Euroopan parlamentin päätöslauselma 13. joulukuuta 2018 suosituksista komissiolle kaupallisten riitojen nopeutetusta ratkaisemisesta (2018/2079(INL))

P8_TA(2018)0519 A8-0396/2018

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 225 artiklan,

–  ottaa huomioon SEUT-sopimuksen 67 artiklan 4 kohdan sekä 81 artiklan 2 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 19 artiklan 1 kohdan ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artiklan,

–  ottaa huomioon sisäasioiden pääosaston teettämän tutkimuksen kauppaoikeuden alan osaamisen kehittämisestä jäsenvaltioissa (”Building competence in commercial law in the Member States”),

–  ottaa huomioon vuoden 2018 EU:n oikeusalan tulostaulun,

–  ottaa huomioon Euroopan juridisen koulutusverkoston vuonna 2016 hyväksymät oikeusalan koulutuksen periaatteet(1),

–  ottaa huomioon yksityisoikeudellista yhteistyötä koskevan unionin säännöstön,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 46 ja 52 artiklan,

–  ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan mietinnön (A8-0396/2018),

A.  toteaa, että perusoikeuskirjan 47 artiklassa ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklassa vahvistettu oikeus kohtuullisen ajan kuluessa oikeudenmukaiseen ja julkiseen oikeudenkäyntiin on yksi oikeusvaltioperiaatteen ja demokratian kunnioittamisen perustavanlaatuisista takeista ja olennainen osa kaikkia siviilioikeudellisia menettelyjä;

B.  katsoo, että eurooppalaisen nopeutetun siviilioikeudellisen menettelyn käyttöönotto voisi edistää kansallisten menettelyjen uudistamista ja tasapuolisten toimintaedellytysten toteutumista yrityksille sekä lisätä talouskasvua tarjoamalla vaikuttavat ja tehokkaat oikeusjärjestelmät ja että se voisi samalla myös parantaa oikeussuojan saatavuutta unionissa sekä myötävaikuttaa unionin perusvapauksien takaamiseen;

C.  ottaa huomioon, että vuoden 2018 oikeusalan tulostaulu osoitti, että oikeusavun saatavuudella ja oikeudenkäyntimaksujen suuruudella on merkittävä vaikutus erityisesti vähävaraisten kansalaisten oikeussuojan saatavuuteen;

D.  ottaa huomioon, että oikeudellista yhteistyötä on edistetty, tuettu ja kannustettu useilla unionin johdettuun oikeuteen sisältyvillä menettelysäädöksillä, mukaan lukien vähäisiä vaatimuksia koskeva asetus, oikeusapudirektiivi, asetus todisteiden vastaanottamisesta sekä asiakirjojen tiedoksiantoa koskeva asetus;

E.  ottaa huomioon, että jäsenvaltioiden välisen oikeudellisen yhteistyön tavoitteina on muun muassa varmistaa, että oikeutta tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin ja oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin kunnioitetaan täysimääräisesti rajatylittävissä tapauksissa, taata tehokkaat ja sujuvat oikeudelliset menettelyt myös näissä tilanteissa ja vahvistaa keskinäistä luottamusta oikeusjärjestelmiin, mihin tuomioiden vastavuoroisen tunnustamisen edistäminen kaikkialla unionissa perustuu;

F.  ottaa huomioon, että monia siviilioikeuden alan prosessioikeuteen liittyviä seikkoja säännellään kansallisella tasolla, minkä vuoksi tämän alan prosessioikeus vaihtelee jäsenvaltioittain, mikä on toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen mukaista; katsoo, että nopeutettu menettely voisi johtaa menettelyjä koskevien järjestelmien lähentämiseen unionissa, mikä on tarpeen;

G.  katsoo, että on tarpeen lujittaa jäsenvaltioiden viranomaisten ja oikeuslaitosten välistä tehostettua yhteistyötä unionin tasolla, jotta voidaan poistaa mahdolliset esteet, jotka voivat aiheutua erilaisten oikeudellisten ja hallinnollisten järjestelmien yhteensopimattomuudesta;

H.  ottaa huomioon, että Bryssel I -asetuksessa säädetään tuomioistuimen toimivaltaa sekä tuomioiden tunnustamista ja täytäntöönpanoa rajatylittävissä asioissa siviili- ja kauppaoikeuden alalla koskevista perussäännöistä unionissa; ottaa huomioon, että vuodesta 2015 sovelletulla uudelleenlaaditulla versiolla (Bryssel I a -asetus) otettiin käyttöön joitakin keskeisiä mukautuksia rajatylittävien riitojen ratkaisemiseksi unionissa siten, että säästetään yritysten ja yksityishenkilöiden aikaa ja rahaa;

I.  ottaa huomioon, että Rooma I -asetuksessa vahvistetaan siviili- ja kauppaoikeudellisiin sopimusvelvoitteisiin sovellettavaa lakia koskevat säännöt;

J.  toteaa, että menettelysääntöjen olisi taattava sekä osapuolten oikeuksien suojeleminen että riitojen nopea ratkaiseminen;

K.  toteaa, että kaupallisten riitojen ratkaiseminen jäsenvaltioiden yleisissä tuomioistuimissa on pääsääntöisesti hidasta eikä vastaa kaupallisten riitojen osapuolten odotuksia, mitä tosiseikkaa korostaa eurooppalaisen vähäisiin vaatimuksiin sovellettavan menettelyn käyttöönotto, mikä on puolestaan johtanut kuluttajariitojen huomattavasti nopeampaan ratkaisemiseen; toteaa, että tieto- ja viestintätekniikan asianmukainen käyttö tuomioistuimissa nopeuttaa menettelyjä ja vähentää kustannuksia;

L.  katsoo, että kaupallisten riitojen hidas ratkaiseminen unionissa saattaisi johtaa siihen, että kaupalliset osapuolet alkavat etsiä vaihtoehtoista riidanratkaisua tai muualla kuin jäsenvaltioissa tapahtuvaa riidanratkaisua ja päättävät soveltaa sopimuksiin muun kuin jäsenvaltion kansallista lakia;

M.  toteaa, että kaupallisten riitojen korkealaatuinen ratkaiseminen riippuu siitä, onko tuomioistuimissa tuomareita, asianajajia ja muita juristeja, joilla on vahvaa osaamista ja kokemusta näissä asioissa;

N.  katsoo, että jos käytettävissä olisi nopea ja kustannustehokas nopeutettu menettely ja sen tukena erittäin kokeneet ja pätevät tuomarit ja muut juristit jäsenvaltioissa, jäsenvaltion kansallisen lain valitseminen olisi todennäköisempää, minkä seurauksena siviili- ja kauppaoikeuden alan osaaminen monipuolistuisi jäsenvaltioissa;

O.  katsoo, että on tarpeen löytää erilaisiin kielijärjestelyihin soveltuva ratkaisu, joka voisi koostua kaikilla unionin virallisilla kielillä saatavilla olevista yhdenmukaistetuista lomakkeista;

P.  katsoo, että kauppaoikeuteen erikoistuneet tuomioistuimet ja tuomioistuinten jaostot takaavat vahvemman osaamisen ja riippumattomuuden kyseisissä asioissa ja siten houkuttelevat saattamaan kyseisenlaisia tapauksia jäsenvaltioiden tuomioistuinten tutkittavaksi;

1.  toteaa, että kaupallisten riitojen sopiminen on hitaampaa kuin se voisi olla, sillä se kestää keskimäärin kolmesta neljään vuoteen, ja että tämä aiheuttaa yrityksille merkittäviä taloudellisia tappioita ja kuluttaa myös aikaa, energiaa ja muita resursseja, jotka voisi suunnata muihin mahdollisuuksiin;

2.  korostaa tarvetta varmistaa, että Euroopan unionin perusoikeuskirjassa vahvistettua osapuolten oikeutta tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin ja oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin kunnioitetaan täysimääräisesti, ja taata kaupallisia asioita koskevien oikeudenkäyntien korkea laatu;

3.  korostaa eurooppalaisen vähäisiin vaatimuksiin sovellettavan menettelyn menestyksekästä täytäntöönpanoa ja toteaa, että se on tarjonnut keinon ratkaista vaatimuksiltaan vähäisiä kuluttajariitoja ja muita rajatylittäviä riitoja unionissa nopeasti ja kustannustehokkaasti sekä pitää samalla kiinni osapuolten oikeuksien suojelusta;

4.  tähdentää, että keskinäinen luottamus on monimutkainen käsite ja että monet tekijät vaikuttavat tämän luottamuksen syntymiseen, muun muassa oikeusalan koulutus ja ammatillinen täydennyskoulutus, rajatylittävä oikeudellinen yhteistyö sekä kokemusten ja parhaiden käytäntöjen vaihto tuomareiden välillä;

5.  korostaa oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja oikeussuojan saatavuuteen liittyen, että yhteistyöverkostoja ja tietokantoja, joiden avulla edistetään oikeudellista yhteistyötä ja tietojenvaihtoa, olisi ylläpidettävä ja laajennettava edelleen, mukaan lukien Euroopan oikeudellinen verkosto ja Euroopan oikeusportaali, josta on tarkoitus tulla oikeusalan keskitetty asiointipiste unionissa;

6.  väittää, että eurooppalaisesta vähäisiin vaatimuksiin sovellettavasta menettelystä annettua asetusta vastaavan eurooppalaista nopeutettua siviilioikeudellista menettelyä koskevan, rajatylittäviin kaupallisiin riitoihin sovellettavan asetuksen antaminen olisi paras tapa puuttua kaupallisten riitojen pitkiä käsittelyaikoja koskevaan ongelmaan unionissa ja että siitä voisi aiheutua huomattavia säästöjä eurooppalaisille yrityksille ja sen avulla voitaisiin saada käyttöön käyttämätöntä pääomaa;

7.  väittää, että kaupallisilla osapuolilla on paremmat mahdollisuudet maksaa edustamisesta ja valmistautua oikeudenkäyntiin, mikä tarkoittaa, että niillä on paremmat mahdollisuudet suojella oikeuksiaan, jolloin nopeampi menettely olisi mahdollinen;

8.  toteaa, että tällainen menettely voisi perustua vaatimuksiin osapuolten huolellisista valmisteluista ennen menettelyn käynnistämistä, tiukkoihin määräaikoihin, vähäisiin mahdollisuuksiin lisätä tosiseikkoja tai todisteita menettelyn aikana ja siihen, että erillistä menettelypäätöksiä koskevaa muutoksenhakua ei ole, jolloin voidaan saada aikaan nopeutettu menettely;

9.  on sitä mieltä, että tällainen tiukka prosessuaalinen järjestelmä on sopusoinnussa osapuolten oikeuksien suojelun kanssa sillä edellytyksellä, että eurooppalainen nopeutettu siviilioikeudellinen menettely on vapaaehtoinen ja että sitä sovelletaan vain,

10.  katsoo, että eurooppalainen nopeutettu siviilioikeudellinen menettely voi olla pätevä vain, jos osapuolille on asianmukaisesti tiedotettu etukäteen tällaisen menettelyn käytön hyväksymisen seurauksista; katsoo, että eurooppalaisen nopeutetun siviilioikeudellisen menettelyn kustannukset eivät saisi olla osapuolille kohtuuttomia, jotta taataan oikeussuojan saatavuuden kunnioittaminen;

11.  korostaa, että riidan osapuolet päätyvät usein sovintoratkaisuun ainoastaan silloin, kun olosuhteet ja argumentit ovat loppuun asti tutkittuja ja perusteltuja, mikä tarkoittaa, että prosessuaalisessa järjestelmässä, jossa osapuolten edellytetään tutkivan olosuhteita ja perustelevan edelleen argumenttejaan ennen tuomioistuimen käsittelyä, yhä useampaan riitaan voitaisiin löytää sovintoratkaisu aiemmassa vaiheessa;

12.  toteaa, että tavoitetta kaupallisten riitojen nopeutetusta ja aikaisempaa kustannustehokkaammasta ratkaisemisesta unionissa ei voida saavuttaa pelkästään yhdenmukaistetun nopeutetun prosessuaalisen järjestelmän käyttöönotolla; toteaa, että tätä varten tarvittaisiin tuomioistuimia, tuomareita, asianajajia ja muita juristeja, joilla on erittäin paljon osaamista ja kokemusta kauppaoikeuden ja kansainvälisen yksityisoikeuden aloilta, jotta tällainen prosessuaalinen järjestelmä olisi tehokas;

13.  korostaa, että se, miten kaupallisiin sopimuksiin sovellettavan lain valinta jakautuu nykyään eurooppalaisilla lainkäyttöalueilla, ei ole yhtäläistä eri jäsenvaltioissa;

14.  toteaa, että sovellettavan lain valinta on usein monitahoisen harkinnan tulos mutta että monesti vieraan maan lain ja tuomioistuimen yhdistelmä asettaa osapuolen alttiiksi huomattaville taloudellisille riskeille ja että sellaiset määräykset ovat erityisen kyseenalaisia, joista sovitaan osana vakiosopimuksia tai tilanteissa, joissa yhdellä osapuolella ei ole mahdollisuutta tai on vain hyvin pieni mahdollisuus vaikuttaa sopimukseen tältä osin;

15.  ymmärtää, että kielimuurit saattavat muodostaa lisäesteen ja siten syyn valita tietty sovellettava laki jonkun toisen asemasta;

16.  korostaa, että yhdenmukaisten vakiolomakkeiden saatavuus kaikilla unionin virallisilla kielillä helpottaisi eurooppalaisen nopeutetun siviilioikeudellisen menettelyn käyttämistä;

17.  ehdottaa, että yhdenmukaisten vakiolomakkeiden laatimisen varmistamiseksi komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa paremmasta lainsäädännöstä 13. huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen mukaisesti;

18.  kehottaa komissiota arvioimaan tarvetta tarkastella uudelleen Rooma I, Rooma II ja Bryssel I a -asetuksia, jotta voidaan vahvistaa sopimusten tavoitteen ja kohteen sekä valitun lain välistä yhteyttä ja samalla varmistaa heikompien osapuolten suojelu yritysten välisissä suhteissa ja sopimuksissa sekä säilyttää osapuolten autonomia lain valintaan nähden;

19.  korostaa, että lainsäädäntötoimenpiteillä ei yksinään voida käsitellä näitä kysymyksiä, vaan tarvitaan myös käytännön toimenpiteitä tuomioistuinten ja juristien asiantuntemuksen lisäämiseksi, kuten parempaa koulutusta kauppaoikeuden alalla ja parempia mahdollisuuksia tutustua unionin oikeuteen ja jäsenvaltioiden kansalliseen lakiin, erityisesti oikeuskäytäntöön;

20.  toteaa, että kauppaoikeus ja kansainvälinen yksityisoikeus eivät ole niin kodifioituja kuin muut oikeudenalat, mikä tarkoittaa, että akateemisella tutkimuksella on suurempi merkitys, joten yksi toimenpiteistä, joilla vahvistetaan kauppaoikeuden alan osaamista jäsenvaltioissa, on lisäresurssien ohjaaminen tämän alan tutkimukseen;

21.  suhtautuu siksi myönteisesti Euroopan juridisen koulutusverkoston yleiskokouksessa vuonna 2016 hyväksyttyihin yhdeksään oikeusalan koulutuksen periaatteeseen, sillä niillä luodaan yhteinen perusta ja kehys Euroopan oikeuslaitoksille ja oikeusalan koulutuslaitoksille;

22.  korostaa, että kauppaoikeuden alaan sovellettavan lain laadulla ja sillä, kuinka hyvin se on mukautunut kaupallisen alan käytäntöihin ja kehitykseen, on suuri merkitys;

23.  pyytää Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 225 artiklan nojalla komissiota näin ollen tekemään 1. tammikuuta 2020 mennessä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 81 artiklan 2 kohdan perusteella ehdotuksen säädökseksi eurooppalaisesta nopeutetusta siviilioikeudellisesta menettelystä ja tekemään tämän päätöslauselmaesityksen liitteessä esitettyjen suositusten mukaisesti mahdollisesti ehdotuksen Rooma I, Rooma II ja Bryssel I a -asetusten muuttamisesta sen jälkeen, kun se on arvioinut tällaisen uudelleentarkastelun tarpeen;

24.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita täydentämään näitä ehdotuksia muilla tukitoimenpiteillä, joiden tavoitteena on jäsenvaltioissa olevan asiantuntemuksen lisääminen kauppaoikeuden ja kansainvälisen yksityisoikeuden aloilla;

25.  vahvistaa, että tämän päätöslauselman liitteenä olevissa suosituksissa kunnioitetaan perusoikeuksia ja noudatetaan kansallisen menettelyllisen autonomian periaatetta sekä toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita;

26.  katsoo, että ehdotuksen rahoitusvaikutukset ja eurooppalaisen nopeutetun siviilioikeudellisen menettelyn nojalla käynnistettävien oikeudenkäyntien kustannukset kompensoituvat vastaavilla säästöillä, koska eurooppalainen nopeutettu siviilioikeudellinen menettely on todennäköisesti huomattavasti kustannustehokkaampi kuin jäsenvaltioiden tavanomaiset menettelyt ja koska kyseisiä riitoja ei saatettaisi käsiteltäviksi kyseessä olevan jäsenvaltion yleisen prosessuaalisen järjestelmän puitteissa;

27.  korostaa, että kauppaoikeus on vain yksi alue, jolla tarvitaan unionin tason lisätoimia, jotta varmistetaan parempi oikeussuojan saatavuus, korkealaatuisemmat menettelyt, vahvempi suoja osapuolille ja riitojen nopeampi ratkaisu;

28.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman sekä liitteenä olevat suositukset komissiolle ja neuvostolle sekä jäsenvaltioiden parlamenteille ja hallituksille.

PÄÄTÖSLAUSELMAN LIITE

TOIMENPIDESUOSITUKSET EUROOPPALAISEN NOPEUTETUN SIVIILIOIKEUDELLISEN MENETTELYN KÄYTTÖÖNOTTAMISEKSI JA TUKEMISEKSI

PYYDETTYJEN EHDOTUSTEN PERIAATTEET JA TAVOITTEET

I.  Eurooppalainen nopeutettu siviilioikeudellinen menettely

Seuraavan ehdotuksen päätavoitteena on ottaa käyttöön vapaaehtoinen eurooppalainen nopeutettu siviilioikeudellinen menettely, jotta eurooppalaiset yritykset saavat mahdollisuuden ratkaista kaupalliset riidat kohtuullisessa ajassa.

Eurooppalainen nopeutettu siviilioikeudellinen menettely voisi perustua seuraaviin periaatteisiin:

1.  sitä olisi sovellettava rajatylittäviin kaupallisiin riitoihin, joihin ei sovelleta eurooppalaista vähäisiin vaatimuksiin sovellettavaa menettelyä;

2.  sitä olisi sovellettava, jos osapuolet sopivat niin riidan alettua tai jos kantaja esittää kanteen menettelyn nojalla ja vastaaja hyväksyy sen;

3.  sitä olisi sovellettava vain, jos osapuolille on asianmukaisesti tiedotettu etukäteen tämän menettelyn käytön hyväksymisen seurauksista;

4.  siinä olisi velvoitettava osapuolet valmistelemaan kanteensa mahdollisimman pitkälle ennen tuomioistuimeen menoa ja poissuljettava hyvissä ajoin mahdollisuus uusien tosiseikkojen tai uusien todisteiden esittämiseen tuomioistuinkäsittelyssä;

5.  siinä ei saisi olla erillistä menettelypäätöksiä koskevaa muutoksenhakua;

6.  se voisi periaatteessa olla kirjallinen menettely, jossa voi olla suullisia käsittelyjä, jos vähintään yksi osapuoli niitä pyytää;

7.  siinä olisi lähtökohtaisesti sovellettava menettelyyn erittäin lyhyitä määräaikoja, mutta tuomioistuin voisi osapuolten suostumuksella soveltaa pidempiä määräaikoja monimutkaisemmissa tapauksissa;

8.  sen olisi edistettävä rajatylittävien kaupallisten riitojen sovinnollista ratkaisua tuomioistuimissa ja niiden ulkopuolella muun muassa sovittelun avulla;

9.  siinä olisi kannustettava nykytekniikan käyttöön suullisia käsittelyjä, todisteiden vastaanottamista ja oikeudellisten asiakirjojen tiedoksiantoa varten;

10.  menettelyn kustannukset olisi pidettävä rajallisina, jotta voidaan taata oikeussuojan saatavuus;

11.  siinä olisi sallittava menettelyn lopullisen tuomion tunnustaminen ja täytäntöönpano unionin oikeuden nojalla käytettävissä olevalla yksinkertaisimmalla ja käyttäjäystävällisimmällä tavalla.

II.  Mahdolliset muutokset Rooma I, Rooma II ja Bryssel I a -asetukseen

Eurooppalaista nopeutettua siviilioikeudellista menettelyä koskevaa ehdotusta voitaisiin tukea Rooma I, Rooma II ja Bryssel I a -asetusten muuttamista koskevalla ehdotuksella, jotta vahvistettaisiin sopimusten tarkoituksen ja tavoitteen sekä valitun unionissa sovellettavan lain välistä yhteyttä ja tarjottaisiin puhtaasti kaupallisten sopimusten osapuolille lisää autonomiaa sekä varmistettaisiin samalla heikompien osapuolten suojelu yritysten välisissä suhteissa.

Rooma I -asetukseen tehtävät muutokset voisivat sisältää seuraavaa:

1.  valitun lain ja sopimuksen sisällön, tavoitteen ja tarkoituksen sekä osapuolten välisen yhteyden vahvistamisen tarkastelu;

2.  sovellettavan lain valinnan pätevyyttä koskevien sääntöjen uudelleentarkastelu, mikä tulisi suorittaa sopimukseen oletusarvoisesti sovellettavan lain näkökulmasta.

III.  Muut toimet kauppaoikeuden alan osaamisen kehittämiseksi jäsenvaltioissa

1.  Ehdotuksia olisi tuettava myös kauppaoikeuden alan osaamisen kehittämistä koskevilla komission ja jäsenvaltioiden toimilla, kuten seuraavilla:

a)  kauppaoikeuden alaa koskeva koulutus tuomareille ja asianajajille ja muille juristeille;

b)  yksinkertaistettu ja parannettu mahdollisuus tutustua unionin oikeuteen ja jäsenvaltioiden kansalliseen lakiin oikeuskäytäntö mukaan luettuna;

c)  keskittyminen enemmän kauppaoikeuteen ja kansainväliseen yksityisoikeuteen oikeudellisen alan koulutuksessa;

d)  lisäresurssit kauppaoikeuden ja kansainvälisen yksityisoikeuden alojen akateemiseen tutkimukseen; sekä

e)  vieraan kielen ja sen oikeudellisen terminologian osaaminen.

2.  Jäsenvaltioita kehotetaan lisäksi varmistamaan, että eurooppalaista nopeutettua siviilioikeudellista menettelyä soveltavissa tuomioistuimissa on kauppaoikeuden alan erityisosaamista, esimerkiksi nimeämällä tai vahvistamalla olemassa olevia kauppatuomioistuimia tai kaupallisten asioiden jaostoja.

3.  Komissiota kehotetaan lisäksi selvittämään tarkemmin mahdollisuutta perustaa eurooppalainen kauppatuomioistuin, joka täydentäisi jäsenvaltioiden tuomioistuimia ja tarjoaisi osapuolille ylimääräisen kansainvälisen foorumin, jonka erikoisala olisi kaupallisten riitojen ratkaiseminen.

4.  Jäsenvaltioita kehotetaan viimeisenä toimena harkitsemaan kauppaoikeudellisiin asioihin yritysten välisissä suhteissa sovellettavien lakiensa tarkistamista, sillä yksi sovellettavan lain valinnan tärkeistä tekijöistä on se, kuinka tehokas ja korkealaatuinen maan kauppaoikeus on.

(1) http://www.ejtn.eu/PageFiles/15756/Judicial%20Training%20Principles_FI.pdf

Euroopan parlamentin tarkistukset 13. joulukuuta 2018 ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi unionin avaruusohjelman ja Euroopan unionin avaruusohjelmaviraston perustamisesta sekä asetusten (EU) N:o 912/2010, (EU) N:o 1285/2013 ja (EU) N:o 377/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU kumoamisesta (COM(2018)0447 – C8-0258/2018 – 2018/0236(COD))(1)

P8_TA(2018)0520 A8-0405/2018

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Luonnos lainsäädäntöpäätöslauselmaksi   Tarkistus Tarkistus 1 Luonnos lainsäädäntöpäätöslauselmaksi Johdanto-osan 5 a viite (uusi) –   ottaa huomioon 14. syyskuuta 2016 annetun komission tiedonannon ”Verkkoyhteydet kilpailukykyisillä digitaalisilla sisämarkkinoilla – Kohti eurooppalaista gigabittiyhteiskuntaa” (COM(2016)0587) ja siihen liittyvän komission yksiköiden valmisteluasiakirjan (SWD(2016)0300), Tarkistus 2 Luonnos lainsäädäntöpäätöslauselmaksi Johdanto-osan 5 b viite (uusi) –   ottaa huomioon 14. syyskuuta 2016 annetun komission tiedonannon ”5G-Eurooppa: toimintasuunnitelma” (COM(2016)0588) ja sen liitteenä olevan komission yksiköiden valmisteluasiakirjan (SWD(2016)0306), Tarkistus 3 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 1 kappale (1)  Avaruusteknologiasta, -datasta ja -palveluista on tullut välttämätön osa eurooppalaisten jokapäiväistä elämää, ja niillä on keskeisen tärkeä merkitys monien strategisten etujen turvaamisessa. Unionin avaruusteollisuus on jo nyt yksi maailman kilpailukykyisimmistä. Uusien toimijoiden ilmaantuminen ja uuden teknologian kehitys mullistavat kuitenkin teollisuuden perinteisiä malleja. Tämän vuoksi on olennaisen tärkeää, että unioni kuuluu jatkossakin johtaviin kansainvälisiin toimijoihin, että sillä on laaja toiminnanvapaus avaruusalalla ja että se edistää tieteellistä ja teknistä kehitystä ja tukee avaruusalan yritysten kilpailukykyä ja innovointivalmiuksia, erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten, startup-yritysten ja innovatiivisten yritysten osalta. (1)  Avaruusteknologiasta, -datasta ja -palveluista on tullut välttämätön osa eurooppalaisten jokapäiväistä elämää, ja niillä on keskeisen tärkeä merkitys monien strategisten etujen turvaamisessa. Unionin avaruusteollisuus on jo nyt yksi maailman kilpailukykyisimmistä. Uusien toimijoiden ilmaantuminen ja uuden teknologian kehitys mullistavat kuitenkin teollisuuden perinteisiä malleja. Tämän vuoksi on olennaisen tärkeää, että unioni kuuluu jatkossakin johtaviin kansainvälisiin toimijoihin, että sillä on laaja toiminnanvapaus avaruusalalla ja että se edistää tieteellistä ja teknistä kehitystä ja tukee avaruusalan yritysten kilpailukykyä ja innovointivalmiuksia, erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten, startup-yritysten ja innovatiivisten yritysten osalta. Samalla on tärkeää luoda asianmukaiset olosuhteet, joilla taataan tasapuoliset globaalit toimintaedellytykset avaruusalalla toimiville yrityksille. Tarkistus 4 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 2 kappale (2)  Avaruusalan kehitys on perinteisesti ollut kytköksissä turvallisuuskysymyksiin. Monissa tapauksissa avaruusalan laitteet, komponentit ja välineet ovat kaksikäyttötuotteita. Tämän vuoksi olisikin aiheellista hyödyntää niitä mahdollisuuksia, joita avaruusala tarjoaa unionin ja sen jäsenvaltioiden turvallisuudelle. (2)  Avaruusalan kehitys on perinteisesti ollut kytköksissä turvallisuuskysymyksiin. Monissa tapauksissa avaruusalan laitteet, komponentit ja välineet ovat kaksikäyttötuotteita. Tämän vuoksi olisikin aiheellista hyödyntää niitä mahdollisuuksia, joita avaruusala ja itsenäinen pääsy avaruuteen tarjoavat unionin ja sen jäsenvaltioiden turvallisuudelle ja riippumattomuudelle. Tarkistus 5 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 3 kappale (3)  Unioni on laatinut omia avaruusaloitteitaan ja -ohjelmiaan 1990-luvun lopulta lähtien; näitä ovat Euroopan geostationaarinen navigointilisäjärjestelmä, jäljempänä ’EGNOS’, ja sittemmin Galileo ja Copernicus, joilla vastataan sekä unionin kansalaisten tarpeisiin että eri alojen politiikan vaatimuksiin. Näiden aloitteiden jatkuvuus olisi varmistettava, mutta samalla niitä on myös kehitettävä, jotta ne pysyvät jaksossakin etulinjassa uuden teknologian kehittyessä ja digitaalisen ja tieto- ja viestintäteknologian murroksen edetessä, täyttävät käyttäjien tarpeet ja vastaavat politiikan painopisteitä, kuten ilmastonmuutos (arktisen alueen muutosten seuranta mukaan luettuna), turvallisuus ja puolustusala. (3)  Unioni on laatinut omia avaruusaloitteitaan ja -ohjelmiaan 1990-luvun lopulta lähtien; näitä ovat Euroopan geostationaarinen navigointilisäjärjestelmä, jäljempänä ’EGNOS’, ja sittemmin Galileo ja Copernicus, joilla vastataan sekä unionin kansalaisten tarpeisiin että eri alojen politiikan vaatimuksiin. Näiden aloitteiden jatkuvuus, hyödyntäminen ja käyttö olisi varmistettava, ja niitä on myös kehitettävä, jotta ne pysyvät jatkossakin etulinjassa uuden teknologian kehittyessä ja digitaalisen ja tieto- ja viestintäteknologian murroksen edetessä, täyttävät käyttäjien tarpeet ja vastaavat politiikan painopisteitä. Ohjelmalla olisi edistettävä myös avaruuspohjaisia palveluita siten, että kaikki jäsenvaltiot ja niiden kansalaiset voivat täysimääräisesti hyötyä ohjelmasta. Tarkistus 6 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 4 kappale (4)  Unionin on varmistettava toiminnanvapautensa ja autonomiansa, jotta sillä on avaruuteen pääsy ja mahdollisuus sen turvalliseen käyttöön. Tämän vuoksi on olennaisen tärkeää, että se pitää edelleen yllä autonomista, luotettavaa ja kustannustehokasta pääsyä avaruuteen, erityisesti kriittisen infrastruktuurin ja teknologian, yleisen turvallisuuden sekä unionin ja sen jäsenvaltioiden turvallisuuden osalta. Komission pitäisi tämän vuoksi voida koota laukaisupalvelut yhteen Euroopan tasolla sekä sen omia tarpeita että pyynnöstä myös muiden tahojen, jäsenvaltiot mukaan luettuina, tarpeita varten perussopimuksen 189 artiklan 2 kohdan määräysten mukaisesti. On myös ratkaisevan tärkeää, että unionilla on jatkossakin nykyaikainen, tehokas ja joustava laukaisuinfrastruktuuri. Jäsenvaltioiden ja Euroopan avaruusjärjestön toteuttamien toimenpiteiden lisäksi komission olisi tarkasteltava keinoja tällaisen infrastruktuurin tukemiseksi. Erityisesti jos ohjelman tarpeiden mukaisten laukaisujen toteuttamiseen tarvitaan maassa sijaitsevan avaruusinfrastruktuurin ylläpitoa tai kehittämistä, pitäisi olla mahdollista rahoittaa tällaiset muutokset osittain ohjelmasta varainhoitoasetuksen mukaisesti ja kun selkeää EU-tason lisäarvoa voidaan saavuttaa, jotta ohjelmassa saavutetaan parempi kustannustehokkuus. (4)  Unionin on varmistettava toiminnanvapautensa ja autonomiansa, jotta sillä on avaruuteen pääsy ja mahdollisuus sen turvalliseen käyttöön. Tämän vuoksi on olennaisen tärkeää, että se pitää edelleen yllä autonomista, luotettavaa ja kustannustehokasta pääsyä avaruuteen, mukaan lukien vaihtoehtoiset laukaisuteknologiat ja innovatiiviset järjestelmät tai palvelut, erityisesti kriittisen infrastruktuurin ja teknologian, yleisen turvallisuuden sekä unionin ja sen jäsenvaltioiden turvallisuuden osalta. Komission pitäisi tämän vuoksi voida koota laukaisupalvelut yhteen Euroopan tasolla sekä sen omia tarpeita että pyynnöstä myös muiden tahojen, jäsenvaltiot mukaan luettuina, tarpeita varten perussopimuksen 189 artiklan 2 kohdan määräysten mukaisesti. On myös ratkaisevan tärkeää, että unionilla on jatkossakin nykyaikainen, tehokas ja joustava laukaisuinfrastruktuuri. Jäsenvaltioiden ja Euroopan avaruusjärjestön toteuttamien toimenpiteiden lisäksi komission olisi tarkasteltava keinoja tällaisen infrastruktuurin tukemiseksi. Erityisesti jos ohjelman tarpeiden mukaisten laukaisujen toteuttamiseen tarvitaan maassa sijaitsevan avaruusinfrastruktuurin ylläpitoa tai kehittämistä, pitäisi olla mahdollista rahoittaa tällaiset muutokset osittain ohjelmasta varainhoitoasetuksen mukaisesti ja kun selkeää EU-tason lisäarvoa voidaan saavuttaa, jotta ohjelmassa saavutetaan parempi kustannustehokkuus. Tarkistus 7 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 5 kappale (5)  Jotta voidaan vahvistaa unionin avaruusteollisuuden kilpailukykyä ja sen valmiuksia suunnitella, rakentaa ja käyttää omia järjestelmiään, unionin olisi tuettava koko avaruusteollisuuden syntymistä, kasvua ja kehitystä. Liiketoiminnalle ja innovoinnille suotuisan mallin luomista olisi tuettava Euroopan tasolla sekä alueellisella ja kansallisella tasolla perustamalla avaruus- ja digitaalialan ja käyttäjien yhteisiä alustoja. Jotta unioniin sijoittautuneet avaruusyritykset voisivat menestyä, unionin olisi edistettävä niiden laajentumista, myös tukemalla niiden riskirahoituksen saantia, sillä avaruusalan startup-yritysten saatavilla ei unionissa ole soveltuvaa yksityistä pääomarahoitusta, ja perustamalla innovaatiokumppanuuksia (innovatiivisten tuotteiden ja palveluiden hankinta ensimmäisellä niitä koskevalla sopimuksella). (5)  Jotta voidaan vahvistaa unionin avaruusteollisuuden kilpailukykyä ja sen valmiuksia suunnitella, rakentaa ja käyttää omia järjestelmiään, unionin olisi tuettava koko avaruusteollisuuden syntymistä, kasvua ja kehitystä. Liiketoiminnalle ja innovoinnille suotuisan mallin luomista olisi tuettava Euroopan tasolla sekä alueellisella ja kansallisella tasolla esimerkiksi aloitteilla, jotka liittyvät avaruus- ja digitaalialan ja käyttäjien yhteisiin alustoihin. Avaruusalan yhteistyöalustojen olisi tehtävä yhteistyötä digitaali-innovointikeskittymien kanssa yrittäjyyden ja taitojen edistämiseksi. Jotta unioniin sijoittautuneet avaruusyritykset voisivat menestyä, unionin olisi edistettävä niiden perustamista ja laajentumista, myös tukemalla niiden riskirahoituksen saantia, sillä avaruusalan startup-yritysten saatavilla ei unionissa ole soveltuvaa yksityistä pääomarahoitusta, ja perustamalla innovaatiokumppanuuksia (innovatiivisten tuotteiden ja palveluiden hankinta ensimmäisellä niitä koskevalla sopimuksella). Tarkistus 8 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 6 kappale (6)  Kattavuutensa ja globaalien haasteiden ratkaisupotentiaalinsa ansiosta unionin avaruusohjelmalla, jäljempänä ’ohjelma’, on vahva kansainvälinen ulottuvuus. Komission olisi tämän vuoksi voitava hallinnoida sitä unionin puolesta ja koordinoida toimintaa kansainvälisellä näyttämöllä unionin puolesta, erityisesti unionin ja sen jäsenvaltioiden etujen puolustamiseksi kansainvälisillä foorumeilla, mukaan lukien taajuuksien ala, tukea unionin teknologiaa ja teollisuutta ja edistää koulutusalan yhteistyötä, kun muistetaan, että osapuolten oikeuksien ja velvollisuuksien välillä on tarpeen varmistaa vastavuoroisuus. On erityisen tärkeää, että komissio edustaa unionia kansainvälisen Cospas–Sarsat-ohjelman elimissä tai alaan liittyvissä YK:n elimissä, mukaan lukien elintarvike- ja maatalousjärjestö, sekä Maailman ilmatieteen järjestössä. (6)  Kattavuutensa ja globaalien haasteiden ratkaisupotentiaalinsa ansiosta unionin avaruusohjelmalla, jäljempänä ’ohjelma’, on vahva kansainvälinen ulottuvuus. Komission olisi tämän vuoksi voitava hallinnoida sitä unionin puolesta ja koordinoida toimintaa kansainvälisellä näyttämöllä unionin puolesta, erityisesti unionin ja sen jäsenvaltioiden etujen puolustamiseksi kansainvälisillä foorumeilla, mukaan lukien taajuuksien ala. Komission olisi vahvistettava taloudellista diplomatiaa, jotta voidaan tukea unionin teknologiaa ja teollisuutta ja edistää koulutusalan yhteistyötä, kun muistetaan, että osapuolten oikeuksien ja velvollisuuksien välillä on tarpeen varmistaa vastavuoroisuus sekä tasapuolinen kilpailu kansainvälisellä tasolla. On erityisen tärkeää, että komissio edustaa unionia kansainvälisen Cospas–Sarsat-ohjelman elimissä tai alaan liittyvissä YK:n elimissä, mukaan lukien elintarvike- ja maatalousjärjestö, sekä Maailman ilmatieteen järjestössä. Tarkistus 9 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 7 kappale (7)  Komission olisi yhdessä jäsenvaltioiden ja korkean edustajan kanssa edistettävä vastuullista toimintaa avaruudessa ja ulkoavaruudessa ja tutkittava mahdollisuutta liittyä asiaankuuluviin YK:n yleissopimuksiin. (7)  Komission olisi yhdessä jäsenvaltioiden ja korkean edustajan kanssa edistettävä vastuullista toimintaa avaruudessa ja ulkoavaruudessa, erityisesti ratkaisujen löytämiseksi avaruusromun lisääntymisen torjumiseen, ja tutkittava mahdollisuutta liittyä asiaankuuluviin YK:n yleissopimuksiin, mukaan lukien yleissopimus valtioiden toimintaa johtavista periaatteista niiden tutkiessa ja käyttäessä ulkoavaruutta, siihen luettuna kuu ja muut taivaankappaleet (ulkoavaruussopimus). Tarkistus 10 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 8 kappale (8)  Ohjelmalla on samanlaisia tavoitteita kuin muilla unionin ohjelmilla, joita ovat esimerkiksi Euroopan horisontti, InvestEU-rahasto, Euroopan puolustusrahasto sekä asetuksen (EU) [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] piiriin kuuluvat rahastot. Tämän vuoksi olisi säädettävä näistä ohjelmista saatavasta kumulatiivisesta rahoituksesta, sillä edellytyksellä että rahoitus koskee samoja kustannuseriä, erityisesti unionin ohjelmista saatavaa täydentävää rahoitusta koskevilla järjestelyillä, kun hallintomääräykset sen mahdollistavat, joko peräkkäin, vuorotellen tai yhdistelemällä varoja, mukaan lukien toimien yhteisrahoitus siten, että mahdollisuuksien mukaan voidaan toteuttaa innovaatiokumppanuuksia ja rahoitusta yhdistäviä toimia. Ohjelman täytäntöönpanon aikana komission olisi tämän vuoksi edistettävä synergiaa muiden aiheeseen liittyvien unionin ohjelmien kanssa, mikä mahdollistaisi mahdollisuuksien mukaan riskirahoituksen käytön, innovaatiokumppanuudet sekä kumulatiivisen rahoituksen tai rahoitusta yhdistävät toimet. (8)  Ohjelmalla on samanlaisia tavoitteita kuin muilla unionin ohjelmilla, joita ovat esimerkiksi Euroopan horisontti, InvestEU-rahasto, Euroopan puolustusrahasto sekä asetuksen (EU) [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] piiriin kuuluvat rahastot. Tämän vuoksi olisi säädettävä näistä ohjelmista saatavasta kumulatiivisesta rahoituksesta, sillä edellytyksellä että rahoitus koskee samoja kustannuksia, erityisesti unionin ohjelmista saatavaa täydentävää rahoitusta koskevilla järjestelyillä, kun hallintomääräykset sen mahdollistavat, joko peräkkäin, vuorotellen tai yhdistelemällä varoja, mukaan lukien toimien yhteisrahoitus siten, että mahdollisuuksien mukaan voidaan toteuttaa innovaatiokumppanuuksia ja rahoitusta yhdistäviä toimia. Ohjelman täytäntöönpanon aikana komission olisi tämän vuoksi edistettävä synergiaa muiden aiheeseen liittyvien unionin ohjelmien kanssa, mikä mahdollistaisi mahdollisuuksien mukaan riskirahoituksen käytön, innovaatiokumppanuudet sekä kumulatiivisen rahoituksen tai rahoitusta yhdistävät toimet. On tärkeää varmistaa Euroopan horisontti -ohjelman ja muiden unionin ohjelmien sekä ohjelman komponenttien avulla kehitettyjen ratkaisujen välinen jatkuvuus. Tarkistus 11 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 10 a kappale (uusi) (10 a)  Unionin avaruusala työllistää noin 200 000 ammattilaista. Tämän vuoksi on tärkeää jatkaa alan huippuinfrastruktuurin kehittämistä ja edistää näin taloudellista toimintaa sekä tuotantoketjun alku- että loppupäässä. Euroopan avaruusteollisuuden tulevan kilpailukyvyn varmistamiseksi ohjelmalla olisi lisäksi tuettava avaruuteen liittyvien korkean tason pätevyyksien kehittämistä ja koulutustoimintaa ja keskityttävä erityisesti tyttöihin ja naisiin unionin kansalaisten koko potentiaalin toteuttamiseksi tällä alalla. Tarkistus 12 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 13 a kappale (uusi) (13 a)   Ohjelman olisi hyödynnettävä avaruus- ja liikennealan välisiä synergioita ottaen huomioon, että avaruusteknologialla on keskeinen rooli, kun maa-, meri-, lento- ja avaruusliikenteestä kehitetään älykkäämpää, tehokkaampaa, turvallisempaa, varmempaa, kestävämpää ja integroidumpaa samalla kun innovatiivisen ja ajantasaisen avaruusteknologian kysyntä kasvavalla ja innovatiivisella liikennesektorilla lisääntyy. Tarkistus 13 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 14 kappale (14)  Ohjelman mahdollisesti tuottamat tulot olisi tuloutettava unionille, jotta unionin aiemmat investoinnit saadaan osittain takaisin, ja nämä tulot olisi käytettävä ohjelman tavoitteiden tukemiseen. Samasta syystä pitäisi olla mahdollista sisällyttää tulojenjakojärjestely yksityisen sektorin toimijoiden kanssa tehtyihin sopimuksiin. (14)  Ohjelman komponenttien mahdollisesti tuottamat tulot olisi tuloutettava unionille, jotta unionin aiemmat investoinnit saadaan osittain takaisin, ja nämä tulot olisi käytettävä ohjelman tavoitteiden saavuttamisen tukemiseen. Samasta syystä pitäisi olla mahdollista sisällyttää tulojenjakojärjestely yksityisen sektorin toimijoiden kanssa tehtyihin sopimuksiin. Tarkistus 14 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 16 kappale (16)  Ohjelma tukeutuu monimutkaiseen ja jatkuvasti kehittyvään teknologiaan. Ohjelman puitteissa tehtyjen hankintasopimusten osalta tukeutuminen tällaiseen teknologiaan aiheuttaa epävarmuustekijöitä ja riskejä, varsinkin jos sopimuksiin liittyy laitteistoja tai pitkän aikavälin palveluntarjontaa. Tämän vuoksi tarvitaan julkisia hankintoja koskevia erityistoimenpiteitä, joita sovelletaan varainhoitoasetuksessa vahvistettujen sääntöjen lisäksi. Olisi näin ollen voitava tehdä hankintasopimus monivaiheisena ehdollisena sopimuksena, liittää sopimukseen sen toteuttamisen kuluessa tietyin ehdoin lisäsopimus tai vaatia alihankinnan vähimmäisosuutta. Ohjelman komponenteille ominaisten teknisten epävarmuustekijöiden vuoksi hankintahintoja ei myöskään aina ole mahdollista määrittää täsmällisesti, joten pitäisi olla mahdollista tehdä sopimukset siten, ettei niissä määrätä kiinteää lopullista hintaa ja että niihin sisältyy unionin taloudelliset edut turvaavia lausekkeita. (16)  Ohjelma tukeutuu monimutkaiseen ja jatkuvasti kehittyvään teknologiaan. Ohjelman puitteissa tehtyjen hankintasopimusten osalta tukeutuminen tällaiseen teknologiaan aiheuttaa epävarmuustekijöitä ja riskejä, varsinkin jos sopimuksiin liittyy laitteistoja tai pitkän aikavälin palveluntarjontaa. Tämän vuoksi tarvitaan julkisia hankintoja koskevia erityistoimenpiteitä, joita sovelletaan varainhoitoasetuksessa vahvistettujen sääntöjen lisäksi. Olisi näin ollen voitava tehdä hankintasopimus monivaiheisena ehdollisena sopimuksena, liittää sopimukseen sen toteuttamisen kuluessa tietyin ehdoin lisäsopimus tai vaatia alihankinnan vähimmäisosuutta erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille sekä startup-yrityksille. Ohjelman komponenteille ominaisten teknisten epävarmuustekijöiden vuoksi hankintahintoja ei myöskään aina ole mahdollista määrittää täsmällisesti, joten pitäisi olla mahdollista tehdä sopimukset siten, ettei niissä määrätä kiinteää lopullista hintaa ja että niihin sisältyy unionin taloudelliset edut turvaavia lausekkeita. Tarkistus 15 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 25 kappale (25)  Ohjelman vankka julkinen hallinnointi edellyttää vastuiden ja tehtävien selkeää jakoa eri osallistujatahojen välillä, jotta voidaan välttää päällekkäisyyksiä ja vähentää viivästyksiä ja kustannusylityksiä. (25)  Ohjelman vankka julkinen hallinnointi edellyttää vastuiden ja tehtävien selkeää jakoa eri osallistujatahojen välillä, jotta voidaan välttää päällekkäisyyksiä ja vähentää viivästyksiä ja kustannusylityksiä, ja siinä olisi pyrittävä asettamaan etusijalle nykyisten eurooppalaisten infrastruktuurien käyttö sekä Euroopan teollisuudenalojen ja ammatillisen sektorin kehittäminen. Tarkistus 16 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 25 a kappale (uusi) (25 a)  Avaruusohjelmat ovat käyttäjälähtöisiä, ja niiden täytäntöönpano ja kehittäminen edellyttävät siksi käyttäjien edustajien jatkuvaa, vaikuttavaa osallistumista. Tarkistus 17 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 26 kappale (26)  Jäsenvaltiot ovat jo pitkään toimineet avaruusalalla. Niillä on avaruuteen liittyviä järjestelmiä, infrastruktuuria sekä kansallisia virastoja ja elimiä. Tämän vuoksi ne voivat antaa suuren panoksen ohjelmaan, erityisesti sen täytäntöönpanoon, ja tehdä täysimittaista yhteistyötä unionin kanssa ohjelman palveluiden ja sovellusten edistämiseksi. Komission olisi voitava hyödyntää jäsenvaltioiden käytössä olevia välineitä, ja se voisi antaa niille muita kuin sääntelytehtäviä unionin ohjelman toteutuksessa ja hyötyä niiden tarjoamasta avusta. Asianomaisten jäsenvaltioiden olisi toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen niiden alueelle perustettujen maa-asemien suojaamisen. Jäsenvaltioiden ja komission olisi lisäksi tehtävä yhteistyötä keskenään ja asiaankuuluvien kansainvälisten elinten ja sääntelyviranomaisten kanssa varmistaakseen monivuotisen radiotaajuuspoliittisen ohjelman perustamisesta 14 päivänä maaliskuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 243/2012/EU15 mukaisesti, että ohjelman edellyttämät taajuudet on saatavilla ja suojattu niin, että tarjottaviin palveluihin perustuvia sovelluksia voidaan kehittää ja toteuttaa täysimittaisesti. (26)  Jäsenvaltiot ovat jo pitkään toimineet avaruusalalla. Niillä on avaruuteen liittyviä järjestelmiä, infrastruktuuria sekä kansallisia virastoja ja elimiä. Tämän vuoksi ne voivat antaa suuren panoksen ohjelmaan, erityisesti sen täytäntöönpanoon, ja tehdä täysimittaista yhteistyötä unionin kanssa ohjelman palveluiden ja sovellusten edistämiseksi. Komission olisi voitava hyödyntää jäsenvaltioiden käytössä olevia välineitä, ja se voisi antaa niille muita kuin sääntelytehtäviä unionin ohjelman toteutuksessa ja hyötyä niiden tarjoamasta avusta. Asianomaisten jäsenvaltioiden olisi toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen niiden alueelle perustettujen maa-asemien suojaamisen. Jäsenvaltioiden ja komission olisi lisäksi tehtävä yhteistyötä keskenään ja asiaankuuluvien kansainvälisten elinten ja sääntelyviranomaisten kanssa varmistaakseen monivuotisen radiotaajuuspoliittisen ohjelman perustamisesta 14 päivänä maaliskuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 243/2012/EU15 mukaisesti, että ohjelman edellyttämät taajuudet on saatavilla ja niillä on riittävä suojaus niin, että tarjottaviin palveluihin perustuvia sovelluksia voidaan kehittää ja toteuttaa täysimittaisesti. __________________ __________________ 15 Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 243/2012/EU, annettu 14 päivänä maaliskuuta 2012, monivuotisen radiotaajuuspoliittisen ohjelman perustamisesta (EUVL L 81, 21.3.2012, s. 7). 15 Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 243/2012/EU, annettu 14 päivänä maaliskuuta 2012, monivuotisen radiotaajuuspoliittisen ohjelman perustamisesta (EUVL L 81, 21.3.2012, s. 7). Tarkistus 18 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 27 kappale (27)  Komissio on vastuussa unionin yleisen edun edistämisestä, joten ohjelman toteuttaminen, sitä koskevan kokonaisvastuun kantaminen ja ohjelman käytön edistäminen kuuluvat komission tehtäviin. Jotta eri osapuolten resursseja ja osaamista voitaisiin hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla, komission olisi voitava siirtää tiettyjä tehtäviä muille. Lisäksi komissiolla on parhaat edellytykset vahvistaa järjestelmien ja palveluiden kehityksen kannalta tarpeelliset keskeiset tekniset ja toiminnalliset eritelmät. (27)  Komissio on vastuussa unionin yleisen edun edistämisestä, joten ohjelman toteuttamisen valvonta, sitä koskevan kokonaisvastuun kantaminen ja ohjelman käytön edistäminen kuuluvat komission tehtäviin. Jotta eri osapuolten resursseja ja osaamista voitaisiin hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla, komission olisi voitava siirtää tiettyjä tehtäviä muille. Lisäksi komissiolla on parhaat edellytykset vahvistaa järjestelmien ja palveluiden kehityksen kannalta tarpeelliset keskeiset vaatimukset. Tarkistus 19 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 28 kappale (28)  Euroopan unionin avaruusohjelmaviraston, jäljempänä ’avaruusohjelmavirasto’, jolla korvataan asetuksen (EU) N:o 912/2010 nojalla perustettu Euroopan GNSS-virasto ja joka on sen seuraaja, on tarkoitus edistää unionin avaruusohjelmaa, erityisesti turvallisuuden osalta. Tietyt ohjelman turvallisuuteen ja edistämiseen liittyvät tehtävät olisi sen vuoksi annettava avaruusohjelmavirastolle. Erityisesti turvallisuuden osalta, kun otetaan huomioon avaruusohjelmaviraston kokemus tällä alalla, sen olisi oltava vastuussa turvallisuusjärjestelyiden hyväksyntätehtävistä kaikissa unionin toimissa avaruusalalla. Lisäksi sen olisi hoidettava komission sille siirtämät tehtävät yhdellä tai useammalla rahoitusosuussopimuksella, jotka kattavat useita muita ohjelmaan liittyviä erityistehtäviä. (28)  Euroopan unionin avaruusohjelmaviraston, jäljempänä ’avaruusohjelmavirasto’, jolla korvataan asetuksen (EU) N:o 912/2010 nojalla perustettu Euroopan GNSS-virasto ja joka on sen seuraaja, on tarkoitus edistää unionin avaruusohjelmaa, erityisesti turvallisuuden, kyberturvallisuuden sekä palvelujen ja toimintaketjun loppupään toimivuuden edistämisen osalta. Näihin aloihin liittyvät tehtävät olisi sen vuoksi annettava avaruusohjelmavirastolle. Erityisesti turvallisuuden osalta, kun otetaan huomioon avaruusohjelmaviraston kokemus tällä alalla, sen olisi oltava vastuussa turvallisuusjärjestelyiden hyväksyntätehtävistä kaikissa unionin toimissa avaruusalalla. Avaruusohjelmavirastolle olisi myös uskottava Copernicuksen edistämis- ja kaupallistamistoimien toteuttaminen sen Galileon ja EGNOSin käytön omaksumisen edistämisestä käyttäjien ja markkinoiden osalta saamia myönteisiä tuloksia hyödyntäen ja ohjelmien edistämiseksi pakettina. Lisäksi sen olisi hoidettava komission sille siirtämät tehtävät yhdellä tai useammalla rahoitusosuussopimuksella, jotka kattavat useita muita ohjelmaan liittyviä erityistehtäviä. Tarkistus 20 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 29 kappale (29)  Euroopan avaruusjärjestö (ESA) on kansainvälinen organisaatio, jolla on laaja kokemus avaruusalasta ja joka on tehnyt Euroopan yhteisön kanssa puitesopimuksen vuonna 2004. Tämän vuoksi se on tärkeä kumppani ohjelmaa toteutettaessa, ja sen kanssa olisi luotava tarvittavat yhteydet. Tältä osin ja varainhoitoasetuksen mukaisesti on tärkeää tehdä ESAn kanssa rahoitusta koskeva puitekumppanuussopimus, joka kattaa kaikki komission, avaruusohjelmaviraston ja ESAn väliset rahoitussuhteet ja jolla varmistetaan näiden niiden johdonmukaisuus ja vaatimustenmukaisuus Euroopan yhteisön ja Euroopan avaruusjärjestön väliseen puitesopimukseen ja erityisesti sen 5 artiklaan nähden. Euroopan avaruusjärjestö kuitenkaan ole unionin elin eikä siihen sovellettava unionin oikeutta, joten unionin ja sen jäsenvaltioiden etujen suojaamiseksi on olennaisen tärkeää, että tällaisen sopimuksen edellytyksenä on asianmukaisten toimintasääntöjen käyttöönotto Euroopan avaruusjärjestössä. Sopimuksessa olisi myös oltava kaikki unionin taloudellisten etujen turvaamiseksi tarvittavat lausekkeet. (29)  Euroopan avaruusjärjestö (ESA) on kansainvälinen organisaatio, jolla on laaja kokemus avaruusalasta ja joka on tehnyt Euroopan yhteisön kanssa puitesopimuksen vuonna 2004. Tämän vuoksi se on tärkeä kumppani ohjelmaa toteutettaessa, ja sen kanssa olisi luotava tarvittavat yhteydet. Tältä osin ja varainhoitoasetuksen mukaisesti on tärkeää tehdä ESAn kanssa rahoitusta koskeva puitekumppanuussopimus, joka kattaa kaikki komission, avaruusohjelmaviraston ja ESAn väliset rahoitussuhteet ja jolla varmistetaan näiden niiden johdonmukaisuus ja vaatimustenmukaisuus Euroopan yhteisön ja Euroopan avaruusjärjestön väliseen puitesopimukseen ja erityisesti sen 5 artiklaan nähden. Koska Euroopan avaruusjärjestö ei ole unionin elin eikä siihen sovelleta unionin oikeutta, on tärkeää, että tällaiseen sopimukseen sisältyy Euroopan avaruusjärjestön toimintasääntöjä koskevia asianmukaisia vaatimuksia unionin ja sen jäsenvaltioiden etujen suojaamiseksi. Sopimuksessa olisi myös oltava kaikki unionin taloudellisten etujen turvaamiseksi tarvittavat lausekkeet. Tarkistus 21 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 31 kappale (31)  Jotta käyttäjien edustus voidaan liittää osaksi valtiollisen satelliittiviestinnän (GOVSATCOM) hallintoa ja jotta voidaan koota yhteen käyttäjien tarpeita ja vaatimuksia kansallisten rajojen ja siviili- ja sotilastoiminnan välisen rajan yli, unionin yksiköillä, joilla on läheiset yhteydet kyseisiin käyttäjiin, olisi oltava koordinoiva tehtävä tällaisten käyttäjäryhmien osalta; näitä unionin yksiköitä ovat Euroopan puolustusvirasto, Euroopan raja- ja merivartiovirasto, Euroopan meriturvallisuusvirasto, Euroopan kalastuksenvalvontavirasto, Euroopan unionin lainvalvontayhteistyövirasto, sotilaskriisinhallinnan suunnittelu- ja toteutusvoimavara / siviilikriisinhallinnan suunnittelu- ja toteutusvoimavara ja EU:n hätäavun koordinointikeskus. Ylemmällä tasolla avaruusohjelmaviraston ja Euroopan puolustusviraston olisi edustettava yhtäältä siviili- ja toisaalta sotilaskäyttäjäyhteisöjä, ja ne voivat seurata operatiivista käyttöä, kysyntää, vaatimustenmukaisuutta sekä kehittyviä tarpeita ja vaatimuksia. (31)  Jotta käyttäjien edustus voidaan liittää osaksi valtiollisen satelliittiviestinnän (GOVSATCOM) hallintoa ja jotta voidaan koota yhteen käyttäjien tarpeita ja vaatimuksia kansallisten rajojen yli, unionin yksiköillä, joilla on läheiset yhteydet kyseisiin käyttäjiin, olisi oltava koordinoiva tehtävä tällaisten käyttäjäryhmien osalta; näitä unionin yksiköitä ovat Euroopan raja- ja merivartiovirasto, Euroopan meriturvallisuusvirasto, Euroopan kalastuksenvalvontavirasto, Euroopan unionin lainvalvontayhteistyövirasto, siviilikriisinhallinnan suunnittelu- ja toteutusvoimavara ja EU:n hätäavun koordinointikeskus. Ylemmällä tasolla avaruusohjelmaviraston olisi edustettava käyttäjäyhteisöä, ja se voi seurata operatiivista käyttöä, kysyntää, vaatimustenmukaisuutta sekä kehittyviä tarpeita ja vaatimuksia. Tarkistus 22 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 36 kappale (36)  Tiedonkulun turvaamiseksi olisi vahvistettava asianmukaiset säännöt, jotta varmistetaan turvallisuussääntöjen vastaavuus erilaisten ohjelman toteutukseen osallistuvien julkisten ja yksityisten tahojen sekä luonnollisten henkilöiden osalta. (36)  Tiedonkulun turvaamiseksi olisi vahvistettava asianmukaiset säännöt, jotta varmistetaan turvallisuussääntöjen vastaavuus erilaisten ohjelman toteutukseen osallistuvien julkisten ja yksityisten tahojen sekä luonnollisten henkilöiden osalta, laatimalla useampia tietojen käyttöoikeustasoja ja siten turvaamalla tietoihin pääsy. Tarkistus 23 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 36 a kappale (uusi) (36 a)  Sekä avaruudessa että maassa olevaan unionin avaruusinfrastruktuuriin liittyvä kyberturvallisuus on keskeisellä sijalla varmistettaessa järjestelmien toiminnan jatkuvuus ja niiden kyky toteuttaa tehtäviä jatkuvasti sekä tarjota tarvittavia palveluita. Tarkistus 24 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 38 kappale (38)  Yhä useammalla talouden keskeisellä toimialalla, erityisesti liikenteen, televiestinnän, maatalouden ja energian aloilla, käytetään yhä enemmän satelliittinavigointijärjestelmiä, minkä lisäksi saadaan synergiaa toiminnoista, jotka liittyvät unionin ja sen jäsenvaltioiden turvallisuuteen ja puolustukseen. Kun satelliittinavigointi on kokonaisuudessaan omassa valvonnassa, voidaan taata unionin teknologinen riippumattomuus, myös pitkällä aikavälillä infrastruktuurilaitteiden komponenttien osalta, ja varmistaa sen strateginen autonomia. (38)  Satelliittinavigointijärjestelmiä käytetään yhä enemmän yhä useammalla talouden keskeisellä toimialalla, erityisesti liikenteen, televiestinnän, maatalouden ja energian aloilla. Satelliittinavigoinnilla on merkitystä myös unionin ja sen jäsenvaltioiden turvallisuuden osalta. Kun satelliittinavigointi on kokonaisuudessaan omassa valvonnassa, voidaan taata unionin teknologinen riippumattomuus, myös pitkällä aikavälillä infrastruktuurilaitteiden komponenttien osalta, ja varmistaa sen strateginen autonomia. Tarkistus 25 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 40 kappale (40)  EGNOSilla pyritään parantamaan olemassa olevien maailmanlaajuisten satelliittinavigointijärjestelmien, erityisesti Galileo-järjestelmän, lähettämien avointen signaalien laatua. EGNOSin palveluiden olisi katettava ensisijaisesti jäsenvaltioiden alueet, jotka sijaitsevat maantieteellisesti Euroopassa ja joihin tätä asetusta sovellettaessa luetaan Azorit, Kanariansaaret ja Madeira, ja tavoitteena on näiden alueiden kattaminen vuoden 2025 loppuun mennessä. EGNOSin tarjoamien palveluiden maantieteellistä peittoaluetta voitaisiin teknisen toteutettavuuden rajoissa ja ihmishengen turvaavan palvelun osalta kansainvälisten sopimusten perusteella laajentaa myös muualle maailmaan. Rajoittamatta asetuksen (EU) 2018/1139 [EASA-asetus] soveltamista ja ilmailutarkoituksiin vaadittavaa Galileon palvelun laadun seurantaa olisi huomattava, että vaikka Galileon lähettämiä signaaleja voidaan tehokkaasti käyttää lentokoneiden paikantamiseen, ainoastaan paikalliset tai alueelliset lisäjärjestelmät kuten EGNOS Euroopassa voivat toimia ilmaliikenteen hallinnan palveluina (ATM) ja lennonvarmistuspalveluina (ANS). (40)  EGNOSilla pyritään parantamaan olemassa olevien maailmanlaajuisten satelliittinavigointijärjestelmien, erityisesti Galileo-järjestelmän, lähettämien avointen signaalien laatua. EGNOSin palveluiden olisi katettava ensisijaisesti jäsenvaltioiden alueet, jotka sijaitsevat maantieteellisesti Euroopassa ja joihin tätä asetusta sovellettaessa luetaan Azorit, Kanariansaaret ja Madeira, ja tavoitteena on näiden alueiden kattaminen vuoden 2025 loppuun mennessä. EGNOSin tarjoamien palveluiden maantieteellistä peittoaluetta voitaisiin teknisen toteutettavuuden rajoissa ja ihmishengen turvaavan palvelun osalta kansainvälisten sopimusten perusteella laajentaa myös muualle maailmaan. Rajoittamatta asetuksen (EU) 2018/1139 soveltamista ja ilmailutarkoituksiin vaadittavaa Galileon palvelun laadun ja turvallisuustason seurantaa olisi huomattava, että vaikka Galileon lähettämiä signaaleja voidaan tehokkaasti käyttää lentokoneiden paikantamiseen, ainoastaan paikalliset tai alueelliset lisäjärjestelmät kuten EGNOS Euroopassa voivat toimia ilmaliikenteen hallinnan palveluina (ATM) ja lennonvarmistuspalveluina (ANS). _________________ 1 a Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1139, annettu 4 päivänä heinäkuuta 2018, yhteisistä siviili-ilmailua koskevista säännöistä ja Euroopan unionin lentoturvallisuusviraston perustamisesta, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 2111/2005, (EY) N:o 1008/2008, (EU) N:o 996/2010, (EU) N:o 376/2014 ja direktiivien 2014/30/EU ja 2014/53/EU muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 552/2004, (EY) N:o 216/2008 ja neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3922/91 kumoamisesta (EUVL L 212, 22.8.2018, s. 1). Tarkistus 26 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 40 a kappale (uusi) (40 a)   EGNOS voi avustaa täsmäviljelyssä ja auttaa eurooppalaisia viljelijöitä vähentämään jätettä sekä lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden liikakäyttöä ja optimoimaan sadon. EGNOSilla on jo huomattava käyttäjäyhteisö, mutta navigointiteknologian kanssa yhteensopivia maatalouskoneita on rajallisempi määrä. Tähän ongelmaan olisi saatava muutos. Tarkistus 27 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 41 kappale (41)  On välttämätöntä, että Galileo- ja EGNOS-järjestelmän tarjoamien palveluiden jatkuvuus, kestävyys ja tuleva saatavuus turvataan. Muuttuvassa ympäristössä ja nopeasti kehittyvillä markkinoilla myös niiden kehittämistä olisi jatkettava ja näiden järjestelmien uusia sukupolvia olisi valmisteltava. (41)  On välttämätöntä, että Galileo- ja EGNOS-järjestelmän tarjoamien palveluiden jatkuvuus, kestävyys, turvallisuus, luotettavuus, tarkkuus ja tuleva saatavuus turvataan. Muuttuvassa ympäristössä ja nopeasti kehittyvillä markkinoilla myös niiden kehittämistä olisi jatkettava ja näiden järjestelmien uusia sukupolvia olisi valmisteltava. Tarkistus 28 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 44 a kappale (uusi) (44 a)   Galileon ja EGNOSin tarjoamien palvelujen ja toimintaketjun loppupäässä olevien palvelujen hyödyntämisen tueksi erityisesti liikennealalla toimivaltaisten viranomaisten olisi luotava kansainvälisellä tasolla yleiset standardit ja sertifioinnit.  Tarkistus 29 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 45 kappale (45)  Kun otetaan huomioon Galileon ja EGNOSin maassa sijaitsevan infrastruktuurin merkitys ja sen vaikutus niiden turvallisuuteen, komission olisi määrättävä infrastruktuurin sijainnista. Järjestelmien maassa sijaitsevan infrastruktuurin käyttöönotossa olisi edelleen meneteltävä avoimesti ja läpinäkyvästi. Poistetaan. Tarkistus 30 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 46 kappale (46)  Jotta Galileon ja EGNOSin yhteiskunnallis–taloudelliset hyödyt voidaan maksimoida, erityisesti turvallisuuden alalla, olisi edistettävä EGNOSin ja Galileon tarjoamien palveluiden käyttöä muissa unionin politiikoissa, kun tämä on perusteltua ja hyödyllistä. (46)  Jotta Galileon ja EGNOSin yhteiskunnallis–taloudelliset hyödyt voidaan maksimoida, erityisesti turvallisuuden alalla, olisi EGNOSin ja Galileon tarjoamien palveluiden käyttö sisällytettävä muihin unionin politiikoihin, kun tämä on mahdollista. Myös toimenpiteet, joilla edistetään näiden palveluiden käyttöä kaikissa jäsenvaltioissa, ovat tärkeä vaihe prosessissa. Tarkistus 31 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 47 kappale (47)  Copernicuksella pitäisi varmistaa maanhavainnointi- ja geoinformaatiopalveluiden kannalta autonominen ympäristöosaamisen ja keskeisen teknologian saanti, jotta unioni voi tehdä päätöksiä ja toimia itsenäisesti muun muassa ympäristön, ilmastonmuutoksen, pelastustoiminnan, turvallisuuden sekä digitaalitalouden alalla. (47)  Copernicuksella pitäisi varmistaa maanhavainnointi- ja geoinformaatiopalveluiden kannalta autonominen ympäristöosaamisen ja keskeisen teknologian saanti, jotta unioni voi tehdä päätöksiä ja toimia itsenäisesti muun muassa ympäristön, mukaan lukien maatalous, biologinen monimuotoisuus, maankäyttö, metsätalous, maaseudun kehittäminen ja kalatalous, ilmastonmuutoksen, kulttuuriperintökohteiden, pelastustoiminnan, turvallisuuden, myös infrastruktuurien turvallisuuden, sekä digitaalitalouden alalla. Tarkistus 32 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 48 kappale (48)  Copernicuksen olisi perustuttava Copernicus-ohjelman perustamisesta annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) N:o 377/201417 ja Euroopan maanseurantaohjelmasta (GMES) ja sen ensivaiheen toiminnasta annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) N:o 911/201018, jolla perustettiin edeltäjäohjelma (Euroopan maanseurantaohjelma – GMES), ja siinä olisi varmistettava toimintojen ja tulosten jatkuvuus, kun otetaan huomioon maanhavainnointialaan vaikuttavat tutkimuksen viimeaikaiset kehityssuunnat, teknologian kehitys ja innovaatiot sekä massadatan analysoinnin ja tekoälyteknologian kehitys ja alaan liittyvät unionin tason strategiat ja aloitteet19. Siinä olisi mahdollisimman suuressa määrin käytettävä jäsenvaltioiden, ESAn, Eumetsatin20 sekä muiden yksiköiden valmiuksia avaruudesta tapahtuvaan seurantaan, eurooppalaiset kaupalliset aloitteet mukaan luettuina, jolloin myös edistetään elinvoimaisen kaupallisen avaruusalan kehitystä Euroopassa. Jos se on toteutettavissa ja soveltuvaa, Copernicuksessa pitäisi myös hyödyntää käytettävissä olevia, pääasiassa jäsenvaltioiden toimittamia in situ- ja liitännäisdataa direktiivin 2007/2/EY21 mukaisesti. Komission olisi tehtävä yhteistyötä jäsenvaltioiden ja Euroopan ympäristökeskuksen kanssa, jotta varmistetaan in situ -datajoukkojen tehokas saanti ja käyttö Copernicusta varten. (48)  Nykyisiä valmiuksia olisi hyödynnettävä ja täydennettävä uusilla resursseilla, joita voidaan kehittää yhdessä asiasta vastaavien tahojen kesken. Tämän vuoksi komission olisi tehtävä tiivistä yhteistyötä Euroopan avaruusjärjestön ja jäsenvaltioiden sekä tarvittaessa muiden sellaisten tahojen kanssa, joilla on asiaankuuluvia avaruusresursseja ja in situ -resursseja. Copernicuksen olisi perustuttava Copernicus-ohjelman perustamisesta annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) N:o 377/201417 ja Euroopan maanseurantaohjelmasta (GMES) ja sen ensivaiheen toiminnasta annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) N:o 911/201018jolla perustettiin edeltäjäohjelma (Euroopan maanseurantaohjelma – GMES), ja siinä olisi varmistettava toimintojen ja tulosten jatkuvuus, kun otetaan huomioon maanhavainnointialaan vaikuttavat tutkimuksen viimeaikaiset kehityssuunnat, teknologian kehitys ja innovaatiot sekä massadatan analysoinnin ja tekoälyteknologian kehitys ja alaan liittyvät unionin tason strategiat ja aloitteet19. Siinä olisi mahdollisimman suuressa määrin käytettävä jäsenvaltioiden, ESAn, Eumetsatin20 sekä muiden yksiköiden valmiuksia avaruudesta tapahtuvaan seurantaan, eurooppalaiset kaupalliset aloitteet mukaan luettuina, jolloin myös edistetään elinvoimaisen kaupallisen avaruusalan kehitystä Euroopassa. Jos se on toteutettavissa ja soveltuvaa, Copernicuksessa pitäisi myös hyödyntää käytettävissä olevia, pääasiassa jäsenvaltioiden toimittamia in situ- ja liitännäisdataa direktiivin 2007/2/EY21 mukaisesti. Komission olisi tehtävä yhteistyötä jäsenvaltioiden ja Euroopan ympäristökeskuksen kanssa, jotta varmistetaan in situ -datajoukkojen tehokas saanti ja käyttö Copernicusta varten. __________________ __________________ 17 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 377/2014, annettu 3 päivänä huhtikuuta 2014, Copernicus-ohjelman perustamisesta ja asetuksen (EU) N:o 911/2010 kumoamisesta (EUVL L 122, 24.4.2014, s. 44). 17 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 377/2014, annettu 3 päivänä huhtikuuta 2014, Copernicus-ohjelman perustamisesta ja asetuksen (EU) N:o 911/2010 kumoamisesta (EUVL L 122, 24.4.2014, s. 44). 18 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 911/2010, annettu 22 päivänä syyskuuta 2010, Euroopan maanseurantaohjelmasta (GMES) ja sen ensivaiheen toiminnasta (2011–2013) (EUVL L 276, 20.10.2010, s. 1). 18 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 911/2010, annettu 22 päivänä syyskuuta 2010, Euroopan maanseurantaohjelmasta (GMES) ja sen ensivaiheen toiminnasta (2011–2013) (EUVL L 276, 20.10.2010, s. 1). 19 Tiedonanto ”Tekoäly Euroopassa” (COM(2018)0237), tiedonanto ”Päämääränä yhteinen eurooppalainen data-avaruus” (COM(2018)0232), ehdotus neuvoston asetukseksi Euroopan suurteholaskennan yhteisyrityksen perustamisesta (COM(2018)0008). 19 Tiedonanto ”Tekoäly Euroopassa” (COM(2018)0237), tiedonanto ”Päämääränä yhteinen eurooppalainen data-avaruus” (COM(2018)0232), ehdotus neuvoston asetukseksi Euroopan suurteholaskennan yhteisyrityksen perustamisesta (COM(2018)0008). 20 Eumetsat – Euroopan sääsatelliittijärjestö. 20 Eumetsat – Euroopan sääsatelliittijärjestö. 21 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2007/2/EY, annettu 14 päivänä maaliskuuta 2007, Euroopan yhteisön paikkatietoinfrastruktuurin (INSPIRE) perustamisesta. 21 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2007/2/EY, annettu 14 päivänä maaliskuuta 2007, Euroopan yhteisön paikkatietoinfrastruktuurin (INSPIRE) perustamisesta. Tarkistus 33 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 49 a kappale (uusi) (49 a)  Copernicuksen koko potentiaali unionin yhteiskunnan ja talouden hyväksi olisi vapautettava kokonaisuudessaan, jotta se ulottuisi laajemmalle kuin välittömiin edunsaajiin, tehostamalla käytön omaksumista koskevia toimenpiteitä, mikä edellyttää lisätoimia datan saattamiseksi käyttökelpoiseksi muille kuin asiantuntijoille ja näin kasvun, työpaikkojen luomisen ja osaamisen siirron edistämiseksi. Tarkistus 34 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 52 kappale (52)  Datan hankinnan osalta Copernicuksen mukaisissa toimissa pitäisi pyrkiä täydentämään ja pitämään yllä nykyistä avaruusinfrastruktuuria, valmistelemaan elinkaarensa loppuun tulleiden satelliittien korvaamista pitkällä aikavälillä ja käynnistämään uusia hankkeita, joissa käsitellään uusia seurantajärjestelmiä, jotta vastaamista maailmanlaajuiseen ilmastomuutokseen (esimerkiksi ihmisen toiminnan aiheuttamien hiilidioksidi- ja muiden kasvihuonekaasupäästöjen seuranta) voidaan tukea. Copernicuksen mukaisissa toimissa olisi laajennettava maailmanlaajuisen seurannan kattavuutta napa-alueilla ja tuettava ympäristövaatimusten noudattamisen varmistamista, lakisääteistä ympäristöseurantaa ja -raportointia ja innovatiivisia ympäristösovelluksia (kuten viljelmien seuranta, vesivarojen hallinta ja tehostettu metsäpalojen seuranta). Tällaisella toiminnalla Copernicuksessa pitäisi saada vipuvaikutuksia ja hyödyntää mahdollisimman hyvin aiemmalla rahoituskaudella (2014–2020) tehdyt investoinnit, ja samalla tarkastella uusia toiminta- ja liiketoimintamalleja, joilla täydennetään Copernicuksen valmiuksia. Copernicuksen olisi myös rakennuttava toimiville kumppanuussuhteille jäsenvaltioiden kanssa, jotta voidaan edelleen kehittää ohjelman turvallisuusulottuvuutta soveltuvien hallinnointijärjestelmien mukaisesti, jolloin turvallisuuden alalla voidaan vastata käyttäjien muuttuviin tarpeisiin. (52)  Datan hankinnan osalta Copernicuksen mukaisissa toimissa pitäisi pyrkiä täydentämään ja pitämään yllä nykyistä avaruusinfrastruktuuria, valmistelemaan elinkaarensa loppuun tulleiden satelliittien korvaamista pitkällä aikavälillä ja käynnistämään uusia hankkeita, joiden toteutettavuutta Euroopan avaruusjärjestö parhaillaan tutkii ja joissa käsitellään uusia seurantajärjestelmiä, jotta voidaan tukea ilmastomuutoksen torjuntaa (esimerkiksi seuraamalla ihmisen toiminnan aiheuttamia hiilidioksidi- ja muita kasvihuonekaasupäästöjä) ja maatalouden seurantaa. Copernicuksen mukaisissa toimissa olisi laajennettava maailmanlaajuisen seurannan kattavuutta napa-alueilla ja tuettava ympäristövaatimusten noudattamisen varmistamista, lakisääteistä ympäristöseurantaa ja -raportointia ja innovatiivisia ympäristösovelluksia (kuten viljelmien seuranta, vesivarojen hallinta ja tehostettu metsäpalojen seuranta). Tällaisella toiminnalla Copernicuksessa pitäisi saada vipuvaikutuksia ja hyödyntää mahdollisimman hyvin aiemmalla rahoituskaudella (2014–2020) tehdyt investoinnit, ja samalla tarkastella uusia toiminta- ja liiketoimintamalleja, joilla täydennetään Copernicuksen valmiuksia. Copernicuksen olisi myös rakennuttava toimiville kumppanuussuhteille jäsenvaltioiden kanssa, jotta voidaan edelleen kehittää ohjelman turvallisuusulottuvuutta soveltuvien hallinnointijärjestelmien mukaisesti, jolloin turvallisuuden alalla voidaan vastata käyttäjien muuttuviin tarpeisiin. Tarkistus 35 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 53 kappale (53)  Copernicuksessa olisi osana datan ja tietojen käsittelytoimintoa varmistettava keskeisten Copernicus-palveluiden pitkän aikavälin kestävyys ja jatkokehitys, tarjottava tietoja julkisen sektorin tarpeiden ja unionin kansainvälisistä sitoumuksista johtuvien tarpeiden täyttämiseksi ja maksimoitava mahdollisuudet kaupalliseen hyödyntämiseen. Copernicuksessa olisi erityisesti tarjottava paikallisella, kansallisella, Euroopan ja globaalilla tasolla tietoa ilmakehän tilasta; tietoa valtamerten tilasta; maakartoitusta tukevaa tietoa, jolla edistetään unionin politiikkojen toteuttamista paikallisella, kansallisella ja Euroopan tasolla; tietoa ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja sen vaikutusten hillitsemisen tueksi; paikkatietoja hätätilanteiden hallinnan tueksi, ennaltaehkäisevät toimet mukaan lukien, ympäristövaatimusten noudattamisen varmistamisen tueksi ja siviiliturvallisuuden tueksi, unionin ulkoinen toiminta mukaan lukien. Komission olisi määriteltävä asianmukaiset sopimusjärjestelyt, joilla tuetaan kestävää palveluiden tarjoamista. (53)  Copernicuksessa olisi osana datan ja tietojen käsittelytoimintoa varmistettava keskeisten Copernicus-palveluiden pitkän aikavälin kestävyys ja jatkokehitys, tarjottava tietoja julkisen sektorin tarpeiden ja unionin kansainvälisistä sitoumuksista johtuvien tarpeiden täyttämiseksi ja maksimoitava mahdollisuudet kaupalliseen hyödyntämiseen. Copernicuksessa olisi erityisesti tarjottava paikallisella, kansallisella, Euroopan ja globaalilla tasolla tietoa ilmakehän tilasta, myös ilmanlaadusta; tietoa valtamerten tilasta; maakartoitusta tukevaa tietoa, jolla edistetään unionin politiikkojen toteuttamista paikallisella, kansallisella ja Euroopan tasolla; tietoa ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja sen vaikutusten hillitsemisen tueksi; paikkatietoja hätätilanteiden hallinnan tueksi, ennaltaehkäisevät toimet mukaan lukien, ympäristövaatimusten noudattamisen varmistamisen tueksi ja siviiliturvallisuuden tueksi, unionin ulkoinen toiminta mukaan lukien. Komission olisi määriteltävä asianmukaiset sopimusjärjestelyt, joilla tuetaan kestävää palveluiden tarjoamista. Tarkistus 36 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 54 a kappale (uusi) (54 a)  Jotta Copernicuksen tavoitteet voidaan kestävällä tavalla saavuttaa, voitaisiin perustaa komitea, jäljempänä ’Copernicus-alakomitea’, joka auttaisi komissiota huolehtimaan unionin, käyttäjäfoorumien, jäsenvaltioiden, hallitusten välisten järjestöjen ja yksityisen sektorin Copernicusta edistävien toimien koordinoinnista ja nykyisten valmiuksien hyödyntämisestä parhaalla mahdollisella tavalla sekä sellaisten puutteiden määrittelemisestä, joihin on tarpeen puuttua unionin tasolla. Tarkistus 37 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 55 kappale (55)  Copernicus-palveluiden toteuttamisella pitäisi helpottaa myös palveluiden käytön yleistä omaksumista, koska käyttäjät voisivat ennakoida palveluiden saatavuutta ja kehittymistä, sekä edistää yhteistyötä jäsenvaltioiden ja muiden osapuolten kanssa. Tätä varten komission ja palvelun tarjoamisesta vastaavien luotettujen tahojen olisi oltava tiiviisti yhteydessä eri käyttäjäyhteisöihin kautta Euroopan kehittäessään Copernicuksen palvelu- ja tietovalikoimaa edelleen sen varmistamiseksi, että vastataan julkisen sektorin ja politiikan muuttuviin tarpeisiin, jolloin voidaan maksimoida maanhavainnointitietojen käytön omaksuminen. Komission olisi tehtävä yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa Copernicuksen in situ -komponentin kehittämiseksi ja helpottaakseen in situ -datajoukkojen liittämistä avaruusdatajoukkoihin Copernicus-palveluiden päivittämistä varten. (55)  Copernicus-palveluiden toteuttamisella pitäisi helpottaa myös palveluiden käytön yleistä omaksumista, koska käyttäjät voisivat ennakoida palveluiden saatavuutta ja kehittymistä, sekä edistää yhteistyötä jäsenvaltioiden ja muiden osapuolten kanssa. Tätä varten avaruusohjelmaviraston ja Copernicuksen luotettujen tahojen olisi oltava tiiviisti yhteydessä eri käyttäjäyhteisöihin kautta Euroopan kehittäessään Copernicuksen palvelu- ja tietovalikoimaa edelleen sen varmistamiseksi, että vastataan julkisen sektorin ja politiikan muuttuviin tarpeisiin, jolloin voidaan maksimoida maanhavainnointitietojen käytön omaksuminen unionin kansalaisten eduksi. Komission olisi tehtävä yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa Copernicuksen in situ -komponentin kehittämiseksi ja helpottaakseen in situ -datajoukkojen liittämistä avaruusdatajoukkoihin Copernicus-palveluiden päivittämistä varten. Tarkistus 38 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 56 a kappale (uusi) (56 a)  Jäsenvaltioiden, komission ja asiasta vastaavien tahojen olisi toteutettava määräajoin tiedotuskampanjoita ohjelman hyödyistä, jotta kaikki potentiaaliset käyttäjät saisivat pääsyn ohjelman tietoihin. Tarkistus 39 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 57 a kappale (uusi) (57 a)  Vaikka Copernicuksen ilmastonmuutosta koskevat palvelut ovat edelleen esioperatiivisessa vaiheessa, ne edistyvät lupaavasti ja käyttäjien määrä kaksinkertaistui vuosien 2015 ja 2016 välillä. Kaikkien ilmastonmuutosta koskevien palvelujen on määrä olla täysin operatiivisia mahdollisimman pian, joten ne voivat tarjota jatkuvasti tarpeellista tietoa ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista koskeville tehokkaille toimille. Tarkistus 40 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 59 kappale (59)  Jotta maanhavainnointitietojen ja -teknologian käyttöä voitaisiin edistää ja helpottaa sekä paikallisten viranomaisten, pienten ja keskisuurten yritysten että tutkijoiden parissa, erityisiä Copernicus-datan jakelua käsitteleviä verkkoja, mukaan lukien kansalliset ja alueelliset elimet, olisi tuettava toimilla, joilla edistetään sen käytön omaksumista käyttäjien keskuudessa. Tätä varten komission ja jäsenvaltioiden olisi pyrittävä luomaan tiiviimpiä yhteyksiä Copernicuksen sekä unionin ja kansallisten politiikkojen välille kaupallisten sovellusten ja palveluiden kysynnän lisäämiseksi ja tarjoamaan yrityksille, erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille sekä startup-yrityksille, mahdollisuus kehittää Copernicus-dataan ja -tietoon perustuvia sovelluksia tavoitteena kehittää Eurooppaan kilpailukykyinen maanhavainnointitietojen ekosysteemi. (59)  Jotta maanhavainnointitietojen ja -teknologian käyttöä voitaisiin edistää ja helpottaa sekä paikallisten ja alueellisten viranomaisten, pienten ja keskisuurten yritysten että tutkijoiden parissa, erityisiä Copernicus-datan jakelua käsitteleviä verkkoja, mukaan lukien kansalliset ja alueelliset elimet, olisi tuettava toimilla, joilla edistetään sen käytön omaksumista käyttäjien keskuudessa. Tätä varten komission ja jäsenvaltioiden olisi pyrittävä luomaan tiiviimpiä yhteyksiä Copernicuksen sekä unionin ja kansallisten politiikkojen välille kaupallisten sovellusten ja palveluiden kysynnän lisäämiseksi ja tarjoamaan yrityksille, erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille sekä startup-yrityksille, mahdollisuus kehittää Copernicus-dataan ja -tietoon perustuvia sovelluksia tavoitteena kehittää Eurooppaan kilpailukykyinen maanhavainnointitietojen ekosysteemi. Tarkistus 41 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 59 a kappale (uusi) (59 a)   Koska satelliittikuvauksella on valtava potentiaali kestävässä ja tuloksellisessa resurssien hallinnassa, kun se tuottaa luotettavaa ja oikea-aikaista tietoa esimerkiksi satonäkymistä ja maaperän tilasta, tätä palvelua olisi tehostettava entisestään vastaamaan loppukäyttäjien tarpeita ja varmistamaan datan linkitys. Tarkistus 42 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 62 kappale (62)  Euroopan parlamentin ja neuvoston esittämien pyyntöjen seurauksena unioni perusti tukikehyksen avaruusesineiden valvontaa ja seurantaa varten 16 päivänä huhtikuuta 2014 avaruusesineiden valvonnan ja seurannan tukikehyksen perustamisesta annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 541/2014/EU24. Avaruusromusta on tullut vakava uhka avaruustoimintojen turvallisuudelle ja kestävyydelle. Avaruusesineiden valvonta ja seuranta on tämän vuoksi ensiarvoisen tärkeää, jota voidaan suojata ohjelman komponenttien jatkuvuus ja niiden panos unionin toimintalinjoille. Avaruusesineiden valvonnalla ja seurannalla, jäljempänä ’SST’, pyritään torjumaan avaruusromun lisääntymistä ja näin osaltaan varmistamaan avaruuden, joka on globaali yhteisresurssi, kestävä ja taattu saatavuus ja käyttö. (62)  Euroopan parlamentin ja neuvoston esittämien pyyntöjen seurauksena unioni perusti tukikehyksen avaruusesineiden valvontaa ja seurantaa varten annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 541/2014/EU24. Avaruusromusta on tullut vakava uhka avaruustoimintojen turvallisuudelle ja kestävyydelle. Avaruusesineiden valvonta ja seuranta on tämän vuoksi ensiarvoisen tärkeää, jota voidaan suojata ohjelman komponenttien jatkuvuus ja niiden panos unionin toimintalinjoille. Avaruusesineiden valvonnalla ja seurannalla, jäljempänä ’SST’, pyritään torjumaan avaruusromun lisääntymistä ja näin osaltaan varmistamaan avaruuden, joka on globaali yhteisresurssi, kestävä ja taattu saatavuus ja käyttö. SST:n on tarkoitus myös helpottaa maan kiertoradan puhdistusta koskevien unionin hankkeiden valmistelua. __________________ __________________ 24 EUVL L 158, 27.5.2014, s. 227. 24 Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 541/2014/EU, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, avaruusesineiden valvonnan ja seurannan tukikehyksen perustamisesta (EUVL L 158, 27.5.2014, s. 227). Tarkistus 43 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 63 kappale (63)  Avaruusesineiden valvonnan ja seurannan komponentissa pitäisi edelleen kehittää SST-valmiuksien suorituskykyä ja autonomiaa. Tätä varten sen tuloksena pitäisi laatia autonominen eurooppalainen avaruusesineluettelo SST-ilmaisimien verkoston datan pohjalta. SST-komponentilla pitäisi myös edelleen tukea SST-palveluiden toimintaa ja toimittamista. Koska SST on käyttäjälähtöinen järjestelmä, olisi luotava asianmukaiset mekanismit, joilla kerätään käyttäjien vaatimuksia, myös turvallisuuteen liittyviä. (63)  Avaruusesineiden valvonnan ja seurannan komponentissa pitäisi edelleen kehittää SST-valmiuksien suorituskykyä ja autonomiaa. Tätä varten sen tuloksena pitäisi laatia autonominen eurooppalainen avaruusesineluettelo SST-ilmaisimien verkoston datan pohjalta. Luettelossa voitaisiin seurata muiden avaruuskelpoisten kansakuntien esimerkkiä ja asettaa osa sen datasta saataville muihin kuin kaupallisiin tarkoituksiin sekä tutkimustarkoituksiin. SST-komponentilla pitäisi myös edelleen tukea SST-palveluiden toimintaa ja toimittamista. Koska SST on käyttäjälähtöinen järjestelmä, olisi luotava asianmukaiset mekanismit, joilla kerätään käyttäjien vaatimuksia, myös turvallisuuteen ja asiaankuuluvien tietojen siirtoon julkisista laitoksista ja julkisiin laitoksiin liittyviä, jotta voitaisiin parantaa järjestelmän tehokkuutta. Tarkistus 44 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 67 kappale (67)  Asiantuntijaryhmien toiminnalla pitäisi välttää tällaista tarpeetonta päällekkäisyyttä. Avaruusesineiden valvonnan ja seurannan pitäisi lisäksi täydentää nykyisiä riskinvähentämistoimenpiteitä, kuten ulkoavaruuden rauhanomaista käyttöä käsittelevän komitean (COPUOS) antamia avaruusromun vähentämistä koskevia suuntaviivoja, tai muita aloitteita, jotta varmistetaan ulkoavaruustoimintojen turvallisuus ja kestävyys. Jotta voidaan pienentää törmäysriskiä, avaruusesineiden valvonnassa ja seurannassa pyrittäisiin myös saavuttamaan synergiaa sellaisten aloitteiden kanssa, joissa aktiivisin toimenpitein poistetaan ja passivoidaan avaruusromua. Avaruusesineiden valvonnalla ja seurannalla olisi osaltaan varmistettava ulkoavaruuden rauhanomainen käyttö ja tutkimus. Avaruusalan toiminnan lisääntymisellä voi olla vaikutusta kansainvälisiin aloitteisiin avaruusliikenteen hallinnan alalla. Unionin olisi seurattava näitä muutoksia, ja se voi ottaa ne huomioon nyt käsillä olevan monivuotisen rahoituskehyksen väliarvioinnin yhteydessä. (67)  Asiantuntijaryhmien toiminnalla pitäisi välttää tällaista tarpeetonta päällekkäisyyttä. Avaruusesineiden valvonnan ja seurannan pitäisi lisäksi täydentää nykyisiä riskinvähentämistoimenpiteitä, kuten ulkoavaruuden rauhanomaista käyttöä käsittelevän komitean (COPUOS) antamia avaruusromun vähentämistä koskevia suuntaviivoja, tai muita aloitteita, jotta varmistetaan ulkoavaruustoimintojen turvallisuus ja kestävyys. Jotta voidaan pienentää törmäysriskiä, avaruusesineiden valvonnassa ja seurannassa pyrittäisiin myös saavuttamaan synergiaa sellaisten aloitteiden kanssa, joissa pyritään edistämään avaruusromun aktiiviseen poistamiseen suunniteltujen teknologiajärjestelmien kehittämistä ja käyttöönottoa. Avaruusesineiden valvonnalla ja seurannalla olisi osaltaan varmistettava ulkoavaruuden rauhanomainen käyttö ja tutkimus. Avaruusalan toiminnan lisääntymisellä voi olla vaikutusta kansainvälisiin aloitteisiin avaruusliikenteen hallinnan alalla. Unionin olisi seurattava näitä muutoksia, ja se voi ottaa ne huomioon nyt käsillä olevan monivuotisen rahoituskehyksen väliarvioinnin yhteydessä. Tarkistus 45 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 70 kappale (70)  Äärimmäiset ja merkittävät avaruussäätapahtumat voivat uhata kansalaisten turvallisuutta ja häiritä avaruudessa sijaitsevan ja maahan sijoitetun infrastruktuurin toimintoja. Osana ohjelmaa olisi sen vuoksi vahvistettava avaruussäätä koskeva toiminto, jolla pyritään arvioimaan avaruussään riskejä ja niitä vastaavia käyttäjien tarpeita, lisäämään tietoisuutta avaruussään riskeistä, varmistamaan käyttäjälähtöisten avaruussääpalveluiden toimittaminen ja parantamaan jäsenvaltioiden valmiuksia tuottaa avaruussääpalvelua. Komission olisi asetettava tärkeysjärjestykseen alat, joilla avaruussääpalveluita on tarkoitus tarjota, ottaen huomioon käyttäjien tarpeet, riskit ja teknologinen valmius. Pitkällä aikavälillä voidaan vastata muiden alojen tarpeisiin. Palveluiden toimittaminen unionin tasolla käyttäjien tarpeiden mukaisesti edellyttää kohdennettuja, koordinoituja ja jatkuvia tutkimus- ja kehittämistoimia avaruussääpalveluiden kehityksen tueksi. Avaruussääpalveluiden toimittamisen olisi perustuttava olemassa oleviin kansallisiin ja unionin valmiuksiin, ja siinä olisi mahdollistettava jäsenvaltioiden laaja osallistuminen ja yksityisen sektorin mukaantulo. (70)  Äärimmäiset ja merkittävät avaruussäätapahtumat voivat uhata kansalaisten turvallisuutta ja häiritä avaruudessa sijaitsevan ja maahan sijoitetun infrastruktuurin toimintoja. Osana ohjelmaa olisi sen vuoksi vahvistettava avaruussäätä koskeva toiminto, jolla pyritään arvioimaan avaruussään riskejä ja niitä vastaavia käyttäjien tarpeita, lisäämään tietoisuutta avaruussään riskeistä, varmistamaan käyttäjälähtöisten avaruussääpalveluiden toimittaminen ja parantamaan jäsenvaltioiden valmiuksia tuottaa avaruussääpalvelua. Komission olisi asetettava tärkeysjärjestykseen alat, joilla avaruussääpalveluita on tarkoitus tarjota, ottaen huomioon käyttäjien tarpeet, riskit ja teknologinen valmius. Pitkällä aikavälillä voidaan vastata muiden alojen tarpeisiin. Palveluiden toimittaminen unionin tasolla käyttäjien tarpeiden mukaisesti edellyttää kohdennettuja, koordinoituja ja jatkuvia tutkimus- ja kehittämistoimia avaruussääpalveluiden kehityksen tueksi. Avaruussääpalveluiden toimittamisen olisi perustuttava olemassa oleviin kansallisiin ja unionin valmiuksiin, ja siinä olisi mahdollistettava jäsenvaltioiden ja kansainvälisten järjestöjen laaja osallistuminen ja yksityisen sektorin mukaantulo. Tarkistus 46 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 73 kappale (73)  GOVSATCOM on käyttäjälähtöinen ohjelma, johon kuuluu vahva turvallisuusulottuvuus. Käyttötilanteita voidaan tarkastella kolmessa pääryhmässä: kriisinhallinta, mihin voivat sisältyä yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan siviili- tai sotilastoimet ja -operaatiot, luonnonkatastrofit ja ihmisen aiheuttamat katastrofit, humanitaariset kriisit ja merellä sattuvat hätätilanteet; valvonta, mihin voivat sisältyä rajavalvonta, ennen rajaa tapahtuva valvonta, merirajojen valvonta, merivalvonta, laittoman kaupan valvonta; ja keskeinen infrastruktuuri, mihin voivat sisältyä diplomaattiset verkostot, poliisiviestintä, kriittinen infrastruktuuri (kuten energia, liikenne, vesiesteet) ja avaruusinfrastruktuuri. (73)  GOVSATCOM on käyttäjälähtöinen ohjelma, johon kuuluu vahva turvallisuusulottuvuus. Käyttötilanteita voidaan tarkastella kolmessa pääryhmässä: kriisinhallinta, luonnonkatastrofit ja ihmisen aiheuttamat katastrofit, humanitaariset kriisit ja merellä sattuvat hätätilanteet; valvonta, mihin voivat sisältyä rajavalvonta, ennen rajaa tapahtuva valvonta, merirajojen valvonta, merivalvonta, laittoman kaupan valvonta; ja keskeinen infrastruktuuri, mihin voivat sisältyä diplomaattiset verkostot, poliisiviestintä, digitaali-infrastruktuuri (esim. datakeskukset, palvelimet), kriittinen infrastruktuuri (kuten energia, liikenne, vesiesteet, kuten padot) ja avaruusinfrastruktuuri. Tarkistus 47 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 78 kappale (78)  Satelliittiviestinnän käyttäjille kaikkein tärkein operationaalinen rajapinta ovat käyttäjälaitteet. EU:n GOVSATCOMia koskeva toimintatapa mahdollistaa sen, että useimmat käyttäjät voivat edelleen käyttää olemassa olevia käyttäjälaitteitaan GOVSATCOM-palveluihin, kun laitteissa käytetään unionin teknologioita. (78)  Satelliittiviestinnän käyttäjille kaikkein tärkein operationaalinen rajapinta ovat käyttäjälaitteet. EU:n GOVSATCOMia koskevan toimintatavan olisi mahdollistettava se, että käyttäjät voivat edelleen käyttää olemassa olevia käyttäjälaitteitaan GOVSATCOM-palveluihin. Tarkistus 48 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 86 kappale (86)  Ohjelmaan osoitettu infrastruktuuri voi edellyttää lisätutkimusta ja -innovointia, jota voidaan tukea Euroopan horisontti -ohjelmasta, kun pyritään johdonmukaisuuteen Euroopan avaruusjärjestön tällä alalla toteuttamiin toimiin nähden. Synergialla Euroopan horisontti -ohjelman kanssa olisi varmistettava, että avaruusalan tutkimus- ja innovointitarpeet tunnistetaan ja otetaan osaksi tutkimuksen ja innovoinnin strategista suunnitteluprosessia. Ohjelman vapaasti saataville tarjoamaa avaruusdataa ja -palveluita käytetään tutkimukseen ja innovointiin, Euroopan horisontti -ohjelma mukaan luettuna, kehitettäessä läpimurtoratkaisuja erityisesti kestävän ravinnon ja luonnonvarojen, ilmastonmuutoksen seurannan, älykkäiden kaupunkien, automatisoitujen ajoneuvojen, turvallisuuden ja katastrofien hallinnan alalla. Euroopan horisontti -ohjelman mukaisessa strategisessa suunnitteluprosessissa yksilöidään tutkimus- ja innovointitoimet, joissa pitäisi hyödyntää unionin omistamaa infrastruktuuria, kuten Galileo, EGNOS ja Copernicus. Tutkimusinfrastruktuuri, erityisesti in situ -seurantaverkostot, muodostaa olannaiseen osan siitä in situ -seurantainfrastruktuurista, joka mahdollistaa Copernicus-palvelut. (86)  Ohjelmaan osoitettu infrastruktuuri voi edellyttää lisätutkimusta ja -innovointia, jota voidaan tukea Euroopan horisontti -ohjelmasta, kun pyritään johdonmukaisuuteen Euroopan avaruusjärjestön tällä alalla toteuttamiin toimiin nähden. Synergialla Euroopan horisontti -ohjelman kanssa olisi varmistettava, että avaruusalan tutkimus- ja innovointitarpeet tunnistetaan ja otetaan osaksi tutkimuksen ja innovoinnin strategista suunnitteluprosessia. On tärkeää varmistaa Euroopan horisontti -ohjelmassa ja ohjelman komponenttien operaatioissa kehitettyjen ratkaisujen välinen jatkuvuus. Ohjelman vapaasti saataville tarjoamaa avaruusdataa ja ‑palveluita käytetään tutkimukseen ja innovointiin, Euroopan horisontti -ohjelma mukaan luettuna, kehitettäessä läpimurtoratkaisuja tärkeimmissä unionin politiikoissa. Euroopan horisontti ‑ohjelman mukaisessa strategisessa suunnitteluprosessissa yksilöidään tutkimus- ja innovointitoimet, joissa pitäisi hyödyntää unionin omistamaa infrastruktuuria, kuten Galileo, EGNOS ja Copernicus. Tutkimusinfrastruktuurit, erityisesti in situ -tarkkailuverkostot, muodostavat olennaiseen osan in situ -tarkkailuinfrastruktuurista, joka mahdollistaa Copernicus-palvelut. Tarkistus 49 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 87 kappale (87)  Asetuksella (EU) N:o 912/2010 perustettiin unionin virasto, Euroopan GNSS-virasto, hallinnoimaan tiettyjä Galileo- ja EGNOS-satelliittinavigointiohjelmien kysymyksiä. Nyt käsillä olevassa asetuksessa säädetään erityisesti siitä, että Euroopan GNSS-virastolle annetaan uusia tehtäviä, jotka eivät koske ainoastaan Galileo ja EGNOSia mutta myös muita ohjelman komponentteja, erityisesti turvallisuusjärjestelyiden hyväksyntää. Euroopan GNSS-viraston nimeä, tehtäviä ja organisatorisia näkökohtia on tämän vuoksi muutettava vastaavasti. (87)  Asetuksella (EU) N:o 912/2010 perustettiin unionin virasto, Euroopan GNSS-virasto, hallinnoimaan tiettyjä Galileo- ja EGNOS-satelliittinavigointiohjelmien kysymyksiä. Nyt käsillä olevassa asetuksessa säädetään erityisesti siitä, että Euroopan GNSS-virastolle annetaan uusia tehtäviä, jotka eivät koske ainoastaan Galileo ja EGNOSia mutta myös muita ohjelman komponentteja, erityisesti turvallisuusjärjestelyiden hyväksyntää ja kyberturvallisuutta. Euroopan GNSS-viraston nimeä, tehtäviä ja organisatorisia näkökohtia on tämän vuoksi muutettava vastaavasti. Tarkistus 50 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 88 kappale (88)  Kun otetaan huomioon sen laajentunut toimiala, joka ei enää rajoitu Galileoon ja EGNOSiin, Euroopan GNSS-viraston nimi olisi muutettava. Euroopan GNSS-virastossa olisi kuitenkin taattava toiminnan jatkuvuus, mukaan lukien oikeuksia ja velvoitteita, henkilöstöä ja tehtyjen päätösten voimassaoloa koskeva jatkuvuus. (88)  Kun otetaan huomioon sen laajentunut toimiala, joka ei enää rajoitu Galileoon ja EGNOSiin, Euroopan GNSS-viraston nimi olisi muutettava. Kun komissio antaa virastolle tehtäviä, sen olisi varmistettava tehtävien hallinnoinnin ja toteutuksen asianmukainen rahoitus sekä riittävät henkilö- ja taloudelliset resurssit. Euroopan GNSS-virastossa olisi kuitenkin taattava toiminnan jatkuvuus, mukaan lukien oikeuksia ja velvoitteita, henkilöstöä ja tehtyjen päätösten voimassaoloa koskeva jatkuvuus. Tarkistus 51 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – 2 alakohta 2)  ’avaruussäätapahtumalla’ tarkoitetaan luonnollisesti ilmeneviä auringon ja maan välisen avaruusympäristön vaihteluita, mukaan lukien auringon roihupurkaukset, auringon energiapartikkelit, aurinkotuuli ja koronan massapurkaukset, jotka voivat johtaa aurinkomyrskyihin (geomagneettiset myrskyt, aurinkosäteilymyrskyt ja ionosfäärin häiriöt), jotka voivat vaikuttaa maahan; 2)  ’avaruussäätapahtumalla’ tarkoitetaan luonnollisesti ilmeneviä auringon ja maan välisen avaruusympäristön vaihteluita, mukaan lukien auringon roihupurkaukset, auringon energiapartikkelit, aurinkotuuli ja koronan massapurkaukset, jotka voivat johtaa aurinkomyrskyihin (geomagneettiset myrskyt, aurinkosäteilymyrskyt ja ionosfäärin häiriöt), jotka voivat vaikuttaa maahan tai avaruudessa sijaitsevaan infrastruktuuriin; Tarkistus 52 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – 5 alakohta 5)  ’avaruustilannetietoisuudella’, jäljempänä ’SSA’, tarkoitetaan kokonaisvaltaista toimintatapaa avaruuden tärkeimpien vaarojen osalta, mikä kattaa satelliittien ja avaruusromun törmäykset, avaruussääilmiöt ja maapallon lähelle tulevat kohteet; 5)  ’avaruustilannetietoisuudella’, jäljempänä ’SSA’, tarkoitetaan perusteellista tietämystä ja ymmärrystä avaruuden tärkeimpien vaarojen osalta, mikä kattaa satelliittien ja avaruusromun törmäykset, avaruussääilmiöt ja maapallon lähelle tulevat kohteet; Tarkistus 53 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – 6 alakohta 6)   ’rahoitusta yhdistävällä toimella’ tarkoitetaan EU:n talousarviosta tuettavia toimia, muun muassa varainhoitoasetuksen 2 artiklan 6 alakohdassa tarkoitettuja rahoitusta yhdistäviä välineitä, joiden tarkoituksena on yhdistää sekä EU:n talousarviosta rahoitettavia tukimuotoja, joita ei makseta takaisin, ja/tai rahoitusvälineitä että kehitysrahoituslaitosten tai muiden julkisten rahoituslaitosten sekä kaupallisten rahoituslaitosten ja sijoittajien rahoittamia, takaisin maksettavia tukimuotoja; 6)   ’rahoitusta yhdistävällä toimella’ EU:n talousarviosta tuettavia toimia, muun muassa varainhoitoasetuksen 2 artiklan 6 alakohdassa tarkoitettuja rahoitusta yhdistäviä välineitä, joiden tarkoituksena on yhdistää EU:n talousarviosta rahoitettavia tukimuotoja ja/tai rahoitusvälineitä ja/tai talousarviotakuita, joita ei makseta takaisin ja kehitysrahoituslaitosten tai muiden julkisten rahoituslaitosten sekä kaupallisten rahoituslaitosten ja sijoittajien rahoittamia, takaisin maksettavia tukimuotoja; Tarkistus 54 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – 10 alakohta 10)  ’SST-datalla’ tarkoitetaan SST-ilmaisimilla mitattuja avaruusesineiden fyysisiä parametreja tai SST-ilmaisimien havainnoista johdettuja avaruusesineiden kiertorataparametreja avaruusesineiden valvonnan ja seurannan, jäljempänä ’SST’, komponentin puitteissa; 10)  ’SST-datalla’ tarkoitetaan SST-ilmaisimilla mitattuja avaruusesineiden ja avaruusromun fyysisiä parametreja tai SST-ilmaisimien havainnoista johdettuja avaruusesineiden kiertorataparametreja avaruusesineiden valvonnan ja seurannan, jäljempänä ’SST’, komponentin puitteissa; Tarkistus 55 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – 14 a alakohta (uusi) 14 a)   ’Copernicuksen kolmannen osapuolen tiedoilla’ tarkoitetaan Copernicuksen toimintojen käyttöön lisensioitua ja toimitettua tietoa, joka on peräisin muista lähteistä kuin Copernicuksen Sentineleistä; Tarkistus 56 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – 23 alakohta – 1 alakohta ’Copernicuksen ydinkäyttäjiä’, jotka hyödyntävät Copernicus-dataa ja -tietoja ja joilla on lisätehtävänä Copernicuksen kehityksen vieminen eteenpäin; näihin kuuluvat unionin toimielimet ja elimet sekä Euroopan kansalliset tai alueelliset julkiset elimet, joille on annettu julkisen palvelun tehtävä ympäristöä, pelastustoimintaa tai turvallisuutta koskevan politiikan määrittelyssä, toteuttamisessa, toteuttamisen valvonnassa tai seurannassa; ’Copernicuksen ydinkäyttäjiä’, jotka hyödyntävät Copernicus-dataa ja -tietoja ja joilla on lisätehtävänä Copernicuksen kehityksen vieminen eteenpäin; näihin kuuluvat unionin toimielimet ja elimet sekä Euroopan kansalliset tai alueelliset julkiset elimet, joille on annettu julkisen palvelun tehtävä ympäristöä, kulttuuriperintöä, pelastustoimintaa tai turvallisuutta, myös infrastruktuurien turvallisuutta, koskevan politiikan määrittelyssä, toteuttamisessa, toteuttamisen valvonnassa tai seurannassa; Tarkistus 57 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – 23 alakohta – 2 a alakohta (uusi) ’Copernicuksen ydinpalveluilla’ tarkoitetaan operatiivisia palveluja, jotka on ryhmitelty datan ja tiedon käsittelyä koskevaan komponenttiin tai palvelukomponenttiin ja jotka ovat jäsenvaltioiden ja unionin yleisen ja yhteisen edun mukaisia; Tarkistus 58 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – 23 a alakohta (uusi) 23 a)  ’avaruusalalla’ tarkoitetaan ’toimintaketjun alkupäätä’, joka sisältää toiminnot, jotka johtavat operatiiviseen avaruusjärjestelmään, sekä avaruustutkimuksen; ’toimintaketjun loppupäätä’, joka sisältää toiminnot, jotka liittyvät satelliittidatan käyttöön avaruuteen liittyvien tuotteiden ja palvelujen kehittämiseksi loppukäyttäjille. Tarkistus 59 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 1 kohta – a alakohta a)  itsenäinen siviilihallinnon alainen maailmanlaajuinen siviilisatelliittinavigointijärjestelmä (GNSS), johon kuuluu satelliittien ryhmä, keskuksia ja maailmanlaajuinen maa-asemien verkosto ja joka tarjoaa paikannus-, navigointi- ja ajanmittauspalveluita ja johon on täysin integroitu turvallisuustarpeet ja vaatimukset, jäljempänä ’Galileo’; a)  itsenäinen siviilihallinnon alainen maailmanlaajuinen siviilisatelliittinavigointijärjestelmä (GNSS), johon kuuluu satelliittien ryhmä, keskuksia ja maailmanlaajuinen maa-asemien verkosto ja joka tarjoaa paikannus-, navigointi- ja ajanmittauspalveluita ja johon on tarvittaessa integroitu turvallisuustarpeet ja vaatimukset, jäljempänä ’Galileo’; Tarkistus 60 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 1 kohta – c alakohta c)  itsenäinen, käyttäjälähtöinen, siviilihallinnon alainen maanhavainnointijärjestelmä, joka tarjoaa paikkatietodataa ja -palveluita, joka koostuu satelliiteista, maainfrastruktuurista, datan ja tiedon käsittelyjärjestelmistä ja jakeluinfrastruktuurista ja johon on täysin integroitu turvallisuustarpeet ja -vaatimukset, jäljempänä ’Copernicus’; c)  itsenäinen, käyttäjälähtöinen, siviilihallinnon alainen maanhavainnointijärjestelmä, joka tarjoaa maksuttoman ja avoimen datapolitiikan perusteella paikkatietodataa ja -palveluita, joka koostuu satelliiteista, maainfrastruktuurista, datan ja tiedon käsittelyjärjestelmistä ja jakeluinfrastruktuurista ja johon on täysin integroitu turvallisuustarpeet ja -vaatimukset, jäljempänä ’Copernicus’; Tarkistus 61 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 1 kohta – d alakohta d)  avaruusesineiden valvonta- ja seurantajärjestelmä, jolla pyritään parantamaan, operoimaan ja tuottamaan dataa, tietoja ja palveluita, jotka liittyvät maatakiertävien, toimivien ja toimimattomien avaruusalusten, käytöstä poistettujen kantoraketin vaiheiden, avaruusromun ja avaruusromufragmenttien valvontaan ja seurantaan ja joita täydennetään seurantaparametreilla, jotka liittyvät avaruussäätapahtumiin ja maapallon lähelle tulevia kohteita koskevien riskien seurannalla, jäljempänä ’SST’; d)  avaruusesineiden valvonta- ja seurantajärjestelmä, jolla pyritään parantamaan, operoimaan ja tuottamaan dataa, tietoja ja palveluita, jotka liittyvät maatakiertävien, toimivien avaruusalusten ja avaruusromun valvontaan ja seurantaan ja joita täydennetään seurantaparametreilla, jotka liittyvät avaruussäätapahtumiin ja maapallon lähelle tulevia kohteita koskevien riskien seurannalla, jäljempänä ’SST’; Tarkistus 62 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 2 kohta Lisäksi ohjelmaan sisältyy toimenpiteitä, jolla varmistetaan tehokas avaruuteen pääsy ohjelmaa varten ja edistetään innovatiivista avaruusalaa. Lisäksi ohjelmaan sisältyy toimenpiteitä, joilla varmistetaan itsenäinen avaruuteen pääsy, puututaan kyberuhkiin, edistetään innovatiivista ja kilpailukykyistä avaruusalaa sekä toimintaketjun alku- että loppupäässä ja tuetaan avaruusdiplomatiaa. Tarkistus 63 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 1 kohta – johdantokappale 1.  Ohjelmalla on seuraavat yleiset tavoitteet: (Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.) Tarkistus 64 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 1 kohta – a alakohta a)  tuottaa tai auttaa osaltaan tuottamaan laadukkaita, ajantasaisia ja tarvittaessa suojattuja avaruusaiheisia dataa, tietoja ja palveluja keskeytyksettä ja mahdollisuuksien mukaan globaalilla tasolla, millä vastataan nykyisiin ja tuleviin tarpeisiin ja pystytään täyttämään unionin politiikan painopisteet, myös ilmastonmuutokseen sekä turvallisuuteen ja puolustukseen liittyvät; a)  tuottaa tai auttaa osaltaan tuottamaan laadukkaita, ajantasaisia ja tarvittaessa tietoturvallisia avaruusaiheisia tietoja, dataa ja palveluja keskeytyksettä ja mahdollisuuksien mukaan globaalilla tasolla, millä vastataan nykyisiin ja tuleviin tarpeisiin ja pystytään täyttämään unionin, politiikan painopisteet, myös ilmastonmuutokseen liittyvät; ja tukea näyttöön perustuvaa ja riippumatonta unionin ja sen jäsenvaltioiden päätöksentekoa; Tarkistus 65 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 1 kohta – b alakohta b)  maksimoida yhteiskunnallis-taloudelliset hyödyt muun muassa edistämällä ohjelman komponenttien tuottamien datan, tietojen ja palveluiden mahdollisimman laajaa hyödyntämistä; b)  maksimoida yhteiskunnallis-taloudelliset hyödyt, erityisesti lujittamalla eurooppalaisen toimintaketjun loppupäätä, millä mahdollistetaan kasvu ja työpaikkojen luominen unionissa, sekä edistämällä ohjelman komponenttien tuottamien datan, tietojen ja palveluiden mahdollisimman laajaa hyödyntämistä sekä unionissa että sen ulkopuolella; Tarkistus 66 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 1 kohta – c alakohta c)  parantaa unionin ja sen jäsenvaltioiden turvallisuutta sekä unionin toiminnanvapautta ja strategista autonomiaa etenkin teknologian sekä näyttöön perustuvan päätöksenteon osalta; c)  parantaa unionin ja sen jäsenvaltioiden turvallisuutta ja kyberturvallisuutta sekä vahvistaa unionin strategista autonomiaa etenkin teollisuuden ja teknologian osalta; Tarkistus 67 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 1 kohta – c a alakohta (uusi) c a)  vahvistaa Euroopan teollista ja tieteellistä ekosysteemiä avaruusalalla luomalla yhdenmukaiset puitteet, joissa yhdistyvät huipputason eurooppalainen koulutus ja osaaminen, korkeatasoista suunnittelua ja valmistusta koskevien valmiuksien kehittäminen ja strateginen näkemys alalla, jolla käydään kiihtyvää kilpailua; Tarkistus 68 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 1 kohta – d alakohta d)  edistää unionin asemaa kansainvälisissä yhteyksissä yhtenä johtavista avaruusalan toimijoista ja vahvistaa sen roolia tartuttaessa globaaleihin haasteisiin ja tuettaessa globaaleja aloitteita, myös ilmastonmuutoksen ja kestävän kehityksen osalta. d)  edistää unionin asemaa kansainvälisissä yhteyksissä yhtenä johtavista avaruusalan toimijoista ja vahvistaa sen roolia tartuttaessa globaaleihin haasteisiin ja tuettaessa globaaleja aloitteita, myös kestävän kehityksen osalta; Tarkistus 69 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 1 kohta – d a alakohta (uusi) d a)  vahvistaa unionin avaruusdiplomatiaa ja edistää kansainvälistä yhteistyötä tietoisuuden lisäämiseksi siitä, että avaruus on koko ihmiskunnan yhteinen perintö; Tarkistus 70 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 1 kohta – d b alakohta (uusi) d b)  edistää unionin teknologiaa ja teollisuutta sekä tukea vastavuoroisuuden ja reilun kilpailun periaatetta kansainvälisellä tasolla; Tarkistus 71 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 1 kohta – d c alakohta (uusi) d c)  parantaa unionin ja sen jäsenvaltioiden turvallisuutta eri aloilla, erityisesti liikenteessä (ilmailu, mukaan lukien miehittämättömät ilma-alukset, raideliikenne, laivaliikenne, maantiekuljetukset, itseohjautuvat ajoneuvot), infrastruktuurin rakentamisessa ja seurannassa, maakartoituksessa ja ympäristöalalla. Tarkistus 72 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 2 kohta – a alakohta a)  Galileo ja EGNOS: toimittaa huippuluokan, ja tarvittaessa suojattuja, paikannus-, navigointi- ja ajanmäärityspalveluita; a)  Galileo ja EGNOS: toimittaa pitkäaikaisia ja jatkuvia huippuluokan, ja tarvittaessa suojattuja, paikannus-, navigointi- ja ajanmäärityspalveluita; Tarkistus 73 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 2 kohta – b alakohta b)  Copernicus: toimittaa pitkällä aikavälillä tarjottavaa tarkkaa ja luotettavaa maanhavainnointidataa ja -tietoa, tukea unionin ja jäsenvaltioiden politiikan toteuttamista ja seurantaa ympäristön, ilmastonmuutoksen, maatalouden ja maaseudun kehittämisen, pelastustoiminnan, turvallisuuden ja digitaalitalouden alalla; b)  Copernicus: toimittaa pitkällä aikavälillä tarjottavaa tarkkaa ja luotettavaa maanhavainnointidataa ja tietoa, tukea unionin ja jäsenvaltioiden käyttäjälähtöisen politiikan ja toimien toteuttamista ja seurantaa; Tarkistus 74 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 2 kohta – c alakohta c)  avaruustilannetietoisuus, jäljempänä ’SSA’: tehostaa SST-valmiuksia avaruusesineiden tarkkailua, seurantaa ja tunnistamista varten, seurata avaruussäätä sekä kartoittaa ja verkostoida unionin valmiuksia maapallon lähelle tulevien kohteiden osalta; c)  avaruustilannetietoisuus, jäljempänä ’SSA’: tehostaa SST-valmiuksia avaruusesineiden ja avaruusromun tarkkailua, seurantaa ja tunnistamista varten, seurata avaruussäätä sekä kartoittaa ja verkostoida unionin valmiuksia maapallon lähelle tulevien kohteiden osalta; Tarkistus 75 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 2 kohta – e alakohta e)  edistää, kun ohjelman tarpeet sitä vaativat, autonomisen, turvallisen ja kustannustehokkaan avaruuteen pääsyn valmiuksia; e)  varmistaa autonomisen, turvallisen ja kustannustehokkaan avaruuteen pääsyn valmiudet; Tarkistus 76 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 2 kohta – f alakohta f)   tukea ja vahvistaa unionin sellaisten oikeus- ja luonnollisten henkilöiden kilpailukykyä, yrittäjyyttä, osaamista ja innovointivalmiuksia, jotka toimivat tai haluavat toimia kyseisellä alalla, ja ottaa erityisesti huomioon pienten ja keskisuurten yritysten sekä startup-yritysten asema ja tarpeet. f)   edistää vahvan ja kilpailukykyisen unionin avaruustalouden kehitystä ja maksimoida kaiken kokoisten ja kaikilla unionin alueilla toimivien yritysten toimintamahdollisuudet. Tarkistus 77 Ehdotus asetukseksi 5 artikla – 1 kohta – johdantokappale Ohjelmalla tuetaan Ohjelmalla tuetaan yhteisvaikutuksessa unionin ja Euroopan avaruusjärjestön muiden ohjelmien ja rahoitusjärjestelmien kanssa Tarkistus 78 Ehdotus asetukseksi 5 artikla – 1 kohta – a alakohta a)  ohjelman tarpeiden mukaisten laukaisupalveluiden tarjontaa; a)  laukaisupalveluiden tarjontaa ohjelmalle, mukaan lukien kootut laukaisupalvelut unionille ja muille tahoille näiden pyynnöstä, ottaen huomioon unionin olennaiset turvallisuusintressit 25 artiklan mukaisesti, eurooppalaisten kantorakettien ja eurooppalaisen teollisuuden kilpailukyvyn vahvistamiseksi globaaleilla markkinoilla; Tarkistus 79 Ehdotus asetukseksi 5 artikla – 1 kohta – b alakohta b)  autonomiseen, luotettavaan ja kustannustehokkaaseen avaruuteen pääsyyn liittyviä kehitystoimia; b)  autonomiseen, luotettavaan ja kustannustehokkaaseen avaruuteen pääsyyn liittyviä kehitystoimia, mukaan lukien vaihtoehtoiset laukaisuteknologiat ja innovatiiviset järjestelmät tai palvelut, ottaen huomioon unionin ja sen jäsenvaltioiden olennaiset turvallisuusintressit 25 artiklan mukaisesti; Tarkistus 80 Ehdotus asetukseksi 5 artikla – 1 kohta – c alakohta c)  jos ohjelman tarpeet sitä vaativat, maassa sijaitsevan avaruusinfrastruktuurin tarvittavia mukautuksia. c)  jos ohjelman tavoitteet sitä vaativat, maassa sijaitsevan avaruusinfrastruktuurin, erityisesti nykyisten infrastruktuurien, rakettien laukaisualustojen ja tutkimuskeskusten, ylläpitoon, mukauttamiseen ja kehittämiseen tarvittavaa tukea. Tarkistus 81 Ehdotus asetukseksi 6 artikla – otsikko Unionin innovatiivista avaruusalaa tukevat toimet Unionin innovatiivista ja kilpailukykyistä avaruusalaa tukevat toimet Tarkistus 82 Ehdotus asetukseksi 6 artikla – 1 kohta – a alakohta a)  innovaatiotoimia, joilla parhaiten hyödynnetään avaruusteknologiaa, ‑infrastruktuuria tai -palveluita; a)  innovaatiotoimia, joilla kehitetään ja parhaiten hyödynnetään avaruusteknologiaa, -infrastruktuuria tai ‑palveluita; Tarkistus 83 Ehdotus asetukseksi 6 artikla – 1 kohta – a a alakohta (uusi) a a)  asianmukaisia toimenpiteitä tutkimus- ja innovointitoimista, erityisesti muista unionin rahastoista, kuten Euroopan horisontti -ohjelmasta ja InvestEU-rahastosta, saatujen innovatiivisten ratkaisujen käyttöönoton helpottamiseksi, jotta kaikkien ohjelman komponenttien toimintaketjun loppupään palveluiden kehitystä voidaan tukea; Tarkistus 84 Ehdotus asetukseksi 6 artikla – 1 kohta – a b alakohta (uusi) a b)  Euroopan avaruusalan aseman vahvistamista vientimarkkinoilla; Tarkistus 85 Ehdotus asetukseksi 6 artikla – 1 kohta – b alakohta b)  avaruuteen liittyvien innovaatiokumppanuuksien perustamista, jotta voidaan kehittää innovatiivisia tuotteita tai palveluita ja myöhemmässä vaiheessa hankkia niistä tuloksena saatuja toimituksia tai palveluita; b)  avaruuteen liittyvien innovaatiokumppanuuksien perustamista, jotta voidaan kehittää innovatiivisia tuotteita tai palveluita ja myöhemmässä vaiheessa hankkia niistä tuloksena saatuja tuotteita tai palveluita ohjelman tarpeisiin; Tarkistus 86 Ehdotus asetukseksi 6 artikla – 1 kohta – b a alakohta (uusi) b a)  julkisten palveluiden datavetoisten yhteentoimivien avaruusratkaisujen suunnittelua, testausta, toteutusta ja käyttöönottoa, innovoinnin edistämistä ja yhteisten puitteiden perustamista, jotta voidaan toteuttaa julkishallintojen kansalaisille ja yrityksille tarjoamien palveluiden täysi potentiaali; Tarkistus 87 Ehdotus asetukseksi 6 artikla – 1 kohta – c alakohta c)  yrittäjyyttä varhaisvaiheesta laajentumiseen 21 artiklan ja muiden 18 artiklassa ja III osaston I luvussa tarkoitettujen rahoituksen saantia koskevien säännösten mukaisesti; c)  yrittäjyyttä, myös varhaisvaiheesta laajentumiseen, 21 artiklan mukaisesti ja soveltamalla muita 18 artiklassa ja III osaston I luvussa tarkoitettuja rahoituksen saantia koskevia säännöksiä; Tarkistus 88 Ehdotus asetukseksi 6 artikla – 1 kohta – d alakohta d)  yritysten yhteistyötä avaruusalan yhteistyöalustojen muodossa; niihin kokoontuu alueellisella ja kansallisella tasolla avaruus- ja digitaalialan toimijoita ja käyttäjiä ja niissä tarjotaan tukea kansalaisille ja yrityksille yrittäjyyden ja osaamisen edistämiseksi; d)  yhteistyötä avaruusalan yhteistyöalustojen verkon muodossa; siihen kokoontuu, erityisesti alueellisella ja kansallisella tasolla, avaruus- ja digitaalialan toimijoita ja käyttäjiä ja jossa tarjotaan tukea, tiloja ja palveluita kansalaisille ja yrityksille yrittäjyyden ja osaamisen edistämiseksi; yhteistyön edistämistä Digitaalinen Eurooppa ‑ohjelmassa perustettujen avaruusalan yhteistyöalustojen ja digitaali-innovointikeskittymien välillä; Tarkistus 89 Ehdotus asetukseksi 6 artikla – 1 kohta – d a alakohta (uusi) d a)  mahdollista ”ensimmäisen sopimuksen strategian” kehittämistä kaikkien asianomaisten julkisen ja yksityisen sektorin toimijoiden kanssa avaruusalan startup-yritysten kehittämisen tukemiseksi; Tarkistus 90 Ehdotus asetukseksi 6 artikla – 1 kohta – d b alakohta (uusi) d b)  liikennealan, avaruusalan ja digitaalialan välisiä synergiavaikutuksia, jotta voidaan tukea uuden teknologian (kuten e-call, digitaalinen ajopiirturi, liikenteenvalvonta ja -hallinta, itseohjautuvat ajoneuvot, miehittämättömät ajoneuvot ja miehittämättömät ilma-alukset) laajempaa käyttöä ja käsitellä suojatun ja saumattoman yhteenliitettävyyden tarpeita, tehokasta paikannusta, eri liikennemuotojen yhdistämistä ja yhteentoimivuutta ja näin parantaa liikennepalveluiden ja teollisuuden kilpailukykyä; Tarkistus 91 Ehdotus asetukseksi 6 artikla – 1 kohta – e alakohta e)  koulutuksen tarjontaa; e)  koulutuksen tarjontaa avaruuteen liittyvien korkean tason pätevyyksien kehittämiseksi; Tarkistus 92 Ehdotus asetukseksi 6 artikla – 1 kohta – f alakohta f)  käsittely- ja testausmahdollisuuksien saantia; f)  käsittely- ja testausmahdollisuuksien saantia yksityisen ja julkisen sektorin ammattilaisille, opiskelijoille ja yrittäjille; Tarkistus 93 Ehdotus asetukseksi 7 artikla – 2 kohta – c alakohta c)  ei anneta kolmannelle maalle tai kansainväliselle järjestölle ohjelmaa koskevaa päätösvaltaa; c)  ei anneta kolmannelle maalle tai kansainväliselle järjestölle ohjelmaa koskevaa päätösvaltaa tai tapauksen mukaan pääsyä arkaluonteisiin tai turvallisuusluokiteltuihin tietoihin; Tarkistus 94 Ehdotus asetukseksi 7 artikla – 2 kohta – d a alakohta (uusi) d a)  suojellaan tarpeen mukaan unionin strategisia ja suvereeneja etuja kaikilla asianomaisilla aloilla, myös Euroopan strategista autonomiaa teknologian tai teollisuuden aloilla. Tarkistus 95 Ehdotus asetukseksi 9 artikla – 3 kohta 3.  Komissio toteuttaa tarvittavat toimet varmistaakseen, että 1 kohdassa tarkoitettuihin toimiin liittyvät sopimukset tai muut järjestelyt sisältävät määräyksiä, joissa vahvistetaan tällaiseen omaisuuteen sovellettava asianmukainen omistusjärjestely ja että c alakohdan osalta unioni voi vapaasti käyttää PRS-vastaanottimia päätöksen N:o 1104/2011/EU mukaisesti. 3.  Komissio toteuttaa tarvittavat toimet varmistaakseen, että 2 kohdassa tarkoitettuihin toimiin liittyvät sopimukset tai muut järjestelyt sisältävät määräyksiä, joissa vahvistetaan tällaiseen omaisuuteen sovellettava asianmukainen omistus- ja käyttöjärjestely ja että c alakohdan osalta unioni voi vapaasti käyttää PRS-vastaanottimia ja myöntää niiden käyttölupia päätöksen N:o 1104/2011/EU mukaisesti. Tarkistus 96 Ehdotus asetukseksi 10 artikla – 1 kohta Ohjelman komponenttien tuottamat palvelut, data ja tiedot tarjotaan ilman nimenomaisia tai implisiittisiä takeita niiden laadusta, tarkkuudesta, saatavuudesta, luotettavuudesta, nopeudesta tai soveltuvuudesta mihinkään tiettyyn tarkoitukseen. Tämän vuoksi komissio toteuttaa tarvittavat toimet, jotta varmistetaan, että tällaisten palveluiden, datan ja tietojen käyttäjille ilmoitetaan soveltuvalla tavalla tällaisten takeiden puuttumisesta. Ohjelman komponenttien tuottamat palvelut, data ja tiedot tarjotaan ilman nimenomaisia tai implisiittisiä takeita niiden laadusta, tarkkuudesta, saatavuudesta, luotettavuudesta, nopeudesta tai soveltuvuudesta mihinkään tiettyyn tarkoitukseen, ellei asianomaisten palveluiden tarjoamiseen sovellettava unionin lainsäädäntö edellytä tällaisia takeita. Tämän vuoksi komissio toteuttaa tarvittavat toimet, jotta varmistetaan, että tällaisten palveluiden, datan ja tietojen käyttäjille ilmoitetaan soveltuvalla tavalla tällaisten takeiden puuttumisesta. Tarkistus 97 Ehdotus asetukseksi 11 artikla – 1 kohta – 1 alakohta Ohjelman toteuttamiseen varatut rahoituspuitteet vuosiksi 2021–2027 ovat [16] miljardia euroa käypinä hintoina. Ohjelman toteuttamiseen varatut rahoituspuitteet vuosiksi 2021–2027 ovat [16,9] miljardia euroa käypinä hintoina. Tarkistus 98 Ehdotus asetukseksi 11 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – b alakohta b)  Copernicus: [5,8] miljardia euroa b)  Copernicus: [6] miljardia euroa Tarkistus 99 Ehdotus asetukseksi 11 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – c alakohta c)  SSA/GOVSATCOM: [0,5] miljardia euroa. c)  SSA/GOVSATCOM: [1,2] miljardia euroa. Tarkistus 100 Ehdotus asetukseksi 11 artikla – 2 kohta 2.  Edellä 3 artiklassa tarkoitettuja monialaisia toimia rahoitetaan ohjelman komponenteissa. 2.  Edellä 3, 5 ja 6 artiklassa tarkoitettuja monialaisia toimia rahoitetaan ohjelman komponenteissa. Tarkistus 101 Ehdotus asetukseksi 14 artikla – 1 kohta – a alakohta a)  edistetään kaikissa jäsenvaltioissa koko toimitusketjussa startup-yritysten, uusien tarjoajaehdokkaiden, pienten ja keskisuurten yritysten sekä muiden talouden toimijoiden mahdollisimman laajaa ja avointa osallistumista, myös edellyttämällä tarjoajilta alihankinnan käyttämistä; a)  edistetään koko unionissa ja koko toimitusketjussa kaikkien talouden toimijoiden ja erityisesti startup-yritysten, uusien tarjoajaehdokkaiden, pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisimman laajaa ja avointa osallistumista, myös edellyttämällä tarjoajilta alihankinnan käyttämistä; Tarkistus 102 Ehdotus asetukseksi 14 artikla – 1 kohta – d alakohta d)  edistetään unionin autonomiaa, erityisesti teknologian osalta; d)  edistetään unionin strategista autonomiaa, erityisesti teollisuuden ja teknologian osalta, koko arvoketjussa; Tarkistus 103 Ehdotus asetukseksi 14 artikla – 1 kohta – d a alakohta (uusi) d a)  noudatetaan periaatteita, jotka koskevat vapaata pääsyä ja tasapuolista kilpailua koko teollisessa toimitusketjussa, tarjouskilpailuja avoimen ja oikea-aikaisen tiedonsaannin pohjalta sekä sovellettavien hankintasääntöjen, valinta- ja myöntämisperusteiden ja muiden merkityksellisten tietojen selkeää ilmoittamista, jotta annetaan kaikille mahdollisille tarjoajille taataan tasapuoliset toimintaedellytykset; Tarkistus 104 Ehdotus asetukseksi 17 artikla – 1 kohta 1.  Rohkaistakseen uusia tarjoajaehdokkaita, pieniä ja keksisuuria yrityksiä sekä startup-yrityksiä ja tarjotakseen mahdollisimman laajan maatieteellisen kattavuuden samalla suojaten unionin strategista autonomiaa, hankintaviranomainen voi pyytää, että tarjoaja teettää osan sopimuksen kohteesta alihankintana kilpailuttamalla asianmukaisilla alihankintatasoilla yrityksiä, jotka eivät kuulu tarjoajan kanssa samaan ryhmään. 1.  Rohkaistakseen uusia tarjoajaehdokkaita, erityisesti pieniä ja keskisuuria yrityksiä sekä startup-yrityksiä, ja tarjotakseen mahdollisimman laajan maatieteellisen kattavuuden samalla suojaten unionin strategista autonomiaa, hankintaviranomaisen on pyrittävä pyytämään, että tarjoaja teettää osan sopimuksen kohteesta alihankintana kilpailuttamalla asianmukaisilla alihankintatasoilla yrityksiä, jotka eivät kuulu tarjoajan kanssa samaan ryhmään. Tarkistus 105 Ehdotus asetukseksi 17 artikla – 2 kohta 2.  Hankintaviranomaisen on ilmoitettava sopimuksen alihankintana teetettävän osan suuruus esittämällä sen vähimmäis- ja enimmäisprosenttiosuus. 2.  Hankintaviranomaisen on ilmoitettava sopimuksen alihankintana millä tahansa teollisuuden tasolla teetettävän osan suuruus 1 kohdan mukaisesti esittämällä sen vähimmäis- ja enimmäisprosenttiosuus. Tarkistus 106 Ehdotus asetukseksi 17 artikla – 3 kohta 3.  Tarjoajan on perusteltava kaikki poikkeamat 1 kohdan mukaisesta pyynnöstä. 3.  Tarjoajan on perusteltava ja hankintaviranomaisen on arvioitava kaikki poikkeamat 1 kohdan mukaisesta pyynnöstä. Tarkistus 107 Ehdotus asetukseksi 19 artikla – 2 kohta Kun kyseessä on yhteinen pyyntö, ehdotusten valintaa ja arviointia varten on määritettävä yhteiset menettelyt. Kunkin osapuolten nimittämän tasapainoisen asiantuntijaryhmän on osallistuttava menettelyyn. Kun kyseessä on yhteinen pyyntö, ehdotusten valintaa ja arviointia varten on määritettävä yhteiset menettelyt. Kunkin osapuolten nimittämän tasapainoisen asiantuntijaryhmän on osallistuttava menettelyyn. Nämä asiantuntijat eivät saa arvioida sellaisia asioita tai antaa neuvontaa tai tukea sellaisissa asioissa, joissa heillä on eturistiriita. Tarkistus 108 Ehdotus asetukseksi 24 artikla – 1 kohta 1.  Varainhoitoasetuksen [165 artiklan] säännösten lisäksi komissio ja avaruusohjelmavirasto voivat toteuttaa yhteishankintoja Euroopan avaruusjärjestön tai muun kansainvälisen järjestön kanssa, joka osallistuu ohjelman komponenttien toteuttamiseen. 1.  Varainhoitoasetuksen [165 artiklan] säännösten lisäksi komissio tai avaruusohjelmavirasto voi toteuttaa yhteishankintoja Euroopan avaruusjärjestön tai muun kansainvälisen järjestön kanssa, joka osallistuu ohjelman komponenttien toteuttamiseen. Tarkistus 110 Ehdotus asetukseksi 27 artikla – 1 kohta – a alakohta a)  selkeä tehtävien ja vastuun jako ohjelman toteuttamiseen osallistuvien eri tahojen, erityisesti jäsenvaltioiden, komission, avaruusohjelmaviraston ja Euroopan avaruusjärjestön välillä; a)  selkeä tehtävien ja vastuun jako ohjelman toteuttamiseen osallistuvien eri tahojen, erityisesti jäsenvaltioiden, komission, avaruusohjelmaviraston ja Euroopan avaruusjärjestön välillä kunkin tahon toimivallan perusteella, jotta voidaan parantaa avoimuutta, tehokkuutta ja kustannustehokkuutta sekä välttää toiminnan päällekkäisyyksiä; Tarkistus 111 Ehdotus asetukseksi 27 artikla – 1 kohta – b alakohta b)  ohjelman tiivis valvonta, mukaan lukien kaikkien tahojen tiukka pitäytyminen suunnitelluissa kustannuksissa ja aikataulussa omalla vastuualueellaan, tämän asetuksen mukaisesti; b)  ohjelman tiivis valvonta, mukaan lukien kaikkien tahojen tiukka pitäytyminen suunnitelluissa kustannuksissa ja teknisessä suorituskyvyssä omalla vastuualueellaan, tämän asetuksen mukaisesti; Tarkistus 112 Ehdotus asetukseksi 27 artikla – 1 kohta – d alakohta d)  ohjelman komponenteissa tarjottavien palveluiden käyttäjien tarpeiden sekä näihin palveluihin liittyvien tieteellisten ja teknisten muutosten järjestelmällinen huomioon ottaminen; d)  ohjelman komponenteissa tarjottavien palveluiden käyttäjien tarpeiden sekä näihin palveluihin liittyvien tieteellisten ja teknisten muutosten järjestelmällinen huomioon ottaminen, myös kansallisella ja unionin tasolla toimivien neuvoa-antavien käyttäjäfoorumien kuulemisen avulla; Tarkistus 113 Ehdotus asetukseksi 28 artikla – 2 kohta 2.  Komissio tai 30 artiklassa tarkoitettujen tehtävien osalta avaruusohjelmavirasto voi antaa erityistehtäviä jäsenvaltioille tai kansallisille virastoille tai tällaisten jäsenvaltioiden tai kansallisten virastojen ryhmille. Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet ohjelman moitteettoman toiminnan varmistamiseksi ja sen käytön edistämiseksi, myös tukemalla ohjelman edellyttämien taajuuksien suojaamista. 2.  Komissio tai 30 artiklassa tarkoitettujen tehtävien osalta avaruusohjelmavirasto voi tapauskohtaisesti antaa erityistehtäviä jäsenvaltioille tai tällaisten jäsenvaltioiden ryhmille. Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet ohjelman moitteettoman toiminnan varmistamiseksi ja sen käytön edistämiseksi, myös tukemalla ohjelman edellyttämien taajuuksien suojaamista asianmukaisella tasolla. Tarkistus 114 Ehdotus asetukseksi 28 artikla – 2 a kohta (uusi) 2 a.  Jäsenvaltioiden on toteutettava loppukäyttäjäyhteisöjen ennakoiva ja koordinoitu kuuleminen, mukaan lukien neuvoa-antavien käyttäjäfoorumien kautta, erityisesti Galileosta, EGNOSista ja Copernicuksesta. Tarkistus 115 Ehdotus asetukseksi 29 artikla – 1 kohta 1.  Komissiolla on kokonaisvastuu ohjelman toteuttamisesta, myös turvallisuuden alalla. Sen on tämän asetuksen mukaisesti määritettävä ohjelman painopisteet ja pitkän aikavälin kehitys ja valvottava ohjelman toteuttamista ottaen asianmukaisesti huomioon sen vaikutus muihin unionin toimintalinjoihin. 1.  Komissiolla on kokonaisvastuu ohjelman toteuttamisesta ja vastuu turvallisuuden alalla niiden ohjelman komponenttien osalta, joihin liittyviä tehtäviä ei ole annettu avaruusohjelmaviraston hoidettavaksi 30 artiklan mukaisesti. Sen on tämän asetuksen mukaisesti määritettävä ohjelman painopisteet ja pitkän aikavälin kehitys ja valvottava ohjelman toteuttamista ottaen asianmukaisesti huomioon sen vaikutus muihin unionin toimintalinjoihin. Tarkistus 116 Ehdotus asetukseksi 29 artikla – 2 kohta 2.   Komissio vastaa ohjelman kunkin komponentin hallinnosta, jos sitä ei ole annettu jonkin toisen tahon tehtäväksi. 2.   Komissio vastaa ohjelman kunkin komponentin hallinnosta, jos sitä ei ole annettu muiden tahojen tehtäväksi 30, 31 ja 32 artiklan mukaisesti. Tarkistus 117 Ehdotus asetukseksi 29 artikla – 3 kohta 3.  Komissio varmistaa tehtävien selkeän jakamisen ohjelmaan osallistuvien tahojen välillä ja koordinoi tällaisten tahojen toimintaa. 3.  Komissio varmistaa tehtävien selkeän jakamisen ohjelmaan osallistuvien tahojen välillä ja koordinoi tällaisten tahojen toimintaa sekä varmistaa unionin edun täysimääräisen suojaamisen, sen varojen moitteettoman hoidon ja sen sääntöjen, erityisesti hankintaan liittyvien, soveltamisen. Sen vuoksi komissio tekee avaruusohjelmaviraston ja Euroopan avaruusjärjestön kanssa rahoitusta koskevan puitekumppanuussopimuksen näille tahoille annetuista tehtävistä 31 a artiklan mukaisesti. Tarkistus 118 Ehdotus asetukseksi 29 artikla – 3 a kohta (uusi) 3 a.  Komissio antaa 105 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä avaruussäätä ja maapallon lähelle tulevia kohteita koskevien toimintojen toteuttamisesta ja hallinnosta sekä GOVSATCOMista. Tarkistus 119 Ehdotus asetukseksi 29 artikla – 4 kohta – 1 alakohta Jos se on tarpeen ohjelman moitteettoman toiminnan ja ohjelman komponenteissa tuotettavien palveluiden sujuvan tarjoamisen varmistamiseksi, komissio vahvistaa täytäntöönpanosäädöksillä näiden komponenttien ja niissä tuotettavien palveluiden toteuttamisen ja kehityksen edellyttämät tekniset ja toiminnalliset eritelmät kuultuaan ensin käyttäjiä ja muita merkityksellisiä sidosryhmiä. Määritellessään näitä teknisiä ja toiminnallisia eritelmiä komissio välttää yleisen turvallisuustason madaltamista ja noudattaa vaatimusta yhteensopivuudesta aiempien järjestelmien kanssa. Jos se on tarpeen ohjelman moitteettoman toiminnan ja ohjelman komponenteissa tuotettavien palveluiden sujuvan tarjoamisen varmistamiseksi, komissio vahvistaa delegoiduilla säädöksillä näiden komponenttien ja niissä tuotettavien palveluiden toteuttamisen ja kehityksen edellyttämät korkean tason vaatimukset kuultuaan ensin käyttäjiä ja muita merkityksellisiä sidosryhmiä, myös tuotantoketjun loppupäässä. Määritellessään näitä korkean tason vaatimuksia komissio välttää yleisen turvallisuustason madaltamista ja noudattaa vaatimusta yhteensopivuudesta aiempien järjestelmien kanssa. Tarkistus 120 Ehdotus asetukseksi 29 artikla – 4 kohta – 2 alakohta Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 107 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. Nämä delegoidut säädökset hyväksytään 21 artiklan mukaisesti. Tarkistus 121 Ehdotus asetukseksi 29 artikla – 5 kohta 5.  Komission toteuttaa edistämistoimia ja varmistaa ohjelman komponenteissa tuotettavan datan ja palveluiden omaksumisen ja käytön julkisella ja yksityisellä sektorilla, myös tukemalla tällaisten palveluiden asianmukaista kehitystä ja edistämällä pitkällä aikavälillä vakaata ympäristöä. Se kehittää synergiaa ohjelman eri komponenttien sovellusten välillä. Se varmistaa ohjelman ja unionin muiden toimien ja ohjelmien välinen täydentävyyden, johdonmukaisuuden, synergian ja yhteydet. 5.  Komissio varmistaa ohjelman ja unionin muiden toimien ja ohjelmien välisen täydentävyyden, johdonmukaisuuden, synergian ja yhteydet. Se toimii tiiviissä yhteistyössä avaruusohjelmaviraston sekä tarvittaessa Euroopan avaruusjärjestön ja Copernicuksen toimien toteuttamisesta vastaavien tahojen kanssa tukien ja edistäen –  toimia, jotka liittyvät ohjelman komponenttien tuottamien datan ja palvelujen omaksumiseen ja käyttöön julkisella ja yksityisellä sektorilla; –  sovellusten välisen synergian kehitystä; –  näiden palveluiden asianmukaista kehitystä; –  pitkällä aikavälillä vakaan toimintaympäristön luomista. Tarkistus 122 Ehdotus asetukseksi 29 artikla – 6 kohta 6.  Se varmistaa tarvittaessa avaruusalalla unionin, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla toteutettavien toimien koordinoinnin. Se tukee jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä ja edistää niiden teknisten valmiuksien lähentymistä ja avaruusalan kehitystä. 6.  Se varmistaa tarvittaessa ja yhteistyössä avaruusohjelmaviraston ja Euroopan avaruusjärjestön kanssa avaruusalalla unionin kansainvälisellä tasolla toteutettavien toimien koordinoinnin. Se tukee jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä ja edistää niiden teknisten valmiuksien lähentymistä ja avaruusalan kehitystä. Tarkistus 123 Ehdotus asetukseksi 30 artikla – 1 kohta – b a alakohta (uusi) b a)  edistää ohjelman komponenttien tuottaman datan ja palveluiden omaksumista ja käyttöä ja varmistaa sen, myös kehittämällä ohjelman komponentteihin perustuvia toimintaketjun loppupään sovelluksia ja palveluita; Tarkistus 124 Ehdotus asetukseksi 30 artikla – 1 kohta – b b alakohta (uusi) b b)  toteuttaa unionin innovatiivista avaruusalaa tukevia toimia 6 artiklan mukaisesti; Tarkistus 125 Ehdotus asetukseksi 30 artikla – 1 kohta – b c alakohta (uusi) b c)  helpottaa rahoituksen saatavuutta III osastossa tarkoitettujen ja InvestEU-rahaston rahoitusvälineiden avulla sekä yhteistyössä EIP:n kanssa EIP:n erityisesti pk-yrityksille tarkoitettujen rahoitusvälineiden avulla; Tarkistus 126 Ehdotus asetukseksi 30 artikla – 1 kohta – c alakohta c)  toteuttaa viestintä- ja edistämistoimia sekä toimia, jotka liittyvät Galileon ja EGNOSin tarjoamien palveluiden kaupalliseen hyödyntämiseen; c)  toteuttaa viestintä- ja edistämistoimia sekä toimia, jotka liittyvät erityisesti Galileon, EGNOSin ja Copernicuksen tarjoamien palveluiden kaupalliseen hyödyntämiseen; Tarkistus 127 Ehdotus asetukseksi 30 artikla – 1 kohta – c a alakohta (uusi) c a)  Galileo ja EGNOS: hallinnoida 43 artiklassa tarkoitettua Galileon ja EGNOSin käyttöä; Tarkistus 128 Ehdotus asetukseksi 30 artikla – 1 kohta – d alakohta d)  tarjota teknistä asiantuntemusta komissiolle. d)  tarjota teknistä asiantuntemusta komissiolle välttäen päällekkäisyyttä Euroopan avaruusjärjestön tehtävien kanssa 27 ja 31 artiklan mukaisesti. Tarkistus 129 Ehdotus asetukseksi 30 artikla – 2 kohta – a alakohta a)  43 artiklassa tarkoitettu EGNOSin ja Galileon käytön hallinnointi; Poistetaan. Tarkistus 130 Ehdotus asetukseksi 30 artikla – 2 kohta – b a alakohta (uusi) b a)  suositusten antaminen komissiolle Euroopan horisontti -ohjelman avaruusalan painopisteistä ja osallistuminen ohjelman täytäntöönpanoon; Tarkistus 131 Ehdotus asetukseksi 30 artikla – 2 kohta – c alakohta c)  ohjelman komponentteihin perustuvien käytännön sovellusten ja palveluiden kehittämiseen liittyvät toteutustoimet. Poistetaan. Tarkistus 132 Ehdotus asetukseksi 30 artikla – 3 kohta 3.  Komissio voi antaa avaruusohjelmaviraston hoidettavaksi muita tehtäviä, mukaan lukien data- ja tietotoimia koskevan viestinnän, edistämisen ja markkinoinnin hoitaminen, sekä muita tehtäviä, jotka liittyvät ohjelman muiden komponenttien kuin Galileon ja EGNOSin käytön omaksumiseen käyttäjien keskuudessa. 3.  Komissio voi antaa avaruusohjelmaviraston hoidettavaksi muita tehtäviä, päällekkäisyyksiä välttäen ja ohjelman tavoitteiden täytäntöönpanon tehostamiseksi. Tarkistus 133 Ehdotus asetukseksi 30 artikla – 3 a kohta (uusi) 3 a.  Virasto voi tehtäviensä suorittamiseksi tehdä kumppanuussopimuksia tai muita sopimuksia kansallisten avaruusvirastojen, kansallisten avaruusvirastojen ryhmän tai muiden tahojen kanssa. Tarkistus 134 Ehdotus asetukseksi 30 artikla – 4 kohta 4.  Komissio antaa edellä 2 ja 3 kohdassa tarkoitetut tehtävät avaruusohjelmaviraston hoidettavaksi rahoitusosuussopimuksella varainhoitoasetuksen [2 artiklan 18 kohdan] ja [VI osaston] mukaisesti. 4.  Komissio antaa edellä 2 ja 3 kohdassa tarkoitetut tehtävät avaruusohjelmaviraston hoidettavaksi rahoitusosuussopimuksella varainhoitoasetuksen [2 artiklan 18 kohdan] ja [VI osaston] mukaisesti, ja niitä ja varsinkin Copernicus-komponenttia arvioidaan tämän asetuksen 102 artiklan 6 kohdan mukaisesti. Tarkistus 135 Ehdotus asetukseksi 30 artikla – 4 a kohta (uusi) 4 a.  Antaessaan avaruusohjelmavirastolle tehtäviä komissio varmistaa niiden hallinnoinnin ja toteutuksen asianmukaisen rahoituksen sekä riittävät henkilö- ja hallintoresurssit. Tarkistus 136 Ehdotus asetukseksi 31 artikla – 1 kohta – a alakohta a)  Copernicus: Copernicuksen avaruusinfrastruktuurin kehittäminen, suunnittelu ja rakentaminen, mukaan lukien infrastruktuurin käyttö; a)  Copernicus: Copernicuksen avaruus- ja maainfrastruktuurin kehittäminen, suunnittelu ja rakentaminen, mukaan lukien infrastruktuurin käyttö; Tarkistus 137 Ehdotus asetukseksi 31 artikla – 1 kohta – b alakohta b)   Galileo ja EGNOS: järjestelmien kehittäminen, maasegmentin kehittäminen ja satelliittien suunnittelu ja kehittäminen; b)   Galileo ja EGNOS: avaruusohjelmaviraston tukeminen sen ydintehtävissä; avaruusohjelmaviraston ja Euroopan avaruusjärjestön välisten erityissopimusten mukaisesti avaruusohjelmaviraston nimissä ja sen puolesta avaruussegmentin järjestelmien kehittämiseen, maasegmentin kehittämiseen ja satelliittien suunnitteluun ja kehittämiseen liittyvien hankintojen järjestäminen; Tarkistus 138 Ehdotus asetukseksi 31 artikla – 1 kohta – c alakohta c)  kaikkien ohjelman komponenttien osalta sen asiantuntemuksen piiriin kuuluvat tutkimus- ja kehitystoimet. c)  kaikkien ohjelman komponenttien osalta tutkimus- ja kehitystoimet, jotka koskevat ohjelman komponenttien infrastruktuureja. Tarkistus 139 Ehdotus asetukseksi 31 artikla – 1 kohta – c a alakohta (uusi) c a)  jäsenvaltioiden välisen yhteistyön tukeminen ja niiden teknisten valmiuksien lähentymisen ja avaruussegmentin kehityksen edistäminen. Tarkistus 140 Ehdotus asetukseksi 31 artikla – 2 kohta 2.  Komissio tekee avaruusohjelmaviraston ja Euroopan avaruusjärjestön kanssa varainhoitoasetuksen [130 artiklan] säännösten mukaisen rahoitusta koskevan puitekumppanuussopimuksen. Tällaisessa rahoitusta koskevassa puitekumppanuussopimuksessa Poistetaan. –  määritellään selkeästi Euroopan avaruusjärjestön vastuut ja velvollisuudet ohjelman osalta; –  edellytetään, että Euroopan avaruusjärjestö noudattaa unionin ohjelman turvallisuussääntöjä, erityisesti turvallisuusluokitellun tiedon käsittelyn osalta; –  säädetään ehdoista, joiden mukaisesti Euroopan avaruusjärjestölle osoitettuja varoja hallinnoidaan, erityisesti seuraavien osalta: julkiset hankinnat, hallinnointimenettelyt, tulosindikaattoreilla mitattavat odotetut tulokset, toimenpiteet, joita sovelletaan, jos sopimusten täytäntöönpano on kustannusten, aikataulun ja tulosten osalta puutteellista tai petollista, sekä viestintästrategia ja kaiken aineellisen ja aineettoman omaisuuden omistamista koskevat säännöt; näiden ehtojen on oltava tämän asetuksen III ja V osaston ja varainhoitoasetuksen mukaisia; –  edellytetään komission ja tarvittaessa avaruusohjelmaviraston osallistumista Euroopan avaruusjärjestön tarjousten arviointilautakunnan kokouksiin ohjelman osalta; –  vahvistetaan seuranta- ja valvontatoimenpiteitä, joihin kuuluvat esimerkiksi seuraavat: kustannusten ennakointimalli, säännöllinen tiedottaminen komissiolle tai, tapauksen mukaan, avaruusohjelmavirastolle kustannuksista ja aikataulusta ja jos suunnitelman mukaisen ja toteutuneen talousarvion, suorituskyvyn ja aikataulun välinen ero on suuri, korjaavat toimenpiteet, joilla varmistetaan annettujen tehtävien toteuttaminen osoitettujen määrärahojen puitteissa, sekä Euroopan avaruusjärjestölle koituvat seuraamukset, jos tällainen ero johtuu suoraan siitä; –  vahvistetaan periaatteet, jotka koskevat Euroopan avaruusjärjestölle suoritettavaa korvausta, jonka on oltava suhteessa toteutettavien tehtävien vaikeuteen, markkinahintojen ja muiden osallistuvien tahojen, unioni mukaan lukien, maksujen mukainen ja joka voi tarvittaessa perustua tulosindikaattoreihin; tällaiset maksut eivät saa kattaa yleiskustannuksia, jotka eivät liity unionin Euroopan avaruusjärjestölle tehtäväksi antamiin toimiin. Tarkistus 141 Ehdotus asetukseksi 31 artikla – 3 kohta 3.  Edellä 2 kohdassa tarkoitetun rahoitusta koskevan puitekumppanuussopimuksen tekeminen edellyttää, että Euroopan avaruusjärjestössä luodaan erityisesti päätöksentekoa, johtamismenetelmiä ja vastuuta varten sisäisiä rakenteita ja toimintamenetelmä, jotka mahdollistavat unionin etujen mahdollisimman hyvän suojaamisen ja sen päätösten mukaisuuden, myös niiden Euroopan avaruusjärjestön rahoittamien toimien osalta, joilla on vaikutus ohjelmaan. Poistetaan. Tarkistus 142 Ehdotus asetukseksi 31 artikla – 4 kohta 4.  Rajoittamatta edellä 4 kohdassa tarkoitettua rahoitusta koskevaa puitekumppanuussopimusta komissio tai avaruusohjelmavirasto voi pyytää Euroopan avaruusjärjestöä tarjoamaan teknistä asiantuntemusta tai tietoja, jotka ovat tarpeen niille tällä asetuksella annettujen tehtävien toteuttamiseksi. Poistetaan. Tarkistus 143 Ehdotus asetukseksi 31 aartikla (uusi) 31 a artikla Rahoitusta koskeva puitekumppanuussopimus 1.  Komissio tekee avaruusohjelmaviraston ja Euroopan avaruusjärjestön kanssa varainhoitoasetuksen [130 artiklan] säännösten mukaisen rahoitusta koskevan puitekumppanuussopimuksen. Tällaisessa rahoitusta koskevassa puitekumppanuussopimuksessa a)  määritellään selkeästi komission, avaruusohjelmaviraston ja Euroopan avaruusjärjestön roolit, vastuut ja velvollisuudet ohjelman osalta; b)  määritellään selvästi ohjelman komponenttien toteuttamisessa käytettävät koordinointi- ja valvontavälineet ottaen huomioon komission roolit ja tehtävät ohjelman komponenttien kattavassa koordinoinnissa; c)  edellytetään, että Euroopan avaruusjärjestö noudattaa unionin ohjelman turvallisuussääntöjä, erityisesti turvallisuusluokitellun tiedon käsittelyn osalta; d)  säädetään ehdoista, joiden mukaisesti Euroopan avaruusjärjestölle osoitettuja varoja hallinnoidaan, myös unionin julkisia hankintoja koskevien sääntöjen soveltamisen osalta, suoritettaessa hankintoja unionin nimissä ja sen puolesta, ja jotka kattavat hallinnointimenettelyt, tulosindikaattoreilla mitattavat odotetut tulokset, toimenpiteet, joita sovelletaan, jos sopimusten täytäntöönpano on kustannusten, aikataulun ja tulosten osalta puutteellista tai vilpillistä, sekä viestintästrategian ja kaiken aineellisen ja aineettoman omaisuuden omistamista koskevat säännöt; näiden ehtojen on oltava tämän asetuksen III ja V osaston ja varainhoitoasetuksen mukaisia; e)  edellytetään komission ja tarvittaessa avaruusohjelmaviraston osallistumista Euroopan avaruusjärjestön tarjousten arviointilautakunnan kokouksiin ohjelman osalta, kun viimeksi mainittu suorittaa hankintoja unionin nimissä ja sen puolesta 1 a kohdan mukaisesti; f)  vahvistetaan seuranta- ja valvontatoimenpiteitä, joihin kuuluvat erityisesti seuraavat: kustannusten ennakointimalli, säännöllinen tiedottaminen komissiolle tai, tapauksen mukaan, avaruusohjelmavirastolle kustannuksista ja aikataulusta ja jos suunnitelman mukaisen ja toteutuneen talousarvion, suorituskyvyn ja aikataulun välinen ero on suuri, korjaavat toimenpiteet, joilla varmistetaan annettujen tehtävien toteuttaminen osoitettujen määrärahojen puitteissa, sekä Euroopan avaruusjärjestölle koituvat seuraamukset, jos tällainen ero johtuu suoraan siitä; g)  vahvistetaan periaatteet, jotka koskevat Euroopan avaruusjärjestölle – ottaen huomioon sen kustannusmallin julkisyhteisönä – suoritettavaa korvausta, jonka on oltava suhteessa toteutettavien tehtävien vaikeuteen, markkinahintojen ja muiden osallistuvien tahojen, unioni mukaan lukien, maksujen mukainen ja joka voi tarvittaessa perustua tulosindikaattoreihin; tällaiset maksut eivät saa kattaa yleiskustannuksia, jotka eivät liity unionin Euroopan avaruusjärjestölle tehtäväksi antamiin toimiin; h)  edellytetään, että Euroopan avaruusjärjestö varmistaa unionin etujen ja sen päätösten täysimääräisen suojelun, minkä seurauksena Euroopan avaruusjärjestö saattaa myös joutua mukauttamaan päätöksentekoaan, hallinnointitapojaan. 2.  Rajoittamatta edellä 31 artiklan a kohdassa tarkoitettua rahoitusta koskevaa puitekumppanuussopimusta komissio tai avaruusohjelmavirasto voi pyytää Euroopan avaruusjärjestöä tarjoamaan teknistä asiantuntemusta tai tietoja, jotka ovat tarpeen niille tällä asetuksella annettujen tehtävien toteuttamiseksi. Tällaisia pyyntöjä ja niiden toteuttamista koskevista ehdoista sovitaan yhteisesti. Tarkistus 144 Ehdotus asetukseksi 32 artikla – otsikko Muiden tahojen rooli Eumetsatin ja muiden tahojen rooli Tarkistus 145 Ehdotus asetukseksi 32 artikla – 1 kohta – johdantokappale 1.  Komissio voi rahoitusosuussopimuksella antaa ohjelman komponenttien toteuttamisen kokonaan tai osittain muiden kuin 30 ja 31 artiklassa tarkoitettujen tahojen tehtäväksi, mukaan lukien seuraavat: 1.  Komissio voi rahoitusosuussopimuksella antaa seuraavien tehtävien toteuttamisen kokonaan tai osittain muiden kuin 30 ja 31 artiklassa tarkoitettujen, tahojen tehtäväksi: Tarkistus 146 Ehdotus asetukseksi 32 artikla – 1 kohta – a alakohta a)  Copernicuksen avaruusinfrastruktuurin tai sen osien käyttö, joka voidaan antaa tehtäväksi Eumetsatille; a)  Copernicuksen avaruusinfrastruktuurin tai sen osien parantaminen ja käyttö, jotka voidaan antaa tehtäväksi Eumetsatille; Tarkistus 147 Ehdotus asetukseksi 32 artikla – 1 kohta – b alakohta b)  Copernicus-palveluiden tai niiden osien toteuttamisen antaminen tehtäväksi asianmukaisille virastoille, elimille tai järjestöille. b)  Copernicus-palveluiden tai niiden osien toteuttamisen antaminen tehtäväksi asianmukaisille virastoille, elimille tai järjestöille, jotka hallinnoivat myös pääsyä kolmannen osapuolen tietoihin. Tarkistus 148 Ehdotus asetukseksi 32 artikla – 2 a kohta (uusi) 2 a.  Komissio ottaa ohjelman täytäntöönpanossa huomioon yhteisen tutkimuskeskuksen tieteellisen ja teknisen neuvonnan. Tarkistus 149 Ehdotus asetukseksi 33 artikla – 1 kohta – johdantokappale Ohjelman turvallisuuden olisi perustuttava seuraaviin periaatteisiin: Ohjelman turvallisuuden on perustuttava seuraaviin periaatteisiin: Tarkistus 150 Ehdotus asetukseksi 33 artikla – 1 kohta – a alakohta a)  otetaan huomioon jäsenvaltioiden kokemus turvallisuuden alalla ja hyödynnetään niiden parhaita käytäntöjä esimerkkeinä; a)  otetaan huomioon jäsenvaltioiden kokemus turvallisuuden alalla ja hyödynnetään niiden parhaita käytäntöjä ja kansallisia lakeja esimerkkeinä; Tarkistus 151 Ehdotus asetukseksi 33 artikla – 1 kohta – a a alakohta (uusi) a a)  otetaan huomioon Galileon, EGNOSin ja Copernicuksen toiminnasta saadut kokemukset; Tarkistus 152 Ehdotus asetukseksi 34 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – johdantokappale Komissio varmistaa toimivaltansa puitteissa korkeatasoisen turvallisuuden erityisesti seuraavissa kysymyksissä: Komissio ja avaruusohjelmavirasto varmistavat toimivaltansa puitteissa asianmukaisen korkeatasoisen turvallisuuden erityisesti seuraavissa kysymyksissä: Tarkistus 153 Ehdotus asetukseksi 34 artikla – 1 kohta – 2 alakohta Tämän vuoksi komissio varmistaa, että jokaisesta ohjelman komponentista tehdään riski- ja uhka-analyysi. Riski- ja uhka-analyysin perusteella se määrittää täytäntöönpanosäädöksillä kutakin ohjelman komponenttia koskevat yleiset turvallisuusvaatimukset. Tässä yhteydessä komissio ottaa huomioon näiden vaatimusten vaikutukset kyseisen komponentin moitteettomaan toimintaan, varsinkin kustannusten, riskinhallinnan ja aikataulun kannalta, ja varmistaa, ettei yleinen turvallisuustaso heikenny eikä kyseiseen komponenttiin perustuvien olemassa olevien laitteiden toiminta vaarannu. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 107 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. Tämän vuoksi komissio varmistaa jäsenvaltioiden loppukäyttäjiä ja ohjelman komponenttien täytäntöönpanoa hallinnoivia asianomaisia tahoja kuullen, että jokaisesta Copernicuksen, SST:n ja GOVSATCOMin komponentista tehdään riski- ja uhka-analyysi. Avaruusohjelmavirasto tekee Galileo- ja EGNOS-komponenttien riski- ja uhka-analyysin. Riski- ja uhka-analyysin perusteella komissio määrittää täytäntöönpanosäädöksillä jäsenvaltioiden loppukäyttäjiä ja ohjelman komponenttien täytäntöönpanoa hallinnoivia asianomaisia tahoja kuullen kutakin ohjelman komponenttia koskevat yleiset turvallisuusvaatimukset. Tässä yhteydessä komissio ottaa huomioon näiden vaatimusten vaikutukset kyseisen komponentin moitteettomaan toimintaan, varsinkin kustannusten, riskinhallinnan ja aikataulun kannalta, ja varmistaa, ettei yleinen turvallisuustaso heikenny eikä kyseiseen komponenttiin perustuvien olemassa olevien laitteiden toiminta vaarannu. Yleisten turvallisuusvaatimusten avulla määritetään menettelyt, joita noudatetaan, jos komponentin toiminta saattaa vaikuttaa unionin tai sen jäsenvaltioiden turvallisuuteen. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 107 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. Tarkistus 154 Ehdotus asetukseksi 34 artikla – 2 kohta 2.  Ohjelman komponentin hallinnoinnista vastaava yksikkö on vastuussa kyseisen komponentin turvallisuuden hallinnasta, ja tämän vuoksi sen on toteutettava riski- ja uhka-analyysi ja kaikki tarvittavat toimet kyseisen komponentin turvallisuuden varmistamiseksi ja seuraamiseksi, erityisesti teknisten eritelmien ja operatiivisten menettelyjen määrittäminen, ja seurattava 1 kohdassa tarkoitettujen yleisten turvallisuusvaatimusten noudattamista. 2.  Komissio vastaa Copernicus-, SST- ja GOVSATCOM-komponenttien turvallisuuden hallinnasta. Avaruusohjelmavirasto vastaa Galileo- ja EGNOS-komponenttien turvallisuuden hallinnasta. Tämän vuoksi niiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimet vastuulleen kuuluvien komponenttien turvallisuuden varmistamiseksi ja seuraamiseksi, erityisesti teknisten eritelmien ja operatiivisten menettelyjen määrittäminen, ja seurattava 1 kohdan kolmannessa alakohdassa tarkoitettujen yleisten turvallisuusvaatimusten noudattamista. Tarkistus 155 Ehdotus asetukseksi 34 artikla – 3 kohta – johdantokappale 3.  Avaruusohjelmaviraston velvollisuutena on 3.  Avaruusohjelmaviraston velvollisuutena on lisäksi Tarkistus 156 Ehdotus asetukseksi 34 artikla – 3 kohta – d a alakohta (uusi) d a)  ohjelman kyberturvallisuuden varmistaminen; Tarkistus 157 Ehdotus asetukseksi 34 artikla – 4 kohta – a alakohta a)  toteuttaa niiden alueella sijaitsevien ja ohjelmaan kiinteästi kuuluvien maainfrastuktuurien suojaamista varten toimenpiteet, jotka vastaavat vähintään toimenpiteitä, joita edellytetään Euroopan elintärkeän infrastruktuurin määrittämisestä ja nimeämisestä sekä arvioinnista, joka koskee tarvetta parantaa sen suojaamista, 8 päivänä joulukuuta 2008 annetussa neuvoston direktiivissä 2008/114/EY29 tarkoitettujen Euroopan elintärkeiden infrastruktuurien suojaamiseksi, ja toimenpiteitä, joita edellytetään niiden omien kansallisten elintärkeiden infrastruktuurien suojaamiseksi; (Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.) __________________ 29 EUVL L 345, 23.12.2008, s. 75. Tarkistus 158 Ehdotus asetukseksi 34 artikla – 5 kohta 5.  Ohjelmaan osallistuvien tahojen on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet ohjelman turvallisuuden varmistamiseksi. 5.  Ohjelmaan osallistuvien tahojen on toteutettava kaikki tarvittavat, myös riskianalyysin perusteella havaitut, toimenpiteet ohjelman turvallisuuden varmistamiseksi. Tarkistus 159 Ehdotus asetukseksi 38 artikla – 2 kohta 2.  Euroopan avaruusjärjestön edustaja kutsutaan turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnan kokouksiin tarkkailijaksi. Poikkeustapauksissa unionin virastojen, kolmansien maiden tai kansainvälisten järjestöjen edustajia voidaan myös kutsua kokouksiin tarkkailijoina, kun käsitellään näihin kolmansiin maihin tai kansainvälisiin järjestöihin suoraan liittyviä asioita, varsinkin asioita, jotka koskevat niiden omistamaa tai niiden alueelle perustettua infrastruktuuria. Kolmansien maiden tai kansainvälisten järjestöjen edustajien osallistumisesta ja sen ehdoista määrätään asianomaisissa sopimuksissa, ja näiden osallistumisehtojen on oltava turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnan työjärjestyksen mukaiset. 2.  Euroopan avaruusjärjestön edustaja kutsutaan turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnan kokouksiin tarkkailijaksi. Poikkeustapauksissa unionin virastojen, kolmansien maiden tai kansainvälisten järjestöjen edustajia voidaan myös kutsua kokouksiin tarkkailijoina, varsinkin kun käsitellään asioita, jotka koskevat niiden omistamaa tai niiden alueelle perustettua infrastruktuuria. Kolmansien maiden tai kansainvälisten järjestöjen edustajien osallistumisesta ja sen ehdoista määrätään asianomaisissa sopimuksissa, ja näiden osallistumisehtojen on oltava turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnan työjärjestyksen mukaiset. Tarkistus 160 Ehdotus asetukseksi 43 artikla – 1 kohta – b alakohta b)  maassa sijaitsevan infrastruktuurin, erityisesti verkkojen, laitosten ja tukitoimintojen, hallinta, huolto, jatkuva parantaminen, kehittäminen ja suojaaminen, mukaan lukien parannukset ja vanhentumisen hallinta; b)  maassa sijaitsevan infrastruktuurin, erityisesti verkkojen, laitosten ja tukitoimintojen, hallinta, huolto, jatkuva parantaminen, kehittäminen ja suojaaminen, mukaan lukien parannukset ja vanhentumisen hallinta, mukaan lukien infrastruktuuri, joka sijaitsee unionin alueen ulkopuolella mutta joka on välttämätön, jotta varmistetaan, että Galileo ja EGNOS kattavat kaikilta osin Euroopassa maantieteellisesti sijaitsevat jäsenvaltioiden alueet; Tarkistus 161 Ehdotus asetukseksi 43 artikla – 1 kohta – c alakohta c)  järjestelmien tulevien sukupolvien kehittäminen ja Galileon ja EGNOSin tarjoamien palvelujen kehittäminen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tulevia unionin rahoituskehyksestä tehtäviä päätöksiä; c)  järjestelmien tulevien sukupolvien kehittäminen ja Galileon ja EGNOSin tarjoamien palvelujen kehittäminen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tulevia unionin rahoituskehyksestä tehtäviä päätöksiä ja ottaen huomioon asianomaisten sidosryhmien tarpeet; Tarkistus 162 Ehdotus asetukseksi 43 artikla – 1 kohta – c a alakohta (uusi) c a)  teknologisten perustekijöiden, kuten Galileo-järjestelmää tukevien piirisarjojen ja vastaanottimien, kehittämisen tukeminen; Tarkistus 163 Ehdotus asetukseksi 43 artikla – 1 kohta – c b alakohta (uusi) c b)  Galileon ja EGNOSin toimintaketjun loppupään sovellusten ja sekä EGNOSIa/Galileota ja Copernicusta hyödyntävien integroitujen toimintaketjun loppupään sovellusten kehittämisen tukeminen; Tarkistus 164 Ehdotus asetukseksi 43 artikla – 1 kohta – e alakohta e)  Galileon ja EGNOSin tuottamien palvelujen tarjoaminen ja niitä koskevien markkinasovellusten kehittäminen; e)  Galileon ja EGNOSin tuottamien palvelujen tarjoaminen ja niitä koskevien markkinasovellusten kehittäminen, erityisesti 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen yhteiskunnallis-taloudellisten hyötyjen maksimoimiseksi; Tarkistus 165 Ehdotus asetukseksi 45 artikla – 1 kohta – c alakohta c)  ihmishengen turvaava palvelu (”safety-of-life service”, SoL), joka tarjotaan perimättä suoria käyttäjämaksuja ja joka tarjoaa jatkuvuudeltaan, käytettävyydeltään ja tarkkuudeltaan korkeatasoisia paikannus- ja aikasynkronointitietoja, mukaan lukien integriteettitoiminto, jolla voidaan varoittaa käyttäjiä Galileon ja muiden maailmanlaajuisten satelliittinavigointijärjestelmien toimintahäiriöistä tai toleranssialueen ulkopuolisista signaaleista EGNOSin tehostamalla peittoalueella; ihmishengen turvaava palvelu on tarkoitettu pääasiassa käyttäjille, joille turvallisuus on olennaista, varsinkin siviili-ilmailualalla lennonvarmistuspalvelujen yhteydessä. c)  ihmishengen turvaava palvelu (”safety-of-life service”, SoL), joka tarjotaan perimättä suoria käyttäjämaksuja ja joka tarjoaa jatkuvuudeltaan, käytettävyydeltään, tarkkuudeltaan ja eheydeltään korkeatasoisia paikannus- ja aikasynkronointitietoja. Tämä palvelu tarjotaan EASA-asetuksen mukaisesti, jotta voidaan varmistaa lentoturvallisuusvaatimusten noudattaminen, mukaan lukien integriteettitoiminto, jolla voidaan varoittaa käyttäjiä Galileon ja muiden maailmanlaajuisten satelliittinavigointijärjestelmien toimintahäiriöistä tai toleranssialueen ulkopuolisista signaaleista EGNOSin tehostamalla peittoalueella; ihmishengen turvaava palvelu on tarkoitettu pääasiassa käyttäjille, joille turvallisuus on olennaista, varsinkin siviili-ilmailualalla lennonvarmistuspalvelujen yhteydessä. Tarkistus 166 Ehdotus asetukseksi 45 artikla – 2 kohta – 1 alakohta Edellä 1 kohdassa tarkoitetut palvelut on tarjottava ensisijaisesti sillä jäsenvaltioiden alueella, joka sijaitsee maantieteellisesti Euroopassa. Edellä 1 kohdassa tarkoitetut palvelut on tarjottava ensisijaisesti sillä jäsenvaltioiden alueella, joka sijaitsee maantieteellisesti Euroopassa, ja tavoitteena on kattaa manneralueet vuoden 2023 loppuun mennessä ja kaikki alueet vuoden 2025 loppuun mennessä. Tarkistus 167 Ehdotus asetukseksi 45 artikla – 3 kohta 3.  Tällaisen laajentamisen kustannuksia, näitä alueita koskevat toimintakustannukset mukaan lukien, ei saa kattaa 11 artiklassa tarkoitetusta talousarviosta. Laajentaminen ei saa viivästyttää 1 kohdassa tarkoitettujen palvelujen tarjoamista sillä jäsenvaltioiden alueella, joka sijaitsee maantieteellisesti Euroopassa. 3.  Tällaisen laajentamisen kustannuksia, näitä alueita koskevat toimintakustannukset mukaan lukien, ei saa kattaa 11 artiklassa tarkoitetusta talousarviosta, mutta komissio tarkastelee kumppanuusohjelmien ja -sopimusten hyödyntämistä ja tarvittaessa sitä tukevien erityisten rahoitusvälineiden kehittämistä. Laajentaminen ei saa viivästyttää 1 kohdassa tarkoitettujen palvelujen tarjoamista sillä jäsenvaltioiden alueella, joka sijaitsee maantieteellisesti Euroopassa. Tarkistus 168 Ehdotus asetukseksi 47 artikla – otsikko Yhteensopivuus ja yhteentoimivuus Yhteensopivuus, yhteentoimivuus ja standardointi Tarkistus 169 Ehdotus asetukseksi 47 artikla – 2 kohta 2.  Galileon ja EGNOSin sekä niiden tarjoamien palvelujen on oltava yhteensopivia ja yhteentoimivia muiden satelliittinavigointijärjestelmien ja perinteisten radionavigointikeinojen kanssa, jos tarvittavista yhteensopivuus- ja yhteentoimivuusvaatimuksista on määrätty kansainvälisissä sopimuksissa. 2.  Galileon ja EGNOSin sekä niiden tarjoamien palvelujen on oltava keskenään yhteensopivia ja yhteentoimivia muiden satelliittinavigointijärjestelmien ja perinteisten radionavigointikeinojen kanssa, jos tarvittavista yhteensopivuus- ja yhteentoimivuusvaatimuksista on määrätty kansainvälisissä sopimuksissa. Tarkistus 170 Ehdotus asetukseksi 47 artikla – 2 a kohta (uusi) 2 a.  Galileon ja EGNOSin on pyrittävä vastaamaan kansainvälisiä standardeja ja sertifiointeja. Tarkistus 171 Ehdotus asetukseksi 48 artikla – 1 kohta 1.  Copernicus toteutetaan käyttämällä perustana unionin aiempia investointeja ja hyödyntämällä tarvittaessa jäsenvaltioiden kansallisia tai alueellisia valmiuksia sekä ottamalla huomioon vastaavan datan ja tiedon kaupallisten toimittajien valmiudet ja tarve edistää kilpailua ja markkinasovellusten kehittämistä. 1.  Copernicus toteutetaan käyttämällä perustana unionin, Euroopan avaruusjärjestön ja Eumetsatin aiempia investointeja ja hyödyntämällä tarvittaessa jäsenvaltioiden kansallisia tai alueellisia valmiuksia sekä ottamalla huomioon vastaavan datan ja tiedon kaupallisten toimittajien valmiudet ja tarve edistää kilpailua ja markkinasovellusten kehittämistä. Tarkistus 172 Ehdotus asetukseksi 48 artikla – 2 kohta 2.  Copernicus tarjoaa dataa ja tietoja täydellisen, maksuttoman ja avoimen datan politiikan mukaisesti. 2.  Copernicus tarjoaa dataa ja tietoja täydellisen, maksuttoman ja avoimen datan politiikan pohjalta. Tarkistus 173 Ehdotus asetukseksi 48 artikla – 3 kohta – a alakohta – 1 luetelmakohta –  Copernicuksen Sentinelien kehittäminen ja käyttäminen; –  Copernicuksen Sentinel-satelliittien kehittäminen ja käyttäminen; Tarkistus 174 Ehdotus asetukseksi 48 artikla – 3 kohta – c alakohta c)  datansaantia ja -jakelua koskeva komponentti, johon kuuluvilla infrastruktuureilla ja palveluilla varmistetaan Copernicus-datan ja -tietojen haku, katselu, saanti, jakelu ja hyödyntäminen; c)  datansaantia ja -jakelua koskeva komponentti, johon kuuluvilla infrastruktuureilla ja palveluilla varmistetaan Copernicus-datan ja -tietojen haku, katselu, pitkän aikavälin arkistointi, saanti, jakelu ja hyödyntäminen käyttäjäystävällisellä tavalla; Tarkistus 175 Ehdotus asetukseksi 48 artikla – 3 kohta – d alakohta d)  29 artiklan 5 kohdan mukainen käytön omaksumista ja markkinasovellusten kehittämistä koskeva komponentti, johon sisältyvillä asianomaisilla toimilla, resursseilla ja palveluilla edistetään Copernicusta sekä sen dataa ja palveluja kaikilla tasoilla, jotta voidaan maksimoida 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut yhteiskunnallis-taloudelliset hyödyt. d)  29 artiklan 5 kohdan mukainen käytön omaksumista, valmiuksien kehittämistä ja markkinasovellusten kehittämistä koskeva komponentti, johon sisältyvillä asianomaisilla toimilla, resursseilla ja palveluilla edistetään Copernicusta sekä sen dataa ja palveluja kaikilla tasoilla, jotta voidaan maksimoida 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut yhteiskunnallis-taloudelliset hyödyt. Tarkistus 176 Ehdotus asetukseksi 48 artikla – 4 kohta 4.  Copernicuksella edistetään havainnointijärjestelmien ja niihin liittyvän tietojenvaihdon kansainvälistä koordinointia, jotta voidaan vahvistaa Copernicuksen globaalia ulottuvuutta ja täydentävyyttä ottaen huomioon voimassa olevat kansainväliset sopimukset ja koordinointimenettelyt. 4.  Copernicuksella edistetään havainnointijärjestelmien ja niihin liittyvän tietojenvaihdon kansainvälistä koordinointia, jotta voidaan vahvistaa Copernicuksen globaalia ulottuvuutta ja täydentävyyttä ottaen huomioon voimassa olevat ja tulevat kansainväliset sopimukset ja koordinointimenettelyt. Tarkistus 177 Ehdotus asetukseksi 49 artikla – otsikko Datan hankkiminen Avustuskelpoiset toimet Tarkistus 178 Ehdotus asetukseksi 49 artikla – 1 kohta – a alakohta a)  toimet, joilla varmistetaan nykyisten Sentinel-hankkeiden jatkuvuus ja kehitetään, laukaistaan, ylläpidetään ja käytetään uusia, seurannan kattavuutta laajentavia Sentinel-satelliitteja ja joissa asetetaan etusijalle ihmisen toiminnan aiheuttamien hiilidioksidi- ja muiden kasvihuonekaasupäästöjen seurantakapasiteetti, mahdollisuudet napa-alueet kattavaan seurantaan ja innovatiivisten ympäristösovellusten mahdollistaminen maa- ja metsätalouden ja vesivarojen hallinnan aloilla; a)  toimet, joilla varmistetaan nykyisten Sentinel-hankkeiden jatkuvuus ja kehitetään, laukaistaan, ylläpidetään ja käytetään uusia, seurannan kattavuutta laajentavia Sentinel-satelliitteja, esimerkiksi: ihmisen toiminnan aiheuttamien hiilidioksidi- ja muiden kasvihuonekaasupäästöjen seurantakapasiteetti, mahdollisuudet napa-alueet kattavaan seurantaan ja innovatiivisten ympäristösovellusten mahdollistaminen maa- ja metsätalouden ja vesivarojen hallinnan aloilla; Tarkistus 179 Ehdotus asetukseksi 49 artikla – 1 kohta – b alakohta b)  toimet, joilla tarjotaan pääsy kolmannen osapuolen dataan, jota Copernicus-palvelujen tuottaminen edellyttää tai jota unionin toimielimet, virastot ja hajautetut yksiköt käyttävät; b)  toimet, joilla tarjotaan pääsy kolmannen osapuolen dataan, jota Copernicus-palvelujen tuottaminen edellyttää tai jota ydinkäyttäjät käyttävät, ensisijaisesti jäsenvaltioiden julkisten tahojen, kuten kansallisten virastojen, tuottamaan ja/tai rahoittamaan dataan; Tarkistus 180 Ehdotus asetukseksi 49 artikla – 1 kohta – c a alakohta (uusi) c a)  Copernicuksen asianmukaisten tuotantoketjun loppupään sovellusten ja palveluiden kehittämisen tukeminen. Tarkistus 181 Ehdotus asetukseksi 50 artikla – 1 kohta – johdantokappale Copernicus sisältää toimia, joilla tuetaan seuraavia palveluja: Copernicus sisältää toimia, joilla tuetaan seuraavia ydinpalveluja: Tarkistus 182 Ehdotus asetukseksi 50 artikla – 1 kohta – a alakohta – 3 luetelmakohta –  maakartoitus ja maatalousmaan seuranta, joilla tarjotaan tietoa maanpeitteestä, maankäytöstä ja maankäytön muutoksesta, kaupunkialueista, sisävesien määrästä ja laadusta, metsistä, maataloudesta ja muista luonnonvaroista, biodiversiteetistä ja kryosfääristä, –  maakartoitus ja maatalousmaan seuranta, joilla tarjotaan tietoa maanpeitteestä, maankäytöstä ja maankäytön muutoksesta, maaperän laadusta, aavikoitumisesta, kulttuuriperintökohteista, sisävesien määrästä ja laadusta, metsistä ja erityisesti metsäkadosta, maataloudesta ja muista luonnonvaroista, biodiversiteetistä ja kryosfääristä. Jäsenvaltiot voivat käyttää viljelysalueiden seurannan tuloksena saatavia tietoja maanpeitteen tilasta ja viljelymaan käytöstä keventääkseen edelleen maataloustukien myöntämisen hallinnollista taakkaa; Tarkistus 183 Ehdotus asetukseksi 50 artikla – 1 kohta – a alakohta – 4 a luetelmakohta (uusi) –   keinokastelun tarpeessa olevan viljelymaan, satoennusteiden ja maankäytön kartoitus sekä elintarvikkeiden turvallisuuden ja laadun parantaminen ympäristöä suojelemalla; Tarkistus 184 Ehdotus asetukseksi 50 artikla – 1 kohta – a alakohta – 4 b luetelmakohta (uusi) –   kalastustoiminnan seuranta, jotta elintarvikkeiden turvallisuutta ja laatua parannetaan ympäristöä suojelemalla; Tarkistus 185 Ehdotus asetukseksi 50 artikla – 1 kohta – a a alakohta (uusi) a a)  unionin politiikkojen täytäntöönpanon tukemisen valvonta; Tarkistus 186 Ehdotus asetukseksi 53 artikla – 1 kohta – johdantokappale SST-komponentilla tuetaan seuraavia toimintoja: SST-ohjelman tavoitteena on antaa vaiheittain unionille autonomiset SST-valmiudet. SST-komponentilla tuetaan seuraavia toimintoja: Tarkistus 187 Ehdotus asetukseksi 53 artikla – 1 kohta – a alakohta a)  maahan ja/tai avaruuteen sijoitettujen jäsenvaltioiden ilmaisimien, mukaan lukien Euroopan avaruusjärjestössä kehitetyt ilmaisimet ja jäsenvaltioissa käytetyt unionin ilmaisimet, muodostaman verkoston perustaminen, kehittäminen ja toiminta; verkoston tarkoituksena on valvoa ja seurata avaruusesineitä ja tuottaa 55 artiklassa tarkoitettujen käyttäjien tarpeisiin mukautettu eurooppalainen avaruusesineluettelo; a)  maahan ja/tai avaruuteen sijoitettujen jäsenvaltioiden ilmaisimien, mukaan lukien Euroopan avaruusjärjestössä kehitetyt ilmaisimet ja jäsenvaltioissa tai unionissa käytetyt unionin ilmaisimet, muodostaman verkoston perustaminen, kehittäminen ja toiminta; verkoston tarkoituksena on valvoa ja seurata avaruusesineitä ja tuottaa 55 artiklassa tarkoitettujen käyttäjien tarpeisiin mukautettu eurooppalainen avaruusesineluettelo; Tarkistus 188 Ehdotus asetukseksi 56 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – johdantokappale Jäsenvaltioiden, jotka ovat halukkaita osallistumaan 54 artiklassa tarkoitettujen SST-palvelujen toimittamiseen, on toimitettava komissiolle yhteinen ehdotus, josta käy ilmi, että seuraavat kriteerit täyttyvät: Jäsenvaltioiden, jotka ovat halukkaita osallistumaan 54 artiklassa tarkoitettujen SST-palvelujen toimittamiseen, on toimitettava komissiolle erillinen tai yhteinen ehdotus, josta käy ilmi, että seuraavat kriteerit täyttyvät: Tarkistus 189 Ehdotus asetukseksi 57 artikla – 8 kohta 8.  Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksillä yksityiskohtaiset säännöt jäsenvaltioiden SST:hen osallistumista koskevan organisatorisen kehyksen toiminnasta. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 107 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. 8.  Komissio hyväksyy 105 artiklan mukaisilla delegoiduilla säädöksillä säännöksen jäsenvaltioiden SST:hen osallistumista koskevan organisatorisen kehyksen toiminnasta. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 107 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. Tarkistus 190 Ehdotus asetukseksi 58 aartikla (uusi) 58 a artikla SST:n tarjonnan ja kysynnän seuranta Komissio arvioi ennen 31 päivää joulukuuta 2024 SST-komponentin täytäntöönpanoa ottaen etenkin huomioon käyttäjien tarpeiden kehityksen suhteessa maassa ja avaruudessa olevaan sensorikapasiteettiin ja saattaa valmiiksi 53 artiklan 1 a kohdassa tarkoitetun eurooppalaisen luettelon. Arvioinnissa tarkastellaan erityisesti uuden avaruus- ja maainfrastruktuurin tarvetta. Arviointiin liitetään tarvittaessa asianmukainen ehdotus, joka koskee uuden avaruus- ja maainfrastruktuurin kehittämistä SST-komponentin yhteydessä. Tarkistus 191 Ehdotus asetukseksi 60 artikla – 1 kohta – c a alakohta (uusi) c a)  maapallon lähelle tulevia kohteita koskevan eurooppalaisen luettelon laatiminen. Tarkistus 192 Ehdotus asetukseksi 61 artikla – 1 kohta – johdantokappale GOVSATCOM-komponentissa yhdistetään satelliittiviestintäkapasiteetit ja -palvelut ja muodostetaan yhteinen unionin satelliittiviestintäkapasiteettien ja ‑palvelujen kokonaisuus. Tähän komponenttiin kuuluvat: GOVSATCOM-komponentissa yhdistetään satelliittiviestintäkapasiteetit ja -palvelut ja muodostetaan yhteinen unionin satelliittiviestintäkapasiteettien ja ‑palvelujen kokonaisuus asianmukaisine turvallisuusvaatimuksineen. Tähän komponenttiin voivat kuulua: Tarkistus 193 Ehdotus asetukseksi 61 artikla – 1 kohta – a alakohta a)  maasegmentti-infrastruktuurin kehittäminen, rakentaminen ja toiminta; a)  maa- ja avaruussegmentti-infrastruktuurin kehittäminen, rakentaminen ja toiminta; Tarkistus 194 Ehdotus asetukseksi 62 artikla – 3 kohta 3.  Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksillä GOVSATCOMissa tarjottuja palveluja koskevan palvelukokonaisuuden, joka on muodoltaan luettelo satelliittiviestintäkapasiteetin ja -palvelujen ja niiden ominaisuuksien luokista, mukaan lukien maantieteellinen kattavuus, taajuus, kaistanleveys, käyttäjälaitteet ja turvaominaisuudet. Kyseiset toimenpiteet perustuvat 1 kohdassa tarkoitettuihin toiminnallisiin vaatimuksiin ja turvallisuusvaatimuksiin, ja niissä asetetaan etusijalle käyttäjille unionin tasolla tarjotut palvelut. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 107 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. 3.  Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksillä GOVSATCOMissa tarjottuja palveluja koskevan palvelukokonaisuuden, joka on muodoltaan luettelo satelliittiviestintäkapasiteetin ja -palvelujen ja niiden ominaisuuksien luokista, mukaan lukien maantieteellinen kattavuus, taajuus, kaistanleveys, käyttäjälaitteet ja turvaominaisuudet. Kyseiset toimenpiteet perustuvat 1 kohdassa tarkoitettuihin toiminnallisiin vaatimuksiin ja turvallisuusvaatimuksiin. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 107 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. Tarkistus 195 Ehdotus asetukseksi 62 artikla – 3 a kohta (uusi) 3 a.  Edellä 3 kohdassa tarkoitetussa palvelukokonaisuudessa on otettava huomioon olemassa olevat kaupallisesti saatavilla olevat palvelut, jotta ei aiheuteta kilpailun vääristymistä sisämarkkinoilla. Tarkistus 196 Ehdotus asetukseksi 63 artikla – 1 kohta – b alakohta b)  oikeushenkilöt, joilla on GOVSATCOM-komponenttia koskeviin, 34 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin erityisiin turvallisuusvaatimuksiin perustuva asianmukainen hyväksyntä tarjota satelliittikapasiteettia tai -palveluja 36 artiklassa säädetyn turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntämenettelyn mukaisesti. b)  oikeushenkilöt, joilla on asianmukainen hyväksyntä tarjota satelliittikapasiteettia tai -palveluja 36 artiklassa säädetyn turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntämenettelyn mukaisesti. Tarkistus 197 Ehdotus asetukseksi 63 artikla – 1 kohta – b a alakohta (uusi) b a)  Palveluntarjoajien, jotka tarjoavat satelliittiviestintäkapasiteettia tai -palveluita tämän komponentin yhteydessä, on noudatettava 34 artiklan 1 kohdan mukaisesti määritettyjä GOVSATCOM-komponentin erityisiä turvallisuusvaatimuksia. Tarkistus 198 Ehdotus asetukseksi 65 artikla – 1 kohta 1.  Satelliittiviestintäkapasiteetin ja -palvelujen sekä käyttäjälaitteiden muodostaman kokonaisuuden yhteiskäyttö ja priorisointi GOVSATCOMin osallistujien välillä toteutetaan käyttämällä perustana unionin ja jäsenvaltion tason käyttäjien suorittamaa turvallisuusriskien analyysiä. Unionin tason käyttäjät on asetettava etusijalle yhteiskäytön ja priorisoinnin yhteydessä. 1.  Satelliittiviestintäkapasiteetin ja -palvelujen sekä käyttäjälaitteiden muodostaman kokonaisuuden yhteiskäyttö ja priorisointi GOVSATCOMin osallistujien välillä toteutetaan käyttämällä perustana unionin ja jäsenvaltion tason käyttäjien suorittamaa turvallisuusriskien analyysiä. Tarkistus 199 Ehdotus asetukseksi 66 artikla – 1 a kohta (uusi) 1 a.  GOVSATCOM-keskusten on otettava huomioon jo olemassa olevat kaupallisesti saatavilla olevat palvelut, jotta ei aiheuteta kilpailun vääristymistä sisämarkkinoilla. Tarkistus 200 Ehdotus asetukseksi 69 artikla – 1 kohta Ennen vuoden 2024 loppua komissio arvioi GOVSATCOM-komponentin toteuttamista etenkin siitä näkökulmasta, miten satelliittiviestintäkapasiteettiin kohdistuvat käyttäjien tarpeet ovat muuttuneet. Arvioinnissa tarkastellaan erityisesti uuden avaruusinfrastruktuurin tarvetta. Arviointiin liitetään tarvittaessa asianmukainen ehdotus, joka koskee uuden avaruusinfrastruktuurin kehittämistä GOVSATCOM-komponentin yhteydessä. Ennen vuoden 2024 loppua komissio arvioi yhteistyössä vastuullisten tahojen kanssa GOVSATCOM-komponentin toteuttamista etenkin siitä näkökulmasta, miten satelliittiviestintäkapasiteettiin kohdistuvat käyttäjien tarpeet ovat muuttuneet. Arvioinnissa tarkastellaan erityisesti uuden avaruusinfrastruktuurin tarvetta. Arviointiin liitetään tarvittaessa asianmukainen ehdotus, joka koskee uuden avaruusinfrastruktuurin kehittämistä GOVSATCOM-komponentin yhteydessä. Tarkistus 201 Ehdotus asetukseksi 71 artikla – 1 kohta Avaruusohjelmaviraston kotipaikka on Praha (Tšekki). Avaruusohjelmaviraston kotipaikka on Praha (Tšekki). Ohjelman tarpeiden mukaisesti virastolle voidaan perustaa paikallistoimistoja 79 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Tarkistus 202 Ehdotus asetukseksi 73 artikla – 4 kohta 4.  Hallintoneuvoston jäsenet ja varajäsenet nimitetään heidän avaruusohjelmaviraston ydintehtäviä koskevan tietämyksensä perusteella ottaen huomioon asiaankuuluvat johtamis-, hallinto- ja varainhoitotaidot. Hallintoneuvoston työn jatkuvuuden varmistamiseksi Euroopan parlamentin, komission ja jäsenvaltioiden on pyrittävä rajoittamaan edustajiensa vaihtuvuutta hallintoneuvostossa. Kaikkien osapuolten on pyrittävä miesten ja naisten tasapuoliseen edustukseen hallintoneuvostossa. 4.  Hallintoneuvoston jäsenet ja varajäsenet nimitetään heidän avaruusohjelmaviraston tehtäviä koskevan tietämyksensä perusteella ottaen huomioon asiaankuuluvat johtamis-, hallinto- ja varainhoitotaidot. Hallintoneuvoston työn jatkuvuuden varmistamiseksi Euroopan parlamentin, komission ja jäsenvaltioiden on pyrittävä rajoittamaan edustajiensa vaihtuvuutta hallintoneuvostossa. Kaikkien osapuolten on pyrittävä miesten ja naisten tasapuoliseen edustukseen hallintoneuvostossa. Tarkistus 203 Ehdotus asetukseksi 73 artikla – 5 kohta 5.  Hallintoneuvoston jäsenten ja varajäsenten toimikausi on neljä vuotta, ja se voidaan uusia kerran. 5.  Hallintoneuvoston jäsenten ja heidän varajäsentensä toimikausi on neljä vuotta, ja sitä voidaan jatkaa. Tarkistus 204 Ehdotus asetukseksi 75 artikla – 3 kohta 3.  Hallintoneuvosto kokoontuu sääntömääräiseen kokoukseen kahdesti vuodessa. Lisäksi se kokoontuu puheenjohtajansa aloitteesta tai jos vähintään yksi kolmannes sen jäsenistä sitä pyytää. 3.  Hallintoneuvosto pitää sääntömääräisen kokouksen vähintään kahdesti vuodessa. Lisäksi se kokoontuu puheenjohtajansa aloitteesta tai jos vähintään yksi kolmannes sen jäsenistä sitä pyytää. Tarkistus 205 Ehdotus asetukseksi 75 artikla – 5 kohta 5.  [Jos on kyse ohjelman komponentista, joka edellyttää arkaluonteisen kansallisen infrastruktuurin käyttöä, ainoastaan niiden jäsenvaltioiden edustajat, joilla on tällaista infrastruktuuria, sekä komission edustaja saavat osallistua hallintoneuvoston kokouksiin, asioiden käsittelyyn ja äänestykseen. Jos hallintoneuvoston puheenjohtaja ei edusta yhtä niistä jäsenvaltioista, joilla on tällaista infrastruktuuria, hänet on korvattava niiden jäsenvaltioiden edustajilla, joilla tällaista infrastruktuuria on.] 5.  [Jos on kyse ohjelman komponentista, joka edellyttää arkaluonteisen kansallisen infrastruktuurin käyttöä, kaikkien jäsenvaltioiden edustajat sekä komission edustaja saavat osallistua hallintoneuvoston kokouksiin ja asioiden käsittelyyn, mutta ainoastaan niiden jäsenvaltioiden edustajat, joilla on tällaista infrastruktuuria, osallistuvat äänestykseen. Jos hallintoneuvoston puheenjohtaja ei edusta yhtä niistä jäsenvaltioista, joilla on tällaista infrastruktuuria, hänet on korvattava niiden jäsenvaltioiden edustajilla, joilla tällaista infrastruktuuria on.] Tarkistus 206 Ehdotus asetukseksi 77 artikla – 2 kohta – a a alakohta (uusi) a a)  hyväksyä viimeistään Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 312 artiklassa tarkoitetun monivuotisen rahoituskehyksen ensimmäisen vuoden 30 päivänä kesäkuuta avaruusohjelmaviraston monivuotinen työohjelma kyseisen monivuotisen rahoituskehyksen kattamaksi ajanjaksoksi sen jälkeen, kun työohjelmaan on sisällytetty muutoksitta turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnan 80 artiklan a alakohdan mukaisesti laatima osa ja on saatu lausunto komissiolta. Euroopan parlamenttia kuullaan tästä monivuotisesta työohjelmasta; Tarkistus 207 Ehdotus asetukseksi 77 artikla – 2 kohta – d a alakohta (uusi) d a)  hyväksyä tuotantosopimusten avoimuutta koskevat säännöt ja saada niistä säännöllisesti tietoa toimitusjohtajalta; Tarkistus 208 Ehdotus asetukseksi 79 artikla – 1 kohta – c a alakohta (uusi) c a)  noudattaa tuotantosopimusten avoimuutta koskevia sääntöjä ja antaa tietoa hallintoneuvostolle; Tarkistus 209 Ehdotus asetukseksi 79 artikla – 2 kohta 2.  Toimitusjohtaja päättää, onko avaruusohjelmaviraston tehtävien tehokkaan ja vaikuttavan suorittamisen kannalta tarpeellista sijoittaa yksi tai useampi toimihenkilö yhteen tai useampaan jäsenvaltioon. Ennen kuin toimitusjohtaja tekee päätöksen paikallistoimiston perustamisesta, hänen on hankittava ennakkosuostumus komissiolta, hallintoneuvostolta ja asianomaiselta jäsenvaltiolta (asianomaisilta jäsenvaltioilta). Päätöksessä on määriteltävä paikallistoimistossa toteutettavien toimien laajuus siten, että vältetään tarpeettomia kustannuksia ja viraston hallinnollisten tehtävien päällekkäisyyttä. Edellytyksenä saattaa olla asianomaisen jäsenvaltion (asianomaisten jäsenvaltioiden) kanssa tehtävä toimipaikkaa koskeva sopimus. 2.  Toimitusjohtaja päättää, onko avaruusohjelmaviraston tehtävien tehokkaan ja vaikuttavan suorittamisen kannalta tarpeellista sijoittaa yksi tai useampi toimihenkilö yhteen tai useampaan jäsenvaltioon. Ennen kuin toimitusjohtaja tekee päätöksen paikallistoimiston perustamisesta, hänen on hankittava ennakkosuostumus hallintoneuvostolta ja asianomaiselta jäsenvaltiolta (asianomaisilta jäsenvaltioilta). Päätöksessä on määriteltävä paikallistoimistossa toteutettavien toimien laajuus siten, että vältetään tarpeettomia kustannuksia ja viraston hallinnollisten tehtävien päällekkäisyyttä. Edellytyksenä saattaa olla asianomaisen jäsenvaltion (asianomaisten jäsenvaltioiden) kanssa tehtävä toimipaikkaa koskeva sopimus. Mikäli mahdollista, vaikutus henkilöstömäärään ja talousarvioon sisällytetään vuotuiseen työohjelmaan, ja hankkeesta ilmoitetaan joka tapauksessa budjettivallan käyttäjälle 84 artiklan 11 kohdan mukaisesti. Tarkistus 210 Ehdotus asetukseksi 88 artikla – 3 a kohta (uusi) 3 a.  Avaruusohjelmaviraston henkilöstön palkat maksetaan sen omista varoista, ja jos se on tarpeen avaruusohjelmavirastolle osoitettujen tehtävien suorittamiseksi, käyttämällä komission osoittamaa budjettia. Tarkistus 211 Ehdotus asetukseksi 89 artikla – 1 kohta – 2 alakohta Hallintoneuvosto nimittää toimitusjohtajan tämän ansioiden ja todistuksin osoitettujen hallinnollisten ja johtamistaitojen sekä tehtävään soveltuvan pätevyyden ja kokemuksen perusteella komission ehdottamalta ehdokkaiden listalta, joka on laadittu Euroopan unionin virallisessa lehdessä tai muissa julkaisuissa julkaistun kiinnostuksenilmaisupyynnön jälkeen järjestetyn avoimen kilpailun perusteella. Hallintoneuvosto nimittää toimitusjohtajan tämän ansioiden ja todistuksin osoitettujen hallinnollisten ja johtamistaitojen sekä tehtävään soveltuvan pätevyyden ja kokemuksen perusteella komission ehdottamalta vähintään kolmen ehdokkaan listalta, joka on laadittu Euroopan unionin virallisessa lehdessä tai muissa julkaisuissa julkaistun kiinnostuksenilmaisupyynnön jälkeen järjestetyn avoimen kilpailun perusteella. Tarkistus 212 Ehdotus asetukseksi 89 artikla – 2 kohta – 2 alakohta Hallintoneuvosto voi komission ehdotuksesta ja ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu arviointi huomioon ottaen jatkaa toimitusjohtajan toimikautta kerran enintään neljän vuoden jaksoksi. Hallintoneuvosto voi komission ehdotuksesta ja ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu arviointi huomioon ottaen jatkaa toimitusjohtajan toimikautta kerran enintään viiden vuoden jaksoksi. Tarkistus 213 Ehdotus asetukseksi 92 artikla – otsikko Toimipaikkaa koskeva sopimus ja toimintaedellytykset Toimipaikkaa ja paikallistoimistoja koskeva sopimus ja toimintaedellytykset Tarkistus 214 Ehdotus asetukseksi 92 artikla – 1 kohta 1.  Vastaanottavan jäsenvaltion avaruusohjelmavirastolle tarjoamia tiloja ja palveluja koskevat järjestelyt sekä avaruusohjelmaviraston toimitusjohtajaan, hallintoneuvoston jäseniin, avaruusohjelmaviraston henkilöstöön ja heidän perheenjäseniinsä vastaanottavassa jäsenvaltiossa sovellettavat erityissäännöt vahvistetaan avaruusohjelmaviraston ja vastaanottavan jäsenvaltion välisessä toimipaikkaa koskevassa sopimuksessa, joka tehdään sen jälkeen kun hallintoneuvosto on sen hyväksynyt. 1.  Vastaanottavien jäsenvaltioiden avaruusohjelmavirastolle tarjoamia tiloja ja palveluja koskevat järjestelyt sekä avaruusohjelmaviraston toimitusjohtajaan, hallintoneuvoston jäseniin, avaruusohjelmaviraston henkilöstöön ja heidän perheenjäseniinsä vastaanottavissa jäsenvaltioissa sovellettavat erityissäännöt vahvistetaan avaruusohjelmaviraston ja paikallistoimistojen sekä vastaanottavan jäsenvaltion tai sen jäsenvaltion, jossa paikallinen infrastruktuuri sijaitsee, välisessä toimipaikkaa koskevassa sopimuksessa, joka tehdään sen jälkeen kun hallintoneuvosto on sen hyväksynyt. Tarkistus 215 Ehdotus asetukseksi 98 artikla – 1 kohta 1.  Avaruusohjelmaviraston toimintaan voivat osallistua kolmannet maat, jotka ovat tehneet tästä sopimuksen unionin kanssa. 1.  Viraston toimintaan voivat osallistua kolmannet maat ja kansainväliset järjestöt, jotka ovat tehneet tästä sopimuksen unionin kanssa. Tarkistus 216 Ehdotus asetukseksi 101 artikla – 1 a kohta (uusi) 1 a.   Komissio määrittää menetelmän, jolla laaditaan laadulliset indikaattorit 4 artiklan 1 kohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitettujen yleisten tavoitteiden saavuttamisessa tapahtuneen edistymisen tarkkaan arviointiin. Tämän menetelmän pohjalta komissio täydentää liitettä 1 päivään tammikuuta 2021 mennessä. Tarkistus 217 Ehdotus asetukseksi 102 artikla – 2 kohta 2.  Ohjelman väliarviointi on suoritettava heti kun ohjelman toteuttamisesta on saatavilla riittävästi tietoa, kuitenkin viimeistään neljän vuoden kuluttua siitä, kun ohjelman toteuttaminen on käynnistynyt. 2.  Ohjelman väliarviointi on suoritettava heti kun ohjelman toteuttamisesta on saatavilla riittävästi tietoa, kuitenkin viimeistään kolmen vuoden kuluttua siitä, kun ohjelman toteuttaminen on käynnistynyt. Erityisessä arvioinnin osassa tarkastellaan ohjelman hallinnointia ja annetaan tietoa siitä, onko ohjelman eri toimijoille annettuihin tehtäviin ja valtuuksiin tehtävä muutoksia. Tarkistus 218 Ehdotus asetukseksi 102 artikla – 4 kohta 4.  Komissio toimittaa arviointien päätelmät ja omat huomautuksensa Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle. 4.  Komissio toimittaa arviointien päätelmät ja omat huomautuksensa Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle ja voi tarpeen vaatiessa liittää arviointeihin uuden lainsäädäntöehdotuksen. Tarkistus 219 Ehdotus asetukseksi 102 artikla – 6 kohta – 1 alakohta Komissio suorittaa viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2024 ja sen jälkeen joka viides vuosi komission suuntaviivojen mukaisen arvioinnin, jossa arvioidaan avaruusohjelmaviraston toimintaa suhteessa sen tavoitteisiin, toimeksiantoon, tehtäviin ja sijaintiin. Arvioinnissa on tarkasteltava erityisesti tarvetta muuttaa avaruusohjelmaviraston toimeksiantoa ja tällaisten muutosten taloudellisia vaikutuksia. Siinä on tarkasteltava myös eturistiriitoja koskevaa avaruusohjelmaviraston toimintatapaa sekä turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnan itsenäisyyttä ja riippumattomuutta. Komissio suorittaa viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2024 ja sen jälkeen joka kolmas vuosi komission suuntaviivojen mukaisen arvioinnin, jossa arvioidaan avaruusohjelmaviraston toimintaa suhteessa sen tavoitteisiin, toimeksiantoon, tehtäviin ja sijaintiin. Arvioinnissa on tarkasteltava tarvetta muuttaa avaruusohjelmaviraston toimeksiantoa sekä erityisesti mahdollisuutta antaa sille lisätehtäviä 30 artiklan mukaisesti ja tällaisten muutosten taloudellisia vaikutuksia. Siinä on tarkasteltava myös eturistiriitoja koskevaa avaruusohjelmaviraston toimintatapaa sekä turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnan itsenäisyyttä ja riippumattomuutta. Tarkistus 220 Ehdotus asetukseksi 105 artikla – 2 kohta 2.  Siirretään 52 ja 101 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä komissiolle määräämättömäksi ajaksi 31 päivään joulukuuta 2028 saakka. 2.  Siirretään 52 ja 101 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä komissiolle 31 päivään joulukuuta 2028 saakka. Tarkistus 221 Ehdotus asetukseksi 107 artikla – 1 kohta 1.  Komissiota avustaa komitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea. 1.  Komissiota avustaa komitea, joka kokoontuu erityisissä kokoonpanoissa tai alakomiteoina, joissa tarkastellaan ohjelman kutakin pääkomponenttia (Galileo ja EGNOS, Copernicus, SSA, GOVSATCOM). Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea. Tarkistus 222 Ehdotus asetukseksi 107 artikla – 3 a kohta (uusi) 3 a.  Unionin tekemissä kansainvälisissä sopimuksissa voidaan tarpeen mukaan sopia kolmansien maiden tai kansainvälisten järjestöjen edustajien osallistumisesta komitean työhön unionin turvallisuuden huomioon ottaen ja sen työjärjestyksessä vahvistetuin edellytyksin.

(1) Asia päätettiin palauttaa asiasta vastaavaan valiokuntaan toimielinten välisiä neuvotteluja varten työjärjestyksen 59 artiklan 4 kohdan neljännen alakohdan mukaisesti (A8-0405/2018).

Euroopan parlamentin tarkistukset 13. joulukuuta 2018 ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Digitaalinen Eurooppa -ohjelman perustamisesta vuosiksi 2021–2027 (COM(2018)0434 – C8-0256/2018 – 2018/0227(COD))(1)

P8_TA(2018)0521 A8-0408/2018

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Luonnos lainsäädäntöpäätöslauselmaksi   Tarkistus Tarkistus 1 Luonnos lainsäädäntöpäätöslauselmaksi Johdanto-osan 3 a viite (uusi) –   ottaa huomioon 17 päivänä toukokuuta 2017 annetun Euroopan parlamentin päätöslauselman aiheesta ”FinTech: teknologian vaikutus rahoitusalan tulevaisuuteen”, Tarkistus 2 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 4 kappale (4)  Merentakaisiin maihin ja merentakaisille alueille (MMA:t) sijoittautuneiden henkilöiden ja yhteisöjen olisi neuvoston päätöksen .../.../EU53 88 artiklan [Viittaus päivitettävä tarvittaessa uuden MMA-päätöksen mukaisesti] nojalla voitava saada rahoitusta ohjelman sääntöjen ja tavoitteiden sekä sellaisten mahdollisten järjestelyjen mukaisesti, joita sovelletaan siihen jäsenvaltioon, johon kyseinen merentakainen maa tai alue on sidoksissa. (4)  Merentakaisiin maihin ja merentakaisille alueille (MMA:t) sijoittautuneiden henkilöiden ja yhteisöjen olisi neuvoston päätöksen .../.../EU53 88 artiklan [Viittaus päivitettävä tarvittaessa uuden MMA-päätöksen mukaisesti] nojalla voitava saada rahoitusta ohjelman sääntöjen ja tavoitteiden sekä sellaisten mahdollisten järjestelyjen mukaisesti, joita sovelletaan siihen jäsenvaltioon, johon kyseinen merentakainen maa tai alue on sidoksissa. Merentakaisten maiden tai merentakaisten alueiden osallistumiseen liittyvät rajoitteet olisi otettava huomioon ohjelmaa toteutettaessa ja niiden todellista osallistumista ohjelmaan olisi seurattava ja arvioitava säännöllisesti. _________________ _________________ 53 Neuvoston päätös .../.../EU. 53 Neuvoston päätös .../.../EU. Tarkistus 3 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 5 kappale (5)  Paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen54 22 ja 23 kohdan mukaisesti tätä ohjelmaa on syytä arvioida erityisten seurantavaatimusten mukaisesti kerättyjen tietojen pohjalta, samalla kun vältetään ylisääntelyä ja hallinnollisen rasituksen aiheutumista erityisesti jäsenvaltioille. Näihin vaatimuksiin voi tarvittaessa sisältyä mitattavia indikaattoreita, joiden pohjalta voidaan arvioida ohjelman käytännön vaikutuksia. (5)  Paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen54 22 ja 23 kohdan mukaisesti tätä ohjelmaa on syytä arvioida erityisten seurantavaatimusten mukaisesti kerättyjen, olemassa olevia tarpeita vastaavien ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/67954 a mukaisten tietojen pohjalta, samalla kun vältetään ylisääntelyä ja hallinnollisen rasituksen aiheutumista kaikille edunsaajille, erityisesti jäsenvaltioille ja pk-yrityksille. Näihin vaatimuksiin olisi tarvittaessa sisällyttävä mitattavia määrällisiä ja laadullisia indikaattoreita, joiden pohjalta voidaan arvioida ohjelman käytännön vaikutuksia. __________________ __________________ 54 Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välinen toimielinten sopimus paremmasta lainsäädännöstä, tehty 13 päivänä huhtikuuta 2016. EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1. 54 Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välinen toimielinten sopimus paremmasta lainsäädännöstä, tehty 13 päivänä huhtikuuta 2016. EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1. 54 a Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1). Tarkistus 4 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 5 a kappale (uusi) (5 a)  Ohjelmalla olisi varmistettava unionin talousarvioon liittyvien innovatiivisten rahoitusvälineiden ja -järjestelyjen mahdollisimman suuri avoimuus, vastuuvelvollisuus ja demokraattinen valvonta, etenkin siltä osin, mikä on niiden alun perin odotettu ja lopulta toteutunut vaikutus unionin tavoitteiden saavuttamiseen. Tarkistus 5 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 6 kappale (6)  Syyskuussa 2017 järjestetyssä Tallinnan digitaalihuippukokouksessa55 ja 19. lokakuuta 2017 annetuissa Eurooppa-neuvoston päätelmissä56 tuotiin esiin Euroopan tarve investoida talouksien digitalisointiin ja osaamisvajeen poistamiseen Euroopan kilpailukyvyn, elämänlaatumme ja yhteiskuntarakenteemme ylläpitämiseksi ja parantamiseksi. Eurooppa-neuvosto totesi, että digitalisaatio tarjoaa valtavat mahdollisuudet innovoinnille, kasvulle ja työllisyydelle, edistää maailmanlaajuista kilpailukykyämme sekä vahvistaa luovaa ja kulttuurista monimuotoisuutta. Näiden mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää, että joihinkin digitalisaatiokehityksen asettamiin haasteisiin puututaan yhdessä ja että tarkistetaan toimintapolitiikkoja, joihin digitalisaatio vaikuttaa. (6)  Syyskuussa 2017 järjestetyssä Tallinnan digitaalihuippukokouksessa55 ja 19. lokakuuta 2017 annetuissa Eurooppa-neuvoston päätelmissä56 tuotiin esiin Euroopan tarve investoida talouksien tehokkaaseen digitalisointiin ja osaamisvajeen poistamiseen Euroopan kilpailukyvyn ja innovoinnin, elämänlaatumme ja yhteiskuntarakenteemme ylläpitämiseksi ja parantamiseksi. Eurooppa-neuvosto totesi, että digitalisaatio tarjoaa valtavat mahdollisuudet innovoinnille, kasvulle ja työllisyydelle, edistää maailmanlaajuista kilpailukykyämme sekä vahvistaa luovaa ja kulttuurista monimuotoisuutta. Näiden mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää, että digitalisaation eri tavoin asettamiin haasteisiin puututaan yhdessä, esimerkiksi varmistamalla, että ne olennaiset osat, joihin uusi teknologia perustuu, otetaan käyttöön laatimalla tehokasta ja helposti täytäntöön pantavissa olevaa lainsäädäntöä, tarkistamalla toimintapolitiikkoja, joihin digitalisaatio vaikuttaa, ja luomalla innovointia suosiva ympäristö, jossa käyttäjien edut on täysin turvattu. Parhaassa tapauksessa tämän Euroopan tasoisen toimen muodostavan ohjelman rahoituspuitteita olisi täydennettävä merkittävillä yksityisen sektorin varoilla sekä jäsenvaltioiden rahoitusosuuksilla. __________________ __________________ 55 https://www.eu2017.ee/news/insights/conclusions-after-tallinn-digital-summit 55 https://www.eu2017.ee/news/insights/conclusions-after-tallinn-digital-summit 56 https://www.consilium.europa.eu/media/21620/19-euco-final-conclusions-en.pdf 56 https://www.consilium.europa.eu/media/21620/19-euco-final-conclusions-en.pdf Tarkistus 6 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 6 a kappale (uusi) (6 a)  Eurooppalaisen yhteiskunnan ja eurooppalaisen talouden tulevaisuus on erittäin riippuvaista yhdenmukaisesta ja johdonmukaisesta taajuuspolitiikasta, 5G-infrastruktuurista, joka edellyttää infrastruktuuritavoitetta erittäin suuren kapasiteetin verkkojen osalta, ja sen tarkoituksena on tarjota laadukkaita ja entistä nopeampia viestintäpalveluja. Tämä on ohjelman moitteettoman täytäntöönpanon ennakkoedellytys. Tässä mielessä ohjelma hyötyy Verkkojen Eurooppa -välineen hyvästä täytäntöönpanosta ja erityisesti WIFI4EU-aloitteesta, jonka tavoitteena on parantaa kansalaisten yhteyksiä unionin julkisissa tiloissa. Näiden kahden ohjelman yhdistelmällä maksimoidaan tulos ja saavutetaan unionin tavoitteet luotettavasta ja yhdenmukaisesta erittäin nopean verkon kattavuudesta koko unionissa. Tarkistus 7 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 7 kappale (7)  Eurooppa-neuvosto totesi erityisesti, että unionin olisi käsiteltävä kiireellisesti uusia suuntauksia: tähän sisältyvät muun muassa tekoälyn ja hajautetun tilikirjan teknologioiden (esim. lohkoketju) kaltaiset asiat, samalla kun varmistetaan tietosuojan, digitaalisten oikeuksien ja eettisten normien korkea taso. Eurooppa-neuvosto pyysi komissiota esittämään tekoälyä koskevan eurooppalaisen toimintatavan vuoden 2018 alkuun mennessä ja pyysi komissiota esittämään tarvittavia aloitteita puite-edellytysten vahvistamiseksi, jotta EU voisi tutkia uusia markkinoita riskiperusteisten radikaalien innovaatioiden avulla ja vahvistaa toimialansa johtavan roolin. (7)  Eurooppa-neuvosto totesi erityisesti, että unionin olisi käsiteltävä kiireellisesti uusia suuntauksia: tähän sisältyvät muun muassa digitaalisen kuilun ja tekoälyn kaltaiset asiat, samalla kun varmistetaan täysin asetuksen (EU) 2016/679 mukaisesti tietosuojan sekä oikeuksien, perusoikeuksien ja eettisten normien korkea taso. Eurooppa-neuvosto pyysi komissiota esittämään tekoälyä koskevan eurooppalaisen toimintatavan vuoden 2018 alkuun mennessä ja pyysi komissiota esittämään tarvittavia aloitteita puite-edellytysten vahvistamiseksi, jotta EU voisi tutkia uusia markkinoita riskiperusteisten radikaalien innovaatioiden avulla ja vahvistaa toimialansa johtavan roolin. Tarkistus 8 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 7 a kappale (uusi) (7 a)   Jäsenvaltiot ilmaisivat 10 päivänä huhtikuuta 2018 yhteistyösopimuksia allekirjoittamalla tukensa aloitteille, jotka liittyvät tekoälyä ja hajautetun tilikirjan teknologiaa (esimerkiksi lohkoketjua) koskeviin infrastruktuuripalveluihin, ja halunsa tehdä niissä yhteistyötä. Tarkistus 9 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 7 b kappale (uusi) (7 b)   Tämän ohjelman täytäntöönpanon onnistuminen edellyttää paljon muutakin kuin pelkkää suuntausten seuraamista. Unionin on sitouduttava yksityisyyden suojan mahdollistaviin teknologioihin (eli salaustekniikkaan ja hajautettuihin sovelluksiin) sekä tulevaisuuteen soveltuviin infrastruktuuriverkkoihin (valokuitu) tehtävien investointien lisäämiseen, jotta se voi mahdollistaa omaehtoisen digitalisoidun yhteiskunnan. Tarkistus 10 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 7 c kappale (uusi) (7 c)   Euroopan on tehtävä ratkaisevia investointeja tulevaisuuteensa ja rakennettava strategista digitaalikapasiteettia, jotta se hyötyisi digitaalisesta vallankumouksesta. Unionin tasolla olisi varmistettava, että tähän tarkoitukseen varataan huomattavat määrärahat (vähintään 9,2 miljardia euroa), joita on täydennettävä mittavilla kansallisen ja alueellisen tason investointitoimilla, erityisesti johdonmukaisella ja täydentävällä suhteella rakenne- ja koheesiorahastoihin. Tarkistus 11 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 8 kappale (8)  Komission tiedonannossa ”Uuden, modernin monivuotisen rahoituskehyksen avulla tuloksiin EU:n painopistealoilla vuoden 2020 jälkeen”57 hahmotellaan tulevan rahoituskehyksen vaihtoehtojen joukossa Euroopan digitalisaatiota tukevaa ohjelmaa, jolla edistettäisiin voimakkaasti älykästä kasvua muun muassa laadukkaan datainfrastruktuurin, yhteenliitettävyyden ja kyberturvallisuuden alalla. Ohjelmalla pyrittäisiin varmistamaan EU:n johtoasema suurteholaskennan, seuraavan sukupolven internetin, tekoälyn, robotiikan ja massadatan alalla. Se vahvistaisi eurooppalaisen teollisuuden ja liike-elämän kilpailuasemaa digitaalitalouden eri aloilla ja supistaisi tuntuvasti osaamisvajetta kaikkialla unionissa. (8)  Komission tiedonannossa ”Uuden, modernin monivuotisen rahoituskehyksen avulla tuloksiin EU:n painopistealoilla vuoden 2020 jälkeen”57 hahmotellaan tulevan rahoituskehyksen vaihtoehtojen joukossa Euroopan digitalisaatiota tukevaa ohjelmaa, jolla edistettäisiin voimakkaasti älykästä kasvua muun muassa laadukkaan datainfrastruktuurin, yhteenliitettävyyden, kyberturvallisuuden ja julkishallinnon digitalisoinnin alalla. Ohjelmalla pyrittäisiin varmistamaan EU:n johtoasema suurteholaskennan, seuraavan sukupolven internetin, tekoälyn, robotiikan ja massadatan alalla. Se vahvistaisi eurooppalaisen teollisuuden ja liike-elämän kilpailuasemaa digitaalitalouden eri aloilla ja ehkäisisi ja supistaisi tuntuvasti osaamisvajetta kaikkialla unionissa, jotta varmistetaan, että Euroopan kansalaisilla on tarvittavat taidot, valmiudet ja tiedot yhteiskuntiemme ja talouksiemme digitalisaatiota varten. __________________ __________________ 57 COM(2018)0098. 57 COM(2018)0098. Tarkistus 12 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 8 a kappale (uusi) (8 a)   Ohjelmaa varten olisi taattava sen kunnianhimoisia tavoitteita vastaava talousarvio, jonka olisi oltava vähintään 9,2 miljardia euroa, kun otetaan huomioon viivästykset unionin strategisten digitaalisten valmiuksien kehittämisessä ja asian korjaamiseksi toteutettavat toimenpiteet. Tarkistus 13 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 9 kappale (9)  Tiedonannossa ”Päämääränä yhteinen eurooppalainen data-avaruus” käsitellään uutta toimenpidettä, jolla otetaan merkittävä askel kohti yhteistä eurooppalaista data-avaruutta – saumatonta digitaalista aluetta, jonka mittakaava mahdollistaa uusien datapohjaisten tuotteiden ja palvelujen kehittämisen. (9)  Tiedonannossa ”Päämääränä yhteinen eurooppalainen data-avaruus”58 käsitellään uutta toimenpidettä, jolla otetaan merkittävä askel kohti yhteistä eurooppalaista data-avaruutta – saumatonta digitaalista aluetta, jonka mittakaava mahdollistaa uusien datapohjaisten tuotteiden ja palvelujen kehittämisen ja innovoinnin. _________________ _________________ 58 COM(2018)0125. 58 COM(2018)0125. Tarkistus 14 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 9 a kappale (uusi) (9 a)   Euroopan komission vuonna 2017 käynnistämässä seuraavan sukupolven internetiä koskevassa aloitteessa olisi annettava myös perusta ohjelman täytäntöönpanolle, koska sen tavoitteena on entistä avoimempi internet ja paremmat palvelut, älykkyyden lisääminen, osallistumisen lisääminen, eri tutkimusaloilla aikaansaadusta edistyksestä johtuviin teknologisiin tilaisuuksiin tarttuminen ja laajentaminen uusista verkkoarkkitehtuureista ja ohjelmiston määrittämistä infrastruktuureista palvelujen ja sovellusten uusiin toimintamalleihin. Tarkistus 15 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 10 kappale (10)  Ohjelman yleisenä tavoitteena pitäisi olla teollisuuden digitalisaation tukeminen sekä innovointia, tutkimusta ja teknologista kehittämistä koskevien politiikkojen tarjoamien teollisten mahdollisuuksien paremman hyödyntämisen edistäminen yritysten ja kansalaisten hyödyksi kaikkialla unionissa. Ohjelman olisi rakennuttava viiden keskeisiä politiikan aloja vastaavan erityistavoitteen ympärille. Ne ovat suurteholaskenta, kyberturvallisuus, tekoäly, pitkälle viety digitaalinen osaaminen sekä käyttöönotto, digitaalisten valmiuksien paras käyttö ja yhteentoimivuus. Kaikilla näillä aloilla ohjelmassa olisi myös pyrittävä sovittamaan paremmin yhteen unionin, jäsenvaltioiden ja alueiden toimintapolitiikat sekä kokoamaan yhteen yksityisiä ja teollisia resursseja investointien lisäämiseksi ja vahvempien synergioiden luomiseksi. (10)  Ohjelman yleisenä tavoitteena pitäisi olla teollisuuden digitalisaation tukeminen sekä innovointia, tutkimusta ja teknologista kehittämistä koskevien politiikkojen tarjoamien teollisten mahdollisuuksien paremman hyödyntämisen edistäminen sekä erinäisten yleisen edun mukaisten alojen nykyaikaistaminen yritysten, erityisesti pk-yritysten, ja kansalaisten hyödyksi kaikkialla unionissa. Lisäksi ohjelmalla olisi vahvistettava unionin kilpailukykyä ja sen talouden kestävyyttä. Tarkistus 16 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 10 a kappale (uusi) (10 a)   On ensisijaisen tärkeää tukea pk-yrityksiä, jotka aikovat käyttää digitalisaatiota tuotantoprosesseissaan. Tutkimus ja innovointi digitaalialalla antavat pk-yrityksille mahdollisuuden osallistua Euroopan talouskasvun edistämiseen resurssien tehokkaan käytön avulla. Tarkistus 17 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 10 b kappale (uusi) (10 b)  Ohjelman olisi rakennuttava seuraavan viiden keskeisiä politiikan aloja vastaavan erityistavoitteen ympärille: a) suurteholaskenta, b) tekoäly ja hajautetun tilikirjan teknologiat, c) kyberturvallisuus, d) pitkälle viety digitaalinen osaaminen ja e) käyttöönotto, digitaalisten valmiuksien paras käyttö ja yhteentoimivuus. Kaikilla näillä aloilla ohjelmassa olisi myös pyrittävä sovittamaan paremmin yhteen unionin, jäsenvaltioiden ja alueiden toimintapolitiikat sekä kokoamaan yhteen yksityisiä ja teollisia resursseja investointien lisäämiseksi ja vahvempien synergioiden luomiseksi. Tarkistus 18 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 10 c kappale (uusi) (10 c)  Ohjelman yleistavoitteen eli digitalisaation lisäksi ohjelman olisi edistettävä pitkän aikavälin strategisten turvallisuustavoitteiden saavuttamista unionin valmiuksia ja voimavaroja kehittämällä asettaen etusijalle toimet, joilla lisätään strategista potentiaalia ja rajoitetaan riippuvuutta kolmansien maiden toimittajista ja tuotteista, ja siten turvattava unionin taloudellinen ja innovatiivinen kilpailukyky. Tarkistus 19 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 11 kappale (11)  Ohjelman toteuttamisessa keskeinen asema olisi annettava digitaali-innovointikeskittymille, joiden pitäisi edistää kehittyneen digitaaliteknologian laajaa käyttöönottoa teollisuudessa, julkisissa organisaatioissa ja tiedeyhteisössä. Digitaali-innovointikeskittymien verkoston olisi varmistettava laajin mahdollinen maantieteellinen kattavuus Euroopassa59. Ensimmäinen joukko digitaali-innovointikeskittymiä valitaan jäsenvaltioiden ehdotusten pohjalta, minkä jälkeen verkostoa laajennetaan avoimella ja kilpaillulla prosessilla. Digitaali-innovointikeskittymät toimivat yhteyspisteinä viimeisimpiin digitaalisiin valmiuksiin, mukaan lukien suurteholaskenta, tekoäly ja kyberturvallisuus, sekä muihin olemassa oleviin innovatiivisiin teknologioihin, kuten keskeisiin mahdollistaviin teknologioihin, joita on saatavilla myös fablab- ja citylab-keskuksissa. Ne toimivat keskitettynä yhteyspisteenä, jonka kautta voi saada käyttöön testattua ja validoitua teknologiaa ja jonka kautta voidaan edistää avointa innovointia. Ne antavat tukea myös pitkälle viedyn digitaalisen osaamisen alalla. Digitaali-innovointikeskittymien verkoston olisi myös edistettävä syrjäisimpien alueiden osallistumista digitaalisille sisämarkkinoille. (11)  Ohjelman toteuttamisessa keskeinen asema olisi annettava eurooppalaisille digitaali-innovointikeskittymille, joiden pitäisi edistää kehittyneen digitaaliteknologian laajaa käyttöönottoa teollisuudessa, pk-yritykset mukaan lukien, julkisissa organisaatioissa ja tiedeyhteisössä. Eurooppalaisten digitaali-innovointikeskittymien verkoston olisi varmistettava laajin mahdollinen maantieteellinen kattavuus Euroopassa59. Ensimmäinen joukko eurooppalaisia digitaali-innovointikeskittymiä valitaan jäsenvaltioiden ehdotusten pohjalta, minkä jälkeen verkostoa laajennetaan avoimella, läpinäkyvällä ja kilpaillulla prosessilla. Eurooppalaiset digitaali-innovointikeskittymät toimivat yhteyspisteinä viimeisimpiin digitaalisiin valmiuksiin, mukaan lukien suurteholaskenta, tekoäly ja kyberturvallisuus, sekä muihin olemassa oleviin innovatiivisiin teknologioihin, kuten keskeisiin mahdollistaviin teknologioihin, joita on saatavilla myös fablab- ja citylab-keskuksissa. Ne toimivat keskitettynä asiointipisteenä, jonka kautta voi saada käyttöön testattua ja validoitua teknologiaa ja jonka kautta voidaan edistää avointa innovointia. Ne antavat tukea myös pitkälle viedyn digitaalisen osaamisen alalla. Eurooppalaisten digitaali-innovointikeskittymien verkoston olisi myös edistettävä syrjäisimpien alueiden osallistumista digitaalisille sisämarkkinoille ja tuettava digitalisointia merentakaisissa maissa ja merentakaisilla alueilla. __________________ __________________ 59 Kuten esitetään Euroopan teollisuuden digitalisointia koskevassa tiedonannossa (COM(2016)0180). 59 Kuten esitetään Euroopan teollisuuden digitalisointia koskevassa tiedonannossa (COM(2016)0180). Tarkistus 20 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 11 a kappale (uusi) (11 a)  Tämän ohjelman mukaisten investointien ja unionin tutkimus- ja kehittämisinvestointien, erityisesti Euroopan horisontti -ohjelmaan liittyvien investointien, välisten synergioiden luomiseksi eurooppalaisten digitaali-innovointikeskittymien olisi toimittava alustana, joka tuo yhteen toisaalta teollisuuden, liike-elämän ja hallintojen edustajia, jotka tarvitsevat uusia teknologiaratkaisuja, ja toisaalta yrityksiä, erityisesti startup- ja pk-yrityksiä, joilla on markkinavalmiita ratkaisuja. Tarkistus 21 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 11 b kappale (uusi) (11 b)  Ohjelman suunnittelu, kehittäminen ja hankinnat olisi toteutettava siten, että niillä parannetaan unionin valmiuksia ja kilpailukykyä keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Etusijalle olisi asetettava toimet, joilla lisätään strategista potentiaalia ja unionin kilpailukykyä ja pyritään rajoittamaan riippuvuutta kolmansien maiden toimittajista ja tuotteista. Kolmansien maiden osallistumisen ohjelman erityistavoitteisiin olisi näin ollen riiputtava siitä, millaisen rahoitusosuuden nämä maat antaisivat unionille. Tarkistus 22 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 12 kappale (12)  Ohjelma olisi toteutettava hankkeilla, joilla vahvistetaan olennaisia digitaalisia valmiuksia ja niiden laajaa käyttöä. Tähän pitäisi liittyä yhteisiä investointeja jäsenvaltioiden ja tarvittaessa yksityisen sektorin kanssa. Tämän pitäisi erityisesti edellyttää kriittisen massan saavuttamista hankinnoissa, jotta rahalle saadaan parempaa vastinetta ja voidaan varmistaa, että eurooppalaiset toimittajat pysyvät teknologian kehityksen eturintamassa. (12)  Ohjelma olisi toteutettava hankkeilla, joilla vahvistetaan olennaisia digitaalisia valmiuksia ja unionin strategista riippumattomuutta. Tätä varten ohjelmalle olisi varmistettava unionin talousarvio, joka on vähintään 9,2 miljardia euroa ja jota täydennetään yhteisillä investoinneilla jäsenvaltioilta ja/tai yksityiseltä sektorilta. Tämän pitäisi erityisesti edellyttää kriittisen massan saavuttamista hankinnoissa, jotta rahalle saadaan parempaa vastinetta ja voidaan varmistaa, että eurooppalaiset toimittajat saavuttavat teknologian kehityksen eturintaman. Tarkistus 23 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 14 kappale (14)  Ohjelman toimien avulla olisi puututtava markkinahäiriöihin tai epätyydyttäviin investointitilanteisiin oikeasuhteisella tavalla, eivätkä toimet saisi olla päällekkäisiä yksityisten investointien kanssa tai syrjäyttää niitä. Toimilla olisi myös oltava selkeää eurooppalaista lisäarvoa. (14)  Ohjelman toimien avulla olisi vahvistettava ja laajennettava unionin digitaalista perustaa, ratkaistava keskeisiä yhteiskunnallisia haasteita ja edelleen parannettava unionin digitaalisen alan osaamista sekä puututtava markkinahäiriöihin tai epätyydyttäviin investointitilanteisiin oikeasuhteisella tavalla, välttäen päällekkäisyyttä tai yksityisen rahoituksen syrjäyttämistä, ja toimista olisi saatava selkeää lisäarvoa Euroopan tasolla. Tarkistus 24 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 15 kappale (15)  Suurimman mahdollisen joustavuuden saavuttamiseksi koko ohjelman elinkaaren aikana ja synergioiden luomiseksi sen osatekijöiden välillä kukin erityistavoite voidaan toteuttaa kaikilla varainhoitoasetuksen nojalla käytettävissä olevilla välineillä. Käytettävät toteutusmekanismit ovat suora hallinnointi sekä välillinen hallinnointi silloin, kun unionin rahoitus pitäisi yhdistää muihin rahoituslähteisiin tai kun toteutus edellyttää yhteisesti hallinnoitujen rakenteiden perustamista. 15.  Suurimman mahdollisen joustavuuden saavuttamiseksi koko ohjelman elinkaaren aikana ja synergioiden luomiseksi sen osatekijöiden välillä kukin erityistavoite voidaan toteuttaa kaikilla varainhoitoasetuksen nojalla käytettävissä olevilla välineillä. Käytettävät toteutusmekanismit ovat suora hallinnointi sekä välillinen hallinnointi silloin, kun unionin rahoitus pitäisi yhdistää muihin rahoituslähteisiin tai kun toteutus edellyttää yhteisesti hallinnoitujen rakenteiden perustamista. Välillisessä hallinnoinnissa komissio varmistaa, että ohjelman suoralta hallinnoinnilta vaadittuja laatu- ja turvallisuusvaatimuksia ylläpidetään ja noudatetaan. Tarkistus 25 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 16 kappale (16)  Unionin suurteholaskentavalmiuksien ja niihin liittyvien datankäsittelyvalmiuksien olisi mahdollistettava suurteholaskennan laajempi käyttö teollisuudessa ja yleisemmin ottaen yleistä etua koskevilla aloilla niiden ainutkertaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi, joita supertietokoneet tarjoavat yhteiskunnalle terveydenhuollon, ympäristön ja turvallisuuden alalla ja teollisuuden, etenkin pienten ja keskisuurten yritysten, kilpailukyvyn ylläpitämisen suhteen. (16)  Unionin suurteholaskentavalmiuksien ja niihin liittyvien datankäsittely- ja ‑tallennusvalmiuksien olisi mahdollistettava suurteholaskennan laajempi käyttö teollisuudessa ja yleisemmin ottaen yleistä etua koskevilla aloilla niiden ainutkertaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi, joita supertietokoneet tarjoavat yhteiskunnalle terveydenhuollon, ympäristön ja turvallisuuden alalla ja teollisuuden, etenkin pienten ja keskisuurten yritysten, kilpailukyvyn ylläpitämisen suhteen. Unionin olisi hankittava maailmanluokan supertietokoneita, suojattava hankintajärjestelmänsä ja otettava käyttöön palveluja simulointia, visualisointia ja prototyyppien luomista varten ja varmistettava samalla unionin arvojen ja periaatteiden mukainen suurteholaskentajärjestelmä. Tarkistus 26 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 17 kappale (17)  Neuvosto60 ja Euroopan parlamentti61 ovat ilmaisseet tukensa unionin toiminnalle tällä alalla. Lisäksi vuonna 2017 yhdeksän jäsenvaltiota allekirjoitti EuroHPC-julistuksen62 eli hallitustenvälisen sopimuksen, jossa ne sitoutuvat tekemään yhteistyötä komission kanssa sellaisten huipputason suurteholaskenta- ja datainfrastruktuurien rakentamiseksi ja käyttöönottamiseksi Euroopassa, jotka olisivat tiedeyhteisöjen ja julkisten ja yksityisten kumppaneiden saatavilla kaikkialla unionissa. (17)  Neuvosto60 ja Euroopan parlamentti61 ovat ilmaisseet tukensa unionin toiminnalle tällä alalla. Lisäksi vuonna 2017 yhdeksän jäsenvaltiota allekirjoitti EuroHPC-julistuksen62 eli hallitustenvälisen sopimuksen, jossa ne sitoutuvat tekemään yhteistyötä komission kanssa sellaisten huipputason suurteholaskenta- ja datainfrastruktuurien rakentamiseksi ja käyttöönottamiseksi Euroopassa, jotka olisivat tiedeyhteisöjen ja julkisten ja yksityisten kumppaneiden saatavilla kaikkialla unionissa, ja kasvattamaan näin EU:n tasolla saatavaa lisäarvoa. __________________ __________________ 60 60 61 61 62 62 Tarkistus 27 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 18 kappale (18)  Suurteholaskentaa koskevan erityistavoitteen osalta sopivimmaksi toteutusmekanismiksi katsotaan yhteisyritys, etenkin jotta voidaan koordinoida suurteholaskentainfrastruktuuria ja tutkimus- ja kehitystoimia koskevia kansallisia ja unionin strategioita ja investointeja, koota resursseja julkisista ja yksityisistä varoista sekä suojata unionin taloudellisia ja strategisia etuja63. Myös jäsenvaltioiden suurteholaskennan osaamiskeskukset tarjoavat suurteholaskentapalveluja teollisuudelle, tiedeyhteisölle ja julkishallinnoille. (18)  Suurteholaskentaa koskevan erityistavoitteen osalta sopivimmaksi toteutusmekanismiksi katsotaan yhteisyritys, etenkin jotta voidaan koordinoida suurteholaskentainfrastruktuuria ja tutkimus- ja kehitystoimia koskevia kansallisia ja unionin strategioita ja investointeja, koota resursseja julkisista ja yksityisistä varoista sekä suojata unionin taloudellisia ja strategisia etuja63. Myös jäsenvaltioiden suurteholaskennan osaamiskeskukset tarjoavat suurteholaskentapalveluja unionin sijoittautuneelle teollisuudelle, mukaan lukien pk- ja startup-yritykset, tiedeyhteisölle ja julkishallinnoille. __________________ __________________ 63 Asiakirjaan ”Ehdotus neuvoston asetukseksi Euroopan suurteholaskennan yhteisyrityksen perustamisesta” liittyvä vaikutustenarviointi (https://ec.europa.eu/digital-single-market/en/news/proposal-council-regulation-establishing-eurohpc-joint-undertaking-impact-assessment) 63 Asiakirjaan ”Ehdotus neuvoston asetukseksi Euroopan suurteholaskennan yhteisyrityksen perustamisesta” liittyvä vaikutustenarviointi (https://ec.europa.eu/digital-single-market/en/news/proposal-council-regulation-establishing-eurohpc-joint-undertaking-impact-assessment) Tarkistus 28 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 19 kappale (19)  Tekoälyyn liittyvien valmiuksien kehittäminen on yksi olennaisen tärkeä tekijä teollisuuden ja myös julkisen sektorin digitalisaatiossa. Tehtaissa, syvänmeren sovelluksissa, kodeissa, kaupungeissa ja sairaaloissa käytetään aina vain itsenäisemmin toimivia robotteja. Kaupallisissa tekoälyalustoissa on siirrytty testauksesta todellisiin sovelluksiin terveydenhuollon ja ympäristön alalla; kaikki suurimmat autonvalmistajat kehittävät itse ajavia ajoneuvoja, ja koneoppimistekniikat ovat tärkeimpien verkkoalustojen ja massadatasovellusten ytimessä. (19)  Tekoälyyn liittyvien valmiuksien kehittäminen on yksi olennaisen tärkeä tekijä teollisuuden ja myös julkisen sektorin digitalisaatiossa. Tehtaissa, syvänmeren sovelluksissa, kodeissa, kaupungeissa ja sairaaloissa käytetään aina vain itsenäisemmin toimivia robotteja. Kaupallisissa tekoälyalustoissa on siirrytty testauksesta todellisiin sovelluksiin terveydenhuollon ja ympäristön alalla; kaikki suurimmat autonvalmistajat kehittävät itse ajavia ajoneuvoja, ja koneoppimistekniikat ovat tärkeimpien verkkoalustojen ja massadatasovellusten ytimessä. Jotta näille uusille teknologioille voidaan luoda parhaat puite-edellytykset niiden menestymiseksi Euroopassa, unionin on lisättävä päätöksentekoprosessiinsa innovointiperiaate. Tarkistus 29 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 19 a kappale (uusi) (19 a)   Euroopan parlamentti huomautti Euroopan talouden digitalisoinnista 1 päivänä kesäkuuta 2017 antamassaan päätöslauselmassa kielimuurien vaikutuksesta teollisuuteen ja sen digitalisointiin. Tässä yhteydessä laajamittaisten tekoälyyn perustuvien kieliteknologioiden, kuten automaattisen käännöksen, puheentunnistuksen, massadatan tekstianalyysin, keskustelun ja kysymys- ja vastausjärjestelmien kehittäminen on olennaisen tärkeää, jotta voidaan säilyttää kielellinen monimuotoisuus, varmistaa osallisuus ja mahdollistaa ihmisten välinen ja ihmisen ja koneen välinen viestintä. Tarkistus 30 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 19 b kappale (uusi) (19 b)  Koska itseoppivat robotit ja tekoäly kehittyvät yhä nopeammin ja niillä on kyky moninkertaistaa tietämys ja oppisisältö sekunneissa, on vaikeaa ennustaa mitään kehitysvaihetta ohjelman päättymiseen asti vuonna 2027. Tämän vuoksi komission olisi kiinnitettävä erityistä huomiota tähän nopeasti kehittyvään digitaaliseen kehityssuuntaukseen ja tarvittaessa mukautettava nopeasti työohjelman tavoitteita sen mukaisesti. Tarkistus 31 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 19 c kappale (uusi) (19 c)  Kun otetaan huomioon tekoälyllä toimivien robotiikkaratkaisujen kysynnän kasvu Euroopan teollisuudessa ja tarve välttää tämän alan huomattava investointivaje, tekoälyä koskeviin ohjelman tavoitteisiin olisi kuuluttava tekoälyllä toimiva robotiikkaa. Tarkistus 32 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 19 d kappale (uusi) (19 d)  Tekoälyyn perustuvien tuotteiden ja palvelujen olisi oltava helppokäyttöisiä ja oletusarvoisesti laillisten vaatimusten mukaisia, ja niiden olisi tarjottava kuluttajille enemmän valinnanvaraa ja enemmän tietoa erityisesti tuotteiden ja palvelujen laadusta. Tarkistus 33 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 20 kappale (20)  Laajojen tietokokonaisuuksien ja testaus- ja kokeilujärjestelyjen saatavuus on olennaisen tärkeää tekoälyn kehittämisen kannalta. (20)  Laajojen tietokokonaisuuksien ja testaus- ja kokeilujärjestelyjen saatavuus sisämarkkinoiden turvaamiseksi tekoälyä käytettäessä sekä tekstin- ja tiedonlouhinnan saatavuus on olennaisen tärkeää tekoälyn ja myös kieliteknologian kehittämisen kannalta. Tarkistus 34 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 20 a kappale (uusi) (20 a)   Komissio sitoutui 25 päivänä huhtikuuta 2018 ehdottamaan eurooppalaista lähestymistapaa kehittämällä luonnoksen tekoälyä koskeviksi suuntaviivoiksi yhteistyössä tekoälyasiantuntijoista koostuvassa tekoälyallianssissa edustettuina olevien sidosryhmien kanssa vauhdittaakseen tekoälyyn perustuvia sovelluksia ja yrityksiä Euroopassa. Tarkistus 35 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 21 kappale (21)  Euroopan parlamentti korosti Euroopan teollisuuden digitalisoinnista 1 päivänä kesäkuuta 2017 antamassaan päätöslauselmassa64 kyberturvallisuutta koskevan EU:n yhteisen lähestymistavan merkitystä ja totesi, että kyberturvallisuutta koskevaa tietoisuutta on syytä lisätä; parlamentti katsoi myös, että kyberuhkien sietokyky on erittäin tärkeä vastuuala yritysjohtajien sekä kansallisten ja EU:n teollisuus- ja turvallisuuspolitiikan päättäjien kannalta. (21)  Euroopan parlamentti korosti Euroopan teollisuuden digitalisoinnista 1 päivänä kesäkuuta 2017 antamassaan päätöslauselmassa64 kyberturvallisuutta koskevan EU:n yhteisen lähestymistavan merkitystä ja totesi, että kyberturvallisuutta koskevaa tietoisuutta on syytä lisätä; parlamentti katsoi myös, että kyberuhkien sietokyky samoin kuin sisäänrakennetun ja oletusarvoisen turvallisuuden ja yksityisyyden toteuttaminen ovat erittäin tärkeitä yritysjohtajien sekä kansallisten ja EU:n teollisuus- ja turvallisuuspolitiikan päättäjien vastuulla olevia asioita. __________________ __________________ 64 Asiakirja A8-0183/2017, saatavilla osoitteessa http://www.europarl.europa.eu/sides/getDoc.do?type=TA&language=EN&reference=P8-TA-2017-0240 64 Asiakirja A8-0183/2017, saatavilla osoitteessa http://www.europarl.europa.eu/sides/getDoc.do?type=TA&language=FI&reference=P8-TA-2017-0240 Tarkistus 36 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 22 kappale (22)  Kyberturvallisuus on haaste koko unionille, eikä siihen voida enää puuttua hajanaisilla kansallisilla toimilla. Euroopan kyberturvallisuusvalmiuksia olisi lujitettava, jotta Euroopalla olisi tarvittavat valmiudet suojella kansalaisiaan ja yrityksiään kyberuhilta. Myös kuluttajia olisi suojeltava heidän käyttäessään verkkoon liitettyjä tuotteita, jotka voidaan hakkeroida ja jotka voivat vaarantaa heidän turvallisuutensa. Tämä olisi toteutettava yhdessä jäsenvaltioiden ja yksityisen sektorin kanssa kehittämällä hankkeita – ja varmistamalla koordinointi niiden välillä – joilla vahvistetaan Euroopan kyberturvallisuusvalmiuksia ja varmistetaan viimeisimpien kyberturvallisuusratkaisujen laaja käyttöönotto kaikilla talouden aloilla, sekä kokoamalla yhteen tämän alan asiantuntemusta kriittisen massan ja huippuosaamisen varmistamiseksi. (22)  Kyberturvallisuus on haaste koko unionille, eikä siihen voida enää puuttua hajanaisilla kansallisilla toimilla. Euroopan kyberturvallisuusvalmiuksia olisi lujitettava, jotta Euroopalla olisi tarvittavat valmiudet suojella kansalaisia, julkishallintoja ja yrityksiä kyberuhilta. Myös kuluttajia olisi suojeltava heidän käyttäessään verkkoon liitettyjä tuotteita, jotka voidaan hakkeroida ja jotka voivat vaarantaa heidän turvallisuutensa. Tämä olisi toteutettava yhdessä jäsenvaltioiden ja yksityisen sektorin kanssa kehittämällä hankkeita – ja varmistamalla koordinointi niiden välillä – joilla vahvistetaan Euroopan kyberturvallisuusvalmiuksia ja varmistetaan viimeisimpien kyberturvallisuusratkaisujen laaja käyttöönotto kaikilla talouden aloilla, sekä kokoamalla yhteen tämän alan asiantuntemusta kriittisen massan ja huippuosaamisen varmistamiseksi. Tarkistus 37 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 23 kappale (23)  Komissio esitti syyskuussa 2017 joukon aloitteita65, joissa määritellään unionin kattava lähestymistapa kyberturvallisuuteen; tavoitteena on parantaa Euroopan valmiuksia vastata kyberhyökkäyksiin ja -uhkiin ja kehittää teknologisia ja teollisia valmiuksia tällä alalla. (23)  Komissio esitti syyskuussa 2017 joukon aloitteita65, joissa määritellään unionin kattava lähestymistapa kyberturvallisuuteen; tavoitteena on parantaa Euroopan valmiuksia vastata kyberhyökkäyksiin ja -uhkiin, lisätä kyberuhkien sietokykyä ja kehittää teknologisia ja teollisia valmiuksia tällä alalla. _________________ _________________ 65 https://ec.europa.eu/digital-single-market/en/policies/cybersecurity 65 https://ec.europa.eu/digital-single-market/en/policies/cybersecurity Tarkistus 38 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 23 a kappale (uusi) (23 a)  Kyberturvallisuusratkaisujen olisi periaatteen vuoksi sisällettävä turvallisuusvaatimukset keskeisinä suunnitteluparametreina saatavilla olevan uusimman teknologian ja sisäänrakennetun turvallisuuden ja oletusarvoisen turvallisuuden periaatteiden mukaisesti. Tarkistus 39 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 24 kappale (24)  Digitaalisten sisämarkkinoiden toiminta edellyttää luottamusta. Kyberturvallisuusteknologiat kuten digitaaliset henkilöllisyydet, salaustekniikat ja tunkeutumisenhavaitsemisjärjestelmät ja niiden soveltaminen rahoitusalan, teollisuus 4.0:n, energian, liikenteen, terveydenhuollon tai sähköisen hallinnon kaltaisilla aloilla on olennaisen tärkeää verkkotoimien ja -transaktioiden turvallisuuden suojaamiseksi ja kansalaisten, julkishallintojen ja yritysten luottamuksen säilyttämiseksi niihin. (24)  Digitaalisten sisämarkkinoiden toiminta edellyttää luottamusta. Kyberturvallisuusteknologiat kuten hajautetun tilikirjan teknologia, digitaaliset henkilöllisyydet, salaustekniikat, salakirjoitus ja tunkeutumisenhavaitsemisjärjestelmät ja niiden soveltaminen rahoitusalan, teollisuus 4.0:n, logistiikan, energian, liikenteen, matkailun, terveydenhuollon tai sähköisen hallinnon kaltaisilla aloilla on olennaisen tärkeää verkkotoimien, myös 5G-alustojen, ja verkkotransaktioiden turvallisuuden ja avoimuuden suojaamiseksi ja kansalaisten, julkishallintojen ja yritysten luottamuksen säilyttämiseksi niihin. Tarkistus 40 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 25 kappale (25)  Eurooppa-neuvosto korosti 19 päivänä lokakuuta 2017 antamissaan päätelmissä, että jotta unioni voisi onnistua digitaalisen Euroopan luomisessa, se tarvitsee erityisesti digiaikaan sopivia työmarkkinoita ja koulutusjärjestelmiä, ja että on investoitava digiosaamiseen, jotta voidaan voimaannuttaa kaikkia eurooppalaisia ja antaa heille mahdollisuuksia. (25)  Eurooppa-neuvosto korosti 19 päivänä lokakuuta 2017 antamissaan päätelmissä, että jotta unioni voisi onnistua digitaalisen Euroopan luomisessa, se tarvitsee erityisesti digiaikaan sopivia työmarkkinoita ja koulutusjärjestelmiä, ja että on investoitava digiosaamisen kehittämiseen ja parannettava digitaalista lukutaitoa, jotta voidaan voimaannuttaa kaikkia eurooppalaisia ja antaa heille mahdollisuuksia yhdennetyn lähestymistavan kautta. Tarkistus 41 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 26 a kappale (uusi) (26 a)   Koska tarvitaan kokonaisvaltaista lähestymistapaa, ohjelmassa olisi myös otettava huomioon osallistamisen, pätevöittämisen, kouluttamisen ja erikoistumisen alat, jotka ovat pitkälle viedyn digitaalisen osaamisen ohella ratkaisevia tietoyhteiskunnan lisäarvon muodostumisen kannalta. Tarkistus 42 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 27 kappale (27)  Euroopan parlamentti totesi Euroopan teollisuuden digitalisoinnista 1 päivänä kesäkuuta 2017 antamassaan päätöslauselmassa67, että digitaalisessa yhteiskunnassa koulutus ja elinikäinen oppiminen ovat sosiaalisen yhteenkuuluvuuden perusta. (27)  Euroopan parlamentti totesi Euroopan teollisuuden digitalisoinnista 1 päivänä kesäkuuta 2017 antamassaan päätöslauselmassa67, että digitaalisessa yhteiskunnassa koulutus ja elinikäinen oppiminen ovat sosiaalisen yhteenkuuluvuuden perusta. Lisäksi se vaati, että sukupuolinäkökulma sisällytettäisiin kaikkiin digitaalialan aloitteisiin, ja painotti, että tieto- ja viestintätekniikan alalla vallitseviin huomattaviin eroihin sukupuolten välillä on puututtava, koska tällä on keskeinen merkitys Euroopan pitkän aikavälin kasvun ja vaurauden kannalta. __________________ __________________ 67 Asiakirja A8-0183/2017, saatavilla osoitteessa http://www.europarl.europa.eu/sides/getDoc.do?type=TA&language=FI&reference=P8-TA-2017-0240 67 Asiakirja A8-0183/2017, saatavilla osoitteessa http://www.europarl.europa.eu/sides/getDoc.do?type=TA&language=FI&reference=P8-TA-2017-0240 Tarkistus 43 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 27 a kappale (uusi) (27 a)  Euroopan parlamentti korosti sukupuolten tasa-arvosta ja naisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämisestä digitaalisella aikakaudella 28 päivänä huhtikuuta 2016 antamassaan päätöslauselmassa, että on kerättävä sukupuolen mukaan eriteltyä tietoa tieto- ja viestintätekniikan käytöstä ja laadittava tavoitteita, indikaattoreita ja vertailuarvoja, joilla tarkastellaan naisten tieto- ja viestintätekniikan käytön edistymistä, ja edistettävä alan yrityksissä havaittuja parhaita käytäntöjä koskevia esimerkkitapauksia. Tarkistus 44 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 27 b kappale (uusi) (27 b)  Euroopan parlamentti antoi digitaalisten sisämarkkinoiden toimenpidepaketista 19 päivänä tammikuuta 2016 antamassaan päätöslauselmassa täyden tukensa ja kannustuksensa naisten digitaalialan yrittäjyyskulttuurille ja naisten tietoyhteiskuntaan integroitumiselle ja osallistumiselle. Tarkistus 45 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 28 kappale (28)  Tässä ohjelmassa tuetut kehittyneet digitaaliteknologiat, kuten suurteholaskenta, kyberturvallisuus ja tekoäly, eivät ole riittävän kypsiä, jotta ne voitaisiin siirtää pois tutkimuksen piiristä ja ottaa käyttöön, panna täytäntöön ja laajentaa unionin tasolla. Samoin kuin näiden teknologioiden käyttöönotto myös niihin liittyvä osaamisulottuvuus edellyttää unionin toimia. Pitkälle vietyyn digitaaliseen osaamiseen liittyviä koulutusmahdollisuuksia olisi laajennettava ja lisättävä ja ne olisi asetettava saataville kaikkialla EU:ssa. Tämän tekemättä jättäminen voisi vaikeuttaa kehittyneiden digitaaliteknologioiden sujuvaa käyttöönottoa ja heikentää unionin talouden yleistä kilpailukykyä. Tässä ohjelmassa tuetut toimet täydentävät Euroopan sosiaalirahastosta, Euroopan aluekehitysrahastosta ja Euroopan horisontti -ohjelmasta tuettuja toimia. (28)  Tässä ohjelmassa tuetut kehittyneet digitaaliteknologiat, kuten suurteholaskenta, kyberturvallisuus, pilvipalvelut, tietosuoja ja tiedon hallinnointi ja tekoäly, eivät ole riittävän kypsiä, jotta ne voitaisiin siirtää pois tutkimuksen piiristä ja ottaa käyttöön, panna täytäntöön ja laajentaa unionin tasolla. Samoin kuin näiden teknologioiden käyttöönotto myös niihin liittyvä osaamisulottuvuus edellyttää unionin toimia. Pitkälle vietyyn digitaaliseen osaamiseen liittyviä oppimis- ja koulutusmahdollisuuksia olisi laajennettava ja lisättävä ja ne olisi asetettava saataville kaikkialla EU:ssa. Tämän tekemättä jättäminen voisi vaikeuttaa kehittyneiden digitaaliteknologioiden sujuvaa käyttöönottoa ja heikentää unionin talouden yleistä kilpailukykyä. Tässä ohjelmassa tuetut toimet täydentävät Euroopan sosiaalirahastosta, Euroopan aluekehitysrahastosta, Erasmus-ohjelmasta ja Euroopan horisontti -ohjelmasta tuettuja toimia. Tarkistus 46 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 29 kappale (29)  Julkisten hallintojen ja palvelujen uudenaikaistaminen digitaalisin keinoin on olennaisen tärkeää, jotta teollisuuden ja kansalaisten hallinnollista rasitetta voidaan keventää tekemällä viranomaisasioinnista nopeampaa, helpompaa ja edullisempaa ja jotta kansalaisille ja yrityksille tarjottavien palvelujen tehokkuutta ja laatua voidaan parantaa. Koska useilla yleistä etua koskevilla palveluilla on jo unionin ulottuvuus, niiden toteuttamiselle ja käyttöönotolle unionin tasolla annettavalla tuella olisi varmistettava, että kansalaiset ja yritykset hyötyvät mahdollisuudesta saada korkealaatuisia digitaalisia palveluja kaikkialla Euroopassa. (29)  Julkisten hallintojen ja palvelujen uudenaikaistaminen digitaalisin keinoin on olennaisen tärkeää, jotta kansalaisten ja teollisuuden hallinnollista rasitetta voidaan keventää tekemällä viranomaisasioinnista nopeampaa, helpompaa ja edullisempaa ja jotta kansalaisille ja yrityksille tarjottavien palvelujen tehokkuutta, avoimuutta ja laatua voidaan parantaa ja samalla lisätä julkisen varainkäytön tehokkuutta. Koska useilla yleistä etua koskevilla palveluilla on jo unionin ulottuvuus, niiden toteuttamiselle ja käyttöönotolle unionin tasolla annettavalla tuella olisi varmistettava, että kansalaiset ja yritykset voivat hyötyä mahdollisuudesta saada korkealaatuisia monikielisiä digitaalisia palveluja kaikkialla Euroopassa. On myös tärkeää, että tällaiset palvelut ovat vammaisten henkilöiden käytettävissä. Tarkistus 47 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 29 a kappale (uusi) (29 a)   Digitalisaatio voi helpottaa ja parantaa esteettömyyttä kaikkien kannalta, myös iäkkäiden, liikuntaesteisten tai vammaisten henkilöiden sekä syrjäisillä alueilla ja maaseutualueilla asuvien kannalta. Tarkistus 48 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 30 kappale (30)  Terveydenhuollon68, liikkuvuuden, oikeuden, maan/ympäristön seurannan, koulutuksen ja kulttuurin kaltaisten yleistä etua koskevien alojen digitalisaatio edellyttää digitaalipalvelujen infrastruktuurien jatkamista ja laajentamista; nämä infrastruktuurit mahdollistavat turvatun rajatylittävän tiedonsiirron ja edistävät kansallista kehitystä. Niiden mahdollisia synergioita voidaan hyödyntää parhaiten koordinoimalla niitä tässä ohjelmassa. (30)  Terveydenhuollon68, liikkuvuuden, oikeuden, maan/ympäristön seurannan, turvallisuuden, hiilidioksidipäästöjen vähentämisen, energia-infrastruktuurin, yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen ja kulttuurin kaltaisten yleistä etua koskevien alojen digitalisaatio edellyttää digitaalipalvelujen infrastruktuurien jatkamista, parantamista ja laajentamista; nämä infrastruktuurit mahdollistavat turvatun rajatylittävän ja kielten rajat ylittävän datan- ja tiedonsiirron ja edistävät kansallista kehitystä. Koordinoimalla niitä tämän asetuksen mukaisesti voidaan parhaiten hyödyntää niiden mahdollisia synergioita ja varmistaa niiden täydentävyys. Digitalisaatiossa olisi kuitenkin otettava huomioon, että jotkut kansalaiset eivät osallistu siihen eri syistä johtuen ja että verkkoja olisi tuettava, jotta ne voivat jatkaa tiedottamista näille kansalaisille ja auttaa heitä tuntemaan oikeutensa ja osallistumaan yhteiskunnallisten ja kansalaisvelvollisuuksien hoitamiseen. _________________ _________________ 68 http://ec.europa.eu/newsroom/dae/document.cfm?doc_id=51628 68 http://ec.europa.eu/newsroom/dae/document.cfm?doc_id=51628 Tarkistus 49 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 30 a kappale (uusi) (30 a)   Tällä alalla digitalisaation on joka tapauksessa annettava Euroopan kansalaisille mahdollisuus päästä katsomaan omia tietojaan, käyttää ja hallita niitä turvallisesti yli rajojen omasta sijainnistaan tai tietojen sijainnista riippumatta. Tarkistus 50 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 30 b kappale (uusi) (30 b)   Edistyneen teknologian käyttöönotossa ja käytössä yleistä etua koskevilla aloilla, kuten koulutuksessa, tarvitaan myös koulutusta teknologian hyödyntämiseen tarvittavissa taidoissa. Siksi erityistavoitteeseen 8 sisältyvien tavoitteiden olisi myös katettava koulutusohjelmat henkilöille, jotka käyttävät edistynyttä teknologiaa. Tarkistus 51 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 32 kappale (32)  Eurooppalaisten julkishallintojen nykyaikaistaminen on yksi digitaalisten sisämarkkinoiden strategian onnistuneen toteutuksen ensisijaisista tavoitteista. Digitaalisten sisämarkkinoiden strategian väliarvioinnissa korostettiin tarvetta vahvistaa julkishallinnon muutosta ja varmistaa, että kansalaiset saavat julkisia palveluja helposti, luotettavalla tavalla ja saumattomasti. (32)  Eurooppalaisten julkishallintojen nykyaikaistaminen on yksi digitaalisten sisämarkkinoiden strategian onnistuneen toteutuksen ensisijaisista tavoitteista. Digitaalisten sisämarkkinoiden strategian väliarvioinnissa korostettiin tarvetta vahvistaa julkishallinnon muutosta ja varmistaa, että kansalaiset saavat julkisia palveluja helposti, luotettavalla ja turvallisella tavalla, saumattomasti ja osallistavasti. Tarkistus 52 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 33 kappale (33)  Komission vuonna 2017 julkaisema vuotuinen kasvuselvitys69 osoittaa, että eurooppalaisten julkishallintojen laadulla on suora vaikutus taloudelliseen toimintaympäristöön, ja se on siten olennaisen tärkeää tuottavuuden, kilpailukyvyn, taloudellisen yhteistyön, kasvun ja työllisyyden edistämisen kannalta. Erityisesti tehokas ja läpinäkyvä julkishallinto ja toimivat oikeusjärjestelmät ovat tarpeen, jotta voidaan tukea talouskasvua ja tarjota yrityksille ja kansalaisille laadukkaita palveluja. (33)  Komission vuonna 2017 julkaisema vuotuinen kasvuselvitys69 osoittaa, että eurooppalaisten julkishallintojen laadulla on suora vaikutus taloudelliseen toimintaympäristöön, ja se on siten olennaisen tärkeää tuottavuuden, kilpailukyvyn, taloudellisen yhteistyön, kestävän kasvun, työllisyyden sekä laadukkaiden työpaikkojen edistämisen kannalta. Erityisesti tehokas ja läpinäkyvä julkishallinto ja toimivat oikeusjärjestelmät ovat tarpeen, jotta voidaan tukea talouskasvua ja tarjota yrityksille ja kansalaisille laadukkaita palveluja. __________________ __________________ 69 COM(2016)0725 69 COM(2016)0725 Tarkistus 53 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 34 kappale (34)  Euroopan julkisten palvelujen yhteentoimivuus koskee kaikkia hallinnon tasoja: unionin tasoa sekä kansallista, alueellista ja paikallista tasoa. Sen lisäksi, että yhteentoimivuus poistaa sisämarkkinoiden toiminnan esteitä, se helpottaa politiikkojen onnistunutta täytäntöönpanoa ja tarjoaa suuria mahdollisuuksia välttää rajatylittävät sähköiset esteet ja turvaa siten osaltaan uusien yhteisten julkisten palvelujen syntymisen tai tällaisten kehitteillä olevien palvelujen vakiintumisen unionin tasolla. Eurooppalaisten palvelujen sirpaloitumisen välttämiseksi ja perusvapauksien ja toimivan vastavuoroisen tunnustamisen tukemiseksi EU:ssa olisi edistettävä kokonaisvaltaista toimialojen ja maiden rajat ylittävää lähestymistapaa yhteentoimivuuteen tavalla, joka on mahdollisimman toimiva ja jossa otetaan mahdollisimman hyvin huomioon loppukäyttäjien tarpeet. Tämä tarkoittaa, että yhteentoimivuus olisi ymmärrettävä laajasti siten, että se ulottuu teknisistä kerroksista oikeudellisiin kerroksiin ja kattaa alan politiikan osatekijät. Toimien ulottuvuus ylittäisi siten ratkaisujen tavanomaisen elinkaaren ja sisältäisi kaikki toimien osatekijät, jotka tukevat jatkuvan yhteentoimivuuden välttämättömiä puite-edellytyksiä yleensä. (34)  Euroopan julkisten palvelujen yhteentoimivuus koskee kaikkia hallinnon tasoja: unionin tasoa sekä kansallista, alueellista ja paikallista tasoa. Sen lisäksi, että yhteentoimivuus poistaa sisämarkkinoiden toiminnan esteitä, se helpottaa rajatylittävää yhteistyötä, yhteisten normien mukauttamista, politiikkojen onnistunutta täytäntöönpanoa ja tarjoaa suuria mahdollisuuksia välttää rajatylittävät sähköiset esteet ja kielimuurit, vähentää byrokratiaa ja turvaa siten osaltaan uusien yhteisten julkisten palvelujen syntymisen tai tällaisten kehitteillä olevien palvelujen vakiintumisen unionin tasolla ja estää tarpeettoman päällekkäisen säilyttämisen. Eurooppalaisten palvelujen sirpaloitumisen välttämiseksi ja perusvapauksien ja toimivan vastavuoroisen tunnustamisen tukemiseksi EU:ssa olisi edistettävä kokonaisvaltaista, teknologianeutraalia, toimialojen ja maiden rajat ylittävää lähestymistapaa yhteentoimivuuteen tavalla, joka on mahdollisimman toimiva ja jossa otetaan mahdollisimman hyvin huomioon loppukäyttäjien tarpeet ja varmistetaan tietosuojan korkea taso. Tämä tarkoittaa, että yhteentoimivuus olisi ymmärrettävä laajasti siten, että se ulottuu teknisistä kerroksista oikeudellisiin kerroksiin ja kattaa alan politiikan osatekijät. Toimien ulottuvuus ylittäisi siten ratkaisujen tavanomaisen elinkaaren ja sisältäisi kaikki toimien osatekijät, jotka tukevat jatkuvan yhteentoimivuuden välttämättömiä puite-edellytyksiä yleensä. Tarkistus 54 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 34 a kappale (uusi) (34 a)  Tallinnassa 6 päivänä lokakuuta 2017 kokoontuneet EU:n ministerit totesivat, että Euroopan digitaalisen strategian olisi perustuttava yhteistyöhön ja yhteentoimivuuteen, mihin sisältyy myös avointen käyttöoikeuksien politiikka ja avointen standardien käyttö. Ohjelmassa olisikin näin ollen kannustettava avoimen lähdekoodin ratkaisuihin, jotta uudelleenkäyttö olisi mahdollista ja jotta lisättäisiin luottamusta ja varmistettaisiin avoimuus. Tällä tulee olemaan myönteinen vaikutus rahoitettujen hankkeiden kestävyyteen. Tarkistus 55 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 37 kappale (37)  Komissio hyväksyi huhtikuussa 2016 Euroopan teollisuuden digitalisointia koskevan aloitteen, jolla pyritään varmistamaan, että kaikki yritykset Euroopassa toimialastaan, sijainnistaan ja koostaan riippumatta pääsevät hyötymään digitaalisista innovaatioista71. (37)  Komissio hyväksyi huhtikuussa 2016 Euroopan teollisuuden digitalisointia koskevan aloitteen, jolla pyritään varmistamaan, että kaikki yritykset Euroopassa toimialastaan, sijainnistaan ja koostaan riippumatta pääsevät hyötymään digitaalisista innovaatioista. Tämä on erityisen tärkeää kulttuurialan ja luovien alojen pienille ja keskisuurille yrityksille. __________________ 71 Tarkistus 56 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 39 kappale (39)  Tavoitteiden saavuttaminen voi edellyttää täydentävien teknologioiden tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämistä verkkojen ja laskennan alalla, kuten todetaan Euroopan teollisuuden digitalisointia koskevassa tiedonannossa73, jonka mukaan maailmanluokan verkko- ja pilvipalveluinfrastruktuurin käytettävyys on teollisuuden digitalisoinnin olennainen osatekijä. (39)  Tavoitteiden saavuttaminen voi edellyttää täydentävien teknologioiden tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämistä verkkojen ja laskennan alalla, kuten todetaan Euroopan teollisuuden digitalisointia koskevassa tiedonannossa73, jonka mukaan maailmanluokan verkko- ja pilvipalveluinfrastruktuurin käytettävyys on teollisuuden digitalisoinnin olennainen osa. __________________ __________________ 73 COM(2016)0180: Tiedonanto ”Euroopan teollisuuden digitalisointi – Täysi hyöty digitaalisista sisämarkkinoista”. 73 COM(2016)0180: Tiedonanto ”Euroopan teollisuuden digitalisointi – Täysi hyöty digitaalisista sisämarkkinoista”. Tarkistus 57 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 40 kappale (40)  Toukokuusta 2018 sovellettavassa yleisessä tietosuoja-asetuksessa vahvistetaan yksi ainoa kattava säännöstö, jota sovelletaan suoraan jäsenvaltioiden oikeusjärjestyksissä. Asetuksella taataan henkilötietojen vapaa liikkuvuus EU:n jäsenvaltioiden välillä sekä vahvistetaan todellisten digitaalisten sisämarkkinoiden kahta välttämätöntä osatekijää eli yksityishenkilöiden luottamusta ja turvallisuutta. Kun tässä ohjelmassa toteutettaviin toimiin sisältyy henkilötietojen käsittelyä, niissä olisi tuettava yleisen tietosuoja-asetuksen soveltamista, esimerkiksi tekoälyn ja lohkoketjuteknologian alalla. (40)  Asetuksessa (EU) 2016/679 vahvistetaan yksi ainoa kattava säännöstö, jota sovelletaan suoraan jäsenvaltioiden oikeusjärjestyksissä, joten sillä taataan henkilötietojen vapaa liikkuvuus EU:n jäsenvaltioiden välillä sekä vahvistetaan todellisten digitaalisten sisämarkkinoiden kahta välttämätöntä osatekijää eli yksityishenkilöiden luottamusta ja turvallisuutta. Kaikkiin tässä ohjelmassa toteutettaviin toimiin sisältyy henkilötietojen käsittelyä ja näin ollen niiden olisi oltava täysin mainitun asetuksen mukaisia. Niiden olisi erityisesti tuettava sellaisten digitaaliteknologioiden kehittämistä, jotka ovat kyseisen asetuksen nojalla sitovien, ”sisäänrakennettua tietosuojaa” koskevien velvoitteiden mukaisia. Siltä osin kuin käsittely koskee sähköiseen viestintään liittyviä tietoja, on otettava asianmukaisesti huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/58/EY1 a. _________________ 1 a Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/58/EY, annettu 12 päivänä heinäkuuta 2002, henkilötietojen käsittelystä ja yksityisyyden suojasta sähköisen viestinnän alalla (sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivi) (EYVL L 201, 31.7.2002, s. 37). Tarkistus 58 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 41 kappale (41)  Ohjelman toteuttamisessa olisi noudatettava täysimääräisesti teollis- ja tekijänoikeuksien suojelua ja valvontaa koskevaa kansainvälistä ja EU:n kehystä. Teollis- ja tekijänoikeuksien tehokas suojelu on yksi keskeinen tekijä innovoinnissa ja se on siten välttämätöntä, jotta ohjelma voidaan toteuttaa tehokkaasti. (41)  Ohjelman toteuttamisessa olisi noudatettava täysimääräisesti teollis- ja tekijänoikeuksien suojelua ja valvontaa koskevaa kansainvälistä ja EU:n kehystä. Teollis- ja tekijänoikeuksien tehokas suojelu on yksi keskeinen tekijä innovoinnissa ja eurooppalaisen lisäarvon säilyttämisessä ja se on siten välttämätöntä, jotta ohjelma voidaan toteuttaa tehokkaasti. Tarkistus 59 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 42 kappale (42)  Tätä ohjelmaa toteuttavien elinten olisi noudatettava tietojen käsittelyä koskevia unionin toimielimiin sovellettavia määräyksiä ja kansallista lainsäädäntöä, erityisesti kun on kyse arkaluonteisista turvallisuusluokittelemattomista ja EU:n turvallisuusluokitelluista tiedoista. (42)  Siltä osin kuin tätä ohjelmaa toteuttavat elimet käsittelevät arkaluonteisia turvallisuusluokittelemattomia tietoja tai unionin turvallisuusluokiteltuja tietoja, niiden olisi noudatettava tapauksen mukaan unionin säädöksissä tai kansallisessa lainsäädännössä vahvistettuja asiaan liittyviä tietojen käsittelyä koskevia määräyksiä. Tarkistus 60 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 43 kappale (43)  Tässä ohjelmassa otetaan huomioon ilmastonmuutoksen torjumisen merkitys Pariisin sopimuksen ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanoon liittyvien unionin sitoumusten mukaisesti, ja sillä edistetään ilmastotoimien valtavirtaistamista ja sen yleisen tavoitteen saavuttamista, että EU:n talousarviomenoista 25 prosentilla tuetaan ilmastotavoitteita74. Ohjelman valmistelun ja toteutuksen aikana yksilöidään asiaankuuluvia toimia, ja niitä arvioidaan uudelleen asiaa koskevissa arviointi- ja uudelleentarkasteluprosesseissa. (43)  Tässä ohjelmassa otetaan huomioon ilmastonmuutoksen torjumisen merkitys Pariisin sopimuksen ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanoon liittyvien unionin velvoitteiden mukaisesti, ja sillä edistetään ilmastotoimien valtavirtaistamista ja autetaan sen yleisen tavoitteen saavuttamista, että EU:n talousarviomenoista 25 prosentilla tuetaan ilmastotavoitteita74. Ohjelman valmistelun ja toteutuksen aikana olisi yksilöitävä asiaankuuluvia toimia, ja niitä olisi arvioitava uudelleen asiaa koskevissa arviointi- ja uudelleentarkasteluprosesseissa, jotta varmistetaan näiden velvoitteiden kattava noudattaminen. _________________ _________________ 74 COM(2018)0321, s. 1. 74 COM(2018)0321, s. 1. Tarkistus 61 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 44 kappale (44)  Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa työohjelmien hyväksymiseksi, jotta ohjelman tavoitteet voidaan saavuttaa unionin ja jäsenvaltioiden prioriteettien mukaisesti ja samalla voidaan varmistaa unionin ja jäsenvaltioiden yhteisen toiminnan johdonmukaisuus, avoimuus ja jatkuvuus. Tätä valtaa olisi käytettävä yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, annetun asetuksen (EU) N:o 182/201175 4 artiklassa tarkoitetun neuvoa-antavan menettelyn mukaisesti. Poistetaan. __________________ 75 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13). Tarkistus 62 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 45 kappale (45)  Työohjelmat olisi periaatteessa hyväksyttävä monivuotisina työohjelmina tyypillisesti joka toinen vuosi tai, jos se on ohjelman toteuttamiseen liittyvien tarpeiden vuoksi perusteltua, vuotuisina työohjelmina. Tämän asetuksen mukaiset rahoitustyypit ja toteutustavat olisi valittava sen perusteella, miten niillä voidaan saavuttaa toimien erityistavoitteet ja saada tuloksia, ottaen erityisesti huomioon tarkastusten kustannukset, hallinnollinen rasite ja ennakoitu noudattamatta jättämisen riski. Tässä olisi harkittava kertasuoritusten, kiinteiden määrien ja yksikkökustannusten käyttämistä sekä varainhoitoasetuksen 125 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun rahoituksen, joka ei perustu toimien kustannuksiin, käyttämistä. (45)  Työohjelmat olisi hyväksyttävä, jotta ohjelman tavoitteet voidaan saavuttaa unionin ja jäsenvaltioiden prioriteettien mukaisesti ja samalla voidaan varmistaa unionin ja jäsenvaltioiden yhteisen toiminnan johdonmukaisuus, avoimuus ja jatkuvuus. Työohjelmat olisi periaatteessa hyväksyttävä joka toinen vuosi tai, jos se on ohjelman toteuttamiseen liittyvien tarpeiden vuoksi perusteltua, joka vuosi. Tämän asetuksen mukaiset rahoitustyypit ja toteutustavat olisi valittava sen perusteella, miten niillä voidaan saavuttaa toimien erityistavoitteet ja saada tuloksia, ottaen erityisesti huomioon tarkastusten kustannukset, hallinnollinen rasite ja ennakoitu noudattamatta jättämisen riski. Tässä olisi harkittava kertasuoritusten, kiinteiden määrien ja yksikkökustannusten käyttämistä sekä varainhoitoasetuksen 125 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun rahoituksen, joka ei perustu toimien kustannuksiin, käyttämistä. Tarkistus 63 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 46 kappale (46)  Komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädöksiä, jotka koskevat liitteen II muuttamista indikaattoreiden tarkistamiseksi ja/tai täydentämiseksi. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä. (46)  Komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädöksiä, jotka koskevat liitteiden I ja II muuttamista indikaattoreiden tarkistamiseksi ja/tai täydentämiseksi. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä. Tarkistus 64 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 46 a kappale (uusi) (46 a)   Digitaalinen Eurooppa -ohjelman pitkäaikaisen rahoituksen varmistamiseksi, säilyttämiseksi ja kehittämiseksi tarvitaan selkeät ja yhteiset EU:n säännöt, jotka ovat tulevaisuuteen suuntautuvia ja kilpailua edistäviä, jotta voidaan saada aikaan investointeja ja innovointia ja säilyttää kannattavuus. Tarkistus 65 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 47 kappale (47)  Tässä asetuksessa kunnioitetaan perusoikeuksia ja noudatetaan Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustettuja periaatteita, erityisesti sen 8, 11, 16, 21, 35, 38 ja 47 artiklassa tarkoitettuja periaatteita, jotka koskevat henkilötietojen suojaa, sananvapautta ja tiedonvälityksen vapautta, elinkeinovapautta, syrjinnän kieltoa, oikeutta saada terveydenhoitoa, kuluttajansuojaa sekä oikeutta tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin ja puolueettomaan tuomioistuimeen. Jäsenvaltioiden olisi sovellettava tätä asetusta näitä oikeuksia ja periaatteita kunnioittaen. (47)  Ohjelman soveltamisalaan kuuluvissa toimissa olisi kunnioitettava perusoikeuksia ja noudatettava etenkin Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustettuja periaatteita, erityisesti sen 8, 11, 16, 21, 22, 35, 38, 41 ja 47 artiklassa tarkoitettuja periaatteita, jotka koskevat henkilötietojen suojaa, sananvapautta ja tiedonvälityksen vapautta, elinkeinovapautta, syrjinnän kieltoa, kielellistä monimuotoisuutta ja oikeutta pitää yhteyttä millä tahansa EU:n kielellä, oikeutta saada terveydenhoitoa, kuluttajansuojaa sekä oikeutta tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin ja puolueettomaan tuomioistuimeen. Tällaisissa toimissa olisi noudatettava kaikkia oikeudellisia velvoitteita, kuten kansainvälistä oikeutta, ja kaikkia asiaan liittyviä komission päätöksiä samoin kuin eettisiä periaatteita, joihin kuuluu myös tutkimuksen integriteetin mahdollisen loukkaamisen välttäminen. Tarkistus 66 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 47 a kappale (uusi) (47 a)  Huhtikuussa 2018 komissio sitoutui1 a luomaan yhteistyössä luonnontieteiden ja uusien teknologioiden etiikkaa käsittelevän eurooppalaisen työryhmän kanssa sidosryhmille ja asiantuntijoille kehyksen, jossa luonnostellaan tekoälyn suuntaviivat, ja auttamaan kansallisia ja unionin tasolla toimivia kuluttajajärjestöjä ja tietosuojaviranomaisia rakentamaan ymmärrystä tekoälyä hyödyntävistä sovelluksista käyttäen apuna eurooppalaisen neuvoa-antavan kuluttajaryhmän ja Euroopan tietosuojaneuvoston lausuntoja. __________________ 1 a Komission 25 päivänä huhtikuuta 2018 antama tiedonanto ”Tekoäly Euroopassa”, COM(2018)0237, saatavilla osoitteessa http://www.europarl.europa.eu/RegData/docs_autres_institutions/commission_europeenne/com/2018/0237/COM_COM(2018)0237_FI.pdf Tarkistus 67 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 48 kappale (48)  Kolmannet maat, jotka ovat Euroopan talousalueen (ETA) jäseniä, voivat osallistua unionin ohjelmiin ETA-sopimukseen perustuvan yhteistyön puitteissa; ETA-sopimuksessa määrätään ohjelmien täytäntöönpanosta kyseisen sopimuksen mukaisesti tehtävällä päätöksellä. Tässä asetuksessa olisi säädettävä tarvittavien valtuuksien myöntämisestä toimivaltaiselle tulojen ja menojen hyväksyjälle, Euroopan petostentorjuntavirastolle (OLAF) ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle, jotta ne voivat käyttää toimivaltaansa kattavasti. Poistetaan. Tarkistus 68 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 1 kohta Tällä asetuksella perustetaan Digitaalinen Eurooppa -ohjelma, jäljempänä ’ohjelma’. Tällä asetuksella perustetaan Digitaalinen Eurooppa -ohjelma, jäljempänä ’ohjelma’, joka pannaan täytäntöön 1 päivänä tammikuuta 2021 alkavana ja 31 päivänä joulukuuta 2027 päättyvänä kautena. Tarkistus 69 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – e alakohta e)  ’digitaali-innovaatiokeskittymällä’ oikeussubjektia, joka on nimetty tai valittu avoimella ja kilpaillulla menettelyllä toteuttamaan tämän ohjelman mukaiset tehtävät, erityisesti tarjoamaan pääsy teknologiseen asiantuntemukseen ja kokeilujärjestelyihin, kuten laitteisiin ja ohjelmistotyökaluihin, teollisuuden digitalisaation mahdollistamiseksi; e)  ’eurooppalaisella digitaali-innovaatiokeskittymällä’ nykyistä tai tulevaa oikeussubjektia tai oikeussubjektien konsortiota, joka on nimetty tai valittu avoimella, läpinäkyvällä ja kilpaillulla menettelyllä toteuttamaan tämän ohjelman mukaiset tehtävät, erityisesti tarjoamaan pääsy teknologiseen asiantuntemukseen ja kokeilujärjestelyihin, kuten laitteisiin ja ohjelmistotyökaluihin, teollisuuden digitalisaation mahdollistamiseksi ja rahoituksen saamisen helpottamiseksi. Eurooppalainen digitaali-innovaatiokeskittymä on avoin kaikenmuotoisille ja -kokoisille yrityksille, erityisesti pk-yrityksille, nopeasti kasvaville yrityksille ja julkishallinnoille kaikkialla EU:ssa. Eurooppalaiset digitaali-innovaatiokeskittymät toimivat keskitettyinä asiointipisteinä, joista yritykset – erityisesti pk-, startup- ja mid cap -yritykset – voivat saada apua liiketoimintansa, tuotantoprosessiensa, tuotteidensa ja palvelujensa kehittämiseen digitaalisen teknologian keinoin lisäarvon aikaansaamiseksi. Keskittymät muodostavat tätä varten hajautetun unionin kattavan verkoston, joka tarjoaa yrityksille tukea sen varmistamiseksi, että niiden työntekijöiden taidot vastaavat saatavilla olevan digitaalisen teknologian hallitsemiseen tarvittavaa asiantuntemusta. Keskittymät koordinoivat toimiaan koulutuslaitosten kanssa tarjotakseen tukea opiskelijoiden koulutukselle ja työntekijöiden työssäoppimiselle; Tarkistus 70 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – f a alakohta (uusi) f a)   ’medialukutaidolla’ analyyttisia taitoja, joita tarvitaan digitaalisen maailman ymmärtämiseen; Tarkistus 71 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – f b alakohta (uusi) f b)  ’eurooppalaisella kumppanuudella’ aloitetta, jossa unioni ja sen yksityiset tai julkiset kumppanit (esimerkiksi teollisuus, tutkimusorganisaatiot, julkisen palvelun tehtäviä paikallisella, alueellisella, kansallisella tai kansainvälisellä tasolla hoitavat elimet sekä kansalaisyhteiskunnan järjestöt, mukaan lukien säätiöt tai pk-yritysten organisaatiot) yhdessä sitoutuvat tukemaan digitaalisen innovoinnin ja teknologian käyttöönottotoimien, myös markkinoihin, sääntelyyn ja politiikkaan liittyvien toimien, kehittämistä ja toteuttamista; Tarkistus 72 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – f c alakohta (uusi) f c)  ’pienillä ja keskisuurilla yrityksillä’ tai ’pk-yrityksillä’ komission suosituksen 2003/361/EY liitteessä olevassa 2 artiklassa määriteltyjä pieniä ja keskisuuria yrityksiä; Tarkistus 73 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – f d alakohta (uusi) f d)  ’konsortiolla’ yritysten yhteenliittymää, joka on muodostettu tämän ohjelman puitteissa toteutettavaa tointa varten. Tarkistus 74 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 1 kohta – johdantokappale 1.  Ohjelman yleisenä tavoitteena on tukea Euroopan talouden ja yhteiskunnan digitalisaatiota ja saattaa sen hyödyt Euroopan kansalaisten ja yritysten ulottuville. Ohjelmalla 1.  Ohjelman yleisenä tavoitteena on tukea ja nopeuttaa Euroopan talouden, teollisuuden ja yhteiskunnan digitalisaatiota ja saattaa sen hyödyt Euroopan kansalaisten, julkisten palvelujen ja yritysten ulottuville sekä vahvistaa Euroopan unionin strategista riippumattomuutta ja yhteenkuuluvuutta ja varmistaa samalla kilpailukyky ja kaventaa digitaalista kuilua. Ohjelmalla Tarkistus 75 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 1 kohta – b alakohta b)  laajennetaan digitaaliteknologian leviämistä ja käyttöönottoa yleistä etua koskevilla aloilla ja yksityisellä sektorilla. b)  laajennetaan digitaaliteknologian leviämistä ja käyttöönottoa yksityisellä sektorilla ja yleistä etua koskevilla aloilla tukien niiden digitaalisaatiota ja varmistaen, että digitaaliteknologiat ovat niiden saatavilla; Tarkistus 76 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 1 kohta – a alakohta a)  sellaisen integroidun maailman huipputasoa edustavan eksa-luokan suurteholaskenta- ja datainfrastruktuurin käyttöönotto, koordinointi unionin tasolla ja käyttö, joka on julkisten ja yksityisten käyttäjien käytettävissä muihin kuin kaupallisiin tarkoituksiin ja julkisrahoitteisiin tutkimustarkoituksiin; a)  sellaisen yhteeentoimivan maailman huipputasoa edustavan eksa-luokan77 suurteholaskenta- ja datainfrastruktuurin käyttöönotto, koordinointi unionin tasolla ja käyttö, joka on julkisten ja yksityisten käyttäjien käytettävissä ja julkisesti ja yksityisesti rahoitettuihin tutkimustarkoituksiin; __________________ __________________ 77 Miljardi miljardia liukulukulaskutoimitusta sekunnissa. 77 Miljardi miljardia liukulukulaskutoimitusta sekunnissa. Tarkistus 77 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 1 kohta – b alakohta b)  sellaisen unionin integroidun suurteholaskentaekosysteemin rakentamista koskevan tutkimuksen ja innovoinnin tuloksena saatavan käyttövalmiin/operatiivisen teknologian käyttöönotto, joka kattaa kaikki tieteellisen ja teollisen arvoketjun osat, mukaan lukien laitteistot, ohjelmistot, sovellukset, palvelut, yhteenliitännät ja digitaalinen osaaminen; b)  sellaisen unionin integroidun suurteholaskentaekosysteemin rakentamista koskevan tutkimuksen ja innovoinnin tuloksena saatavan käyttövalmiin/operatiivisen teknologian käyttöönotto, joka kattaa kaikki tieteellisen ja teollisen arvoketjun osat, mukaan lukien laitteistot, ohjelmistot, sovellukset, palvelut, yhteenliitännät ja digitaalinen osaaminen, taaten samalla korkea tietoturva- ja suojataso; Tarkistus 78 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 1 kohta – c alakohta c)  jälki-eksa-luokan78 infrastruktuurin käyttöönotto ja käyttö, mukaan lukien integrointi kvanttilaskentateknologioihin, ja laskentatieteen uusien tutkimusinfrastruktuurien kehittäminen. c)  jälki-eksa-luokan78 infrastruktuurin käyttöönotto ja käyttö, mukaan lukien integrointi kvanttilaskentateknologioihin, ja uusien tutkimusinfrastruktuurien kehittäminen; kyseisessä käyttöönotossa tarvittavan laskentatieteen laitteiston ja ohjelmiston kehittämisen edistäminen unionissa. __________________ __________________ 78 Tuhat kertaa eksa-luokkaa nopeampi. 78 Tuhat kertaa eksa-luokkaa nopeampi. Tarkistus 79 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 1 a kohta (uusi) 1 a.  Erityistavoitteen 1 mukaiset toimet toteutetaan pääasiassa komission ehdottaman ja ministerineuvoston 25 päivänä kesäkuuta 2018 hyväksymän yhteisyrityksen kautta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) ...1 a mukaisesti. __________________ 1 a Asetus Euroopan suurteholaskennan yhteisyrityksen perustamisesta. 0594/18. Brysselissä 18. syyskuuta 2018 (OR. en). http://data.consilium.europa.eu/doc/document/ST-10594-2018-INIT/en/pdf Tarkistus 80 Ehdotus asetukseksi 5 artikla – 1 kohta – a alakohta a)  keskeisten tekoälyyn liittyvien valmiuksien, kuten algoritmien dataresurssien ja kirjastojen, kasvattaminen ja lujittaminen tietosuojalainsäädäntöä noudattaen; a)  keskeisten tekoälyyn liittyvien valmiuksien, kuten algoritmien dataresurssien ja kirjastojen, kasvattaminen ja lujittaminen. Tietosuojalainsäädäntöä noudattaen tekoälypohjaiset ratkaisut ja saatavilla olevat resurssit kunnioittavat sisäänrakennetun yksityisyyden ja turvallisuuden periaatteita ja varmistavat, että ihminen pysyy tekoälyn kehittämisen ja käyttöönoton keskipisteenä; Tarkistus 81 Ehdotus asetukseksi 5 artikla – 1 kohta – b alakohta b)  näiden valmiuksien asettaminen kaikkien yritysten ja julkishallintojen saataville; b)  näiden valmiuksien asettaminen yritysten, erityisesti pk- ja startup-yritysten, ja julkishallintojen, mukaan lukien voittoa tavoittelemattomat yhteisöt, tutkimuslaitokset ja yliopistot, saataville; Tarkistus 82 Ehdotus asetukseksi 5 artikla – 1 kohta – c a alakohta (uusi) c a)  teollisten sovellusten ja tuotantojärjestelmien kehittäminen ja vahvistaminen, teknologioiden arvoketjuihin integroimisen ja innovatiivisten liiketoimintamallien kehittämisen helpottaminen ja innovoinnista teolliseen tuotantoon kuluvan ajan lyhentäminen sekä tekoälypohjaisten ratkaisujen käyttöönoton edistäminen yleistä etua koskevilla aloilla ja yhteiskunnassa. Tarkistus 83 Ehdotus asetukseksi 5 artikla – 1 a kohta (uusi) Erityistavoitteen ”Tekoäly” mukaisten toimien toteutusta hallinnoi aina suoraan komissio tai jokin olemassa oleva toimeenpanovirasto kustannus-hyötyanalyysin perusteella. Tarkistus 84 Ehdotus asetukseksi 5 artikla – 1 b kohta (uusi) Erityistavoitteen 2 mukaisissa toimissa on noudatettava eettisiä periaatteita ja asiaa koskevaa kansallista, unionin ja kansainvälistä lainsäädäntöä, Euroopan unionin perusoikeuskirja sekä Euroopan ihmisoikeussopimus ja sen lisäpöytäkirjat mukaan lukien. Komissio ottaa huomioon tekoälyä käsittelevän korkean tason asiantuntijaryhmän suositukset täsmentäessään eettisiin kysymyksiin liittyvät edellytykset erityistavoitteeseen 2 kuuluvissa työohjelmissa. Ehdotuspyynnöt ja avustussopimukset sisältävät työohjelmissa esitetyt edellytykset. Kunkin hankkeen eettinen arviointi on suoritettava kunkin toimen arvioinnin yhteydessä. Toimet, jotka eivät ole eettisesti hyväksyttäviä tai jotka eivät täytä sopimuksessa vahvistettuja edellytyksiä, eivät voi saada rahoitusta. Tarkistus 85 Ehdotus asetukseksi 6 artikla – 1 kohta – a alakohta a)  kehittyneiden kyberturvallisuuslaitteiden, -työkalujen ja -datainfrastruktuurien hankinnan tukeminen yhdessä jäsenvaltioiden kanssa tietosuojalainsäädäntöä täysimääräisesti noudattaen; a)  kehittyneiden kyberturvallisuuslaitteiden, -työkalujen ja -datainfrastruktuurien hankinnan tukeminen yhdessä jäsenvaltioiden kanssa yhteisen korkean kyberturvallisuuden tason saavuttamiseksi Euroopan tasolla tietosuojalainsäädäntöä ja perusoikeuksia täysimääräisesti noudattaen ja varmistaen samalla EU:n strategisen riippumattomuuden; Tarkistus 86 Ehdotus asetukseksi 6 artikla – 1 kohta – b alakohta b)  kyberturvallisuuteen liittyvien eurooppalaisten osaamisen, valmiuksien ja taitojen parhaan käytön tukeminen; b)  kyberturvallisuuteen liittyvien eurooppalaisten osaamisen, valmiuksien ja taitojen parhaan käytön ja lisäämisen tukeminen; parhaiden käytäntöjen jakaminen ja valtavirtaistaminen; Tarkistus 87 Ehdotus asetukseksi 6 artikla – 1 kohta – c alakohta c)  viimeisimpien kyberturvallisuusratkaisujen laajan käyttöönoton varmistaminen kaikilla talouden aloilla; c)  viimeisimpien kyberturvallisuusratkaisujen laajan käyttöönoton varmistaminen kaikilla talouden aloilla; erityishuomion kiinnittäminen julkisiin palveluihin ja keskeisiin talouden toimijoihin, kuten pk-yrityksiin; Tarkistus 88 Ehdotus asetukseksi 6 artikla – 1 kohta – d alakohta d)  jäsenvaltioiden ja yksityisen sektorin valmiuksien parantaminen niiden auttamiseksi toimenpiteistä yhteisen korkeatasoisen verkko- ja tietojärjestelmien turvallisuuden varmistamiseksi koko unionissa 6 päivänä heinäkuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/114879 vaatimusten täyttämisessä. d)  jäsenvaltioiden ja yksityisen sektorin valmiuksien parantaminen niiden auttamiseksi toimenpiteistä yhteisen korkeatasoisen verkko- ja tietojärjestelmien turvallisuuden varmistamiseksi koko unionissa 6 päivänä heinäkuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/114879 vaatimusten täyttämisessä, muun muassa toimenpiteillä, joilla pyritään kehittämään kyberturvallisuuskulttuuria organisaatioiden sisällä. __________________ __________________ 79 EUVL L 194, 19.7.2016, s. 1. 79 EUVL L 194, 19.7.2016, s. 1. Tarkistus 89 Ehdotus asetukseksi 6 artikla – 1 kohta – d a alakohta (uusi) d a)  kyberhyökkäyksiä koskevan sietokyvyn parantaminen, jotta voidaan parantaa käyttäjien ja etenkin julkisten palvelujen sekä pk- ja startup-yritysten riskitietoisuutta ja tietämystä perustason turvallisuusprosesseista ja varmistaa, että yrityksillä on ainakin perustason turvallisuusvalmiudet, kuten tietojen ja viestinnän päästä päähän -salaus ja ohjelmistopäivitykset, ja sisäänrakennetun turvallisuuden mallin käyttöön kannustaminen sekä perusturvallisuusprosessien ja kyberhygienian tuntemus. Tarkistus 90 Ehdotus asetukseksi 6 artikla – 1 a kohta (uusi) Erityistavoitteen 3 ”Kyberturvallisuus ja luottamus” mukaiset toimet toteutetaan ensisijaisesti Euroopan kyberturvallisuuden teollisuus-, teknologia- ja tutkimusosaamiskeskuksen ja kyberturvallisuuden osaamisverkoston kautta [Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus ....1 a]. __________________ 1 a Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus .... Euroopan kyberturvallisuuden teollisuus-, teknologia- ja tutkimusosaamiskeskuksen ja kansallisten koordinointikeskusten verkoston perustamisesta. Tarkistus 91 Ehdotus asetukseksi 7 artikla – 1 kohta – johdantokappale Erityistavoitteessa 4 ”Pitkälle viety digitaalinen osaaminen” annettavalla unionin rahoituksella on tuettava pitkälle viedyn digitaalisen osaamisen kehittämistä tässä ohjelmassa tuetuilla aloilla ja edistettävä siten Euroopan lahjakkuusreservin kasvattamista ja ammattitaidon parantamista etenkin suurteholaskennan, massadata-analyysin, kyberturvallisuuden, hajautetun tilikirjan teknologioiden, robotiikan ja tekoälyn alalla. Rahoituksella on pyrittävä seuraaviin operatiivisiin tavoitteisiin: Erityistavoitteessa 4 ”Pitkälle viety digitaalinen osaaminen” annettavalla unionin rahoituksella on tuettava pitkälle viedyn digitaalisen osaamisen kehittämistä tässä ohjelmassa tuetuilla aloilla ja edistettävä siten unionin lahjakkuusreservin kasvattamista, digitaalisen kuilun kaventamista ja ammattitaidon parantamista sukupuolten tasapuolinen edustusta edistäen etenkin suurteholaskennan, massadata-analyysin, kyberturvallisuuden, hajautetun tilikirjan teknologioiden, robotiikan, tekoälyn, pilvipalvelujen, viestintäjärjestelmien ja ‑verkkojen, tietosuojavalmiuksien ja tekoälyn alalla. Jotta voidaan edistää ja parantaa työmarkkinoita ja erikoistumista digitaaliteknologioihin ja -sovelluksiin, rahoituksella on pyrittävä seuraaviin operatiivisiin tavoitteisiin: Tarkistus 92 Ehdotus asetukseksi 7 artikla – 1 kohta – a alakohta a)  opiskelijoiden, tietotekniikka-alan ammattilaisten ja työvoiman pitkäkestoisten koulutusten ja kurssien suunnittelun ja toteutuksen tukeminen; a)  opiskelijoiden, opettajien, ohjaajien, tietotekniikka-alan ammattilaisten, tutkijoiden ja työvoiman, myös virkamiesten, korkealaatuisten pitkäkestoisten koulutusten ja kurssien, sulautuva opetus mukaan lukien, suunnittelun ja toteutuksen tukeminen yhteistyössä koulujen, yliopistojen ja tutkimuskeskusten kanssa; Tarkistus 93 Ehdotus asetukseksi 7 artikla – 1 kohta – b alakohta b)  yrittäjien, pienten yritysten johtajien ja työvoiman lyhytkestoisten koulutusten ja kurssien suunnittelun ja toteutuksen tukeminen; b)  yrittäjien, pienten yritysten ja startup-yritysten johtajien ja työvoiman, myös virkamiesten ja itsenäisten ammatinharjoittajien, korkealaatuisten lyhytkestoisten koulutusten ja kurssien, sulautuva opetus mukaan lukien, suunnittelun ja toteutuksen tukeminen; Tarkistus 94 Ehdotus asetukseksi 7 artikla – 1 kohta – c alakohta c)  opiskelijoiden, nuorten yrittäjien ja tutkinnon suorittaneiden työpaikkakoulutuksen ja harjoittelun tukeminen. c)  opiskelijoiden, nuorten yrittäjien ja tutkinnon suorittaneiden korkealaatuisen työpaikkakoulutuksen, sulautuva opetus mukaan lukien, ja harjoittelun tukeminen. Tarkistus 95 Ehdotus asetukseksi 7 artikla – 1 a kohta (uusi) Erityistavoitteen 4 ”Pitkälle viety digitaalinen osaaminen” mukaisten toimien toteutus hoidetaan pääasiassa Euroopan komission suoralla hallinnoinnilla. Eurooppalaiset digitaali-innovointikeskittymät voivat edistää koulutusmahdollisuuksia, opastaa yrityksiä ja pitää yhteyttä asianmukaisiin osaamiskeskuksiin, jotta varmistetaan mahdollisimman laaja maantieteellinen kattavuus kaikkialla unionissa. Tarkistus 96 Ehdotus asetukseksi 8 artikla – 1 kohta – johdantokappale Erityistavoitteessa 5 ”Käyttöönotto, digitaalisten valmiuksien paras käyttö ja yhteentoimivuus” annettavalla unionin rahoituksella on pyrittävä seuraaviin operatiivisiin tavoitteisiin: Erityistavoitteessa 5 ”Käyttöönotto, digitaalisten valmiuksien paras käyttö ja yhteentoimivuus” annettavalla unionin rahoituksella on pyrittävä seuraaviin operatiivisiin tavoitteisiin, joilla täydennetään sitä varten toteutettavia digitaalisen infrastruktuurin toimia kaventaen digitaalista kuilua: Tarkistus 97 Ehdotus asetukseksi 8 artikla – 1 kohta – a alakohta a)  sen varmistaminen, että julkisella sektorilla ja yleistä etua koskevilla aloilla, kuten terveys- ja hoitoalalla, koulutuksessa, oikeuslaitoksessa, liikenteessä, energia-alalla, ympäristöalalla, kulttuurialalla ja luovilla aloilla, voidaan ottaa käyttöön ja asettaa saataville viimeisintä kehitystä edustavia digitaaliteknologioita, etenkin suurteholaskenta, tekoäly, hajautetun tilikirjan teknologiat ja kyberturvallisuus; a)  sen varmistaminen, että julkisella sektorilla ja yleistä etua koskevilla aloilla, kuten terveys- ja hoitoalalla, koulutuksessa, oikeuslaitoksessa, liikenteen ja viestinnän alalla, energia-alalla, ympäristöalalla, kulttuurialalla ja luovilla aloilla sekä unioniin sijoittautuneissa yrityksissä, voidaan ottaa tehokkaasti käyttöön ja käyttää koulutuksessa saatujen tarvittavien taitojen avulla viimeisintä kehitystä edustavia digitaaliteknologioita, etenkin suurteholaskentaa, kieliteknologiaa, tekoälyä, hajautetun tilikirjan teknologioita ja kyberturvallisuutta; Tarkistus 98 Ehdotus asetukseksi 8 artikla – 1 kohta – b alakohta b)  yleiseurooppalaisten yhteentoimivien digitaalipalvelujen infrastruktuurien (mukaan lukien niihin liittyvät palvelut) käyttöönotto, käyttö ja ylläpitäminen kansallisia ja alueellisia toimia täydentäen; b)  yleiseurooppalaisten yhteentoimivien viimeisintä kehitystä edustavien digitaalipalvelujen infrastruktuurien (mukaan lukien niihin liittyvät palvelut) käyttöönotto, käyttö ja ylläpitäminen kaikkialla unionissa kansallisia ja alueellisia toimia täydentäen; Tarkistus 99 Ehdotus asetukseksi 8 artikla – 1 kohta – c alakohta c)  Euroopan julkishallintojen, yritysten ja kansalaisten ratkaisujen ja puitteiden kehittämisen, ajan tasalle saattamisen ja käytön helpottaminen, mukaan lukien yhteentoimivuusratkaisujen ja -puitteiden uudelleenkäyttö; c)  Euroopan julkishallintojen, yritysten ja kansalaisten ratkaisujen ja puitteiden kehittämisen, ajan tasalle saattamisen ja käytön helpottaminen, mukaan lukien avoin lähdekoodi ja yhteentoimivuusratkaisujen ja -puitteiden uudelleenkäyttö; Tarkistus 100 Ehdotus asetukseksi 8 artikla – 1 kohta – d alakohta d)  pääsyn tarjoaminen julkishallinnoille digitaaliteknologioiden testaukseen ja pilotointiin, myös niiden rajatylittävän käytön osalta; d)  pääsyn tarjoaminen julkishallinnoille digitaaliteknologioiden testaukseen, pilotointiin ja laajentamiseen, myös niiden rajatylittävän käytön osalta; Tarkistus 101 Ehdotus asetukseksi 8 artikla – 1 kohta – e alakohta e)  kehittyneen digitaaliteknologian ja siihen liittyvien teknologioiden käyttöönoton tukeminen unionin teollisuudessa, etenkin pk-yrityksissä, mukaan lukien erityisesti suurteholaskenta, tekoäly, kyberturvallisuus ja tulevat kehitteillä olevat teknologiat; e)  kehittyneen digitaaliteknologian ja siihen liittyvien teknologioiden käyttöönoton tukeminen unionin teollisuudessa, etenkin pk- ja startup-yrityksissä, mukaan lukien erityisesti suurteholaskenta, tekoäly, hajautetun tilikirjan teknologiat, kyberturvallisuus, tietosuoja, pilvipalvelut, tiedon hallinnointi ja tulevat kehitteillä olevat teknologiat; Tarkistus 102 Ehdotus asetukseksi 8 artikla – 1 kohta – f alakohta f)  yhteentoimivien digitaalisten ratkaisujen suunnittelun, testauksen, toteutuksen ja käyttöönoton tukeminen sellaisia EU:n tason julkisia palveluja varten, joita tarjotaan datavetoisten uudelleenkäytettävien ratkaisujen alustan kautta, sekä innovoinnin edistäminen ja yhteisten puitteiden vahvistaminen julkishallintojen palvelujen täyden potentiaalin saamiseksi Euroopan kansalaisten ja yritysten käyttöön; f)  yhteentoimivien digitaalisten ratkaisujen suunnittelun, ylläpitämisen, testauksen, toteutuksen ja käyttöönoton tukeminen sellaisia EU:n tason julkisia palveluja varten, joita tarjotaan datavetoisten uudelleenkäytettävien ratkaisujen alustan kautta, sekä innovoinnin edistäminen ja yhteisten puitteiden vahvistaminen julkishallintojen palvelujen täyden potentiaalin saamiseksi Euroopan kansalaisten ja yritysten käyttöön; Tarkistus 103 Ehdotus asetukseksi 8 artikla – 1 kohta – g alakohta g)  jatkuvan valmiuden varmistaminen havainnoida ja analysoida unionin tasolla nopeasti kehittyviä digitaalisia kehityssuuntauksia ja mukautua niihin sekä jakaa ja valtavirtaistaa parhaita käytäntöjä; g)  jatkuvan valmiuden varmistaminen havainnoida ja myös analysoida unionin tasolla nopeasti kehittyviä digitaalisia kehityssuuntauksia ja mukautua niihin, jotta unioni pysyy digitaalisen kehityksen kärjessä, sekä jakaa ja valtavirtaistaa parhaita käytäntöjä ja helpottaa eri kansallisten aloitteiden välistä vuorovaikutusta, mikä johtaa digitaalisen yhteiskunnan kehittymiseen, koska kaikki EU-tason toimijat toimivat pysyvästi yhteistyössä; Tarkistus 104 Ehdotus asetukseksi 8 artikla – 1 kohta – h alakohta h)  yhteistyön tukeminen eurooppalaisen ekosysteemin saavuttamiseksi hajautetun tilikirjan palveluja ja sovelluksia käyttäviä luotettuja infrastruktuureja varten, mukaan lukien yhteentoimivuuden ja standardoinnin tukeminen ja EU:n rajatylittävien palvelujen käyttöönoton edistäminen; h)  yhteistyön tukeminen eurooppalaisen ekosysteemin saavuttamiseksi muun muassa hajautetun tilikirjan palveluja ja sovelluksia käyttäviä luotettuja infrastruktuureja varten, mukaan lukien yhteentoimivuuden ja standardoinnin tukeminen ja sisäänrakennetun turvallisuuden ja yksityisyyden periaatteisiin perustuvien EU:n rajatylittävien palvelujen käyttöönoton edistäminen; Tarkistus 105 Ehdotus asetukseksi 8 artikla – 1 a kohta (uusi) Erityistavoitteen 5 ”Käyttöönotto, digitaalisten valmiuksien paras käyttö ja yhteentoimivuus” mukaisten toimien toteutus hoidetaan pääasiassa Euroopan komission suoralla hallinnoinnilla. Eurooppalaiset digitaali-innovointikeskittymät ja osaamiskeskukset voivat edistää tätä. Tarkistus 106 Ehdotus asetukseksi 9 artikla – 1 kohta 1.  Ohjelman toteuttamiseen varatut rahoituspuitteet vuosiksi 2021–2027 ovat 9 194 000 000 euroa käypinä hintoina. 1.  Ohjelman toteuttamiseen varatut rahoituspuitteet vuosiksi 2021–2027 ovat 8 192 391 000 euroa vuoden 2018 hintoina (9 194 000 000 euroa käypinä hintoina). Tarkistus 107 Ehdotus asetukseksi 9 artikla – 2 kohta – a alakohta a)  enintään 2 698 240 000 euroa erityistavoitteeseen 1 ”Suurteholaskenta” a)  enintään 2 404 289 438 euroa vuoden 2018 hintoina (2 698 240 000 euroa käypinä hintoina) erityistavoitteeseen 1 ”Suurteholaskenta” Tarkistus 108 Ehdotus asetukseksi 9 artikla – 2 kohta – b alakohta b)  enintään 2 498 369 000 euroa erityistavoitteeseen 2 ”Tekoäly” b)  enintään 2 226 192 703 euroa vuoden 2018 hintoina (2 498 369 000 euroa käypinä hintoina) erityistavoitteeseen 2 ”Tekoäly” Tarkistus 109 Ehdotus asetukseksi 9 artikla – 2 kohta – c alakohta c)  enintään 1 998 696 000 euroa erityistavoitteeseen 3 ”Kyberturvallisuus ja luottamus” c)  enintään 1 780 954 875 euroa vuoden 2018 hintoina (1 998 696 000 euroa käypinä hintoina) erityistavoitteeseen 3 ”Kyberturvallisuus ja luottamus” Tarkistus 110 Ehdotus asetukseksi 9 artikla – 2 kohta – d alakohta d)  enintään 699 543 000 euroa erityistavoitteeseen 4 ”Pitkälle viety digitaalinen osaaminen” d)  enintään 623 333 672 euroa vuoden 2018 hintoina (699 543 000 euroa käypinä hintoina) erityistavoitteeseen 4 ”Pitkälle viety digitaalinen osaaminen” Tarkistus 111 Ehdotus asetukseksi 9 artikla – 2 kohta – e alakohta e)  enintään 1 299 152 000 euroa erityistavoitteeseen 5 ”Käyttöönotto, digitaalisten valmiuksien paras käyttö ja yhteentoimivuus” e)  enintään 1 157 620 312 euroa vuoden 2018 hintoina (1 299 152 000 euroa käypinä hintoina) erityistavoitteeseen 5 ”Käyttöönotto, digitaalisten valmiuksien paras käyttö ja yhteentoimivuus” Tarkistus 112 Ehdotus asetukseksi 9 artikla – 5 kohta 5.  Jäsenvaltioille yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin puitteissa myönnettyjä varoja voidaan niiden pyynnöstä siirtää ohjelman käyttöön. Komissio käyttää kyseisiä varoja joko suoraan varainhoitoasetuksen 62 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti tai välillisesti saman artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti. Kyseisiä varoja on mahdollisuuksien mukaan käytettävä asianomaisen jäsenvaltion hyväksi. 5.  Jäsenvaltioille yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin puitteissa myönnettyjä varoja voidaan niiden pyynnöstä siirtää ohjelman käyttöön. Komissio käyttää kyseisiä varoja joko suoraan varainhoitoasetuksen 62 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti tai välillisesti saman artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti. Kyseisiä varoja on mahdollisuuksien mukaan käytettävä mahdollisimman paljon asianomaisen jäsenvaltion hyväksi. Tarkistus 113 Ehdotus asetukseksi 10 artikla – 1 kohta – johdantokappale Ohjelmaan voivat osallistua Poistetaan. Tarkistus 114 Ehdotus asetukseksi 10 artikla – 1 kohta – 1 alakohta 1.  Euroopan vapaakauppaliiton (EFTA) jäsenet, jotka ovat Euroopan talousalueen (ETA) jäseniä, ETA-sopimuksessa vahvistettujen edellytysten mukaisesti; 1.  Ohjelmaan voivat osallistua Euroopan vapaakauppaliiton (EFTA) jäsenet, jotka ovat Euroopan talousalueen (ETA) jäseniä, ETA-sopimuksessa vahvistettujen edellytysten mukaisesti; Tarkistus 115 Ehdotus asetukseksi 10 artikla – 1 kohta – 2 alakohta 2.  unioniin liittymässä olevat maat, ehdokasmaat ja mahdolliset ehdokkaat niitä koskevissa puitesopimuksissa ja assosiaationeuvoston päätöksissä tai vastaavissa sopimuksissa vahvistettujen, kyseisten maiden osallistumista unionin ohjelmiin koskevien yleisten periaatteiden ja ehtojen mukaisesti sekä unionin ja kyseisten maiden välisissä sopimuksissa vahvistettuja erityisiä edellytyksiä noudattaen; 2.  niiden kolmansien maiden täydellinen tai osittainen assosioituminen ohjelmaan, joita ei mainita 1 kohdassa, perustuu erityistavoitteiden tapauskohtaiseen arviointiin sellaisessa erillissopimuksessa vahvistettujen edellytysten mukaisesti, joka koskee kyseisen kolmannen maan osallistumista johonkin unionin ohjelmaan, edellyttäen että tässä erillissopimuksessa noudatetaan täysin seuraavia perusteita: –  kolmannen maan osallistuminen on unionin edun mukaista –  osallistuminen edistää 3 artiklassa vahvistettujen tavoitteiden saavuttamista –  osallistuminen ei aiheuta turvallisuushuolenaiheita ja täyttää kaikilta osin 12 artiklassa vahvistetut turvallisuusvaatimukset –  sopimuksessa varmistetaan asianmukainen tasapaino unionin ohjelmiin osallistuvan kolmannen maan maksamien rahoitusosuuksien ja sen saamien hyötyjen välillä –  sopimuksessa vahvistetaan ohjelmiin osallistumisen edellytykset, mukaan lukien yksittäisiin ohjelmiin maksettavien rahoitusosuuksien ja niiden hallintokustannusten laskentatapa; maksettavia rahoitusosuuksia pidetään käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina [uuden varainhoitoasetuksen] [21 artiklan 5 kohdan] mukaisesti –  sopimuksessa ei anneta kolmannelle maalle ohjelmaa koskevaa päätösvaltaa –  sopimuksessa taataan unionin oikeus varmistaa varainhoidon moitteettomuus ja suojata taloudellisia etujaan. Tarkistus 116 Ehdotus asetukseksi 10 artikla – 1 kohta – 2 a alakohta (uusi) 2 a.  Euroopan komissio tai muut asiaankuuluvat täytäntöönpanoelimet arvioivat työohjelmia valmistellessaan tapauskohtaisesti, täyttyvätkö 2 kohdassa tarkoitetussa sopimuksessa vahvistetut edellytykset työohjelmissa esitettyjen toimien osalta. Tarkistus 117 Ehdotus asetukseksi 10 artikla – 1 kohta – 3 alakohta 3.  Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvat maat niitä koskevissa puitesopimuksissa ja assosiaationeuvoston päätöksissä tai vastaavissa sopimuksissa vahvistettujen, kyseisten maiden osallistumista unionin ohjelmiin koskevien yleisten periaatteiden ja ehtojen mukaisesti sekä unionin ja kyseisten maiden välisissä sopimuksissa vahvistettuja erityisiä edellytyksiä noudattaen; Poistetaan. Tarkistus 118 Ehdotus asetukseksi 10 artikla – 1 kohta – 4 alakohta 4.  muut kolmannet maat kunkin kolmannen maan osallistumisesta yhteen tai useampaan unionin ohjelmaan tehdyssä erityisessä sopimuksessa vahvistettujen edellytysten mukaisesti edellyttäen, että kyseisellä sopimuksella Poistetaan. —  varmistetaan asianmukainen tasapaino unionin ohjelmiin osallistuvan kolmannen maan maksamien rahoitusosuuksien ja sen saamien hyötyjen välillä; —  vahvistetaan ohjelmin osallistumisen edellytykset, mukaan lukien yksittäisiin ohjelmiin maksettavien rahoitusosuuksien ja niiden hallintokustannusten laskentatapa; maksettavia rahoitusosuuksia pidetään käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina [uuden varainhoitoasetuksen] 21 artiklan 5 kohdan mukaisesti. —  ei anneta kolmannelle maalle ohjelmaa koskevaa päätösvaltaa; —  taataan unionin oikeus varmistaa varainhoidon moitteettomuus ja suojata taloudellisia etujaan. Tarkistus 119 Ehdotus asetukseksi 11 artikla – 2 kohta 2.  Yhteistyöhön kolmansien maiden ja 1 kohdassa tarkoitettujen järjestöjen kanssa eritystavoitteessa 3 ”Kyberturvallisuus ja luottamus” sovelletaan 12 artiklaa. 2.  Yhteistyöhön kolmansien maiden ja 1 kohdassa tarkoitettujen järjestöjen kanssa erityistavoitteessa 1 ”Suurteholaskenta”, erityistavoitteessa 2 ”Tekoäly” ja erityistavoitteessa 3 ”Kyberturvallisuus ja luottamus” sovelletaan 12 artiklaa. Tarkistus 120 Ehdotus asetukseksi 12 artikla – 5 kohta 5.  Työohjelmassa voidaan myös määrätä, että assosioituneisiin maihin sijoittautuneet oikeussubjektit ja EU:hun sijoittautuneet mutta kolmansien maiden määräysvallassa olevat oikeussubjektit eivät voi turvallisuussyistä osallistua kaikkiin tai joihinkin erityistavoitteen 3 toimiin. Tällaisissa tapauksissa ehdotuspyynnöt ja tarjouspyynnöt on rajattava oikeussubjekteihin, jotka ovat sijoittautuneet tai joiden katsotaan olevan sijoittautuneita jäsenvaltioihin ja jotka ovat jäsenvaltioiden ja/tai jäsenvaltioiden kansalaisten määräysvallassa. 5.  Työohjelmassa voidaan myös määrätä, että assosioituneisiin maihin sijoittautuneet oikeussubjektit ja EU:hun sijoittautuneet mutta kolmansien maiden määräysvallassa olevat oikeussubjektit eivät voi strategia- ja turvallisuussyistä osallistua kaikkiin tai joihinkin erityistavoitteiden 1, 2 ja 3 toimiin. Tällaisissa tapauksissa ehdotuspyynnöt ja tarjouspyynnöt on rajattava oikeussubjekteihin, jotka ovat sijoittautuneet tai joiden katsotaan olevan sijoittautuneita jäsenvaltioihin ja jotka ovat jäsenvaltioiden ja/tai jäsenvaltioiden kansalaisten määräysvallassa. Tarkistus 121 Ehdotus asetukseksi 12 artikla – 5 a kohta (uusi) 5 a.  Toimet, joihin sisältyy teknologian siirtämistä unionin ulkopuolelle, eivät ole sallittuja. Pitkän aikavälin strategisten turvallisuustavoitteiden varmistamiseksi on arvioitava sellaisten yhteisöjen osallistumismahdollisuuksia, joiden päätoimipaikka ei ole unionissa. Tarkistus 122 Ehdotus asetukseksi 12 artikla – 5 b kohta (uusi) 5 b.  Komissio tai rahoituselin voi tarvittaessa tehdä turvallisuustarkastuksia, ja toimet, joissa ei noudateta turvallisuussääntöjä, voidaan sulkea pois tai irtisanoa milloin tahansa. Tarkistus 123 Ehdotus asetukseksi 13 artikla – 1 kohta 1.  Ohjelma on suunniteltu toteutettavaksi siten, että se mahdollistaa synergiat, joita kuvataan tarkemmin liitteessä III, unionin muiden rahoitusohjelmien kanssa, etenkin EU:n ohjelmista annettavaa täydentävää rahoitusta koskevien järjestelyjen kautta, kun hallinnointia koskevat säännöt sen sallivat; rahoitusta voidaan antaa peräkkäin, vuorotellen tai yhdistämällä varoja, myös toimien yhteistä rahoitusta varten. 1.  Ohjelma on suunniteltu toteutettavaksi siten, että se mahdollistaa synergiat, joita kuvataan tarkemmin liitteessä III, unionin muiden rahoitusohjelmien kanssa, etenkin EU:n ohjelmista annettavaa täydentävää rahoitusta koskevien järjestelyjen kautta, kun hallinnointia koskevat säännöt sen sallivat; rahoitusta voidaan antaa peräkkäin, vuorotellen tai yhdistämällä varoja, myös toimien yhteistä rahoitusta varten. Komissio varmistaa, että erityistavoitteiden 1–5 saavuttamista ei haitata, kun hyödynnetään ohjelman täydentävyyttä unionin muiden rahoitusohjelmien, erityisesti ERI-rahastojen, Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR), Euroopan horisontti -ohjelman ja Verkkojen Eurooppa -välineen (CEF-2), InvestEU:n, Erasmuksen ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston kanssa. Komissio tutkii mahdollisuuksia parantaa sellaisten eri ohjelmien tehokkuutta, jotka tarjoavat resursseja digitalisaation alalla. Tarkistus 124 Ehdotus asetukseksi 13 artikla – 2 kohta 2.  On vahvistettava asianmukaiset mekanismit asianomaisten viranomaisten välistä koordinointia varten sekä asianmukaiset seurantavälineet, joilla voidaan systemaattisesti varmistaa synergiat ohjelman ja mahdollisten merkityksellisen EU:n rahoitusvälineiden välillä. Järjestelyjen on edistettävä päällekkäisyyksien välttämistä ja menojen vaikutuksen maksimointia. 2.  On vahvistettava asianmukaiset mekanismit asianomaisten viranomaisten välistä sekä viranomaisten ja komission välistä koordinointia varten sekä asianmukaiset seurantavälineet, joilla voidaan järjestelmällisesti varmistaa synergiat ohjelman ja mahdollisten merkityksellisten EU:n rahoitusvälineiden välillä. Järjestelyjen on edistettävä päällekkäisyyksien välttämistä ja menojen vaikutuksen maksimointia. Tarkistus 125 Ehdotus asetukseksi 14 artikla – 2 kohta 2.  Ohjelmasta voidaan myöntää rahoitusta missä tahansa varainhoitoasetuksessa vahvistetussa muodossa, mukaan lukien erityisesti hankinnat ensisijaisena muotona sekä avustukset ja palkinnot. Lisäksi ohjelmasta voidaan myöntää rahoitusta sellaisten rahoitusvälineiden avulla, jotka kuuluvat rahoitusta yhdistäviin toimiin. 2.  Ohjelmasta voidaan myöntää rahoitusta missä tahansa varainhoitoasetuksessa vahvistetussa muodossa, mukaan lukien erityisesti komission tai rahoituselimen ja avustustensaajien hankinnat erikseen tai yhdessä toiminnan ensisijaisena muotona sekä avustukset ja palkinnot. Hankinnoissa voidaan sallia useampien hankintasopimusten tekeminen samassa menettelyssä ja tarjota mahdollisuus tulokseen perustuville ehdoille, jotka ovat soveltuvien kansainvälisten hankintasopimusten mukaisia. Lisäksi ohjelmasta voidaan myöntää rahoitusta sellaisten rahoitusvälineiden avulla, jotka kuuluvat rahoitusta yhdistäviin toimiin. Tarkistus 126 Ehdotus asetukseksi 15 artikla – 1 kohta Ohjelma voidaan toteuttaa eurooppalaisten kumppanuuksien avulla. Tähän voi sisältyä rahoitusosuuksia SEUT-sopimuksen 187 artiklan nojalla perustettuihin yhteisyrityksen muotoisiin olemassa oleviin tai uusiin yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuuksiin. Näihin rahoitusosuuksiin sovelletaan [Euroopan horisontti -asetuksen, viite lisättävä] eurooppalaisia kumppanuuksia koskevia säännöksiä. Ohjelma voidaan toteuttaa eurooppalaisten kumppanuuksien avulla komission ja jäsenvaltioiden strategisessa suunnitteluprosessissa sovitun mukaisesti. Tähän voi sisältyä rahoitusosuuksia SEUT-sopimuksen 187 artiklan nojalla perustettuihin yhteisyrityksen muotoisiin olemassa oleviin tai uusiin yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuuksiin. Näihin rahoitusosuuksiin sovelletaan [Euroopan horisontti -asetuksen, viite lisättävä] eurooppalaisia kumppanuuksia koskevia säännöksiä. Tarkistus 127 Ehdotus asetukseksi 15 artikla – 1 a kohta (uusi) Eurooppalainen kumppanuus a)  perustetaan tilanteissa, joissa Digitaalinen Eurooppa -ohjelman tavoitteet saavutetaan sen avulla tehokkaammin kuin unionin omin toimin; b)  noudattaa periaatteita, jotka ovat unionin tason lisäarvo, läpinäkyvyys, avoimuus, vaikutukset, vipuvaikutus, kaikkien osapuolten pitkäaikainen sitoutuminen rahoitukseen, joustavuus, yhdenmukaisuus sekä täydentävyys unionin tason, paikallisiin, alueellisiin, kansallisiin ja kansainvälisiin aloitteisiin nähden; c)  on määräaikainen ja sisältää ehdot ohjelman rahoituksen lopettamiselle asteittain. Tarkistus 128 Ehdotus asetukseksi 15 artikla – 1 b kohta (uusi) Valintaa, täytäntöönpanoa, seurantaa, arviointia ja asteittaista käytöstä poistamista koskevat säännökset ja perusteet esitetään ... (viite lisätään myöhemmin). Tarkistus 129 Ehdotus asetukseksi 16 artikla – otsikko Digitaali-innovointikeskittymät Eurooppalaiset digitaali-innovointikeskittymät Tarkistus 130 Ehdotus asetukseksi 16 artikla – 1 kohta 1.  Ohjelman ensimmäisen toteutusvuoden aikana perustetaan digitaali-innovointikeskittymien alustava verkosto. 1.  Ohjelman ensimmäisen toteutusvuoden aikana perustetaan eurooppalaisten digitaali-innovointikeskittymien alustava verkosto olemassa olevaan infrastruktuuriin, ja jokaisessa jäsenvaltiossa on oltava vähintään yksi eurooppalainen digitaali-innovointikeskittymä. Tarkistus 131 Ehdotus asetukseksi 16 artikla – 2 kohta – johdantokappale 2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitetun verkoston perustamista varten kunkin jäsenvaltion on nimettävä ehdokasyhteisöt avoimella ja kilpailulla prosessilla seuraavien kriteerien pohjalta: 2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitetun verkoston perustamista varten kunkin jäsenvaltion on nimettävä ehdokasyhteisöt avoimella, läpinäkyvällä, osallistavalla ja kilpaillulla prosessilla seuraavien kriteerien pohjalta: Tarkistus 132 Ehdotus asetukseksi 16 artikla – 2 kohta – a alakohta a)  digitaali-innovointikeskittymien toimintoihin liittyvät asianmukaiset valmiudet; a)  eurooppalaisten digitaali-innovointikeskittymien toimintoihin liittyvät asianmukaiset valmiudet; Tarkistus 133 Ehdotus asetukseksi 16 artikla – 2 kohta – b alakohta b)  asianmukaiset hallinnolliset valmiudet, henkilöstö ja infrastruktuuri; b)  asianmukaiset hallinnolliset valmiudet, henkilöstö ja infrastruktuuri sekä taidot; Tarkistus 134 Ehdotus asetukseksi 16 artikla – 2 kohta – d a alakohta (uusi) d a)  todistettu yhteistyö yksityisen sektorin kanssa, jotta voidaan varmistaa toimien merkityksellisyys erityistavoitteen 1–5 kannalta; Tarkistus 135 Ehdotus asetukseksi 16 artikla – 2 kohta – d b alakohta (uusi) d b)  yhteydet Horisontti 2020 ‑ohjelmassa luotuihin olemassa oleviin tieto- ja viestintätekniikan keskittymiin, InvestEU-keskittymään ja Euroopan yritysverkostoon; Tarkistus 136 Ehdotus asetukseksi 16 artikla – 2 a kohta (uusi) 2 a.  Yksityiskohtaiset edellytykset, jotka niiden on täytettävä, jotta ne voidaan nimetä ”eurooppalaiseksi digitaali-innovaatiokeskittymäksi”, ja suoritettavat tehtävät on yhdenmukaistettava ja ilmoitettava ajoissa, jotta toimet voidaan valmistella ja toteuttaa asianmukaisesti. Tarkistus 137 Ehdotus asetukseksi 16 artikla – 3 kohta – johdantokappale 3.  Komissio hyväksyy päätöksen alustavan verkoston muodostavien yhteisöjen valinnasta. Komissio valitsee yhteisöt jäsenvaltioiden nimeämien ehdokasyhteisöjen joukosta edellä 2 kohdassa mainittujen kriteerien ja seuraavien lisäkriteerien pohjalta: 3.  Komissio hyväksyy päätöksen alustavan verkoston muodostavien yhteisöjen valinnasta. Komissio valitsee ja yksilöi selkeästi yhteisöt jäsenvaltioiden nimeämien ehdokasyhteisöjen joukosta edellä 2 kohdassa mainittujen kriteerien ja seuraavien lisäkriteerien pohjalta: Tarkistus 138 Ehdotus asetukseksi 16 artikla – 3 kohta – b alakohta b)  tarve varmistaa alustavalla verkostolla teollisuuden ja yleistä etua koskevien alojen tarpeiden kattaminen sekä laaja ja tasapainoinen maantieteellinen kattavuus. b)  tarve varmistaa alustavalla verkostolla teollisuuden ja yleistä etua koskevien alojen tarpeiden kattaminen sekä laaja ja tasapainoinen maantieteellinen kattavuus sekä lähentymisen parantaminen ja koheesiomaiden ja muiden jäsenvaltioiden välisen eron umpeenkuromisen edistäminen sekä digitaalisten erojen maantieteellinen kaventaminen. Tarkistus 139 Ehdotus asetukseksi 16 artikla – 4 kohta 4.  Muita digitaali-innovointikeskittymiä valitaan avoimella ja kilpaillulla prosessilla siten, että varmistetaan mahdollisimman laaja maantieteellinen kattavuus koko Euroopassa. Verkostoon kuuluvien yhteisöjen lukumäärän on oltava suhteessa jäsenvaltion asukaslukuun, ja kussakin jäsenvaltiossa on oltava vähintään yksi digitaali-innovointikeskittymä. EU:n syrjäisimpien alueiden erityisten rajoitteiden huomioon ottamiseksi niiden tarpeita varten voidaan nimittää erityisiä yhteisöjä. 4.  Muita eurooppalaisia digitaali-innovointikeskittymiä valitaan avoimella, läpinäkyvällä ja kilpaillulla prosessilla siten, että varmistetaan mahdollisimman laaja maantieteellinen kattavuus koko Euroopassa. Verkostoon kuuluvien yhteisöjen lukumäärän on oltava suhteessa jäsenvaltion asukaslukuun. EU:n syrjäisimpien alueiden erityisten rajoitteiden huomioon ottamiseksi niiden tarpeita varten näillä alueilla voidaan valita useampia innovointikeskittymiä. Tarkistus 140 Ehdotus asetukseksi 16 artikla – 5 kohta 5.  Digitaali-innovointikeskittymät voivat saada rahoitusta avustusten muodossa. 5.  Eurooppalaiset digitaali-innovointikeskittymät on yksilöitävä selkeästi erityisin tiedoin ja ne saavat rahoitusta avustusten muodossa. Tarkistus 141 Ehdotus asetukseksi 16 artikla – 6 kohta – johdantokappale 6.  Rahoitusta saavien digitaali-innovointikeskittymien on osallistuttava ohjelman toteutukseen 6.  Rahoitusta saavien eurooppalaisten digitaali-innovointikeskittymien on osallistuttava ohjelman toteutukseen Tarkistus 142 Ehdotus asetukseksi 16 artikla – 6 kohta – a alakohta a)  tarjoamalla digitalisointiin liittyviä palveluja – mukaan lukien testaamiseen ja kokeiluihin käytettävät järjestelyt – jotka on kohdennettu pk-yrityksille ja mid cap ‑yrityksille, myös perinteisillä sektoreilla, joilla digitaaliteknologian ja siihen liittyvien teknologioiden käyttöönotto on hidasta; a)  tarjoamalla digitalisointiin liittyviä palveluja ja teknologista asiantuntemusta – mukaan lukien testaamiseen ja kokeiluihin käytettävät järjestelyt – jotka on kohdennettu startup-, pk- ja mid cap ‑yrityksille, myös perinteisillä sektoreilla, joilla digitaaliteknologian ja siihen liittyvien teknologioiden käyttöönotto on hidasta; Tarkistus 143 Ehdotus asetukseksi 16 artikla – 6 kohta – a a alakohta (uusi) a a)  tukemalla yrityksiä, erityisesti pk- ja startup-yrityksiä, organisaatioita ja julkishallintoja kilpailukyvyn ja liiketoimintamallien parantamisessa käyttämällä ohjelmaan kuuluvia uusia teknologioita; Tarkistus 144 Ehdotus asetukseksi 16 artikla – 6 kohta – b alakohta b)  siirtämällä asiantuntemusta ja taitotietoa alueiden välillä, erityisesti verkostoimalla yhdelle alueelle sijoittautuneita pk-yrityksiä ja mid cap ‑yrityksiä sellaisten muilla alueilla sijaitsevien digitaali-innovointikeskittymien kanssa, joilla on parhaat valmiudet asiaankuuluvien palvelujen tarjoamiseen; b)  siirtämällä asiantuntemusta ja taitotietoa alueiden välillä, erityisesti verkostoimalla yhdelle alueelle sijoittautuneita pk-, startup- ja mid cap ‑yrityksiä sellaisten muilla alueilla sijaitsevien eurooppalaisten digitaali-innovointikeskittymien kanssa, joilla on parhaat valmiudet asiaankuuluvien palvelujen tarjoamiseen; kannustamalla osaamisen, yhteisten aloitteiden ja hyvien käytäntöjen vaihtoa; Tarkistus 145 Ehdotus asetukseksi 16 artikla – 6 kohta – c alakohta c)  tarjoamalla aihekohtaisia palveluja, mukaan lukien tekoälyyn, suurteholaskentaan sekä kyberturvallisuuteen ja luottamukseen liittyvät palvelut, hallinnoille, julkisen sektorin organisaatioille, pk-yrityksille ja mid cap -yrityksille. Yksittäiset digitaali-innovointikeskittymät voivat erikoistua tiettyihin aihekohtaisiin palveluihin eikä niiden tarvitse tarjota kaikkia tässä alakohdassa mainittuja aihekohtaisia palveluja; c)  tarjoamalla aihekohtaisia palveluja, mukaan lukien tekoälyyn, suurteholaskentaan sekä kyberturvallisuuteen ja luottamukseen liittyvät palvelut, hallinnoille, julkisen sektorin organisaatioille, pk-, startup- ja mid cap -yrityksille. Yksittäiset eurooppalaiset digitaali-innovointikeskittymät voivat erikoistua tiettyihin aihekohtaisiin palveluihin eikä niiden tarvitse tarjota kaikkia tässä alakohdassa mainittuja aihekohtaisia palveluja; Tarkistus 146 Ehdotus asetukseksi 16 artikla – 6 a kohta (uusi) 6 a.  Eurooppalaiset digitaali-innovointikeskittymät voivat tehdä yhteistyötä myös Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin ja erityisesti sen digitaaliteknologian osaamis- ja innovaatioyhteisön (EIT Digital) kanssa sekä Horisontti 2020 -ohjelman puitteissa perustettujen digitaali-innovointikeskittymien kanssa. Tarkistus 147 Ehdotus asetukseksi 16 artikla – 6 b kohta (uusi) 6 b.  Eurooppalaiset digitaali-innovointikeskittymät voivat toteuttaa tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmien puitteissa perustettujen digitaali-innovointikeskittymien ja myös Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin digitaaliteknologian osaamis- ja innovaatioyhteisön (EIT Digital) innovointikeskittymien toimia. Tarkistus 148 Ehdotus asetukseksi 17 artikla – 1 kohta 1.  Rahoitusta voivat saada ainoastaan toimet, joilla toteutetaan 3 artiklassa ja 4–8 artiklassa tarkoitettujen tavoitteita. 1.  Rahoitusta voivat liitteessä I asetettujen yleisten tavoitteiden mukaisesti saada ainoastaan toimet, joilla toteutetaan 3 artiklassa ja 4–8 artiklassa tarkoitettuja tavoitteita. Tarkistus 149 Ehdotus asetukseksi 18 artikla – 2 kohta – a alakohta – ii alakohta ii)  ohjelmaan assosioitunut kolmas maa; ii)  ohjelmaan 10 ja 12 artiklan mukaisesti assosioitunut kolmas maa; Tarkistus 150 Ehdotus asetukseksi 18 artikla – 3 kohta 3.  Oikeussubjektit, jotka ovat sijoittautuneet johonkin kolmanteen maahan, joka ei ole assosioitunut ohjelmaan, ovat poikkeustapauksissa osallistumiskelpoisia, jos tämä on tarpeen tietyn toimen tavoitteiden saavuttamiseksi. 3.  Oikeussubjektit, jotka ovat sijoittautuneet johonkin kolmanteen maahan, joka ei ole assosioitunut ohjelmaan, ovat poikkeustapauksissa osallistumiskelpoisia, jos tämä on tarpeen tietyn toimen tavoitteiden saavuttamiseksi ja jos siihen ei liity lisäturvallisuusriskiä unionille eikä se kyseenalaista unionin strategista riippumattomuutta. Tarkistus 151 Ehdotus asetukseksi 18 artikla – 4 kohta 4.  Luonnolliset henkilöt eivät ole osallistumiskelpoisia, lukuun ottamatta erityistavoitteessa 4 ”Pitkälle viety digitaalinen osaaminen” myönnettäviä avustuksia. 4.  Luonnolliset henkilöt voivat olla osallistumiskelpoisia erityistavoitteessa 4 ”Pitkälle viety digitaalinen osaaminen” myönnettäviin avustuksiin. Kolmansien maiden kansalaiset voivat olla osallistumiskelpoisia edellyttäen, että he asuvat unionin alueella. Tarkistus 152 Ehdotus asetukseksi 19 artikla – 1 kohta Avustusten myöntämiseen ohjelmasta ja niiden hallinnointiin sovelletaan varainhoitoasetuksen VIII osaston säännöksiä. Avustusten myöntämiseen ohjelmasta ja niiden hallinnointiin sovelletaan varainhoitoasetuksen VIII osaston säännöksiä, ja jopa 100 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista voidaan kattaa asianmukaisesti perustelluista syistä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta yhteisrahoitusperiaatetta ja ottaen huomioon kunkin tavoitteen tarkka määritelmä. Tarkistus 153 Ehdotus asetukseksi 20 artikla – 1 kohta – johdantokappale 1.  Myöntämisperusteet määritellään työohjelmissa ja ehdotuspyynnöissä, ottaen huomioon vähintään seuraavat tekijät: (Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.) Tarkistus 154 Ehdotus asetukseksi 20 artikla – 1 kohta – e alakohta e)  tapauksen mukaan taloudelliset, yhteiskunnalliset, ilmastolliset ja ympäristövaikutukset sekä esteettömyys; e)  tapauksen mukaan taloudelliset, ilmastolliset ja ympäristövaikutukset ja yhteiskunnalliset vaikutukset ja erityisesti esteettömyyden ja yhtäläisten ammatillisten ja koulutusmahdollisuuksien edistäminen; Tarkistus 155 Ehdotus asetukseksi 20 artikla – 1 kohta – g alakohta g)  tapauksen mukaan tasapainoinen maantieteellinen jakautuminen koko unionissa, mukaan lukien syrjäisimmät alueet; g)  tapauksen mukaan tasapainoinen maantieteellinen jakautuminen koko unionissa, mukaan lukien syrjäisimmät alueet sekä merentakaiset maat ja merentakaiset alueet; Tarkistus 156 Ehdotus asetukseksi 20 artikla – 1 kohta – h a alakohta (uusi) h a)  tapauksen mukaan vapaus käyttää hankkeiden tuloksia uudelleen ja mukauttaa niitä; Tarkistus 157 Ehdotus asetukseksi 20 artikla – 1 kohta – h b alakohta (uusi) h b)  tapauksen mukaan yleinen etu; Tarkistus 158 Ehdotus asetukseksi 20 artikla – 1 kohta – h c alakohta (uusi) h c)  tapauksen mukaan alueiden, kansalaisten tai yritysten välisen digitaalisen kuilun kaventaminen; Tarkistus 159 Ehdotus asetukseksi 21 artikla – 1 kohta Ohjelmaan sisältyvät rahoitusta yhdistävät toimet toteutetaan [InvestEU-asetuksen] ja varainhoitoasetuksen X osaston mukaisesti. Ohjelmaan sisältyvät rahoitusta yhdistävät toimet toteutetaan [InvestEU-asetuksen] ja varainhoitoasetuksen X osaston mukaisesti. Tämän ohjelman menojen määrää, joka yhdistetään rahoitusvälineisiin, ei makseta takaisin. Tarkistus 160 Ehdotus asetukseksi 22 artikla – 2 a kohta (uusi) 2 a.  Jos toimelle on jo myönnetty tai se on saanut rahoitusosuuksia jostakin muusta unionin ohjelmasta tai unionin rahastosta myönnettävää tukea, kyseinen rahoitusosuus tai tuki on mainittava ohjelman mukaista rahoitusosuutta koskevassa hakemuksessa. Tarkistus 161 Ehdotus asetukseksi 23 artikla – 3 kohta 3.  Ensimmäisessä monivuotisessa työohjelmassa on keskityttävä liitteessä esitettyihin toimiin, ja siinä on varmistettava, etteivät tuetut toimet syrjäytä yksityistä rahoitusta. Sitä seuraaviin työohjelmiin voi sisältyä toimia, joita ei ole esitetty liitteessä, sillä edellytyksellä, että ne ovat tämän asetuksen tavoitteiden mukaisia, kuten 4–8 artiklassa säädetään. 3.  Työohjelmissa on keskityttävä liitteessä I esitettyihin toimiin, ja niissä on varmistettava, etteivät tuetut toimet syrjäytä yksityistä rahoitusta. Tarkistus 162 Ehdotus asetukseksi 23 artikla – 3 a kohta (uusi) 3 a.  Siirretään komissiolle valta antaa 27 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan liitettä I siinä esitettyjen toimien tarkistamiseksi tai täydentämiseksi tämän asetuksen 4–8 artiklassa esitettyjen tavoitteiden mukaisesti. Tarkistus 163 Ehdotus asetukseksi 24 artikla – 1 kohta 1.  Indikaattorit, joiden avulla raportoidaan ohjelman edistymisestä 3 artiklassa säädettyjen yleisen tavoitteen ja erityistavoitteiden saavuttamisessa, esitetään liitteessä II. 1.  Mitattavissa olevat indikaattorit, joiden avulla raportoidaan ohjelman edistymisestä 3 artiklassa säädettyjen yleisen tavoitteen ja erityistavoitteiden saavuttamisessa, esitetään liitteessä II. Tarkistus 164 Ehdotus asetukseksi 24 artikla – 1 a kohta (uusi) 1 a.  Komissio määrittää menetelmät, joilla laaditaan mitattavissa olevat indikaattorit, joilla arvioidaan täsmällisesti, miten 3 artiklan 1 kohdassa asetettujen yleisten tavoitteiden saavuttamisessa on edistytty. Komissio täydentää liitettä III näiden menetelmien perusteella 1 päivään tammikuuta 2021 mennessä. Tarkistus 165 Ehdotus asetukseksi 24 artikla – 2 kohta 2.  Jotta voidaan arvioida tehokkaasti ohjelman edistymistä tavoitteiden saavuttamisessa, komissiolle siirretään valta antaa 27 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, jotka koskevat liitteen II muuttamista, jotta indikaattoreita voidaan tarvittaessa tarkistaa tai täydentää, ja tämän asetuksen täydentämistä seuranta- ja valvontaverkon perustamista koskevilla säännöksillä. 2.  Jotta voidaan arvioida tehokkaasti ohjelman edistymistä tavoitteiden saavuttamisessa, komissiolle siirretään valta antaa 27 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, jotka koskevat liitteen II muuttamista, jotta mitattavissa olevia indikaattoreita voidaan tarvittaessa tarkistaa tai täydentää, ja tämän asetuksen täydentämistä seuranta- ja valvontaverkon perustamista koskevilla säännöksillä. Tarkistus 166 Ehdotus asetukseksi 24 artikla – 3 kohta 3.  Tulosraportointijärjestelmällä on varmistettava, että ohjelman toteuttamisen ja tulosten seurannassa käytettävät tiedot kerätään tehokkaasti, tuloksellisesti ja oikea-aikaisesti. Sitä varten unionin varojen saajille ja jäsenvaltioille on asetettava oikeasuhteiset raportointivaatimukset. 3.  Tulosraportointijärjestelmällä on varmistettava, että ohjelman toteuttamisen ja tulosten seurannassa käytettävät tiedot soveltuvat aikaansaadun edistymisen ja kohdattujen ongelmien perusteelliseen analysointiin ja että ne kerätään tehokkaasti, tuloksellisesti ja oikea-aikaisesti. Sitä varten unionin varojen saajille ja jäsenvaltioille on asetettava oikeasuhteiset raportointivaatimukset. Tarkistus 167 Ehdotus asetukseksi 24 artikla – 4 kohta 4.  Virallisia EU:n tilastoja, kuten tieto- ja viestintätekniikkaa koskevia säännöllisiä tilastotutkimuksia, on käytettävä mahdollisimman laajasti. Kansallisia tilastokeskuksia on kuultava ohjelman toteutuksen ja digitalisaatiossa saavutetun edistymisen seurannassa käytettävien tilastollisten indikaattoreiden alustavasta suunnittelusta ja myöhemmästä kehittämisestä, ja ne on otettava mukaan tähän työhön yhdessä Eurostatin kanssa. 4.  Virallisia EU:n tilastoja, kuten tieto- ja viestintätekniikkaa koskevia säännöllisiä tilastotutkimuksia, sekä NUTS-2-tason digitaalitalouden ja ‑yhteiskunnan indeksin (DESI) tietokokonaisuuksia on käytettävä mahdollisimman tehokkaasti, jotta voidaan puuttua Digitaalinen Eurooppa ‑ohjelmaa koskevien alueellisten tietojen puuttumiseen. Kansallisia tilastokeskuksia on kuultava ohjelman toteutuksen ja digitalisaatiossa saavutetun edistymisen seurannassa käytettävien tilastollisten indikaattoreiden alustavasta suunnittelusta ja myöhemmästä kehittämisestä, ja ne on otettava mukaan tähän työhön yhdessä Eurostatin kanssa. Tarkistus 168 Ehdotus asetukseksi 25 artikla – otsikko Arviointi Ohjelman arviointi Tarkistus 169 Ehdotus asetukseksi 25 artikla – 1 kohta 1.   Arvioinnit on suoritettava oikea-aikaisesti, jotta niitä voidaan hyödyntää päätöksenteossa. 1.   Komissio huolehtii ohjelman säännöllisestä seurannasta ja ulkoisesta arvioinnista, joka perustuu erityisesti 24 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuun tulosraportointijärjestelmään. Näitä arviointeja on käytettävä myös laadullisessa arvioinnissa, joka koskee edistymistä 3 artiklan 1 kohdassa vahvistettujen yleistavoitteiden saavuttamisessa. Tarkistus 170 Ehdotus asetukseksi 25 artikla – 2 kohta 2.  Ohjelman väliarviointi on suoritettava heti kun ohjelman toteuttamisesta on saatavilla riittävästi tietoa, kuitenkin viimeistään neljän vuoden kuluttua siitä, kun ohjelman toteuttaminen on käynnistynyt. 2.  Ohjelman säännöllisen seurannan lisäksi komissio laatii väliarviointikertomuksen ja toimittaa sen Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2024. Väliarvioinnissa esitetään tarpeelliset havainnot, jotta voidaan tehdä päätös ohjelman jatkotoimista vuoden 2027 jälkeen ja sen tavoitteista. Väliarviointi toimitetaan Euroopan parlamentille. Tarkistus 171 Ehdotus asetukseksi 25 artikla – 3 kohta 3.  Komissio suorittaa ohjelman toteuttamisen päätyttyä, kuitenkin viimeistään neljän vuoden kuluttua 1 artiklassa mainitun ajanjakson päättymisestä, ohjelman lopullisen arvioinnin. 3.  Komissio laatii ulkoisen ja riippumattoman loppuarvioinnin perusteella ohjelman lopullisen arviointikertomuksen, jossa arvioidaan sen pitkän aikavälin vaikutuksia ja sen kestävyyttä. Tarkistus 172 Ehdotus asetukseksi 25 artikla – 4 a kohta (uusi) 4 a.  Komissio toimittaa 3 kohdassa tarkoitetun lopullisen arviointikertomuksen Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2030. Tarkistus 173 Ehdotus asetukseksi 25 artikla – 5 kohta 5.  Komissio toimittaa arviointien päätelmät ja omat huomautuksensa Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle. Poistetaan. Tarkistus 174 Ehdotus asetukseksi 26 artikla – 4 kohta 4.  Tässä valvontajärjestelmässä tarkastusstrategia voi perustua tilintarkastukseen, joka tehdään edustavasta otoksesta menoja. Tätä edustavaa otosta voidaan täydentää tarkastamalla valikoidusti menoja, jotka otetaan tarkasteluun niitä koskevan riskinarvioinnin perusteella. 4.  Tässä valvontajärjestelmässä tarkastusstrategia perustuu tilintarkastukseen, joka tehdään vähintään edustavasta otoksesta menoja. Tätä edustavaa otosta voidaan täydentää tarkastamalla valikoidusti menoja, jotka otetaan tarkasteluun niitä koskevan riskinarvioinnin perusteella. Tarkistus 175 Ehdotus asetukseksi 27 artikla – 2 kohta 2.  Siirretään komissiolle 31 päivään joulukuuta 2028 saakka 24 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. 2.  Siirretään komissiolle 31 päivään joulukuuta 2028 saakka 23 ja 24 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. Tarkistus 176 Ehdotus asetukseksi 27 artikla – 3 kohta 3.  Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 24 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen. 3.  Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 23 ja 24 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen. Tarkistus 177 Ehdotus asetukseksi 27 artikla – 6 kohta 6.  Edellä olevan 24 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella. 6.  Edellä olevien 23 ja 24 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella. Tarkistus 178 Ehdotus asetukseksi 29 artikla – 1 kohta 1.  Unionin rahoituksen saajien on ilmaistava unionin rahoituksen alkuperä ja varmistettava unionin rahoituksen näkyvyys (erityisesti kun ne tekevät tunnetuksi toimia ja niiden tuloksia) tarjoamalla johdonmukaista, olennaista ja oikeasuhteista kohdennettua tietoa eri kohderyhmille, tiedotusvälineet ja suuri yleisö mukaan lukien. 1.  Unionin rahoituksen saajien on ilmaistava unionin rahoituksen alkuperä ja varmistettava unionin rahoituksen näkyvyys (erityisesti kun ne tekevät tunnetuksi toimia ja niiden tuloksia) tarjoamalla johdonmukaista, totuudenmukaista, olennaista ja oikeasuhteista kohdennettua tietoa eri kohderyhmille, tiedotusvälineet ja suuri yleisö mukaan lukien. Tarkistus 179 Ehdotus asetukseksi 29 artikla – 2 kohta 2.  Komissio toteuttaa tiedotus- ja viestintätoimia, jotka koskevat ohjelmaa ja sen toimia ja tuloksia. Ohjelmalle osoitetuilla taloudellisilla resursseilla tuetaan myös unionin poliittisia painopisteitä koskevaa komission tiedottamista sikäli kuin painopisteet liittyvät 3 artiklassa tarkoitettuihin tavoitteisiin. 2.  Komissio toteuttaa tiedotus- ja viestintätoimia, jotka koskevat ohjelmaa ja sen toimia ja tuloksia. Se varmistaa myös yhdennetyt tiedot ja sen, että mahdolliset hakijat voivat saada unionin rahoitusta digitaalialalla. Ohjelmalle osoitetuilla taloudellisilla resursseilla tuetaan myös unionin poliittisia painopisteitä koskevaa komission tiedottamista sikäli kuin painopisteet liittyvät 3 artiklassa tarkoitettuihin tavoitteisiin. Tarkistus 180 Ehdotus asetukseksi Liite 1 – Erityistavoite 1 – 2 kohta – 1 alakohta 1.  Yhteinen hankintakehys integroidulle maailmanluokan suurteholaskentaverkostolle, mukaan lukien eksa-luokan suurteholaskenta- ja datainfrastruktuuri. Se on julkisten ja yksityisten käyttäjien käytettävissä muihin kuin kaupallisiin tarkoituksiin ja julkisrahoitteisiin tutkimustarkoituksiin. 1.  Yhteinen hankintakehys integroidulle maailmanluokan suurteholaskentaverkostolle, mukaan lukien eksa-luokan suurteholaskenta- ja datainfrastruktuuri. Se on kaikkien yritysten ja julkishallintojen sekä julkisten ja yksityisten käyttäjien käytettävissä muihin kuin kaupallisiin tarkoituksiin ja julkisrahoitteisiin tutkimustarkoituksiin. Tarkistus 181 Ehdotus asetukseksi Liite 1 – Erityistavoite 1 – 2 kohta – 6 alakohta 6.  Käyttövalmiin/operatiivisen teknologian käyttöönotto: suurteholaskenta unionin integroidun suurteholaskentaekosysteemin rakentamista koskevan tutkimuksen ja innovoinnin tuloksena saatavana palveluna, joka kattaa kaikki tieteellisen ja teollisen arvoketjun osat (laitteistot, ohjelmistot, sovellukset, palvelut, yhteenliitännät ja pitkälle viedyn digitaalisen osaamisen). 6.  Käyttövalmiin/operatiivisen teknologian käyttöönotto: suurteholaskenta unionin integroidun suurteholaskentaekosysteemin rakentamista koskevan tutkimuksen ja innovoinnin, erityisesti unionin rahoitusta aiemmin saaneiden tai parhaillaan saavien uusien teknologioiden, tuloksena saatavana palveluna, joka kattaa kaikki tieteellisen ja teollisen arvoketjun osat (laitteistot, ohjelmistot, sovellukset, palvelut, yhteenliitännät ja pitkälle viety digitaalisen osaaminen). Tarkistus 182 Ehdotus asetukseksi Liite 1 – Erityistavoite 2 – 1 kohta Ohjelmassa on kasvatettava ja lujitettava Euroopan keskeisiä tekoälyyn liittyviä valmiuksia, kuten algoritmien dataresursseja ja tietovarastoja, ja asetettava ne kaikkien yritysten ja julkishallintojen saataville sekä lujitettava ja verkotettava jäsenvaltioiden olemassa olevia tekoälyn testaus- ja kokeilujärjestelyjä. Ohjelmassa on kasvatettava ja lujitettava Euroopan keskeisiä tekoälyyn ja hajautetun tilikirjan teknologioihin liittyviä valmiuksia, kuten algoritmien dataresursseja ja tietovarastoja, ja asetettava ne kaikkien yritysten ja julkishallintojen saataville sekä lujitettava ja verkotettava jäsenvaltioiden olemassa olevia tekoälyn testaus- ja kokeilujärjestelyjä. Tarkistus 183 Ehdotus asetukseksi Liite 1 – Erityistavoite 4 – 1 kohta Ohjelmassa on tuettava nykyisen ja tulevan työvoiman mahdollisuuksia hankkia helposti pitkälle vietyä digitaalista osaamista, etenkin suurteholaskennan, tekoälyn, hajautettujen tilikirjojen (esim. lohkoketju) ja kyberturvallisuuden alalla, tarjoamalla opiskelijoille, vastavalmistuneille ja nykyisille työntekijöille heidän sijaintipaikastaan riippumatta keinot hankkia tällainen osaaminen ja kehittää sitä. Ohjelmassa on tuettava nykyisen ja tulevan työvoiman mahdollisuuksia hankkia helposti pitkälle vietyä digitaalista osaamista ja siihen liittyviä koulutusmahdollisuuksia, etenkin suurteholaskennan, tekoälyn, hajautettujen tilikirjojen (esim. lohkoketju) ja kyberturvallisuuden alalla, tarjoamalla opiskelijoille, vastavalmistuneille tai täydennyskoulutusta tarvitseville kaikenikäisille kansalaisille, työnhakijoille ja nykyisille työntekijöille heidän sijaintipaikastaan riippumatta keinot hankkia tällainen osaaminen ja kehittää sitä. Tarkistus 184 Ehdotus asetukseksi Liite 1 – Erityistavoite 4 – 2 kohta – 1 alakohta 1.  Pääsy työpaikkakoulutukseen ottamalla osaa harjoitteluihin kehittynyttä teknologiaa käyttävissä osaamiskeskuksissa ja yrityksissä. 1.  Pääsy työpaikkakoulutukseen ja sulautuvaan opetukseen ottamalla osaa harjoitteluihin kehittynyttä teknologiaa käyttävissä osaamiskeskuksissa ja yrityksissä. Tarkistus 185 Ehdotus asetukseksi Liite 1 – Erityistavoite 4 – 4 kohta Kaikki toimet suunnitellaan ja toteutetaan pääasiassa 15 artiklassa määriteltyjen digitaali-innovointikeskittymien kautta. Kaikki toimet suunnitellaan ja toteutetaan pääasiassa 16 artiklassa määriteltyjen digitaali-innovointikeskittymien kautta. Tarkistus 186 Ehdotus asetukseksi Liite 1 – Erityistavoite 5 – 1 kohta – 1.2 alakohta 1.2.  Tuki rajatylittävien digitaalipalvelujen infrastruktuurin johdonmukaisen ekosysteemin suunnittelulle, pilotoinnille, käyttöönotolle, ylläpidolle ja edistämiselle sekä saumattomien, turvallisten, yhteentoimivien ja monikielisten maiden tai toimialojen rajat ylittävien ratkaisujen ja yhteisten puitteiden helpottamiselle julkishallinnoissa. Tähän sisältyvät myös vaikutusten ja hyötyjen arvioinnissa käytettävät menetelmät. 1.2.  Tuki rajatylittävien digitaalipalvelujen infrastruktuurin johdonmukaisen ekosysteemin suunnittelulle, pilotoinnille, käyttöönotolle, ylläpidolle, laajentamiselle ja edistämiselle sekä saumattomien, turvallisten, yhteentoimivien ja monikielisten maiden tai toimialojen rajat ylittävien ratkaisujen ja yhteisten puitteiden helpottamiselle julkishallinnoissa. Tähän sisältyvät myös vaikutusten ja hyötyjen arvioinnissa käytettävät menetelmät. Tarkistus 187 Ehdotus asetukseksi Liite 1 – Erityistavoite 5 – 2 kohta – 2.1 alakohta 2.1.  Sen varmistaminen, että EU:n kansalaiset voivat saada, jakaa, käyttää ja hallita henkilökohtaisia terveystietojaan turvallisesti yli rajojen omasta sijainnistaan tai tietojen sijainnista riippumatta. Sähköisten terveyspalvelujen digitaaliseen palveluinfrastruktuurin toteuttaminen ja laajentaminen uusilla digitaalisilla palveluilla ja sähköisten terveystietojen eurooppalaisen siirtomuodon käyttöönoton tukeminen. 2.1.  Sen varmistaminen, että EU:n kansalaiset voivat saada, jakaa, käyttää ja hallita henkilökohtaisia terveystietojaan turvallisesti ja heidän yksityisyytensä takaavalla tavalla yli rajojen omasta sijainnistaan tai tietojen sijainnista riippumatta. Sähköisten terveyspalvelujen digitaaliseen palveluinfrastruktuurin toteuttaminen ja laajentaminen uusilla digitaalisilla palveluilla ja sähköisten terveystietojen eurooppalaisen siirtomuodon käyttöönoton tukeminen. Tarkistus 188 Ehdotus asetukseksi Liite 1 – Erityistavoite 5 – I osa – 3 kohta 3.  Oikeuslaitos: Saumattoman ja turvallisen rajatylittävän sähköisen tiedonvaihdon mahdollistaminen oikeuslaitoksen sisällä ja oikeuslaitoksen ja muiden toimivaltaisten elinten välillä siviili- ja rikosoikeuden alalla. Kansalaisten, yritysten, oikeusalan ammattilaisten ja oikeuslaitosten jäsenten pääsyn parantaminen oikeudellisiin tietoihin ja menettelyihin semanttisesti yhteentoimivilla liitännöillä kansallisiin tietokantoihin ja rekistereihin sekä verkossa tapahtuvan tuomioistuimen ulkopuolisen riitojenratkaisun helpottaminen. Sellaisten tekoälyyn pohjautuvien innovatiivisten teknologioiden kehittämisen ja toteuttamisen edistäminen tuomioistuimille ja oikeusalan ammattilaisille, jotka todennäköisesti virtaviivaistavat ja nopeuttavat menettelyjä (esim. oikeudellisen teknologian sovellukset). 3.  Oikeuslaitos: Saumattoman ja turvallisen rajatylittävän sähköisen tiedonvaihdon mahdollistaminen oikeuslaitoksen sisällä ja oikeuslaitoksen ja muiden toimivaltaisten elinten välillä siviili- ja rikosoikeuden alalla. Kansalaisten, yritysten, oikeusalan ammattilaisten ja oikeuslaitosten jäsenten pääsyn parantaminen oikeudellisiin tietoihin ja menettelyihin semanttisesti yhteentoimivilla liitännöillä tietokantoihin ja rekistereihin sekä verkossa tapahtuvan tuomioistuimen ulkopuolisen riitojenratkaisun helpottaminen. Sellaisten tekoälyyn pohjautuvien innovatiivisten teknologioiden kehittämisen ja toteuttamisen edistäminen tuomioistuimille ja oikeusalan ammattilaisille, jotka todennäköisesti virtaviivaistavat ja nopeuttavat menettelyjä (esim. oikeudellisen teknologian sovellukset). Tarkistus 189 Ehdotus asetukseksi Liite 1 – Erityistavoite 5 – I osa – 4 kohta 4.  Liikenne, energia ja ympäristö: Älykkäiden kaupunkien tai älykkäiden maaseutualueiden kaltaisissa suuren mittakaavan digitaalisissa sovelluksissa tarvittavien hajautettujen ratkaisujen ja infrastruktuurien käyttöönotto liikenne-, energia- ja ympäristöpolitiikkojen tueksi. 4.  Liikenne, energia ja ympäristö: Älykkäiden kaupunkien, älykkäiden maaseutualueiden tai syrjäisimpien alueiden kaltaisissa suuren mittakaavan digitaalisissa sovelluksissa tarvittavien hajautettujen ratkaisujen ja infrastruktuurien käyttöönotto liikenne-, energia- ja ympäristöpolitiikkojen tueksi. Tarkistus 190 Ehdotus asetukseksi Liite 1 – Erityistavoite 5 – II osa – otsikko II Teollisuuden digitalisointiin liittyviin ensimmäisiin toimiin lukeutuvat seuraavat: (Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.) Tarkistus 191 Ehdotus asetukseksi Liite 2 – Erityistavoite 2 – 2.2 alakohta 2.2  Tekoälyä käyttävien yritysten ja organisaatioiden lukumäärä 2.2  Tekoälyä yhdessä digitaali-innovointikeskittymien kanssa testaavien ja kokeilevien yritysten ja organisaatioiden lukumäärä Tarkistus 192 Ehdotus asetukseksi Liite 2 – Erityistavoite 2 – 2.2 a alakohta (uusi) 2.2 a   Niiden ohjelmasta tuettujen konkreettisten tekoälysovellusten määrä, jotka on saatettu markkinoille. Tarkistus 193 Ehdotus asetukseksi Liite 2 – Erityistavoite 2 – 4.1 alakohta 4.1  Koulutettujen ja työssä olevien tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoiden lukumäärä 4.1  Unionin alueella koulutettujen ja työssä olevien tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoiden lukumäärä vuosittain Tarkistus 194 Ehdotus asetukseksi Liite 2 – Erityistavoite 4 – 4.2 alakohta 4.2  Niiden yritysten lukumäärä, joilla on vaikeuksia palkata tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoita 4.2  Niiden unionin yritysten lukumäärä, joilla on vaikeuksia palkata tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoita, vuosittain Tarkistus 195 Ehdotus asetukseksi Liite 2 – Erityistavoite 4 – 4.2 b alakohta (uusi) 4.2 b   Niiden opiskelijoiden, vastavalmistuneiden ja työttömien määrä, jotka ovat parantaneet työllisyyttään ohjelman puitteissa annetun koulutuksen jälkeen Tarkistus 196 Ehdotus asetukseksi Liite 2 – Erityistavoite 5 – 5.1 alakohta 5.1  Digitaalisten julkisten palvelujen käyttöönotto 5.1  Digitaalisten julkisten palvelujen käyttöönoton aikaväli Tarkistus 197 Ehdotus asetukseksi Liite 2 – Erityistavoite 5 – 5.2 alakohta 5.2  Yritykset, joilla on korkeat digitalisaation intensiteettipisteet 5.2  Niiden yritysten lukumäärä, joilla on korkeat digitalisaation intensiteettipisteet Tarkistus 198 Ehdotus asetukseksi Liite 2 – Erityistavoite 5 – 5.3 alakohta 5.3  Kansallisten yhteentoimivuusperiaatteiden yhteensovittaminen eurooppalaisten yhteentoimivuusperiaatteiden kanssa 5.3  Missä määrin kansalliset yhteentoimivuusperiaatteet on sovitettu yhteen eurooppalaisten yhteentoimivuusperiaatteiden kanssa Tarkistus 199 Ehdotus asetukseksi Liite 3 – 1 kohta – b a alakohta (uusi) (b a)   Digitaalinen Eurooppa ‑ohjelmassa luodaan tutkimushankkeista lähtöisin olevan datan kestävyyteen liittyviä synergioita yhdessä Euroopan horisontti -ohjelman kanssa. Tarkistus 200 Ehdotus asetukseksi Liite 3 – 1 kohta – c alakohta (c)  Digitaalinen Eurooppa -ohjelmassa investoidaan i) digitaalisten valmiuksien rakentamiseen suurteholaskennan, tekoälyn, kyberturvallisuuden ja pitkälle viedyn digitaalisen osaamisen alalla ja ii) EU:n puitteissa tapahtuvaan digitaalisten valmiuksien ja viimeisimmän digitaaliteknologian kansalliseen ja alueelliseen käyttöönottoon yleistä etua koskevilla aloilla (kuten terveydenhuollossa, julkishallinnossa, oikeuslaitoksessa ja koulutuksessa) tai aloilla, joilla markkinat toimivat puutteellisesti (kuten yritysten, etenkin pienten ja keskisuurten yritysten, digitalisointi). (c)  Digitaalinen Eurooppa -ohjelmassa investoidaan i) digitaalisten valmiuksien rakentamiseen suurteholaskennan, tekoälyn, kyberturvallisuuden ja pitkälle viedyn digitaalisen osaamisen alalla ja ii) EU:n puitteissa tapahtuvaan digitaalisten valmiuksien ja viimeisimmän digitaaliteknologian kansalliseen, alueelliseen ja paikalliseen käyttöönottoon yleistä etua koskevilla aloilla (kuten terveydenhuollossa, julkishallinnossa, oikeuslaitoksessa ja koulutuksessa) tai aloilla, joilla markkinat toimivat puutteellisesti (kuten yritysten, etenkin pienten ja keskisuurten yritysten, digitalisointi). Tarkistus 201 Ehdotus asetukseksi Liite 3 – 3 kohta – c alakohta (c)  Digitaalinen Eurooppa -ohjelmassa investoidaan i) digitaalisten valmiuksien rakentamiseen suurteholaskennan, tekoälyn, kyberturvallisuuden ja pitkälle viedyn digitaalisen osaamisen alalla ja ii) EU:n puitteissa tapahtuvaan digitaalisten valmiuksien ja viimeisimmän digitaaliteknologian kansalliseen ja alueelliseen käyttöönottoon yleistä etua koskevilla aloilla (kuten terveydenhuollossa, julkishallinnossa, oikeuslaitoksessa ja koulutuksessa) tai aloilla, joilla markkinat toimivat puutteellisesti (kuten yritysten, etenkin pienten ja keskisuurten yritysten, digitalisointi). (c)  Digitaalinen Eurooppa -ohjelmassa investoidaan i) digitaalisten valmiuksien rakentamiseen suurteholaskennan, tekoälyn, hajautetun tilikirjan teknologian, kyberturvallisuuden ja pitkälle viedyn digitaalisen osaamisen alalla ja ii) EU:n puitteissa tapahtuvaan digitaalisten valmiuksien ja viimeisimmän digitaaliteknologian kansalliseen ja alueelliseen käyttöönottoon yleistä etua koskevilla aloilla (kuten terveydenhuollossa, julkishallinnossa, oikeuslaitoksessa ja koulutuksessa) tai aloilla, joilla markkinat toimivat puutteellisesti (kuten yritysten, etenkin pienten ja keskisuurten yritysten, digitalisointi).