

Teiden luokittelussa taajamateihin (moottoritiet mukaan lukien) ja kaupunkien välisiin teihin (moottoritiet mukaan lukien) ja ajankohtien määrittelyssä on käytettävä objektiivisia perusteita, jotka liittyvät teiden ja niiden lähialueiden altistumiseen ympäristön pilaantumiselle, kuten väestötiheyttä, vuotuista keskimääräistä ilman pilaantumista (erityisesti PM10:n ja NO2:n osalta) sekä niiden päivien (PM10:n osalta) ja tuntien lukumäärää (NO2:n osalta), joina direktiivin 2008/50/EY nojalla vahvistetut raja-arvot ovat ylittyneet. Käytetyt perusteet on liitettävä ilmoitukseen. [tark. 123]

3.  Maksun määrä

Tätä jaksoa sovelletaan, jos jäsenvaltio aikoo soveltaa liitteessä III b määriteltyjä viitearvoja korkeampia ulkoisiin kustannuksiin perustuvia maksuja.

Jäsenvaltion tai tarvittaessa riippumattoman viranomaisen on määritettävä yksi maksu kullekin ajoneuvoluokalle, tietyypille ja ajankohdalle. Tuloksena olevan maksurakenteen on oltava avoin, julkinen ja kaikkien käyttäjien saatavilla tasavertaisin edellytyksin. Se olisi julkaistava hyvissä ajoin ennen täytäntöönpanoa. Kaikki parametrit, luvut ja muut tiedot, joita tarvitaan sen ymmärtämiseen, miten eri ulkoiset kustannustekijät on laskettu, on julkistettava.

Jäsenvaltion tai tarvittaessa riippumattoman viranomaisen on maksuja asettaessaan noudatettava tehokkaan hinnoittelun periaatetta, jonka mukaan hinnan on oltava lähellä ajoneuvon, johon maksua sovelletaan, käytön sosiaalisia rajakustannuksia.

Ennen maksun vahvistamista on selvitettävä, onko olemassa riski liikenteen siirtymisestä muille teille, sekä mahdolliset haittavaikutukset liikenneturvallisuuteen, ympäristöön ja ruuhkiin ja ratkaisut näiden riskien pienentämiseksi.

Jäsenvaltion tai tarvittaessa riippumattoman viranomaisen on seurattava maksujärjestelmän tuloksellisuutta tieliikenteestä johtuvien ympäristövahinkojen vähentämisessä. Sen on kahden vuoden välein tarvittaessa mukautettava maksurakennetta ja tietylle ajoneuvoluokalle, tietyypille ja ajankohdalle asetetun maksun määrää liikenteen tarjonnan ja kysynnän muutoksiin.

4.  Ulkoiset kustannustekijät

4.1.  Liikenneperäisen ilman pilaantumisen kustannukset

Kun jäsenvaltio aikoo soveltaa liitteessä III b määriteltyjä viitearvoja korkeampia ulkoisiin kustannuksiin perustuvia maksuja, kyseisen jäsenvaltion tai tarvittaessa riippumattoman viranomaisen on laskettava liikenneperäisestä ilman pilaantumisesta perittävät kustannukset seuraavan kaavan avulla:

20181025-P8_TA(2018)0423_FI-p0000002.png

jossa:

–  PCVij = luokan i ajoneuvon tietyypillä j aiheuttaman ilman pilaantumisen kustannus (euroa/ajoneuvokilometri)

–  EFik = epäpuhtauden k ja ajoneuvoluokan i päästökerroin (grammaa/ajoneuvokilometri)

–  PCjk = epäpuhtauden k rahallinen kustannus tietyypillä j (euroa/gramma).

Päästökertoimet ovat samat kuin ne, joita jäsenvaltiot käyttävät laatiessaan tiettyjen ilman epäpuhtauksien kansallisten päästöjen vähentämisestä annetun direktiivin (EU) 2016/2284* mukaisia kansallisia päästökartoituksia (joissa on käytettävä ilman epäpuhtauksien päästöjen inventaariota koskevia EMEP/EEA Guidebook -ohjeita**). Jäsenvaltion tai tarvittaessa 7 c artiklan 4 kohdassa tarkoitetun riippumattoman viranomaisen on arvioitava epäpuhtauksien rahalliset kustannukset tieteellisesti todennettuja menetelmiä käyttäen.

Jäsenvaltio tai tarvittaessa riippumaton viranomainen voi soveltaa ilman pilaantumisen aiheuttamien kustannusten arvojen laskentaan tieteellisesti todennettuja vaihtoehtoisia menetelmiä, joissa käytetään ilman epäpuhtauksien mittaustietoja ja ilman epäpuhtauksien rahallisten kustannusten paikallista arvoa.

4.2.  Liikenneperäisten meluhaittojen kustannukset

Kun jäsenvaltio aikoo soveltaa liitteessä III b määriteltyjä viitearvoja korkeampia ulkoisiin kustannuksiin perustuvia maksuja, kyseisen jäsenvaltion tai tarvittaessa riippumattoman viranomaisen on laskettava liikenneperäisistä meluhaitoista perittävät kustannukset seuraavien kaavojen avulla:

20181025-P8_TA(2018)0423_FI-p0000003.png

jossa:

NCVj

=

yhden raskaan tavarankuljetusajoneuvon tietyypillä j aiheuttaman meluhaitan kustannus (euroa/ajoneuvokilometri)

NCjk

=

melun kustannus melutasolle k altistunutta henkilöä kohden tietyypillä j (euroa/henkilö)

POPk

=

päivittäiselle melutasolle k altistunut väestö kilometriä kohden (henkilöä/kilometri)

WADT

=

painotettu keskimääräinen vuorokausiliikenne (henkilöautoekvivalenttia)

a ja b

=

ovat painotuskertoimet, jotka jäsenvaltio on määrittänyt niin, että tuloksena saatu painotettu keskimääräinen melumaksu ajoneuvokilometriä kohden vastaa arvoa NCVj (päivittäinen).

Liikenneperäiset meluhaitat liittyvät melun vaikutuksiin tien ympäristössä asuvien kansalaisten terveyteen.

Melutasolle k altistunut väestö otetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/49/EY*** 7 artiklan nojalla laadituista strategisista melukartoista.

Jäsenvaltion tai tarvittaessa riippumattoman viranomaisen on arvioitava kustannukset melutasolle k altistunutta henkilöä kohden tieteellisesti todennettuja menetelmiä käyttäen.

Painotetun keskimääräisen vuorokausiliikenteen vastaavuuskerroin ’e’ raskaiden tavarankuljetusajoneuvojen ja henkilöautojen välillä johdetaan keskimääräisen henkilöauton ja keskimääräisen raskaan tavarankuljetusajoneuvon melupäästötasojen perusteella ja ottaen huomioon moottoriajoneuvojen ja varaosaäänenvaimennusjärjestelmien melutasosta, direktiivin 2007/46/EY muuttamisesta ja direktiivin 70/157/ETY kumoamisesta 16 päivänä huhtikuuta 2014 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 540/2014.

Jäsenvaltio tai tarvittaessa riippumaton viranomainen voi määrittää eriytettyjä melumaksuja antaakseen hyvitystä hiljaisempien ajoneuvojen käytöstä edellyttäen, että se ei johda ulkomaisten ajoneuvojen syrjimiseen.

_____________

* Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/2284, annettu 14 päivänä joulukuuta 2016, tiettyjen ilman epäpuhtauksien kansallisten päästöjen vähentämisestä, direktiivin 2003/35/EY muuttamisesta sekä direktiivin 2001/81/EY kumoamisesta (EUVL L 344, 17.12.2016, s. 1).

** Euroopan ympäristökeskuksen menetelmät: http://www.eea.europa.eu//publications/emep-eea-guidebook-2016

*** Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/49/EY, annettu 25 päivänä kesäkuuta 2002, ympäristömelun arvioinnista ja hallinnasta (EYVL L 189, 18.7.2002, s. 12).”

d)  Korvataan liite III b seuraavasti:

”LIITE III b

ULKOISIIN KUSTANNUKSIIN PERUSTUVAN MAKSUN VIITEARVOT VÄHIMMÄISARVOT

Tässä liitteessä vahvistetaan ulkoisiin kustannuksiin perustuvan maksun viitearvot vähimmäisarvot, mukaan lukien ilman pilaantumisen ja melun kustannukset. [tark. 126]

Taulukko 1: Raskaiden tavarankuljetusajoneuvojen ulkoisiin kustannuksiin perustuvan maksun viitearvot vähimmäisarvot [tark. 127]

Ajoneuvoluokka

senttiä/ajoneuvokilometri

Taajama(1)

Kaupunkien välinen(2)

Raskaat tavarankuljetusajoneuvot, joiden suurin sallittu kokonaispaino on alle 14 tonnia tai joissa on kaksi akselia

EURO 0

13,3

8,3

EURO I

9,1

5,4

EURO II

8,8

5,4

EURO III

7,7

4,3

EURO IV

5,9

3,1

EURO V

5,7

1,9

EURO VI

3,2

0,6

Vähemmän saastuttavat kuin EURO VI -luokan ajoneuvot

2,5

0,3

Raskaat tavarankuljetusajoneuvot, joiden suurin sallittu kokonaispaino on 14–28 tonnia tai joissa on kolme akselia

EURO 0

23,3

15,1

EURO I

16,4

10,1

EURO II

15,7

10,0

EURO III

13,5

8,2

EURO IV

9,5

5,7

EURO V

8,9

3,7

EURO VI

3,6

0,8

Vähemmän saastuttavat kuin EURO VI -luokan ajoneuvot

2,5

0,3

Raskaat tavarankuljetusajoneuvot, joiden suurin sallittu kokonaispaino on 28–40 tonnia tai joissa on neljä akselia

EURO 0

30,4

19,7

EURO I

22,6

13,9

EURO II

21,3

13,9

EURO III

17,8

11,2

EURO IV

12,2

7,7

EURO V

9,2

4,0

EURO VI

3,5

0,8

Vähemmän saastuttavat kuin EURO VI -luokan ajoneuvot

2,5

0,3

Raskaat tavarankuljetusajoneuvot, joiden suurin sallittu kokonaispaino on yli 40 tonnia tai joissa on vähintään viisi akselia

EURO 0

43,0

28,6

EURO I

31,5

19,8

EURO II

29,2

19,4

EURO III

24,0

15,6

EURO IV

16,2

10,6

EURO V

9,8

4,7

EURO VI

3,6

1,0

Vähemmän saastuttavat kuin EURO VI -luokan ajoneuvot

2,5

0,3

(1)   ’Taajamalla’ tarkoitetaan alueita, joiden väestötiheys on 150–900 asukasta/km2 (mediaaniväestötiheys 300 asukasta/km2).

(2)   ’Kaupunkien välisellä’ tarkoitetaan alueita, joiden väestötiheys on alle 150 asukasta/km2.

Taulukko 2: Linja-autojen ulkoisiin kustannuksiin perustuvan maksun viitearvot vähimmäisarvot [tark. 128]

Ajoneuvoluokka

senttiä/ajoneuvokilometri

Taajama(1)

Kaupunkien välinen(2)

Linja-autot, joiden suurin sallittu kokonaispaino on 18 tonnia tai joissa on kaksi akselia

EURO 0

20,3

13,1

EURO I

16,0

10,4

EURO II

15,6

9,9

EURO III

13,9

8,5

EURO IV

10,0

5,7

EURO V

9,0

5,0

EURO VI

2,8

0,8

Vähemmän saastuttavat kuin EURO VI -luokan ajoneuvot

1,4

0,2

Linja-autot, joiden suurin sallittu kokonaispaino on yli 18 tonnia tai joissa on vähintään kolme akselia

EURO 0

24,9

16,2

EURO I

19,2

12,3

EURO II

18,5

12,0

EURO III

15,7

9,8

EURO IV

10,6

6,6

EURO V

10,2

5,2

EURO VI

2,8

0,8

Vähemmän saastuttavat kuin EURO VI -luokan ajoneuvot

1,4

0,2

(1)   ’Taajamalla’ tarkoitetaan alueita, joiden väestötiheys on 150–900 asukasta/km2 (mediaaniväestötiheys 300 asukasta/km2).

(2)   ’Kaupunkien välisellä’ tarkoitetaan alueita, joiden väestötiheys on alle 150 asukasta/km2.

Taulukoiden 1 ja 2 arvot voidaan kertoa kertoimella viitekertoimella, joka on enintään 2 4 vuoristoalueilla ja taajamien ympärillä, siinä määrin kuin se on perusteltua epäpuhtauksien heikomman hajaantumisen, teiden kaltevuuden, korkeuden tai lämpötilan inversioiden perusteella. Jos korkeammalle vuoristoalueita ja taajamia koskevalle kertoimelle on tieteellistä näyttöä, viitearvoa voidaan nostaa yksityiskohtaisen perustelun pohjalta; [tark. 129]

Taulukko 3: Henkilöautojen ulkoisiin kustannuksiin perustuvan maksun vähimmäisarvot (senttiä/ajoneuvokilometri):

Ajoneuvo

Moottori

EURO-luokka

Taajama

Kaupunkien välinen

Dieselkäyttöinen henkilöauto

<1,4 l

Euro 2

1,9

0,9

 

 

Euro 3

1,6

0,9

 

 

Euro 4

1,3

0,7

 

 

Euro 5

0,9

0,5

 

 

Euro 6

0,6

0,3

 

1,4–2,0 l

Euro 0

3,6

1,0

 

 

Euro 1

1,9

0,9

 

 

Euro 2

1,8

0,8

 

 

Euro 3

1,7

0,9

 

 

Euro 4

1,4

0,7

 

 

Euro 5

0,9

0,5

 

 

Euro 6

0,6

0,3

 

>2,0 l

Euro 0

3,9

1,3

 

 

Euro 1

1,9

0,9

 

 

Euro 2

1,8

0,9

 

 

Euro 3

1,7

0,9

 

 

Euro 4

1,4

0,7

 

 

Euro 5

0,9

0,5

 

 

Euro 6

0,6

0,3

Bensiinikäyttöinen henkilöauto

<1,4 l

Euro 0

3,7

2,4

 

 

Euro 1

1,0

0,4

 

 

Euro 2

0,7

0,3

 

 

Euro 3

0,5

0,2

 

 

Euro 4

0,5

0,2

 

 

Euro 5

0,5

0,2

 

 

Euro 6

0,5

0,2

 

1,4–2,0 l

Euro 0

3,9

3,0

 

 

Euro 1

1,1

0,4

 

 

Euro 2

0,7

0,3

 

 

Euro 3

0,5

0,2

 

 

Euro 4

0,5

0,2

 

 

Euro 5

0,4

0,2

 

 

Euro 6

0,4

0,2

 

>2,0 l

Euro 0

4,0

3,0

 

 

Euro 1

1,0

0,4

 

 

Euro 2

0,5

0,3

 

 

Euro 3

0,5

0,2

 

 

Euro 4

0,5

0,2

 

 

Euro 5

0,4

0,2

 

 

Euro 6

0,4

0,2

[tark. 124]

Taulukko 4: Kevyiden hyötyajoneuvojen ulkoisiin kustannuksiin perustuvan maksun vähimmäisarvot (senttiä/ajoneuvokilometri):

Ajoneuvo

EURO-luokka

Taajama

Kaupunkien välinen

Bensiinikäyttöinen kevyt hyötyajoneuvo

Euro 1

2,4

0,7

 

Euro 2

1,9

0,4

 

Euro 3

1,8

0,4

 

Euro 4

1,7

0,3

 

Euro 5

1,6

0,3

 

Euro 6

1,6

0,3

Dieselkäyttöinen kevyt hyötyajoneuvo

Euro 1

4,0

1,7

 

Euro 2

4,1

1,7

 

Euro 3

3,5

1,3

 

Euro 4

3,0

1,1

 

Euro 5

2,2

0,8

 

Euro 6

1,9

0,5

[tark. 125]

e)  Korvataan liitteessä IV oleva taulukko ’Ajoneuvoyhdistelmät (auton ja varsinaisen tai puoliperävaunun yhdistelmä)’ seuraavasti:

”Ajoneuvoyhdistelmät (auton ja varsinaisen tai puoliperävaunun yhdistelmät)

Ilmajousituksella tai sitä vastaavalla tunnustetulla järjestelmällä varustetut vetoakselit

Muut vetoakseleiden jousitusjärjestelmät

Vahinko­luokka

Akseleiden lukumäärä ja suurin sallittu kokonaispaino (tonneina)

Akseleiden lukumäärä ja suurin sallittu kokonaispaino (tonneina)

 

Vähintään

Vähemmän kuin

Vähintään

Vähemmän kuin

 

2 + 1 akselia

 

7,5

12

14

16

18

20

22

23

25

12

14

16

18

20

22

23

25

28

7,5

12

14

16

18

20

22

23

25

12

14

16

18

20

22

23

25

28

I

2 + 2 akselia

 

23

25

26

28

25

26

28

29

23

25

26

28

25

26

28

29

 

29

31

29

31

II

31

33

31

33

 

33

36

36

38

33

36

III

2 + 3 akselia

II

36

38

38

40

36

38

 

 

 

38

40

III

3 + 2 akselia

II

36

38

38

40

36

38

 

 

 

38

40

40

44

III

40

44

 

 

 

3 + 3 akselia

 

36

38

38

40

36

38

I

 

 

38

40

II

40

44

40

44

 

7 akselia

40

50

40

50

II

50

60

50

60

III

60

 

60

 

8 tai 9 akselia

40

50

40

50

I

50

60

50

60

II

60

60

III”

e a)  Lisätään liitteeseen IV kohta seuraavasti:

”Kaikkien vaihtoehtoisella polttoaineella toimivien moottoriajoneuvojen suurinta sallittua painoa nostetaan vaihtoehtoisen polttoaineteknologian edellyttämällä lisäpainolla, jonka enimmäismäärä on yksi tonni.”; [tark. 130]

2)  Lisätään liitteet V, VI ja VII seuraavasti:

”LIITE V

RUUHKAMAKSUN PERIMISTÄ KOSKEVAT VÄHIMMÄISVAATIMUKSET

Tässä liitteessä vahvistetaan ruuhkamaksun perimistä koskevat vähimmäisvaatimukset.

1.  Verkon osat, ajoneuvot ja ajankohdat, joihin ruuhkamaksua sovelletaan

Jäsenvaltioiden on määritettävä tarkasti

a)  7 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun tieverkkonsa, joka koostuu niiden osuudesta Euroopan laajuisesta tieverkosta tai niiden moottoriteistä, osa tai osat, johon/joihin ruuhkamaksua on tarkoitus soveltaa 7 da artiklan 1 ja 3 kohdan mukaisesti;

b)  verkon osien, joihin ruuhkamaksua sovelletaan, luokittelu ”suurkaupunkialueen” teiksi tai ”suurkaupunkialueen ulkopuolisiksi” teiksi. Jäsenvaltioiden on käytettävä taulukossa 1 esitettyjä perusteita kunkin tieosuuden luokituksen määrittämiseen;

Taulukko 1: Perusteet a alakohdassa tarkoitetun verkon teiden luokittelemiseksi ”suurkaupunkialueen” teiksi tai ”suurkaupunkialueen ulkopuolisiksi” teiksi

Tieluokka

Luokitusperuste

”suurkaupunkialue”

Sellaisten taajamien sisällä kulkevat verkon osuudet, joiden asukasluku on vähintään 250 000.

”suurkaupunkialueen ulkopuolinen”

Sellaiset verkon osuudet, joita ei luokitella ”suurkaupunkialueen” teiksi.

c)  ajankohdat, joina maksua sovelletaan kullakin yksittäisellä osuudella. Kun maksullisen ajanjakson aikana sovelletaan erilaisia maksutasoja, jäsenvaltioiden on määriteltävä selvästi kunkin sellaisen ajanjakson alkamis- ja päättymisajankohta, jonka aikana tiettyä maksua sovelletaan.

Jäsenvaltioiden on käytettävä taulukossa 2 esitettyjä vastaavuuskertoimia eri ajoneuvoluokkien maksutasojen välisen suhteen määrittämiseksi:

Taulukko 2: Vastaavuuskertoimet eri ajoneuvoluokkien ruuhkamaksutasojen välisen suhteen määrittämiseksi

Ajoneuvoluokka

Vastaavuuskerroin

Kevyet ajoneuvot

1

Niveltämättömät raskaat tavarankuljetusajoneuvot

1,9

Linja-autot

2,5 1,5

Nivelletyt raskaat tavarankuljetusajoneuvot

2,9

[tark. 131]

2.  Maksun määrä

Jäsenvaltion tai tarvittaessa riippumattoman viranomaisen on määritettävä tämän liitteen 1 jakson säännösten mukaisesti yksi maksu kullekin ajoneuvoluokalle, tieosuudelle ja ajankohdalle ottaen huomioon liitteessä VI olevassa taulukossa vahvistettu vastaava enimmäisarvo. Tuloksena olevan maksurakenteen on oltava avoin, julkinen ja kaikkien käyttäjien saatavilla tasavertaisin edellytyksin.

Jäsenvaltion on julkaistava kaikki seuraavat tiedot hyvissä ajoin ennen ruuhkamaksun täytäntöönpanoa:

a)  kaikki parametrit, luvut ja muut tiedot, joita tarvitaan sen ymmärtämiseen, miten teiden ja ajoneuvojen luokitus ja maksun soveltamisaikojen määrittely on tehty;

b)  täydellinen kuvaus kuhunkin ajoneuvoluokkaan kullakin tieosuudella kunakin ajanjaksona sovellettavista ruuhkamaksuista.

Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle kaikki a ja b alakohdan nojalla julkaistavat tiedot.

Ennen maksun vahvistamista on selvitettävä, onko olemassa riski liikenteen siirtymisestä muille teille, sekä mahdolliset haittavaikutukset liikenneturvallisuuteen, ympäristöön ja ruuhkiin ja ratkaisut näiden riskien pienentämiseksi.

Jäsenvaltion tai tarvittaessa riippumattoman viranomaisen on seurattava maksujärjestelmän tuloksellisuutta ruuhkien vähentämisessä. Sen on joka vuosi tarvittaessa mukautettava maksurakennetta, maksullisia aikoja ja tietylle ajoneuvoluokalle, tietyypille ja ajankohdalle asetetun maksun määrää liikenteen tarjonnan ja kysynnän muutoksiin.

LIITE VI

RUUHKAMAKSUN ENIMMÄISTASO

Tässä liitteessä vahvistetaan ruuhkamaksun enimmäistaso.

Jäljempänä olevissa taulukoissa esitettyjä enimmäistasoja on sovellettava kevyisiin ajoneuvoihin. Muihin ajoneuvoluokkiin sovellettavat maksut määritetään kertomalla kevyisiin ajoneuvoihin sovellettava maksu liitteessä V olevassa taukukossa esitetyillä vastaavuuskertoimilla.

Taulukko: Kevyiden ajoneuvojen ruuhkamaksun enimmäistaso

senttiä/ajoneuvokilometri

Suurkaupunkialue

Suurkaupunkialueen ulkopuolinen

Moottoritiet

67

34

Päätiet

198

66

LIITE VII

KEVYIDEN AJONEUVOJEN TIETULLIEN JA KÄYTTÄJÄMAKSUJEN PORRASTUS

Tässä liitteessä vahvistetaan päästöluokat, joiden perusteella tietullit ja käyttäjämaksut on eriytettävä.

Epäpuhtauspäästöt on mitattava komission asetuksen (EU) .../...* mukaisesti.

Alhaisempia maksuja sovelletaan henkilöautoihin ja kevyisiin hyötyajoneuvoihin, joiden Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 715/2007** mukaisesti mitatut hiilidioksidipäästöt ovat alhaisemmat kuin koko EU:n ajoneuvokantaan sovellettavat vastaavat tavoitetasot, jotka on määritelty Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 443/2009*** ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 510/2011****.

Taulukko: Kevyiden ajoneuvojen päästöluokat

Vaatimusten­mukaisuuden tunnusluku

1,5–2,1

1-1,5

alle 1

Päästöttömät ajoneuvot

Maksu/km

10 % pienempi kuin korkein maksu

20 % pienempi kuin korkein maksu

30 % pienempi kuin korkein maksu

75 % pienempi kuin korkein maksu

__________________

* Komission asetus (EU) …/…, annettu XXX, komission asetuksen (EU) 2017/xxx ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/46/EY muuttamisesta siltä osin kuin kyse on kevyiden henkilö- ja hyötyajoneuvojen todellisissa ajo-olosuhteissa syntyvistä päästöistä (Euro 6) [RDE 3] (EUVL L ..., ... 2017, s. ...).

** Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 715/2007, annettu 20 päivänä kesäkuuta 2007, moottoriajoneuvojen tyyppihyväksynnästä kevyiden henkilö- ja hyötyajoneuvojen päästöjen (Euro 5 ja Euro 6) osalta ja ajoneuvojen korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen saatavuudesta (EUVL L 171, 29.6.2007, s. 1).

*** Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 443/2009, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2009, päästönormien asettamisesta uusille henkilöautoille osana yhteisön kokonaisvaltaista lähestymistapaa kevyiden hyötyajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi (EUVL L 140, 5.6.2009, s. 1).

**** Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 510/2011, annettu 11 päivänä toukokuuta 2011, päästönormien asettamisesta uusille kevyille kuljetusajoneuvoille osana unionin kokonaisvaltaista lähestymistapaa kevyiden hyötyajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi (EUVL L 145, 31.5.2011, s. 1).”

(1) EUVL C 81, 2.3.2018, s. 188.
(2) EUVL C 176, 23.5.2018, s. 66.
(3)EUVL C 81, 2.3.2018, s. 188.
(4)EUVL C 176, 23.5.2018, s. 66.
(5)Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 25. lokakuuta 2018.
(6)Valkoinen kirja ˮYhtenäistä Euroopan liikennealuetta koskeva etenemissuunnitelma – Kohti kilpailukykyistä ja resurssitehokasta liikennejärjestelmääˮ, 28.3.2011 (COM(2011)0144).
(7)COM(2016)0501.
(8)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 1999/62/EY, annettu 17 päivänä kesäkuuta 1999, verojen ja maksujen kantamisesta raskailta tavaraliikenteen ajoneuvoilta tiettyjen infrastruktuurien käytöstä (EYVL L 187, 20.7.1999, s. 42).
(9)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1071/2009, annettu 21 päivänä lokakuuta 2009, maantieliikenteen harjoittajan ammatin harjoittamisen edellytyksiä koskevista yhteisistä säännöistä ja neuvoston direktiivin 96/26/EY kumoamisesta (EUVL L 300, 14.11.2009, s. 51).
(10)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1072/2009, annettu 21 päivänä lokakuuta 2009, maanteiden kansainvälisen tavaraliikenteen markkinoille pääsyä koskevista yhteisistä säännöistä (EUVL L 300, 14.11.2009, s. 72).
(11)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 165/2014, annettu 4 päivänä helmikuuta 2014, tieliikenteessä käytettävistä ajopiirtureista, tieliikenteen valvontalaitteista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3821/85 kumoamisesta sekä tieliikenteen sosiaalilainsäädännön yhdenmukaistamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 561/2006 muuttamisesta (EUVL L 60, 28.2.2014, s. 1).
(12)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/52/EY, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, sähköisten tiemaksujärjestelmien yhteentoimivuudesta yhteisössä (EUVL L 166, 30.4.2004, s. 124).
(13)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/50/EY, annettu 21 päivänä toukokuuta 2008, ilmanlaadusta ja sen parantamisesta (EUVL L 152, 11.6.2008, s. 1).
(14)Komission asetus (EU) 2016/427, annettu 10 päivänä maaliskuuta 2016, asetuksen (EY) N:o 692/2008 muuttamisesta kevyiden henkilö- ja hyötyajoneuvojen päästöjen (Euro 6) osalta (EUVL L 82, 31.3.2016, s. 1).
(15)Komission asetus (EU) 2016/646, annettu 20 päivänä huhtikuuta 2016, asetuksen (EY) N:o 692/2008 muuttamisesta kevyiden henkilö- ja hyötyajoneuvojen päästöjen (Euro 6) osalta (EUVL L 109, 26.4.2016, s. 1).
(16)...
(17)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/96/EY, annettu 19 päivänä marraskuuta 2008, tieinfrastruktuurin turvallisuuden hallinnasta (EUVL L 319, 29.11.2008, s. 59).
(18)EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1.
(19)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).


Puhtaiden ja energiatehokkaiden tieliikenteen moottoriajoneuvojen edistäminen ***I
PDF 242kWORD 78k
Euroopan parlamentin tarkistukset 25. lokakuuta 2018 ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi puhtaiden ja energiatehokkaiden tieliikenteen moottoriajoneuvojen edistämisestä annetun direktiivin 2009/33/EY muuttamisesta (COM(2017)0653 – C8-0393/2017 – 2017/0291(COD))(1)
P8_TA(2018)0424A8-0321/2018

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Komission teksti   Tarkistus
Tarkistus 1
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 2 kappale
(2)  Vähäpäästöistä liikkuvuutta koskevassa eurooppalaisessa strategiassaan21komissio totesi, että jotta unionin Yhdistyneiden kansakuntien ilmastosopimuksen osapuolten 21. konferenssissa Pariisissa 2015 antamat sitoumukset voitaisiin täyttää, liikenteen alalla on irrottauduttava hiilestä nopeammin ja siksi myös liikenteen kasvihuonekaasu- ja epäpuhtauspäästöissä olisi määrätietoisesti pyrittävä nollatasoon vuosisadan puoliväliin mennessä. Lisäksi on viipymättä vähennettävä jyrkästi liikenteen aiheuttamia ihmisten terveyttä vahingoittavia epäpuhtauspäästöjä. Tähän voidaan päästä erilaisten poliittisten aloitteiden yhdistelmällä, johon kuuluvat myös puhtaiden ajoneuvojen julkiset hankinnat.
(2)  Vähäpäästöistä liikkuvuutta koskevassa eurooppalaisessa strategiassaan21 komissio totesi, että jotta unionin Yhdistyneiden kansakuntien ilmastosopimuksen osapuolten 21. konferenssissa Pariisissa 2015 antamat sitoumukset voitaisiin täyttää, liikenteen alalla on irrottauduttava hiilestä nopeammin ja siksi myös liikenteen kasvihuonekaasu- ja epäpuhtauspäästöissä olisi määrätietoisesti pyrittävä nollatasoon vuosisadan puoliväliin mennessä. Lisäksi on viipymättä vähennettävä jyrkästi liikenteen aiheuttamia ihmisten terveyttä ja ympäristöä vahingoittavia epäpuhtauspäästöjä. Tähän voidaan päästä erilaisten poliittisten aloitteiden yhdistelmällä, johon kuuluvat myös toimet, joilla tuetaan liikennemuotosiirtymää kohti julkisia liikennepalveluja, ja puhtaiden ajoneuvojen julkiset hankinnat.
_________________
_________________
21 COM(2016)0501 final.
21 COM(2016)0501 final.
Tarkistus 2
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 4 kappale
(4)  Kuten komission tiedonannossa Eurooppa liikkeellä – Puhdas, kilpailukykyinen ja verkotettu liikenne ja liikkuvuus kaikille sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla23 ilmoitettiin, tämä ehdotus muodostaa osan toisesta toimenpidepaketista, jolla edistetään unionin pyrkimyksiä vähäpäästöisen liikenteen toteuttamiseksi. Paketti esitellään komission tiedonannossa Vähäpäästöisen liikkuvuuden toteuttaminen – Euroopan unioni, joka suojelee maapallo, antaa kuluttajille vaikutusmahdollisuuksia sekä puolustaa teollisuutta ja työntekijöitä, ja siihen kuuluu tarjontaan ja kysyntään suunnattuja toimenpiteitä, joilla on tarkoitus ohjata EU vähäpäästöisen liikkuvuuden tielle ja samalla vahvistaa EU:n liikkuvuuden ekosysteemin kilpailukyky.
(4)  Kuten komission tiedonannossa Eurooppa liikkeellä – Puhdas, kilpailukykyinen ja verkotettu liikenne ja liikkuvuus kaikille sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla23 ilmoitettiin, tämä ehdotus muodostaa osan toisesta toimenpidepaketista, jolla edistetään unionin pyrkimyksiä vähäpäästöisen liikenteen toteuttamiseksi. Paketti esitellään komission tiedonannossa Vähäpäästöisen liikkuvuuden toteuttaminen – Euroopan unioni, joka suojelee maapallo, antaa kuluttajille vaikutusmahdollisuuksia sekä puolustaa teollisuutta ja työntekijöitä, ja siihen kuuluu tarjontaan ja kysyntään suunnattuja toimenpiteitä, joilla on tarkoitus ohjata EU vähäpäästöisen liikkuvuuden tielle ja samalla vahvistaa EU:n liikkuvuuden ekosysteemin kilpailukyky. Kestäviä ajoneuvoja olisi edistettävä samalla kun kehitetään edelleen julkista liikennettä, sillä se on nopein ja kustannustehokkain tapa vähentää ajoneuvojen määrää teillä ja siten parantaa ilmanlaatua ja vähentää päästöjä.
_________________
_________________
23 COM(2017)0283 final.
23 COM(2017)0283 final.
Tarkistus 3
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 5 kappale
(5)  Uuteen teknologiaan liittyvä innovointi auttaa vähentämään ajoneuvojen päästöjä ja tukee liikenteen irtautumista hiilestä. Kun vähäpäästöiset ja päästöttömät ajoneuvot yleistyvät tieliikenteessä, hiilidioksidin ja tiettyjen epäpuhtauksien (hiukkaset, typen oksidit ja muut hiilivedyt kuin metaani) päästöt todennäköisesti vähenevät, ja tällainen kehitys edistää eurooppalaisen teollisuuden kilpailukykyä ja kasvua vähäpäästöisten ja päästöttömien ajoneuvojen kasvavilla maailmanmarkkinoilla.
(5)  Uuteen teknologiaan liittyvä innovointi auttaa vähentämään ajoneuvojen päästöjä ja melusaastetta ja tukee liikenteen irtautumista hiilestä. Kun vähäpäästöiset ja päästöttömät ajoneuvot yleistyvät tieliikenteessä, hiilidioksidin ja tiettyjen epäpuhtauksien (hiukkaset, typen oksidit ja muut hiilivedyt kuin metaani) päästöt vähenevät, ja täten ilmanlaatu paranee kaupungeissa ja muilla saastuneilla alueilla samalla, kun tällainen kehitys osaltaan edistää eurooppalaisen teollisuuden kilpailukykyä ja kasvua vähäpäästöisten ja päästöttömien ajoneuvojen kasvavilla maailmanmarkkinoilla sekä varmistaa vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurien kehittämisen. Teknologianeutraaliuden periaatteen on oltava perusperiaatteena kaikissa toimissa, jotta varmistetaan kilpailuympäristö ja edistetään sitä ja jotta kannustetaan tekemään lisää tutkimuksia ja innovaatioita tällä alalla. Ilman epäpuhtauksien ja melusaasteen vähentämiseksi sekä unionin ilmanlaatunormien täyttämiseksi kaupunki- ja maaseutualueilla tarvitaan konkreettista ja kunnianhimoista politiikkaa ja toimenpiteitä, joihin kuuluvat puhdaspäästöisten ajoneuvojen julkiset hankinnat.
Tarkistus 4
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 5 a kappale (uusi)
(5 a)   Polttomoottoriajoneuvojen ja akkutoimisten sähköajoneuvojen välinen hintapariteetti saavutetaan arvioiden mukaan vuosina 2020–2028. Lisäksi monet alkuperäiset laitevalmistajat ovat todenneet esimerkinomaisesti, että joidenkin uusien mallien kohdalla hintapariteetti saavutetaan vuonna 2020. Akkutoimisten sähköajoneuvojen alhaisempien käyttökustannusten vuoksi omistamisesta aiheutuvien kokonaiskustannusten pariteetti saavutetaan ennen ostohintapariteetin saavuttamisvuotta, tyypillisesti 2–6 vuoden kuluttua.
Tarkistus 5
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 5 b kappale (uusi)
(5 b)   Markkinaennusteissa arvioidaan, että puhtaiden ajoneuvojen, kuten täysin sähkökäyttöisten autojen, hinnat putoavat merkittävästi ja niistä tulee hyvin kilpailukykyisiä ja jopa käyttökustannuksiltaan halvempia kuin tavanomaiset ajoneuvot 2020-luvulla, erityisesti kun otetaan huomioon omistamisesta aiheutuvat kokonaiskustannukset, mihin vaikuttaa akkujen halpeneminen mutta myös muu kustannusten pieneneminen, joka aiheutuu polttoainekustannusten pienenemisestä ja sähköajoneuvon halvemmista ylläpitokustannuksista.
Tarkistus 6
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 5 c kappale (uusi)
(5 c)   Unioni on yksi johtavista alueista tutkimuksen ja arvokkaan ekoinnovoinnin alalla, ja Aasian ja Tyynenmeren alueella on puolestaan suurimmat linja-autojen ja akkujen tuottajat. Samalla tavoin akkukäyttöisten sähköajoneuvojen globaalia markkinakehitystä johtavat markkinat Kiinassa ja Yhdysvalloissa, joiden yhteenlaskettu osuus maailmanmarkkinoista on noin 60 prosenttia, kun unionin osuus niistä on 28 prosenttia. Siksi tarvitaan kunnianhimoinen unionin toimintapolitiikan kehys, jolla edistetään innovointia ja tuetaan edelleen unionin teollisuuden kilpailukykyä ja kasvua puhtaiden ajoneuvojen sekä niihin liittyvän teknologiainfrastruktuurin kasvavilla maailmanmarkkinoilla.
Tarkistus 7
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 5 d kappale (uusi)
(5 d)   Unionin olisi lisättävä kannustimia, joilla tuetaan sellaisten kestävien ja kierrätettävien akkujen teknologista kehittämistä, jotka olisi tuotettava siten, että minimoidaan niiden ympäristöjalanjälki.
Tarkistus 8
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 5 e kappale (uusi)
(5 e)   Kestävyystavoitteiden noudattamiseksi akut olisi tuotettava siten, että niiden ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman pienet unionissa ja sen ulkopuolella, erityisesti kun on kyse akkujen kokoonpanossa käytettävien raaka-aineiden louhinnasta. Kasvihuonekaasupäästöt olisi otettava huomioon koko tuotantoprosessin ajalta. Komission olisi direktiivin 2006/66/EY tarkistamisen yhteydessä esitettävä akkujen kierrätystä koskevia kunnianhimoisia tavoitteita.
Tarkistus 9
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 6 kappale
(6)  Julkiset viranomaiset voivat hankintapolitiikallaan luoda ja tukea innovatiivisten tavaroiden ja palvelujen markkinoita. Direktiiveissä 2014/24/EU24 ja 2014/25/EU25 asetetaan julkisille hankinnoille yhdenmukaistetut vähimmäissäännöt, joilla yhtenäistetään menettelyjä, joilla viranomaiset ja tietyt yleishyödyllisten palvelujen tarjoajat hankkivat tavaroita, urakoita ja palveluja. Niissä vahvistetaan sopimusten laajuutta koskevat yleiset kynnysarvot, joiden ylittyessä sopimuksiin on sovellettava unionin lainsäädäntöä ja jotka pätevät myös puhtaita ajoneuvoja koskevaan direktiiviin.
(6)  Kun otetaan huomioon, että tavaroihin, urakoihin ja palveluihin liittyvien julkisyhteisöjen menojen osuus on noin 14 prosenttia BKT:stä eli arviolta 1,8 biljoonaa euroa vuosittain, julkiset viranomaiset voivat hankintapolitiikallaan luoda ja tukea innovatiivisten tavaroiden ja palvelujen markkinoita. Direktiiveissä 2014/24/EU24 ja 2014/25/EU25 asetetaan julkisille hankinnoille yhdenmukaistetut vähimmäissäännöt, joilla yhtenäistetään menettelyjä, joilla viranomaiset ja tietyt yleishyödyllisten palvelujen tarjoajat hankkivat tavaroita, urakoita ja palveluja hankittujen tavaroiden (mukaan lukien ajoneuvojen) ympäristövaatimukset huomioon ottaen. Niissä vahvistetaan sopimusten laajuutta koskevat yleiset kynnysarvot, joiden ylittyessä sopimuksiin on sovellettava unionin lainsäädäntöä ja jotka pätevät myös puhtaita ajoneuvoja koskevaan direktiiviin. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi direktiivissä olisi esitettävä selkeitä ja avoimia vaatimuksia ja määritettävä hankintatavoitteille yksinkertainen laskentamenetelmä.
_________________
_________________
24EUVL L 94, 28.3.2014, s. 65.
24EUVL L 94, 28.3.2014, s. 65.
25EUVL L 94, 28.3.2014, s. 243.
25 EUVL L 94, 28.3.2014, s. 243.
Tarkistus 10
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 6 a kappale (uusi)
(6 a)   Kaikenlainen vaihtoehtoisia polttoaineita käyttävillä ajoneuvoilla harjoitettava kuljetustoiminta, myös julkista liikennettä varten, edellyttää lataus- ja tankkausinfrastruktuurin saatavuutta. Näin ollen direktiivissä 2014/94/EU olisi vahvistettava näkökohtia, jotka koskevat vaihtoehtoisia polttoaineita koskevan infrastruktuurin edistämistä julkisen liikenteen alalla. Komission olisi direktiivin tarkistamista odotettaessa laadittava toimintasuunnitelma julkisen liikenteen infrastruktuuria varten.
Tarkistus 11
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 6 b kappale (uusi)
(6 b)   Jäsenvaltioiden olisi voitava valtuuttaa se, että jakeluverkonhaltijat omistavat, kehittävät, hallinnoivat ja käyttävät pientä kriittistä massaa julkisia latausasemia, joihin kaikilla sähköntoimittajilla on vapaa pääsy, , jotta varmistetaan latauspisteiden riittävä saatavuus.
Tarkistus 12
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 6 c kappale (uusi)
(6 c)   Jäsenvaltioita olisi kannustettava selvittämään mahdollisuuksia tukea erittäin vähäpäästöisten ajoneuvojen käyttöä julkisissa palveluissa ja vähentää siitä aiheutuvia kustannuksia, esimerkiksi myöntämällä erittäin vähäpäästöisille ajoneuvoille vapautuksia tai alennuksia energiaveroista.
Tarkistus 13
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 8 kappale
(8)  Vaikutustenarvioinnissa korostetaan hyötyä, jota on saatavissa muuttamalla puhtaiden ajoneuvojen hankintaa koskevaa yleistä hallintotapaa unionin tasolla. Asettamalla hankintojen vähimmäisvaatimukset voidaan vaikuttaa puhtaiden ajoneuvojen tavoiteltuun yleistymiseen markkinoilla tehokkaammin kuin sisällyttämällä ulkoiset kustannukset yleisiin hankintapäätöksiin ottaen samalla huomioon, että ympäristönäkökohtia on tärkeää tarkastella kaikissa hankintapäätöksissä. Euroopan kansalaisille ja yrityksille keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä koituva hyöty riittää perustelemaan tämän mallin täysin, sikäli kuin mallissa ei vaadita, että hankintaviranomaiset, hankintayksiköt ja muut toimijat käyttävät jotain tiettyä teknologiaa.
(8)  Vaikutustenarvioinnissa korostetaan hyötyä, jota on saatavissa muuttamalla puhtaiden ja energiatehokkaiden ajoneuvojen hankintaa koskevaa yleistä hallintotapaa unionin tasolla. Asettamalla hankintojen vähimmäisvaatimukset voidaan vaikuttaa puhtaiden ajoneuvojen tavoiteltuun yleistymiseen markkinoilla tehokkaammin kuin sisällyttämällä ulkoiset kustannukset yleisiin hankintapäätöksiin ottaen samalla huomioon, että ympäristönäkökohtia on tärkeää tarkastella kaikissa hankintapäätöksissä. Euroopan kansalaisille ja yrityksille keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä koituva hyöty riittää perustelemaan tämän mallin täysin, sikäli kuin mallissa ei vaadita, että hankintaviranomaiset, hankintayksiköt ja muut toimijat käyttävät jotain tiettyä teknologiaa.
Tarkistus 14
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 9 kappale
(9)  Laajentamalla direktiivin soveltamisalaa siten, että mukaan otetaan sellaiset käytännöt kuin ajoneuvojen leasing-vuokraaminen, vuokraaminen ja osamaksukauppa sekä sopimukset, jotka koskevat maanteitse suoritettavia joukkoliikennepalveluita, matkustajien erikoismaantiekuljetuksia, tilausmatkustajaliikenteen palveluita sekä linja-autojen ja linja-autojen kaukoliikenteen vuokrausta kuljettajan kanssa, samoin kuin tietyt posti- ja pikalähettipalvelut ja jätehuoltopalvelut varmistetaan, että soveltamisala kattaa kaikki merkitykselliset hankintakäytännöt.
(9)  Laajentamalla direktiivin soveltamisalaa siten, että mukaan otetaan sellaiset käytännöt kuin ajoneuvojen leasing-vuokraaminen, vuokraaminen ja osamaksukauppa ja jälkiasennukset sekä sopimukset, jotka koskevat maanteitse suoritettavia joukkoliikennepalveluita, matkustajien erikoismaantiekuljetuksia, tilausmatkustajaliikenteen palveluita sekä linja-autojen ja linja-autojen kaukoliikenteen vuokrausta kuljettajan kanssa, samoin kuin tietyt posti- ja pikalähettipalvelut ja jätehuoltopalvelut varmistetaan, että soveltamisala kattaa kaikki merkitykselliset hankintakäytännöt, mutta tämä direktiivi ei saisi taannehtivasti vaikuttaa voimassa oleviin sopimuksiin. Lisäksi komission olisi tarkasteltava puhtaiden hankintojen toteutettavuutta muissa liikennemuodoissa.
Tarkistus 15
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 10 kappale
(10)  Keskeiset sidosryhmät kannattavat laajasti sellaista puhtaiden ajoneuvojen määritelmää, jossa otetaan huomioon kevyiden ja raskaiden hyötyajoneuvojen kasvihuonekaasu- ja ilmansaastepäästöjen vähentämisvaatimukset. Sen varmistamiseksi, että käytössä on riittävät kannustimet, joilla tuetaan vähäpäästöisten ja päästöttömien ajoneuvojen yleistymistä markkinoilla, olisi tämän muutoksen sisältämät tällaisten ajoneuvojen julkisia hankintoja koskevat säännökset muotoiltava niin, että ne vastaavat vuoden 2020 jälkeistä aikaa koskevia henkilö- ja pakettiautojen hiilidioksidipäästönormeja.26 Muutetun direktiivin mukaisesti toteutettavat toimet edistävät näiden normien mukaisten vaatimusten noudattamista. Tavoitteellisemmalla julkisiin hankintoihin sovellettavalla lähestymistavalla voidaan saada aikaan lisäpontta markkinoille.
(10)  Muutetulla direktiivillä olisi edistettävä kevyiden ja raskaiden hyötyajoneuvojen kasvihuonekaasu- ja ilmansaastepäästöjen vähentämistä. Sen varmistamiseksi, että käytössä on riittävät kannustimet, joilla tuetaan päästöttömien ja vähäpäästöisten ajoneuvojen yleistymistä markkinoilla, olisi tämän muutoksen sisältämät tällaisten ajoneuvojen julkisia hankintoja koskevat säännökset muotoiltava niin, että ne vastaavat vuoden 2020 jälkeistä aikaa koskevia henkilö- ja pakettiautojen hiilidioksidipäästönormeja26. Tämän direktiivin mukaisesti toteutettavat toimet edistävät näiden normien mukaisten vaatimusten noudattamista ja helpottavat tähän liittyvän latausinfrastruktuurin käyttöönottoa. Tavoitteellisemmalla julkisiin hankintoihin sovellettavalla lähestymistavalla saadaan aikaan lisäpontta markkinoille.
_________________
_________________
26 COM(2017)0676 final.
26 COM(2017)0676.
Tarkistus 16
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 10 a kappale (uusi)
(10 a)   Ilmanlaadun parantamiseksi kunnissa on ratkaisevan tärkeää uudistaa kuljetuskalusto puhtaan ajoneuvon normin mukaiseksi. Lisäksi kiertotalouden perusperiaatteet edellyttävät tuotteiden käyttöiän pidentämistä. Näin ollen myös jälkiasennuksena puhtaan ajoneuvon normin mukaisiksi muutetut ajoneuvot olisi otettava huomioon liitteessä olevissa taulukoissa 4 ja 5 esitettyjen hankintojen vähimmäistavoitteiden saavuttamisessa.
Tarkistus 17
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 10 b kappale (uusi)
(10 b)   Myös ajoneuvoilla, joilla ei ole pakokaasupäästöjä, voi olla huomattava ympäristöjalanjälki, mikä johtuu osien valmistusprosessista ja kierrätettävyyden tasosta tai polttoaineen tuotannon tehokkuudesta. Tähän haasteeseen vastaavien tekniikoiden, kuten kestävien ja kierrätettävien akkujen, olisi saatava enemmän tukea, jotta voidaan saavuttaa liitteessä olevissa taulukoissa 4 ja 5 esitetyt hankintojen vähimmäistavoitteet. Näiden tekniikoiden tutkimusta ja kehittämistä olisi edistettävä myös unionin muissa politiikoissa.
Tarkistus 18
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 10 c kappale (uusi)
(10 c)  Hiilidioksidipäästöjen laskennan olisi perustuttava koko polttoaineketjua koskevaan lähestymistapaan, jotta voidaan huomioida polttoaineen toimitusketju kokonaisuudessaan alkaen hankintavaiheesta ja päättyen pakokaasupäästöihin. Näin saadaan tarkempi käsitys tietyn ajoneuvon kokonaispäästöistä. Tämän vuoksi komission olisi otettava käyttöön koko polttoaineketjuun perustuva päästöjen kirjaamismenetelmä viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2022.
Tarkistus 19
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 11 kappale
(11)  Kevyitä ja raskaita hyötyajoneuvoja käytetään eri tarkoituksiin ja niiden markkinoiden kypsyysasteet ovat eritasoiset, ja julkisiin hankintoihin sovellettavissa säännöksissä olisikin hyvä ottaa nämä erot huomioon. Vaikutustenarvioinnissa tuotiin esiin lisäarvo, jota olisi saatavissa vaihtoehtoisiin polttoaineisiin perustuvan toimintamallin käytöstä siihen asti, että raskaiden hyötyajoneuvojen hiilidioksidipäästöille on unionin tasolla vahvistettu teknologianeutraalit vaatimukset, joita komissio aikookin tulevaisuudessa ehdottaa. Vaikutustenarvioinnissa todettiin lisäksi, että vähäpäästöisten ja päästöttömien kaupunkiliikenteen linja-autojen markkinat ovat kehittyneet jo varsin kypsiksi, kun taas vähäpäästöisten ja päästöttömien kuorma-autojen markkinoiden kehitys ei vielä ole yhtä pitkällä.
(11)  Kaksi- ja kolmipyöräisiä sekä kevyitä ja raskaita hyötyajoneuvoja käytetään eri tarkoituksiin ja niiden markkinoiden kypsyysasteet ovat eritasoiset, ja julkisiin hankintoihin sovellettavissa säännöksissä olisikin hyvä ottaa nämä erot huomioon. Olisi todettava lisäksi, että vähäpäästöisten ja päästöttömien kaupunkiliikenteen linja-autojen markkinat ovat kehittyneet viime aikoina, kun taas vähäpäästöisten ja päästöttömien kuorma-autojen markkinoiden kehitys on aluillaan.
Tarkistus 20
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 11 a kappale (uusi)
(11 a)   Mahdollisuudet vähentää päästöjä yksinomaan julkisten hankintojen avulla ovat rajalliset, ja julkisen liikenteen osuus liikennealan päästöistä on vain vähäinen. Tämän vuoksi jäsenvaltioita olisi kannustettava sääntelemään muiden ajoneuvokannan omistajien, kuten taksi-, autonvuokraus- ja yhteiskäyttöyritysten, toteuttamia puhtaiden ajoneuvojen ostoja.
Tarkistus 21
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 12 kappale
(12)  Asettamalla puhtaiden ajoneuvojen hankinnoille vuosia 2025 ja 2030 koskevat jäsenvaltiokohtaiset vähimmäistavoitteet pystyttäneen parantamaan politiikan vakautta markkinoilla, joilla investoinnit vähäpäästöiseen ja päästöttömään liikkuvuuteen ovat perusteltuja. Vähimmäistavoitteet tukevat markkinoiden kehittämistä koko unionissa. Niissä annetaan aikaa julkisten hankintamenettelyjen mukauttamiseen, ja niillä annetaan markkinoille selkeä viesti. Vaikutustenarvioinnissa pannaan merkille, että jäsenvaltiot yhä enemmän asettavat tavoitteita taloudellisten valmiuksiensa ja ongelman vakavuuden mukaan. Eri jäsenvaltioille olisi asetettava erilaiset tavoitteet sen mukaan, mitkä niiden taloudelliset valmiudet (bruttokansantuote asukasta kohti) ja saastealtistus (kaupunkien asukastiheys) ovat. Hankintojen vähimmäistavoitteita olisi täydennettävä velvoittamalla hankintaviranomaiset ja -yksiköt ja muut toimijat ottamaan hankinnoissaan huomioon asian kannalta merkitykselliset energia- ja ympäristönäkökohdat. Tämän muutetun direktiivin alueellisista vaikutuksista tehdyssä arvioinnissa kävi ilmi, että vaikutukset jakautuvat tasaisesti unionin eri alueiden välillä.
(12)  Asettamalla puhtaiden ajoneuvojen hankinnoille vuosiin 2025 ja 2030 mennessä saavutettavat jäsenvaltiokohtaiset vähimmäistavoitteet pystyttäneen parantamaan politiikan vakautta markkinoilla, joilla investoinnit vähäpäästöiseen ja päästöttömään liikkuvuuteen ovat perusteltuja. Vähimmäistavoitteet tukevat markkinoiden kehittämistä koko unionissa. Niissä annetaan aikaa julkisten hankintamenettelyjen mukauttamiseen, ja niillä annetaan markkinoille selkeä viesti. Vaikutustenarvioinnissa pannaan merkille, että jäsenvaltiot yhä enemmän asettavat tavoitteita taloudellisten valmiuksiensa ja ongelman vakavuuden mukaan. Eri jäsenvaltioille olisi asetettava erilaiset tavoitteet sen mukaan, mitkä niiden taloudelliset valmiudet (bruttokansantuote asukasta kohti) ja saastealtistus (kaupunkien asukastiheys) ovat. Hankintojen vähimmäistavoitteita olisi täydennettävä velvoittamalla hankintaviranomaiset ja -yksiköt ja muut toimijat ottamaan hankinnoissaan huomioon asian kannalta merkitykselliset energia- ja ympäristönäkökohdat. Tämän muutetun direktiivin alueellisista vaikutuksista tehdyssä arvioinnissa kävi ilmi, että vaikutukset jakautuvat tasaisesti unionin eri alueiden välillä.
Tarkistus 22
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 12 a kappale (uusi)
(12 a)   Euroopan parlamentti kehotti autoalan päästömittauksia käsittelevän tutkimuksen johdosta neuvostolle ja komissiolle 4 päivänä huhtikuuta 2017 antamassaan suosituksessa10a jäsenvaltioita edistämään ympäristöä säästäviä julkisia hankintoja koskevaa politiikkaa siten, että viranomaiset hankkivat päästöttömiä tai erittäin vähäpäästöisiä ajoneuvoja omaan käyttöönsä tai käytettäviksi (osittain) julkisissa ajoneuvojen yhteiskäyttöohjelmissa ja että luovutaan uusista hiilidioksidipäästöjä aiheuttavista autoista vaiheittain vuoteen 2035 mennessä.
_________________
10a EUVL C 298, 23.8.2018, s. 140.
Tarkistus 23
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 13 kappale
(13)  Suurin vaikutus voidaan saada aikaan, kun puhtaiden ajoneuvojen julkisia hankintoja kohdistetaan alueille, joilla ilma on suhteellisen pahoin saastunutta. Jäsenvaltioiden viranomaisia kehotetaan kiinnittämään erityistä huomiota juuri näihin alueisiin, kun ne päättävät vähimmäistavoitteittensa toteuttamisesta, ja selostamaan tähän liittyviä toimia muutetun direktiivin mukaisesti antamissaan kertomuksissa.
(13)  Suurin vaikutus voidaan saada aikaan, kun puhtaiden ajoneuvojen julkisia hankintoja kohdistetaan alueille, joilla ilma on suhteellisen pahoin saastunutta ja melusaastetta on suhteellisen paljon. Jäsenvaltioiden viranomaisia kehotetaan kiinnittämään erityistä huomiota juuri näihin alueisiin, kun ne päättävät vähimmäistavoitteittensa toteuttamisesta, ja selostamaan tähän liittyviä toimia muutetun direktiivin mukaisesti antamissaan kertomuksissa. Viranomaisille olisi annettava asianmukaista teknistä tukea, jotta vältetään kohtuuton rasitus ja optimoidaan tämän direktiivin mahdolliset tulokset.
Tarkistus 24
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 13 a kappale (uusi)
(13 a)   Muutetulla direktiivillä olisi myötävaikutettava kasvihuonekaasu- ja ilmansaastepäästöjen vähentämiseen ja puhtaan julkisen tieliikenteen edistämiseen. Sillä ei saisi estää muun puhtaan liikenteen, kuten raitiovaunu- ja metrojunaliikenteen, kehittämistä.
Tarkistus 25
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 13 b kappale (uusi)
(13 b)   Tässä direktiivissä vahvistettuja kynnysarvoja on vaikea panna täytäntöön kehittämättä myyntikelpoisia ja teknisesti kypsiä tuotteita. Jotta tiedot edistymisestä voitaisiin päivittää säännöllisesti, komission olisi esitettävä joka toinen vuosi kertomus, jossa arvioidaan, onko myyntikelpoisia ratkaisuja puhtaiksi ajoneuvoiksi olemassa. Komission ja jäsenvaltioiden olisi myös annettava entistä suurempia taloudellisia ja muita kannustimia, jotta markkinoille saadaan nopeammin tällaisia puhtaita ajoneuvoja.
Tarkistus 26
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 13 c kappale (uusi)
(13 c)  Kun otetaan huomioon huomattavat erot yksityisten liikenteenharjoittajien taloudellisessa liikkumavarassa mahdollisesti kalliimpien vaihtoehtoisella polttoaineella toimivien ajoneuvojen ottamiseksi käyttöön, olisi otettava käyttöön mekanismeja, joilla voidaan varmistaa, että julkisten ja yksityisten liikenteenharjoittajien väliset tarjous- ja tarjouskilpailumenettelyt ovat tasapuoliset ja että tässä direktiivissä asetettujen hankintojen vähimmäistavoitteiden noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia ei siirretä paikallisviranomaisille, erityisesti pienemmille kunnille, eivätkä ne johda korkeampien kustannusten ulkoistamiseen korkeampien lippuhintojen, korkeampien paikallisverojen tai julkisten liikennepalvelujen vähentämisen kautta.
Tarkistus 27
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 15 kappale
(15)  Tämän muutetun direktiivin mukaisten julkisista hankinnoista annettavien kertomusten perusteella pitäisi saada selkeä katsaus markkinoista, jotta täytäntöönpanoa voidaan seurata tehokkaasti. Ensiksi olisi vuonna 2023 annettava välikertomus, sitten vuonna 2026 ensimmäinen täysimittainen kertomus vähimmäistavoitteiden toteuttamisesta ja sen jälkeen kertomus kolmen vuoden välein. Raportoinnin olisi oltava vaivatonta, jotta yksittäisille julkisille elimille aiheutuva hallinnollinen rasitus olisi mahdollisimman kevyt ja jotta markkinoiden tilanteesta saataisiin aito käsitys. Komissio huolehtii vähäpäästöisiä ja päästöttömiä ja muita vaihtoehtoista polttoainetta käyttäviä ajoneuvoja koskevasta täysimittaisesta raportoinnista unionin yhteisen hankintasanaston puitteissa. Yhteisen hankintasanaston erityisillä koodeilla helpotetaan Tender Electronic Daily -tietokantaan perustuvaa rekisteröintiä ja seurantaa.
(15)  Tämän muutetun direktiivin mukaisten julkisista hankinnoista annettavien kertomusten perusteella pitäisi saada selkeä katsaus markkinoista, jotta täytäntöönpanoa voidaan seurata tehokkaasti. Ensiksi jäsenvaltioiden olisi vuonna 2023 annettava alustava kertomus komissiolle julkisista hankinnoista ja vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista annettujen unionin säädösten mukaisten kertomusten puitteissa, sitten vuonna 2026 ensimmäinen täysimittainen kertomus vähimmäistavoitteiden toteuttamisesta ja sen jälkeen kertomus kolmen vuoden välein. Raportoinnin olisi oltava vaivatonta, jotta yksittäisille julkisille elimille aiheutuva hallinnollinen rasitus olisi mahdollisimman kevyt ja jotta markkinoiden tilanteesta saataisiin aito käsitys. Kertomusten olisi sisällettävä tietoja direktiivin 2009/33/EY täytäntöönpanemiseksi toteutetuista toimista ja oltava unionin yhteiseen hankintasanastoon sisältyvien luokkien mukaisia. Komission olisi annettava säännöllisesti kertomuksia Euroopan parlamentille ja neuvostolle direktiivin 2009/33/EY täytäntöönpanosta. Komission olisi myös arvioitava, voitaisiinko maanrakennuskoneet sisällyttää direktiivin 2009/33/EY soveltamisalaan, ja jos voidaan, laadittava menetelmä ”puhtaiden maanrakennuskoneiden” määritelmän laatimiseksi.
Tarkistus 28
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 15 a kappale (uusi)
(15 a)  Jotta voidaan antaa paremmat tiedot alan tulevaa päätöksentekoa varten muodostamalla tarkempi käsitys tietyn ajoneuvon kokonaispäästöistä ja ottaa huomioon koko arvoketju, komission olisi ehdotettava menetelmää ajoneuvojen elinkaarenaikaisten hiilidioksidipäästöjen ja koko polttoaineketjun hiilidioksidipäästöjen laskentaa varten. Kyseiset päästöt olisi otettava huomioon, kun komissio tarkastelee uudelleen direktiiviä 2009/33/EY ja muuta asiaankuuluvaa lainsäädäntöä, joka liittyy vaihtoehtoisiin polttoaineisiin.
Tarkistus 29
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 16 kappale
(16)  Puhtaiden ajoneuvojen yleistymistä markkinoilla voidaan tukea myös kansallisen ja unionin tason kohdennetuilla julkisilla tukitoimenpiteillä. Tähän kuuluu tiedonvaihdon parantaminen ja hankintojen yhtenäistäminen, jotta toimet riittävät laajuudeltaan vähentämään kustannuksia ja vaikuttamaan markkinoihin. Mahdollisuus julkiseen tukeen, jolla edistetään vaihtoehtoisten polttoaineiden jakelun edellyttämien infrastruktuurien kehittämistä, tunnustetaan valtiontuesta ympäristönsuojelulle ja energia-alalle vuosina 2014–2020 myönnettävästä valtiontuesta annetuissa suuntaviivoissa27. Tällaisen julkisen tuen myöntämiseen sovelletaan kuitenkin edelleen perussopimusta ja erityisesti sen 107 ja 108 artiklaa.
(16)  Puhtaiden ajoneuvojen yleistymistä markkinoilla voidaan tukea myös kansallisen ja unionin tason kohdennetuilla julkisilla tukitoimenpiteillä. Tähän kuuluu tiedonvaihdon parantaminen ja hankintojen yhtenäistäminen, jotta toimet riittävät laajuudeltaan vähentämään kustannuksia ja vaikuttamaan markkinoihin. Edistämisen arvoisia ovat myös alueelliset pilottihankkeet, erityisesti siellä, missä maaseutu- ja kaupunkialueet kohtaavat. Mahdollisuus julkiseen tukeen, jolla edistetään vaihtoehtoisten polttoaineiden jakelun edellyttämien infrastruktuurien kehittämistä, tunnustetaan valtiontuesta ympäristönsuojelulle ja energia-alalle vuosina 2014–2020 myönnettävästä valtiontuesta annetuissa suuntaviivoissa27. Tällaisen julkisen tuen myöntämiseen sovelletaan kuitenkin edelleen perussopimusta ja erityisesti sen 107 ja 108 artiklaa.
_________________
_________________
27EUVL C 200, 28.6.2014, s. 1.
27EUVL C 200, 28.6.2014, s. 1.
Tarkistus 30
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 16 a kappale (uusi)
(16 a)   Päästöjen ja ilmansaasteiden vähentämiseksi edelleen jäsenvaltioita olisi tapauksen mukaan kannustettava soveltamaan erilaisia kannustimia ja mekanismeja ajoneuvokannan kehittämiseksi muilla aloilla kuin niillä, joita säännellään muutetussa direktiivissä.
Tarkistus 31
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 16 b kappale (uusi)
(16 b)   Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että kustannuksia, jotka aiheutuvat tässä direktiivissä vahvistettujen hankintojen vähimmäistavoitteiden noudattamisesta, ei siirretä paikallisviranomaisille ja että hankintaviranomaisten ja -yksiköiden saataville asetetaan riittävästi taloudellisia resursseja.
Tarkistus 32
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 16 c kappale (uusi)
(16 c)   Kohdennetut tukitoimet ovat välttämättömiä puhtaiden ajoneuvojen hankinnassa. Auttaakseen tämän direktiivin tavoitteiden saavuttamisessa jäsenvaltioiden on laajennettava taloudellisia ja muita kannustimia, jotta nopeutetaan puhtaiden ajoneuvojen käyttöönottoa markkinoilla.
Tarkistus 33
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 16 d kappale (uusi)
(16 d)  Tässä direktiivissä säädetyt kevyiden ja raskaiden hyötyajoneuvojen hankintojen vähimmäistavoitteet edellyttävät hankintaviranomaisilta ja ‑yksiköiltä ylimääräisiä taloudellisia resursseja. Sen vuoksi unionin talousarvio- ja rahoituspolitiikassa olisi vuoden 2020 jälkeen otettava se huomioon, jotta hankintaviranomaisille ja -yksiköille tarjotaan riittävästi taloudellista tukea. Tämän olisi heijastuttava tulevassa monivuotisessa rahoituskehyksessä ja kestävää rahoitusta ja unionin rahoituslaitoksia koskevissa säännöissä.
Tarkistus 34
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 16 e kappale (uusi)
(16 e)   Sen varmistamiseksi, että viranomaisia kannustetaan hankkimaan puhtaita ajoneuvoja ja jäsenvaltioita investoimaan vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönottoon, mutta myös sen riskin välttämiseksi, että tällaisten hankintojen seurauksena matkustajat joutuvat maksamaan korkeampia hintoja, hankintayksiköitä olisi tuettava vuoden 2020 jälkeisessä unionin talousarvio- ja rahoituspolitiikassa. Tämän olisi heijastuttava tulevassa monivuotisessa rahoituskehyksessä ja kestävää rahoitusta ja unionin rahoituslaitoksia koskevissa säännöissä. Jäsenvaltioiden olisi lisäksi laajennettava taloudellisia ja muita kannustimia ja suunniteltava ympäristövaikutuksia koskevia tarkastuksia, jotta nopeutetaan puhtaiden ajoneuvojen käyttöönottoa markkinoilla. Näillä toimilla pienennetään alkuvaiheen suuria investointeja infrastruktuurimuutoksiin ja tuetaan liikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentämistä.
Tarkistus 35
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 16 f kappale (uusi)
(16 f)   Unionilla on nykyisessä monivuotisessa rahoituskehyksessä joukko erilaisia rahastoja, joiden avulla se voi tukea jäsenvaltioita, paikallisviranomaisia ja asianomaisia toimijoita niiden siirtyessä kestävään liikkuvuuteen. Kaudella 2014–2020 unioni on varannut 13,7 miljardia euroa Euroopan rakenne- ja investointirahastoista kaupunkiliikenteen rahoitukseen. Unionin Horisontti 2020 ‑tutkimusohjelmasta osoitetaan noin 200 miljoonaa euroa kaupunkiliikenteelle ja 650 miljoonaa euroa älykkäille kaupungeille, ja Verkkojen Eurooppa ‑välineestä osoitetaan noin 200 miljoonaa euroa kaupunkien solmukohtia koskeville ehdotuspyynnöille. Komission ja jäsenvaltioiden olisi seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä jatkettava tukea kestävään kaupunkiliikenteeseen liittyville hankkeille ja vahvistettava tarpeellisia synergiavaikutuksia eri rahoituslähteiden ja ohjelmien välillä. On vahvistettava etenkin kaupunkiliikenteen, uuden digitaalistrategian ja energiaunionin välisiä yhteyksiä, kuten mahdollisuutta rahoittaa Verkkojen Eurooppa -välineen avulla synergiahankkeita antamalla ylimääräinen yhteisrahoitusosuus liikennehankkeille, joilla on energiaan ja televiestintään liittyviä osatekijöitä ja siten valtava kaupunkihankkeisiin liittyvä potentiaali.
Tarkistus 36
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 16 g kappale (uusi)
(16 g)   Olisi edistettävä entistä kohdennetumpaa unionin rahoitusvälineiden, kuten Euroopan strategisten investointien rahaston ja Euroopan investointipankin Cleaner Transport Facility -aloitteen, käyttöä, sillä ne voivat auttaa rahoittamaan ajoneuvokantaa ja kalustoa. Siksi olisi parannettava teknisten ja rahoitusneuvontapalvelujen saatavuutta paikallisviranomaisille ja toimijoille, esimerkkeinä Euroopan investointineuvontakeskus, JASPERS, JESSICA ja Compass-rahoitusväline, jotta voidaan vahvistaa niiden institutionaalisia valmiuksia sekä hankkeiden valmistelua ja täytäntöönpanoa ja jotta voidaan saavuttaa unionin rahastojen ja rahoitusvälineiden optimoitu käyttö ja vähentää innovoivien tarjousten riskejä.
Tarkistus 37
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 16 h kappale (uusi)
(16 h)   Julkisia viranomaisia olisi myös kannustettava hankkimaan ajoneuvoja noudattaen direktiivin 2014/25/EU 82 artiklassa tarkoitettuja kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen perusteita ottaen huomioon kustannustehokkuus ajoneuvon elinkaaren aikana sekä ympäristöön liittyvät ja sosiaaliset näkökohdat.
Tarkistus 38
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 16 i kappale (uusi)
(16 i)   Investointien vaikutuksen maksimoimiseksi liikkuvuutta ja kaupunkisuunnittelua on koordinoitava entistä paremmin esimerkiksi kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmien avulla. Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmia kehitetään yksittäisillä politiikanaloilla ja yhteistyössä hallinnon eri tasojen kanssa, ja niissä yhdistetään eri liikennemuodot, liikenneturvallisuus, tavarantoimitukset, liikkuvuuden hallinta sekä älykkäät liikennejärjestelmät. Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmilla on tärkeä sija pyrittäessä saavuttamaan hiilidioksidipäästöjen, melun ja ilman epäpuhtauksien vähentämistä koskevat unionin tavoitteet. Siksi kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmien soveltamisen olisi oltava tärkeä tekijä, joka otetaan huomioon rahoitettaessa unionin hankkeita kaupunkiliikenteen alalla ja myös pantaessa tätä muutettua direktiiviä täytäntöön. Tässä yhteydessä komission olisi annettava toimivaltaisille viranomaisille tarvittavaa neuvontaa ja teknistä tukea kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmien laadinnassa niin, että toissijaisuusperiaate otetaan täysimääräisesti huomioon.
Tarkistus 39
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 16 j kappale (uusi)
(16 j)   Puhtaiden ajoneuvojen käyttöönoton tukemisen ohella julkiset hankinnat edistävät liikkuvuuden uusia muotoja. Puhtaille ajoneuvoille tarjotaan kannustimia, ja tämä johtaa infrastruktuurin käyttöönoton nopeutumiseen kaupunkialueilla samalla, kun digitalisaatio optimoi matkustaja- ja tavaraliikenteen tehokkuuden. Useiden liikennemuotojen yhdistäminen ja jaettu liikkuvuus sekä yhdistetyt lipunmyyntiratkaisut ovat keskeisellä sijalla siirryttäessä liikenteeseen palveluna.
Tarkistus 40
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 17 kappale
(17)  Direktiivin tavoitteiden saavuttamiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, joilla saatetaan ajan tasalle raskaiden hyötyajoneuvojen hiilidioksidipäästönormeihin liittyvät säännökset, viideksi vuodeksi [lisätään voimaantulopäivä] lähtien. Tätä kautta olisi jatkettava ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista. On erityisen tärkeää, että komissio toteuttaa asiaa valmistellessaan asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti.
Poistetaan.
Tarkistus 41
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 18 a kappale (uusi)
(18 a)  Paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen1 a mukaisesti olisi keskityttävä erityisesti unionin lainsäädännön vaikutusten seuraamiseen. Direktiivin 2009/33/EY arvioinnin olisi tarjottava perusta jatkotoimia koskevien vaihtoehtojen vaikutustenarvioinnille. Komission olisi siksi arvioitava parhaan ja viimeisimmän saatavilla olevan tieteellisen näytön perustella, onko kyseistä direktiiviä tarpeen tarkistaa, ja otettava arvioinnissa huomioon ajoneuvojen elinkaarenaikaiset hiilidioksidipäästöt ja koko polttoaineketjun hiilidioksidipäästöt, jotta voidaan varmistaa politiikkatavoitteiden täyttymistä koskeva avoimuus ja vastuullisuus, ja esitettävä tarvittaessa tarpeellisia parannuksia. Tässä yhteydessä komission olisi tapauksen mukaan tarkasteltava uudelleen myös muuta vaihtoehtoisiin polttoaineisiin liittyvää asiaankuuluvaa lainsäädäntöä.
______________
1 a EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1.
Tarkistus 42
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 18 b kappale (uusi)
(18 b)   Huomattava osa julkisen liikenteen hankinnoista liittyy julkisen paikallisliikenteen elimiin, jotka ovat yleisesti paikallisviranomaisten hallussa, mutta niiden taloudelliset resurssit ovat rajalliset. Puhtaiden ajoneuvojen hankintaa koskevat säännöt eivät siten saisi aiheuttaa merkittäviä taloudellisia lisärasitteita tai kustannusten ulkoistamisesta johtuvia lippujen hinnankorotuksia, paikallisten verojen nousua tai julkisen liikenteen vähentämistä.
Tarkistus 43
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 18 c kappale (uusi)
(18 c)   Unionin olisi suojeltava unionin valmistajia epäreilulta kilpailulta kolmansissa maissa, joissa unionin valmistajat eivät voi osallistua tieliikenteen moottoriajoneuvojen ostamista, leasing-vuokraamista, vuokraamista tai osamaksukauppaa koskeviin julkisiin tarjouskilpailuihin. Sen vuoksi komission olisi analysoitava epäreiluja kilpailukäytäntöjä kolmansissa maissa ja toteutettava asianmukaisia toimenpiteitä eurooppalaisen teollisuuden suojelemiseksi.
Tarkistus 44
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 1 alakohta
Direktiivi 2009/33/EY
Otsikko
”Direktiivi 2009/33/EY puhtaiden tieliikenteen moottoriajoneuvojen edistämisestä vähäpäästöisen liikkuvuuden tukemiseksi”.
”Direktiivi 2009/33/EY puhtaiden tieliikenteen moottoriajoneuvojen edistämisestä julkisissa hankinnoissa vähäpäästöisen liikkuvuuden tukemiseksi”.
Tarkistus 45
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 1 a alakohta (uusi)
Direktiivi 2009/33/EY
1 artikla – 1 kohta
(1 a)   Korvataan 1 artiklan 1 kohta seuraavasti:
Tässä direktiivissä edellytetään, että hankintaviranomaiset, hankintayksiköt sekä tietyt liikenteenharjoittajat ottavat tieliikenteen moottoriajoneuvoja ostaessaan huomioon ajoneuvon elinkaarenaikaiset energia- ja ympäristövaikutukset, mukaan lukien energiankulutuksen ja hiilidioksidipäästöt ja tietyt epäpuhtauspäästöt, niin, että tavoitteina on edistää ja stimuloida puhtaiden ja energiatehokkaiden ajoneuvojen markkinoita sekä parantaa liikennealan myönteistä vaikutusta yhteisön ympäristö-, ilmasto- ja energiapolitiikkaan.
Tässä direktiivissä edellytetään, että hankintaviranomaiset, hankintayksiköt sekä tietyt liikenteenharjoittajat ottavat tieliikenteen moottoriajoneuvoja ostaessaan, leasing-vuokratessaan, vuokratessaan tai osamaksukaupalla ostaessaan huomioon ajoneuvon elinkaarenaikaiset energia- ja ympäristövaikutukset, mukaan lukien energiankulutuksen ja hiilidioksidipäästöt ja tietyt epäpuhtauspäästöt, niin, että tavoitteina on edistää ja stimuloida puhtaiden ja energiatehokkaiden ajoneuvojen markkinoita sekä parantaa liikennealan myönteistä vaikutusta unionin ympäristö-, ilmasto- ja energiapolitiikkaan.
Tarkistus 46
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 1 b alakohta (uusi)
Direktiivi 2009/33/EY
2 artikla – 1 kohta
(1 b)  Korvataan 2 artiklan 1 kohta seuraavasti:
Jäsenvaltiot voivat vapauttaa tämän direktiivin vaatimuksista sellaisten ajoneuvojen ostamista koskevat sopimukset, joihin viitataan direktiivin 2007/46/EY 2 artiklan 3 kohdassa ja joita varten ei vaadita tyyppihyväksyntää tai yksittäistä hyväksyntää niiden alueella.
”Jäsenvaltiot voivat vapauttaa tämän direktiivin vaatimuksista sellaisten ajoneuvojen ostamista, leasing-vuokraamista, vuokraamista tai osamaksukauppaa koskevat sopimukset, joihin viitataan direktiivin 2007/46/EY 2 artiklan 3 kohdassa ja joita varten ei vaadita tyyppihyväksyntää tai yksittäistä hyväksyntää niiden alueella.
Tarkistus 47
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta
Direktiivi 2009/33/EY
3 artikla – 1 kohta – johdantokappale
Tätä direktiiviä sovelletaan sopimuksiin, jotka koskevat tieliikenteen moottoriajoneuvojen ostamista, leasing-vuokraamista, vuokraamista tai osamaksukauppaa,
Tätä direktiiviä sovelletaan sopimuksiin, jotka koskevat tieliikenteen moottoriajoneuvojen ostamista, leasing-vuokraamista, vuokraamista, osamaksukauppaa tai niihin tehtäviä jälkiasennuksia,
Tarkistus 48
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta
Direktiivi 2009/33/EY
3 artikla – 1 kohta – c a alakohta (uusi)
c a)   jonka suorittavat Euroopan unionin toimielimet, virastot ja elimet.
Tarkistus 49
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 3 alakohta
Direktiivi 2009/33/EY
4 artikla – 1 kohta – 4 alakohta
4.  ’puhtaalla ajoneuvolla’
4.  ’puhtaalla ajoneuvolla’ luokasta riippumatta ajoneuvoa, joka käyttää direktiivin 2014/94/EU 2 artiklan 1 alakohdassa määriteltyjä vaihtoehtoisia polttoaineita, lukuun ottamatta polttoaineita, joita ei tuoteta direktiivin 2108/... (RED II) liitteessä IX olevassa A osassa luetelluista raaka-aineista tai jotka tuotetaan palmuöljystä*, mukaan lukien hybridiajoneuvot, joissa sähköä käytetään ainoastaan osassa ajoneuvon varsinaista käyttöä, vähäpäästöiset ajoneuvot ja päästöttömät ajoneuvot. Polttomoottoriajoneuvoissa todelliset ajonaikaiset päästöt** prosenttiosuutena päästörajoista*** voivat olla enintään 80 prosenttia.”
a)  luokan M1 tai M2 ajoneuvoa, jonka suurimmat pakokaasupäästöt ilmaistuna yksikkönä CO2g/km ovat liitteessä olevassa taulukossa 2 annettujen kynnysarvojen mukaiset ja jonka todelliset ajonaikaiset epäpuhtauspäästöt ovat pienemmät kuin mainitussa taulukossa 2 tarkoitetut prosenttiosuudet sovellettavista päästörajoista, tai
b)  luokan N1 ajoneuvoa, jonka suurimmat pakokaasupäästöt ilmaistuna yksikkönä CO2g/km ovat liitteessä olevassa taulukossa 2 annettujen kynnysarvojen mukaiset ja jonka todelliset ajonaikaiset epäpuhtauspäästöt ovat pienemmät kuin mainitussa taulukossa 2 tarkoitetut prosenttiosuudet sovellettavista päästörajoista, tai
c)  liitteessä olevassa taulukossa 3 määriteltyä luokan M3, N2 tai N3 ajoneuvoa”.
_____________________________
* Tämä on osoitettava biopolttoaineen hankintasopimuksella tai muulla biopolttoaineen käyttöön liittyvällä menetelmällä.
** Todellisissa ajo-olosuhteissa syntyvät mikrohiukkaspäästöt [#/km] (PN) ja typen oksidien päästöt [mg/km] (NOx) mitattuina asetuksen (EU) 2017/1151 liitteen III A soveltuvan version mukaisesti.
*** Asetuksen (EY) N:o 715/2007 liitteen I mukainen sovellettava päästöraja.
Tarkistus 50
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 3 alakohta
Direktiivi 2009/33/EY
4 artikla – 1 kohta – 4 a alakohta (uusi)
4 a.  ’päästöttömällä ajoneuvolla’ ajoneuvoa, jonka pakokaasupäästöissä ei ole hiilidioksidia, typen oksideja eikä pienhiukkasia.
Tarkistus 51
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 3 alakohta
Direktiivi 2009/33/EY
4 artikla – 1 kohta – 4 b alakohta (uusi)
4 b.  ’vähäpäästöisellä ajoneuvolla’ ajoneuvoa, jonka päästöjen enimmäismäärät esitetään liitteen taulukossa 2.
Tarkistus 52
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 3 alakohta
Direktiivi 2009/33/EY
1 artikla – 1 kohta – 4 c alakohta (uusi)
4 c.  ’jälkiasennuksena puhtaan ajoneuvon normin mukaiseksi muutetulla ajoneuvolla’ ajoneuvoa, jonka moottori on jälkiasennuksena muutettu vastaamaan puhtaan ajoneuvon normia, sellaisena kuin se on määritelty tämän artiklan 4 alakohdassa. Jos on kyse jälkiasennuksena muutetusta moottorista, jossa käytetään direktiivin 2009/28/EY 2 artiklan toisen kohdan i alakohdassa määriteltyjä biopolttoaineita, synteettisiä polttoaineita tai parafiinisia polttoaineita, ajoneuvon on täytettävä uusimmat Euro-normit tai niitä seuraavat normit.
Tarkistus 53
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 4 alakohta
Direktiivi 2009/33/EY
4 a artikla
(4)  Lisätään 4 a artikla seuraavasti:
Poistetaan.
”4 a artikla
Säädösvallan siirto
Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 8 a artiklan mukaisesti liitteessä olevan taulukon 3 saattamiseksi ajan tasalle lisäämällä siihen raskaiden hyötyajoneuvojen hiilidioksidipakokaasupäästöjä ja epäpuhtauspäästöjä koskevat kynnysarvot, kun asiaan liittyvät raskaiden hyötyajoneuvojen hiilidioksidipäästönormit ovat tulleet voimaan unionin tasolla.”
Tarkistus 54
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 5 alakohta
Direktiivi 2009/33/EY
5 artikla – 1 kohta
1.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tieliikenteen moottoriajoneuvojen ostoissa, leasing-vuokrauksissa, vuokrauksissa tai osamaksukaupoissa sekä julkisissa palveluhankintasopimuksissa, jotka koskevat maanteitse ja rautateitse suoritettavia joukkoliikennepalveluja, ja tämän direktiivin 3 artiklassa tarkoitetuissa julkisissa palveluhankintasopimuksissa noudatetaan liitteessä olevassa taulukossa 4 tarkoitettuja kevyiden hyötyajoneuvojen hankintojen ja liitteessä olevassa taulukossa 5 tarkoitettuja raskaiden hyötyajoneuvojen hankintojen vähimmäistavoitteita.
1.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tieliikenteen moottoriajoneuvojen ostoissa, leasing-vuokrauksissa, vuokrauksissa, osamaksukaupoissa tai jälkiasennuksessa, jolla ajoneuvo muutetaan puhtaan ajoneuvon normin mukaiseksi, sekä julkisissa palveluhankintasopimuksissa, jotka koskevat maanteitse ja rautateitse suoritettavia joukkoliikennepalveluja, ja tämän direktiivin 3 artiklassa tarkoitetuissa julkisissa palveluhankintasopimuksissa noudatetaan liitteessä olevassa taulukossa 4 tarkoitettuja puhtaiden kevyiden hyötyajoneuvojen hankintojen ja liitteessä olevassa taulukossa 5 tarkoitettuja raskaiden hyötyajoneuvojen hankintojen vähimmäistavoitteita.
Tarkistus 55
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 5 alakohta
Direktiivi 2009/33/EY
5 artikla – 1 a kohta (uusi)
1 a.   Hankintojen vähimmäistavoitteiden laskemisessa huomioon otettava julkisen hankinnan päivämäärä on julkisen hankintamenettelyn päättämispäivämäärä, joka vahvistetaan sopimuksen allekirjoituksella.
Hankintojen vähimmäistavoitteet lasketaan keskiarvona kaikista sopimuksista, jotka allekirjoitetaan sitä päivää seuraavan päivän, jona tämä direktiivi on saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä, ja 31 päivän joulukuuta 2024 välisenä aikana ensimmäisen viitejakson osalta ja 1 päivän tammikuuta 2025 ja 31 päivän joulukuuta 2029 välisenä aikana toisen viitajakson osalta.
Siinä tapauksessa, että 1 päivän tammikuuta 2030 jälkeistä viitejaksoa koskevia uusia tavoitteita ei hyväksytä ajoissa, sovelletaan edelleen vuodeksi 2030 vahvistettuja tavoitteita.
Tarkistus 56
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 5 alakohta
Direktiivi 2009/33/EY
5 artikla – 1 b kohta (uusi)
1 b.   Hankintojen tavoitteiden saavuttamiseksi hankintayksiköiden on tehtävä sopimukset kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen perusteella direktiivin 2014/25/EU 82 artiklassa tarkoitetulla tavalla. Tarjouseritelmät on määritettävä painottaen omistamisesta aiheutuvia kokonaiskustannuksia mutta myös ajoneuvojen muita ominaispiirteitä, kuten esteettömyyttä, soveltumista kaupunkiympäristöön, melutasoa, energiatehokkuutta sekä akkujen ja ajoneuvon osien kierrätettävyyttä.
Tarkistus 57
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 5 a alakohta (uusi)
Direktiivi 2009/33/EY
5 aartikla (uusi)
(5 a)   Lisätään artikla seuraavasti:
”5 a artikla
Taloudelliset resurssit
1.  Jäsenvaltioiden on asetettava saataville riittävästi rahoitusvälineitä puhtaiden ajoneuvojen hankintaa sekä niihin liittyvän infrastruktuurin perustamista varten alueellaan. Varat myönnetään sellaisen perusteellisen arvioinnin perusteella, jossa tarkastellaan julkisten viranomaisten ja hankintayksiköiden rahoitustarpeita verrattuna kansallisella tasolla asetettuihin hankintatavoitteisiin.
2.  Unioni asettaa saataville lisärahoitusvälineitä, joilla tuetaan puhtaiden ajoneuvojen käyttöönottoa sekä niihin liittyvän infrastruktuurin perustamista jäsenvaltioissa.”
Tarkistus 58
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 5 b alakohta (uusi)
Direktiivi 2009/33/EY
5 bartikla (uusi)
(5 b)   Lisätään artikla seuraavasti:
”5 b artikla
Julkisen liikenteen vaihtoehtoisia polttoaineita koskeva toimintasuunnitelma
1.  Komissio esittää 31 päivään joulukuuta 2020 mennessä Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimintasuunnitelman, jolla nopeutetaan liikenneyritysteen omistamien raskaiden hyötyajoneuvojen lataus- ja tankkausinfrastruktuurin perustamista niiden omilla varikoilla ja kunnossapitoalueilla sekä julkisissa tiloissa.
2.  Tämä toimintasuunnitelma sisältää tietoa saatavilla olevista unionin rahoitusvälineistä, ja siinä esitetään selkeästi menettelyt sekä se, miten tukea voidaan myöntää, sekä tietoa tuen suhteesta voimassa oleviin unionin valtiontukisääntöihin.
3.  Kertomuksessa on myös arvioitava, miten unionin rahoitusvälineitä voitaisiin tarkistaa, jotta rahoitusta annettaisiin ensisijaisesti kaiken kokoisille julkista liikennettä harjoittaville yrityksille niiden ajoneuvokannan uudistamiseksi.”
Tarkistus 59
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 5 c alakohta (uusi)
Direktiivi 2009/33/EY
5 cartikla (uusi)
(5 c)   Lisätään artikla seuraavasti:
”5 c artikla
Unionin alusta vähäpäästöisten ja energiatehokkaiden tieliikenteen moottoriajoneuvojen rajatylittäviä ja yhteisiä hankintoja varten
Tämän direktiivin liitteessä määritettyjen tavoitteiden saavuttamisen helpottamiseksi ja mittakaavaetujen saavuttamiseksi komissio perustaa unionin alustan vähäpäästöisten ja energiatehokkaiden tieliikenteen moottoriajoneuvojen rajatylittäviä ja yhteisiä hankintoja varten. Edellä 3 artiklassa tarkoitetut hankintaviranomaiset, hankintayksiköt ja toiminnanharjoittajat voivat osallistua tähän alustaan tehdäkseen yhteisiä ajoneuvohankintoja. Komissio varmistaa, että alusta on julkisesti saatavilla ja että sen avulla kootaan tehokkaasti yhteen kaikki osapuolet, jotka ovat halukkaita yhdistämään resurssejaan. Tällaisten yhteisten hankintojen valmistelun ja toteuttamisen edistämiseksi komissio antaa teknistä apua ja kehittää yhteistyösopimusten malleja. Siirretään komissiolle valta antaa 8 a artiklan mukaisesti delegoitu säädös unionin alustan luomiseksi vähäpäästöisten ja energiatehokkaiden tieliikenteen moottoriajoneuvojen yhteisiä hankintoja varten.”
Tarkistus 60
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 7 alakohta
Direktiivi 2009/33/EY
8 aartikla
(7)   Lisätään uusi 8 a artikla seuraavasti:
Poistetaan.
”8 a artikla
Siirretyn säädösvallan käyttäminen
1.  Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.
2.  Siirretään 4 a artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä komissiolle viideksi vuodeksi [lisätään voimaantulopäivä] lähtien. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen tämän viiden vuoden kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.
3.  Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 4 a artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.
4.  Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.
5.  Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.
6.  Edellä olevan 4 a artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.”
Tarkistus 61
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 8 alakohta
Direktiivi 2009/33/EY
9 artikla
(8)  Korvataan 9 artikla seuraavasti:
(8)  Poistetaan 9 artikla.
”1. Komissiota avustaa komitea.
Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.
2.  Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa. Jos komitea ei anna lausuntoa, komissio ei hyväksy ehdotusta täytäntöönpanosäädökseksi ja sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklan 4 kohdan kolmatta alakohtaa.
3.  Kun komitean lausunto on määrä hankkia kirjallista menettelyä noudattaen, tämä menettely päätetään tuloksettomana, jos komitean puheenjohtaja lausunnon antamiselle asetetussa määräajassa niin päättää tai komitean jäsenten yksinkertainen enemmistö sitä pyytää.”
Tarkistus 62
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 9 alakohta – a alakohta
Direktiivi 2009/33/EY
10 artikla – 1 kohta
”1. Komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle jäsenvaltioiden raportointiin perustuvan kertomuksen tämän direktiivin soveltamisesta ja yksittäisten jäsenvaltioiden toteuttamista toimista kolmen vuoden välein 1 päivästä tammikuuta 2027 lähtien.
”1. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle kertomus tämän direktiivin täytäntöönpanosta osana direktiivin 2014/24/EU 83 artiklan 3 kohdan toisessa alakohdassa ja direktiivin 2014/25/EU 99 artiklan 3 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettuja kertomuksia viimeistään 18 päivänä huhtikuuta 2026 ja sen jälkeen kolmen vuoden välein. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle alustava kertomus viimeistään 18 päivänä huhtikuuta 2023.
Kertomuksissa on annettava tietoja tämän direktiivin täytäntöönpanemiseksi toteutetuista toimista, mukaan lukien tiedot viranomaisten ja yksiköiden hankkimien ajoneuvojen määrästä ja luokista, hallinnon eri tasojen välisestä vuoropuhelusta ja edellä mainittuihin raportointitoimiin liittyvistä jäsenvaltioiden suunnitelmista sekä muut mahdolliset hyödyllisiksi katsotut tiedot.
Tietojen rakenteessa on noudatettava yhteisestä hankintasanastosta (CPV) annetussa asetuksessa (EY) N:o 2195/2002 esitettyjä, liitteen taulukossa 1 lueteltuja luokkia.
Tarkistus 63
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 9 alakohta – a a alakohta (uusi)
Direktiivi 2009/33/EY
10 artikla – 2 kohta
(a a)  Korvataan 2 kohta seuraavasti:
2.  Näissä kertomuksissa arvioidaan tämän direktiivin ja erityisesti 5 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen vaihtoehtojen vaikutuksia ja lisätoimien tarpeellisuutta sekä esitetään tarvittaessa ehdotuksia.
2. Komissio ehdottaa viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2022 menetelmää, jolla lasketaan ajoneuvojen elinkaarenaikaiset hiilidioksidipäästöt ja koko polttoaineketjun hiilidioksidipäästöt.
Kyseisissä kertomuksissa komissio tarkastelee ajoneuvojen, jotka on ostettu markkinoiden parhaita vaihtoehtoja vastaavalla tavalla elinkaarenaikaiset energia- ja ympäristövaikutukset huomioon ottaen, nimellisiä ja suhteellisia määriä kunkin liitteen taulukossa 3 esitetyn ajoneuvoluokan osalta ja vertaa niitä näiden ajoneuvojen kokonaismarkkinoihin arvioiden, miten 5 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut vaihtoehdot ovat vaikuttaneet markkinoihin. Komissio arvioi lisäksi jatkotoimien tarvetta ja esittää ehdotuksia tarvittaessa.
Komissio tarkastelee viimeistään 18 päivänä huhtikuuta 2027 direktiiviä 2009/33/EY ja muuta asiaankuuluvaa lainsäädäntöä, joka liittyy vaihtoehtoisiin polttoaineisiin, ottaen huomioon ajoneuvojen elinkaarenaikaiset hiilidioksidipäästöt ja koko polttoaineketjun hiilidioksidipäästöt.
Tarkistus 64
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 9 alakohta – a b alakohta (uusi)
Direktiivi 2009/33/EY
10 artikla – 3 kohta
(a b)  Korvataan 3 kohta seuraavasti:
3.  Viimeistään ensimmäisen kertomuksen ilmestyessä komissio tarkastelee 5 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja vaihtoehtoja, esittää 6 artiklassa tarkoitettuja menetelmiä koskevan arvion ja ehdottaa tarvittaessa asianmukaisia muutoksia.
3. Komissio laatii viimeistään 18 päivänä huhtikuuta 2024 ja sen jälkeen kolmen vuoden välein Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän direktiivin täytäntöönpanosta ja erittelee siinä yksittäisten jäsenvaltioiden tässä suhteessa toteuttamat toimet sekä arvioi jatkotoimien tarvetta ja liittää kertomukseen tarvittaessa ehdotuksen tämän direktiivin muuttamiseksi.
Tarkistus 65
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 9 alakohta – b alakohta
Direktiivi 2009/33/EY
10 artikla – 4 kohta
”4. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle kertomus tämän direktiivin täytäntöönpanosta viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2026 ja sen jälkeen joka kolmas vuosi. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle välikertomus viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2023. Kertomuksessa on annettava tietoja tämän direktiivin täytäntöönpanemiseksi toteutetuista toimista, mukaan luettuina tiedot viranomaisten ja yksiköiden hankkimien ajoneuvojen määrästä ja luokista, hallinnon eri tasojen välisestä vuoropuhelusta ja edellä mainittuihin raportointitoimiin liittyvistä jäsenvaltioiden suunnitelmista sekä muut mahdolliset hyödyllisiksi katsotut tiedot. Tietojen rakenteessa olisi noudatettava yhteisestä hankintasanastosta (CPV) annetussa asetuksessa (EY) N:o 2195/200231 esitettyjä, liitteessä täsmennettyjä luokkia.
Poistetaan.
Tarkistus 66
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 9 alakohta – b alakohta
Direktiivi 2009/33/EY
10 artikla – 5 kohta
5.  Siirretään komissiolle valta hyväksyä täytäntöönpanosäädöksillä ohjeita 4 kohdassa tarkoitettujen jäsenvaltioiden kertomusten sisällöstä.”
5.  Siirretään komissiolle valta hyväksyä täytäntöönpanosäädöksillä ohjeita 1 kohdassa tarkoitettujen jäsenvaltioiden kertomusten sisällöstä.”
Tarkistus 67
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 9 alakohta – b alakohta – b a alakohta (uusi)
Direktiivi 2009/33/EY
10 artikla – 5 a kohta (uusi)
(b a)  Lisätään kohta seuraavasti:
”5 a. Jäsenvaltiot voivat päättää luoda mekanismeja, joilla säännellään muiden ajoneuvokannan omistajien, kuten taksi-, yhteiskyyti- ja yhteiskäyttöyritysten, toteuttamia puhtaiden ajoneuvojen ostoja.”
Tarkistus 68
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 9 alakohta – b b alakohta (uusi)
Direktiivi 2009/33/EY
10 artikla – 5 b kohta (uusi)
(b b)  Lisätään kohta seuraavasti:
”5 b. Komissio esittää viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2021 Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimintasuunnitelma, jolla nopeutetaan liikenneyritysten omistamien raskaiden hyötyajoneuvojen lataus- ja tankkausinfrastruktuurin perustamista niiden omilla varikoilla ja kunnossapitoalueilla sekä julkisissa tiloissa. Tämä toimintasuunnitelma sisältää tietoa saatavilla olevista unionin rahoitusvälineistä, ja siinä selvitetään, miten tukea voidaan myöntää unionin valtiontukisäännöistä riippumatta.”
Tarkistus 69
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 9 alakohta – b c alakohta (uusi)
Direktiivi 2009/33/EY
10 artikla – 5 c kohta (uusi)
(b c)  Lisätään kohta seuraavasti:
”5 c. Komissio arvioi tarvetta tarkastella uudelleen lainsäädäntöä, joka liittyy puhtaiden ja energiatehokkaiden tieliikenteen moottoriajoneuvojen edistämiseen, parhaiten luokiteltujen ja uudelleen pinnoitettujen renkaiden käytön osalta ja tekee tarvittaessa lainsäädäntöehdotuksen.”
Tarkistus 70
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 9 alakohta – b d alakohta (uusi)
Direktiivi 2009/33/EY
10 artikla – 5 d kohta (uusi)
(b d)  Lisätään kohta seuraavasti:
”5 d. Komissio antaa neuvontaa jäsenvaltioille unionin eri rahastoista, joita voitaisiin käyttää tämän direktiivin mukaisiin tarkoituksiin, kuten Verkkojen Eurooppa -välineestä, josta tuetaan tehokkaita, kestäviä ja saumattomasti toisiinsa kytkeytyviä Euroopan laajuisia liikenteen alan verkkoja, ja Euroopan strategisten investointien rahastosta tai Cleaner Transport Facility -aloitteesta, joilla tuetaan puhtaampien ajoneuvojen käyttöönottoa ja niihin liittyviä infrastruktuuritarpeita.”
Tarkistus 71
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 9 alakohta – b e alakohta (uusi)
Direktiivi 2009/33/EY
10 artikla – 5 e kohta (uusi)
(b e)  Lisätään kohta seuraavasti:
”5 e. Neuvontakeskuksilla on keskeinen rooli tässä siirtymässä, sillä ne edistävät ja helpottavat investointeja ja tukevat institutionaalisia valmiuksia. Siksi komissio vahvistaa merkittävästi Euroopan investointineuvontakeskuksen asemaa ja valmiuksia erityisesti lisäämällä sen paikallista läsnäoloa ja ennakoivaa tehtävää hankkeiden valmistelussa.”
Tarkistus 72
Ehdotus direktiiviksi
2 artikla – 1 kohta – 1 alakohta
Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään XXX [lisätään päivämäärä, joka on 24 kuukautta voimaantulosta]. Niiden on toimitettava viipymättä nämä säännökset kirjallisina komissiolle.
Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään XXX [lisätään päivämäärä, joka on 18 kuukautta voimaantulosta]. Niiden on toimitettava viipymättä nämä säännökset kirjallisina komissiolle.
Tarkistus 73
Ehdotus direktiiviksi
Liite I
Direktiivi 2009/33/EY
Liite – taulukko 1

Komission teksti

Taulukko 1: 3 artiklassa tarkoitetut yhteisen hankintasanaston koodit

CPV-koodi

Kuvaus

60112000-6

Joukkoliikennepalvelut maanteitse

60130000-8

Matkustajien erikoismaantiekuljetukset

60140000-1

Tilausmatkustajaliikenteen palvelut

60172000-3

Linja-autojen ja linja-autojen kaukoliikenteen vuokraus kuljettajan kanssa

90511000-2

Jätteiden keruupalvelut

60160000-7

Tieliikenteen postikuljetukset

60161000-4

Pakettien kuljetuspalvelut

Tarkistus

Taulukko 1: 3 artiklassa tarkoitetut yhteisen hankintasanaston koodit

CPV-koodi

Kuvaus

60112000-6

Joukkoliikennepalvelut maanteitse

60130000-8

Matkustajien erikoismaantiekuljetukset

60140000-1

Tilausmatkustajaliikenteen palvelut

60172000-3

Linja-autojen ja linja-autojen kaukoliikenteen vuokraus kuljettajan kanssa

90511000-2

Jätteiden keruupalvelut

60160000-7

Tieliikenteen postikuljetukset

60161000-4

Pakettien kuljetuspalvelut

64121100-1

Posti jakelupalvelut

64121200-2

Pakettipalvelut

60170000-0

Henkilöliikenteen ajoneuvojen vuokraus kuljettajan kanssa

60171000-7

Henkilöautojen vuokraus kuljettajan kanssa

60181000-0

Kuorma-autojen vuokraus kuljettajan kanssa

60180000-3

Tavarankuljetusajoneuvojen vuokraus kuljettajan kanssa

90511100-3

Kiinteiden yhdyskuntajätteiden keruupalvelut

90511200-4

Kotitalousjätteiden keruupalvelut

90511300-5

Roskien keruupalvelut

90511400-6

Paperinkeräyspalvelut

Tarkistus 74
Ehdotus direktiiviksi
Liite I
Direktiivi 2009/33/EY
Liite – taulukko 2

Komission teksti

Taulukko 2: Kevyiden hyötyajoneuvojen päästörajat

Ajoneuvoluokat

2025

2030

 

CO2 g/km

RDE-epäpuhtaus­päästöt* prosentteina päästörajoista**

CO2 g/km

RDE-epäpuhtaus­päästöt* prosentteina päästö­rajoista

Luokan M1 ajoneuvot

25

80 %

0

Luokan M2 ajoneuvot

25

80 %

0

Luokan N1 ajoneuvot

40

80 %

0

* Todellisissa ajo-olosuhteissa syntyvät mikrohiukkaspäästöt [#/km] (PN) ja typen oksidien päästöt [mg/km] (NOx) mitattuina asetuksen (EU) 2017/1151 liitteen III A soveltuvan version mukaisesti.

** Sovellettava päästöraja, joka esitetään asetuksen (EY) N:o 715/2007 tai sen seuraajasäädösten liitteessä I.

Tarkistus

Taulukko 2: Kevyiden hyötyajoneuvojen päästörajat

Ajoneuvoluokat

2025

2030

 

CO2 g/km

RDE-epäpuhtaus­päästöt* prosentteina päästörajoista**

CO2 g/km

RDE-epäpuhtaus­päästöt* prosentteina päästö­rajoista

Luokan L ajoneuvot

25

 

 

 

Luokan M1 ajoneuvot

50

80 %

0

Luokan M2 ajoneuvot

50

80 %

0

Luokan N1 ajoneuvot

50

80 %

0

Luokan M3 ajoneuvot

 

 

 

Luokan N2 ajoneuvot

 

 

 

Luokan N3 ajoneuvot

 

 

 

*Todellisissa ajo-olosuhteissa syntyvät mikrohiukkaspäästöt [#/km] (PN) ja typen oksidien päästöt [mg/km] (NOx) mitattuina asetuksen (EU) 2017/1151 liitteen III A soveltuvan version mukaisesti.

**Sovellettava päästöraja, joka esitetään asetuksen (EY) N:o 715/2007 tai sen seuraajasäädösten liitteessä I.

Tarkistus 86
Ehdotus direktiiviksi
Liite I
Direktiivi 2009/33/EY
Liite – taulukko 3
[…..]
Poistetaan.
Tarkistukset 75 ja 85
Ehdotus direktiiviksi
Liite I
Direktiivi 2009/33/EY
Liite – taulukko 4

Komission teksti

Taulukko 4: Taulukon 2 mukaisten kevyiden hyötyajoneuvojen vähimmäistavoiteosuus kevyiden hyötyajoneuvojen kokonaishankinnoista jäsenvaltioissa*

Jäsenvaltio

2025

2030

Luxemburg

35 %

35 %

Ruotsi

35 %

35 %

Tanska

34 %

34 %

Suomi

35 %

35 %

Saksa

35 %

35 %

Ranska

34 %

34 %

Yhdistynyt kuningaskunta

35 %

35 %

Alankomaat

35 %

35 %

Itävalta

35 %

35 %

Belgia

35 %

35 %

Italia

35 %

35 %

Irlanti

35 %

35 %

Espanja

33 %

33 %

Kypros

29 %

29 %

Malta

35 %

35 %

Portugali

27 %

27 %

Kreikka

23 %

23 %

Slovenia

20 %

20 %

Tšekki

27 %

27 %

Viro

21 %

21 %

Slovakia

20 %

20 %

Liettua

19 %

19 %

Puola

20 %

20 %

Kroatia

17 %

17 %

Unkari

21 %

21 %

Latvia

20 %

20 %

Romania

17 %

17 %

Bulgaria

16 %

16 %

* Ajoneuvot, joiden pakokaasupäästöt ovat tasoltaan nolla, vastaavat tavoitteen kerryttämisessä 1 ajoneuvoa. Kaikki muut ajoneuvot, jotka täyttävät tämän liitteen taulukon 2 vaatimukset, vastaavat tavoitteen kerryttämisessä 0,5 ajoneuvoa.

Tarkistus

Taulukko 4: Kevyiden hyötyajoneuvojen vähimmäistavoiteosuus raskaiden hyötyajoneuvojen kokonaishankinnoista jäsenvaltioissa1,2

 

Ajoneuvoluokka M1, M2, N1

Ajoneuvoluokka L

Jäsenvaltio

2025

2030

2025

2030

EU:n toimielimet, virastot ja elimet

[50 %]

[50 %]

[50 %]

[50 %]

Luxemburg

50 %

50 %

50 %

50 %

Ruotsi

50 %

50 %

50 %

50 %

Tanska

50 %

50 %

50 %

50 %

Suomi

50 %

50 %

50 %

50 %

Saksa

50 %

50 %

50 %

50 %

Ranska

50 %

50 %

50 %

50 %

Yhdistynyt kuningaskunta

50 %

50 %

50 %

50 %

Alankomaat

50 %

50 %

50 %

50 %

Itävalta

50 %

50 %

50 %

50 %

Belgia

50 %

50 %

50 %

50 %

Italia

50 %

50 %

50 %

50 %

Irlanti

50 %

50 %

50 %

50 %

Espanja

50 %

50 %

50 %

50 %

Kypros

50 %

50 %

50 %

50 %

Malta

50 %

50 %

50 %

50 %

Portugali

50 %

50 %

50 %

50 %

Kreikka

35 %

35 %

35 %

35 %

Slovenia

35 %

35 %

35 %

35 %

Tšekki

50 %

50 %

50 %

50 %

Viro

35 %

35 %

35 %

35 %

Slovakia

35 %

35 %

35 %

35 %

Liettua

35 %

35 %

35 %

35 %

Puola

35 %

35 %

35 %

35 %

Kroatia

25 %

25 %

25 %

25 %

Unkari

25 %

25 %

25 %

25 %

Latvia

25 %

25 %

25 %

25 %

Romania

25 %

25 %

25 %

25 %

Bulgaria

25 %

25 %

25 %

25 %

1 Puhtaiden kevyiden hyötyajoneuvojen hankintojen vähimmäistavoitteista vähintään 70 prosenttia on täytettävä päästöttömillä ja vähäpäästöisillä ajoneuvoilla ensimmäisellä viitekaudella (vuoteen 2025 asti) ja päästöttömillä ajoneuvoilla toisella viitekaudella (vuosina 2025–2030) ja sitä seuraavilla viitekausilla.

2 Ajoneuvot, joiden pakokaasupäästöt ovat tasoltaan nolla, vastaavat tavoitteen kerryttämisessä 1 ajoneuvoa. Vähäpäästöiset ajoneuvot ja ajoneuvot, jotka käyttävät polttoaineenaan maakaasua, kunhan niiden käyttö tapahtuu täysin biometaanilla, mikä on osoitettava biometaanin hankintaa koskevalla sopimuksella tai muilla biometaanin käyttöön saamista koskevalla järjestelyillä, vastaavat tavoitteen kerryttämisessä 0,66:ta ajoneuvoa. Kaikki muut puhtaat ajoneuvot vastaavat tavoitteen kerryttämisessä 0,5:tä ajoneuvoa.

Tarkistus 79
Ehdotus direktiiviksi
Liite – taulukko 5
Direktiivi 2009/33/EY

Komission teksti

Taulukko 5: Taulukon 3 mukaisten raskaiden hyötyajoneuvojen vähimmäistavoiteosuus raskaiden hyötyajoneuvojen kokonaishankinnoista jäsenvaltioissa*

Jäsenvaltio

Kuorma-autot

Linja-autot

 

2025

2030

2025

2030

Luxemburg

10 %

15 %

50 %

75 %

Ruotsi

10 %

15 %

50 %

75 %

Tanska

10 %

15 %

50 %

75 %

Suomi

9 %

15 %

46 %

69 %

Saksa

10 %

15 %

50 %

75 %

Ranska

10 %

15 %

48 %

71 %

Yhdistynyt kuningaskunta

10 %

15 %

50 %

75 %

Alankomaat

10 %

15 %

50 %

75 %

Itävalta

10 %

15 %

50 %

75 %

Belgia

10 %

15 %

50 %

75 %

Italia

10 %

15 %

50 %

75 %

Irlanti

10 %

15 %

50 %

75 %

Espanja

10 %

14 %

50 %

75 %

Kypros

10 %

13 %

50 %

75 %

Malta

10 %

15 %

50 %

75 %

Portugali

8 %

12 %

40 %

61 %

Kreikka

8 %

10 %

38 %

57 %

Slovenia

7 %

9 %

33 %

50 %

Tšekki

9 %

11 %

46 %

70 %

Viro

7 %

9 %

36 %

53 %

Slovakia

8 %

9 %

39 %

58 %

Liettua

9 %

8 %

47 %

70 %

Puola

7 %

9 %

37 %

56 %

Kroatia

6 %

7 %

32 %

48 %

Unkari

8 %

9 %

42 %

63 %

Latvia

8 %

9 %

40 %

60 %

Romania

6 %

7 %

29 %

43 %

Bulgaria

8 %

7 %

39 %

58 %

* Ajoneuvot, joiden pakokaasupäästöt ovat tasoltaan nolla ja jotka käyttävät polttoaineenaan maakaasua, kunhan niiden käyttö tapahtuu täysin biometaanilla, mikä olisi osoitettava biometaanin hankintaa koskevalla sopimuksella tai muilla biometaanin käyttöön saamista koskevalla järjestelyillä, vastaavat 1 ajoneuvoa tavoitteen kerryttämisessä. Laskentatapaa ei käytetä niiden jäsenvaltioiden tapauksessa, joissa hankintojen vähimmäismääräksi on asetettu yli 50 prosenttia julkisten hankintojen kokonaisvolyymistä, jolloin raja-arvo on 50 prosenttia. Kaikki muut ajoneuvot, jotka täyttävät tämän liitteen taulukon 2 vaatimukset, vastaavat tavoitteen kerryttämisessä 0,5 ajoneuvoa.

Tarkistus

Taulukko 5: 4 artiklan 4 kohdan mukaisten raskaiden hyötyajoneuvojen vähimmäistavoiteosuus raskaiden hyötyajoneuvojen kokonaishankinnoista jäsenvaltioissa

Jäsenvaltio

Kuorma-autot

Linja-autot

 

20251

20302

20251

20302

EU:n toimielimet, virastot ja elimet

[10 %]

[15 %]

[50 %]

[75 %]

Luxemburg

10 %

15 %

50 %

75 %

Ruotsi

10 %

15 %

50 %

75 %

Tanska

10 %

15 %

50 %

75 %

Suomi

9 %

15 %

46 %

69 %

Saksa

10 %

15 %

50 %

75 %

Ranska

10 %

15 %

48 %

71 %

Yhdistynyt kuningaskunta

10 %

15 %

50 %

75 %

Alankomaat

10 %

15 %

50 %

75 %

Itävalta

10 %

15 %

50 %

75 %

Belgia

10 %

15 %

50 %

75 %

Italia

10 %

15 %

50 %

75 %

Irlanti

10 %

15 %

50 %

75 %

Espanja

10 %

14 %

50 %

75 %

Kypros

10 %

13 %

50 %

75 %

Malta

10 %

15 %

50 %

75 %

Portugali

8 %

12 %

40 %

61 %

Kreikka

8 %

10 %

38 %

57 %

Slovenia

7 %

9 %

33 %

50 %

Tšekki

9 %

11 %

46 %

70 %

Viro

7 %

9 %

36 %

53 %

Slovakia

8 %

9 %

39 %

58 %

Liettua

9 %

8 %

47 %

70 %

Puola

7 %

9 %

37 %

56 %

Kroatia

6 %

7 %

32 %

48 %

Unkari

8 %

9 %

42 %

63 %

Latvia

8 %

9 %

40 %

60 %

Romania

6 %

7 %

29 %

43 %

Bulgaria

8 %

7 %

39 %

58 %

1 Puhtaiden raskaiden hyötyajoneuvojen hankintojen vähimmäistavoitteista vähintään 66 prosenttia on täytettävä päästöttömillä ajoneuvoilla tai ajoneuvoilla, jotka käyttävät polttoaineenaan maakaasua, kunhan niiden käyttö tapahtuu täysin biometaanilla, mikä on osoitettava biometaanin hankintaa koskevalla sopimuksella tai muilla biometaanin käyttöön saamista koskevalla järjestelyillä. Biometaania käyttävien ajoneuvojen osuuden laskeminen alatavoitetta varten lopetetaan, kun 30 prosenttia alatavoitteesta on saavutettu.

2 Puhtaiden raskaiden hyötyajoneuvojen hankintojen vähimmäistavoitteista vähintään 75 prosenttia on täytettävä päästöttömillä ajoneuvoilla tai ajoneuvoilla, jotka käyttävät polttoaineenaan maakaasua, kunhan niiden käyttö tapahtuu täysin biometaanilla, mikä on osoitettava biometaanin hankintaa koskevalla sopimuksella tai muilla biometaanin käyttöön saamista koskevalla järjestelyillä. Biometaania käyttävien ajoneuvojen osuuden laskeminen alatavoitetta varten lopetetaan, kun 30 prosenttia alatavoitteesta on saavutettu.

(1) Asia päätettiin palauttaa asiasta vastaavaan valiokuntaan toimielinten välisiä neuvotteluja varten työjärjestyksen 59 artiklan 4 kohdan neljännen alakohdan mukaisesti (A8-0321/2018).


Läntisten vesialueiden ja niiden lähivesialueiden kalakantoja ja näitä kantoja hyödyntäviä kalastuksia koskeva monivuotinen suunnitelma ***I
PDF 221kWORD 68k
Euroopan parlamentin tarkistukset 25. lokakuuta 2018 ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi läntisten vesialueiden ja niiden lähivesialueiden kalakantoja koskevasta monivuotisesta suunnitelmasta, Itämerta koskevasta monivuotisesta suunnitelmasta annetun asetuksen (EU) 2016/1139 muuttamisesta ja asetusten (EY) N:o 811/2004, (EY) N:o 2166/2005, (EY) N:o 388/2006, (EY) N:o 509/2007 ja (EY) N:o 1300/2008 kumoamisesta (COM(2018)0149 – C8-0126/2018 – 2018/0074(COD)(1)
P8_TA(2018)0425A8-0310/2018

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Komission teksti   Tarkistus
Tarkistus 1
Ehdotus asetukseksi
Otsikko
Ehdotus
Ehdotus
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS
läntisten vesialueiden ja niiden lähivesialueiden kalakantoja koskevasta monivuotisesta suunnitelmasta, Itämerta koskevasta monivuotisesta suunnitelmasta annetun asetuksen (EU) 2016/1139 muuttamisesta ja asetusten (EY) N:o 811/2004, (EY) N:o 2166/2005, (EY) N:o 388/2006, (EY) N:o 509/2007 ja (EY) N:o 1300/2008 kumoamisesta
läntisten vesialueiden ja niiden lähivesialueiden pohjakalakantoja koskevasta monivuotisesta suunnitelmasta, Itämerta koskevasta monivuotisesta suunnitelmasta annetun asetuksen (EU) 2016/1139 muuttamisesta ja asetusten (EY) N:o 811/2004, (EY) N:o 2166/2005, (EY) N:o 388/2006, (EY) N:o 509/2007 ja (EY) N:o 1300/2008 kumoamisesta
Tarkistus 2
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 4 kappale
(4)  Yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteina on muun muassa varmistaa, että kalastus ja vesiviljely ovat ekologisesti kestäviä pitkällä aikavälillä, soveltaa kalastuksenhoitoon ennalta varautuvaa lähestymistapaa ja ottaa kalastuksenhoidossa käyttöön ekosysteemilähtöinen toimintatapa.
(4)  Yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteina on muun muassa varmistaa, että kalastus ja vesiviljely ovat ekologisesti kestäviä pitkällä aikavälillä ja niitä hoidetaan tavalla, joka vastaa taloudellisten, sosiaalisten ja työllisyyteen liittyvien hyötyjen aikaansaamisen tavoitteita ja jonka avulla voidaan vähentää unionin markkinoiden riippuvuutta elintarviketuonnista ja edistää suoraa ja epäsuoraa työpaikkojen luomista sekä rannikkoalueiden talouskehitystä, ja että kalastuksenhoitoon sovelletaan ennalta varautuvaa lähestymistapaa ja kalastuksenhoidossa otetaan käyttöön ekosysteemilähtöinen lähestymistapa.
Tarkistus 3
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 4 a kappale (uusi)
(4 a)   Yhteisen kalastuspolitiikan periaatteiden mukaisesti ja yhtäläisten toimintaedellytysten sekä oikeudenmukaisen kilpailun varmistamiseksi merialueiden välillä kaikilla monivuotisilla suunnitelmilla olisi oltava yhdenmukainen kehys eikä kiintiöiden asettamisen periaatteisiin pitäisi soveltaa mitään merialuekohtaisia poikkeuksia.
Tarkistus 4
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 5 kappale
(5)  YKP:n tavoitteiden saavuttamiseksi olisi hyväksyttävä, tarpeen mukaan yhdistelminä, säilyttämistoimenpiteitä, joita ovat esimerkiksi monivuotiset suunnitelmat, tekniset toimenpiteet ja kalastusmahdollisuuksien vahvistaminen ja jakaminen.
(5)  YKP:n tavoitteiden saavuttamiseksi olisi hyväksyttävä, tarpeen mukaan yhdistelminä, säilyttämistoimenpiteitä, joita ovat esimerkiksi monivuotiset suunnitelmat, tekniset toimenpiteet ja kalastusmahdollisuuksien vahvistaminen ja jakaminen parhaiden käytettävissä olevien tieteellisten lausuntojen perusteella.
Tarkistus 5
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 5 a kappale (uusi)
(5 a)   Asetuksessa (EU) N:o 1380/2013 asetetaan nimenomaisesti tavoitteeksi, että pyydettävien lajien kannat palautetaan kestävän enimmäistuoton mahdollistavia tasoja suuremmiksi ja ne pidetään tällaisilla tasoilla. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi asetuksessa (EU) N:o 1380/2013 säädetään, että kestävä enimmäistuotto on saavutettava mahdollisuuksien mukaan vuoteen 2015 mennessä ja asteittain viimeistään vuoteen 2020 mennessä kaikkien kantojen osalta.
Tarkistus 6
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 6 kappale
(6)  Monivuotisten suunnitelmien olisi perustuttava asetuksen (EU) N:o 1380/2013 9 ja 10 artiklan mukaisesti tieteellisiin, teknisiin ja taloudellisiin lausuntoihin. Mainittujen säännösten mukaisesti suunnitelmaan olisi sisällyttävä tavoitteita, määrällisiä tavoitteita selvine aikarajoineen, säilyttämisen viitearvoja, suojatoimenpiteitä ja teknisiä toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on tahattomien saaliiden välttäminen ja vähentäminen.
(6)  Monivuotisten suunnitelmien olisi perustuttava asetuksen (EU) N:o 1380/2013 9 ja 10 artiklan mukaisesti tieteellisiin, teknisiin ja taloudellisiin lausuntoihin. Mainittujen säännösten mukaisesti suunnitelmaan olisi sisällyttävä tavoitteita, määrällisiä tavoitteita selvine aikarajoineen, säilyttämisen viitearvoja, suojatoimenpiteitä ja teknisiä toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on tahattomien saaliiden välttäminen ja vähentäminen, meriympäristöön kohdistuvan vaikutuksen ja varsinkin elinympäristön ja merenpohjan häiriytymisen minimoiminen sekä sosiaalisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttaminen.
Tarkistus 7
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 8 kappale
(8)  Komission olisi saatava parhaat käytettävissä olevat tieteelliset lausunnot kannoista, joita monivuotinen suunnitelma koskee. Ne saadakseen se tekee Kansainvälisen merentutkimusneuvoston (ICES) kanssa yhteisymmärryspöytäkirjoja. ICES:n antaman tieteellisen lausunnon olisi perustuttava tähän monivuotiseen suunnitelmaan, ja siinä olisi ilmoitettava erityisesti FMSY-arvon vaihteluvälit ja biomassan viitearvot eli kestävän enimmäistuoton Btrigger- ja Blim -arvot. Kyseiset arvot olisi ilmoitettava asianomaista kantaa koskevassa lausunnossa ja tapauksen mukaan missä tahansa muussa julkisesti saatavilla olevassa tieteellisessä lausunnossa, esimerkiksi ICES:n antamissa sekakalastuksia koskevissa lausunnoissa.
(8)  Komission olisi saatava parhaat käytettävissä olevat tieteelliset lausunnot kannoista, joita monivuotinen suunnitelma koskee. Ne saadakseen se tekee Kansainvälisen merentutkimusneuvoston (ICES) kanssa yhteisymmärryspöytäkirjoja. ICES:n antaman tieteellisen lausunnon olisi perustuttava tähän monivuotiseen suunnitelmaan, ja siinä olisi ilmoitettava erityisesti FMSY-arvon vaihteluvälit ja biomassan viitearvot eli kestävän enimmäistuoton Btrigger- ja Blim -arvot. Kyseiset arvot olisi ilmoitettava asianomaista kantaa koskevassa lausunnossa ja tapauksen mukaan missä tahansa muussa julkisesti saatavilla olevassa tieteellisessä lausunnossa, esimerkiksi ICES:n antamissa sekakalastuksia ja/tai monilajikalastuksia koskevissa lausunnoissa.
Tarkistus 8
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 9 kappale
(9)  Neuvoston asetuksissa (EY) N:o 811/200418, (EY) N:o 2166/200519, (EY) N:o 388/200620, (EY) N:o 509/200721, (EY) N:o 1300/200822 ja (EY) N:o 1342/200823 vahvistetaan säännöt seuraavien kantojen hyödyntämistä varten: kummeliturskan pohjoinen kanta, kummeliturska ja keisarihummeri Cantabrian merellä ja Iberian niemimaan länsipuolella, meriantura (kielikampela) Biskajanlahdella, meriantura (kielikampela) Englannin kanaalin länsiosassa, silli Skotlannin länsipuolella ja turska Kattegatissa, Pohjanmerellä Skotlannin länsipuolella ja Irlanninmerellä. Näitä ja muita pohjakalakantoja pyydetään sekakalastuksissa. Sen vuoksi on aiheellista vahvistaa yksi monivuotinen suunnitelma, jossa otetaan huomioon kyseiset tekniset vuorovaikutussuhteet.
(9)  Neuvoston asetuksissa (EY) N:o 811/200418, (EY) N:o 2166/200519, (EY) N:o 388/200620, (EY) N:o 509/200721, (EY) N:o 1300/200822 ja (EY) N:o 1342/200823 vahvistetaan säännöt seuraavien kantojen hyödyntämistä varten: kummeliturskan pohjoinen kanta, kummeliturska ja keisarihummeri Cantabrian merellä ja Iberian niemimaan länsipuolella, meriantura (kielikampela) Biskajanlahdella, meriantura (kielikampela) Englannin kanaalin länsiosassa, silli Skotlannin länsipuolella ja turska Kattegatissa, Pohjanmerellä Skotlannin länsipuolella ja Irlanninmerellä. Näitä ja muita pohjakalakantoja pyydetään sekakalastuksissa ja/tai monilajikalastuksissa. Sen vuoksi on aiheellista vahvistaa yksi monivuotinen suunnitelma, jossa otetaan huomioon kyseiset tekniset vuorovaikutussuhteet.
_________________
_________________
18 Neuvoston asetus (EY) N:o 811/2004, annettu 21.4.2004, pohjoisen kummeliturskakannan elvytystoimenpiteistä (EUVL L 150, 30.4.2004, s. 1).
18 Neuvoston asetus (EY) N:o 811/2004, annettu 21.4.2004, pohjoisen kummeliturskakannan elvytystoimenpiteistä (EUVL L 150, 30.4.2004, s. 1).
19 Neuvoston asetus (EY) N:o 2166/2005, annettu 20 päivänä joulukuuta 2005, etelänkummeliturska- ja keisarihummerikantojen elvytystoimenpiteistä Cantabrian merellä ja Iberian niemimaan länsipuolella sekä kalavarojen säilyttämisestä nuorten meren eliöiden suojelemiseksi toteutettavien teknisten toimenpiteiden avulla annetun asetuksen (EY) N:o 850/98 muuttamisesta (EUVL L 345, 28.12.2005, s. 5).
19 Neuvoston asetus (EY) N:o 2166/2005, annettu 20 päivänä joulukuuta 2005, etelänkummeliturska- ja keisarihummerikantojen elvytystoimenpiteistä Cantabrian merellä ja Iberian niemimaan länsipuolella sekä kalavarojen säilyttämisestä nuorten meren eliöiden suojelemiseksi toteutettavien teknisten toimenpiteiden avulla annetun asetuksen (EY) N:o 850/98 muuttamisesta (EUVL L 345, 28.12.2005, s. 5).
20 Neuvoston asetus (EY) N:o 388/2006, annettu 23 päivänä helmikuuta 2006, monivuotisen suunnitelman vahvistamisesta kielikampelakannan kestäväksi hyödyntämiseksi Biskajanlahdella (EUVL L 65, 7.3.2006, s. 1).
20 Neuvoston asetus (EY) N:o 388/2006, annettu 23 päivänä helmikuuta 2006, monivuotisen suunnitelman vahvistamisesta kielikampelakannan kestäväksi hyödyntämiseksi Biskajanlahdella (EUVL L 65, 7.3.2006, s. 1).
21 Neuvoston asetus (EY) N:o 509/2007, annettu 7 päivänä toukokuuta 2007, monivuotisen suunnitelman vahvistamisesta kielikampelakannan kestäväksi hyödyntämiseksi Englannin kanaalin länsiosassa (EUVL L 122, 11.5.2007, s. 7).
21 Neuvoston asetus (EY) N:o 509/2007, annettu 7 päivänä toukokuuta 2007, monivuotisen suunnitelman vahvistamisesta kielikampelakannan kestäväksi hyödyntämiseksi Englannin kanaalin länsiosassa (EUVL L 122, 11.5.2007, s. 7).
22 Neuvoston asetus (EY) N:o 1300/2008, annettu 18 päivänä joulukuuta 2008, Skotlannin länsipuolisen alueen sillikannan ja mainittua kalakantaa hyödyntävien kalastusten monivuotisesta suunnitelmasta (EUVL L 344, 20.12.2008, s. 6).
22 Neuvoston asetus (EY) N:o 1300/2008, annettu 18 päivänä joulukuuta 2008, Skotlannin länsipuolisen alueen sillikannan ja mainittua kalakantaa hyödyntävien kalastusten monivuotisesta suunnitelmasta (EUVL L 344, 20.12.2008, s. 6).
23 Neuvoston asetus (EY) N:o 1342/2008, annettu 18 päivänä joulukuuta 2008, turskakantoja ja turskakantoja hyödyntävää kalastustoimintaa koskevan pitkän aikavälin suunnitelman vahvistamisesta ja asetuksen (EY) N:o 423/2004 kumoamisesta (EUVL L 348, 24.12.2008, s. 20).
23 Neuvoston asetus (EY) N:o 1342/2008, annettu 18 päivänä joulukuuta 2008, turskakantoja ja turskakantoja hyödyntävää kalastustoimintaa koskevan pitkän aikavälin suunnitelman vahvistamisesta ja asetuksen (EY) N:o 423/2004 kumoamisesta (EUVL L 348, 24.12.2008, s. 20).
Tarkistus 9
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 11 kappale
(11)  Joitakin pohjakalakantoja hyödynnetään sekä läntisillä vesialueilla että niiden lähivesialueilla. Sen vuoksi suunnitelmaan sisältyvien, pääasiassa läntisillä vesialueilla hyödynnettäviä kantoja koskeviin tavoitteisiin ja suojatoimenpiteisiin liittyvien säännösten soveltamisalaa olisi laajennettava siten, että se kattaa myös kyseiset läntisten vesialueiden ulkopuolella olevat alueet. Lisäksi on tarpeen vahvistaa tavoitteet ja suojatoimenpiteet läntisillä vesialueilla esiintyville, pääasiassa läntisten vesialueiden ulkopuolella hyödynnettäville kannoille monivuotisissa suunnitelmissa, jotka koskevat niitä läntisten vesialueiden ulkopuolella olevia alueita, joilla kyseisiä kantoja ensisijassa hyödynnetään, laajentamalla asianomaisten monivuotisten suunnitelmien soveltamisalaa siten, että se kattaa myös läntiset vesialueet.
(11)  Joitakin pohjakalakantoja hyödynnetään sekä läntisillä vesialueilla että niiden lähivesialueilla. Sen vuoksi suunnitelmaan sisältyvien, pääasiassa läntisillä vesialueilla hyödynnettäviä pohjakalakantoja koskeviin tavoitteisiin ja suojatoimenpiteisiin liittyvien säännösten soveltamisalaa olisi laajennettava siten, että se kattaa myös kyseiset läntisten vesialueiden ulkopuolella olevat näiden kantojen alueet, edellyttäen että ne eivät kuulu kolmansien maiden suvereniteettiin tai lainkäyttövaltaan. Lisäksi on tarpeen vahvistaa tavoitteet ja suojatoimenpiteet läntisillä vesialueilla esiintyville, pääasiassa läntisten vesialueiden ulkopuolella hyödynnettäville kannoille monivuotisissa suunnitelmissa, jotka koskevat niitä läntisten vesialueiden ulkopuolella olevia alueita, joilla kyseisiä pohjakalakantoja ensisijassa hyödynnetään, laajentamalla asianomaisten monivuotisten suunnitelmien soveltamisalaa siten, että se kattaa myös läntiset vesialueet.
Tarkistus 10
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 11 a kappale (uusi)
(11 a)   Hoitosuunnitelma ei saisi rajoittua sellaisten mekanismien käsittelyyn, joilla määritetään kalastusmahdollisuuksia lyhyellä aikavälillä, sillä se aiheuttaisi epävarmuutta ja heikentäisi alan avoimuutta.
Tarkistus 11
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 12 kappale
(12)  Monivuotisen suunnitelman maantieteellisen soveltamisalan olisi perustuttava kantojen maantieteelliseen jakautumiseen, joka ilmoitetaan viimeisimmässä ICES:n kannoista antamassa tieteellisessä lausunnossa. Monivuotisessa suunnitelmassa esitettyä kantojen maantieteellistä jakautumista on ehkä myöhemmin tarpeen muuttaa paremman tieteellisen tiedon tai kantojen vaeltamisen vuoksi. Sen vuoksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä delegoituja säädöksiä, joilla tarkistetaan monivuotisessa suunnitelmassa esitettyä kantojen maantieteellistä jakautumista, jos ICES:n antaman tieteellisen lausunnon mukaan asianomaisten kantojen maantieteellisessä jakautumisessa on tapahtunut muutos.
(12)  Monivuotisen suunnitelman maantieteellisen soveltamisalan olisi perustuttava pohjakalakantojen maantieteelliseen jakautumiseen, joka ilmoitetaan viimeisimmässä ICES:n kannoista antamassa tieteellisessä lausunnossa. Monivuotisessa suunnitelmassa esitettyä kantojen maantieteellistä jakautumista on ehkä myöhemmin tarpeen muuttaa paremman tieteellisen tiedon tai pohjakalakantojen vaeltamisen vuoksi. Sen vuoksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä delegoituja säädöksiä, joilla tarkistetaan monivuotisessa suunnitelmassa esitettyä kantojen maantieteellistä jakautumista, jos ICES:n tai vastaavan kansainvälisellä tai unionin tasolla tunnustetun riippumattoman tieteellisen elimen antaman tieteellisen lausunnon mukaan asianomaisten kantojen maantieteellisessä jakautumisessa on tapahtunut muutos.
Tarkistus 12
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 14 kappale
(14)  Tällä suunnitelmalla olisi pyrittävä edistämään yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteiden saavuttamista ja erityisesti edistämään pyynnin kohteena olevien kantojen kestävän enimmäistuoton saavuttamista ja ylläpitämistä panemalla täytäntöön purkamisvelvoite saalisrajoitusten alaisten pohjakalakantojen osalta, edistämällä kalastustoiminnasta riippuvaisten kohtuullista elintasoa ottaen huomioon rannikkokalastus ja sosioekonomiset näkökohdat. Siinä olisi myös sovellettava kalastuksenhoitoon ekosysteemilähtöistä lähestymistapaa, jotta kalastustoiminnan kielteiset vaikutukset meriekosysteemiin voitaisiin minimoida. Suunnitelman olisi oltava yhdenmukainen unionin ympäristölainsäädännön kanssa, erityisesti ympäristön hyvän tilan saavuttamista vuoteen 2020 mennessä koskevan tavoitteen (direktiivin 2008/56/EY mukaisesti) sekä direktiivin 2009/147/EY ja neuvoston direktiivin 92/43/ETY tavoitteiden kanssa. Tässä suunnitelmassa olisi myös täsmennettävä yksityiskohdat purkamisvelvoitteen panemiseksi täytäntöön läntisiin vesialueisiin kuuluvilla unionin vesillä niiden lajien, joihin sovelletaan purkamisvelvoitetta asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan nojalla, kaikkien kantojen osalta.
(14)  Tällä suunnitelmalla olisi pyrittävä edistämään yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteiden saavuttamista ja erityisesti edistämään tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien kantojen saamista sellaisia tasoja suuremmiksi, joilla voidaan saavuttaa kestävä enimmäistuotto, ja niiden pitämistä tällaisilla tasoilla panemalla täytäntöön purkamisvelvoite saalisrajoitusten alaisten pohjakalakantojen osalta, edistämällä kalastustoiminnasta riippuvaisten kohtuullista elintasoa ottaen huomioon rannikkokalastus ja sosioekonomiset näkökohdat. Siinä olisi myös sovellettava kalastuksenhoitoon ekosysteemilähtöistä lähestymistapaa, jotta kalastustoiminnan kielteiset vaikutukset meriekosysteemiin voitaisiin minimoida. Suunnitelman olisi oltava yhdenmukainen unionin ympäristölainsäädännön kanssa, erityisesti ympäristön hyvän tilan saavuttamista vuoteen 2020 mennessä koskevan tavoitteen (direktiivin 2008/56/EY mukaisesti) sekä direktiivin 2009/147/EY ja neuvoston direktiivin 92/43/ETY tavoitteiden kanssa. Tässä suunnitelmassa olisi myös täsmennettävä yksityiskohdat purkamisvelvoitteen panemiseksi täytäntöön läntisiin vesialueisiin kuuluvilla unionin vesillä niiden pohjakalojen kalastuksessa saaliiksi saatavien lajien osalta, joihin sovelletaan purkamisvelvoitetta asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan nojalla.
Tarkistus 13
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 16 kappale
(16)  On aiheellista vahvistaa kestävän enimmäistuoton (MSY) saavuttamisen ja ylläpitämisen tavoitetta vastaava kalastuskuolevuustavoite (F) niiden arvojen vaihteluväleinä, joissa kestävä enimmäistuotto MSY(FMSY) voidaan saavuttaa. Näitä parhaisiin käytettävissä oleviin tieteellisiin lausuntoihin perustuvia vaihteluvälejä tarvitaan, jotta voidaan joustavasti ottaa huomioon tieteellisten lausuntojen kehitys, edistää purkamisvelvoitteen täytäntöönpanoa ja ottaa huomioon sekakalastusten ominaispiirteet. Kansainvälisen merentutkimusneuvoston (ICES) olisi laskettava FMSY -arvon vaihteluvälit, eritoten määräajoin annettavissa saaliita koskevissa lausunnoissaan. Tämän suunnitelman pohjalta vaihteluvälit johdetaan siten, että niistä aiheutuu pitkän aikavälin tuottoon enintään 5 prosentin vähennys kestävään enimmäistuottoon verrattuna24. Vaihteluvälin yläraja asetetaan siten, että todennäköisyys kannan alenemisesta biomassan viiteraja-arvoa Blim pienemmäksi on enintään 5 prosenttia. Tämä yläraja noudattaa myös ICES:n ns. neuvontasääntöä, jonka mukaan kutukannan biomassan tai runsauden ollessa heikko F alennetaan arvoon, joka ei ylitä ylärajaa, joka on yhtä suuri kuin FMSY -pistearvo kerrottuna kutukannan biomassalla tai runsaudella TAC-vuonna jaettuna MSY Btrigger -arvolla. ICES käyttää tällaista tarkastelua ja kyseistä neuvontasääntöä, kun se antaa tieteellisiä lausuntoja kalastuskuolevuudesta ja saalisvaihtoehdoista.
(16)  On aiheellista vahvistaa kestävän enimmäistuoton (MSY) saavuttamisen ja ylläpitämisen tavoitetta vastaava kalastuskuolevuustavoite (F) niiden arvojen vaihteluväleinä, joissa kestävä enimmäistuotto MSY(FMSY) voidaan saavuttaa. Näitä parhaisiin käytettävissä oleviin tieteellisiin lausuntoihin perustuvia vaihteluvälejä tarvitaan, jotta voidaan joustavasti ottaa huomioon tieteellisten lausuntojen kehitys, edistää purkamisvelvoitteen täytäntöönpanoa ja ottaa huomioon sekakalastusten ominaispiirteet. Esimerkiksi Kansainvälisen merentutkimusneuvoston (ICES) olisi laskettava FMSY -arvon vaihteluvälit, eritoten määräajoin annettavissa saaliita koskevissa lausunnoissaan. Tämän suunnitelman pohjalta vaihteluvälit johdetaan siten, että niistä aiheutuu pitkän aikavälin tuottoon enintään 5 prosentin vähennys kestävään enimmäistuottoon verrattuna24. Vaihteluvälin yläraja asetetaan siten, että todennäköisyys kannan alenemisesta biomassan viiteraja-arvoa Blim pienemmäksi on enintään 5 prosenttia. Tämä yläraja noudattaa myös ICES:n ns. neuvontasääntöä, jonka mukaan kutukannan biomassan tai runsauden ollessa heikko F alennetaan arvoon, joka ei ylitä ylärajaa, joka on yhtä suuri kuin FMSY -pistearvo kerrottuna kutukannan biomassalla tai runsaudella TAC-vuonna jaettuna MSY Btrigger -arvolla. ICES käyttää tällaista tarkastelua ja kyseistä neuvontasääntöä, kun se antaa tieteellisiä lausuntoja kalastuskuolevuudesta ja saalisvaihtoehdoista.
___________
___________
24 EU:n pyyntö ICES:lle FMSY -arvon vaihteluvälien ilmoittamisesta tiettyjen ICES-suuralueilla 5–10 elävien kantojen osalta.
24 EU:n pyyntö ICES:lle FMSY -arvon vaihteluvälien ilmoittamisesta tiettyjen ICES-suuralueilla 5–10 elävien kantojen osalta.
Tarkistus 14
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 16 a kappale (uusi)
(16 a)   Asetuksen (EU) N:o 1380/2013 2 artiklan 2 kohdassa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi olisi aiheellista vahvistaa kalastuskuolevuustavoite (F), joka ei ylitä kestävää enimmäistuottoa. Tämä tavoite olisi saavutettava mahdollisimman pian ja asteittain viimeistään vuoteen 2020 mennessä kaikkien niiden kantojen osalta, joihin tätä asetusta sovelletaan.
Tarkistus 15
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 20 kappale
(20)  Keisarihummerin suurimmat sallitut saaliit (TACit) läntisillä vesialueilla olisi voitava vahvistaa kutakin toiminnallista yksikköä ja kyseisellä TAC-alueella toiminnallisten yksiköiden ulkopuolelle sijoittuvia tilastoruutuja varten määritettyjen saalisrajoitusten summana. Tämä ei kuitenkaan estä toteuttamasta toimenpiteitä yksittäisten toiminnallisten yksiköiden suojelemiseksi.
(20)  Keisarihummerin kannan suurimmat sallitut saaliit (TACit) läntisillä vesialueilla olisi voitava vahvistaa kutakin toiminnallista yksikköä ja tälle kannalle määritetyllä alueella toiminnallisten yksiköiden ulkopuolelle sijoittuvia tilastoruutuja varten määritettyjen saalisrajoitusten summana. Tämä ei kuitenkaan estä toteuttamasta toimenpiteitä yksittäisten toiminnallisten yksiköiden suojelemiseksi.
Tarkistus 16
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 21 a kappale (uusi)
(21 a)  Olisi otettava käyttöön tiettyjä meribassin ja lyyraturskan kalastuskieltoja etenkin näiden lajien emokantojen suojelemiseksi kutuaikana. Meribassin ja lyyraturskan pienenevien kantojen suojelemiseksi jäsenvaltioiden olisi otettava käyttöön asianmukaisia kaupalliseen kalastukseen ja virkistyskalastukseen liittyviä elvytystoimenpiteitä parhaan saatavilla olevan tieteellisen näytön perusteella.
Tarkistus 17
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 22 kappale
(22)  Silloin, kun neuvoston on otettava huomioon virkistyskalastuksen suuri merkitys tietyn kannan kalastusmahdollisuuksien yhteydessä, sen olisi voitava vahvistaa kaupallisille saaliille TAC, jossa otetaan huomioon virkistyskalastuksen saalismäärä, ja/tai toteuttaa muita virkistyskalastusta rajoittavia toimenpiteitä, kuten asettaa saalisrajoja tai määrätä kalastuskieltoaikoja.
(22)  Jos virkistyskalastuksen aiheuttamalla kalastuskuolevuudella on merkittävä vaikutus kestävän enimmäistuoton mukaisesti hoidettavaan kantaan, neuvoston olisi voitava vahvistaa virkistyskalastajille yksilöllisiä ja syrjimättömiä kalastusmahdollisuuksia. Tällaisten yksilöllisten virkistyskalastusmahdollisuuksien olisi oltava vähintään kuukauden pituisia ja niiden yhteydessä olisi otettava huomioon virkistyskalastuksen todelliset menetelmät ja saaliit. Virkistyskalastuksella saatavat tiettyjen kaupallisesti hyvin arvokkaiden lajien saaliit olisi myös merkittävä poistamalla pyrstöevän osa, jotta voidaan rajoittaa tällaisten saaliiden laitonta käyttöä kalan myynnissä.
Tarkistus 18
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 23 kappale
(23)  Asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 1 kohdassa säädetyn purkamisvelvoitteen noudattamiseksi suunnitelmassa olisi määrättävä ylimääräisistä hoitotoimenpiteistä, jotka olisi täsmennettävä asetuksen (EU) N:o 1380/2013 18 artiklan mukaisesti.
(23)  Asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 1 kohdassa säädetyn purkamisvelvoitteen noudattamiseksi ja ekosysteemille aiheutuvien kielteisten vaikutusten minimoimiseksi suunnitelmassa olisi määrättävä ylimääräisistä hoitotoimenpiteistä ja erityisesti toimenpiteistä, joiden avulla voidaan asteittain välttää ja estää poisheittäminen ja minimoida kalastuksesta ekosysteemille aiheutuvat kielteiset vaikutukset ottaen huomioon parhaat käytettävissä olevat tieteelliset lausunnot, jotka olisi tarvittaessa täsmennettävä asetuksen (EU) N:o 1380/2013 18 artiklan mukaisesti. Olisi myös täsmennettävä, että purkamisvelvoitetta ei sovelleta virkistyskalastukseen. Yhteisten suositusten puuttuessa komissio voi hyväksyä delegoituja säädöksiä.
Tarkistus 19
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 23 a kappale (uusi)
(23 a)   Herkkien lajien ja elinympäristöjen suojelemiseksi varsinkin silloin, kun kalastuksen aiheuttama paine tekee niistä erittäin uhanalaisia ja vaikuttaa niihin merkittävästi, suunnitelmassa olisi otettava käyttöön asianomaista kalastusta koskevia hoitotoimenpiteitä, joihin kuuluu esimerkiksi alusten pyydysten, alusten toiminnan sekä itse alusten muuttaminen. Suunnitelmassa olisi määrättävä ylimääräisistä hoitotoimenpiteistä, jotka olisi täsmennettävä asetuksen (EU) N:o 1380/2013 18 artiklan mukaisesti. Komission olisi voitava antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joilla säädetään merenpohjan analyysistä sekä hoitotoimenpiteiden esittämisen ja hyväksymisen muodosta ja aikatauluista.
Tarkistus 20
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 24 a kappale (uusi)
(24 a)  Komission olisi esitettävä Euroopan parlamentille vuosittain kertomus parhaista käytettävissä olevista tieteellisistä lausunnoista, joita neuvosto on käyttänyt määritellessään kalastusmahdollisuuksia tai toteuttaessaan suojatoimenpiteitä, ja komission olisi ilmoitettava Euroopan parlamentille etukäteen tilanteista, joissa tieteelliset lausunnot voivat johtaa merkittävään vaihteluun kalastusmahdollisuuksien määrittelyssä.
Tarkistus 22
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 26 kappale
(26)  Teknisen ja tieteellisen kehityksen huomioon ottamiseksi oikea-aikaisesti ja oikeasuhteisesti sekä tiettyjen toimenpiteiden joustavuuden varmistamiseksi ja niiden kehittymisen mahdollistamiseksi komissiolle olisi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti siirrettävä valta hyväksyä säädöksiä, jotka koskevat tämän asetuksen täydentämistä korjaavien toimenpiteiden ja purkamisvelvoitteen täytäntöönpanon osalta. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa25 vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.
(26)  Teknisen ja tieteellisen kehityksen huomioon ottamiseksi oikea-aikaisesti ja oikeasuhteisesti sekä tiettyjen toimenpiteiden joustavuuden varmistamiseksi ja niiden kehittymisen mahdollistamiseksi komissiolle olisi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti siirrettävä valta hyväksyä säädöksiä, jotka koskevat tämän asetuksen täydentämistä korjaavien toimenpiteiden ja purkamisvelvoitteen täytäntöönpanon osalta. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset asianomaisten neuvoa-antavien toimikuntien kanssa, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa25 vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.
_________________
_________________
25 EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1.
25 EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1.
Tarkistus 23
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 28 kappale
(28)  Soveltamalla FMSY -arvon vaihteluväleihin ja säilyttämisen viitearvoihin dynaamisia viittauksia varmistetaan, etteivät kyseiset kalastusmahdollisuuksien vahvistamisessa välttämättömät parametrit vanhene ja että neuvosto pystyy aina käyttämään parhaita käytettävissä olevia tieteellisiä lausuntoja. Kyseistä lähestymistapaa, jolla tuotetaan dynaamisia viittauksia parhaisiin käytettävissä oleviin tieteellisiin lausuntoihin, olisi noudatettava myös kantojen hoidossa Itämerellä. Tässä yhteydessä ”parhailla käytettävissä olevilla tieteellisillä lausunnoilla” tarkoitetaan julkisesti saatavilla olevia tieteellisiä lausuntoja, jotka tukeutuvat uusimpiin ajantasaisiin tieteellisiin tietoihin ja menetelmiin ja jotka kansainvälisellä tai unionin tasolla tunnustettu riippumaton tieteellinen elin on joko antanut tai arvioinut. Sen vuoksi asetusta (EU) 2016/113927 olisi muutettava.
(28)  Soveltamalla FMSY -arvon vaihteluväleihin ja säilyttämisen viitearvoihin dynaamisia viittauksia varmistetaan, etteivät kyseiset kalastusmahdollisuuksien vahvistamisessa välttämättömät parametrit vanhene ja että neuvosto pystyy aina käyttämään parhaita käytettävissä olevia tieteellisiä lausuntoja. Kyseistä lähestymistapaa, jolla tuotetaan dynaamisia viittauksia parhaisiin käytettävissä oleviin tieteellisiin lausuntoihin, olisi noudatettava myös kantojen hoidossa Itämerellä. Komission olisi myös esitettävä Euroopan parlamentille vuosittain kertomus käytetyistä parhaista käytettävissä olevista tieteellisistä lausunnoista ja ilmoitettava Euroopan parlamentille etukäteen tilanteista, joissa tieteelliset lausunnot voivat johtaa merkittävään vaihteluun kalastusmahdollisuuksien määrittelyssä. Tässä yhteydessä ”parhailla käytettävissä olevilla tieteellisillä lausunnoilla” tarkoitetaan julkisesti saatavilla olevia tieteellisiä lausuntoja, joista tieteellis-teknis-taloudellinen kalastuskomitea (STECF) tai muut asianmukaiset tieteelliset elimet, kuten Kansainvälinen merentutkimusneuvosto (ICES), ovat suorittaneet vertaisarvioinnin. Niiden olisi tukeuduttava käytettävissä oleviin uusimpiin ajantasaisiin tieteellisiin tietoihin ja menetelmiin ja täytettävä asetuksen (EU) N:o 1380/2013 25 artiklan vaatimukset.
_________________
27 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/1139, annettu 6 päivänä heinäkuuta 2016, Itämeren turska-, silakka- ja kilohailikantoja ja näitä kantoja hyödyntäviä kalastuksia koskevasta monivuotisesta suunnitelmasta, neuvoston asetuksen (EY) N:o 2187/2005 muuttamisesta ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1098/2007 kumoamisesta (EUVL L 191, 15.7.2016, s. 1).
Tarkistus 24
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – johdantokappale
1.  Tällä asetuksella vahvistetaan monivuotinen suunnitelma, jäljempänä ’suunnitelma’, pohjakalakantoja, myös syvänmeren kantoja, sekä näitä kantoja hyödyntäviä kalastuksia varten läntisille vesialueille ja silloin, kun kyseiset kannat ovat levinneet läntisten vesialueiden ulkopuolelle, myös niiden lähivesialueille seuraavasti:
1.  Tällä asetuksella vahvistetaan monivuotinen suunnitelma, jäljempänä ’suunnitelma’, jäljempänä lueteltuja pohjakalakantoja, myös syvänmeren kantoja, sekä näitä kantoja hyödyntäviä kalastuksia varten läntisille vesialueille ja silloin, kun kyseiset kannat ovat levinneet läntisten vesialueiden ulkopuolelle, myös niiden lähivesialueille, jos vesialueet eivät kuulu kolmansien maiden suvereniteettiin tai lainkäyttövaltaan, sekä näitä kantoja hyödyntävälle kalastukselle seuraavasti:
Tarkistus 25
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 4 alakohta
4)  Meribassi (Dicentrarchus labrax) alueilla 4b, 4c, 7a ja 7d–h;
4)  Meribassi (Dicentrarchus labrax) alueilla 4b, 4c, 7a, 7b, 7d–h ja 7j, suuralueella 8 ja alueella 9a;
Tarkistus 26
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – 23 alakohta – 1 luetelmakohta
–  eteläisellä Biskajanlahdella (FU 25);
–  Biskajanlahdella (FU 23–24);
Tarkistus 27
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – 24 alakohta – 1 luetelmakohta
–  eteläisen Galician alueella (FU 26–27);
–  eteläisen Galician alueella (FU 26);
Tarkistus 28
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – 24 alakohta – 2 luetelmakohta
–   Iberian niemimaan vesialueilla (FU 28–29);
Poistetaan.
Tarkistus 29
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – 24 alakohta – 2 a luetelmakohta (uusi)
–   Pohjois-Portugali (FU 27)
Tarkistus 30
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – 24 alakohta – 2 b luetelmakohta (uusi)
–   Portugalin vedet (Etelä-Portugali ja Algarve) (FU 28–29)
Tarkistus 31
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta
Jos tieteellisestä lausunnosta ilmenee, että tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa lueteltujen kantojen maantieteellisessä jakautumisessa on tapahtunut muutos, komissio voi hyväksyä 15 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan tätä asetusta mukauttamalla edellä täsmennettyjä alueita kyseisen muutoksen huomioon ottamiseksi. Mukautuksilla ei saa laajentaa kalakantojen alueita suuralueilla 4–10 ja CECAF-alueilla 34.1.1, 34.1.2 ja 34.2.0 sijaitsevien unionin vesien ulkopuolelle.
Jos parhaasta käytettävissä olevasta tieteellisestä lausunnosta ja varsinkin Kansainvälisen merentutkimusneuvoston (ICES) lausunnosta ilmenee, että tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa lueteltujen kantojen maantieteellisessä jakautumisessa on tapahtunut muutos, komissio voi hyväksyä 15 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan tätä asetusta mukauttamalla edellä täsmennettyjä alueita kyseisen muutoksen huomioon ottamiseksi. Mukautuksilla ei saa laajentaa kalakantojen alueita suuralueilla 4–10 ja CECAF-alueilla 34.1.1, 34.1.2 ja 34.2.0 sijaitsevien unionin vesien ulkopuolelle.
Tarkistus 32
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 2 kohta
2.  Jos komissio katsoo tieteellisen lausunnon perusteella, että 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa annettua luetteloa olisi muutettava, se voi tehdä ehdotuksen kyseisen luettelon muuttamiseksi.
2.  Jos komissio katsoo parhaan käytettävissä olevan tieteellisen lausunnon perusteella, että 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa annettua luetteloa olisi muutettava, se voi tehdä ehdotuksen kyseisen luettelon muuttamiseksi.
Tarkistus 33
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 3 kohta
3.  Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin lähivesialueisiin sovelletaan ainoastaan tämän asetuksen 4 ja 6 artiklaa sekä 7 artiklan mukaisia kalastusmahdollisuuksiin liittyviä toimenpiteitä.
3.  Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin lähivesialueisiin sovelletaan ainoastaan tämän asetuksen 4 ja 6 artiklaa sekä 7 artiklan, 9 artiklan 3 a kohdan sekä 9 a artiklan mukaisia kalastusmahdollisuuksiin liittyviä toimenpiteitä.
Tarkistus 34
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 4 kohta
4.  Tätä asetusta sovelletaan myös läntisillä vesialueilla 1 kohdassa mainittuja kantoja kalastettaessa saatuihin sivusaaliisiin. Kuitenkin silloin, kun kyseisille kannoille vahvistetaan FMSY -arvon vaihteluvälit ja biomassaan liittyvät suojatoimenpiteet muiden monivuotisista suunnitelmista annettujen unionin säädösten nojalla, sovelletaan niissä tarkoitettuja vaihteluvälejä ja suojatoimenpiteitä.
4.  Tätä asetusta sovelletaan myös läntisillä vesialueilla 1 kohdassa mainittuja pohjakalakantoja kalastettaessa saatuihin sivusaaliisiin ja sen avulla on varmistettava, että kaikkia meren elollisia luonnonvaroja hyödynnetään siten, että pyydettävien lajien kannat palautetaan sellaisia tasoja suuremmiksi, joilla voidaan saavuttaa kestävä enimmäistuotto, ja pidetään tällaisilla tasoilla asetuksen (EU) N:o 1380/2013 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti.
Tarkistus 35
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 4 a kohta (uusi)
4 a.   Tässä asetuksessa täsmennetään myös yksityiskohtaiset säännöt niiden toimenpiteiden toteuttamiseksi, joilla minimoidaan kalastuksen vaikutukset meriympäristöön, erityisesti suojeltujen lajien tahattomat saaliit, läntisiin vesialueisiin kuuluvilla unionin vesillä kaikkien niiden kalastusalusten osalta, jotka kalastavat näillä vesillä. Komissio voi antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joilla säädetään merenpohjan analyysistä sekä hoitotoimenpiteiden esittämisen ja hyväksymisen muodosta ja aikatauluista.
Tarkistus 36
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 5 kohta
5.  Tässä asetuksessa esitetään myös yksityiskohdat purkamisvelvoitteen panemiseksi täytäntöön läntisiin vesialueisiin kuuluvilla unionin vesillä niiden lajien, joihin sovelletaan purkamisvelvoitetta asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan nojalla, kaikkien kantojen osalta.
5.  Tässä asetuksessa esitetään myös yksityiskohdat purkamisvelvoitteen panemiseksi täytäntöön läntisiin vesialueisiin kuuluvilla unionin vesillä niiden lajien, joihin sovelletaan purkamisvelvoitetta asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan nojalla ja joita saadaan saaliiksi pohjakalojen kalastuksessa, kantojen osalta.
Tarkistus 37
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 6 kohta
6.  Tässä asetuksessa säädetään läntisillä vesialueilla kaikkiin kantoihin sovellettavista teknisistä toimenpiteistä, jotka esitetään 8 artiklassa.
6.  Tässä asetuksessa säädetään läntisillä vesialueilla kaikkiin pohjakalakantoihin sovellettavista kaupallista ja virkistyskalastusta koskevista teknisistä toimenpiteistä, jotka esitetään 8 artiklassa.
Tarkistus 38
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 1 kohta – 2 alakohta
2)   ’FMSY -arvon vaihteluvälillä’ tarkoitetaan parhaissa käytettävissä olevissa tieteellisissä lausunnoissa, erityisesti Kansainvälisen merentutkimusneuvoston (ICES) antamissa, esitettyä arvojen vaihteluväliä, jonka sisällä kaikki kalastuskuolevuustasot johtavat kestävään enimmäistuottoon (MSY) pitkällä aikavälillä kalastuskäytäntö huomioon ottaen ja vallitsevissa keskimääräisissä ympäristöolosuhteissa vaikuttamatta merkittävästi kyseessä olevan kannan lisääntymisprosessiin. Se johdetaan siten, että pitkän aikavälin tuotto vähenee enintään 5 prosenttia kestävään enimmäistuottoon verrattuna. Vaihteluvälin yläraja asetetaan siten, että todennäköisyys kannan vähenemiselle kutukannan biomassan viiteraja-arvoa (Blim) pienemmäksi on enintään 5 prosenttia;
(2)  ’FMSY -arvon vaihteluvälillä’ tarkoitetaan parhaissa käytettävissä olevissa tieteellisissä lausunnoissa, erityisesti Kansainvälisen merentutkimusneuvoston (ICES) tai vastaavan kansainvälisellä tai unionin tasolla tunnustetun riippumattoman tieteellisen elimen antamissa, esitettyä arvojen vaihteluväliä, jonka sisällä kaikki kalastuskuolevuustasot johtavat kestävään enimmäistuottoon (MSY) pitkällä aikavälillä kalastuskäytäntö huomioon ottaen ja vallitsevissa keskimääräisissä ympäristöolosuhteissa vaikuttamatta merkittävästi kyseessä olevan kannan lisääntymisprosessiin. Se johdetaan siten, että pitkän aikavälin tuotto vähenee enintään 5 prosenttia kestävään enimmäistuottoon verrattuna. Vaihteluvälin yläraja asetetaan siten, että todennäköisyys kannan vähenemiselle kutukannan biomassan viiteraja-arvoa (Blim) pienemmäksi on enintään 5 prosenttia;
Tarkistus 39
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 1 kohta – 5 alakohta
5)  ’FMSY -pistearvolla’ tarkoitetaan sitä kalastuskuolevuusarvoa, jonka kalastuskäytäntö huomioon ottaen ja nykyisissä ympäristöolosuhteissa arvioidaan tuottavan pitkän aikavälin enimmäistuoton;
5)  ’FMSY:llä’ tarkoitetaan sitä kalastuskuolevuusarvoa, jonka kalastuskäytäntö huomioon ottaen ja nykyisissä ympäristöolosuhteissa arvioidaan tuottavan pitkän aikavälin enimmäistuoton;
Tarkistus 40
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 1 kohta – 8 alakohta
8)  ’Blim -arvolla’ tarkoitetaan parhaissa käytettävissä olevissa tieteellisissä lausunnoissa, erityisesti ICES:n antamissa, ilmoitettua kannan koon viitearvoa, jonka alittaminen saattaa merkitä lisääntymiskyvyn heikkenemistä;
8)  ’Blim -arvolla’ tarkoitetaan parhaissa käytettävissä olevissa tieteellisissä lausunnoissa, erityisesti ICES:n tai vastaavan kansainvälisellä tai unionin tasolla tunnustetun riippumattoman tieteellisen elimen antamissa, ilmoitettua kannan koon viitearvoa, jonka alittaminen saattaa merkitä lisääntymiskyvyn heikkenemistä;
Tarkistus 41
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 1 kohta – 9 alakohta
9)  ’MSY Btrigger -arvolla’ tarkoitetaan parhaissa käytettävissä olevissa tieteellisissä lausunnoissa, erityisesti ICES:n antamissa, ilmoitettua kutukannan biomassan, tai keisarihummerin tapauksessa runsauden viitearvoa, jonka alittuessa olisi toteutettava yksittäisiä tarkoituksenmukaisia hoitotoimenpiteitä sen varmistamiseksi, että hyödyntämisasteet yhdistettyinä luontaisiin vaihteluihin saavat kannat elpymään suuremmiksi kuin tasot, joilla voidaan saavuttaa kestävä enimmäistuotto pitkällä aikavälillä.
9)  ’MSY Btrigger -arvolla’ tarkoitetaan parhaissa käytettävissä olevissa tieteellisissä lausunnoissa, erityisesti ICES:n tai vastaavan kansainvälisellä tai unionin tasolla tunnustetun riippumattoman tieteellisen elimen antamissa, ilmoitettua kutukannan biomassan, tai keisarihummerin tapauksessa runsauden viitearvoa, jonka alittuessa olisi toteutettava yksittäisiä tarkoituksenmukaisia hoitotoimenpiteitä sen varmistamiseksi, että hyödyntämisasteet yhdistettyinä luontaisiin vaihteluihin saavat kannat elpymään suuremmiksi kuin tasot, joilla voidaan saavuttaa kestävä enimmäistuotto pitkällä aikavälillä.
Tarkistus 91
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 1 kohta – 9 a alakohta (uusi)
(9 a)  ’parhailla käytettävissä olevilla tieteellisillä lausunnoilla’ tarkoitetaan julkisesti saatavilla olevia tieteellisiä lausuntoja, joiden tukena on uusimpia tieteellisiä tietoja ja menetelmiä ja jotka on joko antanut tai vertaisarvioinut unionin tai kansainvälisellä tasolla tunnustettu riippumaton kansainvälinen tieteellinen elin, kuten tieteellis-teknis-taloudellinen kalastuskomitea (STECF) tai Kansainvälinen merentutkimusneuvosto (ICES), ja jotka täyttävät asetuksen (EU) N:o 1380/2013 25 artiklan vaatimukset;
Tarkistus 43
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 1 kohta
1.  Suunnitelmalla edistetään asetuksen (EU) N:o 1380/2013 2 artiklassa lueteltujen yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteiden saavuttamista, erityisesti soveltamalla kalastuksenhoitoon ennalta varautuvaa lähestymistapaa, ja sillä pyritään varmistamaan, että meren elollisia luonnonvaroja hyödynnetään siten, että pyydettävien lajien kannat palautetaan kestävän enimmäistuoton mahdollistavia tasoja suuremmiksi ja pidetään näillä tasoilla.
1.  Suunnitelmalla edistetään asetuksen (EU) N:o 1380/2013 2 artiklassa lueteltujen yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteiden saavuttamista, erityisesti soveltamalla kalastuksenhoitoon ennalta varautuvaa lähestymistapaa, ja sillä pyritään varmistamaan, että meren elollisia luonnonvaroja hyödynnetään siten, että pyydettävien lajien kannat palautetaan kestävän enimmäistuoton mahdollistavia tasoja suuremmiksi ja pidetään näillä tasoilla. Ympäristön kestävyyden tavoitteen lisäksi suunnitelmaa hoidetaan tavalla, joka vastaa taloudellisten, sosiaalisten ja työllisyyteen liittyvien etujen aikaansaamisen tavoitteita, ja sen avulla edistetään elintarvikkeiden saatavuutta.
Kestävä enimmäistuotto on saavutettava asteittain viimeistään vuoteen 2020 mennessä kaikkien kantojen osalta, ja sitä on pidettävä sen jälkeen yllä.
Tarkistus 44
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 2 kohta
2.  Suunnitelmalla edistetään saaliiden poisheittämisen lopettamista välttämällä ja vähentämällä tahattomia saaliita mahdollisimman pitkälti sekä asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklassa säädetyn purkamisvelvoitteen täytäntöönpanoa tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien saalisrajoitusten alaisten lajien osalta.
2.  Suunnitelmalla edistetään saaliiden poisheittämisen lopettamista välttämällä ja vähentämällä tahattomia saaliita mahdollisimman pitkälti, myös käyttämällä innovoivia ja valikoivia kalastusvälineitä ja -menetelmiä, sekä asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklassa säädetyn purkamisvelvoitteen täytäntöönpanoa tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien saalisrajoitusten alaisten lajien osalta.
Tarkistus 45
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 3 kohta
3.  Suunnitelmassa sovelletaan kalastuksenhoitoon ekosysteemilähtöistä lähestymistapaa sen varmistamiseksi, että kalastustoiminnasta meriekosysteemille aiheutuvat kielteiset vaikutukset voidaan minimoida. Suunnitelman on oltava linjassa unionin ympäristölainsäädännön kanssa, erityisesti direktiivin 2008/56/EY 1 artiklan 1 kohdassa säädetyn, ympäristön hyvän tilan saavuttamista vuoteen 2020 mennessä koskevan tavoitteen sekä direktiivin 2009/147/EY 4 ja 5 artiklassa ja neuvoston direktiivin 92/43/ETY 6 ja 12 artiklassa säädettyjen tavoitteiden kanssa.
3.  Suunnitelmassa sovelletaan kalastuksenhoitoon ekosysteemilähtöistä lähestymistapaa sen varmistamiseksi, että kalastustoiminnasta meriekosysteemille aiheutuvat kielteiset vaikutukset ja erityisesti haavoittuville elinympäristöille ja suojelluille lajeille, mukaan lukien merinisäkkäät, -matelijat ja -linnut, merenalaiset vuoret, syvänmeren riutat ja korallipuutarhat tai sienieläinkeräytymät, aiheutuvat kielteiset vaikutukset voidaan minimoida ja mieluiten estää varmistamalla, että kalastajat kalastavat edelleen kestävällä ja valikoivalla tavalla. Suunnitelman on oltava linjassa unionin ympäristölainsäädännön kanssa, erityisesti direktiivin 2008/56/EY 1 artiklan 1 kohdassa säädetyn, ympäristön hyvän tilan saavuttamista vuoteen 2020 mennessä koskevan tavoitteen sekä direktiivissä 2009/147/EY ja neuvoston direktiivissä 92/43/ETY säädettyjen tavoitteiden kanssa.
Tarkistus 46
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 4 kohta – b alakohta
b)  edistämään muiden asiaa koskevien, direktiivin 2008/56/EY liitteessä I esitettyjen kuvaajien toteutumista suhteessa siihen, missä määrin kalastus vaikuttaa niiden toteutumiseen.
b)  varmistamaan, että kalastustoiminnan kielteiset vaikutukset meriympäristöön ja erityisesti haavoittuviin elinympäristöihin ja suojeltuihin lajeihin, mukaan lukien merinisäkkäät, -matelijat ja -linnut, minimoidaan.
Tarkistus 47
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 5 kohta
5.  Suunnitelman mukaiset toimenpiteet on toteutettava parhaiden käytettävissä olevien tieteellisten lausuntojen mukaisesti. Jos tiedot ovat riittämättömät, kyseessä olevien kantojen osalta olisi noudatettava vertailukelpoista säilyttämisen tasoa.
5.  Suunnitelman mukaiset toimenpiteet on toteutettava parhaiden käytettävissä olevien tieteellisten lausuntojen mukaisesti. Parhaista käytettävissä olevista tieteellisistä lausunnoista suorittavat vertaisarvioinnin luotettavat ja asianmukaiset tieteelliset elimet, kuten Kansainvälinen merentutkimusneuvosto (ICES) tai tieteellis-teknis-taloudellinen kalastuskomitea (STECF). Se on asetettava julkisesti saataville viimeistään silloin, kun komissio ehdottaa tällaisia toimenpiteitä. Jos tiedot ovat riittämättömät, kyseessä olevien kantojen osalta olisi noudatettava vertailukelpoista säilyttämisen tasoa.
Tarkistus 48
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 2 kohta
2.  Kyseiset tähän suunnitelmaan perustuvat FMSY -arvon vaihteluvälit on kysyttävä ICES:ltä.
2.  Kyseiset tähän suunnitelmaan perustuvat FMSY -arvon vaihteluvälit on kysyttävä ICES:ltä tai vastaavalta kansainvälisellä tai unionin tasolla tunnustetulta riippumattomalta tieteelliseltä elimeltä.
Tarkistus 49
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 5 kohta – a alakohta
a)  jos se on tieteellisten lausuntojen tai tieteellisen näytön perusteella tarpeen 3 artiklassa säädettyjen päämäärien saavuttamiseksi sekakalastuksissa;
a)  jos se on tieteellisten lausuntojen tai tieteellisen näytön perusteella tarpeen 3 artiklassa säädettyjen päämäärien saavuttamiseksi sekakalastuksissa ja/tai monilajikalastuksissa, erityisesti kalastukseen kohdistuvien sosioekonomisten vaikutusten rajoittamiseksi;
Tarkistus 50
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 5 kohta – c alakohta
c)  kalastusmahdollisuuksissa peräkkäisinä vuosina esiintyvien vaihtelujen rajoittamiseksi enintään 20 prosenttiin.
c)  kalastusmahdollisuuksissa peräkkäisinä vuosina esiintyvien vaihtelujen rajoittamiseksi enintään 20 prosenttiin lukuun ottamatta tapauksia, joissa helpotetaan pullonkaulalajeihin liittyviä tilanteita tai muita tilanteita, jotka lamauttavat joidenkin laivastojen toiminnan vai vaikuttavat siihen merkittävästi.
Tarkistus 51
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 6 a kohta (uusi)
6 a.   Jotta voidaan välttää tilanne, jossa lyhyen aikavälin hoito estää monivuotisen hoidon täytäntöönpanoa, ja jotta voidaan kannustaa sidosryhmien osallistumista päätöksentekomenettelyyn, asetuksen puitteissa voidaan hyväksyä hyödyntämistä koskevia sääntöjä alueellistamista käyttäen.
Tarkistus 52
Ehdotus asetukseksi
5 artikla – 2 kohta
2.  Jos tieteellistä tietoa ei ole käytettävissä riittävästi, kyseisiä kantoja on hoidettava asetuksen (EU) N:o 1380/2013 4 artiklan 1 kohdan 8 alakohdassa määriteltyä kalastuksenhoidon ennalta varautuvaa lähestymistapaa noudattaen.
2.  Jos tieteellistä tietoa ei ole käytettävissä riittävästi, kyseisiä kantoja on hoidettava asetuksen (EU) N:o 1380/2013 4 artiklan 1 kohdan 8 alakohdassa määriteltyä kalastuksenhoidon ennalta varautuvaa lähestymistapaa noudattaen ja on varmistettava vähintään säilyttämisaste, joka vastaa asetuksen (EU) N:o 1380/2013 9 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua kestävän enimmäistuoton mahdollistavaa tasoa.
Tarkistus 53
Ehdotus asetukseksi
5 artikla – 3 kohta
3.  Tämän asetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen kantojen sekakalastusten hoidossa on asetuksen (EU) N:o 1380/2013 9 artiklan 5 kohdan mukaisesti otettava huomioon vaikeus kalastaa kaikkia kantoja samanaikaisesti kestävää enimmäistuottoa vastaavalla tasolla, erityisesti tilanteissa, joissa tämä johtaa kalastuksen kieltämiseen ennenaikaisesti.
3.  Tämän asetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen kantojen sekakalastusten ja/tai monilajikalastusten hoidossa on asetuksen (EU) N:o 1380/2013 9 artiklan 5 kohdan mukaisesti otettava huomioon vaikeus kalastaa kaikkia kantoja samanaikaisesti kestävää enimmäistuottoa vastaavalla tasolla, erityisesti tilanteissa, joissa tämä johtaa kalastuksen kieltämiseen ennenaikaisesti.
Tarkistus 54
Ehdotus asetukseksi
6 artikla – 1 kohta – johdantokappale
Edellä 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen kantojen täyden lisääntymiskyvyn turvaamiseksi ICES:ltä on pyydettävä tämän suunnitelman perusteella seuraavat säilyttämisen viitearvot:
Edellä 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen kantojen täyden lisääntymiskyvyn turvaamiseksi ICES:ltä tai vastaavalta kansainvälisellä tai unionin tasolla tunnustetulta riippumattomalta tieteelliseltä elimeltä on pyydettävä tämän suunnitelman perusteella ja parhaiden käytettävissä olevien tieteellisten lausuntojen määritelmän mukaisesti seuraavat säilyttämisen viitearvot:
Tarkistus 55
Ehdotus asetukseksi
7 artikla – 1 kohta
1.  Jos tieteellinen lausunto osoittaa, että tiettynä vuonna jonkin 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun kannan kutukannan biomassa – keisarihummerin tapauksessa runsaus – on MSY Btrigger -arvoa pienempi, on toteutettava kaikki tarvittavat korjaavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että kyseinen kanta tai toiminnallinen yksikkö palautetaan nopeasti kestävän enimmäistuoton mahdollistavia tasoja suuremmaksi. Erityisesti ja poiketen siitä, mitä 4 artiklan 3 ja 5 kohdassa säädetään, kalastusmahdollisuudet on vahvistettava tasoille, jotka vastaavat FMSY -arvon ylemmän vaihteluvälin alapuolelle laskettua kalastuskuolevuutta, kun otetaan huomioon biomassan vähentyminen.
1.  Jos tieteellinen lausunto osoittaa, että tiettynä vuonna jonkin 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun pohjakalakannan kutukannan biomassa – keisarihummerin tapauksessa runsaus – on MSY Btrigger -arvoa pienempi, on toteutettava kaikki tarvittavat korjaavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että kyseinen kanta tai toiminnallinen yksikkö palautetaan nopeasti kestävän enimmäistuoton mahdollistavia tasoja suuremmaksi. Erityisesti ja poiketen siitä, mitä 4 artiklan 3 ja 5 kohdassa säädetään, kalastusmahdollisuudet on vahvistettava tasoille, jotka vastaavat FMSY -arvon ylemmän vaihteluvälin alapuolelle laskettua kalastuskuolevuutta, kun otetaan huomioon biomassan vähentyminen.
Tarkistus 56
Ehdotus asetukseksi
7 artikla – 2 kohta
2.  Jos tieteellinen lausunto osoittaa, että jonkin 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun kannan kutukannan biomassa – keisarihummerin tapauksessa runsaus – on Blim -arvoa pienempi, on toteutettava korjaavia lisätoimenpiteitä sen varmistamiseksi, että kyseinen kanta tai toiminnallinen yksikkö palautetaan nopeasti kestävän enimmäistuoton mahdollistavaa tasoa suuremmaksi. Näihin korjaaviin toimenpiteisiin voivat eritoten ja 4 artiklan 3 ja 5 kohdasta poiketen kuulua asianomaista kantaa tai toiminnallista yksikköä koskevan kohdennetun kalastuksen keskeyttäminen sekä kalastusmahdollisuuksien asianmukainen vähentäminen.
2.  Jos tieteellinen lausunto osoittaa, että jonkin 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun pohjakalakannan kutukannan biomassa – keisarihummerin tapauksessa runsaus – on Blim -arvoa pienempi, on toteutettava korjaavia lisätoimenpiteitä sen varmistamiseksi, että kyseinen kanta tai toiminnallinen yksikkö palautetaan nopeasti kestävän enimmäistuoton mahdollistavaa tasoa suuremmaksi. Näihin korjaaviin toimenpiteisiin voivat eritoten ja 4 artiklan 3 ja 5 kohdasta poiketen kuulua asianomaista kantaa tai toiminnallista yksikköä koskevan kohdennetun kalastuksen keskeyttäminen sekä kalastusmahdollisuuksien asianmukainen vähentäminen.
Tarkistus 58
Ehdotus asetukseksi
8 artikla – 1 kohta – johdantokappale
1.  Siirretään komissiolle valta antaa tämän asetuksen täydentämiseksi delegoituja säädöksiä tämän asetuksen 15 artiklan ja asetuksen (EU) N:o 1380/2013 18 artiklan mukaisesti seuraavista teknisistä toimenpiteistä:
1.  Siirretään komissiolle valta antaa tämän asetuksen täydentämiseksi delegoituja säädöksiä tämän asetuksen 15 artiklan ja asetuksen (EU) N:o 1380/2013 18 artiklan mukaisesti seuraavista teknisistä toimenpiteistä, jotka koskevat pohjakalalajien kalastusta läntisiin vesialueisiin kuuluvilla vesillä:
Tarkistus 59
Ehdotus asetukseksi
8 artikla – 1 kohta – a alakohta
a)  pyydysten ominaisuuksien eritelmät ja pyydysten käyttöä koskevat säännöt valikoivuuden varmistamiseksi tai parantamiseksi, tahattomien saaliiden vähentämiseksi tai ekosysteemiin kohdistuvien kielteisten vaikutusten minimoimiseksi;
a)  pyydysten ominaisuuksien eritelmät ja pyydysten käyttöä koskevat säännöt valikoivuuden varmistamiseksi tai parantamiseksi, tahattomien saaliiden ja erityisesti nuorten yksilöiden saaliiden vähentämiseksi tai ekosysteemiin kohdistuvien kielteisten vaikutusten minimoimiseksi;
Tarkistus 60
Ehdotus asetukseksi
8 artikla – 2 kohta
2.  Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetuilla toimenpiteillä on edistettävä 3 artiklassa säädettyjen päämäärien saavuttamista.
2.  Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetuilla toimenpiteillä on edistettävä 3 artiklassa säädettyjen tavoitteiden saavuttamista, ja niitä sovelletaan sekä kaupalliseen kalastuksen että virkistyskalastukseen.
Tarkistus 61
Ehdotus asetukseksi
8 aartikla (uusi)
8 a artikla
Meribassin kalastuksen alueelliset ja ajalliset kiellot
1.  Meribassin kaupallinen kalastus ja virkistyskalastus ovat kiellettyjä läntisiin vesialueisiin kuuluvilla vesillä ja ICES-alueilla 4 b ja 4 c 1 päivästä helmikuuta 30 päivään huhtikuuta. Kyseisten alueiden rannikoilta pyydetyn meribassin pitäminen aluksella, jälleenlaivaus, siirtäminen, aluksesta purkaminen sekä säilyttäminen on kiellettyä.
2.  Unionin kalastusalukset eivät myöskään saa kalastaa meribassia ICES-alueilla 7b, 7c, 7j ja 7k eivätkä ICES-alueisiin 7a ja 7g kuuluvilla vesillä, jotka sijaitsevat yli 12 meripeninkulman etäisyydellä perusviivasta Yhdistyneen kuningaskunnan suvereniteettiin kuuluvalla alueella. Unionin kalastusaluksilta kielletään kyseisellä alueella pyydetyn meribassin pitäminen aluksella, jälleenlaivaus, siirtäminen ja aluksesta purkaminen.
Tarkistus 62
Ehdotus asetukseksi
9 artikla – 3 kohta
3.  Keisarihummerikantojen suurin sallittu saalis läntisillä vesialueilla voi olla toiminnallisten yksiköiden saalisrajoitusten ja toiminnallisten yksiköiden ulkopuolisten tilastoruutujen saalisrajoitusten summa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 7 artiklan soveltamista.
3.  Keisarihummerikantojen suurin sallittu kokonaissaalis tietyn kannan osalta voi olla toiminnallisten yksiköiden saalisrajoitusten ja toiminnallisten yksiköiden ulkopuolisten tilastoruutujen saalisrajoitusten summa kyseiselle kannalle määritetyllä alueella, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 7 artiklan soveltamista.
Tarkistus 64
Ehdotus asetukseksi
9 artikla – 4 kohta
4.  Jos tieteellinen lausunto osoittaa, että virkistyskalastuksella on merkittävä vaikutus tietyn kannan kalastuskuolevuuteen, neuvoston on otettava se huomioon, ja se voi kalastusmahdollisuuksia vahvistaessaan rajoittaa virkistyskalastusta, jotta pysytään kalastuskuolevuuden kokonaistavoitteessa.
Poistetaan.
Tarkistus 65
Ehdotus asetukseksi
9 aartikla (uusi)
9 a artikla
Virkistyskalastus
1.  Jäsenvaltioiden on otettava huomioon virkistyskalastuksen aiheuttama kalastuskuolevuus, kun ne myöntävät käytettävissään olevia asetuksen (EU) N:o 1380/2013 16 artiklassa tarkoitettuja kalastusmahdollisuuksia, jotta kalastuskuolevuuden kokonaistavoitetta ei ylitetä.
Jos tieteelliset lausunnot osoittavat, että virkistyskalastuksella on merkittävä vaikutus tämän asetuksen 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun kannan kalastuskuolevuuteen, neuvosto voi myöntää virkistyskalastajille yksittäisiä kalastusmahdollisuuksia, joita sovelletaan syrjimättömällä tavalla.
2.  Kun neuvosto vahvistaa virkistyskalastukseen liittyviä kalastusmahdollisuuksia, se soveltaa avoimia ja objektiivisia perusteita, joihin kuuluvat ympäristöperusteet sekä sosiaaliset ja taloudelliset perusteet. Perusteet voivat koskea esimerkiksi kyseisen kalastuksen ympäristövaikutusta, toiminnan yhteiskunnallista vaikutusta ja sen rannikkoalueiden talouteen antamaa panosta.
3.  Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavia ja oikeasuhteisia valvontaan ja tietojen keräämiseen liittyviä toimenpiteitä, jotta 1 kohdassa tarkoitettuja todellisia saalismääriä voidaan arvioida luotettavasti.
Tarkistus 66
Ehdotus asetukseksi
9 bartikla (uusi)
9 b artikla
Virkistyskalastuksen saaliiden merkintä
1.  Kun meribassia, turskaa, lyyraturskaa ja merianturaa saadaan saaliiksi vastaavilla 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen kantojen alueilla ja virkistyskalastaja pitää kalat, ne on merkittävä.
2.  Merkintä tehdään poistamalla pyrstöevän ala- tai yläosa niin, että se ei kuitenkaan estä kalan koon mittaamista.
3.  Merkintä on tehtävä heti pyytämisen ja lopettamisen jälkeen joko rannalla tai aluksessa, jos virkistyskalastusta harjoitetaan aluksesta. Merkintä ei kuitenkaan koske kaloja, jotka tuodaan virkistyskalastukseen käytettävään alukseen ja jotka pidetään hengissä ja hyväkuntoisina altaassa ennen niiden vapauttamista.
Tarkistus 67
Ehdotus asetukseksi
10 artikla – 1 kohta
Niiden läntisillä vesialueilla elävien lajien, joihin sovelletaan purkamisvelvoitetta asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 1 kohdan mukaisesti, kaikkien kantojen osalta siirretään komissiolle valta antaa tämän asetuksen 15 artiklan ja asetuksen (EU) N:o 1380/2013 18 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä tämän asetuksen täydentämiseksi erittelemällä kyseistä velvoitetta koskevat yksityiskohdat asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 5 kohdan a–e alakohdan mukaisesti.
Niiden läntisillä vesialueilla elävien pohjakalalajien, joihin sovelletaan purkamisvelvoitetta asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 1 kohdan mukaisesti, kaikkien kantojen osalta ja pelagisten lajien tahattomien saaliiden osalta kalastettaessa 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kantoja, joihin sovelletaan purkamisvelvoitetta, siirretään komissiolle valta antaa tämän asetuksen 15 artiklan ja asetuksen (EU) N:o 1380/2013 18 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä tämän asetuksen täydentämiseksi erittelemällä kyseistä velvoitetta koskevat yksityiskohdat asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 5 kohdan a–e alakohdan mukaisesti.
Tarkistus 68
Ehdotus asetukseksi
10 artikla – 1 a kohta (uusi)
Asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua purkamisvelvoitetta ei sovelleta virkistyskalastukseen eikä myöskään silloin, kun neuvosto vahvistaa yksittäisiä kalastusmahdollisuuksia tämän asetuksen 9 a artiklan nojalla.
Tarkistus 69
Ehdotus asetukseksi
10 aartikla (uusi)
10 a artikla
Pienimuotoinen kalastus ja rannikkokalastus syrjäisimmillä alueilla
Tässä asetuksessa on otettava huomioon rajoitteet, jotka liittyvät syrjäisimpien alueiden pienimuotoisessa kalastuksessa ja rannikkokalastuksessa käytettävien kalastusalusten kokoon. Vastaavasti sivusaaliiden purkaminen on sallittua, ellei se lisää kutukannan biomassaan kohdistuvaa vaikutusta.
Tarkistus 70
Ehdotus asetukseksi
11 artikla – 1 kohta
1.  Kunkin jäsenvaltion on myönnettävä kunkin tämän asetuksen 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun ICES-alueen osalta neuvoston asetuksen (EY) N:o 1224/2009 7 artiklan mukaisesti kalastusluvat lippunsa alla purjehtiville aluksille, jotka harjoittavat kalastustoimintaa kyseisellä alueella. Kalastusluvissa jäsenvaltiot voivat myös rajoittaa kokonaiskapasiteettia, joka ilmaistaan tällaisten tiettyä pyydystä käyttävien alusten konetehona (kW).
1.  Kunkin jäsenvaltion on myönnettävä tämän asetuksen 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen ICES-alueiden osalta neuvoston asetuksen (EY) N:o 1224/2009 7 artiklan mukaisesti kalastusluvat lippunsa alla purjehtiville aluksille, jotka harjoittavat kalastustoimintaa kyseisellä alueella.
Tarkistus 71
Ehdotus asetukseksi
11 artikla – 1 a kohta (uusi)
1 a.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetuilla kalastusluvilla jäsenvaltiot voivat myös rajoittaa tiettyä pyydystä käyttävien alusten kokonaiskapasiteettia.
Tarkistus 72
Ehdotus asetukseksi
11 artikla – 1 b kohta (uusi)
1 b.  Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä tämän asetuksen 13 artiklan ja asetuksen (EU) N:o 1380/2013 18 artiklan mukaisesti asianomaisten jäsenvaltioiden laivastojen kokonaiskapasiteetin rajoittamiseksi 3 artiklassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.
Tarkistus 73
Ehdotus asetukseksi
13 artikla – 1 kohta
1.  Tämän asetuksen 8 ja 10 artiklassa tarkoitettuihin toimenpiteisiin sovelletaan asetuksen (EU) N:o 1380/2013 18 artiklan 1–6 kohtaa.
1.  Tämän asetuksen 8,10 ja 11 b artiklassa tarkoitettuihin toimenpiteisiin sovelletaan asetuksen (EU) N:o 1380/2013 18 artiklan 1–6 kohtaa.
Tarkistus 74
Ehdotus asetukseksi
13 artikla – 2 kohta
2.  Tämän artiklan 1 kohdan soveltamiseksi jäsenvaltiot, joilla on välitön kalastuksenhoitoetu luoteisilla vesialueilla, ja jäsenvaltiot, joilla on välitön kalastuksenhoitoetu lounaisilla vesialueilla, voivat toimittaa asetuksen (EU) N:o 1380/2013 18 artiklan 1 kohdan mukaisesti yhteisiä suosituksia ensimmäisen kerran kahdentoista kuukauden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta ja sen jälkeen kahdentoista kuukauden kuluessa suunnitelman kunkin arvioinnin esittämisestä 14 artiklan mukaisesti. Asianomaiset jäsenvaltiot voivat myös toimittaa tällaisia suosituksia pitäessään sitä tarpeellisena, erityisesti tapauksissa, joissa jonkin tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvan kannan tilanteessa tapahtuu äkillinen muutos. Yhteiset suositukset tiettyä kalenterivuotta koskevista toimenpiteistä on toimitettava viimeistään edeltävän vuoden 1 päivänä heinäkuuta.
2.  Tämän artiklan 1 kohdan soveltamiseksi jäsenvaltiot, joilla on välitön kalastuksenhoitoetu luoteisilla vesialueilla, ja jäsenvaltiot, joilla on välitön kalastuksenhoitoetu lounaisilla vesialueilla, voivat toimittaa asetuksen (EU) N:o 1380/2013 18 artiklan 1 kohdan mukaisesti yhteisiä suosituksia ensimmäisen kerran kahdentoista kuukauden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta ja sen jälkeen kahdentoista kuukauden kuluessa suunnitelman kunkin arvioinnin esittämisestä 14 artiklan mukaisesti. Asianomaiset jäsenvaltiot voivat myös toimittaa tarvittaessa muita suosituksia, erityisesti tapauksissa, joissa jonkin tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvan kannan tilanteessa tapahtuu äkillinen muutos, ja esittää suunnitelman, joka sisältää toimenpiteitä ekosysteemilähtöisen lähestymistavan toteuttamiseksi läntisten vesialueiden kalastuksenhoidossa. Yhteiset suositukset tiettyä kalenterivuotta koskevista toimenpiteistä on toimitettava viimeistään edeltävän vuoden 1 päivänä heinäkuuta tai mahdollisimman pian, kun tällaisilla yhteisillä suosituksilla pyritään käsittelemään viimeisimmässä tieteellisessä lausunnossa yksilöityjä hätätilanteita.
Tarkistus 90
Ehdotus asetukseksi
13 artikla – 2 a kohta (uusi)
2 a.  Sen estämättä, mitä asetuksen (EU) N:o 1380/2013 18 artiklan 1 ja 3 kohdassa säädetään, komissio voi antaa delegoituja säädöksiä myös silloin, kun kyseisissä kohdissa tarkoitettua yhteistä suositusta ei ole annettu.
Tarkistus 75
Ehdotus asetukseksi
13 aartikla (uusi)
13 a artikla
Tieteellisen lausunnon seuranta ja sen muuttamista koskeva etukäteisilmoitus
1.  Komissio esittää Euroopan parlamentille joka vuosi viimeistään 1 päivänä huhtikuuta kertomuksen käytettävissä olevista parhaista tieteellisistä lausunnoista, joiden pohjalta neuvosto on tehnyt päätöksiä kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta tämän asetuksen mukaisesti edellisen vuoden helmikuun 1 päivän ja kuluvan vuoden tammikuun 31 päivän välisenä aikana.
Kertomuksessa otetaan kaikkien asianomaisten kantojen ja kalalajien osalta huomioon etenkin kalastusmahdollisuudet, jotka neuvosto on vahvistanut tämän asetuksen 4 ja 5 artiklan ja tarvittaessa 7 artiklan nojalla, ja siinä tarkennetaan myös vastaavia arvoja, jotka ilmoitetaan kalastuskuolevuutena. Näitä tietoja verrataan tieteellisiin viitelausuntoihin kalastuskuolevuuden vaihteluvälien (MSY Flower -arvo, FMSY -arvo ja MSY Fupper -arvo ja niitä vastaavat kalastusmahdollisuudet) sekä kutevien kantojen biomassaa koskevien arvioiden ja biomassan viitekynnysten osalta (MSY Btrigger- ja Blim-arvo).
2.  Komissio ilmoittaa Euroopan parlamentille mahdollisimman pian saatuaan tiedon asiasta ja joka tapauksessa ennen kalastusmahdollisuuksien määrittelystä annettavan neuvoston uuden päätöksen hyväksymistä tilanteista, joissa uusimmat FMSY -tiedot vastaavat kalastusmahdollisuuksien vaihtelua, joka poikkeaa yli 20 prosenttia kalastusmahdollisuuksien määrittelyyn kuluvalla kaudella käytetyn tieteellisen lausunnon FMSY -pistearvon mukaisista kalastusmahdollisuuksista. Komissio ilmoittaa myös Euroopan parlamentille mahdollisimman pian ja joka tapauksessa ennen uuden neuvoston päätöksen hyväksymistä tapauksista, joissa kutevien kantojen biomassan erilaisia viitetasoja koskevat tieteelliset lausunnot oikeuttavat suojatoimenpiteiden toteuttamisen 7 artiklan mukaisesti.
Tarkistus 76
Ehdotus asetukseksi
14 artikla – otsikko
Suunnitelman arviointi
Suunnitelman arviointi ja täytäntöönpano
Tarkistus 78
Ehdotus asetukseksi
15 artikla – 2 kohta
2.  Siirretään komissiolle tämän asetuksen voimaantulopäivästä viiden vuoden ajaksi 1 artiklan 1 kohdassa sekä 8 ja 10 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen tämän viiden vuoden kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.
2.  Siirretään komissiolle tämän asetuksen voimaantulopäivästä viiden vuoden ajaksi 1 artiklan 1 kohdassa sekä 8 ja 10 artiklassa ja 11 artiklan 1 b kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen tämän viiden vuoden kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.
Tarkistus 79
Ehdotus asetukseksi
15 artikla – 3 kohta
3.  Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 1 artiklan 1 kohdassa sekä 8 ja 10 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.
3.  Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 1 artiklan 1 kohdassa, 8 ja 10 artiklassa sekä 11 artiklan 1 b kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.
Tarkistus 80
Ehdotus asetukseksi
15 artikla – 6 kohta
6.  Edellä olevan 1 artiklan 1 kohdan sekä 8 ja 10 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.
6.  Edellä olevan 1 artiklan 1 kohdan, 8 ja 10 artiklan sekä 11 artiklan 1 b kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.
Tarkistus 81
Ehdotus asetukseksi
17 artikla – 1 kohta – 1 alakohta
Asetus (EU) 2016/1139
2 artikla – 1 kohta – 2 alakohta
2)  ’FMSY -arvon vaihteluvälillä’ tarkoitetaan parhaissa käytettävissä olevissa tieteellisissä lausunnoissa, erityisesti Kansainvälisen merentutkimusneuvoston (ICES) antamissa, esitettyä arvojen vaihteluväliä, jonka sisällä kaikki kalastuskuolevuustasot johtavat kestävään enimmäistuottoon (MSY) pitkällä aikavälillä kalastuskäytäntö huomioon ottaen ja vallitsevissa keskimääräisissä ympäristöolosuhteissa vaikuttamatta merkittävästi kyseessä olevan kannan lisääntymisprosessiin. Se johdetaan siten, että pitkän aikavälin tuotto vähenee enintään 5 prosenttia kestävään enimmäistuottoon verrattuna. Vaihteluvälin yläraja asetetaan siten, että todennäköisyys kannan vähenemiselle kutukannan biomassan viiteraja-arvoa (Blim) pienemmäksi on enintään 5 prosenttia;
2)  ’FMSY -arvon vaihteluvälillä’ tarkoitetaan parhaissa käytettävissä olevissa tieteellisissä lausunnoissa, erityisesti Kansainvälisen merentutkimusneuvoston (ICES) tai vastaavan kansainvälisellä tai unionin tasolla tunnustetun riippumattoman tieteellisen elimen antamissa, esitettyä arvojen vaihteluväliä, jonka sisällä kaikki kalastuskuolevuustasot johtavat kestävään enimmäistuottoon (MSY) pitkällä aikavälillä kalastuskäytäntö huomioon ottaen ja vallitsevissa keskimääräisissä ympäristöolosuhteissa vaikuttamatta merkittävästi kyseessä olevan kannan lisääntymisprosessiin. Se johdetaan siten, että pitkän aikavälin tuotto vähenee enintään 5 prosenttia kestävään enimmäistuottoon verrattuna. Vaihteluvälin yläraja asetetaan siten, että todennäköisyys kannan vähenemiselle kutukannan biomassan viiteraja-arvoa (Blim) pienemmäksi on enintään 5 prosenttia;
Tarkistus 82
Ehdotus asetukseksi
17 artikla – 1 kohta – 1 alakohta
Asetus (EU) 2016/1139
2 artikla – 1 kohta – 8 alakohta
8)  ’Blim -arvolla’ tarkoitetaan parhaissa käytettävissä olevissa tieteellisissä lausunnoissa, erityisesti ICES:n antamissa, ilmoitettua kannan koon viitearvoa, jonka alittaminen saattaa merkitä lisääntymiskyvyn heikkenemistä;
8)  ’Blim -arvolla’ tarkoitetaan parhaissa käytettävissä olevissa tieteellisissä lausunnoissa, erityisesti ICES:n tai vastaavan kansainvälisellä tai unionin tasolla tunnustetun riippumattoman tieteellisen elimen antamissa, ilmoitettua kannan koon viitearvoa, jonka alittaminen saattaa merkitä lisääntymiskyvyn heikkenemistä;
Tarkistus 83
Ehdotus asetukseksi
17 artikla – 1 kohta – 1 alakohta
Asetus (EU) 2016/1139
2 artikla – 1 kohta – 9 alakohta
9)  ’MSY Btrigger -arvolla’ tarkoitetaan parhaissa käytettävissä olevissa tieteellisissä lausunnoissa, erityisesti ICES:n antamissa, ilmoitettua kutukannan biomassan viitearvoa, jonka alittuessa olisi toteutettava yksittäisiä tarkoituksenmukaisia hoitotoimenpiteitä sen varmistamiseksi, että hyödyntämisasteet yhdistettyinä luontaisiin vaihteluihin saavat kannat elpymään suuremmiksi kuin tasot, joilla voidaan saavuttaa kestävä enimmäistuotto pitkällä aikavälillä;
9)  ’MSY Btrigger -arvolla’ tarkoitetaan parhaissa käytettävissä olevissa tieteellisissä lausunnoissa, erityisesti ICES:n tai vastaavan kansainvälisellä tai unionin tasolla tunnustetun riippumattoman tieteellisen elimen antamissa, ilmoitettua kutukannan biomassan viitearvoa, jonka alittuessa olisi toteutettava yksittäisiä tarkoituksenmukaisia hoitotoimenpiteitä sen varmistamiseksi, että hyödyntämisasteet yhdistettyinä luontaisiin vaihteluihin saavat kannat elpymään suuremmiksi kuin tasot, joilla voidaan saavuttaa kestävä enimmäistuotto pitkällä aikavälillä.
Tarkistus 84
Ehdotus asetukseksi
17 artikla – 1 kohta – 2 alakohta
Asetus (EU) 2016/1139
4 artikla – 2 kohta
2.  Kyseiset tähän suunnitelmaan perustuvat FMSY -arvon vaihteluvälit on kysyttävä ICES:ltä.
2.  Kyseiset tähän suunnitelmaan perustuvat FMSY -arvon vaihteluvälit on kysyttävä ICES:ltä tai vastaavalta kansainvälisellä tai unionin tasolla tunnustetulta riippumattomalta tieteelliseltä elimeltä.
Tarkistus 85
Ehdotus asetukseksi
17 artikla – 1 kohta – 2 alakohta
Asetus (EU) 2016/1139
4 artikla – 5 kohta – c alakohta
c)  kalastusmahdollisuuksissa peräkkäisinä vuosina esiintyvien vaihtelujen rajoittamiseksi enintään 20 prosenttiin.
c)  kalastusmahdollisuuksissa peräkkäisinä vuosina esiintyvien vaihtelujen rajoittamiseksi enintään 20 prosenttiin lukuun ottamatta tapauksia, joissa helpotetaan pullonkaulalajeihin liittyviä tilanteita tai muita tilanteita, jotka lamauttavat joidenkin laivastojen toiminnan vai vaikuttavat siihen merkittävästi.
Tarkistus 86
Ehdotus asetukseksi
17 artikla – 1 kohta – 3 alakohta
Asetus (EU) 2016/1139
4 aartikla – 1 kohta – johdantokappale
Edellä 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen kantojen täyden lisääntymiskyvyn turvaamiseksi ICES:ltä on pyydettävä tämän suunnitelman perusteella seuraavat säilyttämisen viitearvot:
Edellä 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen kantojen täyden lisääntymiskyvyn turvaamiseksi ICES:ltä tai vastaavalta kansainvälisellä tai unionin tasolla tunnustetulta riippumattomalta tieteelliseltä elimeltä on pyydettävä tämän suunnitelman perusteella seuraavat säilyttämisen viitearvot:
Tarkistus 88
Ehdotus asetukseksi
17 artikla – 1 kohta – 4 a alakohta (uusi)
Asetus (EU) 2016/1139
-15 artikla (uusi)
4 a.  Lisätään IX lukuun artikla seuraavasti:
”-15 artikla
Tieteellisen lausunnon seuranta ja sen muuttamista koskeva etukäteisilmoitus
1.  Komissio esittää Euroopan parlamentille joka vuosi viimeistään 1 päivänä huhtikuuta kertomuksen käytettävissä olevista parhaista tieteellisistä lausunnoista, joiden pohjalta neuvosto on tehnyt päätöksiä kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta tämän asetuksen mukaisesti edellisen vuoden helmikuun 1 päivän ja kuluvan vuoden tammikuun 31 päivän välisenä aikana.
Kertomuksessa otetaan kaikkien asianomaisten kantojen ja kalalajien osalta huomioon etenkin kalastusmahdollisuudet, jotka neuvosto on vahvistanut tämän asetuksen 4 artiklan, 5 artiklan ja tarvittaessa 7 artiklan nojalla, ja siinä tarkennetaan myös vastaavia arvoja, jotka ilmoitetaan kalastuskuolevuutena. Näitä tietoja verrataan tieteellisiin viitelausuntoihin kalastuskuolevuuden vaihteluvälien (MSY Flower -arvo, FMSY -arvo ja MSY Fupper -arvo ja niitä vastaavat kalastusmahdollisuudet) sekä kutevien kantojen biomassaa koskevien arvioiden ja biomassan viitekynnysten osalta (MSY Btrigger- ja Blim-arvo).
2.  Komissio ilmoittaa Euroopan parlamentille mahdollisimman pian saatuaan tiedon asiasta ja joka tapauksessa ennen kalastusmahdollisuuksien määrittelystä annettavan neuvoston uuden päätöksen hyväksymistä tilanteista, joissa uusimmat tieteelliset FMSY -tiedot vastaavat kalastusmahdollisuuksien vaihtelua, joka poikkeaa yli 20 prosenttia kalastusmahdollisuuksien määrittelyyn kuluvalla kaudella käytetyn tieteellisen lausunnon FMSY -arvon mukaisista kalastusmahdollisuuksista. Komissio ilmoittaa myös Euroopan parlamentille mahdollisimman pian ja joka tapauksessa ennen uuden neuvoston päätöksen hyväksymistä tapauksista, joissa kutevien kantojen biomassan erilaisia viitetasoja koskevat tieteelliset lausunnot oikeuttavat suojatoimenpiteiden toteuttamisen 7 artiklan mukaisesti.”;

(1)Asia päätettiin palauttaa asiasta vastaavaan valiokuntaan toimielinten välisiä neuvotteluja varten työjärjestyksen 59 artiklan 4 kohdan neljännen alakohdan mukaisesti (A8-0310/2018).


Euroopan pankkiviranomaisen kotipaikan sijainti ***I
PDF 124kWORD 43k
Päätöslauselma
Teksti
Liite
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 25. lokakuuta 2018 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU) N:o 1093/2010 muuttamisesta Euroopan pankkiviranomaisen kotipaikan sijainnin osalta (COM(2017)0734 – C8-0420/2017 – 2017/0326(COD))
P8_TA(2018)0426A8-0153/2018

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2017)0734),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 114 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0420/2017),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 295 artiklan ja 13. huhtikuuta 2016 paremmasta lainsäädännöstä Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välillä tehdyn toimielinten sopimuksen, jossa toimielimet sitoutuvat vilpittömään ja avoimeen yhteistyöhön lainsäädäntömenettelyn kaikissa vaiheissa sekä siihen, että molemmat lainsäädäntövallan käyttäjät ovat keskenään yhdenvertaisia,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon 19. heinäkuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin, EU:n neuvoston ja Euroopan komission yhteisen julkilausuman erillisvirastoista,

–  ottaa huomioon menettelyn päätöksen tekemiseksi Euroopan lääkeviraston ja Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan pankkiviranomainen) (EPV) uudelleensijoittamisesta Yhdistyneen kuningaskunnan unionista eroamisen yhteydessä, sellaisena kuin se hyväksyttiin Eurooppa-neuvoston kokouksessa 22. kesäkuuta 2017 (SEU 50 artiklan mukaisesti),

–  on kuullut Euroopan keskuspankkia,

–  ottaa huomioon 17. tammikuuta 2018 annetun Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(1),

–  ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 69 f artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 17. lokakuuta 2018 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön sekä budjettivaliokunnan ja perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan lausunnot (A8-0153/2018),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  panee merkille tämän päätöslauselman liitteenä olevan neuvoston lausuman;

3.  kehottaa tarkistamaan välittömästi Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission erillisvirastoista 19. heinäkuuta 2012 antamaan julkilausumaan liitettyä yhteistä lähestymistapaa, jotta voidaan ottaa asianmukaisesti huomioon parlamentin rooli virastojen sijaintia koskevassa päätöksentekomenettelyssä ja sen valtaoikeudet lainsäätäjänä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä, ja siksi kehottaa ottamaan Euroopan parlamentin tiiviisti mukaan tähän päätöksentekomenettelyyn;

4.  muistuttaa komission määrittelemistä ja 27:n jäsenvaltion valtion- ja hallitusten päämiesten Eurooppa-neuvostossa (SEU 50 artiklan mukaisesti) 22. kesäkuuta 2017 hyväksymistä kriteereistä, jotka koskevat unionin Lontoossa sijaitsevien virastojen uudelleensijoittamista Yhdistyneen kuningaskunnan unionista eroamisen yhteydessä ja joita ovat seuraavat: i) sen varmistaminen, että virasto on muuttanut uusiin tiloihin ja voi aloittaa toimintansa sinä päivänä, jona Yhdistynyt kuningaskunta eroaa unionista, ii) valitun paikan helppopääsyisyys, iii) viraston henkilöstön lapsille soveltuvien oppilaitosten olemassaolo, iv) lasten ja puolisoiden asianmukainen pääsy työmarkkinoille sekä sosiaaliturvan ja terveydenhuollon piiriin, v) toiminnan jatkuvuus, ja vi) maantieteellinen jakautuminen;

5.  pitää valitettavana, ettei parlamentti päässyt osallistumaan EPV:n kotipaikan valintaa koskevien kriteerien sisällön ja painotuksen määrittelyyn, vaikka parlamentin valtaoikeuksien mukaan parlamentti ja neuvosto ovat EPV:n perustamista ja sen sijainnin määrittämistä koskevan asetuksen (EU) N:o 1093/2010(2) osalta tasavertaisia lainsäätäjiä;

6.  muistuttaa, että vuonna 2010 tehty päätös Euroopan pankkiviranomaisen sijainnista samoin kuin Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen (EIOPA) ja arvopaperimarkkinaviranomaisen (ESMA) sijainnista tehtiin tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen täydellisen trilogimenettelyn jälkeen; panee merkille, että toisen, niin ikään Lontoosta pois siirrettävän viraston toimipaikasta päätettiin jäsenvaltioiden hallitusten edustajien kesken valtion- ja hallitusten päämiesten tason kokouksessa; huomauttaa, että neuvosto (SEU 50 artiklan mukaisesti) valitsi EPV:n uuden kotipaikan 19. heinäkuuta 2012 annetun erillisvirastoja koskevan yhteisen julkilausuman perusteella ja että julkilausuma on oikeudellisesti alemman tasoinen kuin asetus (EU) N:o 1093/2010;

7.  pitää valitettavana avoimuuden ja vastuuvelvollisuuden puutetta äänestyksessä, jonka neuvosto piti 20. marraskuuta 2017 ja jossa lopullinen päätös ratkaistiin arvalla; toteaa, että tällä hetkellä virastoja rahoitetaan osittain unionin talousarviosta ja että myös uudelleensijoittamisesta aiheutuvat kulut saatetaan kattaa osin unionin talousarviosta, ja toteaa, että tätä kysymystä käsitellään Euroopan unionin ja Yhdistyneen kuningaskunnan parhaillaan käynnissä olevissa neuvotteluissa; korostaa demokraattisen vastuuvelvollisuuden sekä avoimen ja ymmärrettävän päätöksenteon tärkeyttä unionin kansalaisten edun nimissä; pyytää lisätietoja neuvoston EPV:n toimipaikan valintamenettelyssä soveltamien kriteerien painotuksesta;

8.  katsoo, että parlamentin olisi voitava osallistua järjestelmällisesti ja komission ja neuvoston kanssa tasavertaisesti kaikkien unionin elinten ja virastojen sijaintia koskevien kriteerien sisällön ja painotuksen määrittelyyn; pyytää komissiota ja neuvostoa käynnistämään 19. heinäkuuta 2012 annetun erillisvirastoja koskevan yhteisen julkilausuman tarkistaminen, jotta taataan parlamentin tiivis osallistuminen ja kunnioitetaan sen yhteispäätösvaltuuksia;

9.  korostaa Euroopan valvontaviranomaisten, EPV:n, EIOPA:n ja ESMA:n, toisistaan poikkeavia tehtäviä ja vastuualueita; muistuttaa lainsäädäntövallan käyttäjien tietoisesta päätöksestä perustaa kolme viranomaista, joilla on erilliset tehtävät ja vastuualueet, yksi pankkitoimintaa, toinen arvopaperimarkkinoita ja kolmas vakuutuksia ja lisäeläkkeitä varten; vaatii, että tämä jako edelleen toteutuu niiden sääntely- ja valvontavaltuuksissa ja hallinnossa sekä niiden toimintojen pääasiallisessa organisoinnissa ja rahoittamisessa niiden sijainnista riippumatta mutta kuitenkin niin, että mahdollistetaan tapauskohtaisesti yhteiset hallinnolliset tukipalvelut ja tilapalvelut, jotka eivät liity viranomaisten ydintoimintoihin, ja pyytää komissiota ja neuvostoa turvaamaan näiden kolmen viranomaisen nykyisen rakenteen EPV:n uudelleensijoittamisen aikana ja sen jälkeen; vaatii komissiolta säännöllisiä tilannekatsauksia asiaan, erityisesti käynnissä olevan Euroopan valvontaviranomaisia koskevien asetusten muuttamista koskevan lainsäädäntömenettelyn (COM(2017)0536) aikana; muistuttaa, että asetuksen (EU) N:o 1093/2010 7 artikla sisältyy Euroopan valvontaviranomaisia koskevaan ja parhaillaan tarkasteltavana olevaan lainsäädäntömenettelyyn (COM(2017)0536);

10.  painottaa, että uudelleensijoittamisen ja uusien toimitilojen on oltava valmiina siihen mennessä, kun Yhdistyneen kuningaskunnan ero Euroopan unionista tulee voimaan;

11.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

12.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 25. lokakuuta 2018, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/... antamiseksi asetuksen (EU) N:o 1093/2010 muuttamisesta Euroopan pankkiviranomaisen kotipaikan sijainnin osalta

P8_TC1-COD(2017)0326


(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) 2018/1717.)

LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAN LIITE

Neuvoston lausuma EPV:stä ja EMA:sta

Neuvosto palauttaa mieleen Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission sitoutuneen vilpittömään ja avoimeen yhteistyöhön ja ottaa huomioon EMA:n ja EPV:n siirtämisessä noudatetun prosessin, joka johtui tilanteen erityisyydestä eikä muodostanut ennakkotapausta virastojen sijoittamiselle tulevaisuudessa.

Neuvosto palauttaa mieleen perussopimukset ja tunnustaa paremman tietojenvaihdon arvon virastojen sijaintia koskevien tulevien prosessien alkuvaiheesta lähtien.

Varhaisen tietojenvaihdon ansiosta kaikkien kolmen toimielimen olisi helpompaa käyttää perussopimusten mukaisia oikeuksiaan asiaa koskevissa menettelyissä.

Neuvosto panee merkille Euroopan parlamentin pyynnön tarkistaa mahdollisimman pian erillisvirastoista vuonna 2012 annettu yhteinen julkilausuma ja yhteinen lähestymistapa. Neuvosto kehottaa komissiota toimittamaan aluksi huhtikuuhun 2019 mennessä perinpohjaisen analyysin erillisvirastojen sijaintia koskevan yhteisen julkilausuman ja yhteisen lähestymistavan täytäntöönpanosta. Analyysi toimisi pohjana, kun arvioidaan millä tavoin kyseisen tarkistusprosessin toteuttamisessa olisi edettävä.

(1) EUVL C 197, 8.6.2018, s. 72.
(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1093/2010, annettu 24. marraskuuta 2010, Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan pankkiviranomainen) perustamisesta sekä päätöksen N:o 716/2009/EY muuttamisesta ja komission päätöksen 2009/78/EY kumoamisesta (EUVL L 331, 15.12.2010, s. 12).


Euroopan lääkeviraston kotipaikan sijainti ***I
PDF 123kWORD 43k
Päätöslauselma
Teksti
Liite
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 25. lokakuuta 2018 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EY) N:o 726/2004 muuttamisesta Euroopan lääkeviraston kotipaikan sijainnin osalta (COM(2017)0735 – C8-0421/2017 – 2017/0328(COD))
P8_TA(2018)0427A8-0063/2018

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2017)0735),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 114 artiklan sekä 168 artiklan 4 kohdan c alakohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0421/2017),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 69 f artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 17. lokakuuta 2018 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan mietinnön sekä perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan lausunnon (A8-0063/2018),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan(1);

2.  torjuu 19. heinäkuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission yhteisen julkilausuman erillisvirastoista ja siihen liitetyn yhteisen lähestymistavan ja kehottaa Euroopan parlamenttia osallistumaan tiiviisti virastojen ja elinten sijaintia ja siirtämistä koskevaan päätöksentekomenettelyyn, kun otetaan huomioon sen etuoikeudet lainsäätäjänä tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen;

3.  hyväksyy tämän päätöslauselman liitteenä olevan lausumansa;

4.  panee merkille tämän päätöslauselman liitteenä olevan neuvoston lausuman;

5.  pitää valitettavana, että Euroopan parlamentti – ja viime kädessä unionin kansalaisten edustajat – ei ollut täysimääräisesti mukana valitsemassa Euroopan lääkeviraston (EMA) uutta kotipaikkaa, joka lopulta päätettiin arpomalla, vaikka kyseessä on niin tärkeä päätös; toteaa, että elinten ja virastojen sijaintia koskevat päätökset on säädösten mukaan tehtävä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä siten, että noudatetaan täysin Euroopan parlamentin valtaoikeuksia, joiden mukaan Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat tasavertaisia lainsäätäjiä;

6.  pitää valitettavana neuvoston päätöstä, joka johtaa unionin maantieteellisen jaon syvenemiseen, sillä uusissa jäsenvaltioissa on vain yhdeksän erillisvirastoa, vaikka niitä on yhteensä 37; toteaa, että tämä on uusia jäsenvaltioita priorisoivien Eurooppa-neuvoston päätelmien 5381/04 ja 11018/1/08 vastaista;

7.  kehottaa budjettivallan käyttäjiä ja komissiota varmistamaan, että nykyinen isäntävaltio vastaa kaikista EMA:n kotipaikan muuttamisesta aiheutuvista kustannuksista; huomauttaa, että jotkut nykyisestä sijaintipaikasta pois muuttamiseen liittyvistä kustannuksista on rahoitettava etukäteen unionin talousarviosta, ennen lopullista rahoitusratkaisua nykyisen isäntämaan kanssa;

8.  kehottaa budjettivallan käyttäjiä ja komissiota varmistamaan, että Alankomaiden hallitus vastaa kokonaisuudessaan kustannuksista, jotka aiheutuvat EMA:n kotipaikan muuttamisesta kahteen kertaan (ensin väliaikaisesti ja sitten Vivaldi-rakennukseen), ja että tämä ei siis vaikuta haitallisesti unionin yleiseen talousarvioon;

9.  kehottaa budjettivallan käyttäjiä ja komissiota varmistamaan, että kahteen kertaan muutto ei vaaranna EMA:n tavanomaisia operatiivisia tarpeita ja että EMA:n toiminta jatkuu sujuvasti ja keskeytyksittä myös maaliskuun 2019 jälkeen;

10.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

11.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 25. lokakuuta 2018, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/… antamiseksi asetuksen (EY) N:o 726/2004 muuttamisesta Euroopan lääkeviraston kotipaikan sijainnin osalta

P8_TC1-COD(2017)0328


(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) 2018/1718.)

LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAN LIITTEET

Euroopan parlamentin lausuma

Euroopan parlamentti pitää valitettavana, ettei sen asemaa lainsäädäntövallan käyttäjänä ole otettu asianmukaisesti huomioon, kun se ei osallistunut menettelyyn, jolla valittiin Euroopan lääkeviraston (EMA) uusi kotipaikka.

Euroopan parlamentti muistuttaa valtaoikeuksistaan lainsäätäjänä ja vaatii tavallisen lainsäätämisjärjestyksen täyttä noudattamista elinten ja virastojen kotipaikan yhteydessä.

Koska parlamentti on unionin ainoa välittömillä vaaleilla valittu toimielin, joka edustaa unionin kansalaisia, se on demokratiaperiaatteen noudattamisen tärkein takaaja unionissa.

Parlamentti tuomitsee uuden kotipaikan valinnassa noudatetun menettelyn, jolla Euroopan parlamentilta on todellisuudessa evätty sen valtaoikeudet, koska parlamentti ei käytännössä osallistunut menettelyyn. Nyt sen odotetaan kuitenkin yksinkertaisesti vahvistavan uuden kotipaikan valinnan tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen.

Europan parlamentti muistuttaa, että hajautettuja erillisvirastoja koskevaan Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission vuonna 2012 allekirjoittamaan yhteiseen julkilausumaan liitetty yhteinen lähestymistapa ei ole oikeudellisesti sitova, kuten julkilausumassa itsessäänkin todetaan, ja siitä sovittiin sen kuitenkaan rajoittamatta toimielinten lainsäädäntövaltaa.

Euroopan parlamentti vaatii siksi virastojen kotipaikan valintamenettelyn uudistamista ja toivoo, ettei sitä tulevaisuudessa enää käytettäisi tässä muodossa.

Lopuksi Euroopan parlamentti haluaa myös muistuttaa, että paremmasta lainsäädännöstä 13. huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa(2) nämä kolme toimielintä sitoutuivat vilpittömään ja avoimeen yhteistyöhön ja muistuttivat perussopimuksiin perustuvasta molempien lainsäätäjien tasa-arvosta.

Neuvoston lausuma EPV:stä ja EMA:sta

Neuvosto palauttaa mieleen Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission sitoutuneen vilpittömään ja avoimeen yhteistyöhön ja ottaa huomioon EMA:n ja EPV:n siirtämisessä noudatetun prosessin, joka johtui tilanteen erityisyydestä eikä muodostanut ennakkotapausta virastojen sijoittamiselle tulevaisuudessa.

Neuvosto palauttaa mieleen perussopimukset ja tunnustaa paremman tietojenvaihdon arvon virastojen sijaintia koskevien tulevien prosessien alkuvaiheesta lähtien.

Varhaisen tietojenvaihdon ansiosta kaikkien kolmen toimielimen olisi helpompaa käyttää perussopimusten mukaisia oikeuksiaan asiaa koskevissa menettelyissä.

Neuvosto panee merkille Euroopan parlamentin pyynnön tarkistaa mahdollisimman pian erillisvirastoista vuonna 2012 annettu yhteinen julkilausuma ja yhteinen lähestymistapa. Neuvosto kehottaa komissiota toimittamaan aluksi huhtikuuhun 2019 mennessä perinpohjaisen analyysin erillisvirastojen sijaintia koskevan yhteisen julkilausuman ja yhteisen lähestymistavan täytäntöönpanosta. Analyysi toimisi pohjana, kun arvioidaan millä tavoin kyseisen tarkistusprosessin toteuttamisessa olisi edettävä.

(1)Tämä kanta korvaa 15. maaliskuuta 2018 hyväksytyt tarkistukset (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0086).
(2) EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1.


Uusfasistisen väkivallan lisääntyminen Euroopassa
PDF 136kWORD 48k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 25. lokakuuta 2018 uusfasistisen väkivallan lisääntymisestä Euroopassa (2018/2869(RSP))
P8_TA(2018)0428RC-B8-0481/2018

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen,

–  ottaa huomioon rasismin, rotusyrjinnän, muukalaisvihamielisyyden ja niihin liittyvän suvaitsemattomuuden nykyaikaisia muotoja käsittelevän YK:n erityisraportoijan 9. toukokuuta 2017 esittämän raportin,

–  ottaa huomioon YK:n yleiskokouksen 19. joulukuuta 2016 antaman päätöslauselman 71/179 natsismin, uusnatsismin ja muun sellaisen toiminnan ihannoinnin torjunnasta, joka lietsoo rasismin, rotusyrjinnän, muukalaisvihan ja niihin liittyvän suvaitsemattomuuden nykyaikaisia muotoja,

–  ottaa huomioon Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja erityisesti sen 14 artiklan sekä sen pöytäkirjan nro 12,

–  ottaa huomioon kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskevan kansainvälisen yleissopimuksen,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2, 3, 6 ja 7 artiklan,

–  ottaa huomioon rodusta tai etnisestä alkuperästä riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta 29. kesäkuuta 2000 annetun neuvoston direktiivin 2000/43/EY(1),

–  ottaa huomioon rasismin ja muukalaisvihan tiettyjen muotojen ja ilmaisujen torjumisesta rikosoikeudellisin keinoin 28. marraskuuta 2008 tehdyn neuvoston puitepäätöksen 2008/913/YOS(2),

–  ottaa huomioon rikoksen uhrin oikeuksia, tukea ja suojelua koskevista vähimmäisvaatimuksista 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2012/29/EU(3),

–  ottaa huomioon Euroopan tason poliittisten puolueiden ja Euroopan tason poliittisten säätiöiden perussäännöstä ja rahoituksesta 22. lokakuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1141/2014(4),

–  ottaa huomioon kesäkuussa 2016 perustetun rasismin, muukalaisvihan ja muiden suvaitsemattomuuden muotojen torjumista käsittelevän EU:n korkean tason työryhmän,

–  ottaa huomioon Euroopan neuvoston 30. syyskuuta 2014 antaman päätöslauselman, joka koskee uusnatsismin ja oikeistolaisen ääriliikehdinnän ilmentymien vastatoimia,

–  ottaa huomioon disinformaatiota koskevat EU:n käytännesäännöt,

–  ottaa huomioon käytännesäännöt verkossa esiintyvän laittoman vihapuheen torjumiseksi,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 123 artiklan 2 ja 4 kohdan,

A.  toteaa, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 artiklan mukaan unionin perustana olevat arvot ovat ihmisarvon kunnioittaminen, vapaus, kansanvalta, tasa-arvo, oikeusvaltio ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, vähemmistöihin kuuluvien oikeudet mukaan luettuina; ottaa huomioon, että nämä arvot ovat yhteisiä kaikille jäsenvaltioille;

B.  toteaa, että uusfasisti- ja uusnatsiryhmien vastaisten päättäväisten toimien puuttuminen on mahdollistanut tämänhetkisen muukalaisvihamielisyyden kasvun Euroopassa;

C.  ottaa huomioon, että avoimesti uusfasistiset, uusnatsistiset, rasistiset ja muukalaisvihamieliset ryhmät ja puolueet ovat yllyttäneet vihaan ja väkivaltaan yhteiskunnassa, ja pitää tätä muistutuksena siitä, mihin ne ovat aiemmin kyenneet;

D.  toteaa, että vihapuheen levittäminen verkossa johtaa usein väkivallan, myös uusfasististen järjestöjen harjoittaman väkivallan, lisääntymiseen;

E.  ottaa huomioon, että uusfasistiset ryhmät ovat tappaneet tuhansia ihmisiä, joiden joukossa on pakolaisia ja maahanmuuttajia, etnisiä ja uskonnollisia vähemmistöjä, hlbtiq-ihmisiä, ihmisoikeuksien puolustajia, aktivisteja, poliitikkoja ja poliiseja;

F.  ottaa huomioon, että uusfasistiset ryhmät hyödyntävät ja käyttävät väärin demokratian välineitä vihan ja väkivallan levittämiseen;

G.  ottaa huomioon, että kuten Europol raportoi, turvallisuudesta vastaava komission jäsen Sir Julian King piti 22. maaliskuuta 2017 vuoden 2016 Brysselin iskujen muistoksi järjestetyssä tilaisuudessa puheen ja korosti siinä väkivaltaisen oikeistolaisen ääriliikehdinnän aiheuttamaa kasvavaa uhkaa ja totesi, ettei hän tiennyt ainuttakaan EU:n jäsenvaltiota, johon ilmiö ei vaikuttaisi jollakin tavalla, ja mainitsi erityisesti Norjassa vuonna 2011 tehdyt iskut, brittikansanedustaja Jo Coxin salamurhan ja hyökkäykset turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksiin ja moskeijoihin eri puolilla Eurooppaa korostaen, että kyseessä on turvallisuusuhka, josta ei ole liiemmin raportoitu; ottaa huomioon, että uusfasisti- ja uusnatsiryhmiä on monenlaisia; ottaa huomioon, että useimmat näistä ryhmistä sulkevat tiettyjä ihmisiä tai ryhmiä yhteiskunnan ulkopuolelle; toteaa, että tällaiset järjestöt käyttävät vähemmistöryhmistä usein aggressiivista kieltä, mitä ne puolustavat vetoamalla sananvapauteen; toteaa, että sananvapaus ei ole absoluuttista;

H.  ottaa huomioon, että ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 30 artiklassa todetaan selvästi, että ”mitään tässä julistuksessa ei saa tulkita niin, että valtio, ryhmä tai yksityinen henkilö voi sen perusteella katsoa oikeudekseen tehdä sellaista, mikä voisi hävittää tässä määriteltyjä oikeuksia ja vapauksia”;

I.  ottaa huomioon, että kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskevassa kansainvälisessä yleissopimuksessa vahvistetaan, että sen sopimusvaltiot tuomitsevat kaiken propagandan ja kaikki järjestöt, joiden perustana ovat aatteet tai opit jonkin rodun tahi samaa ihonväriä tai etnistä alkuperää olevan henkilöryhmän paremmuudesta;

J.  katsoo, että fasismin edistäminen on kielletty useissa jäsenvaltioissa niiden kansallisen lainsäädännön nojalla;

K.  ottaa huomioon, että Europolin TESAT 2018 -raportin mukaan äärioikeistolaisista rikoksista pidätettyjen henkilöiden lukumäärä lähes kaksinkertaistui vuonna 2017;

L.  ottaa huomioon, että Norjassa 22. heinäkuuta 2011 tehdyissä iskuissa kuoli 77 ihmistä ja 151 loukkaantui;

M.  ottaa huomioon, että 16. kesäkuuta 2016 Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentin jäsen Jo Cox murhattiin julmalla tavalla Birstallissa Yhdistyneessä kuningaskunnassa;

N.  ottaa huomioon, että Europolin TESAT 2018 -raportin mukaan Yhdistyneessä kuningaskunnassa ilmoitettiin vuonna 2017 viidestä estetystä, epäonnistuneesta tai toteutetusta terrori-iskusta, joita pidettiin äärioikeistolaisten henkilöiden tekeminä(5);

O.  ottaa huomioon, että 21. syyskuuta 2018 Euroopan parlamentin jäsenen Eleonora Forenzan ja hänen avustajansa Antonio Perillon kimppuun hyökättiin fasisminvastaisen mielenosoituksen jälkeen Barissa, Italiassa;

P.  ottaa huomioon, että Ranskan tiedustelupalvelu on ilmaissut huolensa siitä, että yhä useammat armeijan ja lainvalvontaviranomaisten edustajat liittyvät väkivaltaisiin äärioikeistolaisiin ryhmiin(6);

Q.  ottaa huomioon, että Euroopan neuvoston perustama Euroopan rasismin ja suvaitsemattomuuden vastainen komissio (ECRI) ilmaisi 15. toukokuuta 2018 julkaistussa kertomuksessaan(7) olevansa erittäin huolestunut äärioikeistolaisten liikkeiden ja uusfasismin noususta Kroatiassa;

R.  toteaa, että Puolassa marraskuussa 2017 järjestetyssä mielenosoituksessa maan eteläosassa sijaitsevan Katowicen kaupungin aukiolla äärioikeistolaisen puolalaisen ONR-liikkeen jäsenet roikottivat hirsipuussa suvaitsevaisuutta, oikeusvaltioperiaatetta ja muita eurooppalaisia arvoja edustavan kuuden Euroopan parlamentin jäsenen kuvia; toteaa, että tutkinta on vielä kesken, mutta syytteitä ei ole tähän mennessä nostettu yhtään epäiltyä vastaan, vaikka tapahtumasta raportoitiin useissa tiedotusvälineissä, videoaineisto mukaan luettuna;

S.  toteaa, että marraskuussa 2017 Puolan itsenäisyyspäivän kunniaksi äärioikeistojärjestöt järjestivät Varsovassa laajan mielenosoituksen, johon osallistui yli 60 000 ihmistä; toteaa, että mielenosoittajat kantoivat muukalaisvihamielisiä banderolleja, joiden iskulauseissa luki esimerkiksi ”veljeskansakuntien valkoinen Eurooppa” ja joihinkin oli kuvattu 1930-luvulta peräisin oleva fasistinen falanga-symboli;

T.  panee merkille, että Kreikassa on edelleen käynnissä oikeudenkäynti, jossa uusnatsistista ”Kultainen aamunkoitto” ‑puoluetta syytetään rikollisjärjestöksi ja muiden rikosten ohella, murhayritys mukaan lukien, Pavlos Fyssasin murhasta;

U.  toteaa, että hlbtiq-aktivisti Zak Kostopoulos murhattiin raa´asti Ateenan keskustassa 21. syyskuuta 2018; toteaa, että yhdellä syytetyistä väitetään olevan yhteyksiä äärioikeistolaisiin ryhmiin; katsoo, että asiasta on suoritettava kattava tutkinta, jotta häneen kohdistetusta huonosta kohtelusta ja hänen kuolemastaan vastuussa olevat voidaan saattaa oikeuden eteen;

V.  toteaa, että italialainen mies tuomittiin 12 vuoden vankeuteen, kun hän oli ampunut ja haavoittanut kuutta afrikkalaista maahanmuuttajaa rasismiin perustuneessa hyökkäyksessä keskisessä Italiassa sijaitsevassa Maceratan kaupungissa;

W.  toteaa, että syyskuun 2018 puolivälissä Chemnitzissä pidätettiin seitsemän äärioikeistolaisen ”järjestyksenvalvontaryhmän” jäsentä rauhan häiritsemisestä, ja heidät haastettiin äskettäin oikeuteen epäiltyinä Revolution Chemnitz -nimisen terroristiryhmän perustamisesta; toteaa, että liittovaltion syyttäjien mukaan tutkijat olivat nostaneet syytteet rikossyytteistä terrorismisyytteiksi tutkittuaan ryhmän sisäistä viestintää;

X.  toteaa, että 7. joulukuuta 2017 Ranskassa viisi Génération Identitaire ‑liikkeen jäsentä tuomittiin rasistisen ja uskonnollisen vihan lietsonnasta; toteaa, että äärioikeistolaisiin ryhmiin, kuten Action Françaiseen, liittyneet henkilöt suunnittelivat kohdistavansa terroristi-iskuja joihinkin ranskalaisiin poliitikkoihin ja moskeijoihin vuoden 2017 presidentinvaalien aikana; toteaa, että 24. kesäkuuta 2018 pidätettiin 10 äärioikeistolaisen Action des Forces Opérationnelles -ryhmän (AFO) jäsentä, jotka olivat suunnitelleet muslimiyhteisön jäseniin kohdistuvien iskujen sarjaa; toteaa, että 14. syyskuuta 2018 kaksi entistä skinheadia tuomittiin syyllisiksi Clément Méricin murhaan – Méric oli nuori opiskelija ja fasismia vastustanut aktivisti, joka surmattiin kesäkuussa 2013;

Y.  toteaa, että Espanjassa tutkitaan parhaillaan 12:ta uusnatsistisen Hogar Social Madrid -järjestön jäsentä vihanlietsonnasta; toteaa. että espanjalaisten fasistiryhmien Falange, Alianza Nacional ja Democracia Nacional jäseniä pidätettiin ja Espanjan korkein oikeus tuomitsi heidät sen jälkeen, kun he olivat hyökänneet Madridissa sijaitsevaan Blanquerna-kulttuurikeskukseen Katalonian kansallisuuspäivän juhlan aikana vuonna 2013; toteaa, että vuonna 2016 rasismin vastainen SOS Racismo -kansalaisjärjestö dokumentoi 309 muukalaisvastaisen väkivallan tapausta; toteaa, että tämän järjestön puheenjohtaja sai tappouhkauksia kerrottuaan näistä tapauksista ja on tuominnut tehokkaiden mekanismien puutteen näiden rikosten ilmoittamiseksi;

Z.  toteaa, että Francisco Franco ‑säätiö, joka ihannoi diktatuuria ja sen rikoksia, sekä Francon perhe ovat syyttäneet 19:ää ihmistä useista rikoksista, joista voi seurata 13 vuoden vankeustuomio, ihmisten järjestettyä rauhanomaisen ja symbolisen tilaisuuden, jonka yhteydessä Pazo de Meirásin kartanossa levitettiin kaksi suurta banderollia, joissa viranomaisia kehotettiin puuttumaan asiaan ja palauttamaan tämä kiinteistö galicialaisille;

AA.  toteaa, että Espanjan edustajainhuone on hyväksynyt ehdotuksen Francisco Francon maallisten jäännösten siirtämisestä Kaatuneiden laaksona tunnetussa sotamuistomerkissä sijaitsevasta haudastaan, josta oli tullut äärioikeiston pyhiinvaelluskohde; katsoo, että kaikki jäljellä olevat sotilaiden kapinaa, kansalaissotaa ja Francon diktatuuria ylistävät symbolit ja muistomerkit olisi tosiasiassa poistettava ja ne, joita ei voida poistaa, olisi asetettava oikeaan asiayhteyteen ja tulkittava uudelleen, jotta niillä voidaan myötävaikuttaa kansalaisten tietoisuuteen menneisyydestä ja sen muistamiseen;

AB.  toteaa, että uusnatsistinen Pohjoismainen vastarintaliike (NMR) järjestää säännöllisesti ympäri Skandinaviaa joukkokokoontumisia, joissa huudetaan iskulauseita ja heilutetaan järjestön vihreävalkoisia lippuja; toteaa, että useita NMR:n jäseniä on tuomittu siviileihin ja poliiseihin kohdistuneista väkivaltaisista hyökkäyksistä; toteaa, että useat pakolaisten vastaanottokeskuksiin tehdyt tuhopolttoiskut johtivat siihen, että Ruotsin hallitus päätti vuonna 2015 salata pakolaisten vastaanottamiseen tarkoitettujen rakennusten sijainnin;

AC.  toteaa, että joka vuosi 16. maaliskuuta Latvian Riiassa kokoontuu tuhansia ihmisiä ”latvialaislegioonan päivänä” kunnioittamaan Waffen-SS-joukoissa palvelleita latvialaisia;

AD.  ottaa huomioon, että vuoden 2018 alusta lukien C14-ryhmä ja muut ukrainalaiset äärioikeistolaiset ryhmät, kuten Azovin pataljoonaan liittynyt Kansallinen Miliisi, Oikea sektori, Karpatska Sitš -ryhmä ja muut ryhmät, ovat hyökänneet useaan otteeseen romaniyhteisöjä vastaan sekä fasismia vastustaneita mielenosoittajia, kaupunginvaltuustojen kokouksia, Amnesty Internationalin järjestämää tapahtumaa, taidenäyttelyitä, hlbtqi-tapahtumia ja naisten oikeuksia puolustaneita aktivisteja ja ympäristöaktivisteja vastaan;

1.  tuomitsee voimakkaasti uusfasisti- ja uusnatsijärjestöjen terrori-iskut, murhat, henkisen väkivallan, väkivaltaiset fyysiset hyökkäykset ja marssit, joita on esiintynyt useissa EU:n jäsenvaltioissa, ja paheksuu niitä;

2.  on erittäin huolissaan siitä, että fasismista, rasismista, muukalaisvihasta ja muista suvaitsemattomuuden muodoista on tullut yhä yleisempiä Euroopan unionissa, ja pitää huolestuttavana tietoja, jotka koskevat poliittisten johtajien, puolueiden ja lainvalvontaviranomaisten yhteyksiä uusfasisteihin ja uusnatseihin eräissä jäsenvaltioissa;

3.  on erityisen huolissaan uusfasistisesta väkivallasta, joka vaikuttaa koko yhteiskuntaan ja kohdistuu tiettyihin vähemmistöihin, kuten tummaihoisiin/afrikkalaistaustaisiin eurooppalaisiin, juutalaisiin, muslimeihin, romaneihin, kolmansien maiden kansalaisiin, hlbti-ihmisiin ja vammaisiin henkilöihin;

4.  tuomitsee ankarasti kaikki uusfasististen ryhmien poliitikkoja ja puolueiden jäseniä vastaan tekemät väkivaltaiset iskut, joista on raportoitu joissakin jäsenvaltioissa, ja etenkin CasaPound-puolueen fasististen ryhmien äskettäisen iskun Euroopan parlamentin jäsentä Eleonora Forenzaa, hänen avustajaansa Antonio Perilloa ja muita fasisminvastaiseen mielenosoitukseen 21. syyskuuta 2018 Barissa, Italiassa osallistuneita vastaan;

5.  on erittäin huolissaan siitä, että uusfasisti- ja uusnatsiryhmät toimivat eräissä jäsenvaltioissa rangaistuksetta, ja korostaa, että rankaisemattomuuden ilmapiiri on yksi syistä, joiden vuoksi tiettyjen äärioikeistolaisten järjestöjen väkivaltaiset toimet lisääntyvät huolestuttavalla tavalla;

6.  panee merkille huolestuttavan suuntauksen, jossa uusfasisti- ja uusnatsiryhmät käyttävät sosiaalista mediaa ja internetiä organisoitumiseen ja strategiseen toimintaan kaikkialla Euroopan unionissa;

7.  pitää valitettavana, että eräiden jäsenvaltioiden yleisradioyhtiöt ovat ryhtyneet levittämään yhden ainoan puolueen propagandaa, jolloin oppositio ja vähemmistöryhmät suljetaan usein yhteiskunnan ulkopuolelle ja jopa yllytetään väkivaltaan;

8.  muistuttaa, että fasistiseen ideologiaan ja suvaitsemattomuuteen liittyy aina hyökkäys itse demokratiaa vastaan;

9.  kehottaa jäsenvaltioita tuomitsemaan voimakkaasti viharikokset, vihapuheen ja syyllistämisen, joihin syyllistyviä poliitikkoja ja viranomaisia on kaikilla tasoilla ja joita esiintyy kaikentyyppisissä tiedotusvälineissä, ja määräämään niistä seuraamuksia, koska tällaisella toiminnalla suoraan normalisoidaan ja vahvistetaan vihaa ja väkivaltaa yhteiskunnassa;

10.  kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan lisätoimenpiteitä, joilla ehkäistään, tuomitaan ja torjutaan vihapuhetta ja viharikoksia;

11.  kehottaa komissiota, jäsenvaltioita ja sosiaalisen median alalla toimivia yrityksiä torjumaan rasismin, fasismin ja muukalaisvihan leviämistä internetissä yhteistyössä asiaa käsittelevien kansalaisjärjestöjen kanssa niin kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla;

12.  kehottaa jäsenvaltioita tutkimaan viharikoksia, nostamaan niistä syytteitä ja jakamaan parhaita käytäntöjä viharikosten tunnistamista ja tutkintaa varten, mukaan lukien rikokset, joiden motiivina ovat erityisesti erilaiset muukalaisvihan muodot;

13.  kehottaa jäsenvaltioita suunnittelemaan ja tarjoamaan asianmukaista tukea rasististen tai muukalaisvihamielisten rikosten ja viharikosten uhreille ja suojelemaan kaikkia todistajia rikoksentekijöiltä;

14.  kehottaa jäsenvaltioita perustamaan poliisivoimiinsa viharikoksia torjuvia yksiköitä; kehottaa poliisivoimia varmistamaan, ettei niiden henkilöstö osallistu minkäänlaisiin rasistisiin, muukalaisvihamielisiin tai syrjiviin toimiin ja että kaikki tällaiset teot tutkitaan ja niistä vastuussa olevat henkilöt saatetaan oikeuden eteen;

15.  kehottaa komissiota pyytämään kansalaisjärjestöjä seuraamaan vihapuhetta ja viharikoksia jäsenvaltioissa ja raportoimaan niistä;

16.  tukee, kannattaa ja kehottaa suojelemaan yhteisöryhmiä ja kansalaisjärjestöjä, jotka torjuvat fasismia, rasismia, muukalaisvihaa ja muita suvaitsemattomuuden muotoja;

17.  kehottaa lujittamaan EU:n syrjinnänvastaista lainsäädäntöä, mukaan lukien voimassa olevan lainsäädännön saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä ja sen täytäntöönpano, ja antamaan uutta lainsäädäntöä, kuten yhdenvertaista kohtelua koskevan direktiivin;

18.  muistuttaa, että rasismin ja muukalaisvihan tiettyjen muotojen ja ilmaisujen torjumisesta rikosoikeudellisin keinoin tehty neuvoston puitepäätös 2008/913/YOS, jonka täytäntöönpanon määräaika oli marraskuussa 2010, on oikeusperusta seuraamusten määräämiselle oikeushenkilöille, jotka yllyttävät julkisesti väkivaltaan tai vihaan vähemmistöryhmää vastaan, ja että seuraamuksia voivat olla oikeuden menettäminen julkisista varoista myönnettyjen etuisuuksien saamiseen, liiketoimintakielto, oikeudelliseen valvontaan asettaminen ja oikeudellinen määräys lopettaa toiminta;

19.  kehottaa komissiota saattamaan vuonna 2014 edellä mainitun neuvoston puitepäätöksen täytäntöönpanosta antamansa kertomuksen ajan tasalle ja käynnistämään rikkomusmenettelyn niitä jäsenvaltioita vastaan, jotka eivät ole noudattaneet puitepäätöksen säännöksiä;

20.  kehottaa jäsenvaltioita kansallista oikeusjärjestystään ja tuomiovaltaansa noudattaen huolehtimaan siitä, että ne noudattavat neuvoston puitepäätöksen säännöksiä, torjumaan vihapuhetta ja väkivaltaa julkisissa tiloissa ja verkossa levittäviä järjestöjä sekä tosiasiallisesti kieltämään uusfasisti- ja uusnatsiryhmät ja kaikki muut säätiöt tai yhdistykset, jotka ylistävät ja ihannoivat natsismia ja fasismia;

21.  kehottaa lainvalvontaviranomaisia, tiedustelupalveluja, oikeuslaitosta ja kansalaisjärjestöjä tekemään kattavaa ja oikea-aikaista yhteistyötä fasismin, rasismin, muukalaisvihan ja muiden suvaitsemattomuuden muotojen torjumiseksi;

22.  kehottaa jäsenvaltioita noudattamaan Euroopan neuvoston suosituksia uusnatsismin ja oikeistolaisen ääriliikehdinnän ilmenemismuotojen torjunnasta;

23.  kehottaa jäsenvaltioita tarjoamaan lainvalvontatehtävissä ja oikeuslaitoksessa kaikilla tasoilla toimiville virkamiehille pakollista, ihmisoikeuksiin perustuvaa ja palvelusuuntautunutta työhön kuuluvaa koulutusta;

24.  kehottaa jäsenvaltioita keskittymään ennaltaehkäisemiseen koulutuksen, valistuksen ja parhaiden käytäntöjen vaihtamisen avulla;

25.  kehottaa jäsenvaltioita ja kansallisia urheiluliittoja, etenkin jalkapalloseuroja, torjumaan rasismia, fasismia ja muukalaisvihaa stadioneilla ja urheilukulttuurissa tuomitsemalla niistä vastuussa olevat ja rankaisemalla heitä ja edistämällä nuorille kannattajille tarkoitettuja myönteisiä kasvatustoimia yhteistyössä koulujen ja asiaa käsittelevien kansalaisjärjestöjen kanssa;

26.  kannustaa jäsenvaltioita tarjoamaan julkisessa yleisradiotoiminnassa ja tiedotusvälineissä työskenteleville henkilöille koulutusta, jonka tarkoituksena on lisätä heidän tietoisuuttaan uusfasisti- ja uusnatsiryhmien uhrien ongelmista ja syrjinnästä;

27.  kehottaa jäsenvaltioita ottamaan käyttöön kansallisia irtautumisohjelmia, joilla autetaan henkilöitä lähtemään väkivaltaisista uusfasisti- ja uusnatsiryhmistä; painottaa, että tällaisten ohjelmien olisi mentävä huomattavasti yksittäisiä toimia pidemmälle ja niihin olisi kuuluttava pitkän aikavälin tuki henkilöille, joilla on vaikeuksia löytää työtä, asettua uudelle paikkakunnalle ja luoda uusia ja turvallisia sosiaalisia verkostoja;

28.  korostaa, että historian tuntemus on yksi edellytys kyseisten rikosten ehkäisemiseksi tulevaisuudessa ja että sillä on tärkeä tehtävä nuorempien sukupolvien valistamisessa;

29.  kehottaa jäsenvaltioita tuomitsemaan kaikki juutalaisten joukkotuhon kieltämisen muodot ja torjumaan niitä, mukaan lukien natsien ja yhteistoimintaa heidän kanssaan harjoittaneiden rikosten trivialisointi ja vähätteleminen; toteaa, että totuutta juutalaisten joukkotuhosta ei saa trivialisoida poliittisessa keskustelussa eikä tiedotusvälineissä käytävässä keskustelussa;

30.  kehottaa luomaan yhteisen muistamisen kulttuurin, jossa ei hyväksytä menneisyyden fasistisia rikoksia; on erittäin huolestunut siitä, että nuorempi sukupolvi Euroopassa ja muualla on yhä vähemmän huolissaan fasismin historiasta, minkä vuoksi heistä saattaa tulla välinpitämättömiä uusille uhkakuville;

31.  kehottaa jäsenvaltioita edistämään valtavirtakulttuurin kautta opetusta yhteiskuntiemme monimuotoisuudesta ja yhteisestä historiastamme, myös toisen maailmansodan kauheuksista, kuten juutalaisten joukkotuhosta, ja sen uhrien ihmisyyden järjestelmällisestä riistämisestä monen vuoden ajan;

32.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, Euroopan neuvostolle, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestölle ja Yhdistyneille kansakunnille.

(1) EYVL L 180, 19.7.2000, s. 22.
(2) EUVL L 328, 6.12.2008, s. 55.
(3) EUVL L 315, 14.11.2012, s. 57.
(4) EUVL L 317, 4.11.2014, s. 1.
(5) https://www.europol.europa.eu/activities-services/main-reports/european-union-terrorism-situation-and-trend-report-2018-tesat-2018
(6) https://www.mediapart.fr/journal/france/090418/forces-de-l-ordre-liees-l-ultra-droite-violente-la-dgsi-s-inquiete?onglet=full
(7) https://rm.coe.int/fifth-report-on-croatia/16808b57be


Eläinten hyvinvointi, mikrobilääkkeiden käyttö ja teollisen broilerituotannon ympäristövaikutukset
PDF 123kWORD 45k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 25. lokakuuta 2018 eläinten hyvinvoinnista, mikrobilääkkeiden käytöstä ja teollisen broilerituotannon ympäristövaikutuksista (2018/2858(RSP))
P8_TA(2018)0429RC-B8-0484/2018

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon lihantuotantoa varten pidettävien kanojen suojelua koskevista vähimmäisvaatimuksista 28. kesäkuuta 2007 annetun neuvoston direktiivin 2007/43/EY(1), jäljempänä ’broileridirektiivi’,

–  ottaa huomioon 26. marraskuuta 2015 antamansa päätöslauselman uudesta eläinten hyvinvointia koskevasta strategiasta vuosille 2016–2020(2),

–  ottaa huomioon vuonna 2017 laaditun eurooppalaisen yhteinen terveys -toimintasuunnitelman mikrobilääkeresistenssin torjumiseksi,

–  ottaa huomioon 19. tammikuuta 2012 annetun komission tiedonannon eläinten suojelua ja hyvinvointia koskevasta Euroopan unionin strategiasta vuosille 2012–2015 (COM(2012)0006),

–  ottaa huomioon 13. huhtikuuta 2018 annetun komission kertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle direktiivin 2007/43/EY soveltamisesta, sen vaikutuksista lihantuotantoa varten pidettävien kanojen suojeluun ja hyvinvointi-indikaattoreiden kehityksestä (COM(2018)0181),

–  ottaa huomioon 21. marraskuuta 2017 julkaistun komission selvityksen neuvoston direktiivin 2007/43/EY soveltamisesta ja hyvinvointi-indikaattorien kehittämisestä,

–  ottaa huomioon 5. kesäkuuta 2018 aikaansaadun sopimuksen(3) eläinlääkeasetuksesta,

–  ottaa huomioon tarttuvista eläintaudeista sekä tiettyjen eläinterveyttä koskevien säädösten muuttamisesta ja kumoamisesta (”eläinterveyssäännöstö”) 9. maaliskuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/429(4),

–  ottaa huomioon virallisesta valvonnasta ja muista virallisista toimista, jotka suoritetaan elintarvike- ja rehulainsäädännön ja eläinten terveyttä ja hyvinvointia, kasvien terveyttä ja kasvinsuojeluaineita koskevien sääntöjen soveltamisen varmistamiseksi, 15. maaliskuuta 2017 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/625(5),

–  ottaa huomioon tuotantoeläinten suojelua koskevan eurooppalaisen yleissopimuksen ja samasta aiheesta 20. heinäkuuta 1998 annetun neuvoston direktiivin 98/58/EY(6),

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/75/EU mukaisten parhaita käytettävissä olevia tekniikoita (BAT) koskevien päätelmien vahvistamisesta siipikarjan tai sikojen tehokasvatusta varten 15. helmikuuta 2017 annetun komission täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2017/302(7),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 128 artiklan 5 kohdan ja 123 artiklan 4 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että Euroopan unioni on merkittävä maailmanlaajuinen broilerintuottaja ja EU:ssa teurastetaan noin seitsemän miljardia broileria ruuaksi; ottaa huomioon, että Euroopan siipikarja-alalla tuotannon lähtökohtana on maatilalta ruokapöytään -periaate, ala työllistää yli neljännesmiljoonaa ihmistä ja Euroopassa on 23 000 suurbroileritilaa;

B.  ottaa huomioon, että direktiivissä 2007/43/EY (broileridirektiivi) säädetään lihantuotantoa varten pidettävien kanojen suojelua koskevista vähimmäisvaatimuksista; pitää tärkeänä, että komissio, jäsenvaltiot ja tuottajat noudattavat näitä sääntöjä ja tekevät säännöllisiä tarkastuksia tällä alalla;

C.  ottaa huomioon, että neuvoston direktiivin 2007/43/EY soveltamista koskevan 21. marraskuuta 2017 julkaistun komission selvityksen mukaan kasvatustiheys on 34 prosentilla broilereista yleissäännön mukainen 33 kg/m2, 40 prosentilla 34–39 kg/m2 ja 26 prosentilla direktiivin suurin sallima (enintään 42 kg/m2);

D.  toteaa, että broileridirektiivin täytäntöönpano ei ole yhdenmukaista ja komission tuore täytäntöönpanokertomus osoitti, että täytäntöönpano on parhaassakin tapauksessa epäjohdonmukaista eri jäsenvaltioissa;

E.  katsoo, että eläimille tarkoitettujen mikrobilääkkeiden liikakäyttö, erityisesti kasvunedistäjinä ja ryhmä- tai estolääkityksenä, on ollut yksi niistä keskeisistä tekijöistä, jotka ovat vaikuttaneet bakteerien mikrobilääkeresistenssin kehittymiseen maailmanlaajuisesti; huomauttaa, että suuresta kasvatustiheydestä tai lämpöstressistä johtuva puutteellinen hyvinvointi voi johtaa immuunijärjestelmän häiriöihin ja tehdä broilereista alttiimpia sairauksille;

F.  huomauttaa, että Campylobacter spp.- ja Salmonella spp. -bakteerien monilääkeresistenttien zoonoottisten kantojen esiintyminen broileritiloilla ja broilerinlihassa aiheuttaa yhä suuremman uhan kansanterveydelle, kuten Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen ja Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen raporteissa todetaan;

G.  katsoo, että eläinten hyvinvointia koskevia sääntöjä olisi ajantasaistettava uuden tieteellisen tiedon perusteella ja ottaen asianmukaisesti huomioon kotieläintalouden pitkän aikavälin kilpailukyky; huomauttaa, että käyttämällä korkeammat hyvinvointivaatimukset täyttäviä tuotantomenetelmiä voidaan parantaa eläinten terveyttä ja hyvinvointia ja samalla osaltaan vähentää mikrobilääkkeiden tarvetta mutta tuottaa kuitenkin laadukkaita tuotteita;

H.  ottaa huomioon, että geneettisten parametrien vaikutuksesta tuotantobroilerien hyvinvointiin ja stressinsietokykyyn vuonna 2010 annettu Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen tieteellinen lausunto osoitti, että nopeakasvuisuuteen tähtäävä broilerien geneettinen valinta voi vaarantaa kyseisten eläinten terveyden ja hyvinvoinnin;

I.  toteaa, että unionin kansalaiset ovat erittäin kiinnostuneita eläinten hyvinvoinnista ja haluavat kuluttajina saada valintojensa tueksi entistä enemmän tietoa;

J.  panee merkille, että viimeisin eläinten hyvinvointia käsitellyt erityiseurobarometri osoitti, että yli puolet EU:n kansalaisista hakee eläintuotteita ostaessaan tietoa tuotantomenetelmästä ja voi olla valmiita maksamaan enemmän eläinten paremmasta hyvinvoinnista; panee merkille, että 80 prosenttia EU:n kansalaisista haluaa, että tuotantoeläinten hyvinvointia kohennetaan unionissa;

K.  ottaa huomioon, että 25 prosenttia unionissa kulutetusta siipikarjanlihasta (rintapaloista) tuodaan kolmansista maista, joissa sovelletaan löyhempää eläinten hyvinvointia koskevaa lainsäädäntöä; ottaa huomioon, että suurin osa tuodusta siipikarjanlihasta käytetään ruokapalveluissa tai elintarvikejalostuksessa, joissa lihan alkuperän ilmoittaminen ja merkitseminen ei ole pakollista;

L.  toteaa, että komission terveyden ja elintarviketurvallisuuden pääosasto on tehnyt tarkastuksia Thaimaassa, Brasiliassa, Ukrainassa, joiden osuus kolmansista maista peräisin olevasta tuonnista on yhteensä 90 prosenttia, ja tarkastuksissa on tullut esiin merkittäviä puutteita tuotantoprosessissa ja unionin lainsäädännön noudattamisessa; panee merkille, että EU:n maataloustuottajat ja kansalaisjärjestöt ovat ilmaisseet huolensa halvalla tuotetun kananlihan tuonnin taloudellisista, sosiaalisista ja ympäristövaikutuksista ja unionissa jalostetun mutta kolmansista maista peräisin olevan kananlihan harhaanjohtavista tuotemerkinnöistä;

1.  ottaa huomioon direktiivin 2007/43/EY soveltamisesta ja sen vaikutuksista lihantuotantoa varten pidettävien kanojen hyvinvointiin annetun komission kertomuksen tulokset, joista käy ilmi, että vain kaksi kolmasosaa jäsenvaltioista on pannut direktiivin asianmukaisesti täytäntöön; on huolissaan kertomuksen havainnosta, että monin paikoin hallitsevana on suuri kasvatustiheys, suurempi kuin yleissääntönä oleva 33 kg/m2;

2.  on huolissaan tyypillisesti broileritiloilla tavattavien monilääkeresistenttien zoonoosin aiheuttajien, kuten Campylobacter spp.-, Salmonella spp.- ja E. coli -bakteerien, lisääntymisestä;

3.  panee merkille broilerien hyvinvointia koskevat toimet, joita viljelijät ovat jo toteuttaneet eri jäsenvaltioissa broileridirektiivin täytäntöönpanon yhteydessä, ja erityisesti vapaaehtoisiin järjestelmiin osallistuvien toteuttamat toimet;

4.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan direktiivissä 2007/43/EY vahvistettujen rakennuksia ja turvallisuutta koskevien vaatimusten yhdenmukaisen täytäntöönpanon ja täysimääräisen noudattamisen, jotta voidaan varmistaa direktiivin tavoitteiden saavuttaminen;

5.  korostaa, että vilpillinen kilpailu johtaa epätasapuolisiin toimintaedellytyksiin, sillä ne, jotka eivät noudata sääntöjä, myyvät halvemmalla kuin sääntöjä noudattavat toimijat;

6.  kehottaa komissiota varmistamaan vankkoja ja mitattavissa olevia yhdenmukaistettuja indikaattoreita broilerien ja vanhempaispolven lintujen hyvinvoinnin mittaamiseksi, myös hautomoille tarkoitettua ohjeistusta parhaista käytännöistä;

7.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ratkaisemaan kanalapalojen ongelman edistämällä parhaita käytäntöjä; kehottaa jäsenvaltioita sitoutumaan vahvasti siihen, että eläinten pitäjille tarjotaan asianmukaista ja riittävää koulutusta direktiivissä 2007/43/EY säädetyllä tavalla;

8.  kehottaa Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaista antamaan lausunnon mahdollisesti zoonoottisten mikrobilääkeresistenttien Campylobacter spp.-, Salmonella spp.- ja E. coli -bakteerien yleisyydestä ja niihin liittyvistä riskitekijöistä;

9.  suhtautuu myönteisesti 5. kesäkuuta 2018 aikaansaatuun sopimukseen eläinlääkeasetuksesta; panee tyytyväisenä merkille säännökset, joilla rajoitetaan antibioottien käyttöä ryhmä- tai estolääkityksenä; palauttaa mieliin kantansa ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin sekä Euroopan lääkeviraston ja Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen yhteisen tieteellisen lausunnon(8), jossa vaaditaan käyttämään jalostusparvia, jotka kasvavat terveempinä ja hitaammin, ja eläintiheyttä, joka ei lisää sairauksien riskiä, pienempiä ryhmiä, sekä vaaditaan sairaiden eläinten eristämistä (asetuksen (EU) 2016/429 10 artiklan mukaisesti) ja hyvinvointia koskevien voimassa olevien säädösten täytäntöönpanoa; uskoo, että asetus helpottaa kipeästi kaivattuja mikrobilääkeresistenssiä koskevia toimia ja edistää innovointia eläinlääkealalla; toteaa, että Euroopan siipikarja-ala ja kansalliset viranomaiset toteuttavat aloitteita antibioottien käytön vähentämiseksi nykyaikaistamalla siipikarjatiloja;

10.  korostaa, että kotieläintalouden tekniikoiden parantaminen kohentaa siipikarjan elämänlaatua ja vähentää mikrobilääkkeiden käyttötarvetta, ja toteaa, että tällaisia parannuksia tuovat esimerkiksi luonnonvalo, puhdas ilma ja tilan lisääminen sekä ilman ammoniakkipitoisuuden vähentäminen; muistuttaa komissiota eläinten terveyttä koskevassa strategiassa vahvistetusta motosta ”Mieluummin ennaltaehkäisy kuin hoito” ja tarpeesta edistää sitä;

11.  korostaa, että eläinten hyvinvointi toimii sellaisenaan ennaltaehkäisevänä toimenpiteenä, joka vähentää eläimen sairastumisriskiä ja siten mikrobilääkkeiden käyttöä ja usein parantaa tuottavuutta; toteaa, että mikrobilääkkeiden virheellinen käyttö voisi johtaa niiden tehottomuuteen, mikä vaarantaisi ihmisten terveyden;

12.  kehottaa komissiota lisäämään mikrobilääkeresistenssin tutkimusta ja kehittämään edelleen parhaita käytäntöjä ja varmistamaan, että jäsenvaltiot todella toteuttavat ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä, kuten tautien valvontaa ja tarkastuksia;

13.  kehottaa komissiota edistämään politiikkatoimia, joilla kannustetaan ottamaan käyttöön vaihtoehtoisia broilerituotantomenetelmiä ja menetelmiä, joissa käytetään perinteisiä broilerirotuja ja/tai rotuja, joiden yksilöt voivat paremmin;

14.  kehottaa komissiota laatimaan etenemissuunnitelman, jolla tuetaan kilpailukykyistä ja kestävää siipikarjanlihan tuotantoa ja siipikarjankasvatusta, joka takaa broilerien paremman hyvinvoinnin;

15.  kehottaa komissiota tehostamaan kolmansista maista tuodun siipikarjanlihan rajatarkastuksia, jotta varmistetaan, että kyseinen tuonti on eläinten hyvinvointia, elintarviketurvallisuutta ja ympäristöä koskevan unionin lainsäädännön mukaista;

16.  painottaa, että kananlihan tuonti maista, joissa sovelletaan löyhempiä sosiaalisia sekä ympäristöä, elintarviketurvallisuutta ja eläinten hyvinvointia koskevia vaatimuksia, on lisääntynyt; kehottaa komissiota varmistamaan, että unioniin tuotu kananliha sekä kananlihatuotteet ja -valmisteet on tuotettu sosiaalisia sekä ympäristöä, elintarviketurvallisuutta ja eläinten hyvinvointia koskevien unionin vaatimusten mukaisesti, jotta unionin tuottajille voidaan taata oikeudenmukaiset ja tasapuoliset toimintaedellytykset;

17.  kehottaa komissiota antamaan säädösehdotuksen tuontilihan alkuperän pakollisesta merkitsemisestä unionissa jalostetuissa tuotteissa vähittäiskaupassa ja catering- ja ruokapalveluissa, jotta kuluttajat voivat tehdä tietoon perustuvia päätöksiä;

18.  kehottaa komissiota kehittämään broilerille samantyyppisen tuotantotapaa koskevan unionin merkintämallin kuin kananmunien kohdalla jo on käytössä, jotta voidaan lisätä avoimuutta ja parantaa kuluttajille tiedottamista eläinten hyvinvoinnista maataloustuotannossa;

19.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komissiolle ja jäsenvaltioille.

(1) EUVL L 182, 12.7.2007, s. 19.
(2) EUVL C 366, 27.10.2017, s. 149.
(3)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0421.
(4) EUVL L 84, 31.3.2016, s. 1.
(5) EUVL L 95, 7.4.2017, s. 1.
(6) EYVL L 221, 8.8.1998, s. 23.
(7) EUVL L 43, 21.2.2017, s. 231.
(8) Euroopan lääkeviraston eläinlääkekomitea (CVMP) ja Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen alainen biologisia vaaroja käsittelevä tiedelautakunta (BIOHAZ), 2016. EMA and EFSA Joint Scientific Opinion on measures to reduce the need to use antimicrobial agents in animal husbandry in the European Union, and the resulting impacts on food safety.


Vuonna 2018 Katowicessa Puolassa järjestettävä YK:n ilmastokokous (COP 24)
PDF 193kWORD 60k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 25. lokakuuta 2018 vuonna 2018 Katowicessa Puolassa järjestettävästä YK:n ilmastokokouksesta (COP 24) (2018/2598(RSP))
P8_TA(2018)0430B8-0477/2018

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen (UNFCCC) ja siihen liitetyn Kioton pöytäkirjan,

–  ottaa huomioon Pariisin sopimuksen, päätöksen 1/CP.21, ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen (UNFCCC) osapuolten 21. kokouksen (COP 21) ja Pariisissa Ranskassa 30. marraskuuta – 11. joulukuuta 2015 pidetyn Kioton pöytäkirjan osapuolten kokouksena toimivan osapuolten 11. konferenssin (CMP11),

–  ottaa huomioon ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen (UNFCCC) osapuolten 18. kokouksen (COP 18) ja Dohassa Qatarissa 26. marraskuuta–8. joulukuuta 2012 pidetyn Kioton pöytäkirjan osapuolten kokouksena toimivan osapuolten 8. konferenssin (CMP8) sekä pöytäkirjan muutoksen, jolla vahvistetaan Kioton pöytäkirjan toisen velvoitekauden kestoksi 1. tammikuuta 2013–31. joulukuuta 2020,

–  ottaa huomioon, että Pariisin sopimus on ollut valmiina allekirjoitettavaksi Yhdistyneiden kansakuntien (YK) päämajassa New Yorkissa 22. huhtikuuta 2016 alkaen, että allekirjoittaminen on ollut mahdollista 21. huhtikuuta 2017 asti ja että 195 valtiota on allekirjoittanut Pariisin sopimuksen ja 175 valtiota on jättänyt ratifiointiasiakirjat,

–  ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen (UNFCCC) osapuolten 23. kokouksen (COP 23), Kioton pöytäkirjan osapuolten kokouksena toimivan osapuolten 13. konferenssin (CMP 13) ja Bonnissa Saksassa 4.–16. marraskuuta 2017 pidetyn Pariisin sopimuksen osapuolten kokouksena toimivan osapuolten 2. konferenssin (CMA2),

–  ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen Agenda 2030 ‑toimintaohjelman sekä kestävän kehityksen tavoitteet,

–  ottaa huomioon 3. heinäkuuta 2018 antamansa päätöslauselman ilmastodiplomatiasta(1),

–  ottaa huomioon 4. lokakuuta 2017 antamansa päätöslauselman vuonna 2017 Bonnissa Saksassa järjestettävästä YK:n ilmastokokouksesta (COP 23)(2),

–  ottaa huomioon 20. heinäkuuta 2016 annetun komission tiedonannon vähähiiliseen talouteen siirtymisen nopeuttamisesta Euroopassa (COM(2016)0500),

–  ottaa huomioon 15. helmikuuta 2016, 30. syyskuuta 2016, 23. kesäkuuta 2017 ja 22. maaliskuuta 2018 annetut Eurooppa-neuvoston päätelmät,

–  ottaa huomioon 13. lokakuuta 2017, 26. helmikuuta 2018 ja 9. lokakuuta 2018 annetut neuvoston päätelmät,

–  ottaa huomioon 17. heinäkuuta 2017 annetun neuvoston päätöksen (EU) 2017/1541 otsonikerrosta heikentäviä aineita koskevaan Montrealin pöytäkirjaan tehdyn Kigalin muutoksen tekemisestä Euroopan unionin puolesta(3),

–  ottaa huomioon Latvian ja komission 6. maaliskuuta 2015 ilmastonmuutossopimukseen esittämät EU:n ja sen jäsenvaltioiden suunnitellut kansallisesti määritellyt panokset (INDC),

–  ottaa huomioon hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) viidennen arviointiraportin (AR5), sen yhteenvetokertomuksen ja IPCC:n erityiskertomuksen maapallon keskilämpötilan noususta 1,5 celsiusasteella ”Global Warming of 1.5°C”,

–  ottaa huomioon marraskuussa 2017 julkaistun Yhdistyneiden kansakuntien ympäristöohjelman (UNEP) 8. yhteenvetoraportin ”The Emissions Gap Report 2017” sekä sen 3. raportin sopeutumiseroista ”Adaptation Gap Report 2017”,

–  ottaa huomioon Kansainvälisen energiajärjestön vuoden 2017 raportin maailman energia- ja hiilidioksidipäästötilanteesta (Global Energy & CO2 Status Report 2017),

–  ottaa huomioon maaliskuussa 2018 julkistetun Maailman ilmatieteellisen järjestön (WMO) lausunnon ”Statement on the state of the global climate in 2017” sekä 30. lokakuuta 2017 julkaistun WMO:n 13. Greenhouse Gas Bulletin -tiedotteen,

–  ottaa huomioon Maailman talousfoorumin vuoden 2018 raportin maailmanlaajuisista riskeistä(4),

–  ottaa huomioon 14 EU:n ympäristö- ja ilmastoministerin 5. maaliskuuta 2018 allekirjoittaman Vihreä kasvu -ryhmän lausunnon, jossa käsitellään EU:n ilmastotoimien rahoitusta ja ilmastomenojen lisäämistä ja valtavirtaistamista seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä(5),

–  ottaa huomioon komission yhteisen tutkimuskeskuksen marraskuussa 2017 julkaiseman raportin ”CO₂ – an operational anthropogenic CO₂ emissions monitoring and verification support capacity”(6),

–  ottaa huomioon arktisen alueen valtioiden ulkoministereiden Fairbanksissa Alaskassa 10.–11. toukokuuta 2017 pidetyssä arktisen neuvoston 10. ministerikokouksessa hyväksymän Fairbanksin julkilausuman,

–  ottaa huomioon Pariisissa 12. joulukuuta 2017 järjestetyn ensimmäisen One Planet ‑huippukokouksen sekä kokouksessa hyväksytyt 12 sitoumusta;

–  ottaa huomioon paavi Franciscuksen ”Laudato si” -kiertokirjeen,

–  ottaa huomioon 19. kesäkuuta 2018 annetun Mesebergin julistuksen,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 128 artiklan 5 kohdan ja 123 artiklan 2 kohdan,

A.  toteaa, että Pariisin sopimus tuli voimaan 4. marraskuuta 2016 ja että sopimuksen 197 osapuolesta 181 on jättänyt YK:lle ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjat (tieto päivitetty 11. lokakuuta 2018);

B.  toteaa, että EU ja sen jäsenvaltiot esittivät 6. maaliskuuta 2015 suunnitellut kansallisesti määritellyt panoksensa (INDC) ilmastosopimukseen, ja sitoutuivat näin sitovaan vähennystavoitteeseen, jonka mukaan unionin sisäisiä kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään vuoteen 2030 mennessä vähintään 40 prosenttia vuoteen 1990 verrattuna;

C.  ottaa huomioon, että Pariisin sopimuksen allekirjoittajien tekemät tähänastiset sitoumukset eivät ole riittäviä yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi; ottaa huomioon, että tämänhetkiset EU:n ja jäsenvaltioiden esittämät kansallisesti määritellyt panokset eivät ole Pariisin sopimuksessa asetettujen tavoitteiden mukaisia, minkä vuoksi niitä on tarkistettava;

D.  ottaa huomioon, että on laadittu EU:n kansallisesti määriteltyjen panosten saavuttamista edistäviä EU:n lainsäädännön keskeisiä osia, joiden tavoitetaso on yhä korkeampi, kuten uusiutuvaa energiaa koskeva direktiivi ja energiatehokkuusdirektiivi, joiden avulla EU:n kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään vähintään 45 prosenttia vuoteen 2030 mennessä; ottaa huomioon, että 45 prosentin vähennys vuoteen 2030 mennessä ei vielä riitä Pariisin sopimuksen tavoitteiden eikä nettomääräisten päästöjen vähentämistä nollaan vuoteen 2050 mennessä koskevan tavoitteen saavuttamiseen;

E.  ottaa huomioon, että avoimuudella on keskeinen merkitys päästöjen mittaamisessa, jotta kasvihuonekaasujen vähentämisessä maailmanlaajuisesti saadaan aikaan merkittävää edistystä oikeudenmukaisella tavalla;

F.  ottaa huomioon, että maailman ja EU:n hiilidioksidipäästöt lisääntyivät vuonna 2017 ensimmäistä kertaa pysyttyään kolme vuotta samalla tasolla; toteaa, että tämä lisäys jakautui epätasaisesti eri puolille maailmaa;

G.  ottaa huomioon, että äärimmäisten sääilmiöiden ja lämpöennätysten runsas esiintyminen vuonna 2017 on lisännyt maailmanlaajuisten ilmastotoimien kiireellisyyttä;

H.  ottaa huomioon, että kunnianhimoinen ilmastonmuutoksen hillitsemistä koskeva politiikka voi luoda kasvua ja työpaikkoja; ottaa huomioon, että tietyt alat ovat kuitenkin alttiita hiilivuodoille, jos tavoite ei ole vertailukelpoinen muiden alojen tavoitteiden kanssa; toteaa, että näillä aloilla on suojauduttava tarkoituksenmukaisesti hiilivuodolta työpaikkojen säilyttämiseksi;

I.  toteaa, että ilmastonmuutos lisää monia muita uhkia, jotka vaikuttavat suhteettomasti kehitysmaihin; toteaa, että kuivuudet ja muut epäsuotuisat sääilmiöt heikentävät ja tuhoavat luonnonvaroja, joista köyhien elanto on suoraan riippuvainen, lisäävät kilpailua jäljelle jäävistä luonnonvaroista, vaikuttavat osaltaan humanitaarisien kriisien ja jännitteiden syntyyn, lisäävät pakkomuuttoja, radikalisoitumista ja konflikteja; katsoo, että on olemassa näyttöä siitä, että ilmastonmuutos on vaikuttanut levottomuuksiin ja väkivallan leviämiseen Lähi-idässä, Sahelin alueella ja Afrikan sarvessa ja että sen vaikutukset ulottuvat pitkälle eteenpäin;

J.  katsoo, että IPCC:n 1,5 celsiusasteen nousua koskevasta raportista käy ilmi, että tällaisen lämpötilan nousun vaikutukset ovat todennäköisesti huomattavasti lievempiä kuin 2 celsiusasteen lämpötilan nousun vaikutukset;

K.  ottaa huomioon, että ilmastonmuutoksen hillitsemisen pitkän aikavälin onnistuminen edellyttää paljon voimakkaampia toimia erityisesti kehittyneissä maissa hiilitaloudesta eroon pääsemiseksi ja ilmastoälykkään kasvun edistämiseksi myös kehitysmaissa; toteaa, että on pyrittävä jatkuvasti vahvistamaan kehitysmaille annettavaa rahoituksellista, teknologista ja valmiuksien kehittämistä koskevaa tukea;

L.  toteaa, että merkittävien päästöjen aiheuttajien kyvyttömyys vähentää kasvihuonekaasupäästöjään maapallon keskilämpötilan nousun rajoittamiseksi 1,5 celsiusasteeseen tai 2 celsiusasteeseen lisää jo nyt ilmastonmuutokseen sopeutumisen edellyttämiä valtavia kustannuksia, millä on erityisen vakavia seurauksia vähiten kehittyneille maille ja pienille kehittyville saarivaltioille; toteaa, että olisi tuettava kaikkia vähiten kehittyneiden maiden ja pienten kehittyvien saarivaltioiden aloitteita riskitietojen ja varhaisvaroitusten tuottamiseksi;

M.  toteaa, että sopeutumistarpeiden ja -ponnistusten välinen kasvava kuilu on korjattava kiireellisesti paljon voimakkaammilla hillitsemis- ja sopeutumistoimilla;

N.  toteaa, että on kestämätöntä jättää sopeutumiskustannukset niiden maksettaviksi, joita sopeutuminen koskee, sillä kasvihuonekaasupäästöistä päävastuun kantavien olisi kannettava myös suurin osa kokonaisrasitteesta;

O.  toteaa, että Pariisin sopimuksen 7 artiklassa määritellään maailmanlaajuinen sopeutumistavoite ja tämä tavoite on nyt toteutettava viipymättä käytännössä; toteaa, että kansallisilla sopeutumissuunnitelmilla olisi oltava tärkeä asema;

P.  toteaa, että metsät vaikuttavat osaltaan merkittävästi ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen; toteaa, että metsäkadon osuus maailmanlaajuisista kasvihuonekaasupäästöistä on lähes 20 prosenttia, ja siihen vaikuttavat erityisesti lisääntynyt tehokarjankasvatus sekä soijan- ja palmuöljyntuotanto, myös EU:n markkinoita varten; katsoo, että EU:n olisi lievennettävä epäsuoraa vaikutustaan metsäkatoon;

Q.  toteaa, että maa on niukka resurssi, jonka käyttö perinteisen ja ensimmäisen sukupolven biopolttoaineen raaka-aineen tuotannossa voi uhata elintarviketurvaa ja viedä kehitysmaiden köyhiltä elannon erityisesti maananastuksen, pakkomuuton, saasteiden ja alkuperäisväestön oikeuksien rikkomisen myötä; toteaa, että päästökompensaatiot ja uudelleenmetsittämissuunnitelmat voivat myös aiheuttaa tällaista vahinkoa, jos niitä ei ole asianmukaisesti suunniteltu ja pantu täytäntöön;

1.  muistuttaa, että ilmastonmuutos aiheuttaa ja vahvistaa muita riskejä ja on siksi ihmiskunnan pakottavin haaste ja että kaikkien valtioiden ja toimijoiden kautta maailman on tehtävä parhaansa sen torjumiseksi voimakkaalla yksilötason toiminnalla; korostaa myös, että hyvissä ajoin tehty kansainvälinen yhteistyö, solidaarisuus sekä johdonmukainen ja pysyvä sitoutuminen yhteisiin toimiin ovat ainoa ratkaisu koko maapallon ja sen luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä koskevan yhteisen vastuumme täyttämiseksi nykyistä ja tulevia sukupolvia varten; korostaa, että EU on edelleen valmis johtamaan tätä globaalia ponnistelua ja varmistamaan samanaikaisesti kestävän alhaisten kasvihuonekaasujen talouskehityksen, joka mahdollistaa energiaturvallisuuden, unionin teollisuuden kilpailuedut ja työpaikkojen luomisen;

Ilmastotoimien tieteelliset perusteet

2.  huomauttaa, että WMO on vahvistanut vuosien 2015–2017 olleen lämpimimmät kaikista tilastoiduista vuosista, mikä on nostanut arktisen alueen lämpötilaa merkittävästi, millä puolestaan on pitkäkestoisia seurauksia merenpinnan tasoon ja maailmanlaajuisiin sääoloihin;

3.  ottaa huomioon, että maailman lämpötilan kahden celsiusasteen nousun vakavat ja mahdollisesti peruuttamattomat seuraukset voidaan ehkä välttää, mikäli kunnianhimoisempi 1,5 celsiusasteen tavoite saavutetaan ja edellyttäen, että maailmanlaajuisten kasvihuonekaasupäästöjen kasvu saadaan painettua nettomäärältään nollaan viimeistään vuoteen 2050 mennessä; painottaa, että tähän tarvittavat teknologiset ratkaisut ovat jo saatavilla ja niiden kustannuskilpailukyky paranee koko ajan ja että kaikki EU:n toimintapolitiikat olisi mukautettava tiiviisti Pariisin sopimuksen pitkän aikavälin tavoitteisiin ja niitä olisi tarkistettava säännöllisesti tavoitteissa pysymiseksi; odottaakin kiinnostuneena maailman lämpötilan 1,5 celsiusasteen noususta esiteolliseen aikakauteen verrattuna johtuvia vaikutuksia tarkastelevan IPCC:n vuoden 2018 erityisraportin tuloksia;

4.  korostaa, että WHO:n mukaan ilmastonmuutos vaikuttaa yhteiskunnallisiin ja ympäristöön liittyviin terveyttä määrittäviin tekijöihin (puhdas ilma, turvallinen juomavesi, riittävä ravinto ja turvallinen asuinsija) ja vuosien 2030 ja 2050 välisenä aikana aliravitsemuksen, malarian, ripulin ja lämpörasituksen odotetaan aiheuttavan vuosittain 250 000 lisäkuolemaa; toteaa, että ilman äärimmäisen kuuma lämpötila on yksi sydän- ja verisuonitautien sekä hengityselinten sairauksien aiheuttamien kuolemien välittömistä osasyistä erityisesti ikäihmisten keskuudessa; toteaa, että ilmastonmuutos aiheuttaa konflikteja; katsoo, että Pariisin sopimuksen sitoumusten täysimääräinen täytäntöönpano edistäisi valtavasti Euroopan ja kansainvälisen turvallisuuden ja rauhan vahvistamista;

Pariisin sopimuksen ratifiointi ja sitoumusten täytäntöönpano

5.  on tyytyväinen Pariisin sopimuksen ennennäkemättömän nopeaan ratifiointitahtiin ja sekä valtiollisten että valtiosta riippumattomien toimijoiden yleiseen aktivoitumiseen ja päättäväisyyteen varmistaa, että sopimus pannaan täysimääräisesti ja nopeasti täytäntöön, mikä ilmenee merkittävien maailmanlaajuisten tapahtumien, kuten 4.–6. joulukuuta 2017 Chicagossa pidetyn Pohjois-Amerikan vuoden 2017 ilmastohuippukokouksen, 12. joulukuuta 2017 Pariisissa pidetyn One Planet ‑huippukokouksen ja 12.–14. syyskuuta 2018 San Franciscossa pidettävän globaalien ilmastotoimien huippukokouksen, yhteydessä annetuista sitoumuksista;

6.  korostaa, että kansallisesti määritellyt panokset rajoittaisivat globaalin lämpötilojen nousun ainoastaan 3,2 celsiusasteeseen(7), mikä ei olisi edes lähellä 2 celsiusastetta; kehottaa kaikkia osapuolia osallistumaan rakentavasti vuoteen 2020 mennessä – jolloin kansallisesti määritellyt panokset on saatettava ajan tasalle – käyttöön otettavaan prosessiin ja varmistamaan, että niiden panokset ovat yhteensopivia Pariisin sopimuksessa asetetun pitkän aikavälin lämpötilatavoitteen kanssa, joka on maapallon lämpenemisen rajoittaminen huomattavasti alle 2 celsiusasteen esiteolliseen aikakauteen verrattuna, ja jatkamaan ponnisteluja nousun rajoittamiseksi edelleen 1,5 celsiusasteeseen; toteaa, että nykyiset sitoumukset, mukaan lukien unionin ja jäsenvaltioiden antama sitoumus, ovat riittämättömiä Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseen; painottaa sen vuoksi, että maailmanlaajuisten kasvihuonekaasupäästöjen kasvu pitäisi saada pysäytettyä mahdollisimman pian ja että kaikkien osapuolten, erityisesti EU:n ja kaikkien G20-maiden, on tehostettava toimiaan ja päivitettävä kansallisesti määritellyt panoksensa vuoteen 2020 mennessä vuonna 2018 käytävän Talanoa-vuoropuhelun jälkeen, jotta ero saadaan kurottua kiinni ja kyseiseen tavoitteeseen voidaan päästä;

7.  katsoo, että jos muut suuret taloudet eivät tee EU:n kasvihuonekaasupäästöjä koskevien sitoumusten kaltaisia sitoumuksia, on hiilivuotoja koskevat määräykset säilytettävä etenkin niillä aloilla, joilla hiilivuotojen riski on suurempi, jotta varmistetaan Euroopan talouden maailmanlaajuinen kilpailukyky;

8.  pitää valitettavana, että useimmissa Pariisin sopimuksen mukaisia sitoumuksia tehneissä kolmansissa maissa keskustelu niiden panosten lisäämisestä on alkanut hyvin hitaasti; pyytää sen vuoksi komissiota virtaviivaistamaan EU:n ajatuksen lisätä sitoutumistaan tehokkaammilla toimenpiteillä ja siten motivoimaan muita kumppaneita tekemään samoin;

9.  korostaa, että voidakseen toimia maailmanlaajuisesti uskottavana ja luotettavana kumppanina EU:n on noudatettava kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa ja että on tärkeää, että EU säilyttää maailmanlaajuisen johtajuutensa ilmastoasioissa ja noudattaa Pariisin sopimusta; suhtautuu myönteisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston sopimukseen nostaa uusiutuvia energialähteitä koskeva tavoite 32 prosenttiin ja energiatehokkuutta koskeva tavoite 32,5 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä, joka johtaa kasvihuonekaasupäästöjen vähenemiseen yli 45 prosentilla vuoteen 2030 mennessä; suhtautuu tämän vuoksi myönteisesti komission huomioihin EU:n kansallisesti määriteltyjen panosten ajan tasalle saattamiseen siten, että niissä otetaan huomioon nämä korkeammat tavoitteet ja nostetaan vuoteen 2030 mennessä saavutettavaa päästövähennystavoitetta; kehottaa komissiota laatimaan vuoden 2018 loppuun mennessä EU:lle vuosisadan puoliväliin ulottuvan kunnianhimoisen päästöttömyysstrategian, jossa esitetään kustannustehokas reitti Pariisin sopimuksessa esitetyn nollapäästötavoitteen ja nollanettohiilitalouden saavuttamiseksi unionissa viimeistään vuoteen 2050 mennessä, jotta unionin osuus jäljellä olevasta maailman hiilibudjetista olisi oikeudenmukainen; kannattaa unionin kansallisesti määriteltyjen panosten saattamista ajan tasalle asettamalla koko unionin taloutta koskevaksi EU:n sisäisten kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen tavoitteeksi 55 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä;

10.  on tyytyväinen YK:n pääsihteerin ilmoitukseen, että ilmastohuippukokous järjestetään syyskuussa 2019 samaan aikaan 74:ttä kertaa järjestettävän yleiskokouksen kanssa, jotta vauhditetaan ilmastotoimia Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi ja etenkin edistetään ilmastositoumusten tavoitetason nostamista; kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita tukemaan näitä ponnistuksia osoittamalla sitoutumisensa ja poliittisen tahtonsa sitoumustemme tehostamiseen sekä puhumaan muiden osapuolten osuuksien vahvistamisen puolesta;

11.  pitää valitettavana Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin ilmoitusta aikomuksestaan irrottaa Yhdysvallat Pariisiin sopimuksesta ja pitää sitä askeleena taaksepäin; ilmaisee tyytyväisyytensä siihen, että kaikki merkittävät osapuolet ovat vahvistaneet sitoutumisensa Pariisin sopimukseen presidentti Trumpin ilmoituksen jälkeen; on erittäin tyytyväinen siihen, että Yhdysvaltojen tärkeimmät kaupungit, korkeakoulut ja muut valtiosta riippumattomat organisaatiot ovat jatkaneet ilmastotoimia ”We are still in” -kampanjassa;

12.  korostaa, että erityisesti presidentti Trumpin ilmoituksen jälkeen on tärkeää, että käytössä on asianmukaisia hiilivuodon vastaisia säännöksiä ja että varmistetaan, että parhaat toimijat saavat päästöoikeudet maksutta, kuten päästökauppajärjestelmää koskevassa direktiivissä on sovittu; kehottaa komissiota selvittämään hiilivuodon riskille alttiina olevien toimialojen suojelemiseksi toteutettavien lisätoimenpiteiden, esimerkiksi hiilen rajaverojärjestelyjen ja käyttömaksujen, tehokkuutta ja laillisuutta ottaen erityisesti huomioon niistä maista lähtöisin olevat tuotteet, jotka eivät täytä Pariisin sopimuksen mukaisia sitoumuksiaan;

13.  pitää myönteisenä Montrealin pöytäkirjaan tehdyn Kigalin muutoksen voimaantuloa 1. tammikuuta 2019 27 osapuolen (joiden joukossa on seitsemän jäsenvaltiota) jätettyä tähän mennessä ratifioimiskirjansa, kehottaa kaikkia Montrealin pöytäkirjan osapuolia ryhtymään tarvittaviin toimiin sen pikaisen ratifioinnin varmistamiseksi, etenkin niitä jäsenvaltioita, jotka eivät ole vielä jättäneet ratifioimisasiakirjojaan, sillä se on Pariisin sopimuksen täytäntöönpanon välttämätön osatekijä, sekä saavuttamaan keskipitkän ja pitkän aikavälin ilmasto- ja energiatavoitteet;

14.  on tyytyväinen, että kaikki jäsenvaltiot ovat ratifioineet Kioton pöytäkirjaan tehdyn Dohan muutoksen ja että unionin yhteinen ratifiointikirja jätettiin 21. joulukuuta 2017; katsoo, että kyseinen toimenpide antaa merkittävästi neuvotteluvoimaa vuoden 2018 ilmastoneuvotteluiden saattamiseksi menestyksekkäästi päätökseen ja tehdyn yhteistyön ansiosta sillä myös vähennetään tehokkaasti kasvihuonekaasupäästöjä;

15.  korostaa, että täytäntöönpano ennen vuotta 2020 ja kunnianhimoiset tavoitteet olivat keskeisiä kysymyksiä COP 23:ssa käydyissä neuvotteluissa; suhtautuu myönteisesti päätökseen toteuttaa kaksi tilannekatsausta COP-konferensseissa vuosina 2018 ja 2019; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita laatimaan vuoteen 2020 mennessä toteutettavia päästövähennyksiä koskevia kantoja esitettäväksi COP 24 -kokouksen vuotta 2020 edeltävää aikaa koskevassa tilannekatsauksessa; pitää niitä tärkeinä askeleina kohti tavoitetta, jonka mukaan kaikkien osapuolten on nostettava tavoitetasoaan vuoden 2020 jälkeisenä aikana, ja odottaakin kiinnostuneena Katowicen konferenssissa annettavan ensimmäisen tilannekatsauksen tuloksia; toteaa, että tulokset olisi julkaistava COP-kokouksessa tehtynä päätöksenä, jolla vahvistetaan uudelleen sitoutuminen osapuolten kansallisesti määriteltyjä panoksia koskevan vuoden 2030 tavoitetason nostamiseen vuoteen 2020 mennessä, jotta panokset olisivat yhteensopivia Pariisin sopimuksen pitkän aikavälin tavoitteiden kanssa;

16.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita lisäämään viestintästrategioiden ja -toimien avulla ilmastotoimille annettavaa julkista ja poliittista tukea ja levittämään tietoa ilmastonmuutoksen torjunnan tuottamista eduista, kuten ilmanlaadun ja kansanterveyden paraneminen, luonnonvarojen suojelu, talouskasvu ja korkeampi työllisyys, energiaturvallisuuden kasvu ja energiantuontikustannusten väheneminen sekä kansainväliseen kilpailuun liittyvät edut innovoinnin ja teknologiakehityksen seurauksena; korostaa, että olisi kiinnitettävä huomiota ilmastonmuutoksen sekä sosiaalisen epäoikeudenmukaisuuden, muuttoliikkeen, epävakauden ja köyhyyden välisiin yhteyksiin ja siihen, että maailmanlaajuisilla ilmastotoimilla voidaan edistää merkittävästi näiden asioiden ratkaisemista;

17.  korostaa Pariisin sopimuksen, kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman, Sendain kehyksen ja Addis Abeban toimintaohjelman (Finance for Development) sekä muiden Rion yleissopimusten välisiä synergiavaikutuksia, sillä kaikki nämä ovat tärkeitä ja toisiinsa liittyviä edistysaskelia sen varmistamisessa, että köyhyyden poistamista ja kestävää kehitystä voidaan edistää samanaikaisesti;

COP 24 (Katowice)

18.  panee merkille vuoden 2018 Talanoa-vuoropuhelun mallin yhdessä suunnitelleiden COP 22:n ja COP 23:n puheenjohtajien saavutuksen ja toteaa, että malli sai laajaa kannatusta osapuolten keskuudessa ja se otettiin käyttöön tammikuussa 2018; odottaa kiinnostuneena sen COP 24:n yhteydessä julkistettavia ensimmäisiä tuloksia sekä sen jälkeen annettavia poliittisia päätelmiä, jotta yhteinen tavoitetaso voidaan yhteensovittaa Pariisin sopimuksen vuotta 2020 koskevien pitkän aikavälin tavoitteiden kanssa; katsoo, että Talanoa-vuoropuhelua ei ole rajoitettu vain kansallisten hallitusten väliseen keskusteluun, vaan monenlaiset sidosryhmät, kuten alueet ja kaupungit sekä niiden vaaleilla valitut edustajat voivat tuoda kansallisten ja maailmanlaajuisten päätöksentekijöiden tietoon keskeisiä ilmastotoimiin liittyviä kysymyksiä; on tyytyväinen kaupunkeja ja alueita osallistaviin vuoropuheluihin (Cities and Regions Talanoa Dialogues) ja odottaa kiinnostuneena tulevia Euroopassa käytäviä vuoropuheluja; odottaa kiinnostuneena valtiosta riippumattomien toimijoiden panosta ja kehottaa kaikkia osapuolia esittämään kantansa hyvissä ajoin Katowicessa käytävien poliittisten keskusteluiden helpottamiseksi;

19.  toteaa myös, että huolimatta kaikesta edistymisestä COP 23:ssa Pariisin työohjelman (”sääntökirja”) läpiviemisessä merkittäviä haasteita on vielä edessä sen loppuun saattamiseksi ja konkreettisten päätösten tekemiseksi COP 24:ssa; kehottaa suorittamaan kaiken tarpeellisen valmistelutyön ennen huippukokousta sääntökirjan viimeistelemiseksi, mikä on keskeisen tärkeää Pariisin sopimuksen oikea-aikaisen täytäntöönpanon kannalta;

20.  kannattaa sääntökirjaa, jossa edellytetään laajaa avoimuutta ja kaikkiin osapuoliin sovellettavia tehokkaita ja sitovia sääntöjä, jotta voidaan mitata tarkasti edistymistä ja rakentaa luottamusta kansainväliseen prosessiin osallistuvien osapuolien keskuudessa; pitää huolestuttavana, että jotkin osapuolet eivät halua edistää täyttä avoimuutta päästöjen mittauksessa; kehottaa kaikkia suuria talouksia ottamaan johtavan aseman sääntökirjaa koskevissa neuvotteluissa ja edistämään sitovia vaatimuksia, kuten kasvihuonekaasupäästöjä koskevia oikea-aikaisia ja luotettavia tietoja ja arvioita, seuranta- ja varmennusjärjestelmiä varten;

21.  korostaa, että on tärkeää täydentää sääntökirjaa ilmakehän havainnointiin perustuvilla tiedoilla, joilla lisätään raportoinnin luotettavuutta ja tarkkuutta; kehottaa komissiota, Euroopan avaruusjärjestöä (ESA), Euroopan sääsatelliittijärjestöä (Eumetsat), Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskusta (ECMWF), Euroopan tutkimusinfrastruktuuriin kuuluvaa integroitua hiilipitoisuuksien seurantajärjestelmää (ICOS), kartoituksesta vastaavia kansallisia viranomaisia ja tutkimuskeskuksia sekä muita keskeisiä toimijoita kehittämään toimintavalmiuksia, joilla voidaan tuottaa ihmisen toiminnasta aiheutuviin päästöihin liittyvää tietoa satelliiteista saatavien tietojen avulla ja jotka täyttävät tarvittavat vaatimukset, kuten satelliittiryhmiä;

22.  korostaa sen tärkeyttä, että poliittisen voimansa ja uskottavuutensa varmistamiseksi EU puhuu yhdellä ja yhtenäisellä äänellä Katowicen COP24-konferenssissa; kehottaa kaikkia jäsenvaltioita tukemaan EU:n mandaattia neuvotteluissa sekä kahdenvälisissä tapaamisissa muiden toimijoiden kanssa;

23.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita saattamaan ilmastotoimet tärkeiden YK:n kansainvälisten foorumien sekä G7:n ja G20:n kaltaisten elinten asialistalle ja muodostamaan monenvälisiä kumppanuuksia tiettyjen Pariisin sopimuksen ja kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanoon liittyvien kysymysten osalta;

Avoimuus, osallistavuus ja läpinäkyvyys

24.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ylläpitämään ja vahvistamaan strategisia kumppanuuksia kehittyneiden maiden ja nousevien talouksien kanssa ja perustamaan tulevina vuosina ilmastoalan edelläkävijöiden ryhmän ja osoittamaan siten solidaarisuutta haavoittuvia valtioita kohtaan; kannattaa EU:n jatkuvaa ja aktiivista sitoutumista High Ambition Coalition -ryhmään ja sen jäsenvaltioihin, jotta voidaan antaa näkyvyyttä niiden päättäväisille pyrkimyksille panna Pariisin sopimus tarkoituksenmukaisesti täytäntöön, laatimalla tiukka sääntökirja vuonna 2018, ja käydä onnistunut Tanaloa-vuoropuhelu COP24-kokouksessa;

25.  korostaa, että kaikkien osapuolten tehokas osallistuminen on tarpeen, jotta voidaan saavuttaa tavoite, jonka mukaan maapallon keskilämpötilan nousu rajoitetaan 1,5 celsiusasteeseen, mikä puolestaan edellyttää, että on käsiteltävä eri osapuolten etuja ja myös eturistiriitoja; toistaa tässä yhteydessä tukensa maailman väestön enemmistöä edustavien hallitusten tekemälle aloitteelle, joka koskee erityisen eturistiriitoja koskevan menettelytavan käyttöönottoa YK:n ilmastonmuutoksen puitesopimuksen yhteydessä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita osallistumaan tähän prosessiin rakentavalla tavalla vaarantamatta YK:n ilmastonmuutoksen puitesopimuksen ja Pariisin sopimuksen tavoitteita;

26.  korostaa, että 80 prosenttia ilmastonmuutoksen vuoksi siirtymään joutuneista ihmisistä on naisia, joihin ilmastonmuutos vaikuttaa yleensä enemmän kuin miehiin ja joihin kohdistuu suurempi rasite, koska he eivät ole yhtä paljon mukana ilmastotoimia koskevassa keskeisessä päätöksenteossa; korostaa näin ollen, että naisten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen sekä heidän täysimääräinen ja tasavertainen osallistumisensa ja johtajuutensa UNFCCC:n kaltaisilla kansainvälisillä foorumeilla sekä kansallisissa, alueellisissa ja paikallisissa ilmastotoimissa ovat erittäin tärkeitä tällaisten toimien onnistumisen ja tehokkuuden kannalta; kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita valtavirtaistamaan sukupuolinäkökulman ilmastopolitiikkaan ja edistämään alkuperäisväestöön kuuluvien naisten ja naisten oikeuksien puolustajien osallistumista YK:n ilmastonmuutoksen puitesopimuksen yhteydessä;

27.  pitää myönteisenä COP23:n päätöstä, jonka mukaan sopeutumisrahasto on jatkossakin käytettävissä Pariisin sopimusta varten; panee merkille rahaston merkityksen ilmastonmuutokselle kaikkein alttiimmille yhteisöille ja on siksi tyytyväinen siihen, että jäsenvaltiot ovat sitoutuneet maksamaan rahastoon 93 miljoonaa dollaria aiempien lupaustensa lisäksi;

28.  toteaa, että EU ja sen jäsenvaltiot ovat edelleen suurimpia julkisen ilmastorahoituksen tarjoajia; esittää huolensa siitä, että kehittyneiden maiden toteutuneet sitoumukset jäävät kauaksi niiden yhteisestä tavoitteesta, joka on 100 miljardia dollaria vuodessa; korostaa sen merkitystä, että kaikki teollisuusmaaosapuolet suorittavat osuutensa tämän tavoitteen saavuttamiseksi, sillä pitkän aikavälin rahoitus on avainedellytys sille, että kehitysmaiden on mahdollista päästä ilmastonmuutokseen mukautumista ja sen lieventämistä koskeviin tavoitteisiinsa;

29.  korostaa, että EU:n talousarviossa olisi otettava johdonmukaisesti huomioon EU:n antamat kestävää kehitystä koskevat kansainväliset sitoumukset sekä sen keskipitkän ja pitkän aikavälin ilmasto- ja energiatavoitteet ja että sillä ei pitäisi haitata kyseisiä tavoitteita tai vaikeuttaa niiden täytäntöönpanoa; panee huolestuneena merkille, että unioni todennäköisesti epäonnistuu tavoitteessaan osoittaa 20 prosenttia kaikista menoistaan ilmastotoimiin, ja kehottaakin ryhtymään korjaaviin toimiin; korostaa lisäksi, että ilmasto- ja energiatavoitteiden olisi oltava vuoden 2020 jälkeistä monivuotista rahoituskehystä koskevien poliittisten keskustelujen keskiössä alusta alkaen, jotta voidaan varmistaa, että niiden saavuttamiseen tarvittavat resurssit ovat käytettävissä; palauttaa mieliin kantansa, jonka mukaan nykyisiä ilmastoon liittyviä menoja olisi lisättävä 20 prosentista 30 prosenttiin mahdollisimman nopeasti ja viimeistään vuoteen 2027 mennessä; katsoo, että kaikkien jäljelle jäävien monivuotisen rahoituskehyksen menojen olisi oltava Pariisin sopimuksen mukaisia eikä ilmastotoimia haittaavia;

30.  kehottaa perustamaan erityisen automaattisen EU:n rahoitusmekanismin, josta tarjotaan asianmukaista lisätukea EU:n oikeudenmukaisen osuuden kattamiseksi 100 miljardin Yhdysvaltain dollarin kansainvälisestä ilmastorahoitustavoitteesta;

Valtiosta riippumattomien toimijoiden rooli

31.  palauttaa mieliin, että Pariisin sopimuksessa tunnustetaan monitasoisen hallinnon tärkeä rooli ilmastopolitiikassa sekä tarve tehdä yhteistyötä alueiden, kaupunkien ja valtiosta riippumattomien toimijoiden kanssa;

32.  on tyytyväinen, että yhä suurempi ja moninaisempi joukko valtiosta riippumattomia toimijoita kaikkialla maailmassa on sitoutunut konkreettisia ja mitattavissa olevia tuloksia tuottaviin ilmastotoimiin; korostaa kansalaisyhteiskunnan, yksityisen sektorin ja valtiotasoa alempien hallintojen ratkaisevaa merkitystä julkisen mielipiteen ja valtion toimien painostamisessa ja niiden ohjaamisessa; kehottaa EU:ta, jäsenvaltioita ja kaikkia osapuolia edistämään ja helpottamaan valtiosta riippumattomien toimijoiden toimintaa ja keskustelemaan niiden kanssa täysin avoimesti, sillä ne ovat yhä useammin ilmastonmuutoksen torjumisen edelläkävijöitä, ja pitämään yhteyttä myös valtiotasoa alempiin toimijoihin erityisesti tapauksissa, joissa EU:n suhteet kansallisiin hallituksiin ovat heikentyneet ilmastopolitiikan alalla; antaa tässä yhteydessä tunnustusta 25 edelläkävijäkaupungin, joiden yhteenlaskettu asukasmäärä on 150 miljoonaa, COP23:ssa antamalle sitoumukselle vähentää nettomääräiset päästönsä nollaan vuoteen 2050 mennessä;

33.  kehottaa komissiota tehostamaan entisestään suhteitaan paikallisiin ja alueellisiin viranomaisiin kaupunkien ja alueiden välisen aihe- ja alakohtaisen yhteistyön tehostamiseksi EU:ssa ja sen ulkopuolella, jotta kehitettäisiin ilmastonmuutokseen sopeutumista ja ilmastonmuutoksen sietokykyä koskevia aloitteita ja vahvistettaisiin kestävän kehityksen malleja ja päästövähennyssuunnitelmia energian, teollisuuden, teknologian, maatalouden ja kaupunki- ja maaseutuliikenteen kaltaisilla keskeisillä aloilla esimerkiksi kumppanuusohjelmien, kansainvälistä kaupunkikehityksen alan yhteistyötä koskevan ohjelman sekä kaupunginjohtajien ilmastosopimuksen kaltaisten foorumien tuen avulla ja luomalla uusia foorumeita parhaiden käytäntöjen vaihtoa varten; kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita tukemaan alueellisten ja paikallisten toimijoiden pyrkimyksiä ottaa käyttöön (kansallisesti määriteltyjen panosten kaltaisia) alueellisesti ja paikallisesti määriteltyjä panoksia, kun tällä voidaan lisätä kunnianhimoisia ilmastotavoitteita;

34.  kannustaa komissiota asettamaan konkreettisia ja kaikkia aloja koskevia kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteita vuoteen 2050 mennessä ehdotuksessaan EU:n vuosisadan puoliväliin ulottuvaksi nollanettopäästöstrategiaksi ja esittämään selkeän suunnitelman näiden tavoitteiden saavuttamiseksi sekä konkreettiset välitavoitteet vuosiksi 2035, 2040 ja 2045; kehottaa komissiota sisällyttämään ehdotuksia myös siitä, miten vahvistetaan nielujen aikaansaamia kasvihuonekaasupoistumia pyrittäessä Pariisin sopimuksen tavoitteisiin, jotta EU:n nettokasvihuonekaasupäästöt olisivat vuoteen 2050 mennessä nollassa ja kääntyisivät negatiivisiksi pian sen jälkeen; pyytää, että strategialla varmistetaan taakan oikeudenmukainen jakautuminen eri aloille ja että siihen sisällytettäisiin mekanismi viisivuosittaisen maailmanlaajuisen tilannekatsauksen tulosten sisällyttämiseksi ja siinä huomioitaisiin tulevan ilmastonmuutospaneelin (IPCC) erityiskertomuksen tulokset, Euroopan parlamentin suositukset ja kannat sekä paikallis- ja alueviranomaisten, kansalaisyhteiskunnan ja yksityisen sektorin kaltaisten muiden kuin valtiollisten toimijoiden näkemykset;

35.  korostaa, että EU:n pitkän aikavälin strategiaa olisi pidettävä mahdollisuutena asettaa tulevia strategisia painopisteitä uudenaikaiselle EU:n vihreälle taloudelle, jossa hyödynnetään täysimääräisesti teknologiakehityksen mahdollisuuksia ja jossa säilytetään sosiaaliturvan korkea taso ja korkeat kuluttajanormit ja joka hyödyttää sekä teollisuutta että kansalaisyhteiskuntaa etenkin pitkällä aikavälillä;

36.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kehittämään strategioita ja ohjelmia, joilla voidaan käsitellä hiilestä irtautumisen ja teknologiakehityksen aiheuttamaa työvoiman siirtymistä alojen välillä ja mahdollistaa osaamisen ja hyvien käytäntöjen vaihto asianomaisten alueiden, työntekijöiden ja yritysten välillä sekä tukea alueita ja työntekijöitä auttamalla heitä valmistautumaan rakennemuutoksiin, etsimään aktiivisesti uusia taloudellisia mahdollisuuksia ja kehittämään strategista työntekijöiden sijoittamispolitiikkaa, jotta varmistetaan, että siirtyminen nollanettopäästötalouteen tapahtuu Euroopassa oikeudenmukaisesti;

37.  katsoo, että sen varmistamiseksi, että kansallisesti määritellyt panokset ovat Parisiin sopimuksessa vaadittavien koko unionin taloutta koskevien sitoumusten mukaisia, osapuolia olisi kannustettava ottamaan huomioon kansainvälisen laiva- ja lentoliikenteen tuottamat päästöt sekä hyväksymään ja panemaan täytäntöön toimenpiteitä kansainvälisellä, alueellisella ja paikallisella tasolla näiden alojen päästöjen vähentämiseksi;

Kaikkien alojen kattavat toimet

38.  pitää myönteisenä päästökauppajärjestelmän kehityksen jatkumista maailmanlaajuisesti ja erityisesti Kiinan kansallisen päästökauppajärjestelmän energia-alaa koskevan ensimmäisen vaiheen käyttöönottoa joulukuussa 2017; on tyytyväinen myös vuoden 2017 lopussa allekirjoitettuun sopimukseen EU:n päästökauppajärjestelmän ja Sveitsin järjestelmän yhdistämisestä ja kannustaa komissiota selvittämään mahdollisuuksia muihin vastaaviin sopimuksiin ja yhteistyömuotoihin kolmansien maiden ja alueiden hiilimarkkinoiden kanssa sekä edistämään uusien hiilimarkkinoiden ja muiden hiilen hinnoittelumekanismien perustamista, jotta edistetään maailmanlaajuisesti päästöjen vähentämistä, saadaan aikaan lisää tehon- ja kustannussäästöjä ja vähennetään hiilivuodon riskiä luomalla maailmanlaajuiset tasapuoliset toimintaedellytykset; kehottaa komissiota laatimaan suojatoimet, joiden avulla varmistetaan, että EU:n päästökauppajärjestelmän ja muiden järjestelmien yhdistäminen tuottaa pysyvän lisäpanoksen ilmastonmuutoksen vaikutusten hillintään eikä vaaranna EU:n sisäisiä kasvihuonekaasupäästöjä koskevia sitoumuksia;

39.  pitää valitettavana, että liikenneala on ainoa ala, jonka päästöt ovat lisääntyneet vuoden 1990 jälkeen; korostaa, että tämä ei pitkällä aikavälillä ole kestävän kehityksen mukaista, vaan päästöjen tulee sen sijaan vähentyä enemmän ja nopeammin kaikilla yhteiskunnan aloilla; palauttaa mieliin, että liikennealan on irtaannuttava hiilestä kokonaan vuoteen 2050 mennessä;

40.  toteaa olevansa erittäin pettynyt komission ehdotukseen henkilöautojen ja kevyiden hyötyajoneuvojen päästönormeista vuoden 2020 jälkeiselle ajalle, koska ne eivät ole Pariisin sopimuksen pitkän aikavälin tavoitteiden mukaisia;

41.  on huolestunut Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön (ICAO) kansainvälisen lentoliikenteen päästöhyvitysjärjestelmälle (CORSIA) asettamasta tavoitetasosta, kun otetaan huomioon meneillään oleva työ niiden standardien ja suositeltujen menettelytapojen (SARPs) vahvistamiseksi, joiden avulla järjestelmä on tarkoitus panna täytäntöön vuonna 2019; vastustaa voimakkaasti pyrkimystä soveltaa CORSIAa Euroopan sisäisiin lentoihin, koska se syrjäyttää EU:n lainsäädännön ja loukkaa EU:n päätöksenteon riippumattomuutta; korostaa, että CORSIAn standardeja ja suositeltuja menettelytapoja koskevan luonnoksen heikentämistä edelleen ei voida hyväksyä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tekemään parhaansa CORSIAn määräysten tiukentamiseksi ja siten sen tulevan vaikutuksen tehostamiseksi;

42.  palauttaa mieliin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/2392(8) annettu 13 päivänä joulukuuta 2017, direktiivin 2003/87/EY muuttamisesta voimassa olevan ilmailutoimintaa koskevan rajoitetun soveltamisen jatkamiseksi ja maailmanlaajuisen markkinaperusteisen toimenpiteen vuonna 2021 alkavan täytäntöönpanon valmistelemiseksi ja etenkin sen 1 artiklan 7 kohdan, jossa todetaan selkeästi, että Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat lainsäätäjinä ainoat toimielimet, jotka päättävät päästökauppadirektiivin mahdollisista muutoksista; kehottaa jäsenvaltioita paremmasta lainsäädännöstä tehdyn toimielinten välinen sopimuksen hengessä esittämään CORSIAn standardeja ja suositeltuja menettelytapoja koskevan virallisen varauman, jossa todetaan, että CORSIAn täytäntöönpano ja osallistuminen sen vapaaehtoisiin vaiheisiin edellyttää neuvoston ja Euroopan parlamentin ennakkoon antamaa suostumusta;

43.  palauttaa mieliin, että unioni myönsi ETA:n ja kolmansien maiden välisiä lentoja koskevalle vapautukselle EU:n päästökauppajärjestelmän noudattamisesta uuden pidennyksen vuoteen 2024 saakka tukeakseen ICAO:n prosessia maailmanlaajuisen ratkaisun löytämiseksi ilmaliikenteen päästöjen ongelmaan; korostaa kuitenkin, että lainsäädäntöön olisi tehtävä vain sellaisia muutoksia, jotka ovat yhteensopivia koko unionin taloutta koskevan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämissitoumuksen kanssa, ja että näihin sitoumuksiin ei sisälly päästöhyvityksiä vuoden 2020 jälkeen;

44.  on tyytyväinen, että ilmailualalla EU:n päästökauppajärjestelmä on jo tuottanut noin 100 miljoona tonnia hiilidioksidipäästöjen vähennyksiä/hyvityksiä;

45.  muistuttaa, että laivaliikenteen hiilidioksidipäästöjen arvioidaan lisääntyvän 50–250 prosenttia vuoteen 2050 mennessä ja että saatavilla on teknisiä ratkaisuja, joilla voidaan vähentää tuntuvasti laivaliikenteen päästöjä; on tyytyväinen IMO:n meriympäristön suojelukomitean 72. istunnossa huhtikuussa 2018 aikaansaatuun sopimukseen IMO:n alustavasta strategiasta laivojen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ja pitää sitä ensimmäisenä askeleena alan pyrkimyksissä edistää Pariisin sopimuksen lämpötilatavoitteen saavuttamista; kehottaa IMO:ta sopimaan pikaisesti tavoitteiden saavuttamisen edellyttämistä uusista pakollisista päästöjenvähennystoimista ja korostaa, että ne on pantava täytäntöön kiireesti ennen vuotta 2023; painottaa, että meriliikenteen päästöjen rajoittaminen edellyttää lisää toimia, ja kehottaakin EU:ta ja jäsenvaltioita seuraamaan tarkasti IMO:n sopimuksen vaikutuksia ja täytäntöönpanoa ja harkitsemaan EU:n lisätoimien toteuttamista, jotta varmistetaan meriliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen saaminen Pariisin sopimuksen lämpötilatavoitteen mukaisiksi; kehottaa komissiota sisällyttämään kansainvälisen kuljetuksen tulevaan vuoteen 2050 ulottuvaan hiilipäästöjen vähentämisstrategiaan, jolla EU:n sijoituspäätöksiä ohjataan kohti hiilidioksidipäästöttömien polttoaineiden ja käyttövoimateknologioiden käyttöä kuljetusalalla;

46.  toteaa, että metsänhakkuusta ja metsien tilan heikkenemisestä aiheutuu 20 prosenttia maailman hiilidioksidipäästöistä; korostaa metsien ja kosteikkojen merkitystä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä, koska niissä on runsaasti potentiaalia hiilidioksidin talteenottoon; korostaa, että EU:n ja maailmanlaajuiset hiilinielut ja -varastot olisi säilytettävä ja niitä olisi lisättävä pitkällä aikavälillä ja että maailman metsien koko ja niiden ilmastonmuutokseen liittyvää sopeutumis- ja vastustuskykyä on lisättävä entisestään Pariisin sopimuksen pitkän aikavälin tavoitteen saavuttamiseksi; korostaa lisäksi, että ilmastonmuutoksen hillintää koskevia toimia on kohdistettava trooppisten metsien alaan ja että ensiksi on puututtava metsäkadon ja ilmastonmuutoksen perussyihin;

Sopeutumistoimien avulla saavutettava kyky sietää ilmastonmuutoksen vaikutuksia

47.  kehottaa komissiota tarkistamaan EU:n strategiaa ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi, sillä sopeutumistoimet ovat välttämättömiä kaikissa maissa, jos halutaan minimoida ilmastonmuutoksen kielteiset vaikutukset ja hyödyntää täysin ilmastonmuutokseen sopeutuvan kasvun ja kestävän kehityksen mahdollisuudet;

48.  pitää paikallisyhteisöjen ja alkuperäiskansojen foorumin toimintavalmiiksi saattamista yhtenä COP 23:n menestyksistä ja merkittävänä lisäaskeleena kohti Pariisin päätösten toteuttamista; katsoo, että foorumi helpottaa sopeutumistoimia ja -strategioita koskevien kokemusten ja parhaiden käytäntöjen tehokasta vaihtamista;

49.  painottaa, että kansallisten sopeutumissuunnitelmien ja -toimien kehityksen ja tehokkuuden arvioimiseksi olisi kehitettävä sopivia julkisia, avoimia ja käyttäjäystävällisiä järjestelmiä ja välineitä;

Ilmastodiplomatia

50.  kannattaa voimakkaasti unionin poliittisen yhteydenpidon ja ilmastodiplomatian jatkamista ja vahvistamista entisestään, sillä ne ovat olennaisen tärkeitä ilmastotoimien profiilin nostamiseksi kumppanimaissa ja kansainvälisessä yleisessä keskustelussa; kehottaa jakamaan henkilöresurssit ja taloudelliset resurssit EUH:ssa ja komissiossa siten, että otetaan paremmin huomioon sitoutuminen ilmastodiplomatiaan ja siihen osallistumisen lisääntyminen; korostaa, että on tarpeen kehittää EU:n ilmastodiplomatiaa koskeva kattava strategia ja sisällyttää ilmasto EU:n ulkoiseen toimintaan kaikilla aloilla, mukaan luettuina kauppa, kehitysyhteistyö, humanitaarinen apu sekä turvallisuus ja puolustus;

51.  korostaa, että ilmastomuutoksen seuraukset, kuten ympäristön pilaantuminen, toimeentulon menetys, ilmastonmuutoksen aiheuttamat väestön siirtymiset sekä niihin liittyvät levottomuudet, vaikuttavat yhä voimakkaammin kansainväliseen turvallisuuteen ja alueelliseen vakauteen, ja katsoo, että ilmastonmuutosta voidaan usein pitää uhkien voimistajana; kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita tekemään sen vuoksi yhteistyötä kumppaneidensa eri puolilla maailmaa kanssa ilmastonmuutoksen vakautta horjuttavien vaikutusten ymmärtämisen, huomioon ottamisen, ennakoimisen ja hallinnan tehostamiseksi; korostaakin tästä syystä, että on tärkeää valtavirtaistaa ilmastodiplomatia konfliktien ehkäisemiseen tähtääviin EU:n toimintapolitiikkoihin;

52.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita käynnistämään kunnianhimoisia liittoutumia, jotta voidaan näyttää esimerkkiä ilmastotoimien valtavirtaistamisessa ulkopolitiikan eri aloilla, kuten kaupan, kansainvälisen muuttoliikkeen, kansainvälisten rahoitusinstituutioiden uudistuksen ja turvallisuuden aloilla;

53.  kehottaa komissiota sisällyttämään ilmastonmuutosta koskevan ulottuvuuden kansainvälisiin kauppa- ja investointisopimuksiin ja tekemään Pariisin sopimuksen ratifioinnista ja täytäntöönpanosta ehdon tuleville kauppasopimuksille; kehottaa komissiota laatimaan kattavan arvion voimassa olevien sopimusten yhteensopivuudesta Pariisin sopimuksen kanssa;

Teollisuus ja kilpailukyky

54.  korostaa, että ilmastonmuutos on ennen kaikkea yhteiskunnallinen haaste ja että sen torjumisen olisi siksi oltava edelleen yksi EU:n toimintapolitiikkojen ja toimien johtavista periaatteista, myös teollisuuden, energian, tutkimuksen ja digitaaliteknologian alalla;

55.  suhtautuu myönteisesti Euroopan kansalaisten, yritysten ja teollisuuden tämän mennessä toteuttamiin toimiin ja aikaansaamaan edistykseen Pariisin sopimuksen velvoitteiden saavuttamisessa; kannustaa näitä olemaan entistä kunnianhimoisempia ja hyödyntämään täysimääräisesti Pariisin sopimuksen mukanaan tuomia mahdollisuuksia ja pysymään teknologisen kehityksen tahdissa;

56.  korostaa, että vakaa ja ennakoitava oikeudellinen kehys ja selkeät poliittiset signaalit sekä EU:n tasolla että globaalilla tasolla helpottavat ja tehostavat ilmastoon liittyviä investointeja; korostaa tähän liittyen merkitystä, joka ”Puhdasta energiaa kaikille eurooppalaisille” -paketin mukaisilla lainsäädäntöehdotuksilla on EU:n kilpailukyvyn vahvistamisen ja kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämisen kannalta ja sille, että asetetaan tavoitteita, jotka noudattavat Pariisin sopimuksen ja sen viisivuotisen tarkistusmekanismin mukaisesti tehtyjä EU:n sitoumuksia;

57.  pitää myönteisenä, että useat maat, jotka ovat EU:n tärkeimpiä kilpailijoita energiavaltaisilla teollisuudenaloilla, ovat ottaneet käyttöön hiilipäästökaupan ja muita hinnoittelumekanismeja; kehottaa muita maita noudattamaan tätä esimerkkiä;

58.  korostaa, että on tärkeää lisätä laadukkaita työpaikkoja ja ammattitaitoisten työntekijöiden määrää EU:n teollisuudessa sen innovaation ja kestävän siirtymän edistämiseksi; kehottaa ottamaan käyttöön kokonaisvaltaisen ja osallistavan prosessin, joilla kehitetään visiota vaihtoehtoisesta liiketoimintamallista hiili- ja hiilidioksidi-intensiivisillä alueilla, joilla huomattava osuus työntekijöistä työskentelee hiilestä riippuvaisilla aloilla, jotta voidaan helpottaa dynaamisten toimialojen ja palvelujen kestävää siirtymistä ja ottaa huomioon perinteet ja käytettävissä olevan työvoiman taidot; korostaa jäsenvaltioiden tärkeää roolia nopeutettaessa uudistuksia, jotka voivat johtaa oikeudenmukaiseen työvoiman siirtymiseen näillä alueilla; palauttaa mieliin, että täydentävällä EU:n taloudellisella tuella on korvaamaton rooli tässä suhteessa;

Energiapolitiikka

59.  muistuttaa, että investoinnit uusiutuvaan energiaan EU:ssa ovat laskussa; korostaa siksi uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden merkitystä päästöjen vähentämisessä ja energiaturvallisuudessa sekä energiaköyhyyden estämisessä ja lieventämisessä haavoittuvassa asemassa olevien ja köyhien kotitalouksien suojelemiseksi ja auttamiseksi; kehottaa edistämään maailmanlaajuisesti energiatehokkuutta ja energiansäästöä koskevia toimia ja uusiutuvien energiamuotojen kehittämistä ja niiden tehokasta käyttöönottoa (esimerkiksi kannustamalla uusiutuvien energialähteiden omaehtoista tuotantoa ja kulutusta);

60.  muistuttaa, että energiatehokkuuden priorisointi, myös energiatehokkuus ensin -periaatteen avulla, ja maailmanlaajuinen johtoasema uusiutuvan energian alalla ovat kaksi EU:n energiaunionin keskeistä tavoitetta; korostaa puhtaan energian paketin mukaisen kunnianhimoisen lainsäädännön merkitystä näiden tavoitteiden saavuttamiselle sekä vuosisadan puoliväliä koskevan tulevan strategian merkitystä sille, että EU:n toimintapolitiikoissa voidaan panna tehokkaasti täytäntöön Pariisin sopimuksen mukaiset sitoumukset pitää maailman keskilämpötilan nousu selvästi alle 2 celsiusasteessa ja lisäksi tavoitella sen pitämistä alle 1,5 celsiusasteen;

61.  korostaa, että on tärkeää kehittää energian varastointiteknologiaa, älykkäitä sähköverkkoja ja kysynnän ohjausta, joiden avulla vahvistetaan uusiutuvan energian tehokasta käyttöönottoa sähköntuotannossa ja kotitalouksien lämmityksessä ja jäähdytyksessä;

62.  kehottaa EU:ta kannustamaan kansainvälistä yhteisöä viipymättä hyväksymään konkreettisia toimenpiteitä, myös aikataulun, jotta poistetaan vaiheittain ympäristön kannalta haitalliset tuet, jotka vääristävät kilpailua, estävät kansainvälistä yhteistyötä ja haittaavat innovointia;

Tutkimus, innovointi, digitaaliteknologiat ja avaruuspolitiikka

63.  korostaa, että jatkuva ja tehostettu tutkimus ja innovointi ilmastonmuutoksen hillitsemisen, mukauttamistoimien, resurssitehokkuuden, kestävän vähäpäästöisten ja päästöttömien teknologioiden alalla, kestävä uusioraaka-aineiden käyttö (”kiertotalous”) ja ilmastonmuutosta koskevien tietojen keruu ovat keskeisiä ilmastonmuutoksen torjumiseksi kustannustehokkaalla tavalla ja vähentävät riippuvuutta fossiilisista polttoaineista; vaatii siksi maailmanlaajuisia sitoumuksia investointien lisäämiseksi ja kohdistamiseksi näille aloille; korostaa tarvetta asettaa etusijalle kestävien energiahankkeiden rahoittamisen uuden Euroopan horisontti -ohjelman mukaisesti ottaen huomioon energiaunionin ja Pariisin sopimuksen mukaiset unionin sitoumukset;

64.  korostaa, että kestävän kehityksen tavoitteet edustavat radikaalia muutosta kansainvälisissä kehitysyhteistyötoimissa ja että EU on sitoutunut panemaan ne täytäntöön sisäisissä ja ulkoisissa toimissaan; korostaa kestävän kehityksen ulkoisen ulottuvuuden mukaisesti tarvetta tutkia eri menetelmiä, joilla tuetaan kehitysmaita ja kehittyviä talouksia niiden energiasiirtymässä muun muassa valmiuksien kehittämistä koskevien toimien avulla, autetaan vähentämään uusiutuvaa energiaa koskevien hankkeiden ja energiatehokkuushankkeiden pääomakustannuksia, teknologian siirtoa ja älykkäiden kaupunkien sekä syrjäisten alueiden ja maaseutualueiden kehittämistä koskevia ratkaisuja, joilla tällä tavoin autetaan niitä saavuttamaan Pariisin sopimuksen mukaiset sitoumuksensa; on tältä osin tyytyväinen hiljattain perustettuun Euroopan kestävän kehityksen rahastoon;

65.  palauttaa mieliin, että tutkimus, innovointi ja kilpailukyky kuuluvat EU:n energiaunionistrategian viiteen pilariin; toteaa, että EU haluaa pysyä maailman johtavana tahona näillä aloilla ja samalla kehittää tiivistä tieteellistä yhteistyötä kansainvälisten kumppanien kanssa; korostaa, että hyvien innovointivalmiuksien luominen ja ylläpito on tärkeää niin kehittyneissä maissa kuin nousevan talouden maissakin puhtaan ja kestävän energiateknologian käyttöön ottamiseksi;

66.  palauttaa mieliin digitaaliteknologioiden perustavaa laatua olevan roolin tuettaessa energiasiirtymää ja erityisesti parannettaessa energiatehokkuutta ja energiansäästöjä; korostaa ilmastoetuja, joita Euroopan teollisuuden digitalisointi voi tuoda mukanaan resurssien tehokkaan käytön ja materiaali-intensiteetin vähentämisen ja nykyisen työvoiman tehostamisen avulla;

67.  uskoo vakaasti, että unionin avaruusohjelmat olisi suunniteltava siten, että varmistetaan, että niillä edistetään ilmastonmuutoksen torjuntaa ja hillitsemisstrategioita; palauttaa tässä yhteydessä mieliin Copernicus-järjestelmän erityisen roolin ja tarpeen varmistaa, että siihen sisällytetään hiilidioksidin seurantapalvelu; korostaa, että on tärkeää säilyttää vapaa, täysimittainen ja avoin datapolitiikka, koska se on olennainen tiedeyhteisölle ja tukee kansainvälistä yhteistyötä tällä alalla;

Ilmastotoimet kehitysmaissa

68.  vaatii, että on pidettävä avoimena mahdollisuutta rajoittaa maapallon lämpeneminen 1,5 celsiusasteeseen, ja korostaa päästöjen suurimpien aiheuttajien, EU mukaan lukien, velvollisuutta tehostaa nopeasti hillitsemistoimiaan, joilla voidaan saada aikaan merkittäviä kestävän kehityksen oheishyötyjä, sekä lisätä kestävästi tukeaan ilmastotoimille kehitysmaissa;

69.  korostaa, että ilmastotietoinen päätöksenteko ja sen tukeminen parantamalla erityisesti kehitysmaille merkityksellisiä ilmastotoimia on tärkeää; kehottaa tekemään tästä EU:n rahoittaman tutkimuksen merkittävän tavoitteen ja toteuttamaan tehokkaita EU:n toimia, joilla helpotetaan teknologian siirtymistä kehitysmaihin; kehottaa WTO:ta antamaan teollis- ja tekijänoikeuksista ja ilmastonmuutoksesta julistuksen, joka vastaa TRIPS-sopimuksesta ja kansanterveydestä annettua Dohassa 2001 annettua julistusta;

70.  palauttaa mieliin kehittyneiden maiden sitoumuksen myöntää kehitysmaille ilmastotoimia varten uutta ja täydentävää rahoitusta 100 miljardia dollaria vuodessa vuoteen 2020 mennessä; toteaa, että on jatkuvasti lisättävä ja valvottava entistä tarkemmin taloudellisia toimia myös kiinnittämällä huomiota vaatimukseen, että rahoituksen on oltava uutta ja täydentävää, ja sisällyttämällä toimiin ainoastaan lainojen avustuksia vastaavat määrät, jotka lasketaan käyttämällä OECD:n kehitysyhteistyökomiteassa sovittua menetelmää; suosittelee, että EU:n jäsenvaltiot noudattavat komission kehittämiä käytäntöjä, joiden mukaisesti Rion tunnusmerkkejä käytetään viralliseen kehitysapuun, johon sisältyy ilmastotavoite;

71.  kehottaa EU:ta noudattamaan kehityspolitiikan johdonmukaisuuden periaatetta SEUT:n 208 artiklan mukaisesti, koska se on Pariisin sopimusta koskevan EU:n panostuksen keskeinen näkökohta; kehottaa sen vuoksi EU:ta varmistamaan johdonmukaisuus sen kehitys-, kauppa-, maatalous-, energia- ja ilmastopolitiikan välillä;

72.  palauttaa mieliin, että ilmastonmuutoksella on sekä suoria että välillisiä vaikutuksia maatalouden tuottavuuteen; toistaa, että elintarvikkeiden tuotanto- ja kulutustapoja on muutettava kohti ”agroekologista lähestymistapaa” maataloustieteen ja -tekniikan kehitystä koskevassa kansainvälisessä arvioinnissa (IAASTD) esitettyjen johtopäätösten sekä oikeutta ruokaan käsittelevän YK:n erityisraportoijan suositusten mukaisesti; on tyytyväinen YK:n elintarvike ja maatalousjärjestön (FAO) aloitteisiin agroekologian edistämiseksi, jotta kestävän kehityksen tavoitteet voidaan saavuttaa; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita laatimaan kehityspolitiikkansa näiden suuntaviivojen mukaisesti, EKKR:n maatalouden investointi-ikkuna mukaan lukien;

73.  korostaa, että liikenteestä ja kansainvälisestä kaupasta johtuvien hiilidioksidipäästöjen jatkuva kasvu heikentää EU:n ilmastonmuutosstrategian tehoa; toteaa, että vientijohtoisen kehityksen edistämistä muun muassa vientiin suuntautuvan teollisen maatalouden avulla on vaikea sovittaa välttämättömään ilmastonmuutoksen hillitsemiseen;

74.  katsoo, että EU:n olisi etsittävä keinoja ottaa käyttöön Euroopan kauppaa koskevia valvontatoimia, jotka koskevat metsälle riskejä aiheuttavien hyödykkeiden, kuten soijan, palmuöljyn, eukalyptuksen, naudanlihan, nahan ja kaakaon kauppaa, sekä niiden kulutusta ottaen huomioon FLEGT-toimintasuunnitelmasta ja puutavara-asetuksesta sekä muiden toimitusketjujen sääntelyä koskevista EU:n toimenpiteistä saadut kokemukset, jotta vakava haitta saadaan loppumaan tai vältettyä; toteaa, että tällaisten toimien menestyksen avaimia ovat jäljitettävyyden vahvistaminen ja pakolliset due diligence -vaatimukset koko toimitusketjussa;

75.  kehottaa Euroopan investointipankkia lopettamaan nopeasti lainanannon fossiilisia polttoaineita koskevia hankkeita varten ja pyytää EU:n jäsenvaltioita lopettamaan kaikki vientiluottotakuut fossiilisia polttoaineita koskeville hankkeille; kehottaa antamaan julkisia takuita vihreiden investointien vauhdittamiseksi sekä tunnuksia ja veroetuja vihreille investointirahastoille ja vihreiden joukkovelkakirjojen liikkeeseen laskemiselle;

76.  korostaa, että on tärkeää saattaa toimintavalmiiksi maailmanlaajuinen sopeutumistavoite ja ottaa käyttöön huomattavasti uusia varoja kehitysmaiden sopeutumista varten; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita sitoutumaan siihen, että ne lisäävät merkittävästi sopeutumistoimiin myöntämäänsä rahoitusta; toteaa, että tarvitaan edistymistä myös menetyksiä ja vahinkoa koskevassa kysymyksessä, jota varten olisi otettava käyttöön täydentäviä resursseja julkisen rahoituksen innovatiivisista lähteistä Varsovan kansainvälistä mekanismia hyödyntämällä;

77.  korostaa, että tarvitaan alhaalta ylöspäin suuntautuvia paikallisesti johdettuja hankkeita, jotka saavuttavat erityisen haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset ja yhteisöt; toteaa, että nykyinen toimien yhdistämisen korostaminen ja yksityisten investointien helpottamisen takaaminen suosivat suuren mittaluokan hankkeita, ja kehottaa saattamaan tukirahastojen käytön asianmukaiseen tasapainoon;

78.  toteaa, että ilmailuteollisuus on suuresti riippuvainen hiilidioksidipäästöjen kompensoimisesta ja että kompensointia metsien avulla on vaikea mitata ja mahdoton taata; korostaa tarvetta varmistaa, että CORSIA ja muut hankkeet eivät missään tapauksessa aiheuta haittaa elintarviketurvalle, maaoikeuksille, alkuperäisväestön oikeuksille tai biologiselle monimuotoisuudelle ja että tietoon perustuvan vapaan ennakkosuostumuksen periaatetta noudatetaan;

Euroopan parlamentin rooli

79.  katsoo, että parlamentti on integroitava EU:n valtuuskuntaan hyvin, koska sen on annettava hyväksyntänsä kansainvälisten sopimusten tekemiselle ja se on lainsäätäjänä keskeisessä asemassa Pariisin sopimuksen kansallisessa täytäntöönpanossa; edellyttää näin ollen, että parlamentin sallitaan osallistua EU:n koordinointikokouksiin Katowicessa ja sille taataan oikeus tutustua kaikkiin valmisteluasiakirjoihin neuvottelujen käynnistämisestä lähtien;

o
o   o

80.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille sekä UNFCCC:n sihteeristölle ja pyytämään sen välittämistä kaikille sopimuksen Euroopan unioniin kuulumattomille osapuolille.

(1) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0280.
(2) EUVL C 346, 27.9.2018, s. 70.
(3) EUVL L 236, 14.9.2017, s. 1.
(4) http://www3.weforum.org/docs/WEF_GRR18_Report.pdf
(5)http://www.bmub.bund.de/fileadmin/Daten_BMU/Download_PDF/Europa___International/green_growth_group_financing_climate_action_bf.pdf
(6) http://copernicus.eu/news/report-operational-anthropogenic-co2-emissions-monitoring
(7) UNEP, ‘The Emissions Gap Report 2017 – The emissions gap and its implications’, s.18.
(8)EUVL L 350, 29.12.2017, s. 7.


Biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen sopimuspuolten 14. kokous (COP 14)
PDF 142kWORD 43k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 25. lokakuuta 2018 biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen sopimuspuolten 14. kokouksesta (COP14) (2018/2791(RSP))
P8_TA(2018)0431B8-0478/2018

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon 2. helmikuuta 2016 antamansa päätöslauselman biologista monimuotoisuutta koskevan EU:n strategian väliarvioinnista(1),

–  ottaa huomioon 15. marraskuuta 2017 antamansa päätöslauselman toimintasuunnitelmasta luontoa, ihmisiä ja taloutta varten(2),

–  ottaa huomioon 20. toukokuuta 2015 julkaistun komission kertomuksen ”Luonnon tila Euroopan unionissa: Lintu- ja luontotyyppidirektiivien kattamien luontotyyppien ja lajien suojelutasoa ja kehityssuuntia koskeva kertomus (2007–2012) luontotyyppidirektiivin 17 artiklan ja lintudirektiivin 12 artiklan mukaisesti” (COM(2015)0219),

–  ottaa huomioon komissiolle ja neuvostolle esitetyt kysymykset biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen sopimuspuolten 14. kokouksesta (COP 14) (O-000115/2018 – B8‑0413/2018 ja O-000116/2018 – B8‑0414/2018),

–  ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan päätöslauselmaesityksen,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 128 artiklan 5 kohdan ja 123 artiklan 2 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen sopimuspuolten vuonna 2010 hyväksymän, biologista monimuotoisuutta koskevan strategisen suunnitelman 2011–2020 toiminta-ajatuksena on toteuttaa tehokkaita ja kiireellisiä toimia, jotta voidaan pysäyttää biologisen monimuotoisuuden (meitä ympäröivien ekosysteemien, lajien ja geenivarojen valtavan kirjon) katoaminen ja jotta voidaan varmistaa, että vuoteen 2020 mennessä ekosysteemit ovat sopeutumiskykyisiä ja tarjoavat edelleen olennaisia palveluja, jolloin varmistetaan planeetan elämän monimuotoisuus ja edistetään ihmisten hyvinvointia ja köyhyyden poistamista;

B.  ottaa huomioon, että biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen mukaisesti hyväksytyssä vuoden 2050 visiossa ”Elämä sopusoinnussa luonnon kanssa” todetaan, että vuoteen 2050 mennessä biologista monimuotoisuutta arvostetaan, suojellaan, ennallistetaan ja käytetään viisaasti siten, että ekosysteemipalveluja pidetään yllä, maapallo voi hyvin ja tuotetaan kaikille ihmisille olennaisia hyötyjä;

C.  toteaa, että vuoden 2050 visiolla on viisi yleistavoitetta: a) käsitellä biologisen monimuotoisuuden häviämisen taustalla olevia syitä sisällyttämällä biologinen monimuotoisuus julkisyhteisöjen ja yhteiskunnan kaikkeen toimintaan, b) vähentää biologiseen monimuotoisuuteen kohdistuvia välittömiä paineita ja edistää kestävää käyttöä, c) parantaa biologisen monimuotoisuuden tilaa suojelemalla ekosysteemejä, lajeja ja geneettistä monimuotoisuutta, d) tehostaa biologisesta monimuotoisuudesta ja ekosysteemipalveluista kaikille aiheutuvia hyötyjä ja e) parantaa täytäntöönpanoa osallistavan suunnittelun, tietämyksen hallinnan ja valmiuksien kehittämisen kautta;

D.  ottaa huomioon, että geenivarojen saatavuutta ja hyötyjen jakoa koskevassa Nagoyan pöytäkirjassa pyritään varmistamaan, että geenivarojen käytöstä saatavat hyödyt jaetaan oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti;

E.  ottaa huomioon, että vuoteen 2020 ulottuvalla biologista monimuotoisuutta koskevalla EU:n strategialla pyritään pysäyttämään biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemipalvelujen häviäminen EU:ssa ja osaltaan pysäyttämään monimuotoisuuden häviäminen maailmanlaajuisesti vuoteen 2020 mennessä, samalla kun pidetään mielessä biologisen monimuotoisuuden luontainen arvo ja ekosysteemipalvelujen olennainen panos ihmisten hyvinvointiin ja taloudelliseen vaurauteen;

F.  toteaa, että EU ja sen jäsenvaltiot ovat hyväksyneet Agenda 2030 -toimintaohjelman ja siihen liittyvät kestävän kehityksen tavoitteet, joissa edellytetään maailmamme muuttamista ja planeettamme suojelemista, mukaan lukien maaekosysteemien ja vedenalaisen elämän suojeleminen, ja että ne ovat sitoutuneet ohjelman täytäntöönpanoon kaikilta osin;

G.  toteaa, että ekosysteemien heikkeneminen aiheuttaa EU:lle valtavia sosiaalisia ja taloudellisia tappioita;

Yleisiä huomioita

1.  panee huolestuneena merkille, että biologista monimuotoisuutta koskevat vuoden 2020 Aichin tavoitteet eivät toteudu luonnon monimuotoisuuden kadotessa nykyisellä vauhdilla, ja kehottaa kaikkia yleissopimuksen sopimuspuolia ja sidosryhmiä tehostamaan toimiaan; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita sitoutumaan tältä osin välittömiin ja merkittäviin lisätoimiin biologisen monimuotoisuuden säilyttämiseksi, jotta EU:n tavoitteet saavutetaan;

2.  korostaa, että biologisen monimuotoisuuden suojeleminen maailmanlaajuisesti on keskeinen haaste ja siten EU:n strateginen etu, johon olisi kiinnitettävä mitä suurinta poliittista huomiota; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita sitoutumaan aktiivisesti erityisesti ulkoisten välineidensä kautta kolmansien maiden kanssa biologisen monimuotoisuuden säilyttämistä koskevien toimenpiteiden ja hallinnon edistämiseen ja vahvistamiseen, etenkin kaikissa monenvälisissä sopimuksissa;

3.  korostaa, että on tarpeen luoda kattava hallintojärjestelmä biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemipalvelujen säilyttämistä ja kestävää käyttöä varten; kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita edelleen määrätietoisesti lujittamaan yleissopimusta ja ottamaan johtoaseman vuoden 2020 jälkeisen biologista monimuotoisuutta koskevan maailmanlaajuisen kehyksen valmistelussa, erityisesti sopimuspuolten konferenssin 14. ja 15. kokouksen edellä, sekä esittämään avoimesti visionsa ja painopisteensä vuoden 2020 jälkeiselle kehykselle;

4.  muistuttaa, että biologisen monimuotoisuuden säilyttämisellä ja ennallistamisella tuetaan useimpien kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista ja että ne ovat olennaisia pyrittäessä saavuttamaan unionin toimintapolitiikan tavoitteita, jotka liittyvät muun muassa ympäristöön, elintarviketurvaan, ilmastonmuutoksen lievittämiseen ja siihen sopeutumiseen, terveyteen, katastrofiriskien vähentämiseen ja muuttoliikkeeseen;

5.  muistuttaa, että biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien säilyttäminen on luontaisesti synergistä ja olennainen osa kestävää kehitystä; korostaa, että on tarpeen ottaa huomioon biologinen monimuotoisuus ja parantaa ympäristöpolitiikan johdonmukaisuutta kaikissa EU:n sisäisissä ja ulkoisissa toimintapolitiikoissa, mukaan lukien niiden sitoutuminen kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen kaikilta osin vuoteen 2030 mennessä, ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita helpottamaan tätä;

6.  katsoo, että on ratkaisevan tärkeää puuttua biologisen monimuotoisuuden häviämisen ja heikkenemisen avaintekijöihin pitkän aikavälin strategisella lähestymistavalla ja laatia ja panna täytäntöön tehokkaita päätöksiä ja toimenpiteitä, jotka ulottuvat suojelualueiden määrittämisestä ja säilyttämisestä alueen arkaluonteisuuden, uhanalaisten lajien tai kartoitettujen osaamisvajeiden ja/tai tehokkaan hallinnoinnin avulla aina biologisen monimuotoisuuden häviämisen ja alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen alueille ja toimeentulomahdollisuuksille aiheutuvien kielteisten vaikutusten rajoittamiseen, ekosysteemien ja niiden palvelujen palauttamiseen myös muilla kuin suojelualueilla, biologisen monimuotoisuuden sisällyttämiseen muille aloille (kuten maa- ja metsätalouteen, maankäytön suunnitteluun, kehitysyhteistyöhön, tutkimukseen ja innovointiin, liikenteeseen, kaivostoimintaan ja terveysalalle) sekä vääristävien tukien lakkauttamiseen; pitää myös tärkeänä rajoittaa biologisen monimuotoisuuden häviämistä ja sen kielteisiä vaikutuksia alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen alueille ja toimeentulomahdollisuuksille;

Biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen ja strategisen suunnitelman 2011–2020 täytäntöönpano

7.  muistuttaa, että Egyptin COP 14 -kokouksessa yleissopimuksen voimaantulosta on kulunut 25 vuotta; pitää siksi erittäin tärkeänä tehostaa toimia, joilla pannaan täytäntöön biologista monimuotoisuutta koskeva nykyinen strateginen suunnitelma 2011–2020, keskittyä Aichin tavoitteiden ja Nagoyan pöytäkirjan tärkeimpien osatekijöiden saavuttamiseen sekä valmistella kunnianhimoinen strateginen suunnitelma ja täytäntöönpanomekanismi vuoden 2020 jälkeiselle ajalle, jotta voidaan kehittää vuotta 2050 koskeva skenaario, jossa otetaan huomioon biologisen monimuotoisuuden uudet haasteet Agenda 2030 -toimintaohjelman ja kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti;

8.  korostaa Aichin tavoitteiden merkitystä pantaessa täytäntöön Agenda 2030 ja kestävän kehityksen tavoitteet, etenkin tavoitteet nro 14 (valtamerten, merten ja meren elollisten luonnonvarojen säilyttäminen ja kestävä käyttö) ja 15 (maaekosysteemien suojelu, kestävä metsänhoito, aavikoitumisen torjunta, maaperän köyhtymisen pysäyttäminen ja kehityssuunnan kääntäminen sekä biologisen monimuotoisuuden häviämisen pysäyttäminen);

9.  panee huolestuneena merkille, että suojeltavien lajien ja luontotyyppien suojelun tasoa EU:ssa koskevien arvioiden(3) mukaan vain 7 prosentilla meriympäristön lajeista ja 9 prosentilla meriympäristön luontotyypeistä suojelun taso on suotuisa ja että 27 prosentilla arvioiduista lajeista ja 66 prosentilla arvioiduista luontotyypeistä suojelun taso on epäsuotuisa;

Biologista monimuotoisuutta koskeva maailmanlaajuinen kehys vuoden 2020 jälkeen

10.  kehottaa toteuttamaan toimia, joilla tehostetaan vuoden 2020 jälkeisen biologista monimuotoisuutta koskevan maailmanlaajuisen kehyksen kunnianhimoisia tavoitteita ja parannetaan sen toimintaa; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita jatkamaan aktiivisesti selkeiden määrällisten ja mitattavissa olevien tavoitteiden ja tulosindikaattoreiden, parempien seurantavälineiden, sitoutumisprosessien ja uudelleenarviointi- ja raportointimekanismien kehittämistä Pariisin ilmastosopimuksen mekanismeja noudattelevien yhteisten normien mukaisesti sopimuspuolten avoimuuden ja vastuuvelvollisuuden parantamiseksi ja biologista monimuotoisuutta koskevan seuraavan maailmanlaajuisen kehyksen yleisen tehokkuuden parantamiseksi;

11.  korostaa, että tarvitaan vahvempaa kansainvälistä kehystä, jotta voidaan suojella biologista monimuotoisuutta maailmanlaajuisesti, pysäyttää sen nykyinen heikkeneminen ja ennallistaa se mahdollisimman pitkälle; katsoo, että tällaisen kehyksen olisi perustuttava tavoitteisiin ja vapaaehtoisiin sitoumuksiin, jotka muodostuvat kansallisesti päätetyistä rahoitusosuuksista, joita tuetaan paikallisilla ja alueellisilla rahoitusosuuksilla, ja muista asianmukaisista välineistä, rahoitussitoumuksista ja valmiuksien lisäämiseen liittyvistä parannuksista, sekä viisivuotiseen tarkistusmekanismiin, jossa painotetaan suojelualueiden hallinnon parantamista ja tehokkaampia säilyttämistoimenpiteitä sekä tavoitteiden tiukentamista;

12.  korostaa, että on tärkeää minimoida aikaviive vuoden 2020 jälkeisen biologista monimuotoisuutta koskevan maailmanlaajuisen kehyksen hyväksymisen ja kansallisten biodiversiteettitavoitteiden laatimisen välillä, jotta voidaan välttää viivästyminen konkreettisissa toimissa biologisen monimuotoisuuden häviämisen pysäyttämiseksi;

Taloudelliset näkökohdat ja rahoitus

13.  korostaa, että talouskasvulla voidaan helpottaa kestävää kehitystä vain, jos se irrotetaan biologisen monimuotoisuuden ja luonnon ihmisten hyvinvointia edistävän kapasiteetin heikkenemisestä, ja tähdentää, miten tärkeää on kehittää laajalti sovellettavia luontoon perustuvia ratkaisuja, jotka auttavat yhteiskuntia selviämään täysin kestävästi monimutkaisista haasteista, joissa on sosiaalinen ja taloudellinen ulottuvuus;

14.  korostaa tarvetta varmistaa riittävä rahoitus biologista monimuotoisuutta varten; painottaa, että biologisen monimuotoisuuden huomioimisella talousarviossa ja varojen mahdollisella korvamerkitsemisellä biologiseen monimuotoisuuteen seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä olisi merkittävä ja myönteinen vaikutus vuoden 2050 vision saavuttamiseen;

15.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään uusien kansainvälisten rahoitusmekanismien perustamista biologisen monimuotoisuuden säilyttämiseksi yleissopimuksen mukaisesti ja korostaa yksityisen rahoituksen merkitystä tässä suhteessa;

16.  pitää tärkeänä lisätä investointeja, joilla saavutetaan Pariisin sopimuksen sitoumukset, jotta voidaan vähentää ilmastonmuutoksen vaikutuksia biologiseen monimuotoisuuteen ja varmistaa samalla ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista sekä biologista monimuotoisuutta koskevien politiikkatoimien johdonmukaisuus;

Maa- ja metsätalous

17.  panee tyytyväisenä merkille, että suosituksessa 10.2.g (XXI/1) COP 14 -kokouksen päätökseksi mainitaan maa- ja metsätalouden tarjoamat mahdollisuudet; korostaa, että maatalouteen liittyvät toimet ja biologisen monimuotoisuuden säilyttäminen liittyvät tiiviisti yhteen; korostaa, että kestävä maa- ja metsätalous edistää merkittävästi lajien, luontotyyppien ja ekosysteemien monimuotoisuutta ja vähentää ilmastonmuutoksen vaikutuksia;

18.  panee kuitenkin merkille tehomaatalouden kielteiset vaikutukset biologiseen monimuotoisuuteen erityisesti metsäkadon ja torjunta-aineiden käytön osalta; muistuttaa, että hyvin toimivien ekosysteemien kannalta olennaisten pölyttäjien väheneminen on hälyttävää; kehottaa sopimuspuolia sitoutumaan vahvasti kestävään maa- ja metsätalouteen ja tukemaan vaatimuksia agroekologisten lähestymistapojen edistämisestä ja haitallisten kasvinsuojeluaineiden käytön lopettamisesta sekä sitoutumaan strategioihin maaperän ja elinympäristöjen suojelemiseksi;

Innovointi

19.  panee tyytyväisenä merkille, että suosituksessa 10.2.h (XXI/1) mainitaan teknologian kehitys; muistuttaa innovoinnin, tutkimuksen ja kehittämisen merkityksestä vuoden 2050 vision tavoitteiden saavuttamisessa ja kehottaa sopimuspuolia keskittymään erityisesti biologisen monimuotoisuuden säilyttämisen sekä ihmisten terveydelle ja taloudelliselle hyvinvoinnille aiheutuvien hyötyjen välisiin yhteyksiin ja koordinoimaan tiedonkeruutoimia;

Valmiuksien lisääminen, yleinen tietoisuus ja kaikkien toimijoiden osallistuminen

20.  korostaa, että valmiuksien lisääminen ja tietoisuuden lisääminen muun muassa biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemipalvelujen arvoista ovat onnistuneen täytäntöönpanon edellytys; panee näin ollen tyytyväisenä merkille, että COP 13 -kokous hyväksyi päätöksissään XIII/23 ja suosituksessaan XXI/1 lyhyen aikavälin toimintasuunnitelman (2017–2022) valmiuksien lisäämiseksi ja tukemiseksi sekä viestintästrategiansa, ja kehottaa COP 14 -kokousta kehittämään edelleen näitä keskeisiä kysymyksiä;

21.  korostaa kattavan ja osallistavan prosessin merkitystä laadittaessa kehystä vuoden 2020 jälkeiselle ajalle;

22.  panee tyytyväisenä merkille, että valistuskampanjat mainitaan päätöksessä XXI/1 COP 14 -kokouksen valmistelua varten, ja kehottaa sopimuspuolia edistämään yleistä tietoisuutta ja monen sidosryhmän osallistumista sen varmistamiseksi, että paikallisyhteisöille ja alkuperäisväestölle saadaan aikaan räätälöityjä ratkaisuja, jotta voidaan edistää kestävää maankäyttöä biologisen monimuotoisuuden lisäämiseksi siten, että maisemien ja luontotyyppien alueelliset erot otetaan täysimääräisesti huomioon;

23.  pitää myönteisenä, että aikomuksena on aktiivisesti noudattaa monen sidosryhmän, mukaan lukien alueelliset ja paikalliset toimijat, lähestymistapaa, joka on olennaisen tärkeä biologisen monimuotoisuuden arvostamisen, suojaamisen, säilyttämisen, kestävän käytön ja ennallistamisen kannalta, ja korostaa, että parempi sitoutuminen hallintotasojen ja hallinnon alojen sekä liike-elämän ja biologisen monimuotoisuuden foorumien kanssa ja niiden välillä luo mahdollisuuksia saavuttaa biologisen monimuotoisuuden tavoitteet paremmin ja sisällyttää biologista monimuotoisuutta koskevat tavoitteet osaksi muita toimintapolitiikkoja;

o
o   o

24.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1) EUVL C 35, 31.1.2018, s. 2.
(2) EUVL C 356, 4.10.2018, s. 38.
(3) Biologista monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluja käsittelevä hallitustenvälinen tiede- ja politiikkafoorumi, The Regional Assessment Report on Biodiversity and Ecosystem Services for Europe and Central Asia, 2018.


Euroalueen työllisyys- ja sosiaalipolitiikka
PDF 145kWORD 52k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 25. lokakuuta 2018 euroalueen työllisyys- ja sosiaalipolitiikasta (2018/2034(INI))
P8_TA(2018)0432A8-0329/2018

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 3 ja 5 artiklan,

–  ottaa huomioon 16. helmikuuta 2012 annetun komission valkoisen kirjan ”Toimintasuunnitelma riittäviä, turvattuja ja kestäviä eläkkeitä varten” (COM(2012)0055),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 9, 145, 148, 149, 152, 153, 174 ja 349 artiklan,

–  ottaa huomioon 13. huhtikuuta 2016 tehdyn Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välisen toimielinten sopimuksen paremmasta lainsäädännöstä(1),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan ja erityisesti sen IV osaston (Yhteisvastuu),

–  ottaa huomioon vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen,

–  ottaa huomioon YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja erityisesti tavoitteet 1, 3, 4, 5, 8, 10 ja 13,

–  ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan, komission puheenjohtajan, euroryhmän puheenjohtajan, EKP:n pääjohtajan ja Euroopan parlamentin puhemiehen 22. kesäkuuta 2015 antaman kertomuksen Euroopan talous- ja rahaliiton viimeistelystä,

–  ottaa huomioon 14. toukokuuta 2018 annetun neuvoston suosituksen euroalueen talouspolitiikasta(2),

–  ottaa huomioon 7. joulukuuta 2015 annetut neuvoston päätelmät yhteisötalouden edistämisestä Euroopan taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen veturina,

–  ottaa huomioon 23. toukokuuta 2018 annetun komission tiedonannon ”Talouspolitiikan 2018 EU-ohjausjakso: maakohtaiset suositukset” (COM(2018)0400),

–  ottaa huomioon 22. marraskuuta 2017 annetun komission tiedonannon ”Vuotuinen kasvuselvitys 2018” (COM(2017)0690),

–  ottaa huomioon 22. marraskuuta 2017 annetun luonnoksen komission ja neuvoston yhteiseksi työllisyysraportiksi, joka on oheisasiakirja komission 22. marraskuuta 2017 antamaan tiedonantoon vuotuisesta kasvuselvityksestä 2018 (COM(2017)0674),

–  ottaa huomioon 22. marraskuuta 2017 annetun komission ehdotuksen neuvoston päätökseksi jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista (COM(2017)0677) ja siitä 19. huhtikuuta 2018 vahvistetun Euroopan parlamentin kannan(3),

–  ottaa huomioon 22. marraskuuta 2017 annetun komission suosituksen neuvoston suositukseksi euroalueen talouspolitiikasta (COM(2017)0770),

–  ottaa huomioon 22. marraskuuta 2017 annetun komission asiakirjan ”Kertomus varoitusmekanismista – vuosi 2018” (COM(2017)0771),

–  ottaa huomioon 22. marraskuuta 2017 annetun komission tiedonannon ”Vuoden 2018 alustavien talousarviosuunnitelmien kokonaisarviointi” (COM(2017)0800),

–  ottaa huomioon 26. huhtikuuta 2017 annetun komission tiedonannon ”Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin perustaminen” (COM(2017)0250),

–  ottaa huomioon 26. huhtikuuta 2017 annetun komission tiedonannon ”Työssäkäyvien vanhempien ja omaisiaan hoitavien työ- ja yksityiselämän tasapainottamisen tukemista koskeva aloite” (COM(2017)0252),

–  ottaa huomioon 26. huhtikuuta 2017 annetun komission yksiköiden valmisteluasiakirjan, jossa luodaan tilannekatsaus vuonna 2013 annettuun suositukseen ”Investoidaan lapsiin – murretaan huono-osaisuuden kierre” (SWD(2017)0258),

–  ottaa huomioon komission strategisen toimintaohjelman sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi (2016–2019) ja Euroopan tasa-arvosopimuksen (2011–2020) sekä 7. maaliskuuta 2011 annetut asiaan liittyvät neuvoston päätelmät(4),

–  ottaa huomioon Barcelonan vuoden 2002 tavoitteet, joilla pyritään vuoteen 2010 mennessä tarjoamaan päivähoitopaikka vähintään 90 prosentille kolmivuotiaista ja sitä vanhemmista alle kouluikäisistä lapsista ja vähintään 33 prosentille alle kolmivuotiaista lapsista,

–  ottaa huomioon 4. lokakuuta 2016 annetun komission tiedonannon ”Nuorisotakuu ja nuorisotyöllisyysaloite kolmen vuoden jälkeen” (COM(2016)0646),

–  ottaa huomioon 14. syyskuuta 2016 annetun komission ehdotuksen neuvoston asetukseksi vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta annetun asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013 muuttamisesta (COM(2016)0604),

–  ottaa huomioon 14. syyskuuta 2016 annetun komission tiedonannon ”Lisätään Euroopan investointeja kasvuun ja työllisyyteen: Euroopan strategisten investointien rahaston toinen toimintakausi ja uusi Euroopan ulkoinen investointiohjelma” (COM(2016)0581),

–  ottaa huomioon 10. kesäkuuta 2016 annetun komission tiedonannon ”Uusi osaamisohjelma Euroopalle: Vahvistetaan yhdessä inhimillistä pääomaa, työllistettävyyttä ja kilpailukykyä” (COM(2016)0381),

–  ottaa huomioon 2. kesäkuuta 2016 annetun komission tiedonannon ”Yhteistyötaloutta koskeva eurooppalainen toimintasuunnitelma” (COM(2016)0356),

–  ottaa huomioon kiertotalouspaketin(5),

–  ottaa huomioon 1. kesäkuuta 2016 annetun komission tiedonannon ”Euroopassa investoidaan taas – Tilannekatsaus Euroopan investointiohjelmaan ja seuraavat toimet” (COM(2016)0359),

–  ottaa huomioon 8. maaliskuuta 2016 annetun komission tiedonannon ”Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevan kuulemisen käynnistäminen” (COM(2016)0127) ja sen liitteet,

–  ottaa huomioon 11. syyskuuta 2018 antamansa päätöslauselman ”Keinot loukkaantumisesta tai sairaudesta toipuvien työntekijöiden integroimiseksi uudelleen laadukkaisiin työpaikkoihin”(6),

–  ottaa huomioon 14. maaliskuuta 2018 antamansa päätöslauselman ”Talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso: vuotuisen kasvuselvityksen 2018 työllisyys- ja sosiaalinäkökohdat”(7),

–  ottaa huomioon 16. marraskuuta 2017 antamansa päätöslauselman eriarvoisuuden torjunnasta työpaikkojen luontia ja kasvua edistävänä tekijänä(8),

–  ottaa huomioon 26. lokakuuta 2017 antamansa päätöslauselman euroalueen talouspolitiikasta(9),

–  ottaa huomioon 24. lokakuuta 2017 antamansa päätöslauselman vähimmäistoimeentulosta köyhyyden torjunnassa(10),

–  ottaa huomioon 14. syyskuuta 2017 antamansa päätöslauselman uudesta osaamisohjelmasta Euroopalle(11),

–  ottaa huomioon 19. tammikuuta 2017 antamansa päätöslauselman Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista(12),

–  ottaa huomioon 26. toukokuuta 2016 antamansa päätöslauselman ”Köyhyys: sukupuolinäkökulma”(13),

–  ottaa huomioon 25. marraskuuta 2015 antamansa päätöslauselman työterveyttä ja työturvallisuutta koskevasta EU:n strategiakehyksestä kaudelle 2014–2020(14),

–  ottaa huomioon komission kertomuksen ”Eläkkeiden riittävyyttä koskeva raportti 2018: nykyinen ja tuleva vanhuusiän tulojen riittävyys EU:ssa”,

–  ottaa huomioon väestön ikääntymistä koskevan komission kertomuksen vuodelta 2018: ”Ageing Report: Economic and budgetary projections for the EU Member States (2016-2070)”,

–  ottaa huomioon 2. helmikuuta 2016 ottaa huomioon vahvistamansa kannanehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi pimeän työn ehkäisemiseksi ja torjumiseksi tehtävän yhteistyön edistämistä käsittelevän eurooppalaisen foorumin perustamisesta(15),

–  ottaa huomioon tarkistetun Euroopan sosiaalisen peruskirjan ja vuonna 2014 käynnistetyn Torinon prosessin, jolla pyritään vahvistamaan Euroopan sosiaalisen peruskirjan sopimusjärjestelmää Euroopan neuvostossa ja sen suhteessa Euroopan unionin oikeuteen(16),

–  ottaa huomioon vammaisten henkilöiden oikeuksia käsittelevän YK:n komitean loppupäätelmät Euroopan unionin ensimmäisestä kertomuksesta (syyskuu 2015),

–  ottaa huomioon Euroopan tilintarkastustuomioistuimen maaliskuussa 2017 antaman erityiskertomuksen nro 5/2017: ”Nuorisotyöttömyys – ovatko EU:n toimintapolitiikat tuottaneet tulosta? Nuorisotakuun ja nuorisotyöllisyysaloitteen arviointi”,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan mietinnön ja kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan lausunnon (A8–0329/2018),

A.  ottaa huomioon, että euroalueen kausitasoitettu työttömyysaste oli kesäkuussa 2018 laskenut 8,3 prosenttiin, kun se kesäkuussa 2017 oli 9,0 prosenttia, ja että kyseessä oli joulukuun 2008 jälkeen alhaisin työttömyysaste euroalueella; toteaa, että euroalueeseen kuuluvien jäsenvaltioiden työllisyysasteiden erot ovat huomattavat ottaen huomioon, että kesäkuussa 2018 alhaisimmat työttömyysasteet kirjattiin Maltassa (3,9 %) ja Saksassa (3,4 %), kun taas korkeimmat – ja yhä huolestuttavat – työttömyysasteet olivat Kreikassa (20,2 % huhtikuussa 2018) ja Espanjassa (15,2 %) ja että työllisyysaste oli Kreikassa 57,8 prosenttia ja Espanjassa 65,5 prosenttia;

B.  toteaa, että kesäkuussa 2018 euroalueen nuorisotyöttömyysaste oli 16,9 prosenttia, kun vastaava luku kesäkuussa 2017 oli 18,9 prosenttia; katsoo, että vaikka kyseinen työttömyysaste onkin laskussa, on se yhä liian korkea ja yli kaksi kertaa korkeampi kuin keskimääräinen kokonaistyöttömyysaste, sillä joissakin maissa työttömänä on suunnilleen yksi nuori kolmesta; toteaa, että päävastuu työttömyyden torjunnasta on jäsenvaltioilla ja niiden olisi kehitettävä työmarkkinoiden sääntelykehyksiä, koulutusjärjestelmiä ja aktiivista työmarkkinapolitiikkaa ja pantava ne täytäntöön, jotta voidaan varmistaa muun muassa sellaisten kunnollisten työpaikkojen luominen, joista maksetaan kunnollista palkkaa;

C.  toteaa, että euroalueen jäsenvaltioiden väliset erot nuorisotyöttömyysasteissa ovat myös merkittävät, sillä kesäkuussa 2018 euroalueen alhaisimmat nuorisotyöttömyysasteet olivat Maltassa (5,5 %) ja Saksassa (6,2 %) ja korkeimmat Kreikassa (42,3 % huhtikuussa 2018), Espanjassa (34,1 %) ja Italiassa (32,6 %);

D.  ottaa huomioon, että joissakin muissa jäsenvaltioilla on rakenteellisia työmarkkinahaasteita, kuten alhainen osallistumisaste sekä osaamiseen ja pätevyyteen liittyvä kohtaanto-ongelma; ottaa huomioon, että tarvitaan yhä enemmän konkreettisia toimia työelämän ulkopuolella olevan työvoiman integroimiseksi tai uudelleenintegroimiseksi työelämään, jotta voidaan vastata työmarkkinoiden tarpeisiin;

E.  toteaa, että vuonna 2017 euroalueen kokonaistyöllisyysaste oli 71,0 prosenttia, kun taas naisten työllisyysaste oli 65,4 prosenttia; ottaa huomioon, että Euroopan unionin tavoitteena Eurooppa 2020 -strategiassa on nostaa 20–64-vuotiaiden työllisyysaste vähintään 75 prosenttiin muun muassa lisäämällä naisten ja ikääntyneiden työntekijöiden osallistumista ja integroimalla maahantulijoita työmarkkinoille entistä paremmin; toteaa, että euroalueen työllisyysaste ylitti kriisiä edeltäneen huipun vuoden 2016 loppuun mennessä ja kasvoi 1,5 prosentilla vuoden 2018 toisella neljänneksellä verrattuna edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen; toteaa, että työllisyysaste jäi kuitenkin kauas joissakin jäsenvaltioissa kymmenen vuotta sitten kirjatuista tasoista ja muistuttaa, että Itä-Euroopan maissa tämän voidaan katsoa johtuvan pikemminkin kokonaisväestön vähenemisestä pitkällä aikavälillä kuin työmarkkinoiden kielteisestä kehityksestä; toteaa, että työntekijöiden työtuntimäärien laskeva suuntaus, joka johtuu muun muassa vastentahtoisesta osa-aikatyöstä, on edelleen huolestuttavaa, vaikka se hieman väheni (0,3 %) vuonna 2017 edelliseen vuoteen verrattuna ja on edelleen noin 3,0 prosenttia alhaisemmalla tasolla kuin vuonna 2008(17);

F.  toteaa, että työmarkkinoiden segmentoituminen vaikuttaa erityisesti naisiin, matalan osaamistason työntekijöihin, nuoriin ja ikääntyneisiin sekä vammaisiin ja maahanmuuttajataustaisiin henkilöihin, jotka ovat myös todennäköisemmin osa-aikaisissa tai tilapäisissä työsuhteissa, joita esiintyy edelleen epätavanomaisten ja epätyypillisten työsuhteiden ja näennäisyrittäjyyden lisäksi; toteaa, että 55–64-vuotiaiden työllisyysaste EU:ssa oli 57 prosenttia vuonna 2017 eli 10 prosenttiyksikköä alle yleisen työllisyysasteen, ja sukupuolten välinen ero oli 13 prosenttiyksikköä – kolme prosenttiyksikköä korkeampi kuin vastaava luku koko työikäisen väestön osalta; toteaa, että väestörakenteen kehitys ennakoi ikääntyvien työntekijöiden määrän lisääntymistä;

G.  toteaa, että laadukkaan terveydenhuollon yleinen saatavuus on perustarve, joka jäsenvaltioiden on turvattava ja johon niiden on investoitava;

H.  toteaa, että vuonna 2016 köyhyys- tai syrjäytymisvaarassa olevien henkilöiden osuus euroalueella oli 23,1 prosenttia, joka on yhä vuoden 2009 lukua korkeampi, ja työssä käyvien köyhyysaste oli 9,5 prosenttia; toteaa, että 118:ta miljoonaa EU:n kansalaista uhkaa yhä köyhyys tai sosiaalinen syrjäytyminen, mikä on miljoona enemmän kuin ennen kriisiä; toteaa, että edelleen ollaan hyvin kaukana Eurooppa 2020 -strategian tavoitteesta vähentää köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen riskiä 20 miljoonalla vuoteen 2008 verrattuna; toteaa, että vaikka aineellinen puute vähenee, taloudellinen köyhyys ja köyhyysriski ovat kasvussa;

I.  toteaa, että euroalueen pitkäaikaistyöttömyysaste on laskussa (vuoden 2016 viidestä prosentista 4,4 prosenttiin vuonna 2017), mutta pitkäaikaistyöttömiä on työttömistä edelleen 48,5 prosenttia, mitä ei voida hyväksyä;

J.  toteaa, että työllisyyttä ja sosiaalialaa käsittelevän vuoden 2018 julkaisun ”Employment and Social Developments in Europe” (ESDE) mukaan palkkojen nousuun vaikuttavan työntekijäkohtaisen tuottavuuden maltillinen kasvuvauhti liittyy osa-aikatyöpaikkojen suuremman osuuden ja alhaisemman työtuntimäärän kaltaisiin tekijöihin;

K.  toteaa, että osa-aika- ja tilapäistyön osuus euroalueella on pysynyt vakaana vuodesta 2013 lähtien, mutta niiden osuus kaikista työsopimuksista on suuri, sillä 21,2 prosenttia kaikista sopimuksista oli osa-aikaisia vuonna 2017; ottaa huomioon, että osa-aikatyön osuus naisten keskuudessa (31,4 %) on huomattavasti korkeampi kuin miesten keskuudessa (8,2 %), millä voi olla merkittävät vaikutukset tuloihin ja sosiaaliseen suojeluun liittyviin oikeuksiin; toteaa, että vuonna 2016 nuorten osuus tilapäisistä sopimuksista oli selvästi kaikkein suurin – 43,8 prosenttia kaikista 15–24-vuotiaista työntekijöistä;

L.  toteaa, että eläkkeiden riittävyys on edelleen haaste, sillä sosiaalisen syrjäytymisen riski kasvaa iän myötä, ja sukupuolten välinen 37 prosentin kuilu aiheuttaa edelleen vaikeuksia monille ikääntyville naisille lisäten köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen riskiä; toteaa, että epätyypillisissä töissä olevien ja yrittäjinä toimivien henkilöiden eläkkeet ovat työntekijöitä alhaisempia;

M.  toteaa, että sosiaalipalvelujen, kuten lastenhoito-, terveydenhoito- ja pitkäaikaishoitopalvelujen sekä liikkuvuutta tukevien kohtuuhintaisten palvelujen, saannilla on merkittävä vaikutus tulojen riittävyyteen, erityisesti pienituloisten tai sosiaalisesta suojelusta riippuvaisten ihmisten kohdalla;

1.  panee merkille, että vaikka euroalueen taloudelliset olosuhteet ovat tällä hetkellä suotuisat ja kokonaistyöllisyys kasvaa tasaisesti, talouden elpyminen ei ole jakautunut tasaisesti euroalueella ja parantamisen varaa on edelleen paljon talouden lähentymisessä sekä nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden, sukupuolten epätasa-arvon, työmarkkinoiden segmentoitumisen ja eriarvoisuuden torjunnassa varsinkin, kun on kyse haavoittuvassa asemassa olevista ryhmistä ja kun halutaan vähentää koulutustaan alempiarvoista työtä tekevien lukumäärää, köyhyyttä yleensä ja työssäkäyvien köyhyyttä erityisesti, poistaa lasten köyhyys ja edistää tuottavuutta ja palkkojen nousua; panee merkille, että tuloerot olisivat olleet paljon suuremmat ilman sosiaalisten tulonsiirtojen uudelleenjakovaikutuksia, sillä niiden ansiosta köyhyysvaarassa olevien ihmisten osuus aleni noin kolmanneksella (33,7 %) vuonna 2015; pitää valitettavana, että vaikutus oli riittämätön ja vaihteli suuresti eri jäsenvaltioissa, sillä tuloerot pienenivät yli 20 prosentilla Belgiassa, Suomessa ja Irlannissa mutta alle 10 prosentilla Virossa, Kreikassa, Italiassa, Latviassa ja Portugalissa;

2.  korostaa, että sosiaaliset oikeudet sekä asianmukaisesti toimiva ja tehokas sosiaalisen suojelun järjestelmä, joka tarjoaa riittävää suojelua kaikille työntekijöille heidän työsuhteensa tai -sopimuksensa tyypistä tai muodosta riippumatta, ovat aktiivisten ja kestävien työmarkkinatoimenpiteiden lisäksi tärkeitä ennakkoedellytyksiä köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen vähentämiselle, erityisesti kaikkien heikoimmassa asemassa olevien osalta, osallistavien kansallisten työmarkkinoiden varmistamiselle sekä koko euroalueen talouden kestävyydelle ja kilpailukyvylle;

3.  on tyytyväinen jäsenvaltioille rakenneuudistusten tukiohjelmasta osoitettuun entistä suurempaan taloudelliseen tukeen, jotta ne voivat jatkaa uudistuksiaan ja luoda korkealaatuisia työpaikkoja työllisyyden parantamiseksi ja työttömyyden vähentämiseksi keskittyen pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyyden ratkaisemiseen sekä pyrkiä nostamaan palkkoja; on tyytyväinen komission ehdotukseen laajentaa rakenneuudistusten tukiohjelmaa kattamaan myös valtioita, joiden valuuttana ei ole euro, jotta voidaan edistää taloudellista ja sosiaalista lähentymistä kaikkialla EU:ssa;

4.  panee merkille komission vuoden 2018 maakohtaiset suositukset merkittävänä osana eurooppalaista ohjausjaksoa koskevaa prosessia ja on tyytyväinen, että suosituksissa kiinnitetään erityistä huomiota sosiaalisiin haasteisiin; kannustaa komissiota varmistamaan sosiaalisten ja taloudellisten maakohtaisten suositusten välisen johdonmukaisuuden sekä noudattamaan vakaus- ja kasvusopimuksen joustolauseketta vakaus- ja kasvusopimukseen sisältyvää joustoa koskevan yhteisesti sovitun neuvoston kannan mukaisesti; panee huolestuneena merkille, että vain 50 prosenttia vuoden 2017 maakohtaisista suosituksista pantiin joko täysin tai osittain täytäntöön, ja kannustaa jäsenvaltioita siksi tehostamaan toimiaan suositusten täytäntöön panemiseksi erityisesti seuraavilla aloilla:

   köyhyys ja sosiaalinen syrjäytyminen, myös lasten ja työssäkäyvien köyhyys, erityisesti haavoittuvien ryhmien keskuudessa
   nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys, noudattaen neuvoston suositusta pitkäaikaistyöttömien integroitumisesta työmarkkinoille(18)
   tuloerot
   palkkakehitys
   koulunkäynnin keskeyttämisen torjunta ja NEET-nuorten määrän vähentäminen
   koulutus, elinikäinen oppiminen ja ammattikoulutus
   eläkejärjestelmien kestävyys ja riittävyys
   terveydenhuolto, mukaan lukien pitkäaikaishoito
   varma ja sopeutuva työllistyminen
   sukupuolten tasapuolinen edustus erityisesti työmarkkinoilla sekä sukupuolten palkkaerot ja eläke-erot;

5.  korostaa siksi, että kunnollisten työpaikkojen luominen, sosiaalisen suojelun saatavuus työsuhteesta tai -sopimuksen tyypistä riippumatta, ja palkkojen nousu vaikuttavat merkittävästi eriarvoisuuden, köyhyysriskin ja sosiaalisen syrjäytymisen vähenemiseen sekä auttavat nostamaan elintasoa ja tukemaan talouden elpymistä; korostaa, että jäsenvaltioiden uudistuksissa, joita tehdään komission maakohtaisten suositusten mukaisesti, olisi siksi keskityttävä erityisesti politiikkatoimiin, joilla lisätään tuottavuutta ja kestävän kasvun potentiaalia, tuetaan laadukkaiden työpaikkojen luomista ja vähennetään eriarvoisuutta ja köyhyyttä, erityisesti lapsiköyhyyttä; kannustaa luomaan toistaiseksi voimassa olevien työsuhteiden malleja ja varmistamaan samalla sopeutumiskyvyn, edistämään osallistavia työmarkkinoita sekä varmistamaan työ- ja yksityiselämän kohtuullisen yhteensovittamisen;

6.  on tyytyväinen 13. maaliskuuta 2018 annettuun komission tiedonantoon Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanon seurannasta (COM(2018)0130), jossa pilari sovitetaan eurooppalaisen ohjausjaksoon ottamalla sen painopistealat huomioon kansallisella tasolla toteutettujen toimenpiteiden ja saavutetun edistymisen analysoinnissa; korostaa, että EU:n sosiaalisten tavoitteiden ja sitoumusten olisi oltava yhtä tärkeitä painopisteitä kuin taloudellisten tavoitteidenkin; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita vahvistamaan sosiaalisia oikeuksia panemalla Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöön siten, että EU:lle rakennetaan todellinen sosiaalinen ulottuvuus (lainsäädännöllä, poliittisen päätöksenteon mekanismeilla ja asianmukaisella tasolla tarjolla olevilla rahoitusvälineillä);

7.  panee merkille, että euroalueeseen kuuluvien jäsenvaltioiden työmarkkinat poikkeavat merkittävästi toisistaan, mikä vaikeuttaa niiden moitteetonta toimintaa; kehottaa näin ollen laatimaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta toissijaisuusperiaatteen soveltamista, hyvin suunniteltuja työmarkkinatoimia ja -uudistuksia, joilla luodaan laadukkaita työpaikkoja, edistetään yhdenvertaisia mahdollisuuksia ja työntekijöiden tasavertaista kohtelua sekä yhteisö- ja solidaarisuustaloutta, helpotetaan yhdenvertaista pääsyä työmarkkinoille ja sosiaalisen suojelun piiriin, helpotetaan työvoiman liikkuvuutta, saatetaan työttömät takaisin työmarkkinoille ja puututaan eriarvoisuuteen ja sukupuolten epätasa-arvoon; kehottaa jäsenvaltioita kehittämään sosiaali- ja talouspolitiikkaa työmarkkinoilta syrjäytyneiden aktiivisen osallisuuden edistämisestä 3. lokakuuta 2008 annetun komission suosituksen(19) sisältämien periaatteiden mukaisesti ja varmistamaan erityisesti riittävän toimeentulotuen, työmarkkinoille pääsyn ja laadukkaiden palvelujen saatavuuden, joita kaikkia pidetään kestävien tulosten kannalta perustavanlaatuisina;

8.  painottaa tarvetta nostaa työllisyysastetta ja edistää kunnollisten työpaikkojen luomista, erityisesti pitkäaikaistyöttömien, matalan osaamistason työntekijöiden, nuorten ja ikääntyneiden työntekijöiden, naisten, maahanmuuttajien, vammaisten henkilöiden, vähemmistöjen ja marginalisoituneiden yhteisöjen, kuten romanien, keskuudessa, jotta voidaan saavuttaa Eurooppa 2020 -strategian vähintään 75 prosentin työllisyysasteen tavoite ja lieventää köyhyysriskiä, varsinkin lapsien ja työssäkäyvien köyhyyttä, sekä näiden ihmisten kohtaamaa sosiaalista syrjäytymistä; korostaa tarvetta vähentää köyhyydestä kärsivien ihmisten määrää, jotta voidaan saavuttaa Eurooppa 2020 ‑strategian tavoite köyhien määrän vähentämisestä 20 miljoonalla ihmisellä; korostaa tarvetta vähentää lapsiköyhyyttä panemalla täytäntöön EU:n laajuinen lapsitakuu;

9.  kehottaa jäsenvaltioita kehittämään toimia ja strategioita Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin mukaisesti, jotta voidaan vastata niiden henkilöiden sosiaalisiin tarpeisiin, joiden on vaikea päästä työmarkkinoille ja jotka elävät äärimmäisessä puutteessa, kuten kodittomat, lapset ja nuoret sekä kroonisista fyysisistä ja mielenterveysongelmista kärsivät;

10.  vaatii kansallisia strategioita ja EU:n tason koordinointia ikäsyrjinnän torjumiseksi työmarkkinoilla, kun otetaan huomioon ikääntyneiden työntekijöiden kasvava osuus EU:n työvoimassa, muun muassa tiedottamalla yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista annetusta neuvoston direktiivistä 2000/78/EY(20), mukauttamalla työterveys- ja -turvallisuusasetuksia kestävän työllisyyden tavoitteisiin ottaen huomioon uudet ja tulevat työhön liittyvät riskit, varmistamalla mahdollisuuden elinikäisen oppimiseen sekä parantamalla työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista tukevia toimia;

11.  kehottaa euroalueen jäsenvaltioita hyödyntämään täysimääräisesti myönteisiä talousnäkymiä ja toteuttamaan työmarkkinauudistuksia, joissa keskitytään sellaisten työpaikkojen luomiseen, joilla edistetään ennakoitavia, varmoja ja toistaiseksi voimassa olevia työsuhteita ja työehdot sisältäviä oikeudellisesti varmoja työsopimuksia, torjumalla näennäisyrittäjyyttä ja varmistamalla riittävän sosiaalisen suojelun työsuhteesta tai työsopimuksen tyypistä riippumatta; kehottaa jäsenvaltioita hyväksymään ja panemaan täytäntöön ehdotetun neuvoston suosituksen sosiaalisen suojelun saatavuudesta ja kannustamaan epätyypillisessä työssä olevia henkilöitä kirjautumaan sosiaalisen suojelun järjestelmiin; pitää erittäin tärkeinä meneillään olevia neuvotteluja ennakoitavia ja avoimia työoloja koskevasta direktiivistä;

12.  kehottaa jäsenvaltioita investoimaan koko elämänkaaren kattaviin hoitopalveluihin, jatkamaan Barcelonan vuoden 2002 päivähoitotavoitteisiin pyrkimistä sekä kehittämään hoitotavoitteita ikääntyneitä ja huollettavia henkilöitä varten; katsoo, että perheen sisäiset hoitopalvelut eivät saisi vaikuttaa kielteisesti sosiaali- tai eläke-etuuksiin; kehottaa tässä yhteydessä jäsenvaltioita varmistamaan, että eläkeoikeuksien karttuminen on riittävää;

13.  kehottaa euroalueen jäsenvaltioita kaventamaan sukupuolten välisiä eläke-eroja ja varmistamaan sukupolvien välisen tasa-arvon kohtuullisilla ja riittävillä eläke-etuuksilla, jotta voidaan poistaa ikääntyvien köyhyys ja sosiaalinen syrjäytyminen sekä turvata samalla eläkejärjestelmien pitkän aikavälin kestävyys ja riittävyys; kehottaa niitä myös nostamaan suurempia eläkemaksuja tarjoavien kunnollisten työpaikkojen työllisyysastetta, jolloin nuorempaan sukupolveen ei kohdistu kohtuuton taakka; panee huolestuneena merkille, että useimmissa euroalueen jäsenvaltioissa sekä sukupuolten väliset eläke-erot että varhaiseläkkeelle jäävien määrät ovat edelleen suuria; huomauttaa, että eläkejärjestelmien kestävyyttä voidaan muiden aloitteiden ohella parantaa vähentämällä työttömyyttä, puuttumalla tehokkaasti pimeään työhön ja integroimalla maahanmuuttajat ja pakolaiset työmarkkinoille; suhtautuu myönteisesti eläkkeiden riittävyyttä koskevassa komission raportissa (2018) esitettyyn suositukseen, jonka mukaan tarvitaan kokonaisvaltaista pohdintaa vanhuusiän tulojen riittävyydestä ja eläkejärjestelmien rahoituksen kestävyydestä; kehottaa tekemään lisäanalyyseja kaikkein iäkkäimpien tilanteesta, sillä heidän eläkeoikeutensa ovat saattaneet ajan myötä pienentyä inflaation vuoksi;

14.  katsoo, että jäsenvaltioiden sosiaalisen suojelun järjestelmien uudistukset on suunniteltava siten, että helpotetaan työkykyisten henkilöiden osallistumista työmarkkinoille varmistamalla työnteon kannattavuus; korostaa tässä yhteydessä, että tulotuki olisi kohdistettava eniten apua tarvitseville;

15.  panee merkille, että vuoden 2018 ensimmäisellä neljänneksellä avointen työpaikkojen osuus euroalueella oli 2,1 prosenttia, kun se vuonna 2017 oli 1,9 prosenttia; painottaa, että soveltuvia taitoja voidaan hankkia ja osaamisen kohtaanto-ongelmiin puuttua parantamalla koulutuksen, myös kohdennetun laadukkaan koulutuksen, laatua, kohtuuhintaisuutta ja saatavuutta, parantamalla tutkintojen vastavuoroista tunnustamista, vahvistamalla täydennys- ja uudelleenkoulutusta koskevia toimenpiteitä kiinnittämällä erityistä huomiota perustaitoihin sekä tarjoamalla epävirallisia aikuiskoulutusmahdollisuuksia, jotka edellyttävät asianmukaista tukea, myös EU:n rahoitusta, rajoittamatta kuitenkaan SEUT-sopimuksen 149 artiklan soveltamista, sekä kansallisen ja alueellisen tason rahoitusta; vaatii tässä yhteydessä kohdennettuja toimenpiteitä, joilla tuetaan haavoittuvia ryhmiä, kuten romaneja, vammaisia henkilöitä, koulupudokkaita, pitkäaikaistyöttömiä, maahanmuuttajia ja pakolaisia; painottaa, että on lisättävä ammatillisen koulutuksen merkityksellisyyttä työmarkkinoilla ja lisättävä sen houkuttelevuutta akateemisiin urapolkuihin verrattuna; kannattaa taitojen parantamista koskevan aloitteen täytäntöönpanon jatkamista ja seurantaa, jotta ihmiset voivat hankkia 2000-luvun perustaitoja; kehottaa jäsenvaltioita asettamaan etusijalle digitaalisia ja yrittäjätaitoja koskevan kattavan koulutuksen sekä ottamaan digitaaliseen talouteen siirtymisen huomioon taitojen parantamisessa ja uudelleenkoulutuksessa;

16.  on huolissaan siitä, että 19:ssä EU:n jäsenvaltiossa julkisyhteisöjen koulutusmenojen keskimääräinen prosenttiosuus BKT:stä laski vuosittain vuosina 2009–2016(21); painottaa, että julkiset koulutusjärjestelmät, joilla on riittävät resurssit, ovat keskeisen tärkeitä tasa-arvon ja sosiaalisen osallisuuden toteutumiselle;

17.  panee huolestuneena merkille, että monilla unionin kansalaisilla on edelleen kehno lukutaito tai lukemisvaikeuksia, mukaan lukien toiminnallinen lukutaidottomuus ja medialukutaidottomuus, mikä on erittäin huolestuttavaa merkityksellisen ja tosiasiallisen yhteiskuntaan ja työmarkkinoille osallistumisen kannalta;

18.  kannustaa edistämään harjoittelu- ja opiskelujaksoja yhdisteleviä koulutusmalleja ja vastaavanlaisia toimia; korostaa, että toimiva yhteys koulutuksen, tutkimuksen, innovoinnin ja työmarkkinoiden välillä voi vaikuttaa ratkaisevasti työpaikkojen luomiseen;

19.  korostaa, että turvallinen ja asianmukainen oppimisympäristö on tärkeä opiskelijoiden ja opetushenkilökunnan hyvinvoinnille;

20.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita laatimaan työmarkkina-, koulutus- ja sosiaalipoliittisia erityistoimenpiteitä, joilla varmistetaan vammaisten ja heikommat lähtökohdat omaavien olevien henkilöiden tehokas osallistaminen;

21.  korostaa tarvetta suunnitella ja edistää kouluissa järjestelmällistä ja ajan tasalla olevaa ammatinvalinnanohjausta, varsinkin maaseudulla sekä raja-, vuoristo- ja saarialueilla;

22.  tukee opiskelijoiden, työntekijöiden, urheilijoiden ja taiteilijoiden liikkuvuutta EU:ssa ja euroalueella; on kuitenkin huolissaan siitä, että huomattavat erot euroalueen elin- ja työoloissa johtavat pakkomuuttoon, joka pahentaa entisestään ns. aivovuodon vaikutuksia; huomauttaa, että aivovuotoilmiöön voidaan puuttua vain luomalla kunnollisia työpaikkoja ja toteuttamalla tehokkaita koulutus- ja uraohjausstrategioita; kehottaa puuttumaan tähän ilmiöön tehokkaasti tulevilla koulutus- ja työmarkkinapoliittisilla toimilla, joihin kuuluu myös eurooppalaisen koulutusalueen täysimääräinen kehittäminen; korostaa, että on kehitettävä eurooppalainen opiskelijakortti, jotta voidaan edistää oppimiseen liittyvää liikkuvuutta ja helpottaa tutkintojen ja ammattipätevyyksien vastavuoroista tunnustamista ja myös vähentää opiskelijoille ja koulutuslaitoksille aiheutuvia hallinnollisia rasitteita ja kustannuksia;

23.  painottaa, että Koulutus 2020 -aloitteen vertailuarvojen mukaan vuoteen 2020 mennessä enää alle 15 prosentilla 15-vuotiaista pitäisi olla heikot taidot lukemisen, matematiikan ja luonnontieteiden alalla; pitää myönteisenä, että uuteen sosiaali-indikaattoreiden tulostauluun on sisällytetty 15-vuotiaille ”alisuoriutumista koulutuksessa” koskeva vertailuarvo (PISA-ohjelman eli kansainvälisen oppimistulosten arviointiohjelman matematiikassa heikosti menestyvät);

24.  muistuttaa, että Koulutus 2020 -aloitteen vertailuarvojen mukaan tavoitteena on, että vuoteen 2020 mennessä vähintään 95 prosenttia lapsista (neljä vuotta täyttäneistä alle kouluikäisistä) osallistuu varhaiskasvatukseen; tähdentää, että sosiaali-indikaattoreiden tulostauluun sisältyy vain yksi varhaiskasvatukseen liittyvä indikaattori, joka koskee virallisessa hoidossa olevia alle kolmevuotiaita lapsia; huomauttaa, ettei siinä ole tietoja tätä vanhempien mutta alle kouluikäisten lasten osallistumisesta varhaiskasvatukseen eikä päivähoitotarjonnan laajuudesta tuntimääräisesti mitattuna;

25.  korostaa avoimen koulutuksen ja avointen yliopistojen myönteistä merkitystä tietämyksen ja osaamisen hankkimisessa ja mainitsee erityisesti työntekijöiden verkkokoulutusohjelmat, jotka ovat dynaaminen ja osallistujien senhetkisiä tarpeita ja etuja vastaava oppimismuoto;

26.  toistaa vaatimuksensa, että Erasmus+-ohjelman määrärahat vähintään kolminkertaistetaan seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä, jotta sen avulla voidaan tavoittaa yhä useampia nuoria, nuorisojärjestöjä sekä ylemmän perusasteen ja keskiasteen opiskelijoita ja harjoittelijoita kaikkialla Euroopassa; kehottaa kiinnittämään huomiota erityisesti sosioekonomiselta taustaltaan heikommassa asemassa oleviin, jotta he voivat osallistua ohjelmaan, samoin kuin vammaisiin henkilöihin vammaisten henkilöiden oikeuksista tehtyyn YK:n yleissopimukseen perustuvien EU:n ja jäsenvaltioiden velvoitteiden mukaisesti;

27.  huomauttaa, että kulttuurialalla ja luovilla toimialoilla on EU:ssa strategista potentiaalia työpaikkojen ja vaurauden luomiseen; korostaa, että kulttuurialalla ja luovilla toimialoilla toimii 11,2 prosenttia kaikista EU:n talouden yksityisistä yrityksistä ja 7,5 prosenttia sen koko työvoimasta ja että ne synnyttävät 5,3 prosenttia EU:n koko bruttoarvonlisäyksestä; painottaa kulttuurialan ja luovien toimialojen merkitystä Euroopan kulttuurisen ja kielellisen monimuotoisuuden säilyttämisessä ja edistämisessä sekä niiden panosta talouskasvuun, innovointiin ja työllisyyteen, etenkin nuorisotyöllisyyteen;

28.  korostaa, että riittävät investoinnit ja suunnittelu koulutuksen ja etenkin digitaalisten taitojen ja ohjelmoinnin alalla ovat välttämättömiä, jotta voidaan turvata unionin kilpailuasema, koulutetun työvoiman saatavuus ja työvoiman työllistettävyys;

29.  kehottaa komissiota antamaan nuorille kannustimia ja teknistä apua oman yrityksen perustamisessa ja ehdottamaan toimia, joilla edistetään yrittäjyyttä myös jäsenvaltioiden opinto-ohjelmissa;

30.  painottaa tarvetta jatkaa uudistuksia, joilla valmistellaan työmarkkinoita ja työvoimaa kaikenikäisiä ja -taustaisia ihmisiä koskevaan digitaaliseen muutokseen joustavalla ja oppijakeskeisellä lähestymistavalla, erityisesti varmistamalla elinikäisen oppimisen ja digitaalisten taitojen opetuksen riittävä tarjonta, mikä on olennaisen tärkeää tietoperustaiselle taloudelle; korostaa elinikäisen uraohjauksen merkitystä tekijänä, jonka avulla voidaan varmistaa osallistuminen asianmukaiseen, joustavaan ja laadukkaaseen koulutukseen ja urapolkuihin; muistuttaa tässä yhteydessä osaamisennusteiden rajoituksista, jotka johtuvat työmarkkinoiden nopeasti muuttuvasta luonteesta, ja korostaa tältä osin monialaisten taitojen kuten viestinnän, ongelmanratkaisun, luovuuden ja oppimiskyvyn merkitystä, sillä ne kaikki parantavat ihmisten selviytymiskykyä ja edistävät kykyä sopeutua muutoksiin ja hankkia uusia taitoja koko elämän ajan; painottaa tarvetta varmistaa, että kansalliset sosiaalisen suojelun järjestelmät tarjoavat asianmukaista suojelua kaikille työntekijöille, myös uudentyyppisissä työn muodoissa ja työsuhteissa työskenteleville työntekijöille, sekä kattavat riittävällä tavalla sellaiset henkilöt, jotka eivät kykene työskentelemään tai eivät löydä työtä; kehottaa jäsenvaltioita kehittämään työmarkkinapolitiikkaa, joka tukee liikkuvuutta alojen välillä ja työntekijöiden uudelleenkoulutusta, mikä on entistä tärkeämpää työmarkkinoiden sopeutuessa talouksiemme digitaaliseen muutokseen; korostaa siksi tarvetta varmistaa sekä ammattiliittojen että työnantajajärjestöjen osallistuminen, jotta taataan oikeudenmukainen muutos;

31.  kehottaa euroalueen jäsenvaltioita toteuttamaan tarvittavat uudistukset ja lisäämään sosiaalisia investointeja, jotta ne voivat varmistaa terveydenhuoltojärjestelmiensä saatavuuden, kohtuuhintaisuuden, laadun ja kustannustehokkuuden; vaatii uutta EU:n tavoitetta lisätä merkittävästi terveiden elinvuosien määrää asettamalla ennaltaehkäiseminen hoitotoimenpiteiden ohella etusijalle EU:n terveyspolitiikassa; kehottaa jatkamaan aktiivisesti terveyskampanjoita;

32.  kehottaa laatimaan eurooppalaisen strategian laadukkaista pitkäaikaishoitojärjestelmistä ja niiden saatavuudesta pyrkimällä oikeuksiin ja yhteisöön perustuvaan, pitkäaikaishoidon ja -tuen toimintamalliin; vaatii merkittäviä investointeja pitkäaikaishoitopalveluihin, jotta voidaan valmistautua lisätarpeisiin, joita on odotettavissa väestörakenteen muutoksen myötä; on tietoinen pitkäaikaishoidon alan puutteellisista työoloista ja vaatii hoitotyön ja -palvelujen työolojen uudelleenarviointia keinona varmistaa pitkäaikaishoidon laatu;

33.  painottaa, että tarvitaan hyvin suunniteltuja politiikkatoimia työ- ja yksityiselämän tasapainon parantamiseksi, myös tarjoamalla kohtuuhintaista lastenhoitoa, päivähoitoa ja pitkäaikaishoitoa, tasapainottamalla miesten ja naisten välisiä sukupuoleen perustuvia hoitorooleja sekä edistämällä mukautuvia työjärjestelyjä ja palkallisten äitiys-, isyys-, vanhempain- ja omaishoitovapaiden hyödyntämistä etuineen; katsoo, että vanhempien ja omaistaan hoitavien työ- ja yksityiselämän yhteensovittamista koskevan monitahoisen direktiivin hyväksyminen on välttämätön edellytys työ- ja yksityiselämän tasapainon parantamiseksi; peräänkuuluttaa myös eurooppalaista aloitetta, joka koskee omaishoitajien sosiaalista suojelua ja sosiaalipalveluja;

34.  painottaa, että on tärkeää vahvistaa jäsenneltyä vuoropuhelua sekä työnantajajärjestöjen, ammattiliittojen ja kansalaisjärjestöjen osallistumista työllisyys- ja sosiaalipolitiikkojen ja uudistusten suunnitteluun ja täytäntöönpanoon sekä niiden aktiivista osallistumista ohjausjaksoa koskevaan prosessiin;

35.  katsoo, että maailmanlaajuisen kilpailukyvyn ylläpitämiseksi ja parantamiseksi työmarkkinoita koskevien jäsenvaltioiden sääntelykehysten on oltava selkeitä, yksinkertaisia ja joustavia sekä ylläpidettävä korkeita työelämän normeja;

36.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1) EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1.
(2) EUVL C 179, 25.5.2018, s. 1.
(3) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0181.
(4) EUVL C 155, 25.5.2011, s. 10.
(5) Direktiivit (EU) 2018/849, (EU) 2018/850, (EU) 2018/851 ja (EU) 2018/852.
(6) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0325.
(7) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0078.
(8) EUVL C 356, 4.10.2018, s. 89.
(9) EUVL C 346, 27.9.2018, s. 200.
(10) EUVL C 346, 27.9.2018, s. 156.
(11) EUVL C 337, 20.9.2018, s. 135.
(12) EUVL C 242, 10.7.2018, s. 24.
(13) EUVL C 76, 28.2.2018, s. 93.
(14) EUVL C 366, 27.10.2017, s. 117.
(15) EUVL C 35, 31.1.2018, s. 157.
(16) https://www.coe.int/en/web/turin-european-social-charter/turin-process
(17)http://ec.europa.eu/social/main.jsp?catId=738&langId=en&pubId=8030&furtherPubs=yes
(18) EUVL C 67, 20.2.2016, s. 1.
(19) EUVL L 307, 18.11.2008, s. 11.
(20) EUVL L 303, 2.12.2000, s. 16.
(21) Eurostatin tiedot.


Cambridge Analytican käyttöön luovutetut Facebookin käyttäjien tiedot ja tämän vaikutus tietosuojaan
PDF 157kWORD 54k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 25. lokakuuta 2018 Cambridge Analytican käyttämistä Facebookin käyttäjien tiedoista ja vaikutuksesta tietosuojaan (2018/2855(RSP))
P8_TA(2018)0433B8-0480/2018

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU), Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT), Euroopan unionin perusoikeuskirjan ja erityisesti sen 7, 8, 11, 12, 39, 40, 47 ja 52 artiklan, yleissopimuksen ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi ja erityisesti sen 8, 9, 10, 11, 13, 16, ja 17 artiklan sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamista koskevan yleissopimuksen pöytäkirjan ja erityisesti sen 3 artiklan,

–  ottaa huomioon kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen ja erityisesti sen 2, 17, 19, 20 ja 25 artiklan,

–  ottaa huomioon luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta 27. huhtikuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/679 (yleinen tietosuoja-asetus)(1) ja luonnollisten henkilöiden suojelusta toimivaltaisten viranomaisten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä rikosten ennalta estämistä, tutkimista, paljastamista tai rikoksiin liittyviä syytetoimia tai rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanoa varten sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja neuvoston puitepäätöksen 2008/977/YOS kumoamisesta 27. huhtikuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/680(2),

–  ottaa huomioon Euroopan neuvoston yleissopimuksen yksilöiden suojelusta henkilötietojen automaattisessa tietojenkäsittelyssä ja sen lisäpöytäkirjan,

–  ottaa huomioon Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentin alahuoneen tutkimuksen valeuutisista sekä alahuoneen digitaaliasioita, kulttuuria, medioita ja urheilua käsittelevän valiokunnan viidennen väliraportin disinformaatiosta ja valeuutisista,

–  ottaa huomioon Yhdysvaltojen edustajainhuoneen energia- ja kauppavaliokunnan järjestämät kuulemiset,

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 95/46/EY nojalla 12. heinäkuuta 2016 annetun komission täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2016/1250 EU:n ja Yhdysvaltojen välisen Privacy Shield -järjestelyn tarjoaman tietosuojan tason riittävyydestä(3),

–  ottaa huomioon 5. heinäkuuta 2018 antamansa päätöslauselman EU:n ja Yhdysvaltojen Privacy Shield -järjestelyn tarjoaman suojan riittävyydestä(4),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin tuomioistuimen 6. lokakuuta 2015 antaman tuomion asiassa C-362/14 Maximillian Schrems v. Data Protection Commissioner(5),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin tuomioistuimen 25. tammikuuta 2018 antaman tuomion asiassa C-498/16 Maximillian Schrems v. Facebook Ireland Limited(6),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin tuomioistuimen 5. kesäkuuta 2018 antaman tuomion asiassa C-210/16 Unabhängiges Landeszentrum für Datenschutz Schleswig-Holstein v. Wirtschaftsakademie Schleswig-Holstein GmbH(7),

–  ottaa huomioon David Carollin esittämän virallisen pyynnön, jossa vaaditaan Cambridge Analyticaa palauttamaan tämän henkilötiedot ja paljastamaan tietojen lähde,

–  ottaa huomioon Euroopan tietosuojavaltuutetun 19. maaliskuuta 2018 antaman lausunnon 3/2018 verkkomanipuloinnista ja henkilötiedoista(8),

–  ottaa huomioon 29 artiklan mukaisen tietosuojatyöryhmän 3. lokakuuta 2017 antamat suuntaviivat automatisoiduista yksittäispäätöksistä ja profiloinnista asetuksen (EU) 2016/679 täytäntöön panemiseksi(9),

–  ottaa huomioon Facebookin 23. toukokuuta 2018(10) ja 4. kesäkuuta 2018(11) julkaisemat kirjalliset vastaukset kysymyksiin, joihin Facebookin toimitusjohtaja Mark Zuckerberg jätti vastaamatta tapaamisessaan Euroopan parlamentin ryhmänjohtajien kanssa,

–  ottaa huomioon 14. helmikuuta 2018 annetun komission suosituksen (EU) 2018/234 vuonna 2019 pidettävien Euroopan parlamentin vaalien eurooppalaisen luonteen korostamisesta ja vaalimenettelyn tehostamisesta(12), 12. syyskuuta 2018 annetun komission suosituksen vaaliyhteistyöverkostoista, läpinäkyvyydestä verkossa, suojautumisesta kyberturvallisuuden häiriötilanteilta sekä disinformaatiokampanjoiden torjumisesta Euroopan parlamentin vaalien yhteydessä (C(2018)5949) sekä 12. syyskuuta 2018 annetun komission tiedonannon vapaiden ja oikeudenmukaisten EU-vaalien turvaamisesta (COM(2018)0637),

–  ottaa huomioon 12. syyskuuta 2018 annetun komission ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU, Euratom) N:o 1141/2014 muuttamisesta henkilötietojen suojaa koskevien sääntöjen rikkomuksiin liittyvän tarkastusmenettelyn osalta Euroopan parlamentin vaalien yhteydessä (COM(2018)0636),

–  ottaa huomioon 12. syyskuuta 2018 annetut komission ohjeet unionin tietosuojalainsäädännön soveltamisesta vaalien yhteydessä (COM(2018)0638),

–  ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan Euroopan parlamentin toimeksiannosta suorittamat perusteelliset kuulemiset siitä, miten Cambridge Analytica on käyttänyt Facebookin käyttäjien tietoja, ja käytön vaikutuksesta tietosuojaan,

–  ottaa huomioon Yhdistyneen kuningaskunnan tietosuojaviranomaisen julkaisemat raportit data-analyysien käyttöä poliittisissa kampanjoissa koskevasta tutkimuksesta sekä sen laatiman raportin “Democracy disrupted”(13),

–  ottaa huomioon Euroopan kuluttajajärjestöjen liiton (BEUC) 25. kesäkuuta 2018 antaman todistajanlausunnon(14),

–  ottaa huomioon komission 23. lokakuuta 2018 antaman julkilausuman,

–  ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan päätöslauselmaesityksen,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että tutkivat journalistit paljastivat ja julkistivat Facebookin kolmansien osapuolten sovelluksille myöntämään pääsyyn liittyviä merkittäviä Facebookin käyttäjätietojen vuotoja ja sen, että kyseisiä tietoja käytettiin niiden vuotamisen jälkeen väärin vaalikampanjaan liittyvissä toimissa, sekä myöhemmin esiin tulleita muita tietoturvaloukkauksia, jotka kohdistuivat merkittävien sosiaalisen median yhtiöiden hallussa pitämiin ja keräämiin henkilötietoihin;

B.  huomauttaa, että kyseiset henkilötietojen tietoturvaloukkaukset vaikuttivat ihmisiin kaikkialla maailmassa, myös unionin alueella asuviin unionin kansalaisiin ja muihin kuin unionin kansalaisiin; toteaa, että useat kansalliset parlamentit järjestivät asian tiimoilta kuulemisia ja tutkimuksia ja julkistivat niiden tulokset;

C.  ottaa huomioon, että kyseisiä henkilötietojen tietoturvaloukkauksia tehtiin pitkän ajan kuluessa; toteaa, että asianomaiset yhtiöt rikkoivat toiminnallaan kyseisenä aikana sovellettua EU:n tietosuojalainsäädäntöä ja erityisesti direktiivejä 95/46/EY ja 2002/58/EY;

D.  toteaa, että Cambridge Analytica -skandaalin yhteydessä paljastunut tietojen väärinkäyttö tapahtui ennen uuden yleisen tietosuoja-asetuksen soveltamista;

E.  ottaa huomioon Facebookin vahvistaneen, että se ei jakanut Cambridge Analyticalle pankkitili- tai luottokorttitietoja tai kansallisia henkilötunnuksia koskevia tietoja;

F.  ottaa huomioon, että Cambridge Analytica väitti, että tietoja käsiteltiin virallisesti tutkimustarkoituksiin, mutta se luovutti kerätyt tiedot myöhemmin käytettäväksi poliittisiin ja kaupallisiin tarkoituksiin;

G.  toteaa, että asianomaisten yhtiöiden ensireaktiot eivät vastanneet edellytettyjä vaatimuksia eivätkä antaneet viranomaisille mahdollisuutta suorittaa kattavaa ja riippumatonta tutkimusta ja tarkastusta sen enempää kansallisella kuin unionin tasollakaan;

H.  ottaa huomioon, että Euroopan parlamentin poliittisten ryhmien puheenjohtajat keskustelivat ensimmäisen kerran suljettujen ovien takana Facebookin toimitusjohtajan ja perustajan Mark Zuckerbergin kanssa 22. toukokuuta 2018 ja että tapaamisen tuloksena puheenjohtajakokous pyysi kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokuntaa järjestämään yhdessä perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan, oikeudellisten asioiden valiokunnan ja teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan kanssa asiasta perusteellisia jatkokuulemisia;

I.  ottaa huomioon, että Facebook / Cambridge Analytica -tapauksen vaikutuksesta tietosuojaa, vaaliprosesseja, valeuutisia ja sosiaalisen median markkina-asemaa koskeviin kysymyksiin järjestettiin 4. ja 25. kesäkuuta sekä 2. heinäkuuta 2018 kolme kuulemistilaisuutta, joihin osallistuivat asianomaiset komission jäsenet, Euroopan unionin verkko- ja tietoturvaviraston (ENISA) pääjohtaja, Euroopan tietosuojavaltuutettu, Euroopan tietosuojaneuvoston puheenjohtaja, Yhdistyneen kuningaskunnan tietosuojaviranomainen, Yhdistyneen kuningaskunnan keskusvaalilautakunnan pääjohtaja ja Facebook ja joissa oli mukana myös asianomaisia kansalaisia;

J.  toteaa, että Facebook kieltäytyi noudattamasta asianomaisten valiokuntien puheenjohtajien esittämää pyyntöä eikä siis valtuuttanut niitä henkilöstönsä jäseniä, jotka toimivat riittävän vastuullisessa asemassa ja joilla on vaadittu tekninen asiantuntemus ja osaaminen, vaan lähetti sen sijaan julkisesta politiikasta vastaavan ryhmänsä edustajia kaikkiin kolmeen mainittuun kuulemistilaisuuteen; toteaa, että Facebookin edustajien kuulemisissa antamien tietojen perusteella ei saatu täsmällistä selvyyttä konkreettisista ja nimenomaisista toimenpiteistä, jotka olisi toteutettu EU:n tietosuojalainsäädännön täysimääräisen noudattamisen varmistamiseksi, vaan tiedot olivat melko yleisluonteisia;

K.  ottaa huomioon, että lausunnossaan 3/2018 Euroopan tietosuojavaltuutettu esittää useita verkkomanipulointia ja henkilötietoja koskevia huolenaiheita; toteaa, että tietosuojavaltuutettu katsoo myös, että kilpailulainsäädännöllä on ratkaiseva merkitys määräävässä markkina-asemassa olevien toimijoiden vastuuvelvollisuuden varmistamisessa ja demokratian suojelemisessa liialliselta markkinavoimalta; katsoo, että yksityishenkilöiden edut olisi otettava paremmin huomioon arvioitaessa mahdollista määräävän aseman väärinkäyttöä tai mahdollisesti merkittävää tietovaltaa keränneiden yritysten sulautumisia;

L.  ottaa huomioon, että 3. lokakuuta 2017 antamassaan lausunnossa 29 artiklan mukainen tietosuojatyöryhmä totesi, että profilointi ja automaattinen päätöksenteko voivat aiheuttaa merkittäviä yksilön oikeuksiin ja vapauksiin kohdistuvia riskejä ja että tämä edellyttää asianmukaisia suojatoimia;

M.  ottaa huomioon Euroopan tietosuojaneuvoston puheenjohtajan korostaneen, että Facebook / Cambridge Analytica -tapaus sattui ennen yleisen tietosuoja-asetuksen voimaantuloa ja että näin ollen yleisen tietosuoja-asetuksen mukainen johtavan valvontaviranomaisen järjestelmä ei ollut käytössä; toteaa, että tutkintaa johti Yhdistyneen kuningaskunnan tietosuojaviranomainen;

N.  ottaa huomioon Facebookin myöntäneen tehneensä sopimuksen sovelluskehittäjän kanssa tarkistamatta etukäteen sopimusehtoja, joissa kyseinen sovelluskehittäjä oli varannut itselleen oikeuden luovuttaa henkilötietoja kolmansille osapuolille; toteaa, että tällä tarkkaamattomuudella oli vakavia seurauksia ja että kyseinen käytäntö oli lainvastainen jo tuolloin sovelletun tietosuojalainsäädännön mukaan;

O.  ottaa huomioon, että sähköisen viestinnän tietosuoja-asetuksesta käydään parhaillaan neuvotteluja;

P.  ottaa huomioon Euroopan tietosuojaneuvoston ilmoittaneen, että yleisen tietosuoja-asetuksen mukaisen yhdenmukaisuusmekanismin puitteissa käsitellään jo noin sataa rajatylittävää tapausta; toteaa, että mekanismi koordinoi kansallisten tietosuojaviranomaisten toimia yhteisen lähestymistavan varmistamiseksi EU:n tietosuojalainsäädännön täytäntöönpanoon;

Q.  ottaa huomioon, että Privacy Shield -järjestelyn allekirjoittanut Facebook on vahvistanut, että poliittiseen konsultointiin erikoistunut Cambridge Analytica -yhtiö käytti epäasianmukaisesti muiden muassa jopa 2,7 miljoonan EU-kansalaisen henkilötietoja;

R.  toteaa Facebookin julkistaneen 28. syyskuuta 2018 tiedon, jonka mukaan ulkopuolinen toimija oli hyökännyt sen järjestelmiä kohtaan ja käyttänyt hyväksi haavoittuvuutta, joka mahdollisti pääsyn 50 miljoonan Facebook-tilin kirjautumistunnisteeseen, ja toteaa, että Irlannin tietosuojaviranomainen ja muut tietosuojaviranomaiset ovat käynnistäneet tutkimuksia, joissa arvioidaan näiden seikkojen yhdenmukaisuuta EU:n tietosuojalainsäädännön kanssa;

S.  ottaa huomioon, että Yhdysvaltojen liittovaltion kauppakomissio (FTC) tutkii parhaillaan, onko Facebook rikkonut yksityisyyteen liittyviä lupauksiaan, muun muassa lupausta noudattaa Privacy Shield -järjestelyä, tai onko se harjoittanut sopimatonta toimintaa, joka on aiheuttanut merkittävää vahinkoa kuluttajille vastoin liittovaltion kauppakomissiosta annettua lakia sekä FTC:n ja Facebookin edellistä, vuonna 2011 sovittua ratkaisua;

T.  toteaa, että Belgian, Italian, Espanjan ja Portugalin kuluttajajärjestöt ovat nostaneet Facebookia vastaan ryhmäkanteen, jolla ne vaativat taloudellisia hyvityksiä maittensa asianomaisille Facebookin käyttäjille;

U.  ottaa huomioon, että Euroopan kuluttajajärjestöjen liitto totesi 25. kesäkuuta 2018 antamassaan lausunnossa olevan välttämätöntä varmistaa, että alustoilla on kolmansien osapuolten pääsyä henkilötietoihin koskeva vastuuvelvollisuus; toteaa liiton katsovan lausunnossaan myös, että yritysten olisi tehostettava toimiaan sen varmistamiseksi, että kumppanien pääsyyn henkilötietoihin ja mahdollisuuksiin hyödyntää kyseisiä tietoja sovelletaan vankkoja vastuuvelvollisuutta koskevia järjestelmiä;

V.  toteaa, että Yhdistyneen kuningaskunnan tietosuojaviranomaisen tutkimuksessa paljastui myös Cambridge Analytican, sen emoyhtiön SCL Elections Limitedin ja Aggregate IQ -yhtiön välinen yhteys ja siihen liittyi väitteitä, joiden mukaan Yhdistyneen kuningaskunnan EU-jäsenyyttä koskevassa kansanäänestyksessä molemmat osapuolet ovat saattaneet käyttää väärin Facebookilta saatuja henkilötietoja ja kyseisiä tietoja on saatettu käyttää äänestäjien tavoittamiseen Yhdysvaltojen vuoden 2016 presidentinvaalien yhteydessä; ottaa huomioon, että Yhdistyneen kuningaskunnan tietosuojaviranomaisen tutkimuksessa noudatettiin pääasiassa vuoden 1998 tietosuojalakia sekä yksityisyyttä ja sähköistä viestintää koskevia asetuksia vuodelta 2003 ja että siinä otettiin tarvittaessa huomioon myös tuleva yleinen tietosuoja-asetus;

W.  ottaa huomioon, että Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentin alahuoneen kulttuuria, medioita ja urheilua käsittelevän erityisvaliokunnan kuulemien todistajalausuntojen mukaan oli aiheellista epäillä, että Venäjä puuttui EU:ssa toimeenpantuihin vaaliprosesseihin, ja että erityisvaliokunta kehotti asiasta vastaavia kansallisia viranomaisia tutkimaan kyseiset väitteet; ottaa huomioon, että Yhdysvalloissa nimitettiin toukokuussa 2017 erikoissyyttäjä tutkimaan Venäjän sekaantumista vuoden 2016 presidentinvaaleihin ja siihen liittyviä kysymyksiä ja että tämä tutkimus on edelleen käynnissä;

X.  ottaa huomioon, että Yhdistyneen kuningaskunnan tietosuojaviranomainen on antanut Facebookille ilmoituksen aikomuksestaan määrätä sille 500 000 punnan sakkorangaistus tietojen haravointiin liittyvästä avoimuuden puutteesta ja turvallisuusongelmista, joissa on kyse vuoden 1998 tietosuojalaissa vahvistettujen ensimmäisen ja seitsemännen tietosuojaperiaatteen rikkomisesta;

Y.  ottaa huomioon, että Yhdistyneen kuningaskunnan tietosuojaviranomainen on jo antanut 17 eri organisaatiolle ja yksityishenkilölle, myös Facebookille 23. helmikuuta 2018, 23 ilmoitusta, joissa pyydetään toimittamaan organisaatioista jäsenneltyjä tietoja; toteaa Facebookin vahvistaneen 18. toukokuuta 2018, että Aggregate IQ -yhtiö oli laatinut mainoksia eroamista kannattavan Democratic Unionist Party (DUP) -puolueen Vote to Leave -kampanjalle, BeLeave-kampanjalle ja Veterans for Britain -kampanjaryhmälle ja eräissä tapauksissa julkaissut mainoksia niiden puolesta;

Z.  ottaa huomioon, että Yhdistyneen kuningaskunnan tietosuojaviranomainen on esittänyt huolensa siitä, millä ehdoilla käyttäjät saavat tietoa datan lähteistä, sekä käyttäjille tarjottujen valvontamahdollisuuksien saatavuudesta ja avoimuudesta; toteaa, että Yhdistyneen kuningaskunnan tietosuojaviranomaisen mukaan myöskään Facebookin tarjoamat yleiset tietosuojaa koskevat tiedot ja valvontavälineet eivät tosiasiallisesti tehneet käyttäjille selviksi, mihin heidän henkilötietojaan todennäköisesti käytetään; ottaa huomioon, että Yhdistyneen kuningaskunnan tietosuojaviranomainen on pitänyt huolestuttavina tapauksia, joissa tietoihin päästiin käsiksi Facebookin alustalla ja käytettiin epäasianmukaisiin tarkoituksiin tai tarkoituksiin, joihin rekisteröidyt eivät olisi kohtuudella odottaneet niitä käytettävän;

AA.  ottaa huomioon, että Yhdistyneen kuningaskunnan keskusvaalilautakunnan julkaisemista tiedoista käy ilmi Yhdistyneen kuningaskunnan poliittisten puolueiden käyttäneen vuoden 2017 parlamenttivaalien yhteydessä 3,2 miljoonaa puntaa suoraan Facebook-mainontaan;

AB.  ottaa huomioon, että sosiaaliset verkostot ovat tärkeä foorumi poliittisille puolueille ja julkisille instituutioille, sillä tällaisten verkostojen avulla ne voivat saada yhteyden kansalaisiin;

AC.  toteaa, että maailmanlaajuisille verkkoalustoille on haasteellista torjua tehokkaasti valeuutisia, kun otetaan huomioon eri maissa ja alueilla vaikuttavat erilaiset uhat ja mediaympäristöt;

AD.  katsoo, että data-analyysit ja algoritmit vaikuttavat yhä enemmän kansalaisten saataville asetettavaan tietoon; katsoo, että tällaisten tekniikoiden väärinkäyttö saattaa vaarantaa tiedonsaantia koskevan perusoikeuden sekä tiedotusvälineiden vapauden ja moniarvoisuuden;

AE.  toteaa, että algoritmeja koskeva vastuuvelvollisuus ja avoimuus on olennaisen tärkeää sen varmistamiseksi, että ihmiset saavat asianmukaista tietoa henkilötietojensa käsittelystä ja heillä on selkeä käsitys siitä, miten niitä käsitellään; toteaa, että algoritmeja koskevalla vastuuvelvollisuudella ja avoimuudella olisi tarkoitettava sellaisten teknisten ja operatiivisten toimenpiteiden toteuttamista, joilla varmistetaan avoimuus ja syrjimättömyys automatisoidussa päätöksenteossa sekä kielletään yksilöiden käyttäytymisen todennäköisyyksien laskenta; katsoo, että avoimuuden olisi merkittävä sitä, että ihmiset saavat merkityksellistä tietoa sovelletusta logiikasta, sen merkityksestä ja suunnitelluista seurauksista; katsoo, että myös massadata-analytiikan algoritmin kouluttamisessa käytetystä datasta olisi annettava avoimesti tietoa ja että sen myötä ihmisten olisi voitava ymmärtää ja valvoa heihin vaikuttavia päätöksiä;

AF.  toteaa, että tapaamisessaan komission jäsenten kanssa 2. heinäkuuta 2018 Facebook lupasi tehdä yhteistyötä ja antaa riippumattomille tutkijoille oikeuden tutustua väitettyä äänestyskäyttäytymisen manipulointia koskeviin tietoihin;

1.  odottaa, että kaikki verkkoalustat varmistavat noudattavansa täysimääräisesti EU:n tietosuojalainsäädäntöä, eli yleistä tietosuoja-asetusta ja (sähköisen viestinnän tietosuojaa koskevaa) direktiiviä 2002/58/EY, ja auttavat käyttäjiä ymmärtämään, miten heidän henkilötietojaan käytetään kohdennetun mainonnan mallissa, ja varmistavat, että käyttäjien saatavilla on tehokkaita valvontavälineitä, kuten sen varmistaminen, että eri käsittelytarkoituksia varten käytetään erilaisia suostumuslomakkeita, ja että myös yksityisyysasetukset sekä tietosuojaselosteiden mallit ovat avoimempia ja että selosteet ovat näkyvämmin esillä;

2.  korostaa, että EU:n tietosuojalainsäädäntöön sisältyvää, tutkimuskäyttöä koskevaa poikkeusperustelua ei saa koskaan käyttää tietojen väärinkäytön mahdollistavana porsaanreikänä;

3.  panee merkille Facebookin toteamuksen, jonka mukaan se käyttää sellaisten henkilöiden tietoja, jotka eivät käytä Facebookia, pelkästään luodessaan yhdistettyjä tietojoukkoja, joiden perusteella se tekee johtopäätöksiä siitä, miten palvelua käytetään;

4.  korostaa tarvetta lisätä huomattavasti julkisen ja yksityisen sektorin sekä muiden data-analyysejä käyttävien toimijoiden harjoittaman tietojenkäsittelyn ja analysoinnin algoritmeja koskevaa vastuuvelvollisuutta ja avoimuutta, sillä se on olennainen väline, jolla taataan, että yksilö saa asianmukaisesti tietoja henkilötietojensa käsittelystä;

5.  katsoo, että digitaaliajalla vaalilainsäädäntö on sopeutettava tähän uuteen digitaaliseen todellisuuteen, ja ehdottaa vaaleihin liittyvien tavanomaisten suojakeinojen, kuten vaalien aikaiseen poliittiseen viestintään sovellettavien sääntöjen, vaalibudjettien avoimuuden ja rajojen, vaalirauhan kunnioittamisen sekä ehdokkaiden yhdenvertaisen kohtelun soveltamista myös verkossa; katsoo, että jäsenvaltioiden olisi otettava käyttöön pakollinen digitaalisia sormenjälkiä koskeva järjestelmä sähköistä kampanjointia ja mainontaa varten ja pantava täytäntöön komission suositus, jolla pyritään lisäämään maksetun poliittisen verkkoviestinnän ja -mainonnan avoimuutta; korostaa, että kaikkeen poliittiseen mainontaan olisi sisällytettävä helposti saatavilla ja ymmärrettävissä olevia tietoja kyseisen mainoksen julkistaneesta organisaatiosta ja siitä, kuka on oikeudellisesti vastuussa mainoksen rahoittamisesta, jotta on selvää, kuka tukee kampanjoita, ja että tässä olisi noudatettava samoja vaatimuksia, joita eri jäsenvaltioissa nykyisin sovelletaan painettuun kampanjamateriaaliin; korostaa, että unionin kansalaisten olisi voitava helposti tunnistaa maksulliset poliittiset mainokset ja viestintä verkossa sekä niiden taustalla oleva puolue, säätiö tai organisaatio; painottaa lisäksi, että avoimuuteen olisi kuuluttava myös täydelliset tiedot tietyn poliittisen mainonnan kohderyhmän valintaperusteista sekä kohderyhmän oletetusta koosta;

6.  panee merkille, että Facebook on päivittänyt yksityisyysasetuksiaan, jotta käyttäjät voivat kieltäytyä ottamasta vastaan kohdennettuja viestejä, myös mainoksia, jotka perustuvat kolmansilta osapuolilta saatuihin tietoihin, ja voivat kieltää käyttämästä Facebookin keräämiä henkilötietoja mainosten näyttämiseen muilla verkkosivustoilla tai alustoilla;

7.  suosittelee kaikille verkkoalustoille, että ne tekevät eron verkkomainonnan tuotteidensa poliittisen ja kaupallisen käytön välillä; muistuttaa, että henkilötietojen käsittely poliittista mainontaa varten edellyttää erillisen oikeusperustan kaupalliseen mainontaan nähden;

8.  pitää Facebookin hiljan Yhdysvalloissa käyttöön ottamaa vaatimusta, jonka mukaan poliittisten mainosten esittäjien nimi, sijaintitiedot ja tukijat on tarkistettava, hyvänä aloitteena, joka lisää avoimuutta ja edistää ulkomaisten toimijoiden sekaantumista vaaleihin torjuvia toimia; kehottaa Facebookia ottamaan samat vaatimukset käyttöön Euroopassa julkistettujen poliittisten mainosten osalta; kehottaa jäsenvaltioita mukauttamaan vaalilainsäädäntöään tämän huomioon ottamiseksi;

9.  katsoo, että poliittisia ja vaalikampanjoihin lii