Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. marraskuuta 2018 monivuotisesta rahoituskehyksestä 2021–2027 – parlamentin kanta yhteisymmärryksen saavuttamiseksi (COM(2018)0322 – C8-0000/2018 – 2018/0166R(APP))

P8_TA(2018)0449 A8-0358/2018

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 311, 312 ja 323 artiklan,

–  ottaa huomioon 2. toukokuuta 2018 annetun komission tiedonannon ”Nykyaikainen talousarvio unionille, joka suojelee, puolustaa ja tarjoaa mahdollisuuksia – Monivuotinen rahoituskehys vuosiksi 2021–2027” (COM(2018)0321),

–  ottaa huomioon 2. toukokuuta 2018 annetun komission ehdotuksen neuvoston asetukseksi vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta (COM(2018)0322) ja 2. toukokuuta 2018 annetut komission ehdotukset Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä (COM(2018)0325, COM(2018)0326, COM(2018)0327 ja COM(2018)0328),

–  ottaa huomioon 2. toukokuuta 2018 annetun komission ehdotuksen Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission väliseksi toimielinten sopimukseksi talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta (COM(2018)0323),

–  ottaa huomioon 2. toukokuuta 2018 annetun komission ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi unionin talousarvion suojaamisesta tilanteissa, joissa oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen jäsenvaltioissa kohdistuu yleisiä puutteita (COM(2018)0324),

–  ottaa huomioon 14. maaliskuuta 2018 antamansa päätöslauselmat aiheista ”Seuraava monivuotinen rahoituskehys: vuoden 2020 jälkeistä monivuotista rahoituskehystä koskevan parlamentin kannan valmistelu” ja ”Euroopan unionin omien varojen järjestelmän uudistaminen”(1),

–  ottaa huomioon 30. toukokuuta 2018 antamansa päätöslauselman monivuotisesta rahoituskehyksestä 2021–2027 ja omista varoista(2),

–  ottaa huomioon, että Euroopan parlamentti ratifioi Pariisin sopimuksen 4. lokakuuta 2016(3) ja neuvosto 5. lokakuuta 2016(4),

–  ottaa huomioon YK:n yleiskokouksen 25. syyskuuta 2015 antaman päätöslauselman 70/1 kestävän kehityksen toimintaohjelmasta ”Transforming our world: the 2030 Agenda for Sustainable Development”, joka tuli voimaan 1. tammikuuta 2016,

–  ottaa huomioon EU:n yhteisen sitoumuksen saavuttaa tavoite osoittaa 0,7 prosenttia bruttokansantulosta (BKTL) viralliseen kehitysapuun vuoden 2015 jälkeisellä kaudella,

–  ottaa huomioon 19. tammikuuta 2017 antamansa päätöslauselman Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista(5),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 99 artiklan 5 kohdan,

–  ottaa huomioon budjettivaliokunnan väliaikaisen mietinnön, ulkoasiainvaliokunnan, kehitysvaliokunnan, kansainvälisen kaupan valiokunnan ja talousarvion valvontavaliokunnan lausunnot, työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan kannan tarkistuksina, ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan, teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan, liikenne- ja matkailuvaliokunnan, aluekehitysvaliokunnan, maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan, kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan ja perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan lausunnot sekä naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan kannan tarkistuksina (A8-0358/2018),

A.  toteaa, että SEUT 311 artiklan mukaisesti unionin edellytetään huolehtivan siitä, että sillä on tavoitteidensa saavuttamiseksi ja politiikkansa toteuttamiseksi tarvittavat varat;

B.  ottaa huomioon, että nykyisessä monivuotisessa rahoituskehyksessä 2014–2020 sekä maksusitoumus- että maksumäärärahoja oli ensimmäisen kerran vähemmän kuin edellisessä rahoituskehyksessä; ottaa huomioon, että monivuotisen rahoituskehyksen ja alakohtaisten säädösten myöhäinen hyväksyminen vaikutti erittäin kielteisesti uusien ohjelmien täytäntöönpanoon;

C.  toteaa, että monivuotinen rahoituskehys osoittautui nopeasti riittämättömäksi pyrittäessä vastaamaan useisiin kriiseihin, uusiin kansainvälisiin sitoumuksiin ja uusiin poliittisiin haasteisiin, joita ei voitu ottaa huomioon ja/tai ennakoida rahoituskehystä hyväksyttäessä; toteaa, että tarpeellisen rahoituksen varmistamiseksi monivuotinen rahoituskehys vietiin äärirajoilleen muun muassa turvautumalla ennennäkemättömän paljon joustosäännöksiin ja erityisrahoitusvälineisiin, kun käytettävissä olleet liikkumavarat oli käytetty; huomauttaa, että unionin ensisijaisten tutkimus- ja infrastruktuuriohjelmien määrärahoja jopa leikattiin jo kaksi vuotta niiden hyväksymisen jälkeen;

D.  toteaa, että vuoden 2016 lopulla käynnistetty monivuotisen rahoituskehyksen välitarkistus osoittautui välttämättömäksi olemassa olevien joustosäännösten tarjoamien mahdollisuuksien laajentamisen kannalta mutta rahoituskehyksen enimmäismääriä ei kuitenkaan tarkistettu; toteaa, että sekä parlamentti että neuvosto suhtautuivat tarkistukseen myönteisesti;

E.  katsoo, että uuden monivuotisen rahoituskehyksen vahvistaminen on ratkaiseva hetki 27‑jäsenisen unionin kannalta, koska se tarjoaa mahdollisuuden hyväksyä yhteinen pitkän aikavälin visio ja päättää tulevista poliittisista painopisteistä sekä unionin kyvystä toteuttaa ne; toteaa, että vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen olisi taattava unionille riittävä varat, jotta se voi tehostaa kestävää talouskasvua, tutkimusta ja innovointia, lisätä nuorten vaikutusmahdollisuuksia, puuttua tehokkaasti muuttoliikkeen aiheuttamiin haasteisiin, torjua työttömyyttä, hellittämätöntä köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä, vahvistaa entisestään taloudellista, sosiaalista ja alueellista koheesiota, puuttua kestävyyttä, biologisen monimuotoisuuden häviämistä ja ilmastonmuutosta koskeviin kysymyksiin, vahvistaa unionin turvallisuutta ja puolustusta, suojata sen ulkorajoja ja tukea naapurimaita;

F.  ottaa huomioon, että jäsenvaltiot eivät kykene ratkaisemaan maailmanlaajuisia haasteita yksin, ja toteaakin, että pitäisi olla mahdollista määrittää Euroopan ”yhteistä hyvää” edustavia asioita ja arvioida, millä aloilla unionin rahoitus olisi kansallista rahoitusta tehokkaampaa, jotta vastaavat rahoitusvarat voitaisiin siirtää unionin tasolle ja näin vahvistaa unionin strategista merkitystä lisäämättä välttämättä julkisten menojen kokonaismäärää;

G.  ottaa huomioon, että 2. toukokuuta 2018 komissio esitti joukon säädösehdotuksia, jotka koskivat vuosien 2021–2027 monivuotista rahoituskehystä ja unionin omia varoja, ja sen jälkeen se esitti säädösehdotuksia unionin uusien ohjelmien perustamisesta ja välineiden käyttöönotosta;

1.  korostaa, että vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen on taattava unionin vastuu ja valmiudet vastata tuleviin tarpeisiin, lisähaasteisiin ja uusiin kansainvälisiin sitoumuksiin sekä saavuttaa poliittiset prioriteettinsa ja tavoitteensa; korostaa vuosien 2014–2020 monivuotisen rahoituskehyksen rahoitusvajeeseen liittyviä vakavia ongelmia ja huomauttaa jälleen, että on tarpeen välttää aiempien virheiden toistuminen varmistamalla alusta alkaen vahva ja uskottava unionin talousarvio, joka hyödyttää kansalaisia seuraavan seitsenvuotisjakson aikana;

2.  katsoo, että komission ehdotukset vuosien 2021–2027 monivuotisesta rahoituskehyksestä ja unionin omien varojen järjestelmästä ovat lähtökohta tuleville neuvotteluille; esittää kantansa näistä ehdotuksista odotettaessa neuvoston neuvotteluvaltuutusta, joka ei ole vielä saatavilla;

3.  korostaa, että komission ehdotus seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen yleisen tason asettamisesta 1,08 prosenttiin 27 jäsenvaltion unionin bruttokansantulosta (1,11 prosenttia kun on otettu huomioon Euroopan kehitysrahaston osuus) merkitsee, että prosenttiosuutena bruttokansantulosta laskettuna taso on reaalisesti alempi kuin nykyisessä monivuotisessa rahoituskehyksessä; katsoo, että monivuotisen rahoituskehyksen ehdotettu taso ei anna unionille mahdollisuutta täyttää poliittisia sitoumuksiaan ja vastata edessä oleviin tärkeisiin haasteisiin; aikoo tämän vuoksi käydä neuvotteluja välttämättömästä korottamisesta;

4.  ilmoittaa lisäksi vastustavansa vähennyksiä perussopimuksiin kirjattujen unionin pitkäaikaisten politiikkojen, kuten koheesiopolitiikan, yhteisen maatalouspolitiikan ja kalastuspolitiikan, määrärahoihin; vastustaa erityisesti rajuja leikkauksia, jotka vaikuttavat haitallisesti mainittujen politiikkojen ominaisluonteeseen ja tavoitteisiin, kuten ehdotettuja leikkauksia koheesiorahastoon ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoon; vastustaa näin ollen ehdotusta vähentää Euroopan sosiaalirahaston (ESR+) määrärahoja ottaen huomioon, että sen toiminta-aluetta on laajennettu ja siihen on sisällytetty neljä nykyistä sosiaalialan ohjelmaa, erityisesti nuorisotyöllisyysaloite;

5.  korostaa myös niiden monialaisten periaatteiden merkitystä, joiden olisi oltava monivuotisen rahoituskehyksen ja kaikkien siihen liittyvien unionin politiikkojen perustana; toistaa tässä yhteydessä kantansa, että unionin on pidettävä kiinni sitoumuksestaan toimia edelläkävijänä YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanossa, ja pitää valitettavana, ettei monivuotista rahoituskehystä koskeviin ehdotuksiin sisälly tässä mielessä selkeää ja näkyvää sitoumusta; pyytää näin ollen valtavirtaistamaan kestävän kehityksen tavoitteet kaikkiin unionin politiikkoihin ja seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen aloitteisiin; painottaa myös, että kaikkien seuraavaan monivuotiseen rahoituskehykseen kuuluvien ohjelmien olisi oltava Euroopan unionin perusoikeuskirjan mukaisia; korostaa, että on tärkeää toteuttaa Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari syrjinnän, myös hlbti-henkilöitä koskevan syrjinnän, poistamisesta ja luoda vähemmistöjä, mukaan lukien romaneja, koskeva salkku, ja korostaa näiden toimien suurta merkitystä osallisuutta edistävää Eurooppaa koskevien unionin sitoumusten täyttämisen kannalta; korostaa, että täyttääkseen Pariisin sopimuksen mukaiset velvoitteensa unionin olisi korotettava osuutensa ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi vähintään 25 prosenttiin vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen menoista ja 30 prosenttiin mahdollisimman pian, viimeistään vuonna 2027;

6.  pitää tässä yhteydessä valitettavana, että vuosien 2014–2020 rahoituskehysasetuksen liitteenä olevasta sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista koskevasta yhteisestä lausumasta huolimatta tällä alalla ei ole saavutettu merkittävää edistystä ja että komissio ei ottanut sukupuolten tasa-arvon toteuttamista huomioon monivuotisen rahoituskehyksen väliarvioinnissa; pitää erittäin valitettavana, että sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistaminen on kokonaan sivuutettu monivuotista rahoituskehystä koskevassa ehdotuksessa, ja pitää valitettavana selkeiden sukupuolten tasa-arvoa koskevien tavoitteiden, vaatimusten ja indikaattoreiden puuttumista asiaankuuluvia unionin politiikkoja koskevista ehdotuksista; kehottaa arvioimaan vuotuisissa talousarviomenettelyissä unionin poliitikkojen kokonaisvaikutuksia sukupuolten tasa‑arvoon ja ottamaan nämä vaikutukset täysin huomioon (sukupuolitietoinen budjetointi); odottaa parlamentin, neuvoston ja komission uusivan sitoumuksensa sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamiseen seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä ja seuraavan tämän toteutumista tehokkaasti myös monivuotisen rahoituskehyksen väliarvioinnin aikana;

7.  painottaa, että monivuotisen rahoituskehyksen on perustuttava suurempaan vastuullisuuteen, yksinkertaistamiseen, näkyvyyteen, avoimuuteen ja tulosbudjetointiin; muistuttaa tässä yhteydessä, että tulevissa menoissa on painotettava enemmän suoritusta ja tuloksia ja niiden on perustuttava kunnianhimoisiin ja olennaisiin suoritustavoitteisiin sekä kattavaan ja yhteiseen eurooppalaisen lisäarvon määritelmään; ottaa huomioon edellä mainitut monialaiset periaatteet ja pyytää komissiota rationalisoimaan tulosraportointia, laajentamaan sen laadulliseksi lähestymistavaksi, johon sisältyy ympäristö- ja sosiaali-indikaattoreita, ja esittämään selkeää tietoa unionilla vielä ratkaistavanaan olevista tärkeimmistä haasteista;

8.  on tietoinen unionin kohtaamista vakavista haasteista ja kantaa täysin vastuunsa siitä, että varmistetaan hyvissä ajoin talousarvio, joka vastaa unionin kansalaisten tarpeita, odotuksia ja huolenaiheita; on valmis aloittamaan välittömästi neuvottelut neuvoston kanssa, jotta voidaan parantaa komission ehdotuksia ja suunnitella realistinen monivuotinen rahoituskehys;

9.  muistuttaa, että parlamentin kanta on jo esitetty selvästi 14. maaliskuuta 2018 ja 30. toukokuuta 2018 annetuissa päätöslauselmissa, joissa ilmaistaan sen poliittinen näkemys vuosien 2021–2027 monivuotisesta rahoituskehyksestä ja unionin omista varoista; muistuttaa, että nämä päätöslauselmat hyväksyttiin erittäin suurella enemmistöllä, mikä osoittaa, että parlamentti on yhtenäinen ja valmis tuleviin neuvotteluihin;

10.  odottaa näin ollen, että monivuotinen rahoituskehys asetetaan neuvoston poliittisen asialistan kärkeen, ja pitää valitettavana, ettei tähän mennessä ole näkyvissä merkittävää edistystä; katsoo, että perättäisten neuvoston puheenjohtajavaltioiden ja parlamentin neuvotteluryhmän säännöllisiä kokouksia olisi pidettävä tiheämmin, jotta voidaan luoda pohjaa virallisille neuvotteluille; odottaa, että hyvä sopimus saadaan aikaan ennen vuoden 2019 EU-vaaleja, jotta voidaan välttää vakavat viivästykset uusien ohjelmien käynnistämisessä rahoituskehyksen myöhäisen hyväksymisen vuoksi, kuten aiemmin on tapahtunut; korostaa, että tämä aikataulu sallii sen, että uusi parlamentti pystyy mukauttamaan vuosien 2021–2027 monivuotista rahoituskehystä pakollisen välitarkistuksen yhteydessä;

11.  muistuttaa, että tuloja ja menoja olisi käsiteltävä tulevissa neuvotteluissa yhtenä pakettina; korostaa siksi, ettei tulevasta monivuotisesta rahoituskehyksestä voida sopia, ellei unionin omia varoja koskevassa kysymyksessä edistytä vastaavasti;

12.  tähdentää, että monivuotista rahoituskehystä ja omia varoja koskevan lainsäädäntöpaketin kaikista osatekijöistä ja erityisesti monivuotiseen rahoituskehykseen liittyvistä määristä olisi käytävä neuvotteluja, kunnes päästään lopulliseen sopimukseen; palauttaa tässä yhteydessä mieliin parlamentin kriittisen kannan menettelyyn, jolla nykyinen rahoituskehysasetus hyväksyttiin, sekä Eurooppa-neuvoston tässä prosessissa ottamaan dominoivan aseman, kun se päätti lopullisesti eräistä seikoista, kuten monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismääristä ja useisiin alakohtaisiin politiikkoihin liittyvistä säännöksistä, jotka ovat ristiriidassa perussopimusten hengen ja kirjaimen kanssa; on erityisen huolissaan siitä, että neuvoston puheenjohtajavaltion valmisteleman, monivuotista rahoituskehystä koskevan ”neuvottelupaketin” ensimmäiset osat noudattavat samaa logiikkaa ja sisältävät asioita, joista neuvosto ja parlamentti päättävät yhdessä uusien unionin ohjelmien perustamista koskevan lainsäädännön hyväksymisen yhteydessä; aikoo siksi mukauttaa omaa strategiaansa vastaavasti;

13.  katsoo, että rahoituskehysasetuksen hyväksymistä ja tarkistamista koskeva yksimielisyysvaatimus on prosessissa todellinen este; kehottaa tässä yhteydessä Eurooppa-neuvostoa soveltamaan SEUT 312 artiklan 2 kohdan siirtymälauseketta, jotta neuvosto voi hyväksyä rahoituskehysasetuksen määräenemmistöllä;

14.  hyväksyy tämän päätöslauselman voidakseen ilmaista neuvotteluvaltuutuksensa komission ehdotusten kaikkiin osatekijöihin, mukaan lukien konkreettiset muutokset sekä ehdotettua monivuotista rahoituskehystä koskevaan asetukseen että toimielinten väliseen sopimukseen; esittää lisäksi taulukon, joka sisältää kutakin unionin politiikkaa ja ohjelmaa koskevat numerotiedot, jotka perustuvat monivuotista rahoituskehystä koskevissa aiemmissa päätöslauselmissa jo hyväksyttyihin parlamentin kantoihin; korostaa, että nämä luvut ovat myös osa parlamentin valtuutusta tulevissa lainsäädäntöneuvotteluissa, joiden perusteella hyväksytään vuosia 2021–2017 koskevat unionin ohjelmat;

A.MONIVUOTISEEN RAHOITUSKEHYKSEEN LIITTYVÄT PYYNNÖT

15.  pyytää siksi, että neuvosto ottaa asianmukaisesti huomioon seuraavat parlamentin kannat, jotta vuosien 2021–2017 monivuotista rahoituskehystä koskevissa neuvotteluissa päästään myönteiseen lopputulokseen ja se saa parlamentin hyväksynnän SEUT 312 artiklan mukaisesti;

Numerotiedot

16.  vahvistaa virallisen kantansa, jonka mukaan vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen taso olisi asetettava 1 324,1 miljardiin euroon vuoden 2018 hintoina, mikä vastaa 1,3:a prosenttia 27 jäsenvaltion unionin bruttokansantulosta, jotta unionin keskeisille politiikoille voidaan varmistaa tarvittava rahoitus niihin liittyvien tehtävien täyttämiseen ja tavoitteiden saavuttamiseen;

17.  kehottaa tässä yhteydessä turvaamaan unionin ohjelmille ja politiikoille seuraavan rahoituksen, joka perustuu komission ehdottamaan monivuotisen rahoituskehyksen rakenteeseen ja joka esitetään yksityiskohtaisesti jäljempänä olevassa taulukossa (tämän päätöslauselman liitteet III ja IV); kehottaa mukauttamaan asiaankuuluvien maksusitoumus- ja maksumäärärahojen enimmäismääriä vastaavasti tämän päätöslauselman liitteissä I ja II esitetyllä tavalla:

18.  aikoo varmistaa komission ehdotuksen perusteella riittävän rahoitustason seuraaville aloille: ”Muuttoliike ja rajaturvallisuus” (otsake 4) ja ”Turvallisuus ja puolustus”, mukaan lukien kriisitoiminta (otsake 5); vahvistaa pitkäaikaisen kantansa, jonka mukaan uusiin poliittisiin painopisteisiin olisi liitettävä uusia rahoitusvaroja, ettei uudessa rahoituskehyksessä heikennetä olemassa olevia politiikkoja ja ohjelmia ja niiden rahoitusta;

19.  aikoo puolustaa komission ehdotusta turvata riittävä rahoitus vahvalle, tehokkaalle ja korkealuokkaiselle eurooppalaiselle julkishallinnolle, joka palvelee kaikkia eurooppalaisia; muistuttaa, että nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen aikana unionin toimielimet, elimet ja erillisvirastot ovat toteuttaneet viiden prosentin henkilöstövähennyksen, ja katsoo, ettei niiltä saisi vaatia enää lisävähennyksiä, jotka vaarantaisivat suoraan unionin politiikkojen toteuttamisen; toistaa jälleen vastustavansa voimakkaasti niin kutsutun kohdennettavien virkojen varannon uudelleen perustamista;

20.  aikoo päättäväisesti estää uuden maksukriisin puhkeamisen vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen ensimmäisten vuosien aikana, kuten nykyisellä kaudella kävi; katsoo, että maksumäärärahojen yleisessä enimmäismäärässä on otettava huomioon vuoden 2020 loppuun kasautuva ennennäkemättömän suuri maksattamatta olevien sitoumusten määrä, jota koskevat arviot kasvavat jatkuvasti merkittävien täytäntöönpanoviivästysten vuoksi ja joka on suoritettava seuraavan rahoituskehyksen aikana; kehottaa siksi asettamaan maksumäärärahojen kokonaismäärän samoin kuin maksumäärärahojen vuotuiset enimmäismäärät erityisesti kauden alussa asianmukaiselle tasolle, jossa otetaan asianmukaisesti huomioon myös tämä tilanne; aikoo hyväksyä ainoastaan rajoitetut ja asianmukaisesti perustellut erot sitoumusten ja maksujen välillä seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä;

21.  esittää näin ollen tämän päätöslauselman liitteissä III ja IV taulukon, joka sisältää ehdotetut tarkat numerotiedot kullekin unionin politiikalle ja ohjelmalle; toteaa aikovansa vertailun vuoksi säilyttää yksittäisten unionin ohjelmien rakenteen komission ehdotuksen mukaisena, sanotun kuitenkaan rajoittamatta mahdollisia muutoksia, joita voidaan pyytää näiden ohjelmien hyväksymiseen johtavan lainsäädäntömenettelyn aikana;

Välitarkistus

22.  korostaa tarvetta säilyttää monivuotisen rahoituskehyksen välitarkistus nykyisen rahoituskehyksen yhteydessä saadun myönteisen kokemuksen perusteella ja kehottaa

Joustavuus

23.  suhtautuu myönteisesti komission ehdotuksiin joustavuudesta ja pitää niitä hyvänä lähtökohtana neuvotteluille; on samaa mieltä joustomekanismien yleisestä rakenteesta vuosien 2021–2027 monivuotisessa rahoituskehyksessä; painottaa, että erityisrahoitusvälineillä hoidetaan erilaisia tehtäviä ja vastataan erilaisiin tarpeisiin, ja vastustaa niiden sulauttamispyrkimyksiä; kannattaa voimakkaasti selkeää säännöstä siitä, että erityisrahoitusvälineiden käyttöön liittyvät maksusitoumus- ja maksumäärärahat olisi otettava talousarvioon monivuotisen rahoituskehyksen asianomaisten enimmäismäärien ohitse, sekä maksumäärärahojen kokonaisliikkumavarasta johtuvien mukautusten ylärajojen poistamista; kehottaa ottamaan käyttöön joitakin lisäparannuksia, muun muassa seuraavat:

Kesto

24.  korostaa tarvetta muuttaa monivuotisen rahoituskehyksen kesto vaiheittain 5+5 vuoden pituiseksi kaudeksi, johon sisältyy pakollinen välitarkistus; hyväksyy, että seuraava monivuotinen rahoituskehys olisi vahvistettava seitsemäksi vuodeksi ja että tämä olisi viimeistä kertaa käytettävä siirtymäjärjestely; odottaa, että 5 + 5 vuoden kehyksen täytäntöönpanoon liittyvät yksityiskohtaiset järjestelyt hyväksytään vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen välitarkistuksen yhteydessä;

Rakenne

25.  hyväksyy komission ehdottaman monivuotisen rahoituskehyksen seitsemän otsakkeen kokonaisrakenteen, joka vastaa pääosin parlamentin omaa ehdotusta; katsoo, että tämä rakenne auttaa lisäämään avoimuutta, parantaa unionin menojen näkyvyyttä ja ylläpitää samalla tarvittavaa joustavuutta; hyväksyy lisäksi ”ohjelmaklustereiden” luomisen, sillä niiden odotetaan johtavan unionin talousarvion rakenteen merkittävään yksinkertaistamiseen ja järkeistämiseen sekä selkeään yhdenmukaistamiseen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa;

26.  panee merkille, että komissio ehdottaa unionin ohjelmien määrän supistamista yli kolmanneksella; korostaa, että parlamentin kanta 37 uuden ohjelman rakenteeseen ja kokoonpanoon määritellään hyväksyttäessä asiaankuuluvia alakohtaisia säädöksiä; odottaa joka tapauksessa, että ehdotetussa budjettinimikkeistössä otetaan huomioon kunkin ohjelman kaikki eri osatekijät siten, että taataan avoimuus ja budjettivallan käyttäjälle tarjotaan vuotuisen talousarvion vahvistamiseen ja sen toteutuksen valvontaan vaadittavat tiedot;

Talousarvion yhtenäisyys

27.  suhtautuu myönteisesti ehdotukseen Euroopan kehitysrahaston sisällyttämisestä unionin talousarvioon, jota parlamentti on jo pitkään pyytänyt kaikkien talousarvion ulkopuolisten välineiden osalta; palauttaa mieliin, että yhtenäisyyden periaate, jonka mukaan kaikki unionin tulo- ja menoerät esitetään talousarviossa, on sekä perussopimuksen vaatimus että demokratian perusedellytys;

28.  kyseenalaistaa siksi talousarvion ulkopuolisten välineiden perustamista koskevan logiikan ja siihen liittyvät perustelut, koska tämä estää julkisen talouden parlamentaarisen valvonnan ja horjuttaa päätöksenteon avoimuutta; katsoo, että tällaisten välineiden perustamista koskevissa päätöksissä ohitetaan parlamentin vastuu lainsäädäntö-, budjetti- ja valvontavallan käyttäjänä; katsoo, että jos poikkeukset katsotaan välttämättömiksi erityistavoitteiden saavuttamiseksi esimerkiksi rahoitusvälineiden tai erityisrahastojen käytön avulla, näiden olisi oltava täysin avoimia, asianmukaisesti perusteltuja, todistetusti täydentäviä ja lisäarvoa tuovia ja niiden olisi perustuttava vankkoihin päätöksentekomenettelyihin ja vastuuvelvollisuutta koskeviin säännöksiin;

29.  painottaa kuitenkin, että näiden välineiden sisällyttäminen unionin talousarvioon ei saisi johtaa unionin muiden politiikkojen ja ohjelmien rahoituksen vähentämiseen; korostaa siksi tarvetta päättää seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen kokonaistasosta ottamatta laskelmissa huomioon Euroopan kehitysrahaston määrärahoja vastaavaa 0,03 prosentin osuutta unionin BKTL:stä, jonka olisi oltava lisäys sovittuihin enimmäismääriin;

30.  korostaa, että monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärät eivät saisi estää unionin politiikkatavoitteiden rahoitusta unionin talousarviosta; odottaa näin ollen, että tarpeen vaatiessa varmistetaan monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärien tarkistaminen ylöspäin, jotta voidaan rahoittaa uusia politiikkatavoitteita tarvitsematta turvautua hallitusten välisiin rahoitusmenetelmiin;

B.LAINSÄÄDÄNTÖÖN LIITTYVÄT KYSYMYKSET

Oikeusvaltioperiaate

31.  pitää erittäin tärkeänä uutta mekanismia, jolla varmistetaan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 2 artiklassa vahvistettujen arvojen kunnioittaminen ja määrätään taloudellisista seurauksista jäsenvaltioille, jotka eivät kunnioita näitä arvoja; varoittaa kuitenkin, että unionin talousarvion lopullisille edunsaajille ei saisi koitua mitään haittaa sen vuoksi, että kyseiset valtiot eivät noudata perusoikeuksia ja oikeusvaltioperiaatetta; korostaa näin ollen, että tällaiset toimenpiteet eivät saa vaikuttaa valtiollisten elinten tai jäsenvaltioiden velvollisuuteen suorittaa maksuja lopullisille edunsaajille tai varojen saajille;

Tavallinen lainsäätämisjärjestys ja delegoidut säädökset

32.  korostaa, että ohjelman tavoitteet ja menojen painopisteet, määrärahat, tukikelpoisuus, valinta- ja myöntämisperusteet, edellytykset, määritelmät ja laskumenetelmät olisi määriteltävä asiaa koskevassa lainsäädännössä ottaen täysin huomioon parlamentin valtaoikeudet lainsäädäntövallan käyttäjänä; tähdentää, että kun tällaiset toimenpiteet, joihin saattaa liittyä tärkeitä poliittisia valintoja, eivät sisälly perussäädökseen, ne olisi hyväksyttävä delegoiduilla säädöksillä; katsoo tässä yhteydessä, että monivuotiset ja/tai vuotuiset työohjelmat olisi yleensä hyväksyttävä delegoiduilla säädöksillä;

33.  toteaa aikovansa tarvittaessa tehostaa määräyksiä, jotka koskevat hallintoa, vastuuvelvollisuutta, avoimuutta ja parlamentaarista valvontaa, paikallis- ja alueviranomaisten ja niiden kumppanien vaikutusvallan lisäämistä ja kansalaisjärjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan osallistumista seuraavan sukupolven ohjelmiin; aikoo lisäksi parantaa ja selventää tarvittaessa eri rahastojen ja politiikkojen välistä johdonmukaisuutta ja synergiaa; tunnustaa tarpeen lisätä joustavuutta resurssien jakamisessa tiettyjen ohjelmien kesken mutta korostaa, että tämä ei saisi tapahtua niiden alkuperäisten ja pitkäaikaisten poliittisten tavoitteiden, ennustettavuuden ja parlamentin oikeuksien kustannuksella;

Uudelleentarkastelulausekkeet

34.  huomauttaa, että monivuotisen rahoituskeskuksen yksittäisiin ohjelmiin ja välineisiin olisi sisällytettävä yksityiskohtaiset ja vaikuttavat uudelleentarkastelulausekkeet, jotta voidaan varmistaa, että niistä tehdään tarkoituksenmukaiset arvioinnit ja parlamentti osallistuu näin ollen täysipainoisesti tarvittavia mukautuksia koskevaan päätöksentekoon;

Lainsäädäntöehdotukset

35.  kehottaa komissiota esittämään jo aiemmin esittämiensä ehdotusten lisäksi asiaa koskevat lainsäädäntöehdotukset ja etenkin ehdotuksen asetukseksi oikeudenmukaisen energiasiirtymärahaston perustamisesta sekä kestävää matkailua koskevan erityisohjelman perustamisesta; tukee lisäksi eurooppalaisen lapsitakuun käyttöönottoa ESR+:ssa, erityisen unionin arvoja koskevan lohkon sisällyttämistä perusoikeuksien ja arvojen ohjelmaan sekä Euroopan unionin solidaarisuusrahaston perustamista koskevan asetuksen tarkistamista; pitää valitettavana, että komission asiaa koskevat ehdotukset eivät sisällä SEUT 174 artiklan vaatimusten mukaisia toimenpiteitä pohjoisimmilla alueilla, joiden väestöntiheys on erittäin alhainen, ja saaristo-, rajaseutu- ja vuoristoalueilla; katsoo, että olisi ehdotettava myös varainhoitoasetuksen tarkistusta aina kun se osoittautuu tarpeelliseksi monivuotista rahoituskehystä koskevien neuvottelujen seurauksena;

C.OMAT VARAT

36.  tähdentää, että nykyinen omien varojen järjestelmä on erittäin monimutkainen, epäoikeudenmukainen, läpinäkymätön ja täysin käsittämätön unionin kansalaisille; kehottaa jälleen laatimaan yksinkertaistetun järjestelmän, joka on unionin kansalaisten kannalta ymmärrettävämpi;

37.  panee tässä yhteydessä tyytyväisenä merkille 2. toukokuuta 2018 hyväksytyt komission ehdotukset uudesta omien varojen järjestelmästä, jotka ovat tärkeä askel kohti kunnianhimoisempaa uudistusta; kehottaa komissiota ottamaan huomioon Euroopan tillintarkastustuomioistuimen lausunnon nro 5/2018, jossa tarkastellaan Euroopan unionin uutta omien varojen järjestelmää koskevaa komission ehdotusta ja korostetaan, että tarvitaan parempia laskentamenetelmiä ja että järjestelmää on yksinkertaistettava;

38.  muistuttaa, että uusien omien varojen käyttöönotolla olisi oltava kaksi tarkoitusta: yhtäältä vähentää huomattavasti BKTL-perusteisten maksuosuuksien osuutta ja toisaalta varmistaa asianmukainen unionin rahoitus vuoden 2020 jälkeisessä monivuotisessa rahoituskehyksessä;

39.  kannattaa ehdotettua nykyisten omien varojen uudistamista, jonka mukaan

40.  pyytää ottamaan komission ehdotuksen mukaisesti suunnitellusti käyttöön uusien omien varojen korin, joka ei lisäisi kansalaisten verotaakkaa mutta vastaisi unionin olennaisiin strategisiin tavoitteisiin, joiden eurooppalainen lisäarvo on ilmeinen ja korvaamaton:

41.  pyytää laajentamaan mahdollisten uusien omien varojen luetteloa sisällyttämällä siihen esimerkiksi

42.  kannattaa vahvasti kaikkien hyvitysten ja muiden korjausmekanismien poistamista tarpeen vaatiessa lyhyen siirtymäajan kuluessa;

43.  vaatii ottamaan käyttöön muita tuloja, joiden olisi oltava ylimääräisiä tuloja unionin talousarvioon ilman, että BKTL-maksuosuuksia vähennetään vastaavasti:

44.  korostaa lisäksi komission käyttöönotettavaksi ehdottamia muita tulomuotoja, joita ovat

45.  korostaa, että on tarpeen säilyttää unionin talousarvion uskottavuus rahoitusmarkkinoilla ja että tämä edellyttää omien varojen enimmäismäärien korottamista;

46.  kehottaa komissiota esittämään ehdotuksen puuttuakseen ristiriitaiseen tilanteeseen, jossa Yhdistyneen kuningaskunnan rahoitusosuudet vuotta 2021 edeltävistä maksattamatta olevista sitoumuksista sisällytetään talousarvioon yleisinä tuloina, jolloin ne luetaan omien varojen enimmäismääriin, jotka puolestaan lasketaan 27 jäsenvaltion unionin bruttokansantuloon perustuen eli ilman unionista eroavaa Yhdistynyttä kuningaskuntaa; katsoo, että Yhdistyneen kuningaskunnan rahoitusosuudet olisi päinvastoin lisättävä omien varojen enimmäismääriin;

47.  huomauttaa, että tulliunioni on yksi tärkeimmistä unionin rahoituskapasiteetin lähteistä; korostaa tässä yhteydessä tarvetta yhdenmukaistaa tullivalvontaa ja -hallintoa unionissa, jotta voidaan ehkäistä ja torjua unionin taloudellisia etuja vahingoittavia petoksia ja väärinkäytöksiä;

48.  kehottaa aidosti torjumaan veropetoksia ja veronkiertoa ottamalla käyttöön varoittavia seuraamuksia offshore-alueille ja tällaisen toiminnan mahdollistajille ja edistäjille, alkaen erityisesti manner-Euroopassa toimivista toimijoista; katsoo, että veropetosten, veronkierron ja rahanpesun torjumiseksi jäsenvaltioiden olisi tehtävä yhteistyötä vahvistamalla koordinoitu järjestelmä, jolla seurataan pääoman liikkeitä;

49.  katsoo, että monikansallisten yhtiöiden ja kaikkein rikkaimpien harjoittaman korruption ja veropetosten tehokkaan torjunnan avulla jäsenvaltioiden talousarvioihin voitaisiin palauttaa komission arvion mukaan tuhat miljardia euroa vuodessa ja että tällä alalla Euroopan unionin toimet ovat olleet erittäin puutteellisia;

50.  kannattaa voimakkaasti komission ehdotusta neuvoston asetukseksi Euroopan unionin omien varojen järjestelmää koskevista täytäntöönpanotoimenpiteistä (COM(2018)0327); muistuttaa, että parlamentin on annettava suostumuksensa tälle asetukselle; muistuttaa, että asetus on olennainen osa komission esittämää omien varojen pakettia, ja odottaa, että neuvosto tarkastelee omia varoja koskevaa neljää tekstiä yhtenä pakettina monivuotisen rahoituskehyksen kanssa;

D.MUUTOKSET EHDOTUKSEEN ASETUKSEKSI VUOSIA 2021–2027 KOSKEVAN MONIVUOTISEN RAHOITUSKEHYKSEN VAHVISTAMISESTA

51.  katsoo, että ehdotusta neuvoston asetukseksi vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta olisi muutettava seuraavasti:

Komission teksti   Muutos Muutos 1 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 1 kappale (1)  Koska keskipitkän aikavälin investointien valmistelu ja toteuttaminen edellyttävät riittävää ennakoitavuutta, monivuotisen rahoituskehyksen kestoksi olisi määriteltävä seitsemän vuotta alkaen 1 päivästä tammikuuta 2021. (1)  Koska keskipitkän aikavälin investointien valmistelu ja toteuttaminen edellyttävät riittävää ennakoitavuutta ja koska tarvitaan demokraattista legitiimiyttä ja vastuuvelvollisuutta, tämän monivuotisen rahoituskehyksen kestoksi olisi määriteltävä seitsemän vuotta alkaen 1 päivästä tammikuuta 2021 ja tavoitteeksi olisi otettava se, että myöhemmin siirrytään viiden plus viiden vuoden kauteen, joka sovitettaisiin Euroopan parlamentin ja komission poliittiseen sykliin. Muutos 2 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 2 kappale (2)  Rahoituskehyksessä vahvistetut menoluokittain esitetyt maksusitoumusmäärärahojen vuotuiset enimmäismäärät sekä maksumäärärahojen vuotuiset enimmäismäärät eivät saa ylittää maksusitoumuksiin ja omiin varoihin sovellettavia enimmäismääriä, jotka on vahvistettu SEUT-sopimuksen 311 artiklan kolmannen kohdan nojalla Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä annetun neuvoston päätöksen mukaisesti. (2)  Rahoituskehyksessä olisi vahvistettava menoluokittain esitetyt maksusitoumusmäärärahojen vuotuiset enimmäismäärät sekä maksumäärärahojen vuotuiset enimmäismäärät, jotta taataan, että unionin menot kehittyvät hallitusti sen käytettävissä olevien omien varojen rajoissa ja että unioni voi huolehtia siitä, että sillä on tavoitteidensa saavuttamiseksi ja politiikkansa toteuttamiseksi tarvittavat varat Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 311 artiklan ensimmäisen kohdan mukaisesti ja että se voi täyttää oikeudelliset velvoitteensa kolmansia osapuolia kohtaan SEUT 323 artiklan mukaisesti. Muutos 3 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 2 a kappale (uusi) (2 a)  Enimmäismäärien taso olisi vahvistettava unionin ohjelmien ja politiikkojen rahoitukseen ja toimintaan tarvittavien määrien sekä tuleviin tarpeisiin mukautumista varten käyttöön jätettävien liikkumavarojen perusteella. Lisäksi maksumäärärahojen enimmäismäärien olisi katettava vuoden 2020 lopussa odotettavissa olevien maksattamattomien sitoumusten suuri määrä. Tässä asetuksessa ja vuosien 2021–2027 ohjelmia koskevissa perussäädöksissä vahvistetut määrät olisi hyväksyttävä vuoden 2018 hintoina ja yksinkertaisuuden ja ennustettavuuden vuoksi ne olisi mukautettava vuotuisen 2 prosentin kiinteän deflaattorin perusteella. Muutos 4 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 3 kappale (3)   Jos on tarpeen ottaa käyttöön unionin yleisestä talousarviosta annettuja takauksia jäsenvaltioille myönnetylle rahoitusavulle, joka on hyväksytty Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen EU [xxx/201x], jäljempänä ’varainhoitoasetus’, [208 artiklan 1 kohdan] mukaisesti, tarvittava määrä olisi otettava käyttöön siten, että ylitetään monivuotiseen rahoituskehykseen sisältyvät maksusitoumus- ja maksumäärärahojen enimmäismäärät mutta noudatetaan omien varojen enimmäismäärää. (3)   Jos on tarpeen ottaa käyttöön unionin yleisestä talousarviosta annettuja takauksia jäsenvaltioille myönnetylle rahoitusavulle, joka on hyväksytty Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen EU [xxx/201x], jäljempänä ’varainhoitoasetus’, [208 artiklan 1 kohdan] mukaisesti, tarvittava määrä olisi otettava käyttöön siten, että ylitetään monivuotiseen rahoituskehykseen sisältyvät maksusitoumus- ja maksumäärärahojen enimmäismäärät, ja se olisi siksi otettava huomioon vahvistettaessa omien varojen enimmäismäärää. Muutos 5 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 4 kappale (4)  Monivuotisessa rahoituskehyksessä ei olisi otettava huomioon niitä budjettikohtia, jotka rahoitetaan varainhoitoasetuksessa tarkoitetuilla käyttötarkoitukseensa sidotuilla tuloilla. (4)  Käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja, joilla rahoitetaan varainhoitoasetuksessa tarkoitettuja budjettikohtia, ei olisi laskettava mukaan monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismääriin, mutta kaikki saatavilla olevat tiedot olisi esitettävä täysin avoimesti vuotuisen talousarvion hyväksymismenettelyn ja sen täytäntöönpanon aikana. Muutos 6 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 6 kappale (6)   Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 323 artiklan noudattamiseksi olisi sovellettava kohdennettua ja mahdollisimman suurta joustavuutta, jotta unioni voi täyttää kyseisen artiklan mukaiset velvoitteensa. (6)   Monivuotisessa rahoituskehyksessä olisi varmistettava mahdollisimman suuri joustavuus erityisesti sen takaamiseksi, että unioni voi täyttää SEUT 311 ja 323 artiklan mukaiset velvoitteensa. Muutos 7 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 7 kappale (7)   Jotta unioni voisi vastata tiettyihin erikseen määriteltyihin ennakoimattomiin tilanteisiin tai rahoittaa sellaisia tarkasti määriteltyjä menoja, joita ei voida kattaa rahoituskehyksessä vahvistettujen, yhden tai useamman otsakkeen enimmäismäärien rajoissa, ja jotta talousarviomenettely voitaisiin toteuttaa sujuvasti, tarvitaan seuraavia erityisrahoitusvälineitä: Euroopan globalisaatiorahasto, Euroopan unionin solidaarisuusrahasto, hätäapuvaraus, maksusitoumusmäärärahojen kokonaisliikkumavara (unionin varaus), joustoväline ja ennakoimattomiin menoihin varattu liikkumavara. Hätäapuvarauksella ei ole tarkoitus vastata maatalouden alan tuotantoon tai jakeluun vaikuttavien markkinakriisien seurauksiin. Sen vuoksi olisi erikseen säädettävä, että silloin, kun on tarpeen turvautua erityisrahoitusvälineisiin, talousarvioon voidaan ottaa maksusitoumusmäärärahoja ja niitä vastaavia maksumäärärahoja siten, että ylitetään monivuotisessa rahoituskehyksessä vahvistetut enimmäismäärät. (7)  Jotta unioni voisi vastata tiettyihin erikseen määriteltyihin ennakoimattomiin tilanteisiin tai rahoittaa sellaisia tarkasti määriteltyjä menoja, joita ei voida kattaa rahoituskehyksessä vahvistettujen, yhden tai useamman otsakkeen enimmäismäärien rajoissa, jolloin vuotuinen talousarviomenettely voitaisiin toteuttaa sujuvasti, tarvitaan seuraavia erityisrahoitusvälineitä: Euroopan globalisaatiorahasto, Euroopan unionin solidaarisuusrahasto, hätäapuvaraus, maksusitoumusmäärärahojen kokonaisliikkumavara (maksusitoumusmäärärahoja koskeva unionin varaus), joustoväline ja ennakoimattomiin menoihin varattu liikkumavara. Sen vuoksi olisi erikseen säädettävä, että silloin, kun on tarpeen turvautua erityisrahoitusvälineisiin, talousarvioon voidaan ottaa maksusitoumusmäärärahoja ja niitä vastaavia maksumäärärahoja siten, että ylitetään monivuotisessa rahoituskehyksessä vahvistetut enimmäismäärät. Muutos 8 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 7 a kappale (uusi) (7 a)  Unionin ja sen jäsenvaltioiden olisi pyrittävä kaikin keinoin varmistamaan, että budjettivallan käyttäjän hyväksymät sitoumukset pannaan tehokkaasti täytäntöön alkuperäisen tarkoituksensa mukaisesti, ja erityisesti olisi oltava mahdollista ottaa käyttöön maksusitoumusmäärärahoja, joita ei ole käytetty tai jotka on vapautettu maksusitoumusmäärärahoja koskevan unionin varauksen kautta, edellyttäen että kyseessä ei ole edunsaajien keino kiertää sitoumusten vapauttamista koskevia sääntöjä. Muutos 9 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 9 kappale (9)   Olisi vahvistettava säännöt sellaisia muita tilanteita varten, joissa saattaa olla tarpeen mukauttaa monivuotista rahoituskehystä. Tällaiset mukautukset voivat liittyä uusien sääntöjen tai uusien yhteistyössä hallinnoitavien ohjelmien hyväksymisen viivästymiseen tai asianomaisten perussäädösten mukaisesti hyväksyttyihin toimenpiteisiin, jotka liittyvät talouden tehokkaaseen ohjaukseen ja hallintaan tai unionin talousarvion suojaamiseen silloin, kun jäsenvaltioissa on havaittu oikeusvaltioperiaatteeseen liittyviä yleisiä puutteita. (9)   Olisi vahvistettava säännöt sellaisia muita tilanteita varten, joissa saattaa olla tarpeen mukauttaa monivuotista rahoituskehystä. Tällaiset mukautukset voivat liittyä uusien sääntöjen tai uusien yhteistyössä hallinnoitavien ohjelmien hyväksymisen viivästymiseen tai talousarviositoumusten keskeyttämiseen asianomaisten perussäädösten mukaisesti. Muutos 10 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 10 kappale (10)   Monivuotisen rahoituskehyksen toiminnasta on tarpeen tehdä väliarviointi sen soveltamiskauden puolivälissä. Tämän arvioinnin tulokset olisi otettava huomioon kaikissa tämän asetuksen mahdollisissa tarkistuksissa monivuotisen rahoituskehyksen jäljellä olevana voimassaoloaikana. (10)   Uusien toimintapolitiikkojen ja painopisteiden huomioon ottamiseksi monivuotista rahoituskehystä olisi tarkistettava kauden puolivälissä monivuotisen rahoituskehyksen toiminnasta ja täytäntöönpanosta tehtävän väliarvioinnin perusteella. Väliarvioinnin olisi sisällettävä myös kertomus, jossa esitetään menetelmät viiden plus viiden vuoden rahoituskehyksen käytännön täytäntöönpanoa varten. Muutos 11 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 10 a kappale (uusi) (10 a)  Jotta voidaan noudattaa unionin sitoumusta toimia edelläkävijänä YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden, myös sukupuolten välistä tasa-arvoa koskevan tavoitteen, täytäntöönpanossa, monivuotisen rahoituskehyksen tarkistus olisi valmisteltava ottaen huomioon sen täytäntöönpanossa kaikkien vuosien 2021–2027 monivuotiseen rahoituskehykseen sisältyvien unionin toimintapolitiikkojen ja aloitteiden osalta saavutettu edistys, jota mitataan komission laatimien tulosindikaattorien perusteella, sekä edistyminen sukupuolten valtavirtaistamisessa kaikessa unionin toiminnassa. Monivuotisen rahoituskehyksen tarkistus olisi myös valmisteltava ottaen huomioon edistys, jota on tapahtunut pyrittäessä saavuttamaan kokonaistavoite osoittaa vuosien 2021–2027 monivuotisessa rahoituskehyksessä 25 prosenttia EU:n menoista ilmastotavoitteisiin sekä pyrittäessä saavuttamaan mahdollisimman pian ja viimeistään vuoteen 2027 mennessä ilmastoon liittyvä vuotuinen 30 prosentin menotavoite, jota mitataan tarkistettujen tulosindikaattorien perusteella, joissa erotetaan toisistaan ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen. Tarkistuksessa olisi myös arvioitava kansallisia ja paikallisia sidosryhmiä kuullen, onko toteutetuilla yksinkertaistamistoimenpiteillä todella kyetty vähentämään byrokratiaa edunsaajien kannalta ohjelmien täytäntöönpanossa. Muutos 12 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 12 a kappale (uusi) (12 a)  Kaikki perussopimuksiin perustuvien unionin toimintapolitiikkojen täytäntöönpanoon varatut unionin tason menot ovat SEUT 310 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja unionin menoja, ja ne olisi siksi otettava unionin talousarvioon SEUT 314 artiklassa määrättyä talousarviomenettelyä noudattaen, jolloin varmistetaan, että noudatetaan perusperiaatteita, joita ovat kansalaisten demokraattinen edustus päätöksenteossa, julkisten varojen parlamentaarinen valvonta ja päätöksenteon avoimuus. Monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärät eivät saa estää unionin toimintapoliittisten tavoitteiden rahoittamista unionin talousarviosta. Siksi on tarpeen säätää monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamisesta ylöspäin aina kun tämä on tarpeen unionin toimintapolitiikkojen ja erityisesti uusien toimintapoliittisten tavoitteiden rahoittamiseksi turvautumatta hallitusten välisiin tai niihin rinnastettaviin rahoitusmenetelmiin. Muutos 13 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 13 kappale (13)  Lisäksi tarvitaan erityisiä sääntöjä laajamittaisia infrastruktuurihankkeita varten, joiden kesto ylittää selvästi monivuotisen rahoituskehyksen voimassaoloajan. On tarpeen vahvistaa näille hankkeille unionin yleisestä talousarviosta myönnettävän rahoituksen enimmäismäärät, millä varmistetaan, että nämä hankkeet eivät vaikuta unionin yleisestä talousarviosta rahoitettaviin muihin hankkeisiin. (13)  Lisäksi tarvitaan erityisiä sääntöjä laajamittaisia infrastruktuurihankkeita varten, joiden kesto ylittää selvästi monivuotisen rahoituskehyksen voimassaoloajan. Unionin yleisessä talousarviossa on huolehdittava näiden unionin kannalta strategisesti tärkeiden laajamittaisten infrastruktuurihankkeiden rahoittamisesta, mutta on tarpeen vahvistaa talousarviosta näille hankkeille myönnettävän rahoituksen enimmäismäärät, millä varmistetaan, että mahdolliset kustannusten ylitykset eivät vaikuta unionin yleisestä talousarviosta rahoitettaviin muihin hankkeisiin. Muutos 14 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 14 kappale (14)   On tarpeen vahvistaa yleiset säännöt toimielinten yhteistyöstä talousarviomenettelyssä. (14)  On tarpeen vahvistaa avoimuutta ja toimielinten yhteistyötä talousarviomenettelyssä koskevat yleiset säännöt, joissa otetaan huomioon perussopimuksissa vahvistettu toimielinten budjettivalta, jotta varmistetaan, että talousarviota koskevat päätökset tehdään mahdollisimman avoimesti ja mahdollisimman lähellä kansalaisia, kuten SEU 10 artiklan 3 kohdassa edellytetään, ja varmistetaan talousarviomenettelyn moitteeton toteutus SEUT 312 artiklan 3 kohdan toisen alakohdan mukaisesti. Muutos 15 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 15 kappale (15)  Komission olisi esitettävä ehdotus uudeksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi ennen 1 päivää heinäkuuta 2025, jotta toimielimet voisivat hyväksyä sen riittävän ajoissa ennen seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen soveltamisen aloittamisajankohtaa. SEUT-sopimuksen 312 artiklan 4 kohdan mukaisesti jatketaan tässä asetuksessa säädettyjen viimeisen vuoden enimmäismäärien soveltamista, jos uutta rahoituskehystä ei hyväksytä ennen tässä asetuksessa vahvistetun monivuotisen rahoituskehyksen voimassaolon päättymistä, (15)  Komission olisi esitettävä ehdotus uudeksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi ennen 1 päivää heinäkuuta 2025. Näin vastanimetyllä komissiolla on tarpeeksi aikaa valmistella ehdotuksia ja vuoden 2024 vaalien perusteella valittu Euroopan parlamentti voi vahvistaa oman kantansa vuoden 2027 jälkeiseen monivuotiseen rahoituskehykseen. Näin toimielimet voisivat myös hyväksyä sen riittävän ajoissa ennen seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen soveltamisen aloittamisajankohtaa. SEUT 312 artiklan 4 kohdan mukaisesti jatketaan tässä asetuksessa säädettyjen viimeisen vuoden enimmäismäärien soveltamista, jos uutta rahoituskehystä ei hyväksytä ennen tässä asetuksessa vahvistetun monivuotisen rahoituskehyksen voimassaolon päättymistä, Muutos 16 Ehdotus asetukseksi 1 luku – 3 artikla – otsikko Omien varojen enimmäismäärän noudattaminen Suhde omiin varoihin Muutos 17 Ehdotus asetukseksi 1 luku – 3 artikla – 4 kohta 4.  Tarvittava maksumäärärahojen kokonaismäärä, jossa on otettu huomioon vuosittainen mukautus ja kaikki muut mukautukset ja tarkistukset sekä 2 artiklan 2 ja 3 kohdan soveltamisen seuraukset, ei yhdenkään monivuotisen rahoituskehyksen kattaman vuoden osalta saa aiheuttaa sellaista omien varojen tarvetta, joka ylittää SEUT-sopimuksen 311 artiklan kolmannen kohdan nojalla Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä annetun voimassa olevan neuvoston päätöksen, jäljempänä ’omia varoja koskeva päätös’, mukaisesti vahvistetun omien varojen enimmäismäärän. 4.  Tarvittava maksumäärärahojen kokonaismäärä, jossa on otettu huomioon vuosittainen mukautus ja kaikki muut mukautukset ja tarkistukset sekä 2 artiklan 2 ja 3 kohdan soveltamisen seuraukset, ei yhdenkään monivuotisen rahoituskehyksen kattaman vuoden osalta saa aiheuttaa sellaista omien varojen tarvetta, joka ylittää unionin omien varojen rajat, sanotun kuitenkaan rajoittamatta unionin velvollisuutta huolehtia SEUT 311 artiklan ensimmäisen kohdan mukaisesti siitä, että sillä on tavoitteidensa saavuttamiseksi ja politiikkansa toteuttamiseksi tarvittavat varat, ja toimielinten velvollisuutta huolehtia SEUT 323 artiklan mukaisesti siitä, että käytettävissä on varoja, joiden avulla unioni voi täyttää oikeudelliset velvoitteensa kolmansia osapuolia kohtaan. Muutos 18 Ehdotus asetukseksi 1 luku – 3 artikla – 5 kohta 5.  Monivuotisessa rahoituskehyksessä vahvistettuja enimmäismääriä alennetaan tarvittaessa sen varmistamiseksi, että omia varoja koskevan päätöksen mukaisesti vahvistettua omien varojen enimmäismäärää noudatetaan. Poistetaan. Muutos 19 Ehdotus asetukseksi 2 luku – 5 artikla – 4 kohta 4.  Muita kyseessä olevaa vuotta koskevia teknisiä mukautuksia ei tehdä varainhoitovuoden aikana eikä sitä seuraavina vuosina jälkikäteen tehtävinä oikaisuina, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 6, 7 ja 8 artiklan soveltamista. Poistetaan. Muutos 20 Ehdotus asetukseksi 2 luku – 7 artikla – otsikko Sellaisiin toimenpiteisiin liittyvät mukautukset, jotka koskevat talouden tehokasta ohjausta ja hallintaa tai unionin talousarvion suojaamista silloin, kun jäsenvaltioissa on havaittu oikeusvaltioperiaatteeseen liittyviä yleisiä puutteita Talousarviositoumusten keskeyttämiseen liittyvät mukautukset Muutos 21 Ehdotus asetukseksi 2 luku – 7 artikla Tilanteissa, joissa asianomaisten perussäädösten mukaisesti lopetetaan sellainen unionin varoja koskevien talousarviositoumusten keskeyttäminen, joka liittyy toimenpiteisiin, jotka koskevat talouden tehokasta ohjausta ja hallintaa tai unionin talousarvion suojaamista silloin, kun jäsenvaltioissa on havaittu oikeusvaltioperiaatteeseen liittyviä yleisiä puutteita, keskeytettyihin sitoumuksiin liittyvät määrät siirretään seuraaville vuosille ja monivuotisen rahoituskehyksen vastaaviin enimmäismääriin tehdään tämän edellyttämät mukautukset. Keskeytettyjä, vuonna n tehtyjä sitoumuksia ei saa ottaa vuodeksi n + 2 laadittua talousarviota myöhempiin talousarvioihin. Tilanteissa, joissa asianomaisten perussäädösten mukaisesti lopetetaan talousarviositoumusten keskeyttäminen, vastaavat määrät siirretään seuraaville vuosille ja monivuotisen rahoituskehyksen vastaaviin enimmäismääriin tehdään tämän edellyttämät mukautukset. Keskeytettyjä, vuonna n tehtyjä sitoumuksia ei saa ottaa vuodeksi n + 2 laadittua talousarviota myöhempiin talousarvioihin. Vuodesta n + 3 alkaen peruuntuneita sitoumuksia vastaava määrä otetaan 12 artiklassa säädettyyn maksusitoumusmäärärahoja koskevaan unionin varaukseen. Muutos 22 Ehdotus asetukseksi 3 luku – 10 artikla – 1 kohta 1.  Euroopan unionin solidaarisuusrahasto, jonka tavoitteet ja soveltamisala määritellään neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2012/2002, ei saa ylittää 600 miljoonan euron vuotuista enimmäismäärää (vuoden 2018 hintoina). Kunkin vuoden lokakuun 1 päivänä on oltava jäljellä vähintään neljäsosa vuosittain käytössä olevien varojen määrästä, jotta kyseisen vuoden loppuun mennessä syntyvät tarpeet voidaan kattaa. Se osuus vuotuisesta määrästä, jota ei ole käytetty vuonna n, on käytettävissä vuoteen n + 1 asti. Vuotuisesta määrästä käytetään ensin aiemmilta vuosilta peräisin olevat määrät. Se osa vuoden n vuotuisesta määrästä, jota ei käytetä vuoden n + 1 kuluessa, peruuntuu. 1.  Euroopan unionin solidaarisuusrahaston tarkoituksena on tarjota taloudellista apua asianomaisessa perussäädöksessä määritellyissä suuronnettomuuksissa, jotka tapahtuvat jonkin jäsenvaltion tai ehdokasmaan alueella, eikä se saa ylittää 1 000 miljoonan euron vuotuista enimmäismäärää (vuoden 2018 hintoina). Kunkin vuoden lokakuun 1 päivänä on oltava jäljellä vähintään neljäsosa vuosittain käytössä olevien varojen määrästä, jotta kyseisen vuoden loppuun mennessä syntyvät tarpeet voidaan kattaa. Se osuus vuotuisesta määrästä, jota ei ole käytetty vuonna n, on käytettävissä vuoteen n + 1 asti. Vuotuisesta määrästä käytetään ensin aiemmilta vuosilta peräisin olevat määrät. Se osa vuoden n vuotuisesta määrästä, jota ei käytetä vuoden n + 1 kuluessa, peruuntuu. Muutos 23 Ehdotus asetukseksi 3 luku – 10 artikla – 1 a kohta (uusi) 1 a.  Määrärahat Euroopan unionin solidaarisuusrahastoa varten otetaan unionin yleiseen talousarvioon varauksena. Muutos 24 Ehdotus asetukseksi 3 luku – 11 artikla – 2 kohta 2.  Hätäapuvarauksen vuotuinen määrä on 600 miljoonaa euroa (vuoden 2018 hintoina), ja sitä voidaan käyttää vuoteen n + 1 saakka varainhoitoasetuksen mukaisesti. Hätäapuvaraus otetaan unionin yleiseen talousarvioon varauksena. Vuotuisesta määrästä käytetään ensin aiemmilta vuosilta peräisin olevat määrät. Se osa vuoden n vuotuisesta määrästä, jota ei käytetä vuoden n + 1 kuluessa, peruuntuu. Kunkin vuoden lokakuun 1 päivänä on oltava jäljellä vähintään neljäsosa vuonna n käytössä olevien varojen määrästä, jotta kyseisen vuoden loppuun mennessä syntyvät tarpeet voidaan kattaa. Kunkin vuoden syyskuun 30 päivään asti käytettävissä olevasta määrästä voidaan ottaa käyttöön enintään puolet sisäisiä ja enintään puolet ulkoisia toimia varten. Käytettävissä olevasta määrästä jäljellä oleva osuus voidaan lokakuun 1 päivästä lähtien ottaa käyttöön joko sisäisiä tai ulkoisia toimia varten kattamaan tarpeet kyseisen vuoden loppuun asti. 2.  Hätäapuvarauksen vuotuinen määrä on 1 000 miljoonaa euroa (vuoden 2018 hintoina), ja sitä voidaan käyttää vuoteen n + 1 saakka varainhoitoasetuksen mukaisesti. Hätäapuvaraus otetaan unionin yleiseen talousarvioon varauksena. Vuotuisesta määrästä käytetään ensin aiemmilta vuosilta peräisin olevat määrät. Se osa vuoden n vuotuisesta määrästä, jota ei käytetä vuoden n + 1 kuluessa, peruuntuu. Kunkin vuoden lokakuun 1 päivänä on oltava jäljellä vähintään 150 miljoonaa euroa (vuoden 2018 hintoina) vuonna n käytössä olevien varojen määrästä, jotta kyseisen vuoden loppuun mennessä syntyvät tarpeet voidaan kattaa. Kunkin vuoden syyskuun 30 päivään asti käytettävissä olevasta määrästä voidaan ottaa käyttöön enintään puolet sisäisiä ja enintään puolet ulkoisia toimia varten. Käytettävissä olevasta määrästä jäljellä oleva osuus voidaan lokakuun 1 päivästä lähtien ottaa käyttöön joko sisäisiä tai ulkoisia toimia varten kattamaan tarpeet kyseisen vuoden loppuun asti. Muutos 25 Ehdotus asetukseksi 3 luku – 12 artikla – otsikko Maksusitoumusmäärärahojen kokonaisliikkumavara (unionin varaus) Maksusitoumusmäärärahojen kokonaisliikkumavara (maksusitoumusmäärärahoja koskeva unionin varaus) Muutos 26 Ehdotus asetukseksi 3 luku – 12 artikla – 1 kohta 1.  Maksusitoumusmäärärahojen kokonaisliikkumavara (unionin varaus), joka otetaan käyttöön siten, että ylitetään monivuotisessa rahoituskehyksessä vuosiksi 2022–2027 vahvistetut enimmäismäärät, muodostuu seuraavista eristä: a)  monivuotisessa rahoituskehyksessä vuoden n – 1 maksusitoumusmäärärahojen enimmäismääriin nähden jäävät liikkumavarat; b)  edellä a alakohdassa tarkoitettujen liikkumavarojen lisäksi vuodesta 2023 lähtien määrä, joka vastaa vuoden n – 2 aikana vapautettuja määrärahoja, sanotun kuitenkaan rajoittamatta varainhoitoasetuksen [15] artiklan soveltamista. 1.  Maksusitoumusmäärärahojen kokonaisliikkumavara (maksusitoumusmäärärahoja koskeva unionin varaus), joka otetaan käyttöön siten, että ylitetään monivuotisessa rahoituskehyksessä vuosiksi 2021–2027 vahvistetut enimmäismäärät, muodostuu seuraavista eristä: a)  monivuotisessa rahoituskehyksessä aiempien vuosien maksusitoumusmäärärahojen enimmäismääriin nähden jäävät liikkumavarat; a a)  käyttämättä jääneet vuoden n – 1 maksusitoumusmäärärahat; b)   määrä, joka vastaa vuoden n – 2 aikana vapautettuja määrärahoja, sanotun kuitenkaan rajoittamatta varainhoitoasetuksen [15] artiklan soveltamista; b a)  määrä, joka vastaa keskeytettyjä, vuonna n – 3 tehtyjä sitoumuksia, joita ei 7 artiklan mukaisesti saa enää ottaa talousarvioon; b b)  määrä, joka vastaa sakoista ja seuraamuksista saatavia tuloja. Muutos 27 Ehdotus asetukseksi 3 luku – 12 artikla – 2 kohta 2.  Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat ottaa käyttöön maksusitoumusmäärärahojen kokonaisliikkumavaran (unionin varaus) tai osan siitä SEUT-sopimuksen 314 artiklan mukaisen talousarviomenettelyn puitteissa. 2.  Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat ottaa käyttöön maksusitoumusmäärärahojen kokonaisliikkumavaran (maksusitoumusmäärärahoja koskeva unionin varaus) tai osan siitä SEUT 314 artiklan mukaisen talousarviomenettelyn puitteissa. Vuoden n liikkumavarat voidaan ottaa käyttöön vuonna n + 1 maksusitoumusmäärärahoja koskevasta unionin varauksesta, mikäli tämä ei ole ristiriidassa käsiteltävänä tai suunnitteilla olevien lisätalousarvioiden kanssa. Muutos 28 Ehdotus asetukseksi 3 luku – 12 artikla – 3 a kohta (uusi) 3 a.  Vuoden 2027 lopussa maksusitoumusmäärärahoja koskevassa unionin varauksessa edelleen käytettävissä olevat määrät siirretään seuraavaan monivuotiseen rahoituskehykseen vuoteen 2030 asti. Muutos 29 Ehdotus asetukseksi 3 luku – 13 artikla – 1 kohta Joustovälinettä voidaan käyttää rahoitettaessa tiettynä varainhoitovuonna sellaisia tarkasti määriteltyjä menoja, joita ei voida kattaa yhden tai useamman muun otsakkeen enimmäismäärien rajoissa käytettävissä olevista määristä. Jollei toisesta alakohdasta muuta johdu, joustovälinettä varten käytettävissä oleva vuotuinen enimmäismäärä on 1 000 miljoonaa euroa (vuoden 2018 hintoina). Joustovälinettä voidaan käyttää rahoitettaessa tiettynä varainhoitovuonna sellaisia tarkasti määriteltyjä menoja, joita ei voida kattaa yhden tai useamman muun otsakkeen enimmäismäärien rajoissa käytettävissä olevista määristä tai Euroopan globalisaatiorahastosta, Euroopan unionin solidaarisuusrahastosta ja hätäapuvarauksesta. Jollei toisesta alakohdasta muuta johdu, joustovälinettä varten käytettävissä oleva vuotuinen enimmäismäärä on 2 000 miljoonaa euroa (vuoden 2018 hintoina). Muutos 30 Ehdotus asetukseksi 3 luku – 14 artikla – 1 kohta 1.  Monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärien ulkopuolelle luodaan ennakoimattomiin menoihin varattu liikkumavara, jonka suuruus on korkeintaan 0,03 prosenttia unionin bruttokansantulosta, viimeiseksi keinoksi ennalta arvaamattomiin olosuhteisiin reagoimista varten. Se voidaan ottaa käyttöön ainoastaan lisätalousarvion tai vuotuisen talousarvion yhteydessä. 1.  Monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärien ulkopuolelle luodaan ennakoimattomiin menoihin varattu liikkumavara, jonka suuruus on korkeintaan 0,05 prosenttia unionin bruttokansantulosta, viimeiseksi keinoksi ennalta arvaamattomiin olosuhteisiin reagoimista varten. Se voidaan ottaa käyttöön ainoastaan lisätalousarvion tai vuotuisen talousarvion yhteydessä. Se voidaan ottaa käyttöön sekä maksusitoumus- että maksumäärärahojen osalta tai ainoastaan maksumäärärahojen osalta. Muutos 31 Ehdotus asetukseksi 3 luku – 14 artikla – 2 kohta 2.  Ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran käytössä ei yhtenäkään vuonna saa ylittää monivuotisen rahoituskehyksen vuosittaisen teknisen mukautuksen mukaista enimmäismäärää, ja siinä on noudatettava omien varojen enimmäismäärää. 2.  Ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran käytössä ei yhtenäkään vuonna saa ylittää monivuotisen rahoituskehyksen vuosittaisen teknisen mukautuksen mukaista enimmäismäärää. Muutos 32 Ehdotus asetukseksi 3 luku – 14 artikla – 3 kohta 3.  Ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran käyttöönoton seurauksena saadut määrät on kokonaisuudessaan kompensoitava yhden tai useamman monivuotiseen rahoituskehykseen sisältyvän otsakkeen liikkumavaroista kuluvana varainhoitovuotena tai tulevina varainhoitovuosina. Poistetaan. Muutos 33 Ehdotus asetukseksi 3 luku – 14 artikla – 4 kohta 4.  Edellä olevan 3 kohdan mukaisesti kompensoituja määriä ei saa ottaa uudelleen käyttöön monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa. Ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran käyttö ei saa johtaa siihen, että monivuotisessa rahoituskehyksessä kuluvaa varainhoitovuotta ja tulevia varainhoitovuosia varten vahvistetut maksusitoumus- ja maksumäärärahojen kokonaisenimmäismäärät ylittyvät. Poistetaan. Muutos 34 Ehdotus asetukseksi 4 luku – otsikko Monivuotisen rahoituskehyksen uudelleenarviointi ja tarkistaminen Tarkistaminen Muutos 35 Ehdotus asetukseksi 4 luku – 15 artikla – 1 kohta 1.  Monivuotista rahoituskehystä voidaan ennakoimattomissa tilanteissa tarkistaa voimassa olevan omia varoja koskevan päätöksen mukaisesti vahvistetun omien varojen enimmäismäärän rajoissa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 3 artiklan 2 kohdan, 16–20 artiklan ja 24 artiklan soveltamista. 1.  Monivuotisen rahoituskehyksen asianomaisia enimmäismääriä on tarkistettava ylöspäin, mikäli tämä on tarpeen unionin toimintapolitiikkojen ja erityisesti uusien toimintapoliittisten tavoitteiden rahoittamiseksi tilanteissa, joissa muuten olisi tarpeen ottaa käyttöön muita hallitusten välisiä tai niihin rinnastettavia rahoitusmenetelmiä, joilla kierrettäisiin SEUT 314 artiklassa määrätty talousarviomenettely, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 3 artiklan 2 kohdan, 16–20 artiklan ja 24 artiklan soveltamista. Muutos 36 Ehdotus asetukseksi 4 luku – 15 artikla – 3 kohta 3.  Edellä olevan 1 kohdan mukaisessa monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista koskevassa ehdotuksessa on tarkasteltava, onko menoja mahdollista kohdentaa tarkistettavana olevaan otsakkeeseen sisältyvien ohjelmien kesken uudelleen etenkin määrärahojen odotettavissa olevan vajaakäytön perusteella. Poistetaan. Muutos 37 Ehdotus asetukseksi 4 luku – 16 artikla – otsikko Monivuotisen rahoituskehyksen väliarviointi Monivuotisen rahoituskehyksen välitarkistus Muutos 38 Ehdotus asetukseksi 4 luku – 16 artikla Komissio esittää monivuotisen rahoituskehyksen toiminnasta arvioinnin ennen 1 päivää tammikuuta 2024. Tarvittaessa tähän arviointiin liitetään asianmukaiset ehdotukset. Komissio esittää ennen 1 päivää heinäkuuta 2023 lainsäädäntöehdotuksen tämän asetuksen tarkistamiseksi SEUT-sopimuksessa vahvistettujen menettelyjen mukaisesti monivuotisen rahoituskehyksen toiminnasta tehdyn arvioinnin pohjalta. Ennalta jaettuja jäsenvaltiokohtaisia määrärahoja ei tällaisen tarkistuksen yhteydessä vähennetä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän asetuksen 6 artiklan soveltamista. Ehdotus laaditaan ottaen huomioon arvio seuraavista: –  edistys, jota on tapahtunut pyrittäessä saavuttamaan kokonaistavoite osoittaa vuosien 2021–2027 monivuotisessa rahoituskehyksessä 25 prosenttia EU:n menoista ilmastotavoitteisiin sekä pyrittäessä saavuttamaan mahdollisimman pian vuotuinen 30 prosentin menotavoite; –  YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden valtavirtaistaminen; –  sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistaminen unionin talousarviossa (sukupuolitietoinen budjetointi); –  yhteistyössä sidosryhmien kanssa toteutettavien yksinkertaistamistoimenpiteiden vaikutus byrokratian vähentämiseen edunsaajien kannalta rahoitusohjelmien täytäntöönpanossa. Muutos 39 Ehdotus asetukseksi 4 luku – 17 artikla Ilmoittaessaan monivuotisen rahoituskehyksen teknisten mukautusten tuloksista Euroopan parlamentille ja neuvostolle komissio esittää samalla mahdolliset toteuttamisen perusteella tarpeellisiksi katsomansa ehdotukset maksumäärärahojen kokonaismäärän tarkistamiseksi varmistaakseen maksumäärärahojen vuosittaisten enimmäismäärien moitteettoman hallinnoinnin ja erityisesti sen, että niiden kehitys suhteessa maksusitoumusmäärärahoihin on hallittua. Ilmoittaessaan monivuotisen rahoituskehyksen teknisten mukautusten tuloksista Euroopan parlamentille ja neuvostolle tai siinä tapauksessa, että maksujen enimmäismäärät saattavat estää unionia noudattamasta oikeudellisia sitoumuksiaan, komissio esittää mahdolliset toteuttamisen perusteella tarpeellisiksi katsomansa ehdotukset maksumäärärahojen kokonaismäärän tarkistamiseksi varmistaakseen maksumäärärahojen vuosittaisten enimmäismäärien moitteettoman hallinnoinnin ja erityisesti sen, että niiden kehitys suhteessa maksusitoumusmäärärahoihin on hallittua. Muutos 40 Ehdotus asetukseksi 5 luku – 21 artikla – 1 kohta 1.  Unionin yleisestä talousarviosta osoitetaan [Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen XXXX/XX – Avaruusohjelma] mukaisiin laajamittaisiin hankkeisiin vuosiksi 2021–2027 enintään 14 196 miljoonaa euroa (vuoden 2018 hintoina). 1.  Unionin yleisestä talousarviosta osoitetaan enimmäismäärä yhteisesti Euroopan satelliittinavigointiohjelmiin (EGNOS ja Galileo) sekä Copernicukseen (Euroopan maanseurantaohjelma) vuosina 2021–2027. Enimmäismäärä on 15 prosenttia suurempi kuin kummankin [Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen XXXX/XX – Avaruusohjelma] mukaisen laajamittaisen hankkeen ohjeelliset määrät. Enimmäismäärän puitteissa tehtävät lisäykset rahoitetaan liikkumavaroista tai erityisvälineistä, eikä muiden ohjelmien ja hankkeiden määrärahoja vähennetä niiden vuoksi. Muutos 41 Ehdotus asetukseksi 5 luku – 21 artikla – 2 a kohta (uusi) 2 a.  Jos edellä mainituista laajamittaisista hankkeista aiheutuu unionin talousarvioon uusia rahoitustarpeita, komissio ehdottaa monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärien tarkistamista vastaavasti. Muutos 42 Ehdotus asetukseksi 6 luku – otsikko Toimielinten yhteistyö talousarviomenettelyssä Avoimuus ja toimielinten yhteistyö talousarviomenettelyssä Muutos 43 Ehdotus asetukseksi 6 luku – 22 artikla Toimielinten yhteistyö talousarviomenettelyssä Avoimuus ja toimielinten yhteistyö talousarviomenettelyssä Muutos 44 Ehdotus asetukseksi 6 luku – 22 artikla – 4 a kohta (uusi) Poliittisella tasolla pidettävissä kokouksissa Euroopan parlamenttia ja neuvostoa edustavat kummankin toimielimen jäsenet. Muutos 45 Ehdotus asetukseksi 6 luku – 22 artikla – 4 b kohta (uusi) Euroopan parlamentin ja neuvoston kokoukset, joissa hyväksytään talousarvioesitystä koskevat kannat, ovat julkisia. Muutos 46 Ehdotus asetukseksi 6 luku – 23 artikla Kaikki unionin ja Euratomin menot ja tulot sisällytetään unionin yleiseen talousarvioon varainhoitoasetuksen [7] artiklan mukaisesti, mukaan lukien menot, jotka johtuvat mahdollisesta päätöksestä, jonka neuvosto on Euroopan parlamenttia kuultuaan yksimielisesti hyväksynyt Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 332 artiklan puitteissa. Kaikki unionin ja Euratomin menot ja tulot sisällytetään unionin yleiseen talousarvioon SEUT 310 artiklan 1 kohdan mukaisesti, mukaan lukien menot, jotka johtuvat mahdollisesta päätöksestä, jonka neuvosto on Euroopan parlamenttia kuultuaan yksimielisesti hyväksynyt SEUT 332 artiklan puitteissa. Muutos 47 Ehdotus asetukseksi 7 luku – 24 artikla Komissio esittää ennen vuoden 1 päivää heinäkuun 2025 ehdotuksen uudeksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi. Komissio esittää ennen vuoden 1 päivää heinäkuun 2023 yhdessä välitarkistusta koskevien ehdotustensa kanssa kertomuksen, jossa esitetään menetelmät viiden plus viiden vuoden rahoituskehyksen käytännön täytäntöönpanoa varten. Komissio esittää ennen vuoden 1 päivää heinäkuun 2025 ehdotuksen uudeksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi. Jos uuden monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta ei ole annettu neuvoston asetusta ennen vuoden 31 päivää joulukuun 2027, monivuotisen rahoituskehyksen kattaman viimeisen vuoden enimmäismäärien ja muiden säännösten soveltamista jatketaan siihen asti, että asetus uuden rahoituskehyksen vahvistamisesta on hyväksytty. Jos unioniin liittyy uusi jäsenvaltio vuoden 2020 jälkeen, jatkettua rahoituskehystä on tarvittaessa tarkistettava liittymisen ottamiseksi huomioon. E.MUUTOKSET EHDOTUKSEEN TOIMIELINTEN SOPIMUKSEKSI 52.painottaa, että monivuotista rahoituskehystä koskevasta uudesta asetuksesta käytävien neuvottelujen ja sen hyväksymisen tuloksena ehdotusta Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission väliseksi toimielinten sopimukseksi talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta olisi muutettava seuraavasti: Muutos 48 Ehdotus toimielinten väliseksi sopimukseksi 1 osa A jakso – 6 a kohta (uusi) 6 a.  Muuta kuin unionin yleiseen talousarvioon sisältyvää toimintaa koskevat tiedot sekä unionin omien varojen eri lajien ennakoitu kehitys esitetään ohjeellisina erillisissä taulukoissa. Nämä tiedot sekä talousarvioesityksen mukana seuraavat asiakirjat saatetaan vuosittain ajan tasalle. Muutos 49 Ehdotus toimielinten väliseksi sopimukseksi I osa A jakso – 7 kohta 7.  Varmistaakseen varainhoidon moitteettomuuden toimielimet huolehtivat talousarviomenettelyn yhteydessä ja talousarviota hyväksyttäessä mahdollisuuksien mukaan siitä, että rahoituskehyksen eri otsakkeiden enimmäismääriin sisältyy riittävästi liikkumavaraa. 7.  Varmistaakseen varainhoidon moitteettomuuden toimielimet huolehtivat talousarviomenettelyn yhteydessä ja talousarviota hyväksyttäessä mahdollisuuksien mukaan siitä, että rahoituskehyksen eri otsakkeiden enimmäismäärien liikkumavaroihin tai käytettävissä oleviin erityisrahoitusvälineisiin sisältyy riittävästi määrärahoja. Muutos 50 Ehdotus toimielinten väliseksi sopimukseksi I osa A jakso – 8 kohta Vuoden 2027 jälkeisiä maksumäärärahoja koskevien ennakkoarvioiden ajantasaistaminen 8.  Komissio saattaa vuoden 2027 jälkeisiä maksumäärärahoja koskevat ennakkoarviot ajan tasalle vuonna 2024. Ajantasaistamisen yhteydessä otetaan huomioon kaikki asian kannalta merkitykselliset tiedot, mukaan lukien jo toteutuneet talousarvion maksusitoumus- ja maksumäärärahat sekä toteutumista koskevat ennakkoarviot. Lisäksi siinä otetaan huomioon säännöt, jotka on annettu sen varmistamiseksi, että maksumäärärahat kehittyvät hallitusti suhteessa maksusitoumusmäärärahoihin, sekä unionin bruttokansantuloa (BKTL) koskevat kasvuennusteet. Maksumäärärahoja koskevien ennakkoarvioiden ajantasaistaminen 8.  Komissio saattaa maksumäärärahoja koskevat vuoteen 2027 asti ulottuvat ja sen jälkeiset ennakkoarviot ajan tasalle vuosittain. Ajantasaistamisen yhteydessä otetaan huomioon kaikki asian kannalta merkitykselliset tiedot, mukaan lukien jo toteutuneet talousarvion maksusitoumus- ja maksumäärärahat sekä toteutumista koskevat ennakkoarviot. Lisäksi siinä otetaan huomioon säännöt, jotka on annettu sen varmistamiseksi, että maksumäärärahat kehittyvät hallitusti suhteessa maksusitoumusmäärärahoihin, sekä unionin bruttokansantuloa (BKTL) koskevat kasvuennusteet. Muutos 51 Ehdotus toimielinten väliseksi sopimukseksi I osa B jakso – 9 kohta 9.  Kun asianomaisessa perussäädöksessä Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöön ottamiselle säädetyt edellytykset täyttyvät, komissio esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle ehdotuksen määrärahojen siirtämisestä kyseeseen tuleviin budjettikohtiin. Globalisaatiorahastoon liittyvät määrärahasiirrot tehdään varainhoitoasetuksen mukaisesti. 9.  Kun asianomaisessa perussäädöksessä Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöön ottamiselle säädetyt edellytykset täyttyvät, komissio tekee ehdotuksen rahaston varojen käyttöönotosta. Euroopan parlamentti ja neuvosto tekevät yhdessä päätöksen globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta. Samaan aikaan kun komissio esittää globalisaatiorahaston varojen käyttöönottoa koskevan päätösehdotuksensa, se esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle ehdotuksen määrärahojen siirtämisestä kyseeseen tuleviin budjettikohtiin. Jos yhteisymmärrystä ei saavuteta, asiaa käsitellään seuraavassa talousarviota koskevassa trilogissa. Globalisaatiorahastoon liittyvät määrärahasiirrot tehdään varainhoitoasetuksen mukaisesti. Muutos 52 Ehdotus toimielinten väliseksi sopimukseksi I osa B jakso – 10 kohta 10.  Kun asianomaisessa perussäädöksessä Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varojen käyttöön ottamiselle säädetyt edellytykset täyttyvät, komissio tekee varainhoitoasetuksen mukaisesti asianomaista budjettivälinettä koskevan ehdotuksen. 10.  Kun asianomaisessa perussäädöksessä Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varojen käyttöön ottamiselle säädetyt edellytykset täyttyvät, komissio tekee ehdotuksen rahaston varojen käyttöönotosta. Euroopan parlamentti ja neuvosto tekevät yhdessä päätöksen solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotosta. Samaan aikaan kun komissio esittää solidaarisuusrahaston varojen käyttöönottoa koskevan päätösehdotuksensa, se esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle ehdotuksen määrärahojen siirtämisestä kyseeseen tuleviin budjettikohtiin. Jos yhteisymmärrystä ei saavuteta, asiaa käsitellään seuraavassa talousarviota koskevassa trilogissa. Solidaarisuusrahastoon liittyvät määrärahasiirrot tehdään varainhoitoasetuksen mukaisesti. Muutos 53 Ehdotus toimielinten väliseksi sopimukseksi I osa B jakso – 11 kohta 11.  Kun komissio katsoo tarpeelliseksi käyttää hätäapuvarausta, se esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle ehdotuksen määrärahojen siirtämisestä hätäapuvarauksesta asianomaisiin budjettikohtiin varainhoitoasetuksen mukaisesti. 11.  Kun komissio katsoo tarpeelliseksi käyttää hätäapuvarausta, se esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle ehdotuksen määrärahojen siirtämisestä hätäapuvarauksesta asianomaisiin budjettikohtiin varainhoitoasetuksen mukaisesti. Jos yhteisymmärrystä ei saavuteta, asiaa käsitellään seuraavassa talousarviota koskevassa trilogissa. Muutos 54 Ehdotus toimielinten väliseksi sopimukseksi I osa B jakso – 12 kohta Joustoväline 12.  Komissio tekee ehdotuksen joustovälineen käyttöönotosta tutkittuaan kaikki mahdollisuudet kohdentaa määrärahoja uudelleen sen otsakkeen sisällä, johon lisämenoja aiheutuu. Ehdotuksessa eritellään varoilla katettavat tarpeet ja varojen määrä. Tällainen ehdotus voidaan tehdä vain talousarvioesityksen tai lisätalousarvioesityksen yhteydessä. Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat ottaa joustovälineen käyttöön SEUT-sopimuksen 314 artiklan mukaisen talousarviomenettelyn puitteissa. Joustoväline 12.  Komissio tekee ehdotuksen joustovälineen käyttöönotosta käytettyään kokonaan asianomaisten otsakkeiden liikkumavarat. Ehdotuksessa eritellään varoilla katettavat tarpeet ja varojen määrä. Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat ottaa joustovälineen käyttöön SEUT 314 artiklan mukaisen talousarviomenettelyn puitteissa. Muutos 55 Ehdotus toimielinten väliseksi sopimukseksi I osa B jakso – 13 kohta 13.  Komissio ehdottaa ennakoimattomia menoja varten varatun liikkumavaran tai sen osan käyttöönottoa analysoituaan tarkkaan kaikki muut rahoitusmahdollisuudet. Tällainen ehdotus voidaan tehdä vain talousarvioesityksen tai lisätalousarvioesityksen yhteydessä. Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat ottaa ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran käyttöön SEUT-sopimuksen 314 artiklan mukaisen talousarviomenettelyn puitteissa. 13.  Komissio ehdottaa ennakoimattomia menoja varten varatun liikkumavaran tai sen osan käyttöönottoa analysoituaan tarkkaan kaikki muut rahoitusmahdollisuudet. Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat ottaa ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran käyttöön SEUT 314 artiklan mukaisen talousarviomenettelyn puitteissa. Muutos 56 Ehdotus toimielinten väliseksi sopimukseksi II osa A jakso – 14 a kohta (uusi) 14 a.  Uuden monivuotisen rahoituskehyksen hyväksymisen tai monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamisen helpottamiseksi sekä SEUT 312 artiklan 5 kohdan täytäntöönpanemiseksi toimielimet järjestävät seuraavanlaisia säännöllisiä kokouksia: –  SEUT 324 artiklassa tarkoitetut Euroopan parlamentin puhemiehen sekä neuvoston ja komission puheenjohtajien tapaamiset; –  neuvoston puheenjohtajavaltion ennen asianomaisia neuvoston kokouksia ja niiden jälkeen järjestämät tiedotustilaisuudet Euroopan parlamentin valtuuskunnalle; –  neuvoston työskentelyn kuluessa järjestettävät epäviralliset kolmenväliset kokoukset, joiden tarkoituksena on ottaa parlamentin näkemykset huomioon kaikissa neuvoston puheenjohtajavaltion laatimissa asiakirjoissa; –  trilogit sen jälkeen kun sekä parlamentti että neuvosto ovat hyväksyneet neuvotteluvaltuutukset; –  neuvoston puheenjohtajavaltion läsnäolo asianomaisessa parlamentin valiokunnassa ja vastavuoroisesti parlamentin neuvotteluryhmän läsnäolo asianomaisessa neuvoston kokoonpanossa. Parlamentti ja neuvosto toimittavat toisilleen kaikki asiakirjat, jotka on virallisesti hyväksytty niiden valmistelevissa elimissä tai virallisesti toimitettu niiden puolesta, heti kun ne ovat saatavilla. Muutos 57 Ehdotus toimielinten väliseksi sopimukseksi II osa B jakso – 15 kohta – 2 luetelmakohta –  Euroopan kehitysrahaston (EKR), Euroopan rahoitusvakausvälineen (ERVV) ja Euroopan vakausmekanismin (EVM) sekä muiden mahdollisten tulevien mekanismien tulot, menot, varat ja vastuut; –  Euroopan kehitysrahaston (EKR), Euroopan rahoitusvakausvälineen (ERVV) ja Euroopan vakausmekanismin (EVM) sekä muiden mahdollisten tulevien mekanismien, joita ei rahoiteta unionin talousarviosta mutta joiden tarkoituksena on tukea perussopimuksista johtuvia unionin toimintapoliittisia tavoitteita, tulot, menot, varat ja vastuut; Muutos 58 Ehdotus toimielinten väliseksi sopimukseksi II osa B jakso – 15 a kohta (uusi) 15 a.  Hyväksyessään varainhoitoasetuksen 30 artiklan 1 kohdan mukaisia itsenäisiä siirtoja komissio ilmoittaa budjettivallan käyttäjälle välittömästi tällaisten siirtojen yksityiskohtaiset perusteet. Jos parlamentti tai neuvosto esittää itsenäistä siirtoa koskevan varauman, komissio ottaa sen huomioon tarvittaessa myös peruuttamalla siirron. Muutos 59 Ehdotus toimielinten väliseksi sopimukseksi III osa A jakso – 24 a kohta (uusi) 24 a.  Jos budjettivallan käyttäjä päättää talousarviomenettelyn puitteissa erityisistä lisämäärärahoista, komissio ei kompensoi niitä rahoitussuunnitelmansa seuraavina vuosina, ellei budjettivallan käyttäjä ole nimenomaisesti antanut sille tehtäväksi tehdä niin. Muutos 60 Ehdotus toimielinten väliseksi sopimukseksi Liite A osa – 1 a kohta (uusi) 1 a.  Kukin toimielin sitoutuu olemaan toimittamatta muille toimielimille muita kuin kiireellisiä talousarviota koskevia kantoja, siirtoja tai muita tiedoksiantoja, joiden määräajat umpeutuvat niiden lomakaudella, sen varmistamiseksi, että kukin toimielin voi käyttää asianmukaisesti menettelyä koskevia oikeuksiaan. Toimielinten yksiköt ilmoittavat toisilleen hyvissä ajoin kunkin toimielimen lomakausien ajankohdat. Muutos 61 Ehdotus toimielinten väliseksi sopimukseksi Liite B osa – 2 kohta 2.  Hyvissä ajoin ennen kuin komissio hyväksyy talousarvioesityksen, kutsutaan koolle toimielinten kolmikantakokous (trilogi), jossa käsitellään tulevan varainhoitovuoden talousarvion mahdollisia painopisteitä. 2.  Hyvissä ajoin ennen kuin komissio hyväksyy talousarvioesityksen, kutsutaan koolle toimielinten kolmikantakokous (trilogi), jossa käsitellään tulevan varainhoitovuoden talousarvion mahdollisia painopisteitä sekä kuluvan varainhoitovuoden talousarvion toteutuksen yhteydessä esiin tulevia kysymyksiä. Muutos 62 Ehdotus toimielinten väliseksi sopimukseksi Liite C osa – 8 kohta 8.  Lojaalin ja tiiviin toimielinten yhteistyön varmistamiseksi Euroopan parlamentti ja neuvosto sitoutuvat ylläpitämään säännöllisiä ja aktiivisia yhteyksiä kaikilla tasoilla kummankin osapuolen neuvottelijoiden aktiivisen osallistumisen avulla koko talousarviomenettelyn ajan ja erityisesti sovittelun ajan. Euroopan parlamentti ja neuvosto varmistavat, että niiden keskinäinen tietojen- ja asiakirjojen vaihto on oikea-aikaista ja jatkuvaa niin virallisella kuin epävirallisella tasolla, ja sitoutuvat tarvittaessa pitämään teknisiä tai epävirallisia kokouksia sovittelujakson aikana yhteistyössä komission kanssa. Komissio varmistaa, että Euroopan parlamentti ja neuvosto saavat tiedot ja asiakirjat oikea-aikaisesti ja yhtäläisesti. 8.  Lojaalin ja tiiviin toimielinten yhteistyön varmistamiseksi Euroopan parlamentti ja neuvosto sitoutuvat ylläpitämään säännöllisiä ja aktiivisia yhteyksiä kaikilla tasoilla kummankin osapuolen neuvottelijoiden aktiivisen osallistumisen avulla koko talousarviomenettelyn ajan ja erityisesti sovittelun ajan. Euroopan parlamentti ja neuvosto varmistavat, että niiden keskinäinen tietojen- ja asiakirjojen vaihto on oikea-aikaista ja jatkuvaa niin virallisella kuin epävirallisella tasolla, erityisesti toimittamalla toisilleen kaikki menettelyyn liittyvät asiakirjat, jotka on hyväksytty niiden valmistelevissa elimissä, heti kun ne ovat saatavilla. Ne sitoutuvat myös tarvittaessa pitämään teknisiä tai epävirallisia kokouksia sovittelujakson aikana yhteistyössä komission kanssa. Komissio varmistaa, että Euroopan parlamentti ja neuvosto saavat tiedot ja asiakirjat oikea-aikaisesti ja yhtäläisesti. Muutos 63 Ehdotus toimielinten väliseksi sopimukseksi Liite D osa – 12 a kohta (uusi) 12 a.   Euroopan parlamentin ja neuvoston kokoukset, joissa hyväksytään talousarvioesitystä koskevat kannat, ovat julkisia. Muutos 64 Ehdotus toimielinten väliseksi sopimukseksi Liite E osa – 15 kohta 15.  Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat edustettuina asianmukaisella tasolla sovittelukomiteassa siten, että kumpikin valtuuskunta voi esittää toimielimensä puolesta poliittisesti sitovia lausuntoja ja että näin voidaan päästä lopulliseen yhteisymmärrykseen. 15.  Sekä Euroopan parlamenttia että neuvostoa edustavat sovittelukomiteassa kummankin toimielimen jäsenet, jotta kumpikin valtuuskunta voi esittää toimielimensä puolesta poliittisesti sitovia lausuntoja ja jotta näin voidaan päästä lopulliseen yhteisymmärrykseen. Muutos 65 Ehdotus toimielinten väliseksi sopimukseksi Liite E osa – 19 kohta 19.  Trilogiin osallistuvat kolme toimielintä sopivat ennalta sovittelukomitean kokousten ja trilogien päivämääristä. 19.  Trilogiin osallistuvat kolme toimielintä sopivat ennalta sovittelukomitean kokousten ja trilogien päivämääristä. Sovittelujakson aikana voidaan tarpeen mukaan järjestää ylimääräisiä kokouksia, myös teknisellä tasolla. Muutos 66 Ehdotus toimielinten väliseksi sopimukseksi Liite E osa – 21 a kohta (uusi) 21 a.   Jotta perustamissopimuksessa vahvistettua 21 päivän pituista sovittelujaksoa voidaan hyödyntää täysin ja jotta toimielimet voivat päivittää neuvottelukantansa, Euroopan parlamentti ja neuvosto sitoutuvat selvittämään sovittelumenettelyn tilanteen jokaisessa valmistelevien elintensä kokouksessa koko kyseisen jakson ajan eivätkä jätä sitä sen viimeisiin vaiheisiin. Muutos 67 Ehdotus toimielinten väliseksi sopimukseksi Liite G jakso – otsikko G osa Maksattamatta olevat määrät (Reste à liquider) G osa Talousarvion toteutus, maksut ja maksattamatta olevat määrät (Reste à liquider) Muutos 68 Ehdotus toimielinten väliseksi sopimukseksi Liite G osa – 36 kohta 36.  Ottaen huomioon, että on varmistettava maksumääräyksiin käytettävien määrärahojen kokonaismäärän hallittu kehitys suhteessa maksusitoumuksiin käytettäviin määrärahoihin, jotta vältetään maksattamatta olevien määrien epänormaali siirtyminen vuodesta toiseen, Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio sopivat valvovansa tiiviisti maksattamattomien määrien tasoa, jotta unionin ohjelmien toteutus ei häiriintyisi siksi, että maksumääräyksiin käytettäviä määrärahoja ei ole maksettu monivuotisen rahoituskehyksen voimassaolon päättyessä. 36.  Ottaen huomioon, että on varmistettava maksumääräyksiin käytettävien määrärahojen kokonaismäärän hallittu kehitys suhteessa maksusitoumuksiin käytettäviin määrärahoihin, jotta vältetään maksattamatta olevien määrien epänormaali siirtyminen vuodesta toiseen, Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio sopivat valvovansa tiiviisti maksuennusteita ja maksattamattomien määrien tasoa, jotta unionin ohjelmien toteutus ei häiriintyisi siksi, että maksumääräyksiin käytettäviä määrärahoja ei ole maksettu monivuotisen rahoituskehyksen voimassaolon päättyessä. Jotta kaikkien otsakkeiden maksujen tason ja profiilin asianmukaisuus voitaisiin varmistaa, määrärahojen vapauttamista ja etenkin automaattista vapauttamista koskevia sääntöjä sovelletaan tiukasti kaikissa otsakkeissa. Toimielimet tapaavat säännöllisesti talousarviomenettelyn aikana arvioidakseen yhdessä talousarvion toteutuksen tilannetta ja näkymiä meneillään olevana vuotena ja tulevina vuosina. Nämä tapaamiset järjestetään toimielinten välisinä kokouksina asianmukaisella tasolla, ja niitä ennen komissio esittää yksityiskohtaisen tilannekatsauksen rahasto- ja jäsenvaltiokohtaisesti maksujen toteutumisesta, saaduista korvausvaatimuksista ja tarkistetuista ennusteista. Jotta varmistetaan erityisesti se, että unioni pystyy täyttämään kaikki rahoitusvelvoitteensa, jotka johtuvat nykyisistä ja tulevista sitoumuksista vuosina 2021–2027 SEUT-sopimuksen 323 artiklan mukaisesti, Euroopan parlamentti ja neuvosto analysoivat komission arviot tarvittavista maksusitoumuksista ja keskustelevat niistä. Toimielimet tapaavat säännöllisesti talousarviomenettelyn aikana arvioidakseen yhdessä talousarvion toteutuksen tilannetta ja näkymiä meneillään olevana vuotena ja tulevina vuosina. Nämä tapaamiset järjestetään toimielinten välisinä kokouksina asianmukaisella tasolla, ja niitä ennen komissio esittää yksityiskohtaisen tilannekatsauksen rahasto- ja jäsenvaltiokohtaisesti maksujen toteutumisesta, saaduista korvausvaatimuksista ja tarkistetuista lyhyen tai pitkän aikavälin ennusteista. Jotta varmistetaan erityisesti se, että unioni pystyy täyttämään kaikki rahoitusvelvoitteensa, jotka johtuvat nykyisistä ja tulevista sitoumuksista vuosina 2021–2027 SEUT 323 artiklan mukaisesti, Euroopan parlamentti ja neuvosto analysoivat komission arviot tarvittavista maksusitoumuksista ja keskustelevat niistä. o o o 53.kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

Liite I – Monivuotinen rahoituskehys 2021–2027: enimmäismäärät ja enimmäismääriin sisältymättömät rahoitusvälineet (vuoden 2018 hintoina)

(milj. euroa – vuoden 2018 hintoina)

Liite II – Monivuotinen rahoituskehys 2021–2027: enimmäismäärät ja enimmäismääriin sisältymättömät rahoitusvälineet (käypinä hintoina)

(milj. euroa käypinä hintoina)

Liite III – Monivuotinen rahoituskehys 2021–2027: ohjelmakohtainen jako (vuoden 2018 hintoina)

Huom. Vertailun vuoksi taulukossa noudatetaan komission ehdotuksen mukaista yksittäisten EU:n ohjelmien rakennetta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta mahdollisia muutoksia, joita voidaan pyytää näiden ohjelmien hyväksymiseen johtavan lainsäädäntömenettelyn aikana.

(milj. euroa – vuoden 2018 hintoina)

* EP:n erillisvirastoille kohdentamaan määrään klustereissa 10 ja 11 sisältyy Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirastoa ja eurooppalaista raja- ja merivartiostoa koskevien 12. syyskuuta 2018 annettujen komission ehdotusten rahoitusvaikutus.

Liite IV – Monivuotinen rahoituskehys 2021–2027: ohjelmakohtainen jako (käypinä hintoina)

(milj. euroa käypinä hintoina)

* EP:n erillisvirastoille kohdentamaan määrään klustereissa 10 ja 11 sisältyy Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirastoa ja eurooppalaista raja- ja merivartiostoa koskevien 12. syyskuuta 2018 annettujen komission ehdotusten rahoitusvaikutus.

(1) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0075 ja P8_TA(2018)0076. (2) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0226. (3) EUVL C 215, 19.6.2018, s. 249. (4) EUVL L 282, 19.10.2016, s. 1. (5) EUVL C 242, 10.7.2018, s. 24.

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 14. marraskuuta 2018 ehdotuksesta neuvoston asetukseksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta tiettyihin valtion monialaisen tuen muotoihin 13 päivänä heinäkuuta 2015 annetun neuvoston asetuksen (EU) 2015/1588 muuttamisesta (COM(2018)0398 – C8-0316/2018 – 2018/0222(NLE))

P8_TA(2018)0450 A8-0315/2018

(Kuuleminen)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (COM(2018)0398),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 109 artiklan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C8‑0316/2018),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 78 c artiklan,

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön (A8-0315/2018),

1.  hyväksyy komission ehdotuksen;

2.  pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

3.  pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia parlamentin hyväksymään tekstiin;

4.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. marraskuuta 2018 aseviennistä: yhteisen kannan 2008/944/YUTP täytäntöönpano (2018/2157(INI))

P8_TA(2018)0451 A8-0335/2018

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 21 artiklassa vahvistetut periaatteet, joita ovat erityisesti demokratian ja oikeusvaltion edistäminen ja rauhan säilyttäminen, konfliktien estäminen ja kansainvälisen turvallisuuden lujittaminen,

–  ottaa huomioon 8. joulukuuta 2008 vahvistetun neuvoston yhteisen kannan 2008/944/YUTP sotilasteknologian ja puolustustarvikkeiden viennin valvontaa koskevien yhteisten sääntöjen määrittämisestä(1), (’yhteinen kanta’)

–  ottaa huomioon yhteisen kannan 8 artiklan 2 kohdan mukaisesti laaditun yhdeksännentoista vuosikertomuksen(2),

–  ottaa huomioon tehokkaan asevientivalvonnan edistämisestä 22. tammikuuta 2018 annetun neuvoston päätöksen (YUTP) 2018/101(3) ja asekauppasopimuksen täytäntöönpanoa tukevista EU:n tiedotustoimista 29. toukokuuta 2017 annetun neuvoston päätöksen (YUTP) 2017/915(4),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin yhteisen puolustustarvikeluettelon päivitetyn version, jonka neuvosto hyväksyi 26. helmikuuta 2018(5),

–  ottaa huomioon sotilasteknologian ja puolustustarvikkeiden viennin valvontaa koskevien yhteisten sääntöjen määrittämisestä hyväksyttyyn neuvoston yhteiseen kantaan liittyvän käyttäjän oppaan,

–  ottaa huomioon 12. toukokuuta 1996 hyväksytyn tavanomaisten aseiden ja kaksikäyttötuotteiden ja -teknologian vientivalvontaa koskevan Wassenaarin järjestelyn sekä tällaisten tuotteiden ja teknologian ja ampumatarvikkeiden joulukuussa 2017 ajantasaistetut luettelot(6),

–  ottaa huomioon 25. kesäkuuta 2012 hyväksytyn ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevan EU:n strategiakehyksen ja toimintasuunnitelman ja erityisesti toimintasuunnitelman tuloksen 11 (e) sekä 20. heinäkuuta 2015 hyväksytyn ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevan EU:n toimintasuunnitelman (2015–2019) ja erityisesti sen tavoitteen 21 (d),

–  ottaa huomioon YK:n yleiskokouksen 2. huhtikuuta 2013 hyväksymän asekauppasopimuksen(7), joka tuli voimaan 24. joulukuuta 2014,

–  ottaa huomioon yhteisön sisällä tapahtuvia puolustukseen liittyvien tuotteiden siirtoja koskevien ehtojen yksinkertaistamisesta 6. toukokuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/43/EY(8),

–  ottaa huomioon kaksikäyttötuotteiden vientiä, siirtoa, välitystä ja kauttakulkua koskevan yhteisön valvontajärjestelmän perustamisesta 5. toukokuuta 2009 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 428/2009(9), sellaisena kuin se on muutettuna 16. huhtikuuta 2014 annetulla asetuksella (EU) N:o 599/2014, sekä asetuksen liitteessä I olevan luettelon kaksikäyttötuotteista ja -teknologiasta (”kaksikäyttötuoteasetus”),

–  ottaa huomioon YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja erityisesti tavoitteen nro 16, jolla pyritään edistämään oikeudenmukaisten, rauhanomaisten ja osallistavien yhteiskuntien kestävää kehitystä,

–  ottaa huomioon YK:n aseidenriisuntaohjelman "Yhteisen tulevaisuutemme turvaaminen”,

–  ottaa huomioon tiettyjen sellaisten tavaroiden kaupasta, joita voi käyttää kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanoon, kidutukseen ja muuhun julmaan, epäinhimilliseen tai halventavaan kohteluun tai rankaisemiseen, annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1236/2005 muuttamisesta 23. marraskuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/2134(10),

–  ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusvaltuutetun toimiston ihmisoikeusneuvostolle antaman raportin aseiden siirtojen vaikutuksesta ihmisoikeuksien toteutumiseen(11),

–  ottaa huomioon aikaisemmat asiaa koskevat päätöslauselmansa ja erityisesti 13. syyskuuta 2017(12) ja 17. joulukuuta 2015(13) antamansa päätöslauselmat yhteisen kannan täytäntöönpanosta,

–  ottaa huomioon ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan puolustusalan teollisen kehittämisen ohjelman perustamisesta EU:n puolustusteollisuuden kilpailukyvyn ja innovointikapasiteetin tukemiseksi (COM(2017)0294) ja ehdotuksen asetukseksi Euroopan puolustusrahastosta (COM(2018)0476),

–  ottaa huomioon 25. helmikuuta 2016(14), 15. kesäkuuta 2017(15) ja 30. marraskuuta 2017(16) antamansa päätöslauselmat Jemenin humanitaarisesta tilanteesta,

–  ottaa huomioon 27. helmikuuta 2014 antamansa päätöslauselman aseistettujen miehittämättömien ilma-alusten käytöstä(17),

–  ottaa huomioon Jemenin ihmisoikeustilanteesta 17. elokuuta 2018 annetun YK:n ihmisoikeusneuvoston raportin, jossa tarkastellaan myös syyskuun 2014 jälkeen tehtyjä rikkomuksia ja loukkauksia (A/HRC/39/43),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan ja 132 artiklan 2 kohdan,

–  ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan mietinnön (A8-0335/2018),

A.  ottaa huomioon, että Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan 51 artiklassa vahvistetaan luonnollinen oikeus erilliseen tai yhteiseen puolustautumiseen;

B.  ottaa huomioon, että aseiden viennillä ja siirroilla on kiistämätön vaikutus ihmisoikeuksiin ja ihmisten turvallisuuteen, sosioekonomiseen kehitykseen ja demokratiaan; ottaa huomioon, että asevienti vaikuttaa myös olosuhteisiin, joiden vuoksi ihmiset joutuvat pakenemaan kotimaistaan; katsoo, että nämä ovat perusteltuja syitä luoda tiukka, avoin, vaikuttava ja yleisesti hyväksytty ja määritelty asevalvontajärjestelmä;

C.  ottaa huomioon, että yhteinen kanta 2008/944/YUTP on oikeudellisesti sitova asiakirja, jossa vahvistetaan kahdeksan perustetta; katsoo, että jos nämä perusteet eivät täyty, vientilupa olisi evättävä (perusteet 1–4) tai epäämistä olisi ainakin harkittava (perusteet 5–8); ottaa huomioon, että yhteisen kannan 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti päätös sotilasteknologian tai puolustustarvikkeiden siirrosta tai siirron epäämisestä on edelleen kunkin jäsenvaltion omassa harkinnassa;

D.  toteaa uusimpien lukujen(18) osoittavan, että aseiden vienti 28 jäsenvaltion EU:sta oli yli 27 prosenttia maailmanlaajuisesta kokonaisviennistä vuosina 2013–2017, mikä tekee unionista maailman toiseksi suurimman aseiden toimittajan Yhdysvaltain (34 prosenttia) jälkeen ja ennen Venäjää (22 prosenttia); ottaa huomioon, että vuosina 2015 ja 2016 myönnettyjen asevientilupien arvo oli suurimmillaan unionin tietojen keräämisen käynnistymisen jälkeen ja niiden kokonaisarvo oli 195,95 miljardia euroa vuonna 2015 ja tavanomaisten aseiden vientiä käsittelevän työryhmän (COARM) tuoreimman kertomuksen mukaan 191,45 miljardia euroa vuonna 2016(19); toteaa, että vuosien 2015 ja 2016 luvut ovat valitettavasti harhaanjohtavia ja epätarkkoja, koska lupien määrä ei ole lähitulevaisuudessa odotettavissa olevaa todellista vientiä kuvaava tarkka luku vaan kuvastaa osittain pikemminkin aikomusta;

E.  ottaa huomioon, että COARM-työryhmän vuosikertomukset ovat toistaiseksi ainoa väline, jonka tarkoituksena on kattaa yhteisen kannan täytäntöönpano; katsoo, että nämä kertomukset ovat lisänneet jäsenvaltioiden aseviennin avoimuutta ja että käyttäjän oppaan ohjeiden ja selitysten määrä on lisääntynyt huomattavasti; ottaa huomioon, että yhteinen kanta on lisännyt tietoja asevientilupien myöntämisestä;

F.  huomauttaa, että sekä maailmanlaajuinen että alueellinen turvallisuusympäristö on muuttunut suuresti, erityisesti unionin eteläisellä ja itäisellä naapurialueella, mikä korostaa sitä, että on kiireellisesti parannettava menetelmiä, joiden avulla vientilupiin liittyviin riskinarviointeihin tuotetaan tietoa, ja tehtävä niistä turvallisempia;

G.  toteaa, että yhteisen kannan 3 artiklan mukaan kahdeksalla perusteella määritellään vain vähimmäistaso, eivätkä ne estä jäsenvaltioita toteuttamasta tiukempia aseviennin valvontaa koskevia toimenpiteitä; toteaa, että aseiden vientiluvan myöntämistä tai epäämistä koskeva päätöksentekoprosessi kuuluu yksinomaan jäsenvaltioiden toimivaltaan;

H.  ottaa huomioon, että kaikki jäsenvaltiot eivät toimita COARM-työryhmälle täydellisiä tietoja; ottaa huomioon, että koska tietojen keruujärjestelyt ja esittämismenettelyt vaihtelevat jäsenvaltioittain ja ne tulkitsevat kahdeksaa perustetta eri tavoin, tietokokonaisuudet ovat epätäydellisiä ja erilaisia ja aseiden vientikäytännöt vaihtelevat laajasti; muistuttaa, että tietojenvaihdon on oltava kunkin maan kansallisen lainsäädännön ja hallinnollisten menettelyjen mukaista;

I.  ottaa huomioon, että tällä hetkellä ei ole olemassa standardoitua, riippumatonta varmennus- ja raportointijärjestelmää, joka antaisi tietoa yhteisen kannan kahdeksan perusteen noudattamisesta;

J.  ottaa huomioon, että viime vuosina on hyväksytty pienaseiden ja kevyiden aseiden laitonta kauppaa koskevia toimenpiteitä ja Wassenaarin järjestelyyn sisältyvää kaksikäyttötuotteiden ja -teknologian luetteloa on päivitetty; ottaa huomioon, että vaikka aseiden välityksen valvonnan, unionin ulkopuolella tapahtuvan lisensoidun valmistuksen ja loppukäyttäjien valvonnan kaltaisia kysymyksiä on otettu käsiteltäväksi ja jossain määrin sisällytetty itse yhteiseen kantaan, monet erityisesti kaksikäyttötuotteiden, kyberteknologian ja valvonnan alan tuotteet eivät vielä kuulu valvontajärjestelmän piiriin;

K.  ottaa huomioon, että 19. vuosikertomus paljastaa, että 40,5 prosenttia aseiden vientiluvista myönnettiin MENA-alueen maihin ja niiden arvo oli 77,5 miljardia euroa ja että Saudi-Arabian, Egyptin ja Yhdistyneiden arabiemiirikuntien osuus tästä viennistä oli suurin ja arvoltaan 57,9 miljardia euroa;

L.  ottaa huomioon, että joissakin tapauksissa tiettyihin maihin, esimerkiksi Saudi-Arabiaan, Yhdistyneisiin arabiemiirikuntiin ja Saudi-Arabian johtaman liittouman jäsenmaihin, vietyjä aseita on käytetty Jemenin kaltaisissa konflikteissa; katsoo, että tällainen vienti on selvästi yhteisen kannan vastaista;

M.  huomauttaa, että 25. helmikuuta 2016 antamassaan päätöslauselmassa Jemenin humanitaarisesta tilanteesta parlamentti kehotti komission varapuheenjohtajaa / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa tekemään aloitteen EU:n asevientikiellon määräämiseksi Saudi-Arabialle;

N.  ottaa huomioon, että EU:n jäsenvaltioiden luvallisesti siirtämillä ja sittemmin Jemenin nykyisessä konfliktissa käytetyillä aseilla on ollut katastrofaalinen vaikutus Jemenin kestävään kehitykseen;

O.  ottaa huomioon, että puolustusalasta on tullut EU:n toimintapolitiikan keskeinen osa-alue, koska EU:n globaalistrategiassa todetaan, että kestävä, innovatiivinen ja kilpailukykyinen eurooppalainen puolustusteollisuus on olennainen Euroopan strategisen riippumattomuuden ja uskottavan YTPP:n kannalta(20); ottaa huomioon, että asevienti on keskeinen tekijä Euroopan puolustusalan teollisen ja teknologisen perustan tehostamisessa ja että puolustusteollisuuden ensisijaisena tavoitteena on taata EU:n jäsenvaltioiden turvallisuus ja puolustus ja edistää osaltaan YUTP:n täytäntöönpanoa; ottaa huomioon, että Euroopan puolustusrahaston ja sen äskettäin käynnistetyn edeltäjän Euroopan puolustusteollisen kehittämisohjelman päätehtävänä on tukea Euroopan puolustusteollisuuden kilpailukykyä(21);

P.  ottaa huomioon, että avoimuustoimenpiteet, kuten aseviennin valvonta, auttavat edistämään luottamusta jäsenvaltioiden välillä;

Q.  ottaa huomioon, että yhteisen kannan 10 artiklassa todetaan yksiselitteisesti, että kahdeksan perusteen noudattaminen on etusijalla jäsenvaltioiden mahdollisiin taloudellisiin, sosiaalisiin, kaupallisiin tai teollisiin etuihin nähden;

Yhteisen kannan lujittaminen ja sen täytäntöönpanon parantaminen

1.  korostaa, että valtioilla on legitiimi oikeus hankkia sotilasteknologiaa itsepuolustustarkoituksiin; toteaa, että puolustusteollisuuden ylläpitäminen on osa jäsenvaltioiden itsepuolustusta;

2.  toteaa, että eurooppalaiset puolustusmarkkinat toimivat välineenä, jolla taataan jäsenvaltioiden ja EU:n kansalaisten turvallisuus ja puolustus, ja ne edistävät yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP) ja erityisesti yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (YTPP) täytäntöönpanoa; kehottaa jäsenvaltioita pääsemään eroon parhaillaan vallitsevasta puolustusmenojen tehottomuudesta, joka johtuu päällekkäisyyksistä, hajanaisuudesta ja yhteentoimivuuden puutteesta, ja pyrkimään siihen, että EU:sta tulisi turvallisuuden tuottaja, muun muassa valvomalla asevientiä nykyistä paremmin;

3.  toteaa, että EU on ainoa valtioiden unioni, jolla on oikeudellisesti sitova kehys, jonka avulla parannetaan aseiden viennin valvontaa myös kriisialueilla ja valtioissa, joiden ihmisoikeustilanne on kyseenalainen; pitää tässä yhteydessä myönteisenä, että kolmannet maat Euroopassa ja sen ulkopuolella ovat liittyneet aseviennin valvontajärjestelmään yhteisen kannan pohjalta; kannustaa myös jäljellä olevia ehdokasmaita, maita, jotka ovat saamassa ehdokasmaan aseman, ja maita, jotka haluavat muutoin astua EU-jäsenyyteen johtavalle tielle, soveltamaan yhteisen kannan säännöksiä;

4.  korostaa, että on kiireesti vahvistettava EU:n edustustojen roolia jäsenvaltioiden ja Euroopan ulkosuhdehallinnon (EUH) avustamisessa vientilupiin liittyvissä riskinarvioinneissa ja loppukäyttäjien valvonnan, toimitusten jälkeisen valvonnan sekä paikan päällä tehtävien tarkastusten suorittamisessa;

5.  panee merkille, että jäsenvaltiot soveltavat ja tulkitsevat yhteisen kannan kahdeksaa perustetta eri tavoin; kehottaa soveltamaan kahdeksaa perustetta yhtenäisesti, johdonmukaisesti ja koordinoidusti ja panemaan yhteisen kannan ja sen velvoitteet kokonaisuudessaan täytäntöön;

6.  katsoo, että vientilupiin liittyviin riskinarviointimenetelmiin olisi sisällytettävä ennalta varautumisen periaate ja että jäsenvaltioiden olisi arvioitava paitsi sitä, saatetaanko jotakin tiettyä sotilasteknologiaa käyttää kansallisiin tukahduttamistoimiin tai muihin ei-toivottuihin tarkoituksiin, myös kohdemaan kokonaistilanteeseen perustuvia riskejä ja otettava huomioon sellaiset tekijät kuin demokratian ja oikeusvaltion tila ja sosioekonominen kehitys;

7.  kehottaa 13. syyskuuta 2017 antamiensa suositusten mukaisesti jäsenvaltioita ja EUH:ta käyttämään meneillään olevaa tarkistusprosessia tiedonvaihtomekanismien vahvistamiseen antamalla vientilupiin liittyviin riskinarviointeihin laadullisesti ja määrällisesti parempaa tietoa seuraavasti:

8.  kehottaa jäsenvaltioita ja EUH:ta lisäämään vientiin liittyvien asioiden parissa työskentelevää henkilöstöään sekä kansallisella että EU:n tasolla; kannustaa käyttämään EU:n varoja jäsenvaltioiden lupa- ja täytäntöönpanoviranomaisten valmiuksien kehittämiseen;

9.  muistuttaa, että yksi syy yhteisen kannan laatimiseen oli estää eurooppalaisten aseiden käyttö jäsenvaltioiden asevoimia vastaan ja estää ihmisoikeusloukkaukset ja aseellisten konfliktien pitkittyminen; toteaa jälleen, että yhteisessä kannassa asetetaan vähimmäisvaatimukset, joita jäsenvaltioiden on noudatettava asevientivalvonnan alalla, ja että siihen sisältyy velvoite arvioida vientilupahakemusta kaikkien siinä lueteltujen kahdeksan perusteen osalta;

10.  arvostelee sitä, että jäsenvaltiot jättävät järjestelmällisesti soveltamatta kahdeksaa perustetta ja että sotilasteknologiaa päätyy kohteisiin ja loppukäyttäjille, jotka eivät ole yhteisessä kannassa vahvistettujen perusteiden mukaisia; kehottaa jälleen arvioimaan riippumattomasti sitä, noudattavatko jäsenvaltiot yhteisen kannan kahdeksaa perustetta; katsoo, että kahdeksan perusteen soveltamisessa olisi pyrittävä parempaan yhdenmukaisuuteen; pitää valitettavana, ettei ole annettu säännöksiä seuraamusten määräämisestä jäsenvaltioille, jotka eivät tarkista kahdeksan perusteen noudattamista ennen lupien myöntämistä; kehottaa jäsenvaltioita parantamaan yhteisen kannan täytäntöönpanon johdonmukaisuutta ja kehottaa niitä säätämään riippumattomia tarkastuksia koskevista järjestelyistä;

11.  katsoo, että vienti Saudi-Arabiaan, Yhdistyneisiin arabiemiirikuntiin ja muihin Saudi-Arabian Jemenissä johtaman liittouman jäsenmaihin on vähintään kahden perusteen vastaista, sillä kyseiset maat ovat osallistuneet vakaviin humanitaarisen oikeuden loukkauksiin, kuten YK:n toimivaltaiset viranomaiset ovat vahvistaneet; toistaa 13. syyskuuta 2017 esittämänsä kehotuksen asettaa Saudi-Arabia kiireesti asevientikieltoon ja kehottaa korkeaa edustajaa / varapuheenjohtajaa ja neuvostoa laajentamaan vientikiellon koskemaan myös kaikkia muita Saudi-Arabian Jemenissä johtaman liittouman jäseniä;

12.  pitää välttämättömänä käynnistää prosessi sellaisen mekanismin luomiseksi, jolla rangaistaan jäsenvaltioita, jos ne eivät noudata yhteistä kantaa;

13.  toteaa, että eräät jäsenvaltiot ovat lopettaneet aseiden toimittamisen Saudi-Arabiaan ja muille Saudi-Arabian Jemenissä johtaman liittouman jäsenille niiden toimien vuoksi, kun taas toiset ovat jatkaneet sotilasteknologian toimittamista; onnittelee esimerkiksi Saksaa ja Alankomaita, jotka ovat muuttaneet käytäntöjään Jemenin konfliktin osalta; pitää kuitenkin erittäin valitettavana, että muut jäsenvaltiot eivät näytä ottavan huomioon kohdemaan toimintaa ja vietyjen aseiden ja ampumatarvikkeiden lopullista käyttöä; korostaa, että tämä käytäntöjen välinen ero uhkaa heikentää koko EU:n asevalvontajärjestelmää;

14.  on huolissaan siitä, että lähes kaikki tiettyihin maihin, kuten Egyptiin ja Saudi-Arabiaan, suuntautuvaa vientiä koskevat vientilupahakemukset on hyväksytty, vaikka vienti näihin maihin on vähintään yhteisen kannan perusteiden 1–6 vastaista, ja muistuttaa, että perusteiden 1–4 rikkomisen on johdettava vientiluvan epäämiseen; pitää valitettavana, että Saudi-Arabiaan kohdistuvan viennin osalta on hyväksytty miltei kaikki vientilupahakemukset (95 prosenttia) luokassa ML9(22) (sota-alukset, joita käytetään Jemenin merisaarron valvontaan), luokassa ML10 (ilma-alukset) ja luokassa ML4 (pommit jne.), jotka ovat olleet erittäin tärkeitä ilmaoperaatiolle ja pahentaneet humanitaarista tilannetta, heikentäneet koko maan kestävää kehitystä ja pahentaneet Jemenin väestön jatkuvaa kärsimystä;

15.  on tyrmistynyt siitä, että suuria määriä EU:ssa tehtyjä aseita ja ampumatarvikkeita on löydetty Da’eshin hallusta Syyriassa ja Irakissa; panee merkille, että Bulgaria ja Romania eivät ole soveltaneet tehokkaasti yhteistä kantaa loppukäyttäjätodistusten vastaisissa uudelleensiirroissa; kehottaa kaikkia jäsenvaltioita vastaisuudessa kieltämään vastaavanlaiset siirrot, erityisesti Yhdysvaltoihin ja Saudi-Arabiaan, ja kehottaa EUH:ta ja jäsenvaltioita, erityisesti Bulgariaa ja Romaniaa, selittämään COARM-työryhmän yhteydessä mutta myös julkisesti parlamentin turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alivaliokunnassa, mihin toimiin asiassa on ryhdytty; kehottaa EUH:ta puuttumaan moniin äskettäisessä Conflict Armament Research -järjestön raportissa esiin tuotuihin tapauksiin ja selvittämään tehokkaampia menetelmiä arvioida tarkoituksenvastaisten siirtojen riskiä COARM-työryhmässä ja muilla asiaankuuluvilla foorumeilla, muun muassa asettamalla jäsenvaltioille velvoitteen hylätä vientilupa, jos on selvästi olemassa riski, että viennin kohteena oleva sotilasteknologia tai puolustustarvikkeet voidaan siirtää tarkoituksenvastaisesti; päättää käynnistää tutkinnan tästä asiasta;

16.  on huolissaan siitä, että sodan aikana ja huomattavien poliittisten jännitteiden vallitessa asejärjestelmien toimittaminen voi vaikuttaa kohtuuttomasti siviileihin; korostaa, että konfliktit olisi ratkaistava ensisijaisesti diplomaattisin keinoin; kehottaa tästä syystä jäsenvaltioita toteuttamaan toimia todellisen yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan aikaansaamiseksi;

17.  toteaa, että perusteen 8 parempi täytäntöönpano edistäisi merkittävästi EU:n kehitystavoitteita ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteita, erityisesti tavoitetta 16.4, koskevan politiikan johdonmukaisuutta; kehottaa jäsenvaltioita ja EUH:ta käyttämään yhteisen kannan meneillään olevaa tarkasteluprosessia tähän tarkoitukseen; suosittelee, että käyttäjän opas päivitetään tältä osin siten, että ei keskitytä pelkästään aseiden hankinnan kehitysvaikutukseen vastaanottajamaassa vaan myös aseiden käytön mahdollisiin kehitystä haittaaviin tekijöihin myös muissa kuin vastaanottajamaissa;

18.  ehdottaa, että olisi tutkittava, millaisia mahdollisuuksia EU:lla on tukea jäsenvaltioita yhteisen kannan kahdeksan perusteen noudattamisessa erityisesti toimittamalla niille tietoja riskinarviointivaiheessa, tekemällä loppukäyttäjiä koskevia tarkastuksia ja lähetyksiä koskevia ennakkotarkastuksia sekä päivittämällä säännöllisesti niiden kolmansien maiden luetteloa, jotka ovat yhteisen kannan perusteiden mukaisia;

19.  panee merkille, että neuvosto suorittaa vuonna 2018 yhteisen kannan täytäntöönpanoa ja sen tavoitteiden täyttymistä koskevan uudelleentarkastelun; kehottaa tarkastelemaan yhteistä kantaa uudelleen sen määrittämiseksi, miten sitä pannaan täytäntöön kansallisella tasolla, mukaan luettuna arvio eri tavoista, joilla yhteinen kanta on pantu täytäntöön maiden laeissa ja asetuksissa, vientilupahakemusten arvioinnissa käytettävät menetelmät sekä siihen osallistuvat hallituksen virastot ja ministeriöt; korostaa tässä yhteydessä, että vasta käynnistetystä Euroopan puolustusteollisen kehittämisohjelmasta ja tulevasta puolustusrahastosta rahoitettavien hankkeiden on kuuluttava kansallisten ja EU:n valvonta- ja raportointimekanismien- ja järjestelyjen piiriin ja niihin on sovellettava täyttä parlamentaarista valvontaa; katsoo, että myös ehdotetun Euroopan rauhanrahaston on kuuluttava parlamentaarisen valvonnan piiriin;

20.  kehottaa jäsenvaltioita pääsemään eroon parhaillaan vallitsevasta puolustusmenojen tehottomuudesta, joka johtuu päällekkäisyyksistä, hajanaisuudesta ja yhteentoimivuuden puutteesta, ja pyrkimään siihen, että EU:sta tulisi turvallisuuden tuottaja, muun muassa valvomalla asevientiä nykyistä paremmin;

21.  katsoo, että tuotteisiin liittyville toimille, jotka koskevat pääasiassa vientitarkoituksiin kehitettäviä pienaseita ja kevyitä aseita, ei olisi myönnettävä unionin rahoitusta tulevan Euroopan puolustusrahaston perustamisesta annettavan asetuksen yhteydessä (COM(2018)0476);

22.  pitää brexitin yhteydessä tärkeänä, että Yhdistynyt kuningaskunta sitoutuisi jatkossakin noudattamaan yhteistä kantaa ja soveltaisi sen toimintaohjeita muiden eurooppalaisten kolmansien maiden tapaan;

23.  korostaa, että Euroopan puolustusalan kilpailukyvyn lisäämispyrkimyksen ei pidä heikentää yhteisen kannan kahdeksan perusteen soveltamista, koska ne ovat etusijalla jäsenvaltioiden taloudellisiin, kaupallisiin, sosiaalisiin tai teollisiin etuihin nähden;

24.  katsoo, että yhteisön sisällä tapahtuvien puolustukseen liittyvien tuotteiden siirtoja koskevien ehtojen yksinkertaistamisesta annetun direktiivin 2009/43/EY täytäntöönpanon olisi vastattava yhteistä kantaa, myös varaosien ja komponenttien osalta; panee merkille, että yhteinen kanta ei sisällä soveltamisalan rajoituksia ja siten sen kahdeksan perustetta koskevat myös EU:n sisäisiä siirtoja;

25.  palauttaa mieliin, että EU:n yritysten puutteellisesti valvottavan verkkovalvontateknologian viennin haittavaikutukset voivat heikentää EU:n digitaalisen infrastruktuurin turvallisuutta ja ihmisoikeuksien kunnioittamista; pitää tässä yhteydessä tärkeänä, että EU:n kaksikäyttöasetusta tarkistetaan nopeasti, vaikuttavasti ja kattavasti; muistuttaa komission ehdotusta koskevasta parlamentin kannasta, joka hyväksyttiin ylivoimaisella enemmistöllä tammikuussa 2018, ja ehdottaa, että neuvosto vahvistaa kunnianhimoisen kannan, jotta lainsäädäntövallan käyttäjät voivat päästä sopimukseen ennen tämän vaalikauden loppua; kehottaa jäsenvaltioita kiinnittämään vientivalvonnan ja kahdeksan perusteen soveltamisen osalta enemmän huomiota valvontateknologian kaltaisiin tuotteisiin, joita voidaan käyttää sekä siviili- että sotilastarkoituksiin, ja vastaavasti komponentteihin, joita voidaan käyttää sähköisessä sodankäynnissä tai ihmisoikeuksien rikkomiseen; kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota investoimaan riittävästi teknologia- ja henkilöresursseihin, jotta voidaan antaa erityistä kyberturvallisuusohjelmia koskevaa koulutusta; kehottaa jäsenvaltioita edistämään kansainvälisellä tasolla näiden tuotteiden lisäämistä valvontaluetteloihin (erityisesti Wassenaarin järjestelyssä);

26.  kannustaa jäsenvaltioita arvioimaan aikaisempaa yksityiskohtaisemmin kolmansissa maissa tapahtuvaa lisensoitua valmistusta ja varmistamaan vahvemman suojan ei-toivottua käyttöä vastaan; vaatii yhteisen kannan tiukkaa soveltamista kolmansissa maissa tapahtuvaan lisensoituun valmistukseen; edellyttää lisensoitua valmistusta koskevien järjestelyjen rajoittamista maihin, jotka ovat asekauppasopimuksen osapuolia tai allekirjoittajia, ja vaatii, että nämä kolmannet maat velvoitetaan viemään ainoastaan lisensoidusti valmistettuja välineitä alkuperäisen vientijäsenvaltion yksiselitteisellä valtuutuksella;

27.  korostaa, että on kehitettävä toimintatapa tilanteisiin, joissa jäsenvaltiot tulkitsevat eri tavalla yhteisen kannan kahdeksaa perustetta, kun on kyse pohjimmiltaan samanlaisten tuotteiden viennistä samankaltaisiin kohteisiin ja samankaltaisille loppukäyttäjille, jotta voidaan säilyttää tasapuoliset toimintaedellytykset ja EU:n uskottavuus ulkomailla;

28.  pyytää jäsenvaltioita ja EUH:ta laatimaan erityisstrategian sellaisten henkilöiden suojelemiseksi virallisesti, jotka paljastavat aseteollisuudessa toimivien yhteisöjen ja yhtiöiden käytäntöjä, jotka ovat yhteisen kannan perusteiden ja periaatteiden vastaisia;

29.  vaatii lisäksi yhteisen kannan kahdeksan perusteen ulottamista ja soveltamista myös sotilas-, turvallisuus- ja poliisihenkilöstön siirtoihin, asevientiin liittyviin palveluihin, tietämykseen ja koulutukseen, turvallisuusteknologiaan sekä yksityisiin sotilaallisiin ja turvallisuusalan palveluihin;

30.  kehottaa jäsenvaltioita ja EUH:ta tekemään tiivistä yhteistyötä sellaisten riskien ehkäisemiseksi, jotka johtuvat aseiden tarkoituksenvastaisista siirroista ja varastoinnista, esimerkiksi laittoman asekaupan ja salakuljetuksen avulla; korostaa, että vaarana on kolmansiin maihin vietyjen aseiden tuominen takaisin unioniin salakuljetuksen ja laittoman asekaupan kautta;

31.  kehottaa jäsenvaltioita ja EUH:ta lisäämään yhteiseen kantaan uuden perusteen sen varmistamiseksi, että lupia myönnettäessä otetaan asianmukaisesti huomioon vientiin liittyvä korruption riski;

COARM-työryhmän vuosikertomus

32.  antaa arvoa COARM-työryhmän ponnistuksille yhteistyön ja koordinoinnin, lähentymisen (erityisesti neuvoston yhteiseen kantaan liittyvän käyttäjän oppaan yhteydessä) sekä yhteisen kannan lujittamisen ja täytäntöönpanon alalla varsinkin EU:n sisäisten ja kolmansien maiden kanssa toteutettavien valistuskampanjoiden sekä lähentymis- ja yhdenmukaistamisprosessien osalta;

33.  pitää valitettavana, että vuotta 2015 koskeva 18. vuosikertomus julkaistiin hyvin myöhään maaliskuussa 2017 ja vuotta 2016 koskeva 19. vuosikertomus helmikuussa 2018; pyytää varmistamaan standardoidumman ja nopeamman raportointi- ja ilmoitusmenettelyn asettamalla tietojen ilmoittamisen tiukaksi määräajaksi viimeistään vientitapahtumien toteutumisvuotta seuraavan vuoden tammikuun ja määrittämällä kiinteäksi julkaisupäivämääräksi viimeistään vientivuotta seuraavan vuoden maaliskuun;

34.  muistuttaa, että yhteisen kannan 8 artiklan 2 kohdan mukaan kaikki jäsenvaltiot ovat velvollisia raportoimaan aseviennistään, ja kehottaa kaikkia jäsenvaltioita noudattamaan täysin niille yhteisen kannan mukaisesti kuuluvia velvoitteita; korostaa, että on ensiarvoisen tärkeää saada laadukkaita ja eriteltyjä tietoja todellisista toimituksista, jotta voitaisiin ymmärtää, miten kahdeksaa perustetta sovelletaan;

35.  arvostelee sitä, että jotkut jäsenvaltiot eivät esittäneet täydellisiä selvityksiä 19. vuosikertomukseen yksityiskohtaisten maakohtaisten tietojen pohjalta; on siksi huolissaan siitä, että tämän johdosta COARM-työryhmän vuosikertomuksesta puuttuu tärkeitä tietoja, jolloin se ei ole ajantasainen eikä pysty antamaan täydellistä kuvaa jäsenvaltioiden vientitoimista; katsoo, että olisi perustettava standardoitu todentamis- ja raportointijärjestelmä, jotta saadaan yksityiskohtaisempia ja kattavampia tietoja; kehottaa jälleen kaikkia jäsenvaltioita, jotka eivät ole esittäneet täyttä selvitystä, antamaan seuraavaa vuosikertomusta varten lisätietoja aikaisemmista vientitoimistaan;

36.  toteaa, että 19. vuosikertomuksen mukaan vientilupien epäämisperusteita sovellettiin vaihtelevasti siten, että perustetta 1 käytettiin 82 kertaa, perustetta 2 käytettiin 119 kertaa, perustetta 3 käytettiin 103 kertaa, perustetta 4 käytettiin 85 kertaa, perustetta 5 käytettiin 8 kertaa, perustetta 6 käytettiin 12 kertaa, perustetta 7 käytettiin 139 kertaa ja perustetta 8 kerran; panee huolestuneena merkille, että evättyjen vientilupien kokonaismäärä ja myös suhteellinen määrä väheni (vain 0,76 prosenttia vientilupahakemuksista evättiin vuonna 2016 verrattuna lähes 1 prosenttiin vuonna 2015); panee pettyneenä merkille, että kertomuksesta puuttuu jälleen lukuja, jotka koskevat epäämisilmoituksia koskevien kuulemisten tuloksia, ja kehottaa jäsenvaltioita sisällyttämään nämä tiedot tuleviin vuosikertomuksiin;

37.  ehdottaa, että jäsenvaltioilta kerätään lisätietoja ja ne julkaistaan sekä kansallisella tasolla että COARM-työryhmän vuosikertomuksessa; ehdottaa, että COARM-työryhmän vuosikertomukseen lisätään yleiskatsaus, jossa vertaillaan suuntausta aikaisempiin vuosiin ja esitetään yhdistetyt luvut;

Parlamentti ja kansalaisyhteiskunta

38.  toteaa, että kaikki EU:n kansalliset parlamentit eivät valvo hallitusten lupapäätöksiä; palauttaa mieliin, että parlamentin työjärjestyksessä säädetään mahdollisuudesta vastata säännöllisesti asevientiä koskeviin EU:n vuotuisiin kertomuksiin, ja kehottaa tältä osin parantamaan nykyistä tilannetta ja takaamaan, että Euroopan parlamentti vastaa COARM-työryhmän vuosikertomukseen omalla vuotuisella mietinnöllään, joka olisi laadittava kiintiön ulkopuolella; kehottaa kansallisia parlamentteja vaihtamaan mahdollisia olemassa olevia hyviä käytäntöjä, jotka liittyvät aseiden vientiä koskevaan raportointiin ja viennin valvontaan;

39.  korostaa, että kansallisilla parlamenteilla, Euroopan parlamentilla, kansalaisyhteiskunnalla, asevientiä valvovilla viranomaisilla ja toimialan järjestöillä on tärkeä rooli yhteisessä kannassa sovittujen normien tukemisessa ja edistämisessä kansallisella ja EU:n tasolla ja luotaessa avoin ja vastuuvelvollisuuteen perustuva valvontajärjestelmä; vaatii näin ollen avointa ja tehokasta valvontamekanismia, joka vahvistaa parlamenttien ja kansalaisyhteiskunnan roolia; kannustaa kansallisia parlamentteja, kansalaisyhteiskuntaa ja tiedemaailmaa valvomaan asekauppaa itsenäisesti ja kehottaa jäsenvaltioita ja EUH:ta tukemaan tällaista toimintaa, myös taloudellisesti;

40.  pitää erityisen tärkeänä ja legitiiminä parlamentaarista valvontaa, joka koskee aseviennin valvontaan liittyviä tietoja, sekä sitä, miten tätä valvontaa harjoitetaan; kehottaa tässä yhteydessä ottamaan käyttöön toimenpiteitä, tukea ja tietoja, joita tarvitaan varmistamaan, että julkisesta valvontatehtävästä voidaan huolehtia täysin;

41.  ehdottaa, että Euroopan puolustusteollisesta kehittämisohjelmasta ja/tai Euroopan puolustusrahastosta rahoitettavien tuotteiden vienti olisi eriteltävä COARM-työryhmälle toimitettavissa tiedoissa, jotta varmistetaan EU:n talousarviosta rahoitettavien tuotteiden tarkka seuranta; kehottaa neuvostoa ja parlamenttia sopimaan yksityiskohtaisesta tulkinta- ja täytäntöönpanojärjestelystä, johon sisältyy valvontaelin, seuraamuksista vastaava elin ja eettinen komitea, jotta varmistetaan yhteisen kannan perusteiden soveltaminen ainakin puolustusteollisesta kehittämisohjelmasta ja/tai Euroopan puolustusrahastosta rahoitettaviin tuotteisiin ja siten turvataan tasapuoliset vientijärjestelyt asiaan liittyville maille; katsoo, että yhteistä tulkintaa ja täytäntöönpanoa olisi tulevaisuudessa sovellettava jäsenvaltioiden kaikkeen asevientiin;

Kansainvälinen asevalvonta ja aseriisunta

42.  palauttaa mieliin, että EU:n tavoitteena on toimia rauhaa edistävänä maailmanlaajuisena toimijana; katsoo, että EU:n olisi kannettava kasvanut vastuunsa Euroopan ja maailman rauhasta ja turvallisuudesta ottamalla käyttöön entistä parempia vientivalvontamekanismeja ja esittämällä aseriisunta-aloitteita ja että vastuuntuntoisena globaalina toimijana sen olisi toimittava tiennäyttäjänä siten, että EU:lla on aktiivinen rooli ja jäsenvaltiot tekevät kaikkensa löytääkseen yhteisen kannan aseiden leviämisen estämisen, maailmanlaajuisen aseriisunnan ja aseiden siirron valvonnan aloilla sekä sellaisia teknologioita ja prosesseja koskevan tutkimuksen ja kehityksen edistämisessä, jotka koskevat sotilaskäytön rakenteiden muuntamista siviilikäyttöön esimerkiksi myöntämällä kyseisille tuotteille vientietuja;

43.  toteaa, että kaikki jäsenvaltiot ovat allekirjoittaneet asekauppasopimuksen; vaatii tekemään asekauppasopimuksesta maailmanlaajuisen ja kiinnittämään enemmän huomiota maihin, jotka eivät ole allekirjoittajia; antaa tunnustusta myös asekauppasopimusta koskeville tiedotustoimille ja tukee sen tehokasta täytäntöönpanoa;

44.  kannustaa jäsenvaltioita auttamaan kolmansia maita kehittämään, parantamaan ja soveltamaan asevalvontajärjestelmiä yhteistä kantaa noudattaen;

45.  toistaa kantansa autonomisiin asejärjestelmiin; vaatii sellaisten tuotteiden vientikieltoa, joita käytetään tällaisten asejärjestelmien kehittämisessä ja tuotannossa;

46.  katsoo, että tehokkaaseen kansainväliseen asevalvontasopimukseen olisi sisällytettävä kaikki siirrot, myös siirrot valtiolta toiselle, valtioilta yksityisille loppukäyttäjille, vuokraus, lainaus, lahjat sekä avustusten muodossa tapahtuvat ja kaikki muut siirtomuodot;

o
o   o

47.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, Naton pääsihteerille sekä Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteerille.

(1) EUVL L 335, 13.12.2008, s. 99. (2) EUVL C 56, 14.2.2018, s. 1. (3) EUVL L 17, 23.1.2018, s. 40. (4) EUVL L 139, 30.5.2017, s. 38. (5) EUVL C 98, 15.3.2018, s. 1. (6) http://www.wassenaar.org/control-lists/, tavanomaisten aseiden ja kaksikäyttötuotteiden ja -teknologian vientivalvontaa koskevaan Wassenaarin järjestelyyn liittyvä kaksikäyttötuotteiden ja -teknologioiden luettelo sekä ampumatarvikkeiden luettelo. (7) Asekauppasopimus, YK, 13-27217. (8) EUVL L 146, 10.6.2009, s. 1. (9) EUVL L 134, 29.5.2009, s. 1. (10) EUVL L 338, 13.12.2016, s. 1. (11) A/HRC/35/8. (12) EUVL C 337, 20.9.2018, s. 63 (13) EUVL C 399, 24.11.2017, s. 178. (14) EUVL C 35, 31.1.2018, s. 142. (15) EUVL C 331, 18.9.2018, s. 146. (16) EUVL C 356, 04.10.2018, s. 104. (17) EUVL C 285, 29.8.2017, s. 110. (18) ”Trends in international arms transfers”, 2017, SIPRI Fact Sheet, maaliskuu 2018. (19) http://enaat.org/eu-export-browser/licence.de.html (20) ”Jaettu näkemys, yhteinen toiminta: vahvempi Eurooppa – Euroopan unionin ulko- ja turvallisuuspoliittinen globaalistrategia”, Bryssel, kesäkuu 2016. (21) EU:n puolustusrahaston käyttöönotto, COM(2017)0295, 7.6.2017. (22) (Pinta- ja vedenalaiset) sota-alukset, laivaston erikoisvarusteet, lisälaitteet, komponentit ja muut pinta-alukset http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:52016XG0406(01)&from=EN

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 14. marraskuuta 2018 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi jäsenvaltioiden kilpailuviranomaisten täytäntöönpanovalmiuksien parantamiseksi ja sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan varmistamiseksi (COM(2017)0142 – C8-0119/2017 – 2017/0063(COD))

P8_TA(2018)0452 A8-0057/2018

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2017)0142),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan sekä 103 ja 114 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0119/2017),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 69 f artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 20. kesäkuuta 2018 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön sekä sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan lausunnon (A8-0057/2018),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  panee merkille tämän päätöslauselman liitteenä olevan komission lausuman;

3.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

4.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 14. marraskuuta 2018, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/… antamiseksi jäsenvaltioiden kilpailuviranomaisten täytäntöönpanovalmiuksien parantamiseksi ja sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan varmistamiseksi

(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, direktiiviä (EU) 2019/1.)

LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAN LIITE

Komission lausuma

Komissio panee merkille välitoimia koskevan 11 artiklan tekstin, josta Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat sopineet.

Välitoimet voivat olla kilpailuviranomaisille keskeinen väline sen varmistamisessa, että kilpailu ei kärsi tutkinnan ollessa käynnissä.

Jotta kilpailuviranomaiset voisivat tehokkaammin ottaa huomioon kehityksen nopeasti muuttuvilla markkinoilla, komissio sitoutuu arvioimaan, onko mahdollista yksinkertaistaa välitoimien hyväksymistä Euroopan kilpailuviranomaisten verkostossa, kahden vuoden kuluessa tämän direktiivin saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä. Tulokset esitetään Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 14. marraskuuta 2018 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi eurooppalaisesta sähköisen viestinnän säännöstöstä (uudelleenlaadittu) (COM(2016)0590 – C8-0379/2016 – 2016/0288(COD))

P8_TA(2018)0453 A8-0318/2017

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys – uudelleenlaatiminen)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2016)0590),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 114 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0379/2016),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon pöytäkirjan N:o 1 kansallisten parlamenttien asemasta Euroopan unionissa,

–  ottaa huomioon Ruotsin valtiopäivien toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tehdyn pöytäkirjan N:o 2 mukaisesti antaman perustellun lausunnon, jonka mukaan esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi ei ole toissijaisuusperiaatteen mukainen,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 26. tammikuuta 2017 antaman lausunnon(1),

–  ottaa huomioon alueiden komitean 8. helmikuuta 2017 antaman lausunnon(2),

–  ottaa huomioon säädösten uudelleenlaatimistekniikan järjestelmällisestä käytöstä 28. marraskuuta 2001 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen(3),

–  ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle työjärjestyksen 104 artiklan 3 kohdan mukaisesti osoittaman 17. lokakuuta 2016 päivätyn kirjeen,

–  ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 69 f artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 29. kesäkuuta 2018 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 104 ja 59 artiklan,

–  ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnön sekä sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan, kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan ja kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnot (A8‑0318/2017),

A.  toteaa, että Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission oikeudellisista yksiköistä koostuvan neuvoa-antavan ryhmän mukaan komission ehdotus ei sisällä muita sisällöllisiä muutoksia kuin ne, jotka siinä on sellaisiksi yksilöity, ja siinä ainoastaan kodifioidaan aikaisemman säädöksen muuttumattomina säilyvät säännökset näiden muutosten kanssa säännösten asiasisältöä muuttamatta;

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan ja ottaa huomioon Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission oikeudellisista yksiköistä koostuvan neuvoa-antavan ryhmän suositukset;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 14. marraskuuta 2018 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2018/… antamiseksi eurooppalaisesta sähköisen viestinnän säännöstöstä (uudelleenlaadittu)

(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, direktiiviä (EU) 2018/1972.)

(1) EUVL C 125, 21.4.2017, s. 65. (2) EUVL C 207, 30.6.2017, s. 87. (3) EYVL C 77, 28.3.2002, s. 1.

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 14. marraskuuta 2018 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelimen perustamisesta (COM(2016)0591 – C8-0382/2016 – 2016/0286(COD))

P8_TA(2018)0454 A8-0305/2017

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2016)0591),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 114 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0382/2016),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon pöytäkirjan N:o 1 kansallisten parlamenttien asemasta Euroopan unionissa,

–  ottaa huomioon pöytäkirjan N:o 2 toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta,

–  ottaa huomioon Ranskan senaatin toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tehdyn pöytäkirjan N:o 2 mukaisesti antaman perustellun lausunnon, jonka mukaan esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi ei ole toissijaisuusperiaatteen mukainen,

–  ottaa huomioon 25. tammikuuta 2017 annetun Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(1),

–  on kuullut alueiden komiteaa,

–  ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 69 f artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 29. kesäkuuta 2018 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnön sekä sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan, kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan ja kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnot (A8-0305/2017),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 14. marraskuuta 2018, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen(EU) 2018/… antamiseksi Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelimen (BEREC) ja BERECin tukiviraston (BEREC-virasto) perustamisesta, asetuksen (EU) 2015/2120 muuttamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1211/2009 kumoamisesta

(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) 2018/1971.)

(1) EUVL C 125, 21.4.2017, s. 65.

Euroopan parlamentin tarkistukset 14. marraskuuta 2018 ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi hiilidioksidipäästönormien asettamisesta uusille raskaille hyötyajoneuvoille (COM(2018)0284 – C8-0197/2018 – 2018/0143(COD))(1)

P8_TA(2018)0455 A8-0354/2018

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Komission teksti   Tarkistus Tarkistus 2 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 1 a kappale (uusi) (1 a)   Päästöttömien raskaiden ajoneuvojen käyttöönoton pitäisi auttaa ratkaisemaan kaupunkiliikenteen suuria ongelmia. Se, että valmistajat edistävät tällaisten ajoneuvojen käyttöä, on ratkaisevaa tieliikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentämisen kannalta mutta myös kaupunkien ja kaupunkialueiden ilman epäpuhtauksien tehokkaan vähentämisen ja korkean melutason torjumisen kannalta. Tarkistus 3 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 2 kappale (2)  Vähäpäästöisen liikkuvuuden strategian jatkoksi komissio hyväksyi touko-19 ja marraskuussa 201720 kaksi liikkuvuuspakettia. Näissä paketeissa esitettiin myönteinen toimintaohjelma, jolla toteutetaan vähäpäästöisen liikkuvuuden strategiaa ja varmistetaan sujuva siirtyminen kohti kaikkien käytettävissä olevaa puhdasta, kilpailukykyistä ja verkotettua liikennettä ja liikkuvuutta. (2)  Vähäpäästöisen liikkuvuuden strategian jatkoksi komissio hyväksyi touko-19 ja marraskuussa 201720 kaksi liikkuvuuspakettia. Näissä paketeissa esitettiin myönteinen toimintaohjelma, jolla toteutetaan vähäpäästöisen liikkuvuuden strategiaa ja varmistetaan sujuva siirtyminen kohti kaikkien käytettävissä olevaa päästötöntä, kilpailukykyistä ja verkotettua liikennettä ja liikkuvuutta. __________________ __________________ 19 Eurooppa liikkeellä: Puhdas, kilpailukykyinen ja verkotettu liikenne ja liikkuvuus kaikille sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla (COM(2017) 283 final). 19 Eurooppa liikkeellä: Puhdas, kilpailukykyinen ja verkotettu liikenne ja liikkuvuus kaikille sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla (COM(2017)0283). 20 Vähäpäästöisen liikkuvuuden toteuttaminen – Euroopan unioni, joka suojelee maapalloa, antaa kuluttajille vaikutusmahdollisuuksia sekä puolustaa teollisuutta ja työntekijöitä (COM(2017) 675 final). 20 Vähäpäästöisen liikkuvuuden toteuttaminen – Euroopan unioni, joka suojelee maapalloa, antaa kuluttajille vaikutusmahdollisuuksia sekä puolustaa teollisuutta ja työntekijöitä (COM(2017)0675). Tarkistus 4 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 3 kappale (3)  Tämä asetus on osa kolmatta Eurooppa liikkeellä -pakettia, jolla toteutetaan syyskuussa 2017 esitettyä uutta teollisuuspoliittista strategiaa21. Tarkoituksena on saattaa päätökseen prosessi, jonka ansiosta Eurooppa voi saada täyden hyödyn liikkuvuuden nykyaikaistamisesta ja hiilestä irtautumisesta. Paketin tavoitteena on tehdä liikkuvuudesta Euroopassa turvallisempaa ja esteettömämpää, Euroopan teollisuudesta kilpailukykyisempi ja Euroopan työpaikoista turvatumpia ja liikkuvuusjärjestelmästä puhtaampi ja paremmin varustautunut välttämättömään tehtävään eli ilmastonmuutoksen torjumiseen. Tämä edellyttää unionin, jäsenvaltioiden ja sidosryhmien täyttä sitoutumista muun muassa hiilidioksidipäästöjen ja ilmansaasteiden vähentämiseen. (3)  Tämä asetus on osa kolmatta Eurooppa liikkeellä -pakettia, jolla toteutetaan syyskuussa 2017 esitettyä uutta teollisuuspoliittista strategiaa21. Tarkoituksena on saattaa päätökseen prosessi, jonka ansiosta Eurooppa voi saada täyden hyödyn liikkuvuuden nykyaikaistamisesta ja hiilestä irtautumisesta. Paketin tavoitteena on tehdä liikkuvuudesta Euroopassa turvallisempaa ja esteettömämpää, Euroopan teollisuudesta kilpailukykyisempi ja Euroopan työpaikoista turvatumpia, ja pyrkiä liikkuvuuden alalla määrätietoisesti päästöjen nollatasoon vuosisadan puoleenväliin mennessä ja täysin Pariisin sopimuksen mukaisesti. Tasapainon löytäminen hiilidioksidipäästöjen ja ilmansaasteiden vähentämisen, unionin autoteollisuuden innovoinnin lisäämisen ja unionin kilpailukyvyn vahvistamisen välillä edellyttää unionin, jäsenvaltioiden ja sidosryhmien täyttä sitoutumista. __________________ __________________ 21 Investoimme älykkääseen, innovatiiviseen ja kestävään teollisuuteen – Uudistettu EU:n teollisuuspoliittinen strategia (COM(2017)0479). 21 Investoimme älykkääseen, innovatiiviseen ja kestävään teollisuuteen – Uudistettu EU:n teollisuuspoliittinen strategia (COM(2017)0479). Tarkistus 5 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 4 kappale (4)  Tässä asetuksessa – yhdessä henkilöautoille ja kevyille kuljetusajoneuvoille asetettujen päästönormien22 kanssa – luodaan selkeä väylä tieliikennealan hiilidioksidipäästöjen vähentämiselle ja edistetään sitovaa tavoitetta vähentää EU:n kasvihuonekaasupäästöjä koko talouden laajuisesti vuoteen 2030 mennessä vähintään 40 prosenttia verrattuna vuoden 1990 tasoihin, kuten vahvistettiin 23–24 päivänä lokakuuta 2014 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmissä ja hyväksyttiin Pariisin sopimuksen mukaisena unionin suunniteltuna kansallisesti määriteltävänä panoksena 6 päivänä maaliskuuta 2015 pidetyssä ympäristöneuvoston kokouksessa. (4)  Tässä asetuksessa – yhdessä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) .../...22 kanssa – luodaan selkeä väylä tieliikennealan hiilidioksidipäästöjen vähentämiselle ja edistetään sitovaa tavoitetta vähentää EU:n kasvihuonekaasupäästöjä koko talouden laajuisesti vuoteen 2030 mennessä vähintään 55 prosenttia verrattuna vuoden 1990 tasoihin, mikä on Pariisin sopimuksen mukainen vaatimus. __________________ __________________ 22 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) …/… päästönormien asettamisesta uusille henkilöautoille ja uusille kevyille kuljetusajoneuvoille osana unionin kokonaisvaltaista lähestymistapaa kevyiden hyötyajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi ja asetuksen (EY) N:o 715/2007 muuttamisesta (EUVL L, …,…, s. ...). 22 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) …/… päästönormien asettamisesta uusille henkilöautoille ja uusille kevyille kuljetusajoneuvoille osana unionin kokonaisvaltaista lähestymistapaa kevyiden hyötyajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi ja asetuksen (EY) N:o 715/2007 muuttamisesta (EUVL L, …,…, s. ...). Tarkistus 6 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 4 a kappale (uusi) (4 a)  Vuosille 2025 ja 2030 olisi siksi asetettava unionin laajuiset uuden raskaan hyötyajoneuvokaluston hiilidioksidipäästöjen vähentämistavoitteet siten, että otetaan huomioon ajoneuvokaluston uusiutumisaika sekä se, että tieliikenteen on osaltaan edistettävä unionin vuotta 2030 ja sen jälkeistä aikaa koskevia ilmasto- ja energiatavoitteita. Tällainen asteittainen lähestymistapa antaa myös teollisuudelle selkeän ja varhaisen signaalin olla viivyttämättä energiatehokkaiden teknologioiden sekä päästöttömien ja vähäpäästöisten ajoneuvojen käyttöönottoa markkinoilla. Tarkistus 7 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 5 kappale (5)  Lokakuussa 2014 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmissä vahvistettiin, että kasvihuonekaasupäästöjä vähennettäisiin 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoteen 2005 verrattuna sellaisilla aloilla, jotka eivät ole osa unionin päästökauppajärjestelmää. Tieliikenteen osuus näiden alojen päästöistä on huomattava, ja päästöt ovat tällä alalla tuntuvasti vuoden 1990 tasojen yläpuolella. Jos tieliikenteen päästöt yhä kasvavat, se heikentää muilla aloilla ilmastonmuutoksen torjumiseksi toteutettuja päästövähennyksiä. (5)  Lokakuussa 2014 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmissä vahvistettiin, että kasvihuonekaasupäästöjä vähennettäisiin 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoteen 2005 verrattuna sellaisilla aloilla, jotka eivät ole osa unionin päästökauppajärjestelmää. Tieliikenteen osuus unionin kasvihuonekaasupäästöistä oli 25 prosenttia vuonna 2016, ja päästöt lisääntyivät kolmatta vuotta peräkkäin ja ovat edelleen huomattavasti vuoden 1990 tasoa korkeammat. Jos tieliikenteen päästöt yhä kasvavat, se heikentää muilla aloilla ilmastonmuutoksen torjumiseksi toteutettuja päästövähennyksiä. Tarkistus 8 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 8 a kappale (uusi) (8 a)   Kun otetaan huomioon raskaiden hyötyajoneuvojen päästöjen osuuden noin 9 prosentin kasvua koskeva arvio ja se, ettei vaatimuksia raskaiden hyötyajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi tällä hetkellä ole, on tarpeen toteuttaa erityisiä toimenpiteitä tässä ajoneuvoluokassa. Tarkistus 9 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 9 kappale (9)  Jotta voidaan täysin hyödyntää energiatehokkuuden parantamismahdollisuudet ja varmistaa, että maantiekuljetusala kokonaisuudessaan edistää sovittuja kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiä, on aiheellista täydentää jo olemassa olevia, uusille henkilöautoille ja kevyille kuljetusajoneuvoille vahvistettuja hiilidioksidipäästönormeja asettamalla hiilidioksidipäästönormit uusille raskaille hyötyajoneuvoille. Kyseiset normit ovat innovaatiot liikkeelle paneva voima, jolla vahvistetaan osaltaan unionin valmistajien ja tavarantoimittajien teknologista johtoasemaa polttoainetehokkaan teknologian innovoinnissa. (9)  Jotta voidaan täysin hyödyntää energiatehokkuuden parantamismahdollisuudet ja varmistaa, että maantiekuljetusala kokonaisuudessaan edistää sovittuja kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiä, on aiheellista täydentää jo olemassa olevia, uusille henkilöautoille ja kevyille kuljetusajoneuvoille vahvistettuja hiilidioksidipäästönormeja asettamalla hiilidioksidipäästönormit uusille raskaille hyötyajoneuvoille. Kyseiset normit ovat innovaatiot liikkeelle paneva voima, jolla vahvistetaan osaltaan unionin valmistajien ja tavarantoimittajien teknologista johtoasemaa polttoainetehokkaan teknologian innovoinnissa ja turvataan korkeaa osaamista edellyttävät työpaikat pitkällä aikavälillä. Tarkistus 10 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 10 kappale (10)  Kun otetaan huomioon ilmastonmuutoksen luonne valtioiden rajat ylittävänä ongelmana ja tarve varmistaa hyvin toimivat sisämarkkinat sekä tieliikenteen palvelujen että raskaiden hyötyajoneuvojen osalta, on aiheellista vahvistaa raskaiden hyötyajoneuvojen hiilidioksidipäästönormit unionin tasolla. Normit olisi suunniteltava siten, että niillä ei rajoiteta kilpailulainsäädännön soveltamista. (10)  Kun otetaan huomioon ilmastonmuutoksen luonne valtioiden rajat ylittävänä ongelmana, tarve varmistaa hyvin toimivat sisämarkkinat sekä tieliikenteen palvelujen että raskaiden hyötyajoneuvojen osalta ja tarve välttää markkinoiden pirstoutumista, on aiheellista vahvistaa raskaiden hyötyajoneuvojen hiilidioksidipäästönormit unionin tasolla. Normit olisi suunniteltava siten, että niillä ei rajoiteta kilpailulainsäädännön soveltamista. Tarkistus 12 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 12 a kappale (uusi) (12 a)  Sosiaalisesti hyväksyttävä ja oikeudenmukainen siirtymä päästöttömään liikkuvuuteen vuosisadan puoliväliin mennessä edellyttää autoteollisuuden koko arvoketjussa muutoksia, joissa otetaan huomioon kansalaiset ja kaikkien jäsenvaltioiden alueet, joihin vaikutukset voisivat olla kielteisiä. On tärkeää ottaa huomioon siirtymän sosiaaliset vaikutukset ja puuttua työpaikkoihin kohdistuviin vaikutuksiin ennakoivasti. Sen vuoksi on ensiarvoisen tärkeää, että nykyisiin toimiin liitetään myös kielteisistä vaikutuksista kärsivissä yhteisöissä ja niistä kärsivillä alueilla toteutettavia työntekijöiden osaamisen uudistamista ja kehittämistä ja uudelleensijoittamista koskevia kohdennettuja unionin, kansallisen ja aluetason ohjelmia sekä koulutus- ja työnhakualoitteita tiiviissä vuoropuhelussa työmarkkinaosapuolten ja toimivaltaisten viranomaisten kanssa. Tarkistus 13 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 12 b kappale (uusi) (12 b)  Lataus- ja tankkausinfrastruktuuri on toteutettava nopeasti, jotta kuluttajat voivat luottaa päästöttömiin ja vähäpäästöisiin ajoneuvoihin, ja eri tukivälineiden sekä unionin että jäsenvaltioiden tasolla on toimittava tehokkaasti yhdessä merkittävien julkisten ja yksityisten investointien tekemiseksi. Tarkistus 14 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 12 c kappale (uusi) (12 c)   Vähäpäästöisen liikkuvuuden strategiassa painotetaan, että on tärkeää varmistaa, että sähköajoneuvoja varten tarkoitettu sähkö saadaan kestävistä energianlähteistä, ja että mahdollisimman pian käynnistetään seuraavan sukupolven akkuja koskeva pitkän aikavälin aloite unionin tasolla. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi on tarpeen suunnata yhä enemmän rahoitusta teknologiseen tutkimukseen, joka koskee sähköautojen akkujen tuotantoa, käsittelyä ja hävittämistä, jotta niistä tulisi entistä ympäristöystävällisempiä. Tarkistus 15 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 12 d kappale (uusi) (12 d)   Useimmat unionin tavaraliikenteen harjoittajat ovat pieniä ja keskisuuria yrityksiä, joilla on rajalliset mahdollisuudet saada rahoitusta. Tämän vuoksi tulevien ratkaisujen on oltava kustannustehokkaita ja tasapainoisia. On tärkeää, että käytössä on vahva kannustinrakenne, jolla tuetaan entistä polttoainetehokkaampien ajoneuvojen käyttöönottoa, sekä unionin rahoitusmekanismeja. Tarkistus 16 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 13 kappale (13)  Kun otetaan huomioon innovaatiot ja uusien raskaiden hyötyajoneuvojen polttoainetehokkuutta parantavan teknologian soveltaminen, sekä VECTO-välinettä että asetusta (EU) 2017/2400 on tarpeen päivittää jatkuvasti ja hyvissä ajoin. (13)  Kun otetaan huomioon innovaatiot, uusien raskaiden hyötyajoneuvojen polttoainetehokkuutta parantavan teknologian soveltaminen ja asetuksen (EU) 2017/2400 mukaisesti määritettyjen hiilidioksidipäästö- ja energiankulutusarvojen todellinen ajonaikainen edustavuus, sekä VECTO-välinettä että asetusta (EU) 2017/2400 on tarpeen päivittää jatkuvasti ja hyvissä ajoin, ja tätä varten on varattava riittävät määrärahat. Liikenteen hiilidioksidipäästöjä voidaan vähentää huomattavasti uuden teknologian avulla, joten vuoden 2022 uudelleentarkastelussa olisi otettava täysin huomioon VECTO-simulointivälineen kehitys. Tarkistus 17 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 14 kappale (14)  Asetuksen (EU) 2017/2400 mukaisesti määritettyjä hiilidioksidipäästötietoja on seurattava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/...25 mukaisesti. Näiden tietojen pohjalta olisi määritettävä vähennystavoitteet, jotka unionin kaikkein suurimmat päästöt tuottavien neljän raskaiden ajoneuvojen ryhmän on saavutettava, sekä kunkin valmistajan keskimääräiset päästöt tiettynä kalenterivuotena. (14)  Asetuksen (EU) 2017/2400 mukaisesti määritettyjä hiilidioksidipäästötietoja on seurattava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/95625 mukaisesti. Näiden tietojen pohjalta olisi määritettävä vähennystavoitteet, jotka unionin kaikkein suurimmat päästöt tuottavien neljän raskaiden ajoneuvojen ryhmän on saavutettava, sekä kunkin valmistajan keskimääräiset päästöt tiettynä kalenterivuotena. (Vastaava muutos tehdään kaikkialle tekstiin. Jos tarkistus hyväksytään, koko tekstiin on tehtävä teknisiä muutoksia.) __________________ __________________ 25 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/... uusien raskaiden hyötyajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen ja polttoaineenkulutuksen seurannasta ja raportoinnista (EUVL L..,…,…). 25 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/956, annettu 28. kesäkuuta 2018, uusien raskaiden hyötyajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen ja polttoaineenkulutuksen seurannasta ja raportoinnista (EUVL L 173, 9.7.2018, s. 1). Tarkistus 18 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 15 kappale (15)  Vuodeksi 2025 olisi asetettava suhteellinen vähennystavoite, joka perustuu kyseisten raskaiden hyötyajoneuvojen vuoden 2019 keskimääräisin hiilidioksidipäästöihin, mikä vastaa helposti saatavilla olevan kustannustehokkaan teknologian käyttöä tavanomaisissa ajoneuvoissa. Vuoden 2030 tavoitetta olisi pidettävä suuntaa-antavana, ja lopullinen tavoite olisi määritettävä vuonna 2022 tehtävän uudelleentarkastelun perusteella, koska sellaisen edistyneemmän teknologian käyttöönottoon, joka ei vielä ole saatavilla, liittyy enemmän epävarmuustekijöitä. (15)  Vuodeksi 2025 olisi asetettava suhteellinen vähennystavoite, joka perustuu kyseisten raskaiden hyötyajoneuvojen vuoden 2019 keskimääräisin hiilidioksidipäästöihin, mikä vastaa helposti saatavilla olevan kustannustehokkaan teknologian käyttöä tavanomaisissa ajoneuvoissa. Myös vuodeksi 2030 olisi asetettava vähennystavoite, joka perustuu vuonna 2022 tehtävään uudelleentarkasteluun, jossa ei pitäisi alentaa tämän asetuksen tavoitetasoa, ottaen samalla huomioon, että sellaisen edistyneemmän teknologian käyttöönottoon, joka ei vielä ole saatavilla, liittyy enemmän epävarmuustekijöitä. Tarkistus 19 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 16 kappale (16)  Nesteytetty maakaasu (LNG) on käytettävissä dieselin vaihtoehtona raskaiden hyötyajoneuvojen polttoaineena. Nykyisen ja tulevan innovatiivisemman LNG-pohjaisen teknologian käyttöönotto edistää osaltaan hiilidioksidipäästötavoitteiden saavuttamista lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä, sillä LNG-teknologian käyttö tuottaa dieselajoneuvoja pienemmät hiilidioksidipäästöt. Nesteytettyä maakaasua käyttävien ajoneuvojen päästövähennyspotentiaali näkyy jo täysimääräisesti VECTO-järjestelmässä. Lisäksi nykyisellä LNG-teknologialla varmistetaan vähäiset ilmansaastepäästöt, kuten typen oksidien päästöt ja hiukkaspäästöt. Lisäksi tankkausinfrastruktuurin riittävä vähimmäismäärä on jo olemassa ja sitä otetaan lisää käyttöön osana vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin kansallisia toimintakehyksiä. (16)  Tehokasta, teknologian kannalta neutraalia ja riittävää tankkaus- ja latausinfrastruktuuria on otettava tässä asetuksessa asetettujen tavoitteiden mukaisesti lisää käyttöön osana vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin kansallisia toimintakehyksiä. Tarkistus 20 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 17 a kappale (uusi) (17 a)  Komission olisi yksilöitävä työajoneuvojen ja luokkien M2 ja M3 ajoneuvojen osalta mahdollisimman pian tekniset perusteet ajoneuvon ammatillisen tarkoituksen ja tämän asetuksen kattamien linja-autojen määrittelemistä varten. Tarkistus 21 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 17 b kappale (uusi) (17 b)  Vuoden 2019 perustasoa varten olisi kehitettävä validointimekanismi, jotta voidaan taata tämän asetuksen tarkoituksenmukaisuus ja hyödyt. Tarkistus 22 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 20 a kappale (uusi) (20 a)   Sidossuhteessa olevien valmistajien olisi voitava muodostaa yhteenliittymiä avoimelta ja syrjimättömältä pojalta, jotta voidaan lisätä joustavuutta päästöttömien raskaiden ajoneuvojen kehittämiseen liittyvässä kannustinjärjestelmässä. Yhteenliittymän muodostamista koskevan sopimuksen kesto saisi olla enintään viisi vuotta, mutta se olisi voitava uusia. Komissiolla olisi oltava valtuudet vahvistaa sidossuhteessa olevia valmistajia koskevat yksityiskohtaiset säännöt ja edellytykset, joiden mukaisesti ne muodostavat yhteenliittymän avoimelta ja syrjimättömältä pohjalta unionin kilpailulainsäädännön mukaisesti. Tarkistus 23 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 21 kappale (21)  Toisin kuin henkilö- ja pakettiautoja, päästöttömiä ja vähäpäästöisiä raskaita ajoneuvoja ei ole vielä saatavilla markkinoilla, linja-autoja lukuun ottamatta. Siksi käyttöön olisi otettava erityinen superbonusten muodossa oleva mekanismi, jolla helpotetaan sujuvaa siirtymistä kohti päästötöntä liikkuvuutta. Tämä tarjoaa kannustimia päästöttömien ja vähäpäästöisten raskaiden ajoneuvojen kehittämiseen ja käyttöönottoon unionin markkinoilla, mikä täydentäisi kysyntäpuolen välineitä, kuten puhtaita ajoneuvoja koskevaa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2009/33/EY26. (21)  Vuosia 2025 ja 2030 varten olisi vahvistettava valmistajan raskaan hyötyajoneuvokaluston päästöttömien ja vähäpäästöisten ajoneuvojen osuudelle vertailuarvo, jotta voidaan varmistaa sujuva siirtyminen kohti päästötöntä liikkuvuutta ja tarjota kannustimia päästöttömien ja vähäpäästöisten raskaiden ajoneuvojen kehittämiseen ja käyttöönottoon unionin markkinoilla, mikä täydentäisi kysyntäpuolen välineitä, kuten puhtaita ajoneuvoja koskevaa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2009/33/EY26. _________________ _________________ 26 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/33/EY, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2009, puhtaiden ja energiatehokkaiden tieliikenteen moottoriajoneuvojen edistämisestä, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä …/…/EU [COM(2017)0653] (EUVL L 120, 15.5.2009, s. 5). 26 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/33/EY, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2009, puhtaiden ja energiatehokkaiden tieliikenteen moottoriajoneuvojen edistämisestä, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä …/…/EU [COM(2017)0653] (EUVL L 120, 15.5.2009, s. 5). Tarkistus 24 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 21 a kappale (uusi) (21 a)  Päästöttömien ja vähäpäästöisten ajoneuvojen vähimmäisosuus olisi suunniteltava siten, että voidaan taata investointien varmuus latausinfrastruktuurin tarjoajille ja valmistajille, jotta voidaan edistää päästöttömien ja vähäpäästöisten ajoneuvojen nopeaa käyttöönottoa unionin markkinoilla ja sallia samalla valmistajille tietty joustavuus päättää investointisuunnitelmastaan. Olisi luotava mekanismi, jolla kannustetaan valmistajia saattamaan päästöttömät ja vähäpäästöiset ajoneuvot mahdollisimman pian unionin markkinoille. Tarkistus 25 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 22 kappale (22)  Näin ollen valmistajan keskimääräisten päästöjen laskennassa olisi kaikki päästöttömät ja vähäpäästöiset raskaat ajoneuvot otettava huomioon moninkertaisina. Kannustimien tason olisi vaihdeltava ajoneuvon todellisten hiilidioksidipäästöjen mukaisesti. Jotta ympäristötavoitteita ei heikennettäisi, kannustimiin perustuville säästöille olisi asetettava enimmäismäärä. (22)  Valmistajan keskimääräisen hiilidioksidipäästötavoitteen laskennassa olisi otettava huomioon, miten se on suoriutunut verrattuna päästöttömiä ja vähäpäästöisiä ajoneuvoja koskevaan vuosien 2025 ja 2030 vertailuarvoon. Tällaisten ajoneuvojen kehittämisen ja käyttöönoton kannustamiseksi siten, että samalla vältetään ympäristötavoitteiden ja perinteisten polttomoottoreiden tehokkuuden heikentyminen, kannustimiin perustuville mukautuksille olisi asetettava enimmäismäärä. Tarkistus 26 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 24 kappale (24)  Päästöttömien raskaiden ajoneuvojen käyttöönottoon liittyvää kannustinjärjestelmää suunniteltaessa siihen olisi sisällytettävä myös pienemmät kuorma-autot ja linja-autot, joihin ei sovelleta tämän asetuksen mukaisia hiilidioksidipäästötavoitteita. Myös näillä ajoneuvoilla on suuri merkitys puututtaessa kaupunkien ilmansaasteongelmiin. Olisi kuitenkin huomattava, että päästöttömiä linja-autoja on jo markkinoilla ja niille on luotu kannustimia kysyntäpuolen toimenpiteillä, kuten julkisilla hankinnoilla. Sen varmistamiseksi, että erityyppisten ajoneuvojen kannustimet ovat keskenään tasapainossa, myös päästöttömiin pienempiin kuorma- ja linja-autoihin sovellettaviin kannustimiin perustuville säästöille olisi asetettava enimmäismäärä. (24)  Päästöttömien raskaiden ajoneuvojen käyttöönottoon liittyvää kannustinjärjestelmää suunniteltaessa siihen olisi sisällytettävä myös pienemmät kuorma-autot ja muut raskaiden hyötyajoneuvojen luokat, joihin ei vielä sovelleta tämän asetuksen mukaisia hiilidioksidipäästötavoitteita. Myös näillä ajoneuvoilla on suuri merkitys puututtaessa kaupunkien ilmansaasteongelmiin. Tarkistus 28 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 29 kappale (29)  Komission olisi voitava määrätä liikapäästömaksun muodossa olevia taloudellisia seuraamuksia, jos päästöhyvitykset ja -velat huomioon ottaen valmistajalla todetaan olevan päästöylityksiä. Jotta valmistajilla olisi riittävä kannustin toteuttaa raskaiden ajoneuvojen hiilidioksidipäästöjä vähentäviä toimenpiteitä, liikapäästömaksun olisi oltava suurempi kuin tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavan teknologian keskimääräiset rajakustannukset. Liikapäästömaksuja olisi pidettävä unionin yleiseen talousarvioon otettavina tuloina. Maksujen perintämenettely olisi määritettävä täytäntöönpanosäädöksellä, asetuksen (EY) N:o 443/2009 mukaisesti hyväksytty menettely huomioon ottaen. (29)  Komission olisi voitava määrätä liikapäästömaksun muodossa olevia taloudellisia seuraamuksia, jos päästöhyvitykset ja -velat huomioon ottaen valmistajalla todetaan olevan päästöylityksiä. Jotta valmistajilla olisi riittävä kannustin toteuttaa raskaiden ajoneuvojen hiilidioksidipäästöjä vähentäviä toimenpiteitä, on tärkeää, että liikapäästömaksu on aina suurempi kuin tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavan teknologian keskimääräiset rajakustannukset. Liikapäästömaksuista kertyviä määriä olisi pidettävä unionin yleiseen talousarvioon otettavina tuloina. Näitä määriä olisi käytettävä tukemaan – tiiviissä yhteistyössä työmarkkinaosapuolten ja toimivaltaisten viranomaisten kanssa – autoteollisuuden siirtymistä päästöttömään liikkuvuuteen ja innovatiivisia ratkaisuja, joilla kannustetaan ottamaan nopeasti käyttöön päästöttömiä ja vähäpäästöisiä raskaita hyötyajoneuvoja. Maksujen perintämenettely olisi määritettävä täytäntöönpanosäädöksellä, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 443/20091 a mukaisesti hyväksytty menettely huomioon ottaen. _____________ 1 a Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 443/2009, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2009, päästönormien asettamisesta uusille henkilöautoille osana yhteisön kokonaisvaltaista lähestymistapaa kevyiden hyötyajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi (EUVL L 140, 5.6.2009, s. 1). Tarkistus 29 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 30 kappale (30)  Tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamisen varmistamiseksi on tarpeen ottaa käyttöön tehokas valvontamekanismi, jolla velvollisuuksien noudattamista valvotaan. Valmistajien velvollisuus toimittaa tarkat tiedot asetuksen (EU) 2018/… mukaisesti [seuranta ja raportointi, raskaat hyötyajoneuvot] ja hallinnolliset sakot, joita voidaan määrätä, jos velvollisuutta ei noudateta, edistävät osaltaan sen varmistamista, että tämän asetuksen mukaisten velvollisuuksien noudattamisen arvioinnissa käytettävät tiedot ovat luotettavia. (30)  Tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamisen varmistamiseksi on tarpeen ottaa käyttöön tehokas valvontamekanismi, jolla velvollisuuksien noudattamista valvotaan. Valmistajien velvollisuus toimittaa tarkat tiedot asetuksen (EU) 2018/956 mukaisesti ja hallinnolliset sakot, joita voidaan määrätä, jos velvollisuutta ei noudateta, edistävät osaltaan sen varmistamista, että tämän asetuksen mukaisten velvollisuuksien noudattamisen arvioinnissa käytettävät tiedot ovat luotettavia. On kuluttajien ja suuren yleisön edun mukaista tietää, mitkä valmistajat noudattavat tai eivät noudata uusia päästönormeja. Tarkistus 30 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 31 kappale (31)  Tämän asetuksen mukaisten hiilidioksidipäästöjen saavuttamisen kannalta on olennaisen tärkeää, että käytössä olevien raskaiden hyötyajoneuvojen hiilidioksidipäästöt ovat niiden arvojen mukaisia, jotka on määritetty asetuksen (EY) N:o 595/2009 ja sen täytäntöönpanotoimenpiteiden nojalla. Sen vuoksi komission olisi voitava ottaa huomioon valmistajan keskimääräisten päästöjen laskennassa mahdolliset järjestelmälliset vaatimustenvastaisuudet, jotka tyyppihyväksyntäviranomainen on havainnut käytössä olevien raskaiden ajoneuvojen hiilidioksidipäästöissä. (31)  Tämän asetuksen mukaisten hiilidioksidipäästöjen saavuttamisen kannalta on olennaisen tärkeää, että käytössä ja liikenteessä olevien raskaiden hyötyajoneuvojen hiilidioksidipäästöt ovat niiden arvojen mukaisia, jotka on määritetty asetuksen (EY) N:o 595/2009 ja sen täytäntöönpanotoimenpiteiden nojalla. Sen vuoksi komission olisi voitava ottaa huomioon valmistajan keskimääräisten päästöjen laskennassa mahdolliset järjestelmälliset vaatimustenvastaisuudet, jotka tyyppihyväksyntäviranomainen on havainnut käytössä ja liikenteessä olevien raskaiden ajoneuvojen hiilidioksidipäästöissä. Lisäksi olisi otettava käyttöön käytössä ja tiellä olevien ajoneuvojen riippumaton testaus, josta huolehtii kolmas osapuoli. Tarkistus 31 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 33 kappale (33)  Tässä asetuksessa vahvistettujen hiilidioksidipäästöjen vähentämistä koskevien tavoitteiden vaikuttavuus riippuu paljolti hiilidioksidipäästöjen määrittämisessä käytettävien menetelmien edustavuudesta. Tieteellisen neuvonannon mekanismin (SAM) antaman kevyitä hyötyajoneuvoja koskevan lausunnon27 mukaisesti myös raskaiden hyötyajoneuvojen osalta on aiheellista ottaa käyttöön järjestelmä, jonka avulla arvioidaan asetuksen (EU) 2017/2400 mukaisesti määritettyjen hiilidioksidipäästö- ja energiankulutusarvojen todellinen ajonaikainen edustavuus. Komissiolla olisi oltava valtuudet varmistaa tällaisten tietojen julkinen saatavuus ja tarvittaessa kehittää menetelmät, joita tarvitaan tällaisten arviointien edellyttämien tietojen kartoittamiseen ja keruuseen. (33)  Tässä asetuksessa vahvistettujen hiilidioksidipäästöjen vähentämistä koskevien tavoitteiden vaikuttavuus riippuu paljolti hiilidioksidipäästöjen määrittämisessä käytettävien menetelmien edustavuudesta. Tieteellisen neuvonannon mekanismin (SAM) antaman kevyitä hyötyajoneuvoja koskevan lausunnon27 mukaisesti myös raskaiden hyötyajoneuvojen osalta on aiheellista ottaa käyttöön järjestelmä, jonka avulla arvioidaan asetuksen (EU) 2017/2400 mukaisesti määritettyjen hiilidioksidipäästö- ja energiankulutusarvojen todellinen ajonaikainen edustavuus. Komissiolla olisi oltava valtuudet varmistaa tällaisten tietojen julkinen saatavuus ja tarvittaessa kehittää menetelmät, joita tarvitaan tällaisten arviointien edellyttämien tietojen kartoittamiseen ja keruuseen. Jos todellisten päästöjen ja asetuksen (EU) 2017/2400 mukaisesti määritettyjen päästöjen välillä havaitaan merkittävä ero, komissiolla olisi oltava valtuudet mukauttaa vastaavasti valmistajan keskimääräisiä hiilidioksidipäästöjä ja tarvittaessa vuoden 2019 CO2-vertailupäästöjä, joita käytetään tämän asetuksen mukaisten velvollisuuksien noudattamiseksi. __________________ __________________ 27 Tieteellisten neuvonantajien korkean tason ryhmä, tieteellinen lausunto 1/2016 ”Closing the gap between light-duty vehicle real-world CO2 emissions and laboratory testing”. 27 Tieteellisten neuvonantajien korkean tason ryhmä, tieteellinen lausunto 1/2016 ”Closing the gap between light-duty vehicle real-world CO2 emissions and laboratory testing”. Tarkistus 32 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 34 a kappale (uusi) (34 a)  Komission olisi vuoden 2022 kertomuksessaan arvioitava myös mahdollisuutta kehittää menetelmä kaikkien raskaiden hyötyajoneuvojen koko elinkaaren CO2-päästöjen määrittämiseksi. Tämän arvioinnin perusteella komission olisi tarvittaessa ehdotettava valmistajia koskevien ilmoitusvelvollisuuksien vahvistamista ja tätä raportointia varten tarvittavien sääntöjen ja menettelyjen määrittämistä. Tarkistus 33 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 36 kappale (36)  Tämän asetuksen 8 artiklan 3 kohtaan, 9 artiklan 3 kohtaan, 11 artiklan 3 kohtaan ja 12 artiklan 2 kohtaan liittyvää täytäntöönpanovaltaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/201128 mukaisesti. (36)  Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa, joka koskee liikapäästömaksujen keräämiskeinojen määrittämistä, yksityiskohtaisten sääntöjen antamista käytössä olevien raskaiden hyötyajoneuvojen CO2-päästöjen poikkeamista ilmoittamista koskevista menettelyistä, tietojen julkaisemista, yksityiskohtaisten sääntöjen hyväksymistä menettelyistä, joilla ilmoitetaan polttoaineenkulutusmittareista peräisin olevat tiedot ja menetelmän käyttöönottamista ajoneuvojen alaryhmän yhden tai useamman edustavan ajoneuvon määrittelemiseksi. Tätä täytäntöönpanovaltaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/201128 mukaisesti. __________________ __________________ 28 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13). 28 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13). Tarkistus 34 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 37 kappale (37)  Tämän asetuksen muiden kuin keskeisten osien muuttamiseksi tai täydentämiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä säädöksiä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti 12 artiklan 2 kohdan mukaisten hiilidioksidin vertailuarvojen mukauttamiseksi ja liitteiden I ja II muuttamiseksi tiettyjen teknisten parametrien osalta, mukaan lukien käyttöprofiilien, hyötykuormien ja vuotuisten ajokilometrien painotukset sekä hyötykuorman mukautuskertoimet. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa29 vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä. (37)  Tämän asetuksen muiden kuin keskeisten osien muuttamiseksi ja täydentämiseksi komissiolle olisi siirrettävä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti valta hyväksyä säädöksiä, jotka koskevat ajoneuvon ammatillista tarkoitusta ja kaupunkiliikenteen linja-autojen määrittelyä koskevien teknisten perusteiden määrittämistä, sellaisten yksityiskohtaisten sääntöjen ja edellytysten määrittämistä, joiden avulla sidossuhteessa olevat valmistajat voivat muodostaa yhteenliittymiä, vuotuisen testausohjelman laatimista komponenttien, yksikköjen ja järjestelmien edustavaa otosta varten, CO2-vertailupäästöjen mukauttamista, ajoneuvojen käytönaikaisen vaatimustenmukaisuuden testaamisen käyttöönottamista sekä liitteiden I ja II muuttamista tiettyjen teknisten parametrien osalta, mukaan lukien käyttöprofiilien, hyötykuormien ja vuotuisten ajokilometrien painotukset sekä hyötykuorman mukautuskertoimet. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa29 vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä. __________________ __________________ 29 EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1. 29 EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1. Tarkistus 35 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 1 kohta – johdantokappale Jotta edistetään unionin tavoitetta vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 30 prosenttia alle vuoden 2005 tason asetuksen (EU) N:o 2018/... [taakanjakoasetus] 2 artiklan kattamilla aloilla vuoteen 2030 mennessä, edistetään Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttamista ja varmistetaan sisämarkkinoiden asianmukainen toiminta, tässä asetuksessa asetetaan uusille raskaille hyötyajoneuvoille hiilidioksidipäästönormit, joiden avulla unionin uuden raskaan hyötyajoneuvokannan CO2-päästöjä vähennetään CO2-vertailupäästöihin nähden seuraavasti: Jotta edistetään unionin tavoitetta vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 30 prosenttia alle vuoden 2005 tason asetuksen (EU) N:o 2018/842 2 artiklan kattamilla aloilla vuoteen 2030 mennessä, edistetään Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttamista ja varmistetaan sisämarkkinoiden asianmukainen toiminta, tässä asetuksessa asetetaan uusille raskaille hyötyajoneuvoille hiilidioksidipäästövaatimukset, joiden avulla unionin uuden raskaan hyötyajoneuvokannan CO2-päästöjä vähennetään CO2-vertailupäästöihin nähden seuraavasti: Tarkistus 36 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 1 kohta – a alakohta a)  1 päivästä tammikuuta 2025 31 päivään joulukuuta 2029 15 prosenttia; a)  1 päivästä tammikuuta 2025 31 päivään joulukuuta 2029 20 prosenttia; Tarkistus 37 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 1 kohta – b alakohta b)  1 päivästä tammikuuta 2030 alkaen vähintään 30 prosenttia 13 artiklassa säädetyn uudelleentarkastelun mukaisesti. b)  1 päivästä tammikuuta 2030 alkaen vähintään 35 prosenttia 13 artiklassa säädetyn uudelleentarkastelun mukaisesti. Tarkistus 38 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 2 a kohta (uusi) Tässä asetuksessa vahvistetaan vertailuosuus päästöttömille ja vähäpäästöisille raskaille hyötyajoneuvoille kaikkien valmistajien ajoneuvokannassa vuosina 2025 ja 2030 5 artiklan mukaisesti, jotta voidaan varmistaa sujuva siirtyminen päästöttömään liikenteeseen ja tarjota kannustimia unionin markkinoiden ja päästöttömien ja vähäpäästöisten ajoneuvojen infrastruktuurin kehittämiselle ja käyttöönotolle. Hiilidioksidipäästöt mukautetaan vertaamalla suorituskykyä vertailuarvoon liitteessä I olevan 4 kohdan mukaisesti. Tarkistus 40 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – johdantokappale Tätä asetusta sovelletaan uusiin luokkien N2 ja N3 ajoneuvoihin, joilla on seuraavat ominaisuudet: Tätä asetusta sovelletaan ensimmäisenä askeleena uusiin luokkien N2 ja N3 ajoneuvoihin, joilla on seuraavat ominaisuudet: Tarkistus 41 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – 2 alakohta Sitä sovelletaan 5 artiklan ja liitteessä I olevan 2.3 kohdan soveltamiseksi myös luokkien M2 ja M3 ajoneuvoihin sekä luokan N ajoneuvoihin, jotka eivät kuulu asetuksen (EU) N:o 510/2011 soveltamisalaan ja jotka eivät ominaisuuksiltaan ole a–d alakohdan mukaisia. Sitä sovelletaan 1 artiklan 2 a kohdan, 5 artiklan ja liitteessä I olevan 4 kohdan soveltamiseksi myös luokan N ajoneuvoihin, jotka eivät kuulu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 510/20111 a soveltamisalaan ja jotka eivät ominaisuuksiltaan ole a–d alakohdan mukaisia. Lisäksi sitä sovelletaan 1 artiklan 2 b kohdan soveltamiseksi luokkien M2 ja M3 ajoneuvoihin, jotka täyttävät tämän artiklan 2 a kohdassa tarkoitetut tekniset vaatimukset. _________________ 1 a Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 510/2011, annettu 11 päivänä toukokuuta 2011, päästönormien asettamisesta uusille kevyille kuljetusajoneuvoille osana unionin kokonaisvaltaista lähestymistapaa kevyiden hyötyajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi (EUVL L 145, 31.5.2011, s. 1). Tarkistus 42 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 2 a kohta (uusi) 2 a.  Komissio antaa 15 artiklan mukaisesti viimeistään 1 päivänä heinäkuuta 2019 delegoituja säädöksiä tämän asetuksen täydentämiseksi yksilöimällä tekniset perusteet ajoneuvon ammatillisen tarkoituksen ja tämän asetuksen kattamien kaupunkiliikenteen linja-autojen määrittelemistä varten. Tarkistus 43 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 1 kohta – h alakohta h)  ’työajoneuvolla’ raskasta hyötyajoneuvoa, jota ei ole tarkoitettu tavaroiden toimittamiseen ja jonka hiilidioksidipäästöt ja polttoaineenkulutus on määritetty asetuksen (EY) N:o 595/2009 ja sen täytäntöönpanosäädösten mukaisesti ainoastaan muiden kuin tämän asetuksen liitteessä I olevassa 2.1 kohdassa määriteltyjen käyttöprofiilien osalta h)  ’työajoneuvolla’ raskasta hyötyajoneuvoa, jota ei ole tarkoitettu tavaroiden toimittamiseen, jonka ammatillinen tarkoitus on määritelty 2 artiklan 2 a kohdan mukaisesti yksilöityjen teknisten perusteiden perusteella ja jonka hiilidioksidipäästöt ja polttoaineenkulutus on määritetty asetuksen (EY) N:o 595/2009 ja sen täytäntöönpanosäädösten mukaisesti ainoastaan muiden kuin tämän asetuksen liitteessä I olevassa 2.1 kohdassa määriteltyjen käyttöprofiilien osalta Tarkistus 44 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 1 kohta – k alakohta k)  ’vähäpäästöisellä raskaalla hyötyajoneuvolla’ raskasta hyötyajoneuvoa, joka ei ole päästötön raskas hyötyajoneuvo ja jonka CO2-päästöt ovat alle 350 g CO2/km määritettynä liitteessä I olevan 2.1 kohdan mukaisesti k)  ’vähäpäästöisellä raskaalla hyötyajoneuvolla’ raskasta hyötyajoneuvoa, joka ei ole päästötön raskas hyötyajoneuvo ja jonka CO2-päästöt ovat liitteessä I olevan 2.1 kohdan mukaisesti määritettynä alle 50 prosenttia kunkin alaryhmän CO2-vertailupäästöistä sellaisina, kuin ne on määritelty liitteessä I olevan 3 kohdan mukaisesti. Tarkistus 46 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 1 kohta – b alakohta b)  5 artiklan mukaisesti määritettävä päästöttömyys- ja vähäpäästöisyystekijä. Poistetaan. Tarkistus 47 Ehdotus asetukseksi 5 artikla – 1 kohta – 1 alakohta Komissio vahvistaa vuodesta 2020 alkaen ja kutakin seuraavaa kalenterivuotta varten 10 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuilla täytäntöönpanosäädöksillä 4 artiklan ensimmäisen kohdan b alakohdassa tarkoitetun kunkin valmistajan päästöttömyys- ja vähäpäästöisyystekijän edellisen kalenterivuoden osalta. Alkaen 1 päivästä tammikuuta 2025 päästöttömien ja vähäpäästöisten raskaiden ajoneuvojen osuutta valmistajan ajoneuvokannasta kalenterivuoden aikana on verrattava seuraaviin arvoihin: vuodesta 2025: vähintään 5 prosenttia; vuodesta 2030: 20 prosenttia, jollei 13 artiklassa tarkoitetusta uudelleentarkastelusta muuta johdu. Tarkistus 48 Ehdotus asetukseksi 5 artikla – 1 kohta – 2 alakohta Päästöttömyys- ja vähäpäästöisyystekijää määritettäessä on otettava huomioon valmistajan päästöttömien ja vähäpäästöisten raskaiden hyötyajoneuvojen lukumäärä ja CO2-päästöt kalenterivuoden aikana, mukaan lukien 2 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettujen luokkien päästöttömät ajoneuvot sekä päästöttömät ja vähäpäästöiset työajoneuvot. Poistetaan. Tarkistus 49 Ehdotus asetukseksi 5 artikla – 1 kohta – 3 alakohta Päästöttömyys- ja vähäpäästöisyystekijä lasketaan liitteessä I olevan 2.3 kohdan mukaisesti. Poistetaan. Tarkistus 50 Ehdotus asetukseksi 5 artikla – 2 kohta – 1 alakohta Edellä olevaa 1 kohtaa sovellettaessa päästöttömät ja vähäpäästöiset raskaat hyötyajoneuvot lasketaan seuraavasti: Edellä olevassa 1 kohdassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamiseksi tätä asetusta sovelletaan myös luokan N ajoneuvoihin, jotka eivät kuulu asetuksen (EU) N:o 510/2011 soveltamisalaan ja jotka eivät ominaisuuksiltaan ole tämän asetuksen 2 artiklan 1 kohdan a–d alakohdan mukaisia. a)  päästötön raskas hyötyajoneuvo lasketaan kahdeksi ajoneuvoksi; b)  vähäpäästöinen raskas hyötyajoneuvo lasketaan enintään kahdeksi ajoneuvoksi sen mukaan, mikä on sen CO2-päästöjen ja kynnyspäästötason 350 g CO2/km suhde. Tarkistus 51 Ehdotus asetukseksi 5 artikla – 3 kohta 3.  Päästöttömyys- ja vähäpäästöisyystekijä saa alentaa valmistajan keskimääräisiä päästöjä enintään 3 prosenttia. Edellä 2 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettuihin luokkiin kuuluvien päästöttömien raskaiden hyötyajoneuvojen vaikutus kyseiseen tekijään saa alentaa valmistajan keskimääräisiä päästöjä enintään 1,5 prosenttia. Poistetaan. Tarkistus 52 Ehdotus asetukseksi 7 artikla – 2 kohta 2.  Kullekin valmistajalle on liitteessä I olevan 5.1 kohdan mukaisesti määritettävä 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettu CO2-päästövähennyspolku, joka perustuu lineaariseen kehityspolkuun 1 artiklan toisessa alakohdassa tarkoitettujen CO2-vertailupäästöjen ja mainitun artiklan ensimmäisen kohdan a alakohdassa täsmennetyn vuoden 2025 tavoitteen välillä sekä vuoden 2025 tavoitteen ja mainitun artiklan ensimmäisen kohdan b alakohdan välillä. 2.  Kullekin valmistajalle on liitteessä I olevan 5.1 kohdan mukaisesti määritettävä 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettu CO2-päästövähennyspolku, joka perustuu lineaariseen kehityspolkuun 1 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettujen CO2-vertailupäästöjen ja mainitun artiklan ensimmäisen kohdan a alakohdassa täsmennetyn vuoden 2025 tavoitteen välillä sekä vuoden 2025 tavoitteen ja mainitun artiklan ensimmäisen kohdan b alakohdan välillä. Tarkistus 53 Ehdotus asetukseksi 7 aartikla (uusi) 7 a artikla Yhteenliittymien muodostaminen 1.  Sidossuhteessa olevat valmistajat voivat muodostaa yhteenliittymän 5 artiklan mukaisten velvoitteidensa täyttämistä varten. 2.  Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 15 artiklan mukaisesti tämän asetuksen täydentämiseksi, jotta voidaan vahvistaa yksityiskohtaisia sääntöjä ja edellytyksiä, joiden mukaisesti sidossuhteessa olevat valmistajat voivat muodostaa yhteenliittymän avoimelta ja syrjimättömältä pohjalta. Tarkistukset 74 ja 75 Ehdotus asetukseksi 8 artikla – 1 kohta 1.  Jos valmistajan todetaan tiettynä kalenterivuonna vuodesta 2025 alkaen ylittäneen päästöt 2 kohdan mukaisesti, komissio määrää seuraavalla kaavalla laskettavan liikapäästömaksun: 1.  Jos valmistajan todetaan tiettynä kalenterivuonna vuodesta 2025 alkaen ylittäneen päästöt 2 kohdan mukaisesti, komissio määrää valmistajalle tai tapauksen mukaan yhteenliittymän johtajalle seuraavalla kaavalla laskettavan liikapäästömaksun: Vuosina 2025–2029: (Liikapäästömaksu) = (päästöylitys x 6 800 €/g CO2/tkm) (Liikapäästömaksu) = (päästöylitys x 5 000 €/g CO2/tkm) Vuodesta 2030 alkaen: (Liikapäästömaksu) = (päästöylitys x 6 800 €/g CO2/tkm) Komissio varmistaa, että liikapäästömaksu on aina suurempi kuin 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavan teknologian keskimääräiset rajakustannukset. Tarkistus 55 Ehdotus asetukseksi 8 artikla – 4 kohta 4.  Liikapäästömaksusta kertyviä määriä pidetään unionin yleiseen talousarvioon otettavina tuloina. 4.  Liikapäästömaksusta kertyviä määriä pidetään unionin yleiseen talousarvioon otettavina tuloina. Kyseiset määrät käytetään tiiviissä yhteistyössä työmarkkinaosapuolten ja toimivaltaisten viranomaisten kanssa täydentämään unionin tai jäsenvaltioiden toimia, joilla edistetään autoalan työntekijöiden taitojen kehittämistä tai työvoiman uudelleenkohdentamista kaikissa jäsenvaltioissa, joita asia koskee, ja etenkin alueilla ja yhteisöissä, joihin siirtymä vaikuttaa eniten, jotta voidaan edistää oikeudenmukaista siirtymää päästöttömään ja vähäpäästöiseen liikkuvuuteen. Tarkistus 56 Ehdotus asetukseksi 9 artikla – 2 kohta 2.  Komissio ottaa kyseiset poikkeamat huomioon laskiessaan valmistajan keskimääräiset päästöt. 2.  Komissio ottaa kyseiset poikkeamat huomioon laskiessaan valmistajan keskimääräiset päästöt ja mukauttaessaan tarvittaessa vuoden 2019 CO2-vertailupäästöjä, jotka on laskettu liitteessä I olevan 3 kohdan mukaisesti. Tarkistus 57 Ehdotus asetukseksi 9 artikla – 3 a kohta (uusi) 3 a.  Asetuksen (EU) 2018/956 ja asetuksen (EU) N:o 2017/2400 mukaisesti valmistajien ilmoittamien tietojen tarkkuuden varmistamiseksi ja tämän asetuksen täydentämiseksi siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 15 artiklan mukaisesti, jotta vahvistetaan vuodesta 2019 lähtien vuotuinen testiohjelma edustavan otoksen testaamiseksi kunkin valmistajan valmistamista, asetuksen (EU) N:o 2017/2400 12 artiklan 1 kohdassa luetelluista komponenteista, erillisistä teknisistä yksiköistä ja järjestelmistä, joita käytetään tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvissa ajoneuvoissa. Testien tuloksia verrataan valmistajien asetuksen (EU) 2017/2400 mukaisesti ilmoittamiin tietoihin ja jos tiedoissa havaitaan järjestelmällisiä eroja, mukautetaan valmistajien keskimääräisiä päästöjä, jotka on laskettu liitteessä I olevan 2.7 kohdan mukaisesti, ja tarvittaessa vuoden 2019 hiilidioksidipäästöjä, jotka on laskettu liitteessä I olevan 3 kohdan mukaisesti. Tarkistus 58 Ehdotus asetukseksi 10 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – b alakohta b)  vuodesta 2020 alkaen 5 artiklassa tarkoitettu päästöttömyys- ja vähäpäästöisyystekijä b)  vuodesta 2020 alkaen 5 artiklan 1 artiklassa tarkoitettu kunkin valmistajan edellisen kalanterivuoden osuus päästöttömien ja vähäpäästöisten raskaiden ajoneuvojen kokonaismäärästä Tarkistus 59 Ehdotus asetukseksi 11 artikla 11 artikla 11 artikla Todelliset ajonaikaiset hiilidioksidipäästöt ja energiankulutus Todelliset ajonaikaiset hiilidioksidipäästöt ja energiankulutus 1.  Komissio valvoo ja arvioi asetuksen (EU) 2017/2400 mukaisesti määritettyjen hiilidioksidipäästöjen ja polttoaineenkulutusarvojen todellista ajonaikaista edustavuutta. Se varmistaa, että yleisölle tiedotetaan, miten edustavuus muuttuu ajan mittaan. 1.  Komissio valvoo ja arvioi asetuksen (EU) 2017/2400 mukaisesti määritettyjen hiilidioksidipäästöjen ja polttoaineenkulutusarvojen todellista ajonaikaista edustavuutta. 2.  Tätä varten komissio varmistaa, että valmistajilta tai tapauksen mukaan kansallisilta viranomaisilta on saatavilla vankkoja muita kuin henkilötietoja raskaiden hyötyajoneuvojen todellisista ajonaikaisista hiilidioksidipäästöistä ja energiankulutuksesta. 2.  Tätä varten komissio varmistaa, että valmistajilta tai tapauksen mukaan kansallisilta viranomaisilta on saatavilla, myös kolmansille osapuolille riippumatonta testausta varten, standardoiduista polttoaineenkulutusmittareista kerättyyn dataan perustuvia vankkoja tietoja raskaiden hyötyajoneuvojen todellisista ajonaikaisista hiilidioksidipäästöistä ja energiankulutuksesta. 2 a.  Tämän asetuksen täydentämiseksi komissio antaa 15 artiklan mukaisesti viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2019 delegoituja säädöksiä ajoneuvojen käytönaikaisen vaatimustenmukaisuuden testaamisen käyttöönottamiseksi, jotta varmistetaan, että raskaiden hyötyajoneuvojen ajonaikaiset hiilidioksidipäästöt ja polttoaineenkulutus ylittävät asetuksen (EU) 2017/2400 ja asetuksen (EU) 2018/956 mukaisesti raportoitavat seurantatiedot enintään 10 prosentilla. Komissio ottaa tämän kynnysarvon ylittävät mahdolliset poikkeamat huomioon laskiessaan valmistajan keskimääräiset CO2 -päästöt ja mukauttaessaan tarvittaessa vuoden 2019 CO2-vertailupäästöjä. 2 b.   Komissio varmistaa, että yleisölle tiedotetaan siitä, miten 1 kohdassa tarkoitettu todellinen edustavuus kehittyy ajan mittaan. 3.  Komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksillä tämän artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja toimenpiteitä. Täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 14 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. 3.  Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksillä yksityiskohtaiset säännöt menettelyille, joilla raportoidaan tämän artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut polttoaineenkulutusmittareista kerätyt tiedot. Täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 14 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. Tarkistus 60 Ehdotus asetukseksi 12 artikla – 1 kohta 1.  Sen varmistamiseksi, että teknisissä parametreissa, joita käytetään laskettaessa 4 artiklassa tarkoitettuja valmistajan keskimääräisiä päästöjä ja 6 artiklassa tarkoitettuja päästötavoitteita, otetaan huomioon tekninen kehitys ja tavaraliikenteen logistiikan edistyminen, komissiolle siirretään valta antaa delegoituja säädöksiä 15 artiklan mukaisesti seuraavien liitteissä I ja II vahvistettujen säännösten muuttamiseksi: 1.  Sen varmistamiseksi, että teknisissä parametreissa, joita käytetään laskettaessa 4 artiklassa tarkoitettuja valmistajan keskimääräisiä päästöjä ja 6 artiklassa tarkoitettuja päästötavoitteita, otetaan huomioon tekninen kehitys ja tavaraliikenteen logistiikan edistyminen, komissio päivittää VECTO-simulointivälinettä jatkuvasti ja hyvissä ajoin ja sille siirretään valta antaa delegoituja säädöksiä 15 artiklan mukaisesti seuraavien liitteissä I ja II vahvistettujen säännösten muuttamiseksi: Tarkistus 61 Ehdotus asetukseksi 13 artikla – 1 kohta Komissio esittää 31 päivään joulukuuta 2022 mennessä Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän asetuksen vaikuttavuudesta, 1 artiklan mukaisesti vuodeksi 2030 määritettävästä CO2-päästöjen vähentämistavoitteesta ja muuntyyppisten raskaiden hyötyajoneuvojen – perävaunut mukaan lukien – hiilidioksidin vähentämistavoitteiden asettamisesta. Kertomukseen sisällytetään myös arvio niiden menettelyjen vaikuttavuudesta, jotka koskevat etenkin päästöttömiä ja vähäpäästöisiä ajoneuvoja – erityisesti linja-autoja, ottaen huomioon direktiivissä 2009/33/EY30 asetetut tavoitteet – ja CO2 ‑bonusjärjestelmää, ja siitä, onko asianmukaista jatkaa kyseisten menettelyjen soveltamista vuonna 2030 ja sen jälkeen, ja tarvittaessa kertomukseen liitetään ehdotus tämän asetuksen muuttamisesta. Komissio esittää 31 päivään joulukuuta 2022 mennessä Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän asetuksen vaikuttavuudesta, 1 artiklan mukaisesti vuodelle 2030 asetettujen CO2-päästöjen mukauttamisesta, jos se on tarpeen, 5 artiklan mukaisesti vuodelle 2030 asetetun päästöttömien ja vähäpäästöisten ajoneuvojen osuuden vertailuarvon mukauttamisesta, jos se on tarpeen, ja hiilidioksidipäästöjen vähentämistavoitteen asettamisesta muuntyyppisille raskaille hyötyajoneuvoille, mukaan lukien perävaunut ja työajoneuvot, kuten jäteautot. Kertomukseen sisällytetään myös arvio niiden menettelyjen vaikuttavuudesta, jotka koskevat etenkin päästöttömien ja vähäpäästöisten ajoneuvojen, erityisesti linja-autojen, käyttöönottoa, ottaen huomioon direktiivissä 2009/33/EY asetetut tavoitteet, CO2-bonusjärjestelmästä ja siitä, onko asianmukaista jatkaa kyseisten menettelyjen soveltamista vuonna 2030 ja sen jälkeen, tarvittavan lataus- ja tankkausinfrastruktuurin käyttöönotosta, mahdollisuudesta ottaa käyttöön moottorien hiilidioksidipäästönormit erityisesti työajoneuvoille, erilaisista ajoneuvoyhdistelmistä kansalliseen liikenteeseen sovellettavien vakioulottuvuuksien lisäksi, muun muassa modulaariset ratkaisut, CO2-päästöjen ja polttoaineenkulutusarvojen asetuksen (EU) N:o 2017/2400 mukaisesta todellisesta ajonaikaisesta edustavuudesta sekä arvio VECTO-simulointivälineen päivittämisestä. Kertomukseen on tarvittaessa liitettävä ehdotus tämän asetuksen muuttamisesta. _______________ ________________ 30 Puhtaita ajoneuvoja koskeva direktiivi 2009/33/EY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä …/…/EU. 30 Puhtaita ajoneuvoja koskeva direktiivi 2009/33/EY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä …/…/EU. Tarkistus 76 Ehdotus asetukseksi 13 artikla – 1 a kohta (uusi) Komissio kehittää 31 päivään joulukuuta 2020 mennessä erityisen menetelmän uusiutuvan energian direktiivissä (RED II) säädetyt kestävyyskriteerit täyttävien kehittyneiden ja uusiutuvien kaasumaisten liikenteen polttoaineiden käytön vaikutuksen huomioon ottamiseksi CNG- ja LNG‑sovellusten osalta ajoneuvokannan keskimääräisten päästöjen laskennassa. Menetelmään on tarvittaessa liitettävä ehdotus tämän asetuksen muuttamisesta. Tarkistus 73 Ehdotus asetukseksi 13 artikla – 1 b kohta (uusi) Komissio arvioi edelleen mahdollisuutta kehittää menetelmä kaikkien unionin markkinoille saatettujen raskaiden hyötyajoneuvojen koko elinkaaren CO2-päästöjen määrittämiseksi. Tämän arvioinnin perusteella komissio esittää tarvittaessa lainsäädäntöehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle, jotta voidaan määrittää valmistajia koskevat elinkaaren aikaisten päästöjen ilmoitusvelvollisuudet ja täsmentää kyseistä raportointia varten tarvittavat säännöt ja menettelyt. Tarkistus 62 Ehdotus asetukseksi 14 artikla – 1 kohta 1.  Komissiota avustaa asetuksella (EU) 2018/... [hallinnointi] perustettu xxx komitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea. 1.  Komissiota avustaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 525/20131 a 26 artiklalla perustettu ilmastonmuutoskomitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea. _________________ 1 a Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 525/2013, annettu 21 päivänä toukokuuta 2013, järjestelmästä kasvihuonekaasupäästöjen seuraamiseksi ja niistä raportoimiseksi sekä muista ilmastonmuutosta koskevista tiedoista raportoimiseksi kansallisella ja unionin tasolla sekä päätöksen N:o 280/2004/EY kumoamisesta (EUVL L 165, 18.6.2013, s. 13). Tarkistus 63 Ehdotus asetukseksi 15 artikla – 2 kohta 2.  Siirretään komissiolle [tämän asetuksen voimaantulopäivästä] määräämättömäksi ajaksi 10 artiklan 2 kohdassa ja 12 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. 2.  Siirretään komissiolle [tämän asetuksen voimaantulopäivästä] määräämättömäksi ajaksi 2 artiklan 2 a kohdassa, 7 a artiklassa, 9 artiklan 3 a kohdassa, 10 artiklan 2 kohdassa, 11 artiklan 2 a kohdassa ja 12 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. Tarkistus 64 Ehdotus asetukseksi 15 artikla – 3 kohta 3.  Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 10 artiklan 2 kohdassa ja 12 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Päätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen. 3.  Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 2 artiklan 2 a kohdassa, 7 a artiklassa, 9 artiklan 3 a kohdassa, 10 artiklan 2 kohdassa, 11 artiklan 2 a kohdassa ja 12 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Päätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen. Tarkistus 65 Ehdotus asetukseksi 15 artikla – 6 kohta 6.  Edellä olevan 10 artiklan 2 kohdan ja 12 artiklan 1 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella. 6.  Edellä olevan 2 artiklan 2 a kohdan, 7 a artiklan, 9 artiklan 3 a kohdan, 10 artiklan 2 kohdan, 11 artiklan 2 a kohdan ja 12 artiklan 1 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella. Tarkistus 66 Ehdotus asetukseksi 16 artikla – 1 kohta Asetus (EY) N:o 595/2009 5 artikla – 4 kohta – l alakohta ”l) menettely, jolla tarkistetaan tarkoitustenmukaisten ja edustavien otosten perusteella, ovatko rekisteröidyt ja käyttöönotetut ajoneuvot tämän asetuksen ja sen täytäntöönpanotoimenpiteiden nojalla määritettyjen hiilidioksidipäästö- ja polttoaineenkulutusarvojen mukaisia.” ”l) menettely, jolla tarkistetaan tarkoitustenmukaisten ja edustavien otosten perusteella, ovatko rekisteröidyt ja käyttöönotetut ajoneuvot tämän asetuksen ja sen täytäntöönpanotoimenpiteiden nojalla määritettyjen hiilidioksidipäästö- ja polttoaineenkulutusarvojen mukaisia. Menettelyn myös tekevät akkreditoidut ja riippumattomat kolmannet osapuolet Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/8581 a 13 artiklan 10 kohdan mukaisesti.” _______________ 1 a Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/858, annettu 30 päivänä toukokuuta 2018, moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen sekä tällaisiin ajoneuvoihin tarkoitettujen järjestelmien, komponenttien ja erillisten teknisten yksiköiden hyväksynnästä ja markkinavalvonnasta, asetusten (EY) N:o 715/2007 ja (EY) N:o 595/2009 muuttamisesta sekä direktiivin 2007/46/EY kumoamisesta (EUVL L 151, 14.6.2018, s. 1). Tarkistus 77 Ehdotus asetukseksi 16 aartikla (uusi) 16 a artikla Neuvoston direktiivin 96/53/EY muuttaminen Lisätään direktiivin 96/53/EY1a liitteessä I olevan 2.2.4.2 alakohdan jälkeen alakohdat seuraavasti: ”2.2.5 Asetuksen (EU) .../2018 [ehdotus asetukseksi COM(2018)0284] 5 artiklan 2 kohdan b alakohdassa määritettyä vaihtoehtoisella polttoaineella toimivien ajoneuvoyhdistelmien suurinta sallittua painoa korotetaan vaihtoehtoisen polttoaineteknologian edellyttämällä lisäpainolla, jonka enimmäismäärä on 1 tonni. 2.2.6  Päästöttömien ajoneuvoyhdistelmien suurinta sallittua painoa korotetaan päästöttömien teknologioiden edellyttämällä lisäpainolla, joka riippuu ajoneuvon päästöttömästä toimintamatkasta ja jonka enimmäismäärä on 2 tonnia. Komissio hyväksyy viimeistään 1 päivänä heinäkuuta 2019 kaavan edellytetyn painon laskemiseksi.” ____________________________ 1a Neuvoston direktiivi 96/53/EY, annettu 25 päivänä heinäkuuta 1996, tiettyjen yhteisössä liikkuvien tieliikenteen ajoneuvojen suurimmista kansallisessa ja kansainvälisessä liikenteessä sallituista mitoista ja suurimmista kansainvälisessä liikenteessä sallituista painoista (EYVL L 235, 17.9.1996, s. 59). Tarkistus 67 Ehdotus asetukseksi Liite I – 2 kohta – 2.3 alakohta 2.3.  5 artiklassa tarkoitetun päästöttömyys- ja vähäpäästöisyystekijän laskeminen Poistetaan. Lasketaan 5 artiklassa tarkoitettu päästöttömyys- ja vähäpäästöisyystekijä (ZLEV) kullekin valmistajalle kalenterivuosittain seuraavasti: ZLEV = V / (Vconv + Vzlev) arvo vähintään 0,97 jossa V on valmistajan uusien raskaiden hyötyajoneuvojen lukumäärä lukuun ottamatta työajoneuvoja 4 artiklan ensimmäisen kohdan a alakohdan mukaisesti. Vconv on valmistajan uusien raskaiden hyötyajoneuvojen lukumäärä lukuun ottamatta työajoneuvoja 4 artiklan ensimmäisen kohdan a alakohdan mukaisesti ja lukuun ottamatta päästöttömiä ja vähäpäästöisiä raskaita hyötyajoneuvoja Vzlev on tekijöiden Vin ja Vout arvojen summa jolloin Vin = ∑v (1+(1-CO2v/350)) ∑v on kaikkia niitä uusia päästöttömiä ja vähäpäästöisiä raskaita hyötyajoneuvoja edustava summa, joilla on 2 artiklan 1 kohdan a–d alakohdassa määritellyt ominaisuudet CO2v on päästöttömän tai vähäpäästöisen raskaan hyötyajoneuvon v hiilidioksidipäästöt määritettynä 2.1 kohdan mukaisesti Vout on 2 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettuihin luokkiin kuuluvien päästöttömien raskaiden hyötyajoneuvojen kokonaismäärä kerrottuna kahdella, enintään kuitenkin 1,5 prosenttia määrästä Vconv. Tarkistus 68 Ehdotus asetukseksi Liite I – 2 kohta – 2.7 alakohta – kaava CO2 = ZLEV × ∑ sg share,sg × MPWsg × avgCO2sg CO2 = ∑ sg share,sg × MPWsg × avgCO2sg jossa: jossa: ∑ sg on kaikkia alaryhmiä edustava summa ∑ sg on kaikkia alaryhmiä edustava summa ZLEV määritetään 2.3 kohdan mukaisesti share,sg määritetään 2.4 kohdan mukaisesti share,sg määritetään 2.4 kohdan mukaisesti MPWsg määritetään 2.6 kohdan mukaisesti MPWsg määritetään 2.6 kohdan mukaisesti avgCO2sg määritetään 2.2 kohdan mukaisesti avgCO2sg määritetään 2.2 kohdan mukaisesti Tarkistus 69 Ehdotus asetukseksi Liite I – 4 kohta – 1 alakohta – kaava – 1 rivi T = ∑ sg sharesg × MPWsg × (1 - rf) × rCO2sg T = ZLEV_benchmark_factor * ∑ sg sharesg × MPWsg × (1 - rf) × rCO2sg Tarkistus 70 Ehdotus asetukseksi Liite I – 4 kohta – 1 alakohta – kaava – 4 rivi rf on 1 artiklan ensimmäisen kohdan a ja b alakohdan mukaisesti kalenterivuodelle määritetty CO2-päästövähennystavoite (%) rf on 1 artiklan ensimmäisen alakohdan a ja b alakohdan mukaisesti kalenterivuodelle määritetty CO2-päästövähennystavoite (%) Tarkistus 71 Ehdotus asetukseksi Liite I – 4 kohta – 1 a alakohta (uusi) Ajanjaksolla 2025–2029 ZLEV_benchmark_factor on (1+y-x), jollei tämä summa ole suurempi kuin 1,03 tai pienempi kuin 0,97, missä tapauksessa ZLEV_benchmark_factor on 1,03 tai 0,97 tapauksen mukaan jossa: x on 5 %; y on päästöttömien ja vähäpäästöisten ajoneuvojen osuus valmistajan uusina rekisteröidyistä raskaista hyötyajoneuvoista laskettuna sellaisten luokkaan N kuuluvien päästöttömien ajoneuvojen, jotka eivät kuulu asetuksen (EU) N:o 510/2011 soveltamisalaan ja jotka eivät ominaisuuksiltaan ole 2 artiklan 1 kohdan a–d alakohdan mukaisia, kokonaismäärän ja sellaisten päästöttömien ja vähäpäästöisten ajoneuvojen, jotka ovat 2 artiklan 1 kohdan a–d alakohdan mukaisia, kokonaismäärän summana, kun jokaiselle niistä on laskettu ZLEV_specific-arvo seuraavan kaavan mukaisesti, jaettuna kyseisenä kalenterivuonna rekisteröityjen ajoneuvojen kokonaismäärällä. ZLEV_specific = 1- (CO2v/(0,5*rCO2sg), jossa CO2v on päästöttömän tai vähäpäästöisen raskaan hyötyajoneuvon v hiilidioksidipäästöt g/km määritettynä 2.1 kohdan mukaisesti rCO2sg määritetään 3 jakson mukaisesti. Tarkistus 72 Ehdotus asetukseksi Liite I – 4 kohta – 1 b alakohta (uusi) Vuonna 2030 ZLEV_benchmark_factor on (1+y-x), jollei tämä summa ole suurempi kuin 1,05, missä tapauksessa ZLEV_benchmark_factor on 1,05; jos summa on 1,0–0,98, ZLEV_benchmark_factor on 1,0; jos summa on alle 0,95, ZLEV_benchmark_factor on 0,95, jossa: x on 20 prosenttia, jollei 13 artiklassa tarkoitetusta uudelleentarkastelusta muuta johdu. y on päästöttömien ja vähäpäästöisten ajoneuvojen osuus valmistajan uusina rekisteröidyistä raskaista hyötyajoneuvoista laskettuna sellaisten luokkaan N kuuluvien päästöttömien ajoneuvojen, jotka eivät kuulu asetuksen (EU) N:o 510/2011 soveltamisalaan ja jotka eivät ominaisuuksiltaan ole 2 artiklan 1 kohdan a–d alakohdan mukaisia, kokonaismäärän ja sellaisten päästöttömien ja vähäpäästöisten ajoneuvojen, jotka ovat 2 artiklan 1 kohdan a–d alakohdan mukaisia, kokonaismäärän summana, kun jokaiselle niistä on laskettu ZLEV_specific-arvo seuraavan kaavan mukaisesti, jaettuna kyseisenä kalenterivuonna rekisteröityjen ajoneuvojen kokonaismäärällä. ZLEV_specific = 1- (CO2v/(0,5*rCO2sg), jossa CO2v on päästöttömän tai vähäpäästöisen raskaan hyötyajoneuvon v hiilidioksidipäästöt g/km määritettynä 2.1 kohdan mukaisesti rCO2sg määritetään 3 jakson mukaisesti.