Hakemisto 
Hyväksytyt tekstit
Keskiviikko 12. joulukuuta 2018 - StrasbourgLopullinen painos
Lisätalousarvioesitys nro 6/2018: maksu- ja maksusitoumusmäärärahojen vähentäminen (omat varat)
 Joustovälineen varojen käyttöönotto muuttoliikkeeseen, pakolaisvirtoihin ja turvallisuusuhkiin liittyvien tämänhetkisten haasteiden edellyttämiä välittömiä talousarviotoimenpiteitä varten
 EU:n solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotto ennakkomaksujen maksamiseksi unionin vuoden 2019 yleisestä talousarviosta
 Euroopan unionin uusi yleinen talousarvio varainhoitovuodeksi 2019
 EU:n ja Japanin välinen talouskumppanuussopimus ***
 EU:n ja Japanin välinen talouskumppanuussopimus (päätöslauselma)
 EU:n ja Japanin välinen strateginen kumppanuussopimus ***
 EU:n ja Japanin välinen strateginen kumppanuussopimus (päätöslauselma)
 EU:n ja Jordanian välinen Euro–Välimeri-ilmailusopimus (Kroatian liittyminen) ***
 Tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma ”Euroopan horisontti” ja sen osallistumista ja tulosten levittämistä koskevat säännöt ***I
 Euroopan horisontti -puiteohjelman täytäntöönpano-ohjelma ***I
 Sisämarkkinapaketti
 Terrorismia käsittelevän erityisvaliokunnan työn tulokset ja suositukset
 Yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan täytäntöönpanoa koskeva vuosittainen kertomus
 Vuosittainen kertomus yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan täytäntöönpanosta
 Vuosikertomus ihmisoikeuksista ja demokratiasta maailmassa 2017 ja Euroopan unionin toiminnasta tällä alalla
 Euroopan puolustusrahasto***I
 Verkkojen Eurooppa -väline ***I
 EU:n ja Ukrainan assosiaatiosopimus

Lisätalousarvioesitys nro 6/2018: maksu- ja maksusitoumusmäärärahojen vähentäminen (omat varat)
PDF 115kWORD 41k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 12. joulukuuta 2018 neuvoston kannasta esitykseen Euroopan unionin lisätalousarvioksi nro 6/2018 varainhoitovuodeksi 2018: Maksu- ja maksusitoumusmäärärahojen vähentäminen menoja koskevien päivitettyjen ennakkoarvioiden sekä tulojen tarkistamisen (omat varat) mukaisesti (13961/2018 – C8-0488/2018 – 2018/2244(BUD))
P8_TA(2018)0500A8-0399/2018

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 106 A artiklan,

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(1) ja erityisesti sen 41 artiklan,

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046(2) ja erityisesti sen 44 artiklan,

–  ottaa huomioon 30. marraskuuta 2017 lopullisesti hyväksytyn Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2018(3),

–  ottaa huomioon vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 2. joulukuuta 2013 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013(4),

–  ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2. joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen(5),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä 26. toukokuuta 2014 annetun neuvoston päätöksen 2014/335/EU, Euratom(6),

–  ottaa huomioon komission 12. lokakuuta 2018 antaman esityksen lisätalousarvioksi nro 6/2018 (COM(2018)0704),

–  ottaa huomioon neuvoston 26. marraskuuta 2018 vahvistaman ja samana päivänä parlamentille toimittaman kannan esitykseen lisätalousarvioksi nro 6/2018 (13961/2018 – C8-0488/2018),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 88 ja 91 artiklan,

–  ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön (A8-0399/2018),

A.  ottaa huomioon, että lisätalousarvioesityksen nro 6/2018 tarkoituksena on saattaa ajan tasalle sekä talousarvion meno- että tulopuoli viimeisimmän kehityksen huomioon ottamiseksi;

B.  ottaa huomioon, että menopuolella lisätalousarvioesityksessä nro 6/2018 vähennetään maksusitoumusmäärärahoja 48,7 miljoonalla eurolla ja maksumäärärahoja 44,7 miljoonalla eurolla otsakkeen 1 a ”Kasvua ja työllisyyttä edistävä kilpailukyky” ja otsakkeen 2 ”Kestävä kasvu: luonnonvarat” budjettikohdista;

C.  ottaa huomioon, että tulopuolella lisätalousarvioesityksessä nro 6/2018 tarkistetaan sekä perinteisistä omista varoista (tulli- ja sokerimaksut) että alv- ja BKTL-maksujen määräytymisperusteista laadittuja ennakkoarvioita ja otetaan talousarvioon Yhdistyneen kuningaskunnan hyväksi tehtävät korjaukset ja niiden rahoittamiseen osoitettavat varat; toteaa näiden toimenpiteiden muuttavan unionin talousarvioon tuloutettavien omien varojen jäsenvaltiokohtaisia rahoitusosuuksia;

1.  on tyytyväinen siihen, että vuosien 2014–2020 ohjelmien täytäntöönpano on lopulta pääsemässä täyteen vauhtiin ja aiheuttaa menopuoleen vain vähäisiä mukautuksia verrattuna vuosina 2016 ja 2017 hyväksyttyihin erittäin merkittäviin lisätalousarvioihin; kannustaa komissiota ja jäsenvaltioita kompensoimaan viimeisten kolmen vuoden aikana kertyneitä huomattavia viivästyksiä;

2.  panee merkille omien varojen epätasapainon teknisen korjaamisen, joka kävi välttämättömäksi, kun perinteisten omien varojen ja alv-pohjaisten varojen ennusteita tarkistettiin ja Yhdistyneen kuningaskunnan hyväksi tehtävää korjausta päivitettiin;

3.  hyväksyy neuvoston kannan esitykseen lisätalousarvioksi nro 6/2018;

4.  kehottaa puhemiestä toteamaan lisätalousarvion nro 6/2018 lopullisesti hyväksytyksi ja huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä;

5.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

(1) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(2) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.
(3) EUVL L 57, 28.2.2018, s. 1.
(4) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884.
(5) EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1.
(6)EUVL L 168, 7.6.2014, s. 105.


Joustovälineen varojen käyttöönotto muuttoliikkeeseen, pakolaisvirtoihin ja turvallisuusuhkiin liittyvien tämänhetkisten haasteiden edellyttämiä välittömiä talousarviotoimenpiteitä varten
PDF 119kWORD 40k
Päätöslauselma
Liite
Euroopan parlamentin päätöslauselma 12. joulukuuta 2018 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi joustovälineen varojen käyttöönotosta muuttoliikkeeseen, pakolaisvirtoihin ja turvallisuusuhkiin liittyvien tämänhetkisten haasteiden edellyttämiä välittömiä talousarviotoimenpiteitä varten (COM(2018)0901 – C8-0492/2018 – 2018/2274(BUD))
P8_TA(2018)0501A8-0455/2018

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2018)0901 – C8‑0492/2018),

–  ottaa huomioon vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 2. joulukuuta 2013 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013(1) ja erityisesti sen 11 artiklan,

–  ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2. joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen(2) ja erityisesti sen 12 kohdan,

–  ottaa huomioon komission 30. marraskuuta 2018 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan 8 kohdan mukaisesti antaman uuden esityksen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2019 (COM(2018)0900),

–  ottaa huomioon 4. joulukuuta 2018 pidetyn talousarviota käsitelleen trilogin tulokset,

–  ottaa huomioon neuvoston 11. joulukuuta 2018 vahvistaman ja samana päivänä parlamentille toimittaman kannan toiseen esitykseen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2019 (15205/2018 – C8-0499/2018),

–  ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön (A8-0455/2018),

A.  ottaa huomioon, että joustovälineestä on tarkoitus rahoittaa tiettynä varainhoitovuonna selkeästi määriteltyjä menoja, joita ei ole pystytty rahoittamaan yhden tai useamman muun otsakkeen enimmäismäärien puitteissa;

B.  ottaa huomioon, että komissio ehdotti otsakkeen 3 enimmäismäärän ylittävän 985 629 138 euron määrän käyttöön ottamista joustovälineestä, jotta täydennetään unionin varainhoitovuoden 2019 yleisessä talousarviossa muuttoliike-, pakolais- ja turvallisuusasioiden alalla toteutettavien toimenpiteiden rahoittamiseksi käytettävissä olevaa rahoitusta;

C.  ottaa huomioon, että parlamentin ja neuvoston edustajat sopivat 4. joulukuuta 2018 pidetyssä talousarviota käsitelleessä trilogissa ottavansa käyttöön joustovälineestä lisävaroja 178 715 475 euroa alaotsakkeessa 1 a Horisontti 2020- ja Erasmus+‑ohjelmiin tehtyjen määrärahalisäysten vuoksi;

1.  hyväksyy 1 164 344 613 euron käyttöönoton joustovälineestä maksusitoumusmäärärahoina;

2.  toistaa, että kyseisen välineen varojen käyttöön ottaminen rahoituskehysasetuksen 11 artiklan mukaisesti tuo jälleen kerran esiin sen, että unionin talousarviossa tarvitaan ehdottomasti enemmän joustavuutta;

3.  toistaa pitkäaikaisen kantansa, että joustovälineen yhteydessä aiemmin tehdyistä sitoumuksista johtuvia maksuja ei pidä laskea monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismääriin;

4.  hyväksyy tämän päätöslauselman liitteenä olevan päätöksen;

5.  kehottaa puhemiestä allekirjoittamaan päätöksen neuvoston puheenjohtajan kanssa ja huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä;

6.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman liitteineen neuvostolle ja komissiolle.

LIITE

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

joustovälineen varojen käyttöönotosta EU:n keskeisten kilpailukykyohjelmien vahvistamiseksi sekä muuttoliikkeeseen, pakolaisvirtoihin ja turvallisuusuhkiin liittyvien tämänhetkisten haasteiden edellyttämien välittömien talousarviotoimenpiteiden rahoittamiseksi

(Tätä liitettä ei esitetä tässä, koska se vastaa lopullista säädöstä, päätöstä (EU) 2019/276.)

(1) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884.
(2) EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1.


EU:n solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotto ennakkomaksujen maksamiseksi unionin vuoden 2019 yleisestä talousarviosta
PDF 116kWORD 40k
Päätöslauselma
Liite
Euroopan parlamentin päätöslauselma 12. joulukuuta 2018 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotosta ennakkomaksujen maksamiseksi unionin vuoden 2019 yleisestä talousarviosta (COM(2018)0281 – C8-0221/2018 – 2018/2074(BUD))
P8_TA(2018)0502A8-0453/2018

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2018)0281 – C8‑0221/2018),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin solidaarisuusrahaston perustamisesta 11. marraskuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2012/2002(1),

–  ottaa huomioon vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 2. joulukuuta 2013 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013(2) ja erityisesti sen 10 artiklan,

–  ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2. joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen(3) ja erityisesti sen 11 kohdan,

–  ottaa huomioon 4. joulukuuta 2018 pidetyn trilogin tulokset,

–  ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön (A8-0453/2018),

A.  ottaa huomioon, että asetuksen (EY) N:o 2012/2002 muuttamisesta annetun asetuksen (EU) N:o 661/2014 mukaisesti ennakkomaksujen maksamista varten voidaan ottaa käyttöön 50 000 000 euroa unionin yleisen talousarvion määrärahoina;

1.  hyväksyy tämän päätöslauselman liitteenä olevan päätöksen;

2.  kehottaa puhemiestä allekirjoittamaan päätöksen neuvoston puheenjohtajan kanssa ja huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman liitteineen neuvostolle ja komissiolle.

LIITE

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotosta ennakkomaksujen maksamiseksi unionin vuoden 2019 yleisestä talousarviosta

(Tätä liitettä ei esitetä tässä, koska se vastaa lopullista säädöstä, päätöstä (EU) 2019/277.)

(1) EYVL L 311, 14.11.2002, s. 3.
(2) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884.
(3) EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1.


Euroopan unionin uusi yleinen talousarvio varainhoitovuodeksi 2019
PDF 163kWORD 48k
Päätöslauselma
Liite
Euroopan parlamentin päätöslauselma 12. joulukuuta 2018 neuvoston kannasta toiseen esitykseen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2019 (15205/2018 – C8-0499/2018 – 2018/2275(BUD))
P8_TA(2018)0503A8-0454/2018

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 106 A artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä 26. toukokuuta 2014 annetun neuvoston päätöksen 2014/335/EU, Euratom(1),

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(2),

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046(3),

–  ottaa huomioon vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 2. joulukuuta 2013 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013(4),

–  ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2. joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen(5),

–  ottaa huomioon 15. maaliskuuta 2018 antamansa päätöslauselman vuoden 2019 talousarvion valmistelua koskevista yleisistä suuntaviivoista(6),

–  ottaa huomioon 19. huhtikuuta 2018 antamansa päätöslauselman Euroopan parlamentin ennakkoarviosta tuloista ja menoista varainhoitovuodeksi 2019(7),

–  ottaa huomioon komission 21. kesäkuuta 2018 antaman esityksen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2019 (COM(2018)0600),

–  ottaa huomioon neuvoston 4. syyskuuta 2018 vahvistaman ja 13. syyskuuta 2018 parlamentille toimittaman kannan esitykseen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2019 (11737/2018 – C8-0410/2018),

–  ottaa huomioon 5. heinäkuuta 2018 antamansa päätöslauselman varainhoitovuoden 2019 talousarvioesitystä käsittelevän trilogin neuvotteluvaltuuksista(8),

–  ottaa huomioon 24. lokakuuta 2018 antamansa päätöslauselman neuvoston kannasta esitykseen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2019(9),

–  ottaa huomioon, ettei sovittelukomitea päässyt yhteisymmärrykseen yhteisestä tekstistä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan 6 kohdassa tarkoitetussa 21 päivän määräajassa,

–  ottaa huomioon komission 30. marraskuuta 2018 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan 8 kohdan mukaisesti antaman toisen esityksen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2019 (COM(2018)0900),

–  ottaa huomioon 4. joulukuuta 2018 pidetyn talousarviota käsitelleen trilogin tulokset,

–  ottaa huomioon neuvoston 11. joulukuuta 2018 vahvistaman kannan toiseen esitykseen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2019 (15205/2018 – C8‑0499/2018),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 88 artiklan,

–  ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön (A8-0454/2018),

1.  palauttaa mieliin, että parlamentti ja neuvosto hyväksyivät 4. joulukuuta 2018 pidetyssä trilogissa vaikeiden ja tiiviiden neuvottelujen jälkeen ehdotuspaketin, joka koostuu kahdesta osasta, unionin vuoden 2019 talousarviosta, jonka maksusitoumusmäärärahojen tasoksi vahvistettiin 165 795,6 miljoonaa euroa ja maksumäärärahojen tasoksi 148 198,9 miljoonaa euroa, sekä neljästä yhteisestä lausumasta ja yhdestä yksipuolisesta lausumasta;

2.  korostaa, että vaikka neuvoston muuttama talousarvioesitys ei täysin vastaa unionin kestävän, johdonmukaisen ja tehokkaan talousarvion todelliseen tarpeeseen, parlamentin tavoitteena on saada aikaan unionin talousarvio, joka voi tuottaa kansalaisille ja yrityksille konkreettisia hyötyjä;

3.  panee tyytyväisenä merkille maksusitoumusmäärärahojen hyväksytyn kokonaismäärän, joka on 1,728 miljoonaa euroa suurempi kuin neuvoston alkuperäisessä esityksessä; on tyytyväinen siihen, että neuvotteluissa hyväksytyt lisäykset, joiden määrä on 943 miljoonaa euroa, vastaavat parlamentin keskeisiä poliittisia painopisteitä, eli ne koskevat tukea tutkijoille, nuorille ja pk-yrityksille, muuttoliikkeen ja ilmastonmuutoksen perimmäisiin syihin puuttumista ja unionin kansalaisten turvallisuuden parantamista ja puolustusta;

4.  panee tyytyväisenä merkille, että vuodeksi 2019 hyväksyttyjen maksumäärärahojen kokonaismäärä on 2,4 prosenttia suurempi kuin vuoden 2018 talousarviossa; toteaa kuitenkin, että maksujen määrä on vain 0,9 prosenttia unionin BKTL:sta; pitää tärkeänä maksumäärärahoja koskevaa yhteistä lausumaa, jossa parlamentti ja neuvosto sitoutuvat tekemään tarvittavat päätökset kaikkien asianmukaisesti perusteltujen tarpeiden kattamiseksi;

5.  pitää valitettavana, että neuvosto vetosi siihen, ettei sillä ollut riittävästi aikaa analysoida asiaa, ja kieltäytyi periaatteen vuoksi vuoden 2019 talousarviomenettelyssä keskustelemasta varainhoitoasetuksen uuden 15 artiklan 3 kohdan käytöstä, joka olisi mahdollistanut tutkimuksen alalla vapautettujen määrien asettamisen uudelleen käyttöön vuotuisessa talousarviomenettelyssä; kehottaa siksi komissiota raportoimaan vähintään puolivuosittain erityisesti tutkimusohjelmista vapautetuista määristä ja antamaan käyttöön kaikki 15 artiklan 3 kohtaa koskevat tarpeelliset tiedot ja osatekijät ja ehdottamaan sen käyttämistä vuoden 2020 talousarviomenettelyssä;

6.  pitää jälleen kerran valitettavana, etteivät neuvosto ja komissio ottaneet parlamenttia, toista budjettivallan käyttäjää, asianmukaisesti mukaan Turkin-pakolaisavun koordinointivälineen voimassaolon jatkamista koskeviin keskusteluihin; pitää valitettavana neuvoston peräänantamatonta kantaa välineen toisen erän rahoittamiseen siten, että siihen osoitetaan unionin talousarviosta kaksi miljardia euroa ja jäsenvaltioiden osuus on yksi miljardia euroa; muistuttaa pitkäaikaisesta kannastaan, ettei uusia aloitteita saa rahoittaa unionin nykyisten ulkoisten hankkeiden kustannuksella; palauttaa mieliin, että neuvoston haluttomuuden vuoksi nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismääriä ei korotettu väliarvioinnin yhteydessä ja ettei monivuotisessa rahoituskehyksessä ole ollut riittävästi joustonvaraa ennakoimattomiin tilanteisiin vastaamiseksi; korostaa, että aiemmista kokemuksista on otettava opiksi vuoden 2021 jälkeistä monivuotista rahoituskehystä suunniteltaessa, jotta vältetään muun muassa talousarvion ulkopuolisten välineiden, kuten pakolaisavun koordinointivälineiden, luominen;

7.  katsoo parlamentin, neuvoston ja komission hyväksymän yhteisen lausuman mukaisesti ehdottomasti, että Horisontti 2020- ja Erasmus+ -ohjelmiin hyväksytty 100 miljoonan euron määrärahalisäys vuonna 2019 annettavan lisätalousarvion avulla on rahoitettava uusilla määrärahoilla eikä kohdentamalla määrärahoja uudelleen muista ohjelmista;

8.  ottaa huomioon, että Europol tarjoaa jäsenvaltioille entistä enemmän tukea lainvalvontayhteistyössä ja että se osallistuu terrorismin ja kyberrikollisuuden torjuntaan, ja panee siksi tyytyväisenä merkille kymmenen uuden toimen perustamisen Europoliin ja tähän liittyvät lisämäärärahat;

9.  suhtautuu myönteisesti komission vuoden 2019 talousarvioesityksessä perustettuihin viiteen toimeen ja niihin liittyvään määrärahalisäykseen, jotta voitaisiin ehkäistä mahdolliset pullonkaulat, jotka saattaisivat heikentää tuomioistuinten tuottavuutta unionin tuomioistuimen saatua uusia tehtäviä ja työmäärän lisääntyessä jatkuvasti etenkin brexitin vuoksi; toteaa kuitenkin, että unionin tuomioistuimen todellinen tarve oli 16 uutta pysyvää tointa tukipalveluihin;

10.  panee tyytyväisenä merkille, että EUH:n strategisen viestinnän valmiuksia koskevan budjettikohdan määrärahoja on lisätty, jotta unioni voi toteuttaa vahvempia koordinoituja toimia disinformaation haasteeseen vastaamiseksi;

11.  hyväksyy neuvoston kannan toiseen esitykseen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2019 sekä tämän päätöslauselman liitteenä olevat yhteiset lausumat;

12.  kehottaa puhemiestä toteamaan Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2019 lopullisesti hyväksytyksi ja huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä;

13.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle, asianomaisille muille toimielimille ja elimille sekä kansallisille parlamenteille.

LIITE

EHDOTUSPAKETTI

Talousarvio 2019 – Yhteiset päätelmät

Nämä yhteiset päätelmät kattavat seuraavat osiot:

1.  Talousarvio 2019

2.  Lausumat

Yhteenveto

Ehdotuspaketin mukaan

–  maksusitoumusmäärärahoja on varainhoitovuoden 2019 talousarviossa yhteensä 165 795,6 miljoonaa euroa. Tämä jättää vuoden 2019 monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismääriin nähden 1 291,1 miljoonan euron liikkumavaran maksusitoumusmäärärahoina;

–  maksumäärärahoja on varainhoitovuoden 2019 talousarviossa yhteensä 148 198,9 miljoonaa euroa;

–  vuoden 2019 joustovälineestä otetaan käyttöön 1 164,3 miljoonaa euroa maksusitoumusmäärärahoina alaotsakkeessa 1a (Kasvua ja työllisyyttä edistävä kilpailukyky) ja otsakkeessa 3 (Turvallisuus ja kansalaisuus);

–  maksusitoumusmäärärahojen kokonaisliikkumavarasta käytetään 1 476,0 miljoonaa euroa alaotsakkeessa 1a (Kasvua ja työllisyyttä edistävä kilpailukyky), alaotsakkeessa 1b (Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen koheesio) ja otsakkeessa 4 (Globaali Eurooppa);

–  ennakoimattomiin menoihin varatusta liikkumavarasta vuonna 2017 käyttöön otettu määrä (253,9 miljoonaa euroa) korvataan kohdentamattomilla liikkumavaroilla otsakkeessa 5 (Hallinto);

–  joustovälineen käyttöönottoon vuosina 2016, 2017, 2018 ja 2019 liittyvät maksumäärärahat ovat komission arvion mukaan 961,9 miljoonaa euroa vuonna 2019.

1.  Vuoden 2019 talousarvio

Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat päässeet yhteisymmärrykseen 1.1–1.6 kohtaan sisältyvistä yhteisistä päätelmistä.

1.1.  Monialaiset kysymykset

Erillisvirastot

EU:n erillisvirastoille osoittama rahoitusosuus (sekä maksusitoumus- että maksumäärärahoina) ja erillisvirastojen virkojen/toimien määrät vastaavat komission toisessa talousarvioesityksessä esitettyjä määriä.

Toimeenpanovirastot

EU:n toimeenpanovirastoille osoittama rahoitusosuus (sekä maksusitoumus- että maksumäärärahoina) ja toimeenpanovirastojen virkojen/toimien määrät vastaavat komission toisessa talousarvioesityksessä esitettyjä määriä.

Pilottihankkeet ja valmistelutoimet

Kattava 75 pilottihankkeen ja valmistelutoimen paketti hyväksytään komission toisessa talousarvioesityksessä esittämän ehdotuksen mukaisesti. Jos pilottihankkeessa tai valmistelutoimessa voidaan käyttää jo olemassa olevaa oikeusperustaa, komissio voi toimen täytäntöönpanon helpottamiseksi ehdottaa määrärahasiirtoa kyseiseen oikeusperustaan.

Säädöspaketissa, jota Euroopan parlamentti ehdotti alkuperäistä talousarvioesitystä koskevassa käsittelyssään, noudatetaan kaikilta osin varainhoitoasetuksessa säädettyjä pilottihankkeita ja valmistelutoimia koskevia enimmäismääriä.

1.2.  Rahoituskehyksen otsakkeiden mukaan jaotellut menot – maksusitoumusmäärärahat

Alaotsake 1 a

Maksusitoumusmäärärahat asetetaan komission toisessa talousarvioesityksessä ehdottamalle tasolle seuraavassa taulukossa eritellyt mukautukset huomioon ottaen.

 

 

 

 

euroa

Budjettikohta/ohjelma

Nimi

Maksusitoumusmäärärahojen vaihtelu

Toinen TAE 2019

Talousarvio 2019

Muutos

1.1.31

Horisontti 2020

 

 

+150 000 000

08 02 03 04

Resurssitehokas, ympäristöystävällinen, turvallinen ja saumaton eurooppalainen liikennejärjestelmä

252 946 905

260 946 905

+8 000 000

08 02 08

Pk-yrityksiä koskeva väline

541 589 527

641 589 527

+100 000 000

09 04 01 01

Tulevan ja nousevan teknologian tutkimuksen vahvistaminen

429 937 089

442 937 089

+13 000 000

15 03 01 01

Marie Skłodowska-Curie -toimet – Uusien taitojen, tietämyksen ja innovaatioiden luominen, kehittäminen ja siirtäminen

916 586 364

945 586 364

+29 000 000

1.1.5

Koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelma (Erasmus+)

 

 

+40 000 000

15 02 01 01

Eurooppalaisen koulutusalan huippuosaamisen ja yhteistyön ja sen työmarkkinoihin liittyvän merkityksen edistäminen

2 411 836 200

2 441 036 200

+29 200 000

15 02 01 02

Eurooppalaisen nuorisoalan huippuosaamisen ja yhteistyön ja nuorten eurooppalaiseen demokraattiseen toimintaan osallistumisen edistäminen

175 070 000

185 870 000

+10 800 000

 

Yhteensä

 

 

+190 000 000

Maksusitoumusmäärärahojen hyväksytty määrä on näin ollen 23 335,4 miljoonaa euroa, jolloin alaotsakkeen 1a menojen enimmäismäärään nähden ei jää lainkaan liikkumavaraa ja maksusitoumusmäärärahojen kokonaisliikkumavarasta on otettava käyttöön 74,7 miljoonaa euroa ja joustovälineestä 178,7 miljoonaa euroa.

Alaotsake 1 b

Maksusitoumusmäärärahat vastaavat komission toisessa talousarvioesityksessä ehdotettuja määriä.

Maksusitoumusmäärärahojen hyväksytty määrä on 57 192,0 miljoonaa euroa, jolloin alaotsakkeen 1b menojen enimmäismäärään nähden ei jää lainkaan liikkumavaraa ja maksusitoumusmäärärahojen kokonaisliikkumavarasta on otettava 350,0 miljoonaa euroa.

Otsake 2

Maksusitoumusmäärärahat vastaavat komission toisessa talousarvioesityksessä ehdotettuja määriä.

Näin ollen maksusitoumusmäärärahojen hyväksytty määrä on 59 642,1 miljoonaa euroa, jolloin jää 701,9 miljoonan euron liikkumavara.

Otsake 3

Maksusitoumusmäärärahat vastaavat komission toisessa talousarvioesityksessä ehdotettuja määriä.

Näin ollen maksusitoumusmäärärahojen hyväksytyksi tasoksi vahvistetaan 3 786,6 miljoonaa euroa, otsakkeen 3 menojen enimmäismäärään nähden ei jää lainkaan liikkumavaraa ja joustovälineestä käytetään 985,6 miljoonaa euroa.

Otsake 4

Maksusitoumusmäärärahat vastaavat komission toisessa talousarvioesityksessä ehdotettuja määriä.

Maksusitoumusmäärärahojen hyväksytty määrä on 11 319,3 miljoonaa euroa, jolloin otsakkeen 4 menojen enimmäismäärään nähden ei jää lainkaan liikkumavaraa ja maksusitoumusmäärärahojen kokonaisliikkumavarasta on otettava 1 051,3 miljoonaa euroa.

Otsake 5

Toimielinten henkilöstötaulukoihin sisältyvien virkojen/toimien lukumäärä sekä määrärahat vastaavat komission toisessa talousarvioesityksessä ehdotettuja määriä.

Edellä esitetyn seurauksena ja kun otetaan huomioon edellä 1.1 kohdassa esitetyt pilottihankkeet ja valmistelutoimet (4,1 miljoonaa euroa), maksusitoumusmäärärahojen hyväksytty määrä on 9 943,0 miljoonaa euroa, jolloin otsakkeen 5 menojen enimmäismäärään nähden jää 589,1 miljoonan euron liikkumavara. Liikkumavarasta on jo otettu 253,9 miljoonaa euroa kompensoimaan ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran käyttöönotto vuonna 2017.

Erityisrahoitusvälineet: Euroopan globalisaatiorahasto, hätäapuvaraus ja Euroopan unionin solidaarisuusrahasto

Euroopan globalisaatiorahaston, hätäapuvarauksen ja EU:n solidaarisuusrahaston maksusitoumusmäärärahat vastaavat komission toisessa talousarvioesityksessä ehdotettuja määriä.

1.3.  Maksumäärärahat

Maksumäärärahojen kokonaismäärä asetetaan komission toisessa talousarvioesityksessä ehdottamalle tasolle.

1.4.  Talousarvion selvitysosat

Komission toisessa talousarvioesityksessä ehdottamat selvitysosat hyväksytään, lukuun ottamatta seuraavia budjettikohtia:

–  Komissiota koskevan talousarvion pääluokan momentti 08 02 08 (pk-yrityksiä koskeva väline), jonka osalta hyväksytään alkuperäisessä talousarvioesityksessä ehdotetun mukainen teksti;

–  Euroopan ulkosuhdehallintoa koskevan talousarvion pääluokan alamomentti 2 2 1 4 (Strategisen viestinnän valmiudet), jonka osalta hyväksytään Euroopan parlamentin alkuperäistä talousarvioesitystä koskevaan käsittelyyn sisältyvä teksti.

1.5.  Nimikkeistö

Komission toisessa talousarvioesityksessä ehdottama nimikkeistö hyväksytään.

1.6.  Varaukset

Komission toisessa talousarvioesityksessä ehdottamat varaukset hyväksytään. Lisäksi varaukseen otetaan 19 321 000 euron määrä sekä maksusitoumus- että maksumäärärahoina, kunnes 12. syyskuuta 2018 momentin 18 03 02 (Euroopan raja- ja merivartiovirasto (Frontex)) osalta annettu komission ehdotus (COM(2018)0632) on hyväksytty.

2.  Lausumat

2.1.  Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteinen lausuma maksumäärärahoista

Euroopan parlamentti ja neuvosto palauttavat mieleen, että täytäntöönpanon edetessä on varmistettava maksujen hallittu kehitys suhteessa maksusitoumuksiin käytettäviin määrärahoihin, jotta suorittamatta jääneiden maksujen epänormaali taso vältetään vuoden lopussa.

Euroopan parlamentti ja neuvosto pyytävät komissiota seuraamaan edelleen tiiviisti ja aktiivisesti vuosien 2014–2020 ohjelmien täytäntöönpanoa. Tätä varten ne pyytävät komissiota esittämään hyvissä ajoin ajantasaiset luvut täytäntöönpanosta ja arviot maksumäärärahavaatimuksista vuonna 2019.

Jos luvuista käy ilmi, että varainhoitovuoden 2019 talousarvioon otetut määrärahat eivät riitä kattamaan tarpeita, Euroopan parlamentti ja neuvosto pyytävät komissiota esittämään mahdollisimman pian asianmukaisen ratkaisun, muun muassa lisätalousarvioesityksen, jotta budjettivallan käyttäjä voi tehdä tarvittavat päätökset asianmukaisesti perustelluista tarpeista hyvissä ajoin. Euroopan parlamentti ja neuvosto ottavat tilanteen mukaan huomioon asian kiireellisyyden.

2.2.  Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteinen lausuma nuorisotyöllisyysaloitteesta

Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio palauttavat mieleen, että nuorisotyöttömyyden vähentäminen on edelleen tärkeä yhteinen poliittinen prioriteetti, ja ne vahvistavat uudelleen aikovansa päättäväisesti käyttää saatavilla olevia budjettivaroja parhaalla mahdollisella tavalla tämän tavoitteen saavuttamiseksi, erityisesti nuorisotyöllisyysaloitteen kautta.

Euroopan parlamentti ja neuvosto panevat merkille aiemmat kokemukset tilanteesta, jossa on lisätty nuorisotyöllisyysaloitteeseen kohdennettuja varoja ja sen seurauksena tehty ohjelmiin laajoja muutoksia tarkoituksena saada Euroopan sosiaalirahastosta varat, joiden määrä vastaa nuorisotyöllisyysaloitteeseen kohdennetuilla varoilla annettavaa tukea.

Sen vuoksi Euroopan parlamentti ja neuvosto pyytävät komissiota esittämään säädösehdotuksen nuorisotyöllisyysaloitteeseen lisättyjen budjettivarojen moitteetonta täytäntöönpanoa varten. Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat sopineet tarkastelevansa ehdotusta ripeästi tulevat Euroopan parlamentin vaalit huomioon ottaen, jotta uudelleenohjelmointi vuonna 2019 sujuisi mahdollisimman kitkattomasti.

2.3.  Komission yksipuolinen lausuma nuorisotyöllisyysaloitteesta

Komissio vahvistaa, että kun se esittää päivitetyn rahoitussuunnitelman ja säädösehdotuksen yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen tarkistamiseksi, varainhoitovuodelle 2019 sovitun nuorisotyöllisyysaloitteen määrärahojen lisäyksen ei katsota tarkoittavan sitä, että otettaisiin etupainotteisesti käyttöön tällä hetkellä varainhoitovuodelle 2020 tarkoitettu määrä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta budjettivallan käyttäjän toimivaltaa.

2.4.  Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteinen lausuma ilmastonäkökohtien valtavirtaistamisesta

Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio muistuttavat olevan tärkeää pyrkiä vähähiiliseen, resurssitehokkaaseen ja ilmastonmuutoksen kestävään talouteen. Neuvosto ja Euroopan parlamentti päättivät sitä varten investoida vähintään 20 prosenttia EU:n talousarviosta ilmastotoimiin liittyviin menoihin kaudella 2014–2020. Vaikka varainhoitovuoden 2019 talousarviossa sinänsä saavutetaan 20 prosentin tavoite, tämänhetkinen keskimääräinen ennuste koko kaudelle 2014–2020 osoittaa, että ilmastotoimiin kohdennetaan EU:n talousarviosta 19,3 prosenttia, mikä johtuu pääasiassa viivästyksistä Euroopan rakenne- ja investointirahastojen täytäntöönpanossa kauden alkuvaiheessa.

Euroopan parlamentti ja neuvosto panevat merkille tämän kehityksen ja pyytävät komissiota tekemään kaikkensa, jotta tuo 20 prosentin tavoite saavutettaisiin kaudella 2014–2020.

2.5.  Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteinen lausuma määrärahojen lisäyksestä alaotsakkeessa 1 a lisätalousarvion avulla

Joustovälineen ja maksusitoumusmäärärahojen kokonaisliikkumavaran rajallisten käyttömahdollisuuksien vuoksi Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat sopineet 100 miljoonan euron käyttöönotosta vuonna 2019 annettavan lisätalousarvion avulla lisätäkseen Horisontti 2020- ja Erasmus+-ohjelman määrärahoja. Komissio esittää lisätalousarviota, joka ei sisällä muita osia, heti kun vuotta 2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen tekninen mukautus, muun muassa maksusitoumusmäärärahojen kokonaisliikkumavaran laskeminen, on saatu päätökseen keväällä 2019. Tämä ei vaikuta tavanomaisiin teknisiin korjauksiin, joita komissiota kehotetaan tekemään vuoden 2019 talousarvion asianmukaisen toteutuksen varmistamiseksi.

Neuvosto ja Euroopan parlamentti sitoutuvat käsittelemään nopeasti komission ehdottaman lisätalousarvioesityksen vuodeksi 2019.

(1) EUVL L 168, 7.6.2014, s. 105.
(2) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(3) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.
(4) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884.
(5) EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1.
(6) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0089.
(7) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0182.
(8) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0311.
(9) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0404.


EU:n ja Japanin välinen talouskumppanuussopimus ***
PDF 106kWORD 38k
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 12. joulukuuta 2018 ehdotuksesta neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Japanin välisen talouskumppanuussopimuksen tekemisestä (07964/2018 – C8-0382/2018 – 2018/0091(NLE))
P8_TA(2018)0504A8-0366/2018

(Hyväksyntä)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon ehdotuksen neuvoston päätökseksi (07964/2018),

–  ottaa huomioon luonnoksen Euroopan unionin ja Japanin väliseksi talouskumppanuussopimukseksi (07965/2018),

–  ottaa huomioon neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 91 artiklan, 100 artiklan 2 kohdan, 207 artiklan 4 kohdan ensimmäisen alakohdan, 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan a alakohdan v alakohdan ja 218 artiklan 7 kohdan mukaisesti esittämän hyväksyntää koskevan pyynnön (C8-0382/2018),

–  ottaa huomioon 12 päivänä joulukuuta 2018(1) antamansa päätöslauselman, joka ei liity lainsäädäntöön, ehdotuksesta päätökseksi,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 99 artiklan 1 ja 4 kohdan sekä 108 artiklan 7 kohdan,

–  ottaa huomioon kansainvälisen kaupan valiokunnan suosituksen ja ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan lausunnon ja maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan lausunnon kirjeen muodossa (A8-0366/2018),

1.  antaa hyväksyntänsä sopimuksen tekemiselle;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden ja Japanin hallituksille ja parlamenteille.

(1) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0505.


EU:n ja Japanin välinen talouskumppanuussopimus (päätöslauselma)
PDF 133kWORD 47k
Euroopan parlamentin päätöslauselma, joka ei liity lainsäädäntöön, 12. joulukuuta 2018 esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Japanin välisen talouskumppanuussopimuksen tekemisestä (07964/2018 – C8-0382/2018 – 2018/0091M(NLE))
P8_TA(2018)0505A8-0367/2018

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon esityksen neuvoston päätökseksi (07964/2018),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin ja Japanin välisen talouskumppanuussopimuksen (07965/2018),

–  ottaa huomioon neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 91 artiklan, 100 artiklan 2 kohdan, 207 artiklan 4 kohdan ensimmäisen alakohdan, 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan a alakohdan v alakohdan sekä 218 artiklan 7 kohdan mukaisesti esittämän hyväksyntää koskevan pyynnön (C8-0382/2018),

–  ottaa huomioon 17. heinäkuuta 2018 pidetyssä EU:n ja Japanin 25. huippukokouksessa annetun yhteisen lausuman,

–  ottaa huomioon 17. heinäkuuta 2018 allekirjoitetun EU:n ja Japanin strategisen kumppanuussopimuksen,

–  ottaa huomioon neuvoston 29. marraskuuta 2012 antamat Japanin kanssa tehtävää vapaakauppasopimusta koskevat neuvotteluohjeet, jotka neuvosto julkaisi 14. syyskuuta 2017,

–  ottaa huomioon 25. lokakuuta 2012 antamansa päätöslauselman EU:n ja Japanin kauppaneuvotteluista(1),

–  ottaa huomioon 3. helmikuuta 2016 antamansa päätöslauselman, johon sisältyvät Euroopan parlamentin suositukset komissiolle palvelukauppasopimusta (TiSA) koskeviin neuvotteluihin(2) ja 12. joulukuuta 2017 antamansa päätöslauselman aiheesta ”Kohti sähköisen kaupankäynnin strategiaa”(3),

–  ottaa huomioon huhtikuussa 2016 julkaistun EU:n ja Japanin välisen vapaakauppasopimuksen kestävään kehitykseen kohdistuvien vaikutusten arvioinnin loppuraportin sekä komission kauppapolitiikan pääosaston kesäkuussa 2018 julkaiseman analyysin EU:n ja Japanin talouskumppanuussopimuksen taloudellisista vaikutuksista,

–  ottaa huomioon 10. toukokuuta 2018 pidetyssä EU:n ja Japanin parlamenttien välisessä 38. kokouksessa annetun yhteisen lausuman,

–  ottaa huomioon kestävän kehityksen toimintaohjelman Agenda 2030, joka hyväksyttiin YK:n kestävän kehityksen huippukokouksessa New Yorkissa syyskuussa 2015,

–  ottaa huomioon komission lokakuussa 2015 julkaiseman tiedonannon ”Kaikkien kauppa: Vastuullisempaa kauppa- ja investointipolitiikkaa”,

–  ottaa huomioon 26. helmikuuta 2018 julkaistun komission yksiköiden epävirallisen asiakirjan palautteesta ja edistymisestä EU:n vapaakauppasopimusten kauppaa ja kestävää kehitystä koskevien lukujen täytäntöönpanon ja sen valvonnan parantamiseksi (Feedback and way forward on improving the implementation and enforcement of Trade and Sustainable Development chapters in EU Free Trade Agreements),

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 15. lokakuuta 2014 antaman lausunnon aiheesta ”Kansalaisyhteiskunnan rooli EU:n ja Japanin välisessä vapaakauppasopimuksessa” ja 14. helmikuuta 2018 antaman lausunnon aiheesta ”Kauppaa ja kestävää kehitystä koskevat luvut EU:n vapaakauppasopimuksissa”,

–  ottaa huomioon 26. helmikuuta 2018 hyväksytyn komission 15 kohdan suunnitelman, jolla lisätään EU:n kauppaa ja kestävää kehitystä koskevien lukujen vaikuttavuutta,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin tuomioistuimen SEUT 218 artiklan 11 kohdan mukaisesti 16. toukokuuta 2017 antaman lausunnon 2/15, jota komissio oli pyytänyt 10. heinäkuuta 2015,

–  ottaa huomioon SEUT-sopimukseen lisätyn pöytäkirjan N:o 26 yleistä etua koskevista palveluista,

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 2 ja 21 artiklan,

–  ottaa huomioon SEUTn 168–191 artiklan ja erityisesti SEUT 191 artiklan 2 kohdan,

–  ottaa huomioon SEUT 91 artiklan, 100 artiklan 2 kohdan ja 207 artiklan sekä 218 artiklan ja erityisesti sen 10 kohdan,

–  ottaa huomioon 12. joulukuuta 2018 antamansa päätöslauselman(4) esityksestä neuvoston päätökseksi,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 99 artiklan 2 kohdan,

–  ottaa huomioon kansainvälisen kaupan valiokunnan mietinnön (A8-0367/2018),

A.  ottaa huomioon, että unionilla ja Japanilla on yhteisiä perusarvoja, kuten ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltion kunnioittaminen, ja ne ovat sitoutuneet vahvasti kestävään kehitykseen ja sääntöihin perustuvaan Maailman kauppajärjestön (WTO) järjestelmään;

B.  ottaa huomioon, että EU:n ja Japanin talouskumppanuussopimuksella on strateginen ulottuvuus ja se on tärkein unionin koskaan tekemä kahdenvälinen kauppasopimus, sillä se kattaa lähes kolmanneksen maailman BKT:stä, lähes 40 prosenttia maailmankaupasta ja yli 600 miljoonaa ihmistä;

C.  ottaa huomioon, että Japani on maailman kolmanneksi suurin kuluttajamarkkina-alue, mutta unionille vain kuudenneksi suurin vientimarkkina, mikä kertoo kahdenvälisen kaupan hyödyntämättömästä potentiaalista;

D.  toteaa, että useista EU:n ja unionin välistä sopimusta koskevista ennakkotutkimuksista ja vaikutustenarvioinneista käy ilmi, että sopimus voi vaikuttaa myönteisesti BKT:n kasvuun, tuloihin, kaupankäyntiin, tuottavuuteen ja työllisyyteen ja että se on ”älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun” tavoitteen mukainen; katsoo, että sopimus saattaa hyödyttää myös kuluttajia alentamalla hintoja ja lisäämällä kuluttajien valinnanvaraa tavaroiden ja palvelujen suhteen; katsoo, että EU:n ja sen jäsenvaltioiden olisi parannettava nykyisiä välineitä, joilla autetaan työntekijöitä ja yrityksiä mukautumaan uusiin mahdollisuuksiin ja globalisaation ja kauppasopimusten mahdollisiin kielteisiin vaikutuksiin; katsoo, että kauppasopimuksen menestystä olisi arvioitava myös sen perusteella, miten se vaikuttaa YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen vuoteen 2030 mennessä;

E.  ottaa huomioon, että parlamentti on seurannut näitä neuvotteluja alusta alkaen ja vaatinut neuvottelijoita muun muassa ottamaan huomioon kansalaisten, kansalaisyhteiskunnan ja yritysten edut ja avoimuuden, mikä on johtanut asiakirjojen parempaan saatavuuteen, säännölliseen raportointiin neuvotteluista ja parempaan viestintään; ottaa huomioon, että kauppasopimusmenettelyyn voitaisiin tulevaisuudessa tehdä lisäparannuksia, erityisesti tiedottamalla EU:n ehdotuksista ja varmistamalla, että neuvosto julkistaa järjestelmällisesti neuvotteluohjeet ennen neuvotteluja;

F.  pitää ratkaisevan tärkeänä, että sopimuksen tarjoamat kauppaetuudet ja mahdollisuudet asetetaan saataville ja että niitä hyödynnetään täysimääräisesti;

1.  katsoo, että sopimus on kahdenvälisesti ja maailmanlaajuisesti strategisen tärkeä ja että se antaa oikea-aikaisen signaalin avoimen, oikeudenmukaisen ja arvoihin ja sääntöihin perustuvan kaupan tueksi ja samalla edistää tiukkoja normeja erityisesti ympäristöä, elintarviketurvallisuutta, kuluttajansuojaa sekä työntekijöiden oikeuksia koskevissa kysymyksissä nyt, kun kansainväliseen järjestykseen kohdistuu vakavia protektionistisia haasteita; varoittaa, että tällainen protektionismi ei ole vaihtoehto ja että kauppapolitiikan nykyisen tilanteen jatkuminen ei ole enää perusteltavissa;

2.  suhtautuu myönteisesti siihen, että talouskumppanuussopimus on luonteeltaan kunnianhimoinen ja kattava ja vastaa parlamentin EU:n ja Japanin kauppaneuvotteluista 25. lokakuuta 2012 antamassa päätöslauselmassa esitettyjä painopisteitä;

3.  panee erityisesti merkille tullivapautusten korkean tason talouskumppanuussopimuksessa, sillä sen jälkeen kun se on pantu kokonaisuudessaan täytäntöön 99 prosenttia EU:n tullinimikkeistä ja 97 prosenttia Japanin tullinimikkeistä vapautetaan tulleista, mukaan lukien teollisuustuotteet aloilla, joilla EU on erittäin kilpailukykyinen; toteaa, että tämä on yhdistetty toimenpiteisiin, joilla suojellaan kaikkein herkimpiä tuotteita tullittomien kiintiöiden, alennettujen tullien tai porrastusjaksojen avulla; korostaa, että talouskumppanuussopimukseen sisältyy petostentorjuntaa koskeva lauseke, jonka ansiosta EU voi peruuttaa kaupan etuuskohtelun petoksia ja tulliyhteistyöstä kieltäytymistä koskevissa tapauksissa ja että samalla siinä varmistetaan, että tämä ei vaikuta haitallisesti laillisiin kaupan alan toimijoihin;

4.  huomauttaa, että EU:n autotulleista luovutaan asteittain seitsemän vuoden aikana; pyytää, että komissio seuraa tämän ajan valppaana autojen kauppavirtojen kehittymistä, jotta eurooppalaisten markkinoiden joutuminen epätasapainoon voidaan ennustaa ja puuttua tällaisiin tilanteisiin; korostaa kuitenkin, että merkittävä määrä EU:ssa myytävistä japanilaisista ajoneuvoista valmistetaan EU:ssa;

5.  panee merkille, että Japani on puuttunut tarpeettomiin tullien ulkopuolisiin toimenpiteisiin eri aloilla, kuten ajoneuvoissa, elintarvikelisäaineissa, terveys- ja kasvinsuojeluasetuksissa, elintarvikkeiden merkinnöissä ja kosmetiikassa, mikä vähentää sääntöjen noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia ja luo paremmin ennakoitavissa olevan sääntelykehyksen; muistuttaa maiden oikeudesta asettaa kansallisia normeja kansainvälisiä normeja korkeammalle tasolle, kun se on perusteltua terveyden, turvallisuuden tai kuluttajien suojelun kannalta; ottaa huomioon myös sen, että Japani on sitoutunut saattamaan autoteollisuutensa standardit myös EU:n autonvalmistajien käyttämien YK:n Euroopan talouskomission kansainvälisten standardien mukaisiksi;

6.  panee tyytyväisenä merkille, että Japani antaa EU:n tavarantoimittajille syrjimättömän mahdollisuuden päästä 54 keskeisen kaupungin, joiden määrää saatetaan vielä lisätä, hankintamarkkinoille, poistaa toimintaturvallisuutta koskevan lausekkeen, joka on käytännössä estänyt EU:n rautatiealan toimittajia pääsemästä Japanin markkinoille, ja pyrkii mahdollisimman suureen avoimuuteen julkisia hankintoja koskevissa tarjouskilpailuissa; kehottaa komissiota seuraamaan tiiviisti tämän kohdan täytäntöönpanoa julkisten hankintojen avoimuutta ja tasapuolista markkinoille pääsyä koskevien sitoumusten noudattamisen varmistamiseksi; korostaa, että julkisia hankintoja koskevia sopimuksia tehtäessä olisi otettava huomioon myös sosiaaliset ja ympäristöä koskevat perusteet; painottaa, että niin unionissa kuin Japanissakin julkisilla hankinnoilla on edelleen edistettävä kansalaisten etua;

7.  katsoo, että Japani on erittäin arvokas vientimarkkina EU:n viljelijöille ja elintarviketuottajille, ja toteaa, että noin 85 prosentille maatalouselintarvikkeista taataan tulliton pääsy Japanin markkinoille; huomauttaa, että myös jalostetuille maataloustuotteille taataan tulliton pääsy Japanin markkinoille siirtymäkauden jälkeen; panee tyytyväisenä merkille, että sopimus tarjoaa merkittäviä vientimahdollisuuksia EU:n maataloustuotteille ja elintarvikkeille, kuten viinille, naudanlihalle, sianlihalle ja juustolle, ja että se suojaa 205:tä eurooppalaista maantieteellistä merkintää, joiden määrää on mahdollista lisätä, mikä on lisäparannus edellisiin kauppasopimuksiin verrattuna ja erityisen tärkeää elintarvikealan pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritykset) kannalta; kehottaa jatkamaan neuvotteluja kolmen vuoden kuluttua, jotta voidaan arvioida vaihtoehtoja suojattujen maantieteellisten merkintöjen luettelon laajentamiseksi, ja edellyttää, että molemmat osapuolet kiinnittävät erityistä huomiota kestävään maatalouteen, pienimuotoinen elintarviketuotanto ja maaseudun kehittäminen mukaan luettuina;

8.  korostaa, että sopimuksessa edistetään parhaita käytäntöjä turvallisten ja korkealaatuisten elintarvikkeiden ja tuotteiden tarjoamiseksi kuluttajille; painottaa, että mikään sopimuksessa ei estä soveltamasta unionissa SEUT-sopimuksessa vahvistettua ennalta varautumisen periaatetta; suhtautuu myönteisesti siihen, että sopimuksessa viitataan selkeästi ennalta varautumisen periaatteeseen; painottaa, että sopimuksella ei pidä missään oloissa vaarantaa täsmällisiä, ymmärrettäviä ja EU:n sääntöjen mukaisia elintarvikemerkintöjä; kehottaa molempia osapuolia korostamaan sopimuksen täytäntöönpanossa kuluttajansuojaa, kuluttajien hyvinvointia ja elintarviketurvallisuutta ja kehottaa komissiota sisällyttämään kaikkiin tuleviin EU:n kauppasopimuksiin erityisiä ja tiukkoja kuluttajansuojamääräyksiä;

9.  korostaa, että molemmat osapuolet ovat sitoutuneet turvaamaan korkean ympäristön- ja työsuojelun tason ja että näitä korkeatasoisia normeja ei tulisi pitää kaupan esteinä, ja toteaa samalla, että sopimuksessa myös ilmaistaan selvästi, että työ- ja ympäristönormeja ei saa alentaa tai väljentää kaupan ja sijoitusten edistämiseksi; palauttaa mieliin YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelman Agenda 2030 kestävän kehityksen tavoitteen 5; pitää myönteisenä, että sekä Japani että EU ovat liittyneet kauppaa ja naisten taloudellista voimaannuttamista koskevaan Buenos Airesin julkilausumaan, ja kehottaa molempia osapuolia vahvistamaan voimakkaasti tämän sopimuksen yhteydessä sitoumuksia, jotka koskevat sukupuolta ja kauppaa, myös oikeutta samaan palkkaan; odottaa, että EU ja Japani toteuttavat kaikki tarvittavat toimet kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöön panemiseksi kaikissa toimissaan, myös tämän sopimuksen avulla; pyytää komissiota tekemään jälkiarvioinnin sopimuksen täytäntöönpanon kestävään kehitykseen kohdistuvista vaikutuksista;

10.  panee tyytyväisenä merkille sitoutumisen ilmastonmuutoksen torjumisesta tehdyn Pariisin sopimuksen ja muiden monenvälisten ympäristösopimusten tehokkaaseen täytäntöönpanoon sekä sitoutumisen kestävään metsänhoitoon (myös laittoman puunkorjuun torjumiseen) ja kalastukseen (laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen torjunta); korostaa, että EU:n lainsäädäntöä ja standardeja sovelletaan edelleen EU:n markkinoille tuotaviin tuotteisiin ja että erityisesti EU:n puutavara-asetuksessa (asetus (EU) N:o 995/2010) kielletään laittoman puutavaran saattaminen EU:n markkinoille ja säädetään pakollisesta due diligence -järjestelmästä; kehottaa molempia osapuolia tekemään tiivistä yhteistyötä kestävän kehityksen luvun puitteissa, jotta voidaan vaihtaa parhaita käytäntöjä ja tehostaa lainsäädännön täytäntöönpanoa näissä asioissa myös siltä osin, kun on kyse tehokkaimmista keinoista laittoman puunkorjuun torjumiseksi ja erityisen huomion kiinnittämisestä laittomasti hakatun puun EU:sta Japaniin viennin estämiseen;

11.  korostaa, että sopimukseen kuuluu selkeä sitoumus jatkaa Kansainvälisen työjärjestön (ILO) keskeisten yleissopimusten ratifiointia; korostaa, että Japani ei ole vielä ratifioinut kahta ILO:n keskeistä yleissopimusta (jotka koskevat syrjintää ja pakkotyön poistamista), ja odottaa Japanilta konkreettista edistymistä kohtuullisessa ajassa näiden yleissopimusten ratifioinnissa ja täytäntöönpanossa EU:n ja Japanin talouskumppanuussopimuksessa vahvistettujen määräysten mukaisesti;

12.  suhtautuu myönteisesti siihen, että Japani on perustanut ministeriöiden välisen kehyksen tarkastelemaan kestävän kehityksen sitoumusten täytäntöönpanoa, kuten ILO:n keskeisten yleissopimusten ratifiointia, ja että sopimuksen mukaisen kaupan ja kestävän kehityksen komitean tehtäväksi on annettu vuorovaikutus kansalaisyhteiskunnan kanssa kestävää kehitystä koskevan luvun täytäntöönpanosta;

13.  muistuttaa, että unionin tuomioistuin totesi EU:n ja Singaporen välisestä vapaakauppasopimuksesta 16. toukokuuta 2017 antamansa lausunnon 2/15 161 kohdassa, että kauppaa ja kestävää kehitystä koskevat luvut vaikuttavat suoraan ja välittömästi kauppaan ja että kestävää kehitystä koskevien määräysten rikkominen mahdollistaa sen, että toinen osapuoli lakkauttaa tai keskeyttää tämän sopimuksen muissa määräyksissä määrätyn kaupan vapauttamisen; panee tyytyväisenä merkille, että kauppaa ja kestävää kehitystä koskevaan lukuun on sisällytetty tarkastelulauseke, ja kehottaa molempia osapuolia hyödyntämään tätä lauseketta oikea-aikaisesti sitoumusten noudattamiseksi ja työ- ja ympäristömääräysten täytäntöönpanon ja vaikuttavuuden vahvistamiseksi ja harkitsemaan erilaisten täytäntöönpanon valvontamenetelmien joukossa viimeisenä keinona seuraamuksiin perustuvaa menettelyä; kehottaa molempia osapuolia olemaan odottamatta tarkastelulausekkeen käyttöönottoa ryhtyäkseen vaikuttavaa täytäntöönpanoa edistäviin toimiin, jotta varmistetaan, että tämä talouskumppanuussopimus on etupainotteinen sopimus, jossa annetaan mahdollisimman korkeatasoinen suoja; kehottaa komissiota seuraamaan kauppaa ja kestävää kehitystä koskevassa luvussa tehtyjä sitoumuksia ja tekemään yhteistyötä Japanin kanssa niiden täytäntöönpanossa komission kauppaa ja kestävää kehitystä koskevan 15-kohtaisen epävirallisen asiakirjan pohjalta;

14.  korostaa, että talouskumppanuussopimuksessa vahvistetaan jäsenvaltioiden viranomaisten täysi oikeus määritellä, tarjota ja säännellä julkisia palveluja paikallisella, alueellisella tai kansallisella tasolla ja että sopimuksessa esitetty negatiivinen luettelo ei estä hallituksia tuomasta yksityistettyjä palveluja takaisin julkiselle sektorille tai kehittämästä vapaasti uusia yleishyödyllisiä palveluja; katsoo, että positiiviseen luetteloon perustuvan lähestymistavan käyttö, kuten WTO:n palvelukaupan yleissopimuksessa (GATS), on periaatteessa aina parempi vaihtoehto; panee merkille, että molemmat osapuolet ovat sitoutuneet talouskumppanuussopimuksessa suojelemaan julkista vesihuoltoa osana yleistä julkista palvelua koskevaa poikkeusta;

15.  katsoo, että rajat ylittävien palvelujen, kuten sähköisen kaupan, meriliikenteen, postipalvelujen, energian ja televiestinnän, markkinoille pääsyä koskevat sitoumukset voivat antaa huomattavan piristysruiskeen palvelujen kaupalle; katsoo, että sopimuksen ansiosta EU:n yritysten on helpompi tarjota palveluja Japanin markkinoilla, sillä siinä varmistetaan tasapuolisempi kohtelu; muistuttaa, että yleistä etua koskevat tavoitteet on turvattava, myös kyberturvallisuuden alalla, ja että poliittinen liikkumavara on säilytettävä, jotta voidaan vastata tuleviin sääntelyhaasteisiin;

16.  huomauttaa, että talouskumppanuussopimuksessa määrätään tilapäisestä ammatillisesta liikkuvuudesta yli rajojen (”neljäs toimitusmuoto”) ja sitoutetaan molemmat osapuolet yritysten sisäisiin siirtoihin noin 40 alalla ja itsenäisten ammatinharjoittajien osalta noin 20 alalla, millä helpotetaan suoria ulkomaisia sijoituksia koskevien EU:n ja Japanin välisten yhteyksien luomista;

17.  korostaa, että sopimuksessa säilytetään valtioiden oikeus säännellä rahoitus- ja pankkialaa vakautta ja valvontaa koskevien syiden vuoksi; kehottaa molempia osapuolia käyttämään rahoitusalan sääntelyfoorumia maailmanlaajuisen rahoitusjärjestelmän parantamiseksi;

18.  pitää tervetulleina keskeisiä innovatiivisia elementtejä, kuten erityisiä lukuja tai määräyksiä Pariisin sopimuksesta, pk-yrityksistä sekä yritysten hallinnointi- ja ohjausjärjestelmästä, jolla pyritään edistämään yritysten yhteiskuntavastuuta G20-ryhmän ja OECD:n periaatteiden pohjalta; kehottaa molempia osapuolia toimimaan aktiivisesti yritysten yhteiskuntavastuun puolesta;

19.  korostaa, että sääntely-yhteistyö on vapaaehtoista ja että se ei missään tapauksessa rajoita oikeutta säännellä; muistuttaa, että vastaavat säännökset on pantava täytäntöön lainsäädäntövallan käyttäjien oikeuksia täysimääräisesti kunnioittaen; on tyytyväinen siihen, että sääntely-yhteistyötä koskevassa luvussa selvästi todetaan, että SEUT-sopimuksessa vahvistettuja periaatteita, kuten ennalta varautumisen periaatetta, on noudatettava täysimääräisesti;

20.  vaatii avoimuutta sääntely-yhteistyökomitean toimintaan ja kaikkien sidosryhmien, erityisesti ammattiyhdistysten ja kansalaisjärjestöjen, riittävää osallistumista, mitä olisi pidettävä ennakkoedellytyksenä, jotta voidaan edelleen lisätä yleisön luottamusta sopimusta ja sen vaikutuksia kohtaan; painottaa, että parlamentille olisi tiedotettava säännöllisesti päätöksistä, joita tehdään sääntely-yhteistyökomiteassa;

21.  panee merkille, että neuvottelut erillisestä investointisopimuksesta jatkuvat, mitä parlamentti aikoo seurata tiiviisti; panee merkille, että komissio on ottanut käyttöön investointituomioistuinjärjestelmän muiden kumppaneiden kanssa tehdyissä sopimuksissa monenvälisen investointituomioistuimen perustamista odotettaessa; toistaa, että vanha, yksityisen sijoittajan ja valtion välinen riitojenratkaisumekanismi ei ole hyväksyttävissä ja että siihen palaamiseen ei ole annettu valtuuksia;

22.  panee tyytyväisenä merkille, että EU ja Japani saivat päätöstä tietosuojan tason vastavuoroisesta riittävyydestä koskevat keskustelunsa menestyksekkäästi päätökseen 17. heinäkuuta 2018 ja sopivat tunnustavansa toistensa tietosuojajärjestelmät ”samanarvoisiksi”, mikä mahdollistaa datan turvallisemman liikkumisen EU:n ja Japanin välillä; korostaa, että tietosuojaviranomaisilla on tärkeä rooli riittävän tietosuojan varmistamisessa; toteaa, että sopimukseen sisältyy uudelleenarviointilauseke rajat ylittävää tietojen siirtoa koskevien kysymysten arvioimiseksi kolmen vuoden kuluessa, ja tunnustaa digitaalitalouden lisääntyvän merkityksen kasvun ja työpaikkojen kannalta; muistuttaa, että kaikissa kauppasopimuksissa on noudatettava täysimääräisesti tietosuojaa ja yksityisyyden suojaa koskevaa EU:n säännöstöä, myös yleistä tietosuoja-asetusta (asetus (EU) 2016/679), ja korostaa, että kaikille tuleville tuloksille on saatava parlamentin hyväksyntä ja niissä on turvattava EU:n kansalaisten perusoikeudet;

23.  kehottaa komissiota lisäämään yhteistyötä ja koordinointia Japanin kanssa monenvälisissä kysymyksissä tiiviissä yhteistyössä muiden strategisten kumppanien kanssa, jotta voidaan puolustaa ja kehittää edelleen kansainvälisiä normeja ja avointa, reilua sekä lujaa monenkeskistä kauppajärjestelmää, joka perustuu Maailman kauppajärjestön sääntöjen ja muiden kansainvälisten normien noudattamiseen;

24.  korostaa, että 78 prosenttia Japaniin vientiä harjoittavista EU:n yrityksistä on pieniä yrityksiä, ja pitää myönteisenä, että talouskumppanuussopimuksessa on pk-yrityksiä koskeva erillinen luku, jotta ne voivat hyötyä mahdollisimman paljon sopimuksesta, erityisesti lausekkeista, joilla osapuolet sitoutuvat noudattamaan avoimuutta markkinoille pääsyn suhteen ja jakamaan asiaa koskevia tietoja; kehottaa perustamaan pikaisesti pk-yritysten yhteyspisteitä ja verkkosivuston, jotta varmistetaan, että pienyritykset saavat tarvittavat tiedot markkinoille pääsystä;

25.  kehottaa komissiota seuraamaan tiiviisti tullien ulkopuolisten toimenpiteiden (NTM) sovitun poistamisen asianmukaista täytäntöönpanoa sekä maataloustuotteiden tariffikiintiöiden hallinnointia ja raportoimaan asiasta parlamentille;

26.  kehottaa molempia kumppaneita varmistamaan, että työmarkkinaosapuolet ja kansalaisyhteiskunta ovat aktiivisesti mukana, erityisesti kansalaisyhteiskunnan ja sisäisen neuvoa-antavan ryhmän kanssa käytävän yhteisen vuoropuhelun avulla; kehottaa komissiota aktiivisesti kehittämään ja vaihtamaan Japanin kanssa parhaita käytäntöjä, jotka koskevat sisäisten neuvoa-antavien ryhmien toimintaa ja yhteistä vuoropuhelua; kehottaa molempia osapuolia varmistamaan, että perustetaan nopeasti asianmukaisesti toimivia, vaikuttavia ja tasapainoisia sisäisiä neuvoa-antavia ryhmiä, jotka noudattavat asianmukaisia käytännesääntöjä, ja varmistamaan, että niiden kannat otetaan huomioon avoimesti sopimuksessa tarkoitetuissa hallitusten välisissä kuulemisissa;

27.  kehottaa komissiota ottamaan Euroopan unionin Japanin-edustuston mukaan sopimuksen täytäntöönpanoprosessiin alusta loppuun asti; muistuttaa, että EU:n edustustot mahdollistavat nopean ja välittömän toiminnan kaupan alan määräysten moitteettoman toimeenpanon varmistamiseksi ja ongelmien ja esteiden nopean havaitsemisen ja tehokkaan käsittelyn;

28.  odottaa täyttä avoimuutta sopimuksen mukaisesti perustettavien alakohtaisten komiteoiden toiminnasta sekä suhteessa parlamenttiin että suureen yleisöön;

29.  sitoutuu seuraamaan tiiviisti sopimuksen täytäntöönpanoa läheisessä yhteistyössä komission, sidosryhmien ja japanilaisten kumppaneiden kanssa;

30.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille sekä Japanin hallitukselle ja parlamentille.

(1) EUVL C 72 E, 11.3.2014, s. 16.
(2) EUVL C 35, 31.1.2018, s. 21.
(3) EUVL C 369, 11.10.2018, s. 22.
(4) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0504.


EU:n ja Japanin välinen strateginen kumppanuussopimus ***
PDF 104kWORD 44k
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 12. joulukuuta 2018 ehdotuksesta neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Japanin välisen strategisen kumppanuussopimuksen tekemisestä unionin puolesta (08462/2018 – C8-0417/2018 – 2018/0122(NLE))
P8_TA(2018)0506A8-0383/2018

(Hyväksyntä)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon ehdotuksen neuvoston päätökseksi (08462/2018),

–  ottaa huomioon luonnoksen Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Japanin väliseksi strategiseksi kumppanuussopimukseksi (08463/2018),

–  ottaa huomioon neuvoston Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 37 artiklan sekä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 212 artiklan 1 kohdan, 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan a alakohdan ja 218 artiklan 8 kohdan toisen alakohdan mukaisesti esittämän hyväksyntää koskevan pyynnön (C8-0417/2018),

–  ottaa huomioon 12 päivänä joulukuuta 2018 antamansa päätöslauselman, joka ei liity lainsäädäntöön(1), ehdotuksesta päätökseksi,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 99 artiklan 1 ja 4 kohdan sekä 108 artiklan 7 kohdan,

–  ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan suosituksen (A8-0383/2018),

1.  antaa hyväksyntänsä sopimuksen tekemiselle;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden ja Japanin hallituksille ja parlamenteille.

(1) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0507.


EU:n ja Japanin välinen strateginen kumppanuussopimus (päätöslauselma)
PDF 143kWORD 51k
Euroopan parlamentin päätöslauselma, joka ei liity lainsäädäntöön, 12. joulukuuta 2018 esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Japanin välisen strategisen kumppanuussopimuksen tekemisestä unionin puolesta (08462/2018 – C8-0417/2018 – 2018/0122M(NLE))
P8_TA(2018)0507A8-0385/2018

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon esityksen neuvoston päätökseksi (08462/2018),

–  ottaa huomioon luonnoksen Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Japanin väliseksi strategiseksi kumppanuussopimukseksi(1) (08463/2018),

–  ottaa huomioon neuvoston Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 37 artiklan sekä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 212 artiklan 1 kohdan, 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan a alakohdan ja 218 artiklan 8 kohdan toisen alakohdan mukaisesti esittämän hyväksyntää koskevan pyynnön (C8-0417/2018),

–  ottaa huomioon Tokiossa 17. heinäkuuta 2018 allekirjoitetun EU:n ja Japanin strategisen kumppanuussopimuksen,

–  ottaa huomioon Tokiossa 17. heinäkuuta 2018 allekirjoitetun EU:n ja Japanin talouskumppanuussopimuksen,

–  ottaa huomioon Tokiossa 17. heinäkuuta 2018 pidetyn 25. kahdenvälisen huippukokouksen ja sen yhteisen julkilausuman,

–  ottaa huomioon Haagissa vuonna 1991 pidetyn ensimmäisen kahdenvälisen huippukokouksen ja tuolloin hyväksytyn yhteisen julistuksen EY:n ja Japanin suhteista,

–  ottaa huomioon vuonna 2010 pidetyn EU:n ja Japanin 20. huippukokouksen,

–  ottaa huomioon komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle, alueiden komitealle ja Euroopan investointipankille 19. syyskuuta 2018 antaman yhteisen tiedonannon "Euroopan ja Aasian yhteydet – EU:n strategian perusta”,

–  ottaa huomioon komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan kesäkuussa 2016 julkaiseman EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittisen globaalistrategian,

–  ottaa huomioon Itä-Aasiaa koskevat EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittiset suuntaviivat, jotka neuvosto hyväksyi 15. kesäkuuta 2012,

–  ottaa huomioon Euroopan yhteisön ja Japanin vuonna 2009 allekirjoitetun tiede- ja teknologiayhteistyötä koskevan sopimuksen(2),

–  ottaa huomioon EU:n ja Japanin toimintasuunnitelman vuodelta 2001,

–  ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan tilapäisen valtuuskunnan Tokioon, Japaniin, ja Etelä-Koreaan 3.–6. huhtikuuta 2018 tekemän vierailun,

–  ottaa huomioon Tokiossa 9.–10. toukokuuta 2018 pidetyn EU:n ja Japanin parlamenttien välisen 38. kokouksen,

–  ottaa huomioon turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alivaliokunnan tilapäisen valtuuskunnan Tokioon 22.–25. toukokuuta 2017 tekemän vierailun,

–  ottaa huomioon 17. huhtikuuta 2014 antamansa päätöslauselman Euroopan parlamentin suosituksista neuvostolle, komissiolle ja Euroopan ulkosuhdehallinnolle EU:n ja Japanin strategista kumppanuussopimusta koskevista neuvotteluista(3),

–  ottaa huomioon 12. joulukuuta 2018 antamansa lainsäädäntöpäätöslauselman esityksestä päätökseksi(4),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 99 artiklan 2 kohdan,

–  ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan mietinnön (A8-0385/2018),

A.  toteaa, että EU ja Japani ovat olleet strategisia kumppaneita vuodesta 2003 lähtien ja tekevät edelleen tiivistä yhteistyötä useilla monenvälisillä foorumeilla;

B.  toteaa, että EU:lla ja Japanilla samanmielisinä globaaleina kumppaneina on erityinen vastuu rauhan, vakauden, monenvälisyyden, ihmisoikeuksien kunnioittamisen ja vaurauden edistämisestä sekä sääntöihin perustuvan järjestelmän puolustamisesta nopeasti muuttuvassa maailmassa;

C.  ottaa huomioon, että EU:n ja Japanin strateginen kumppanuussopimus / vapaakauppasopimus kattaa noin kolmanneksen maailman taloustuotannosta;

D.  toteaa, että Japanin hallitus on ryhtynyt uudistamaan turvallisuuspolitiikkaansa esimerkiksi vahvistamalla puolustusvoimavarojaan, parantamalla liittolaisyhteistyötään Yhdysvaltojen kanssa ja tekemällä yhteistyötä muiden alueella ja sen ulkopuolella toimivien demokratioiden kanssa;

E.  ottaa huomioon, että Japani on lisännyt toimiaan kansainvälisen turvallisuuden ja vakauden edistämiseksi; toteaa, että Japanin vuoden 2013 kansallisessa turvallisuusstrategiassa viitataan ”ennakoivan rauhan edistämisen” politiikkaan, joka perustuu kansainvälisen yhteistyön periaatteeseen;

F.  ottaa huomioon, että Japani on Naton pitkäaikaisin kumppani ja se on allekirjoittanut turvallisuusluokiteltua tietoa, kyberturvallisuutta, merirosvouksen torjuntaa, katastrofiapua ja humanitaarista apua koskevia yhteistyösopimuksia;

G.  toteaa, että Japani on viime vuosikymmeninä saanut kansainvälistä mainetta sotilaallista pidättyvyyttä koskevasta politiikastaan, joka ei millään tavalla ole estänyt sitä tulemasta yhdeksi tärkeimmistä taloudellisista ja poliittisista toimijoista maailmassa;

H.  ottaa huomioon, että Japani johti Tyynenmeren kumppanuussopimuksen (TPP) tarkistusta koskevia pyrkimyksiä USA:n vetäydyttyä sopimuksesta ja ratifioi tarkistetun kattavan ja edistyksellisen Tyynenmeren kumppanuussopimuksen (CPTPP) heinäkuussa 2018; toteaa, että Japani on myös osoittanut kiinnostusta alueelliseen laaja-alaiseen talouskumppanuuteen (RCEP), jossa Kiina on mukana;

I.  toteaa, että Japani on aktiivinen jäsen Aasian kehityspankissa (ADB), Afrikan kehityspankissa (AfDB), Latinalaisen Amerikan kehityspankissa (IADB), YK:n Aasian ja Tyynenmeren alueen talous- ja sosiaalikomissiossa (UNESCAP) ja muissa YK:n erityisjärjestöissä sekä Aasia–Eurooppa-kokouksessa (ASEM) ja Aasian yhteistyövuoropuhelussa (ACD); ottaa huomioon, että Japani on Maailman kauppajärjestön (WTO), Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD), Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin (EBRD), Kansainvälisen jälleenrakennus- ja kehityspankin (IBRD), Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) sekä G7-ryhmän ja G20-ryhmän jäsen;

J.  ottaa huomioon, että Japanin hallitus hyväksyi uuden kehitysyhteistyötä koskevan peruskirjan helmikuussa 2015;

Sopimus ja EU:n ja Japanin suhteet

1.  suhtautuu myönteisesti luonnokseen strategiseksi kumppanuussopimukseksi, jolla tarjotaan oikeudellisesti sitova kehys, vahvistetaan EU:n ja Japanin kahdenvälisiä suhteita ja lisätään yhteistyötä yli 40 alalla, esimerkiksi ulkopoliittisten ja turvallisuuskysymysten, mukaan lukien rauhan ja vakauden edistämisen, hätäapuoperaatioiden, maailmanlaajuisen kehityksen ja humanitaarisen avun, talouden, tutkimuksen, innovaation, koulutuksen, elintarviketurvallisuuden, maatalouspolitiikan, tieto- ja viestintätekniikkapolitiikan, avaruusteknologian, kulttuurin ja urheilun, sekä maailmanlaajuista koordinaatiota edellyttävien kysymysten kuten ilmastonmuutoksen, muuttoliikkeen, kyberuhkien, kansanterveyden, rajat ylittävän rikollisuuden, rauhanrakentamisoperaatioiden, kriisin- ja katastrofinhallinnan ja terrorismin torjunnan aloilla;

2.  korostaa yhteyksiä strategisen kumppanuussopimuksen ja talouskumppanuussopimuksen, maailman laajimman kahdenvälisen vapaakauppasopimuksen, välillä; katsoo, että nämä kaksi sopimusta tehostavat kumppanuutta, jonka tavoitteena on tuottaa konkreettista hyötyä EU:n ja Japanin kansalaisille, ja tukee yhteistyön jatkamista monenvälisillä foorumeilla; pitää myönteisenä keskinäistä kunnioitusta ja luottamusta, joita vahvistettiin neuvotteluiden aikana;

3.  panee tyytyväisenä merkille, että strategisen kumppanuussopimuksen 1 artiklan 3 kohdassa viitataan parlamentaariseen ulottuvuuteen, jonka tavoitteena on vahvistaa kumppanuutta käymällä vuoropuhelua ja tekemällä yhteistyötä poliittisten kysymysten, ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja muun alakohtaisen yhteistyön aloilla; ehdottaa tässä yhteydessä, että Japanin parlamentti ja Euroopan parlamentti jatkavat parlamentaarisen valvonnan ja vuoropuhelun kehittämistä tavoitteenaan varmistaa, että sopimuksessa sovittu yhteistyö pannaan myös täytäntöön; kehottaa Euroopan parlamenttia valvomaan sekakomitean kokouksia ja niiden asiakirjoja; kehottaa lisäämään entisestään kansalaisyhteiskunnan osallistumista ja edistämään sen omistajuutta strategisen kumppanuussopimuksen täytäntöönpanossa; toteaa olevansa vakuuttunut siitä, että yleisen ja alakohtaisen konkreettisen yhteistyön olisi periaatteessa perustuttava Yhdistyneiden kansakuntien yhteisesti hyväksymiin kestävän kehityksen tavoitteisiin ja alatavoitteisiin, joille sopimuspuolet ovat antaneet tukensa ja jotka on määrä panna täytäntöön vuoteen 2030 mennessä;

4.  korostaa tarvetta tehdä monenvälistä yhteistyötä, jotta voidaan edistää asekauppasopimukseen liittymistä ja ydinsulkusopimuksen täytäntöönpanoa, ehkäistä joukkotuhoaseiden leviämistä, torjua terrorismia ja toimia rankaisemattomuutta vastaan kaikkein vakavimmissa kansainvälisen oikeuden vastaisissa rikoksissa ja ihmisoikeusloukkauksissa;

5.  muistuttaa, että kehitysmaissa olisi käytettävä kokonaisvaltaista ja johdonmukaista diplomatiaa, taloutta, kulttuuria ja turvallisuutta koskevaa lähestymistapaa, jossa turvallisuus ja kehitys liittyvät kiinteästi toisiinsa, EU:n ja Japanin yhteisen vision mukaisesti;

Ihmisoikeudet ja perusvapaudet

6.  vahvistaa jälleen yhteisen sitoumuksen ihmisoikeuksien, demokratian, perusvapauksien, hyvän hallintotavan, oikeusvaltion periaatteiden ja ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa vahvistettujen yhteisten arvojen kunnioittamiseen ja yhteistyön tekemiseen näiden arvojen ja sääntöihin perustuvan kansainvälisen järjestyksen edistämiseksi ja suojelemiseksi maailmanlaajuisesti;

7.  panee merkille, että Japani ei ole ratifioinut kahta ILO:n keskeistä yleissopimusta (syrjinnästä ja pakkotyön poistamisesta), ja pitää myönteisenä Japanin päätöstä perustaa ministeriöiden välinen kehys, joka käsittelee talouskumppanuussopimuksen mukaisten kestävän kehityksen sitoumusten täytäntöönpanoa ja tällaisten yleissopimusten ratifiointia;

8.  korostaa tarvetta lisätä naisten oikeuksia koskevaa yhteistyötä, jotta voidaan varmistaa, että sukupuolten tasa-arvon saavuttaminen on yksi kumppanuuden keskeisistä tavoitteista; kannustaa Japanin parlamenttia edelleen laatimaan lainsäädäntöä, jolla puututaan seksuaaliseen suuntautumiseen ja sukupuoli-identiteettiin perustuvaan syrjintään;

9.  tuomitsee sen, että kuolemanrangaistus on edelleen laillinen rangaistus Japanissa ja että teloituksia suoritetaan ilman, että vangeille annetaan minkäänlaista ennakkovaroitusta; korostaa, että YK:n kidutuksen vastainen komitea on arvostellut tätä käytäntöä sen vangeille ja heidän perheilleen aiheuttaman psykologisen kuormituksen vuoksi; kannattaa YK:n toimia kuolemanrangaistuksen vaiheittaiseksi poistamiseksi; kehottaa EU:ta käynnistämään Japanin hallituksen kanssa vuoropuhelun kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanon keskeyttämisestä tavoitteena sen lopullinen poistaminen;

Alueelliset ja kansainväliset suhteet

10.  palauttaa mieliin, että vuoden 2016 EU:n globaalistrategiassa todettiin, että Euroopan vaurauden ja Aasian turvallisuuden välillä on suora yhteys, ja kehotettiin unionia tehostamaan käytännön osallistumista ja työskentelemään eri kumppaneiden, kuten Japanin, kanssa edistääkseen rauhaa Korean niemimaalla ja erittäin tärkeää merialue- ja aluekiistojen rauhanomaista ratkaisemista Itä-Kiinan ja Etelä-Kiinan merellä kansainvälisen oikeuden ja kansainvälisten yleissopimusten mukaisesti; korostaa luottamuksen rakentamisen ja ennaltaehkäisevän diplomatian merkitystä; painottaa, että kansainvälisen merenkulun vapautta on kunnioitettava; pitää myönteisenä pääministeri Aben ja presidentti Xin Pekingissä 26. lokakuuta 2018 järjestettyä tapaamista ja ilmoitusta sitoutua keskinäisiä suhteita koskevan uuden luvun avaamiseen askeleena kohti kahdenvälisten suhteiden parantamista ja alueellisten jännitteiden vähentämistä;

11.  on tietoinen, että Kiinan ja Venäjän vaikutus Aasian ja Tyynenmeren alueella on merkittävä turvallisuushaaste Japanille sekä Euroopan unionin eduille, ja pitää siksi myönteisinä strategisen kumppanuussopimuksen sitoumuksia tiivistää EU:n ja Japanin turvallisuusyhteistyötä suojana tällaisia uhkia vastaan;

12.  panee tyytyväisenä merkille Japanin Nato-edustuston perustamisen 1. heinäkuuta 2018;

13.  suhtautuu myönteisesti EU:n uuteen strategiaan unionin ja Aasian välisten yhteyksien parantamisesta edistämällä vuoropuhelua, vakautta, alueellista ja kansainvälistä yhteistyötä, yhteentoimivaa liikennettä, energia- ja digitaalisia verkkoja ja ihmisten välisiä yhteyksiä; korostaa yhteyksien parantamisen tarjoamia mahdollisuuksia lisätä koulutus-, tiede-, tutkimus- ja kulttuurialojen vaihtoa;

14.  kehottaa laajentamaan EU:n ja Japanin kahdenvälistä yhteistyötä ja monenvälistä yhteistyötä Etelä-Korean, Pohjois-Korean, Yhdysvaltojen ja Kiinan kanssa, jotta voidaan tukea alueen rauhan saavuttamiseen ja vakauden säilyttämiseen liittyviä pyrkimyksiä, rauhanomaista rinnakkaiseloa Korean niemimaalla ja Pohjois-Korean riisumista täydellisesti, peruuttamattomasti ja todennettavasti ydinaseista; pitää suositeltavana Japanin ja Etelä-Korean yhteistyön lisäämistä ja hyviä naapuruussuhteita, joiden avulla voidaan edistää alueellista vakautta ja käsitellä turvallisuusriskejä, kuten Pohjois-Koreaa; sitoutuu tukemaan Pohjois-Koreaan kohdistettavaa jatkuvaa kansainvälistä painetta, jotta voidaan varmistaa ydinaseriisuntaan tähtäävien konkreettisten toimien toteutuminen; kannattaa kansainvälistä yhteistyötä, jotta voidaan selvittää kysymys kadonneista Japanin kansalaisista, joiden pelätään joutuneen Pohjois-Korean hallinnon sieppaamiksi; korostaa, että Koillis-Aasian maiden vakaus on keskeisen tärkeää unionille;

15.  kehottaa EU:ta ja Japania tekemään yhteistyötä Kaakkois-Aasian maiden liiton (ASEAN) alueellista integraatiota ja yhteistyötä sekä alueen kollektiivista konfliktien ratkaisua koskevien valmiuksien lisäämiseksi ja näin vahvistamaan ASEANille nyt kuuluvaa keskeistä asemaa Kaakkois-Aasian monenkeskisessä järjestyksessä; tukee ASEANin ja Japanin 33. foorumissa Tokiossa tehtyä päätöstä, jonka mukaan vahvistetaan siteitä entisestään, käsitellään alueellisia ja kansainvälisiä yhteisen edun mukaisia kysymyksiä ja tehdään yhteistyötä rauhan ja vakauden edistämiseksi; katsoo, että ihmisoikeuksien edistäminen ja suojelu edistää tehokkaasti näitä kahta tavoitetta; kehottaa luomaan synergioita Japanin vapaan ja avoimen Intian ja Tyynenmeren alueen strategian sekä EU:n aloitteiden välille, mukaan lukien EU:n investointisuunnitelma ja laajennetut Euroopan laajuiset liikenneverkot, jotta voidaan edistää maailmanlaajuista yhteistyötä yhteenliitettävyyden alalla;

16.  panee merkille Japanin tavoitteen tulla YK:n turvallisuusneuvoston vaihtuvaksi jäseneksi vuosina 2023–2024 ja pitää myönteisenä sen panosta YK:ssa esimerkiksi aseidenriisunnan, asesulun, rauhanturvaamisen, rauhanrakentamisen ja turvallisuuden aloilla;

Alakohtainen yhteistyö

17.  korostaa strategisen kumppanuussopimuksen tarjoamia mahdollisuuksia ja sen antamaa pontta kehittää kulttuurisuhteita ja tehdä yhteistyötä nuoriso-, koulutus- ja urheilualoilla; panee merkille kielelliset esteet ja nykyisen alhaisen henkilövaihdon tason EU:n ja Japanin välillä; kehottaa investoimaan edelleen kansalaisten välisen vuorovaikutuksen, koulutusta ja kulttuuria koskevan vuoropuhelun, Erasmus+ :aan kuuluvien akateemisten liikkuvuusohjelmien ja julkisuusdiplomatian parantamiseen, jotta voidaan edistää keskinäistä ymmärrystä kulttuurien monimuotoisuutta;

18.  kiinnittää huomiota siihen, että strateginen kumppanuussopimus edistää alakohtaista kuluttajansuojaa koskevaa yhteistyötä ja rahoitusalan sääntely- ja valvontajärjestelmiin liittyvää vaihtoa;

19.  katsoo, että EU ja Japani, jotka ovat maailman suurimpia avunantajia ja jotka ovat jo pitkään tarjonneet virallista kehitysapua Itä-Aasian ja hiljattain myös Afrikan, Lähi-idän ja Latinalaisen Amerikan vähemmän kehittyneille maille, ovat luonnollisia kumppaneita avun koordinoinnissa ja johdonmukaisuuden varmistamisessa yhdessä vastaanottavien hallitusten kanssa; korostaa, että kehitysavun päätarkoitus on köyhyyden vähentäminen ja kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen, ja odottaa keskinäistä yhteistyötä näiden tavoitteiden saavuttamiseksi;

20.  suhtautuu myönteisesti siihen, että Japani ratifioi Pariisin ilmastosopimuksen vuonna 2016, ja kehottaa Japania panemaan sopimuksen täytäntöön tehokkaasti, ottamaan johtoaseman ennakoivassa ilmastonmuutoksen torjunnassa ja lisäämään ilmastonmuutoksen vaikutusten hillitsemistoimia; kehottaa EU:ta ja Japania tehostamaan yhteistyötä kestävän energian alalla, esimerkiksi vähäpäästöisten liikennemuotojen kehittämisessä; korostaa, että ilmastonmuutosta käsittelevä ulkoministerien neuvoa-antava paneeli antoi helmikuussa 2018 raporttinsa, jossa tarve siirtyä uusiutuvaan energiaan asetettiin Japanin energiadiplomatiastrategian ytimeen;

21.  suhtautuu myönteisesti siihen, että sopimukseen on sisällytetty kestävä metsänhoito, ja odottaa, että laittomia hakkuita koskevia hyviä käytäntöjä vaihdetaan edelleen EU:n puutavara-asetuksesta saatujen kokemusten pohjalta, jotta Japanin lainsäädäntöön voidaan sisällyttää pakollinen due diligence -menettely;

22.  pitää valitettavana, että Japani pyrki varmistamaan kaupallisen valaanpyynnin keskeyttämisestä luopumisen syyskuussa 2018 pidetyissä Kansainvälisen valaanpyyntikomission kokouksissa, ja kehottaa keskeyttämään valaanpyynnin tieteellisiin tarkoituksiin;

23.  korostaa, että Japani on maailman toiseksi suurin kosmetiikan markkina-alue; muistuttaa, että kosmetiikan testaus eläimillä ja eläimillä testattujen kosmeettisten tuontituotteiden myynti on kielletty EU:ssa; kannustaa tässä yhteydessä osapuolia vaihtamaan tietoja ja tekemään yhteistyötä, jotta voidaan lopettaa kosmetiikan testaus eläimillä Japanissa;

24.  korostaa biologisen monimuotoisuuden säilyttämisen merkitystä ja kannustaa Japania poistamaan varaumat, jotka se on tehnyt luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskevaan yleissopimukseen (CITES);

25.  kehottaa EU:n jäsenvaltioiden parlamentteja ratifioimaan väliaikaisen sopimuksen pikaisesti ja kehottaa panemaan sen täytäntöön täysimääräisesti kaikilla aloilla;

o
o   o

26.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, Euroopan ulkosuhdehallinnolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille sekä Japanin hallitukselle ja parlamentille.

(1) EUVL L 216, 24.8.2018, s. 1.
(2) EUVL L 90, 6.4.2011, s. 2.
(3) EUVL C 443, 22.12.2017, s. 49.
(4) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0506.


EU:n ja Jordanian välinen Euro–Välimeri-ilmailusopimus (Kroatian liittyminen) ***
PDF 105kWORD 43k
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 12. joulukuuta 2018 esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Jordanian hašemiittisen kuningaskunnan välisen Euro–Välimeri-ilmailusopimuksen muuttamisesta Kroatian tasavallan Euroopan unioniin liittymisen huomioon ottamiseksi tehdyn pöytäkirjan tekemisestä unionin ja sen jäsenvaltioiden puolesta (07067/2015 – C8-0189/2016 – 2015/0003(NLE))
P8_TA(2018)0508A8-0371/2018

(Hyväksyntä)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon esityksen neuvoston päätökseksi (07067/2015),

–  ottaa huomioon luonnoksen pöytäkirjaksi, jolla muutetaan Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Jordanian hašemiittisen kuningaskunnan välistä Euro–Välimeri-ilmailusopimusta Kroatian tasavallan Euroopan unioniin liittymisen huomioon ottamiseksi (07066/2015),

–  ottaa huomioon neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 100 artiklan 2 kohdan sekä 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan a alakohdan mukaisesti esittämän hyväksyntää koskevan pyynnön (C8-0189/2016),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 99 artiklan 1 ja 4 kohdan ja 108 artiklan 7 kohdan,

–  ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan suosituksen (A8-0371/2018),

1.  antaa hyväksyntänsä pöytäkirjan tekemiselle;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden ja Jordanian hašemiittisen kuningaskunnan hallituksille ja parlamenteille.


Tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma ”Euroopan horisontti” ja sen osallistumista ja tulosten levittämistä koskevat säännöt ***I
PDF 438kWORD 153k
Euroopan parlamentin tarkistukset 12. joulukuuta 2018 ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta ”Euroopan horisontti” ja sen osallistumista ja tulosten levittämistä koskevista säännöistä (COM(2018)0435 – C8-0252/2018 – 2018/0224(COD))(1)
P8_TA(2018)0509A8-0401/2018

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Komission teksti   Tarkistus
Tarkistus 1
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 1 kappale
(1)  Unionin tavoitteena on lujittaa tieteellistä ja teknologista perustaansa ja kehittää kilpailukykyään, myös teollisuuden osalta, edistämällä kaikkea tutkimus- ja innovaatiotoimintaa unionin strategisten ensisijaisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Viime kädessä tarkoituksena on edistää rauhaa, unionin arvoja ja sen kansojen hyvinvointia.
(1)  Unionin tavoitteena on lujittaa tieteellistä huippuosaamistaan ja teknologista perustaansa siten, että tutkijat, tieteellinen tietämys ja teknologia liikkuvat vapaasti, ja kehittää kilpailukykyään, myös teollisuuden osalta, eurooppalaisen tutkimusalueen vahvistamiseksi edistämällä kaikkea tutkimus- ja innovaatiotoimintaa unionin strategisten ensisijaisten tavoitteiden ja sitoumusten toteuttamiseksi. Viime kädessä tarkoituksena on edistää rauhaa, unionin arvoja ja sen kansojen hyvinvointia.
Tarkistus 2
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 2 kappale
(2)  Jotta tämä yleinen tavoite saataisiin muutettua tieteellisiksi, taloudellisiksi ja yhteiskunnallisiksi vaikutuksiksi, unionin olisi investoitava tutkimukseen ja innovointiin tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman ”Euroopan horisontti” (2021–2027), jäljempänä ’ohjelma’, avulla siten, että voidaan tukea korkeatasoisen tietämyksen ja teknologioiden luomista ja levittämistä, tehostaa tutkimuksen ja innovoinnin vaikutusta unionin politiikan kehittämiseen, tukemiseen ja täytäntöönpanoon, tukea innovatiivisten ratkaisujen käyttöönottoa teollisuudessa ja yhteiskunnassa maailmanlaajuisiin haasteisiin vastaamiseksi, parantaa teollisuuden kilpailukykyä, edistää kaikkia innovoinnin muotoja, myös läpimurtoinnovointia, ja tehostaa innovatiivisten ratkaisujen saattamista markkinoille, sekä optimoida tämä investointi sellaiseksi, että se tuottaa entistä suuremman vaikutuksen entistä vahvemmalla eurooppalaisella tutkimusalueella.
(2)  Jotta tämä yleinen tavoite saataisiin muutettua tieteellisiksi, taloudellisiksi ja yhteiskunnallisiksi vaikutuksiksi ja jotta unionin tekemistä tutkimus-, kehitys- ja innovointi-investoinneista saatava unionin tason lisäarvo voitaisiin maksimoida, unionin olisi investoitava tutkimukseen ja innovointiin tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman ”Euroopan horisontti” (2021–2027), jäljempänä ’ohjelma’, avulla siten, että voidaan tukea korkeatasoisen tietämyksen ja teknologioiden luomista, levittämistä ja siirtoa unionissa, tehostaa tutkimuksen ja innovoinnin vaikutusta vastattaessa maailmanlaajuisiin haasteisiin, mukaan lukien kestävän kehityksen tavoitteet ja ilmastonmuutos, ja kehitettäessä, tuettaessa ja pantaessa täytäntöön unionin politiikkaa ja tukea innovatiivisten ja kestävien ratkaisujen käyttöönottoa unionin teollisuudessa ja yhteiskunnassa työpaikkojen luomiseksi ja talouskasvun vauhdittamiseksi sekä teollisuuden kilpailukyvyn parantamiseksi. Ohjelmalla olisi edistettävä kaikkia innovoinnin muotoja ja tehostettava innovatiivisten ratkaisujen saattamista markkinoille sekä optimoitava investointien toteuttaminen.
Tarkistus 3
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 2 a kappale (uusi)
(2 a)  Ohjelmalla olisi edistettävä sitä, että unionin BKT:stä investoidaan kaiken kaikkiaan kolme prosenttia tutkimukseen ja kehittämiseen Eurooppa 2020 ‑strategiassa asetetun yleistavoitteen mukaisesti. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että jäsenvaltiot ja yksityinen sektori täydentävät ohjelmaa omilla tutkimukseen, kehittämiseen ja innovointiin liittyvillä tehostetuilla investointitoimillaan.
Tarkistus 4
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 3 kappale
(3)  Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan edistämisessä, joka katsotaan unionin politiikan tavoitteiden saavuttamisen kannalta välttämättömäksi, olisi otettava huomioon innovointiperiaate sellaisena kuin se on esitetty 15 päivänä toukokuuta 2018 annetussa komission tiedonannossa Uudistettu tutkimuksen ja innovoinnin ohjelma: Euroopan mahdollisuus muokata tulevaisuutta (COM(2018) 306).
(3)  Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan edistämisessä, joka katsotaan unionin politiikan tavoitteiden saavuttamisen kannalta välttämättömäksi, olisi otettava huomioon innovointiperiaate keskeisenä tekijänä, joka edistää unionin huomattavan osaamispääoman muuntamista nopeammin ja voimaperäisemmin innovaatioiksi.
Tarkistus 5
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 4 kappale
(4)  Avoin tiede, avoin innovointi ja avoin kansainvälinen yhteistyö ovat ne yleiset periaatteet, joiden avulla tulisi varmistaa huippuosaaminen ja unionin investoinnin vaikutukset tutkimukseen ja innovointiin. Niitä olisi noudatettava ohjelman täytäntöönpanossa, erityisesti pilariin ”Maailmanlaajuiset haasteet ja teollisuuden kilpailukyky” liittyvässä strategisessa suunnittelussa.
(4)  Noudattamalla edelleen avoimen tieteen, avoimen innovoinnin ja avoimen kansainvälisen yhteistyön periaatteita ja turvaamalla samalla unionin tieteelliset ja sosioekonomiset edut tulisi varmistaa huippuosaaminen ja unionin investoinnin vaikutukset tutkimukseen ja innovointiin sekä vahvistaa kaikkien jäsenvaltioiden tutkimus- ja innovointivalmiuksia. Tämän pitäisi johtaa ohjelman tasapainoiseen täytäntöönpanoon.
Tarkistus 6
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 5 kappale
(5)  Avoin tiede, johon sisältyy tieteellisten julkaisujen ja tutkimusdatan avoin saatavuus, antaa mahdollisuuden parantaa tieteen laatua, lisätä sen vaikutusta ja hyötyjä ja nopeuttaa tietämyksen edistymistä tekemällä siitä luotettavampaa, tehokkaampaa ja tarkempaa, yhteiskunnalle helpommin ymmärrettävää ja yhteiskunnallisiin haasteisiin reagoivaa. Olisi vahvistettava säännökset, joilla varmistetaan, että rahoituksen saajat huolehtivat vertaisarvioitujen tieteellisten julkaisujen, tutkimusdatan ja muiden tutkimustulosten avoimesta saatavuudesta avoimella ja syrjimättömällä tavalla, maksutta ja mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta niitä voidaan käyttää ja uudelleenkäyttää mahdollisimman laajasti. Enemmän huomiota olisi kiinnitettävä erityisesti tutkimusdatan vastuulliseen hallintaan, jossa olisi noudatettava löydettävyyden, saatavuuden, yhteentoimivuuden ja uudelleenkäytettävyyden periaatteita eli FAIR-periaatteita muun muassa ottamalla datanhallintasuunnitelmia yleisesti käyttöön. Soveltuvin osin rahoituksen saajien olisi hyödynnettävä eurooppalaisten avoimen tieteen pilvipalvelujen tarjoamia mahdollisuuksia sekä noudatettava muita avoimen tieteen periaatteita ja käytäntöjä.
(5)  Avoin tiede antaa mahdollisuuden parantaa tieteen laatua, lisätä sen vaikutusta ja hyötyjä ja nopeuttaa tietämyksen edistymistä tekemällä siitä luotettavampaa, tehokkaampaa ja tarkempaa, yhteiskunnalle helpommin ymmärrettävää ja yhteiskunnallisiin haasteisiin reagoivaa. Olisi vahvistettava säännökset, joilla varmistetaan, että rahoituksen saajat huolehtivat vertaisarvioitujen tieteellisten julkaisujen, tutkimusdatan ja muiden tutkimustulosten avoimesta saatavuudesta avoimella ja syrjimättömällä tavalla, maksutta ja mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta niitä voidaan käyttää ja uudelleenkäyttää mahdollisimman laajasti. Tutkimusdatan yhteydessä periaatteena olisi oltava ”niin avointa kuin mahdollista ja niin suljettua kuin välttämätöntä”, ja näin ollen olisi tunnustettava saatavuutta koskevien eri järjestelmien tarve unionin sosioekonomisen edun, teollis- ja tekijänoikeuksien, henkilötietojen suojan ja luottamuksellisuuden, turvallisuusnäkökohtien ja muiden oikeutettujen etujen vuoksi. Enemmän huomiota olisi kiinnitettävä tutkimusdatan vastuulliseen hallintaan, jossa olisi noudatettava löydettävyyden, saatavuuden, yhteentoimivuuden ja uudelleenkäytettävyyden periaatteita eli FAIR-periaatteita muun muassa ottamalla datanhallintasuunnitelmia yleisesti käyttöön. Soveltuvin osin rahoituksen saajien olisi hyödynnettävä eurooppalaisten avoimen tieteen pilvipalvelujen ja Euroopan datainfrastruktuurin tarjoamia mahdollisuuksia sekä noudatettava muita avoimen tieteen periaatteita ja käytäntöjä. Vastavuoroista avointa saatavuutta olisi edistettävä kansainvälisissä tiede- ja teknologiayhteistyösopimuksissa sekä asiaankuuluvissa assosiaatiosopimuksissa.
Tarkistus 7
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 5 a kappale (uusi)
(5 a)  Rahoitusta saavia pk-yrityksiä olisi kannustettava hyödyntämään nykyisiä välineitä, kuten IPR SME Helpdeskiä, joka tukee Euroopan unionin pieniä ja keskisuuria yrityksiä sekä niiden teollis- ja tekijänoikeuksien suojelussa että niiden turvaamisessa tarjoamalla maksutonta tietoa ja palveluja teollis- ja tekijänoikeuksia ja niihin liittyviä asioita koskevan luottamuksellisen neuvonnan sekä koulutuksen, materiaalien ja verkkoresurssien muodossa.
Tarkistus 8
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 6 kappale
(6)  Ohjelman konseptilla ja suunnittelulla olisi vastattava tarpeeseen koota kriittinen massa tuettuja toimia koko unionissa ja kansainvälisen yhteistyön avulla YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden (SDG) mukaisesti. Ohjelman täytäntöönpanolla olisi lujitettava tämän tavoitteen saavuttamista.
(6)  Ohjelman konseptilla ja suunnittelulla olisi vastattava tarpeeseen koota kriittinen massa tuettuja toimia koko unionissa ja kansainvälisen yhteistyön avulla ja samalla edistettävä kaikkien jäsenvaltioiden osallistumista ohjelmaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden (SDG) sekä Pariisin sopimuksen mukaisesti. Ohjelman täytäntöönpanolla olisi lujitettava tämän tavoitteen saavuttamista.
Tarkistus 9
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 7 kappale
(7)  Ohjelmassa tuettujen toimien olisi edistettävä unionin tavoitteiden ja prioriteettien saavuttamista, edistymisen seurantaa ja arviointia suhteessa näihin tavoitteisiin ja prioriteetteihin sekä tarkistettujen tai uusien prioriteettien kehittämistä.
(7)  Ohjelmassa tuettujen toimien olisi edistettävä unionin ja ohjelman tavoitteiden, prioriteettien ja sitoumusten toteuttamista, edistymisen seurantaa ja arviointia suhteessa näihin tavoitteisiin, prioriteetteihin ja sitoumuksiin sekä tarkistettujen tai uusien prioriteettien kehittämistä.
Tarkistus 10
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 7 a kappale (uusi)
(7 a)   Ohjelmassa olisi pyrittävä noudattamaan olemassa olevia tutkimusta ja innovointia koskevia unionin etenemissuunnitelmia ja strategioita.
Tarkistus 11
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 8 kappale
(8)  Ohjelmassa olisi säilytettävä tasapainoinen lähestymistapa alhaalta ylös (tutkija- tai innovointilähtöisesti) määräytyvän rahoituksen ja ylhäältä alas (strategisesti määritellyistä painopisteistä käsin) määräytyvän rahoituksen välillä riippuen osallistuvien tutkimus- ja innovointiyhteisöjen luonteesta, toteutettavien toimien tyypistä ja kohteesta sekä tavoiteltavista vaikutuksista. Näiden tekijöiden yhdistelmän pohjalta olisi valittava lähestymistapa ohjelman eri osiin, jotka kaikki edistävät ohjelman kaikkia yleisiä ja erityisiä tavoitteita.
(8)  Ohjelmassa olisi säilytettävä tasapainoinen lähestymistapa alhaalta ylös (tutkija- tai innovointilähtöisesti) määräytyvän rahoituksen ja ylhäältä alas (strategisesti määritellyistä painopisteistä käsin) määräytyvän rahoituksen välillä riippuen eri puolilta unionia osallistuvien tutkimus- ja innovointiyhteisöjen luonteesta, onnistumisasteista kullakin toiminta-alalla, toteutettavien toimien tyypistä ja kohteesta, toissijaisuusperiaatteesta sekä tavoiteltavista vaikutuksista. Näiden tekijöiden yhdistelmän pohjalta olisi valittava lähestymistapa ohjelman eri osiin, jotka kaikki edistävät ohjelman kaikkia yleisiä ja erityisiä tavoitteita.
Tarkistus 12
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 8 a kappale (uusi)
(8 a)  Joihinkin tutkimus- ja innovointitoimiin olisi sovellettava nopeutetun tutkimuksen ja innovoinnin logiikkaa, jossa avustuksen myöntämisaika ei saisi ylittää kuutta kuukautta. Tämän pitäisi mahdollistaa nopeampi ja alhaalta ylöspäin suuntautuva varojen saatavuus pienille yhteistyökonsortioille toimiin, jotka ulottuvat perustutkimuksesta kaupalliseen soveltamiseen.
Tarkistus 13
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 8 b kappale (uusi)
(8 b)  Ohjelmasta olisi tuettava tutkimuksen ja innovoinnin kaikkia vaiheita erityisesti yhteistyöhankkeissa. Perustutkimus on olennainen resurssi ja tärkeä edellytys sille, että unioni kykenee entistä paremmin houkuttelemaan parhaita tutkijoita, jotta siitä tulisi maailmanlaajuinen huippuosaamisen keskittymä. Olisi varmistettava tasapaino perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen välillä. Innovointiin yhdistettynä tämä tukee unionin talouden kilpailukykyä, kasvua ja työllisyyttä.
Tarkistus 14
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 8 c kappale (uusi)
(8 c)  Euroopan horisontti -puiteohjelman vaikutusten maksimoimiseksi olisi kiinnitettävä erityistä huomiota monitieteisiin ja tieteidenvälisiin toimintatapoihin, jotta tiede voi edistyä merkittävästi.
Tarkistus 15
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 8 d kappale (uusi)
(8 d)  Sitoutumista yhteiskuntaan on syytä edistää huolehtimalla vastuullisesta tutkimuksesta ja innovoinnista monialaisena osatekijänä, jolla pyritään luomaan tehokasta yhteistyötä tieteen ja yhteiskunnan välille. Siten kaikki yhteiskunnalliset toimijat (muun muassa tutkijat, kansalaiset, poliittiset päättäjät, elinkeinoelämä ja kolmannen sektorin organisaatiot) voisivat tehdä yhteistyötä koko tutkimus- ja innovointiprosessin ajan, jotta sekä prosessi että sen tulokset voidaan sovittaa paremmin yhteen eurooppalaisen yhteiskunnan arvojen, tarpeiden ja odotusten kanssa.
Tarkistus 16
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 9 kappale
(9)  Pilarissa ”Avoin tiede” toteutettavat tutkimustoimet olisi määriteltävä tieteellisten tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan. Tutkimuslinjaus olisi vahvistettava tiiviissä yhteistyössä tiedeyhteisön kanssa. Tutkimusta olisi rahoitettava huippuosaamisen perusteella.
(9)  Pilarissa ”Huipputason avoin tiede” toteutettavat tutkimustoimet olisi määriteltävä tieteellisten tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan. Tutkimuslinjaus olisi vahvistettava tiiviissä yhteistyössä tiedeyhteisön kanssa, ja siinä olisi myös painotettava uusien tutkimuksen ja innovoinnin alan kykyjen ja nuorien tutkijoiden houkuttelemista sekä vahvistettava eurooppalaista tutkimusaluetta ja vältettävä aivovuotoa. Tutkimusta olisi rahoitettava huippuosaamisen perusteella.
Tarkistus 17
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 10 kappale
(10)  Pilarin ”Maailmanlaajuiset haasteet ja teollisuuden kilpailukyky” olisi muodostuttava tutkimus- ja innovaatiotoimien klustereista, jotta voidaan maksimoida integroituminen vastaavilla kohdealoilla ja varmistaa samalla, että vaikutus pysyy korkealla ja kestävällä tasolla suhteessa käytettäviin resursseihin. Pilarin avulla pyritään saamaan aikaan monitieteistä, sektorien välistä, politiikka-alojen rajat ylittävää ja kansainvälistä yhteistyötä, jolla edistetään YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista ja yhteistyöhön osallistuvien unionin teollisuudenalojen kilpailukykyä.
(10)  Pilarin ”Maailmanlaajuiset haasteet ja Euroopan teollisuuden kilpailukyky” olisi muodostuttava tutkimus- ja innovaatiotoimien klustereista, jotta voidaan maksimoida integroituminen vastaavilla kohdealoilla ja varmistaa samalla, että vaikutus pysyy korkealla ja kestävällä tasolla unionin hyväksi suhteessa käytettäviin resursseihin. Pilarin avulla pyritään saamaan aikaan monitieteistä, sektorien välistä, politiikka-alojen rajat ylittävää ja kansainvälistä yhteistyötä, jolla edistetään YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista ja Pariisin sopimuksen mukaisten unionin sitoumusten toteuttamista ja tarvittaessa yhteiskunnallisten haasteiden ratkomista sekä yhteistyöhön osallistuvien unionin teollisuudenalojen kilpailukykyä. Tähän pilariin kuuluvien toimien olisi katettava kaikenlainen tutkimus- ja innovaatiotoiminta, kuten tutkimus ja kehittäminen (t&k), pilotointi, demonstrointi ja julkisten hankintamenettelyjen tuki, esinormatiivinen tutkimus ja standardointi sekä innovaatioiden käyttöönotto markkinoilla, jotta varmistetaan, että Eurooppa pysyy tutkimuksen eturintamassa strategisesti määriteltyjen painopisteiden alalla.
Tarkistus 18
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 11 kappale
(11)  Teollisuuden osallistumisen ohjelmaan kaikilla tasoilla, yksittäisestä yrittäjästä ja pienistä ja keskisuurista yrityksistä aina suuryrityksiin, olisi oltava yksi tärkeimmistä kanavista, joiden kautta ohjelman tavoitteet on määrä saavuttaa, erityisesti kestävän kasvun ja työpaikkojen luomisen osalta. Teollisuuden olisi osallistuttava strategiseen suunnitteluun, jossa määritellään tulevat näkymät ja painopisteet ja jonka olisi tuettava työohjelmien kehittämistä. Teollisuuden osallistumista toimiin olisi tuettava vähintään vastaavalla tasolla kuin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1291/201313 perustetussa edellisessä puiteohjelmassa ”Horisontti 2020”, jäljempänä ’Horisontti 2020 -ohjelma’.
(11)  Teollisuuden osallistumisen ohjelmaan oikea-aikaisesti kaikilla tasoilla, yksittäisestä yrittäjästä ja pienistä ja keskisuurista yrityksistä aina suuryrityksiin, olisi jatkuttava erityisesti kestävän kasvun ja työpaikkojen luomiseksi Euroopassa sekä vahvistettava yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyötä ja edistettävä yksityissektorin investointeja tutkimukseen ja innovointiin.
__________________
13
Tarkistus 19
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 11 a kappale (uusi)
(11 a)   Useiden sidosryhmien, kuten kansalaisyhteiskunnan ja teollisuuden, kuulemisella olisi myötävaikutettava näkymiin ja painopisteisiin, jotka vahvistetaan strategisessa suunnitteluprosessissa. Tämän tuloksena olisi laadittava säännöllisin väliajoin strategisia tutkimus- ja innovointisuunnitelmia, jotka hyväksytään delegoiduilla säädöksillä. Strategiset suunnitelmat olisi sen jälkeen pantava täytäntöön laatimalla työohjelmia.
Tarkistus 20
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 12 kappale
(12)  On tärkeää tukea teollisuutta, jotta se voi säilyttää tai saavuttaa maailman johtavan aseman innovoinnissa, digitalisaatiossa ja hiilestä irtautumisessa. Erityisesti olisi investoitava keskeisiin kehitystä vauhdittaviin teknologioihin, jotka ovat perustana huomispäivän elinkeinoelämälle. Ohjelman toimilla olisi puututtava markkinoiden toimintapuutteisiin tai epätyydyttäviin investointitilanteisiin oikeasuhteisella tavalla, välttäen päällekkäisyyttä tai yksityisen rahoituksen syrjäyttämistä, ja toimista olisi saatava selkeää lisäarvoa Euroopan tasolla. Näin voidaan varmistaa johdonmukaisuus ohjelman toimien ja EU:n valtiontukisääntöjen välillä ja välttää kilpailun vääristyminen sisämarkkinoilla.
(12)  On tärkeää tukea unionin teollisuutta, jotta se voi säilyttää tai saavuttaa maailman johtavan aseman innovoinnissa, digitalisaatiossa ja hiilestä irtautumisessa. Erityisesti olisi investoitava keskeisiin kehitystä vauhdittaviin teknologioihin, jotka ovat perustana huomispäivän elinkeinoelämälle. Keskeiset kehitystä vauhdittavat teknologiat tulevat olemaan tärkeässä roolissa pilarissa II ”Maailmanlaajuiset haasteet ja Euroopan teollisuuden kilpailukyky”, ja ne olisi kytkettävä läheisemmin tulevan ja kehitteillä olevan teknologian (FET) lippulaivahankkeisiin, jotta tutkimushankkeet voivat kattaa koko innovointiketjun. Ohjelman toimien olisi ilmennettävä unionin teollisuuspoliittista strategiaa siten, että puututaan markkinahäiriöihin tai epätyydyttäviin investointitilanteisiin sekä vauhditetaan investointeja oikeasuhteisella ja avoimella tavalla, välttäen päällekkäisyyttä tai yksityisen rahoituksen syrjäyttämistä, ja toimista olisi saatava selkeää lisäarvoa Euroopan tasolla sekä julkista tuottoa investoinneille. Näin voidaan varmistaa johdonmukaisuus ohjelman toimien ja tutkimusta, kehittämistä ja innovointia (t&k&i) koskevien EU:n valtiontukisääntöjen välillä, joita olisi tarkistettava innovoinnin edistämiseksi.
Tarkistus 21
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 12 a kappale (uusi)
(12 a)  Pk-yritykset ovat merkittävä innovoinnin ja kasvun lähde Euroopassa. Tästä syystä Euroopan horisontti -ohjelmassa tarvitaan komission suosituksessa 2003/361/EY määriteltyjen pk-yritysten vahvaa osallistumista. Euroopan horisontti -ohjelmassa olisi Horisontti 2020 -ohjelman yhteydessä omaksuttujen parhaiden käytäntöjen pohjalta jatkettava pk-yritysten kannustamista osallistumaan puiteohjelmaan yhdennetyllä tavalla. Olisi säädettävä asianmukaisista toimenpiteistä ja määrärahoja koskevista säännöksistä, kuten täysin alhaalta ylös suuntautuvasta yhteen rahoituksen saajaan perustuvasta asteittaista innovointia edistävästä pk-yrityksiä koskevasta välineestä, jota varten on omat avoimet ehdotuspyynnöt kaikissa innovointisyklin eri vaiheissa.
Tarkistus 22
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 13 kappale
(13)  Ohjelmalla olisi tuettava tutkimusta ja innovointia yhdennetyllä tavalla noudattaen kaikkia asiaankuuluvia Maailman kauppajärjestön sääntöjä. ”Tutkimuksen” käsitettä, johon sisältyy myös kokeellinen kehittäminen, olisi sovellettava OECD:n laatiman Frascati-käsikirjan mukaisesti, ja ”innovoinnin” käsite olisi ymmärrettävä OECD:n ja Eurostatin laatiman Oslon käsikirjan mukaisesti noudattaen laaja-alaista lähestymistapaa, joka kattaa sosiaalisen innovoinnin. Kuten edellisessäkin puiteohjelmassa ”Horisontti 2020”, teknologisen valmiuden tasoa koskevat OECD:n määritelmät olisi otettava huomioon teknologian tutkimusta, tuotekehittelyä ja demonstrointia koskevien toimien luokittelussa sekä ehdotuspyynnöissä tarjolla olevien toimityyppien määrittelyssä. Periaatteessa avustuksia ei tulisi myöntää toimille, joiden toiminnot menevät teknologisen valmiuden tasoa 8 pidemmälle. Pilarissa ”Maailmanlaajuiset haasteet ja teollisuuden kilpailukyky” yksittäisen ehdotuspyynnön työohjelma voi mahdollistaa avustusten myöntämisen laajamittaiselle tuotteiden validoinnille ja markkinareplikoinnille.
(13)  Ohjelmalla olisi tuettava tutkimusta ja innovointia yhdennetyllä tavalla noudattaen kaikkia asiaankuuluvia Maailman kauppajärjestön sääntöjä. ”Tutkimuksen” käsitettä, johon sisältyy myös kokeellinen kehittäminen, olisi sovellettava OECD:n laatiman Frascati-käsikirjan mukaisesti, ja ”innovoinnin” käsite olisi ymmärrettävä OECD:n ja Eurostatin laatiman Oslon käsikirjan mukaisesti noudattaen laaja-alaista lähestymistapaa, joka kattaa sosiaalisen innovoinnin, suunnittelun ja luovuuden. Kuten edellisessäkin puiteohjelmassa ”Horisontti 2020”, teknologisen valmiuden tasoa koskevat OECD:n määritelmät olisi otettava huomioon. Pilarissa ”Maailmanlaajuiset haasteet ja Euroopan teollisuuden kilpailukyky” yksittäisen ehdotuspyynnön työohjelma voi mahdollistaa avustusten myöntämisen laajamittaiselle tuotteiden validoinnille ja markkinareplikoinnille.
Tarkistus 23
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 14 kappale
(14)  Komission tiedonanto Horisontti 2020 -puiteohjelman väliarvioinnista (COM(2018)0002) on tarjonnut useita suosituksia tätä ohjelmaa varten, mukaan lukien ohjelmaan osallistumisen ja tulosten levittämisen sääntöjä koskevat suositukset. Suositukset perustuvat aiemmasta ohjelmasta saatuihin kokemuksiin ja EU:n toimielimiltä ja sidosryhmiltä saatuun palautteeseen. Suositusten mukaan tulisi muun muassa investoida kunnianhimoisemmin, jotta voidaan saavuttaa kriittinen massa ja maksimoida vaikutukset, tukea läpimurtoinnovointia, priorisoida tutkimukseen ja innovointiin (t&i) tehtäviä unionin investointeja keskittymällä aloihin, joihin liittyy suuri lisäarvo erityisesti missiolähtöisyyden, kansalaisten osallistumisen ja laajan tiedottamisen kautta, järkeistää EU:n rahoitusympäristöä muun muassa yksinkertaistamalla kumppanuusaloitteiden ja yhteisrahoitusjärjestelmien nykyistä kirjoa, luoda enemmän ja konkreettista synergiaa unionin eri rahoitusvälineiden välillä pyrkien erityisesti saamaan vajaahyödynnettyä t&i-potentiaalia käyttöön kaikkialla unionissa, vahvistaa kansainvälistä yhteistyötä ja avata enemmän ovia kolmansien maiden osallistumiselle sekä jatkaa yksinkertaistamista Horisontti 2020 -ohjelman täytäntöönpanosta saatujen kokemusten pohjalta.
(14)  Komission tiedonanto Horisontti 2020 -puiteohjelman väliarvioinnista (COM(2018)0002) ja Euroopan parlamentin päätöslauselma Horisontti 2020 -ohjelman täytäntöönpanon arvioinnista sen väliarvioinnin ja yhdeksättä puiteohjelmaa koskevan ehdotuksen perusteella (2016/2147(INI)) ovat tarjonneet useita suosituksia tätä ohjelmaa varten, mukaan lukien ohjelmaan osallistumisen ja tulosten levittämisen sääntöjä koskevat suositukset. Suositukset perustuvat aiemmasta ohjelmasta saatuihin kokemuksiin ja EU:n toimielimiltä ja sidosryhmiltä saatuun palautteeseen. Suositusten mukaan tulisi muun muassa investoida kunnianhimoisemmin, jotta voidaan saavuttaa kriittinen massa ja maksimoida vaikutukset, tukea läpimurtoinnovointia, priorisoida tutkimukseen ja innovointiin (t&i) tehtäviä unionin investointeja keskittymällä aloihin, joihin liittyy suuri lisäarvo erityisesti missiolähtöisyyden, kansalaisten täysimääräisen, tietoon perustuvan ja oikea-aikaisen osallistumisen ja laajan tiedottamisen kautta, järkeistää EU:n rahoitusympäristöä, jotta kaikkien jäsenvaltioiden t&i-potentiaali voidaan hyödyntää täysimääräisesti, muun muassa yksinkertaistamalla kumppanuusaloitteiden ja yhteisrahoitusjärjestelmien nykyistä kirjoa, luoda enemmän ja konkreettista synergiaa unionin eri rahoitusvälineiden välillä pyrkien erityisesti saamaan vajaahyödynnettyä t&i-potentiaalia käyttöön kaikkialla unionissa, ottaa unionin erityisesti EAKR:sta rahoittamat tutkimusinfrastruktuurit entistä paremmin mukaan ohjelman hankkeisiin, vahvistaa kansainvälistä yhteistyötä ja avata enemmän ovia kolmansien maiden osallistumiselle turvaten samalla unionin edut ja laajentaen kaikkien jäsenvaltioiden osallistumista ohjelmaan sekä jatkaa yksinkertaistamista Horisontti 2020 -ohjelman täytäntöönpanosta saatujen kokemusten pohjalta.
Tarkistus 24
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 15 kappale
(15)  Ohjelmassa olisi pyrittävä synergiaan muiden unionin ohjelmien kanssa, mikä kattaa strategisen ja muun suunnittelun, hankkeiden valinnan, hallinnoinnin, viestinnän, tulosten levittämisen ja hyödyntämisen, seurannan, tilintarkastuksen ja hallinnon. Jotta voidaan välttää päällekkäisyyksiä ja kaksinkertaista työtä ja lisätä unionin rahoituksen vipuvaikutusta, muista unionin ohjelmista voidaan tehdä siirtoja Euroopan horisontti -ohjelman toimiin. Tällöin siirroissa noudatetaan Euroopan horisontti -ohjelman sääntöjä.
(15)  Koheesiopolitiikalla olisi edelleen edistettävä tutkimusta ja innovointia. Sen vuoksi näiden kahden unionin politiikan koordinointiin ja täydentävyyteen on syytä kiinnittää erityistä huomiota. Ohjelmassa olisi pyrittävä sääntöjen yhdenmukaistamiseen ja tämän asetuksen liitteessä IV tarkoitettuun synergiaan muiden unionin ohjelmien kanssa, mikä kattaa strategisen ja muun suunnittelun, hankkeiden valinnan, hallinnoinnin, viestinnän, tulosten levittämisen ja hyödyntämisen, seurannan, tilintarkastuksen ja hallinnon. Jotta voidaan välttää päällekkäisyyksiä ja kaksinkertaista työtä ja lisätä unionin rahoituksen vipuvaikutusta sekä vähentää rahoituksen hakijoille ja saajille aiheutuvaa hallinnollista rasitusta, kaikentyyppisissä synergioissa olisi noudatettava periaatetta ”yhdessä toimessa noudatetaan yksiä sääntöjä”:
–  muista unionin ohjelmista, mukaan lukien Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), voidaan tehdä vapaaehtoisesti siirtoja Euroopan horisontti -ohjelman toimiin; tällöin siirroissa noudatetaan Euroopan horisontti -ohjelman sääntöjä, mutta niitä sovelletaan vain sen jäsenvaltion tai hallintoviranomaisen hyväksi, joka päättää tehdä siirron;
–  myös toimen yhteisrahoitusta Euroopan horisontti -ohjelmasta ja muusta unionin ohjelmasta voitaisiin harkita ylittämättä kuitenkaan toimen tukikelpoisten kustannusten kokonaismäärää; tällaisissa tapauksissa sovellettaisiin vain Euroopan horisontti -ohjelman sääntöjä ja päällekkäisiä tarkastuksia olisi vältettävä;
–  huippuosaamismerkki olisi myönnettävä kaikille ehdotuksille, jotka ovat ylittäneet ”huippuosaamisen” kynnysarvon Euroopan horisontti -ohjelmassa mutta joita ei voida rahoittaa budjettirajoitusten vuoksi; tällaisissa tapauksissa olisi sovellettava tukea tarjoavan rahaston sääntöjä, valtiontukisääntöjä lukuun ottamatta.
Tarkistus 25
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 16 kappale
(16)  Jotta unionin rahoituksella olisi suurin mahdollinen vaikutus ja jotta se tukisi mahdollisimman tehokkaasti unionin politiikan tavoitteita, ohjelmassa olisi toteutettava eurooppalaisia kumppanuuksia yksityisen ja/tai julkisen sektorin kumppaneiden kanssa. Näitä kumppaneita ovat teollisuus, tutkimusorganisaatiot, yhteisöt, jotka hoitavat julkisen palvelun tehtävää paikallisella, alueellisella, kansallisella tai kansainvälisellä tasolla, ja kansalaisjärjestöt, kuten tutkimusta ja innovointia tukevat ja/tai harjoittavat säätiöt. Edellytyksenä on, että toivotut vaikutukset voidaan saavuttaa tehokkaammin kumppanuuksilla kuin unionin toiminnalla.
(16)  Jotta unionin rahoituksella olisi suurin mahdollinen vaikutus ja jotta se tukisi mahdollisimman tehokkaasti unionin politiikan tavoitteita ja unionin sitoumuksia, ohjelmassa voidaan toteuttaa eurooppalaisia kumppanuuksia yksityisen ja/tai julkisen sektorin kumppaneiden kanssa strategisen suunnittelun tulosten pohjalta. Näitä kumppaneita ovat julkiset ja yksityiset tutkimus- ja innovointisidosryhmät, osaamiskeskukset, yrityshautomot, tiede- ja teknologiakeskukset, yhteisöt, jotka hoitavat julkisen palvelun tehtävää, säätiöt ja kansalaisjärjestöt sekä tarvittaessa alueelliset innovaatioekosysteemit, jotka tukevat ja/tai harjoittavat tutkimusta ja innovointia. Edellytyksenä on, että toivotut vaikutukset voidaan saavuttaa tehokkaammin kumppanuuksilla kuin unionin toiminnalla.
Tarkistus 26
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 17 kappale
(17)  Ohjelmassa olisi lujitettava eurooppalaisten kumppanuuksien ja yksityisen ja/tai julkisen sektorin kumppaneiden välistä yhteistyötä kansainvälisellä tasolla muun muassa tuomalla yhteen tutkimus- ja innovaatio-ohjelmia ja rajat ylittäviä tutkimus- ja innovaatioinvestointeja, mikä tuottaa keskinäisiä hyötyjä kansalaisille ja yrityksille ja varmistaa samalla, että EU voi ylläpitää etujaan strategisesti tärkeillä aloilla14.
(17)  Ohjelmassa olisi lujitettava eurooppalaisten kumppanuuksien ja yksityisen ja/tai julkisen sektorin kumppaneiden välistä yhteistyötä kansainvälisellä tasolla muun muassa tuomalla yhteen tutkimus- ja innovaatio-ohjelmia ja rajat ylittäviä tutkimus- ja innovaatioinvestointeja, mikä tuottaa keskinäisiä hyötyjä kansalaisille ja yrityksille ja varmistaa samalla, että unioni voi ylläpitää etujaan.
__________________
14 Ks. esim. komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan unioniin tulevien ulkomaisten suorien sijoitusten seurantaan tarkoitettujen puitteiden perustamisesta (COM(2017)0487).
Tarkistus 27
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 17 a kappale (uusi)
(17 a)  FET-lippulaivahankkeet ovat osoittautuneet vaikuttavaksi ja tehokkaaksi välineeksi, sillä ne tuovat etuja yhteiskunnalle unionin ja sen jäsenvaltioiden yhteisen koordinoidun toiminnan kautta, ja nykyisiä etunsa osoittaneita lippulaivahankkeita olisi edelleen tuettava.
Tarkistus 28
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 18 kappale
(18)  Yhteisen tutkimuskeskuksen (JRC) olisi edelleen tarjottava unionin politiikalle riippumatonta asiakaslähtöistä tieteellistä evidenssiä ja teknistä tukea politiikkasyklin kaikissa vaiheissa. JRC:n suorat toimet olisi toteutettava joustavasti, tehokkaasti ja avoimesti ottaen huomioon JRC:n käyttäjien ja unionin politiikkojen kulloisetkin tarpeet ja varmistaen unionin taloudellisten etujen suojelu. JRC:n olisi jatkossakin tuotettava lisää resursseja.
(18)  Yhteisen tutkimuskeskuksen (JRC) olisi edelleen tarjottava unionin politiikalle riippumatonta asiakaslähtöistä tieteellistä evidenssiä ja teknistä tukea politiikkasyklin kaikissa vaiheissa. JRC:n suorat toimet olisi toteutettava joustavasti, tehokkaasti ja avoimesti ottaen huomioon JRC:n käyttäjien kulloisetkin tarpeet, talousarviorajoitteet ja unionin politiikkojen tarpeet ja varmistaen unionin taloudellisten etujen suojelu. JRC:n olisi jatkossakin tuotettava lisää resursseja.
Tarkistus 29
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 19 kappale
(19)  ”Avoimen innovoinnin” pilarissa olisi otettava käyttöön useita toimenpiteitä, joilla tuetaan kokonaisvaltaisesti yrittäjien ja yrittäjyyden tarpeita pyrkimyksissä luoda ja nopeuttaa läpimurtoinnovaatioita nopeaa markkinakasvua varten. Sen on määrä houkutella innovatiivisia yrityksiä, joilla on mahdollisuuksia laajentua kansainvälisesti ja unionin tasolla, ja tarjota nopeasti ja joustavasti avustuksia ja yhteisinvestointeja, mukaan lukien yksityisten sijoittajien kanssa toteutettavat investoinnit. Näihin tavoitteisiin olisi pyrittävä perustamalla Euroopan innovaationeuvosto (EIC). Tämän pilarin olisi tuettava myös Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituuttia (EIT) ja yleensä Euroopan innovaatioekosysteemejä erityisesti yhteisrahoittamalla kumppanuuksia kansallisten ja alueellisten innovointia tukevien toimijoiden kanssa.
(19)  ”Innovatiivisen Euroopan” pilarissa olisi otettava käyttöön useita toimenpiteitä, joilla tuetaan kokonaisvaltaisesti yrittäjien ja tutkimuslähtöisen yrittäjyyden tarpeita pyrkimyksissä luoda ja nopeuttaa läpimurtoinnovaatioita nopeaa markkinakasvua varten sekä edistää unionin teknologista riippumattomuutta strategisilla aloilla. Sen on määrä houkutella innovatiivisia yrityksiä, mukaan lukien pk-yritykset ja startup-yritykset, joilla on mahdollisuuksia laajentua kansainvälisesti ja unionin tasolla, ja tarjota nopeasti ja joustavasti avustuksia ja yhteisinvestointeja, mukaan lukien yksityisten sijoittajien kanssa toteutettavat investoinnit. Näihin tavoitteisiin olisi pyrittävä perustamalla Euroopan innovaationeuvosto (EIC). Tämän pilarin olisi tuettava myös Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituuttia (EIT), EIT:n alueellisen innovaation ohjelmaa ja yleensä Euroopan innovaatioekosysteemejä koko unionissa erityisesti yhteisrahoittamalla kumppanuuksia kansallisten ja alueellisten innovointia tukevien, sekä julkisten että yksityisten, toimijoiden kanssa.
Tarkistus 30
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 20 kappale
(20)  Tämän ohjelman toimintapoliittisiin tavoitteisiin pyritään myös rahoitusvälineillä ja talousarviotakuulla InvestEU-ohjelman kattamilla politiikan aloilla. Rahoitustuella olisi puututtava markkinoiden toimintapuutteisiin tai epätyydyttäviin investointitilanteisiin oikeasuhteisella tavalla, välttäen päällekkäisyyttä, yksityisen rahoituksen syrjäyttämistä tai kilpailun vääristymistä sisämarkkinoilla. Toimista olisi saatava selkeä eurooppalainen lisäarvo.
(20)  Jotta voidaan käsitellä tarvetta tukea investointeja korkeamman riskin toimiin ja ei-lineaarisiin toimiin, kuten tutkimus ja innovointi, on keskeistä, että Euroopan horisontti -ohjelma ja erityisesti EIC sekä EIT ja sen osaamis- ja innovaatioyhteisöt toimivat yhteisvaikutuksessa niiden rahoitustuotteiden kanssa, joita on tarkoitus hyödyntää InvestEU-ohjelman puitteissa. Tältä osin Horisontti 2020 -ohjelman yhteydessä käytetyistä rahoitusvälineistä, kuten InnovFin ja pk-yrityksille myönnetty lainatakuu, saadun kokemuksen pitäisi toimia vahvana pohjana tämän kohdennetun tuen toimittamisessa. EIC:n olisi kehitettävä strategisiin tietoihin liittyviä ja reaaliaikaisia arviointitoimia hallinnoidakseen ja koordinoidakseen oikea-aikaisesti eri toimiaan.
Tarkistus 31
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 21 kappale
(21)  Euroopan innovaationeuvoston tulisi pyrkiä välineidensä – ”Pathfinder” ja ”Accelerator” – avulla määrittämään, kehittämään ja ottamaan käyttöön markkinoita luovia läpimurtoinnovaatioita ja tukemaan niiden nopeaa laajempaa käyttöönottoa EU:n ja kansainvälisellä tasolla. Tukemalla läpimurtoinnovointia johdonmukaisesti ja virtaviivaistetusti Euroopan innovaationeuvoston olisi korjattava nykyinen tilanne, jossa läpimurtoinnovointi on jäänyt investointityhjiöön julkisessa tuessa ja yksityisissä investoinneissa. Euroopan innovaationeuvoston välineet edellyttävät oikeudellisia ja hallinnollisia erityispiirteitä, jotta voidaan ottaa huomioon sen tavoitteet ja erityisesti markkinoille saattamista koskevat toimet.
Poistetaan.
Tarkistus 32
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 22 kappale
(22)  Myöntämällä Euroopan innovaationeuvoston sekarahoitusta Accelerator-välineen avulla olisi ylitettävä niin sanottu kuolemanlaaksovaihe, jossa siirrytään tutkimuksesta laajamittaisen kaupallistamisen esivaiheeseen ja yritysten laajentumiseen. Accelerator-välineestä tulisi erityisesti tarjota tukea operaatioille, joita ei niiden teknologisten tai markkinariskien takia pidetä rahoituskelpoisina ja jotka eivät pysty houkuttelemaan merkittäviä investointeja markkinoilta. Tällä tavoin väline täydentäisi asetuksella ...15 perustettua InvestEU-ohjelmaa.
(22)  Myöntämällä EIC:n sekarahoitusta EIC:n Accelerator-välineen avulla olisi ylitettävä niin sanottu kuolemanlaaksovaihe, jossa siirrytään tutkimuksesta laajamittaisen kaupallistamisen esivaiheeseen ja yritysten laajentumiseen. Accelerator-välineestä tulisi erityisesti tarjota tukea operaatioille, joita ei niiden teknologisten tai markkinariskien takia pidetä rahoituskelpoisina ja jotka eivät pysty houkuttelemaan merkittäviä investointeja markkinoilta. Tällä tavoin väline täydentäisi asetuksella ...15 perustettua InvestEU-ohjelmaa.
__________________
__________________
15
15 ...
Tarkistus 33
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 23 kappale
(23)  Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin (EIT) olisi pyrittävä ensisijaisesti osaamis- ja innovaatioyhteisöjensä (KIC) kautta vahvistamaan maailmanlaajuisiin haasteisiin vastaavia innovaatioekosysteemejä edistämällä liitetoiminnan, tutkimuksen, korkea-asteen koulutuksen ja yrittäjyyden integroitumista. Sen olisi edistettävä toimissaan innovointia ja tuettava korkea-asteen koulutuksen integroimista innovaatioekosysteemiin erityisesti edistämällä yrittäjyyskoulutusta ja vahvoja tieteenalojen rajat ylittäviä yhteistyösuhteita yritysten ja tiedelaitosten välillä sekä yksilöimällä taitoja, joita tulevaisuuden innovoijilta vaaditaan maailmanlaajuisiin haasteisiin vastaamiseksi, mukaan lukien pitkälle kehittyneet digitaaliset ja innovointitaidot. Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin tarjoamien tukijärjestelmien olisi oltava avoinna Euroopan innovaationeuvoston rahoituksen saajille, ja Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin osaamis- ja innovaatioyhteisöistä alkunsa saaneilla startup-yrityksillä tulisi olla mahdollisuus saada Euroopan innovaationeuvoston rahoitusta. Vaikka Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin keskittyminen innovaatioekosysteemeihin tekee siitä luonnollisen toimijan pilarissa ”Avoin innovointi”, sen osaamis- ja innovaatioyhteisöjen suunnittelu olisi koordinoitava strategisen suunnittelun yhteydessä pilarin ”Maailmanlaajuiset haasteet ja teollisuuden kilpailukyky” kanssa.
(23)  Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin (EIT) olisi pyrittävä ensisijaisesti osaamis- ja innovaatioyhteisöjensä (KIC) ja EIT:n alueellisen innovaation ohjelman kautta vahvistamaan maailmanlaajuisiin haasteisiin vastaavia innovaatioekosysteemejä unionin innovointivalmiuksien kehittämiseksi kokonaisuudessaan edistämällä liitetoiminnan, tutkimuksen, korkea-asteen koulutuksen ja yrittäjyyden integroitumista. Sen olisi perustamissäädöksensä, EIT-asetuksen1 a ja EIT:n strategisen innovaatio-ohjelman1 b mukaisesti edistettävä toimissaan innovointia ja tuettava korkea-asteen koulutuksen integroimista innovaatioekosysteemiin erityisesti edistämällä yrittäjyyskoulutusta ja vahvoja tieteenalojen rajat ylittäviä yhteistyösuhteita yritysten ja tiedelaitosten välillä sekä yksilöimällä taitoja, joita tulevaisuuden innovoijilta vaaditaan maailmanlaajuisiin haasteisiin vastaamiseksi, mukaan lukien pitkälle kehittyneet digitaaliset ja innovointitaidot. Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin tarjoamien tukijärjestelmien olisi oltava avoinna Euroopan innovaationeuvoston rahoituksen saajille, ja Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin osaamis- ja innovaatioyhteisöistä alkunsa saaneilla startup-yrityksillä tulisi olla mahdollisuus saada nopeasti Euroopan innovaationeuvoston rahoitusta. Vaikka Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin keskittyminen innovaatioekosysteemeihin tekee siitä luonnollisen toimijan pilarissa ”Innovatiivinen Eurooppa”, sen olisi tarvittaessa tuettava myös kaikkia muita pilareita ja sen osaamis- ja innovaatioyhteisöjen suunnittelu olisi koordinoitava strategisen suunnittelun yhteydessä pilarin ”Maailmanlaajuiset haasteet ja Euroopan teollisuuden kilpailukyky” kanssa. Päällekkäisyyksiä osaamis- ja innovaatioyhteisöjen ja muiden saman alan välineiden, erityisesti muiden kumppanuuksien, välillä olisi vältettävä.
__________________
1 a Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 294/2008, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2008 (EUVL L 97, 9.4.2008, s. 1), sellaisena kuin se on muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1292/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013 (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 174).
1 b Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU).
Tarkistus 34
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 24 kappale
(24)  Tasapuolisten toimintaedellytysten varmistaminen ja ylläpitäminen yksittäisillä markkinoilla kilpaileville yrityksille olisi katsottava keskeiseksi edellytykseksi sille, että läpimurtoinnovointi tai disruptiivinen innovointi voi kukoistaa ja että etenkin pienet ja keskisuuret innovoijat voisivat hyödyntää investointinsa tuloksia ja saada itselleen markkinaosuuden.
(24)  Tasapuolisten toimintaedellytysten varmistaminen ja ylläpitäminen yksittäisillä markkinoilla kilpaileville yrityksille olisi katsottava keskeiseksi edellytykseksi sille, että läpimurtoinnovointi tai disruptiivinen innovointi voi kukoistaa ja että etenkin pienet ja keskisuuret innovoijat voisivat hyödyntää investointinsa tuloksia ja saada itselleen markkinaosuuden. Vastaavasti tietty avoimuus rahoitettujen toimien – jotka kohdistuvat laajaan rahoituksen saajien verkostoon – innovointiasteessa voi edistää merkittävästi pk-yritysten valmiuksien luomista, sillä se antaa niille tarvittavat keinot houkutella investointeja ja menestyä.
Tarkistus 35
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 25 kappale
(25)  Ohjelmalla olisi edistettävä ja integroitava yhteistyötä kolmansien maiden ja kansainvälisten organisaatioiden kanssa sekä yhteiseen etuun, vastavuoroiseen hyötyyn ja maailmanlaajuisiin sitoumuksiin perustuvia aloitteita YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Kansainvälisellä yhteistyöllä olisi pyrittävä vahvistamaan unionin tutkimus- ja innovaatiotoiminnan huippuosaamista, houkuttelevuutta sekä taloudellista ja teollista kilpailukykyä, jotta voidaan vastata maailmanlaajuisiin haasteisiin YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti ja tukea unionin ulkopolitiikkaa. Olisi noudatettava lähestymistapaa, jossa osallistuminen avataan yleisesti kansainvälisille osallistujille ja kohdennetuille kansainvälisille yhteistyötoimille. Tähän sisältyy soveltuvin osin myös matalan ja keskitulotason maihin sijoittautuneiden oikeussubjektien avustuskelpoisuus. Samaan aikaan tulisi edistää kolmansien maiden assosioitumista ohjelmaan.
(25)  Ohjelmalla olisi edistettävä ja integroitava yhteistyötä kolmansien maiden ja kansainvälisten organisaatioiden kanssa sekä unionin etuun, vastavuoroiseen hyötyyn ja maailmanlaajuisiin sitoumuksiin perustuvia aloitteita YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Kansainvälisellä yhteistyöllä olisi pyrittävä vahvistamaan unionin huippuosaamista tutkimus- ja innovaatiotoiminnassa, houkuttelevuutta sekä taloudellista ja teollista kilpailukykyä, jotta voidaan vastata maailmanlaajuisiin haasteisiin YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti ja tukea unionin ulkopolitiikkaa. Olisi noudatettava lähestymistapaa, jossa osallistuminen avataan yleisesti vastavuoroiselle kansainväliselle osallistumiselle ja kohdennetuille kansainvälisille yhteistyötoimille. Kun otetaan huomioon tutkimus- ja innovointivalmiuksien erilaiset tasot, on soveltuvin osin sovellettava asianmukaisia matalan ja keskitulotason maihin sijoittautuneiden oikeussubjektien avustuskelpoisuusperusteita. Samaan aikaan olisi edistettävä kolmansien maiden assosioitumista ohjelmaan niin, että otetaan huomioon vastavuoroisuus ja turvataan unionin etu sekä edistetään kaikkien jäsenvaltioiden tasapainoista osallistumista ohjelmaan.
Tarkistus 36
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 26 kappale
(26)  Jotta voitaisiin syventää tieteen ja yhteiskunnan välisiä suhteita ja maksimoida hyödyt niiden keskinäisestä vuorovaikutuksesta, ohjelman olisi osallistettava ja otettava kansalaiset ja kansalaisjärjestöt mukaan suunnittelemaan ja luomaan vastuullisia tutkimuksen ja innovoinnin linjauksia ja sisältöjä. Tätä varten sen olisi edistettävä tiedekasvatusta, saatettava tieteellinen tietämys julkisesti saataville ja helpotettava kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen osallistumista ohjelman toimiin. Tähän tulisi pyrkiä koko ohjelman laajuudelta ja erityisillä toimilla osassa ”Eurooppalaisen tutkimusalueen vahvistaminen”. Kansalaisten ja kansalaisyhteiskunnan osallistumista tutkimus- ja innovaatiotoimintaan olisi tuettava yleisölle kohdistetuilla tiedotustoimilla, jotta ohjelmalle voidaan saada yleisön jatkuva tuki. Ohjelmalla olisi myös pyrittävä poistamaan esteitä tieteen, teknologian, kulttuurin ja taiteiden väliltä ja tukemaan niiden keskinäistä synergiaa, jotta saataisiin aikaan uudenlaatuista kestävää innovointia.
(26)  Jotta voitaisiin syventää tieteen ja yhteiskunnan välisiä suhteita ja maksimoida hyödyt niiden keskinäisestä vuorovaikutuksesta, ohjelman olisi osallistettava ja otettava kansalaiset ja kansalaisjärjestöt mukaan suunnittelemaan ja luomaan vastuullisen tutkimuksen ja innovoinnin linjauksia ja sisältöjä, jotka vastaavat kansalaisten ja kansalaisyhteiskunnan huolenaiheisiin, tarpeisiin ja odotuksiin. Tätä varten sen olisi edistettävä tiedekasvatusta, saatettava tieteellinen tietämys julkisesti saataville ja helpotettava kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen osallistumista ohjelman toimiin. Kansalaisten ja kansalaisyhteiskunnan osallistumisen parantamiseksi toteutettuja toimenpiteitä olisi seurattava.
Tarkistus 37
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 26 a kappale (uusi)
(26 a)  Euroopan horisontti -ohjelman avulla olisi tuettava uusia teknologioita, jotka osaltaan auttavat poistamaan vammaisten henkilöiden esteettömän ja täysimääräisen osallistumisen esteitä, jotka rajoittavat aidosti osallisuutta edistävän yhteiskunnan kehittymistä.
Tarkistus 38
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 26 b kappale (uusi)
(26 b)  Jotta voitaisiin vahvistaa eurooppalaista tutkimusaluetta, ohjelman kaikkien osien olisi osaltaan kavennettava merkittävästi tutkimukseen ja innovointiin liittyvää kuilua erityisesti lisäämällä laajenevasti osallistuvien maiden osallistumista ohjelmaan sisältyviin tutkimus- ja innovointitoimiin, levittämällä tieteellistä huippuosaamista, edistämällä uusia tutkimus- ja innovointialan yhteistyömalleja, pienentämällä palkkaeroja unionissa toimivien tutkijoiden välillä, tasapainottamalla aivovuotoa, nykyaikaistamalla kansallisia tutkimus- ja innovaatioekosysteemejä ja varmistamalla tasapainoinen edustus arviointilautakunnissa, asiantuntijaryhmissä ja tiedelautakunnissa.
Tarkistus 39
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 27 kappale
(27)  Unionin syrjäisimmät alueet ovat SEUT-sopimuksen 349 artiklan nojalla oikeutettuja erityistoimenpiteisiin (ottaen huomioon näiden alueiden rakenteellinen, sosiaalinen ja taloudellinen tilanne), jotka koskevat pääsyä horisontaalisiin unionin ohjelmiin. Ohjelmassa olisi sen vuoksi otettava huomioon näiden alueiden erityispiirteet siten kuin esitetään komission tiedonannossa ”Vahvempi ja uudistettu strateginen kumppanuus EU:n syrjäisimpien alueiden kanssa” (COM(2017)0623), jonka neuvosto hyväksyi 12 päivänä huhtikuuta 2018.
(27)  Unionin syrjäisimmät alueet ovat SEUT-sopimuksen 349 artiklan nojalla oikeutettuja erityistoimenpiteisiin (ottaen huomioon näiden alueiden rakenteellinen, sosiaalinen ja taloudellinen tilanne), jotka koskevat pääsyä horisontaalisiin unionin ohjelmiin. Ohjelmassa olisi sen vuoksi otettava huomioon näiden alueiden erityispiirteet siten kuin esitetään komission tiedonannossa ”Vahvempi ja uudistettu strateginen kumppanuus EU:n syrjäisimpien alueiden kanssa” (COM (2017)0623), jonka neuvosto hyväksyi 12 päivänä huhtikuuta 2018, ja mahdollisuuksien mukaan edistettävä niiden osallistumista ohjelmaan.
Tarkistus 40
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 28 kappale
(28)  Ohjelmaan kuuluvissa toimissa olisi Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 ja 3 artiklan ja SEUT-sopimuksen 8 artiklan mukaisesti pyrittävä poistamaan sukupuolten eriarvoisuus ja edistämään naisten ja miesten välistä tasa-arvoa tutkimuksessa ja innovoinnissa. Sukupuoliulottuvuus olisi otettava asianmukaisesti huomioon tutkimuksen ja innovoinnin sisällössä tutkimussyklin kaikissa vaiheissa.
(28)  Ohjelmaan kuuluvissa toimissa olisi pyrittävä poistamaan sukupuolten eriarvoisuus, välttämään sukupuolittumista, ottamaan sukupuoliulottuvuus asianmukaisesti huomioon tutkimuksen ja innovoinnin sisällössä, edistämään työ- ja yksityiselämän tasapainoa, edistämään naisten ja miesten välistä tasa-arvoa, mukaan lukien SEUT-sopimuksen 141 artiklan 3 kohdassa sekä miesten ja naisten yhtäläisten mahdollisuuksien ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta työhön ja ammattiin liittyvissä asioissa annetussa direktiivissä 2006/54/EY tarkoitetut samapalkkaisuusperiaatteet, sekä varmistamaan vammaisten tutkijoiden mahdollisuus olla mukana tutkimuksessa ja innovoinnissa.
Tarkistus 41
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 29 kappale
(29)  Puolustusteollisuuden erityispiirteistä johtuu, että yksityiskohtaiset säännökset puolustusalan tutkimushankkeisiin myönnettävästä unionin rahoituksesta olisi vahvistettava Euroopan puolustusrahastoa koskevassa asetuksessa16, jossa määritellään säännöt osallistumisesta puolustusalan tutkimukseen. Euroopan puolustusrahaston puitteissa toteutettavissa tutkimus- ja innovaatiotoimissa olisi keskityttävä yksinomaan puolustusalan sovelluksiin.
(29)  Puolustusteollisuuden erityispiirteistä johtuu, että yksityiskohtaiset säännökset puolustusalan tutkimushankkeisiin myönnettävästä unionin rahoituksesta olisi vahvistettava Euroopan puolustusrahastoa koskevassa asetuksessa16, jossa määritellään säännöt osallistumisesta puolustusalan tutkimukseen. Vaikka Euroopan horisontti -ohjelman ja Euroopan puolustusrahaston välisiä synergiavaikutuksia voitaisiin edistää välttäen kuitenkin samalla päällekkäisyyksiä, Euroopan horisontti -ohjelman toimissa olisi keskityttävä yksinomaan siviilialan sovelluksiin.
__________________
__________________
16
16 ...
Tarkistus 42
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 31 a kappale (uusi)
(31 a)  Ohjelman perustamisen, täytäntöönpanon, arvioinnin, raportoinnin ja seurannan yhteydessä olisi jatkuvasti pyrittävä hallinnon yksinkertaistamiseen ja erityisesti rahoituksen saajille aiheutuvan hallinnollisen rasituksen ja viivästysten vähentämiseen.
Tarkistus 43
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 31 b kappale (uusi)
(31 b)  Jotta voidaan varmistaa, että Eurooppa pysyy edelleen maailmanlaajuisen tutkimuksen ja innovoinnin eturintamassa digitaalialalla, ja ottaa huomioon investointien vauhdittamisen tarve siten, että digitaalitekniikoiden yhä kasvavista mahdollisuuksista voitaisiin hyötyä, olisi kohdennettava riittävästi määrärahoja keskeisiin digitaalialan painopisteisiin.
Tarkistus 44
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 33 kappale
(33)  Merentakaisiin maihin ja merentakaisille alueille (MMA:t) sijoittautuneet henkilöt ja yhteisöt voivat [reference to be updated as appropriate according to a new decision on OCTs: neuvoston päätöksen 2013/755/EU23] 94 artiklan nojalla saada rahoitusta ohjelman sääntöjen ja tavoitteiden sekä sellaisten mahdollisten järjestelyjen mukaisesti, joita sovelletaan siihen jäsenvaltioon, johon kyseinen merentakainen maa tai alue on sidoksissa.
(33)  Merentakaisiin maihin ja merentakaisille alueille (MMA:t) sijoittautuneet henkilöt ja yhteisöt voivat [reference to be updated as appropriate according to a new decision on OCTs: neuvoston päätöksen 2013/755/EU23] 94 artiklan nojalla saada rahoitusta ohjelman sääntöjen ja tavoitteiden sekä sellaisten mahdollisten järjestelyjen mukaisesti, joita sovelletaan siihen jäsenvaltioon, johon kyseinen merentakainen maa tai alue on sidoksissa. Ohjelmassa olisi otettava asianmukaisesti huomioon näiden alueiden erityispiirteet, jotta varmistetaan niiden tehokas osallistuminen ja tuetaan yhteistyötä ja synergiaa etenkin syrjäisimpien alueiden sekä niiden naapurustoon kuuluvien kolmansien maiden kanssa.
__________________
__________________
23 Neuvoston päätös 2013/755/EU, annettu 25 päivänä marraskuuta 2013, merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiosta Euroopan unioniin (MMA-assosiaatiopäätös) (EUVL L 344, 19.12.2013, s. 1).
23 Neuvoston päätös 2013/755/EU, annettu 25 päivänä marraskuuta 2013, merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiosta Euroopan unioniin (MMA-assosiaatiopäätös) (EUVL L 344, 19.12.2013, s. 1).
Tarkistus 45
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 34 kappale
(34)  Paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 22 ja 23 kohdan mukaisesti tätä ohjelmaa on syytä arvioida erityisten seurantavaatimusten mukaisesti kerättyjen tietojen pohjalta, samalla kun vältetään ylisääntelyä ja hallinnollisen rasituksen aiheutumista erityisesti jäsenvaltioille. Näihin vaatimuksiin voi tarvittaessa sisältyä mitattavia indikaattoreita, joiden pohjalta voidaan arvioida ohjelman käytännön vaikutuksia.
(34)  Paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 22 ja 23 kohdan mukaisesti tätä ohjelmaa on syytä arvioida erityisten seurantavaatimusten mukaisesti kerättyjen tietojen pohjalta, samalla kun vältetään ylisääntelyä ja hallinnollisen rasituksen aiheutumista erityisesti jäsenvaltioille ja ohjelman rahoituksen saajille. Näihin vaatimuksiin voi tarvittaessa sisältyä mitattavia indikaattoreita, joiden pohjalta voidaan arvioida ohjelman käytännön vaikutuksia.
Tarkistus 46
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 38 kappale
(38)  Koko ohjelmaa koskevilla yhteisillä säännöillä olisi varmistettava johdonmukainen kehys, joka helpottaa osallistumista ohjelman talousarviosta rahoitustukea saaviin ohjelmiin, mukaan lukien osallistuminen rahoituselinten, kuten Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin, hallinnoimiin ohjelmiin, yhteisyrityksiin ja muihin SEUT-sopimuksen 187 artiklan mukaisiin rakenteisiin sekä osallistuminen jäsenvaltioiden SEUT-sopimuksen 185 artiklan mukaisesti toteuttamiin ohjelmiin. Olisi varmistettava, perustelluissa tapauksissa voidaan joustavasti antaa erityiset säännöt.
(38)  Koko ohjelmaa koskevilla yhteisillä säännöillä ja vaatimuksilla olisi varmistettava yksinkertaistetut ja yhteiset täytäntöönpanovälineet myös seurantaa ja raportointia varten sekä johdonmukainen kehys, joka helpottaa osallistumista ohjelman talousarviosta rahoitustukea saaviin ohjelmiin, mukaan lukien osallistuminen rahoituselinten, kuten Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin, hallinnoimiin ohjelmiin, yhteisyrityksiin ja muihin SEUT-sopimuksen 187 artiklan mukaisiin rakenteisiin sekä osallistuminen jäsenvaltioiden SEUT-sopimuksen 185 artiklan mukaisesti toteuttamiin ohjelmiin. Erityisten sääntöjen antamisen olisi oltava mahdollista, mutta poikkeukset on rajoitettava koskemaan tiukasti sitä, mikä on tarpeen, ja niiden on oltava asianmukaisesti perusteltuja.
Tarkistus 47
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 39 kappale
(39)  Ohjelmaan kuuluvissa toimissa olisi kunnioitettava niitä perusoikeuksia ja noudatettava niitä periaatteita, jotka on tunnustettu erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa. Toimissa olisi noudatettava kaikkia oikeudellisia velvoitteita, kuten kansainvälistä oikeutta, ja asiaan liittyviä komission päätöksiä, kuten 28 päivänä kesäkuuta 2013 annettua komission tiedonantoa24, sekä eettisiä periaatteita, joihin sisältyy myös tutkimuksen integriteetin mahdollisen loukkauksen välttäminen. Tutkimustoiminnassa olisi myös otettava huomioon SEUT-sopimuksen 13 artikla ja vähennettävä eläinten käyttöä tutkimuksissa ja kokeissa pyrkien viime kädessä sen lopettamiseen kokonaan.
(39)  Ohjelmaan kuuluvissa toimissa olisi kunnioitettava niitä perusoikeuksia ja noudatettava niitä periaatteita, jotka on tunnustettu erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa. Toimissa olisi noudatettava kaikkia oikeudellisia velvoitteita, kuten kansainvälistä oikeutta, ja asiaan liittyviä komission päätöksiä, kuten 28 päivänä kesäkuuta 2013 annettua komission tiedonantoa24, sekä eettisiä periaatteita, joihin sisältyy myös tutkimuksen integriteetin mahdollisen loukkauksen välttäminen. Toiminnassa olisi otettava huomioon luonnontieteiden ja uusien teknologioiden etiikkaa käsittelevän eurooppalaisen työryhmän, Euroopan unionin perusoikeusviraston ja Euroopan unionin tietosuojavaltuutetun lausunnot. Tutkimustoiminnassa olisi myös otettava huomioon SEUT-sopimuksen 13 artikla ja vähennettävä eläinten käyttöä tutkimuksissa ja kokeissa pyrkien viime kädessä sen lopettamiseen kokonaan.
__________________
__________________
24 EUVL C 205, 19.7.2013, s. 9.
24 EUVL C 205, 19.7.2013, s. 9.
Tarkistus 48
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 40 kappale
(40)  Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 180 ja 186 artiklaan sisältyvien kansainvälistä yhteistyötä koskevien tavoitteiden mukaisesti olisi edistettävä kolmansiin maihin sijoittautuneiden oikeussubjektien sekä kansainvälisten järjestöjen osallistumista. Ohjelman täytäntöönpanon olisi oltava sopusoinnussa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 75 ja 215 artiklan mukaisesti vahvistettujen toimenpiteiden sekä kansainvälisen oikeuden kanssa. Unionin strategisiin voimavaroihin, etuihin, autonomiaan tai turvallisuuteen liittyvissä toimissa ohjelman yksittäisiin toimiin osallistuminen voidaan rajoittaa oikeussubjekteihin, jotka ovat sijoittautuneet ainoastaan jäsenvaltioihin, tai oikeussubjekteihin, jotka ovat sijoittautuneet joko jäsenvaltioihin tai vain tiettyihin assosioituneisiin tai muihin kolmansiin maihin.
(40)  Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 180 ja 186 artiklaan sisältyvien kansainvälistä yhteistyötä koskevien tavoitteiden mukaisesti olisi edistettävä kolmansiin maihin sijoittautuneiden oikeussubjektien sekä kansainvälisten järjestöjen osallistumista unionin tieteellisten, yhteiskunnallisten, taloudellisten ja teknologisten etujen mukaisesti. Ohjelman täytäntöönpanon olisi oltava sopusoinnussa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 75 ja 215 artiklan mukaisesti vahvistettujen toimenpiteiden sekä kansainvälisen oikeuden kanssa. Unionin strategisiin voimavaroihin, etuihin, autonomiaan tai turvallisuuteen liittyvissä toimissa ohjelman yksittäisiin toimiin osallistuminen voidaan rajoittaa oikeussubjekteihin, jotka ovat sijoittautuneet ainoastaan jäsenvaltioihin, tai oikeussubjekteihin, jotka ovat sijoittautuneet joko jäsenvaltioihin tai vain tiettyihin assosioituneisiin tai muihin kolmansiin maihin.
Tarkistus 49
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 41 kappale
(41)  Koska on tärkeää torjua ilmastonmuutosta Pariisin sopimuksen täytäntöönpanoa koskevien unionin sitoumusten ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti, tästä ohjelmasta edistetään ilmastotoimien valtavirtaistamista ja pyrkimistä yleiseen tavoitteeseen, jonka mukaan 25 prosentilla EU:n talousarviomenoista olisi tuettava ilmastotavoitteita.
(41)  Koska ilmastonmuutos on yksi suurimmista maailmanlaajuisista ja yhteiskunnallisista haasteista ja koska on tärkeää torjua ilmastonmuutosta Pariisin sopimuksen täytäntöönpanoa koskevien unionin sitoumusten ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti, ilmastotavoitteita tuetaan tässä ohjelmassa vähintään 35 prosentilla sen menoista tarpeen mukaan ja osana unionin yleistä tavoitetta, joka koskee ilmastotoimien valtavirtaistamista ja ilmastotavoitteiden tukemista 30 prosentilla unionin talousarviosta. Tämän tavoitteen seuraamiseksi ja todentamiseksi kaikki ilmastoon liittyvät menot on kirjattava niin, että katetaan kaikki unionin talousarviosta rahoitettavat ohjelmat, ja niiden on käytävä ilmi työohjelmien asianomaisista osista. Puhtaan energian teknologian alalla yksittäisille teknologioille myönnettävät arvioidut määrärahat olisi jaoteltava kansainvälisen vertailtavuuden varmistamiseksi. Euroopan tilintarkastustuomioistuimen suositusten [erityiskertomus 31/2016] huomioon ottamiseksi ilmastotoimien valtavirtaistamismekanismeissa olisi raportoitaessa tehtävä jälkikäteen ero hillitsemisen ja sopeutumisen välillä.
Tarkistus 50
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 43 kappale
(43)  Arkaluonteisen tausta-aineiston käyttö tai luvaton pääsy arkaluonteisiin tuloksiin voi vaikuttaa haitallisesti unionin tai yhden tai useamman jäsenvaltion etuihin. Luottamuksellisten ja turvallisuusluokiteltujen tietojen käsittelyyn olisi sen vuoksi sovellettava kaikkea asiaa koskevaa unionin lainsäädäntöä, myös toimielinten sisäisiä sääntöjä, muun muassa komission päätöstä (EU, Euratom) 2015/444, jossa vahvistetaan EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamista koskevat turvallisuussäännökset.
(43)  Arkaluonteisen tausta-aineiston käyttö tai luvaton pääsy arkaluonteisiin tuloksiin ja tutkimusdataan voi vaikuttaa haitallisesti unionin tai yhden tai useamman jäsenvaltion etuihin. Luottamuksellisten ja turvallisuusluokiteltujen tietojen käsittelyyn olisi sen vuoksi sovellettava kaikkea asiaa koskevaa unionin lainsäädäntöä, myös toimielinten sisäisiä sääntöjä, muun muassa komission päätöstä (EU, Euratom) 2015/444, jossa vahvistetaan EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamista koskevat turvallisuussäännökset.
Tarkistus 51
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 44 kappale
(44)  On tarpeen määrittää osallistumista koskevat vähimmäisehdot sekä yleissääntönä, jonka mukaan konsortioon on kuuluttava vähintään yksi oikeussubjekti jostakin jäsenvaltiosta, että ohjelman yksittäisten toimintamuotojen erityispiirteiden huomioon ottamiseksi.
Poistetaan.
Tarkistus 52
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 45 kappale
(45)  Olisi määritettävä ehdot ja edellytykset, joiden mukaisesti unionin rahoitusta myönnetään ohjelman toimien osallistujille. Yksinkertaistamisen edistämiseksi avustukset olisi toteutettava ottaen huomioon kaikki varainhoitoasetuksessa esitetyt maksumuodot, mukaan lukien kertakorvaukset, kiinteät korvausosuudet ja yksikkökustannusten mukaiset korvaukset.
(45)  Olisi tarpeen määrittää ehdot ja edellytykset, joiden mukaisesti unionin rahoitusta myönnetään ohjelman toimien osallistujille. Avustukset ovat pääasiallinen rahoitusmuoto tässä ohjelmassa. Muunlaiset rahoitusmuodot olisi valittava sen perusteella, miten hyvin niillä voidaan saavuttaa toimien erityiset tavoitteet ja saada aikaan tuloksia, kun otetaan huomioon erityisesti tarkastuskustannukset, hallinnollinen rasitus ja oletettu noudattamatta jättämisen riski. Yksinkertaistamisen edistämiseksi avustusten osalta olisi syytä harkita kertasuoritusten, kiinteiden määrien ja yksikkökustannustaulukoiden käyttämistä varainhoitoasetuksessa esitetyllä tavalla. Ennen kuin mitään uutta kustannusten korvausjärjestelmää voidaan pitää todellisena yksinkertaistuksena rahoituksen saajien kannalta, siitä olisi tehtävä etukäteen kattava ja myönteinen arviointi.
Tarkistus 53
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 46 kappale
(46)  Korvausosuuksiin viitataan tässä asetuksessa enimmäismääräisinä yhteisrahoitusperiaatteen noudattamiseksi.
Poistetaan.
Tarkistus 54
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 47 kappale
(47)  Varainhoitoasetuksen mukaisesti ohjelman olisi mahdollistettava, että rahoituksen saajien tavanomaiset kustannuslaskentakäytännöt hyväksytään laajemmin henkilöstökustannusten sekä sisäisesti laskutettujen tavaroiden ja palvelujen yksikkökustannusten osalta.
(47)  Varainhoitoasetuksen mukaisesti ohjelman olisi mahdollistettava, että rahoituksen saajien tavanomaiset kustannuslaskentakäytännöt hyväksytään laajemmin henkilöstökustannusten sekä sisäisesti laskutettujen tavaroiden ja palvelujen yksikkökustannusten osalta. Kaikkien rahoituksen saajien olisi voitava valita sisäisesti laskutettujen tavaroiden ja palvelujen osalta välittömät ja välilliset kustannukset yhdistävä yksikkökustannusten käyttö. Jakoperusteiden avulla arvioitujen kustannusten olisi oltava tukikelpoisia.
Tarkistus 55
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 48 kappale
(48)  Nykyistä todellisten henkilöstökustannusten korvausjärjestelmää olisi edelleen yksinkertaistettava Horisontti 2020 -ohjelmassa kehitetyn hankeperustaisen korvausmallin pohjalta ja yhdenmukaistettava varainhoitoasetuksen kanssa.
(48)  Nykyistä todellisten henkilöstökustannusten korvausjärjestelmää olisi edelleen yksinkertaistettava Horisontti 2020 -ohjelmassa kehitetyn hankeperustaisen korvausmallin pohjalta ja yhdenmukaistettava varainhoitoasetuksen kanssa pyrkien pitämään samapalkkaisuutta yleisenä periaatteena ja kaventamaan palkkaeroja ohjelmaan osallistuvien EU:n tutkijoiden välillä.
Tarkistus 56
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 50 kappale
(50)  Olisi vahvistettava tulosten hyödyntämistä ja levittämistä koskevat säännöt, jotta voidaan varmistaa, että rahoituksen saajat tarvittaessa suojaavat tuloksensa, hyödyntävät ja levittävät niitä ja huolehtivat niiden saatavuudesta. Olisi kiinnitettävä enemmän huomiota tulosten hyödyntämiseen, erityisesti unionissa. Rahoituksen saajien olisi päivitettävä tulostensa hyödyntämiseen ja levittämiseen liittyviä suunnitelmiaan toimen aikana ja sen päättymisen jälkeen.
(50)  Olisi vahvistettava tulosten hyödyntämistä ja levittämistä koskevat säännöt, jotta voidaan varmistaa, että rahoituksen saajat tarvittaessa suojaavat tuloksensa, hyödyntävät ja levittävät niitä ja huolehtivat niiden saatavuudesta ottaen huomioon rahoituksen saajien oikeutetut edut ja mahdolliset muut rajoitukset, kuten tietosuojasäännöt, yksityisyyttä ja turvallisuutta koskevat säännöt sekä teollis- ja tekijänoikeudet, luottamuksellisuus ja unionin maailmanlaajuinen taloudellinen kilpailukyky. Olisi kiinnitettävä enemmän huomiota tulosten hyödyntämiseen, erityisesti unionissa. Rahoituksen saajien olisi päivitettävä tulostensa hyödyntämiseen ja levittämiseen liittyviä suunnitelmiaan toimen aikana.
Tarkistus 57
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 51 kappale
(51)  Horisontti 2020 -ohjelman ehdotusten arviointi- ja valintajärjestelmän keskeiset osatekijät ja erityisesti huippuosaamisen painottaminen olisi säilytettävä. Ehdotukset olisi edelleen valittava riippumattomien asiantuntijoiden suorittaman arvioinnin perusteella. Tarvittaessa olisi otettava huomioon tarve varmistaa hankeportfolion yleinen johdonmukaisuus.
(51)  Horisontti 2020 -ohjelman ehdotusten arviointi- ja valintajärjestelmän keskeiset osatekijät ja erityisesti huippuosaamista, vaikutusta sekä toteutuksen laatua ja tehokkuutta koskevien perusteiden painottaminen olisi säilytettävä. Ehdotukset olisi edelleen valittava mahdollisimman monesta jäsenvaltiosta lähtöisin olevien riippumattomien asiantuntijoiden suorittaman arvioinnin perusteella. Komission olisi järjestettävä tarvittaessa anonyymi arviointi ja analysoitava sen tulokset, jotta vältetään puolueellisuus valinnassa. Tarvittaessa riippumattomien asiantuntijoiden olisi otettava huomioon tarve varmistaa hankeportfolion yleinen johdonmukaisuus.
Tarkistus 58
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 52 kappale
(52)  Tarkastusten ja arviointien vastavuoroista hyödyntämistä olisi pyrittävä lisäämään – myös muiden unionin ohjelmien kanssa , jotta voidaan vähentää unionin varojen saajille aiheutuvia hallinnollisia rasitteita. Vastavuoroisesta hyödyntämisestä olisi nimenomaisesti säädettävä ottamalla huomioon myös muut takeet, kuten järjestelmien ja prosessien auditoinnit.
(52)  Tarkastusten ja arviointien järjestelmällinen vastavuoroinen hyödyntäminen muiden unionin ohjelmien kanssa olisi pantava täytäntöön varainhoitoasetuksen 127 artiklan mukaisesti ohjelman kaikissa osissa, jotta voidaan vähentää unionin varojen saajille aiheutuvaa hallinnollista rasitusta. Vastavuoroisesta hyödyntämisestä olisi nimenomaisesti säädettävä ottamalla huomioon myös muut takeet, kuten järjestelmien ja prosessien auditoinnit.
Tarkistus 59
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 53 kappale
(53)  Tutkimuksen ja innovoinnin alan erityisten haasteiden ratkaisemiseksi olisi käytettävä apuna palkintoja, mukaan lukien tarvittaessa yhteiset tai yhdessä toteutettavat palkinnot, jotka komissio tai rahoituselin jakaa muiden unionin elinten, kolmansien maiden, kansainvälisten järjestöjen tai voittoa tavoittelemattomien oikeussubjektien kanssa,
(53)  Tutkimuksen ja innovoinnin alan erityisten haasteiden ratkaisemiseksi olisi käytettävä apuna palkintoja, mukaan lukien tarvittaessa yhteiset tai yhdessä toteutettavat palkinnot, jotka komissio tai rahoituselin jakaa muiden unionin elinten, kolmansien maiden, kansainvälisten järjestöjen tai voittoa tavoittelemattomien oikeussubjektien kanssa. Palkintoja olisi erityisesti myönnettävä hankkeille, jotka houkuttelevat tutkijoita laajenevasti osallistuviin maihin, sekä menestyneille hankkeille, jotta lisätään niiden näkyvyyttä ja pystytään edistämään unionin rahoittamia toimia entistä paremmin.
Tarkistus 60
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 54 kappale
(54)  Tämän asetuksen mukaiset rahoitustyypit ja toteutustavat on valittava sen perusteella, miten niillä voidaan saavuttaa toimien erityistavoitteet ja saada tuloksia, ottaen erityisesti huomioon tarkastusten kustannukset, hallinnollinen rasite ja ennakoitu noudattamatta jättämisen riski. Avustusten osalta on harkittava kertasuoritusten, kiinteiden määrien ja yksikkökustannustaulukoiden käyttämistä,
(54)  Tämän asetuksen mukaiset rahoitusmuodot ja toteutustavat on valittava sen perusteella, miten niillä voidaan saavuttaa toimien erityistavoitteet ja saada tuloksia, ottaen erityisesti huomioon tarkastusten kustannukset, hallinnollinen rasitus ja ennakoitu noudattamatta jättämisen riski. Tässä yhteydessä olisi harkittava kertasuoritusten, kiinteiden määrien ja yksikkökustannustaulukoiden käyttämistä,
Tarkistus 61
Ehdotus asetukseksi
1 artikla
1 artikla
1 artikla
Kohde
Kohde
1.  Tässä asetuksessa vahvistetaan tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma ”Euroopan horisontti”, jäljempänä ’ohjelma’, sekä ohjelman epäsuorissa toimissa sovellettavat osallistumista ja tulosten levittämistä koskevat säännöt.
1.  Tässä asetuksessa vahvistetaan tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma ”Euroopan horisontti”, jäljempänä ’ohjelma’, sekä ohjelman epäsuorissa toimissa sovellettavat osallistumista ja tulosten levittämistä koskevat säännöt ja määritellään kehys, jonka mukaisesti unioni tukee tutkimus- ja innovaatiotoimintaa.
2.  Siinä vahvistetaan ohjelman tavoitteet, talousarvio vuosiksi 2021–2027, unionin rahoituksen muodot ja rahoitusta koskevat säännöt.
2.  Siinä vahvistetaan ohjelman tavoitteet, talousarvio vuosiksi 2021–2027, unionin rahoituksen muodot ja rahoitusta koskevat säännöt.
3.  Ohjelma toteutetaan
3.  Ohjelma toteutetaan
a)  erityisohjelmalla, joka perustetaan päätöksellä .../.../EU25 ja johon sisältyy Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutille suoritettava rahoitusosuus;
a)  erityisohjelmalla, joka perustetaan päätöksellä .../.../EU25 ja johon sisältyvät Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin toiminta-ajatus ja toiminta-alat;
b)  puolustusalan tutkimusta koskevan erityisohjelmalla, joka perustetaan asetuksella .../.../EU.
b)  puolustusalan tutkimusta koskevalla erityisohjelmalla, joka perustetaan asetuksella .../.../EU.
4.  Tässä asetuksessa ”Euroopan horisontilla”, ”ohjelmalla” ja ”erityisohjelmalla” viitataan asioihin, jotka koskevat ainoastaan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitettua erityisohjelmaa, jollei erikseen toisin mainita.
4.  Tässä asetuksessa ”Euroopan horisontilla”, ”ohjelmalla” ja ”erityisohjelmalla” ei viitata asioihin, jotka koskevat 3 kohdan alakohdassa tarkoitettua erityisohjelmaa, jollei erikseen toisin mainita.
4 a.   Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti (EIT) panee ohjelman täytäntöön ajanjaksolle 2021–2027 laaditun EIT:n strategisen tutkimus- ja innovointisuunnitelman ja strategisen innovaatio-ohjelman mukaisesti sillä varauksella, että jokaiselle perustettavalle uudelle osaamis- ja innovaatioyhteisölle (KIC) myönnetään mahdollisuuksien mukaan ylimääräiset ja riittävät määrärahat ja tällainen perustettava yhteisö ei heikennä olemassa olevien osaamis- ja innovaatioyhteisöjen tavoitteita ja sitoumuksia.
__________________
__________________
25
25
Tarkistus 62
Ehdotus asetukseksi
2 artikla
2 artikla
2 artikla
Määritelmät
Määritelmät
Tässä asetuksessa tarkoitetaan
Tässä asetuksessa tarkoitetaan
1)  ’tutkimusinfrastruktuureilla’ laitoksia ja välineitä, joiden tarjoamia resursseja ja palveluja tutkimusyhteisöt käyttävät tutkimustyön tekemiseksi ja innovoinnin edistämiseksi omalla alallaan. Tämä käsittää tarvittavat henkilöresurssit sekä merkittävät laitteistot tai välineistöt; tietämykseen liittyvät resurssit, kuten kokoelmat, arkistot tai tieteelliset datainfrastruktuurit; tietojenkäsittelyjärjestelmät, viestintäverkot ja muu luonteeltaan ainutkertainen infrastruktuuri, joka on avoin ulkopuolisille käyttäjille ja jota tarvitaan huippuosaamisen saavuttamiseksi tutkimuksessa ja innovoinnissa. Tutkimusinfrastruktuureja voidaan tarvittaessa käyttää myös muuhun kuin tutkimukseen, esimerkiksi koulutukseen tai julkisiin palveluihin, ja ne voivat sijaita yhdessä paikassa tai olla virtuaalisia tai hajautettuja;
1)  ’tutkimusinfrastruktuureilla’ laitoksia ja välineitä, joiden tarjoamia resursseja ja palveluja tutkimusyhteisöt käyttävät tutkimustyön tekemiseksi ja innovoinnin edistämiseksi omalla alallaan. Tämä käsittää tarvittavat henkilöresurssit sekä merkittävät laitteistot tai välineistöt, erityisesti ne, joita tuetaan liitteessä IV tarkoitetuista unionin muista rahastoista; tietämykseen liittyvät resurssit, kuten kokoelmat, arkistot tai tieteelliset datainfrastruktuurit; tietojenkäsittelyjärjestelmät, viestintäverkot ja muu luonteeltaan ainutkertainen infrastruktuuri, joka on avoin ulkopuolisille käyttäjille ja jota tarvitaan huippuosaamisen saavuttamiseksi tutkimuksessa ja innovoinnissa. Tutkimusinfrastruktuureja voidaan tarvittaessa käyttää myös muuhun kuin tutkimukseen, esimerkiksi koulutukseen tai julkisiin palveluihin, ja ne voivat sijaita yhdessä paikassa tai olla virtuaalisia tai hajautettuja;
2)  ’älykkäällä erikoistumisstrategialla’ Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1303/201326 määriteltyä älykästä erikoitumisstrategiaa, joka täyttää asetuksessa (EU) XX [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] vahvistetut edellytykset;
2)  ’älykkäällä erikoistumisstrategialla’ Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1303/201326 määriteltyä älykästä erikoitumisstrategiaa, joka täyttää asetuksessa (EU) XX [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] vahvistetut edellytykset;
3)  ’eurooppalaisella kumppanuudella’ aloitetta, jossa unioni sekä yksityisen ja/tai julkisen sektorin kumppanit (teollisuus, tutkimusorganisaatiot, julkisen palvelun tehtävää paikallisella, alueellisella, kansallisella tai kansainvälisellä tasolla hoitavat yhteisöt tai kansalaisyhteiskunnan järjestöt, kuten säätiöt) sitoutuvat yhdessä tukemaan tutkimus- ja innovointitoimien ohjelman kehittämistä ja täytäntöönpanoa, mukaan lukien tulosten hyödyntäminen markkinoilla, sääntelyssä tai politiikassa;
3)  ’eurooppalaisella kumppanuudella’ aloitetta, jossa unioni sekä yksityisen ja/tai julkisen sektorin kumppanit (teollisuus, yliopistot, tutkimusorganisaatiot ja tutkimusinfrastruktuurit, julkisen palvelun tehtävää paikallisella, alueellisella, kansallisella tai kansainvälisellä tasolla hoitavat yhteisöt tai kansalaisyhteiskunnan järjestöt, kuten valtiosta riippumattomat järjestöt ja säätiöt) sitoutuvat tarvittaessa yhdessä tukemaan tutkimus- ja innovointitoimien ohjelman kehittämistä ja täytäntöönpanoa, mukaan lukien SEUT-sopimuksen 185 ja 187 artiklan nojalla toteutettavat toimet sekä toimet, jotka liittyvät tulosten hyödyntämiseen markkinoilla, sääntelyssä tai politiikassa;
4)  ’avoimella saatavuudella’ käytäntöä, jossa ohjelmasta rahoitetuista toimista syntyvät tutkimustulokset, erityisesti tieteelliset julkaisut ja tutkimusdata, ovat maksutta loppukäyttäjän saatavilla verkossa;
4)  ’avoimella saatavuudella’ käytäntöä, jossa ohjelmasta rahoitetuista toimista syntyvät tutkimustulokset, erityisesti tieteelliset julkaisut ja tutkimusdata, ovat maksutta loppukäyttäjän saatavilla verkossa; tutkimusdatan yhteydessä yksityisyyteen ja turvallisuuteen liittyviä etuja sekä teollis- ja tekijänoikeuksiin, luottamuksellisuuteen, Euroopan unionin maailmanlaajuiseen taloudelliseen kilpailukykyyn liittyviä ja muita oikeutettuja etuja on käsiteltävä noudattaen periaatetta ”niin avointa kuin mahdollista ja niin suljettua kuin välttämätöntä” ja taaten ”vakaat opt-out-mahdollisuudet”;
5)  ’missiolla’ toimista muodostettua portfoliota, jolla on määrä saavuttaa mitattavissa oleva tavoite asetetun määräajan puitteissa sekä tieteellinen ja teknologinen ja/tai yhteiskuntaan ja kansalaisiin kohdistuva vaikutus, jota ei voitaisi saavuttaa yksittäisillä toimilla;
5)  ’missiolla’ huippuosaamiseen tähtäävistä tutkimus- ja innovointitoimista, jotka voivat olla klustereiden välisiä tai monialaisia, muodostettua portfoliota, jolla on määrä saavuttaa mitattavissa oleva tavoite asetetun määräajan puitteissa ja jolla on määrä olla tieteellinen ja teknologinen, yhteiskuntaan, poliittiseen päätöksentekoon ja/tai diplomatiaan ja kansalaisiin kohdistuva vaikutus ja jota ei voitaisi saavuttaa yksittäisillä toimilla;
6)  ’esikaupallisella hankinnalla’ tutkimus- ja kehittämispalvelujen hankintaa, joka perustuu riskien ja hyötyjen jakamiseen markkinaehdoilla, kehitystyön kilpailuttamiseen vaiheittain ja hankittujen tutkimus- ja kehittämispalvelujen selkeään erottamiseen lopputuotteiden kaupallisten määrien käyttöönotosta;
6)  ’esikaupallisella hankinnalla’ tutkimus- ja kehittämispalvelujen hankintaa, joka perustuu riskien ja hyötyjen jakamiseen markkinaehdoilla, kehitystyön kilpailuttamiseen vaiheittain ja hankittujen tutkimus- ja kehittämispalvelujen selkeään erottamiseen lopputuotteiden kaupallisten määrien käyttöönotosta;
7)  ’innovatiivisten ratkaisujen julkisella hankinnalla’ hankintaa, jossa hankintaviranomaiset toimivat ensimmäisenä asiakkaana innovatiivisille tavaroille tai palveluille, joita ei ole vielä laajamittaisesti kaupallisesti saatavilla ja jotka voivat edellyttää vaatimustenmukaisuuden testausta.
7)  ’innovatiivisten ratkaisujen julkisella hankinnalla’ hankintaa, jossa hankintaviranomaiset toimivat ensimmäisenä asiakkaana innovatiivisille tavaroille tai palveluille, joita ei ole vielä laajamittaisesti kaupallisesti saatavilla ja jotka voivat edellyttää vaatimustenmukaisuuden testausta;
8)  ’käyttöoikeuksilla’ oikeuksia käyttää tuloksia tai tausta-aineistoa;
8)  ’käyttöoikeuksilla’ oikeuksia käyttää tuloksia tai tausta-aineistoa tämän asetuksen mukaisesti vahvistetuin ehdoin ja edellytyksin;
9)  ’tausta-aineistolla’ kaikkea aineellista tai aineetonta dataa, taitotietoa tai tietoa riippumatta sen muodosta tai luonteesta, mukaan lukien oikeudet, esimerkiksi teollis- ja tekijänoikeudet, i) joka on rahoituksen saajien hallussa ennen niiden liittymistä toimeen; ii) jonka rahoituksen saajat ovat kirjallisesti yksilöineet millä tahansa tavalla tarpeellisiksi toimen toteuttamisen tai sen tulosten hyödyntämisen kannalta;
9)  ’tausta-aineistolla’ kaikkea aineellista tai aineetonta dataa, taitotietoa tai tietoa riippumatta sen muodosta tai luonteesta, mukaan lukien oikeudet, esimerkiksi teollis- ja tekijänoikeudet, i) joka on rahoituksen saajien hallussa ennen niiden liittymistä toimeen; ja ii) jonka rahoituksen saajat ovat yksilöineet kirjallisessa sopimuksessa tarpeellisiksi toimen toteuttamisen tai sen tulosten hyödyntämisen kannalta;
10)  ’levittämisellä’ tulosten julkistamista tarkoituksenmukaisella tavalla (lukuun ottamatta tulosten suojaamisesta tai hyödyntämisestä johtuvaa julkistamista), mukaan lukien julkistaminen tieteellisissä julkaisuissa missä tahansa julkaisumuodossa;
10)  ’levittämisellä’ tulosten julkistamista tarkoituksenmukaisella tavalla (lukuun ottamatta tulosten suojaamisesta tai hyödyntämisestä johtuvaa julkistamista), mukaan lukien julkistaminen tieteellisissä julkaisuissa missä tahansa julkaisumuodossa;
11)  ’hyödyntämisellä’ tulosten käyttöä muussa tutkimus- ja innovaatiotoiminnassa, lukuun ottamatta kyseiseen toimeen kuuluvaa tutkimus- ja innovaatiotoimintaa, tai tuotteen tai prosessin kehittämisessä, luomisessa, valmistamisessa ja markkinoimisessa tai palvelun tuottamisessa ja tarjoamisessa taikka standardointitoiminnassa;
11)  ’hyödyntämisellä’ tulosten käyttöä muussa tutkimus- ja innovaatiotoiminnassa, lukuun ottamatta kyseiseen toimeen kuuluvaa tutkimus- ja innovaatiotoimintaa, tai muun muassa kaupallista hyödyntämistä, kuten tuotteen tai prosessin kehittämistä, luomista, valmistamista ja markkinoimista tai palvelun tuottamista ja tarjoamista taikka standardointitoimintaa;
12)  ’oikeudenmukaisilla ja kohtuullisilla ehdoilla’ tarkoituksenmukaisia ehtoja, myös mahdollisia taloudellisia ehtoja tai rojaltivapautta, joissa otetaan huomioon käyttöoikeuspyyntöön liittyvät erityisolosuhteet, kuten käyttöoikeuspyynnön kohteena olevien tulosten tai tausta-aineiston todellinen tai potentiaalinen arvo ja/tai kaavaillun hyödyntämisen laajuus, kesto tai muut ominaisuudet;
12)  ’oikeudenmukaisilla ja kohtuullisilla ehdoilla’ tarkoituksenmukaisia ehtoja, myös mahdollisia taloudellisia ehtoja tai rojaltivapautta, joissa otetaan huomioon käyttöoikeuspyyntöön liittyvät erityisolosuhteet, kuten käyttöoikeuspyynnön kohteena olevien tulosten tai tausta-aineiston todellinen tai potentiaalinen arvo ja/tai kaavaillun hyödyntämisen laajuus, kesto tai muut ominaisuudet;
13)  ’rahoituselimellä’ varainhoitoasetuksen 62 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettua komission ulkopuolista elintä tai organisaatiota, jolle komissio on antanut talousarvion toteuttamistehtäviä ohjelman puitteissa;
13)  ’rahoituselimellä’ varainhoitoasetuksen 62 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettua komission ulkopuolista elintä tai organisaatiota, jolle komissio on antanut talousarvion toteuttamistehtäviä ohjelman puitteissa;
14)  ’kansainvälisellä eurooppalaisella tutkimusjärjestöllä’ kansainvälistä järjestöä, jonka jäsenistä suurin osa on unionin jäsenvaltioita tai assosioituneita maita ja jonka ensisijaisena tavoitteena on edistää tiede- ja teknologiayhteistyötä Euroopassa;
14)  ’kansainvälisellä eurooppalaisella tutkimusjärjestöllä’ kansainvälistä järjestöä, jonka jäsenistä suurin osa on unionin jäsenvaltioita tai assosioituneita maita ja jonka ensisijaisena tavoitteena on edistää tiede- ja teknologiayhteistyötä Euroopassa;
15)  ’oikeussubjektilla’ mitä tahansa luonnollista henkilöä tai kansallisen oikeuden, unionin oikeuden tai kansainvälisen oikeuden perusteella muodostettua ja tunnustettua oikeushenkilöä, jolla on oikeushenkilöllisyys ja joka voi omissa nimissään käyttää oikeuksia ja jolle voidaan asettaa velvoitteita, tai varainhoitoasetuksen 197 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaista yhteisöä, joka ei ole oikeushenkilö;
15)  ’oikeussubjektilla’ mitä tahansa luonnollista henkilöä tai kansallisen oikeuden, unionin oikeuden tai kansainvälisen oikeuden perusteella muodostettua ja tunnustettua oikeushenkilöä, jolla on oikeushenkilöllisyys ja joka voi omissa nimissään käyttää oikeuksia ja jolle voidaan asettaa velvoitteita, tai varainhoitoasetuksen 197 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaista yhteisöä, joka ei ole oikeushenkilö;
15 a)  ’laajenevasti osallistuvilla mailla’ maita, jotka on määritetty tutkimuksen huippuosaamisen yhdistelmäindikaattorilla (t&k-intensiteetti, huippuosaaminen tieteessä ja teknologiassa, talouden tieto- ja osaamisintensiteetti, korkean ja keskikorkean teknologian osuus kauppataseesta) ja joiden korjaava kynnysarvo on 70 prosenttia unionin keskiarvosta26 a;
16)  ’voittoa tavoittelemattomalla oikeussubjektilla’ oikeussubjektia, joka ei yhtiömuotonsa mukaan tavoittele voittoa tai jolla on lain tai perustamiskirjansa perusteella velvollisuus pidättäytyä voittojen jakamisesta osakkeenomistajilleen tai yksittäisille jäsenilleen;
16)  ’voittoa tavoittelemattomalla oikeussubjektilla’ oikeussubjektia, joka ei yhtiömuotonsa mukaan tavoittele voittoa tai jolla on lain tai perustamiskirjansa perusteella velvollisuus pidättäytyä voittojen jakamisesta osakkeenomistajilleen tai yksittäisille jäsenilleen;
17)  ’mid cap -yrityksellä’ yritystä, joka ei ole komission suosituksessa 2003/361/EY27 määritelty mikroyritys tai pieni tai keskisuuri yritys, jäljempänä ’pk-yritys’, ja jonka palveluksessa on enintään 3000 työntekijää, kun työntekijöiden lukumäärä lasketaan mainitun suosituksen liitteessä olevan I osaston 3, 4, 5 ja 6 artiklan mukaisesti;
17)  ’mid cap -yrityksellä’ yritystä, joka ei ole komission suosituksessa 2003/361/EY27 määritelty mikroyritys tai pieni tai keskisuuri yritys, jäljempänä ’pk-yritys’, ja jonka palveluksessa on enintään 3000 työntekijää, kun työntekijöiden lukumäärä lasketaan mainitun suosituksen liitteessä olevan I osaston 3, 4, 5 ja 6 artiklan mukaisesti;
18)  ’tuloksilla’ kaikkia toimen aineellisia tai aineettomia vaikutuksia, kuten toimessa tuotettavaa dataa, taitotietoa tai tietoa, riippumatta niiden muodosta tai luonteesta taikka siitä, voidaanko ne suojata, sekä niihin liittyviä oikeuksia, muun muassa teollis- ja tekijänoikeuksia;
18)  ’tuloksilla’ kaikkia toimen aineellisia tai aineettomia tuloksia, kuten toimessa tuotettavaa dataa, taitotietoa tai tietoa, riippumatta niiden muodosta tai luonteesta taikka siitä, voidaanko ne suojata, sekä niihin liittyviä oikeuksia, muun muassa teollis- ja tekijänoikeuksia;
19)  ’huippuosaamismerkillä’ todistuksella varmennettua merkintää, joka osoittaa, että ehdotuspyynnön johdosta jätetty ehdotus on ylittänyt kaikki työohjelmassa asetetut kynnysarvot, mutta sitä ei ole voitu rahoittaa, koska kyseiseen ehdotuspyyntöön työohjelmassa varatut määrärahat eivät ole riittäneet;
19)  ’huippuosaamismerkillä’ todistuksella varmennettua merkintää, joka osoittaa, että ehdotuspyynnön johdosta jätetty ehdotus on ylittänyt kaikki työohjelmassa asetetut kynnysarvot, mutta sitä ei ole voitu rahoittaa, koska kyseiseen ehdotuspyyntöön työohjelmassa varatut määrärahat eivät ole riittäneet, mutta se saattaisi saada tukea muista unionin lähteistä tai kansallisista rahoituslähteistä;
19 a)  ’strategisella tutkimus- ja innovointisuunnitelmalla’ kahden vuoden välein delegoidulla säädöksellä hyväksyttyä, erityisohjelmaa täydentävää asiakirjaa, joka laaditaan laajan pakollisen monta sidosryhmää käsittävän jäsenvaltioiden, Euroopan parlamentin, t&k&i-sidosryhmien ja kansalaisyhteiskunnan kanssa tapahtuvan kuulemisprosessin jälkeen; siinä määritellään painopisteet, välineet ja soveltuvat toimintamuodot ja täytäntöönpanon muodot, ja se muodostaa siten pohjan työohjelmien kehittämiselle; se käsittää erityisesti valitut missiot, juuri perustetut tai jatkettavat sopimusperusteiset tai institutionaaliset kumppanuudet, FET-lippulaivahankkeet ja osaamis- ja innovaatioyhteisöt;
20)  ’työohjelmalla’ asiakirjaa, jonka komissio hyväksyy erityisohjelman täytäntöönpanoa varten erityisohjelmapäätöksen28 12 artiklan mukaisesti, tai rahoituselimen hyväksymää, sisällöltään ja rakenteeltaan vastaavaa asiakirjaa.
20)  ’työohjelmalla’ asiakirjaa, jonka komissio hyväksyy erityisohjelman täytäntöönpanoa varten erityisohjelmapäätöksen28 12 artiklan mukaisesti, tai rahoituselimen hyväksymää, sisällöltään ja rakenteeltaan vastaavaa asiakirjaa.
21)  ’takaisinmaksettavalla ennakolla’ sitä osaa Euroopan horisontti -ohjelman tai Euroopan innovaationeuvoston sekarahoituksesta, joka vastaa lainaa varainhoitoasetuksen X osaston mukaisesti, mutta jonka unioni myöntää suoraan voittoa tavoittelemattomalta pohjalta kattamaan innovointitoimea vastaavista toimenpiteistä aiheutuvat kustannukset ja joka rahoituksen saajan on maksettava takaisin unionille sopimuksen ehtojen mukaisesti;
21)  ’takaisinmaksettavalla ennakolla’ sitä osaa Euroopan horisontti -ohjelman sekarahoituksesta, joka vastaa lainaa varainhoitoasetuksen X osaston mukaisesti, mutta jonka unioni myöntää suoraan voittoa tavoittelemattomalta pohjalta kattamaan innovointitoimea vastaavista toimenpiteistä aiheutuvat kustannukset ja joka rahoituksen saajan on maksettava takaisin unionille sopimuksen ehtojen mukaisesti;
22)  ’sopimuksella’ sopimusta, jonka komissio tai rahoituselin tekee sellaisen oikeussubjektin kanssa, joka toteuttaa innovointiin ja markkinoille saattamiseen tähtäävän toimen ja jota tuetaan Euroopan horisontti -ohjelman tai Euroopan innovaationeuvoston sekarahoituksella;
22)  ’sopimuksella’ sopimusta, jonka komissio tai rahoituselin tekee sellaisen oikeussubjektin kanssa, joka toteuttaa innovointiin ja markkinoille saattamiseen tähtäävän toimen ja jota tuetaan Euroopan horisontti -ohjelman sekarahoituksella;
23)  ’turvallisuusluokitelluilla tiedoilla’ komission päätöksen 2015/444 3 artiklassa määriteltyjä EU:n turvallisuusluokiteltuja tietoja sekä jäsenvaltioiden turvallisuusluokiteltuja tietoja, sellaisten kolmansien maiden turvallisuusluokiteltuja tietoja, joiden kanssa unioni on tehnyt turvallisuussopimuksen, ja sellaisen kansainvälisen järjestön turvallisuusluokiteltuja tietoja, jonka kanssa unioni on tehnyt turvallisuussopimuksen;
23)  ’turvallisuusluokitelluilla tiedoilla’ komission päätöksen 2015/444 3 artiklassa määriteltyjä EU:n turvallisuusluokiteltuja tietoja sekä jäsenvaltioiden turvallisuusluokiteltuja tietoja, sellaisten kolmansien maiden turvallisuusluokiteltuja tietoja, joiden kanssa unioni on tehnyt turvallisuussopimuksen, ja sellaisen kansainvälisen järjestön turvallisuusluokiteltuja tietoja, jonka kanssa unioni on tehnyt turvallisuussopimuksen;
24)  ’rahoitusta yhdistävällä toimella’ EU:n talousarviosta tuettavia toimia, muun muassa varainhoitoasetuksen 2 artiklan 6 alakohdassa tarkoitettuja rahoitusta yhdistäviä välineitä, joiden tarkoituksena on yhdistää sekä EU:n talousarviosta rahoitettavia tukimuotoja, joita ei makseta takaisin, ja/tai rahoitusvälineitä että kehitysrahoituslaitosten tai muiden julkisten rahoituslaitosten sekä kaupallisten rahoituslaitosten ja sijoittajien rahoittamia, takaisin maksettavia tukimuotoja.
24)  ’rahoitusta yhdistävällä toimella’ EU:n talousarviosta tuettavia toimia, muun muassa varainhoitoasetuksen 2 artiklan 6 alakohdassa tarkoitettuja rahoitusta yhdistäviä välineitä, joiden tarkoituksena on yhdistää sekä EU:n talousarviosta rahoitettavia tukimuotoja, joita ei makseta takaisin, ja/tai rahoitusvälineitä että kehitysrahoituslaitosten tai muiden julkisten rahoituslaitosten sekä kaupallisten rahoituslaitosten ja sijoittajien rahoittamia, takaisin maksettavia tukimuotoja;
25)  ’Euroopan horisontti -ohjelman tai Euroopan innovaationeuvoston sekarahoituksella’ innovointiin ja markkinoille saattamiseen tähtäävälle toimelle myönnettyä yksittäistä taloudellisen tuen yhdistelmää, joka koostuu avustuksesta tai takaisinmaksettavasta ennakosta yhdistettynä pääomasijoitukseen.
25)  ’Euroopan horisontti -ohjelman sekarahoituksella’ innovointiin ja markkinoille saattamiseen tähtäävälle toimelle myönnettyä yksittäistä taloudellisen tuen yhdistelmää, joka koostuu avustuksesta tai takaisinmaksettavasta ennakosta yhdistettynä pääomasijoitukseen;
25 a)  ’tutkimus- ja innovointitoimella’ toimea, jonka sisältämillä toimenpiteillä pyritään ensisijaisesti luomaan uutta tietämystä ja/tai tutkimaan uuden tai parannellun teknologian, tuotteen, prosessin, palvelun tai ratkaisun toteuttamiskelpoisuutta; tähän voi sisältyä perus- ja soveltava tutkimus, teknologian kehittäminen ja integraatio, testaus ja validointi pienimuotoisesti prototyypillä laboratoriossa tai simuloidussa ympäristössä;
25 b)  ’innovointitoimella’ toimea, jonka sisältämillä toimenpiteillä on ensisijaisesti suoraan tarkoitus laatia suunnitelmia ja järjestelyjä tai konsepteja uusille, muutetuille tai parannetuille tuotteille, prosesseille tai palveluille, mukaan lukien mahdollisesti prototypointi, testaus, demonstrointi, pilotointi, suuressa mittakaavassa tapahtuva validointi ja markkinareplikointi;
25 c)  ’ERC:n tieteen eturintamassa olevalla tutkimuksella’ päätutkijan johtamia tutkimustoimia, joita isännöi yksi tai useampi rahoituksen saaja ja jotka koskevat vain ERC:tä;
25 d)  ’koulutus- ja liikkuvuustoimella’ toimea, jonka tarkoituksena on parantaa tutkijoiden taitoja, osaamista ja uranäkymiä maiden välisen ja tapauksen mukaan sektorien tai tieteenalojen välisen liikkuvuuden kautta;
25 e)  ’ohjelman yhteisrahoitustoimella’ toimea, jolla tarjotaan yhteisrahoitusta eri toiminnasta muodostetulle ohjelmalle, jonka perustavat ja/tai toteuttavat tutkimus- ja innovaatio-ohjelmien hallinnoinnista ja/tai rahoituksesta vastaavat yksiköt, jotka eivät ole unionin rahoituselimiä;
25 f)  ’esikaupallista hankintaa koskevalla toimella’ toimea, jonka ensisijaisena tavoitteena on toteuttaa esikaupallinen hankinta, jonka toteuttajina ovat rahoituksen saajat, jotka ovat hankintaviranomaisia tai hankintayksiköitä;
25 g)  ’innovatiivisten ratkaisujen julkista hankintaa koskevilla toimilla’ toimea, jonka ensisijaisena tavoitteena on toteuttaa yhteinen tai koordinoitu innovatiivisten ratkaisujen julkinen hankinta, ja sen toteuttajina ovat rahoituksen saajat, jotka ovat hankintaviranomaisia tai hankintayksiköitä;
25 h)  ’koordinointi- ja tukitoimella’ toimea, joka edistää ohjelman tavoitetta, lukuun ottamatta tutkimus- ja innovaatiotoimintaa;
25 i)  ’julkisella hankinnalla’ unionin strategisiin etuihin ja riippumattomuuteen liittyvien ohjelman osien toteuttamista sekä selvitysten, tuotteiden, palvelujen ja voimavarojen julkisten hankintamenettelyjen toteuttamista komission omiin tarkoituksiin;
25 j)  ’liitännäisosallistujalla’ mitä tahansa oikeussubjektia, joka on suoraan tai välillisesti osallistujan määräysvallassa tai saman suoran tai välillisen määräysvallan alainen kuin osallistuja tai jonka määräysvallassa osallistuja on suoraan tai välillisesti;
__________________
__________________
26 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1303/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä sekä Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta.
26 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1303/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä sekä Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta.
26 a Komissio voi tarkastella uudelleen laajenevasti osallistuvien maiden luetteloa ja saattaa sen ajan tasalle työohjelmissaan.
27
27
28 EUVL ….
28 EUVL ….
Tarkistus 63
Ehdotus asetukseksi
3 artikla
3 artikla
3 artikla
Ohjelman tavoitteet
Ohjelman tavoitteet
1.  Ohjelman yleisenä tavoitteena on saada aikaan tieteellisiä, taloudellisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia unionin tutkimus- ja innovaatioinvestoinneista, jotta voidaan lujittaa unionin tieteellistä ja teknologista perustaa ja edistää sen kilpailukykyä, muun muassa teollisuudessa, saavuttaa unionin ensisijaiset strategiset tavoitteet ja auttaa vastaamaan maailmanlaajuisiin haasteisiin, myös kestävän kehityksen tavoitteisiin.
1.  Ohjelman yleisenä tavoitteena on saada aikaan tieteellisiä, teknologisia, taloudellisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia unionin tutkimus- ja innovaatioinvestoinneista, jotta voidaan lujittaa koko unionin tieteellistä ja teknologista perustaa, vahvistaa eurooppalaista tutkimusaluetta ja edistää sen kilpailukykyä. Tutkimuksessa ja teollisuudessa tavoitteena on toteuttaa unionin ensisijaiset strategiset tavoitteet ja politiikat, auttaa vastaamaan maailmanlaajuisiin haasteisiin, myös kestävän kehityksen tavoitteisiin ja Pariisin sopimuksessa asetettuihin tavoitteisiin, sekä auttaa saavuttamaan tavoite investoida tutkimukseen ja kehitykseen kaiken kaikkiaan kolme prosenttia bruttokansantuotteesta unionin valtioiden ja hallitusten päämiesten sitoumusten mukaisesti.
2.  Ohjelman erityistavoitteina on
2.  Ohjelman erityistavoitteina on
-a)  kehittää, edistää ja levittää tieteellistä ja teknologista huippuosaamista;
a)  tukea pyrkimyksiä luoda ja levittää korkealaatuista uutta tietämystä, taitoja ja teknologioita sekä ratkaisuja maailmanlaajuisiin haasteisiin;
a)  tukea pyrkimyksiä luoda ja levittää korkealaatuista uutta tietämystä, taitoja ja teknologioita sekä ratkaisuja, jotka perustuvat sekä perustutkimukseen että soveltavaan tutkimukseen, jotta voidaan vastata maailmanlaajuisiin haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen ja kestävän kehityksen tavoitteisiin;
a a)  pyrkiä kaventamaan merkittävästi tutkimukseen ja innovointiin liittyvää kuilua unionissa erityisesti lisäämällä t&i-suorituskyvyltään heikompien jäsenvaltioiden osallistumista Euroopan Horisontti -ohjelmaan edelliseen puiteohjelmaan verrattuna;
b)  vahvistaa tutkimuksen ja innovoinnin vaikutusta unionin politiikan kehittämiseen, tukemiseen ja täytäntöönpanoon sekä tukea innovatiivisten ratkaisujen käyttöönottoa teollisuudessa ja yhteiskunnassa maailmanlaajuisiin haasteisiin vastaamiseksi;
b)  vahvistaa unionin t&k&i-rahoituksesta saatavaa lisäarvoa, tutkimuksen ja innovoinnin vaikutusta unionin politiikan kehittämiseen, tukemiseen ja täytäntöönpanoon sekä tukea innovatiivisten ratkaisujen saatavuutta ja käyttöönottoa yhteiskunnassa ja Euroopan teollisuudessa;
c)  edistää kaikkia innovoinnin muotoja, myös läpimurtoinnovointia, ja tehostaa innovatiivisten ratkaisujen saattamista markkinoille;
c)   edistää kaikkia innovoinnin muotoja ja tehostaa t&k&i-toiminnan tulosten saattamista markkinoille ja hyödyntämistä erityisesti unionissa;
d)  optimoida suuremman vaikutuksen aikaansaaminen ohjelmasta vahvemmalla eurooppalaisella tutkimusalueella.
d)  optimoida ohjelman tulokset, joilla vahvistetaan ja lisätään eurooppalaisen tutkimusalueen vaikutusta ja houkuttelevuutta t&k&i-toiminnan alalla.
Tarkistus 64
Ehdotus asetukseksi
4 artikla
4 artikla
4 artikla
Ohjelman rakenne
Ohjelman rakenne
1.  Ohjelma jakaantuu seuraaviin osiin, jotka edistävät 3 artiklassa esitettyjä yleisiä ja erityisiä tavoitteita:
1.  Ohjelma jakaantuu seuraaviin osiin, jotka edistävät 3 artiklassa esitettyjä yleisiä ja erityisiä tavoitteita:
1)  Pilari I ”Avoin tiede”, jolla pyritään 3 artiklan 2 kohdan a alakohdassa mainittuun erityistavoitteeseen ja joka tukee myös 3 artiklan 2 kohdan b ja c alakohdassa mainittuja erityistavoitteita ja käsittää seuraavat osiot:
1)  Pilari I ”Huipputason avoin tiede”, joka käsittää seuraavat osiot:
a)  Euroopan tutkimusneuvosto (ERC);
a)  Euroopan tutkimusneuvosto (ERC);
b)  Marie Skłodowska-Curie -toimet (MSCA);
b)  Marie Skłodowska-Curie -toimet (MSCA)
c)  tutkimusinfrastruktuurit.
c)  tutkimusinfrastruktuurit.
2)  Pilari II ”Maailmanlaajuiset haasteet ja teollisuuden kilpailukyky”, jolla pyritään 3 artiklan 2 kohdan b alakohdassa mainittuun erityistavoitteeseen ja joka tukee myös 3 artiklan 2 kohdan a ja c alakohdassa mainittuja erityistavoitteita ja käsittää seuraavat osiot:
2)  Pilari II ”Maailmanlaajuiset haasteet ja Euroopan teollisuuden kilpailukyky”, joka käsittää seuraavat osiot:
a)  klusteri ”Terveys”;
a)  klusteri ”Terveys”;
b)  klusteri ”Osallisuutta edistävä ja turvallinen yhteiskunta”;
b)  klusteri ”Osallisuutta edistävä ja luova yhteiskunta”;
b a)  klusteri ”Turvalliset yhteiskunnat”;
c)  klusteri ”Digitaalitalous ja -teknologia ja teollisuus;
c)  klusteri ”Digitaalitalous ja -teknologia, teollisuus ja avaruusala”;
d)  klusteri ”Ilmasto, energia ja liikkuvuus”;
d)  klusteri ”Ilmasto, energia ja liikkuvuus”;
e)  klusteri ”Elintarvikkeet ja luonnonvarat”;
e)  klusteri ”Elintarvikkeet, luonnonvarat ja maatalous”;
f)  Yhteisen tutkimuskeskuksen (JRC) muut kuin ydinalan suorat toimet.
f)  Yhteisen tutkimuskeskuksen (JRC) muut kuin ydinalan suorat toimet.
3)  Pilari III ”Avoin innovointi”, jolla pyritään 3 artiklan 2 kohdan c alakohdassa mainittuun erityistavoitteeseen ja joka tukee myös 3 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa mainittuja erityistavoitteita ja käsittää seuraavat osiot:
3)  Pilari III ”Innovatiivinen Eurooppa”, joka käsittää seuraavat osiot:
a)  Euroopan innovaationeuvosto (EIC);
a)  Euroopan innovaationeuvosto (EIC);
b)  Euroopan innovaatioekosysteemit;
b)  Euroopan innovaatioekosysteemit;
c)  Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti (EIT).
c)  Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti (EIT).
4)  Osa ”Eurooppalaisen tutkimusalueen vahvistaminen”, jolla pyritään 3 artiklan 2 kohdan d alakohdassa mainittuun erityistavoitteeseen ja joka tukee myös 3 artiklan 2 kohdan a, b ja c alakohdassa mainittuja erityistavoitteita ja käsittää seuraavat osiot:
4)  Osa ”Eurooppalaisen tutkimusalueen vahvistaminen”, joka käsittää seuraavat osiot:
a)  huippuosaamisen jakaminen;
a)  huippuosaamisen levittäminen ja osallistumisen laajentaminen koko unionissa;
b)  Euroopan tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän uudistaminen ja parantaminen.
b)  Euroopan tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän uudistaminen ja parantaminen.
2.  Toimien päälinjat esitetään liitteessä I.
2.  Toimien päälinjat esitetään liitteessä I.
Tarkistus 65
Ehdotus asetukseksi
5 artikla
5 artikla
5 artikla
Puolustusalan tutkimus
Puolustusalan tutkimus
1.  Toimet, jotka toteutetaan 1 artiklan 3 kohdan b alakohdassa tarkoitetussa erityisohjelmassa ja joista säädetään Euroopan puolustusrahastoa koskevassa asetuksessa ..., koostuvat pelkästään puolustusalan sovelluksiin keskittyvästä tutkimuksesta, jonka tavoitteena edistää puolustusteollisuuden kilpailukykyä, tehokkuutta ja innovointia.
1.  Toimissa, jotka toteutetaan 1 artiklan 3 kohdan b alakohdassa tarkoitetussa erityisohjelmassa ja joista säädetään Euroopan puolustusrahastoa koskevassa asetuksessa ..., keskitytään pelkästään puolustusalan tutkimukseen ja sovelluksiin, ja niissä on tavoitteena edistää unionin puolustusteollisuuden lujittamista, kilpailukykyä, tehokkuutta ja innovointia sekä välttää päällekkäisyyksiä asianomaisten kahden ohjelman välillä.
2.  Tätä asetusta ei sovelleta 1 artiklan 3 kohdan b alakohdassa tarkoitettuun erityisohjelmaan, lukuun ottamatta tätä artiklaa, 1 artiklan 1 ja 3 kohtaa ja 9 artiklan 1 kohtaa.
2.  Tätä asetusta ei sovelleta 1 artiklan 3 kohdan b alakohdassa tarkoitettuun erityisohjelmaan, lukuun ottamatta tätä artiklaa, 1 artiklan 1 ja 3 kohtaa ja 9 artiklan 1 kohtaa.
Tarkistus 66
Ehdotus asetukseksi
6 artikla
6 artikla
6 artikla
EU:n rahoituksen täytäntöönpanoa ja muodot
Strateginen suunnittelu ja EU:n rahoituksen täytäntöönpano ja muodot
1.  Ohjelman toteutuksessa käytetään suoraa hallinnointia varainhoitoasetuksen mukaisesti tai välillistä hallinnointia varainhoitoasetuksen 62 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen rahoituselinten kanssa.
1.  Ohjelman toteutuksessa käytetään suoraa hallinnointia varainhoitoasetuksen mukaisesti tai välillistä hallinnointia varainhoitoasetuksen 62 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen rahoituselinten kanssa.
2.  Ohjelmasta voidaan myöntää rahoitusta epäsuoriin toimiin missä tahansa varainhoitoasetuksessa vahvistetussa muodossa; rahoitusmuotoja ovat erityisesti avustukset (mukaan lukien toiminta-avustukset), palkinnot ja hankinnat. Lisäksi ohjelmasta voidaan myöntää rahoitusta sellaisten rahoitusvälineiden avulla, jotka kuuluvat rahoitusta yhdistäviin toimiin.
2.  Ohjelmasta voidaan myöntää rahoitusta epäsuoriin toimiin missä tahansa varainhoitoasetuksessa vahvistetussa muodossa; rahoitusmuotoja ovat erityisesti avustukset (mukaan lukien toiminta-avustukset), jotka ovat pääasiallinen tukimuoto tässä ohjelmassa, palkinnot ja hankinnat. Lisäksi ohjelmasta voidaan myöntää rahoitusta sellaisten rahoitusvälineiden avulla, jotka kuuluvat rahoitusta yhdistäviin toimiin.
3.  Epäsuoriin toimiin sovelletaan tässä asetuksessa säädettyjä osallistumista ja tulosten levittämistä koskevia sääntöjä.
3.  Epäsuoriin toimiin sovelletaan tässä asetuksessa säädettyjä osallistumista ja tulosten levittämistä koskevia sääntöjä.
4.  Ohjelmassa käytettävät keskeiset toimintamuodot esitetään ja määritellään liitteessä II. Kaikkia rahoitusmuotoja käytetään joustavalla tavalla kaikissa ohjelman tavoitteissa, niiden käyttö määräytyy kulloistenkin tavoitteiden tarpeiden ja erityispiirteiden perusteella.
4.  Ohjelmassa käytettävät keskeiset toimintamuodot esitetään ja määritellään 2 artiklassa ja liitteessä II. Edellä 2 kohdassa tarkoitettuja rahoitusmuotoja käytetään joustavalla tavalla kaikissa ohjelman tavoitteissa, niiden käyttö määräytyy kulloistenkin tavoitteiden tarpeiden ja erityispiirteiden perusteella.
5.  Ohjelmasta tuetaan myös JRC:n toteuttamia suoria toimia. Jos kyseisillä toimilla edistetään SEUT-sopimuksen 185 tai 187 artiklan nojalla käynnistettyjä aloitteita, kyseistä osuutta ei pidetä osana näihin aloitteisiin osoitettua rahoitusta.
5.  Ohjelmasta tuetaan myös JRC:n toteuttamia suoria toimia. Jos kyseisillä toimilla edistetään SEUT-sopimuksen 185 tai 187 artiklan nojalla käynnistettyjä aloitteita, kyseistä osuutta ei pidetä osana näihin aloitteisiin osoitettua rahoitusta.
6.  Erityisohjelman29 täytäntöönpano perustuu etenkin pilarissa ”Maailmanlaajuiset haasteet ja teollisuuden kilpailukyky” tutkimus- ja innovointitoimien avoimeen ja strategiseen monivuotiseen suunnitteluun, jonka pohjaksi kuullaan sidosryhmiä prioriteeteista ja käytettävistä sopivista toiminta- ja toteutusmuodoista. Tämä varmistaa yhdenmukaisuuden kyseeseen tulevien muiden unionin ohjelmien kanssa.
6.  Erityisohjelman29 täytäntöönpano perustuu etenkin pilarissa ”Maailmanlaajuiset haasteet ja Euroopan teollisuuden kilpailukyky” strategisiin tutkimus- ja innovointisuunnitelmiin, kaikkiin 3 artiklassa esitettyihin ohjelman tavoitteisiin sekä tutkimus- ja innovointitoimien avoimeen, osallistavaan ja strategiseen monivuotiseen suunnitteluun.
Kansallisten viranomaisten, Euroopan parlamentin, t&k&i-toiminnan sekä teollisuussektorin sidosryhmien, mukaan lukien eurooppalaiset teknologiayhteisöt, kansaisyhteiskunnan edustajien ja korkean tason asiantuntijoiden riippumattomien neuvoa-antavien ryhmien kanssa järjestetään kuulemisia prioriteeteista ja käytettävistä sopivista toiminta- ja toteutusmuodoista. Strategisella suunnittelulla varmistetaan yhdenmukaisuus kyseeseen tulevien muiden unionin ohjelmien kanssa ja lisätään täydentävyyttä ja synergioita kansallisten ja alueellisten t&k&i-rahoitusohjelmien ja -prioriteettien kanssa ja siten vahvistetaan eurooppalaista tutkimusaluetta.
6 a.  Ohjelmassa tarjotaan kaikille rahoituksen saajille mahdollisuus hakea rahoitusta nopeammin. Joihinkin tutkimus- ja innovointitoimiin sovelletaan nopeutetun tutkimuksen ja innovoinnin logiikkaa, jossa avustuksen myöntämisaika ei saa ylittää kuutta kuukautta. Tämä mahdollistaa nopeamman ja alhaalta ylöspäin suuntautuvan varojen saatavuuden pienille yhteistyökonsortioille toimiin, jotka ulottuvat perustutkimuksesta kaupalliseen soveltamiseen. Nopeutetun tutkimuksen ja innovoinnin lähestymistavan alaiset ehdotuspyynnöt ovat jatkuvasti avoimia tietyin koontipäivin, ja ne toteutetaan työohjelmissa klustereiden, Euroopan innovaationeuvoston ja ”huippuosaamisen levittämistä” koskevan osan puitteissa.
7.  Euroopan horisontti -toimet toteutetaan pääasiassa ehdotuspyyntöjen kautta, joista jotkin järjestetään missioiden ja eurooppalaisten kumppanuuksien osina.
7.  Euroopan horisontti -toimet toteutetaan ehdotuspyyntöjen kautta, joista jotkin järjestetään missioiden ja eurooppalaisten kumppanuuksien osina, lukuun ottamatta palkintoja koskevassa 39 artiklassa tarkoitettua toimintaa.
8.  Euroopan horisontti -ohjelmassa toteutettavissa tutkimus- ja innovointitoimissa keskitytään siviilisovelluksiin.
9.  Ohjelmassa edistetään aidosti sukupuolten tasa-arvoa ja tutkimuksen ja innovoinnin sisällön sukupuoliulottuvuuden huomioon ottamista. Erityistä huomiota kiinnitetään sukupuolten tasapainoiseen edustukseen arviointilautakunnissa ja muissa asiantuntijaelimissä kyseisen tutkimuksen ja innovoinnin alan tilanne huomioon ottaen.
__________________
__________________
29
29
Tarkistus 67
Ehdotus asetukseksi
6 a artikla (uusi)
6 a artikla
EU:n rahoituksen periaatteet ja monialaiset kysymykset
1.  Euroopan horisontti -ohjelmassa toteutettavassa tutkimus- ja innovaatiotoiminnassa keskitytään yksinomaan siviilisovelluksiin. Määrärahasiirrot tämän ohjelman ja Euroopan puolustusrahaston välillä eivät ole sallittuja.
2.  Euroopan horisontti -ohjelmassa varmistetaan monitieteisyys ja huolehditaan tarvittaessa yhteiskuntatieteiden ja humanististen tieteiden sisällyttämisestä kaikkiin ohjelman puitteissa kehitettyihin toimiin.
3.  Ohjelman yhteistoiminnallisissa osissa varmistetaan tasapaino matalamman ja korkeamman teknologisen valmiuden tason välillä siten, että katetaan koko arvoketju.
4.  Ohjelmassa pyritään kaventamaan merkittävästi tutkimukseen, kehittämiseen ja innovointiin liittyvää kuilua unionissa ja edistämään laajaa maantieteellistä kattavuutta yhteistyöhankkeissa. Jäsenvaltioiden on edistettävä näitä toimia toteuttamalla oikeasuhteisia toimenpiteitä unionin, kansallisten ja alueellisten rahastojen tuella. Kyseisen tutkimus- ja innovointialan tilanne huomioon ottaen kiinnitetään erityistä huomiota maantieteelliseen tasapainoon rahoitettavissa hankkeissa, arviointilautakunnissa ja muissa elimissä, kuten lautakunnissa ja asiantuntijaryhmissä, tinkimättä kuitenkaan huippuosaamisen kriteereistä.
5.  Ohjelmassa varmistetaan sukupuolten tasa-arvon tehokas edistäminen sekä tutkimuksen ja innovoinnin sisällön sukupuoliulottuvuuden huomioon ottaminen ja puututaan sukupuolijakauman epätasapainon syihin. Erityistä huomiota kiinnitetään sukupuolten tasapainoiseen edustukseen arviointilautakunnissa ja muissa asiaankuuluvissa neuvoa-antavissa elimissä, kuten lautakunnissa ja asiantuntijaryhmissä, kyseisen tutkimuksen ja innovoinnin alan tilanne huomioon ottaen.
6.  Ohjelmalla pyritään jatkuvaan hallinnon yksinkertaistamiseen ja rahoituksen saajille aiheutuvan rasituksen vähentämiseen.
7.  Ilmastotoimien valtavirtaistaminen otetaan asianmukaisesti huomioon tutkimuksen ja innovoinnin sisällössä, ja sitä sovelletaan tutkimussyklin kaikissa vaiheissa.
8.  Ohjelmassa huolehditaan tarvittaessa yhteiskunnan osallisuudesta, jotta tutkimus- ja innovointiprosessi ja sen tulokset voidaan sovittaa paremmin yhteen yhteiskunnan arvojen ja tarpeiden kanssa, edistämällä tieteeseen osallistumista ja tiedekasvatusta sekä kehittämällä ja suunnittelemalla yhdessä tieteen alan linjauksia ottamalla kansalaiset ja kansalaisyhteiskunta mukaan tutkimusta ja innovointia koskevien prioriteettien määrittämiseen.
9.  Ohjelmassa varmistetaan tutkimus- ja innovointihankkeiden julkisen rahoituksen avoimuus ja sitä koskeva vastuuvelvollisuus ja siten turvataan yleinen etu.
10.  Komissio tai asianomainen rahoituselin varmistaa, että kaikkien mahdollisten osallistujien saatavilla on ehdotuspyynnön julkaisemisajankohtana riittävästi ohjeistusta ja tietoa, erityisesti sovellettava avustussopimuksen malli.
Tarkistus 68
Ehdotus asetukseksi
7 artikla
7 artikla
7 artikla
Missiot
Missiot
1.  Missiot suunnitellaan osana pilaria ”Maailmanlaajuiset haasteet ja teollisuuden kilpailukyky”, mutta ne voivat hyötyä myös ohjelman muissa osissa toteutettavista toimista.
1.  Missiot suunnitellaan osana pilaria ”Maailmanlaajuiset haasteet ja Euroopan teollisuuden kilpailukyky”, mutta ne voivat hyötyä myös ohjelman muissa osissa toteutettavista toimista sekä unionin muiden rahoitusohjelmien puitteissa Euroopan horisontti -ohjelman sääntöjen mukaisesti toteutettavista toimista.
2.  Missiot toteutetaan erityisohjelman 5 artiklan mukaisesti. Arviointi suoritetaan 26 artiklan mukaisesti.
2.  Missioiden sisältö, tavoitteet, aikataulu ja toteutus määritellään tarkemmin 2 artiklassa määritellyissä ja puiteohjelman 6 artiklassa sekä erityisohjelman 5 artiklassa täsmennetyissä strategisissa tutkimus- ja innovointisuunnitelmissa. Arviointi suoritetaan 26 artiklan mukaisesti.
2 a.  Ohjelman kahden ensimmäisen vuoden aikana pilarin II vuotuisesta talousarviosta enintään 10 prosenttia kohdennetaan missioiden toteutusta koskevien erityisten ehdotuspyyntöjen avulla. Tätä prosenttiosuutta voidaan nostaa ohjelman kolmen viimeisen vuoden osalta mutta ainoastaan mission valinta- ja hallintaprosessin myönteisen arvioinnin jälkeen. Missioita varten myönnettävä kokonaisosuus määrärahoista täsmennetään strategisissa tutkimus- ja innovointisuunnitelmissa.
2 b.  Täysimääräinen missioiden arviointi, joka kattaa soveltamisalan, hallinnoinnin, lautakunnan nimittämisen ja niiden alustavat toimet, toteutetaan kunkin mitattavissa olevan välitavoitteen mukaisesti. Tämän arvioinnin perusteella laaditut suositukset otetaan huomioon ennen uusien missioiden suunnittelua tai ennen nykyisten jatkamista, päättämistä tai uudelleenohjaamista.
3.  Missioiden on
3.  Missioiden on
a)  tuotettava selvää lisäarvoa EU:n tasolla ja autettava saavuttamaan unionin ensisijaiset tavoitteet;
a)  tuotettava selvää lisäarvoa EU:n tasolla ja autettava toteuttamaan unionin prioriteetit, tavoitteet ja sitoumukset;
a a)  oltava osallistavia, edistettävä laajaa osallistumista ja varmistettava erilaisten sidosryhmien osallistuminen sekä tuotettava kaikkia jäsenvaltioita hyödyttäviä tutkimus-, kehittämis- ja innovointituloksia;
b)  oltava rohkeita ja inspiroivia siten, että niillä on laajaa yhteiskunnallista tai taloudellista merkittävyyttä;
b)  oltava rohkeita, inspiroivia ja sellaisia, että niillä on laajaa yhteiskunnallista, tieteellistä, teknologista, diplomaattista, ympäristöön liittyvää tai taloudellista merkittävyyttä;
c)  osoitettava selkeä suunta ja oltava kohdennettuja, mitattavissa olevia ja aikasidonnaisia;
c)  osoitettava selkeä suunta ja oltava kohdennettuja, mitattavissa olevia ja aikasidonnaisia;
d)  keskityttävä kunnianhimoiseen mutta realistiseen tutkimus- ja innovaatiotoimintaan;
d)  oltava avoimella tavalla valittuja ja keskityttävä kunnianhimoiseen, huippuosaamiseen tähtäävään mutta realistiseen tutkimus- ja innovaatiotoimintaan kaikissa kehitysvaiheissa;
d a)  sisällettävä kiireellisyysaspekti mission tavoitteisiin nähden, niillä on oltava tarvittava soveltamisala ja laajuus ja niihin tarvittavat resurssit on otettava käyttöön laajasti ja niiden ainoana painopisteenä on oltava saavuttaa mission tulos;
e)  saatettava alulle toimintaa tieteenalojen, sektorien ja toimijoiden välisesti;
e)  saatettava alulle toimintaa tieteenalojen (myös yhteiskuntatieteet ja humanistiset tieteet), sektorien ja toimijoiden välisesti;
f)  oltava avoimia moninaisille, alhaalta ylöspäin suuntautuville ratkaisuille.
f)  oltava avoimia moninaisille, alhaalta ylöspäin suuntautuville ratkaisuille;
f a)  saavutettava avoimella tavalla synergioita muiden unionin ohjelmien kanssa sekä julkisten ja yksityisten varojen kanssa, myös ottamalla aktiivisesti mukaan kansallisia ja alueellisia innovaatioekosysteemejä.
Tarkistus 69
Ehdotus asetukseksi
7 a artikla (uusi)
7 a artikla
Euroopan innovaationeuvosto
1.  Komissio perustaa Euroopan innovaationeuvoston (EIC), jonka tehtävänä on panna täytäntöön EIC:hen liittyvät pilarin III ”Innovatiivinen Eurooppa” toimet. EIC noudattaa toiminnassaan seuraavia periaatteita: läpimurtoinnovointiin ja disruptiiviseen innovointiin keskittyminen, riippumattomuus, riskinottokyky, tehokkuus, vaikuttavuus, avoimuus ja vastuuvelvollisuus.
2.  EIC on avoin kaikentyyppisille innovoijille aina yksityishenkilöistä yliopistoihin, tutkimusorganisaatioihin ja yrityksiin, startup -yrityksiin ja erityisesti pk-yrityksiin ja mid cap -yrityksiin sekä yksittäisistä edunsaajista monitieteellisiin yhteenliittymiin. Vähintään 70 prosenttia EIC:n talousarviosta on osoitettava innovatiivisiin startup-yrityksiin ja pk-yrityksiin.
3.  EIC:n johtokunta ja EIC:n hallinnolliset erityispiirteet määritellään päätöksessä (EU)... [erityisohjelma] ja sen liitteissä.
Tarkistus 70
Ehdotus asetukseksi
8 artikla
8 artikla
8 artikla
Eurooppalaiset kumppanuudet
Eurooppalaiset kumppanuudet
1.  Osia Euroopan horisontti -ohjelmasta voidaan toteuttaa eurooppalaisten kumppanuuksien avulla. Unionin osallistuminen eurooppalaisiin kumppanuuksiin voi tapahtua millä tahansa seuraavassa esitetyllä tavalla:
1.  Osia Euroopan horisontti ‑ohjelmasta voidaan toteuttaa eurooppalaisten kumppanuuksien avulla. Unionin osallistuminen eurooppalaisiin kumppanuuksiin voi tapahtua millä tahansa seuraavassa esitetyllä tavalla:
a)  osallistuminen kumppanuuksiin, jotka on perustettu komission ja 2 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen kumppaneiden välisillä yhteisymmärryspöytäkirjoilla ja/tai sopimuspohjaisilla järjestelyillä, joissa määritellään kumppanuuden tavoitteet, siihen liittyvät kumppaneiden taloudelliset ja/tai luontoissuorituksia koskevat sitoumukset, keskeiset suorituskyky- ja vaikutusindikaattorit sekä tuotokset. Niissä määritellään myös täydentävät tutkimus- ja innovointitoimet, jotka ohjelman kumppanit toteuttavat (yhteissuunnitellut eurooppalaisten kumppanuudet);
a)  osallistuminen kumppanuuksiin, jotka on perustettu komission ja 2 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen kumppaneiden välisillä yhteisymmärryspöytäkirjoilla ja/tai sopimuspohjaisilla järjestelyillä, joissa määritellään kumppanuuden tavoitteet, siihen liittyvät kumppaneiden taloudelliset ja/tai luontoissuorituksia koskevat sitoumukset, keskeiset suorituskyky- ja vaikutusindikaattorit sekä tuotokset. Niissä määritellään myös täydentävät tutkimus- ja innovointitoimet, jotka ohjelman kumppanit toteuttavat (yhteissuunnitellut eurooppalaisten kumppanuudet);
b)  osallistuminen ja rahoitusosuuden suorittaminen tutkimus- ja innovointitoimien ohjelmaan, mikä perustuu kumppaneiden taloudellisiin tai luontoissuorituksia koskeviin sitoumuksiin ja niiden asianomaisten toimien yhdentämiseen käyttämällä ohjelmien yhteisrahoitustoimea (yhteisrahoitetut eurooppalaisten kumppanuudet);
b)  osallistuminen ja rahoitusosuuden suorittaminen tutkimus- ja innovointitoimien ohjelmaan, mikä perustuu kumppaneiden taloudellisiin tai luontoissuorituksia koskeviin sitoumuksiin ja niiden asianomaisten toimien yhdentämiseen käyttämällä ohjelmien yhteisrahoitustoimea (yhteisrahoitetut eurooppalaisten kumppanuudet);
c)  osallistuminen ja rahoitusosuuden suorittaminen tutkimus- ja innovointiohjelmiin, joita toteuttavat useat jäsenvaltiot SEUT-sopimuksen 185 artiklan mukaisesti tai SEUT-sopimuksen 187 artiklan nojalla perustetut elimet, kuten yhteisyritykset, tai Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin osaamis- ja innovointiyhteisöt [EIT-asetuksen] mukaisesti (institutionaaliset eurooppalaiset kumppanuudet), jotka pannaan täytäntöön vain, jos muilla eurooppalaisten kumppanuuksien muodoilla ei voitaisi saavuttaa tavoitteita tai saada aikaan tarvittavia odotettuja vaikutuksia ja jos ne ovat perusteltuja pitkän aikajänteen ja pitkälle viedyn yhdentymisen kannalta, mukaan lukien kaikkien rahoitusosuuksien keskitetty hallinnointi.
c)  osallistuminen ja rahoitusosuuden ja/tai luontoissuoritusten suorittaminen tutkimus- ja innovointiohjelmiin, joita toteuttavat useat jäsenvaltiot SEUT-sopimuksen 185 artiklan mukaisesti tai SEUT-sopimuksen 187 artiklan nojalla perustetut elimet, kuten yhteisyritykset, tai Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin osaamis- ja innovointiyhteisöt [EIT-asetuksen] mukaisesti (institutionaaliset eurooppalaiset kumppanuudet), jotka pannaan täytäntöön vain, jos muilla eurooppalaisten kumppanuuksien muodoilla ei voitaisi saavuttaa tavoitteita tai saada aikaan tarvittavia odotettuja vaikutuksia ja jos ne ovat perusteltuja pitkän aikajänteen ja pitkälle viedyn yhdentymisen kannalta, mukaan lukien kaikkien rahoitusosuuksien keskitetty hallinnointi.
2.  Eurooppalaisten kumppanuuksien edellytyksenä on, että
2.  Eurooppalaisten kumppanuuksien edellytyksenä on, että
a)  ne perustetaan tapauksissa, joissa ne voivat saavuttaa Euroopan horisontti -ohjelman tavoitteet tehokkaammin kuin unioni yksin;
a)  ne perustetaan vain tapauksissa, joissa ne voivat saavuttaa Euroopan horisontti -ohjelman tavoitteet tehokkaammin verrattuna puiteohjelman muihin osiin;
b)  niiden periaatteina ovat unionin tasolla saatava lisäarvo, läpinäkyvyys, avoimuus, tuloksellisuus, vipuvaikutus, kaikkien osapuolten taloudellinen sitoutuminen pitkällä aikavälillä, joustavuus, johdonmukaisuus ja täydentävyys suhteessa unionin aloitteisiin sekä paikallisiin, alueellisiin, kansallisiin ja kansainvälisiin aloitteisiin;
b)  niiden periaatteina ovat unionin tasolla saatava lisäarvo, läpinäkyvyys, avoimuus, tuloksellisuus, vahva vipuvaikutus, kaikkien osapuolten taloudellinen ja/tai luontoissuorituksia koskeva sitoutuminen pitkällä aikavälillä, joustavuus, johdonmukaisuus ja täydentävyys suhteessa unionin aloitteisiin sekä paikallisiin, alueellisiin, kansallisiin ja kansainvälisiin aloitteisiin;
c)  ne ovat määräaikaisia ja sisältävät ehdot ohjelman rahoituksen lopettamiselle asteittain.
c)  ne ovat määräaikaisia ja sisältävät ehdot ohjelman rahoituksen lopettamiselle asteittain.
2 a.  Kaikki kumppanuudet on yksilöitävä puiteohjelman 6 artiklassa ja liitteessä III sekä erityisohjelman liitteessä I tarkoitetuissa strategisissa tutkimus- ja innovointisuunnitelmissa ennen kuin ne pannaan täytäntöön työohjelmissa tai -suunnitelmissa.
Niiden valintaa, täytäntöönpanoa, seurantaa, arviointia ja asteittaista lopettamista koskevat säännökset ja perusteet esitetään liitteessä III.
Niiden valintaa, täytäntöönpanoa, seurantaa, arviointia ja asteittaista lopettamista koskevat säännökset ja perusteet esitetään liitteessä III.
Tarkistukset 71 ja 172
Ehdotus asetukseksi
9 artikla
9 artikla
9 artikla
Talousarvio
Talousarvio
1.  Puiteohjelman toteuttamiseen varatut rahoituspuitteet vuosiksi 2021–2027 ovat 94 100 000 000 euroa nykyhintoina 1 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitetulle erityisohjelmalle ja lisäksi 1 artiklan 3 kohdan b alakohdassa tarkoitetulle erityisohjelmalle osoitettu määrä, joka vahvistetaan Euroopan puolustusrahastoa koskevassa asetuksessa ... .
1.  Puiteohjelman toteuttamiseen varatut rahoituspuitteet vuosiksi 2021–2027 ovat 120 000 000 000 euroa vuoden 2018 hintoina 1 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitetulle erityisohjelmalle ja lisäksi 1 artiklan 3 kohdan b alakohdassa tarkoitetulle erityisohjelmalle osoitettu määrä, joka vahvistetaan Euroopan puolustusrahastoa koskevassa asetuksessa ... .
2.  Edellä 1 kohdan virkkeen ensimmäisessä lauseessa tarkoitetun määrän ohjeellinen jakautuminen on seuraava:
2.  Edellä 1 kohdan virkkeen ensimmäisessä lauseessa tarkoitetun määrän ohjeellinen jakautuminen on seuraava:
a)  25 800 000 000 euroa pilarille I ”Avoin tiede” vuosiksi 2021–2027, josta
a)  27,42 prosenttia pilarille I ”Huipputason avoin tiede” vuosiksi 2021–2027, josta
1)  16 600 000 000 euroa Euroopan tutkimusneuvostolle;
1)  17,64 prosenttia Euroopan tutkimusneuvostolle;
2)  6 800 000 000 euroa Marie Skłodowska-Curie -toimille;
2)  7,23 prosenttia Marie Skłodowska-Curie -toimille;
3)  2 400 000 000 euroa tutkimusinfrastruktuureille;
3)  2,55 prosenttia tutkimusinfrastruktuureille;
b)  52 700 000 000 euroa pilarille II ”Maailmanlaajuiset haasteet ja teollisuuden kilpailukyky” vuosiksi 2021–2027, josta
b)  55,48 prosenttia pilarille II ”Maailmanlaajuiset haasteet ja Euroopan teollisuuden kilpailukyky” vuosiksi 2021–2027, josta
1)  7 700 000 000 euroa klusterille ”Terveys”;
1)  8,16 prosenttia klusterille ”Terveys”;
2)  2 800 000 000 euroa klusterille ”Osallisuutta edistävä ja turvallinen yhteiskunta”;
2)  2,50 prosenttia klusterille ”Osallisuutta edistävä ja luova yhteiskunta”;
2 a)  2,00 prosenttia klusterille ”Turvallinen yhteiskunta”;
3)  15 000 000 000 euroa klusterille ”Digitaalitalous ja -teknologia ja teollisuus”;
3)  15,94 prosenttia klusterille ”Digitaalitalous ja -teknologia, teollisuus ja avaruusala”;
4)  15 000 000 000 euroa klusterille ”Ilmasto, energia ja liikkuvuus”;
4)  15,84 prosenttia klusterille ”Ilmasto, energia ja liikkuvuus”;
5)  10 000 000 000 euroa klusterille ”Elintarvikkeet ja luonnonvarat”;
5)  9,00 prosenttia klusterille ”Elintarvikkeet, luonnonvarat ja maatalous”;
6)  2 200 000 000 euroa Yhteisen tutkimuskeskuksen (JRC) muille kuin ydinalan suorille toimille;
6)  2,04 prosenttia Yhteisen tutkimuskeskuksen (JRC) muille kuin ydinalan suorille toimille;
c)  13 500 000 000 euroa pilarille III ”Avoin innovointi” vuosiksi 2021–2027, josta
c)  12,71 prosenttia pilarille III ”Innovatiivinen Eurooppa” vuosiksi 2021–2027, josta
1)  10 500 000 000 euroa Euroopan innovaationeuvostolle, josta enimmillään 500 000 000 euroa Euroopan innovaatioekosysteemeille;
1)  8,71 prosenttia Euroopan innovaationeuvostolle (EIC), josta enimmillään 0,53 prosenttia Euroopan innovaatioekosysteemeille;
2)  3 000 000 000 euroa Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutille (EIT);
2)  4 prosenttia Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutille (EIT);
d)  2 100 000 000 euroa osalle ”Eurooppalaisen tutkimusalueen vahvistaminen” vuosiksi 2021–2027, josta
d)  4,39 prosenttia osalle ”Eurooppalaisen tutkimusalueen vahvistaminen”, joka käsittää seuraavat osiot:
1)  1 700 000 000 euroa osiolle ”huippuosaamisen jakaminen”;
1)  4,00 prosenttia osiolle ”Huippuosaamisen levittäminen ja osallistumisen laajentaminen koko unionissa”;
2)  400 000 000 euroa osiolle ”Euroopan tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän uudistaminen ja parantaminen”;
2)  0,39 prosenttia osiolle ”Euroopan tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän uudistaminen ja parantaminen”.
3.  Voidakseen reagoida odottamattomiin tilanteisiin tai uusiin tapahtumiin ja tarpeisiin komissio voi vuotuisen talousarviomenettelyn puitteissa poiketa 2 kohdassa tarkoitetuista määristä enintään 10 prosenttia. Tällainen poikkeaminen ei ole sallittua tämän artiklan 2 kohdan b alakohdan 6 alakohdassa tarkoitettujen määrien osalta ja tämän artiklan 2 kohdassa osalle ”Eurooppalaisen tutkimusalueen vahvistaminen” osoitetun kokonaismäärän osalta.
3.  Voidakseen reagoida odottamattomiin tilanteisiin tai uusiin tapahtumiin ja tarpeisiin komissio voi vuotuisen talousarviomenettelyn puitteissa poiketa 2 kohdassa tarkoitetuista määristä enintään 10 prosenttia, mukaan lukien assosioituneiden maiden rahoitusosuuksien jako.
3 a.  Ohjelman toimissa tuetaan ilmastotavoitteita tarvittaessa vähintään 35 prosentilla ohjelman menoista osana unionin yleistä tavoitetta ilmastotoimien valtavirtaistamisesta ja siitä, että unionin talousarviosta 30 prosentilla tuetaan ilmastotavoitteita.
3 b.  Vähintään 2,5 miljardia euroa osoitetaan asteittaista innovointia pk-yrityksissä tukeviin avustuksiin tämän asetuksen 43 a artiklassa ja päätöksen liitteessä I tarkoitetun välineen mukaisesti.
3 c.  Klusterin ”Osallisuutta edistävä ja luova yhteiskunta” määrärahoista 45 prosentilla tuetaan kulttuurialaa ja luovia toimialoja, unionin kulttuuriperintö mukaan lukien, koskevaa tutkimusta ja tähän sisältyy 300 miljoonaa euroa Euroopan kulttuuriperinnön pilvipalvelujen luomiseen erityisohjelman liitteessä I esitetyllä tavalla Euroopan parlamentille esitettävän vaikutustenarvioinnin jälkeen.
3 d.  Vähintään miljardi euroa on tarkoitus kohdentaa kvanttitutkimukseen pilariin II kuuluvassa klusterissa ”Digitaalitalous ja -teknologia, teollisuus ja avaruusala”.
4.  Edellä 1 kohdan virkkeen ensimmäisessä lauseessa tarkoitettu määrä voi myös kattaa valmistelusta, seurannasta, valvonnasta, tilintarkastuksesta, arvioinnista ja muista toimista aiheutuvia menoja, joita tarvitaan ohjelman hallintaan ja täytäntöönpanoon, mukaan lukien kaikki hallintokustannukset, sekä sen tavoitteiden saavuttamisen arviointiin. Lisäksi siitä voidaan kattaa menoja, jotka liittyvät selvityksiin, asiantuntijoiden kokouksiin ja tiedotus- ja viestintätoimiin, sikäli kuin ne liittyvät ohjelman tavoitteisiin, sekä tiedonkäsittelyyn ja -vaihtoon keskittyviin tietoteknisiin verkkoihin liittyviä menoja, mukaan lukien organisaation omat tietotekniikkavälineet ja muu tekninen ja hallinnollinen apu, jota tarvitaan ohjelman hallinnoinnissa.
4.  Edellä 1 kohdan virkkeen ensimmäisessä lauseessa tarkoitettu määrä voi myös kattaa valmistelusta, seurannasta, valvonnasta, tilintarkastuksesta, arvioinnista ja muista toimista aiheutuvia menoja, joita tarvitaan ohjelman hallintaan ja täytäntöönpanoon, mukaan lukien kaikki hallintokustannukset, sekä sen tavoitteiden saavuttamisen arviointiin. Nämä menot eivät saa ylittää viittä prosenttia ohjelman mukaisesta kokonaismäärästä. Lisäksi siitä voidaan kattaa menoja, jotka liittyvät selvityksiin, asiantuntijoiden kokouksiin ja tiedotus- ja viestintätoimiin, sikäli kuin ne liittyvät ohjelman tavoitteisiin, sekä tiedonkäsittelyyn ja -vaihtoon keskittyviin tietoteknisiin verkkoihin liittyviä menoja, mukaan lukien organisaation omat tietotekniikkavälineet ja muu tekninen ja hallinnollinen apu, jota tarvitaan ohjelman hallinnoinnissa.
5.  Talousarvioon voidaan 4 kohdassa tarkoitettujen kulujen kattamiseksi tarvittaessa sisällyttää määrärahoja myös vuoden 2027 jälkeen, jotta voidaan hallinnoida toimia, joita ei ole saatu päätökseen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2027.
5.  Talousarvioon voidaan 4 kohdassa tarkoitettujen kulujen kattamiseksi tarvittaessa sisällyttää määrärahoja myös vuoden 2027 jälkeen, jotta voidaan hallinnoida toimia, joita ei ole saatu päätökseen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2027.
6.  Useamman kuin yhden varainhoitovuoden aikana toteutettavia toimia koskevat talousarviositoumukset voidaan jakaa usealle eri varainhoitovuodelle vuotuisiksi eriksi.
6.  Useamman kuin yhden varainhoitovuoden aikana toteutettavia toimia koskevat talousarviositoumukset voidaan jakaa usealle eri varainhoitovuodelle vuotuisiksi eriksi.
7.  Menot, jotka aiheutuvat ensimmäiseen työohjelmaan sisältyvien hankkeiden toimista, voivat olla avustuskelpoisia 1 päivästä tammikuuta 2021, sanotun kuitenkaan rajoittamatta varainhoitoasetuksen soveltamista.
7.  Menot, jotka aiheutuvat ensimmäiseen työohjelmaan sisältyvien hankkeiden toimista, voivat olla avustuskelpoisia 1 päivästä tammikuuta 2021, sanotun kuitenkaan rajoittamatta varainhoitoasetuksen soveltamista.
8.  Yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin puitteissa jäsenvaltioille osoitetut resurssit, jotka ovat siirtokelpoisia asetuksen (EU) XX [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 21 artiklan mukaisesti, voidaan niiden pyynnöstä siirtää ohjelmaan. Komissio käyttää kyseisiä varoja joko suoraan varainhoitoasetuksen 62 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti tai välillisesti saman artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti. Kyseisiä varoja on mahdollisuuksien mukaan käytettävä asianomaisen jäsenvaltion hyväksi.
poistetaan
9.  Euroopan horisontti on suunniteltu toteutettavaksi synergiassa unionin muiden rahoitusohjelmien kanssa. Ei-tyhjentävä luettelo synergioista unionin muiden rahoitusohjelmien kanssa sisältyy liitteeseen IV.
poistetaan
Tarkistus 72
Ehdotus asetukseksi
10 artikla
10 artikla
10 artikla
Avoin saatavuus ja avoin data
Avoin saatavuus ja avoin data
1.  Ohjelmasta rahoitetun tutkimuksen tuloksena olevien tieteellisten julkaisujen avoin saatavuus on varmistettava 35 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Tutkimusdatan avoin saatavuus on varmistettava noudattaen periaatetta ”niin avointa kuin mahdollista ja niin suljettua kuin välttämätöntä”. Muiden tutkimustulosten avointa saatavuutta on edistettävä.
1.  Ohjelmasta rahoitetun tutkimuksen tuloksena olevien tieteellisten julkaisujen avoin saatavuus on varmistettava 35 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Tutkimusdatan avoin saatavuus on varmistettava noudattaen periaatetta ”niin avointa kuin mahdollista ja niin suljettua kuin välttämätöntä”.
1 a.  Tutkimusdatan avoimen saatavuuden yhteydessä on tunnustettava saatavuutta koskevien eri järjestelmien tarve unionin taloudellisen edun, teollis- ja tekijänoikeuksien, henkilötietojen suojan ja luottamuksellisuuden, turvallisuusnäkökohtien ja muiden oikeutettujen etujen vuoksi, mukaan lukien opt out -mahdollisuus. Hankkeen aikana toteutettuja datanhallintasuunnitelmia pidetään tukikelpoisina kustannuksina.
1 b.  Tieteellisten julkaisujen ja tutkimusdatan vastavuoroista avointa saatavuutta on edistettävä kansainvälisesti ottaen huomioon unionin kilpailukykyyn liittyvät ja teolliset edut. Vastavuoroista avointa saatavuutta on edistettävä erityisesti kaikissa kolmansien maiden kanssa tehtävissä assosiaatiosopimuksissa ja tiede- ja teknologiayhteistyösopimuksissa, mukaan lukien ohjelman välillisestä hallinnoinnista vastaavien rahoituselinten allekirjoittamat sopimukset.
2.  Tutkimusdatan vastuullinen hallinnointi on varmistettava noudattaen FAIR-periaatteita (löydettävyys, saavutettavuus, yhteentoimivuus ja uudelleenkäytettävyys).
2.  Tutkimusdatan vastuullinen hallinnointi on varmistettava noudattaen FAIR-periaatteita (datan löydettävyys, saavutettavuus, yhteentoimivuus ja uudelleenkäytettävyys).
3.  Tutkimustulosten avointa saatavuutta ja tutkimusdatan vastuullista hallinnointia pidemmälle meneviä avoimen tieteen käytäntöjä on edistettävä.
3.  Tutkimusdatan ja tieteellisten julkaisujen avointa saatavuutta ja tutkimusdatan vastuullista hallinnointia pidemmälle meneviä avoimen tieteen käytäntöjä on edistettävä.
Tarkistus 73
Ehdotus asetukseksi
11 artikla
11 artikla
11 artikla
Täydentävä ja yhdistetty rahoitus
Täydentävä, yhdistetty ja kumulatiivinen rahoitus
1.   Euroopan horisontti -ohjelma pannaan täytäntöön synergiassa unionin muiden rahoitusohjelmien kanssa, ja samalla pyritään yksinkertaistamaan hallintoa mahdollisimman paljon. Ei-tyhjentävä luettelo synergioista muiden rahoitusohjelmien kanssa sisältyy liitteeseen IV. Euroopan horisontti -ohjelman yksiä yhteisiä sääntöjä sovelletaan yhteisrahoitettuun t&k&i-toimeen.
Toimet, joilla on myönnetty huippuosaamismerkki tai jotka täyttävät kaikki seuraavat vertailuehdot:
2.   Huippuosaamismerkki myönnetään ohjelman kaikissa osissa. Toimet, joille on myönnetty huippuosaamismerkki tai jotka täyttävät kaikki seuraavat vertailuehdot:
a)  ne on arvioitu ehdotuspyynnön puitteissa ohjelman mukaisesti;
a)  ne on arvioitu ehdotuspyynnön puitteissa ohjelman mukaisesti;
b)  ne täyttävät kyseisen ehdotuspyynnön vähimmäislaatuvaatimukset;
b)  ne täyttävät kyseisen ehdotuspyynnön vähimmäislaatuvaatimukset;
c)  niitä ei voida rahoittaa kyseisen ehdotuspyynnön puitteissa budjettirajoitusten vuoksi;
c)  niitä ei voida rahoittaa kyseisen ehdotuspyynnön puitteissa budjettirajoitusten vuoksi;
voivat saada tukea Euroopan aluekehitysrahastosta, koheesiorahastosta, Euroopan sosiaalirahastosta plus tai Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta asetuksen (EU) XX [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [67] artiklan 5 kohdan ja asetuksen (EU) XX [yhteisen maatalouspolitiikan rahoitusta, hallinnointia ja seurantaa koskeva asetus] [8] artiklan mukaisesti, edellyttäen että kyseiset toimet ovat asianomaisen ohjelman tavoitteiden mukaisia. Tällöin sovelletaan tukea myöntävän rahaston sääntöjä.
voivat saada tukea kansallisista tai alueellista rahastoista, mukaan lukien Euroopan aluekehitysrahastosta, koheesiorahastosta, Euroopan sosiaalirahastosta plus tai Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta asetuksen (EU) XX [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [67] artiklan 5 kohdan ja asetuksen (EU) XX [yhteisen maatalouspolitiikan rahoitusta, hallinnointia ja seurantaa koskeva asetus] [8] artiklan mukaisesti, edellyttämättä minkäänlaista uutta hakemusta tai arviointia ja edellyttäen että kyseiset toimet ovat asianomaisen ohjelman tavoitteiden mukaisia. Valtiontukisääntöjä lukuun ottamatta tällöin sovelletaan tukea myöntävän rahaston sääntöjä.
2 a.   Asetuksen (EU) XX [...yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 21 artiklan mukaisesti hallintoviranomainen voi vapaaehtoispohjalta pyytää, että osa sen määrärahoista siirretään Euroopan horisontti -ohjelmaan. Siirretyt varat otetaan käyttöön Euroopan horisontti -ohjelman sääntöjen mukaisesti. Lisäksi komissio varmistaa, että tällaiset siirretyt varat kohdennetaan kokonaan ohjelmille ja/tai hankkeille, jotka pannaan tapauksen mukaan täytäntöön siinä jäsenvaltiossa tai sillä alueella, josta ne ovat lähtöisin.
2 b.   Komissio sisällyttää tässä artiklassa tarkoitetut määrärahat hakijoiden ennakkoluvalla valittuja hankkeita koskeviin tietojärjestelmiin, jotta mahdollistetaan nopea tietojenvaihto ja jotta rahoitusviranomaiset voivat myöntää rahoitusta valituille toimille.
Toimi, joka on saanut rahoitusta jostain muusta unionin ohjelmasta, voi saada rahoitusta myös tästä ohjelmasta edellyttäen, että rahoitusosuudet eivät kata samoja kuluja.
Tarkistus 74
Ehdotus asetukseksi
12 artikla
12 artikla
12 artikla
Ohjelmaan assosioituneet kolmannet maat
Ohjelmaan assosioituneet kolmannet maat
1.  Ohjelmaan voivat assosioitua seuraavat kolmannet maat:
1.  Ohjelmaan voivat assosioitua seuraavat kolmannet maat:
a)  Euroopan vapaakauppaliiton (EFTA) jäsenet, jotka ovat Euroopan talousalueen (ETA) jäseniä, ETA-sopimuksessa vahvistettujen edellytysten mukaisesti;
a)  Euroopan vapaakauppaliiton (EFTA) jäsenet, jotka ovat Euroopan talousalueen (ETA) jäseniä, ETA-sopimuksessa vahvistettujen edellytysten mukaisesti;
b)  unioniin liittymässä olevat maat, ehdokasmaat ja mahdolliset ehdokkaat niitä koskevissa puitesopimuksissa ja assosiaationeuvoston päätöksissä tai vastaavissa sopimuksissa vahvistettujen, kyseisten maiden osallistumista unionin ohjelmiin koskevien yleisten periaatteiden ja ehtojen mukaisesti sekä unionin ja kyseisten maiden välisissä sopimuksissa vahvistettuja erityisiä edellytyksiä noudattaen;
b)  unioniin liittymässä olevat maat, ehdokasmaat ja mahdolliset ehdokkaat niitä koskevissa puitesopimuksissa ja assosiaationeuvoston päätöksissä tai vastaavissa sopimuksissa vahvistettujen, kyseisten maiden osallistumista unionin ohjelmiin koskevien yleisten periaatteiden ja ehtojen mukaisesti sekä unionin ja kyseisten maiden välisissä sopimuksissa vahvistettuja erityisiä edellytyksiä noudattaen;
c)  Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvat maat niitä koskevissa puitesopimuksissa ja assosiaationeuvoston päätöksissä tai vastaavissa sopimuksissa vahvistettujen, kyseisten maiden osallistumista unionin ohjelmiin koskevien yleisten periaatteiden ja ehtojen mukaisesti sekä unionin ja kyseisten maiden välisissä sopimuksissa vahvistettuja erityisiä edellytyksiä noudattaen;
c)  Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvat maat niitä koskevissa puitesopimuksissa ja assosiaationeuvoston päätöksissä tai vastaavissa sopimuksissa vahvistettujen, kyseisten maiden osallistumista unionin ohjelmiin koskevien yleisten periaatteiden ja ehtojen mukaisesti sekä unionin ja kyseisten maiden välisissä sopimuksissa vahvistettuja erityisiä edellytyksiä noudattaen;
d)  kolmannet maat ja alueet, jotka täyttävät kaikki seuraavat ehdot:
d)  kolmannet maat ja alueet, jotka täyttävät kaikki seuraavat ehdot:
i.  hyvät tiede-, teknologia- ja innovointivalmiudet;
i.  hyvät tiede-, teknologia- ja innovointivalmiudet;
ii.  demokraattisten instituutioiden tukema sitoutuminen sääntöihin perustuvaan avoimeen markkinatalouteen, mukaan lukien teollis- ja tekijänoikeuksien oikeudenmukainen ja tasapuolinen kohtelu;
ii.  demokraattisten instituutioiden tukema sitoutuminen sääntöihin perustuvaan avoimeen markkinatalouteen, mukaan lukien teollis- ja tekijänoikeuksien oikeudenmukainen ja tasapuolinen kohtelu sekä ihmisoikeuksien kunnioittaminen;
iii.  kansalaisten taloudellisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin parantamiseen tähtäävien politiikkojen aktiivinen edistäminen.
iii.  kansalaisten taloudellisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin parantamiseen tähtäävien politiikkojen aktiivinen edistäminen.
Kunkin edellä d alakohdassa tarkoitetun kolmannen maan assosioituminen ohjelmaan tapahtuu kyseisen kolmannen maan osallistumisesta yhteen tai useampaan unionin ohjelmaan tehdyssä erityisessä sopimuksessa vahvistettujen edellytysten mukaisesti edellyttäen, että kyseisellä sopimuksella
Kunkin edellä d alakohdassa tarkoitetun kolmannen maan täysi tai osittainen assosioituminen ohjelmaan tapahtuu unionin etujen arvioinnin perusteella. Se tapahtuu erityisesti kyseisen kolmannen maan osallistumisesta yhteen tai useampaan unionin ohjelmaan tehdyssä erityisessä sopimuksessa vahvistettujen edellytysten mukaisesti edellyttäen, että kyseisellä sopimuksella
–  varmistetaan asianmukainen tasapaino unionin ohjelmiin osallistuvan kolmannen maan maksamien rahoitusosuuksien ja sen saamien hyötyjen välillä;
–  varmistetaan asianmukainen tasapaino unionin ohjelmiin osallistuvan kolmannen maan maksamien rahoitusosuuksien ja sen saamien hyötyjen välillä;
–   annetaan oikeus koordinoida ohjelmaan kuuluvaa toimea edellyttäen, että se hyödyttää unionia ja että unionin taloudellisten etujen suojaaminen varmistetaan;
–  vahvistetaan ohjelmiin osallistumisen edellytykset, mukaan lukien yksittäisiin ohjelmiin maksettavien rahoitusosuuksien ja niiden hallintokustannusten laskentatapa. Maksettavia rahoitusosuuksia pidetään käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina varainhoitoasetuksen 21 artiklan 5 kohdan mukaisesti;
–  vahvistetaan ohjelmaan osallistumisen edellytykset, mukaan lukien yksittäisiin (ala)ohjelmiin maksettavien rahoitusosuuksien ja niiden hallintokustannusten laskentatapa. Maksettavia rahoitusosuuksia pidetään käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina varainhoitoasetuksen 21 artiklan 5 kohdan mukaisesti;
–  taataan unionin oikeus varmistaa varainhoidon moitteettomuus ja suojata taloudellisia etujaan.
–  taataan unionin oikeus varmistaa varainhoidon moitteettomuus ja suojata unionin taloudellisia etuja.
2.  Ohjelmaan assosioitumisen laajuudessa on kunkin kolmannen maan osalta otettava huomioon tavoite edistää talouskasvua unionissa innovoinnin kautta. Ohjelman osia voidaan näin ollen sulkea pois assosiaatiosopimuksesta jonkin tietyn maan osalta, lukuun ottamatta ETA:n jäseniä, unioniin liittymässä olevia maita, ehdokasmaita ja mahdollisia ehdokkaita.
2.  Ohjelmaan assosioitumisen laajuudessa on kunkin kolmannen maan osalta otettava huomioon tavoite edistää talouskasvua unionissa innovoinnin kautta ja välttää aivovuotoa unionista. Ohjelmaan kuuluvia yhden rahoituksen saajan osia, etenkin yksityisiä oikeussubjekteja koskevia osia, voidaan näin ollen sulkea pois assosiaatiosopimuksesta jonkin tietyn maan osalta, lukuun ottamatta ETA:n jäseniä, unioniin liittymässä olevia maita, ehdokasmaita ja mahdollisia ehdokkaita.
3.  Assosiaatiosopimuksessa on tarvittaessa määrättävä unioniin sijoittautuneiden oikeussubjektien osallistumisesta assosioituneiden maiden vastaaviin ohjelmiin siinä määriteltyjen edellytysten mukaisesti.
3.  Assosiaatiosopimuksessa on tarvittaessa määrättävä unioniin sijoittautuneiden oikeussubjektien vastavuoroisesta osallistumisesta assosioituneiden maiden vastaaviin ohjelmiin siinä määriteltyjen edellytysten mukaisesti ja pyrittävä siihen.
4.  Rahoitusosuuden suuruuden määrittävissä ehdoissa on varmistettava, että mahdollinen merkittävä epätasapaino suhteessa määrään, jonka assosioituneeseen maahan sijoittautuneet oikeussubjektit saavat ohjelmaan osallistumisen kautta, oikaistaan automaattisesti ottaen huomioon kustannukset ohjelman hallinnoinnissa täytäntöönpanossa ja toiminnassa.
4.  Rahoitusosuuden suuruuden määrittävissä assosiaatiosopimuksen ehdoissa on varmistettava, että mahdollinen epätasapaino suhteessa määrään, jonka assosioituneeseen maahan sijoittautuneet oikeussubjektit saavat ohjelmaan osallistumisen kautta, oikaistaan automaattisesti kahden vuoden välein ottaen huomioon kustannukset ohjelman hallinnoinnissa, täytäntöönpanossa ja toiminnassa.
4 a.  Kaikkien assosioituneiden maiden rahoitusosuudet sisällytetään ohjelman asiaankuuluviin osiin edellyttäen, että 9 artiklan 2 kohdassa täsmennettyä talousarviovarojen jakautumista noudatetaan. Komissio ilmoittaa neuvostolle ja Euroopan parlamentille vuotuisen talousarviomenettelyn aikana ohjelman kunkin osan kokonaismäärärahat ja yksilöi kunkin assosioituneen maan sekä yksittäiset rahoitusosuudet ja niitä koskevan rahoitustasapainon.
Tarkistus 75
Ehdotus asetukseksi
14 artikla – otsikko
Avustuskelpoiset toimet
Avustuskelpoiset toimet ja eettiset periaatteet
Tarkistus 76
Ehdotus asetukseksi
15 artikla
15 artikla
15 artikla
Etiikka
Etiikka
1.  Ohjelmaan kuuluvissa toimissa on noudatettava eettisiä periaatteita sekä asiaankuuluvaa kansallista, unionin ja kansainvälistä lainsäädäntöä, joihin sisältyvät Euroopan unionin perusoikeuskirja sekä Euroopan ihmisoikeussopimus ja sen lisäpöytäkirjat.
1.  Ohjelmaan kuuluvissa toimissa on noudatettava eettisiä periaatteita sekä asiaankuuluvaa kansallista, unionin ja kansainvälistä lainsäädäntöä, joihin sisältyvät Euroopan unionin perusoikeuskirja sekä Euroopan ihmisoikeussopimus ja sen lisäpöytäkirjat.
Erityisesti on otettava huomioon suhteellisuusperiaate, oikeus yksityisyyteen, oikeus henkilötietojen suojaan, oikeus henkilön fyysiseen ja psyykkiseen koskemattomuuteen, oikeus syrjimättömyyteen ja tarve varmistaa ihmisten terveyden korkeatasoinen suojelu.
2.  Toimeen osallistuvien oikeussubjektien on toimitettava
2.  Toimeen osallistuvien oikeussubjektien on toimitettava
a)  eettinen itsearviointi, jossa yksilöidään ja eritellään kaikki rahoitettavien toimien tavoitteeseen, täytäntöönpanoon ja todennäköiseen vaikutukseen liittyvät ennakoitavissa olevat eettiset kysymykset, mukaan lukien vahvistus 1 kohdan vaatimusten mukaisuudesta sekä kuvaus siitä, miten se varmistetaan;
a)  eettinen itsearviointi, jossa yksilöidään ja eritellään kaikki rahoitettavien toimien tavoitteeseen, täytäntöönpanoon ja todennäköiseen vaikutukseen liittyvät ennakoitavissa olevat eettiset kysymykset, mukaan lukien vahvistus 1 kohdan vaatimusten mukaisuudesta sekä kuvaus siitä, miten se varmistetaan;
b)  vahvistus siitä, että toimissa noudatetaan tutkimustoiminnan integriteettiä koskevia eurooppalaisia käytännesääntöjä (European Code of Conduct for Research Integrity, ALLEA) ja ettei rahoituksen ulkopuolelle jätettyjä toimia toteuteta;
b)  vahvistus siitä, että toimissa noudatetaan tutkimustoiminnan integriteettiä koskevia eurooppalaisia käytännesääntöjä (European Code of Conduct for Research Integrity, ALLEA) ja ettei rahoituksen ulkopuolelle jätettyjä toimia toteuteta;
c)  unionin ulkopuolella toteuttavien toimien tapauksessa vahvistus siitä, että samat toimet olisi sallittu myös jossakin jäsenvaltiossa; ja
c)  unionin ulkopuolella toteuttavien toimien tapauksessa vahvistus siitä, että samat toimet olisi sallittu myös jossakin jäsenvaltiossa; ja
d)  sellaisten toimien osalta, joihin liittyy ihmisalkion kantasolujen käyttöä, soveltuvin osin tiedot lupa- ja valvontatoimenpiteistä, jotka asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on toteutettava, sekä tiedot eettisistä hyväksynnöistä, jotka on saatava ennen kyseisten toimien aloittamista.
d)  sellaisten toimien osalta, joihin liittyy ihmisalkion kantasolujen käyttöä, soveltuvin osin tiedot lupa- ja valvontatoimenpiteistä, jotka asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on toteutettava, sekä tiedot eettisistä hyväksynnöistä, jotka on saatava ennen kyseisten toimien aloittamista.
3.  Ehdotukset on seulottava järjestelmällisesti, jotta voidaan tunnistaa toimet, joihin liittyy monimutkaisia tai vakavia eettisiä kysymyksiä, ja teettää niistä eettinen arviointi. Eettisen arvioinnin suorittaa komissio, jollei tätä tehtävää siirretä rahoituselimelle. Eettinen arviointi on pakollinen, jos toimiin liittyy ihmisalkioiden kantasolujen tai ihmisalkioiden käyttöä. Eettiset seulonnat ja arvioinnit on suoritettava eettisten kysymysten asiantuntijoiden tuella. Komissio ja rahoituselimet varmistavat eettisten menettelyjen mahdollisimman laajan läpinäkyvyyden.
3.  Ehdotukset on seulottava järjestelmällisesti, jotta voidaan tunnistaa toimet, joihin liittyy monimutkaisia tai vakavia eettisiä kysymyksiä, ja teettää niistä eettinen arviointi. Eettisen arvioinnin suorittaa komissio, jollei tätä tehtävää siirretä rahoituselimelle. Eettinen arviointi on pakollinen, jos toimiin liittyy ihmisalkioiden kantasolujen tai ihmisalkioiden käyttöä. Eettiset seulonnat ja arvioinnit on suoritettava eettisten kysymysten asiantuntijoiden tuella. Komissio ja rahoituselimet varmistavat eettisten menettelyjen läpinäkyvyyden.
4.  Toimeen osallistuvien oikeussubjektien on hankittava kaikki hyväksynnät tai muut pakolliset asiakirjat asianomaisilta kansallisilta tai paikallisilta eettisiltä lautakunnilta tai muilta elimiltä, kuten tietosuojaviranomaisilta, ennen asianomaisten toimien aloittamista. Nämä asiakirjat on säilytettävä ja toimitettava pyynnöstä komissiolle tai rahoituselimelle.
4.  Toimeen osallistuvien oikeussubjektien on hankittava kaikki hyväksynnät tai muut pakolliset asiakirjat asianomaisilta kansallisilta tai paikallisilta eettisiltä lautakunnilta tai muilta elimiltä, kuten tietosuojaviranomaisilta, ennen asianomaisten toimien aloittamista. Nämä asiakirjat on säilytettävä ja toimitettava pyynnöstä komissiolle tai rahoituselimelle.
5.  Tarvittaessa eettiset tarkastukset suorittaa komissio tai rahoituselin. Vakavien tai monimutkaisten eettisten kysymysten tapauksessa tarkastukset suorittaa komissio, jollei tätä tehtävää siirretä rahoituselimelle.
5.  Tarvittaessa eettiset tarkastukset suorittaa komissio tai rahoituselin. Vakavien tai monimutkaisten eettisten kysymysten tapauksessa tarkastukset suorittaa komissio, jollei tätä tehtävää siirretä rahoituselimelle.
Eettiset tarkastukset on suoritettava eettisten kysymysten asiantuntijoiden tuella.
Eettiset tarkastukset on suoritettava eettisten kysymysten asiantuntijoiden tuella.
6.  Toimet, jotka eivät ole eettisesti hyväksyttäviä, voidaan hylätä tai irtisanoa milloin tahansa.
6.  Toimet, jotka eivät ole eettisesti hyväksyttäviä, hylätään tai lopetetaan heti, kun havaitaan, että niitä ei voida hyväksyä eettisesti.
Tarkistus 77
Ehdotus asetukseksi
16 artikla
16 artikla
16 artikla
Turvallisuus
Turvallisuus
1.  Ohjelmaan kuuluvissa toimissa on noudatettava sovellettavia turvallisuussääntöjä, erityisesti turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamiseksi luvattomalta paljastamiselta, mukaan lukien sovellettava kansallinen ja unionin oikeus. Tapauksissa, joissa unionin ulkopuolella suoritettavassa tutkimuksessa käytetään ja/tai tuotetaan turvallisuusluokiteltuja tietoja, on tarpeen edellyttää, että edellä mainittujen vaatimusten noudattamisen lisäksi on tehtävä turvallisuussopimus unionin ja sen kolmannen maan välillä, jossa tutkimus suoritetaan.
1.  Ohjelmaan kuuluvissa toimissa on noudatettava sovellettavia turvallisuussääntöjä, erityisesti turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamiseksi luvattomalta paljastamiselta, mukaan lukien sovellettava kansallinen ja unionin oikeus. Tapauksissa, joissa unionin ulkopuolella suoritettavassa tutkimuksessa käytetään ja/tai tuotetaan turvallisuusluokiteltuja tietoja, on tarpeen edellyttää, että edellä mainittujen vaatimusten noudattamisen lisäksi on tehtävä turvallisuussopimus unionin ja sen kolmannen maan välillä, jossa tutkimus suoritetaan.
2.  Ehdotusten on tarvittaessa sisällettävä turvallisuutta koskeva itsearviointi, jossa yksilöidään mahdolliset turvallisuuskysymykset ja eritellään, miten näihin kysymyksiin puututaan sovellettavan kansallisen ja unionin oikeuden noudattamiseksi.
2.  Ehdotusten on tarvittaessa sisällettävä turvallisuutta koskeva itsearviointi, jossa yksilöidään mahdolliset turvallisuuskysymykset ja eritellään, miten näihin kysymyksiin puututaan sovellettavan kansallisen ja unionin oikeuden noudattamiseksi.
3.  Tarvittaessa komissio tai rahoituselin tekee turvallisuustarkastelun ehdotuksista, joihin liittyy turvallisuuskysymyksiä.
3.  Tarvittaessa komissio tai rahoituselin tekee turvallisuustarkastelun ehdotuksista, joihin liittyy turvallisuuskysymyksiä.
4.  Soveltuvin osin toimissa on noudatettava päätöstä (EU, Euratom) 2015/444 ja sen täytäntöönpanosääntöjä.
4.  Soveltuvin osin toimissa on noudatettava päätöstä (EU, Euratom) 2015/444 ja sen täytäntöönpanosääntöjä.
5.  Toimeen osallistuvien oikeussubjektien on varmistettava toimessa käytettyjen ja/tai tuotettujen turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaaminen luvattomalta paljastamiselta. Niiden on esitettävä todisteet henkilö- ja/tai yhteisöturvallisuusselvityksestä asianomaisille kansallisille turvallisuusviranomaisille ennen kyseisten toimien aloittamista.
5.  Toimeen osallistuvien oikeussubjektien on varmistettava toimessa käytettyjen ja/tai tuotettujen turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaaminen luvattomalta paljastamiselta. Niiden on esitettävä todisteet henkilö- ja/tai yhteisöturvallisuusselvityksestä asianomaisille kansallisille turvallisuusviranomaisille ennen kyseisten toimien aloittamista komission tai rahoituselimen pyynnöstä.
6.  Jos ulkopuolisten asiantuntijoiden on käsiteltävä turvallisuusluokiteltuja tietoja, heille on tehtävä asianmukainen luotettavuusselvitys ennen nimittämistä.
6.  Jos ulkopuolisten asiantuntijoiden on käsiteltävä turvallisuusluokiteltuja tietoja, heille on tehtävä asianmukainen luotettavuusselvitys ennen nimittämistä.
7.  Tarvittaessa komissio tai rahoituselin voi suorittaa turvallisuustarkastuksia.
7.  Tarvittaessa komissio tai rahoituselin voi suorittaa turvallisuustarkastuksia.
8.  Toimet, joissa ei noudateta turvallisuussääntöjä, voidaan hylätä tai irtisanoa milloin tahansa.
8.  Toimet, joissa ei noudateta turvallisuussääntöjä, voidaan hylätä tai irtisanoa milloin tahansa.
Tarkistus 78
Ehdotus asetukseksi
18 artikla
18 artikla
18 artikla
Osallistumiskelpoiset oikeussubjektit
Osallistumiskelpoiset oikeussubjektit
1.  Jokainen oikeussubjekti sijoittautumispaikastaan riippumatta tai kansainvälinen järjestö voi osallistua toimiin ohjelman puitteissa edellyttäen, että tässä asetuksessa säädetyt ehdot sekä mahdolliset työohjelmassa tai ehdotuspyynnössä esitetyt edellytykset täyttyvät.
1.  Jokainen oikeussubjekti sijoittautumispaikastaan riippumatta, mukaan lukien assosioitumattomien kolmansien maiden oikeussubjektit, tai kansainvälinen järjestö voi osallistua toimiin ohjelman puitteissa edellyttäen, että tässä asetuksessa säädetyt ehdot sekä mahdolliset työohjelmassa tai ehdotuspyynnössä esitetyt edellytykset täyttyvät.
2.  Oikeussubjektien on oltava osa konsortiota, joka käsittää vähintään kolme riippumatonta oikeussubjektia, joista kukin on sijoittautunut eri jäsenvaltioon tai assosioituneeseen maahan ja joista vähintään yksi on sijoittautunut jäsenvaltioon, jollei
2.  Oikeussubjektien on oltava osa konsortiota, joka käsittää vähintään kolme riippumatonta oikeussubjektia, joista kukin on sijoittautunut eri jäsenvaltioon, mukaan lukien syrjäisimmät alueet, tai assosioituneeseen maahan ja joista vähintään kaksi on sijoittautunut jäsenvaltioon, jollei toimi ole jokin 3 tai 4 kohdassa tarkoitettu toimi.
a)  työohjelmassa säädetä toisin, jos se on perusteltua;
b)  toimi on jokin 3 tai 4 kohdassa tarkoitettu toimi.
3.  Euroopan tutkimusneuvoston (ERC) tieteen eturintamassa toteutettavat toimet, Euroopan innovaationeuvoston (EIC) toimet, koulutus- ja liikkuvuustoimet tai ohjelmien yhteisrahoitustoimet voi toteuttaa yksi tai useampi oikeussubjekti, joista yhden on oltava sijoittautunut johonkin jäsenvaltioon tai assosioituneeseen maahan.
3.  Euroopan tutkimusneuvoston (ERC) tieteen eturintamassa toteutettavat toimet, Euroopan innovaationeuvoston (EIC) toimet, koulutus- ja liikkuvuustoimet tai ohjelmien yhteisrahoitustoimet voi toteuttaa yksi tai useampi oikeussubjekti, joista yhden on oltava sijoittautunut johonkin jäsenvaltioon tai soveltuvin osin 12 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun assosioituneeseen maahan.
4.  Koordinointi- ja tukitoimet voi toteuttaa yksi tai useampi oikeussubjekti, joka voi olla sijoittautunut jäsenvaltioon, assosioituneeseen maahan tai johonkin muuhun kolmanteen maahan.
4.  Koordinointi- ja tukitoimet voi toteuttaa yksi tai useampi oikeussubjekti, joka voi olla sijoittautunut jäsenvaltioon tai assosioituneeseen maahan tai johonkin muuhun kolmanteen maahan.
5.  Unioniin strategisiin voimavaroihin, etuihin, autonomiaan tai turvallisuuteen liittyvien toimien osalta työohjelmassa voidaan määrätä, että osallistuminen voidaan rajoittaa oikeussubjekteihin, jotka ovat sijoittautuneet ainoastaan jäsenvaltioihin, tai oikeussubjekteihin, jotka ovat sijoittautuneet joko jäsenvaltioihin tai vain tiettyihin assosioituneisiin tai muihin kolmansiin maihin.
5.  Unioniin strategisiin voimavaroihin, etuihin, autonomiaan tai turvallisuuteen liittyvien toimien osalta työohjelmassa voidaan määrätä, että osallistuminen voidaan rajoittaa oikeussubjekteihin, jotka ovat sijoittautuneet ainoastaan jäsenvaltioihin, tai oikeussubjekteihin, jotka ovat sijoittautuneet joko jäsenvaltioihin tai vain tiettyihin assosioituneisiin tai muihin kolmansiin maihin.
6.  Työohjelmassa voidaan 2, 3, 4 ja 5 kohdassa esitettyjen osallistumisehtojen lisäksi säätää muista osallistumisehdoista toimintapoliittisten erityisvaatimusten tai toimen luonteen ja tavoitteiden mukaan, muun muassa oikeussubjektien lukumäärästä, oikeussubjektin tyypistä ja sijoittautumispaikasta.
6.  Työohjelmassa voidaan 2, 3, 4 ja 5 kohdassa esitettyjen osallistumisehtojen lisäksi säätää muista osallistumisehdoista toimintapoliittisten erityisvaatimusten tai toimen luonteen ja tavoitteiden mukaan, muun muassa oikeussubjektien lukumäärästä, oikeussubjektin tyypistä ja sijoittautumispaikasta.
7.  Toimissa, jotka hyötyvät 9 artiklan 8 kohdassa tarkoitetuista määristä, osallistuminen rajoitetaan yhteen oikeussubjektiin, joka on sijoittautunut määrät siirtävän hallintoviranomaisen lainkäyttöalueelle, ellei kyseisen hallintoviranomaisen kanssa sovita ja työohjelmassa määrätä toisin.
7.  Toimissa, jotka hyötyvät 11 artiklassa tarkoitetuista määristä, osallistuminen rajoitetaan yhteen oikeussubjektiin, joka on sijoittautunut määrät siirtävän hallintoviranomaisen lainkäyttöalueelle, ellei kyseisen hallintoviranomaisen kanssa sovita ja työohjelmassa määrätä toisin.
8.  Yhteinen tutkimuskeskus voi osallistua toimiin, jos tästä mainitaan työohjelmassa.
8.  Yhteinen tutkimuskeskus voi osallistua toimiin, jos tästä mainitaan työohjelmassa.
9.  Yhteisen tutkimuskeskuksen, kansainvälisten eurooppalaisten tutkimusjärjestöjen ja unionin oikeuden nojalla perustettujen oikeussubjektien katsotaan olevan sijoittautuneita muuhun jäsenvaltioon kuin niihin, joihin muut toimeen osallistuvat oikeussubjektit ovat sijoittautuneet.
10.  Euroopan tutkimusneuvoston (ERC) tieteen eturintamassa toteutettavissa toimissa ja koulutus- ja liikkuvuustoimissa kansainvälisten järjestöjen, joiden päätoimipaikka on jossakin jäsenvaltiossa tai assosioituneessa maassa, katsotaan olevan sijoittautuneita kyseiseen jäsenvaltioon tai assosioituneeseen maahan.
10.  Euroopan tutkimusneuvoston (ERC) tieteen eturintamassa toteutettavissa toimissa ja koulutus- ja liikkuvuustoimissa kansainvälisten järjestöjen, joiden päätoimipaikka on jossakin jäsenvaltiossa tai assosioituneessa maassa, katsotaan olevan sijoittautuneita kyseiseen jäsenvaltioon tai assosioituneeseen maahan.
Tarkistus 79
Ehdotus asetukseksi
19 artikla
19 artikla
19 artikla
Avustuskelpoiset oikeussubjektit
Avustuskelpoiset oikeussubjektit
1.   Oikeussubjektit voivat saada rahoitusta, jos ne ovat sijoittautuneet jäsenvaltioon tai assosioituneeseen maahan.
1.   Oikeussubjektit voivat saada rahoitusta, jos ne ovat sijoittautuneet jäsenvaltioon tai 12 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun assosioituneeseen maahan.
Toimissa, jotka hyötyvät 9 artiklan 8 kohdassa tarkoitetuista määristä, ainoastaan oikeussubjektit, jotka ovat sijoittautuneet määrät siirtävän hallintoviranomaisen lainkäyttöalueelle, ovat oikeutettuja näistä määristä saatavaan rahoitukseen.
Toimissa, jotka hyötyvät 11 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuista määristä, ainoastaan oikeussubjektit, jotka ovat sijoittautuneet määrät siirtävän hallintoviranomaisen lainkäyttöalueelle, ovat oikeutettuja näistä määristä saatavaan rahoitukseen.
1 a.  Kansainväliset järjestöt voivat soveltuvin osin saada rahoitusta toimen yhteydessä, jos niiden päätoimipaikka on jäsenvaltiossa tai assosioituneessa maassa.
1 b.  Ne voivat olla avustuskelpoisia yksittäisessä toimessa matalan ja keskitulotason maiden ja poikkeuksellisesti muiden assosioitumattomien kolmansien maiden tapauksessa, jos
a)  kyseinen assosioitumaton kolmas maa yksilöidään työohjelmassa; ja
b)  komissio tai rahoituselin katsoo, että osallistuminen on toimen toteuttamisen kannalta olennaista.
2.  Assosioitumattomaan kolmanteen maahan sijoittautuneet oikeussubjektit vastaavat periaatteessa omista osallistumiskustannuksistaan. Ne voivat kuitenkin olla avustuskelpoisia yksittäisessä toimessa matalan ja keskitulotason maiden ja poikkeuksellisesti muiden assosioitumattomien kolmansien maiden tapauksessa, jos
2.  Muuhun assosioitumattomaan kolmanteen maahan sijoittautuneet oikeussubjektit vastaavat omista osallistumiskustannuksistaan. Näiden assosioitumattomien kolmansien maiden ja unionin välillä voidaan tehdä tutkimusta ja kehittämistä koskevia sopimuksia, jos se katsotaan hyödylliseksi, ja Horisontti 2020 -ohjelman yhteydessä sovittujen yhteisrahoitusmekanismien kaltaisia mekanismeja voidaan perustaa. Näiden maiden on varmistettava unionin oikeussubjektien vastavuoroinen mahdollisuus osallistua kyseisten maiden tutkimus-, kehitys- ja innovointialan rahoitusohjelmiin ja vastavuoroisuus tieteellisten tulosten ja tietojen sekä teollis- ja tekijänoikeuksia koskevien oikeudenmukaisten ehtojen avoimessa saatavuudessa.
a)  kyseinen kolmas maa yksilöidään komission hyväksymässä työohjelmassa; tai
b)  komissio tai rahoituselin katsoo, että osallistuminen on toimen toteuttamisen kannalta olennaista;
3.  Sidosyhteisöt voivat saada rahoitusta toimessa, jos ne ovat sijoittautuneet jäsenvaltioon, assosioituneeseen maahan tai komission hyväksymässä työohjelmassa yksilöityyn kolmanteen maahan.
3.  Sidosyhteisöt voivat saada rahoitusta, jos ne ovat sijoittautuneet jäsenvaltioon tai assosioituneeseen maahan.
3 a.  Komissio raportoi parlamentille ja neuvostolle ja erittelee kunkin assosioitumattoman kolmannen maan osalta osallistuville oikeussubjekteille myönnettyjen unionin rahoitusosuuksien määrän sekä niiden rahoitusosuuksien määrän, jotka sama maa on myöntänyt unionin oikeussubjekteille, jotka osallistuvat niiden toimintaan.
Tarkistus 80
Ehdotus asetukseksi
20 artikla
20 artikla
20 artikla
Ehdotuspyynnöt
Ehdotuspyynnöt
1.  Euroopan innovaationeuvoston Pathfinder-siirtymätoimia lukuun ottamatta ehdotuspyyntöjen sisältö määritetään kaikissa toimissa työohjelmassa.
1.  Ehdotuspyyntöjen sisältö määritetään kaikissa toimissa työohjelmassa.
Työohjelmassa selitetään, miksi tiettyä toimea on rahoitettava, kun otetaan huomioon erityisten aiempien hankkeiden tulokset ja tieteen, teknologian ja innovoinnin nykytila kansallisella, unionin ja kansainvälisellä tasolla sekä alan poliittisen, yhteiskunnallisen ja markkinakehityksen nykytila.
2.  Euroopan innovaationeuvoston Pathfinder-siirtymätoimissa
a)  ehdotuspyyntöjen käynnistäminen ja sisältö määritetään suhteessa tavoitteisiin ja talousarvioon, jotka työohjemassa vahvistetaan kyseisistä toimista muodostetulle portfoliolle;
b)  kiinteämääräiset avustukset, joiden suuruus on enintään 50 000 euroa, voidaan myöntää ilman ehdotuspyyntöä kiireellisten koordinointi- ja tukitoimien toteuttamiseksi, jotta voidaan vahvistaa portfolion rahoituksen saajien yhteisöä tai arvioida mahdollisia spin-off-vaikutuksia tai mahdollista markkinoita luovaa innovointia.
3.   Ehdotuspyynnöt voidaan rajoittaa täydentävien toimien kehittämiseen tai uusien kumppaneiden lisäämiseen nykyisiin toimiin, jos tämä on tarpeen ehdotuspyynnön tavoitteiden saavuttamiseksi.
3.   Ehdotuspyynnöt voidaan rajoittaa täydentävien toimien kehittämiseen tai uusien kumppaneiden lisäämiseen nykyisiin toimiin, jos tämä on tarpeen ehdotuspyynnön tavoitteiden saavuttamiseksi.
4.   Ehdotuspyyntöä ei tarvita koordinointi- ja tukitoimille tai ohjelmien yhteisrahoitustoimille, jotka
4.   Ehdotuspyyntöä ei tarvita koordinointi- ja tukitoimille tai ohjelmien yhteisrahoitustoimille, jotka
a)  suorittaa Yhteinen tutkimuskeskus tai työohjelmassa mainittu yksi tai useampi oikeussubjekti ja jotka
a)  suorittaa Yhteinen tutkimuskeskus tai työohjelmassa mainittu yksi tai useampi oikeussubjekti ja jotka
b)  eivät kuulu ehdotuspyynnön soveltamisalaan.
b)  eivät kuulu ehdotuspyynnön soveltamisalaan.
5.   Työohjemassa täsmennetään ehdotuspyynnöt, joissa myönnetään huippuosaamismerkkejä. Hakijan etukäteen antamalla luvalla hakemusta ja arviointia koskevat tiedot voidaan jakaa kiinnostuneiden rahoitusviranomaisten kanssa sillä varauksella, että tehdään luottamuksellisuutta koskevat sopimukset.
5.   Työohjemassa täsmennetään ehdotuspyynnöt, joissa myönnetään huippuosaamismerkkejä. Hakijan etukäteen antamalla luvalla hakemusta ja arviointia koskevat tiedot voidaan jakaa kiinnostuneiden rahoitusviranomaisten kanssa sillä varauksella, että tehdään luottamuksellisuutta koskevat sopimukset.
5 a.  Komissio voi liian suuren ehdotusmäärän välttämiseksi soveltaa joissakin ehdotuspyynnöissä kaksivaiheista arviointimenettelyä.
Tarkistus 81
Ehdotus asetukseksi
21 artikla
21 artikla
21 artikla
Yhteiset ehdotuspyynnöt
Yhteiset ehdotuspyynnöt
Komissio tai rahoituselin voi järjestää yhteisen ehdotuspyynnön seuraavien kanssa:
Komissio tai rahoituselin voi järjestää yhteisen ehdotuspyynnön seuraavien kanssa:
a)  kolmannet maat, mukaan lukien niiden tieteelliset ja teknologiset järjestöt tai virastot;
a)  kolmannet maat, mukaan lukien niiden tieteelliset ja teknologiset järjestöt tai virastot;
b)  kansainväliset järjestöt;
b)  kansainväliset järjestöt;
c)  voittoa tavoittelemattomat oikeussubjektit.
c)  voittoa tavoittelemattomat oikeussubjektit.
Yhteisen ehdotuspyynnön tapauksessa vahvistetaan yhteiset menettelyt ehdotusten valintaa ja arviointia varten. Menettelyihin osallistuu kunkin osapuolen nimittämistä asiantuntijoista koottu tasapainoinen ryhmä.
Yhteisen ehdotuspyynnön tapauksessa vahvistetaan yhteiset menettelyt ehdotusten valintaa ja arviointia varten ja hakijakonsortioiden on täytettävä tämän asetuksen 18 artiklassa säädetyt vaatimukset. Menettelyihin osallistuu kunkin osapuolen nimittämistä asiantuntijoista koottu tasapainoinen ryhmä.
Tarkistus 82
Ehdotus asetukseksi
22 artikla
22 artikla
22 artikla
Esikaupallinen hankinta ja innovatiivisten ratkaisujen hankinta
Esikaupallinen hankinta ja innovatiivisten ratkaisujen hankinta
1.  Toimiin voi liittyä tai niiden ensisijaisena tarkoituksena voi olla esikaupallinen hankinta tai innovatiivisten ratkaisujen julkinen hankinta, jonka toteuttamisesta vastaavat rahoituksen saajat ovat direktiiveissä 2014/24/EU31, 2014/25/EU32 ja 2009/81/EY33 määriteltyjä hankintaviranomaisia tai hankintayksiköitä.
1.  Toimiin voi liittyä tai niiden ensisijaisena tarkoituksena voi olla esikaupallinen hankinta tai innovatiivisten ratkaisujen julkinen hankinta, jonka toteuttamisesta vastaavat rahoituksen saajat ovat direktiiveissä 2014/24/EU31, 2014/25/EU32 ja 2009/81/EY33 määriteltyjä hankintaviranomaisia tai hankintayksiköitä.
2.  Hankintamenettelyissä
2.  Hankintamenettelyissä
a)  on noudatettava avoimuuden, syrjimättömyyden, tasapuolisen kohtelun, moitteettoman varainhoidon, suhteellisuuden ja kilpailusääntöjen periaatteita;
a)  on noudatettava avoimuuden, syrjimättömyyden, tasapuolisen kohtelun, moitteettoman varainhoidon, suhteellisuuden ja kilpailusääntöjen periaatteita;
b)  voidaan esikaupallisten hankintojen osalta soveltaa erityisehtoja, kuten rajoittaa hankinnan kohteena olevan toiminnan toteuttamispaikka jäsenvaltioiden ja assosioituneiden maiden alueelle;
b)  voidaan esikaupallisten hankintojen osalta käyttää yksinkertaistettua ja/tai nopeutettua menettelyä ja soveltaa erityisehtoja, kuten rajoittaa hankinnan kohteena olevan toiminnan toteuttamispaikka jäsenvaltioiden ja assosioituneiden maiden alueelle;
c)  voidaan sallia useampien hankintasopimusten tekeminen samassa menettelyssä (useiden hankintalähteiden käyttö); ja
c)  voidaan sallia useampien hankintasopimusten tekeminen samassa menettelyssä (useiden hankintalähteiden käyttö); ja
d)  on myönnettävä hankintasopimukset toimeksisaajille, jotka tarjoavat parhaan vastineen rahalle samalla kun varmistetaan, ettei synny eturistiriitoja.
d)  on myönnettävä hankintasopimukset toimeksisaajille, jotka tarjoavat parhaan vastineen rahalle samalla kun varmistetaan, ettei synny eturistiriitoja.
3.  Toimeksisaaja, joka tuottaa tuloksia esikaupallisen hankinnan yhteydessä, omistaa vähintään tuloksiin liittyvät teollis- ja tekijänoikeudet. Hankintaviranomaisilla on oltava vähintään tulosten maksuttomat käyttöoikeudet omaa käyttöä varten sekä oikeus myöntää tai velvoittaa osallistuvat toimeksisaajat myöntämään rinnakkaislisenssejä kolmansille osapuolille tulosten hyödyntämiseksi hankintaviranomaisen puolesta oikeudenmukaisin ja kohtuullisin ehdoin ilman oikeutta myöntää alilisenssejä. Jos toimeksisaaja ei hyödynnä tuloksia kaupallisesti tietyn sopimuksessa määritetyn ajanjakson kuluessa esikaupallisen hankinnan jälkeen, hankintaviranomaiset voivat vaatia sitä siirtämään tulosten omistusoikeuden hankintaviranomaisille.
3.  Toimeksisaaja, joka tuottaa tuloksia esikaupallisen hankinnan yhteydessä, omistaa vähintään tuloksiin liittyvät teollis- ja tekijänoikeudet. Hankintaviranomaisilla on oltava tulosten maksuttomat käyttöoikeudet omaa käyttöä varten. Jos toimeksisaaja ei hyödynnä tuloksia kaupallisesti tietyn sopimuksessa määritetyn ajanjakson kuluessa esikaupallisen hankinnan jälkeen, hankintaviranomaiset kuulevat toimeksisaajaa ja tutkivat tällaisen hyödyntämättä jättämisen syitä. Kuulemisen jälkeen hankintaviranomainen voi vaatia sitä siirtämään tulosten omistusoikeuden hankintaviranomaisille.
3 a.  Innovatiivisten ratkaisujen julkisia hankintoja koskeviin sopimuksiin voidaan sisällyttää omistusoikeutta, käyttöoikeuksia ja lisensointia koskevia erityismääräyksiä.
__________________
__________________
31 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/24/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, julkisista hankinnoista ja direktiivin 2004/18/EY kumoamisesta. (EUVL L 94, 28.3.2014, s. 65).
31 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/24/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, julkisista hankinnoista ja direktiivin 2004/18/EY kumoamisesta. (EUVL L 94, 28.3.2014, s. 65).
32 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/25/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja direktiivin 2004/17/EY kumoamisesta (EUVL L 94, 28.3.2014, s. 243).
32 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/25/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja direktiivin 2004/17/EY kumoamisesta (EUVL L 94, 28.3.2014, s. 243).
33 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/81/EY, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, hankintaviranomaisten ja hankintayksiköiden tekemien rakennusurakoita sekä tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta puolustus- ja turvallisuusalalla ja direktiivien 2004/17/EY ja 2004/18/EY muuttamisesta (EUVL L 216, 20.8.2009, s. 76).
33 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/81/EY, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, hankintaviranomaisten ja hankintayksiköiden tekemien rakennusurakoita sekä tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta puolustus- ja turvallisuusalalla ja direktiivien 2004/17/EY ja 2004/18/EY muuttamisesta (EUVL L 216, 20.8.2009, s. 76).
Tarkistus 83
Ehdotus asetukseksi
23 artikla
23 artikla
Poistetaan.
Kumulatiivinen rahoitus
Toimi, joka on saanut rahoitusta jostain muusta unionin ohjelmasta, voi saada rahoitusta myös ohjelmasta, edellyttäen, että rahoitusosuudet eivät kata samoja kuluja. Osuuteen, jotka kustakin unionin ohjelmasta myönnetään toimeen, sovelletaan sen omia sääntöjä. Kumulatiivinen rahoitus ei saa ylittää toimen tukikelpoisten kustannusten kokonaismäärää, ja unionin eri ohjelmista myönnettävä tuki voidaan laskea määräsuhteen mukaisesti tukiehtoja koskevissa asiakirjoissa vahvistetulla tavalla.
Tarkistus 84
Ehdotus asetukseksi
24 artikla – otsikko
Valintaperusteet
Hakijoiden rahoitukselliset valmiudet
Tarkistus 85
Ehdotus asetukseksi
25 artikla
25 artikla
25 artikla
Myöntämisperusteet
Valinta- ja myöntämisperusteet
1.  Ehdotukset arvioidaan seuraavia myöntämisperusteita soveltaen:
1.  Ehdotukset arvioidaan seuraavia myöntämisperusteita soveltaen:
a)  huippuosaaminen;
a)  huippuosaaminen;
b)  vaikutus;
b)  vaikutus;
c)  toteutuksen laatu ja tehokkuus.
c)  toteutuksen laatu ja tehokkuus.
2.  ERC:n tieteen eturintamassa toteutettavia toimia koskeviin ehdotuksiin sovelletaan vain 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettua perustetta.
2.  ERC:n tieteen eturintamassa toteutettavia toimia koskeviin ehdotuksiin sovelletaan vain 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettua perustetta. Ainoastaan tapauksissa, joissa kaksi tai useampia huippuhankkeita saa samat pisteet, ero tehdään soveltamalla 1 kohdan b tai c alakohdassa tarkoitettuja perusteita.
3.  Työohjelmassa määrätään tarkemmin 1 kohdassa mainittujen myöntämisperusteiden soveltamisesta sekä määritellään painotukset ja pistekynnykset.
3.  Työohjelmassa määrätään tarkemmin 1 kohdassa mainittujen myöntämisperusteiden soveltamisesta, mukaan lukien mahdollinen painotus, pistekynnykset ja säännöt, joita sovelletaan samalla sijalla oleviin ehdotuksiin, ottaen huomioon ehdotuspyynnön tavoitteet. Samalla sijalla olevien ehdotusten käsittelyyn sovellettaviin edellytyksiin voivat kuulua muun muassa seuraavat perusteet: pk-yritykset, sukupuoli, laajenevasti osallistuvat maat.
3 a.  Komissio ottaa huomioon mahdollisuuden kaksivaiheiseen ehdotusten jättämismenettelyyn, ja ehdotukset voidaan arvioinnin ensimmäisessä vaiheessa mahdollisuuksien mukaan arvioida anonyymissä muodossa 1 kohdassa tarkoitettujen myöntämisperusteiden perusteella.
Tarkistus 86
Ehdotus asetukseksi
26 artikla
26 artikla
26 artikla
Arviointi
Arviointi
1.  Ehdotukset arvioi arviointilautakunta, joka voi
1.  Ehdotukset arvioi arviointilautakunta, joka
–  koostua kokonaan tai osittain riippumattomista ulkopuolisista asiantuntijoista,
–  koostuu riippumattomista ulkopuolisista asiantuntijoista.
–   koostua unionin toimielinten tai varainhoitoasetuksen 150 artiklassa tarkoitettujen elinten edustajista.
Euroopan innovaationeuvoston ja missioiden tapauksessa arviointilautakuntaan voi myös kuulua unionin toimielinten tai varainhoitoasetuksen 150 artiklassa tarkoitettujen elinten edustajia.
Arviointilautakuntaa voivat avustaa ulkopuoliset asiantuntijat.
Arviointilautakuntaa voivat avustaa ulkopuoliset asiantuntijat.
2.  Tarvittaessa arviointilautakunta asettaa sovellettavat kynnysarvot ylittäneet ehdotukset paremmuusjärjestykseen seuraavin perustein:
2.  Tarvittaessa arviointilautakunta asettaa sovellettavat kynnysarvot ylittäneet ehdotukset paremmuusjärjestykseen seuraavin perustein:
–  arvioinnin pistemäärät,
–  arvioinnin pistemäärät,
–  ehdotusten myötävaikutus tiettyjen toimintapoliittisten tavoitteiden saavuttamiseen, mukaan lukien johdonmukaisen hankeportfolion muodostaminen.
–  ehdotusten myötävaikutus tiettyjen toimintapoliittisten tavoitteiden saavuttamiseen, mukaan lukien johdonmukaisen hankeportfolion muodostaminen.
Arviointilautakunta voi myös ehdottaa mahdollisia olennaisia mukautuksia ehdotuksiin, jos portfolion johdonmukaisuus sitä edellyttää.
Arviointilautakunta voi ehdottaa vain asianmukaisesti perustelluissa poikkeustapauksissa mukautuksia ehdotuksiin, jos portfolion johdonmukaisuus sitä edellyttää.
2 a.  Arviointivaiheessa on vältettävä mahdollisia eturistiriitoja ja maineesta johtuvia ennakkoasenteita. Arviointiperusteiden ja ehdotusten pisteytyksen avoimuus on taattava.
Tarkistus 87
Ehdotus asetukseksi
27 artikla
27 artikla
27 artikla
Arvioinnin uudelleentarkastelumenettely
Arvioinnin uudelleentarkastelumenettely, tiedustelut ja valitukset
1.  Hakija voi pyytää arvioinnin uudelleentarkastelua, jos se katsoo, että sovellettavaa arviointimenettelyä ei ole sovellettu asianmukaisesti sen ehdotukseen.
1.  Hakija voi pyytää arvioinnin uudelleentarkastelua, jos se katsoo, että sovellettavaa arviointimenettelyä ei ole sovellettu asianmukaisesti sen ehdotukseen.
2.  Arvioinnin uudelleentarkastelu koskee ainoastaan arvioinnin menettelyllisiä seikkoja eikä arviointia ehdotuksen ansioista.
2.  Arvioinnin uudelleentarkastelu koskee ainoastaan arvioinnin menettelyllisiä seikkoja eikä arviointia ehdotuksen ansioista.
2 a.  Uudelleentarkastelupyynnön on liityttävä tiettyyn ehdotukseen, ja se on toimitettava käsiteltäväksi 30 päivän kuluessa arviointitulosten julkistamisesta. Uudelleentarkastelukomitean puheenjohtaja ja jäsenet eivät ole saaneet olla osallisina ehdotuspyyntöissä. Komitea päättää, onko ehdotusta tarpeen arvioida uudelleen vai vahvistetaanko alkuperäinen arviointi. Se tekee tämän päätöksen viipymättä valintamahdollisuuksia kaventamatta.
3.  Arvioinnin uudelleentarkastelu ei saa viivästyttää valintaprosessia sellaisten ehdotusten osalta, jotka eivät ole uudelleentarkastelun kohteena.
3.  Arvioinnin uudelleentarkastelu ei saa viivästyttää valintaprosessia sellaisten ehdotusten osalta, jotka eivät ole uudelleentarkastelun kohteena.
3 a.  Komissio varmistaa, että käytössä on menettely, jonka avulla osallistujat voivat tehdä Euroopan horisontti -ohjelmaan osallistumista koskevia suoria tiedusteluja ja valituksia. Tiedot siitä, miten tiedusteluja tai valituksia esitetään, on julkaistava verkossa.
Tarkistus 88
Ehdotus asetukseksi
28 artikla
28 artikla
28 artikla
Avustuksen myöntämisaika
Avustuksen myöntämisaika
1.  Poiketen siitä, mitä varainhoitoasetuksen 194 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetään, sovelletaan seuraavia ajanjaksoja:
1.   Poiketen siitä, mitä varainhoitoasetuksen 194 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetään, sovelletaan seuraavia ajanjaksoja:
a)  kaikille hakijoille ilmoitetaan heidän hakemuksensa arvioinnin lopputuloksesta enintään viisi kuukautta täydellisten ehdotusten lopullisesta jättämispäivästä;
a)  kaikille hakijoille ilmoitetaan heidän hakemuksensa arvioinnin lopputuloksesta enintään viisi kuukautta täydellisten ehdotusten lopullisesta jättämispäivästä;
b)  hakijoiden kanssa tehtävät avustussopimukset allekirjoitetaan enintään kahdeksan kuukauden kuluttua täydellisten ehdotusten lopullisesta jättämispäivästä.
b)  hakijoiden kanssa tehtävät avustussopimukset allekirjoitetaan enintään kahdeksan kuukauden kuluttua täydellisten ehdotusten lopullisesta jättämispäivästä;
b a)  nopeutettuun tutkimukseen ja innovointiin liittyvät erityiset avustussopimukset allekirjoitetaan enintään kuuden kuukauden kuluttua täydellisten ehdotusten lopullisesta jättämispäivästä.
Avustuksen myöntämisaika ei saa vaikuttaa arvioinnin laatuun.
2.  Euroopan innovaationeuvoston työohjelmassa voidaan vahvistaa lyhyemmät määräajat.
2.   Euroopan innovaationeuvoston työohjelmassa voidaan vahvistaa lyhyemmät määräajat.
3.  Sen lisäksi, että sovelletaan varainhoitoasetuksen 194 artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa mainittuja poikkeuksia, 1 kohdassa tarkoitetut määräajat voidaan ylittää ERC:n toteuttamien toimien osalta, missioiden osalta ja kun toimista tehdään eettinen tai turvallisuusarviointi.
3.   Sen lisäksi, että sovelletaan varainhoitoasetuksen 194 artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa mainittuja poikkeuksia, 1 kohdassa tarkoitetut määräajat voidaan ylittää ERC:n toteuttamien toimien osalta, missioiden osalta ja kun toimista tehdään eettinen tai turvallisuusarviointi.
Tarkistus 89
Ehdotus asetukseksi
29 artikla
29 artikla
29 artikla
Tuen täytäntöönpano
Tuen täytäntöönpano
1.  Jos rahoituksen saaja ei noudata toimen teknistä toteutusta koskevia velvoitteitaan, muiden rahoituksen saajien on täytettävä kyseiset velvoitteet ilman ylimääräistä unionin rahoitusta, jollei niitä erikseen vapauteta tästä velvoitteesta. Kunkin rahoituksen saajan taloudellinen vastuu rajoittuu sen omiin velkoihin, jollei keskinäistä vakuutusjärjestelmää koskevista säännöksistä muuta johdu.
1.  Jos rahoituksen saaja ei noudata toimen teknistä toteutusta koskevia velvoitteitaan, muiden rahoituksen saajien on täytettävä kyseiset velvoitteet ilman ylimääräistä unionin rahoitusta, jollei niitä erikseen vapauteta tästä velvoitteesta. Kunkin rahoituksen saajan taloudellinen vastuu rajoittuu sen omiin velkoihin, jollei keskinäistä vakuutusjärjestelmää koskevista säännöksistä muuta johdu.
2.  Avustussopimuksessa voidaan asettaa välitavoitteita ja määrätä niihin liittyvistä ennakkomaksueristä. Jos välitavoitteita ei saavuteta, toimi voidaan keskeyttää tai lopettaa tai sitä voidaan muuttaa.
2.  Avustussopimuksessa voidaan asettaa välitavoitteita ja määrätä niihin liittyvistä ennakkomaksueristä. Jos välitavoitteita ei saavuteta, toimi voidaan keskeyttää, sitä voidaan muuttaa, jos korjaavia toimia ei ole toteutettu, tai se voidaan lopettaa riippumattomien asiantuntijoiden arvioinnin jälkeen.
3.  Toimi voidaan lopettaa myös, jos ennakoidut tulokset ovat unionin kannalta menettäneet merkityksensä tieteellisistä, teknologisista tai taloudellisista syistä, mukaan lukien Euroopan innovaationeuvoston ja missioiden tapauksessa niiden merkitys osana toimista muodostettua kokonaisuutta.
3.  Toimi voidaan lopettaa myös, jos ennakoidut tulokset ja/tai välitavoitteet ovat sekä unionin että rahoituksen saajien kannalta menettäneet merkityksensä tieteellisistä, teknologisista tai taloudellisista syistä, mukaan lukien Euroopan innovaationeuvoston ja missioiden tapauksessa niiden merkitys osana toimista muodostettua kokonaisuutta. Komissio käy menettelyn läpi toimesta vastaavan koordinaattorin ja tarvittaessa ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa ennen kuin se päättää toimen lopettamisesta.
Tarkistus 90
Ehdotus asetukseksi
30 artikla
30 artikla
30 artikla
Korvausosuudet
Korvausosuudet
1.  Toimea kohti sovelletaan vain yhtä korvausosuutta kaikissa siinä rahoitettavissa toiminnoissa. Enimmäisrahoitusosuus vahvistetaan työohjelmassa.
1.  Toimea kohti sovelletaan vain yhtä korvausosuutta kaikissa siinä rahoitettavissa toiminnoissa. Toimikohtainen enimmäisrahoitusosuus vahvistetaan työohjelmassa.
2.  Ohjelmasta voidaan korvata enimmillään 100 prosenttia toimen tukikelpoisista kokonaiskustannuksista lukuun ottamatta seuraavia:
2.  Ohjelmasta voidaan korvata enimmillään 100 prosenttia toimen tukikelpoisista kokonaiskustannuksista lukuun ottamatta seuraavia:
a)  innovointitoimet: enintään 70 prosenttia tukikelpoisista kokonaiskustannuksista, lukuun ottamatta voittoa tavoittelemattomia oikeussubjekteja, joiden osalta ohjelmasta voidaan korvata enimmillään 100 prosenttia tukikelpoisista kokonaiskustannuksista;
a)  innovointitoimet: enintään 70 prosenttia tukikelpoisista kokonaiskustannuksista, lukuun ottamatta voittoa tavoittelemattomia oikeussubjekteja, joiden osalta ohjelmasta voidaan korvata enimmillään 100 prosenttia tukikelpoisista kokonaiskustannuksista;
b)  ohjelmien yhteisrahoitustoimet; vähintään 30 prosenttia tukikelpoisista kokonaiskustannuksista ja erikseen määritellyissä ja asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa enintään 70 prosenttia tukikelpoisista kokonaiskustannuksista.
b)  ohjelmien yhteisrahoitustoimet; vähintään 30 prosenttia tukikelpoisista kokonaiskustannuksista ja erikseen määritellyissä ja asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa enintään 70 prosenttia tukikelpoisista kokonaiskustannuksista.
3.  Tässä artiklassa määriteltyjä korvausosuuksia sovelletaan myös tapauksissa, joissa koko toimea tai toimen osaa varten on vahvistettu kiinteinä korvausosuuksina, yksikkökustannusten mukaisina korvauksina tai kertakorvauksina myönnettävä rahoitus.
3.  Tässä artiklassa määriteltyjä korvausosuuksia sovelletaan myös tapauksissa, joissa koko toimea tai toimen osaa varten on vahvistettu kiinteinä korvausosuuksina, yksikkökustannusten mukaisina korvauksina tai kertakorvauksina myönnettävä rahoitus.
Tarkistus 91
Ehdotus asetukseksi
31 artikla
31 artikla
31 artikla
Välilliset kustannukset
Välilliset kustannukset
1.  Tukikelpoiset välilliset kustannukset määritetään soveltamalla kiinteämääräistä 25 prosentin osuutta tukikelpoisten välittömien kustannusten kokonaismäärästä, johon ei lueta alihankinnan tukikelpoisia välittömiä kustannuksia, rahoitustukea kolmansille osapuolille eikä yksikkökustannuksia tai kertakorvauksia, jotka sisältävät välillisiä kustannuksia.
1.  Tukikelpoiset välilliset kustannukset määritetään soveltamalla kiinteämääräistä 25 prosentin osuutta tukikelpoisten välittömien kustannusten kokonaismäärästä, johon ei lueta alihankinnan tukikelpoisia välittömiä kustannuksia, rahoitustukea kolmansille osapuolille eikä yksikkökustannuksia tai kertakorvauksia, jotka sisältävät välillisiä kustannuksia.
Yksikkökustannuksiin tai kertakorvauksiin sisältyvät välilliset kustannukset lasketaan rahoituksen saajien tavanomaisten kustannuslaskentakäytäntöjen mukaisesti käyttäen 1 kohdassa mainittua kiinteää osuutta, lukuun ottamatta sisäisesti laskutettujen tavaroiden ja palvelujen yksikkökustannuksia, jotka on laskettava todellisten kustannusten perusteella.
Tarvittaessa yksikkökustannuksiin tai kertakorvauksiin sisältyvät välilliset kustannukset lasketaan rahoituksen saajien tavanomaisten kustannuslaskentakäytäntöjen mukaisesti käyttäen 1 kohdassa mainittua kiinteää osuutta, lukuun ottamatta sisäisesti laskutettujen tavaroiden ja palvelujen yksikkökustannuksia, jotka on laskettava todellisten kustannusten perusteella jakoperusteiden avulla.
2.  Jos työohjelmassa niin määrätään, välilliset kustannukset voidaan kuitenkin ilmoittaa kertakorvauksen tai yksikkökustannusten mukaisesti maksettavan korvauksen muodossa.
2.  Jos työohjelmassa niin määrätään, välilliset kustannukset voidaan kuitenkin ilmoittaa kertakorvauksen tai yksikkökustannusten mukaisesti maksettavan korvauksen muodossa.
Tarkistus 92
Ehdotus asetukseksi
32 artikla
32 artikla
32 artikla
Tukikelpoiset kustannukset
Tukikelpoiset kustannukset
1.  Sen lisäksi, että sovelletaan varainhoitoasetuksen 197 artiklassa esitettyjä perusteita, hankepohjaisesti palkkaa maksavien rahoituksen saajien henkilöstökustannusten tukikelpoisuus rajoittuu palkkaan, joka henkilölle maksetaan vastaavissa kansallisista järjestelmistä rahoitettavissa hankkeissa työskentelystä.
1.  Sen lisäksi, että sovelletaan varainhoitoasetuksen 197 artiklassa esitettyjä perusteita, hankepohjaisesti palkkaa maksavien rahoituksen saajien henkilöstökustannusten tukikelpoisuus rajoittuu palkkaan, joka henkilölle maksetaan vastaavissa kansallisista järjestelmistä rahoitettavissa hankkeissa työskentelystä. Laajeneviin toimiin oikeutetuissa jäsenvaltioissa tuntikohtaiset henkilöstökustannukset ovat tämän ohjelman keston ajan tukikelpoisia tasolle, joka on 1,25-kertainen verrattuna kansallisista järjestelmistä rahoitettuihin tutkimus-, kehitys- ja innovointihankkeisiin sovellettuihin kansallisten tuntikorvausten tasoon.
Hankepohjaisella palkalla tarkoitetaan palkkaa, joka kytkeytyy henkilön osallistumiseen hankkeisiin, on osa rahoituksen saajan tavanomaisia palkkauskäytäntöjä ja joka maksetaan johdonmukaisella tavalla.
Hankepohjaisella palkalla tarkoitetaan palkkaa, joka kytkeytyy henkilön osallistumiseen hankkeisiin, on osa rahoituksen saajan tavanomaisia palkkauskäytäntöjä ja joka maksetaan johdonmukaisella tavalla.
2.  Poiketen siitä, mitä varainhoitoasetuksen 190 artiklan 1 kohdassa säädetään, kolmansien osapuolen luontoissuorituksina käyttöön antamien voimavarojen kustannukset ovat tukikelpoisia kolmannelle osapuolelle aiheutuneisiin tukikelpoisiin välittömiin kustannuksiin saakka.
2.  Poiketen siitä, mitä varainhoitoasetuksen 190 artiklan 1 kohdassa säädetään, kolmansien osapuolen luontoissuorituksina käyttöön antamien voimavarojen kustannukset ovat tukikelpoisia kolmannelle osapuolelle aiheutuneisiin tukikelpoisiin välittömiin kustannuksiin saakka.
3.  Poiketen siitä, mitä varainhoitoasetuksen 192 artiklassa säädetään, tulosten hyödyntämisestä saatuja tuloja ei katsota toimen tuloiksi.
3.  Poiketen siitä, mitä varainhoitoasetuksen 192 artiklassa säädetään, tulosten hyödyntämisestä saatuja tuloja ei katsota toimen tuloiksi.
3 a.  Rahoituksen saajat voivat noudattaa tavanomaisia kustannuslaskentakäytäntöjään toimessa kertyneiden kustannusten määrittämisessä ja ilmoittamisessa. Komissio voi esittää rajoitetun määrän uusia tukikelpoisuusehtoja varmistaakseen avustuksen moitteettoman hallinnoinnin. Komissio ei saa hylätä laskentakäytäntöjä, jos tulokset eivät eroa sen omista tuloksista ja jos ne antavat samantasoisen suojan unionin taloudellisille eduille.
4.  Poiketen siitä, mitä varainhoitoasetuksen 203 artiklan 4 kohdassa säädetään, kustannusselvityksiä koskeva lausunto on pakollinen loppumaksun suorittamisen yhteydessä, jos tavanomaisten kustannuslaskentakäytäntöjen mukaisesti laskettuina todellisina kustannuksina ja yksikkökustannuksina maksatukseen haettu määrä on vähintään 325 000 euroa.
4.  Poiketen siitä, mitä varainhoitoasetuksen 203 artiklan 4 kohdassa säädetään, kustannusselvityksiä koskeva lausunto on pakollinen loppumaksun suorittamisen yhteydessä, jos tavanomaisten kustannuslaskentakäytäntöjen mukaisesti laskettuina todellisina kustannuksina ja yksikkökustannuksina maksatukseen haettu määrä on vähintään 325 000 euroa.
Kustannusselvitystä koskevan lausunnon voi antaa toimivaltainen ja riippumaton virkamies, jos asiasta vastaavat kansalliset viranomaiset ovat vahvistaneet hänen valtuutensa tarkastaa rahoituksen saajan tilit, tai riippumaton tilintarkastaja, jolla on pätevyys suorittaa lakisääteisiä tilintarkastuksia direktiivin 2006/43/EY mukaisesti.
4 a.  Poiketen siitä, mitä varainhoitoasetuksen 186 artiklan 1 kohdassa säädetään, Marie Skłodowska-Curie -toimiin liittyviin koulutus- ja liikkuvuustoimiin myönnettävän avustuksen enimmäismäärää on yksinomaan siinä tapauksessa, että tutkija on avustuksen voimassaolon aikana äitiys- tai vanhempainlomalla, lisättävä tutkijan tähän liittyvien korvausten määrällä.
4 b.  Tutkimusdatan vastuullisesta hallinnasta syntyneet kustannukset ovat tukikelpoisia löydettävyyden, saatavuuden, yhteentoimivuuden ja uudelleenkäytettävyyden periaatteiden eli FAIR-periaatteiden mukaisesti.
Tarkistus 93
Ehdotus asetukseksi
33 artikla
33 artikla
33 artikla
Keskinäinen vakuutusjärjestelmä
Keskinäinen vakuutusjärjestelmä
1.  Perustetaan keskinäinen vakuutusjärjestelmä, jäljempänä ’vakuutusjärjestelmä’, joka korvaa asetuksen (EU) N:o 1290/2013 38 artiklan mukaisesti perustetun rahaston ja jatkaa sen seuraajana. Vakuutusjärjestelmästä katetaan riski siitä, ettei saada perityksi takaisin summia, jotka rahoituksen saajat ovat velkaa
1.  Perustetaan keskinäinen vakuutusjärjestelmä, jäljempänä ’vakuutusjärjestelmä’, joka korvaa asetuksen (EU) N:o 1290/2013 38 artiklan mukaisesti perustetun rahaston ja jatkaa sen seuraajana. Vakuutusjärjestelmästä katetaan riski siitä, ettei saada perityksi takaisin summia, jotka rahoituksen saajat ovat velkaa
a)  komissiolle päätöksen 1982/2006/EY nojalla,
a)  komissiolle päätöksen 1982/2006/EY nojalla,
b)  komissiolle ja unionin elimille Horisontti 2020 -ohjelman nojalla,
b)  komissiolle ja unionin elimille Horisontti 2020 -ohjelman nojalla,
c)  komissiolle ja unionin rahoituselimille ohjelman nojalla.
c)  komissiolle ja unionin rahoituselimille ohjelman nojalla.
Ensimmäisen alakohdan c kohdassa tarkoitettuihin rahoituselimiin liittyvä riski voidaan kattaa käyttämällä sovellettavassa sopimuksessa vahvistettua järjestelyä, jolla riski katetaan välillisesti ja ottaen huomioon rahoituselimen luonne.
Ensimmäisen alakohdan c kohdassa tarkoitettuihin rahoituselimiin liittyvä riski voidaan kattaa käyttämällä sovellettavassa sopimuksessa vahvistettua järjestelyä, jolla riski katetaan välillisesti ja ottaen huomioon rahoituselimen luonne.
2.  Vakuutusjärjestelmää hallinnoi unioni, jota edustaa toimeenpanevana elimenä toimiva komissio. Komissio laatii erityiset säännöt takuurahaston toimintaa varten.
2.  Vakuutusjärjestelmää hallinnoi unioni, jota edustaa toimeenpanevana elimenä toimiva komissio. Komissio laatii erityiset säännöt takuurahaston toimintaa varten.
3.  Rahoituksen saajien on suoritettava osuutenaan 5 prosenttia toimeen myönnetystä unionin rahoituksesta. Komissio voi määräajoin tehtävien arviointien perusteella nostaa tämän osuuden enintään 8 prosenttiin tai alentaa sitä 5 prosentista. Osuus, joka rahoituksen saajien on määrä suorittaa vakuutusjärjestelmään, voidaan vähentää ensimmäisestä ennakkorahoituserästä ja maksaa vakuutusjärjestelmään rahoituksen saajien puolesta.
3.  Rahoituksen saajien on suoritettava osuutenaan 5 prosenttia toimeen myönnetystä unionin rahoituksesta. Komissio voi vuosittain tehtävien läpinäkyvien arviointien perusteella nostaa tämän osuuden enintään 8 prosenttiin tai alentaa sitä 5 prosentista. Osuus, joka rahoituksen saajien on määrä suorittaa vakuutusjärjestelmään, voidaan vähentää ensimmäisestä ennakkorahoituserästä ja maksaa vakuutusjärjestelmään rahoituksen saajien puolesta.
4.  Rahoituksen saajien osuus palautetaan loppumaksun suorittamisen yhteydessä.
4.  Rahoituksen saajien osuus palautetaan loppumaksun suorittamisen yhteydessä.
5.  Vakuutusjärjestelmän tuotto lisätään sen varoihin. Jos tuotto ei riitä, vakuutusjärjestelmän varoja ei käytetä ja komissio tai rahoituselin perii saatavan suoraan rahoituksen saajilta tai kolmansilta osapuolilta.
5.  Vakuutusjärjestelmän tuotto lisätään sen varoihin. Jos tuotto ei riitä, vakuutusjärjestelmän varoja ei käytetä ja komissio tai rahoituselin perii saatavan suoraan rahoituksen saajilta tai kolmansilta osapuolilta.
6.  Takaisin perityt määrät katsotaan varainhoitoasetuksen 21 artiklan 4 kohdan mukaisesti vakuutusjärjestelmään sidotuiksi tuloiksi. Kun kaikki avustukset, joiden riskin vakuutusjärjestelmä kattaa suoraan tai välillisesti, on toteutettu, komissio perii takuurahastoon jääneet määrät ja ne merkitään unionin talousarvioon, jollei lainsäädäntövallan käyttäjän päätöksistä muuta johdu.
6.  Takaisin perityt määrät katsotaan varainhoitoasetuksen 21 artiklan 4 kohdan mukaisesti vakuutusjärjestelmään sidotuiksi tuloiksi. Kun kaikki avustukset, joiden riskin vakuutusjärjestelmä kattaa suoraan tai välillisesti, on toteutettu, komissio perii takuurahastoon jääneet määrät ja ne merkitään unionin talousarvioon.
7.  Vakuutusjärjestelmä voidaan avata muiden suoralla hallinnoinnilla toteutettavien unionin ohjelmien rahoituksen saajille. Komissio hyväksyy muiden ohjelmien rahoituksen saajien osallistumista koskevat yksityiskohtaiset säännöt.
7.  Vakuutusjärjestelmä voidaan ulottaa koskemaan muiden suoralla hallinnoinnilla toteutettavien unionin ohjelmien rahoituksen saajia. Komissio hyväksyy muiden ohjelmien rahoituksen saajien osallistumista koskevat yksityiskohtaiset säännöt.
Tarkistus 94
Ehdotus asetukseksi
34 artikla
34 artikla
34 artikla
Tulosten omistusoikeus ja suojaaminen
Tulosten omistusoikeus ja suojaaminen
1.  Rahoituksen saajat omistavat tuottamansa tulokset. Niiden on varmistettava, että niiden työntekijöiden tai muiden osapuolten oikeuksia voidaan tuloksiin liittyen käyttää tavalla, joka on sopusoinnussa rahoituksen saajien velvoitteiden kanssa avustussopimuksessa vahvistettujen ehtojen ja edellytysten mukaisesti.
1.  Rahoituksen saajat omistavat tuottamansa tulokset. Niiden on varmistettava, että niiden työntekijöiden tai muiden osapuolten oikeuksia voidaan tuloksiin liittyen käyttää tavalla, joka on sopusoinnussa rahoituksen saajien velvoitteiden kanssa avustussopimuksessa vahvistettujen ehtojen ja edellytysten mukaisesti.
Kaksi rahoituksen saajaa tai useampi rahoituksen saaja omistaa tulokset yhdessä, jos
Kaksi rahoituksen saajaa tai useampi rahoituksen saaja omistaa tulokset yhdessä, jos
a)  ne ovat tuottaneet tulokset yhdessä ja
a)  ne ovat tuottaneet tulokset yhdessä ja
b)  ei ole mahdollista
b)  ei ole mahdollista
i)  määritellä kunkin rahoituksen saajan osuutta tuloksista
i)  määritellä kunkin rahoituksen saajan osuutta tuloksista
tai
tai
ii)  erottaa niitä tulosten suojauksen hakemisen, saamisen tai ylläpitämisen yhteydessä.
ii)  erottaa niitä tulosten suojauksen hakemisen, saamisen tai ylläpitämisen yhteydessä.
Yhteisomistajien on sovittava kirjallisesti yhteisen omistusoikeuden jakamisesta ja käytön ehdoista. Jollei toisin sovita, kukin yhteisomistaja voi myöntää kolmansille osapuolille rinnakkaislisenssejä (jotka eivät oikeuta alilisenssien antamiseen) yhteisomistuksessa olevien tulosten hyödyntämiseksi, jos muille yhteisomistajille ilmoitetaan etukäteen ja näille suoritetaan oikeudenmukainen ja kohtuullinen korvaus. Yhteisomistajat voivat sopia kirjallisesti, että ne ottavat yhteisomistuksen sijasta käyttöön muun järjestelyn.
Yhteisomistajien on sovittava kirjallisesti yhteisen omistusoikeuden jakamisesta ja käytön ehdoista. Jollei konsortiosopimuksessa ja/tai yhteisomistusta koskevassa sopimuksessa toisin sovita, kukin yhteisomistaja voi myöntää kolmansille osapuolille rinnakkaislisenssejä (jotka eivät oikeuta alilisenssien antamiseen) yhteisomistuksessa olevien tulosten hyödyntämiseksi, jos muille yhteisomistajille ilmoitetaan etukäteen ja näille suoritetaan oikeudenmukainen ja kohtuullinen korvaus. Yhteisomistajat voivat sopia kirjallisesti, että ne ottavat yhteisomistuksen sijasta käyttöön muun järjestelyn.
2.  Rahoituksen saajien, jotka ovat saaneet unionin rahoitusta, on riittävällä tavalla suojattava tuloksensa, jos suojaaminen on mahdollista ja perusteltua, ottaen huomioon kaikki asiaan liittyvät näkökohdat, muun muassa mahdollisuudet kaupalliseen hyödyntämiseen. Suojaamisesta päättäessään rahoituksen saajien on myös otettava huomioon muiden rahoituksen saajien oikeutetut edut toimessa.
2.  Rahoituksen saajien, jotka ovat saaneet unionin rahoitusta, on riittävällä tavalla suojattava tuloksensa, jos suojaaminen on mahdollista ja perusteltua, ottaen huomioon kaikki asiaan liittyvät näkökohdat, muun muassa mahdollisuudet kaupalliseen hyödyntämiseen ja muut oikeutetut edut, kuten tietosuojasäännöt, yksityisyyttä, teollis- ja tekijänoikeuksia ja turvallisuutta koskevat säännöt, ja unionin maailmanlaajuinen taloudellinen kilpailukyky. Suojaamisesta päättäessään rahoituksen saajien on myös otettava huomioon muiden rahoituksen saajien oikeutetut edut toimessa.
Tarkistus 95
Ehdotus asetukseksi
35 artikla
35 artikla
35 artikla
Tulosten hyödyntäminen ja levittäminen
Tulosten hyödyntäminen ja levittäminen
1.  Rahoituksen saajien, jotka ovat saaneet unionin rahoitusta, on parhaansa mukaan pyrittävä hyödyntämään tuloksiaan, erityisesti unionissa. Rahoituksen saajat voivat hyödyntää tuloksia suoraan tai välillisesti erityisesti tulosten siirron ja lisensoinnin kautta 36 artiklan mukaisesti.
1.  Rahoituksen saajien, jotka ovat saaneet unionin rahoitusta, on parhaansa mukaan pyrittävä hyödyntämään tuloksiaan, erityisesti unionissa. Rahoituksen saajat voivat hyödyntää tuloksia suoraan tai välillisesti erityisesti tulosten siirron ja lisensoinnin kautta 36 artiklan mukaisesti.
Työohjelmassa voidaan määrätä tulosten hyödyntämistä koskevista lisävelvoitteista.
Työohjelmassa voidaan määrätä tulosten hyödyntämistä koskevista lisävelvoitteista.
Jos siitä huolimatta, että rahoituksen saaja pyrkii parhaansa mukaan hyödyntämään tuloksiaan suoraan tai välillisesti, niitä ei hyödynnetä tietyn avustussopimuksessa määritetyn ajan kuluessa, rahoituksen saajan on käytettävä asianmukaista avustussopimuksessa mainittua verkkofoorumia löytääkseen kyseisten tulosten hyödyntämisestä kiinnostuneita osapuolia. Rahoituksen saajan pyynnöstä tästä velvoitteesta voidaan kuitenkin luopua, jos pyyntö on perusteltu.
Jos siitä huolimatta, että rahoituksen saaja pyrkii parhaansa mukaan hyödyntämään tuloksiaan suoraan tai välillisesti, niitä ei hyödynnetä tietyn avustussopimuksessa määritetyn ajan kuluessa ja sen tulosten levittämistä ja hyödyntämistä koskevan suunnitelman mukaisesti, hyödyntäminen voidaan siirtää toiselle osapuolelle rahoituksen saajien kanssa tehdyn sopimuksen perusteella. Rahoituksen saajan pyynnöstä tästä velvoitteesta voidaan kuitenkin luopua, jos pyyntö on perusteltu.
2.  Rahoituksen saajien levitettävä tuloksiaan mahdollisimman pian, jollei henkisen omaisuuden suojaamiseen, turvallisuussääntöihin tai oikeutettuihin etuihin liittyvistä rajoituksista muuta johdu.
2.  Rahoituksen saajien levitettävä tuloksiaan mahdollisimman pian avoimessa muodossa, jollei henkisen omaisuuden suojaamiseen, turvallisuussääntöihin tai oikeutettuihin etuihin liittyvistä rajoituksista muuta johdu.
Työohjelmassa voidaan määrätä tulosten levittämistä koskevista lisävelvoitteista.
Työohjelmassa voidaan määrätä tulosten levittämistä koskevista lisävelvoitteista samalla kun turvataan unionin taloudelliset ja tieteelliset edut.
3.  Rahoituksen saajien on varmistettava, että tieteellisten julkaisujen avointa saatavuutta sovelletaan avustussopimuksessa vahvistettujen ehtojen ja edellytysten mukaisesti. Erityisesti rahoituksen saajien on varmistettava, että niillä tai tekijöillä on riittävät teollis- ja tekijänoikeudet, jotta ne voivat noudattaa avointa saatavuutta koskevia vaatimuksiaan.
3.  Rahoituksen saajien on varmistettava, että tieteellisten julkaisujen avointa saatavuutta sovelletaan avustussopimuksessa vahvistettujen ehtojen ja edellytysten mukaisesti. Erityisesti rahoituksen saajien on varmistettava, että niillä tai tekijöillä on riittävät teollis- ja tekijänoikeudet, jotta ne voivat noudattaa FAIR-periaatteiden mukaista avointa saatavuutta koskevia vaatimuksia.
Tutkimusdatan avoin saatavuus on yleinen sääntö avustussopimuksessa vahvistettujen ehtojen ja edellytysten mukaisesti, mutta poikkeuksia sovelletaan perustelluissa tapauksissa ottaen huomioon rahoituksen saajien oikeutetut edut ja mahdolliset muut rajoitukset, kuten tietosuojasäännöt, turvallisuussäännöt tai teollis- ja tekijänoikeudet.
Tutkimusdataa levitettäessä avustussopimuksessa on FAIR-periaatteiden mukaisen avoimen saatavuuden ja tutkimusdatan säilyttämisen puitteissa vahvistettava ehdot ja edellytykset, joiden perusteella taataan tällaisten tulosten oikeudenmukainen saatavuus samalla, kun varmistetaan opt-out-mahdollisuudet noudattaen periaatetta ”niin avointa kuin mahdollista ja niin suljettua kuin välttämätöntä”. Poikkeuksia sovelletaan perustelluissa tapauksissa ottaen huomioon rahoituksen saajien oikeutetut edut ja mahdolliset muut rajoitukset, kuten tietosuojasäännöt, yksityisyys, luottamuksellisuus, turvallisuussäännöt, liikesalaisuudet, perustellut kaupalliset edut tai teollis- ja tekijänoikeudet tai unionin kansainvälinen kilpailukyky.
Työohjelmassa voidaan määrätä lisävelvoitteista avoimen tieteen käytäntöjen noudattamiseksi.
Työohjelmassa voidaan määrätä lisäkannustimista avoimen tieteen käytäntöjen noudattamiseksi.
4.  Rahoituksen saajien on hallinnoitava kaikkea tutkimusdataa avustussopimuksessa vahvistettujen ehtojen ja edellytysten mukaisesti, ja niiden laadittava datanhallintasuunnitelma.
4.  Rahoituksen saajien on hallinnoitava kaikkea Euroopan horisontti -toimessa tuotettua tutkimusdataa avustussopimuksessa vahvistettujen ehtojen ja edellytysten mukaisesti, ja niiden laadittava datanhallintasuunnitelma.
Työohjelmassa voidaan määrätä lisävelvoitteista, jotka koskevat eurooppalaisten avoimen tieteen pilvipalvelujen käyttämistä tutkimusdatan tallentamiseksi ja asettamiseksi saataville.
Työohjelmalla voidaan edistää lisää eurooppalaisten avoimen tieteen pilvipalvelujen käyttämistä tutkimusdatan tallentamiseksi ja asettamiseksi saataville.
5.  Rahoituksen saajien, jotka aikovat levittää tuloksiaan, on ilmoitettava tästä etukäteen toimen muille rahoituksen saajille. Kukin muu rahoituksen saaja voi kieltäytyä hyväksymästä levittämistä, jos se voi osoittaa, että aiottu levittäminen vahingoittaisi merkittävästi sen oikeutettuja etuja suhteessa sen tuloksiin tai tausta-aineistoon. Tällaisissa tapauksissa levittämistä ei saa toteuttaa ilman, että toteutetaan asianmukaiset toimet näiden oikeutettujen etujen turvaamiseksi.
5.  Rahoituksen saajien, jotka aikovat levittää tuloksiaan, on ilmoitettava tästä etukäteen toimen muille rahoituksen saajille. Kukin muu rahoituksen saaja voi kieltäytyä hyväksymästä levittämistä, jos se voi osoittaa, että aiottu levittäminen vahingoittaisi merkittävästi sen oikeutettuja etuja suhteessa sen tuloksiin tai tausta-aineistoon. Tällaisissa tapauksissa levittämistä ei saa toteuttaa ilman, että toteutetaan asianmukaiset toimet näiden oikeutettujen etujen turvaamiseksi.
6.  Ellei työohjelmassa toisin määrätä, ehdotusten on sisällettävä suunnitelma tulosten hyödyntämisestä ja levittämisestä. Jos ennakoitu hyödyntäminen edellyttää tuotteen tai prosessin kehittämistä, luomista, valmistusta ja markkinointia taikka palvelun luomista ja tarjoamista, suunnitelmassa on oltava strategia tällaista hyödyntämistä varten. Jos suunnitelmaan sisältyy hyödyntämistä ensisijaisesti assosioitumattomissa kolmansissa maissa, oikeussubjektien on selvitettävä, kuinka kyseinen hyödyntäminen on edelleen unionin edun mukaista.
6.  Ellei työohjelmassa toisin määrätä, ehdotusten on sisällettävä suunnitelma tulosten hyödyntämisestä ja levittämisestä. Jos ennakoitu hyödyntäminen edellyttää tuotteen tai prosessin kehittämistä, luomista, valmistusta ja markkinointia taikka palvelun luomista ja tarjoamista, suunnitelmassa on oltava strategia tällaista hyödyntämistä varten. Jos suunnitelmaan sisältyy hyödyntämistä ensisijaisesti assosioitumattomissa kolmansissa maissa, oikeussubjektien on perusteltava, kuinka kyseinen hyödyntäminen on edelleen unionin edun mukaista.
Rahoituksen saajien on kehitettävä suunnitelmaa edelleen toimen aikana ja sen päätyttyä.
Rahoituksen saajat voivat kehittää suunnitelmaa edelleen toimen aikana myös julkisten sitoumuksien ja tiedekasvatuksen avulla.
7.  Komission tai rahoituselimen suorittamaa seurantaa ja levittämistä varten rahoituksen saajien on annettava kaikki pyydetyt tiedot, jotka koskevat niiden tulosten hyödyntämistä ja levittämistä. Jollei rahoituksen saajien oikeutetuista eduista muuta johdu, kyseiset tiedot on julkistettava.
7.  Komission tai rahoituselimen suorittamaa seurantaa ja levittämistä varten rahoituksen saajien on annettava kaikki tarvittavat pyydetyt tiedot, jotka koskevat niiden tulosten hyödyntämistä ja levittämistä avustussopimuksen mukaisesti. Jollei rahoituksen saajien oikeutetuista eduista muuta johdu, kyseiset tiedot on julkistettava.
Tarkistus 96
Ehdotus asetukseksi
36 artikla
36 artikla
36 artikla
Siirto ja lisensointi
Siirto ja lisensointi
1.  Rahoituksen saajat voivat siirtää tulostensa omistusoikeuden. Niiden on varmistettava, että niiden velvoitteet koskevat myös uutta omistajaa ja että uudella omistajalle on velvoite siirtää ne edelleen mahdollisten myöhempien siirtojen yhteydessä.
1.  Rahoituksen saajat voivat siirtää tulostensa omistusoikeuden. Niiden on varmistettava, että niiden velvoitteet koskevat myös uutta omistajaa ja että uudella omistajalle on velvoite siirtää ne edelleen mahdollisten myöhempien siirtojen yhteydessä.
2.  Jollei toisin ole sovittu kirjallisesti erikseen yksilöityjen kolmansien osapuolten osalta tai jollei se ole sovellettavan lainsäädännön mukaan mahdotonta, rahoituksen saajien, jotka aikovat siirtää tulosten omistusoikeuden, on ilmoitettava etukäteen mahdollisille muille rahoituksen saajille, joilla on yhä tulosten käyttöoikeudet. Tähän ilmoitukseen on sisällytettävä riittävät tiedot uudesta omistajasta, jotta kyseiset rahoitukset saajat voivat arvioida siirron vaikutuksia niiden käyttöoikeuksiin.
2.  Jollei toisin ole sovittu kirjallisesti erikseen yksilöityjen kolmansien osapuolten ja sen sidosyhteisöjen osalta tai jollei se ole sovellettavan lainsäädännön mukaan mahdotonta, rahoituksen saajien, jotka aikovat siirtää tulosten omistusoikeuden, on ilmoitettava etukäteen mahdollisille muille rahoituksen saajille, joilla on yhä tulosten käyttöoikeudet. Tähän ilmoitukseen on sisällytettävä riittävät tiedot uudesta omistajasta, jotta kyseiset rahoitukset saajat voivat arvioida siirron vaikutuksia niiden käyttöoikeuksiin.
Jollei toisin ole sovittu kirjallisesti erikseen yksilöityjen kolmansien osapuolten osalta, rahoituksen saaja voi vastustaa siirtoa, jos se voi osoittaa, että siirto vaikuttaisi haitallisesti sen käyttöoikeuksiin. Tällaisessa tapauksessa siirtoa ei saa tehdä ennen kuin kyseiset rahoituksen saajat ovat päässeet keskenään sopimukseen asiasta.
Jollei toisin ole sovittu kirjallisesti erikseen yksilöityjen kolmansien osapuolten ja sen sidosyhteisöjen osalta, rahoituksen saaja voi vastustaa siirtoa, jos se voi osoittaa, että siirto vaikuttaisi haitallisesti sen käyttöoikeuksiin. Tällaisessa tapauksessa siirtoa ei saa tehdä ennen kuin kyseiset rahoituksen saajat ovat päässeet keskenään sopimukseen asiasta. Avustussopimuksessa on asetettava tätä koskevat määräajat.
3.  Rahoituksen saajat voivat myöntää lisenssejä tuloksiinsa tai antaa muuten oikeuden tulosten hyödyntämiseen, jos tämä ei vaikuta niiden velvoitteiden noudattamiseen.
3.  Rahoituksen saajat voivat myöntää lisenssejä tuloksiinsa tai antaa muuten oikeuden tulosten hyödyntämiseen, jos tämä ei vaikuta niiden velvoitteiden noudattamiseen.
4.  Perustelluissa tapauksissa avustussopimuksessa on annettava oikeus kieltäytyä hyväksymästä tulosten omistusoikeuden siirtoa tai tuloksia koskevan yksinomaisen lisenssin myöntämistä, jos
4.  Perustelluissa tapauksissa avustussopimuksessa on annettava komissiolle oikeus kieltäytyä hyväksymästä tulosten omistusoikeuden siirtoa tai tuloksia koskevan yksinomaisen lisenssin myöntämistä, jos
a)  rahoituksen saajat, jotka ovat tuottaneet tulokset, ovat saaneet unionin rahoitusta;
a)  rahoituksen saajat, jotka ovat tuottaneet tulokset, ovat saaneet unionin rahoitusta;
b)  tulokset siirretään tai lisenssi myönnetään assosioitumattomaan kolmanteen maahan sijoittautuneelle oikeussubjektille; ja
b)  tulokset siirretään tai lisenssi myönnetään assosioitumattomaan kolmanteen maahan sijoittautuneelle oikeussubjektille; ja
c)  siirto tai lisenssin myöntäminen ei ole unionin edun mukaista.
c)  siirto tai lisenssin myöntäminen ei ole unionin edun mukaista.
On edistettävä sopimuksia teknologian siirtämisestä.
Jos vastustamisoikeus on annettu, rahoituksen saajan on annettava etukäteisilmoitus. Vastustamisoikeudesta voidaan luopua kirjallisesti, kun kyse on erikseen yksilöidyille oikeussubjekteille siirrettävistä tuloksista tai myönnettävistä lisensseistä, jos käytössä ovat toimenpiteet unionin etujen suojaamiseksi.
Jos vastustamisoikeus on annettu, rahoituksen saajan on annettava etukäteisilmoitus. Vastustamisoikeudesta voidaan luopua kirjallisesti, kun kyse on erikseen yksilöidyille oikeussubjekteille siirrettävistä tuloksista tai myönnettävistä lisensseistä, jos käytössä ovat toimenpiteet unionin etujen suojaamiseksi.
Tarkistus 97
Ehdotus asetukseksi
37 artikla
37 artikla
37 artikla
Käyttöoikeudet
Käyttöoikeudet
1.  Käyttöoikeuksiin sovelletaan seuraavia periaatteita:
1.  Käyttöoikeuksiin sovelletaan seuraavia periaatteita:
a)  Käyttöoikeuksien käyttöä koskevat pyynnöt ja käyttöoikeuksista luopuminen on tehtävä kirjallisesti.
a)  Käyttöoikeuksien käyttöä koskevat pyynnöt ja käyttöoikeuksista luopuminen on tehtävä kirjallisesti.
b)  jollei käyttöoikeuksien siirtäjän kanssa sovita toisin, käyttöoikeuksiin ei kuulu oikeus myöntää alilisenssejä;
b)  jollei käyttöoikeuksien siirtäjän kanssa sovita toisin, käyttöoikeuksiin ei kuulu oikeus myöntää alilisenssejä;
c)  rahoituksen saajien on ilmoitettava toisilleen ennen liittymistään avustussopimukseen kaikista tausta-aineistonsa myöntämistä koskevista rajoituksista;
c)  rahoituksen saajien on ilmoitettava toisilleen ennen liittymistään avustussopimukseen kaikista tausta-aineistonsa myöntämistä koskevista rajoituksista;
d)  jos rahoituksen saaja ei enää osallistu toimeen, se ei vaikuta sen velvoitteisiin myöntää käyttöoikeudet;
d)  jos rahoituksen saaja ei enää osallistu toimeen, se ei vaikuta sen velvoitteisiin myöntää käyttöoikeudet;
e)  jos jokin rahoituksen saaja laiminlyö velvoitteitaan, rahoituksen saajat voivat sopia, ettei sillä ole enää käyttöoikeuksia.
e)   jos jokin rahoituksen saaja laiminlyö velvoitteitaan, rahoituksen saajat voivat sopia, ettei sillä ole enää käyttöoikeuksia.
2.  Rahoituksen saajien on myönnettävä käyttöoikeudet
2.  Rahoituksen saajien on myönnettävä käyttöoikeudet
a)  tuloksiinsa maksutta toimen muille rahoituksen saajille, jotka tarvitsevat niitä omien tehtäviensä toteuttamiseksi;
a)  tuloksiinsa maksutta toimen muille rahoituksen saajille, jotka tarvitsevat niitä omien tehtäviensä toteuttamiseksi;
b)  tausta-aineistoonsa toimen muille rahoituksen saajille, jotka tarvitsevat sitä omien tehtäviensä toteuttamiseksi, jollei 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetuista rajoituksista muuta johdu; tällaiset käyttöoikeudet on myönnettävä ilman maksua, jolleivät rahoituksen saajat sovi toisin ennen liittymistään avustussopimukseen;
b)  tausta-aineistoonsa toimen muille rahoituksen saajille, jotka tarvitsevat sitä omien tehtäviensä toteuttamiseksi, jollei 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetuista rajoituksista muuta johdu; tällaiset käyttöoikeudet on myönnettävä ilman maksua, jolleivät rahoituksen saajat sovi toisin ennen liittymistään avustussopimukseen;
c)  tuloksiinsa ja, jollei 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetuista rajoituksista muuta johdu, tausta-aineistoonsa toimen muille rahoituksen saajille, jotka tarvitsevat niitä omien tulostensa hyödyntämiseksi; käyttöoikeudet on myönnettävä oikeudenmukaisin ja kohtuullisin ehdoin, joista on sovittava.
c)  tuloksiinsa ja, jollei 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetuista rajoituksista muuta johdu, tausta-aineistoonsa toimen muille rahoituksen saajille, jotka tarvitsevat niitä omien tulostensa hyödyntämiseksi; käyttöoikeudet on myönnettävä oikeudenmukaisin ja kohtuullisin ehdoin, joista on sovittava.
3.  Jolleivät rahoituksen saajat sovi toisin, niiden on myös annettava käyttöoikeudet tuloksiinsa ja, jollei 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetuista rajoituksista muuta johdu, tausta-aineistoonsa oikeussubjektille, joka
3.  Jolleivät rahoituksen saajat sovi toisin, niiden on myös annettava käyttöoikeudet tuloksiinsa ja, jollei 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetuista rajoituksista muuta johdu, tausta-aineistoonsa oikeussubjektille, joka
a)  on sijoittautunut johonkin jäsenvaltioon tai assosioituneeseen maahan;
a)  on sijoittautunut johonkin jäsenvaltioon tai assosioituneeseen maahan;
b)  on suoraan tai välillisesti jonkin toisen rahoituksen saajan määräysvallassa tai saman suoran tai välillisen määräysvallan alainen kuin kyseinen rahoituksen saaja tai jonka määräysvallassa kyseinen rahoituksen saaja on suoraan tai välillisesti; ja
b)  on suoraan tai välillisesti jonkin toisen rahoituksen saajan määräysvallassa tai saman suoran tai välillisen määräysvallan alainen kuin kyseinen rahoituksen saaja tai jonka määräysvallassa kyseinen rahoituksen saaja on suoraan tai välillisesti; ja
c)  tarvitsee käyttöoikeuksia hyödyntääkseen kyseisen rahoituksen saajan tuloksia.
c)  tarvitsee käyttöoikeuksia hyödyntääkseen kyseisen rahoituksen saajan tuloksia.
Käyttöoikeudet on myönnettävä oikeudenmukaisin ja kohtuullisin ehdoin, joista on sovittava.
Käyttöoikeudet on myönnettävä oikeudenmukaisin ja kohtuullisin ehdoin, joista on sovittava.
4.  Käyttöoikeuksia voidaan pyytää tulosten hyödyntämistä varten enintään vuoden ajan toimen päättymisen jälkeen, jolleivät rahoituksen saajat sovi muusta määräajasta.
4.  Käyttöoikeuksia voidaan pyytää tulosten hyödyntämistä varten enintään vuoden ajan toimen päättymisen jälkeen, jolleivät rahoituksen saajat sovi muusta määräajasta.
5.  Rahoituksen saajien, jotka ovat saaneet unionin rahoitusta, on myönnettävä käyttöoikeudet tuloksiinsa maksutta unionin toimielimille, elimille, laitoksille tai virastoille unionin politiikkojen tai ohjelmien kehittämistä, täytäntöönpanoa ja seurantaa varten. Käyttöoikeudet rajoittuvat muuhun kuin kaupallisessa tai kilpailutarkoituksessa tapahtuvaan käyttöön.
5.  Rahoituksen saajien, jotka ovat saaneet unionin rahoitusta, on myönnettävä käyttöoikeudet tuloksiinsa maksutta unionin toimielimille, elimille, laitoksille tai virastoille unionin politiikkojen tai ohjelmien kehittämistä, täytäntöönpanoa ja seurantaa varten. Käyttöoikeudet rajoittuvat muuhun kuin kaupallisessa tai kilpailutarkoituksessa tapahtuvaan käyttöön ottaen huomioon rahoituksen saajien oikeutetut edut.
Kyseiset käyttöoikeudet eivät ulotu osallistujien tausta-aineistoon.
Klusteriin ”Osallisuutta edistävä ja turvallinen yhteiskunta” kuuluvan toiminta-alan ”Suojelu ja turvallisuus” toimissa rahoituksen saajien, jotka ovat saaneet unionin rahoitusta, on myös annettava käyttöoikeudet tuloksiinsa maksutta jäsenvaltioiden kansallisille viranomaisille niiden politiikkojen tai ohjelmien kehittämistä, täytäntöönpanoa ja seurantaa varten kyseisellä alalla. Käyttöoikeudet rajoittuvat muuhun kuin kaupallisessa tai kilpailutarkoituksessa tapahtuvaan käyttöön, ja ne on myönnettävä kahdenvälisen sopimuksen puitteissa, jossa määriteltävillä erityisehdoilla varmistetaan käyttöoikeuksien käyttäminen vain aiottuun tarkoitukseen ja asianmukaisten salassapitovelvoitteiden soveltaminen. Pyynnön esittäneen jäsenvaltion tai unionin toimielimen, elimen, laitoksen tai viraston on annettava tällainen pyyntö kaikkien jäsenvaltioiden tiedoksi.
Klusteriin ”Turvallinen yhteiskunta” kuuluvan toiminta-alan ”Suojelu ja turvallisuus” toimissa rahoituksen saajien, jotka ovat saaneet unionin rahoitusta, on myös annettava käyttöoikeudet tuloksiinsa maksutta jäsenvaltioiden kansallisille viranomaisille niiden politiikkojen tai ohjelmien kehittämistä, täytäntöönpanoa ja seurantaa varten kyseisellä alalla. Käyttöoikeudet rajoittuvat muuhun kuin kaupallisessa tai kilpailutarkoituksessa tapahtuvaan käyttöön, ja ne on myönnettävä kahdenvälisen sopimuksen puitteissa, jossa määriteltävillä erityisehdoilla varmistetaan käyttöoikeuksien käyttäminen vain aiottuun tarkoitukseen ja asianmukaisten salassapitovelvoitteiden soveltaminen. Pyynnön esittäneen jäsenvaltion tai unionin toimielimen, elimen, laitoksen tai viraston on annettava tällainen pyyntö kaikkien jäsenvaltioiden tiedoksi.
6.  Työohjelmassa voidaan määrätä käyttöoikeuksia koskevista lisävelvoitteista.
6.  Työohjelmassa voidaan tarvittaessa määrätä käyttöoikeuksia koskevista lisävelvoitteista.
Tarkistus 98
Ehdotus asetukseksi
38 artikla
38 artikla
38 artikla
Tulosten hyödyntämistä ja levittämistä koskevat erityissäännökset
Tulosten hyödyntämistä ja levittämistä koskevat erityissäännökset
Omistusoikeuksiin, tulosten hyödyntämiseen ja levittämiseen, siirtoon ja lisensointiin sekä käyttöoikeuksiin voidaan soveltaa erityisiä sääntöjä, jotka koskevat ERC:n toimia, koulutus- ja liikkuvuustoimia, esikaupallista hankintaa, innovatiivisten ratkaisujen julkista hankintaa, ohjelmien yhteisrahoitustoimia ja koordinointi- ja tukitoimia.
Tulosten hyödyntämiseen ja levittämiseen, siirtoon ja lisensointiin sekä käyttöoikeuksiin voidaan soveltaa erityisiä sääntöjä, jotka koskevat ERC:n ja EIT:n toimia, koulutus- ja liikkuvuustoimia, esikaupallista hankintaa, innovatiivisten ratkaisujen julkista hankintaa, ohjelmien yhteisrahoitustoimia ja koordinointi- ja tukitoimia.
Nämä erityissäännöt eivät saa muuttaa avointa saatavuutta koskevia velvoitteita.
Nämä erityissäännöt eivät saa muuttaa 10 artiklassa tarkoitettuja avointa saatavuutta koskevia velvoitteita ja periaatteita.
Tarkistus 99
Ehdotus asetukseksi
39 artikla
39 artikla
39 artikla
Palkinnot
Palkinnot
1.  Ohjelman mukaiset palkinnot myönnetään ja niitä hallinnoidaan varainhoitoasetuksen IX osaston mukaisesti, jollei tässä luvussa toisin säädetä.
1.  Ohjelman mukaiset palkinnot myönnetään ja niitä hallinnoidaan varainhoitoasetuksen IX osaston mukaisesti, jollei tässä luvussa toisin säädetä.
2.  Kaikki oikeussubjektit sijoittautumispaikastaan riippumatta voivat osallistua kilpailuun, jollei työohjelmassa tai kilpailujen säännöissä toisin määrätä.
2.  Kaikki oikeussubjektit sijoittautumispaikastaan riippumatta voivat osallistua kilpailuun, jollei työohjelmassa tai kilpailujen säännöissä toisin määrätä.
3.  Komissio tai rahoituselin voi järjestää palkintoja seuraavien kanssa:
3.  Komissio tai rahoituselin voi järjestää palkintoja tarvittaessa seuraavien kanssa:
a)  muut unionin elimet;
a)  muut unionin elimet;
b)  kolmannet maat, mukaan lukien niiden tieteelliset ja teknologiset järjestöt tai virastot;
b)  kolmannet maat, mukaan lukien niiden tieteelliset ja teknologiset järjestöt tai virastot;
c)  kansainväliset järjestöt; tai
c)  kansainväliset järjestöt; tai
d)  voittoa tavoittelemattomat oikeussubjektit.
d)  voittoa tavoittelemattomat oikeussubjektit.
4.  Työohjelma tai kilpailun säännöt voivat sisältää viestintää sekä tulosten hyödyntämistä ja levittämistä koskevia velvoitteita.
4.  Työohjelmaan tai kilpailun sääntöihin on sisällytettävä viestintää, omistusoikeutta, käyttöoikeuksia ja tulosten hyödyntämistä ja levittämistä koskevia velvoitteita, mukaan lukien lisensointia koskevia määräyksiä.
Tarkistus 100
Ehdotus asetukseksi
42 artikla
42 artikla
42 artikla
Euroopan horisontti -ohjelman ja Euroopan innovaationeuvoston sekarahoitus
Euroopan horisontti -ohjelman ja Euroopan innovaationeuvoston sekarahoitus
1.  Euroopan horisontti -ohjelman ja Euroopan innovaationeuvoston sekarahoituksen avustusosuuksiin ja takaisinmaksettaviin ennakko-osuuksiin sovelletaan 30 ja 33 artiklaa.
1.  Euroopan horisontti -ohjelman ja Euroopan innovaationeuvoston sekarahoituksen avustusosuuksiin ja takaisinmaksettaviin ennakko-osuuksiin sovelletaan 30 ja 33 artiklaa.
2.  Euroopan innovaationeuvoston sekarahoitus toteutetaan 43 artiklan mukaisesti. Euroopan innovaationeuvoston sekarahoitukseen kuuluvaa tukea voidaan myöntää, kunnes toimi voidaan rahoittaa rahoitusta yhdistävänä toimena tai rahoitus- ja investointitoimenpiteenä, jolla on täysi EU:n takuu InvestEU-ohjelman puitteissa. Poiketen siitä, mitä varainhoitoasetuksen 209 artiklassa säädetään, 2 kohdassa ja erityisesti a ja d alakohdassa säädettyjä ehtoja ei sovelleta Euroopan innovaationeuvoston sekarahoituksen myöntämisajankohtana.
2.  Euroopan innovaationeuvoston sekarahoitus toteutetaan 43 artiklan mukaisesti. Euroopan innovaationeuvoston sekarahoitukseen kuuluvaa tukea voidaan myöntää riskihankkeisiin, kunnes toimi voidaan rahoittaa rahoitusta yhdistävänä toimena tai rahoitus- ja investointitoimenpiteenä, jolla on täysi EU:n takuu InvestEU-ohjelman puitteissa. Poiketen siitä, mitä varainhoitoasetuksen 209 artiklassa säädetään, 2 kohdassa ja erityisesti a ja d alakohdassa säädettyjä ehtoja ei sovelleta Euroopan innovaationeuvoston sekarahoituksen myöntämisajankohtana.
3.  Euroopan horisontti -ohjelman sekarahoitusta voidaan myöntää ohjelmien yhteisrahoitustoimeen, jos jäsenvaltioiden ja assosioituneiden maiden yhteisessä ohjelmassa määrätään rahoitusvälineiden käytöstä valikoitujen toimien tukemiseksi. Nämä toimet arvioidaan ja valitaan 19, 20, 23, 24, 25 ja 26 artiklan mukaisesti. Euroopan horisontti -ohjelman sekarahoituksen täytäntöönpanosäännöissä noudatetaan 29 artiklaa ja vastaavasti 43 artiklan 9 kohtaa siten, että lisäehdot määritellään työohjelmassa.
3.  Euroopan horisontti -ohjelman sekarahoitusta voidaan myöntää ohjelmien yhteisrahoitustoimeen, jos jäsenvaltioiden ja assosioituneiden maiden yhteisessä ohjelmassa määrätään rahoitusvälineiden käytöstä valikoitujen toimien tukemiseksi. Nämä toimet arvioidaan ja valitaan 11, 19, 20, 24, 25, 42 a ja 43 artiklan mukaisesti. Euroopan horisontti -ohjelman sekarahoituksen täytäntöönpanosäännöissä noudatetaan 29 artiklaa ja vastaavasti 43 artiklan 9 kohtaa siten, että perustellut lisäehdot määritellään työohjelmassa.
4.  Euroopan horisontti -ohjelman ja Euroopan innovaationeuvoston sekarahoituksen palautukset, mukaan lukien takaisinmaksetut ennakot ja tulot, katsotaan sisäisiksi käyttötarkoitukseensa sidotuiksi tuloiksi varainhoitoasetuksen 21 artiklan 3 kohdan f alakohdan ja 21 artiklan 4 kohdan mukaisesti.
4.  Euroopan horisontti -ohjelman ja Euroopan innovaationeuvoston sekarahoituksen palautukset, mukaan lukien takaisinmaksetut ennakot ja tulot, katsotaan sisäisiksi käyttötarkoitukseensa sidotuiksi tuloiksi varainhoitoasetuksen 21 artiklan 3 kohdan f alakohdan ja 21 artiklan 4 kohdan mukaisesti.
5.  Euroopan horisontti -ohjelman ja Euroopan innovaationeuvoston sekarahoitus on myönnettävä tavalla, joka ei vääristä kilpailua.
5.  Euroopan horisontti -ohjelman ja Euroopan innovaationeuvoston sekarahoitus on myönnettävä tavalla, joka edistää unionin kilpailukykyä samalla kun vältetään kilpailun vääristymistä.
Tarkistus 101
Ehdotus asetukseksi
42 a artikla (uusi)
42 a artikla
Pathfinder-väline
1.  Pathfinder-välineestä tarjotaan avustuksia suuririskisille kärkihankkeille, joilla pyritään unionin strategista riippumattomuutta kehittämällä edistämään mahdollisesti mullistavia innovatiivisia tulevaisuuden teknologioita ja uusia markkinamahdollisuuksia. Pathfinder-välineestä tuetaan aluksi tieteellisen ja teknologisen tutkimuksen ja kehityksen käynnistysvaihetta, mukaan lukien konseptin oikeaksi todistaminen ja prototyypit teknologian vahvistamiseksi.
Pathfinder-väline toteutetaan pääasiassa avoimin alhaalta ylöspäin suuntautuvin ehdotuspyynnöin, joilla on säännölliset vuotuiset koontipäivät, ja sen avulla varaudutaan myös kilpailuhaasteisiin, jotta voidaan kehittää edistynyttä teknologiaa ja perusteellisia muutoksia edustavaa ajattelua edellyttäviä keskeisiä strategisia tavoitteita1 a. Valittujen hankkeiden uudelleenryhmittely aihekohtaisiin tai tavoitelähtöisiin toimialoihin mahdollistaa pyrkimysten kriittisen massan määrittämisen, teknologisen strategisen riippumattomuuden unionin tasolla ja uusien monitieteisten tutkimusyhteisöjen organisoinnin.
2.  Pathfinder-välineessä toteutetaan siirtymätoimia, joilla innovoijia autetaan pääsemään unionissa kaupalliseen kehitykseen. Näitä ovat demonstrointitoimet ja toteutettavuustutkimukset mahdollisten liiketoimintamallien arvioimiseksi sekä toimet, joilla tuetaan spin-off- ja startup-yritysten luomista.
a)  ehdotuspyyntöjen käynnistäminen ja sisältö määritetään suhteessa tavoitteisiin ja talousarvioon, jotka työohjelmassa vahvistetaan kyseisistä toimista muodostetulle portfoliolle;
b)  kiinteämääräiset avustukset, joiden suuruus on enintään 50 000 euroa, voidaan myöntää ilman ehdotuspyyntöä yksinomaan toimiin, joita Pathfinder-välineestä jo rahoitetaan kiireellisten koordinointi- ja tukitoimien toteuttamiseksi, jotta voidaan vahvistaa portfolion rahoituksen saajien yhteisöä tai arvioida mahdollisia spin-off-vaikutuksia tai mahdollisia markkinoita luovia innovaatioita.
3.  EIC:n Pathfinder-välineeseen sovelletaan 25 artiklassa tarkoitettuja myöntämisperusteita.
__________________
1 a Näihin voivat kuulua muun muassa tekoäly, kvanttiteknologiat, biologinen torjunta tai toisen sukupolven digitaaliset kaksoset tai muut aiheet, jotka on määritetty Horisontti Eurooppa -ohjelman strategiasuunnitelmassa (mukaan lukien jäsenvaltioiden verkottuneissa ohjelmissa).
Tarkistus 102
Ehdotus asetukseksi
43 artikla
43 artikla
43 artikla
Euroopan innovaationeuvoston Accelerator-väline
Accelerator-väline
1.  Euroopan innovaationeuvoston Accelerator-välineen rahoituksen saajan on oltava startup-, pk- tai mid cap -yritykseksi katsottava oikeussubjekti, joka on sijoittautunut jäsenvaltioon tai assosioituneeseen maahan. Ehdotuksen voi tehdä rahoituksen saaja itse tai yksi tai useampi luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, joka aikoo perustaa kyseisen rahoituksen saajan tai tukea sitä.
1.  Euroopan innovaationeuvoston Accelerator-välineen rahoituksen saajan on oltava startup-, scale-up-, pk- tai mid cap -yritykseksi katsottava oikeussubjekti, joka on sijoittautunut jäsenvaltioon tai assosioituneeseen maahan. Ehdotuksen voi tehdä rahoituksen saaja itse tai yksi tai useampi luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, joka aikoo perustaa kyseisen rahoituksen saajan tai tukea sitä.
2.  Unionin rahoituksen myöntämisestä Euroopan innovaationeuvoston sekarahoituksen puitteissa tehdään vain yksi päätös rahoitusmuodosta riippumatta.
2.  Unionin rahoituksen myöntämisestä Euroopan innovaationeuvoston sekarahoituksen puitteissa tehdään vain yksi päätös rahoitusmuodosta riippumatta.
3.  Riippumattomat asiantuntijat arvioivat ja valitsevat ehdotukset niiden ehdotuskohtaisten ansioiden perusteella vuotuisen avoimen ehdotuspyynnön puitteissa tietyin koontipäivin 24–26 artiklan mukaisesti, jollei 4 kohdasta muuta johdu.
3.  Riippumattomat asiantuntijat arvioivat ja valitsevat ehdotukset niiden ehdotuskohtaisten ansioiden perusteella vuotuisen avoimen ehdotuspyynnön puitteissa tietyin koontipäivin 24–26 artiklan mukaisesti, jollei 4 kohdasta muuta johdu.
4.  Myöntämisperusteina ovat
4.  Myöntämisperusteina ovat
–  huippuosaaminen;
–  huippuosaaminen;
–  vaikutus;
–  vaikutus ja unionin tason lisäarvo;
–  toimen riskitaso ja unionin tuen tarve.
–  toimen riskitaso ja unionin tuen tarve.
5.  Komissio tai Euroopan horisontti -ohjelman toteuttamisesta vastaavat rahoituselimet voivat asianomaisten hakijoiden suostumuksella jättää suoraan arvioitavaksi viimeksi mainittua arviointiperustetta vasten ehdotuksen innovointiin ja markkinoille saattamiseen tähtääväksi toimeksi, joka täyttää jo kaksi ensimmäistä perustetta, edellyttäen että kaikki seuraavat ehdot täyttyvät:
5.  Komissio tai Euroopan horisontti -ohjelman toteuttamisesta vastaavat rahoituselimet (myös EIT ja osaamis- ja innovaatioyhteisöt) voivat asianomaisten hakijoiden suostumuksella jättää suoraan arvioitavaksi viimeksi mainittua arviointiperustetta vasten ehdotuksen innovointiin ja markkinoille saattamiseen erityisesti unionissa tähtääväksi toimeksi, joka täyttää jo kaksi ensimmäistä perustetta, edellyttäen että kaikki seuraavat ehdot täyttyvät:
–  ehdotuksen on saatava alkunsa jostain muusta toimesta, jota rahoitetaan Horisontti 2020 -ohjelmasta tai tästä ohjelmasta taikka kansallisesta ohjelmasta, joka on Euroopan innovaationeuvoston Pathfinder-välineen kaltainen komission tunnustamalla tavalla;
–  ehdotuksen on saatava alkunsa jostain muusta toimesta, jota rahoitetaan Horisontti 2020 -ohjelmasta tai tästä ohjelmasta taikka kansallisesta ohjelmasta, joka täyttää Euroopan innovaationeuvoston vaatimukset komission tunnustamalla tavalla;
–  ehdotuksella on oltava perustanaan edeltävä hankearviointi, jossa sen huippuosaaminen ja vaikutus on arvioitu, ja siihen sovelletaan työohjelmassa tarkemmin määriteltyjä edellytyksiä ja menettelyjä.
–  ehdotuksella on oltava perustanaan edeltävä hankearviointi, jossa sen huippuosaaminen ja vaikutus on arvioitu, ja siihen sovelletaan työohjelmassa tarkemmin määriteltyjä edellytyksiä ja menettelyjä.
6.  Huippuosaamismerkki voidaan myöntää, jos kaikki seuraavat ehdot täyttyvät:
6.  Huippuosaamismerkki voidaan myöntää, jos kaikki seuraavat ehdot täyttyvät:
–  rahoituksen saaja on startup- tai pk-yritys,
–  rahoituksen saaja on startup- tai pk-yritys,
–  ehdotus oli avustuskelpoinen ja ylitti sovellettavat kynnysarvot 4 kohdassa tarkoitettujen ensimmäisten kahden myöntämisperusteen osalta,
–  ehdotus oli avustuskelpoinen ja ylitti sovellettavat kynnysarvot 4 kohdassa tarkoitettujen ensimmäisten kahden myöntämisperusteen osalta,
–  niiden toimenpiteiden osalta, jotka olisivat avustuskelpoisia innovointitoimen puitteissa.
–  niiden toimenpiteiden osalta, jotka olisivat avustuskelpoisia innovointitoimen puitteissa.
7.  Riippumattomat asiantuntijat ehdottavat arvioinnin läpäisseelle ehdotukselle vastaavaa Euroopan innovaationeuvoston sekarahoitusta sillä perusteella, mikä on innovaation markkinoille saattamiseen ja käyttöönottoon markkinoilla liittyvä riski sekä resurssi- ja aikatarve.
7.  Riippumattomat asiantuntijat ehdottavat arvioinnin läpäisseelle ehdotukselle vastaavaa Euroopan innovaationeuvoston sekarahoitusta sillä perusteella, mikä on innovaation markkinoille saattamiseen ja käyttöönottoon markkinoilla liittyvä riski sekä resurssi- ja aikatarve.
Komissio voi hylätä riippumattomien asiantuntijoiden valitseman ehdotuksen perustelluista syistä, mukaan lukien unionin politiikan tavoitteiden mukaisuus.
Komissio voi hylätä riippumattomien asiantuntijoiden valitseman ehdotuksen perustelluista syistä, mukaan lukien unionin politiikan tavoitteiden vastaisuus.
8.  Sekarahoituksen avustusosuus tai takaisinmaksettava ennakko-osuus saa olla enintään 70 prosenttia valitun innovointitoimen kustannuksista.
8.  Sekarahoituksen avustusosuus tai takaisinmaksettava ennakko-osuus saa olla enintään 70 prosenttia valitun innovointitoimen kustannuksista.
9.  Euroopan innovaationeuvoston sekarahoituksen pääomasijoitusosuuksiin ja takaisinmaksettavan tuen osuuksiin sovellettavat täytäntöönpanosäännöt määritellään tarkemmin [erityisohjelmaa koskevassa] päätöksessä.
9.  Euroopan innovaationeuvoston sekarahoituksen pääomasijoitusosuuksiin ja takaisinmaksettavan tuen osuuksiin sovellettavat täytäntöönpanosäännöt määritellään tarkemmin [erityisohjelmaa koskevassa] päätöksessä.
10.  Rahoitettavaksi valittua toimea koskevassa sopimuksessa on vahvistettava erityiset välitavoitteet ja vastaavat Euroopan innovaationeuvoston sekarahoituksena suoritettavat ennakkomaksuerät ja muut maksuerät.
10.  Rahoitettavaksi valittua toimea koskevassa sopimuksessa on vahvistettava erityiset mitattavissa olevat välitavoitteet ja vastaavat Euroopan innovaationeuvoston sekarahoituksena suoritettavat ennakkomaksuerät ja muut maksuerät.
Innovointitoimea vastaavat toimenpiteet voidaan käynnistää ja avustuksen tai takaisinmaksettavan ennakon ensimmäinen ennakkomaksu suorittaa ennen myönnetyn Euroopan innovaationeuvoston sekarahoituksen muiden osuuksien täytäntöönpanoa. Kyseisten muiden osuuksien täytäntöönpano riippuu sopimuksessa vahvistettujen erityisten välitavoitteiden saavuttamisesta.
Innovointitoimea vastaavat toimenpiteet voidaan käynnistää ja avustuksen tai takaisinmaksettavan ennakon ensimmäinen ennakkomaksu suorittaa ennen myönnetyn Euroopan innovaationeuvoston sekarahoituksen muiden osuuksien täytäntöönpanoa. Kyseisten muiden osuuksien täytäntöönpano riippuu sopimuksessa vahvistettujen erityisten välitavoitteiden saavuttamisesta.
11.  Toimi keskeytetään tai lopetetaan tai sitä muutetaan sopimuksen mukaisesti, jos välitavoitteita ei saavuteta. Se voidaan myös lopettaa, jos ennakoituun markkinoille saattamiseen ei voida päästä.
11.  Toimi keskeytetään tai lopetetaan tai sitä muutetaan sopimuksen mukaisesti, jos mitattavissa olevia välitavoitteita ei saavuteta. Se voidaan myös lopettaa, jos ennakoituun markkinoille saattamiseen erityisesti unionissa ei voida päästä.
Komissio voi päättää lisätä Euroopan innovaationeuvoston sekarahoitusta riippumattomien ulkopuolisten asiantuntijoiden suorittaman hankearvioinnin perusteella.
Komissio voi päättää lisätä Euroopan innovaationeuvoston sekarahoitusta riippumattomien ulkopuolisten asiantuntijoiden suorittaman hankearvioinnin perusteella.
Tarkistus 103
Ehdotus asetukseksi
43 a artikla (uusi)
43 a artikla
Asteittainen innovointi pk-yrityksissä
EIC-välineiden lisäksi keskitetysti hallinnoidusta ja täytäntöönpantavasta asteittaista innovointia edistävästä pk-yritysten erityisvälineestä tuetaan tutkimus- ja innovointitoimintaan myönnettäviä yhden rahoituksen saajan avustuksia, jotka koskevat kaikkia klustereita ja joissa noudatetaan alhaalta ylöspäin suuntautuvia ratkaisuja pk-yritysten tarpeisiin räätälöityjen, jatkuvasti avoimien ehdotuspyyntöjen perusteella.
Tarkistus 104
Ehdotus asetukseksi
44 artikla
44 artikla
44 artikla
Ulkopuolisten asiantuntijoiden nimeäminen
Ulkopuolisten riippumattomien asiantuntijoiden nimeäminen
1.  Poiketen siitä, mitä varainhoitoasetuksen 237 artiklan 3 kohdassa säädetään, ulkopuolisia asiantuntijoita voidaan valita ilman kiinnostuksenilmaisupyyntöä, jos tämä on perusteltua ja valinta tapahtuu avoimesti.
1.  Poiketen siitä, mitä varainhoitoasetuksen 237 artiklan 3 kohdassa säädetään, riippumattomia ulkopuolisia asiantuntijoita voidaan valita poikkeuksellisesti ilman kiinnostuksenilmaisupyyntöä vain, jos kiinnostuksenilmaisupyynnössä ei ole määritelty sopivia ulkopuolisia asiantuntijoita. Ulkopuolisten asiantuntijoiden valitseminen ilman kiinnostuksenilmaisupyyntöä on perusteltava asianmukaisesti ja sen on tapahduttava avoimesti. Tällaisten asiantuntijoiden on osoitettava riippumattomuutensa ja valmiutensa tukea Euroopan horisontti -ohjelman tavoitteita.
1 a.  Riippumattomat ulkopuoliset asiantuntijat valitaan heille annettavien tehtävien edellyttämän osaamisen, kokemuksen ja tietämyksen perusteella. Riippumattomia ulkopuolisia asiantuntijoita nimittäessään komissio tai unionin rahoituselin pyrkii saamaan aikaan tasapainoisen edustuksen ja kokoonpanon asiantuntijaryhmässä ja arviointilautakunnissa erikoistumisen, maantieteellisen taustan, sukupuolen ja asiantuntijoiden edustaman organisaatiotyypin suhteen.
2.  Varainhoitoasetuksen 237 artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisesti ulkopuolisille asiantuntijoille maksetaan korvaus vakioehdoin. Perustelluissa tapauksissa voidaan myöntää asianmukaisen suuruinen korvaus vakioehdot ylittävin markkinaehdoin, varsinkin erityisille korkean tason asiantuntijoille.
2.  Varainhoitoasetuksen 237 artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisesti riippumattomille ulkopuolisille asiantuntijoille maksetaan korvaus vakioehdoin.
3.  Sen lisäksi, mitä varainhoitoasetuksen 38 artiklan 2 ja 3 kohdassa säädetään, yksityishenkilöinä nimitettyjen avustushakemuksia arvioivien ulkopuolisten asiantuntijoiden nimet ja heidän erikoisalansa julkistetaan vähintään kerran vuodessa komission tai rahoituselimen internetsivustolla. Näiden tietojen kokoamisessa, käsittelyssä ja julkistamisessa noudatetaan EU:n tietosuojasääntöjä.
3.  Sen lisäksi, mitä varainhoitoasetuksen 38 artiklan 2 ja 3 kohdassa säädetään, yksityishenkilöinä nimitettyjen avustushakemuksia arvioivien riippumattomien ulkopuolisten asiantuntijoiden nimet ja heidän erikoisalansa julkistetaan vähintään kerran vuodessa komission tai rahoituselimen internetsivustolla. Näiden tietojen kokoamisessa, käsittelyssä ja julkistamisessa noudatetaan EU:n tietosuojasääntöjä.
3 a.  Komissio tai asianomainen rahoituselin huolehtii siitä, että asiantuntija, jolla on eturistiriita asiassa, josta hänen on määrä antaa lausunto, ei arvioi tätä nimenomaista asiaa tai anna sitä koskevia neuvoja tai avusta siinä.
3 b.  Kutakin kiinnostuksenilmaisupyyntöä varten on varattava riittävä määrä riippumattomia asiantuntijoita arvioinnin laadun varmistamiseksi.
3 c.  Riippumattomien ja ulkopuolisten asiantuntijoiden saama korvaus on ilmoitettava vuosittain Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Se katetaan ohjelman hallintokuluista.
Tarkistus 105
Ehdotus asetukseksi
45 artikla
45 artikla
45 artikla
Seuranta ja raportointi
Seuranta ja raportointi
1.  Komissio seuraa vuosittain Euroopan horisontti -ohjelman ja sen erityisohjelman täytäntöönpanoa sekä EIT:n toimia. Vuotuisissa seurantakertomuksissa on esitettävä
1.  Indikaattorit, joiden avulla raportoidaan ohjelman edistymisestä 3 artiklassa säädettyjen tavoitteiden saavuttamisessa, esitetään liitteessä V vaikutuspolkujen mukaisesti.
i)   indikaattorit, joiden avulla raportoidaan edistymisestä 3 artiklassa säädettyjen ja liitteessä 5 asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa vaikutuspolkujen mukaisesti;
ii)  tiedot 6 a artiklassa vahvistettujen rahoitusperiaatteiden soveltamisesta ja monialaisista kysymyksistä, joihin kuuluu muun muassa yhteiskuntatieteiden ja humanististen tieteiden sisällyttämisen aste, yhteistoiminnalliseen tutkimukseen liittyvän matalamman ja korkeamman teknologisen valmiuden tasojen suhde, laajenevasti osallistuvien maiden osallistuminen, työohjelmissa ajan tasalle saatettu laajenevasti osallistuvien maiden luettelo, edistyminen tutkimukseen, kehittämiseen ja innovointiin liittyvän kuilun kaventamisessa, yhteistyöhankkeiden maantieteellinen kattavuus, tutkijoiden palkat, kaksivaiheisen ehdotusten jättämis- ja arviointimenettelyn soveltaminen, arvioinnin uudelleentarkastelun käyttäminen ja valitusten määrä, ilmastotoimien valtavirtaistaminen ja niihin liittyvät menot, pk-yritysten osallistuminen myös vertaamalla samankaltaisia kansallisia pk-yritysten erityisvälineitä, yksityissektorin osallistuminen, sukupuolten tasa-arvon edistäminen, huippuosaamismerkit, yksityisen ja/tai julkisen sektorin kumppanuudet ja yksityisen ja julkisen lisärahoituksen vipuvaikutus, muista unionin rahastoista saatava täydentävä ja kumulatiivinen rahoitus ja erityisesti synergiat liitteessä IV tarkoitettujen rahoitusohjelmien kanssa, muista unionin rahoitusohjelmista tuettujen tutkimusinfrastruktuurien käyttö, nopeutettu tutkimus ja innovointi, kansainvälisen yhteistyön aste ja vaikutus myös vastavuoroisuusperiaatteen suhteen ja kansalaisten ja kansalaisyhteiskunnan osallistumisen tukeminen sekä kansallisella että unionin tasolla;
iii)  menotasot liitteessä I tarkoitetuilla toiminta-aloilla ja ohjelmaan ja EIT:hen liittyvät monialaiset kysymykset, joiden perusteella voidaan tehdä portfolioanalyysi; avoimuuden lisäämiseksi nämä tiedot myös julkaistaan komission verkkosivuilla, jossa niiden on oltava saatavilla helposti ja niitä on pidettävä ajan tasalla;
iv)  liian suurella tasolla oleva ehdotusten määrä, etenkin budjettikohdissa olevien ja toiminta-alojen mukaisten ehdotusten määrä, niiden keskimääräinen pisteytys ja kynnysarvot ylittävien ja kynnysarvojen alle jäävien ehdotusten osuus.
2.  Siirretään komissiolle valta antaa 50 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, jotka koskevat liitteeseen V tehtäviä muutoksia vaikutuspolkuindikaattoreiden täydentämiseksi tai tarkistamiseksi tarvittaessa sekä asetettuja perustasoja ja tavoitearvoja.
2.  Siirretään komissiolle valta antaa 50 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, jotka koskevat liitteeseen V tehtäviä muutoksia vaikutuspolkuindikaattoreiden täydentämiseksi tai tarkistamiseksi tarvittaessa sekä asetettuja perustasoja ja tavoitearvoja.
3.  Tulosraportointijärjestelmällä on varmistettava, että ohjelman täytäntöönpanon ja tulosten seurannassa käytettävät tiedot kerätään tehokkaasti, tuloksellisesti ja oikea-aikaisesti. Sitä varten unionin varojen saajille ja (tarvittaessa) jäsenvaltioille on asetettava oikeasuhteiset raportointivaatimukset.
3.  Tulosraportointijärjestelmällä on varmistettava, että ohjelman täytäntöönpanon ja tulosten seurannassa käytettävät tiedot kerätään tehokkaasti, tuloksellisesti ja oikea-aikaisesti ja lisäämättä rahoituksen saajille aiheutuvaa hallinnollista rasitusta. Tiedot ERC:n, eurooppalaisten kumppanuuksien, missioiden, EIC:n ja EIT:n yhteydessä rahoitetuista hankkeista on sisällytettävä samaan tietokantaan kuin suoraan ohjelmasta rahoitetut hankkeet (e-Corda-tietokanta).
3 a.  Määrällisiä tietoja täydennetään mahdollisimman pitkälti komission ja unionin tai kansallisten rahoituselinten tekemällä laadullisella analyysillä.
Tarkistus 106
Ehdotus asetukseksi
46 artikla
46 artikla
46 artikla
Tiedotus, viestintä, julkisuus sekä tulosten levittäminen ja hyödyntäminen
Tiedotus, viestintä, julkisuus sekä tulosten levittäminen ja hyödyntäminen
1.  Unionin rahoituksen saajien on ilmaistava unionin rahoituksen alkuperä ja varmistettava unionin rahoituksen näkyvyys (erityisesti kun ne tekevät tunnetuksi toimia ja niiden tuloksia) tarjoamalla johdonmukaista, olennaista ja oikeasuhteista kohdennettua tietoa eri kohderyhmille, tiedotusvälineet ja suuri yleisö mukaan lukien.
1.  Unionin rahoituksen saajien on ilmaistava unionin rahoituksen alkuperä ja varmistettava unionin rahoituksen näkyvyys (erityisesti kun ne tekevät tunnetuksi toimia ja niiden tuloksia, muun muassa myöntämällä palkintoja) tarjoamalla johdonmukaista, olennaista ja oikeasuhteista kohdennettua tietoa eri kohderyhmille, tiedotusvälineet ja suuri yleisö mukaan lukien.
2.  Komissio toteuttaa tiedotus- ja viestintätoimia, jotka koskevat ohjelmaa ja sen toimia ja tuloksia. Ohjelmalle osoitetuilla taloudellisilla resursseilla tuetaan myös unionin poliittisia painopisteitä koskevaa komission tiedottamista sikäli kuin painopisteet liittyvät 3 artiklassa tarkoitettuihin tavoitteisiin.
2.  Komissio toteuttaa tiedotus- ja viestintätoimia, jotka koskevat ohjelmaa ja sen toimia ja tuloksia. Erityisesti se toimittaa jäsenvaltioille ja rahoituksen saajille oikea-aikaisia ja perusteellisia tietoja.
3.  Komissio laatii myös tulosten levittämistä ja hyödyntämistä koskevan strategian, jotta voidaan laajentaa ohjelman tutkimus- ja innovointitulosten ja -tietämyksen saatavuutta ja levittämistä ja tällä tavoin vauhdittaa hyödyntämistä kohti markkinoille saattamista ja tehostaa ohjelman vaikutusta. Ohjelmalle osoitetuilla taloudellisilla resursseilla tuetaan myös unionin poliittisia painopisteitä koskevaa tiedottamista sekä tiedotus-, viestintä- ja julkisuustoimintaa sekä tulosten levittämistä ja hyödyntämistä, sikäli kuin ne liittyvät 3 artiklassa tarkoitettuihin tavoitteisiin.
3.  Komissio laatii myös tulosten levittämistä ja hyödyntämistä koskevan strategian, jotta voidaan laajentaa ohjelman tutkimus- ja innovointitulosten ja -tietämyksen saatavuutta ja levittämistä ja tällä tavoin vauhdittaa hyödyntämistä kohti markkinoille saattamista erityisesti unionissa ja tehostaa ohjelman vaikutusta. Ohjelmalle osoitetuilla taloudellisilla resursseilla tuetaan myös unionin poliittisia painopisteitä koskevaa tiedottamista sekä tiedotus-, viestintä- ja julkisuustoimintaa sekä tulosten levittämistä ja hyödyntämistä, sikäli kuin ne liittyvät 3 artiklassa tarkoitettuihin tavoitteisiin.
Tarkistus 107
Ehdotus asetukseksi
47 artikla
47 artikla
47 artikla
Ohjelman arviointi
Ohjelman arviointi
1.  Ohjelman arvioinnit on suoritettava riittävän ajoissa, jotta ne voidaan ottaa huomioon päätöksentekoprosessissa, joka koskee ohjelmaa, sen seuraajaa ja muita tutkimukseen ja innovointiin liittyviä aloitteita.
1.  Ohjelman arvioinnit on suoritettava riittävän ajoissa ja julkistettava, jotta ne voidaan ottaa huomioon päätöksentekoprosessissa, joka koskee ohjelmaa, sen seuraajaa ja muita tutkimukseen ja innovointiin liittyviä aloitteita.
1 a.  Missioiden täysimääräinen arviointi suoritetaan 31 päivään joulukuuta 2022 mennessä ennen kuin tehdään päätöksiä uusien missioiden suunnittelusta tai nykyisten uudelleenohjaamisesta, jatkamisesta tai päättämisestä taikka niiden määrärahojen lisäämisestä. Missioista tehdyn arvioinnin tulokset on julkistettava, ja siihen on sisällytettävä muun muassa analyysi niiden valintaprosessista, hallinnoinnista, keskipisteistä ja tuloksista.
2.  Ohjelman väliarviointi on suoritettava heti kun ohjelman täytäntöönpanosta on saatavilla riittävästi tietoa, kuitenkin viimeistään neljän vuoden kuluttua siitä, kun ohjelman täytäntöönpano on käynnistynyt. Sen on sisällettävä arvio aiempien puiteohjelmien pitkän aikavälin vaikutuksista, ja sen on muodostettava perusta ohjelman täytäntöönpanon mukauttamiseksi tarvittaessa.
2.  Ohjelman väliarviointi on suoritettava heti kun ohjelman täytäntöönpanosta on saatavilla riittävästi tietoa, kuitenkin viimeistään kolmen vuoden kuluttua siitä, kun ohjelman täytäntöönpano on käynnistynyt. Sen on sisällettävä portfolioanalyysi ja arvio aiempien puiteohjelmien pitkän aikavälin vaikutuksista, ja sen on muodostettava perusta ohjelman täytäntöönpanon mukauttamiseksi ja/tai ohjelman uudelleentarkastelemiseksi tarvittaessa. Siinä on arvioitava ohjelman tuloksellisuutta, tehokkuutta, merkityksellisyyttä, johdonmukaisuutta, vipuvaikutusta, täydentävyyttä muiden unionin ja kansallisten t&k&i-rahoitusohjelmien kanssa ja unionin tason lisäarvoa. Erityisesti on arvioitava muista unionin ohjelmista siirrettyjen varojen vaikutusta.
3.  Komissio suorittaa ohjelman täytäntöönpanon päätyttyä, kuitenkin viimeistään neljän vuoden kuluttua 1 artiklassa mainitun ajanjakson päättymisestä, ohjelman lopullisen arvioinnin. Sen on sisällettävä arvio aiempien puiteohjelmien pitkän aikavälin vaikutuksista.
3.  Komissio suorittaa ohjelman täytäntöönpanon päätyttyä, kuitenkin viimeistään kolmen vuoden kuluttua 1 artiklassa mainitun ajanjakson päättymisestä, ohjelman lopullisen arvioinnin. Sen on sisällettävä arvio aiempien puiteohjelmien pitkän aikavälin vaikutuksista.
4.  Komissio toimittaa arviointien päätelmät ja omat huomautuksensa Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle.
4.  Komissio julkaisee ja jakaa tulokset ja arviointien päätelmät ja omat huomautuksensa ja esittelee ne Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle.
Tarkistus 108
Ehdotus asetukseksi
48 artikla
48 artikla
48 artikla
Tarkastukset
Tarkastukset
1.  Ohjelman valvontajärjestelmässä on varmistettava tarkoituksenmukainen tasapaino luottamuksen ja valvonnan välille ja otettava huomioon valvonnasta kaikilla tasoilla erityisesti rahoituksen saajille aiheutuvat hallinnolliset ja muut kustannukset.
1.  Ohjelman valvontajärjestelmässä on varmistettava tarkoituksenmukainen tasapaino luottamuksen ja valvonnan välille ja otettava huomioon valvonnasta kaikilla tasoilla erityisesti rahoituksen saajille aiheutuvat hallinnolliset ja muut kustannukset. Tarkastuksessa ohjelmaan on sovellettava kauttaaltaan selkeitä, yhtenäisiä ja johdonmukaisia sääntöjä.
2.  Ohjelman tarkastusstrategia perustuu tilintarkastukseen, joka kohdistetaan edustavaan otokseen menoista koko ohjelman laajuudelta. Tätä edustavaa otosta on täydennettävä tarkastamalla valikoidusti menoja, jotka otetaan tarkasteluun niitä koskevan riskinarvioinnin perusteella. Toimet, jotka saavat yhteisrahoitusta unionin eri ohjelmista, on tarkastettava vain kerran, ja tarkastuksen on katettava kaikki asianomaiset ohjelmat ja niiden sovellettavat säännöt.
2.  Ohjelman tarkastusstrategia perustuu tilintarkastukseen, joka kohdistetaan edustavaan otokseen menoista koko ohjelman laajuudelta. Tätä edustavaa otosta on täydennettävä tarkastamalla valikoidusti menoja, jotka otetaan tarkasteluun niitä koskevan riskinarvioinnin perusteella. Toimet, jotka saavat yhteisrahoitusta unionin eri ohjelmista, on tarkastettava vain kerran, ja tarkastuksen on katettava kaikki asianomaiset ohjelmat ja niiden sovellettavat säännöt.
3.  Lisäksi komissio tai rahoituselin voi käyttää järjestelmiin kohdistuvia yhdistettyjä tarkastuksia rahoituksen saajan tasolla. Nämä yhdistetyt tarkastukset ovat vapaaehtoisia tietyntyyppisille rahoituksen saajille, ja ne muodostuvat järjestelmien ja prosessien tarkastuksesta täydennettynä transaktioiden tarkastuksella, ja ne suorittaa toimivaltainen riippumaton tilintarkastaja, jolla on pätevyys suorittaa lakisääteisiä tilintarkastuksia direktiivin 2006/43/EY34 mukaisesti. Komissio tai rahoituselin voi käyttää niitä, jotta voidaan varmistua yleisesti moitteettomasta varainhoidosta ja tarkastella uudelleen jälkitarkastusten ja kustannusselvityksiä koskevien lausuntojen tarpeellisuustasoa.
3.  Lisäksi komissio tai rahoituselin voi käyttää järjestelmiin kohdistuvia yhdistettyjä tarkastuksia rahoituksen saajan tasolla. Nämä yhdistetyt tarkastukset ovat vapaaehtoisia tietyntyyppisille rahoituksen saajille, ja ne muodostuvat järjestelmien ja prosessien tarkastuksesta täydennettynä transaktioiden tarkastuksella, ja ne suorittaa toimivaltainen riippumaton tilintarkastaja, jolla on pätevyys suorittaa lakisääteisiä tilintarkastuksia direktiivin 2006/43/EY34 mukaisesti. Komissio tai rahoituselin voi käyttää niitä, jotta voidaan varmistua yleisesti moitteettomasta varainhoidosta ja tarkastella uudelleen ilmoitettujen kustannusten avustuskelpoisuutta ja jälkitarkastusten ja kustannusselvityksiä koskevien lausuntojen tarpeellisuustasoa.
4.  Komissio tai rahoituselin voi varainhoitoasetuksen 127 artiklan mukaisesti turvautua tarkastuksiin, joita muut henkilöt tai tahot tekevät unionin osuuksien käytöstä, mukaan lukien muut kuin unionin toimielinten tai elinten valtuuttamat henkilöt tai tahot.
4.  Komissio tai rahoituselin suorittaa varainhoitoasetuksen 127 artiklan mukaisesti tarkastuksia, joita muut sertifioidut henkilöt tai tahot tekevät unionin osuuksien käytöstä, mukaan lukien muut kuin unionin toimielinten tai elinten valtuuttamat henkilöt tai tahot.
5.  Tilintarkastukset voidaan tehdä kahden vuoden kuluessa loppumaksun suorittamisesta.
5.  Tilintarkastukset voidaan tehdä kahden vuoden kuluessa hankkeen päättymispäivästä.
5 a.  Komissio julkaisee yhteistyössä Euroopan tilintarkastustuomioistuimen kanssa tarkastusohjeet. Oikeusvarmuuden takaamiseksi tarkastajien on varmistettava tarkastustensa avoimuus ja tarkastussääntöjen tulkinnan luotettavuus ja yhtenevyys koko ohjelman keston ajan.
__________________
__________________
34 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/43/EY, annettu 17 päivänä toukokuuta 2006, tilinpäätösten ja konsolidoitujen tilinpäätösten lakisääteisestä tilintarkastuksesta, direktiivien 78/660/ETY ja 83/349/ETY muuttamisesta sekä neuvoston direktiivin 84/253/ETY kumoamisesta (EUVL L 157, 9.6.2006, s. 87);
34 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/43/EY, annettu 17 päivänä toukokuuta 2006, tilinpäätösten ja konsolidoitujen tilinpäätösten lakisääteisestä tilintarkastuksesta, direktiivien 78/660/ETY ja 83/349/ETY muuttamisesta sekä neuvoston direktiivin 84/253/ETY kumoamisesta (EUVL L 157, 9.6.2006, s. 87);
Tarkistus 109
Ehdotus asetukseksi
Liite I – 1 kohta – johdanto-osa
1)  Pilari I ”Avoin tiede”
1)  Pilari I ”Huipputason avoin tiede”
Tarkistus 110
Ehdotus asetukseksi
Liite I – 1 kohta – 1 alakohta a alakohta – johdanto-osa
a)  Euroopan tutkimusneuvosto: Tavoitteena on tarjoa unionin laajuisen kilpailun perusteella houkuttelevaa ja joustavaa rahoitusta, jonka avulla lahjakkaat ja luovat yksittäiset tutkijat ja heidän tutkimusryhmänsä voivat viedä eteenpäin kaikkein lupaavimpia tutkimuslinjoja tieteen eturintamassa.
a)  Euroopan tutkimusneuvosto: Tavoitteena on tarjoa unionin laajuisen kilpailun perusteella houkuttelevaa ja joustavaa rahoitusta, jonka avulla lahjakkaat ja luovat yksittäiset tutkijat, etenkin nuoret tutkijat, ja heidän tutkimusryhmänsä voivat viedä eteenpäin kaikkein lupaavimpia tutkimuslinjoja tieteen eturintamassa.
Tarkistus 111
Ehdotus asetukseksi
Liite I – 1 kohta – 1 alakohta b alakohta – johdanto-osa
b)  Marie Skłodowska-Curie -toimet: Tavoitteena on huolehtia siitä, että tutkijat saavat käyttöönsä uutta tietämystä ja taitoja liikkumalla ja saamalla vaikutteita yli valtioiden, sektoreiden ja tieteenalojen rajojen, sekä strukturoida ja parantaa institutionaalisia ja kansallisia työhönotto-, koulutus- ja urajärjestelmiä; tällä tavoin Marie Skłodowska-Curie -toimien avulla voidaan luoda perustaa huipputason tutkimusympäristölle Euroopassa, mikä osaltaan lisää työpaikkoja, kasvua ja investointeja ja auttaa ratkaisemaan nykyisiä ja tulevia yhteiskunnallisia haasteita.
b)  Marie Skłodowska-Curie -toimet: Tavoitteena on huolehtia siitä, että tutkijat saavat käyttöönsä uutta tietämystä ja taitoja liikkumalla ja saamalla vaikutteita yli valtioiden, sektoreiden ja tieteenalojen rajojen, sekä strukturoida ja parantaa institutionaalisia ja kansallisia työhönotto-, koulutus- ja urajärjestelmiä; tällä tavoin Marie Skłodowska-Curie -toimien avulla voidaan luoda perustaa huipputason tutkimusympäristölle koko Euroopassa, mikä osaltaan lisää työpaikkoja, kasvua ja investointeja ja auttaa ratkaisemaan nykyisiä ja tulevia yhteiskunnallisia haasteita.
Tarkistus 112
Ehdotus asetukseksi
Liite I – 1 kohta – 1 alakohta b alakohta – 1 alakohta
Toiminta-alat: Huippuosaamisen kehittäminen tukemalla tutkijoiden liikkuvuutta valtioiden, sektoreiden ja tieteenalojen rajojen yli; uusien taitojen edistäminen huipputason tutkijakoulutuksen avulla; inhimillisen pääoman ja taitojen kehittämisen vahvistaminen eurooppalaisen tutkimusalueen kaikissa osissa; synergioiden parantaminen ja helpottaminen; julkisen tiedottamisen edistäminen.
Toiminta-alat: Huippuosaamisen kehittäminen tukemalla tutkijoiden liikkuvuutta valtioiden, sektoreiden ja tieteenalojen rajojen yli; uusien taitojen edistäminen huipputason tutkijakoulutuksen avulla; henkilöresurssien ja taitojen kehittämisen vahvistaminen eurooppalaisen tutkimusalueen kaikissa osissa; synergioiden parantaminen ja helpottaminen; julkisen tiedottamisen edistäminen.
Tarkistus 113
Ehdotus asetukseksi
Liite I – 2 kohta – johdanto-osa
2)  Pilari II ”Maailmanlaajuiset haasteet ja teollisuuden kilpailukyky”
2)  Pilari II ”Maailmanlaajuiset haasteet ja Euroopan teollisuuden kilpailukyky”
Tarkistus 114
Ehdotus asetukseksi
Liite I – 2 kohta – 2 alakohta
Vaikutuksen, jouston ja synergioiden maksimoimiseksi tutkimus- ja innovointitoimet järjestetään viideksi klusteriksi, jotka yksin ja yhdessä kannustavat poikkitieteelliseen, sektoreiden väliseen, monialaiseen, valtioiden rajat ylittävään ja kansainväliseen yhteistyöhön.
Vaikutuksen, jouston ja synergioiden maksimoimiseksi tutkimus- ja innovointitoimet järjestetään kuudeksi Euroopan laajuisten infrastruktuurien kautta toisiinsa liitetyksi klusteriksi, jotka yksin ja yhdessä kannustavat poikkitieteelliseen, sektoreiden väliseen, monialaiseen, valtioiden rajat ylittävään ja kansainväliseen yhteistyöhön. Kuusi klusteria myös tukevat yksittäisten pk-yritysten innovointia alhaalta ylöspäin -menetelmällä avustusten avulla.
Tarkistus 115
Ehdotus asetukseksi
Liite I – 2 kohta – 4 alakohta a alakohta – johdanto-osa
a)  Klusteri ”Terveys”; Tavoitteena on parantaa ja suojella kansalaisten terveyttä kaikissa ikäryhmissä kehittämällä innovatiivisia ratkaisuja, joilla ehkäistään, diagnosoidaan, seurataan, hoidetaan ja parannetaan tauteja; lieventää terveysriskejä, suojella väestöä ja edistää hyvää terveyttä; tehdä julkisista terveydenhuoltojärjestelmistä kustannustehokkaampia, oikeudenmukaisempia ja kestävämpiä; ja tarjota tukea ja valmiuksia potilaiden osallistumiselle ja omahallinnalle.
a)  Klusteri ”Terveys”; Tavoitteena on parantaa ja suojella kansalaisten terveyttä kaikissa ikäryhmissä kehittämällä innovatiivisia ratkaisuja, joilla ehkäistään, diagnosoidaan, seurataan, hoidetaan ja parannetaan tauteja sekä kehitetään terveydenhuollon menetelmiä; lieventää terveysriskejä, suojella väestöä ja edistää hyvää terveyttä; tehdä julkisista terveydenhuoltojärjestelmistä kustannustehokkaampia, oikeudenmukaisempia ja kestävämpiä; ja tarjota tukea ja valmiuksia potilaiden osallistumiselle ja omahallinnalle.
Tarkistus 116
Ehdotus asetukseksi
Liite I – 2 kohta – 4 alakohta b alakohta – johdanto-osa
b)  Klusteri ”Osallisuutta edistävä ja turvallinen yhteiskunta”: Tavoitteena on vahvistaa Euroopan demokraattisia arvoja, muun muassa oikeusvaltioperiaatetta ja perusoikeuksia, turvata kulttuuriperintömme ja edistää osallisuuteen ja kasvuun myötävaikuttavia sosioekonomisia muutoksia samalla kun vastataan haasteisiin, jotka liittyvät pitkäaikaisiin turvallisuusuhkiin, muun muassa kyberrikollisuuteen, sekä luonnon ja ihmisen aiheuttamiin katastrofeihin.
b)  Klusteri ”Osallisuutta edistävä ja luova yhteiskunta”; Tavoitteena on vahvistaa Euroopan demokraattisia arvoja, muun muassa oikeusvaltioperiaatetta ja perusoikeuksia, turvata kulttuuriperintömme, tutustua kulttuurialan ja luovien alojen potentiaaliin ja edistää osallisuuteen ja kasvuun myötävaikuttavia sosioekonomisia muutoksia, muun muassa maahanmuuton hallintaa ja maahanmuuttajien kotouttamista.
Tarkistus 117
Ehdotus asetukseksi
Liite I – 2 kohta – 4 alakohta b alakohta – 1 alakohta
Toiminta-alat: Demokratia; kulttuuriperintö; sosiaaliset ja taloudelliset muutokset; katastrofeja sietävät yhteiskunnat; suojelu ja turvallisuus; kyberturvallisuus.
Toiminta-alat: Demokratia; Kulttuuri ja luovuus; sosiaaliset, kulttuuriset ja taloudelliset muutokset; yhteiskuntatieteet ja humanistiset tieteet.
Tarkistus 118
Ehdotus asetukseksi
Liite I – 2 kohta – 4 alakohta c alakohta – 1 alakohta
Toiminta-alat: Valmistusteknologiat; digitaaliteknologiat; kehittyneet materiaalit; tekoäly ja robotiikka; seuraavan sukupolven internet; suurteholaskenta ja massadata; kiertoteollisuus; vähähiilinen ja puhdas teollisuus; avaruus;
Toiminta-alat: Valmistusteknologiat; digitaaliteknologiat; kehittyneet materiaalit; tekoäly ja robotiikka; seuraavan sukupolven internet; kvanttiteknologiat; suurteholaskenta ja massadata; kiertoteollisuus; vähähiilinen ja puhdas teollisuus; avaruus;
Tarkistus 119
Ehdotus asetukseksi
Liite I – 2 kohta – 4 alakohta c a alakohta (uusi)
c a)  Klusteri ”Turvallinen yhteiskunta”: tavoitteena on vastata jatkuvista turvallisuusuhista, muun muassa kyberrikollisuudesta, sekä luonnonkatastrofeista ja ihmisen aiheuttamista katastrofeista johtuviin haasteisiin.
Toiminta-alat: järjestäytynyt rikollisuus; terrorismi, ääriliikkeet, radikalisoituminen ja ideologisista syistä johtuva väkivalta; rajaturvallisuus- ja valvonta; kyberturvallisuus, yksityisyys, tietosuoja; kriittisen infrastruktuurin suojaaminen ja katastrofivalmiuksien parantaminen; piratismi ja tuoteväärennökset; unionin ulkoisen turvallisuuden alan politiikkojen tukeminen konfliktineston ja rauhan rakentamisen avulla; koordinoinnin, yhteistyön ja synergioiden edistäminen.
Tarkistus 120
Ehdotus asetukseksi
Liite I – 2 kohta – 4 alakohta d alakohta – johdanto-osa
d)  Klusteri ”Ilmasto, energia ja liikkuvuus”; Tavoitteena on torjua ilmastonmuutosta ymmärtämällä paremmin sen syitä, kehitystä, riskejä, vaikutuksia ja mahdollisuuksia sekä tekemällä energian ja liikenteen aloista ilmasto- ja ympäristöystävällisempiä, tehokkaampia ja kilpailukykyisempiä, älykkäämpiä, turvallisempia ja kestävämpiä.
d)  Klusteri ”Ilmasto, energia ja liikkuvuus”; Tavoitteena on torjua ilmastonmuutosta ymmärtämällä paremmin sen syitä, kehitystä, riskejä, vaikutuksia ja mahdollisuuksia sekä tekemällä energian ja liikenteen aloista ilmasto- ja ympäristöystävällisempiä, tehokkaampia ja kilpailukykyisempiä, älykkäämpiä, turvallisempia ja kestävämpiä ja edistää uusiutuvien energialähteiden käyttöä ja käyttäytymismallien muutosta.
Tarkistus 121
Ehdotus asetukseksi
Liite I – 2 kohta – 4 alakohta d alakohta – 1 alakohta
Toiminta-alat: Ilmastotiede ja -ratkaisut; energian toimitus; energiajärjestelmät ja -verkot; rakennukset ja teollisuuslaitokset energiakäänteessä; yhteisöt ja kaupungit; teollisuuden kilpailukyky liikenteessä; puhdas liikenne ja liikkuvuus; älykäs liikkuvuus; energian varastointi.
Toiminta-alat: ilmastotiede ja -ratkaisut, energian toimitus, energiajärjestelmät ja -verkot, rakennukset energiakäänteessä, teollisuuslaitokset energiakäänteessä, siirtymävaiheessa olevat kivihiilialueet, yhteisöt ja kaupungit, teollisuuden kilpailukyky liikenteessä, puhdas liikenne ja liikkuvuus, älykäs liikkuvuus, energian varastointi.
Tarkistus 122
Ehdotus asetukseksi
Liite I – 2 kohta – 4 alakohta e alakohta – johdanto-osa
e)  Klusteri ”Elintarvikkeet ja luonnonvarat”: Tavoitteena on suojella, ennallistaa sekä kestävällä tavalla hoitaa ja käyttää luonnonvaroja ja maan ja meren biologisia resursseja, jotta voidaan puuttua kysymyksiin, jotka liittyvät elintarvike- ja ravitsemusturvaan ja siirtymiseen vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen kiertotalouteen.
e)  Klusteri ”Elintarvikkeet, luonnonvarat ja maatalous”: Tavoitteena on suojella, ennallistaa sekä kestävällä tavalla hoitaa ja käyttää luonnonvaroja ja maan, sisävesien ja meren biologisia resursseja, jotta voidaan puuttua kysymyksiin, jotka liittyvät elintarvike- ja ravitsemusturvaan ja siirtymiseen vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen kiertotalouteen.
Tarkistus 123
Ehdotus asetukseksi
Liite I – 2 kohta – 4 alakohta e alakohta – 1 alakohta
Toiminta-alat: Ympäristön seuranta; biodiversiteetti ja luontopääoma; maatalous, metsätalous ja maaseutu; meri ja valtameret; elintarvikejärjestelmä; biopohjaiset innovaatiojärjestelmät; kiertoon perustuvat järjestelmät.
Toiminta-alat: Ympäristön seuranta; biodiversiteetti ja luontopääoma; maatalous, metsätalous ja maaseutu; meret, valtameret, sisävedet ja sininen talous; elintarvikejärjestelmä; biopohjaiset innovaatiojärjestelmät; kiertoon perustuvat järjestelmät.
Tarkistus 124
Ehdotus asetukseksi
Liite I – 2 kohta – 4 alakohta f alakohta – 1 alakohta
Toiminta-alat: Terveys; resilienssi ja turvallisuus; digitaalitalous ja -teknologia ja teollisuus; ilmasto, energia ja liikkuvuus; elintarvikkeet ja luonnonvarat; sisämarkkinoiden toiminnan sekä unionin talouden ohjauksen ja hallinnan tukeminen; jäsenvaltioiden tukeminen lainsäädännön täytäntöönpanossa ja älykkään erikoistumisen strategioiden kehittämisessä; analyyttiset työkalut ja menetelmät poliittiselle päätöksenteolle; tietämyksenhallinta; osaamisen ja teknologian siirto; tuki foorumeille, jotka edistävät tieteen hyödyntämistä politiikassa.
Toiminta-alat: Terveys; osallisuutta edistävä ja luova yhteiskunta; turvallinen yhteiskunta; digitaalitalous ja -teknologia ja avaruus; ilmasto, energia ja liikkuvuus; elintarvikkeet ja luonnonvarat; sisämarkkinoiden toiminnan sekä unionin talouden ohjauksen ja hallinnan tukeminen; jäsenvaltioiden tukeminen lainsäädännön täytäntöönpanossa ja älykkään erikoistumisen strategioiden kehittämisessä; analyyttiset työkalut ja menetelmät poliittiselle päätöksenteolle; tietämyksenhallinta; osaamisen ja teknologian siirto; tuki foorumeille, jotka edistävät tieteen hyödyntämistä politiikassa.
Tarkistus 125
Ehdotus asetukseksi
Liite I – 3 kohta – johdanto-osa
3)  Pilari III ”Avoin innovointi”
3)  Pilari III ”Innovatiivinen Eurooppa”
Tarkistus 126
Ehdotus asetukseksi
Liite I – 3 kohta – 1 alakohta – johdanto-osa
Tämän pilarin tavoitteena on seuraavassa kuvatuilla toimilla 4 artiklan mukaisesti edistää kaikkia innovoinnin muotoja, myös läpimurtoinnovointia, ja edesauttaa innovatiivisten ratkaisujen hyödyntämistä markkinoilla. Sillä edistetään myös muita 3 artiklassa kuvattuja ohjelman erityistavoitteita.
Tämän pilarin tavoitteena on seuraavassa kuvatuilla toimilla 4 artiklan mukaisesti edistää kaikkia innovoinnin muotoja, myös teknologista ja sosiaalista läpimurtoinnovointia, ja edesauttaa innovatiivisten ratkaisujen hyödyntämistä markkinoilla, etenkin tutkimuslaitosten kanssa yhteistyötä tekevien startup-yritysten ja pk-yritysten kautta. Sillä edistetään myös muita 3 artiklassa kuvattuja ohjelman erityistavoitteita.
Tarkistus 127
Ehdotus asetukseksi
Liite I – 4 kohta – 1 alakohta
Tämän osan tavoitteena on seuraavassa kuvatuilla toimilla 4 artiklan mukaisesti optimoida entistä suuremman vaikutuksen aikaansaaminen ohjelmasta entistä vahvemmalla eurooppalaisella tutkimusalueella. Sillä tuetaan myös muita 3 artiklassa kuvattuja ohjelman erityistavoitteita. Tämä osa tukee koko ohjelmaa mutta erityisesti toimia, joilla edistetään osaamispohjaista, innovatiivista ja sukupuolinäkökulman huomioon ottavaa Eurooppaa globaalin kilpailun eturintamassa. Tähän pyritään optimoimalla Euroopan kansalliset vahvuudet ja mahdollisuudet hyvin toimivalla eurooppalaisella tutkimusalueella (ERA), jolla osaaminen ja ammattitaitoinen työvoima voi liikkua vapaasti, jolla kansalaisilla on valmiudet ymmärtää tutkimuksen ja innovoinnin tuloksia ja luottaa niihin koko yhteiskunnan hyödyksi ja jolla EU:n politiikka ja erityisesti t&i-politiikka perustuu korkeatasoiseen tieteelliseen evidenssiin.
Tämän osan tavoitteena on seuraavassa kuvatuilla toimilla 4 artiklan mukaisesti optimoida entistä suuremman vaikutuksen ja houkuttelevuuden aikaansaaminen ohjelmasta entistä vahvemmalla eurooppalaisella tutkimusalueella. Sillä tuetaan myös muita 3 artiklassa kuvattuja ohjelman erityistavoitteita. Tämä osa tukee koko ohjelmaa mutta erityisesti toimia, joilla edistetään lahjakkaiden ihmisten houkuttelemista unioniin ja torjutaan aivovuotoa. Lisäksi sillä edistetään osaamispohjaista, innovatiivista ja sukupuolinäkökulman huomioon ottavaa Eurooppaa globaalin kilpailun eturintamassa. Tähän pyritään optimoimalla koko Euroopan kansalliset vahvuudet ja mahdollisuudet hyvin toimivalla eurooppalaisella tutkimusalueella (ERA), jolla osaaminen ja ammattitaitoinen työvoima voi liikkua vapaasti tasapainoisella tavalla, jolla kansalaisilla on valmiudet ymmärtää tutkimuksen ja innovoinnin tuloksia ja luottaa niihin koko yhteiskunnan hyödyksi ja jolla EU:n politiikka ja erityisesti t&i-politiikka perustuu korkeatasoiseen tieteelliseen evidenssiin.
Tarkistus 128
Ehdotus asetukseksi
Liite I – 4 kohta – 2 alakohta
Toiminta-alat: Huippuosaamisen jakaminen; Euroopan tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän uudistaminen ja parantaminen.
Toiminta-alat: huippuosaamisen levittäminen ja osallistujapohjan laajentaminen tiimiyttämisen, twinning-toiminnan, ERA-oppituolialoitteiden, Euroopan tiede- ja teknologiayhteistyön, huippuosaamisaloitteiden ja Fellowship-toiminnan laajentamisen kautta; Euroopan tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän uudistaminen ja parantaminen.
Tarkistus 129
Ehdotus asetukseksi
Liite II – 2 kohta – 1 luetelmakohta
–  tutkimus- ja innovointitoimi: toimi, jonka sisältämillä toimenpiteillä pyritään ensisijaisesti luomaan uutta tietämystä ja/tai tutkimaan uuden tai parannellun teknologian, tuotteen, prosessin, palvelun tai ratkaisun toteutuskelpoisuutta. Tähän voi sisältyä perus- ja soveltava tutkimus, teknologian kehittäminen ja integraatio, testaus ja validointi pienimuotoisesti prototyypillä laboratoriossa tai simuloidussa ympäristössä;
–  tutkimus- ja innovointitoimi: toimi, jonka sisältämillä toimenpiteillä pyritään ensisijaisesti luomaan uutta tietämystä ja/tai tutkimaan uuden tai parannellun teknologian, tuotteen, prosessin, palvelun tai ratkaisun toteutuskelpoisuutta. Tähän voi sisältyä perus- ja soveltava tutkimus, teknologian kehittäminen ja integraatio, testaus ja validointi pienimuotoisesti prototyypillä laboratoriossa tai simuloidussa ympäristössä. Nopeutettua tutkimusta ja innovointia sovelletaan tiettyihin yhteistoiminnallisiin tutkimus- ja innovointitoimiin;
Tarkistus 130
Ehdotus asetukseksi
Liite II – 2 kohta – 6 luetelmakohta
–  ohjelmien yhteisrahoitustoimi; toimi, jolla tarjotaan yhteisrahoitusta toimenpiteistä muodostetulle ohjelmalle, jonka perustavat ja/tai toteuttavat tutkimus- ja innovaatio-ohjelmien hallinnoinnista ja/tai rahoituksesta vastaavat oikeussubjektit, jotka eivät ole unionin rahoituselimiä. Tällainen toimintaohjelma voi tukea verkostoitumis-, koordinointi-, tutkimus-, innovointi- ja pilottitoimia sekä innovointiin ja markkinoille saattamiseen tähtääviä toimia, koulutus- ja liikkuvuustoimia, tietoisuuden lisäämistä ja tiedottamista, tulosten levittämistä ja hyödyntämistä tai näiden yhdistelmää, jolloin toteuttamisesta vastaavat suoraan kyseiset oikeussubjektit tai kolmannet osapuolet, jotka voivat saada niiltä tarvittavaa taloudellista tukea esimerkiksi avustusten, palkintojen tai hankintojen muodossa tai Euroopan horisontti -ohjelman sekarahoituksena;
–  ohjelmien yhteisrahoitustoimi; toimi, jolla tarjotaan yhteisrahoitusta toimenpiteistä muodostetulle ohjelmalle, jonka perustavat ja/tai toteuttavat tutkimus- ja innovaatio-ohjelmien hallinnoinnista ja/tai rahoituksesta vastaavat oikeussubjektit, jotka eivät ole unionin rahoituselimiä. Tällaisella toimintaohjelmalla voidaan tukea kytköksiä, verkostoitumis-, koordinointi-, tutkimus-, innovointi- ja pilottitoimia sekä innovointiin ja markkinoille saattamiseen tähtääviä toimia, koulutus- ja liikkuvuustoimia, tietoisuuden lisäämistä ja tiedottamista, tulosten levittämistä ja hyödyntämistä tai näiden yhdistelmää, jolloin toteuttamisesta vastaavat suoraan kyseiset oikeussubjektit tai kolmannet osapuolet, jotka voivat saada niiltä tarvittavaa taloudellista tukea esimerkiksi avustusten, palkintojen tai hankintojen muodossa tai Euroopan horisontti -ohjelman sekarahoituksena;
Tarkistus 131
Ehdotus asetukseksi
Liite III – 1 kohta – 1 alakohta – a alakohta – johdanto-osa
a)  Näyttö siitä, että vastaavat ohjelman tavoitteet saavutetaan tuloksekkaammin eurooppalaisilla kumppanuuksilla, erityisesti koska voidaan saada aikaan selkeitä vaikutuksia EU:lle ja sen kansalaisille (mm. maailmanlaajuiset haasteet ja tutkimus- ja innovointitavoitteet, EU:n kilpailukyvyn turvaaminen, eurooppalaisen tutkimus- ja innovointialueen vahvistaminen ja kansainvälisten sitoumusten edistäminen);
a)  Näyttö siitä, että vastaavat ohjelman tavoitteet saavutetaan tuloksekkaammin eurooppalaisilla kumppanuuksilla, erityisesti koska voidaan saada aikaan selkeitä vaikutuksia koko unionille ja sen kansalaisille (mm. maailmanlaajuiset haasteet ja tutkimus- ja innovointitavoitteet, EU:n kilpailukyvyn turvaaminen, kestävyys ja eurooppalaisen tutkimus- ja innovointialueen vahvistaminen ja kansainvälisten sitoumusten edistäminen);
Tarkistus 132
Ehdotus asetukseksi
Liite III – 1 kohta – 1 alakohta – b alakohta
b)  Eurooppalaisen kumppanuuden johdonmukaisuus ja synergiat EU:n tutkimuksen ja innovoinnin toimintaympäristössä;
b)  Eurooppalaisten kumppanuuksien johdonmukaisuus ja synergiat EU:n tutkimuksen ja innovoinnin toimintaympäristössä, mukaan lukien kansalliset ja alueelliset strategiat;
Tarkistus 133
Ehdotus asetukseksi
Liite III – 1 kohta – 1 alakohta – c alakohta
c)  Eurooppalaisen kumppanuuden läpinäkyvyys ja avoimuus painopisteiden ja tavoitteiden määrittelyssä ja kumppaneiden ja sidosryhmien osallistuminen eri aloilta, tarvittaessa myös kansainvälisellä tasolla;
c)  Eurooppalaisten kumppanuuksien läpinäkyvyys ja avoimuus painopisteiden ja tavoitteiden määrittelyssä ja niiden hallinto sekä kumppaneiden ja sidosryhmien osallistuminen eri aloilta ja eri taustoista, tarvittaessa myös kansainvälisellä tasolla;
Tarkistus 134
Ehdotus asetukseksi
Liite III – 1 kohta – 1 alakohta – d alakohta – 1 luetelmakohta
–  ennakoitujen mitattavien tulosten, suoritteiden ja vaikutusten määrittely tietyille aikaväleille, mukaan lukien keskeinen taloudellinen arvo Euroopalle;
–  ennakoitujen mitattavien tulosten, suoritteiden ja vaikutusten määrittely tietyille aikaväleille, mukaan lukien keskeinen taloudellinen arvo EU:lle;
Tarkistus 135
Ehdotus asetukseksi
Liite III – 1 kohta – 1 alakohta – d alakohta – 2 luetelmakohta
–  ennakoitujen laadullisten ja määrällisten vipuvaikutusten osoittaminen;
–  vahvojen ennakoitujen laadullisten ja määrällisten vipuvaikutusten osoittaminen;
Tarkistus 136
Ehdotus asetukseksi
Liite III – 1 kohta – 1 alakohta – d alakohta – 3 luetelmakohta
–  keinot täytäntöönpanon joustavuuden varmistamiseksi ja sopeutumiseksi muuttuviin politiikan tai markkinoiden tarpeisiin tai tieteelliseen edistykseen;
–  keinot täytäntöönpanon joustavuuden varmistamiseksi ja sopeutumiseksi muuttuviin politiikan, yhteiskunnan ja/tai markkinoiden tarpeisiin tai tieteelliseen edistykseen;
Tarkistus 137
Ehdotus asetukseksi
Liite III – 1 kohta – 1 alakohta – e alakohta – 1 alakohta
Institutionaalisten eurooppalaisten kumppanuuksien tapauksessa muiden kumppaneiden kuin unionin rahoitusosuudet ja/tai luontoissuoritukset ovat vähintään 50 prosenttia ja enimmillään 75 prosenttia yhteenlasketuista eurooppalaisen kumppanuuden talousarviositoumuksista. Kussakin institutionaalisessa eurooppalaisessa kumppanuudessa tietty osuus muiden kumppaneiden kuin unionin suorittamista osuuksista muodostuu rahoitusosuuksista.
Institutionaalisten eurooppalaisten kumppanuuksien tapauksessa muiden kumppaneiden kuin unionin rahoitusosuudet ja/tai luontoissuoritukset ovat vähintään 50 prosenttia yhteenlasketuista eurooppalaisen kumppanuuden talousarviositoumuksista, jos on kyse unionin ja yksityisten kumppaneiden välisistä kumppanuuksista, ja enimmillään 75 prosenttia niistä, jos on kyse kumppanuuksista, joissa on mukana myös jäsenvaltioita.
Tarkistus 138
Ehdotus asetukseksi
Liite III – 1 kohta – 1 alakohta – e a alakohta (uusi)
e a)  Alueviranomaisten kanssa tehdyn sopimuksen perusteella EAKR hyväksytään osana kansallista maksuosuutta ohjelmien yhteisrahoitustoimissa, joihin jäsenvaltiot osallistuvat.
Tarkistus 139
Ehdotus asetukseksi
Liite III – 1 kohta – 2 alakohta – c alakohta
c)  Koordinointi ja/tai yhteiset toimet muiden asiaan liittyvien tutkimus- ja innovaatioaloitteiden kanssa tehokkaan synergian varmistamiseksi;
c)  Koordinointi ja/tai yhteiset toimet muiden asiaan liittyvien tutkimus- ja innovaatioaloitteiden kanssa yhteenkytkösten optimaalisen tason turvaamiseksi ja tehokkaan synergian varmistamiseksi;
Tarkistus 140
Ehdotus asetukseksi
Liite III – 1 kohta – 2 alakohta – d alakohta
d)  Oikeudellisesti sitovat, erityisesti rahoitusosuuksia koskevat sitoumukset jokaiselta kumppanilta aloitteen koko elinkaaren ajalle;
d)  Oikeudellisesti sitovat, erityisesti luontoissuorituksia ja/tai rahoitusosuuksia koskevat sitoumukset jokaiselta kumppanilta aloitteen koko elinkaaren ajalle;
Tarkistus 141
Ehdotus asetukseksi
Liite III – 1 kohta – 3 alakohta – a alakohta
a)  Seurantajärjestelmä, joka vastaa 45 artiklassa säädettyjä vaatimuksia, jotta voidaan seurata edistymistä kohti yksittäisiä poliittisia tavoitteita, suoritteita ja keskeisiä tulosindikaattoreita, joiden avulla voidaan ajan mittaan arvioida saavutettuja tuloksia, vaikutuksia ja mahdollista korjaavien toimenpiteiden tarvetta;
a)  Seurantajärjestelmä, joka vastaa 45 artiklassa säädettyjä vaatimuksia, jotta voidaan seurata edistymistä kohti yksittäisiä ohjelmakohtaisia poliittisia tavoitteita, suoritteita ja keskeisiä tulosindikaattoreita, joiden avulla voidaan ajan mittaan arvioida saavutettuja tuloksia, vaikutuksia ja mahdollista korjaavien toimenpiteiden tarvetta;
Tarkistus 142
Ehdotus asetukseksi
Liite III – 1 kohta – 4 alakohta – b alakohta
b)  Asianmukaiset toimenpiteet, joilla varmistetaan vaiheittainen lopettaminen sovittujen edellytysten ja aikataulun mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kansallisista tai unionin muista ohjelmista myönnetyn ylikansallisen rahoituksen mahdollista jatkamista.
b)  Jos kumppanuuksia ei uusita, asianmukaiset toimenpiteet, joilla varmistetaan vaiheittainen lopettaminen sovitun aikataulun ja oikeudellisesti sitoutuneiden kumppaneiden kanssa sovittujen edellytysten mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kansallisista tai unionin muista ohjelmista myönnetyn ylikansallisen rahoituksen mahdollista jatkamista ja yksityisiä investointeja ja käynnissä olevia hankkeita vaarantamatta.
Tarkistus 143
Ehdotus asetukseksi
Liite IV – 1 kohta – b alakohta
b)  YMP:ssä hyödynnetään mahdollisimman hyvin tutkimuksen ja innovoinnin tuloksia ja edistetään innovatiivisten ratkaisujen käyttöä, toteutusta ja leviämistä, mukaan lukien tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmista rahoitettavista hankkeista ja eurooppalaisesta innovaatiokumppanuudesta ”Maatalouden tuottavuus ja kestävyys” lähtöisin olevat innovatiiviset ratkaisut;
b)  YMP:ssä hyödynnetään mahdollisimman hyvin tutkimuksen ja innovoinnin tuloksia ja edistetään innovatiivisten ratkaisujen käyttöä, toteutusta ja leviämistä, mukaan lukien tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmista rahoitettavista hankkeista ja eurooppalaisesta innovaatiokumppanuudesta ”Maatalouden tuottavuus ja kestävyys” ja asiaankuuluvista EIT:n osaamis- ja innovaatioyhteisöistä lähtöisin olevat innovatiiviset ratkaisut;
Tarkistus 144
Ehdotus asetukseksi
Liite IV – 2 kohta – b alakohta
b)  Euroopan meri- ja kalatalousrahasto tukee uusien teknologioiden ja innovatiivisten tuotteiden, prosessien ja palvelujen käyttöönottoa, jotka syntyvät muun muassa ohjelman tuloksena meripolitiikan alalla; Euroopan meri- ja kalatalousrahasto edistää myös tiedonkeruuta kentällä ja tietojen käsittelyä sekä levittää asiaankuuluvien ohjelmasta tuettavien toimien tuloksia, mikä puolestaan edistää yhteisen kalastuspolitiikan, yhdennetyn meripolitiikan ja kansainvälisen valtamerten hallinnoinnin täytäntöönpanoa.
b)  Euroopan meri- ja kalatalousrahasto tukee uusien teknologioiden ja innovatiivisten tuotteiden, prosessien ja palvelujen käyttöönottoa, jotka syntyvät muun muassa ohjelman tuloksena meripolitiikan alalla; Euroopan meri- ja kalatalousrahasto edistää myös tiedonkeruuta kentällä ja tietojen käsittelyä sekä levittää asiaankuuluvien ohjelmasta tuettavien toimien tuloksia, mikä puolestaan edistää yhteisen kalastuspolitiikan, yhdennetyn meripolitiikan ja kansainvälisen valtamerten hallinnoinnin ja kansainvälisten sitoumusten täytäntöönpanoa.
Tarkistus 145
Ehdotus asetukseksi
Liite IV – 3 kohta – a alakohta
a)  Euroopan aluekehitysrahaston ja ohjelman yhdistettyä rahoitusta koskevia järjestelyjä käytetään tukemaan toimia, jotka muodostavat sillan älykästä erikoistumista koskevien strategioiden ja kansainvälisen huipputason tutkimuksen ja innovoinnin välillä, mukaan lukien yhteiset alueiden/valtioiden väliset ohjelmat ja yleiseurooppalaiset tutkimusinfrastruktuurit, tavoitteena vahvistaa Euroopan tutkimusaluetta;
a)  Euroopan aluekehitysrahaston ja Euroopan horisontti -ohjelman yhdistettyä rahoitusta koskevia järjestelyjä käytetään tukemaan toimia, jotka muodostavat sillan alueellisten toimenpideohjelmien, älykästä erikoistumista koskevien strategioiden ja kansainvälisen huipputason tutkimuksen ja innovoinnin välillä, mukaan lukien yhteiset alueiden/valtioiden väliset ohjelmat ja yleiseurooppalaiset tutkimusinfrastruktuurit, tavoitteena vahvistaa Euroopan tutkimusaluetta;
Tarkistus 146
Ehdotus asetukseksi
Liite IV – 3 kohta – a a alakohta (uusi)
a a)  EAKR:n varoja voidaan siirtää vapaaehtoisesti ohjelmaan liittyvien toimien, erityisesti huippuosaamismerkin, tukemiseen;
Tarkistus 147
Ehdotus asetukseksi
Liite IV – 3 kohta – b a alakohta (uusi)
b a)  nykyisiä alueellisia ekosysteemeitä, foorumiverkostoja ja alueellisia strategioita vahvistetaan;
Tarkistus 148
Ehdotus asetukseksi
Liite IV – 4 kohta – b alakohta
b)  Euroopan sosiaalirahastosta plus saatavan täydentävän rahoituksen järjestelyjä voidaan käyttää tukemaan toimia, joilla edistetään inhimillisen pääoman kehittämistä tutkimuksessa ja innovoinnissa, jotta voidaan vahvistaa eurooppalaista tutkimusaluetta;
b)  Euroopan sosiaalirahastosta plus saatavan täydentävän rahoituksen järjestelyjä voidaan käyttää vapaavalintaisesti tukemaan ohjelman toimia, joilla edistetään inhimillisen pääoman kehittämistä tutkimuksessa ja innovoinnissa, jotta voidaan vahvistaa eurooppalaista tutkimusaluetta;
Tarkistus 149
Ehdotus asetukseksi
Liite IV – 6 kohta – b alakohta
b)  digitaalisiin näkökohtiin liittyvät tutkimus- ja innovointitarpeet yksilöidään ja vahvistetaan ohjelman tutkimuksen ja innovoinnin strategisessa suunnittelussa; tähän sisältyvät suurteholaskentaan, tekoälyyn ja kyberturvallisuuteen liittyvä tutkimus ja innovointi, jossa digitaaliteknologiat yhdistyvät muihin mahdollistaviin teknologioihin ja ei-teknologisiin innovaatioihin; tuki läpimurtoinnovaatioita (joista monissa yhdistetään digitaalisia ja fyysisiä teknologioita) käyttöönottavien yritysten toiminnan laajentamiselle; digitaalitemaattinen integrointi pilarissa ”Maailmanlaajuiset haasteet ja teollisuuden kilpailukyky”; ja tuki digitaalisille tutkimusinfrastruktuureille;
b)  digitaalisiin näkökohtiin liittyvät tutkimus- ja innovointitarpeet yksilöidään ja vahvistetaan ohjelman tutkimuksen ja innovoinnin strategisessa suunnittelussa; tähän sisältyvät suurteholaskentaan, tekoälyyn, kyberturvallisuuteen, hajautetun tilikirjan teknologioihin ja kvanttiteknologioihin liittyvä tutkimus ja innovointi, jossa digitaaliteknologiat yhdistyvät muihin mahdollistaviin teknologioihin ja ei-teknologisiin innovaatioihin; tuki läpimurtoinnovaatioita (joista monissa yhdistetään digitaalisia ja fyysisiä teknologioita) käyttöönottavien yritysten toiminnan laajentamiselle; digitaalitemaattinen integrointi pilarissa ”Maailmanlaajuiset haasteet ja Euroopan teollisuuden kilpailukyky”; ja tuki digitaalisille tutkimusinfrastruktuureille;
Tarkistus 150
Ehdotus asetukseksi
Liite IV – 6 kohta – c alakohta
c)  Digitaalinen Eurooppa -ohjelma keskittyy laajamittaisten digitaalisten valmiuksien ja infrastruktuurin rakentamiseen suurteholaskentaa, tekoälyä, kyberturvallisuutta ja pitkälle kehittynyttä digitaalista osaamista varten, minkä tavoitteena on kriittisten jo käytössä olevien tai testattujen innovatiivisten digitaalisten ratkaisujen laaja leviäminen ja käyttöönotto eri puolilla Eurooppaa ja EU:n toimintakehyksessä yleistä etua koskevilla aloilla (kuten terveydenhuolto, julkishallinto, oikeuslaitos ja koulutus) tai markkinoiden toimintapuutteen (esimerkkinä yritysten, erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten, digitalisaatio) korjaamiseksi; Digitaalinen Eurooppa -ohjelma toteutetaan pääasiassa koordinoiduilla ja strategisilla investoinneilla jäsenvaltioiden kanssa, muun muassa yhteisten julkisten hankintojen kautta, kohdistamalla ne digitaalisiin valmiuksiin, joita on määrä käyttää yhteisesti Euroopan laajuisesti, ja EU:n laajuisiin toimiin, joilla tuetaan yhteentoimivuutta ja standardointia osana kehittyviä digitaalisia sisämarkkinoita;
c)  Digitaalinen Eurooppa -ohjelma keskittyy laajamittaisten digitaalisten valmiuksien ja infrastruktuurin rakentamiseen suurteholaskentaa, tekoälyä, kyberturvallisuutta, hajautetun tilikirjan teknologioita, kvanttiteknologioita ja pitkälle kehittynyttä digitaalista osaamista varten, minkä tavoitteena on kriittisten jo käytössä olevien tai testattujen innovatiivisten digitaalisten ratkaisujen laaja leviäminen ja käyttöönotto eri puolilla Eurooppaa ja EU:n toimintakehyksessä yleistä etua koskevilla aloilla (kuten terveydenhuolto, julkishallinto, oikeuslaitos ja koulutus) tai markkinoiden toimintapuutteen (esimerkkinä yritysten, erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten, digitalisaatio) korjaamiseksi; Digitaalinen Eurooppa -ohjelma toteutetaan pääasiassa koordinoiduilla ja strategisilla investoinneilla jäsenvaltioiden kanssa, muun muassa yhteisten julkisten hankintojen kautta, kohdistamalla ne digitaalisiin valmiuksiin, joita on määrä käyttää yhteisesti Euroopan laajuisesti, ja EU:n laajuisiin toimiin, joilla tuetaan yhteentoimivuutta ja standardointia osana kehittyviä digitaalisia sisämarkkinoita;
Tarkistus 151
Ehdotus asetukseksi
Liite IV – 6 kohta – f alakohta
f)  ammattitaitoa ja -pätevyyttä parantavien koulutusohjelmien kehittämiseen liittyviä puiteohjelman aloitteita, mukaan lukien Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin yhteistoimintakeskittymien (KIC-Digital) koulutusohjelmat, täydennetään Digitaalinen Eurooppa -ohjelmasta tuettavalla valmiuksien kehittämisellä pitkälle viedyssä digitaalisessa osaamisessa;
f)  ammattitaitoa ja -pätevyyttä parantavien koulutusohjelmien kehittämiseen liittyviä puiteohjelman aloitteita, mukaan lukien Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin osaamis- ja innovaatioyhteisöjen yhteistoimintakeskittymien koulutusohjelmat, täydennetään Digitaalinen Eurooppa -ohjelmasta tuettavalla valmiuksien kehittämisellä pitkälle viedyssä digitaalisessa osaamisessa;
Tarkistus 152
Ehdotus asetukseksi
Liite IV – 7 kohta – a alakohta
a)  sisämarkkinaohjelmalla puututaan markkinoiden epäkohtiin, jotka vaikuttavat pk-yrityksiin, ja edistetään yrittäjyyttä ja yritysten perustamista ja kasvua. Sisämarkkinaohjelma ja tulevan Euroopan innovaationeuvoston toimet täydentävät toisiaan kaikilta osin innovatiivisten yritysten osalta samoin kuin pk-yrityksille suunnattujen tukipalvelujen alalla, erityisesti tapauksissa, joissa markkinat eivät tarjoa tarkoituksenmukaista rahoitusta;
a)  sisämarkkinaohjelmalla puututaan markkinoiden epäkohtiin, jotka vaikuttavat pk-yrityksiin, ja edistetään yrittäjyyttä ja yritysten perustamista ja kasvua. Sisämarkkinaohjelma ja EIT:n ja tulevan Euroopan innovaationeuvoston toimet täydentävät toisiaan kaikilta osin innovatiivisten yritysten osalta samoin kuin pk-yrityksille suunnattujen tukipalvelujen alalla, erityisesti tapauksissa, joissa markkinat eivät tarjoa tarkoituksenmukaista rahoitusta;
Tarkistus 153
Ehdotus asetukseksi
Liite IV – 7 kohta – b alakohta
b)  Yritys-Eurooppa-verkosto voi muiden jo käytössä olevien pk-yrityksille suunnattujen tukirakenteiden (esim. kansallisten yhteyspisteiden (NCP) ja innovaatiovirastojen) tavoin tarjota tukipalveluja Euroopan innovaationeuvoston puitteissa.
b)  Yritys-Eurooppa-verkosto voi muiden jo käytössä olevien pk-yrityksille suunnattujen tukirakenteiden (esim. kansallisten yhteyspisteiden (NCP), innovaatiovirastojen, digitaali-innovaatiokeskittymien, osaamiskeskusten ja sertifioitujen hautomojen) tavoin tarjota tukipalveluja Euroopan Horisontti -ohjelman, myös Euroopan innovaationeuvoston, puitteissa.
Tarkistus 154
Ehdotus asetukseksi
Liite IV – 8 kohta – 1 alakohta
tutkimus- ja innovointitarpeet ympäristö-, ilmasto- ja energiahaasteisiin vastaamiseksi EU:ssa yksilöidään ja vahvistetaan ohjelman tutkimuksen ja innovoinnin strategisen suunnittelun aikana. Life-ohjelma toimii edelleen katalysaattorina EU:n ympäristö- ja ilmastopolitiikan ja -lainsäädännön sekä kyseeseen tulevan EU:n energiapolitiikan ja -lainsäädännön täytäntöönpanolle muun muassa ottamalla käyttöön ja soveltamalla ohjelmasta saatuja tutkimus- ja innovaatiotuloksia ja auttamalla hyödyntämään niitä kansallisella ja alueellisella (ja alueiden välisellä) tasolla, kun tämä voi auttaa ratkaisemaan ympäristöön, ilmastoon tai energiakäänteeseen liittyviä kysymyksiä. Life-ohjelmassa kannustetaan edelleen synergioihin ohjelman kanssa myöntämällä arvioinnin aikana bonus ehdotuksille, joihin liittyy ohjelman tulosten käyttöönottoa. Life-ohjelman vakiotoimien hankkeissa tuetaan sellaisten teknologioiden tai menetelmien kehittämistä, testausta tai demonstrointia, jotka soveltuvat EU:n ympäristö- ja ilmastopolitiikan täytäntöönpanoon ja jotka voidaan myöhemmin ottaa laajamittaisesti käyttöön muista lähteistä, myös ohjelmasta, saatavalla rahoituksesta. Ohjelmaan kuuluva Euroopan innovaationeuvosto voi antaa tukea Life-hankkeiden toteutuksesta mahdollisesti tuloksena olevien uusien läpimurtoideoiden käyttömittakaavan laajentamiselle ja kaupallistamiselle.
tutkimus- ja innovointitarpeet ympäristö-, ilmasto- ja energiahaasteisiin vastaamiseksi EU:ssa yksilöidään ja vahvistetaan ohjelman tutkimuksen ja innovoinnin strategisen suunnittelun aikana. Life-ohjelma toimii edelleen katalysaattorina EU:n ympäristö- ja ilmastopolitiikan ja -lainsäädännön sekä kyseeseen tulevan EU:n energiapolitiikan ja -lainsäädännön täytäntöönpanolle muun muassa ottamalla käyttöön ja soveltamalla ohjelmasta saatuja tutkimus- ja innovaatiotuloksia ja auttamalla hyödyntämään niitä kansallisella ja alueellisella (ja alueiden välisellä) tasolla, kun tämä voi auttaa ratkaisemaan ympäristöön, ilmastoon tai energiakäänteeseen liittyviä kysymyksiä. Life-ohjelmassa kannustetaan edelleen synergioihin ohjelman kanssa myöntämällä arvioinnin aikana bonus ehdotuksille, joihin liittyy ohjelman tulosten käyttöönottoa. Life-ohjelman vakiotoimien hankkeissa tuetaan sellaisten teknologioiden tai menetelmien kehittämistä, testausta tai demonstrointia, jotka soveltuvat EU:n ympäristö- ja ilmastopolitiikan täytäntöönpanoon ja jotka voidaan myöhemmin ottaa laajamittaisesti käyttöön muista lähteistä, myös ohjelmasta, saatavalla rahoituksesta. EIT ja tuleva Euroopan innovaationeuvosto voivat antaa tukea Life-hankkeiden toteutuksesta mahdollisesti tuloksena olevien uusien läpimurtoideoiden käyttömittakaavan laajentamiselle ja kaupallistamiselle.
Tarkistus 155
Ehdotus asetukseksi
Liite IV – 9 kohta – a alakohta
a)  ohjelman ja Erasmus-ohjelman yhdistettyjä resursseja käytetään tukemaan toimia, jotka kohdistuvat Euroopan korkea-asteen oppilaitosten vahvistamiseen ja nykyaikaistamiseen. Ohjelmalla täydennetään tukea, jota Erasmus-ohjelmasta myönnetään Eurooppa-yliopistojen verkostoa koskevalle aloitteelle ja erityisesti sen tutkimusulottuvuudelle, osana uusien yhteisten ja integroitujen pitkän aikavälin ja kestävien koulutus-, tutkimus- ja innovaatiostrategioiden kehittämistä, jotka perustuvat poikkitieteisiin ja monialaisiin lähestymistapoihin, jotta osaamiskolmiosta tulisi todellisuutta ja jotta voidaan antaa uutta pontta talouskasvulle;
a)  ohjelman ja Erasmus-ohjelman yhdistettyjä resursseja käytetään tukemaan toimia, jotka kohdistuvat Euroopan korkea-asteen oppilaitosten vahvistamiseen ja nykyaikaistamiseen. Ohjelmalla täydennetään tukea, jota Erasmus-ohjelmasta myönnetään Eurooppa-yliopistojen verkostoa koskevalle aloitteelle ja erityisesti sen tutkimusulottuvuudelle, osana uusien yhteisten ja integroitujen pitkän aikavälin ja kestävien koulutus-, tutkimus- ja innovaatiostrategioiden kehittämistä, jotka perustuvat poikkitieteisiin ja monialaisiin lähestymistapoihin, jotta osaamiskolmiosta tulisi todellisuutta ja jotta voidaan antaa uutta pontta talouskasvulle; EIT:n koulutustoimilla voitaisiin innoittaa Eurooppa-yliopistoja koskevan aloitteen kehittämistä, ja ne voitaisiin kytkeä yhteen kyseisen aloitteen kanssa.
Tarkistus 156
Ehdotus asetukseksi
Liite IV – 13 kohta – b alakohta
b)  tutkimukseen ja innovointiin ja pk-yrityksille suunnatut rahoitusvälineet ryhmitellään yhteen InvestEU-ohjelman puitteissa etenkin tutkimuksen ja innovoinnin erityisteeman kautta samoin kuin pk-yritysteeman alla innovatiivisille yrityksille käyttöönotettujen tuotteiden avulla, mikä osaltaan auttaa toteuttamaan ohjelman tavoitteita.
b)  tutkimukseen ja innovointiin ja pk-yrityksille suunnatut rahoitusvälineet ryhmitellään yhteen InvestEU-ohjelman puitteissa etenkin tutkimuksen ja innovoinnin erityisteeman kautta samoin kuin pk-yritysteeman alla innovatiivisille yrityksille käyttöönotettujen tuotteiden avulla, mikä osaltaan auttaa toteuttamaan ohjelman tavoitteita. InvestEU-ohjelman ja Euroopan horisontti -ohjelman välille luodaan vahvoja täydentäviä yhteyksiä.
Tarkistus 157
Ehdotus asetukseksi
Liite IV – 14 kohta – a alakohta
a)  innovaatiorahasto kohdistuu erityisesti vähähiilisten teknologioiden ja prosessien innovointiin, mukaan lukien ympäristön kannalta turvallinen hiilidioksidin talteenotto ja hyödyntäminen, joka vaikuttaa merkittävästi ilmastonmuutoksen lieventämiseen, ja hiili-intensiivisten tuotteiden korvaaminen muilla tuotteilla, minkä lisäksi innovaatiorahasto osaltaan edistää ympäristön kannalta turvalliseen hiilidioksidin talteenottoon ja geologiseen varastointiin tähtäävien hankkeiden rakentamista ja toimintaa sekä innovatiivisia uusiutuvien energialähteiden ja energian varastoinnin teknologioita;
a)  innovaatiorahasto kohdistuu erityisesti vähähiilisten teknologioiden ja prosessien innovointiin, mukaan lukien ympäristön kannalta turvallinen hiilidioksidin talteenotto ja hyödyntäminen, joka vaikuttaa merkittävästi ilmastonmuutoksen lieventämiseen, ja hiili-intensiivisten tuotteiden korvaaminen muilla tuotteilla, minkä lisäksi innovaatiorahasto osaltaan edistää ympäristön kannalta turvalliseen hiilidioksidin talteenottoon ja geologiseen varastointiin tähtäävien hankkeiden rakentamista ja toimintaa sekä innovatiivisia uusiutuvien energialähteiden ja energian varastoinnin teknologioita; Luodaan asianmukaiset puitteet, joiden avulla voidaan kannustaa sellaisten ympäristöystävällisempien tuotteiden myyntiä, jotka tuottavat kestävää lisäarvoa asiakkaille ja loppukäyttäjille.
Tarkistus 158
Ehdotus asetukseksi
Liite IV – 14 kohta – b alakohta
b)  ohjelmasta ja erityisesti sen pilarista II rahoitetaan sellaisten teknologioiden kehittämistä ja demonstrointia, joiden avulla voidaan saavuttaa hiilestä irtautumiseen, energiaan ja teolliseen muutokseen liittyvät EU:n tavoitteet;
b)  ohjelmasta ja erityisesti sen pilarista II sekä EIT:n kautta rahoitetaan sellaisten teknologioiden ja läpimurtoratkaisujen kehittämistä, demonstrointia ja täytäntöönpanoa, joiden avulla voidaan saavuttaa vähähiilinen talous sekä hiilestä irtautumiseen, energiaan ja teolliseen muutokseen liittyvät unionin tavoitteet;
Tarkistus 159
Ehdotus asetukseksi
Liite IV – 14 kohta – c alakohta
c)  jos innovaatiorahaston valinta- ja myöntämisperusteet täyttyvät, innovaatiorahastosta voidaan tukea sellaisten avustuskelpoisten hankkeiden demonstraatiovaihetta, jotka ovat voineet saada tukea tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmista.
c)  jos innovaatiorahaston valinta- ja myöntämisperusteet täyttyvät, innovaatiorahastosta voidaan tukea avustuskelpoisten hankkeiden demonstraatiovaihetta. Innovaatiorahastosta tukea saavia hankkeita pitäisi voida tukea tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmista ja päinvastoin. Euroopan horisontti -ohjelman täydentämiseksi innovointirahasto voi keskittyä markkinaläheisiin innovaatioihin, joiden avulla hiilidioksidipäästöjä voidaan vähentää merkittävästi ja nopeasti. Innovointirahaston ja Euroopan horisontti -ohjelman välille luodaan vahvoja täydentäviä yhteyksiä.
Tarkistus 160
Ehdotus asetukseksi
Liite IV – 16 kohta
16.  Synergiat Euroopan puolustusrahaston kanssa hyödyttävät siviili- ja puolustusalan tutkimusta. Tarpeeton päällekkäisyys vältetään.
16.  Mahdolliset synergiat Euroopan puolustusrahaston kanssa auttavat välttämään päällekkäisyyksiä.
Tarkistus 161
Ehdotus asetukseksi
Liite IV – 16 a kohta (uusi)
16 a.  Synergiat Luova Eurooppa -ohjelman kanssa tukevat kilpailukykyä ja innovointia ja edistävät taloudellista ja sosiaalista kasvua sekä julkisten varojen tehokasta käyttöä.
Tarkistus 162
Ehdotus asetukseksi
Liite IV – 16 b kohta (uusi)
16 b.  Synergioita minkä tahansa Euroopan yhteistä etua koskevan tärkeän hankkeen kanssa voidaan suunnitella.
Tarkistus 163
Ehdotus asetukseksi
Liite V – 1 kohta
Ohjelman tuloksia sen tavoitteiden saavuttamisessa seurataan vaikutuspolkujen ja niihin liittyvien keskeisten vaikutuspolkuindikaattorien mukaisesti. Vaikutuspolut ovat aikasensitiivisiä: niissä erotetaan toisistaan lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin vaikutukset. Vaikutuspolkuindikaattoreja käytetään sijaisindikaattoreina (ns. proxy-indikaattoreina) raportoitaessa edistymisestä kohti kunkintyyppistä tutkimuksen ja innovoinnin (t&i) vaikutusta puiteohjelman tasolla. Indikaattorit kattavat ohjelman yksittäiset osat eriasteisesti ja eri mekanismein. Ohjelman yksittäisten osien seurantaa varten voidaan tarvittaessa käyttää lisäindikaattoreja.
Ohjelman tuloksia sen 3 artiklassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamisessa seurataan vaikutuspolkujen ja niihin liittyvien keskeisten vaikutuspolkuindikaattorien mukaisesti. Vaikutuspolut ovat aikasensitiivisiä ja vastaavat neljää toisiaan täydentävää vaikutuskategoriaa, jotka ilmentävät luonteeltaan epälineaarisia t&i-investointeja seuraavasti: tieteellinen, yhteiskunnallinen, taloudellinen vaikutus ja eurooppalaiseen tutkimusalueeseen liittyvä vaikutus. Kaikissa näissä vaikutuskategorioissa käytetään sijaisindikaattoreja (ns. proxy-indikaattoreja), joiden avulla edistymistä seurataan lyhyellä, keskipitkällä ja pidemmällä aikavälillä asiaankuuluvan jaottelun mukaisesti ja erottaen toisistaan jäsenvaltiot ja assosioituneet maat. Indikaattorit kattavat ohjelman yksittäiset osat eriasteisesti ja eri mekanismein. Ohjelman yksittäisten osien seurantaa varten voidaan tarvittaessa käyttää lisäindikaattoreja.
Tarkistus 164
Ehdotus asetukseksi
Liite V – 2 kohta
Keskeisten vaikutuspolkuindikaattorien taustalta kerätään mikrotason dataa kaikista ohjelman osista ja kaikista toteutusmekanismeista keskitetysti hallinnoidulla ja yhdenmukaisella tavalla ja asianmukaisella datan rakeisuustasolla siten, että raportoinnista aiheutuu rahoituksen saajille mahdollisimman vähäinen rasite.
Keskeisten vaikutuspolkuindikaattorien taustalta kerätään mikrotason dataa kaikista ohjelman osista ja kaikista toteutusmekanismeista keskitetysti hallinnoidulla ja yhdenmukaisella tavalla ja asianmukaisella datan rakeisuustasolla siten, että raportoinnista aiheutuu rahoituksen saajille mahdollisimman vähäinen rasitus. Empiiristä näyttöä ja indikaattoreita on tuettava mahdollisimman pitkälti laadullisella analyysillä.
Tarkistus 165
Ehdotus asetukseksi
Liite V – 4 kohta
Ohjelman tavoitteena on yhteiskunnallinen vaikutus vastaamalla EU:n politiikan ensisijaisiin tavoitteisiin tutkimuksen ja innovoinnin avulla, tuottamalla hyötyjä ja vaikutusta t&i-missioiden avulla ja edistämällä innovoinnin leviämistä yhteiskunnassa. Edistymistä kohti tätä vaikutusta seurataan sijaisindikaattoreilla seuraavien neljän keskeisen vaikutuspolun mukaisesti.
Ohjelman tavoitteena on yhteiskunnallinen vaikutus vastaamalla pilarissa II määriteltyihin maailmanlaajuisiin haasteisiin, mukaan lukien YK:n kestävän kehityksen tavoitteet, sekä EU:n politiikan ensisijaisiin tavoitteisiin ja sitoumuksiin tutkimuksen ja innovoinnin avulla, tuottamalla hyötyjä ja vaikutusta t&i-missioiden avulla ja edistämällä innovoinnin leviämistä yhteiskunnassa sekä viime kädessä ihmisten hyvinvointia. Edistymistä kohti tätä vaikutusta seurataan sijaisindikaattoreilla seuraavien neljän keskeisen vaikutuspolun mukaisesti.
Tarkistus 166
Ehdotus asetukseksi
Liite V – taulukko 2

Komission teksti

 

 

Kohti yhteiskunnallista vaikutusta

Lyhyellä aikavälillä

Keskipitkällä aikavälillä

Pitemmällä aikavälillä

 

Vastaaminen EU:n politiikan ensisijaisiin tavoitteisiin tutkimuksen ja innovoinnin avulla

Tuotokset –

Sellaisten tuotosten lukumäärä ja osuus, joiden tavoitteena on vastata EU:n politiikan yksittäisiin ensisijaisiin tavoitteisiin

Ratkaisut –

Sellaisten innovaatioiden ja tieteellisten tulosten lukumäärä ja osuus, joilla vastataan EU:n politiikan yksittäisiin ensisijaisiin tavoitteisiin

Hyödyt –

Puiteohjelmarahoitteisten tulosten käytön arvioidut kokonaisvaikutukset pyrkimyksissä vastata EU:n politiikan yksittäisiin ensisijaisiin tavoitteisiin, myös vaikutus päätöksenteko- ja lainsäädäntösykliin

 

Hyötyjen ja vaikutuksen tuottaminen t&i-missioiden avulla

T&i-missioiden tuotokset –

Yksittäisten t&i-missioiden tuotokset

T&i-missioiden tulokset –

Yksittäisten t&i-missioiden tulokset

T&i-missioiden saavutetut tavoitteet –

Yksittäisissä t&i-missioissa saavutetut tavoitteet

 

Innovoinnin leviämisen edistäminen yhteiskunnassa

Yhteiskehittäminen –

Sellaisten puiteohjelman hankkeiden lukumäärä ja osuus, joissa EU:n kansalaiset ja loppukäyttäjät antavat panoksen tutkimuksen ja innovoinnin sisällön kehittämiseen

Kansalais- ja käyttäjävaikuttaminen –

Sellaisten puiteohjelmasta rahoitusta saaneiden oikeussubjektien lukumäärä ja osuus, joilla on kansalais- ja käyttäjävaikuttamista palvelevia järjestelyjä puiteohjelmahankkeen jälkeen

Tutkimuksen ja innovoinnin tulosten hyödyntäminen yhteiskunnassa

Puiteohjelmassa yhteiskehitettyjen tieteellisten tulosten ja innovatiivisten ratkaisujen hyödyntäminen ja leviäminen

Tarkistus

 

 

Kohti yhteiskunnallista vaikutusta

Lyhyellä aikavälillä

Keskipitkällä aikavälillä

Pitemmällä aikavälillä

 

Vastaaminen Euroopan horisontti -ohjelman tavoitteisiin ja EU:n politiikan ensisijaisiin tavoitteisiin tutkimuksen ja innovoinnin avulla

Tuotokset – Sellaisten tuotosten lukumäärä ja osuus, joiden tavoitteena on vastata yksittäisiin Euroopan horisontti -ohjelman tavoitteisiin ja EU:n politiikan yksittäisiin ensisijaisiin tavoitteisiin

Ratkaisut – Sellaisten innovaatioiden ja tieteellisten tulosten lukumäärä ja osuus, joilla vastataan yksittäisiin Euroopan horisontti -ohjelman tavoitteisiin ja EU:n politiikan yksittäisiin ensisijaisiin tavoitteisiin

Hyödyt – Puiteohjelmarahoitteisten tulosten käytön arvioidut kokonaisvaikutukset pyrkimyksissä vastata yksittäisiin Euroopan horisontti -ohjelman tavoitteisiin ja EU:n politiikan yksittäisiin ensisijaisiin tavoitteisiin, vaikutus päätöksenteko- ja lainsäädäntösykliin

 

Hyötyjen ja vaikutuksen tuottaminen t&i-missioiden ja kumppanuuksien avulla

T&i-missioiden tuotokset –

Yksittäisten t&i-missioiden ja kumppanuuksien tuotokset

T&i-missioiden tulokset –

Yksittäisten t&i-missioiden ja kumppanuuksien tulokset

T&i-missioiden saavutetut tavoitteet –

Yksittäisissä t&i-missioissa ja kumppanuuksissa saavutetut tavoitteet

 

Unionin ilmastositoumuk-sen täyttäminen

Hankkeet ja tuotokset –

Ilmaston kannalta merkityksellisten hankkeiden ja tuotosten määrä ja osuus (missioittain, kumppanuuksittain ja ohjelman budjettikohtien perusteella)

Ilmaston kannalta merkityksellisistä puiteohjelman hankkeista peräisin olevat innovaatiot –

Ilmaston kannalta merkityksellisistä puiteohjelman hankkeista peräisin olevien innovaatioiden määrä, mukaan lukien myönnetyt teollis- ja tekijänoikeudet

Ilmaston kannalta merkityksellisten hankkeiden yhteiskunnallinen ja taloudellinen vaikutus – Puiteohjelmarahoitteisten tulosten hyödyntämisen arvioidut kokonaisvaikutukset pyrittäessä vastaamaan EU:n pitkän aikavälin ilmasto- ja energiasitoumuksiin Pariisin sopimuksen puitteissa

– Ilmaston kannalta merkityksellisten hankkeiden taloudelliset, yhteiskunnalliset ja ympäristöön liittyvät kustannukset ja hyödyt

– Puiteohjelman hankkeista peräisin olevien innovatiivisten ja ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen liittyvien ratkaisujen hyödyntäminen

– Näiden ratkaisujen hyödyntämisen arvioidut kokonaisvaikutukset työllisyyteen ja yritysten perustamiseen, talouskasvuun, puhtaaseen energiaan, terveyteen ja hyvinvointiin (mukaan lukien ilman, maaperän ja veden laatu)

 

Tutkimuksen ja innovoinnin leviämisen edistäminen yhteiskunnassa ja jäsenvaltioissa

Yhteiskehittäminen –

Sellaisten puiteohjelman hankkeiden lukumäärä ja osuus, joissa EU:n kansalaiset ja loppukäyttäjät antavat panoksen tutkimuksen ja innovoinnin sisällön kehittämiseen

Kansalais- ja käyttäjävaikuttaminen –

Sellaisten puiteohjelmasta rahoitusta saaneiden oikeussubjektien lukumäärä ja osuus, joilla on kansalais- ja käyttäjävaikuttamista palvelevia järjestelyjä puiteohjelmahankkeen jälkeen

Tutkimuksen ja innovoinnin tulosten hyödyntäminen yhteiskunnassa

Puiteohjelmassa yhteiskehitettyjen tieteellisten tulosten ja innovatiivisten ratkaisujen saatavuus, hyödyntäminen ja leviäminen

Tarkistus 167
Ehdotus asetukseksi
Liite V – 5 kohta
Ohjelman tavoitteena on taloudellinen / innovaatiovaikutus vaikuttamalla yritysten perustamiseen ja kasvuun, luomalla suoraan ja välillisesti työpaikkoja ja vivuttamalla investointeja tutkimukseen ja innovointiin. Edistymistä kohti tätä vaikutusta seurataan sijaisindikaattoreilla seuraavien kolmen keskeisen vaikutuspolun mukaisesti.
Ohjelman tavoitteena on taloudellinen / innovaatiovaikutus etenkin unionissa vaikuttamalla yritysten, etenkin pk-yritysten, perustamiseen ja kasvuun, luomalla suoraan ja välillisesti työpaikkoja etenkin unioniin ja vivuttamalla investointeja tutkimukseen ja innovointiin. Edistymistä kohti tätä vaikutusta seurataan sijaisindikaattoreilla seuraavien kolmen keskeisen vaikutuspolun mukaisesti.
Tarkistus 168
Ehdotus asetukseksi
Liite V – taulukko 3

Komission teksti

 

 

Kohti taloudellista / innovaatiovaikutusta

Lyhyellä aikavälillä

Keskipitkällä aikavälillä

Pitemmällä aikavälillä

 

Innovointiin perustuva kasvu

Innovatiiviset tuotokset –

Puiteohjelmasta peräisin olevien innovatiivisten tuotteiden, prosessien tai menetelmien lukumäärä (innovaatiotyypin mukaan) sekä teollis- ja tekijänoikeushakemukset

Innovaatiot –

Puiteohjelman hankkeista peräisin olevien innovaatioiden lukumäärä (innovaatiotyypin mukaan), mukaan lukien myönnetyt teollis- ja tekijänoikeudet

Innovaatiot –

Puiteohjelman hankkeista peräisin olevien innovaatioiden lukumäärä (innovaatiotyypin mukaan), mukaan lukien myönnetyt teollis- ja tekijänoikeudet

 

Uudet ja paremmat työpaikat

Tuettu työllisyys –

Rahoitusta saaneiden oikeussubjektien puiteohjelmahanketta varten luomien ja ylläpitämien kokoaikaisten työpaikkojen lukumäärä (työpaikan tyypin mukaan)

Kestävä työllisyys –

Rahoitusta saaneiden oikeussubjektien kokoaikaisten työpaikkojen lisäys puiteohjelmahankkeen jälkeen (työpaikan tyypin mukaan)

Työpaikat yhteensä

Puiteohjelman tulosten levittämisen vaikutuksesta suoraan ja välillisesti luotujen tai ylläpidettyjen työpaikkojen lukumäärä (työpaikan tyypin mukaan)

 

Investointien vivuttaminen tutkimukseen ja innovointiin

Yhteissijoitukset –

Alkuperäisen puiteohjelmainvestoinnin avulla vivutettujen julkisten ja yksityisten investointien määrä

Käytön laajentaminen –

Puiteohjelman tulosten hyödyntämiseksi tai käytön laajentamiseksi vivutettujen julkisten ja yksityisten investointien määrä

Vaikutus 3 prosentin tavoitteeseen –

Puiteohjelmasta johtuva EU:n edistyminen kohti tavoitetta käyttää 3 prosenttia BKT:stä tutkimukseen ja kehittämiseen

Tarkistus

 

 

Kohti taloudellista / innovaatiovaikutusta

Lyhyellä aikavälillä

Keskipitkällä aikavälillä

Pitemmällä aikavälillä

 

Innovointiin perustuva kasvu unionissa

Innovatiiviset tuotokset –

Puiteohjelmasta peräisin olevien innovatiivisten tuotteiden, prosessien tai menetelmien lukumäärä (innovaatiotyypin mukaan) sekä teollis- ja tekijänoikeushakemukset kaikissa osallistuvissa maissa

Innovaatiot – Puiteohjelman hankkeista peräisin olevien innovaatioiden lukumäärä (innovaatiotyypin ja maan mukaan), mukaan lukien myönnetyt teollis- ja tekijänoikeudet

Pk-yritykset

Tuote- tai prosessi-innovaatiota puiteohjelman rahoituksen avulla tekevien pk-yritysten osuus (%) puiteohjelmasta rahoitusta saavista pk-yrityksistä

Normit ja standardit

Puiteohjelman hankkeista peräisin olevien, EU:ssa kehitettyjen normien ja standardien lukumäärä

Talouskasvu –

Puiteohjelman innovaatioita kehittäneiden unionin sisällä tai ulkopuolella toimivien yritysten perustaminen, kasvu ja markkinaosuudet

 

Tutkimus- ja kehitystoimien ja markkinoiden välisen unionissa olemassa olevan kuilun kurominen umpeen

Tutkimuksen, kehityksen ja innovoinnin tulosten hyödyntäminen

Kaupalliseen hyödyntämiseen unionissa tai sen ulkopuolella johtaneiden puiteohjelman tulosten osuus alasta riippuen

Analyysi hyödyntämisestä unionissa tai sen ulkopuolella

Syyt sille, miksi puiteohjelmaan (aiemmin) osallistuneet hyödyntävät tutkimusta ja kehitystä unionin ulkopuolella

 

Uudet ja paremmat työpaikat

Tuettu työllisyys –

Rahoitusta saaneiden oikeussubjektien puiteohjelmahanketta varten luomien ja ylläpitämien kokoaikaisten työpaikkojen lukumäärä (työpaikan tyypin mukaan) kutakin osallistuvaa maata kohden

Kestävä työllisyys –

Rahoitusta saaneiden oikeussubjektien kokoaikaisten työpaikkojen lisäys puiteohjelmahankkeen jälkeen (työpaikan tyypin mukaan) kutakin osallistuvaa maata kohden

Työpaikat yhteensä

– Puiteohjelman tulosten levittämisen vaikutuksesta suoraan ja välillisesti luotujen, ylläpidettyjen tai unionissa siirrettyjen työpaikkojen lukumäärä (työpaikan tyypin mukaan)

– Suoraan tai välillisesti luotujen työpaikkojen lukumäärä tietointensiivisillä aloilla osallistuvaa maata kohden

 

Investointien vivuttaminen tutkimukseen ja innovointiin

Yhteissijoitukset –

Alkuperäisen puiteohjelmainvestoinnin avulla vivutettujen julkisten ja yksityisten investointien määrä

Käytön laajentaminen –

Puiteohjelman tulosten hyödyntämiseksi tai käytön laajentamiseksi vivutettujen julkisten ja yksityisten investointien määrä

Vaikutus 3 prosentin tavoitteeseen –

Puiteohjelmasta johtuva EU:n edistyminen kohti tavoitetta käyttää 3 prosenttia BKT:stä tutkimukseen ja kehittämiseen

Tarkistus 169
Ehdotus asetukseksi
Liite V – 4 a alaotsikko (uusi)
Vaikutuspolkuindikaattorit eurooppalaista tutkimusaluetta varten
Tarkistus 170
Ehdotus asetukseksi
Liite V – taulukko 3 a (uusi)

Komission teksti

 

Tarkistus

 

 

Eurooppalai-seen tutkimus-alueeseen liittyvä vaikutta-minen

Lyhyellä aikavälillä

Keskipitkällä aikavälillä

Pitemmällä aikavälillä

 

Lahjakkuuk-sien houkuttele-minen unioniin ja pitäminen unionissa

Puiteohjelmasta rahoitettu liikkuvuus

Tutkijoiden ja innovoijien liikkuvuus unionissa ja sen ulkopuolella maittain

Puiteohjelmasta rahoitettu kansainvälistyminen

– Kehitys ja ulkomaisten tutkijoiden ja innovoijien osuus kaikkien eurooppalaisen tutkimusalueen maissa

– Tutkimuslaitosten kytkentöjen ja verkostoitumistoimien kehittyminen, mukaan lukien julkisen ja yksityisen sektorin yhteydet

Houkuttelevat tutkimuksen ja innovoinnin järjestelmät

–  Ulkomaiset investoinnit unionin innovatiivisiin toimiin

– Patenttien lukumäärä osallistuvissa maissa

–  Ulkomailta saatavat lisenssitulot

 

Huippuosaa-misen levittäminen ja osallistuja-pohjan laajenta-minen

Osallistuminen puiteohjelmaan

Laajenevasti osallistuvista maista tulevien koordinaattoreiden ja osallistujien osuus ohjelman eri osissa ja kutakin välinettä kohti

– Arvioijien ja hallintorakenteiden jäsenten osuus myös laajenevasti osallistuvien maiden ja kehityksen ja innovoinnin alalla heikosti suoriutuvien alueiden osalta

Tutkimuksen ja innovoinnin ekosysteemien huippuosaamissaarekkeiden luominen ja nykyaikaistaminen, myös heikosti suoriutuville tutkimus- ja innovointialueille, jotta näistä tulisi keskuksia ja muutosten edistäjiä omassa maassaan

 

Kehittämi-seen ja innovointiin liittyvä kuilu

Maantieteellinen keskittäminen

– Onnistumisasteet

– Unionin rahoittamien tutkimusinfrastruktuurien käyttö kaikissa eurooppalaisen tutkimusalueen maissa

EU-rahoitusohjelmien strateginen suunnittelu

Synergiat ja keskinäinen vuorovaikutus puiteohjelman ja älykkään erikoistumisen strategioiden välillä

Kansallisten tutkimuksen ja innovoinnin järjestelmien vahvistaminen

– Korkealaatuisen ja riippumattoman kilpailukykyisen tutkimusrahoituksen ja urakehityksen arviointijärjestelmien lisääminen

– Yksityisen ja kansallisen julkisen rahoituksen lisääminen tutkimukseen ja innovointiin

(1) Asia päätettiin palauttaa asiasta vastaavaan valiokuntaan toimielinten välisiä neuvotteluja varten työjärjestyksen 59 artiklan 4 kohdan neljännen alakohdan mukaisesti (A8-0401/2018).


Euroopan horisontti -puiteohjelman täytäntöönpano-ohjelma ***I
PDF 587kWORD 203k
Euroopan parlamentin tarkistukset 12. joulukuuta 2018 ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman ”Euroopan horisontti” täytäntöönpanoa koskevasta erityisohjelmasta (COM(2018)0436 – C8–0253/2018 – 2018/0225(COD))(1)
P8_TA(2018)0510A8-0410/2018

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Komission teksti   Tarkistus
Tarkistus 1
Ehdotus päätökseksi
Johdanto-osan 5 a viite (uusi)
ottaa huomioon Euroopan parlamentin mietinnön Horisontti 2020 -ohjelman täytäntöönpanon arvioinnista sen väliarvioinnin ja yhdeksättä puiteohjelmaa koskevan ehdotuksen perusteella,
Tarkistus 2
Ehdotus päätökseksi
Johdanto-osan 3 kappale
(3)  Jotta voidaan varmistaa erityisohjelman yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovalta hyväksyä työohjelmia erityisohjelman täytäntöön panemiseksi. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/20114 mukaisesti.
(3)  Jotta voidaan varmistaa erityisohjelman yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä valtuudet hyväksyä tutkimusta ja innovaatiota koskevat strategiset suunnitelmat sekä täytäntöönpanovalta hyväksyä kattavassa ohjelmassa suunniteltuja työohjelmia erityisohjelman täytäntöön panemiseksi. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/20114 mukaisesti.
__________________
__________________
4 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).
4 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).
Tarkistus 3
Ehdotus päätökseksi
Johdanto-osan 5 kappale
(5)  Koska unioni on sitoutunut Pariisin ilmastosopimuksen täytäntöönpanoon ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteisiin, tässä erityisohjelmassa tuetaan ilmastonmuutoksen torjumiseksi ilmastotoimien valtavirtaistamista siten, että EU:n talousarviomenoista vähintään 25 prosentilla tuetaan ilmastotavoitteiden saavuttamista. Tämän erityisohjelman toimien osalta odotusarvona on, että 35 prosenttia erityisohjelman rahoituspuitteista tukee ilmastotavoitteita. Asianmukaisia toimia yksilöidään erityisohjelman valmistelu- ja täytäntöönpanovaiheessa, ja niitä arvioidaan uudelleen asiaa koskevien arviointien ja uudelleentarkasteluprosessien yhteydessä.
(5)  Koska unioni on sitoutunut Pariisin ilmastosopimuksen täytäntöönpanoon ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteisiin, tässä erityisohjelmassa tuetaan ilmastonmuutoksen torjumiseksi ilmastotoimien valtavirtaistamista siten, että EU:n talousarviomenoista vähintään 25 prosentilla tuetaan ilmastotavoitteiden saavuttamista. Tämän erityisohjelman toimien osalta odotusarvona on, että vähintään 35 prosenttia erityisohjelman rahoituspuitteista tukee ilmastotavoitteita ja sitoumuksia tarpeen mukaan. Asianmukaisia toimia yksilöidään erityisohjelman valmistelu- ja täytäntöönpanovaiheessa, ja niitä valvotaan ja niistä raportoidaan sekä arvioidaan uudelleen asiaa koskevien arviointien ja uudelleentarkasteluprosessien yhteydessä.
Tarkistus 4
Ehdotus päätökseksi
Johdanto-osan 6 kappale
(6)  Erityisohjelman toimilla olisi puututtava markkinoiden toimintapuutteisiin tai epätyydyttäviin investointitilanteisiin oikeasuhteisella tavalla välttäen päällekkäisyyksiä tai yksityisen rahoituksen syrjäyttämistä, ja niistä olisi saatava selkeää lisäarvoa Euroopan tasolla.
(6)  Erityisohjelman toimia olisi käytettävä jatkamaan Euroopan tieteellisen ja teknologisen pohjan kehittämistä huippuunsa sekä vahvistamaan ja laajentamaan sitä, ratkaisemaan keskeisiä globaaleja haasteita, lujittamaan unionin teollisuuden johtoasemaa, parantamaan elämänlaatua unionissa sekä lisäämään investointeja, puuttumaan markkinoiden toimintapuutteisiin tai epätyydyttäviin investointitilanteisiin vivuttamalla lisärahoitusta ennemmin kuin syrjäyttämällä yksityinen rahoitus.
Tarkistus 5
Ehdotus päätökseksi
Johdanto-osan 6 a kappale (uusi)
(6 a)  Sukupuolten tasa-arvo on EU:n poliittinen painopisteala ja merkittävä yhteiskunnallinen haaste (kestävän kehityksen tavoite 5). Lisäksi sukupuolten tasa-arvoa yhteiskunnassa koskeva tavoite on muiden kestävän kehityksen tavoitteiden edellyttämien yhteiskunnallisten ja teollisten muutosten ratkaiseva tekijä. Sukupuolinäkökulmat olisi kuitenkin integroitava asianmukaisesti koko ohjelman ajan, ja olisi vaadittava myös erityistä sukupuolentutkimusta paremman EU:n tasa-arvopolitiikan täytäntöönpanon ja suunnittelun tukemiseksi.
Tarkistus 6
Ehdotus päätökseksi
Johdanto-osan 6 b kappale (uusi)
(6 b)  Erityisohjelma olisi pantava täytäntöön avoimella, osallistavalla ja strategisella tavalla, jolla pyritään osallistamaan sidosryhmät ja kansalaisyhteiskunta. Sidosryhmien ja kansalaisyhteiskunnan edustajien olisi koostuttava tasapainoisesti erilaisista taustoista tulevista henkilöistä.
Tarkistus 7
Ehdotus päätökseksi
Johdanto-osan 7 kappale
(7)  Koska tutkimuksella ja innovoinnilla olisi oltava merkittävä rooli pyrittäessä vastaamaan elintarvikealan, maatalouden, maaseudun kehittämisen ja biotalouden alan haasteisiin, ja jotta voitaisiin tarttua näiden haasteisiin liittyviin tutkimus- ja innovaatiomahdollisuuksiin tiiviissä yhteistyössä yhteisen maatalouspolitiikan kanssa, niitä koskevia erityisohjelman toimia tuetaan osoittamalla 10 miljardia euroa klusterille ”Elintarvikkeet ja luonnonvarat” vuosiksi 2021–2027.
(7)  Koska tutkimuksella ja innovoinnilla olisi oltava merkittävä rooli pyrittäessä vastaamaan elintarvikealan, maatalouden, maaseudun kehittämisen ja biotalouden alan haasteisiin, jotta niitä voitaisiin kehittää kestävämmiksi ja jotta voitaisiin tarttua näiden haasteisiin liittyviin tutkimus- ja innovaatiomahdollisuuksiin tiiviissä yhteistyössä yhteisen maatalouspolitiikan kanssa, niitä koskevia erityisohjelman toimia tuetaan tätä tarkoitusta varten omistetulla klusterilla ”Elintarvikkeet, luonnonvarat ja maatalous” vuosiksi 2021–2027.
Tarkistus 8
Ehdotus päätökseksi
Johdanto-osan 7 a kappale (uusi)
(7 a)  Kulttuuriala ja luovat alat rakentavat sillan taiteen, kulttuurin, liike-elämän ja teknologian välille. Kulttuuriperintö on olennainen osa unionin yhteenkuuluvuutta ja se tukee yhteyttä perinteiden ja innovaation välillä. Kulttuuriperinnön suojeleminen ja luovien ratkaisujen kehittäminen erityisesti digitalisaation alalla asetetaan ohjelman painopisteeksi.
Tarkistus 9
Ehdotus päätökseksi
Johdanto-osan 8 kappale
(8)  Digitaalisten sisämarkkinoiden toteuttaminen ja digitaalisten ja fyysisten teknologioiden lähentymisen luomat kasvavat mahdollisuudet edellyttävät lisäinvestointeja. Euroopan horisontti -puiteohjelmalla tuetaankin näihin liittyvää työtä lisäämällä merkittävästi rahoitusta keskeisille digitaalitalouden ja -teknologian tutkimus- ja innovointitoimille tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmaan ”Horisontti 2020”6 verrattuna. Tällä on määrä varmistaa, että Eurooppa pysyy jatkossakin globaalin digitaalialan tutkimuksen ja innovoinnin eturintamassa.
(8)  Digitaalisten sisämarkkinoiden toteuttaminen ja digitaalisten ja fyysisten teknologioiden lähentymisen luomat kasvavat mahdollisuudet edellyttävät lisäinvestointeja. Euroopan horisontti -puiteohjelmalla tuetaankin näihin liittyvää työtä aiheeseen omistetulla klusterilla, jotta voidaan varmistaa, että Eurooppa pysyy jatkossakin globaalin digitaalialan tutkimuksen ja innovoinnin eturintamassa.
__________________
6 Komission tiedonanto ”Uuden, modernin monivuotisen rahoituskehyksen avulla tuloksiin EU:n painopistealoilla vuoden 2020 jälkeen” mukaan tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmaan ”Horisontti 2020” kuuluvien keskeisten digitaalisten toimien rahoitus oli 13 miljardia euroa (https://eur-lex.europa.eu/legal-content/fi/ALL/?uri=CELEX%3A52018DC0098).
Tarkistus 10
Ehdotus päätökseksi
Johdanto-osan 8 a kappale (uusi)
(8 a)  Koska on tärkeää, että EU:n toimien lisäarvosta ja vaikutuksesta tiedotetaan paremmin ja suuremmalle yleisölle, komission olisi tehtävä enemmän töitä Euroopan horisontti -puiteohjelman näkyvyyden edistämiseksi. Yhtälailla edunsaajien olisi varmistettava EU:n rahoituksella toteutettujen saavutustensa näkyvyys.
Tarkistus 11
Ehdotus päätökseksi
Johdanto-osan 9 kappale
(9)  Tämän päätöksen mukaiset rahoitustyypit ja toteutustavat valitaan sen perusteella, miten hyvin niillä voidaan saavuttaa toimien erityistavoitteet ja saada tuloksia, ottaen erityisesti huomioon tarkastusten kustannukset, hallinnollinen rasite ja ennakoitu sääntöjen noudattamatta jättämisen riski. Avustusten osalta tähän sisältyy kertasuoritusten, kiinteiden määrien ja yksikkökustannustaulukoiden käyttämistä koskeva harkinta.
Poistetaan.
Tarkistus 12
Ehdotus päätökseksi
2 artikla
2 artikla
2 artikla
Toiminnalliset tavoitteet
Toiminnalliset tavoitteet
1.  Erityisohjelmalla edistetään asetuksen (EU) N:o ... 3 artiklassa vahvistettujen yleisten ja erityistavoitteiden saavuttamista.
1.  Erityisohjelmalla edistetään asetuksen (EU) N:o ... 3 artiklassa vahvistettujen yleisten ja erityistavoitteiden saavuttamista.
2.  Erityisohjelman toiminnalliset tavoitteet ovat seuraavat:
2.  Erityisohjelman toiminnalliset tavoitteet ovat seuraavat:
a)  huippuosaamisen vahvistaminen ja levittäminen;
a)  Euroopan tieteellisen ja teknologisen perustan lujittaminen ja laajentaminen ja huippuosaamisen vahvistaminen ja levittäminen;
b)  sektorien ja tieteenalojen välisen yhteistyön lisääminen;
b)  sektorien ja tieteenalojen välisen yhteistyön lisääminen;
c)  tutkimusinfrastruktuurien yhdistäminen ja kehittäminen eurooppalaisella tutkimusalueella;
c)  tutkimusinfrastruktuurien yhdistäminen, kehittäminen ja niiden laajan saatavuuden ja myös virtuaalisen saatavuuden mahdollistaminen eurooppalaisella tutkimusalueella;
d)  kansainvälisen yhteistyön tiivistäminen;
d)  kansainvälisen yhteistyön tiivistäminen tieteen ja teknologian alalla unionin huippuosaamisen tukemiseksi;
e)  tutkijoiden ja innovoijien houkutteleminen eurooppalaiselle tutkimusalueelle, heidän kouluttamisensa sekä heidän jäämisensä varmistaminen, mukaan lukien tutkijaliikkuvuuden hyödyntäminen tätä varten;
e)  eurooppalaisten ja kansainvälisten tutkijoiden ja innovoijien houkutteleminen, heidän kouluttamisensa sekä heidän jäämisensä varmistaminen, mukaan lukien tutkijaliikkuvuuden hyödyntäminen tätä varten, tavoitteena eurooppalaisen tutkimusalueen kehittäminen maailman ensiluokkaisimmaksi ja kilpailukykyisimmäksi alueeksi;
f)  avoimen tieteen edistäminen, yleisönäkyvyyden varmistaminen ja tulosten avoimen saatavuuden varmistaminen;
f)  avoimen tieteen edistäminen ja tulosten avoimen saatavuuden varmistaminen;
g)  tulosten aktiivinen levittäminen ja hyödyntäminen erityisesti toimintapolitiikan kehittämistä varten;
g)  tulosten aktiivinen levittäminen ja hyödyntäminen erityisesti toimintapolitiikan kehittämistä varten;
h)  unionin politiikan painopisteiden toteutuksen tukeminen;
h)  unionin politiikan tavoitteiden ja painopisteiden toteutuksen tukeminen;
i)  tutkimuksen ja innovoinnin ja muiden politiikkojen, mukaan lukien kestävän kehityksen tavoitteet, välisen yhteyden lujittaminen;
i)  tutkimuksen, innovoinnin ja koulutuksen sekä muiden politiikkojen välisen yhteyden lujittaminen, mukaan lukien kestävän kehityksen tavoitteet ja Pariisin sopimus;
j)  kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttaminen asetetun määräajan puitteissa tutkimus- ja innovointimissioiden avulla;
j)  kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttaminen asetetun määräajan puitteissa tutkimus- ja innovointimissioiden avulla;
k)  kansalaisten ja loppukäyttäjien ottaminen mukaan yhteisiin suunnittelu- ja luomisprosesseihin;
k)  asianmukaisten tutkimus- ja innovaatiosidosryhmien, mukaan lukien kansalaisten, akatemian, tutkimusjärjestöjen ja teollisuuden mukaan ottaminen yhteisiin suunnittelu- ja luomisprosesseihin;
l)  tiedeviestinnän parantaminen;
l)  tiedeviestinnän parantaminen;
m)  teollisuuden muutoksen nopeuttaminen;
m)  EU:n teollisuuden muutoksen edistäminen Euroopan strategisten sektorien, esimerkiksi keskeisten mahdollistavien teknologioiden, potentiaalin vapauttamiseksi;
n)  taitojen kehittäminen innovoinnin edistämiseksi;
n)  taitojen kehittäminen tukemalla koulutusta ja luovuutta tutkimuksen ja innovoinnin edistämiseksi;
o)  innovatiivisten yritysten, erityisesti pk-yritysten, perustamisen ja niiden toiminnan laajentamisen edistäminen;
o)  innovatiivisten yritysten, erityisesti startup- ja pk-yritysten, perustamisen ja niiden toiminnan laajentamisen edistäminen;
p)  riskirahoituksen saatavuuden parantaminen, erityisesti jos markkinat eivät tarjoa varteenotettavia rahoitusvaihtoehtoja.
p)  riskirahoituksen saatavuuden parantaminen myös toimimalla synergisesti InvestEU:n kanssa, erityisesti jos markkinat eivät tarjoa varteenotettavia rahoitusvaihtoehtoja;
p a)  sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen vahvistaminen ja sukupuolinäkökohtien sisällyttäminen tutkimukseen ja innovointiin;
p b)  tieteellisen, teknologisen, yhteiskunnallisen ja taloudellisen vaikutuksen maksimointi.
3.  Edellä 2 kohdassa tarkoitetuissa tavoitteissa voidaan ottaa huomioon erityisohjelman täytäntöönpanon aikana esiin nousevat uudet ja ennakoimattomat tarpeet. Näitä voivat olla asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa esimerkiksi uusien mahdollisuuksien, kriisien ja uhkien sekä uusien unionin politiikkojen kehittämistarpeiden edellyttämät toimenpiteet.
3.  Edellä 2 kohdassa tarkoitetuissa tavoitteissa voidaan ottaa huomioon erityisohjelman täytäntöönpanon aikana esiin nousevat uudet ja ennakoimattomat tarpeet. Näitä voivat olla asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa esimerkiksi uusien mahdollisuuksien, kriisien ja uhkien sekä uusien unionin politiikkojen kehittämistarpeiden edellyttämät toimenpiteet.
Tarkistus 13
Ehdotus päätökseksi
3 artikla
3 artikla
3 artikla
Rakenne
Rakenne
1.  Asetuksen (EU) N:o ... 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti erityisohjelmaan kuuluvat seuraavat osat:
1.  Asetuksen (EU) N:o ... 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti erityisohjelmaan kuuluvat seuraavat osat:
1.  Pilari I ”Avoin tiede”, joka käsittää seuraavat komponentit:
1.  Pilari I ”Ensiluokkainen ja avoin tiede”, joka käsittää seuraavat komponentit:
a)  Euroopan tutkimusneuvosto (ERC), sellaisena kuin se on kuvattu liitteessä I olevan pilarin I 1 kohdassa;
a)  Euroopan tutkimusneuvosto (ERC), sellaisena kuin se on kuvattu liitteessä I olevan pilarin I 1 kohdassa;
b)  Marie Skłodowska-Curie -toimet (MSCA), sellaisena kuin ne on kuvattu liitteessä I olevan pilarin I 2 kohdassa;
b)  Marie Skłodowska-Curie -toimet (MSCA), sellaisena kuin ne on kuvattu liitteessä I olevan pilarin I 2 kohdassa;
c)  tutkimusinfrastruktuurit, sellaisena kuin ne on kuvattu liitteessä I olevan pilarin I 3 kohdassa.
c)  tutkimusinfrastruktuurit, sellaisena kuin ne on kuvattu liitteessä I olevan pilarin I 3 kohdassa.
2.  Pilari II ”Maailmanlaajuiset haasteet ja teollisuuden kilpailukyky”, joka käsittää seuraavat komponentit:
2.  Pilari II ”Maailmanlaajuiset haasteet ja Euroopan teollisuuden kilpailukyky”, mukaan lukien yhden edunsaajan, avustuksiin perustuvan pk-yrityksille kohdennetun väline, sellaisena kuin se on kuvattu asetuksen 43 a artiklassa ja erityisohjelman liitteessä I.
a)  klusteri ”Terveys”, sellaisena kuin se on kuvattu liitteessä I olevan pilarin II 1 kohdassa;
a)  klusteri ”Terveys”, sellaisena kuin se on kuvattu liitteessä I olevan pilarin II 1 kohdassa;
b)  klusteri ”Osallisuutta edistävä ja turvallinen yhteiskunta”, sellaisena kuin se on kuvattu liitteessä I olevan pilarin II 2 kohdassa;
b)  klusteri ”Osallisuutta edistävä ja luova yhteiskunta”, sellaisena kuin se on kuvattu liitteessä I olevan pilarin II 2 kohdassa;
(b a)  klusteri ”Turvallinen yhteiskunta”;
c)  klusteri ”Digitaalitalous ja -teknologia ja teollisuus”, sellaisena kuin se on kuvattu liitteessä I olevan pilarin II 3 kohdassa;
c)  klusteri ”Digitaalitalous ja -teknologia, teollisuus ja avaruus”, sellaisena kuin se on kuvattu liitteessä I olevan pilarin II 3 kohdassa;
d)  klusteri ”Ilmasto, energia ja liikkuvuus”, sellaisena kuin se on kuvattu liitteessä I olevan pilarin II 4 kohdassa;
d)  klusteri ”Ilmasto, energia ja liikkuvuus”, sellaisena kuin se on kuvattu liitteessä I olevan pilarin II 4 kohdassa;
e)  klusteri ”Elintarvikkeet ja luonnonvarat”, sellaisena kuin se on kuvattu liitteessä I olevan pilarin II 5 kohdassa;
e)  klusteri ”Elintarvikkeet, luonnonvarat ja maatalous”, sellaisena kuin se on kuvattu liitteessä I olevan pilarin II 5 kohdassa;
f)  Yhteisen tutkimuskeskuksen muut kuin ydinvoimaan liittyvät suorat toimet, sellaisena kuin ne on kuvattu liitteessä I olevan pilarin II 6 kohdassa.
f)  Yhteisen tutkimuskeskuksen muut kuin ydinvoimaan liittyvät suorat toimet, sellaisena kuin ne on kuvattu liitteessä I olevan pilarin II 6 kohdassa.
3)  Pilari III ”Avoin innovointi”, joka käsittää seuraavat komponentit:
3)  Pilari III ”Innovatiivinen Eurooppa”, joka käsittää seuraavat komponentit:
a)  Euroopan innovaationeuvosto (EIC), sellaisena kuin se on kuvattu liitteessä I olevan pilarin III 1 kohdassa;
a)  Euroopan innovaationeuvosto (EIC), sellaisena kuin se on kuvattu liitteessä I olevan pilarin III 1 kohdassa; mukaan lukien eurooppalaiset innovaatioekosysteemit, sellaisena kuin ne on kuvattu liitteessä I olevan pilarin III 2 kohdassa;
b)  eurooppalaiset innovaatioekosysteemit, sellaisena kuin ne on kuvattu liitteessä I olevan pilarin III 2 kohdassa;
Poistetaan.
c)   Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti (EIT), sellaisena kuin se on kuvattu liitteessä I olevan pilarin III 3 kohdassa.
b)   Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti (EIT), sellaisena kuin se on kuvattu liitteessä I olevan pilarin III 3 kohdassa;
4.  Osa ”Eurooppalaisen tutkimusalueen vahvistaminen”, joka käsittää seuraavat komponentit:
4.  Osa ”Eurooppalaisen tutkimusalueen vahvistaminen”, joka käsittää seuraavat komponentit:
a)  huippuosaamisen jakaminen, sellaisena kuin se on kuvattu liitteessä I olevan osan ”Eurooppalaisen tutkimusalueen vahvistaminen” 1 kohdassa;
a)  huippuosaamisen levittäminen ja osallistumisen laajentaminen, sellaisena kuin se on kuvattu liitteessä I olevan osan ”Eurooppalaisen tutkimusalueen vahvistaminen” 1 kohdassa;
b)  eurooppalaisen tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän uudistaminen ja tehostaminen, sellaisena kuin se on kuvattu liitteessä I olevan osan ”Eurooppalaisen tutkimusalueen vahvistaminen” 2 kohdassa.
b)  eurooppalaisen tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän uudistaminen ja tehostaminen, sellaisena kuin se on kuvattu liitteessä I olevan osan ”Eurooppalaisen tutkimusalueen vahvistaminen” 2 kohdassa.
2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitettuihin osiin sisältyvät toteutettavat toimet vahvistetaan liitteessä I.
2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitettuihin osiin sisältyvät toteutettavat toimet vahvistetaan liitteessä I.
Tarkistus 14
Ehdotus päätökseksi
4 artikla
4 artikla
4 artikla
Talousarvio
Talousarvio
1.  Asetuksen (EU) N:o ... 9 artiklan 1 kohdan mukaisesti erityisohjelman toteuttamiseen varatut rahoituspuitteet vuosiksi 2021–2027 ovat 94 100 000 000 euroa nykyhintoina.
1.  Asetuksen (EU) N:o ... 9 artiklan 1 kohdan mukaisesti erityisohjelman toteuttamiseen varatut rahoituspuitteet vuosiksi 2021–2027 ovat 120 000 000 000 euroa vuoden 2018 hintoina.
2.  Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettu määrä jaetaan asetuksen (EU) N:o ... 9 artiklan 2 kohdan mukaisesti tämän päätöksen 3 artiklan 1 kohdassa vahvistettujen komponenttien kesken. Sovelletaan asetuksen (EU) N:o ... 9 artiklan 3–8 kohdassa tarkoitettuja järjestelyjä.
2.  Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettu määrä jaetaan asetuksen (EU) N:o ... 9 artiklan 2 kohdan mukaisesti tämän päätöksen 3 artiklan 1 kohdassa vahvistettujen komponenttien kesken. Sovelletaan asetuksen (EU) N:o ... 9 artiklan 3–8 kohdassa tarkoitettuja järjestelyjä.
Tarkistus 15
Ehdotus päätökseksi
5 artikla
5 artikla
5 artikla
Missiot
Missiot
1.  Kutakin missiota varten voidaan perustaa missiolautakunta. Se koostuu noin 15:stä korkean tason henkilöstä, joihin kuuluu asian kannalta olennaisten loppukäyttäjien edustajia. Missiolautakunta antaa neuvoja seuraavissa asioissa:
1.  Kutakin missiota varten perustetaan missiolautakunta yhteistä suunnittelua ja täytäntöönpanon ohjausta varten. Se koostuu noin 15-20:stä riippumattomasta korkean tason henkilöstä, joihin kuuluu monien alojen ja tutkimuksen ja innovaation edustajia, akatemian, tutkimus- ja teknologiajärjestöjen edustajia, kaiken kokoisten teollisuuksien, kansallisten ja alueellisten viranomaisten sekä kansalaisjärjestöjen edustajia. Komissio nimittää missiolautakunnan jäsenet riippumattomassa ja avoimessa menettelyssä, joka sisältää avoimen kiinnostuksenilmaisupyynnön. Missiolautakunta antaa neuvoja seuraavissa asioissa:
a)  työohjelmien sisältö ja niiden tarkistaminen tarpeen mukaan mission tavoitteiden saavuttamiseksi; suunnittelu toteutetaan yhdessä sidosryhmien ja soveltuvin osin yleisön kanssa;
a)  työohjelmien asianmukainen sisältö ja niiden tarkistaminen tarpeen mukaan mission tavoitteiden saavuttamiseksi;
b)  missioiden mukauttaminen tai, jos se on tarpeen, päättäminen mission toteutusta koskevien arviointien perusteella;
b)  missioiden mukauttaminen tai, jos se on tarpeen, päättäminen mission toteutusta koskevien arviointien perusteella;
c)  asiantuntija-arvioijien valinta ja perehdyttäminen sekä arviointiperusteet ja niiden painotukset;
c)  asiantuntija-arvioijien valinta, asiantuntija-arvioijien välisten eturistiriitojen torjuminen, perehdyttäminen sekä arviointiperusteet lisänä tavanomaiselle arviointiperusteelle ”ensiluokkaisuus, vaikutus, ja täytäntöönpanon laatu ja tehokkuus.
d)  toimintapuitteet, jotka auttavat mission tavoitteiden saavuttamisessa.
d)  toimintapuitteet, jotka auttavat mission tavoitteiden saavuttamisessa unionin painopisteiden mukaisesti;
e)  viestintä.
e)  viestintä.
e a)  mission selkeät ja mitattavissa olevat tavoitteet ja mahdolliset tulokset;
e b)  mission sosiaalisen vaikutuksen ja liiketoimintamahdollisuuksien arviointi;
2.  Erityismääräyksiä, jotka mahdollistavat tehokkaan ja joustavan portfoliolähestymistavan, voidaan vahvistaa 11 artiklassa tarkoitetussa työohjelmassa.
2.  Erityismääräykset, jotka mahdollistavat tehokkaan ja joustavan portfoliolähestymistavan, vahvistetaan 11 artiklassa tarkoitetussa työohjelmassa.
2 a.  Missioiden sisältö ja täytäntöönpanon yksityiskohdat, mukaan lukien soveltamisala, indikaattorit, mitattavat tavoitteet ja välitavoitteet, talousarvio, synergiat muiden unionin rahastojen kanssa ja yhteydet eurooppalaisiin kumppanuuksiin, määritellään strategisissa tutkimus- ja innovaatiosuunnitelmissa tämän päätöksen liitteessä I esitetyn mukaisesti.
2 b.  Missioiden täytäntöönpano tapahtuu asian kannalta olennaisten klusterien työohjelmien sisäisten avointen hakujen kautta hanke-ehdotuspyyntöinä, jotka liittyvät mission alaan ja toimivat yhdellä tai useammalla klusterien toiminta-alalla.
Tarkistus 16
Ehdotus päätökseksi
6 artikla
6 artikla
6 artikla
Euroopan tutkimusneuvosto
Euroopan tutkimusneuvosto
1.  Komissio perustaa Euroopan tutkimusneuvoston (ERC), jonka tehtävänä on panna täytäntöön ERC:hen liittyvät pilarin I ”Avoin tiede” toimet. ERC korvaa päätöksellä C(2013) 18957 perustetun Euroopan tutkimusneuvoston.
1.  Komissio perustaa Euroopan tutkimusneuvoston (ERC), jonka tehtävänä on panna täytäntöön ERC:hen liittyvät pilarin I ”Ensiluokkainen ja avoin tiede” toimet. ERC korvaa päätöksellä C(2013) 18957 perustetun Euroopan tutkimusneuvoston.
2.  ERC koostuu 7 artiklassa tarkoitetusta riippumattomasta tieteellisestä neuvostosta ja 8 artiklassa tarkoitetusta erityisestä täytäntöönpanorakenteesta.
2.  ERC koostuu 7 artiklassa tarkoitetusta riippumattomasta tieteellisestä neuvostosta ja 8 artiklassa tarkoitetusta erityisestä täytäntöönpanorakenteesta.
3.  ERC:llä on puheenjohtaja, joka valitaan johtavien ja kansainvälisesti arvostettujen tieteenharjoittajien joukosta.
3.  ERC:llä on puheenjohtaja, joka valitaan johtavien ja kansainvälisesti arvostettujen tieteenharjoittajien joukosta.
Puheenjohtajan valitsee komissio avoimella rekrytointiprosessilla, johon osallistuu erityinen riippumaton hakukomitea, neljän vuoden pituiseksi toimikaudeksi, joka voidaan uusia kerran. Rekrytointiprosessille ja valitulle ehdokkaalle on saatava tieteellisen neuvoston hyväksyntä.
Puheenjohtajan valitsee komissio avoimella rekrytointiprosessilla, johon osallistuu erityinen riippumaton hakukomitea, neljän vuoden pituiseksi toimikaudeksi, joka voidaan uusia kerran. Rekrytointiprosessille ja valitulle ehdokkaalle on saatava tieteellisen neuvoston hyväksyntä.
ERC:n puheenjohtaja toimii tieteellisen neuvoston puheenjohtajana, varmistaa sen johtavan aseman ja suhteet erityiseen täytäntöönpanorakenteeseen ja edustaa sitä maailman tiedefoorumeilla.
ERC:n puheenjohtaja toimii tieteellisen neuvoston puheenjohtajana, varmistaa sen johtavan aseman ja suhteet erityiseen täytäntöönpanorakenteeseen ja edustaa sitä maailman tiedefoorumeilla.
4.  ERC noudattaa toiminnassaan tieteellisen huippuosaamisen, riippumattomuuden, tehokkuuden, vaikuttavuuden, avoimuuden ja vastuuvelvollisuuden periaatteita. Se varmistaa päätöksen .../EY nojalla toteutettujen ERC:n toimien jatkuvuuden.
4.  ERC noudattaa toiminnassaan tieteellisen huippuosaamisen, riippumattomuuden, tehokkuuden, vaikuttavuuden, avoimuuden ja vastuuvelvollisuuden periaatteita. Se varmistaa päätöksen .../EY nojalla toteutettujen ERC:n toimien jatkuvuuden.
5.  ERC:n toimilla tuetaan Euroopassa keskenään kilpailevien yksittäisten ja ylikansallisten ryhmien tutkimustyötä kaikilla aloilla.
5.  ERC:n toimilla tuetaan Euroopassa keskenään kilpailevien yksittäisten ja ylikansallisten ryhmien tutkimustyötä kaikilla aloilla. Tuen innovaatiolle esimerkiksi Proof of Concept -järjestelmän kautta olisi jatkuttava, jotta voidaan kannustaa uusien löytöjen nopeampaan muuntamiseen kaupallisiksi tai yhteiskunnallisesti arvokkaiksi tuotteiksi, prosesseiksi ja palveluiksi. Tämän edistämiseksi ensiluokkaiset ERC:n rahoituksen hakijat, jotka ovat ylittäneet kynnysarvon, mutta eivät saaneet rahoitusta resurssien puutteen vuoksi, ovat valintakelpoisia proof of concept -avustuksen saajiksi.
5 a.  ERC Proof of Concept -avustuksen saajalle myönnetään huippuosaamismerkki, jos ehdotus on hyväksyttävä ja on läpäissyt sovellettavat kynnykset eikä sitä voitaisi rahoittaa.
6.  Komissio toimii ERC:n riippumattomuden ja integriteetin takaajana ja varmistaa sille uskottujen tehtävien asianmukaisen suorittamisen.
6.  Komissio toimii ERC:n riippumattomuden ja integriteetin takaajana ja varmistaa sille uskottujen tehtävien asianmukaisen suorittamisen.
Komissio varmistaa, että ERC:n toimet toteutetaan tämän artiklan 4 kohdassa säädettyjä periaatteita ja 7 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettua tieteellisen neuvoston vahvistamaa ERC:n kokonaisstrategiaa noudattaen.
Komissio varmistaa, että ERC:n toimet toteutetaan tämän artiklan 4 kohdassa säädettyjä periaatteita ja 7 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettua tieteellisen neuvoston vahvistamaa ERC:n kokonaisstrategiaa noudattaen.
__________________
__________________
7 EUVL C 373, 20.12.2013, s. 23.
7 EUVL C 373, 20.12.2013, s. 23.
Tarkistus 17
Ehdotus päätökseksi
7 artikla
7 artikla
7 artikla
ERC:n tieteellinen neuvosto
ERC:n tieteellinen neuvosto
1.  Tieteellisen neuvoston muodostavat molempia sukupuolia, eri ikäryhmiä ja laajasti eri tutkimusaloja edustavat arvostetut tieteenharjoittajat, insinöörit ja akateemisen maailman edustajat, joilla on asianmukainen asiantuntemus ja jotka toimivat yksityishenkilöiden ominaisuudessa edustamatta minkään ulkopuolisen tahon etuja.
1.  Tieteellisen neuvoston muodostavat laajasti eri tutkimusaloja edustavat arvostetut tieteenharjoittajat, insinöörit ja akateemisen maailman edustajat, joilla on asianmukainen asiantuntemus ja jotka toimivat yksityishenkilöiden ominaisuudessa edustamatta minkään ulkopuolisen tahon etuja.
Komissio nimittää tieteellisen neuvoston jäsenet sen jälkeen, kun heidät on valittu tieteellisen neuvoston kanssa sovitulla riippumattomalla ja avoimella menettelyllä, johon sisältyy tiedeyhteisön kuuleminen sekä Euroopan parlamentille ja neuvostolle annettava selvitys.
Komissio nimittää tieteellisen neuvoston jäsenet sen jälkeen, kun heidät on valittu tieteellisen neuvoston kanssa sovitulla riippumattomalla ja avoimella menettelyllä, johon sisältyy tiedeyhteisön kuuleminen sekä Euroopan parlamentille ja neuvostolle annettava selvitys.
Jäsenten toimikausi on rajoitettu neljään vuoteen, joka voidaan uusia kerran, ja nimittämisessä sovelletaan juoksevaa järjestelmää, jolla varmistetaan tieteellisen neuvoston työn jatkuvuus.
Jäsenten toimikausi on rajoitettu neljään vuoteen, joka voidaan uusia kerran, ja nimittämisessä sovelletaan juoksevaa järjestelmää, jolla varmistetaan tieteellisen neuvoston työn jatkuvuus.
2.  Tieteellinen neuvosto vahvistaa
2.  Tieteellinen neuvosto vahvistaa
a)  ERC:n kokonaisstrategian,
a)  ERC:n kokonaisstrategian,
b)  työohjelman ERC:n toimien toteuttamista varten,
b)  työohjelman ERC:n toimien toteuttamista varten,
c)  vertaisarvioinnin ja ehdotusten arvioinnin menetelmät ja menettelyt, joiden perusteella rahoitettavat ehdotukset valitaan,
c)  vertaisarvioinnin ja ehdotusten arvioinnin menetelmät ja menettelyt, joiden perusteella rahoitettavat ehdotukset valitaan,
d)  kantansa mihin tahansa asiaan, joka voi tieteen näkökulmasta parantaa ERC:n saavutuksia ja vaikutuksia sekä suoritettavan tutkimuksen laatua,
d)  kantansa mihin tahansa asiaan, joka voi tieteen näkökulmasta parantaa ERC:n saavutuksia ja vaikutuksia sekä suoritettavan tutkimuksen laatua,
e)  käytännesäännöt, joissa on määräykset muun muassa eturistiriitojen välttämisestä.
Komissio poikkeaa tieteellisen neuvoston ensimmäisen alakohdan a, c, d ja e alakohdan mukaisesti vahvistamista kannoista ainoastaan jos se katsoo, ettei tämän päätöksen säännöksiä ole noudatettu. Tällaisessa tapauksessa komissio toteuttaa toimenpiteitä erityisohjelman täytäntöönpanon ja tavoitteiden saavuttamisen varmistamiseksi, ja vahvistaa poikkeamat tieteellisen neuvoston kannoista perustellen ne asianmukaisella tavalla.
Komissio laatii käytännesäännöt, joissa on määräykset muun muassa eturistiriitojen välttämisestä, ja se poikkeaa tieteellisen neuvoston ensimmäisen alakohdan a, c ja d alakohdan mukaisesti vahvistamista kannoista ainoastaan jos se katsoo, ettei tämän päätöksen säännöksiä ole noudatettu. Tällaisessa tapauksessa komissio toteuttaa toimenpiteitä erityisohjelman täytäntöönpanon ja tavoitteiden saavuttamisen varmistamiseksi, ja vahvistaa poikkeamat tieteellisen neuvoston kannoista perustellen ne asianmukaisella tavalla.
3.  Tieteellinen neuvosto toimii liitteessä I olevan pilarin I 1 kohdassa vahvistetun toimeksiannon mukaisesti.
3.  Tieteellinen neuvosto toimii liitteessä I olevan pilarin I 1 kohdassa vahvistetun toimeksiannon mukaisesti.
4.  Tieteellinen neuvosto edistää toiminnallaan ainoastaan ERC:n tavoitteiden saavuttamista 6 artiklassa vahvistettuja periaatteita noudattaen. Sen on toimittava puolueettomasti ja rehellisesti ja hoidettava työnsä tehokkaasti ja mahdollisimman avoimesti.
4.  Tieteellinen neuvosto edistää toiminnallaan ainoastaan ERC:n tavoitteiden saavuttamista 6 artiklassa vahvistettuja periaatteita noudattaen. Sen on toimittava täysin riippumattomasti, puolueettomasti ja rehellisesti ja hoidettava työnsä tehokkaasti ja mahdollisimman avoimesti ja siten maksimoitava ERC:n osuus EU:n tutkimus- ja innovointipolitiikan ja erityisesti Euroopan horisontti -puiteohjelman tavoitteiden saavuttamisessa.
Tarkistus 18
Ehdotus päätökseksi
9 artikla
9 artikla
9 artikla
Euroopan innovaationeuvosto
Euroopan innovaationeuvosto
1.  Komissio perustaa Euroopan innovaationeuvoston (EIC), jonka tehtävänä on panna täytäntöön EIC:hen liittyvät pilarin III ”Avoin innovointi” toimet. EIC noudattaa toiminnassaan seuraavia periaatteita: läpimurtoinnovointiin ja disruptiiviseen innovointiin keskittyminen, riippumattomuus, riskinottokyky, tehokkuus, vaikuttavuus, avoimuus ja vastuuvelvollisuus.
1.  Komissio perustaa Euroopan innovaationeuvoston (EIC) asetuksen 7 a artiklan mukaisesti.
1 a.  EIC rakentuu kahdelle välineelle, jotka ovat Pathfinder ja Accelerator, sellaisina kuin ne on kuvattu tämän päätöksen liitteessä I. EIC-välineitä on arvioitava jatkuvasti innovaation tukemiseksi järjestelmällisellä tavalla.
1 b.  EIC:n tavoitteet ja toimet on tarvittaessa kytkettävä ohjelman muihin osiin sekä muihin kansallisiin ja unionin rahastoihin, erityisesti EIT:hen ja InvestEU:hun.
2.  EIC:hen kuuluu 10 artiklassa tarkoitettu korkean tason johtokunta, jäljempänä ’EIC:n johtokunta’.
2.  EIC:hen kuuluu 10 artiklassa tarkoitettu korkean tason johtokunta, jäljempänä ’EIC:n johtokunta’.
3.  Komission on varmistettava, että EIC toimii
3.  Komission on varmistettava, että EIC toimii
a)  tämän artiklan 1 kohdassa vahvistettuja periaatteita noudattaen ja ottaen asianmukaisesti huomioon EIC:n johtokunnan lausunnon 10 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetusta EIC:n kokonaisstrategiasta; sekä
a)  tämän artiklan 1 kohdassa vahvistettuja periaatteita noudattaen ja ottaen asianmukaisesti huomioon EIC:n johtokunnan lausunnon 10 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetusta EIC:n kokonaisstrategiasta; sekä
b)  vääristämättä kilpailua vastoin yhteistä etua.
b)  vääristämättä kilpailua vastoin yhteistä etua.
4.  Komissio hallinnoi EIC:n sekarahoitusta välillisen hallinnoinnin avulla tai, jos tämä ei ole mahdollista, komissio voi perustaa hallinnointia varten erillisyhtiön. Komissio pyrkii varmistamaan muiden julkisten ja yksityisten sijoittajien osallistumisen. Jos tämä ei ole mahdollista alkuperäisen toimintamallin avulla, erillisyhtiön rakenne laaditaan siten, että se voi houkutella mukaan muita julkisia tai yksityisiä sijoittajia unionin rahoitusosuuden vipuvaikutuksen voimistamiseksi.
4.  Komissio hallinnoi EIC:n sekarahoitusta välillisen hallinnoinnin avulla tai, jos tämä ei ole mahdollista, komissio voi perustaa hallinnointia varten erillisyhtiön. Komissio pyrkii varmistamaan muiden julkisten ja yksityisten sijoittajien osallistumisen. Jos tämä ei ole mahdollista alkuperäisen toimintamallin avulla, erillisyhtiön rakenne laaditaan siten, että se voi houkutella mukaan muita julkisia tai yksityisiä sijoittajia unionin rahoitusosuuden vipuvaikutuksen voimistamiseksi.
4 a.  Komissio varmistaa EIC:n ja EIT:n välisen yhteistyön erityisesti osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kautta.
Tarkistus 19
Ehdotus päätökseksi
10 artikla
10 artikla
10 artikla
EIC:n johtokunta
EIC:n johtokunta
1.  EIC:n johtokunta neuvoo komissiota seuraavissa asioissa:
1.  EIC:n johtokunta neuvoo komissiota seuraavissa asioissa:
a)  pilariin III ”Avoin innovointi” kuuluvaa EIC-komponenttia koskeva kokonaisstrategia;
a)  pilariin III ”Innovatiivinen Eurooppa” kuuluvaa EIC-komponenttia koskeva kokonaisstrategia;
b)  työohjelma EIC:n toimien toteuttamista varten;
b)  työohjelma EIC:n toimien toteuttamista varten,
c)  arviointiperusteet ehdotusten innovatiivisuuden ja riskiprofiilin sekä tarkoituksenmukaisen tasapainon määrittämiseksi avustuksien, pääoman ja muiden EIC:n Accelerator-välineen rahoitusmuotojen välillä;
c)  arviointiperusteet ehdotusten innovatiivisuuden ja riskiprofiilin sekä tarkoituksenmukaisen tasapainon määrittämiseksi avustuksien, pääoman ja muiden EIC:n Accelerator-välineen rahoitusmuotojen välillä;
d)  strategisten hankeportfolioiden määrittäminen;
d)  strategisten hankeportfolioiden määrittäminen;
e)  ohjelman hallinnoijien profiili.
e)  ohjelman hallinnoijien profiili.
e a)  EIC:n toimien järjestelmällinen ja jatkuva arviointiprosessi;
2.  EIC:n johtokunta voi pyynnöstä antaa komissiolle suosituksia
2.  EIC:n johtokunta voi pyynnöstä ja aina kun se on aiheellista yhdessä EIT:n johtokunnan kanssa antaa komissiolle suosituksia
a)  mistä tahansa asiasta, joka voi innovoinnin näkökulmasta parantaa ja edistää innovointiekosysteemejä kaikkialla Euroopassa, EIC-komponentin tavoitteiden saavuttamista ja niiden vaikutuksia sekä innovatiivisten yritysten kapasiteettia saada ratkaisunsa laajempaan käyttöön;
a)  mistä tahansa asiasta, joka voi innovoinnin näkökulmasta parantaa ja edistää innovointiekosysteemejä kaikkialla Euroopassa, EIC-komponentin tavoitteiden saavuttamista ja niiden vaikutuksia sekä innovatiivisten yritysten kapasiteettia saada ratkaisunsa laajempaan käyttöön;
b)  yrittäjien mahdollisesti kohtaamien sääntelystä aiheutuvien esteiden määrittämisestä yhteistyössä asianomaisten komission yksiköiden kanssa; tämä koskee erityisesti yrityksiä, joille on myönnetty tukea EIC-komponentista;
b)  yrittäjien mahdollisesti kohtaamien sääntelystä aiheutuvien esteiden määrittämisestä yhteistyössä asianomaisten komission yksiköiden ja EIT:n kanssa; tämä koskee erityisesti yrityksiä, joille on myönnetty tukea EIC-komponentista;
c)  EIC:n portfolioon liittyvistä kehitteillä olevien teknologioiden kehityssuuntauksista, jotta ne voidaan ottaa huomioon muiden erityisohjelman osien ohjelmasuunnittelussa;
c)  EIC:n portfolioon liittyvistä kehitteillä olevien teknologioiden kehityssuuntauksista, jotta ne voidaan ottaa huomioon muiden erityisohjelman osien ohjelmasuunnittelussa;
d)  sellaisten erityiskysymysten määrittämisestä, joiden osalta tarvitaan neuvoja EIC:n johtokunnalta.
d)  sellaisten erityiskysymysten määrittämisestä, joiden osalta tarvitaan neuvoja EIC:n johtokunnalta.
EIC:n johtokunnan on edistettävä toiminnallaan EIC-komponentin tavoitteiden saavuttamista. Sen on toimittava puolueettomasti ja rehellisesti ja hoidettava työnsä tehokkaasti ja avoimesti.
EIC:n johtokunnan on edistettävä toiminnallaan EIC:n tavoitteiden saavuttamista unionin teollisuusstrategia, kilpailukyky ja globaalit haasteet huomioon ottaen. Sen on toimittava puolueettomasti ja rehellisesti ja hoidettava työnsä tehokkaasti ja avoimesti ja välttäen sisämarkkinoiden kilpailun vääristymistä.
EIC:n johtokunta toimii liitteessä I olevan pilarin III 1 kohdassa vahvistetun toimeksiannon mukaisesti.
EIC:n johtokunta toimii liitteessä I olevan pilarin III 1 kohdassa vahvistetun toimeksiannon mukaisesti.
3.  EIC:n johtokunta koostuu 15–20:stä eurooppalaisten innovaatioekosysteemien eri osissa toimivasta korkean tason henkilöstä, joihin kuuluu yrittäjiä, yritysjohtajia, sijoittajia ja tutkijoita. Johtokunta osallistuu tiedotus- ja suhdetoimintaan, ja sen jäsenet pyrkivät parantamaan EIC:n aseman arvostusta.
3.  EIC:n johtokunta koostuu 15–20:stä riippumattomasta eurooppalaisten tutkimus- ja innovaatioekosysteemien eri osissa toimivasta korkean tason henkilöstä, joihin kuuluu yrittäjiä kaiken kokoisista yrityksistä, taloustieteilijöitä, sijoittajia, tutkijoita ja korkeakouluja edustavia innovaatiopolitiikan asiantuntijoita. Johtokunta osallistuu tiedotus- ja suhdetoimintaan, ja sen jäsenet pyrkivät parantamaan EIC:n aseman arvostusta.
Komissio nimittää EIC:n johtokunnan jäsenet avoimen nimeämispyynnön tai kiinnostuksenilmaisupyynnön tai molempien perusteella sen mukaan, kumpaa komissio pitää sopivampana, ja ottaa tässä yhteydessä huomioon tarpeen säilyttää tasapaino asiantuntemuksen, sukupuolijakauman, iän ja maantieteellisen jakauman osalta.
Komissio nimittää EIC:n johtokunnan jäsenet avoimen nimeämispyynnön tai kiinnostuksenilmaisupyynnön tai molempien perusteella sen mukaan, kumpaa komissio pitää sopivampana, ja ottaa tässä yhteydessä huomioon tarpeen säilyttää tasapaino asiantuntemuksen, sukupuolijakauman, iän ja maantieteellisen jakauman osalta.
Jäsenten toimikauden pituus on kaksi vuotta, ja se voidaan uusia kahdesti; nimitykset tehdään juoksevasti (jäseniä nimitetään kahden vuoden välein).
Jäsenten toimikauden pituus on kolme vuotta, ja se voidaan uusia kerran; nimitykset tehdään juoksevasti (puolet jäsenistä vaihdetaan kahden vuoden välein).
4.  EIC:n johtokunnalla on puheenjohtaja, jonka komissio nimittää avoimen rekrytointimenettelyn perusteella. Puheenjohtajan on oltava arvostettu henkilö, joka tunnetaan innovoinnin alalla.
4.  EIC:n johtokunnalla on puheenjohtaja, jonka komissio nimittää avoimen rekrytointimenettelyn perusteella. Puheenjohtajan on oltava arvostettu henkilö, joka on todistettavasti ansioitunut innovoinnin alalla.
Puheenjohtaja nimitetään neljän vuoden toimikaudeksi, joka voidaan uusia kerran.
Puheenjohtaja nimitetään kolmen vuoden toimikaudeksi, joka voidaan uusia kerran.
Puheenjohtaja johtaa EIC:n johtokuntaa, valmistelee sen kokoukset, jakaa tehtäviä johtokunnan jäsenille ja voi perustaa erityisiä alaryhmiä erityisesti EIC:n portfolioon liittyvien kehitteillä olevien teknologioiden luotaamiseksi. Puheenjohtajan on edistettävä EIC:n etua, toimittava yhteistahona komission suuntaan ja edustettava EIC:tä innovoinnin alalla. Komissio voi tarjota puheenjohtajalle hallinnollista tukea tämän tehtävien suorittamista varten.
Puheenjohtaja johtaa EIC:n johtokuntaa, valmistelee sen kokoukset, jakaa tehtäviä johtokunnan jäsenille ja voi perustaa erityisiä alaryhmiä erityisesti EIC:n portfolioon liittyvien kehitteillä olevien teknologioiden luotaamiseksi. Puheenjohtajan on edistettävä EIC:n etua ja sen roolia ohjelman ja EU:n tutkimus- ja innovointitavoitteiden saavuttamisessa, toimittava yhteistahona komission suuntaan ja edustettava EIC:tä tutkimuksen ja innovoinnin alalla. Komissio tarjoaa puheenjohtajalle hallinnollista tukea tämän tehtävien suorittamista varten.
5.  Komissio vahvistaa käytännesäännöt, joissa on määräykset muun muassa eturistiriitojen välttämisestä. EIC:n johtokunnan jäsenten odotetaan hyväksyvän käytännesäännöt tehtäviensä vastaanottamisen yhteydessä.
5.  Komissio vahvistaa käytännesäännöt, joissa on määräykset muun muassa eturistiriitojen välttämisestä. EIC:n johtokunnan jäsenten on hyväksyttävä käytännesäännöt tehtäviensä vastaanottamisen yhteydessä.
Tarkistus 20
Ehdotus päätökseksi
11 artikla
11 artikla
11 artikla
Työohjelmat
Strateginen suunnittelu ja työohjelmat
-1.  Erityisohjelman täytäntöönpanon tulee perustua erityisiin tutkimus- ja innovaatiosuunnitelmiin, jotka määritellään joka toinen vuosi asetuksen 6 artiklan mukaisilla delegoiduilla säädöksillä ja joita laadittaessa noudatetaan tutkimus- ja innovointitoiminnan avointa, osallistavaa ja strategista monivuotista suunnitteluprosessia, erityisesti pilarin ”Maailmanlaajuiset haasteet ja Euroopan teollisuuden kilpailukyky” osalta. Pakolliset useiden sidosryhmien kuulemiset kansallisten viranomaisten, Euroopan parlamentin ja t&k&i-sidosryhmien edustajien, mukaan lukien kansalaisyhteiskunnat, kanssa, painopistealueista ja soveltuvista erityyppisistä toimista ja täytäntöönpanon muodoista, mukaan lukien missioalueet ja eurooppalaiset kumppanuudet, takaavat välttämättömät monitieteiset ja monialaiset näkymät ja vastaavuuden muiden asian kannalta olennaisten, jo olemassa olevien, EU:n, kansallisen ja alueellisen tason hankkeiden kanssa. Tämä edistää yksityisen ja julkisen lisärahoituksen vipuvaikutusta ja siten vahvistaa eurooppalaista tutkimusaluetta (ERA) tämän päätöksen liitteessä I kuvatun mukaisesti.
1.  Erityisohjelma pannaan täytäntöön varainhoitoasetuksen 110 artiklassa tarkoitetuilla työohjelmilla. Ne laaditaan strategisen suunnitteluprosessin perusteella tämän päätöksen liitteessä I kuvatun mukaisesti.
1.  Erityisohjelma pannaan täytäntöön varainhoitoasetuksen 110 artiklassa tarkoitetuilla työohjelmilla strategista tutkimus- ja innovaatiosuunnitelmaa noudattaen.
Työohjelmissa esitetään tarvittaessa rahoitusta yhdistäviä toimia varten varattu kokonaismäärä.
Työohjelmissa esitetään tarvittaessa rahoitusta yhdistäviä toimia varten varattu kokonaismäärä.
2.  Komissio hyväksyy erilliset työohjelmat täytäntöönpanosäädöksillä seuraavien, tämän päätöksen 3 artiklan 1 kohdassa vahvistettuihin komponentteihin kuuluvien toimien täytäntöönpanoa varten:
2.  Komissio hyväksyy erilliset työohjelmat täytäntöönpanosäädöksillä seuraavien, tämän päätöksen 3 artiklan 1 kohdassa vahvistettuihin komponentteihin kuuluvien toimien täytäntöönpanoa varten:
a)  ERC-komponentti, jonka osalta työohjelman vahvistaa tieteellinen neuvosto 7 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti 12 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen. Komissio poikkeaa tieteellisen neuvoston vahvistamasta työohjelmasta ainoastaan, jos se katsoo, ettei työohjelma ole tämän päätöksen säännösten mukainen. Tällaisessa tapauksessa komissio hyväksyy työohjelman täytäntöönpanosäädöksellä 12 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. Komissio perustelee tämän toimenpiteen asianmukaisella tavalla;
a)  ERC-komponentti, jonka osalta työohjelman vahvistaa tieteellinen neuvosto 7 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti 12 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen. Komissio poikkeaa tieteellisen neuvoston vahvistamasta työohjelmasta ainoastaan, jos se katsoo, ettei työohjelma ole tämän päätöksen säännösten mukainen. Tällaisessa tapauksessa komissio hyväksyy työohjelman täytäntöönpanosäädöksellä 12 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. Komissio perustelee tämän toimenpiteen asianmukaisella tavalla;
b)  kaikki pilariin ”Globaalit haasteet ja teollisuuden kilpailukyky” kuuluvat klusterit, Marie Skłodowska-Curie -toimet, tutkimusinfrastruktuurit, tuki innovaatioekosysteemeille, huippuosaamisen jakaminen ja eurooppalaisen tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän uudistaminen ja tehostaminen, 12 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen;
b)  kaikki pilariin ”Globaalit haasteet ja eurooppalaisen teollisuuden kilpailukyky” kuuluvat klusterit, Marie Skłodowska-Curie -toimet, tutkimusinfrastruktuurit, tuki eurooppalaisille innovaatioekosysteemeille, huippuosaamisen levittäminen ja osallistumisen laajentaminen ja eurooppalaisen tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän uudistaminen ja tehostaminen, 12 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen;
c)  EIC-komponentti, jonka osalta työohjelma laaditaan 12 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen EIC:n johtokunnan annettua neuvonsa 10 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti;
c)  EIC-komponentti, jonka osalta työohjelma laaditaan 12 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen EIC:n johtokunnan annettua neuvonsa 10 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti;
d)  JRC-komponentti, jonka osalta monivuotisessa työohjelmassa on otettava huomioon päätöksessä 96/282/Euratom tarkoitettu JRC:n johtokunnan lausunto.
d)  JRC-komponentti, jonka osalta monivuotisessa työohjelmassa on otettava huomioon päätöksessä 96/282/Euratom tarkoitettu JRC:n johtokunnan lausunto.
3.  Varainhoitoasetuksen 110 artiklassa säädettyjen vaatimusten lisäksi tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin työohjelmiin on soveltuvin osin kuuluttava
3.  Varainhoitoasetuksen 110 artiklassa säädettyjen vaatimusten lisäksi tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin työohjelmiin on soveltuvin osin kuuluttava
a)  maininta kuhunkin toimeen ja missioon osoitetusta määrästä ja alustavasta toteutusaikataulusta;
a)  maininta kuhunkin toimeen, missioon ja eurooppalaiseen kumppanuuteen osoitetusta määrästä ja ohjelmaan liittyvästä talousarvion osuudesta ja alustavasta toteutusaikataulusta;
b)  avustusten osalta painopisteet, valinta- ja myöntämisperusteet ja eri myöntämisperusteiden suhteellinen painoarvo sekä kaikkien avustuskelpoisten kustannusten rahoituksen enimmäismäärä;
b)  avustusten osalta painopisteet, valinta- ja myöntämisperusteet ja eri myöntämisperusteiden suhteellinen painoarvo sekä kaikkien avustuskelpoisten kustannusten rahoituksen enimmäismäärä;
c)  asetuksen (EU) N:o ... 41–43 artiklan mukaisesti sekarahoitukseen myönnetyt määrät;
c)  asetuksen (EU) N: o ... 41–43 artiklan mukaisesti sekarahoitukseen myönnetyt määrät;
d)  asetuksen (EU) N:o ... 35 ja 37 artiklan mukaiset rahoituksen saajien mahdolliset lisävelvoitteet.
d)  asetuksen (EU) N:o ... 35 ja 37 artiklan mukaiset rahoituksen saajien mahdolliset lisävelvoitteet.
Tarkistus 21
Ehdotus päätökseksi
12 aartikla (uusi)
12 a artikla
Terveysalan johtoryhmä
1.  Komissio perustaa terveysalan johtoryhmän, jolla täydennetään terveyteen liittyvän pilarin II ”Maailmanlaajuiset haasteet ja eurooppalaisen teollisuuden kilpailukyky” toimia.
2.  Terveysalan johtoryhmään kuuluu 15-20 johtavassa asemassa olevaa henkilöä, jotka toimivat eri tieteenaloilla ja tehtävissä tutkimuksen, innovaation, kansanterveyden ja hyvinvoinnin aloilla.
3.  Terveysalan johtoryhmä keskittyy tarkastelemaan seuraavia periaatteita: Koordinaatio ja synergiat EU:n ja kansallisten terveysohjelmien kanssa sekä terveysklusterin ja Euroopan horisontti -ohjelman muiden osien kanssa, mukaan lukien missiot ja kumppanuudet. Johtoryhmä edistää potilaiden ja yhteiskunnan osallistumista ja tarjoaa tieteellistä neuvontaa ja suosituksia. Toimilla olisi edistettävä arvoihin suuntautunutta terveysalan tutkimusta ja parempia terveysalan ratkaisuja sekä vähennettävä terveyteen liittyvää eriarvoisuutta.
4.  Terveysalan johtoryhmä osallistuu seuraavien edistämiseen:
a)  ”Terveys”-klusterin strategia
b)  malli, jonka pohjalta ohjataan terveysohjelmien ja asiaan liittyvien pilarien, kuten EIC:n ja ERC:n, välillä sekä strategisten kumppanuuksien ja EU:n rakennerahastojen kehyksessä toteutettavia koordinointi- ja yhteistyötoimia. Mallin avulla lisätään terveysalan tutkimukseen liittyvien nykyisten rahoitusmekanismien näkyvyyttä ja koordinointia, ohjataan koordinointia ja yhteistyötä ja kehitetään terveysalan työohjelmia ja missioita
c)  menetelmät ja menettelyt, joita sovelletaan terveysalan missioiden suunnitteluun, valintaan ja täytäntöönpanoon
d)  mahdollistaa kansalaisten osallistumisen ja sitoutumisen alhaalta ylöspäin suuntautuvaan päätöksentekoprosessiin
e)  edistää kestävyyttä rahoitusstrategioissa ja -mekanismeissa pitkän aikavälin hankkeiden ja kunnianhimoisten missioiden toteuttamiseksi
f)  varmistaa tuloksellisen kansainvälisen tutkimusalan yhteistyön, jolla maksimoidaan EU:n mahdollisuudet ja siirretään tulokset terveydenhuoltojärjestelmiin
g)  lisää monitieteisen tutkimuksen käyttöä sellaisten sairauksien yhteydessä, joissa havaitaan yhtenevyyksiä, millä vähennetään päällekkäisyyksiä ja erillisiä tutkimuksia
h)  lisää Euroopan horisontti -puiteohjelman näkyvyyttä ja sen EU:n kansalaisille tuottamaa hyötyä, tarkastelee tiede- ja tutkimusalan vastuun sirpaloitumista EU:n hallintoelimissä ja virtaviivaistaa nykyisiä rahoitusmekanismeja.
5.  Terveysalan johtoryhmän on laadittava kattava tutkimusstrategia ja ohjattava terveydenhuoltoon liittyvien työohjelmien ja missioiden kehittämistä yhdessä erityisen missioryhmän kanssa.
6.  Terveysalan johtoryhmä on riippumaton tieteellinen sidosryhmäfoorumi, johon kuuluu biolääketieteen tutkimusta ja innovointia edustavia sekä muiden merkityksellisten tutkimus- ja teollisuudenalojen toimijoita ja johon potilaiden edustajat ja kansalaiset osallistuvat merkittävällä panoksella.
7.  Komissio nimittää terveysalan johtoryhmän jäsenet avoimen nimeämispyynnön tai kiinnostuksenilmaisupyynnön tai molempien perusteella tarpeen mukaan, ja ottaa tässä yhteydessä huomioon tarpeen säilyttää tasapaino asiantuntemuksen, sukupuolijakauman, iän ja maantieteellisen jakauman osalta. Jäsenten toimikauden pituus on kaksi vuotta, ja se voidaan uusia kahdesti; nimitykset tehdään juoksevasti (jäseniä nimitetään kahden vuoden välein).
8.  Terveysalan johtoryhmällä on puheenjohtaja, jonka komissio nimittää avoimen rekrytointimenettelyn perusteella. Puheenjohtajan on oltava arvostettu henkilö, joka tunnetaan terveyden tutkimuksen alalla.
9.  Johtokunnan toimintaa ja tuloksia valvotaan ja niistä raportoidaan ohjelman väliarvioinnissa, jossa yksilöidään toimenpiteet, joilla ryhmän toimintaa jatketaan tai muutetaan tai se lakkautetaan tarkastuksen mukaisesti.
Tarkistus 22
Ehdotus päätökseksi
Liite I – Ohjelmaan sisältyvät toimet
OHJELMAAN SISÄLTYVÄT TOIMET
OHJELMAAN SISÄLTYVÄT TOIMET
Ohjelman toteutuksessa sovelletaan seuraavaa:
Ohjelman toteutuksessa sovelletaan seuraavaa:
Strateginen suunnittelu
Strateginen suunnittelu
Euroopan horisontti -puiteohjelman ohjelmatason tavoitteiden toteuttaminen integroidusti varmistetaan monivuotisella strategisella suunnittelulla. Suunnittelussa keskitytään ohjelman kokonaisvaikutukseen ja sen eri pilarien keskinäiseen yhtenäisyyteen sekä synergiaan muiden EU-ohjelmien kanssa ja EU:n muista politiikoista saatavaan ja niille annettavaan tukeen.
Euroopan horisontti -puiteohjelman täytäntöönpanoa ohjataan ohjelmasta rahoitettavien tutkimus- ja innovointitoimien osallistavan ja avoimen strategisen suunnitteluprosessin avulla. Strateginen suunnitteluprosessi johtaa Euroopan horisontti -puiteohjelman ohjelmatason tavoitteiden täytäntöönpanoon määrittelemällä rahoituksen painopisteet. Siinä keskitytään ohjelman vaikutukseen ja sen eri pilarien keskinäiseen yhtenäisyyteen sekä synergiaan muiden EU-ohjelmien kanssa ja EU:n muille politiikoille annettavaan tukeen.
Strateginen suunnitteluprosessi sekä strategisen tutkimus- ja innovaatiosuunnitelman hyväksyminen delegoidulla säädöksellä lisäävät suuren yleisön omaksi kokemista ja ymmärrystä ohjelman merkityksestä, ja ne antavat lainsäätäjille, sidosryhmille ja jäsenvaltioille mahdollisuuden olla täysin tietoisia suunnitelluista aloitteista. Strateginen suunnitteluprosessi auttaa kehittämään ja panemaan täytäntöön toimintapolitiikkaa sen piiriin kuuluvilla aloilla unionin tasolla sekä jäsenvaltioiden toimintapolitiikkoja täydentäen ja varmistaen samalla, että Euroopan politiikkatavoitteita tuetaan ja Euroopan horisontti -ohjelmalla asianmukaisilla resursseilla. Se mahdollistaa rahoitustilanteen yksinkertaistamisen, auttaa yksityistä ja julkista lisärahoitusta hankittaessa välttämään eri rahoitusmahdollisuuksien päällekkäisyydet ja edistää tutkimus- ja innovointitulosten nopeampaa levittämistä ja käyttöönottoa.
Systeeminen, monitieteinen, monialainen ja eri politiikkoja kattava lähestymistapa tutkimuksen ja innovoinnin alalla varmistaa, että voidaan vastata yhteiskunnallisiin ja taloudellisiin haasteisiin, luoda tietoa ja mahdollisesti samanaikaisesti uusia kilpailukykyisiä ja kestäviä yrityksiä ja toimialoja, edistää sosiaalista ja teknologista innovointia, edistäen kilpailua ja lisäten yksityisiä investointeja sekä säilyttäen tasapuoliset toimintaedellytykset sisämarkkinoilla.
Strategisella suunnittelulla edistetään kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen aktiivista osallistumista kaikkiin tutkimuksen ja innovoinnin vaiheisiin, tietämyksen luomista yhdessä, sukupuolten tasa-arvon tuloksekasta toteutumista sekä sukupuolinäkökohtien sisällyttämistä tutkimus- ja innovointisisältöihin. Niin ikään sillä varmistetaan tiukkojen eettisten periaatteiden ja integriteettivaatimusten noudattaminen ja edistetään sitä.
Strategisella suunnitteluprosessilla edistetään kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen aktiivista osallistumista tutkimukseen ja innovointiin, tietämyksen luomista yhdessä, sukupuolten tasa-arvon tuloksekasta toteutumista sekä sukupuolinäkökohtien sisällyttämistä tutkimukseen ja innovointiin. Niin ikään sillä varmistetaan tiukkojen eettisten periaatteiden ja integriteettivaatimusten noudattaminen ja edistetään sitä.
Strategisen suunnittelun puitteissa toteutetaan jäsenvaltioiden, Euroopan parlamentin (siltä osin kuin se on tarpeen) sekä eri sidosryhmien kanssa laajoja kuulemisia ja keskusteluja pilarin ”Maailmanlaajuiset haasteet ja teollisuuden kilpailukyky” painopisteistä ja missioista sekä sopivista toimityypeistä ja erityisesti eurooppalaisista kumppanuuksista.
Näihin tavoitteisiin vastaamiseksi komissio käynnistää avoimen kuulemisen vaiheen jäsenvaltioiden, Euroopan parlamentin sekä eri sidosryhmien kanssa, mukaan lukien muun muassa tieteellinen yhteisö, tutkimus- ja teknologiajärjestöt, teollisuus ja kansalaisjärjestöt. Kuulemisissa käsitellään ohjelman strategisia painopisteitä, mukaan lukien ”maailmanlaajuiset haasteet ja teollisuuden kilpailukyky” -pilarin alaisia missioita ja sopivia välineitä, erityisesti eurooppalaisia kumppanuuksia. Kuulemisen tulokset julkaistaan sille omistetulla verkkosivulla, jolla olisi julkaistava myös yksityiskohdat strategisen suunnittelun sisällöstä ja sen määrittelyä koskevasta prosessista.
Eurooppalaisten kumppanuuksien osalta strategisessa tutkimus- ja innovaatiosuunnitelmassa hahmotellaan ja perustellaan eurooppalaisten kumppanuuksien luominen, yhteensulauttaminen ja päättäminen. Myönteisesti arvioidut yhteiset teknologia-aloitteet ja julkisen ja yksityisen sektorin sopimusperusteiset kumppanuudet olisi otettava huomioon jatkossa vuoden 2020 jälkeen, koska ne tuovat lisäarvoa edistämällä sosiaalista ja taloudellista vaikutusta ja lisäämällä yksityisiä investointeja ja edistämällä rahastojen välisiä synergioita.
Toiminnassa olevat ja uudet osaamis- ja innovaatioyhteisöt (KIC) määritellään lainsäädäntöehdotuksessa Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi EIT:n strategisesta innovaatio-ohjelmasta strategisen tutkimus- ja innovaatiosuunnitelman mukaisesti. Uusien KIC-yhteisöjen perustamiseksi on kuitenkin hankittava riittävästi rahoitusta, jotta toiminnassa olevat KIC-yhteisöt voivat kehittää ekosysteemejä, rakentaa kumppanuuksia sekä tehokkaasti edistää ja panna täytäntöön kunnianhimoisia tavoitteitaan.
Horisontti 2020 -puiteohjelmasta tuettavia ”FET-lippulaivahankkeita” tuetaan myös tässä ohjelmassa. Koska niillä on merkittäviä yhtäläisyyksiä missioiden kanssa, muita ”FET-lippulaivahankkeita” voidaan tukea tässä puiteohjelmassa missioina, joiden kohteena ovat tulevat ja kehitteillä olevat teknologiat. Missioiden olisi vahvistettava ohjelman yhteistyönäkökulmia ja täydennettävä nykyisiä eurooppalaisia kumppanuuksia, jotka voisivat toimia missioiden täytäntöönpanoa tukevina pilareina. Missioihin sisältyy teknologinen ja yhteiskunnallinen elementti, ja ne myös määritellään tiiviissä yhteistyössä kaikkien asiaan liittyvien pääosastojen kanssa. Strateginen suunnitteluprosessi määrittää missiot asetuksen 7 artiklan mukaisesti ja tämän päätöksen 5 artiklan mukaisesti.
Tällaisten laajojen kuulemisten pohjalta strategisessa suunnittelussa määritellään yhteiset tavoitteet ja yhteiset toiminta-alat, kuten kumppanuuksien alat (ehdotetussa oikeusperustassa säädetään vain välineistä ja niiden käyttöä ohjaavista kriteereistä) ja missioiden alat.
Strateginen suunnittelu auttaa kehittämään ja toteuttamaan politiikkaa ohjelman kattamilla aloilla EU:n tasolla ja täydentää politiikkaa ja politiikan lähestymistapoja jäsenvaltioissa. EU:n politiikan painopistealueet otetaan huomioon strategisen suunnitteluprosessin aikana siten, että voidaan lisätä tutkimuksen ja innovoinnin panosta politiikan toteuttamisessa. Lisäksi otetaan huomioon kehitystä ennakoivat toimet, selvitykset ja muu tieteellinen näyttö sekä EU:n tasolla ja kansallisella tasolla käynnissä olevat olennaiset aloitteet.
Strateginen suunnittelu edistää synergian aikaansaamista Euroopan horisontti -ohjelman ja muiden unionin ohjelmien välillä, Euratom-ohjelma mukaan lukien. Samalla se muodostaa tutkimuksen ja innovoinnin viitekehyksen kaikille siihen yhteydessä oleville EU:n talousarvion puitteissa toteutettaville ohjelmille sekä muille kuin rahoitusta tarjoaville välineille. Tämä edistää myös tutkimus- ja innovointitulosten nopeampaa levittämistä ja käyttöönottoa, ja sen avulla vältetään eri rahoitusmahdollisuuksien päällekkäisyydet. Strateginen suunnittelu luo kehyksen yhteisen tutkimuskeskuksen suorien tutkimustoimien ja puiteohjelmasta tuettujen muiden toimien välisille yhteyksille, mukaan lukien tutkimustulosten käyttö politiikan laadinnan tukena.
Strategisessa suunnitteluprosessissa yksilöidään olemassa olevat yhteydet Euroopan horisontti -puiteohjelman ja muiden unionin ohjelmien välillä, ja tarjotaan mahdollisuuksia synergioihin EU:n rahastojen välillä. Euroopan horisontti -puiteohjelmasta muodostuu tutkimuksen ja innovoinnin viitekehys kaikille siihen yhteydessä EU:n talousarvion puitteissa toteutettaville ohjelmille, mikä osaltaan tukee EU:n poliittisten painopisteiden ja tavoitteiden toteutumista. Se luo myös kehyksen yhteisen tutkimuskeskuksen suorien tutkimustoimien ja puiteohjelmasta tuettujen muiden toimien välisille yhteyksille, mukaan lukien tutkimustulosten käyttö politiikan laadinnan tukena.
Laadittavassa strategisessa suunnitelmassa esitetään monivuotinen strategia työohjelman sisällön toteuttamiseksi (11 artiklan mukaisesti). Samalla säilytetään kuitenkin riittävä joustavuus, jotta ennakoimattomiin mahdollisuuksiin ja kriiseihin voidaan reagoida nopeasti. Koska Euroopan horisontti -puiteohjelman kesto on seitsemän vuotta, sen taloudellinen, yhteiskunnallinen ja poliittinen toimintaympäristö voi muuttua huomattavasti sen voimassaolon aikana. Euroopan horisontti -puiteohjelman on pystyttävä mukautumaan nopeasti näihin muutoksiin. Näin ollen tukea voidaan myöntää muillekin kuin jäljempänä esitetyille toimille silloin, kun se on perusteltua merkittävien kehityssuuntausten tai odottamattomien tapahtumien, toimintapolitiikan tarpeiden tai kriisitilanteiden johdosta – esimerkiksi siinä tapauksessa, että joudutaan reagoimaan jonkin epidemian aiheuttamiin vakaviin terveysuhkiin.
Euroopan horisontti -puiteohjelman toteutuksessa kiinnitetään erityistä huomiota sen varmistamiseen, että tutkimuksessa ja innovoinnissa noudatetaan tasapainoista ja laajaa lähestymistapaa, joka ei rajoitu pelkästään uusien tuotteiden, prosessien ja palvelujen kehittämiseen tieteellisen ja teknologisen tietämyksen ja läpimurtojen avulla, vaan johon kuuluu muutakin: esimerkiksi olemassa olevien teknologioiden käyttö uusissa sovelluksissa, jatkuva parannuksiin tähtäävä kehittäminen ja ei-teknologinen ja sosiaalinen innovointi. Systeeminen, monitieteinen, monialainen ja eri politiikkoja kattava lähestymistapa tutkimukseen liittyvässä innovoinnissa varmistaa, että voidaan vastata haasteisiin ja luoda samanaikaisesti uusia kilpailukykyisiä yrityksiä ja toimialoja, edistää kilpailua ja yksityisiä investointeja sekä säilyttää tasapuoliset toimintaedellytykset sisämarkkinoilla.
Pilareissa ”Maailmanlaajuiset haasteet ja teollisuuden kilpailukyky” ja ”Avoin innovointi” täydennetään tutkimusta ja innovointia sellaisilla toimilla, joissa toimitaan lähellä loppukäyttäjiä ja markkinoita. Tällaisia ovat esimerkiksi demonstrointi, pilottitoimet ja konseptin toimivuuden osoittaminen. Toimiin eivät kuitenkaan sisälly kaupallistamistoimet, jotka ulottuvat tutkimus- ja innovointivaiheen ulkopuolelle. Mukaan kuuluu sen sijaan kysyntäpuolen toimien tukeminen, jotta erilaisten innovaatioiden levittämistä ja käyttöönottoa voitaisiin nopeuttaa. Tässä yhteydessä tullaan käyttämään ensisijaisesti ohjeellisia (ei-preskriptiivisiä) ehdotuspyyntöjä.
Pilarissa ”Maailmanlaajuiset haasteet ja teollisuuden kilpailukyky” integroidaan Horisontti 2020 -ohjelmasta saatujen kokemusten pohjalta yhteiskuntatieteet ja humanistiset tieteet täysimittaisesti kaikkiin klustereihin, myös erityis- ja kohdennettujen toimien osalta. Lisäksi meren ja merenkulun tutkimukseen ja alan innovointiin liittyviä toimia toteutetaan strategisesti ja integroidusti linjassa EU:n yhdennetyn meripolitiikan, yhteisen kalastuspolitiikan ja kansainvälisten sitoumusten kanssa.
Horisontti 2020 -puiteohjelmasta tuettavia ”FET-lippulaivahankkeita” tuetaan myös uudessa ohjelmassa. Koska niillä on merkittäviä yhtäläisyyksiä missioiden kanssa, muita mahdollisia FET-lippulaivahankkeita tuetaan tässä puiteohjelmassa missioina, joiden kohteena ovat tulevat ja kehitteillä olevat teknologiat.
Tiede- ja teknologiayhteistyöhön liittyvä vuoropuhelu EU:n kansainvälisten kumppaneiden kanssa ja politiikkavuoropuhelu maailman tärkeimpien alueiden kanssa edistävät merkittävästi systemaattista yhteistyömahdollisuuksien kartoittamista. Yhdistettynä maa- ja aluekohtaiseen eriyttämiseen ne tukevat painopisteiden määrittämistä.
Vaikka Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin (EIT) toiminnan keskittyminen innovaatioekosysteemeihin kytkee EIT:n luontevasti Euroopan horisontti -puiteohjelman ”Avoin innovointi” -pilariin, EIT:n osaamis- ja innovaatioyhteisöjen (KIC) suunnittelutyö sovitetaan strategisen suunnitteluprosessin kautta yhteen pilarin ”Maailmanlaajuiset haasteet ja teollisuuden kilpailukyky” kanssa.
Nopeutettu tutkimus ja innovointi
Euroopan horisontti -ohjelma tarjoaa edunsaajille mahdollisuuden hakea rahoitusta nopeammin, kaikkien klustereiden työohjelmien, EIC:n ja ”huippuosaamisen levittämistä” koskevan osan mukaisesti, kattaen tutkimus- ja innovointitoimet. Horisontti 2020 -ohjelman nopeutetun innovoinnin välineestä saatujen hyvien kokemusten pohjalta tämä malli on logiikaltaan alhaalta ylöspäin suuntautuva ja perustuu jatkuvasti avoimiin kiinnostuksenilmaisupyyntöihin ja korkeintaan kuuden kuukauden kuluessa myönnettävään avustukseen. ”Huippuosaamisen levittämistä” koskevassa osassa tämä malli auttaa vähemmän kehittyneitä EU-maita saamaan varoja nopeammin ja alhaalta ylöspäin. Tätä mallia sovelletaan vähintään 15 prosenttiin ohjelman talousarviosta.
Levittäminen ja viestintä
Levittäminen ja viestintä
Euroopan horisontti -puiteohjelmasta annetaan kohdennettua tukea tieteellisten julkaisujen, tietovarastojen ja muiden tietolähteiden avoimen saatavuuden ja käytettävyyden mahdollistamiseksi. Lisäksi tuetaan tiedonlevittämistoimia, myös yhteistyöstä muiden EU-ohjelmien kanssa saatujen tulosten osalta. Tutkimustuloksia ja -dataa kootaan yhteen ja pakataan eri kielillä ja eri muodoissa oleviksi versioiksi palvelemaan eri kohdeyleisöjä, kuten kansalaisverkostoja, teollisuutta, julkishallintoja, tiedeyhteisöä, kansalaisjärjestöjä ja poliittisia päättäjiä. Tätä tarkoitusta varten puiteohjelmassa voidaan hyödyntää kehittyneitä teknologioita ja tietovälineitä.
Euroopan horisontti -puiteohjelmasta annetaan kohdennettua tukea tieteellisten julkaisujen, tietovarastojen ja muiden tietolähteiden avoimen saatavuuden ja käytettävyyden mahdollistamiseksi. Lisäksi tuetaan tiedonlevittämistoimia, myös yhteistyöstä muiden EU-ohjelmien kanssa saatujen tulosten osalta. Tutkimustuloksia ja -dataa kootaan yhteen ja pakataan eri kielillä ja eri muodoissa oleviksi versioiksi palvelemaan eri kohdeyleisöjä, kuten kansalaisverkostoja, teollisuutta, julkishallintoja, tiedeyhteisöä, kansalaisjärjestöjä ja poliittisia päättäjiä. Tätä tarkoitusta varten puiteohjelmassa voidaan hyödyntää kehittyneitä teknologioita ja tietovälineitä.
Tukea annetaan myös mekanismeille, joiden avulla ohjelmasta tiedotetaan mahdollisille hakijoille (esimerkiksi kansalliset yhteyspisteet).
Tukea annetaan myös mekanismeille, joiden avulla ohjelmasta tiedotetaan mahdollisille hakijoille (esimerkiksi kansalliset yhteyspisteet).
Komissio toteuttaa niin ikään Euroopan horisontti -puiteohjelmaan liittyviä tiedotus- ja viestintätoimia, joissa viestitään siitä, että tulokset on saatu EU:n rahoituksen tuella. Toimilla pyritään myös lisäämään yleisön tietoisuutta tutkimuksen ja innovoinnin tärkeydestä sekä siitä, millaisia laajempia vaikutuksia EU:n rahoittamilla tutkimus- ja innovointitoimilla on ja mikä on niiden laajempi merkitys. Tiedotuskanavina voidaan käyttää julkaisuja, tiedotusvälineitä, erilaisia tapahtumia, tietovarastoja, tietokantoja, monikanavaisia alustoja, verkkosivustoja tai (kohdennetusti) sosiaalista mediaa. Lisäksi Euroopan horisontti -puiteohjelmassa annetaan tukea avustusten saajille, jotta nämä voivat tiedottaa työstään ja sen vaikutuksista koko yhteiskunnan kannalta.
Komissio toteuttaa niin ikään Euroopan horisontti -puiteohjelmaan liittyviä tiedotus- ja viestintätoimia, joissa viestitään siitä, että tulokset on saatu EU:n rahoituksen tuella. Toimilla pyritään myös lisäämään yleisön tietoisuutta tutkimuksen ja innovoinnin tärkeydestä sekä siitä, millaisia laajempia vaikutuksia EU:n rahoittamilla tutkimus- ja innovointitoimilla on ja mikä on niiden laajempi merkitys. Tiedotuskanavina voidaan käyttää julkaisuja, tiedotusvälineitä, erilaisia tapahtumia, tietovarastoja, tietokantoja, monikanavaisia alustoja, verkkosivustoja tai (kohdennetusti) sosiaalista mediaa. Lisäksi Euroopan horisontti -puiteohjelmassa annetaan tukea avustusten saajille, jotta nämä voivat tiedottaa työstään ja sen vaikutuksista koko yhteiskunnan kannalta.
Hyödyntäminen ja markkinoille saattaminen
Hyödyntäminen ja markkinoille saattaminen
Komissio ottaa käyttöön laaja-alaisia toimenpiteitä, joilla edistetään Euroopan horisontti -puiteohjelman tulosten ja tuotetun tietämyksen hyödyntämistä. Tämä nopeuttaa markkinoille saattamiseen tähtäävää hyödyntämistä ja tehostaa ohjelman vaikutusta.
Komissio ottaa käyttöön laaja-alaisia toimenpiteitä, joilla edistetään Euroopan horisontti -puiteohjelman tulosten ja tuotetun tietämyksen hyödyntämistä, mihin sisältyy myös standardisoinnin edistäminen. Tämä nopeuttaa markkinoille saattamiseen tähtäävää hyödyntämistä ja tehostaa ohjelman vaikutusta.
Komissio yksilöi ja tallentaa järjestelmällisesti ohjelman yhteydessä saadut tutkimus- ja innovaatiotoiminnan tulokset sekä siirtää tai levittää saatuja tuloksia ja tietämystä tasapuolisesti teollisuudelle, kaikenkokoisille yrityksille, julkishallinnoille, akatemialle, kansalaisjärjestöille ja poliittisille päättäjille niin, että voidaan maksimoida ohjelmasta Euroopan tasolla saatava lisäarvo.
Komissio yksilöi ja tallentaa järjestelmällisesti ohjelman yhteydessä saadut tutkimus- ja innovaatiotoiminnan tulokset sekä siirtää tai levittää saatuja tuloksia ja tietämystä tasapuolisesti teollisuudelle, kaikenkokoisille yrityksille, julkishallinnoille, tiedeyhteisölle, kansalaisjärjestöille ja poliittisille päättäjille niin, että voidaan maksimoida ohjelmasta Euroopan tasolla saatava lisäarvo. Uutta Euroopan innovaationeuvostoa varten pannaan täytäntöön erityinen valvontamenettely.
Kansainvälinen yhteistyö
Kansainvälinen yhteistyö
Vaikuttavuutta kasvatetaan sovittamalla toimet yhteen maailman muiden valtioiden ja alueiden toimien kanssa ja laajentamalla kansainvälistä yhteistyötä aiempaakin mittavammaksi. Yhteistyökumppaneille eri puolilta maailmaa tarjotaan molemminpuolisen edun nimissä mahdollisuus osallistua EU:n toimiin, jotka ovat erottamaton osa kestävään kehitykseen, tutkimuksen ja innovoinnin tehostamiseen, huippuosaamiseen ja kilpailukykyyn liittyviä EU:n aloitteita.
Vaikuttavuutta kasvatetaan sovittamalla toimet yhteen maailman muiden valtioiden ja alueiden toimien kanssa ja laajentamalla kansainvälistä yhteistyötä aiempaakin mittavammaksi. Yhteistyökumppaneille eri puolilta maailmaa, mukaan luettuna tiedeyhteisö, teollisuus, kansalaisjärjestöt, hallitukset ja valtiosta riippumattomat järjestöt, tarjotaan molemminpuolisen edun nimissä mahdollisuus osallistua EU:n toimiin, jotka ovat erottamaton osa kestävään kehitykseen, tutkimuksen ja innovoinnin tehostamiseen, huippuosaamiseen ja kilpailukykyyn liittyviä EU:n aloitteita. Tietämyksen siirtäminen ja valmiuksien ja infrastruktuurin jakaminen kumppaneiden välillä kansainvälisesti edistää yhteisiä lähestymistapoja ja sääntelyä, mikä tuo synergistä kauppaa kaikille osapuolille.
Toimimalla yhdessä kansainvälisesti varmistetaan, että maailmanlaajuisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin ja kestävän kehityksen tavoitteisiin voidaan tarttua tehokkaasti, että käyttöön saadaan maailman paras osaaminen ja asiantuntemus ja parhaat resurssit ja että voidaan lisätä sekä innovatiivisten ratkaisujen tarjontaa että kysyntää.
Toimimalla yhdessä kansainvälisesti varmistetaan, että maailmanlaajuisiin haasteisiin ja kestävän kehityksen tavoitteisiin voidaan tarttua tehokkaasti, että käyttöön saadaan maailman paras osaaminen ja asiantuntemus ja parhaat resurssit ja että voidaan lisätä sekä innovatiivisten ratkaisujen tarjontaa että kysyntää. Kansainvälinen yhteistyö suunnitellaan yhteisten tavoitteiden pohjalta. Se auttaa eurooppalaisia tutkijoita saamaan mukaan alan parhaat tutkijat.
Arviointimenettelyt
Arviointimenettelyt
Korkeatasoisten ja riippumattomien asiantuntijoiden käyttö arviointiprosessissa on edellytyksenä sille, että kaikki sidosryhmät, yhteisöt ja intressitahot ottavat ohjelman omakseen. Samoin se on edellytys sille, että rahoitettavat toimet ovat kautta linjan korkealaatuisia ja merkityksellisiä.
Korkeatasoisten ja riippumattomien asiantuntijoiden käyttö arviointiprosessissa on edellytyksenä sille, että kaikki sidosryhmät, yhteisöt ja intressitahot ottavat ohjelman omakseen. Samoin se on edellytys sille, että rahoitettavat toimet ovat kautta linjan korkealaatuisia ja merkityksellisiä.
Komissio tai rahoituselin varmistaa prosessin puolueettomuuden ja eturistiriitojen välttämisen varainhoitoasetuksen 61 artiklan mukaisesti.
Komissio tai rahoituselin varmistaa prosessin puolueettomuuden ja eturistiriitojen välttämisen varainhoitoasetuksen 61 artiklan mukaisesti.
Arviointikomiteaa avustavat tai arviointikomitean jäseninä toimivat riippumattomat asiantuntijat voivat poikkeustapauksissa arvioida myös sellaisia yksittäisiä ehdotuksia, joiden osalta he ovat ilmoittaneet mahdollisesta intressiyhteydestä, jos tämä on perusteltua parhaan mahdollisen asiantuntemuksen saamiseksi käyttöön ja/tai siitä syystä, että päteviä asiantuntijoita on vain pieni määrä. Tällöin komissio tai rahoituselin toteuttaa kaikki tarvittavat korjaavat toimenpiteet varmistaakseen arviointiprosessin moitteettomuuden. Arviointiprosessia hallinnoidaan vaadittavalla tavalla ja siihen sisällytetään vaihe, jossa eri asiantuntijat toimivat vuorovaikutuksessa keskenään. Arviointikomitea ottaa huomioon erityiset olosuhteet valitessaan rahoitettavia ehdotuksia.
Arviointikomiteaa avustavat tai arviointikomitean jäseninä toimivat riippumattomat asiantuntijat voivat arvioida myös sellaisia yksittäisiä ehdotuksia, joiden osalta he ovat ilmoittaneet mahdollisesta intressiyhteydestä, jos tämä on perusteltua parhaan mahdollisen asiantuntemuksen saamiseksi käyttöön ja/tai siitä syystä, että päteviä asiantuntijoita on vain pieni määrä Tällöin komissio tai rahoituselin toteuttaa kaikki tarvittavat korjaavat toimenpiteet varmistaakseen arviointiprosessin moitteettomuuden, mukaan lukien eturistiriitoihin liittyvissä asioissa. Arviointiprosessia hallinnoidaan vaadittavalla tavalla ja siihen sisällytetään vaihe, jossa eri asiantuntijat toimivat vuorovaikutuksessa keskenään. Tämän prosessin käytöstä raportoidaan ohjelman vuosittaisessa seurantakertomuksessa. Arviointikomitea ottaa huomioon erityiset olosuhteet valitessaan rahoitettavia ehdotuksia.
Tarkistus 23
Ehdotus päätökseksi
Liite I – I osa
I AVOIN TIEDE
I ENSILUOKKAINEN JA AVOIN TIEDE
Kaiken taloudellisen, sosiaalisen ja kulttuurisen edistyksen ytimessä ovat seuraavat tekijät: pyrkimys läpimurtoihin ymmärryksessä ja tietämyksen hankkiminen, korkealuokkaiset puitteet läpimurtojen saavuttamiseksi, mukaan lukien tutkimuksen ja innovoinnin fyysiset ja tietämysinfrastruktuurit ja keinot levittää ja jakaa tietoa avoimesti, sekä huippututkijoiden riittävä määrä. Avoin ja ensiluokkainen tiede liittyy erottamattomasti kansainvälisesti johtavien innovaatioiden aikaansaamiseen.
Kaiken taloudellisen, sosiaalisen ja kulttuurisen edistyksen ytimessä ovat seuraavat tekijät: pyrkimys läpimurtoihin ymmärryksessä ja tietämyksen hankkiminen, korkealuokkaiset puitteet läpimurtojen saavuttamiseksi, mukaan lukien tutkimuksen ja innovoinnin fyysiset ja e-infrastruktuurit ja keinot levittää ja jakaa tietoa avoimesti, sekä huippututkijoiden ja innovoijien riittävä määrä. Avoin ja ensiluokkainen tiede liittyy erottamattomasti kansainvälisesti johtavien innovaatioiden aikaansaamiseen.
Avoin ja ensiluokkainen tiede liittyy erottamattomasti kansainvälisesti johtavien innovaatioiden aikaansaamiseen. Tieteellisten ja teknologisten paradigmamuutosten on todettu olevan tuottavuuden kasvun, kilpailukyvyn, hyvinvoinnin, kestävän kehityksen ja sosiaalisen kehityksen kannalta keskeisiä vaikuttavia tekijöitä. Tällaiset paradigmamuutokset ovat usein lähteneet liikkeelle julkisen sektorin tiedeperustasta ennen kuin ne ovat luoneet pohjan kokonaisille uusille teollisuudenaloille ja sektoreille.
Avoin ja ensiluokkainen tiede liittyy erottamattomasti kansainvälisesti johtavien innovaatioiden aikaansaamiseen. Tieteellisten ja teknologisten paradigmamuutosten on todettu olevan kestävän ja osallistavan tuottavuuden kasvun ja kehityksen, kilpailukyvyn, hyvinvoinnin ja sosiaalisen kehityksen kannalta keskeisiä vaikuttavia tekijöitä. Tällaiset paradigmamuutokset ovat usein lähteneet liikkeelle julkisen sektorin tiedeperustasta ennen kuin ne ovat luoneet pohjan kokonaisille uusille teollisuudenaloille ja sektoreille.
Julkiset investoinnit tutkimukseen ja erityisesti yliopistojen ja julkisten tutkimusinstituutioiden ja -laitosten kautta tehtävät investoinnit kohdistuvat usein pidemmällä aikavälillä tehtävään ja riskialttiimpaan tutkimukseen ja täydentävät yksityisen sektorin toimia. Tämän lisäksi julkisilla investoinneilla luodaan osaamista, taitotietoa ja kokemusta, uusia tieteellisiä välineitä ja menetelmiä sekä verkostoja, jotka välittävät uusinta tietämystä.
Julkiset investoinnit tutkimukseen ja erityisesti yliopistojen ja julkisten tutkimusinstituutioiden ja -laitosten kautta tehtävät investoinnit kohdistuvat usein pidemmällä aikavälillä tehtävään ja riskialttiimpaan tutkimukseen ja täydentävät yksityisen sektorin toimia. Tämän lisäksi julkisilla investoinneilla luodaan erittäin osaavaa henkilöstöä, taitotietoa ja kokemusta, uusia tieteellisiä välineitä ja menetelmiä sekä verkostoja, jotka välittävät uusinta tietämystä.
Eurooppalainen tiede ja eurooppalaiset tutkijat ovat olleet ja ovat edelleen eturintamassa monilla aloilla. Tätä asemaa ei kuitenkaan voi pitää itsestäänselvyytenä. On runsaasti todisteita siitä, että tutkimuksen kehittyessä kiihtyvällä vauhdilla myös kärkisijasta kamppailevien maiden määrä kasvaa. Perinteisesti Euroopan kovimpina haastajina ovat olleet Yhdysvaltojen kaltaiset maat, mutta nyt kilpailijoiksi ovat ilmaantuneet myös Kiinan ja Intian kaltaiset talouden jättiläiset erityisesti maailman äskettäin teollistuneista osista ja ylipäätään sellaiset maat, joissa hallitukset ovat ymmärtäneet, että tutkimukseen tehdyistä investoinneista on saatavissa moninkertaisia ja runsaita tuottoja.
Eurooppalainen tiede ja eurooppalaiset tutkijat ovat olleet ja ovat edelleen eturintamassa monilla aloilla. Tätä asemaa ei kuitenkaan voi pitää itsestäänselvyytenä. On runsaasti todisteita siitä, että tutkimuksen kehittyessä kiihtyvällä vauhdilla myös kärkisijasta kamppailevien maiden määrä kasvaa. Perinteisesti Euroopan kovimpina haastajina ovat olleet Yhdysvaltojen kaltaiset maat, mutta nyt kilpailijoiksi ovat ilmaantuneet myös Kiinan ja Intian kaltaiset talouden jättiläiset erityisesti maailman äskettäin teollistuneista osista ja ylipäätään sellaiset maat, joissa hallitukset ovat ymmärtäneet, että tutkimukseen tehdyistä investoinneista on saatavissa moninkertaisia ja runsaita tuottoja.
Tarkistus 24
Ehdotus päätökseksi
Liite I – I osa – 1 alakohta – 1.1 alakohta
1.1.  Periaatteet
1.1.  Periaatteet
Vaikka EU on edelleen suurin tieteellisten julkaisujen tuottaja maailmassa, se on lähinnä tietämyksen ”massatuottaja”, jolla on kokoonsa nähden verrattain vähän maailmanlaajuisesti merkittäviä osaamiskeskuksia. Lisäksi EU:ssa on laajoja alueita, jotka suoriutuvat tässä suhteessa keskimääräistä heikommin. Verrattuna Yhdysvaltoihin ja – joiltakin osin – nykyiseen Kiinaan EU:ssa pyritään edelleen noudattamaan ”hajautetun huippuosaamisen mallia”, jossa resurssit levitetään suurelle tutkijoiden ja tutkimuslaitosten joukolle. Toisena haasteena on, että monissa EU-maissa julkinen ja yksityinen sektori eivät vieläkään tarjoa parhaille tutkijoille riittävän houkuttelevia olosuhteita. Yhdessä nämä tekijät heikentävät Euroopan kiinnostavuutta tieteellisistä lahjakkuuksista käytävässä maailmanlaajuisessa kilpailussa.
EU on edelleen suurin tieteellisten julkaisujen tuottaja maailmassa. Verrattuna Yhdysvaltoihin ja – joiltakin osin – nykyiseen Kiinaan EU:ssa noudatetaan ”hajautetun huippuosaamisen mallia”, jossa resurssit levitetään suurelle tutkijoiden ja tutkimuslaitosten joukolle Toisena haasteena on, että monissa EU-maissa julkisen sektorin investointi tutkimukseen on hyväksyttävien kynnysarvojen alapuolella eikä voi sen vuoksi vieläkään tarjota parhaille tutkijoille riittävän houkuttelevia olosuhteita. Yhdessä nämä tekijät heikentävät Euroopan kiinnostavuutta tieteellisistä lahjakkuuksista käytävässä maailmanlaajuisessa kilpailussa.
Tutkimuksen maailmanlaajuinen toimintaympäristö kehittyy dramaattisesti ja muuttuu yhä moninapaisemmaksi, kun kasvava määrä kehittyviä maita, erityisesti Kiina, laajentaa tiedetuotantoaan. Kun EU:n ja Yhdysvaltojen yhteenlaskettu osuus maailman tutkimus- ja kehitystoiminnan menoista oli vielä vuonna 2000 lähes kaksi kolmannesta, vuoteen 2013 mennessä se oli laskenut alle puoleen.
Tutkimuksen maailmanlaajuinen toimintaympäristö kehittyy dramaattisesti ja muuttuu yhä moninapaisemmaksi, kun kasvava määrä kehittyviä maita, erityisesti Kiina, laajentaa tiedetuotantoaan. Kun EU:n ja Yhdysvaltojen yhteenlaskettu osuus maailman tutkimus- ja kehitystoiminnan menoista oli vielä vuonna 2000 lähes kaksi kolmannesta, vuoteen 2013 mennessä se oli laskenut alle puoleen. Lisäksi Euroopan innovaatioiden tulostaulu 2018 vahvisti, että julkisen ja yksityisen tutkimuksen ja kehityksen menot EU:ssa pysyvät vuoden 2010 tasojen alapuolella eivätkä saavuta pitkäaikaista tavoitetta kohdistaa 3 prosenttia BKT:stä tutkimus- ja kehitystoimiin.
ERC tukee parhaita tutkijoita joustavalla ja pitkäaikaisella rahoituksella, jotta he voivat jatkaa uraauurtavaa tutkimustaan, joka on riskialtista mutta mahdollisesti erittäin hyödyllistä. ERC toimii itsenäisesti riippumattoman tieteellisen neuvoston johdolla. Tieteellisen neuvoston muodostavat arvostetut tieteenharjoittajat, insinööritieteiden edustajat ja tutkijat, joilla on vaadittava asiantuntemus ja jotka edustavat monipuolisesti eri tutkimusaloja. ERC:llä on käytettävissään laajempi osaamis- ja ideareservi kuin millään kansallisella järjestelmällä. Huippuosaaminen kehittyy, kun parhaat tutkijat ja parhaat ideat kilpailevat keskenään.
ERC tukee parhaita tutkijoita, nuoret tutkijat mukaan lukien, joustavalla ja pitkäaikaisella rahoituksella, jotta he voivat jatkaa uraauurtavaa tutkimustaan, joka on riskialtista mutta mahdollisesti erittäin hyödyllistä. ERC toimii itsenäisesti sukupuolten ja tieteenalojen kannalta tasapainoisen, riippumattoman tieteellisen neuvoston johdolla. Tieteellisen neuvoston muodostavat arvostetut tieteenharjoittajat, insinööritieteiden edustajat ja tutkijat, joilla on vaadittava asiantuntemus ja jotka edustavat monipuolisesti eri tutkimusaloja. ERC:llä on käytettävissään laajempi osaamis- ja ideareservi kuin millään kansallisella järjestelmällä. Ensiluokkainen tutkimus kaikilla tieteen aloilla kehittyy, kun parhaat tutkijat ja parhaat ideat kilpailevat keskenään.
ERC:n rahoittamalla tieteen eturintamassa tehtävällä tutkimuksella on huomattava suora vaikutus sellaisten läpimurtojen muodossa, jotka avaavat tietä uusille ja usein odottamattomille tieteellisille ja teknologisille tuloksille ja uusille tutkimusaloille. Tämä puolestaan synnyttää radikaalisti uudenlaisia ideoita, jotka tuottavat innovaatioita ja kekseliästä liiketoimintaa ja vastaavat yhteiskunnallisiin haasteisiin. ERC:llä on myös merkittävä rakenteellinen vaikutus, koska se parantaa Euroopan tutkimusjärjestelmän laatua paitsi suoraa rahoitusta saavien tutkijoiden ja toimien kautta myös laajemmin. ERC:n rahoitusta saavat hankkeet ja tutkijat toimivat inspiroivana esikuvana tieteen eturintamassa tehtävälle tutkimukselle Euroopassa ja nostavat Euroopan profiilia ja tekevät siitä koko maailman parhaiden tutkijoiden silmissä houkuttelevamman työskentelypaikan ja yhteistyökumppanin. ERC:n avustusten saajien isännöimisen tuoma arvostus saa eurooppalaiset yliopistot ja tutkimusorganisaatiot kilpailemaan siitä, kuka tarjoaa houkuttelevimmat olosuhteet huippututkijoille. Lisäksi ERC:n toiminta voi epäsuorasti auttaa niitä arvioimaan suhteellisia vahvuuksiaan ja heikkouksiaan ja toteuttamaan uudistuksia.
ERC:n rahoittamalla tieteen eturintamassa tehtävällä tutkimuksella on huomattava suora vaikutus sellaisten läpimurtojen muodossa, jotka avaavat tietä uusille ja usein odottamattomille tieteellisille, teknologisille ja yhteiskunnallisille tuloksille ja uusille tutkimusaloille. Tämä puolestaan synnyttää radikaalisti uudenlaisia ideoita, jotka tuottavat innovaatioita ja kekseliästä liiketoimintaa ja vastaavat yhteiskunnallisiin haasteisiin. ERC:llä on myös merkittävä rakenteellinen vaikutus, koska se parantaa Euroopan tutkimusjärjestelmän laatua paitsi suoraa rahoitusta saavien tutkijoiden ja toimien kautta myös laajemmin. ERC:n rahoitusta saavat hankkeet ja tutkijat toimivat inspiroivana esikuvana tieteen eturintamassa tehtävälle tutkimukselle Euroopassa ja nostavat Euroopan profiilia ja tekevät siitä koko maailman parhaiden tutkijoiden silmissä houkuttelevamman työskentelypaikan ja yhteistyökumppanin. ERC:n avustusten saajien isännöimisen tuoma arvostus saa eurooppalaiset yliopistot ja tutkimusorganisaatiot kilpailemaan siitä, kuka tarjoaa houkuttelevimmat olosuhteet huippututkijoille. Lisäksi ERC:n toiminta voi epäsuorasti auttaa niitä arvioimaan suhteellisia vahvuuksiaan ja heikkouksiaan ja toteuttamaan uudistuksia.
Yhdysvaltojen ja EU-maiden tutkimustulosten välinen kuilu on kaventunut niiden kymmenen vuoden aikana, jotka ovat kuluneet ERC:n perustamisesta. ERC rahoittaa suhteellisen pientä prosentuaalista osuutta kaikesta eurooppalaisesta tutkimuksesta, mutta sen tieteellinen vaikutus on huomattavasti tätä osuutta suurempi. ERC:n tukeman tutkimustoiminnan vaikutus viittausmäärinä tarkasteltuna on keskimäärin verrattavissa maailman parhaiden tutkimusyliopistojen lukuihin. ERC:n toiminta tutkimuksen osalta on myös erittäin tuloksellista verrattuna maailman suurimpiin tutkimusrahoittajiin. ERC rahoittaa paljon eturintaman tutkimusta monilla sellaisilla tutkimusaloilla, joilla viittausmäärät ovat suurimpia, mukaan lukien nopeasti kehittyvät alat. Lisäksi vaikka ERC:n rahoitus on kohdistettu eturintaman tutkimukseen, se on johtanut myös huomattavaan määrään patentteja.
Yhdysvaltojen ja EU-maiden tutkimustulosten välinen kuilu on kaventunut niiden kymmenen vuoden aikana, jotka ovat kuluneet ERC:n perustamisesta. ERC rahoittaa suhteellisen pientä prosentuaalista osuutta kaikesta eurooppalaisesta tutkimuksesta, mutta sen tieteellinen vaikutus on huomattavasti tätä osuutta suurempi. ERC:n tukeman tutkimustoiminnan vaikutus viittausmäärinä tarkasteltuna on keskimäärin verrattavissa maailman parhaiden tutkimusyliopistojen lukuihin. ERC:n toiminta tutkimuksen osalta on myös erittäin tuloksellista verrattuna maailman suurimpiin tutkimusrahoittajiin. ERC rahoittaa paljon eturintaman tutkimusta monilla sellaisilla tutkimusaloilla, joilla viittausmäärät ovat suurimpia, mukaan lukien nopeasti kehittyvät alat. Lisäksi vaikka ERC:n rahoitus on kohdistettu eturintaman tutkimukseen, se on johtanut myös huomattavaan määrään patentteja.
On siis olemassa selvää näyttöä siitä, että ehdotuspyyntöjensä kautta ERC vetää puoleensa ja rahoittaa erinomaisia tutkijoita ja että ERC:n toimet tuottavat kehittyvillä tutkimusaloilla huomattavan osan maailmanlaajuisesti kaikkein merkittävimmistä ja vaikutuksiltaan suurimmista tutkimustuloksista, jotka johtavat läpimurtoihin ja merkittäviin edistysaskeliin. ERC:n avustusten saajien työ on lisäksi hyvin pitkälle monitieteistä, ja avustusten saajat tekevät yhteistyötä kansainvälisesti ja julkaisevat tuloksia avoimesti kaikilla tutkimusaloilla, myös yhteiskuntatieteissä ja humanistisissa tieteissä.
On siis olemassa selvää näyttöä siitä, että ehdotuspyyntöjensä kautta ERC vetää puoleensa ja rahoittaa erinomaisia tutkijoita ja että ERC:n toimet tuottavat kehittyvillä tutkimusaloilla huomattavan osan maailmanlaajuisesti kaikkein merkittävimmistä ja vaikutuksiltaan suurimmista tutkimustuloksista, jotka johtavat läpimurtoihin ja merkittäviin edistysaskeliin. ERC:n avustusten saajien työn odotetaan lisäksi muuttuvan kasvavissa määrin monitieteiseksi, ja avustusten saajat tekevät yhteistyötä kansainvälisesti ja julkaisevat tuloksia avoimesti kaikilla tutkimusaloilla, myös yhteiskuntatieteissä ja humanistisissa tieteissä
Niin ikään on jo olemassa näyttöä ERC:n apurahojen pidemmälle ulottuvista vaikutuksista tutkijoiden uraan, osaavien post-doc-tutkijoiden ja tohtoriopiskelijoiden kouluttamiseen, eurooppalaisen tutkimuksen maailmanlaajuisen näkyvyyden ja arvostuksen lisäämiseen sekä kansallisiin tutkimusjärjestelmiin ERC:n vahvan benchmarking-roolin ansiosta. Tämä vaikutus on erityisen arvokas EU:n noudattamassa hajautetun huippuosaamisen mallissa, koska status ERC:n rahoituksen saajana voi olla tarkempi tutkimuksen laadun indikaattori kuin laitosten statukseen perustuva laatutunnustus. Tämä antaa kunnianhimoisille yksilöille, laitoksille, alueille ja maille mahdollisuuden laajentaa oma-aloitteisesti tutkimusprofiileja, joissa ne ovat erityisen vahvoja.
Niin ikään on olemassa näyttöä ERC:n apurahojen pidemmälle ulottuvista vaikutuksista tutkijoiden uraan, osaavien tutkijoiden ja tohtorin tutkinnon suorittaneiden kouluttamiseen, eurooppalaisen tutkimuksen maailmanlaajuisen näkyvyyden ja arvostuksen lisäämiseen sekä kansallisiin tutkimusjärjestelmiin ERC:n vahvan benchmarking-roolin ansiosta. Tämä vaikutus on erityisen arvokas EU:n noudattamassa hajautetun huippuosaamisen mallissa, koska status ERC:n rahoituksen saajana voi olla luotettava tutkimuksen laadun indikaattori kuin laitosten statukseen perustuva laatutunnustus. Tämä antaa kunnianhimoisille yksilöille, laitoksille, alueille ja maille mahdollisuuden laajentaa oma-aloitteisesti tutkimusprofiileja, joissa ne ovat erityisen vahvoja.
Tarkistus 25
Ehdotus päätökseksi
Liite I – I osa – 1 alakohta – 1.2 alakohta – 1.2.1 alakohta
1.2.  Toiminta-alat
1.2.  Toiminta-alat
1.2.1.  Eturintaman tutkimus
1.2.1.  Eturintaman tutkimus
ERC:n rahoittaman tutkimuksen odotetaan johtavan tietämyksen eturintamassa tapahtuvaan edistykseen, korkealuokkaisiin tieteellisiin julkaisuihin sekä suuren yhteiskunnallisen ja taloudellisen vaikutuspotentiaalin omaaviin tutkimustuloksiin. ERC asettaa selkeän ja inspiroivan tavoitteen eturintaman tutkimukselle EU:ssa, Euroopassa ja kansainvälisesti. Jotta EU:sta saataisiin tehtyä houkuttelevampi ympäristö maailman parhaille tutkijoille, ERC pyrkii erityisesti kasvattamaan merkittävästi unionin osuutta julkaisuista, jotka kuuluvat maailmassa eniten viitattujen yhden prosentin joukkoon. Samoin tavoitteena on lisätä merkittävästi ERC:n rahoittamien Euroopan ulkopuolelta tulevien huipputason tutkijoiden määrää. ERC:n rahoitusta annetaan seuraavien vakiintuneiden periaatteiden mukaisesti. Tieteellinen huippuosaaminen on ainoa kriteeri, jonka perusteella ERC myöntää apurahoja. ERC toimii alhaalta ylöspäin -periaatteella ilman ennalta määriteltyjä prioriteetteja.
ERC:n rahoittaman tutkimuksen odotetaan johtavan tietämyksen eturintamassa tapahtuvaan edistykseen, korkealuokkaisiin tieteellisiin julkaisuihin sekä suuren yhteiskunnallisen, taloudellisen ja ympäristöllisen vaikutuspotentiaalin omaaviin tutkimustuloksiin. ERC asettaa selkeän ja inspiroivan tavoitteen eturintaman tutkimukselle EU:ssa, Euroopassa ja kansainvälisesti. Jotta EU:sta saataisiin tehtyä houkuttelevampi ympäristö maailman parhaille tutkijoille, ERC pyrkii erityisesti kasvattamaan merkittävästi unionin osuutta julkaisuista, jotka kuuluvat maailmassa eniten viitattujen yhden prosentin joukkoon. Samoin tavoitteena on lisätä merkittävästi ERC:n rahoittamien Euroopan ulkopuolelta tulevien huipputason tutkijoiden määrää. ERC:n rahoitusta annetaan seuraavien vakiintuneiden periaatteiden mukaisesti. Tieteellinen huippuosaaminen on ainoa kriteeri, jonka perusteella ERC myöntää apurahoja. ERC toimii alhaalta ylöspäin -periaatteella ilman ennalta määriteltyjä prioriteetteja.
Päälinjat
Päälinjat
–  Pitkäaikainen rahoitus, jolla tuetaan huippututkijoita ja heidän tutkimusryhmiään uraauurtavassa tutkimuksessa, joka on riskialtista mutta mahdollisesti erittäin hyödyllistä;
–  Pitkäaikainen rahoitus, jolla tuetaan huippututkijoita ja heidän tutkimusryhmiään uraauurtavassa tutkimuksessa, joka on riskialtista mutta mahdollisesti erittäin hyödyllistä;
–  Sellaisten aloittelevien tutkijoiden tukeminen, joilla on erinomaisia ideoita; tarkoituksena on, että nämä tutkijat voivat saavuttaa riippumattoman aseman ja vakiinnuttaa samalla oman tutkijaryhmänsä tai tutkimusohjelmansa;
–  Sellaisten aloittelevien tutkijoiden tukeminen, joilla on erinomaisia ideoita; tarkoituksena on, että nämä tutkijat voivat saavuttaa riippumattoman aseman ja vakiinnuttaa samalla oman tutkijaryhmänsä tai tutkimusohjelmansa;
–  Uudet tiedemaailman työskentelytavat, joiden avulla on mahdollista saada aikaan läpimurtoihin johtavia tuloksia ja jotka voivat lisätä rahoitetun tutkimuksen kaupallista ja sosiaalisiin innovaatioihin liittyvää potentiaalia;
–  Uudet tiedemaailman työskentelytavat, joiden avulla on mahdollista saada aikaan läpimurtoihin johtavia tuloksia ja jotka voivat lisätä rahoitetun tutkimuksen kaupallista ja sosiaalisiin innovaatioihin liittyvää potentiaalia;
–  Kokemusten ja parhaiden käytäntöjen jakaminen alueellisten ja kansallisten tutkimusrahoittajien kanssa huippututkijoiden tukemisen edistämiseksi;
–  Kokemusten ja parhaiden käytäntöjen jakaminen alueellisten ja kansallisten tutkimusrahoittajien sekä muiden unionin elinten kanssa huippututkijoiden tukemisen edistämiseksi;
–  ERC:n ohjelmien näkyvyyden lisääminen.
–  ERC:n ohjelmien näkyvyyden lisääminen.
Tarkistus 26
Ehdotus päätökseksi
Liite I – I osa – 1 alakohta – 1.3 alakohta – 1.3.1 alakohta – 2 kohta – 2 alakohta – 4 luetelmakohta
–  tarkastelee ja arvioi ERC:n saavutuksia ja ERC:n rahoittaman tutkimuksen laatua ja vaikutuksia sekä esittää suosituksia korjaavista toimenpiteistä tai tulevista toimista;
–  toimittaa määräajoin ulkoisen tarkistuksen ja arvioinnin ERC:n saavutuksista ja ERC:n rahoittaman tutkimuksen laadusta ja vaikutuksista sekä vastaavasti hyväksyy suosituksia ja laatii ohjeita korjaavista toimenpiteistä tai tulevista toimista;
Tarkistus 27
Ehdotus päätökseksi
Liite I – I osa – 2 alakohta – 2.1 alakohta
2.1.  Periaatteet
2.1.  Periaatteet
Eurooppa tarvitsee tutkimusta ja innovointia varten erittäin ammattitaitoista ja muutoskykyistä työvoimaa, joka pystyy helposti sopeutumaan tulevaisuuden haasteisiin, kuten merkittäviin väestörakenteen muutoksiin Euroopassa, ja löytämään niihin kestäviä ratkaisuja. Huippuosaaminen edellyttää tutkijoilta valmiutta liikkua, tehdä yhteistyötä sekä levittää tietämystä muihin maihin, muille sektoreille ja muille tieteenaloille. Tarvitaan oikeanlaista tietämyksen ja osaamisen yhdistelmää, jotta kyetään ratkomaan yhteiskunnallisia haasteita ja tukemaan innovointia.
Eurooppa tarvitsee tutkimusta ja innovointia varten erittäin ammattitaitoista ja muutoskykyistä henkilöstöä, joka pystyy helposti sopeutumaan nykyisiin ja tulevaisuuden haasteisiin, kuten merkittäviin väestörakenteen muutoksiin Euroopassa, ja löytämään niihin kestäviä ratkaisuja. Huippuosaaminen edellyttää tutkijoilta pääsyä huippuluokan infrastruktuuriin monilla aloilla, valmiutta liikkua, tehdä yhteistyötä sekä levittää tietämystä muihin maihin, muille sektoreille ja muille tieteenaloille. Tarvitaan oikeanlaista tietämyksen ja osaamisen yhdistelmää, jotta kyetään ratkomaan yhteiskunnallisia haasteita ja tukemaan innovointia.
Eurooppa on tieteen voimatekijä, jolla on noin 1,8 miljoonaa tutkijaa tuhansissa yliopistoissa, tutkimuskeskuksissa ja maailman johtavissa yrityksissä. On kuitenkin arvioitu, että EU:n on koulutettava ja työllistettävä vähintään miljoona uutta tutkijaa vuoteen 2027 mennessä saavuttaakseen tavoitteet, jotka on asetettu tutkimus- ja innovointi-investointien lisäämiselle. Tilanne on erityisen haastava tiedemaailman ulkopuolisilla aloilla. EU:n onkin tehostettava toimiaan, jotta nykyistä useammat nuoret naiset ja miehet saataisiin lähtemään tutkijan uralle, jotta EU:n ulkopuolisista maista saataisiin houkuteltua tutkijoita ja jotta omat tutkijat kyettäisiin pitämään Euroopassa ja Euroopan ulkopuolella työskentelevät eurooppalaiset tutkijat saataisiin takaisin Eurooppaan. Lisäksi, jotta huippuosaamista kyettäisiin levittämään nykyistä laajemmin, tutkijoiden työskentelyn edellytyksiä on parannettava koko eurooppalaisen tutkimusalueen (ERA) laajuisesti. Tätä varten on lujitettava yhteyksiä erityisesti eurooppalaiseen koulutusalueeseen, Euroopan aluekehitysrahastoon (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahastoon (ESR+).
Eurooppa on tieteen voimatekijä, jolla on noin 1,8 miljoonaa tutkijaa tuhansissa yliopistoissa, tutkimuskeskuksissa ja maailman johtavissa yrityksissä. On kuitenkin arvioitu, että EU:n on koulutettava ja työllistettävä vähintään miljoona uutta tutkijaa vuoteen 2027 mennessä saavuttaakseen tavoitteet, jotka on asetettu tutkimus- ja innovointi-investointien lisäämiselle. Tilanne on erityisen haastava tiedemaailman ulkopuolisilla aloilla.
EU:n onkin tehostettava toimiaan, jotta nykyistä useammat nuoret naiset ja miehet saataisiin lähtemään tutkijan uralle, jotta EU:n ulkopuolisista maista saataisiin houkuteltua tutkijoita ja jotta omat tutkijat kyettäisiin pitämään Euroopassa ja Euroopan ulkopuolella työskentelevät eurooppalaiset tutkijat saataisiin takaisin Eurooppaan.
Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi olisi kiinnitettävä huomiota järjestelyihin, jotka lisäävät joustavuutta molempia sukupuolia edustaville tutkijoille työ- ja yksityiselämän tasapainon takaamiseksi.
Liikkuvuusohjelmilla olisi varmistettava tehokkaat ja yhtäläiset mahdollisuudet ja niihin olisi sisällyttävä erityistoimia erityisesti naispuolisten tutkijoiden liikkuvuuden esteiden poistamiseksi.
Lisäksi, jotta varmistetaan synergiat ja jotta huippuosaamista kyettäisiin levittämään nykyistä laajemmin, huippuosaamismerkkiä sovelletaan jatkossakin Marie Skłodowska-Curie -toimien mukaisiin ehdotuspyyntöihin ja tutkijoiden työskentelyn edellytyksiä on parannettava koko eurooppalaisen tutkimusalueen (ERA) laajuisesti. Tätä varten on lujitettava yhteyksiä erityisesti eurooppalaiseen koulutusalueeseen, Euroopan aluekehitysrahastoon (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahastoon (ESR+).
Näihin haasteisiin voidaan niiden systeemisen luonteen ja niiden ratkaisemiseksi tarvittavien maiden rajat ylittävien toimien takia vastata parhaiten EU:n tasolla.
Näihin haasteisiin voidaan niiden systeemisen luonteen ja niiden ratkaisemiseksi tarvittavien maiden rajat ylittävien toimien takia vastata parhaiten EU:n tasolla.
Marie Skłodowska-Curie -toimissa keskitytään huippututkimukseen, ja ne toteutetaan kokonaan alhaalta ylöspäin -periaatetta noudattaen. Toimet ovat avoinna kaikille tutkimuksen ja innovoinnin aloille ja kattavat kaikki vaiheet perustutkimuksesta markkinoille saattamiseen ja innovaatiopalveluihin. Tähän sisältyvät myös Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom) perustamissopimuksen soveltamisalaan kuuluvat tutkimusalat. Jos esille nousee erityisiä tarpeita ja käyttöön saadaan uusia rahoituslähteitä, Marie Skłodowska-Curie -toimia voidaan kohdentaa tiettyihin toimiin, jotka liittyvät yksittäisiin haasteisiin (mukaan lukien määritetyt missiot), tietyntyyppisiin tutkimus- ja innovointilaitoksiin tai tiettyihin maantieteellisiin paikkoihin. Näin voidaan reagoida osaamista, tutkijakoulutusta, urakehitystä ja tietämyksen jakamista koskevien vaatimusten kehittymiseen Euroopassa.
Marie Skłodowska-Curie -toimissa keskitytään huippututkimukseen, ja ne toteutetaan kokonaan alhaalta ylöspäin -periaatetta noudattaen. Toimet ovat avoinna kaikille tutkimuksen ja innovoinnin aloille ja kattavat kaikki vaiheet perustutkimuksesta markkinoille saattamiseen ja innovaatiopalveluihin. Tähän sisältyvät myös Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom) perustamissopimuksen soveltamisalaan kuuluvat tutkimusalat. Jos esille nousee erityisiä tarpeita ja käyttöön saadaan uusia rahoituslähteitä, Marie Skłodowska-Curie -toimia voidaan kohdentaa tietyntyyppisiin toimiin, jotka liittyvät yksittäisiin haasteisiin (mukaan lukien määritetyt missiot), tietyntyyppisiin tutkimus- ja innovointilaitoksiin tai tiettyihin maantieteellisiin paikkoihin. Näin voidaan reagoida osaamista, tutkijakoulutusta, urakehitystä ja tietämyksen jakamista koskevien vaatimusten kehittymiseen Euroopassa.
Marie Skłodowska-Curie -toimet ovat tärkein EU-tason väline, jonka avulla tutkijoita houkutellaan Euroopan ulkopuolisista maista Eurooppaan. Toimilla edistetään merkittävästi maailmanlaajuista tutkimus- ja innovointiyhteistyötä. On olemassa näyttöä siitä, että yksilö-, organisaatio- ja järjestelmätason myönteisten vaikutusten lisäksi Marie Skłodowska-Curie –toimet tuottavat vaikutuksiltaan merkittäviä ja läpimurtoihin johtavia tutkimustuloksia ja edistävät samalla merkittävästi yhteiskunnallisten ja strategisten haasteiden ratkaisemista. Pitkän aikavälin vaikutuksiin tähtäävä investoiminen ihmisiin kannattaa. Tämän osoittaa muun muassa niiden Nobel-palkinnon saajien määrä, jotka ovat aiemmin toimineet tutkijoina tai ohjaajina Marie Skłodowska-Curie -toimissa.
Marie Skłodowska-Curie -toimet ovat yhdessä ERC:n kanssa tärkeimpiä EU-tason välineitä, jonka avulla tutkijoita houkutellaan Euroopan ulkopuolisista maista Eurooppaan. Toimilla edistetään merkittävästi maailmanlaajuista tutkimus- ja innovointiyhteistyötä. On olemassa näyttöä siitä, että yksilö-, organisaatio- ja järjestelmätason myönteisten vaikutusten lisäksi Marie Skłodowska-Curie –toimet tuottavat vaikutuksiltaan merkittäviä ja läpimurtoihin johtavia tutkimustuloksia ja edistävät samalla merkittävästi yhteiskunnallisten ja strategisten haasteiden ratkaisemista. Pitkän aikavälin vaikutuksiin tähtäävä investoiminen ihmisiin kannattaa. Tämän osoittaa muun muassa niiden Nobel-palkinnon saajien määrä, jotka ovat aiemmin toimineet tutkijoina tai ohjaajina Marie Skłodowska-Curie -toimissa.
Marie Skłodowska-Curie -toimiin osallistuvat tutkijat, tiedeorganisaatiot ja tieteen ulkopuoliset organisaatiot kilpailevat toistensa kanssa maailmanlaajuisesti, ja toimissa luodaan ja jaetaan korkealaatuista tietämystä eri maissa, eri sektoreilla ja eri tieteenaloilla. Tämän ansiosta toimet tukevat erityisesti työllisyyttä, kasvua ja investointia edistävän sisämarkkinaohjelman ja EU:n globaalistrategian päämäärien sekä YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista.
Marie Skłodowska-Curie -toimiin osallistuvat tutkijat, tiedeorganisaatiot ja tieteen ulkopuoliset organisaatiot kilpailevat toistensa kanssa maailmanlaajuisesti, ja toimissa luodaan ja jaetaan korkealaatuista tietämystä eri maissa, eri sektoreilla ja eri tieteenaloilla. Tämän ansiosta toimet tukevat erityisesti työllisyyttä, kasvua ja investointia edistävän sisämarkkinaohjelman ja EU:n globaalistrategian päämäärien sekä YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista.
Marie Skłodowska-Curie –toimet edesauttavat eurooppalaisen tutkimusalueen muuttamista maailmanlaajuisesti tehokkaammaksi, kilpailukykyisemmäksi ja houkuttelevammaksi. Tähän pyritään keskittymällä erittäin ammattitaitoisten tutkijoiden uuteen sukupolveen ja antamalla tukea uusille kyvyille eri puolilla EU:ta ja sen ulkopuolella. Niin ikään edistetään uuden tietämyksen ja uusien ideoiden levittämistä ja niiden soveltamista eurooppalaisiin politiikkoihin, talouteen ja yhteiskuntaan muun muassa parantamalla tiedeviestintää ja julkisuustyötä sekä helpottamalla tutkimusta harjoittavien organisaatioiden välistä yhteistyötä. Marie Skłodowska-Curie –toimilla voi olla myös vahva rakenteellinen vaikutus eurooppalaiseen tutkimusalueeseen, ja niillä voidaan edistää avoimia työmarkkinoita sekä asettaa standardeja laadukkaalle koulutukselle, houkutteleville työolosuhteille ja kaikkia tutkijoita koskevalle avoimelle rekrytoinnille.
Marie Skłodowska-Curie –toimet edesauttavat eurooppalaisen tutkimusalueen muuttamista maailmanlaajuisesti tehokkaammaksi, kilpailukykyisemmäksi ja houkuttelevammaksi. Tähän pyritään keskittymällä erittäin ammattitaitoisten tutkijoiden uuteen sukupolveen ja antamalla tukea uusille kyvyille eri puolilla EU:ta ja sen ulkopuolella. Niin ikään edistetään uuden tietämyksen ja uusien ideoiden levittämistä ja niiden soveltamista eurooppalaisiin politiikkoihin, talouteen ja yhteiskuntaan muun muassa parantamalla tiedeviestintää ja julkisuustyötä sekä helpottamalla tutkimusta harjoittavien organisaatioiden välistä yhteistyötä. Marie Skłodowska-Curie –toimilla voi olla myös vahva rakenteellinen vaikutus eurooppalaiseen tutkimusalueeseen, ja niillä voidaan edistää avoimia työmarkkinoita sekä asettaa standardeja laadukkaalle koulutukselle, houkutteleville työolosuhteille ja kaikkia tutkijoita koskevalle avoimelle rekrytoinnille.
Tarkistus 28
Ehdotus päätökseksi
Liite I – I osa – 2 alakohta – 2.2 alakohta – 2.2.2 alakohta – 1 kohta
Tarkistus EU tarvitsee vahvaa, muutoskykyistä ja luovaa työvoimaa, jolla on oikeanlainen yhdistelmä taitoja, jotta kyetään vastaamaan työmarkkinoiden tuleviin tarpeisiin, innovoimaan ja muuntamaan tietämys ja ideat taloudellista ja sosiaalista hyötyä tuottaviksi tuotteiksi ja palveluiksi. Tämä voidaan saavuttaa kouluttamalla tutkijoita ja kehittämällä edelleen heidän tutkimusydinkompetenssejaan sekä parantamalla nk. siirrettäviä taitoja, kuten luovaa ja yrittäjähenkistä ajattelutapaa. Näin tutkijat pystyvät vastaamaan nykyisiin ja tuleviin globaaleihin haasteisiin ja parantamaan uranäkymiään ja innovointipotentiaaliaan.
Tarkistus EU tarvitsee vahvaa, muutoskykyistä ja luovaa työvoimaa, jolla on oikeanlainen yhdistelmä taitoja, jotta kyetään vastaamaan työmarkkinoiden tuleviin tarpeisiin, innovoimaan ja muuntamaan tietämys ja ideat tieteellistä, taloudellista ja sosiaalista hyötyä tuottaviksi tuotteiksi ja palveluiksi. Tämä voidaan saavuttaa kouluttamalla tutkijoita ja kehittämällä edelleen heidän tutkimusydinkompetenssejaan, parantamalla nk. siirrettäviä taitoja, kuten luovaa ja yrittäjähenkistä ajattelutapaa, mukaan luettuna sen hyödyn ymmärtäminen, että standardit tuovat markkinoille uusia tuotteita ja palveluita. Näin tutkijat pystyvät vastaamaan nykyisiin ja tuleviin globaaleihin haasteisiin ja parantamaan uranäkymiään ja innovointipotentiaaliaan. Tämä voidaan saavuttaa tarvittaessa yhdessä EIT:n koulutustoiminnan kanssa.
Tarkistus 29
Ehdotus päätökseksi
Liite I – I osa – 2 alakohta – 2.2 alakohta – 2.2.3 alakohta
2.2.3.  Inhimillisen pääoman ja taitojen kehittämisen tukeminen koko eurooppalaisella tutkimusalueella
2.2.3.  Henkilöstön ja taitojen kehittämisen tukeminen koko eurooppalaisella tutkimusalueella
Jotta voidaan edistää huippuosaamista, tehostaa yhteistyötä tutkimusta harjoittavien organisaatioiden välillä ja saada aikaan myönteisiä rakenteellisia vaikutuksia Euroopan tutkimusalueella, tarvitaan nykyistä kattavammin korkealuokkaisia koulutusstandardeja, laadukkaita työolosuhteita ja tutkijoiden toimivia urakehitysmahdollisuuksia. Niiden avulla voidaan nykyaikaistaa ja parantaa tutkijakoulutusohjelmia ja -järjestelmiä sekä lisätä tutkimuslaitosten maailmanlaajuista houkuttelevuutta.
Jotta voidaan edistää huippuosaamista, tehostaa yhteistyötä tutkimusta harjoittavien organisaatioiden välillä ja saada aikaan myönteisiä rakenteellisia vaikutuksia Euroopan tutkimusalueella, tarvitaan nykyistä kattavammin korkealuokkaisia koulutusstandardeja, laadukkaita työolosuhteita ja tutkijoiden toimivia urakehitysmahdollisuuksia. Niiden avulla voidaan nykyaikaistaa ja parantaa tutkijakoulutusohjelmia ja -järjestelmiä sekä lisätä tutkimuslaitosten maailmanlaajuista houkuttelevuutta, joka on kehitetty yhteistyössä Euroopan horisontti -ohjelman muiden osien kanssa.
Päälinjat
Päälinjat
–  Koulutusohjelmat, joilla edistetään huippuosaamista ja levitetään parhaita käytäntöjä instituutioiden ja tutkimus- ja innovointijärjestelmien välillä;
–  Koulutusohjelmat, joilla edistetään huippuosaamista ja levitetään parhaita käytäntöjä instituutioiden ja tutkimus- ja innovointijärjestelmien välillä;
–  Yhteistyö sekä tietämyksen tuottaminen ja levittäminen EU:ssa ja yhdessä EU:n ulkopuolisten maiden kanssa.
–  Yhteistyö sekä tietämyksen tuottaminen ja levittäminen EU:ssa ja yhdessä EU:n ulkopuolisten maiden kanssa.
Tarkistus 30
Ehdotus päätökseksi
Liite I – I osa – 2 alakohta – 2.2 alakohta – 2.2.5 alakohta
2.2.5.  Julkisuustyön edistäminen
2.2.5.  Julkisuustyön edistäminen
Tietoa ohjelman toimista on lisättävä ja tutkijoiden julkista arvostusta on parannettava kaikkialla EU:ssa ja sen ulkopuolella, jotta voidaan nostaa Marie Skłodowska-Curie -toimien profiilia maailmanlaajuisesti, luoda selkeämpi kuva siitä, miten tutkijoiden työ vaikuttaa kansalaisten jokapäiväiseen elämään, ja kannustaa nuoria lähtemään tutkijan uralle. Tähän voidaan päästä levittämällä ja hyödyntämällä tietämystä ja käytäntöjä paremmin.
Tietoa ohjelman toimista on lisättävä ja tutkijoiden julkista arvostusta on parannettava kaikkialla EU:ssa ja sen ulkopuolella, jotta voidaan nostaa Marie Skłodowska-Curie -toimien profiilia maailmanlaajuisesti, luoda selkeämpi kuva siitä, miten tutkijoiden työ vaikuttaa kansalaisten jokapäiväiseen elämään, ja kannustaa nuoria, erityisesti naisia, lähtemään tutkijan uralle. Tähän voidaan päästä levittämällä ja hyödyntämällä tietämystä ja käytäntöjä paremmin.
Päälinjat
Päälinjat
–  Julkisuustyöhön liittyvät aloitteet, joiden tavoitteena on lisätä kiinnostusta tutkijan uraa kohtaan erityisesti nuorten keskuudessa;
–  Julkisuustyöhön liittyvät aloitteet, joiden tavoitteena on lisätä kiinnostusta tutkijan uraa kohtaan erityisesti nuorten keskuudessa;
–  Edistämistoimet, joilla nostetaan Marie Skłodowska-Curie -toimien profiilia maailmanlaajuisesti ja lisätään toimien näkyvyyttä ja ihmisten tietoisuutta niistä;
–  Edistämistoimet, joilla nostetaan Marie Skłodowska-Curie -toimien profiilia maailmanlaajuisesti ja lisätään toimien näkyvyyttä ja ihmisten tietoisuutta niistä;
–  Tietämyksen levittäminen ja koonti eri hankkeiden välisen yhteistyön ja muiden verkostoitumistoimien, kuten alumnipalvelujen, avulla.
–  Tietämyksen levittäminen ja koonti eri hankkeiden välisen yhteistyön ja muiden verkostoitumistoimien, kuten alumnipalvelujen ja kansallisten yhteyspisteiden avulla.
Tarkistus 31
Ehdotus päätökseksi
Liite I – I osa – 3 alakohta – 3.1 alakohta
3.1.  Periaatteet
3.1.  Periaatteet
Modernit tutkimusinfrastruktuurit tarjoavat keskeisen tärkeitä palveluja tutkimus- ja innovointiyhteisöille, ja niillä on sen vuoksi keskeinen rooli tietämyksen rajojen laajentamisessa. Tukemalla tutkimusinfrastruktuureja EU:n tasolla voidaan saada parannusta tämänhetkiseen tilanteeseen, jossa todellisuutta ovat toisistaan irralliset kansalliset tutkimusinfrastruktuurit ja tieteellisen huippuosaamisen ”taskut”, ja lisätä (tällä hetkellä vähäistä) tietämyksen liikkumista siilojen välillä.
Modernit tutkimusinfrastruktuurit tarjoavat keskeisen tärkeitä palveluja tutkimus- ja innovointiyhteisöille, ja niillä on sen vuoksi keskeinen rooli tietämyksen rajojen laajentamisessa. Tukemalla kaiken tyyppisiä tutkimusinfrastruktuureja EU:n tasolla, mukaan luettuna pienet ja keskisuuret sekä erityisesti EAKR:stä rahoitusta saavat infrastruktuurit, voidaan saada parannusta tämänhetkiseen tilanteeseen, jossa todellisuutta ovat toisistaan irralliset kansalliset ja alueelliset tutkimusinfrastruktuurit ja tieteellisen huippuosaamisen ”taskujen” täydentäminen ja parantaminen, ja lisätä tietämyksen liikkumista siilojen välillä.
Yleistavoitteena on saada Euroopalle kestävät maailmanluokan tutkimusinfrastruktuurit, jotka ovat avoimesti kaikkien eurooppalaisten ja Euroopan ulkopuolisten tutkijoiden käytettävissä ja joiden potentiaali saada aikaan tieteellisiä edistysaskeleita ja innovaatioita käytetään täysimääräisesti hyväksi. Keskeisiä tavoitteita ovat tutkimus- ja innovointiekosysteemin hajanaisuuden vähentäminen, toiminnan päällekkäisyyksien välttäminen ja tutkimusinfrastruktuurien kehittämisen ja käytön parempi koordinointi. On olennaisen tärkeää tukea kaikkien eurooppalaisten tutkijoiden vapaata pääsyä tutkimusinfrastruktuureihin ja – eurooppalaisten avoimen tieteen pilvipalvelujen kautta – digitaalisiin tutkimusresursseihin. Tämä edellyttää erityisesti puuttumista siihen, että avoimen tieteen ja avoimen datan periaatteita ei tällä hetkellä sovelleta optimaalisesti käytännössä. EU:n on myös reagoitava lahjakkuuksista käytävän maailmanlaajuisen kilpailun nopeaan kovenemiseen houkuttelemalla EU:n ulkopuolisten maiden tutkijoita työskentelemään korkealuokkaisissa eurooppalaisissa tutkimusinfrastruktuureissa. Tärkeänä tavoitteena on myös Euroopan teollisuuden kilpailukyvyn parantaminen tukemalla tutkimusinfrastruktuurien ja niiden käyttäjien kannalta olennaisia avainteknologioita ja -palveluja ja parantamalla näin edellytyksiä tuottaa innovatiivisia ratkaisuja.
Yleistavoitteena on saada Euroopalle kestävät maailmanluokan tutkimusinfrastruktuurit, jotka ovat avoimesti kaikkien eurooppalaisten ja Euroopan ulkopuolisten tutkijoiden ja innovoijien käytettävissä ja joiden potentiaali saada aikaan tieteellisiä edistysaskeleita ja innovaatioita käytetään täysimääräisesti hyväksi. Keskeisiä tavoitteita ovat tutkimus- ja innovointiekosysteemin hajanaisuuden vähentäminen, jatkuvan uudistamisen varmistaminen, toiminnan päällekkäisyyksien välttäminen sekä tutkimusinfrastruktuurien kehittämisen, käytön ja saatavuuden parempi koordinointi.
On myös olennaisen tärkeää tukea kaikkien eurooppalaisten tutkijoiden vapaata pääsyä tutkimusinfrastruktuureihin ja – eurooppalaisten avoimen tieteen pilvipalvelujen kautta – digitaalisiin tutkimusresursseihin. Tämä edellyttää erityisesti puuttumista siihen, että avoimen tieteen ja avoimen datan periaatteita ei tällä hetkellä sovelleta optimaalisesti käytännössä. EU:n on myös reagoitava lahjakkuuksista käytävän maailmanlaajuisen kilpailun nopeaan kovenemiseen houkuttelemalla EU:n ulkopuolisten maiden tutkijoita työskentelemään korkealuokkaisissa eurooppalaisissa tutkimusinfrastruktuureissa. Tärkeänä tavoitteena on myös Euroopan teollisuuden kilpailukyvyn parantaminen tukemalla tutkimusinfrastruktuurien ja niiden käyttäjien kannalta olennaisia avainteknologioita ja -palveluja ja parantamalla näin edellytyksiä tuottaa ja hyödyntää innovatiivisia ratkaisuja.
Aiemmat puiteohjelmat ovat edistäneet huomattavasti kansallisten infrastruktuurien tehokkaampaa ja tuloksellisempaa käyttöä. Lisäksi niiden puitteissa on kehitetty yhdessä Euroopan tutkimusinfrastruktuurien strategiafoorumin (ESFRI) kanssa johdonmukainen ja strategialähtöinen lähestymistapa yleiseurooppalaisia tutkimusinfrastruktuureja koskevaa päätöksentekoa varten. Tämä strateginen lähestymistapa on tuottanut selkeitä hyötyjä: on muun muassa kyetty vähentämään toimien päällekkäisyyksiä resurssien tehokkaamman kokonaiskäytön kautta sekä standardoimaan prosesseja ja menettelyjä.
Aiemmat puiteohjelmat ovat edistäneet huomattavasti kansallisten infrastruktuurien tehokkaampaa ja tuloksellisempaa käyttöä ja auttaneet poistamaan esteitä rajatylittävän saatavuuden mahdollistamiseksi. Lisäksi niiden puitteissa on kehitetty yhdessä Euroopan tutkimusinfrastruktuurien strategiafoorumin (ESFRI) kanssa johdonmukainen ja strategialähtöinen lähestymistapa yleiseurooppalaisia tutkimusinfrastruktuureja koskevaa päätöksentekoa varten. Tämä strateginen lähestymistapa on tuottanut selkeitä hyötyjä: on muun muassa kyetty vähentämään toimien päällekkäisyyksiä resurssien tehokkaamman kokonaiskäytön kautta sekä standardoimaan ja yhdenmukaistamaan prosesseja ja menettelyjä. Olemassa olevien ensiluokkaisten tutkimus- ja innovaatioverkostojen vahvistaminen ja avaaminen sekä tarpeen mukaan uusien luominen on yksi tämän otsikon alla olevista painopisteistä.
EU:n tukema toiminta tuottaa lisäarvoa seuraavilla tavoilla: yhdistämällä ja optimoimalla nykyisiä tutkimusinfrastruktuureja sen lisäksi, että kehitetään uusia; perustamalla eurooppalaiset avoimen tieteen pilvipalvelut (EOSC), jotka toimivat tehokkaana, skaalattavissa olevana ja kestävänä ympäristönä datalähtöiselle tutkimukselle; liittämällä yhteen kansallisia ja alueellisia tutkimus- ja koulutusverkostoja; parantamalla suurikapasiteettista verkkoinfrastruktuuria, jota voidaan käyttää suurten datamäärien käsittelyyn ja jonka kautta voidaan hyödyntää digitaalisia resursseja yli valtioiden ja tutkimusalojen rajojen, ja turvaamalla tällaisen infrastruktuurin toiminta; poistamalla esteitä, jotka estävät parhaiden tutkimusryhmien pääsyn EU:n parhaisiin tutkimusinfrastruktuuripalveluihin; parantamalla tutkimusinfrastruktuurien innovaatiopotentiaalia keskittyen ennen kaikkea teknologian kehittämiseen ja yhteistyössä toteutettavaan innovointiin sekä tutkimusinfrastruktuurien käytön lisäämiseen teollisuudessa.
EU:n tukema toiminta tuottaa lisäarvoa seuraavilla tavoilla: yhdistämällä ja optimoimalla nykyisiä tutkimusinfrastruktuureja, e-infrastruktuuri mukaan lukien, sen lisäksi, että kehitetään uusia; perustamalla eurooppalaiset avoimen tieteen pilvipalvelut (EOSC), jotka toimivat tehokkaana, skaalattavissa olevana ja kestävänä ympäristönä datalähtöiselle tutkimukselle; liittämällä yhteen kansallisia ja alueellisia tutkimus- ja koulutusverkostoja; parantamalla suurikapasiteettista verkkoinfrastruktuuria, jota voidaan käyttää suurten datamäärien käsittelyyn ja jonka kautta voidaan hyödyntää digitaalisia resursseja yli valtioiden ja tutkimusalojen rajojen, ja turvaamalla tällaisen infrastruktuurin toiminta; poistamalla esteitä, jotka estävät parhaiden tutkimusryhmien pääsyn EU:n parhaisiin tutkimusinfrastruktuuripalveluihin; parantamalla tutkimusinfrastruktuurien innovaatiopotentiaalia keskittyen ennen kaikkea teknologian kehittämiseen ja yhteistyössä toteutettavaan innovointiin sekä tutkimusinfrastruktuurien käytön lisäämiseen teollisuudessa.
Lisäksi EU:n tutkimusinfrastruktuurien kansainvälistä ulottuvuutta on vahvistettava tiivistämällä yhteistyötä kansainvälisten tutkimusinfrastruktuurien kanssa ja edistämällä kansainvälistä osallistumista eurooppalaisiin tutkimusinfrastruktuureihin niin, että tästä saadaan molemminpuolista hyötyä.
Lisäksi EU:n tutkimusinfrastruktuurien kansainvälistä ulottuvuutta on vahvistettava tiivistämällä yhteistyötä sekä edistämällä saatavuutta ja yhteyksiä kansainvälisten tutkimusinfrastruktuurien kanssa ja edistämällä kansainvälistä osallistumista eurooppalaisiin tutkimusinfrastruktuureihin niin, että tästä saadaan molemminpuolista hyötyä.
Toimet tukevat myös YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista muun muassa seuraavien tavoitteiden osalta: SDG 3 – Hyvää terveyttä ja hyvinvointia ihmisille ja tavoite 7 – kohtuuhintainen ja puhdas energia; tavoite 9 – teollisuus, innovaatiot ja infrastruktuuri; tavoite 13 – ilmastotoimet.
Toimet tukevat myös YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista muun muassa seuraavien tavoitteiden osalta: SDG 3 – Hyvää terveyttä ja hyvinvointia ihmisille ja tavoite 7 – kohtuuhintainen ja puhdas energia; tavoite 9 – teollisuus, innovaatiot ja infrastruktuuri; tavoite 13 – ilmastotoimet.
Tarkistus 32
Ehdotus päätökseksi
Liite I – I osa – 3 alakohta – 3.2 alakohta – 3.2.1 alakohta
3.2.1.  Euroopan tutkimusinfrastruktuuriympäristön parantaminen
3.2.1.  Euroopan tutkimusinfrastruktuuriympäristön parantaminen
ESFRI:n yksilöimien tutkimusinfrastruktuurien perustaminen, toiminta ja pitkän aikavälin kestävyys ovat olennaisen tärkeitä, jotta EU voisi säilyttää johtavan aseman tieteen eturintamassa tehtävässä tutkimuksessa, tietämyksen luomisessa ja käytössä sekä teollisuuden kilpailukyvyssä.
Mukaan lukien ESFRI:n yksilöimien tutkimusinfrastruktuurien perustaminen, toiminta ja pitkän aikavälin kestävyys sekä niiden osallistumisen maksimointi huipputason Euroopan horisontti -hankkeisiin ovat olennaisen tärkeitä, jotta EU voisi säilyttää johtavan aseman tieteen eturintamassa tehtävässä tutkimuksessa, tietämyksen luomisessa ja käytössä sekä teollisuuden kilpailukyvyssä.
Eurooppalaisista avoimen tieteen pilvipalveluista olisi kehitettävä tehokas ja kattava jakelukanava tutkimusinfrastruktuuripalveluille, ja niiden olisi tarjottava Euroopan tutkimusyhteisöille seuraavan sukupolven datapalvelut tutkimusalan massadatan (big data) haravointia, tallentamista, käsittelyä (esimerkiksi analyysit, simulointi, visualisointipalvelut) ja jakamista varten. Avoimen tieteen pilvipalvelujen olisi myös tarjottava Euroopan tutkijoille pääsy valtaosaan tutkimusinfrastruktuurien luomasta ja keräämästä datasta sekä mahdollisuudet käyttää Euroopan datainfrastruktuurin (EDI)13 puitteissa käyttöön otettuja suurteholaskentaresursseja ja eksa-luokan resursseja.
Eurooppalaisista avoimen tieteen pilvipalveluista olisi kehitettävä tehokas ja kattava jakelukanava tutkimusinfrastruktuuripalveluille, ja niiden olisi annettava Euroopan tutkimusyhteisöjen kehittää seuraavan sukupolven datapalvelut tutkimusalan massadatan (big data) haravointia, tallentamista, käsittelyä (esimerkiksi analyysit, simulointi, visualisointipalvelut) ja jakamista varten. Avoimen tieteen pilvipalvelujen olisi myös tarjottava Euroopan tutkijoille palveluja, jotka kannustavat säilyttämään ja käsittelemään valtaosaa tutkimusinfrastruktuureissa ja niiden ulkopuolella toimivien tutkijoiden luomasta ja keräämästä laatutarkastetusta datasta, sekä annettava mahdollisuus käyttää Euroopan datainfrastruktuurin (EDI)13 puitteissa käyttöön otettuja suurteholaskentaresursseja ja eksa-luokan resursseja.
Yleiseurooppalainen tutkimus- ja koulutusverkko yhdistää toisiinsa tutkimusinfrastruktuureja ja -resursseja ja tarjoaa etäyhteydet niihin mahdollistamalla yhteenliitettävyyden yliopistojen, tutkimuslaitosten sekä tutkimus- ja innovaatioyhteisöjen välillä EU:n tasolla. Lisäksi se mahdollistaa kansainväliset yhteydet kumppaniverkostojen kanssa maailmanlaajuisesti.
Yleiseurooppalainen tutkimus- ja koulutusverkko yhdistää toisiinsa tutkimusinfrastruktuureja ja -resursseja ja tarjoaa etäyhteydet niihin mahdollistamalla yhteenliitettävyyden yliopistojen, tutkimuslaitosten sekä tutkimus- ja innovaatioyhteisöjen välillä EU:n tasolla. Lisäksi se mahdollistaa kansainväliset yhteydet kumppaniverkostojen kanssa maailmanlaajuisesti.
Päälinjat
Päälinjat
–  Yleiseurooppalaiset tutkimusinfrastruktuurit, niiden elinkaari ja uusien tutkimusinfrastruktuurien suunnittelu; tutkimusinfrastruktuurien valmistelu- ja käyttöönottovaihe, varhaisvaiheen toiminta; täydentävyys suhteessa muihin rahoituslähteisiin sekä tutkimusinfrastruktuurien ekosysteemin parantaminen ja optimointi seuraamalla ESFRI:n Landmark-tavoitteiden toteutumista ja edistämällä yleiseurooppalaisten tutkimusinfrastruktuurien palvelusopimusten käyttöönottoa sekä tutkimusinfrastruktuurien kehittämistä, fuusioita tai käytöstä poistamista;
–  Yleiseurooppalaiset tutkimusinfrastruktuurit, niiden elinkaari ja uusien tutkimusinfrastruktuurien suunnittelu; tutkimusinfrastruktuurien valmistelu- ja käyttöönottovaihe, varhaisvaiheen toiminta; täydentävyys suhteessa muihin rahoituslähteisiin sekä tutkimusinfrastruktuurien ekosysteemin parantaminen ja optimointi seuraamalla ESFRI:n Landmark-tavoitteiden toteutumista ja edistämällä yleiseurooppalaisten tutkimusinfrastruktuurien palvelusopimusten käyttöönottoa sekä tutkimusinfrastruktuurien kehittämistä, fuusioita tai käytöstä poistamista;
–  Eurooppalaiset avoimen tieteen pilvipalvelut. Tähän sisältyvät: käyttökanavan skaalattavuus ja kestävyys; Euroopan, kansallisten, alueellisten ja eri instituutioiden resurssien tuloksekas yhteenliittyminen; pilvipalvelun kehittäminen teknisesti ja toimintapolitiikan kannalta siten, että voidaan vastata uusiin tutkimustarpeisiin ja -vaatimuksiin (esimerkiksi arkaluontoisten datajoukkojen käyttö ja sisäänrakennettu yksityisyyden suoja); datayhteentoimivuus ja FAIR-periaatteiden noudattaminen; laaja käyttäjäkunta;
–  Eurooppalaiset avoimen tieteen pilvipalvelut. Tähän sisältyvät: käyttökanavan skaalattavuus ja kestävyys; Euroopan, kansallisten, alueellisten ja eri instituutioiden resurssien tuloksekas yhteenliittyminen; pilvipalvelun kehittäminen teknisesti ja toimintapolitiikan kannalta siten, että voidaan vastata uusiin tutkimustarpeisiin ja -vaatimuksiin (esimerkiksi arkaluontoisten datajoukkojen käyttö ja sisäänrakennettu yksityisyyden suoja); datayhteentoimivuus ja FAIR-periaatteiden noudattaminen; laaja käyttäjäkunta;
–  Yleiseurooppalainen tutkimus- ja koulutusverkko, joka tukee eurooppalaisia avoimen tieteen pilvipalveluja ja Euroopan datainfrastruktuuria ja mahdollistaa suurteholaskennan palvelut/datapalvelut pilvipohjaisessa ympäristössä, joka kykenee suoriutumaan erittäin suurista datajoukoista ja mittavista laskentaprosesseista.
–  Yleiseurooppalainen tutkimus- ja koulutusverkko, joka tukee eurooppalaisia avoimen tieteen pilvipalveluja ja Euroopan datainfrastruktuuria ja mahdollistaa suurteholaskennan palvelut/datapalvelut pilvipohjaisessa ympäristössä, joka kykenee suoriutumaan erittäin suurista datajoukoista ja mittavista laskentaprosesseista.
__________________
__________________
13 Euroopan datainfrastruktuuri tukee eurooppalaisia avoimen tieteen pilvipalveluja tarjoamalla korkealuokkaiset suurteholaskentavalmiudet, nopeat yhteydet ja huippuluokan data- ja ohjelmistopalvelut.
13 Euroopan datainfrastruktuuri tukee eurooppalaisia avoimen tieteen pilvipalveluja tarjoamalla korkealuokkaiset suurteholaskentavalmiudet, nopeat yhteydet ja huippuluokan data- ja ohjelmistopalvelut.
Tarkistus 33
Ehdotus päätökseksi
Liite I – I osa – 3 alakohta – 3.2 alakohta – 3.2.2 alakohta
3.2.2.  Tutkimusinfrastruktuurien avaaminen, yhdentäminen ja yhteenliittäminen
3.2.2.  Tutkimusinfrastruktuurien avaaminen, yhdentäminen ja yhteenliittäminen
Tutkimuksen toimintaympäristöä voidaan parantaa merkittävästi varmistamalla, että kaikilla EU:n tutkijoilla on avoin pääsy keskeisiin kansainvälisiin, kansallisiin ja alueellisiin tutkimusinfrastruktuureihin, ja yhdentämällä tarvittaessa infrastruktuurien palveluja niin, että yhdenmukaistetaan käyttöehtoja, parannetaan ja laajennetaan palvelujen tarjontaa ja pyritään saamaan aikaan yhteinen kehittämisstrategia korkean teknologian komponenttien ja kehittyneiden palvelujen kehittämiseksi innovointitoimien avulla.
Tutkimuksen toimintaympäristöä voidaan parantaa merkittävästi varmistamalla, että kaikilla EU:n tutkijoilla ja innovoijilla on avoin pääsy keskeisiin kansainvälisiin, kansallisiin ja alueellisiin tutkimusinfrastruktuureihin, ja yhdentämällä tarvittaessa infrastruktuurien palveluja niin, että yhdenmukaistetaan käyttöehtoja, parannetaan ja laajennetaan palvelujen tarjontaa ja pyritään saamaan aikaan yhteinen kehittämisstrategia korkean teknologian komponenttien ja kehittyneiden palvelujen kehittämiseksi innovointitoimien avulla.
Päälinjat
Päälinjat
–  Verkostot, jotka saattavat yhteen tutkimusinfrastruktuurien kansallisia ja alueellisia rahoittajia, jotta nämä voisivat rahoittaa yhdessä tutkijoiden pääsyä muiden maiden infrastruktuureihin;
–  Verkostot, jotka saattavat yhteen tutkimusinfrastruktuurien kansallisia ja alueellisia rahoittajia, jotta nämä voisivat rahoittaa yhdessä tutkijoiden pääsyä muiden maiden infrastruktuureihin;
–  Tutkimusinfrastruktuurien yleiseurooppalaiset, kansalliset ja alueelliset verkostot, joiden avulla voidaan vastata globaaleihin haasteisiin, jotka liittyvät infrastruktuurien käyttömahdollisuuksien tarjoamiseen tutkijoille sekä infrastruktuuripalvelujen yhdenmukaistamiseen ja parantamiseen;
–  Tutkimusinfrastruktuurien yleiseurooppalaiset, kansalliset ja alueelliset, myös pienet ja keskisuuret verkostot, jotka liittyvät infrastruktuurien käyttömahdollisuuksien tarjoamiseen tutkijoille sekä infrastruktuuripalvelujen yhdenmukaistamiseen ja parantamiseen;
–  Yhdennetyt tutkimusinfrastruktuuriverkostot, joiden avulla kehitetään ja toteutetaan yhteistä teknologian kehittämisen strategiaa/etenemissuunnitelmaa palvelujen parantamiseksi teollisuuden kanssa solmittavien kumppanuuksien avulla; korkean teknologian komponenttien kehittäminen esimerkiksi tieteellisiä instrumentteja varten; ja tutkimusinfrastruktuurien käytön edistäminen teollisuudessa esimerkiksi kokeellisten testauslaitosten muodossa.
–  Yhdennetyt tutkimusinfrastruktuuriverkostot, joiden avulla kehitetään ja toteutetaan yhteistä teknologian kehittämisen strategiaa/etenemissuunnitelmaa palvelujen parantamiseksi teollisuuden kanssa solmittavien kumppanuuksien avulla; korkean teknologian komponenttien kehittäminen esimerkiksi tieteellisiä instrumentteja varten; ja tutkimusinfrastruktuurien käytön edistäminen teollisuudessa esimerkiksi kokeellisten testauslaitosten muodossa.
Tarkistus 34
Ehdotus päätökseksi
Liite I – osa II
II GLOBAALIT HAASTEET JA TEOLLISUUDEN KILPAILUKYKY
II GLOBAALIT HAASTEET JA EUROOPAN TEOLLISUUDEN KILPAILUKYKY
Monet EU:n kohtaamista haasteista ovat myös globaaleja haasteita. Ongelmat ovat hyvin laajoja ja monimutkaisia, ja niiden ratkaisemiseksi tarvitaan riittävästi rahaa, resursseja ja toimia. Nämä ovat aloja, joilla EU:n on toimittava yhdessä älykkäästi, joustavasti ja yhtenäisesti EU:n kansalaisten hyödyksi ja heidän hyvinvointinsa takia.
Verkostoituneessa maailmassa useat EU:n kohtaamista haasteista ovat myös globaaleja. Ongelmat ovat hyvin laajoja ja monimutkaisia, ja niiden ratkaisemiseksi tarvitaan riittävästi rahoituksellisia resursseja, henkilöstöä ja toimia. Nämä ovat aloja, joilla EU:n on toimittava yhdessä älykkäästi, joustavasti ja yhtenäisesti EU:n kansalaisten hyödyksi ja heidän hyvinvointinsa takia.
Yhdenmukaistamalla toimet muiden maiden ja alueiden kanssa kestävän kehityksen tavoitteiden ja Pariisin ilmastosopimuksen viitoittaman ennennäkemättömän kansainvälisen yhteistyön puitteissa saadaan suurempia vaikutuksia. Molemminpuoliseen etuun perustuen eri puolilla maailmaa sijaitsevia yhteistyökumppaneita kehotetaan liittymään EU:n toimintaan erottamattomana osana kestävään kehitykseen tähtäävää tutkimusta ja innovointia.
Yhdenmukaistamalla toimet muiden maiden ja alueiden kanssa kestävän kehityksen tavoitteiden ja Pariisin ilmastosopimuksen osoittaman ennennäkemättömän kansainvälisen yhteistyön puitteissa saadaan suurempia vaikutuksia. Molemminpuoliseen etuun perustuen eri puolilla maailmaa sijaitsevia yhteistyökumppaneita kehotetaan liittymään EU:n toimintaan erottamattomana osana kestävään kehitykseen tähtäävää tutkimusta ja innovointia.
Tutkimus ja innovointi ovat kestävän talouskasvun ja teollisuuden kilpailukyvyn keskeisiä tekijöitä, jotka auttavat löytämään ratkaisuja nykyisiin ongelmiin ja kääntämään taloudellisen kehityksen, luonnonvarojen käytön ja yhteiskunnallisten ongelmien nykyisen yhteennivoutumisen, joka on kielteinen ja vaarallinen suuntaus, muuttamalla sen uusiksi liiketoimintamahdollisuuksiksi.
Tutkimus ja innovointi ovat kestävän kehityksen, mukaan lukien talouskasvun ja teollisuuden kilpailukyvyn keskeisiä tekijöitä, jotka auttavat löytämään ratkaisuja nykyisiin ongelmiin ja kääntämään taloudellisen kehityksen, luonnonvarojen käytön ja yhteiskunnallisten ongelmien nykyisen yhteennivoutumisen, joka on kielteinen ja vaarallinen suuntaus, muuttamalla sen työpaikoiksi ja uusiksi liiketoimintamahdollisuuksiksi sekä taloudelliseksi, yhteiskunnalliseksi ja ympäristölliseksi kehitykseksi.
EU hyötyy teknologian ja teollisuuden käyttäjänä ja tuottajana, kun se näyttää miten nykyaikainen teollistunut, kestävä, osallistava, avoin ja demokraattinen yhteiskunta ja talous voivat toimia ja kehittyä. Lisääntyviä taloudellisia, ympäristöön liittyviä ja yhteiskunnallisia esimerkkejä tulevaisuuden kestävästä teollisesta taloudesta edistetään ja vahvistetaan seuraavilta osin: terveys ja hyvinvointi kaikille; kestävät, osallistavat ja turvalliset yhteiskunnat; saatavilla oleva puhdas energia ja liikkuvuus; digitalisoitunut talous ja yhteiskunta; monitieteinen ja luova teollisuus; avaruus-, meri- tai maapohjaiset ratkaisut; elintarvike- ja ravitsemusratkaisut; luonnonvarojen kestävä käyttö, ilmastonsuojelu ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen. Nämä kaikki tuottavat vaurautta Eurooppaan ja tarjoavat laadukkaampia työpaikkoja. Teollisuuden muutos on ratkaisevan tärkeää.
EU hyötyy tietämyksen, teknologian ja teollisuuden käyttäjänä ja tuottajana. Se voi näyttää miten nykyaikainen teollistunut, kestävä, osallistava, avoin ja demokraattinen yhteiskunta ja talous voivat toimia ja kehittyä. Lisääntyviä taloudellisia, ympäristöön liittyviä ja yhteiskunnallisia esimerkkejä tulevaisuuden kestävästä teollisesta taloudesta edistetään ja vahvistetaan seuraavilta osin: terveys ja hyvinvointi kaikille; osallistavat ja luovat yhteiskunnat; turvalliset yhteiskunnat; saatavilla oleva puhdas energia ja liikkuvuus; digitalisoitunut talous ja yhteiskunta; monitieteinen ja tehokas teollisuus; avaruus-, meri- tai maapohjaiset ratkaisut; elintarvike- ja ravitsemusratkaisut; luonnonvarojen kestävä käyttö, ilmastonsuojelu ja ilmastonmuutoksen hillintä. Nämä kaikki tuottavat vaurautta Eurooppaan ja tarjoavat laadukkaampia työpaikkoja. Teollisuuden muutos on ratkaisevan tärkeää.
Tutkimus ja innovointi ryhmitellään tässä Euroopan horisontti -ohjelman pilarissa yhdennettyihin toimintakokonaisuuksiin. Aloihin keskittymisen sijasta investoinneilla pyritään järjestelmämuutoksiin yhteiskunnassamme ja taloudessamme kestävyyden näkökulmasta. Tämä edellyttää sitä, että kaikki toimijat, sekä yksityiset että julkiset, osallistuvat yhteistyössä tutkimuksen ja innovoinnin suunnitteluun ja luomiseen niin, että yhdistetään loppukäyttäjät, tutkijat, teknologiat, tuottajat, innovaattorit, yritykset, opettajat, kansalaiset ja kansalaisjärjestöt. Siksi mitään aihekohtaisista klustereista ei ole tarkoitettu vain yhdelle toimijaryhmälle.
Tutkimus ja innovointi ryhmitellään tässä Euroopan horisontti -ohjelman pilarissa yhdennettyihin toimintakokonaisuuksiin. Aloihin keskittymisen sijasta investoinneilla pyritään järjestelmämuutoksiin yhteiskunnassamme ja taloudessamme osallistavuuden ja kestävyyden näkökulmasta. Tämä edellyttää sitä, että kaikki toimijat, sekä yksityiset että julkiset, osallistuvat yhteistyössä tutkimuksen ja innovoinnin suunnitteluun ja luomiseen niin, että yhdistetään loppukäyttäjät, tutkijat, teknologiat, suunnittelijat, tuottajat, innovaattorit, yritykset, opettajat, kansalaiset ja kansalaisjärjestöt. Siksi mitään aihekohtaisista klustereista ei ole tarkoitettu vain yhdelle toimijaryhmälle.
Klusterit tukevat tiedon luomista sen kaikissa kehitysvaiheissa, mukaan luettuna varhaisvaiheen tutkimustoiminta, jota täydennetään monialaisella tuella kunnianhimoisille, pitkäaikaisille, laaja-alaisille tutkimusaloitteille, jotka kohdistetaan tuleviin ja uusiin teknologioihin (FET-lippulaivahankkeet), jotka on aloitettu edellisen puitekehysohjelman alaisena: Ihmisaivoprojekti, Graphene, kvanttiteknologiat ja tulevaisuuden akkuteknologiat.
Klusterit kehittävät ja soveltavat digitaalisia, keskeisiä kehitystä vauhdittavia teknologioita ja uusia teknologioita osana yhteistä strategiaa EU:n teollisuuden johtoaseman edistämiseksi. Tarvittaessa tähän käytetään EU:n avaruuspohjaisia tietoja ja palveluita.
Klusterit myös kehittävät ja soveltavat digitaalisia, keskeisiä kehitystä vauhdittavia teknologioita ja tulevia uusia teknologioita osana yhteistä strategiaa EU:n teollisuuden johtoaseman edistämiseksi. Tarvittaessa tähän käytetään EU:n avaruuspohjaisia tietoja ja palveluita.
Teknologian siirtämistä laboratoriosta markkinoille ja sovellusten kehittämistä tuetaan, esimerkiksi pilottituotantolinjoja ja demonstrointitoimia sekä toimenpiteitä, joilla edistetään markkinoille saattamista ja tehostetaan yksityisen sektorin sitoutumista. Synergia muiden ohjelmien kanssa maksimoidaan.
Teknologian siirtämistä laboratoriosta markkinoille ja sovellusten kehittämistä tuetaan, esimerkiksi pilottituotantolinjoja ja demonstrointitoimia sekä toimenpiteitä, joilla edistetään markkinoille saattamista ja tehostetaan yksityisen sektorin sitoutumista. Synergia Euroopan horisontti -ohjelman muiden osien ja erityisesti EIT:n sekä muiden ohjelmien kanssa maksimoidaan.
Klusterit edistävät täysin uusien innovaatioiden nopeaa käyttöönottoa EU:ssa monenlaisilla sisäänrakennetuilla toimilla, kuten viestintä, levittäminen ja hyödyntäminen, sekä standardoinnilla ja tukemalla muita kuin teknisiä innovaatioita ja innovatiivisella toteutuksella. Näin edistetään innovointia tukevia yhteiskunnallisia ja sääntelyyn liittyviä olosuhteita sekä markkinaolosuhteita, kuten innovaatiosopimuksia. Tutkimus- ja innovointitoimista peräisin olevista innovatiivisista ratkaisuista pyritään aikaansaamaan julkisille ja yksityisille sijoittajille sekä muihin asiaa koskeviin EU:n ja kansallisiin ohjelmiin soveltuvia jatkumoja.
Klusterit edistävät täysin uusien innovaatioiden nopeaa käyttöönottoa EU:ssa, samalla kun tutkitaan sen vaikutusta yhteiskuntaan, monenlaisilla sisäänrakennetuilla toimilla, kuten viestintä, levittäminen ja hyödyntäminen, sekä standardoinnilla ja tukemalla muita kuin teknisiä innovaatioita ja innovatiivisella toteutuksella. Näin edistetään innovointia tukevia yhteiskunnallisia ja sääntelyyn liittyviä olosuhteita sekä markkinaolosuhteita, kuten innovaatiosopimuksia. Tutkimus- ja innovointitoimista peräisin olevista innovatiivisista ratkaisuista pyritään lisäämään julkisia ja yksityisiä sijoittajia ja aikaansaamaan julkisille ja yksityisille sijoittajille sekä muihin asiaa koskeviin EU:n ja kansallisiin ohjelmiin soveltuvia jatkumoja.
Erityistä huomiota kiinnitetään pk-yritysten tukemiseen pilarin 2 yhteistyöosissa ja yhden edunsaajan, avustusperusteisen pk-yrityksille kohdennetun välineen kautta. Kaikkien klustereiden on osoitettava asianmukainen määrä pk-yrityksille kohdennettuun välineeseen, joka on täysin alhaalta ylöspäin suuntautuva ja jossa noudatetaan jatkuvia avoimia hakuja ja määrättyjä aikarajoja ja joka on omistettu yksinomaan asteittaiseen innovaatioon. Vain pk-yritykset saavat hakea rahoitusta ja tukea myös yhteistyön tai alihankinnan kautta. Hankkeilla on oltava selkeä eurooppalainen ulottuvuus ja niiden on tuotava eurooppalaista lisäarvoa.
Pk-yrityksille kohdennetun välineen kautta saatava tuki annetaan kolmessa vaiheessa, Euroopan horisontti-mallin mukaisesti:
–  Vaihe 1: Konsepti ja toteutettavuuden arviointi:
Pk-yritykset saavat rahoitusta tieteellisen ja teknisen toteutettavuuden ja uuden idean kaupallistamismahdollisuuksien tutkimiseen (konseptin toimivuuden osoittaminen) innovaatioprojektin kehittämiseksi. Jos tämän arvioinnin tulos, jossa on keskeistä, että hankkeen aihe vastaa mahdollisen käyttäjän/ostajan tarpeita, on myönteinen, rahoitusta voidaan myöntää seuraavaan/seuraaviin vaiheeseen/vaiheisiin.
–  Vaihe 2: Tutkimus ja teknologian kehittäminen, demonstrointi, markkinareplikointi:
Innovaatiosetelijärjestelmä asianmukaisesti huomioon ottaen tukea annetaan tutkimukselle ja kehittämiselle, ja erityisesti keskitytään demonstrointitoimiin (testaaminen, prototyypit, tuotantomittakaavaa koskevat tutkimukset, suunnittelu, innovointiprosessien pilottihankkeet, tuotteet ja palvelut, validointi, suorituskykyverifiointi jne.) ja markkinareplikointiin kannustaen loppukäyttäjien tai mahdollisten asiakkaiden osallistumiseen. Innovaatiosetelijärjestelmä edistää nuorten yrittäjien osallistumista.
–  Vaihe 3: Kaupallistaminen:
Tässä vaiheessa ei anneta tukitoimien lisäksi suoraa rahoitusta, mutta siinä pyritään helpottamaan yksityisen pääoman saatavuutta ja pääsyä innovoinnin mahdollistaviin ympäristöihin. Yhteydet EIC:n ja InvestEU:n välillä ennakoidaan. Pk-yrityksiin sovelletaan myös esimerkiksi verkottumista, koulutusta, valmennusta ja neuvontaa koskevia tukitoimenpiteitä. Lisäksi tämä vaihe voi liittyä toimenpiteisiin, joilla edistetään esikaupallista hankintaa ja innovatiivisten ratkaisujen hankintaa.
Tarkistus 35
Ehdotus päätökseksi
Liite I – osa II – 1 alakohta – 1.1 alakohta
1.1.  Periaatteet
1.1.  Periaatteet
EU:n sosiaalisten oikeuksien pilarin mukaan jokaisella on oikeus ajoissa annettavaan kohtuuhintaiseen, ehkäisevään, hoitavaan ja laadukkaaseen terveydenhuoltoon. Tämä korostaa EU:n sitoutumista YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin, joilla pyritään takaamaan vuoteen 2030 mennessä yleismaailmallinen ja kattava terveydenhuolto kaikenikäisille niin, että kukaan ei jää sen ulkopuolelle ja ennalta ehkäistävissä olevat kuolemantapaukset voidaan välttää.
EU:n sosiaalisten oikeuksien pilarin mukaan jokaisella on oikeus ajoissa annettavaan kohtuuhintaiseen, ehkäisevään, hoitavaan ja laadukkaaseen terveydenhuoltoon. Tämä korostaa EU:n sitoutumista YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin, joilla pyritään takaamaan vuoteen 2030 mennessä yleismaailmallinen ja kattava terveydenhuolto kaikenikäisille niin, että kukaan ei jää sen ulkopuolelle ja ennalta ehkäistävissä olevat kuolemantapaukset voidaan välttää.
Terveellinen väestö on elintärkeä vakaalle, kestävälle ja osallistavalle yhteiskunnalle, ja terveydenhuollon parantaminen on ratkaisevan tärkeää köyhyyden vähentämisessä, yhteiskunnallisen edistyksen ja hyvinvoinnin edistämisessä sekä talouskasvun lisäämisessä. OECD:n mukaan elinajanodotteen noustessa 10 prosentilla myös talous kasvaa 0,3–0,4 prosenttia vuodessa. Elinajanodote EU:ssa on kasvanut 12 vuodella EU:n perustamisesta lähtien, koska ihmisten elämänlaatu, koulutus ja terveydenhuolto ovat parantuneet merkittävästi. Vuonna 2015 keskimääräinen elinajanodote syntyessä oli EU:ssa 80,6 vuotta verrattuna globaaliin elinajanodotteeseen, joka on 71,4 vuotta. Viime vuosina elinajanodote on EU:ssa kasvanut keskimäärin kolmella kuukaudella joka vuosi.
Terveellinen väestö on elintärkeä vakaalle, kestävälle ja osallistavalle yhteiskunnalle, ja terveydenhuollon parantaminen on ratkaisevan tärkeää köyhyyden vähentämisessä, yhteiskunnallisen edistyksen ja hyvinvoinnin edistämisessä sekä talouskasvun lisäämisessä. OECD:n mukaan elinajanodotteen noustessa 10 prosentilla myös talous kasvaa 0,3–0,4 prosenttia vuodessa. Elinajanodote EU:ssa on kasvanut 12 vuodella EU:n perustamisesta lähtien, koska elämänlaatu, mukaan lukien koulutus ja terveys ovat parantuneet merkittävästi Vuonna 2015 keskimääräinen elinajanodote syntyessä oli EU:ssa 80,6 vuotta verrattuna globaaliin elinajanodotteeseen, joka on 71,4 vuotta. Viime vuosina elinajanodote on EU:ssa kasvanut keskimäärin kolmella kuukaudella joka vuosi.
Terveyden tutkimus ja innovaatiotutkimus sekä innovaatiot ovat olleet tässä merkittävässä osassa, samoin kuin terveys- ja hoitoalan tuottavuuden ja laadun parantamisessa. EU:lla on kuitenkin edelleen edessään uusia, äskettäin syntyneitä tai jatkuvia haasteita, jotka uhkaavat sen kansalaisia ja kansanterveyttä, terveydenhuolto- ja sosiaaliturvajärjestelmien kestävyyttä sekä terveys- ja hoitoalan kilpailukykyä. Tärkeimpiä terveyshaasteita EU:ssa ovat seuraavat: tehokkaan terveyden edistämisen ja tautien ehkäisemisen puute; tarttuvien tautien lisääntyminen; mikrobilääkeresistenssin leviäminen ja tarttuvien epidemioiden puhkeaminen; lisääntynyt ympäristön saastuminen; maiden sisällä ja niiden välillä olevat terveyserot, jotka vaikuttavat suhteettomasti heikommassa asemassa oleviin ryhmiin tai haavoittuvassa elämänvaiheessa oleviin ryhmiin; terveysriskien havaitseminen, ymmärtäminen, valvonta, ehkäiseminen ja lieventäminen yhteiskuntien, kaupunkien ja luonnonympäristön muuttuessa nopeasti; EU:n terveydenhuoltojärjestelmien lisääntyvät kustannukset; yksilöllisen lääketieteen progressiivinen käyttöönotto ja terveys- ja hoitoalan digitalisointi sekä Euroopan terveys- ja hoitoalan lisääntyvä paine säilyttää kilpailukykynsä kehittämällä terveysalaan liittyvää innovointia markkinoille tuleviin uusiin globaaleihin toimijoihin nähden.
Terveyden tutkimus ja innovaatiot ovat olleet tässä merkittävässä osassa, samoin kuin terveys- ja hoitoalan tuottavuuden ja laadun parantamisessa sekä tietopohjan muodostamisessa terveemmille ihmisille ja paremmalle hoidolle. Terveystutkimukseen liittyy ainutlaatuisia piirteitä, jotka ovat tiiviissä yhteydessä ja vuorovaikutuksessa innovoinnin, potilaiden hoidon ja väestön terveyden kanssa, ja sen toimintaympäristö on monialainen monimutkaisine säännöksineen.
EU:lla on kuitenkin edelleen edessään uusia, äskettäin syntyneitä tai jatkuvia haasteita, jotka uhkaavat sen kansalaisia ja kansanterveyttä, terveydenhuolto- ja sosiaaliturvajärjestelmien kestävyyttä sekä terveys- ja hoitoalan kilpailukykyä. Tärkeimpiä terveyshaasteita EU:ssa ovat seuraavat: lisääntyneet syöpätapaukset; tehokkaan terveyden edistämisen ja tautien ehkäisemisen puute; tarttuvien tautien lisääntyminen; mikrobilääkeresistenssin leviäminen ja tarttuvien epidemioiden puhkeaminen; lisääntynyt ympäristön saastuminen; maiden sisällä ja niiden välillä olevat terveyserot, jotka vaikuttavat suhteettomasti heikommassa asemassa oleviin ryhmiin tai haavoittuvassa elämänvaiheessa oleviin ryhmiin; terveysriskien varhainen havaitseminen, ymmärtäminen, valvonta, ehkäiseminen ja lieventäminen yhteiskuntien, kaupunkien ja luonnonympäristön muuttuessa nopeasti; terveiden elinvuosien määrän lisääminen; joidenkin innovatiivisten terveysalan sovellusten ja terveysteknologioiden korkea hinta loppukäyttäjille; EU:n terveydenhuoltojärjestelmien lisääntyvät kustannukset; täsmälääketieteen progressiivinen käyttöönotto, mukaan luettuna asiaa koskeva tutkimus, ja terveys- ja hoitoalan digitalisointi sekä Euroopan terveys- ja hoitoalan lisääntyvä paine säilyttää kilpailukykynsä kehittämällä terveysalaan liittyvää innovointia markkinoille tuleviin uusiin globaaleihin toimijoihin nähden.
Digitaaliset terveysratkaisut ovat luoneet paljon mahdollisuuksia ratkaista hoitopalveluiden ongelmia ja vastata muihin ikääntyvän yhteiskunnan ongelmiin. Haasteisiin sisältyy myös terveys- ja hoitoalan digitalisoinnin tarjoamien mahdollisuuksien progressiivisen käyttöönoton täysimääräinen hyödyntäminen vaarantamatta yksityisyyden suojaa ja tietosuojaa. Diagnosointia sekä tautien ja kroonisten sairauksien hoitoa ja omahoitoa varten on kehitetty digitaalisia laitteita ja ohjelmistoja. Digitaaliteknologiaa käytetään yhä enemmän myös lääketieteellisessä koulutuksessa sekä potilaiden ja muiden terveydenhuollon asiakkaiden terveystietoon pääsyyn, sen jakamiseen ja kehittämiseen.
Nämä terveyshaasteet ovat monimutkaisia, toisiinsa kytkeytyneitä ja luonteeltaan maailmanlaajuisia. Ne edellyttävät monitieteellistä, monialaista ja kansainvälistä yhteistyötä. Tutkimus- ja innovointitoimilla luodaan läheiset yhteydet keksimiseen liittyvän, kliinisen, epidemiologisen, ympäristöön liittyvän ja sosioekonomisen tutkimuksen välille sekä sääntelytieteeseen. Niissä yhdistetään korkeakoulujen ja teollisuuden osaaminen ja edistetään niiden yhteistyötä terveydenhuoltopalvelujen, potilaiden, poliittisten päättäjien ja kansalaisten kanssa vipuvaikutuksen saamiseksi julkisesta rahoituksesta ja sen varmistamiseksi, että tulokset hyödynnetään kliinisessä käytännössä sekä terveydenhuoltojärjestelmissä. Toimilla edistetään strategista yhteistyötä EU:n ja kansainvälisellä tasolla, jotta voidaan yhdistää asiantuntemus, kyvyt ja resurssit, joita tarvitaan mittakaava-, tuotevariointi- ja nopeusetujen luomiseksi sekä odotettujen etujen ja taloudellisten riskien jakamiseksi.
Nykyiset terveyshaasteet ovat monimutkaisia, toisiinsa kytkeytyneitä ja luonteeltaan maailmanlaajuisia. Ne edellyttävät monitieteellistä, monialaista, translationaalista ja kansainvälistä yhteistyötä, myös matalan ja keskitulotason maiden kanssa. Tutkimuksella ja innovoinnilla luodaan läheiset yhteydet kliinisen, epidemiologisen, eettisen, ympäristöön liittyvän ja sosioekonomisen tutkimuksen välille sekä sääntelytieteeseen. Niissä yhdistetään korkeakoulujen ja teollisuuden osaaminen ja edistetään niiden yhteistyötä terveydenhuoltopalvelujen, potilaiden, poliittisten päättäjien, kansalaisyhteiskunnan järjestöjen ja kansalaisten kanssa vipuvaikutuksen saamiseksi julkisesta rahoituksesta ja sen varmistamiseksi, että tulokset hyödynnetään kliinisessä käytännössä sekä terveydenhuoltojärjestelmissä. Toimilla edistetään strategista yhteistyötä EU:n ja kansainvälisellä tasolla, jotta voidaan yhdistää asiantuntemus, kyvyt ja resurssit, joita tarvitaan mittakaava-, tuotevariointi- ja nopeusetujen luomiseksi sekä odotettujen etujen ja taloudellisten riskien jakamiseksi. Tähän klusteriin kuuluvissa tutkimuksissa on otettava huomioon sukupuolinäkökulma ja -erot.
Tähän maailmanlaajuiseen haasteeseen liittyvillä tutkimus- ja innovointitoimilla kehitetään tietopohjaa, kasvatetaan tutkimus- ja innovointikapasiteettia ja kehitetään ratkaisuja, joita tarvitaan tehokkaampaan terveyden edistämiseen ja tautien ehkäisemiseen, hoitoon ja parantamiseen. Terveydenhuollon tulosten parantaminen puolestaan lisää elinajanodotetta, terveellistä ja aktiivista elämää, työikäisten tuottavuutta sekä terveys- ja hoitoalan järjestelmien kestävyyttä.
Tähän maailmanlaajuiseen haasteeseen liittyvillä tutkimus- ja innovointitoimilla kehitetään inhimillisiä voimavaroja ja tietopohjaa, kasvatetaan tutkimus- ja innovointikapasiteettia ja kehitetään ratkaisuja, joita tarvitaan tehokkaampaan terveyden edistämiseen ja tautien ehkäisemiseen, hoitoon ja parantamiseen. Terveydenhuollon tulosten parantaminen puolestaan lisää elinajanodotetta, yleisesti terveellistä ja aktiivista elämää, työikäisten tuottavuutta sekä terveys- ja hoitoalan järjestelmien kestävyyttä. Nopean diagnosoinnin teknologioiden alan ja uusien antibioottien innovaatioilla voidaan estää mikrobilääkeresistenssin kehitystä, ja niitä on edistettävä.
Tärkeimpiin terveyshaasteisiin vastaaminen edistää EU:n poliittisia tavoitteita ja strategioita, joista voidaan mainita erityisesti EU:n sosiaalisten oikeuksien pilari, EU:n digitaaliset sisämarkkinat, EU:n direktiivi rajatylittävästä terveydenhuollosta sekä eurooppalainen yhteinen terveys -toimintasuunnitelma mikrobilääkeresistenssin torjumiseksi. Lisäksi tällä edistetään asiaan liittyvien EU:n sääntelykehysten täytäntöönpanoa ja tuetaan EU:n sitoutumista Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelmaan ja muihin YK:n järjestöjen ja kansainvälisiin aloitteisiin, mukaan lukien Maailman terveysjärjestön (WHO) maailmanlaajuiset strategiat ja toimintasuunnitelmat.
Tärkeimpiin terveyshaasteisiin vastaaminen edistää EU:n poliittisia tavoitteita ja strategioita, joista voidaan mainita erityisesti EU:n sosiaalisten oikeuksien pilari, EU:n digitaaliset sisämarkkinat, EU:n direktiivi rajatylittävästä terveydenhuollosta sekä eurooppalainen yhteinen terveys -toimintasuunnitelma mikrobilääkeresistenssin torjumiseksi. Lisäksi tällä edistetään asiaan liittyvien EU:n sääntelykehysten täytäntöönpanoa ja tuetaan EU:n sitoutumista Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelmaan ja muihin YK:n järjestöjen ja kansainvälisiin aloitteisiin, mukaan lukien Maailman terveysjärjestön (WHO) maailmanlaajuiset strategiat ja toimintasuunnitelmat.
Korkean tason ryhmä eli terveysalan johtoryhmä tukee näiden tavoitteiden saavuttamista. Se varmistaa koordinaation muiden EU:n ja kansallisten tutkimusohjelmien kanssa sekä synergiat terveysklusterin ja Euroopan horisontti -ohjelman muiden osien kanssa, mukaan lukien missiot ja kumppanuudet. Se on tiedejohtoinen ja siihen kuuluu kaikkien sidosryhmien edustajia. Yhteiskunta, kansalaiset ja potilaat osallistuvat siihen aktiivisesti. Sen tehtävänä on tarjota ohjausta ja neuvontaa terveyttä koskevan työohjelman ja missioiden laatimisessa.
Toimet edistävät suoraan erityisesti seuraavia kestävän kehityksen tavoitteita: SDG 3 – Hyvää terveyttä ja hyvinvointia ihmisille ja SDG 13 – Ilmastotoimet.
Toimet edistävät suoraan erityisesti seuraavia kestävän kehityksen tavoitteita: SDG 3 – Hyvää terveyttä ja hyvinvointia ihmisille ja SDG 13 – Ilmastotoimet; sekä epäsuorasti kestävän kehityksen tavoitteita: SDG 1 – Ei köyhyyttä; SDG 5 – Sukupuolten tasa-arvo; SDG 6 – Puhdas vesi ja sanitaatio; SDG 10 – Eriarvoisuuden vähentäminen.
Tarkistus 36
Ehdotus päätökseksi
Liite I – osa II – 1 alakohta – 1.2 alakohta – 1.2.1 alakohta
1.2.1.  Terveyttä koko elinkaaren ajan
1.2.1.  Terveyttä koko elinkaaren ajan
Ihmisillä, jotka ovat haavoittuvassa elämänvaiheessa (syntymä, varhaislapsuus, lapsuus, murrosikä, raskaus, kypsä ja myöhäinen aikuisuus), mukaan lukien vammaiset tai loukkaantuneet, on erityisiä terveystarpeita, jotka edellyttävät parempaa ymmärtämistä ja yksilöllisiä ratkaisuja. Näin niihin liittyviä terveyseroja voidaan vähentää ja terveydenhuollon tuloksia parantaa aktiivisena ja terveenä ikääntymisen mahdollistamiseksi koko eliniän ajan. Erityisesti terve alku elämälle vähentää henkisten ja fyysisten sairauksien riskiä myöhemmissä elämänvaiheissa.
Ihmisillä, jotka ovat haavoittuvassa elämänvaiheessa (syntymä, varhaislapsuus, lapsuus, murrosikä, raskaus, kypsä ja myöhäinen aikuisuus), mukaan lukien vammaiset, erityistarpeiset tai loukkaantuneet, on erityisiä terveystarpeita, jotka edellyttävät parempaa ymmärtämistä ja yksilöllisiä ratkaisuja. Näin niihin liittyviä terveyseroja voidaan vähentää ja terveydenhuollon tuloksia parantaa aktiivisena ja terveenä ikääntymisen mahdollistamiseksi koko eliniän ajan. Erityisesti terve alku elämälle vähentää henkisten ja fyysisten sairauksien riskiä myöhemmissä elämänvaiheissa.
Päälinjat
Päälinjat
–  Varhainen kehitys ja ikääntyminen koko elinkaaren ajan;
–  Ikään liittyvät sairaudet ja ikääntyminen koko elinkaaren ajan;
–  Äidin, isän ja lasten terveys sekä vanhempien rooli;
–  Äidin, isän ja lasten terveys, lasten ja äitien eloonjääminen mukaan lukien, sekä vanhempien rooli;
–  Erityisesti lasten korkeaan kuolleisuuteen ja pitkän aikavälin sairastuvuuteen liittyvät terveystarpeet ja pitkän aikavälin seuraukset;
–  Nuorten terveydenhuoltotarpeet;
–  Nuorten terveydenhuoltotarpeet, psyykkinen hyvinvointi mukaan lukien;
–  Vammaisuuden ja vammojen terveysvaikutukset;
–  Vammojen etiologia sekä vammaisuuden ja vammojen terveysvaikutukset;
–  Itsenäinen ja aktiivinen elämä vanhuksille ja/tai vammaisille;
–  Itsenäinen ja aktiivinen elämä vanhuksille ja/tai vammaisille;
–  Terveyskasvatus ja digitaalinen terveysosaaminen.
–  Terveyskasvatus ja digitaalinen terveysosaaminen;
–  Ikääntyneiden tai vaurioituneiden elinten ja kudosten uusiutuminen;
–  Angiogeneesi, arteriaalinen patologia, myokardiaalinen iskemia sekä sydämen rakenteellinen patologia ja biomarkkerit sekä sydän- ja verisuonisairauksien genetiikka;
–  Kroonisten sairauksien hoito.
Tarkistukset 37, 276 ja 277
Ehdotus päätökseksi
Liite I – osa II – 1 alakohta – 1.2 alakohta – 1.2.2 alakohta
2.2.1.  Terveyteen vaikuttavat ympäristölliset ja sosiaaliset tekijät
1.2.2.  Terveyteen vaikuttavat ympäristölliset ja sosiaaliset tekijät
Kun ihmisten jokapäiväiseen elämään ja työelämään liittyvät sosiaalisen, taloudellisen ja fyysisen ympäristön määrittämät terveyttä edistävät tekijät ja riskitekijät tunnetaan paremmin (myös digitalisaation, saastumisen, ilmastonmuutoksen ja muiden ympäristöongelmien terveysvaikutukset), on helpompi tunnistaa ja lieventää terveysriskejä ja -uhkia, vähentää kemikaaleille ja ympäristön pilaantumiselle altistumisesta johtuvia kuolemia ja sairauksia, tukea ympäristöystävällisiä, terveellisiä, elinvoimaisia ja kestäviä elin- ja työympäristöjä, edistää terveitä elämäntapoja ja kulutuskäyttäytymistä sekä kehittää oikeudenmukaista, osallistavaa ja luotettavaa yhteiskuntaa.
Kun ihmisten jokapäiväiseen elämään ja työelämään liittyvät sosiaalisen, taloudellisen ja fyysisen ympäristön määrittämät terveyttä edistävät tekijät ja riskitekijät tunnetaan paremmin (myös digitalisaation, saastumisen, nopean kaupungistumisen, ilmastonmuutoksen ja muiden kansallisten ja ylikansallisten ympäristöongelmien terveysvaikutukset), on helpompi tunnistaa, ehkäistä ja lieventää terveysriskejä ja -uhkia, tunnistaa ja vähentää kemikaaleille ja ympäristön pilaantumiselle altistumisesta johtuvia kuolemia ja sairauksia, tukea turvallisia, ympäristöystävällisiä, terveellisiä, elinvoimaisia ja kestäviä elin- ja työympäristöjä, edistää terveitä elämäntapoja ja kulutuskäyttäytymistä sekä kehittää oikeudenmukaista, osallistavaa ja luotettavaa yhteiskuntaa.
Päälinjat
Päälinjat
–  Teknologiat, joita käytetään kemikaalien, epäpuhtauksien ja muiden stressitekijöiden aiheuttamien vaarojen, altistumisten ja terveysvaikutusten arvioimiseen, mukaan luettuina ilmastoon ja ympäristöön liittyvät stressitekijät sekä useiden stressitekijöiden yhteisvaikutukset;
–  Turvalliset ja tehokkaat teknologiat ja menetelmät, joita käytetään kemikaalien, epäpuhtauksien ja muiden stressitekijöiden aiheuttamien vaarojen, altistumisten ja terveysvaikutusten arvioimiseen, mukaan luettuina ilmastoon ja ympäristöön liittyvät stressitekijät sekä useiden stressitekijöiden yhteisvaikutukset;
–  Ympäristöön, ammattiin, yhteiskuntaan ja käyttäytymiseen liittyvät tekijät, jotka vaikuttavat ihmisten fyysiseen ja henkiseen terveyteen ja hyvinvointiin ja näiden tekijöiden vuorovaikutus erityisesti haavoittuvien ja heikossa asemassa olevien ihmisten kannalta;
–  Ympäristöön, mukaan lukien rakennettuun ympäristöön (suunnittelu ja rakennus), ammattiin, talouteen, politiikkaan, yhteiskuntaan ja käyttäytymiseen liittyvät tekijät, jotka vaikuttavat ihmisten fyysiseen ja henkiseen terveyteen ja hyvinvointiin ja näiden tekijöiden vuorovaikutus erityisesti haavoittuvien ja heikossa asemassa olevien ihmisten, myös vammaisten, kannalta;
–  Riskien arviointi, hallinta ja viestintä, joita tukevat parannetut välineet näyttöön perustuvien päätösten tekemiseksi, mukaan lukien vaihtoehdot eläinkokeille;
–  Riskien arviointi, hallinta ja viestintä, myös tiedon jakaminen, joita tukevat parannetut välineet näyttöön perustuvien päätösten tekemiseksi, mukaan lukien vaihtoehdot eläinkokeille;
–  Kapasiteetti ja infrastruktuuri kaikki terveyteen vaikuttavat tekijät kattavien tietojen keräämiseen, jakamiseen ja yhdistämiseen, mukaan lukien altistuminen, terveys ja taudit EU:n ja kansainvälisellä tasolla;
–  Kapasiteetti ja infrastruktuuri kaikki terveyteen vaikuttavat tekijät kattavien tietojen keräämiseen, jakamiseen ja yhdistämiseen, mukaan lukien altistuminen, terveys ja taudit EU:n ja kansainvälisellä tasolla;
–  Terveyden edistäminen ja ensisijaiset ennaltaehkäisytoimet.
–  Terveyden edistäminen ja ensisijaiset ennaltaehkäisytoimet.
–  Tutkimus, joka kohdistuu toimenpiteisiin, joilla suunnitellaan, pannaan täytäntöön ja valvotaan kuntoutusta koko elinkaaren aikana.
–  Tutkimukset, jotka kohdistuvat toimenpiteisiin, joilla suunnitellaan ja pannaan täytäntöön varhaisia yksilöllisiä kuntoutusohjelmia (EIRP) lapsille, joilla on invalidisoivia sairauksia.
Tarkistus 38
Ehdotus päätökseksi
Liite I – osa II – 1 alakohta – 1.2 alakohta – 1.2.3 alakohta
3.2.1.  Ei-tarttuvat ja harvinaiset ​​taudit
1.2.3.  Ei-tarttuvat ja harvinaiset ​​taudit
Ei-tarttuvat taudit, harvinaiset taudit mukaan lukien, aiheuttavat vakavan haasteen terveydelle ja yhteiskunnalle. Niiden ennaltaehkäisyyn, hoitoon ja parantamiseen tarvitaan nykyistä tehokkaampia lähestymistapoja, mukaan lukien yksilölliset lääketieteelliset lähestymistavat.
Ei-tarttuvat taudit, harvinaiset taudit mukaan lukien, aiheuttavat vakavan haasteen terveydelle ja yhteiskunnalle. Niiden ennaltaehkäisyyn, diagnosointiin, hoitoon ja parantamiseen tarvitaan nykyistä tehokkaampia lähestymistapoja, mukaan lukien täsmälääketieteen lähestymistavat.
Päälinjat
Päälinjat
–  Diagnostiikka varhaisemman ja tarkemman diagnoosin ja potilaskohtaisen hoidon mahdollistamiseksi;
–  Diagnostiikka varhaisemman ja tarkemman diagnoosin ja oikea-aikaisen potilaskohtaisen hoidon mahdollistamiseksi;
–  Infrastruktuuri ja valmiudet genomihoidon edistymisen potentiaalin hyödyntämiseksi yleisissä kliinisissä käytännöissä;
–  Ennaltaehkäisy- ja seulontaohjelmat;
–  Ennaltaehkäisy- ja seulontaohjelmat;
–  Integroidut ratkaisut oman terveyden tarkkailuun, terveyden edistämiseen, tautien ennaltaehkäisyyn ja kroonisten tautien ja monisairauksien hallintaan;
–  Integroidut ratkaisut oman terveyden tarkkailuun, terveyden edistämiseen, tautien ennaltaehkäisyyn ja kroonisten tautien ja monisairauksien hallintaan;
–  Hoidot tai parannuskeinot, mukaan lukien sekä farmakologiset että ei-farmakologiset hoidot;
–  Turvalliset, tehokkaat ja helposti saatavilla olevat hoidot, parannuskeinot tai muut hoitostrategiat, mukaan lukien sekä farmakologiset että ei-farmakologiset hoidot;
–  Palliatiivinen hoito;
–  Palliatiivinen hoito;
–  Yhteistyö molekyyli-, rakenne- ja solubiologian tutkimuksessa, kokeellinen hoito, ihmisen syövän genetiikka, genomiikka ja ympäristöön liittyvät perustekijät;
–  Genomiikan raja-alueet, epidemiologia, bioinformatiikka, patologia ja täsmälääketieteen haasteet harvinaisissa sairauksissa, neurodegeneratiivisissa sairauksissa ja onkologiassa;
–  Huomattavat täyttämättömät kliiniset tarpeet, kuten harvinaiset syövät, mukaan luettuina lasten syöpätaudit;
–  Toimien ja ratkaisujen suhteellisen tehon arviointi;
–  Toimien ja ratkaisujen suhteellisen tehon arviointi;
–  Toteuttamistutkimus terveydenhuollon toimien laajentamiseksi ja niiden käyttöönoton tukemiseksi terveydenhuoltoalan politiikoissa ja järjestelmissä.
–  Toteuttamistutkimus terveydenhuollon toimien laajentamiseksi ja niiden käyttöönoton tukemiseksi terveydenhuoltoalan politiikoissa ja järjestelmissä.
Tarkistus 39
Ehdotus päätökseksi
Liite I – osa II – 1 alakohta – 1.2 alakohta – 1.2.4 alakohta
4.2.1.  Tartuntataudit
1.2.4.  Tartuntataudit
Ihmisten suojeleminen rajat ylittäviltä terveysuhkilta ​on suuri kansanterveydellinen haaste, joka edellyttää tehokasta kansainvälistä yhteistyötä EU:n tasolla ja maailmanlaajuisesti. Tähän sisältyy tartuntatautien ennaltaehkäisy, valmius toimia, varhainen havaitseminen, hoito ja parantaminen sekä lääkeresistenttien mikrobikantojen torjuminen ”yhteinen terveys” -lähestymistavan mukaisesti.
Ihmisten suojeleminen tartuntataudeilta ja rajat ylittäviltä terveysuhkilta ​on suuri kansanterveydellinen haaste, joka edellyttää tehokasta kansainvälistä yhteistyötä EU:n tasolla ja maailmanlaajuisesti. Tähän sisältyy tartuntatautien ennaltaehkäisy, valmius toimia, varhainen havaitseminen, hoito ja parantaminen sekä lääkeresistenttien mikrobikantojen torjuminen ”yhteinen terveys” -lähestymistavan mukaisesti. Mikrobilääkkeille resistenttien bakteerien, superbakteerit mukaan lukien, jatkuvalla leviämisellä on niinikään merkittäviä haitallisia vaikutuksia talouteen ja ympäristöön. Niiden kehittymisen ja leviämisen ehkäisy on myös yksi tämän toiminta-alan painopisteistä. Myös Maailman terveysjärjestö on laatinut luettelon laiminlyödyistä taudeista, joita koskevaan tutkimukseen ja innovointiin ei tehdä riittävästi yksityisiä investointeja vähäisten kaupallisten kannustimien vuoksi. Tällaisten köyhyyteen liittyvien ja laiminlyötyjen tautien torjumiseksi tarvitaan enemmän julkisia investointeja.
Päälinjat
Päälinjat
–  Tartuntatautien puhkeamisen tai torjuttujen tautien uudelleen puhkeamisen ja niiden leviämisen kiihdyttäjät, mukaan lukien tautien siirtyminen ihmisiin eläimistä (zoonoosit) tai muusta ympäristöstä (vesi, maa, kasvit, ruoka-aineet);
–  Tartuntatautien puhkeamisen tai torjuttujen tautien uudelleen puhkeamisen ja niiden leviämisen kiihdyttäjät, mukaan lukien tautien siirtyminen ihmisiin eläimistä (zoonoosit) tai muusta ympäristöstä (vesi, maa, kasvit, ruoka-aineet), sekä empiiristen ehkäisevien ratkaisujen täytäntöönpano siirtymisen minimoimiseksi;
–  Tartuntatautien ennakointi, varhainen havaitseminen ja seuranta, mukaan lukien mikrobilääkkeille vastustuskykyiset patogeenit, terveydenhoitoon liittyvät infektiot ja ympäristöön liittyvät tekijät;
–  Tartuntatautien ennakointi, varhainen havaitseminen ja seuranta, mukaan lukien mikrobilääkkeille vastustuskykyiset patogeenit, terveydenhoitoon liittyvät infektiot ja ympäristöön liittyvät tekijät;
–  Rokotteet, diagnostiikat, hoitomuodot ja parannuskeinot tartuntataudeille, mukaan lukien samanaikaisesti esiintyvät taudit ja infektiot;
–  Soveltuvat, turvalliset ja tehokkaat diagnostiikat, lääketieteelliset teknologiat, hoitomuodot ja rokotteet tartuntatautien ehkäisemiseksi ja estämiseksi, myös uusien rokotteiden tutkimus ja keksiminen, immunisaatioteknologian ja sääntelytieteen edistäminen;
–  Tehokkaat, yhteisöä osallistavat toimenpiteet ja strategiat terveyteen liittyviin hätätilanteisiin varautumiseen, reagointiin ja niiden jälkihoitoon;
–  Tehokkaat, yhteisöä osallistavat toimenpiteet ja strategiat terveyteen liittyviin hätätilanteisiin varautumiseen, reagointiin ja niiden jälkihoitoon;
–  Lääketieteellisten toimenpiteiden toteutuksen ja käyttöönoton esteet kliinisessä käytännössä ja terveydenhuoltojärjestelmässä;
–  Lääketieteellisten toimenpiteiden toteutuksen ja käyttöönoton esteet kliinisessä käytännössä ja terveydenhuoltojärjestelmässä;
–  Tartuntatautien rajat ylittävät näkökohdat ja erityiset haasteet alemman keskitulotason maissa (LMIC), esimerkiksi trooppiset taudit.
–  Tartuntatautien rajat ylittävät näkökohdat ja erityiset haasteet alhaisen ja keskitulotason maissa (LMIC), esimerkiksi laiminlyödyt trooppiset taudit, AIDS, tuberkuloosi ja malaria. Uusien hoitomenetelmien kehittäminen tartuntatauteihin mikrobilääkeresistenssin torjumiseksi.
Tarkistus 40
Ehdotus päätökseksi
Liite I – osa II – 1 alakohta – 1.2 alakohta – 1.2.5 alakohta
5.2.1.  Terveys- ja hoitoalan työkalut, teknologiat ja digitaaliset ratkaisut
1.2.5.  Terveys- ja hoitoalan työkalut, teknologiat ja digitaaliset ratkaisut
Terveysteknologiat ja -välineet ovat kansanterveydelle välttämättömiä. Ne ovat olleet hyvin merkityksellisiä parannuksissa, joita ihmisten elämän, terveydenhuollon ja hoidon laadun osalta on saavutettu EU:ssa. Siksi keskeisenä strategisena haasteena on suunnitella, kehittää, toimittaa ja toteuttaa sopivia, luotettavia, turvallisia ja kustannustehokkaita työkaluja ja teknologioita terveys- ja hoitoalan tarpeisiin siten, että samalla otetaan asianmukaisesti huomioon vammaisten tarpeet ja ikääntyvä yhteiskunta. Näihin kuuluvat muun muassa tekoäly ja muut digitaaliset teknologiat, jotka tarjoavat merkittäviä parannuksia nykyisiin verrattuna ja edistävät kilpailukykyistä ja kestävää terveysalan teollisuutta, joka luo korkean lisäarvon työpaikkoja. Euroopan terveysalan teollisuus on yksi kriittisistä talouden aloista EU:ssa. Sen osuus bruttokansantuotteesta on 3 prosenttia, ja alalla työskentelee 1,5 miljoonaa ihmistä.
Terveysteknologiat ja -välineet ovat kansanterveydelle välttämättömiä. Ne ovat olleet hyvin merkityksellisiä parannuksissa, joita ihmisten elämän, terveydenhuollon ja hoidon laadun osalta on saavutettu EU:ssa. Siksi keskeisenä strategisena haasteena on suunnitella, kehittää, toimittaa ja toteuttaa sopivia, luotettavia, turvallisia ja kustannustehokkaita työkaluja ja teknologioita terveys- ja hoitoalan tarpeisiin siten, että samalla otetaan asianmukaisesti huomioon vammaisten tarpeet ja ikääntyvä yhteiskunta. Näihin kuuluvat muun muassa keskeiset kehitystä vauhdittavat teknologiat, tekoäly, robotiikka, massadata, kvanttiteknologia ja muut digitaaliset välineet ja teknologiat, jotka tarjoavat merkittäviä parannuksia nykyisiin verrattuna ja edistävät kilpailukykyistä ja kestävää terveysalan teollisuutta, joka luo korkean lisäarvon työpaikkoja. Euroopan terveysalan teollisuus on yksi kriittisistä talouden aloista EU:ssa. Sen osuus bruttokansantuotteesta on 3 prosenttia, ja alalla työskentelee 1,5 miljoonaa ihmistä.
Päälinjat
Päälinjat
–  Työkalut ja teknologiat koko terveysalalla sovellettavia sovelluksia varten ja mahdolliset lääketieteelliset indikaatiot (myös toimintahäiriöt);
–  Työkalut ja teknologiat koko terveysalalla, terveysalan teknologioiden tuotanto mukaan lukien, sovellettavia sovelluksia varten ja mahdolliset lääketieteelliset indikaatiot (myös toimintahäiriöt);
–  Tekoäly ja robotiikka terveysteknologiaa ja -välineitä varten;
–  Integroidut työkalut, teknologiat ja digitaaliset ratkaisut terveydenhoitoon (myös mobiili- ja etäterveydenhoito);
–  Integroidut työkalut, teknologiat ja digitaaliset ratkaisut terveydenhoitoon (myös mobiili- ja etäterveydenhoito);
–  Yksilölliset digitaaliset terveysalan toimintamallit, jotka perustuvat digitaalisiin kaksosiin, täsmälliset datavetoiset tietokonemallit ihmiskehon keskeisistä biologisista prosesseista henkilöä kohden parhaan hoidon määrittelyn mahdollistamiseksi, ennaltaehkäisevä terveydenhoito ja ylläpitotoimenpiteet;
–  Terveys- ja hoitoalan teknologioiden ja -välineiden pilotointi, laajamittainen käyttöönotto, optimointi ja innovaatioiden hankinta käytännön ympäristössä (myös kliiniset tutkimukset ja toteutustutkimus);
–  Terveys- ja hoitoalan teknologioiden ja -välineiden pilotointi, laajamittainen käyttöönotto, optimointi ja innovaatioiden hankinta käytännön ympäristössä (myös kliiniset tutkimukset ja toteutustutkimus);
–  Innovatiiviset prosessit ja palvelut terveys- ja hoitoalalla käytettävien välineiden ja teknologioiden kehittämiseen, valmistukseen ja nopeaan toimittamiseen;
–  Innovatiiviset prosessit ja palvelut hoitovälineiden, teknologioiden, lääkkeiden ja rokotteiden kehittämiseen, valmistukseen ja nopeaan toimittamiseen;
–  Terveys- ja hoitoalalla käytettävien välineiden ja teknologioiden turvallisuus, tehokkuus ja laatu sekä niiden eettisoikeudelliset ja sosiaaliset vaikutukset;
–  Terveys- ja hoitoalalla käytettävien välineiden ja teknologioiden turvallisuus, tehokkuus ja laatu sekä niiden eettisoikeudelliset ja sosiaaliset vaikutukset;
–  Terveydenhuollon teknologioiden ja työkalujen sääntelytiede.
–  Terveydenhuollon teknologioiden ja työkalujen sääntelytiede.
–  Välineet, teknologiat ja digitaaliset ratkaisut lääketieteellisten päätösten turvallisuuden lisäämiseksi.
Tarkistus 41
Ehdotus päätökseksi
Liite I – osa II – 1 alakohta – 1.2 alakohta – 1.2.6 alakohta
1.2.6.  Terveydenhuoltojärjestelmät
1.2.6.  Terveydenhuoltojärjestelmät
Terveydenhuoltojärjestelmät ovat EU:n sosiaalijärjestelmien keskeinen voimavara. Vuonna 2017 terveydenhuoltojärjestelmissä työskenteli terveydenhuolto- ja sosiaalialalla 24 miljoonaa työntekijää. Ensisijaisena tavoitteena on varmistaa terveydenhuoltojärjestelmien saatavuus, kustannustehokkuus, häiriönsietokyky, kestävyys ja luotettavuus sekä eriarvoisuuden vähentäminen muun muassa hyödyntämällä tietoon perustuvien ja digitaalisten innovaatioiden koko potentiaali terveyden ja ihmisläheisen hoidon kehittämiseksi avoimien eurooppalaisten tietoinfrastruktuurien pohjalta. Tämä edistää terveys- ja hoitoalan digitalisaatiokehitystä.
Terveydenhuoltojärjestelmät ovat EU:n sosiaalijärjestelmien keskeinen voimavara. Vuonna 2017 terveydenhuoltojärjestelmissä työskenteli terveydenhuolto- ja sosiaalialalla 24 miljoonaa työntekijää. Ensisijaisena tavoitteena on varmistaa terveydenhuoltojärjestelmien saatavuus, kustannustehokkuus, häiriönsietokyky, kestävyys ja luotettavuus sekä eriarvoisuuden vähentäminen muun muassa hyödyntämällä tietoon perustuvien ja digitaalisten innovaatioiden koko potentiaali terveyden ja ihmisläheisen hoidon kehittämiseksi avoimien eurooppalaisten tietoinfrastruktuurien pohjalta. Tämä edistää terveys- ja hoitoalan digitalisaatiokehitystä. Tulevan infrastruktuurin olisi perustuttava suojattuun säilytykseen, kuten 5G:n käyttöönottoon, esineiden internetin kehittämisedellytyksiin sekä terveydenhuollon suurteholaskentakeskuksiin.
Päälinjat
Päälinjat
–  Kansanterveysjärjestelmien ja -politiikkojen uudistukset Euroopassa ja sen ulkopuolella;
–  Kansanterveysjärjestelmien ja -politiikkojen uudistukset Euroopassa ja sen ulkopuolella;
–  Uudet mallit ja lähestymistavat terveydenhuoltoon ja -hoitoon ja niiden siirrettävyys tai mukautettavuus maasta/alueelta toiseen;
–  Uudet mallit ja lähestymistavat terveydenhuoltoon ja -hoitoon ja niiden siirrettävyys tai mukautettavuus maasta/alueelta toiseen;
–  Terveysteknologian arvioinnin parantaminen;
–  Terveysteknologian arvioinnin parantaminen;
–  Terveyden eriarvoisuuden kehitys ja tehokas toimintapoliittinen vastine;
–  Terveyden eriarvoisuuden kehitys ja tehokas toimintapoliittinen vastine;
–  Tuleva terveysalan työvoima ja sen tarpeet;
–  Tuleva terveysalan työvoima ja sen tarpeet;
–  Terveydenhuollon ammattilaisten erityiskoulutusjärjestelmien kehittäminen sekä teknisen taitotiedon ja sellaisten uusien työtapojen opettaminen ja kehittäminen, jotka vastaavat sähköisen terveydenhuollon innovointia;
–  Oikea-aikaisen terveystiedon ja terveysdatan käytön parantaminen, mukaan lukien sähköiset potilaskertomukset, ottaen asianmukaisesti huomioon turvallisuus, tietosuoja, yhteentoimivuus, standardit, vertailukelpoisuus ja eheys;
–  Terveystiedon oikea-aikaisuuden ja laadun sekä terveysdatan tehokkaaseen keruuseen ja käyttöön tarvittavan infrastruktuurin parantaminen, mukaan lukien sähköiset potilaskertomukset, ottaen asianmukaisesti huomioon turvallisuus, tietosuoja, yhteentoimivuus, standardit, vertailukelpoisuus ja eheys; Terveystieto ja terveysdatan käyttö, mukaan lukien sähköiset potilaskertomukset, ottaen asianmukaisesti huomioon turvallisuus, luottamuksellisuus, tietosuoja, yhteentoimivuus, standardit, vertailukelpoisuus ja eheys;
–  Terveysjärjestelmien häiriönsietokyky kriiseissä ja läpimurtoinnovaatioiden käyttöönotossa;
–  Terveysjärjestelmien häiriönsietokyky kriiseissä ja läpimurtoinnovaatioiden käyttöönotossa;
–  Ratkaisuja kansalaisten ja potilaiden vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseen, oman terveyden tarkkailuun ja terveydenhuollon ja sosiaalialan ammattilaisten väliseen vuorovaikutukseen, integroidumman hoidon ja käyttäjäkeskeisen lähestymistavan edistämiseksi;
–  Ratkaisuja kansalaisten ja potilaiden vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseen, oman terveyden tarkkailuun ja terveydenhuollon ja sosiaalialan ammattilaisten väliseen vuorovaikutukseen, integroidumman hoidon ja käyttäjäkeskeisen lähestymistavan edistämiseksi;
–  Terveydenhuoltojärjestelmien tutkimuksesta saadut tiedot, tietämys, osaaminen ja parhaat käytännöt EU:n tasolla ja maailmanlaajuisesti.
–  Terveydenhuoltojärjestelmien tutkimuksesta saadut tiedot, tietämys, osaaminen ja parhaat käytännöt EU:n tasolla ja maailmanlaajuisesti.
Tarkistus 42
Ehdotus päätökseksi
Liite I – osa II – 2 alakohta – johdantokappale
2.  ”OSALLISUUTTA EDISTÄVÄ JA TURVALLINEN YHTEISKUNTA” -KLUSTERI
2.  ”OSALLISUUTTA EDISTÄVÄ JA LUOVA YHTEISKUNTA” -KLUSTERI
Tarkistus 43
Ehdotus päätökseksi
Liite I – osa II – 2 alakohta – 2.1 alakohta
2.1.  Periaatteet
2.1.  Periaatteet
EU yhdistää ainutlaatuisella tavalla talouskasvun ja sosiaalipolitiikan: sosiaalinen osallisuus on korkea ja yhteisiin arvoihin kuuluvat demokratia, ihmisoikeudet, sukupuolten tasa-arvo ja moninaisuuden tuoma rikkaus. Tämä malli kehittyy jatkuvasti, ja sen on vastattava – muiden haasteiden lisäksi – globalisaation ja teknologisten uudistusten tuomiin haasteisiin. Euroopan on myös vastattava jatkuviin turvallisuusuhkiin liittyviin haasteisiin. Terrori-iskut ja radikalisoituminen sekä kyberhyökkäykset ja hybridiuhkat aiheuttavat merkittäviä turvallisuusongelmia ja erityistä rasitusta yhteiskunnille.
EU yhdistää ainutlaatuisella tavalla hyvinvoinnin, talouskasvun ja kestävän kehityksen sekä sosiaalipolitiikan: sosiaalinen osallisuus on korkea ja yhteisiin arvoihin kuuluvat demokratia, ihmisoikeudet, sukupuolten tasa-arvo ja moninaisuuden tuoma rikkaus. Tämä malli kehittyy jatkuvasti, ja sen on vastattava – muiden haasteiden lisäksi – digitalisaation, globalisaation ja teknologisen kehityksen tuomiin haasteisiin.
EU:n on edistettävä osallistavan ja kestävän kasvun mallia niin, että samalla hyödynnetään teknologisen kehityksen edut, lisätään luottamusta demokraattisen hallinnon innovaatioihin ja edistetään niitä, torjutaan epätasa-arvoa, työttömyyttä, syrjäytymistä, syrjintää ja radikalisoitumista sekä taataan ihmisoikeudet, edistetään kulttuurista monimuotoisuutta ja eurooppalaista kulttuuriperintöä ja lisätään kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia yhteiskunnallisten innovaatioiden avulla. Myös muuttoliikkeen hallinta ja maahanmuuttajien kotouttaminen ovat yhä ensisijaisia ​​kysymyksiä. Yhteiskuntatieteellisellä ja humanistisella tutkimuksella ja innovoinnilla on keskeinen rooli näihin haasteisiin vastaamisessa ja EU:n tavoitteiden saavuttamisessa.
EU:n on edistettävä osallistavan ja kestävän kasvun mallia niin, että samalla hyödynnetään teknologisen kehityksen edut, lisätään luottamusta demokraattisen hallinnon innovaatioihin ja edistetään niitä, torjutaan epätasa-arvoa, työttömyyttä, syrjäytymistä, syrjintää ja radikalisoitumista sekä taataan ihmisoikeudet, edistetään kulttuurista monimuotoisuutta ja eurooppalaista kulttuuriperintöä ja lisätään kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia yhteiskunnallisten innovaatioiden avulla. Myös muuttoliikkeen hallinta ja maahanmuuttajien kotouttaminen ovat yhä ensisijaisia ​​kysymyksiä.
Yhteiskuntatieteellisellä ja humanistisella sekä kulttuurialalla ja luovilla aloilla tehtävällä tutkimuksella ja innovoinnilla on keskeinen rooli näihin haasteisiin vastaamisessa ja EU:n tavoitteiden saavuttamisessa. Laajakirjoisuutensa, kokonsa ja nykyiseen digitalisaatioon kohdistuvan vaikutuksensa vuoksi kyseiset alat antavat huomattavan panoksen talouteen. Koska sosiaalisen ja teknologisen innovoinnin väliset yhteydet ovat monimutkaisia ja harvoin suoraviivaisia, tarvitaan lisää tutkimusta, myös monialaista ja monitieteistä tutkimusta, kaikkien innovointityyppien kehittämisestä samoin kuin toimien rahoittamista, jotta edistettäisiin sen tosiasiallista kehittymistä tulevaisuudessa.
Euroopan kansalaisia, valtioelimiä ja taloutta on suojeltava järjestäytyneen rikollisuuden aiheuttamilta jatkuvilta uhkilta, joihin kuuluvat muun muassa ampuma-ase-, huume- ja ihmiskauppa. Suojelun ja turvallisuuden vahvistaminen rajaturvallisuuden parantamisen avulla on myös keskeisessä asemassa. Kyberrikollisuus on kasvussa, ja siihen liittyvät riskit moninaistuvat talouden ja yhteiskunnan digitalisoinnin vanavedessä. Euroopan on jatkettava pyrkimyksiään parantaa kyberturvallisuutta, digitaalista tietosuojaa ja henkilötietosuojaa sekä torjuttava väärän ja haitallisen tiedon levittämistä demokraattisen ja taloudellisen vakauden turvaamiseksi. Lopuksi tarvitaan lisäponnisteluja, jotta ilmastonmuutoksen myötä voimistuvien äärimmäisten sääilmiöiden vaikutusta ihmisten elämään ja toimeentuloon voidaan vähentää. Näitä ovat esimerkiksi tulvat, myrskyt tai metsäpaloja synnyttävä kuivuus, maaperän köyhtyminen ja muut luonnonkatastrofit kuten maanjäristykset. Luonnon tai ihmisen aiheuttamat katastrofit voivat vaarantaa merkittävät yhteiskunnalliset toiminnot, kuten terveydenhuollon, energiahuollon ja hallinnon.
Haasteiden laajuus, monimutkaisuus ja rajat ylittävä luonne edellyttävät monitasoisia EU:n toimia. Tällaisten kriittisten sosiaalisten, poliittisten, kulttuuristen ja taloudellisten kysymysten sekä turvallisuushaasteiden käsitteleminen vain kansallisella tasolla sisältää riskin resurssien tehottomasta käytöstä, hajanaisista lähestymistavoista sekä tietämykseen ja valmiuksiin sovellettavista erilaisista tasovaatimuksista.
Turvallisuustutkimus on osa laajempia kattavia EU:n toimia turvallisuusuhkiin vastaamiseksi. Se edesauttaa valmiuksien kehittämisprosessia mahdollistamalla sen, että tulevaisuudessa on saatavilla teknologioita ja sovelluksia, joilla poliittisten päätöksentekijöiden ja alan toimijoiden tunnistamat puutteet valmiuksissa voidaan korjata. Jo nyt EU:n puiteohjelman kautta myönnetyn tutkimusrahoituksen osuus on noin 50 prosenttia turvallisuutta koskevan tutkimuksen julkisesta rahoituksesta EU:ssa. Käytettävissä olevia välineitä, kuten Euroopan avaruusohjelmaa (Galileo ja EGNOS, Copernicus, avaruustilannetietoisuus ja valtiollinen satelliittiviestintä), hyödynnetään täysimääräisesti. Synergioita etsitään EU:n rahoittaman puolustustutkimuksen tukemilla toimilla ja rahoituksen päällekkäisyydet pyritään välttämään. Rajat ylittävä yhteistyö edistää EU:n itsenäisyyden pohjana olevien Euroopan yhtenäisten turvallisuusmarkkinoiden kehittämistä ja teollisuuden suorituskyvyn parantamista.
Tätä maailmanlaajuista haastetta koskeva tutkimus ja innovointi on yleisesti ottaen linjassa demokraattista muutosta koskevien komission painopisteiden kanssa, joita ovat työllisyys, kasvu ja investoinnit, oikeusasiat ja perusoikeudet, muuttoliike, syvempi ja oikeudenmukaisempi Euroopan rahaliitto sekä digitaaliset sisämarkkinat. Se vastaa Rooman agendan mukaista sitoumusta pyrkiä kohti ”sosiaalista Eurooppaa” ja ”unionia, joka säilyttää eurooppalaisen kulttuuriperinnön ja edistää kulttuurista monimuotoisuutta”. Tutkimus ja innovointi tukee myös Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria ja turvallista, järjestäytynyttä ja sääntöjenmukaista muuttoliikettä koskevaa Global Compact -aloitetta. Turvallisuustutkimus vastaa Rooman agendan sitoumusta pyrkiä kohti ”turvallista ja vakaata Eurooppaa” toimivan ja todellisen turvallisuusunionin edistämiseksi. Toimia oikeussuojan saatavuuden, uhrien oikeuksien, sukupuolten tasa-arvon, syrjimättömyyden, tietosuojan ja Euroopan kansalaisuuden edistämisen aloilla tukevan oikeusalan sekä oikeus- ja arvo-ohjelman kanssa pyritään löytämään synergioita.
Tätä maailmanlaajuista haastetta koskeva tutkimus ja innovointi on yleisesti ottaen linjassa demokraattista muutosta koskevien komission painopisteiden kanssa, joita ovat työllisyys, kasvu ja investoinnit, oikeusasiat ja perusoikeudet, muuttoliike, syvempi ja oikeudenmukaisempi Euroopan rahaliitto sekä digitaaliset sisämarkkinat. Se vastaa Rooman agendan mukaista sitoumusta pyrkiä kohti ”sosiaalista Eurooppaa” ja ”unionia, joka säilyttää eurooppalaisen kulttuuriperinnön ja edistää kulttuurista monimuotoisuutta”. Tutkimus ja innovointi tukee myös Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria.
Toimet edistävät suoraan erityisesti seuraavia kestävän kehityksen tavoitteita: SDG 1 – Köyhyyden poistaminen; SDG 4 – Laadukas koulutus; SDG – Ihmisarvoinen työ ja talouskasvu; SDG 9 – Teollisuus, innovointi ja infrastruktuuri; SDG 10 – Eriarvoisuuden vähentäminen; SDG 11 – Kestävät kaupungit ja yhteisöt; SDG 16 – Rauha, oikeus ja vahvat instituutiot.
Toimet edistävät suoraan erityisesti seuraavia kestävän kehityksen tavoitteita: SDG 1 – Köyhyyden poistaminen; SDG 4 – Laadukas koulutus; SDG 5 – Sukupuolten tasa-arvo; SDG 8 – Ihmisarvoinen työ ja talouskasvu; SDG 9 – Teollisuus, innovointi ja infrastruktuuri; SDG 10 – Eriarvoisuuden vähentäminen; SDG 11 – Kestävät kaupungit ja yhteisöt; SDG 12 – Vastuullinen kulutus ja tuotanto; SDG 16 – Rauha, oikeus ja vahvat instituutiot; SDG 17 – Kumppanuus tavoitteiden saavuttamiseksi.
Tarkistus 44
Ehdotus päätökseksi
Liite I – osa II – 2 alakohta – 2.1 alakohta – 2.2.1 alakohta – 2 kohta
Päälinjat
Päälinjat
–  Demokratioiden historia, kehitys ja tehokkuus eri tasoilla ja eri muodoissa, digitointiin liittyvät näkökohdat ja sosiaalisissa verkostoissa käytävän viestinnän vaikutukset sekä koulutus- ja nuorisopolitiikan merkitys demokraattisen kansalaisuuden kulmakivenä;
–  Demokratioiden historia, kehitys ja tehokkuus eri tasoilla ja eri muodoissa, kuten kulttuurienvälistä vuoropuhelua koskevat liikkeet, kansakuntien välinen yhteistyö ja uskontojen välinen rauha, digitointiin liittyvät näkökohdat, mukaan lukien tiedotusvälineet ja digitaalinen lukutaito, ja sosiaalisissa verkostoissa käytävän viestinnän vaikutukset sekä koulutus- ja nuorisopolitiikan sekä kulttuurisen osallistumisen merkitys demokraattisen kansalaisuuden kulmakivenä;
–  Innovatiiviset lähestymistavat, joilla tuetaan demokraattisen hallintotavan avoimuutta, reagointikykyä, vastuuvelvollisuutta, tehokkuutta ja legitiimiyttä, samalla kun perusoikeuksia ja oikeusvaltioperiaatetta kunnioitetaan täysimääräisesti;
–  Innovatiiviset lähestymistavat, joilla tuetaan demokraattisen hallintotavan avoimuutta, reagointikykyä, vastuuvelvollisuutta, tehokkuutta ja legitiimiyttä, mukaan lukien korruption torjunta, samalla kun perus- ja ihmisoikeuksia ja oikeusvaltioperiaatetta kunnioitetaan täysimääräisesti;
–  Teknologian vaikutus yksilöiden elämäntapoihin ja käyttäytymiseen;
–  Strategiat populismin, ääriliikkeiden, radikalisoitumisen ja terrorismin torjumiseksi sekä tyytymättömien ja syrjäytyneiden kansalaisten osallistaminen;
–  Strategiat populismin, ääriliikkeiden, radikalisoitumisen, syrjinnän, vihapuheen ja terrorismin torjumiseksi sekä tyytymättömien, haavoittuvien ja syrjäytyneiden kansalaisten aktiivinen osallistaminen ja voimaannuttaminen;
–  Uudet lähestymistavat muuttoliikkeen ja muukalaisvastaisuuden välisen yhteyden sekä muuttoliikkeen syiden tarkastelemiseksi;
–  Journalististen standardien ja käyttäjien tuottaman sisällön roolin parempi ymmärtäminen tiiviisti verkottuneessa yhteiskunnassa ja disinformaation torjumiseen käytettävien välineiden kehittäminen;
–  Journalististen standardien ja käyttäjien tuottaman sisällön roolin parempi ymmärtäminen tiiviisti verkottuneessa yhteiskunnassa ja disinformaation torjumiseen käytettävien välineiden kehittäminen;
–  Monikulttuurisen kansalaisuuden ja identiteettien rooli suhteessa demokraattiseen kansalaisuuteen ja poliittiseen sitoutumiseen;
–  Monikulttuurisen kansalaisuuden ja identiteettien rooli suhteessa demokraattiseen kansalaisuuteen ja poliittiseen sitoutumiseen;
–  Teknologisten ja tieteellisten edistysaskelten, esimerkiksi massadatan, sähköisten sosiaalisten verkostojen ja tekoälyn, vaikutus demokratiaan;
–  Teknologisten ja tieteellisten edistysaskelten, esimerkiksi massadatan, sähköisten sosiaalisten verkostojen ja tekoälyn, vaikutus demokratiaan;
–  Neuvotteleva ja osallistava demokratia sekä aktiivinen ja osallistava kansalaisuus, digitaalinen ulottuvuus mukaan lukien;
–  Neuvotteleva ja osallistava demokratia sekä aktiivinen ja osallistava kansalaisuus, digitaalinen ulottuvuus mukaan lukien;
–  Taloudellisen ja sosiaalisen eriarvoisuuden vaikutus poliittiseen osallistumiseen ja demokratiaan ja sen osoittaminen, kuinka eriarvoistumisen pysäyttäminen ja kaikenlaisen syrjinnän (mm. sukupuoleen perustuva syrjintä) torjuminen voivat tukea demokratiaa.
–  Taloudellisen ja sosiaalisen eriarvoisuuden vaikutus poliittiseen osallistumiseen ja demokratiaan ja sen osoittaminen, kuinka eriarvoistumisen pysäyttäminen ja kaikenlaisen syrjinnän (mm. sukupuoleen perustuva syrjintä) torjuminen voivat tukea demokratiaa.
–  Uudet tiedediplomatiaa koskevat lähestymistavat.
Tarkistus 45
Ehdotus päätökseksi
Liite I – osa II – 2 alakohta – 2.1 alakohta – 2.2.2 alakohta – johdantokappale
2.2.2.  Kulttuuriperintö
2.2.2.  Kulttuuri ja luovuus
Tarkistus 46
Ehdotus päätökseksi
Liite I – osa II – 2 alakohta – 2.1 alakohta – 2.2.2 alakohta
2.2.2.  Kulttuuriperintö
2.2.2.  Kulttuuriperintö
Euroopan kulttuuriala ja luovat alat rakentavat sillan taiteen, kulttuurin, liike-elämän ja teknologian välille. Lisäksi kulttuurialalla ja luovilla aloilla on erityisesti digitalisaation alalla keskeinen asema Euroopan uudelleenteollistamisessa, ne ovat kasvun liikkeellepaneva voima ja niillä on strategiset mahdollisuudet saada aikaan innovatiivisia ulkoisvaikutuksia muille elinkeinoelämän aloille, kuten matkailuun, vähittäiskauppaan, mediaan ja digitaaliseen teknologiaan ja tekniikkaan. Euroopan horisontti -puiteohjelmassa luovuus ja suunnittelu ovat monialainen kysymys, joka integroidaan hankkeisiin kaikkialla ohjelmassa, jotta voidaan tukea uusia teknologioita, liiketoimintamalleja ja pätevyyksiä sekä muuntaa luovat ja monialaiset ratkaisut taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti arvokkaiksi tuloksiksi.
Elämämme rakentuu kulttuuriperinnön ympärille. Se on merkityksellinen yhteisöille, ryhmille ja yhteiskunnille ja lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta. Se on silta yhteiskuntiemme menneisyyden ja tulevaisuuden välillä. Se on paikallisia talouksia ylläpitävä voima ja ehtymätön inspiraation lähde luoville ja kulttuuripainotteisille toimialoille. Kulttuuriperinnön täyden potentiaalin käyttöönotto, säilyttäminen, suojeleminen ja kunnossapito, tulkinta ja hyödyntäminen ovat ratkaisevia haasteita nyt ja tulevaisuudessa. Kulttuuriperintö on taiteen, perinteisen käsityötaidon, kulttuurialan, yrittäjäpainotteisten ja luovien alojen keskeinen lähtökohta ja inspiraationlähde, ja nämä alat vauhdittavat kestävää talouskasvua, uusien työpaikkojen luomista ja ulkomaankauppaa.
Kulttuuriperintö on erottamaton osa kulttuurialaa ja luovia aloja. Kulttuuriperintö edustaa jälkiä ja ilmaisuja menneestä. Se antaa yhteisöille, ryhmille ja yhteiskunnille lisättyä merkitystä, jota ne käyttävät, ja lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta. Se on silta yhteiskuntiemme menneisyyden ja tulevaisuuden välillä. Se on paikallisia talouksia ylläpitävä voima ja ehtymätön inspiraation lähde kulttuurialalle ja luoville aloille. Kulttuuriperinnön täyden potentiaalin käyttöönotto, säilyttäminen, suojeleminen ja kunnossapito, tulkinta ja hyödyntäminen ovat ratkaisevia haasteita nyt ja tulevaisuudessa. Kulttuuriperintö on taiteen, perinteisen käsityötaidon, kulttuurialan, luovien ja yrittäjäpainotteisten alojen keskeinen lähtökohta ja inspiraationlähde, ja nämä alat vauhdittavat kestävää talouskasvua, uusien työpaikkojen luomista ja ulkomaankauppaa.
Päälinjat
Päälinjat
–  Kulttuuriperintöä koskevat opinnot ja tieteet, joissa käytetään uusinta teknologiaa ja digitaaliteknologiaa;
–  Kulttuuriperintöä koskevat opinnot ja tieteet, joissa käytetään uusinta teknologiaa ja digitaaliteknologiaa;
–  Kulttuuriperinnön saatavuus ja jakaminen käyttäen innovatiivisia malleja ja käyttötapoja sekä osallistavia hallintomalleja;
–  Kulttuuriperinnön ja siihen liittyvien tietojen saatavuus ja jakaminen käyttäen innovatiivisia malleja ja käyttötapoja sekä osallistavia hallintomalleja;
–  Kulttuuriperinnön yhdistäminen nouseviin luoviin aloihin;
–  Kulttuuriperinnön yhdistäminen nouseviin luoviin aloihin;
–  Kulttuuriperintöön liittyvät toimet kestävän kehityksen edistämisessä: kulttuurimaisemien säilyttäminen, suojeleminen ja elvyttäminen sekä EU:n rooli kulttuuriperintöön pohjaavien innovaatioiden ja kulttuurimatkailun laboratoriona;
–  Kulttuuriperintöön liittyvät toimet kestävän kehityksen edistämisessä: kulttuurimaisemien säilyttäminen, suojeleminen, kehittäminen ja elvyttäminen sekä EU:n rooli kulttuuriperintöön pohjaavien innovaatioiden ja kulttuurimatkailun laboratoriona;
–  Kulttuuriperinnön ja kielten säilyttäminen, suojeleminen, vaaliminen ja palauttaminen käyttämällä uusinta teknologiaa ja digitaaliteknologiaa;
–  Kulttuuriperinnön, kielten ja perinteisten taitojen ja ammattien säilyttäminen, suojeleminen, vaaliminen ja palauttaminen käyttämällä uusinta teknologiaa ja digitaaliteknologiaa;
–  Perinteiden, käyttäytymismallien, käsitysten ja uskomusten vaikutus arvoihin ja yhteenkuuluvuudentunteeseen.
–  Moniarvoisten ja monimuotoisten perinteiden, tapojen, käsitysten ja uskomusten merkitys arvoille yhteisöjen kehityksessä;
–  ”Eurooppalaisen kulttuuriperintöpilven” perustaminen: tutkimuksen ja innovoinnin yhteistyötila, jolla mahdollistetaan kulttuuriperinnön saavutettavuus uusien teknologioiden avulla sekä kannustetaan ja helpotetaan taitotiedon ja osaamisen välittämistä, tarjotaan mahdollisuus yksittäisten työryhmien ja hankerakenteiden perustamiseen sekä kaupallinen pilvipalvelujen vastapuoli Euroopan kulttuurin alalla. Ennen tätä on tehtävä vaikutustenarviointi.
Tarkistus 47
Ehdotus päätökseksi
Liite I – osa II – 2 alakohta – 2.1 alakohta – 2.2.3 alakohta
3.2.2.  Sosiaaliset ja taloudelliset muutokset
2.2.3.  Sosiaaliset, kulttuuriset ja taloudelliset muutokset
Eurooppalaiset yhteiskunnat ovat syvässä sosioekonomisessa muutostilassa, joka johtuu erityisesti globalisaatiosta ja teknologisista innovaatioista. Samaan aikaan tuloerot ovat kasvaneet useimmissa Euroopan maissa14. Tulevaisuutta ennakoivia suuntaviivoja tarvitaan, jotta voidaan edistää osallistavaa kasvua ja pysäyttää epätasa-arvon lisääntyminen, lisätä tuottavuutta (mukaan lukien sen mittaamisen kehittäminen) ja inhimillistä pääomaa, vastata maahanmuuton ja kotouttamisen haasteisiin sekä tukea sukupolvien välistä solidaarisuutta ja sosiaalista liikkuvuutta. Oikeudenmukaisemman ja vauraamman tulevaisuuden rakentamisessa tarvitaan koulutusjärjestelmiä.
Eurooppalaiset yhteiskunnat ovat syvässä sosioekonomisessa ja kulttuurisessa muutostilassa, joka johtuu erityisesti globalisaatiosta ja teknologisista innovaatioista. Samaan aikaan tuloerot ovat kasvaneet useimmissa Euroopan maissa14. Tulevaisuutta ennakoivia suuntaviivoja tarvitaan, jotta voidaan edistää osallistavaa kasvua ja pysäyttää epätasa-arvon lisääntyminen, lisätä tuottavuutta (mukaan lukien sen mittaamisen kehittäminen) ja inhimillistä pääomaa, parantaa kansalaisten elin- ja työoloja, vastata maahanmuuton ja kotouttamisen haasteisiin sekä tukea sukupolvien välistä solidaarisuutta ja sosiaalista liikkuvuutta sekä kulttuurista integraatiota. Oikeudenmukaisemman ja vauraamman tulevaisuuden rakentamisessa tarvitaan esteettömiä, osallistavia, innovatiivisia ja korkealaatuisia koulutusjärjestelmiä.
Päälinjat
Päälinjat
–  Tietopohja investointeja ja politiikkoja (erityisesti koulutusta), korkean lisäarvon osaamista, tuottavuutta, sosiaalista liikkuvuutta, kasvua, sosiaalisia innovaatioita ja työpaikkojen luomista koskevaa neuvontaa varten. Koulutuksen rooli eriarvoisuuden torjunnassa;
–  Tietopohja investointeja ja politiikkoja (erityisesti koulutusta), korkean lisäarvon osaamista, tuottavuutta, sosiaalista liikkuvuutta, kasvua, sosiaalisia innovaatioita ja työpaikkojen luomista koskevaa neuvontaa varten. Koulutuksen rooli eriarvoisuuden torjunnassa;
–  Monitieteinen tutkimus, jossa yhdistyvät teknologisen muutoksen taloudelliset, kulttuuriset ja sosiaaliset vaikutukset;
–  Sosiaalinen kestävyys, jossa otetaan BKT-indikaattorin lisäksi huomioon erityisesti uudet talous- ja liiketoimintamallit ja uudet rahoitusteknologiat;
–  Sosiaalinen kestävyys, jossa otetaan BKT-indikaattorin lisäksi huomioon erityisesti uudet talous- ja liiketoimintamallit, kuten yhteisötalous, ja uudet rahoitusteknologiat;
–  Tilastolliset ja muut taloudelliset välineet, jotta kasvua ja innovointia voitaisiin ymmärtää paremmin heikentyneen tuottavuuden yhteydessä;
–  Tilastolliset ja muut taloudelliset ja kvantitatiiviset välineet, jotta kasvua ja innovointia voitaisiin ymmärtää paremmin heikentyneen tuottavuuden yhteydessä;
–  Uudentyyppiset työt, työn rooli, työmarkkinoilla ja tuloissa nyky-yhteiskunnissa esiintyvät trendit ja muutokset sekä niiden vaikutukset tulonjakoon, syrjimättömyyteen ja sosiaaliseen osallisuuteen;
–  Uudentyyppiset työt, työn rooli, työmarkkinoilla ja tuloissa nyky-yhteiskunnissa esiintyvät trendit ja muutokset sekä niiden vaikutukset tulonjakoon, syrjimättömyyteen ja sosiaaliseen osallisuuteen;
–  Verotus- ja etuusjärjestelmät sekä sosiaaliturvaa ja sosiaalisia investointeja koskevat politiikat, joilla pyritään pysäyttämään epätasa-arvon lisääntyminen ja puuttumaan teknologian, väestönkehityksen ja monimuotoisuuden kielteisiin vaikutuksiin;
–  Verotus- ja etuusjärjestelmät sekä sosiaaliturvaa ja sosiaalisia investointeja sekä veroparatiiseja ja vero-oikeutta koskevat politiikat, joilla pyritään pysäyttämään epätasa-arvon lisääntyminen ja puuttumaan teknologian, väestönkehityksen ja monimuotoisuuden kielteisiin vaikutuksiin;
–  Strategiat väestörakenteen muutokseen vastaamiseksi, kaupungistuminen suhteessa poismuuttoon maaseutualueilta, sosioekonomisen syrjäytymisen torjuminen ja elämänlaadun parantaminen maaseutualueilla myös uusimman teknologian ja digitaalisten ratkaisujen avulla;
–  Ihmisten liikkuvuus maailmanlaajuisesti ja paikallisesti muuttoliikkeen hallinnan sekä maahanmuuttajien ja pakolaisten integroitumisen parantamiseksi; kansainvälisten sitoumusten ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen; laajempialainen, tehokkaampi pääsy korkealaatuiseen koulutukseen, harjoitteluun, tukipalveluihin, aktiiviseen ja osallistavaan kansalaisuuteen etenkin haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden osalta;
–  Ihmisten liikkuvuus maailmanlaajuisesti ja paikallisesti muuttoliikkeen hallinnan sekä maahanmuuttajien ja pakolaisten integroitumisen parantamiseksi; kansainvälisten sitoumusten ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen; laajempialainen, tehokkaampi pääsy korkealaatuiseen koulutukseen, harjoitteluun, tukipalveluihin, aktiiviseen ja osallistavaan kansalaisuuteen etenkin haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden osalta;
–  Koulutusjärjestelmät, joilla edistetään ja hyödynnetään parhaalla mahdollisella tavalla EU:ssa tapahtuvaa digitalisaatiokehitystä ja myös hallitaan maailmanlaajuisesta verkostoitumisesta ja teknologisista innovaatioista aiheutuvia riskejä, erityisesti internetiin liittyviä uusia riskejä, eettisiä kysymyksiä, sosioekonomista eriarvoisuutta ja markkinoiden perustavanlaatuisia muutoksia;
–  Koulutusjärjestelmät, joilla edistetään ja hyödynnetään parhaalla mahdollisella tavalla EU:ssa tapahtuvaa digitalisaatiokehitystä ja myös hallitaan maailmanlaajuisesta verkostoitumisesta ja teknologisista innovaatioista aiheutuvia riskejä, erityisesti internetiin liittyviä uusia riskejä, eettisiä kysymyksiä, sosioekonomista eriarvoisuutta ja markkinoiden perustavanlaatuisia muutoksia;
–  Julkisten viranomaisten nykyaikaistaminen vastaamaan kansalaisten odotuksia suhteessa palvelujen tarjoamiseen, läpinäkyvyyteen, saatavuuteen, avoimuuteen, vastuuvelvollisuuteen ja käyttäjäkeskeisyyteen.
–  Julkisten viranomaisten nykyaikaistaminen vastaamaan kansalaisten odotuksia ja tarpeita suhteessa palvelujen tarjoamiseen, läpinäkyvyyteen, saatavuuteen, avoimuuteen, vastuuvelvollisuuteen ja käyttäjäkeskeisyyteen;
–  Oikeusjärjestelmien tehokkuus ja oikeussuojan saatavuuden parantaminen oikeuslaitoksen riippumattomuuden ja oikeusvaltioperiaatteiden pohjalta oikeudenmukaisin, tehokkain ja avoimin menettelytavoin sekä siviili- että rikosoikeudellisissa asioissa.
–  Oikeusjärjestelmien tehokkuus ja oikeussuojan saatavuuden parantaminen oikeuslaitoksen riippumattomuuden ja oikeusvaltioperiaatteiden pohjalta oikeudenmukaisin, tehokkain, esteettömin ja avoimin menettelytavoin sekä siviili- että rikosoikeudellisissa asioissa.
–  Nykyisten ja uusien sukupuolten välisten erojen ja maailmanlaajuisiin muutoksiin liittyvien tarpeiden määrittely sekä innovatiivisten menetelmien kehittäminen sukupuolistereotypioiden ja sukupuolittumisen käsittelemiseksi.
__________________
__________________
14 OECD: Understanding The Socio-Economic Divide in Europe, 26. tammikuuta 2017.
14 OECD: Understanding The Socio-Economic Divide in Europe, 26. tammikuuta 2017.
Tarkistus 48
Ehdotus päätökseksi
Liite I – osa II – 2 alakohta – 2.1 alakohta – 2.2.4 alakohta
4.2.2.  Katastrofinkestävät yhteiskunnat
2.2.4.  Yhteiskuntatieteet ja humanistiset tieteet
Katastrofeilla on moninaisia niin ihmisestä kuin luonnosta johtuvia syitä. Niitä voivat olla terrori-iskut, ilmastosyyt tai muut ääri-ilmiöt (esimerkiksi merenpinnan noususta aiheutuvat), metsäpalot, lämpöaallot, tulvat, maanjäristykset, tsunamit ja tulivuorenpurkaukset, vesikriisit, avaruussään ilmiöt, teollisuus- ja liikennekatastrofit taikka kemialliset, biologiset, säteily- ja ydintapahtumat (CBRN) sekä niiden jälkitilanteista aiheutuvat vaarat. Tavoitteena on ehkäistä ja vähentää ihmishenkien menetyksiä, terveydelle ja ympäristölle aiheutuvia haittoja, katastrofien taloudellisia ja aineellisia vahinkoja, varmistaa elintarviketurva, parantaa katastrofiriskien ymmärtämistä ja vähentämistä sekä katastrofeista oppimista.
Yhteiskuntatieteiden ja humanististen tieteiden tutkimus sisällytetään kaikkiin Euroopan horisontti -ohjelman painopistealueisiin, mikä mahdollistaa erityisesti vankan tietopohjan tarjoamisen poliittiselle päätöksenteolle kansainvälisellä, unionin, kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla. Tämän sisällyttämisen lisäksi erityistä tukea annetaan seuraavilla päälinjoilla, mikä tukee myös päätöksentekoa.
Päälinjat
Päälinjat
–  Ensimmäisiin pelastustoimiin osallistuvien käyttöön tarkoitetut teknologiat ja valmiudet kriisi- ja katastrofitilanteissa;
–  Yhteiskunnan paremmat valmiudet hallita ja vähentää katastrofiriskiä, ​​myös luontoon perustuvien ratkaisujen avulla, lisäämällä ennaltaehkäisyä, varautumista ja reagointikykyä nykyisiin ja uusiin riskeihin vastaamiseksi;
–  Kaluston ja menettelyjen yhteentoimivuus rajatylittävän operatiivisen yhteistyön ja yhtenäisten EU:n markkinoiden toimivuuden helpottamiseksi.
–  Sosiaalisen, taloudellisen ja poliittisen osallisuuden analysointi ja kehittäminen sekä kulttuurien välinen dynamiikka Euroopassa ja kansainvälisten kumppanien kanssa;
–  Parempi ymmärtämys Euroopan yhteiskunnallisista muutoksista ja niiden vaikutuksista;
–  Sosiaalisen koheesion, maahanmuuton, kotoutumisen, demografisen muutoksen, ikääntymisen, vammaisuuden, koulutuksen, köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen eurooppalaisiin malleihin liittyvien merkittävien haasteiden tarkastelu;
–  Tuki tutkimukselle identiteetin ja eri yhteisöihin, alueisiin ja kansoihin kuulumisen ymmärtämiseksi.
Tarkistus 49
Ehdotus päätökseksi
Liite I – osa II – 2 alakohta – 2.1 alakohta – 2.2.5 alakohta
2.2.5.  Suojelu ja turvallisuus
Poistetaan.
Kansalaisia on tarpeen suojella rikollisesta toiminnasta syntyviltä turvallisuusuhkilta, muun muassa terroristien toiminnalta ja hybridiuhkilta, sekä vastata näihin. Ihmisiä, julkisia tiloja ja kriittistä infrastruktuuria on suojeltava sekä fyysisiltä (CBRN-E mukaan luettuna) että kyberhyökkäyksiltä. Terrorismia ja radikalisoitumista on torjuttava (mukaan lukien terrorististen ajatusten ja vakaumusten ymmärtäminen ja torjunta), vakavaa rikollisuutta estettävä ja torjuttava (mukaan lukien kyberrikollisuus ja järjestäytynyt rikollisuus), uhreja on tuettava, rikollisista lähteistä peräsin olevia rahavirtoja on jäljitettävä, lainvalvonnassa tarvittavien tietojen käyttöä on tuettava ja varmistettava henkilötietojen suoja lainvalvontatoimissa, EU:n rajaturvallisuutta ilma-, maa- ja merirajoilla muuttoliikkeen ja tavaravirtojen osalta on tuettava. Joustavuuden säilyttäminen on olennaisen tärkeää, jotta uusiin turvallisuushaasteisiin voidaan puuttua nopeasti.
Päälinjat
–  Innovatiivisia lähestymistapoja ja teknologioita turvallisuusalan toimijoille (mm. poliisivoimat, raja- ja rannikkovartiolaitos ja tullitoimipaikat), kansanterveysalan toimijoille, infrastruktuuria ylläpitäville toiminnanharjoittajille ja julkisten tilojen ylläpitäjille;
–  Rikollisuuden ja väkivaltaisen radikalisoitumisen inhimilliset ja sosiaaliset ulottuvuudet suhteessa niihin osallistuviin tai mahdollisesti osallistuviin sekä niistä kärsiviin tai mahdollisesti kärsiviin henkilöihin;
–  Kansalaisten, viranomaisten ja teollisuuden suhtautumistapa uusien turvallisuusriskien syntymisen ehkäisemiseen ja olemassa olevien riskien vähentämiseen, mukaan lukien tekoälyn kaltaisten uusien teknologioiden myötä syntyvät riskit;
–  Turvallisuuteen vaikuttavan disinformaation ja valeuutisoinnin torjunta;
–  Kaluston ja menettelyjen yhteentoimivuus rajatylittävän ja viranomaisten välisen operatiivisen yhteistyön ja yhtenäisten EU:n markkinoiden kehittämisen helpottamiseksi;
–  Henkilötietojen suojaaminen lainvalvontatoiminnassa ottaen erityisesti huomioon nopea teknologinen kehitys.
Tarkistus 50
Ehdotus päätökseksi
Liite I – osa II – 2 alakohta – 2.1 alakohta – 2.2.6 alakohta
2.2.6.  Kyberturvallisuus
Poistetaan.
Haitallinen toiminta tietoverkoissa uhkaa EU:n talouksien lisäksi myös demokratian, vapauksien ja arvojen toimivuutta. Kyberuhkat liittyvät usein rikolliseen, voiton tavoittelun motivoimaan toimintaan, mutta ne voivat olla myös poliittisia ja strategisia. Tulevaisuuden turvallisuus ja vauraus riippuvat siitä, kuinka kykyämme suojella EU:ta kyberuhkilta voidaan parantaa. Digitalisaatiokehitys vaatii kyberturvallisuuden huomattavaa parantamista, jotta voidaan suojata valtava määrä internetiin liitettäviä laitteita esineiden internetin odotetun laajenemisen myötä, mukaan lukien laitteet, jotka valvovat sähköverkkoja, autoja ja liikenneverkkoja, sairaaloita, rahavirtoja, julkisia laitoksia, tehtaita ja koteja. Euroopan on vahvistettava kykyään kestää kyberhyökkäyksiä ja luotava toimiva kyberpelote.
Päälinjat
–  Koko digitaalisen arvoketjun kattavat teknologiat (suojatuista komponenteista salaukseen ja itsekorjaaviin ohjelmistoihin ja verkkoihin);
–  Teknologiat, joilla ratkaistaan nykyiset kyberuhkat, ennakoidaan tulevia tarpeita ja ylläpidetään kilpailukykyistä teollisuutta;
–  Euroopan kyberturvallisuuden osaamisverkosto ja -keskus.
Tarkistus 51
Ehdotus päätökseksi
Liite I – osa II – 2 a alakohta (uusi)
2 a.  ”TURVALLINEN YHTEISKUNTA” -KLUSTERI
2 a.1  Perustelut
Muutosten ja maailmanlaajuisten riippuvuussuhteiden ja uhkien lisääntyessä tutkimus ja innovointi ovat erittäin tärkeitä Euroopan turvallisuuden varmistamiseksi.
Vaikka Euroopassa ei olekaan laajamittaisia sotilaallisia aggressioita, nyt on vastattava haasteisiin, jotka johtuvat uusista turvallisuusuhista. Erilaiset terrori-iskut ja väkivaltainen radikalisoituminen sekä kyberhyökkäykset ja hybridiuhat aiheuttavat merkittäviä turvallisuusongelmia ja erityistä rasitusta yhteiskunnille. EU:n on vastattava näihin haasteisiin ja varmistettava yleinen turvallisuus säilyttäen yksilönvapauden ja perusoikeudet.
Turvallisuustutkimus on osa EU:n laajempia ponnisteluja tähän ja muihin haasteisiin vastaamiseksi. Se edesauttaa valmiuksien kehittämisprosessia mahdollistamalla sen, että tulevaisuudessa on saatavilla teknologioita, ratkaisuja ja sovelluksia, joilla poliittisten päätöksentekijöiden ja loppukäyttäjien, erityisesti viranomaisen, tunnistamat puutteet voidaan korjata.
Tällainen tutkimus ja innovointi vastaavat Rooman agendan sitoumusta pyrkiä kohti ”turvallista ja vakaata Eurooppaa” turvallisuusunionin edistämiseksi. Toimia oikeussuojan saatavuuden, uhrien oikeuksien, sukupuolten tasa-arvon, syrjimättömyyden, tietosuojan ja Euroopan kansalaisuuden edistämisen aloilla tukevan oikeusalan sekä oikeus- ja arvo-ohjelman kanssa pyritään löytämään synergioita.
Käytettävissä olevia välineitä, kuten Euroopan avaruusohjelmaa (Galileo ja EGNOS, Copernicus, avaruustilannetietoisuus ja valtiollinen satelliittiviestintä), hyödynnetään täysimääräisesti.
Euroopan on jatkettava tutkimus- ja innovointitoimiaan, joilla parannetaan kyberturvallisuutta, digitaalista tietosuojaa ja henkilötietosuojaa sekä torjutaan väärän ja haitallisen tiedon levittämistä vaurauden sekä demokraattisen ja taloudellisen vakauden turvaamiseksi. Terrorismi, väkivaltainen radikalisoituminen, ideologisesti motivoitu väkivalta, kulttuuriesineiden laiton kauppa, kyberhyökkäykset, järjestäytynyt rikollisuus, veronkierto ja ympäristörikollisuus sekä katastrofit ovat esimerkkejä aloista, joita tässä klusterissa käsitellään.
Riskien ja uhkien ennakoimiseksi, estämiseksi ja hallitsemiseksi on tarpeen paitsi sitoutua tutkimukseen niin myös kehittää ja soveltaa innovatiivisia teknologioita, ratkaisuja, ennakointivälineitä ja osaamista, lisätä palveluntuottajien ja julkisten käyttäjien välistä yhteistyötä, etsiä ratkaisuja sekä estää ja torjua yksityisyyden suojan ja ihmisoikeuksien loukkaamista varmistaen samalla unionin kansalaisten yksilölliset oikeudet ja vapaus.
Täydentävyyden parantamiseksi tutkimuksen ja innovoinnin alalla yleisestä turvallisuudesta vastaavien viranomaisten tulee toteuttaa monen- ja kansainvälistä vaihtoa ja yhteistyötä. Yleisestä turvallisuudesta vastaavia viranomaisia on kannustettava osallistumaan EU tutkimus- ja innovointiponnistuksiin, jotta voidaan parantaa niiden yhteistyö- ja viestintävalmiuksia kaikilla asiaan kuuluvilla tasoilla, vaihtaa tietoja ja hyödyntää yhteisiä teknologiastandardeja, menettelyjä ja välineitä sekä uusimpia rikostutkimukseen liittyviä tieteellisiä tuloksia, koulutusta ja asiantuntijatiedon tarjoamaa tukea.
Myös hankintoja on kehitettävä prototyyppien tukemiseksi ja julkisten laitosten kehittämien innovatiivisten ratkaisujen testaamisen ja hankkimisen helpottamiseksi ennen niiden markkinoille tuloa.
<