Hakemisto 
Hyväksytyt tekstit
Torstai 13. joulukuuta 2018 - Strasbourg
Kaupallisten riitojen nopeutettu ratkaiseminen
 Unionin avaruusohjelman ja Euroopan unionin avaruusohjelmaviraston perustaminen ***I
 Digitaalinen Eurooppa -ohjelman perustaminen vuosiksi 2021-2027 ***I
 Yhteistyötä siviili-ilmailun turvallisuuden sääntelyssä koskeva Amerikan yhdysvaltojen ja Euroopan yhteisön välinen sopimus ***
 Tiettyjen digitaalisten palvelujen tarjoamisesta saatavista tuloista kannettavaa digitaalisten palvelujen veroa koskeva yhteinen järjestelmä *
 Merkittävän digitaalisen läsnäolon yhteisöverotus *
 Iran ja erityisesti Nasrin Sotoudehin tapaus
 Egypti ja erityisesti ihmisoikeuksien puolustajien tilanne
 Tansania
 Lohkoketju: tulevaisuuteen suuntautuva kauppapolitiikka
 Japanin tarjoaman henkilötietojen suojan riittävyys
 Eturistiriita ja EU:n talousarvion suojaaminen Tšekin tasavallassa
 Euroopan oikeusasiamiehen vuosikertomus 2017
 Vetoomusvaliokunnan toimintakertomus 2017

Kaupallisten riitojen nopeutettu ratkaiseminen
PDF 147kWORD 46k
Päätöslauselma
Liite
Euroopan parlamentin päätöslauselma 13. joulukuuta 2018 suosituksista komissiolle kaupallisten riitojen nopeutetusta ratkaisemisesta (2018/2079(INL))
P8_TA(2018)0519A8-0396/2018

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 225 artiklan,

–  ottaa huomioon SEUT-sopimuksen 67 artiklan 4 kohdan sekä 81 artiklan 2 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 19 artiklan 1 kohdan ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artiklan,

–  ottaa huomioon sisäasioiden pääosaston teettämän tutkimuksen kauppaoikeuden alan osaamisen kehittämisestä jäsenvaltioissa (”Building competence in commercial law in the Member States”),

–  ottaa huomioon vuoden 2018 EU:n oikeusalan tulostaulun,

–  ottaa huomioon Euroopan juridisen koulutusverkoston vuonna 2016 hyväksymät oikeusalan koulutuksen periaatteet(1),

–  ottaa huomioon yksityisoikeudellista yhteistyötä koskevan unionin säännöstön,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 46 ja 52 artiklan,

–  ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan mietinnön (A8-0396/2018),

A.  toteaa, että perusoikeuskirjan 47 artiklassa ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklassa vahvistettu oikeus kohtuullisen ajan kuluessa oikeudenmukaiseen ja julkiseen oikeudenkäyntiin on yksi oikeusvaltioperiaatteen ja demokratian kunnioittamisen perustavanlaatuisista takeista ja olennainen osa kaikkia siviilioikeudellisia menettelyjä;

B.  katsoo, että eurooppalaisen nopeutetun siviilioikeudellisen menettelyn käyttöönotto voisi edistää kansallisten menettelyjen uudistamista ja tasapuolisten toimintaedellytysten toteutumista yrityksille sekä lisätä talouskasvua tarjoamalla vaikuttavat ja tehokkaat oikeusjärjestelmät ja että se voisi samalla myös parantaa oikeussuojan saatavuutta unionissa sekä myötävaikuttaa unionin perusvapauksien takaamiseen;

C.  ottaa huomioon, että vuoden 2018 oikeusalan tulostaulu osoitti, että oikeusavun saatavuudella ja oikeudenkäyntimaksujen suuruudella on merkittävä vaikutus erityisesti vähävaraisten kansalaisten oikeussuojan saatavuuteen;

D.  ottaa huomioon, että oikeudellista yhteistyötä on edistetty, tuettu ja kannustettu useilla unionin johdettuun oikeuteen sisältyvillä menettelysäädöksillä, mukaan lukien vähäisiä vaatimuksia koskeva asetus, oikeusapudirektiivi, asetus todisteiden vastaanottamisesta sekä asiakirjojen tiedoksiantoa koskeva asetus;

E.  ottaa huomioon, että jäsenvaltioiden välisen oikeudellisen yhteistyön tavoitteina on muun muassa varmistaa, että oikeutta tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin ja oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin kunnioitetaan täysimääräisesti rajatylittävissä tapauksissa, taata tehokkaat ja sujuvat oikeudelliset menettelyt myös näissä tilanteissa ja vahvistaa keskinäistä luottamusta oikeusjärjestelmiin, mihin tuomioiden vastavuoroisen tunnustamisen edistäminen kaikkialla unionissa perustuu;

F.  ottaa huomioon, että monia siviilioikeuden alan prosessioikeuteen liittyviä seikkoja säännellään kansallisella tasolla, minkä vuoksi tämän alan prosessioikeus vaihtelee jäsenvaltioittain, mikä on toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen mukaista; katsoo, että nopeutettu menettely voisi johtaa menettelyjä koskevien järjestelmien lähentämiseen unionissa, mikä on tarpeen;

G.  katsoo, että on tarpeen lujittaa jäsenvaltioiden viranomaisten ja oikeuslaitosten välistä tehostettua yhteistyötä unionin tasolla, jotta voidaan poistaa mahdolliset esteet, jotka voivat aiheutua erilaisten oikeudellisten ja hallinnollisten järjestelmien yhteensopimattomuudesta;

H.  ottaa huomioon, että Bryssel I -asetuksessa säädetään tuomioistuimen toimivaltaa sekä tuomioiden tunnustamista ja täytäntöönpanoa rajatylittävissä asioissa siviili- ja kauppaoikeuden alalla koskevista perussäännöistä unionissa; ottaa huomioon, että vuodesta 2015 sovelletulla uudelleenlaaditulla versiolla (Bryssel I a -asetus) otettiin käyttöön joitakin keskeisiä mukautuksia rajatylittävien riitojen ratkaisemiseksi unionissa siten, että säästetään yritysten ja yksityishenkilöiden aikaa ja rahaa;

I.  ottaa huomioon, että Rooma I -asetuksessa vahvistetaan siviili- ja kauppaoikeudellisiin sopimusvelvoitteisiin sovellettavaa lakia koskevat säännöt;

J.  toteaa, että menettelysääntöjen olisi taattava sekä osapuolten oikeuksien suojeleminen että riitojen nopea ratkaiseminen;

K.  toteaa, että kaupallisten riitojen ratkaiseminen jäsenvaltioiden yleisissä tuomioistuimissa on pääsääntöisesti hidasta eikä vastaa kaupallisten riitojen osapuolten odotuksia, mitä tosiseikkaa korostaa eurooppalaisen vähäisiin vaatimuksiin sovellettavan menettelyn käyttöönotto, mikä on puolestaan johtanut kuluttajariitojen huomattavasti nopeampaan ratkaisemiseen; toteaa, että tieto- ja viestintätekniikan asianmukainen käyttö tuomioistuimissa nopeuttaa menettelyjä ja vähentää kustannuksia;

L.  katsoo, että kaupallisten riitojen hidas ratkaiseminen unionissa saattaisi johtaa siihen, että kaupalliset osapuolet alkavat etsiä vaihtoehtoista riidanratkaisua tai muualla kuin jäsenvaltioissa tapahtuvaa riidanratkaisua ja päättävät soveltaa sopimuksiin muun kuin jäsenvaltion kansallista lakia;

M.  toteaa, että kaupallisten riitojen korkealaatuinen ratkaiseminen riippuu siitä, onko tuomioistuimissa tuomareita, asianajajia ja muita juristeja, joilla on vahvaa osaamista ja kokemusta näissä asioissa;

N.  katsoo, että jos käytettävissä olisi nopea ja kustannustehokas nopeutettu menettely ja sen tukena erittäin kokeneet ja pätevät tuomarit ja muut juristit jäsenvaltioissa, jäsenvaltion kansallisen lain valitseminen olisi todennäköisempää, minkä seurauksena siviili- ja kauppaoikeuden alan osaaminen monipuolistuisi jäsenvaltioissa;

O.  katsoo, että on tarpeen löytää erilaisiin kielijärjestelyihin soveltuva ratkaisu, joka voisi koostua kaikilla unionin virallisilla kielillä saatavilla olevista yhdenmukaistetuista lomakkeista;

P.  katsoo, että kauppaoikeuteen erikoistuneet tuomioistuimet ja tuomioistuinten jaostot takaavat vahvemman osaamisen ja riippumattomuuden kyseisissä asioissa ja siten houkuttelevat saattamaan kyseisenlaisia tapauksia jäsenvaltioiden tuomioistuinten tutkittavaksi;

1.  toteaa, että kaupallisten riitojen sopiminen on hitaampaa kuin se voisi olla, sillä se kestää keskimäärin kolmesta neljään vuoteen, ja että tämä aiheuttaa yrityksille merkittäviä taloudellisia tappioita ja kuluttaa myös aikaa, energiaa ja muita resursseja, jotka voisi suunnata muihin mahdollisuuksiin;

2.  korostaa tarvetta varmistaa, että Euroopan unionin perusoikeuskirjassa vahvistettua osapuolten oikeutta tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin ja oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin kunnioitetaan täysimääräisesti, ja taata kaupallisia asioita koskevien oikeudenkäyntien korkea laatu;

3.  korostaa eurooppalaisen vähäisiin vaatimuksiin sovellettavan menettelyn menestyksekästä täytäntöönpanoa ja toteaa, että se on tarjonnut keinon ratkaista vaatimuksiltaan vähäisiä kuluttajariitoja ja muita rajatylittäviä riitoja unionissa nopeasti ja kustannustehokkaasti sekä pitää samalla kiinni osapuolten oikeuksien suojelusta;

4.  tähdentää, että keskinäinen luottamus on monimutkainen käsite ja että monet tekijät vaikuttavat tämän luottamuksen syntymiseen, muun muassa oikeusalan koulutus ja ammatillinen täydennyskoulutus, rajatylittävä oikeudellinen yhteistyö sekä kokemusten ja parhaiden käytäntöjen vaihto tuomareiden välillä;

5.  korostaa oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja oikeussuojan saatavuuteen liittyen, että yhteistyöverkostoja ja tietokantoja, joiden avulla edistetään oikeudellista yhteistyötä ja tietojenvaihtoa, olisi ylläpidettävä ja laajennettava edelleen, mukaan lukien Euroopan oikeudellinen verkosto ja Euroopan oikeusportaali, josta on tarkoitus tulla oikeusalan keskitetty asiointipiste unionissa;

6.  väittää, että eurooppalaisesta vähäisiin vaatimuksiin sovellettavasta menettelystä annettua asetusta vastaavan eurooppalaista nopeutettua siviilioikeudellista menettelyä koskevan, rajatylittäviin kaupallisiin riitoihin sovellettavan asetuksen antaminen olisi paras tapa puuttua kaupallisten riitojen pitkiä käsittelyaikoja koskevaan ongelmaan unionissa ja että siitä voisi aiheutua huomattavia säästöjä eurooppalaisille yrityksille ja sen avulla voitaisiin saada käyttöön käyttämätöntä pääomaa;

7.  väittää, että kaupallisilla osapuolilla on paremmat mahdollisuudet maksaa edustamisesta ja valmistautua oikeudenkäyntiin, mikä tarkoittaa, että niillä on paremmat mahdollisuudet suojella oikeuksiaan, jolloin nopeampi menettely olisi mahdollinen;

8.  toteaa, että tällainen menettely voisi perustua vaatimuksiin osapuolten huolellisista valmisteluista ennen menettelyn käynnistämistä, tiukkoihin määräaikoihin, vähäisiin mahdollisuuksiin lisätä tosiseikkoja tai todisteita menettelyn aikana ja siihen, että erillistä menettelypäätöksiä koskevaa muutoksenhakua ei ole, jolloin voidaan saada aikaan nopeutettu menettely;

9.  on sitä mieltä, että tällainen tiukka prosessuaalinen järjestelmä on sopusoinnussa osapuolten oikeuksien suojelun kanssa sillä edellytyksellä, että eurooppalainen nopeutettu siviilioikeudellinen menettely on vapaaehtoinen ja että sitä sovelletaan vain,

   kun osapuolet ovat niin sopineet riidan syntymisen jälkeen tai
   mikäli vastaaja suostuu osallistumaan menettelyyn sen jälkeen, kun kantaja on nostanut kanteen eurooppalaisen nopeutetun siviilioikeudellisen menettelyn nojalla edellyttäen, että vastaajalla on riittävästi aikaa valmistautua asianmukaisesti ennen menettelyn käynnistymistä;

10.  katsoo, että eurooppalainen nopeutettu siviilioikeudellinen menettely voi olla pätevä vain, jos osapuolille on asianmukaisesti tiedotettu etukäteen tällaisen menettelyn käytön hyväksymisen seurauksista; katsoo, että eurooppalaisen nopeutetun siviilioikeudellisen menettelyn kustannukset eivät saisi olla osapuolille kohtuuttomia, jotta taataan oikeussuojan saatavuuden kunnioittaminen;

11.  korostaa, että riidan osapuolet päätyvät usein sovintoratkaisuun ainoastaan silloin, kun olosuhteet ja argumentit ovat loppuun asti tutkittuja ja perusteltuja, mikä tarkoittaa, että prosessuaalisessa järjestelmässä, jossa osapuolten edellytetään tutkivan olosuhteita ja perustelevan edelleen argumenttejaan ennen tuomioistuimen käsittelyä, yhä useampaan riitaan voitaisiin löytää sovintoratkaisu aiemmassa vaiheessa;

12.  toteaa, että tavoitetta kaupallisten riitojen nopeutetusta ja aikaisempaa kustannustehokkaammasta ratkaisemisesta unionissa ei voida saavuttaa pelkästään yhdenmukaistetun nopeutetun prosessuaalisen järjestelmän käyttöönotolla; toteaa, että tätä varten tarvittaisiin tuomioistuimia, tuomareita, asianajajia ja muita juristeja, joilla on erittäin paljon osaamista ja kokemusta kauppaoikeuden ja kansainvälisen yksityisoikeuden aloilta, jotta tällainen prosessuaalinen järjestelmä olisi tehokas;

13.  korostaa, että se, miten kaupallisiin sopimuksiin sovellettavan lain valinta jakautuu nykyään eurooppalaisilla lainkäyttöalueilla, ei ole yhtäläistä eri jäsenvaltioissa;

14.  toteaa, että sovellettavan lain valinta on usein monitahoisen harkinnan tulos mutta että monesti vieraan maan lain ja tuomioistuimen yhdistelmä asettaa osapuolen alttiiksi huomattaville taloudellisille riskeille ja että sellaiset määräykset ovat erityisen kyseenalaisia, joista sovitaan osana vakiosopimuksia tai tilanteissa, joissa yhdellä osapuolella ei ole mahdollisuutta tai on vain hyvin pieni mahdollisuus vaikuttaa sopimukseen tältä osin;

15.  ymmärtää, että kielimuurit saattavat muodostaa lisäesteen ja siten syyn valita tietty sovellettava laki jonkun toisen asemasta;

16.  korostaa, että yhdenmukaisten vakiolomakkeiden saatavuus kaikilla unionin virallisilla kielillä helpottaisi eurooppalaisen nopeutetun siviilioikeudellisen menettelyn käyttämistä;

17.  ehdottaa, että yhdenmukaisten vakiolomakkeiden laatimisen varmistamiseksi komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa paremmasta lainsäädännöstä 13. huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen mukaisesti;

18.  kehottaa komissiota arvioimaan tarvetta tarkastella uudelleen Rooma I, Rooma II ja Bryssel I a -asetuksia, jotta voidaan vahvistaa sopimusten tavoitteen ja kohteen sekä valitun lain välistä yhteyttä ja samalla varmistaa heikompien osapuolten suojelu yritysten välisissä suhteissa ja sopimuksissa sekä säilyttää osapuolten autonomia lain valintaan nähden;

19.  korostaa, että lainsäädäntötoimenpiteillä ei yksinään voida käsitellä näitä kysymyksiä, vaan tarvitaan myös käytännön toimenpiteitä tuomioistuinten ja juristien asiantuntemuksen lisäämiseksi, kuten parempaa koulutusta kauppaoikeuden alalla ja parempia mahdollisuuksia tutustua unionin oikeuteen ja jäsenvaltioiden kansalliseen lakiin, erityisesti oikeuskäytäntöön;

20.  toteaa, että kauppaoikeus ja kansainvälinen yksityisoikeus eivät ole niin kodifioituja kuin muut oikeudenalat, mikä tarkoittaa, että akateemisella tutkimuksella on suurempi merkitys, joten yksi toimenpiteistä, joilla vahvistetaan kauppaoikeuden alan osaamista jäsenvaltioissa, on lisäresurssien ohjaaminen tämän alan tutkimukseen;

21.  suhtautuu siksi myönteisesti Euroopan juridisen koulutusverkoston yleiskokouksessa vuonna 2016 hyväksyttyihin yhdeksään oikeusalan koulutuksen periaatteeseen, sillä niillä luodaan yhteinen perusta ja kehys Euroopan oikeuslaitoksille ja oikeusalan koulutuslaitoksille;

22.  korostaa, että kauppaoikeuden alaan sovellettavan lain laadulla ja sillä, kuinka hyvin se on mukautunut kaupallisen alan käytäntöihin ja kehitykseen, on suuri merkitys;

23.  pyytää Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 225 artiklan nojalla komissiota näin ollen tekemään 1. tammikuuta 2020 mennessä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 81 artiklan 2 kohdan perusteella ehdotuksen säädökseksi eurooppalaisesta nopeutetusta siviilioikeudellisesta menettelystä ja tekemään tämän päätöslauselmaesityksen liitteessä esitettyjen suositusten mukaisesti mahdollisesti ehdotuksen Rooma I, Rooma II ja Bryssel I a -asetusten muuttamisesta sen jälkeen, kun se on arvioinut tällaisen uudelleentarkastelun tarpeen;

24.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita täydentämään näitä ehdotuksia muilla tukitoimenpiteillä, joiden tavoitteena on jäsenvaltioissa olevan asiantuntemuksen lisääminen kauppaoikeuden ja kansainvälisen yksityisoikeuden aloilla;

25.  vahvistaa, että tämän päätöslauselman liitteenä olevissa suosituksissa kunnioitetaan perusoikeuksia ja noudatetaan kansallisen menettelyllisen autonomian periaatetta sekä toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita;

26.  katsoo, että ehdotuksen rahoitusvaikutukset ja eurooppalaisen nopeutetun siviilioikeudellisen menettelyn nojalla käynnistettävien oikeudenkäyntien kustannukset kompensoituvat vastaavilla säästöillä, koska eurooppalainen nopeutettu siviilioikeudellinen menettely on todennäköisesti huomattavasti kustannustehokkaampi kuin jäsenvaltioiden tavanomaiset menettelyt ja koska kyseisiä riitoja ei saatettaisi käsiteltäviksi kyseessä olevan jäsenvaltion yleisen prosessuaalisen järjestelmän puitteissa;

27.  korostaa, että kauppaoikeus on vain yksi alue, jolla tarvitaan unionin tason lisätoimia, jotta varmistetaan parempi oikeussuojan saatavuus, korkealaatuisemmat menettelyt, vahvempi suoja osapuolille ja riitojen nopeampi ratkaisu;

28.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman sekä liitteenä olevat suositukset komissiolle ja neuvostolle sekä jäsenvaltioiden parlamenteille ja hallituksille.

PÄÄTÖSLAUSELMAN LIITE

TOIMENPIDESUOSITUKSET EUROOPPALAISEN NOPEUTETUN SIVIILIOIKEUDELLISEN MENETTELYN KÄYTTÖÖNOTTAMISEKSI JA TUKEMISEKSI

PYYDETTYJEN EHDOTUSTEN PERIAATTEET JA TAVOITTEET

I.  Eurooppalainen nopeutettu siviilioikeudellinen menettely

Seuraavan ehdotuksen päätavoitteena on ottaa käyttöön vapaaehtoinen eurooppalainen nopeutettu siviilioikeudellinen menettely, jotta eurooppalaiset yritykset saavat mahdollisuuden ratkaista kaupalliset riidat kohtuullisessa ajassa.

Eurooppalainen nopeutettu siviilioikeudellinen menettely voisi perustua seuraaviin periaatteisiin:

1.  sitä olisi sovellettava rajatylittäviin kaupallisiin riitoihin, joihin ei sovelleta eurooppalaista vähäisiin vaatimuksiin sovellettavaa menettelyä;

2.  sitä olisi sovellettava, jos osapuolet sopivat niin riidan alettua tai jos kantaja esittää kanteen menettelyn nojalla ja vastaaja hyväksyy sen;

3.  sitä olisi sovellettava vain, jos osapuolille on asianmukaisesti tiedotettu etukäteen tämän menettelyn käytön hyväksymisen seurauksista;

4.  siinä olisi velvoitettava osapuolet valmistelemaan kanteensa mahdollisimman pitkälle ennen tuomioistuimeen menoa ja poissuljettava hyvissä ajoin mahdollisuus uusien tosiseikkojen tai uusien todisteiden esittämiseen tuomioistuinkäsittelyssä;

5.  siinä ei saisi olla erillistä menettelypäätöksiä koskevaa muutoksenhakua;

6.  se voisi periaatteessa olla kirjallinen menettely, jossa voi olla suullisia käsittelyjä, jos vähintään yksi osapuoli niitä pyytää;

7.  siinä olisi lähtökohtaisesti sovellettava menettelyyn erittäin lyhyitä määräaikoja, mutta tuomioistuin voisi osapuolten suostumuksella soveltaa pidempiä määräaikoja monimutkaisemmissa tapauksissa;

8.  sen olisi edistettävä rajatylittävien kaupallisten riitojen sovinnollista ratkaisua tuomioistuimissa ja niiden ulkopuolella muun muassa sovittelun avulla;

9.  siinä olisi kannustettava nykytekniikan käyttöön suullisia käsittelyjä, todisteiden vastaanottamista ja oikeudellisten asiakirjojen tiedoksiantoa varten;

10.  menettelyn kustannukset olisi pidettävä rajallisina, jotta voidaan taata oikeussuojan saatavuus;

11.  siinä olisi sallittava menettelyn lopullisen tuomion tunnustaminen ja täytäntöönpano unionin oikeuden nojalla käytettävissä olevalla yksinkertaisimmalla ja käyttäjäystävällisimmällä tavalla.

II.  Mahdolliset muutokset Rooma I, Rooma II ja Bryssel I a -asetukseen

Eurooppalaista nopeutettua siviilioikeudellista menettelyä koskevaa ehdotusta voitaisiin tukea Rooma I, Rooma II ja Bryssel I a -asetusten muuttamista koskevalla ehdotuksella, jotta vahvistettaisiin sopimusten tarkoituksen ja tavoitteen sekä valitun unionissa sovellettavan lain välistä yhteyttä ja tarjottaisiin puhtaasti kaupallisten sopimusten osapuolille lisää autonomiaa sekä varmistettaisiin samalla heikompien osapuolten suojelu yritysten välisissä suhteissa.

Rooma I -asetukseen tehtävät muutokset voisivat sisältää seuraavaa:

1.  valitun lain ja sopimuksen sisällön, tavoitteen ja tarkoituksen sekä osapuolten välisen yhteyden vahvistamisen tarkastelu;

2.  sovellettavan lain valinnan pätevyyttä koskevien sääntöjen uudelleentarkastelu, mikä tulisi suorittaa sopimukseen oletusarvoisesti sovellettavan lain näkökulmasta.

III.  Muut toimet kauppaoikeuden alan osaamisen kehittämiseksi jäsenvaltioissa

1.  Ehdotuksia olisi tuettava myös kauppaoikeuden alan osaamisen kehittämistä koskevilla komission ja jäsenvaltioiden toimilla, kuten seuraavilla:

a)  kauppaoikeuden alaa koskeva koulutus tuomareille ja asianajajille ja muille juristeille;

b)  yksinkertaistettu ja parannettu mahdollisuus tutustua unionin oikeuteen ja jäsenvaltioiden kansalliseen lakiin oikeuskäytäntö mukaan luettuna;

c)  keskittyminen enemmän kauppaoikeuteen ja kansainväliseen yksityisoikeuteen oikeudellisen alan koulutuksessa;

d)  lisäresurssit kauppaoikeuden ja kansainvälisen yksityisoikeuden alojen akateemiseen tutkimukseen; sekä

e)  vieraan kielen ja sen oikeudellisen terminologian osaaminen.

2.  Jäsenvaltioita kehotetaan lisäksi varmistamaan, että eurooppalaista nopeutettua siviilioikeudellista menettelyä soveltavissa tuomioistuimissa on kauppaoikeuden alan erityisosaamista, esimerkiksi nimeämällä tai vahvistamalla olemassa olevia kauppatuomioistuimia tai kaupallisten asioiden jaostoja.

3.  Komissiota kehotetaan lisäksi selvittämään tarkemmin mahdollisuutta perustaa eurooppalainen kauppatuomioistuin, joka täydentäisi jäsenvaltioiden tuomioistuimia ja tarjoaisi osapuolille ylimääräisen kansainvälisen foorumin, jonka erikoisala olisi kaupallisten riitojen ratkaiseminen.

4.  Jäsenvaltioita kehotetaan viimeisenä toimena harkitsemaan kauppaoikeudellisiin asioihin yritysten välisissä suhteissa sovellettavien lakiensa tarkistamista, sillä yksi sovellettavan lain valinnan tärkeistä tekijöistä on se, kuinka tehokas ja korkealaatuinen maan kauppaoikeus on.

(1) http://www.ejtn.eu/PageFiles/15756/Judicial%20Training%20Principles_FI.pdf


Unionin avaruusohjelman ja Euroopan unionin avaruusohjelmaviraston perustaminen ***I
PDF 309kWORD 100k
Euroopan parlamentin tarkistukset 13. joulukuuta 2018 ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi unionin avaruusohjelman ja Euroopan unionin avaruusohjelmaviraston perustamisesta sekä asetusten (EU) N:o 912/2010, (EU) N:o 1285/2013 ja (EU) N:o 377/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU kumoamisesta (COM(2018)0447 – C8-0258/2018 – 2018/0236(COD))(1)
P8_TA(2018)0520A8-0405/2018

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Luonnos lainsäädäntöpäätöslauselmaksi   Tarkistus
Tarkistus 1
Luonnos lainsäädäntöpäätöslauselmaksi
Johdanto-osan 5 a viite (uusi)
–   ottaa huomioon 14. syyskuuta 2016 annetun komission tiedonannon ”Verkkoyhteydet kilpailukykyisillä digitaalisilla sisämarkkinoilla – Kohti eurooppalaista gigabittiyhteiskuntaa” (COM(2016)0587) ja siihen liittyvän komission yksiköiden valmisteluasiakirjan (SWD(2016)0300),
Tarkistus 2
Luonnos lainsäädäntöpäätöslauselmaksi
Johdanto-osan 5 b viite (uusi)
–   ottaa huomioon 14. syyskuuta 2016 annetun komission tiedonannon ”5G-Eurooppa: toimintasuunnitelma” (COM(2016)0588) ja sen liitteenä olevan komission yksiköiden valmisteluasiakirjan (SWD(2016)0306),
Tarkistus 3
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 1 kappale
(1)  Avaruusteknologiasta, -datasta ja -palveluista on tullut välttämätön osa eurooppalaisten jokapäiväistä elämää, ja niillä on keskeisen tärkeä merkitys monien strategisten etujen turvaamisessa. Unionin avaruusteollisuus on jo nyt yksi maailman kilpailukykyisimmistä. Uusien toimijoiden ilmaantuminen ja uuden teknologian kehitys mullistavat kuitenkin teollisuuden perinteisiä malleja. Tämän vuoksi on olennaisen tärkeää, että unioni kuuluu jatkossakin johtaviin kansainvälisiin toimijoihin, että sillä on laaja toiminnanvapaus avaruusalalla ja että se edistää tieteellistä ja teknistä kehitystä ja tukee avaruusalan yritysten kilpailukykyä ja innovointivalmiuksia, erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten, startup-yritysten ja innovatiivisten yritysten osalta.
(1)  Avaruusteknologiasta, -datasta ja -palveluista on tullut välttämätön osa eurooppalaisten jokapäiväistä elämää, ja niillä on keskeisen tärkeä merkitys monien strategisten etujen turvaamisessa. Unionin avaruusteollisuus on jo nyt yksi maailman kilpailukykyisimmistä. Uusien toimijoiden ilmaantuminen ja uuden teknologian kehitys mullistavat kuitenkin teollisuuden perinteisiä malleja. Tämän vuoksi on olennaisen tärkeää, että unioni kuuluu jatkossakin johtaviin kansainvälisiin toimijoihin, että sillä on laaja toiminnanvapaus avaruusalalla ja että se edistää tieteellistä ja teknistä kehitystä ja tukee avaruusalan yritysten kilpailukykyä ja innovointivalmiuksia, erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten, startup-yritysten ja innovatiivisten yritysten osalta. Samalla on tärkeää luoda asianmukaiset olosuhteet, joilla taataan tasapuoliset globaalit toimintaedellytykset avaruusalalla toimiville yrityksille.
Tarkistus 4
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 2 kappale
(2)  Avaruusalan kehitys on perinteisesti ollut kytköksissä turvallisuuskysymyksiin. Monissa tapauksissa avaruusalan laitteet, komponentit ja välineet ovat kaksikäyttötuotteita. Tämän vuoksi olisikin aiheellista hyödyntää niitä mahdollisuuksia, joita avaruusala tarjoaa unionin ja sen jäsenvaltioiden turvallisuudelle.
(2)  Avaruusalan kehitys on perinteisesti ollut kytköksissä turvallisuuskysymyksiin. Monissa tapauksissa avaruusalan laitteet, komponentit ja välineet ovat kaksikäyttötuotteita. Tämän vuoksi olisikin aiheellista hyödyntää niitä mahdollisuuksia, joita avaruusala ja itsenäinen pääsy avaruuteen tarjoavat unionin ja sen jäsenvaltioiden turvallisuudelle ja riippumattomuudelle.
Tarkistus 5
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 3 kappale
(3)  Unioni on laatinut omia avaruusaloitteitaan ja -ohjelmiaan 1990-luvun lopulta lähtien; näitä ovat Euroopan geostationaarinen navigointilisäjärjestelmä, jäljempänä ’EGNOS’, ja sittemmin Galileo ja Copernicus, joilla vastataan sekä unionin kansalaisten tarpeisiin että eri alojen politiikan vaatimuksiin. Näiden aloitteiden jatkuvuus olisi varmistettava, mutta samalla niitä on myös kehitettävä, jotta ne pysyvät jaksossakin etulinjassa uuden teknologian kehittyessä ja digitaalisen ja tieto- ja viestintäteknologian murroksen edetessä, täyttävät käyttäjien tarpeet ja vastaavat politiikan painopisteitä, kuten ilmastonmuutos (arktisen alueen muutosten seuranta mukaan luettuna), turvallisuus ja puolustusala.
(3)  Unioni on laatinut omia avaruusaloitteitaan ja -ohjelmiaan 1990-luvun lopulta lähtien; näitä ovat Euroopan geostationaarinen navigointilisäjärjestelmä, jäljempänä ’EGNOS’, ja sittemmin Galileo ja Copernicus, joilla vastataan sekä unionin kansalaisten tarpeisiin että eri alojen politiikan vaatimuksiin. Näiden aloitteiden jatkuvuus, hyödyntäminen ja käyttö olisi varmistettava, ja niitä on myös kehitettävä, jotta ne pysyvät jatkossakin etulinjassa uuden teknologian kehittyessä ja digitaalisen ja tieto- ja viestintäteknologian murroksen edetessä, täyttävät käyttäjien tarpeet ja vastaavat politiikan painopisteitä. Ohjelmalla olisi edistettävä myös avaruuspohjaisia palveluita siten, että kaikki jäsenvaltiot ja niiden kansalaiset voivat täysimääräisesti hyötyä ohjelmasta.
Tarkistus 6
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 4 kappale
(4)  Unionin on varmistettava toiminnanvapautensa ja autonomiansa, jotta sillä on avaruuteen pääsy ja mahdollisuus sen turvalliseen käyttöön. Tämän vuoksi on olennaisen tärkeää, että se pitää edelleen yllä autonomista, luotettavaa ja kustannustehokasta pääsyä avaruuteen, erityisesti kriittisen infrastruktuurin ja teknologian, yleisen turvallisuuden sekä unionin ja sen jäsenvaltioiden turvallisuuden osalta. Komission pitäisi tämän vuoksi voida koota laukaisupalvelut yhteen Euroopan tasolla sekä sen omia tarpeita että pyynnöstä myös muiden tahojen, jäsenvaltiot mukaan luettuina, tarpeita varten perussopimuksen 189 artiklan 2 kohdan määräysten mukaisesti. On myös ratkaisevan tärkeää, että unionilla on jatkossakin nykyaikainen, tehokas ja joustava laukaisuinfrastruktuuri. Jäsenvaltioiden ja Euroopan avaruusjärjestön toteuttamien toimenpiteiden lisäksi komission olisi tarkasteltava keinoja tällaisen infrastruktuurin tukemiseksi. Erityisesti jos ohjelman tarpeiden mukaisten laukaisujen toteuttamiseen tarvitaan maassa sijaitsevan avaruusinfrastruktuurin ylläpitoa tai kehittämistä, pitäisi olla mahdollista rahoittaa tällaiset muutokset osittain ohjelmasta varainhoitoasetuksen mukaisesti ja kun selkeää EU-tason lisäarvoa voidaan saavuttaa, jotta ohjelmassa saavutetaan parempi kustannustehokkuus.
(4)  Unionin on varmistettava toiminnanvapautensa ja autonomiansa, jotta sillä on avaruuteen pääsy ja mahdollisuus sen turvalliseen käyttöön. Tämän vuoksi on olennaisen tärkeää, että se pitää edelleen yllä autonomista, luotettavaa ja kustannustehokasta pääsyä avaruuteen, mukaan lukien vaihtoehtoiset laukaisuteknologiat ja innovatiiviset järjestelmät tai palvelut, erityisesti kriittisen infrastruktuurin ja teknologian, yleisen turvallisuuden sekä unionin ja sen jäsenvaltioiden turvallisuuden osalta. Komission pitäisi tämän vuoksi voida koota laukaisupalvelut yhteen Euroopan tasolla sekä sen omia tarpeita että pyynnöstä myös muiden tahojen, jäsenvaltiot mukaan luettuina, tarpeita varten perussopimuksen 189 artiklan 2 kohdan määräysten mukaisesti. On myös ratkaisevan tärkeää, että unionilla on jatkossakin nykyaikainen, tehokas ja joustava laukaisuinfrastruktuuri. Jäsenvaltioiden ja Euroopan avaruusjärjestön toteuttamien toimenpiteiden lisäksi komission olisi tarkasteltava keinoja tällaisen infrastruktuurin tukemiseksi. Erityisesti jos ohjelman tarpeiden mukaisten laukaisujen toteuttamiseen tarvitaan maassa sijaitsevan avaruusinfrastruktuurin ylläpitoa tai kehittämistä, pitäisi olla mahdollista rahoittaa tällaiset muutokset osittain ohjelmasta varainhoitoasetuksen mukaisesti ja kun selkeää EU-tason lisäarvoa voidaan saavuttaa, jotta ohjelmassa saavutetaan parempi kustannustehokkuus.
Tarkistus 7
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 5 kappale
(5)  Jotta voidaan vahvistaa unionin avaruusteollisuuden kilpailukykyä ja sen valmiuksia suunnitella, rakentaa ja käyttää omia järjestelmiään, unionin olisi tuettava koko avaruusteollisuuden syntymistä, kasvua ja kehitystä. Liiketoiminnalle ja innovoinnille suotuisan mallin luomista olisi tuettava Euroopan tasolla sekä alueellisella ja kansallisella tasolla perustamalla avaruus- ja digitaalialan ja käyttäjien yhteisiä alustoja. Jotta unioniin sijoittautuneet avaruusyritykset voisivat menestyä, unionin olisi edistettävä niiden laajentumista, myös tukemalla niiden riskirahoituksen saantia, sillä avaruusalan startup-yritysten saatavilla ei unionissa ole soveltuvaa yksityistä pääomarahoitusta, ja perustamalla innovaatiokumppanuuksia (innovatiivisten tuotteiden ja palveluiden hankinta ensimmäisellä niitä koskevalla sopimuksella).
(5)  Jotta voidaan vahvistaa unionin avaruusteollisuuden kilpailukykyä ja sen valmiuksia suunnitella, rakentaa ja käyttää omia järjestelmiään, unionin olisi tuettava koko avaruusteollisuuden syntymistä, kasvua ja kehitystä. Liiketoiminnalle ja innovoinnille suotuisan mallin luomista olisi tuettava Euroopan tasolla sekä alueellisella ja kansallisella tasolla esimerkiksi aloitteilla, jotka liittyvät avaruus- ja digitaalialan ja käyttäjien yhteisiin alustoihin. Avaruusalan yhteistyöalustojen olisi tehtävä yhteistyötä digitaali-innovointikeskittymien kanssa yrittäjyyden ja taitojen edistämiseksi. Jotta unioniin sijoittautuneet avaruusyritykset voisivat menestyä, unionin olisi edistettävä niiden perustamista ja laajentumista, myös tukemalla niiden riskirahoituksen saantia, sillä avaruusalan startup-yritysten saatavilla ei unionissa ole soveltuvaa yksityistä pääomarahoitusta, ja perustamalla innovaatiokumppanuuksia (innovatiivisten tuotteiden ja palveluiden hankinta ensimmäisellä niitä koskevalla sopimuksella).
Tarkistus 8
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 6 kappale
(6)  Kattavuutensa ja globaalien haasteiden ratkaisupotentiaalinsa ansiosta unionin avaruusohjelmalla, jäljempänä ’ohjelma’, on vahva kansainvälinen ulottuvuus. Komission olisi tämän vuoksi voitava hallinnoida sitä unionin puolesta ja koordinoida toimintaa kansainvälisellä näyttämöllä unionin puolesta, erityisesti unionin ja sen jäsenvaltioiden etujen puolustamiseksi kansainvälisillä foorumeilla, mukaan lukien taajuuksien ala, tukea unionin teknologiaa ja teollisuutta ja edistää koulutusalan yhteistyötä, kun muistetaan, että osapuolten oikeuksien ja velvollisuuksien välillä on tarpeen varmistaa vastavuoroisuus. On erityisen tärkeää, että komissio edustaa unionia kansainvälisen Cospas–Sarsat-ohjelman elimissä tai alaan liittyvissä YK:n elimissä, mukaan lukien elintarvike- ja maatalousjärjestö, sekä Maailman ilmatieteen järjestössä.
(6)  Kattavuutensa ja globaalien haasteiden ratkaisupotentiaalinsa ansiosta unionin avaruusohjelmalla, jäljempänä ’ohjelma’, on vahva kansainvälinen ulottuvuus. Komission olisi tämän vuoksi voitava hallinnoida sitä unionin puolesta ja koordinoida toimintaa kansainvälisellä näyttämöllä unionin puolesta, erityisesti unionin ja sen jäsenvaltioiden etujen puolustamiseksi kansainvälisillä foorumeilla, mukaan lukien taajuuksien ala. Komission olisi vahvistettava taloudellista diplomatiaa, jotta voidaan tukea unionin teknologiaa ja teollisuutta ja edistää koulutusalan yhteistyötä, kun muistetaan, että osapuolten oikeuksien ja velvollisuuksien välillä on tarpeen varmistaa vastavuoroisuus sekä tasapuolinen kilpailu kansainvälisellä tasolla. On erityisen tärkeää, että komissio edustaa unionia kansainvälisen Cospas–Sarsat-ohjelman elimissä tai alaan liittyvissä YK:n elimissä, mukaan lukien elintarvike- ja maatalousjärjestö, sekä Maailman ilmatieteen järjestössä.
Tarkistus 9
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 7 kappale
(7)  Komission olisi yhdessä jäsenvaltioiden ja korkean edustajan kanssa edistettävä vastuullista toimintaa avaruudessa ja ulkoavaruudessa ja tutkittava mahdollisuutta liittyä asiaankuuluviin YK:n yleissopimuksiin.
(7)  Komission olisi yhdessä jäsenvaltioiden ja korkean edustajan kanssa edistettävä vastuullista toimintaa avaruudessa ja ulkoavaruudessa, erityisesti ratkaisujen löytämiseksi avaruusromun lisääntymisen torjumiseen, ja tutkittava mahdollisuutta liittyä asiaankuuluviin YK:n yleissopimuksiin, mukaan lukien yleissopimus valtioiden toimintaa johtavista periaatteista niiden tutkiessa ja käyttäessä ulkoavaruutta, siihen luettuna kuu ja muut taivaankappaleet (ulkoavaruussopimus).
Tarkistus 10
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 8 kappale
(8)  Ohjelmalla on samanlaisia tavoitteita kuin muilla unionin ohjelmilla, joita ovat esimerkiksi Euroopan horisontti, InvestEU-rahasto, Euroopan puolustusrahasto sekä asetuksen (EU) [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] piiriin kuuluvat rahastot. Tämän vuoksi olisi säädettävä näistä ohjelmista saatavasta kumulatiivisesta rahoituksesta, sillä edellytyksellä että rahoitus koskee samoja kustannuseriä, erityisesti unionin ohjelmista saatavaa täydentävää rahoitusta koskevilla järjestelyillä, kun hallintomääräykset sen mahdollistavat, joko peräkkäin, vuorotellen tai yhdistelemällä varoja, mukaan lukien toimien yhteisrahoitus siten, että mahdollisuuksien mukaan voidaan toteuttaa innovaatiokumppanuuksia ja rahoitusta yhdistäviä toimia. Ohjelman täytäntöönpanon aikana komission olisi tämän vuoksi edistettävä synergiaa muiden aiheeseen liittyvien unionin ohjelmien kanssa, mikä mahdollistaisi mahdollisuuksien mukaan riskirahoituksen käytön, innovaatiokumppanuudet sekä kumulatiivisen rahoituksen tai rahoitusta yhdistävät toimet.
(8)  Ohjelmalla on samanlaisia tavoitteita kuin muilla unionin ohjelmilla, joita ovat esimerkiksi Euroopan horisontti, InvestEU-rahasto, Euroopan puolustusrahasto sekä asetuksen (EU) [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] piiriin kuuluvat rahastot. Tämän vuoksi olisi säädettävä näistä ohjelmista saatavasta kumulatiivisesta rahoituksesta, sillä edellytyksellä että rahoitus koskee samoja kustannuksia, erityisesti unionin ohjelmista saatavaa täydentävää rahoitusta koskevilla järjestelyillä, kun hallintomääräykset sen mahdollistavat, joko peräkkäin, vuorotellen tai yhdistelemällä varoja, mukaan lukien toimien yhteisrahoitus siten, että mahdollisuuksien mukaan voidaan toteuttaa innovaatiokumppanuuksia ja rahoitusta yhdistäviä toimia. Ohjelman täytäntöönpanon aikana komission olisi tämän vuoksi edistettävä synergiaa muiden aiheeseen liittyvien unionin ohjelmien kanssa, mikä mahdollistaisi mahdollisuuksien mukaan riskirahoituksen käytön, innovaatiokumppanuudet sekä kumulatiivisen rahoituksen tai rahoitusta yhdistävät toimet. On tärkeää varmistaa Euroopan horisontti -ohjelman ja muiden unionin ohjelmien sekä ohjelman komponenttien avulla kehitettyjen ratkaisujen välinen jatkuvuus.
Tarkistus 11
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 10 a kappale (uusi)
(10 a)  Unionin avaruusala työllistää noin 200 000 ammattilaista. Tämän vuoksi on tärkeää jatkaa alan huippuinfrastruktuurin kehittämistä ja edistää näin taloudellista toimintaa sekä tuotantoketjun alku- että loppupäässä. Euroopan avaruusteollisuuden tulevan kilpailukyvyn varmistamiseksi ohjelmalla olisi lisäksi tuettava avaruuteen liittyvien korkean tason pätevyyksien kehittämistä ja koulutustoimintaa ja keskityttävä erityisesti tyttöihin ja naisiin unionin kansalaisten koko potentiaalin toteuttamiseksi tällä alalla.
Tarkistus 12
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 13 a kappale (uusi)
(13 a)   Ohjelman olisi hyödynnettävä avaruus- ja liikennealan välisiä synergioita ottaen huomioon, että avaruusteknologialla on keskeinen rooli, kun maa-, meri-, lento- ja avaruusliikenteestä kehitetään älykkäämpää, tehokkaampaa, turvallisempaa, varmempaa, kestävämpää ja integroidumpaa samalla kun innovatiivisen ja ajantasaisen avaruusteknologian kysyntä kasvavalla ja innovatiivisella liikennesektorilla lisääntyy.
Tarkistus 13
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 14 kappale
(14)  Ohjelman mahdollisesti tuottamat tulot olisi tuloutettava unionille, jotta unionin aiemmat investoinnit saadaan osittain takaisin, ja nämä tulot olisi käytettävä ohjelman tavoitteiden tukemiseen. Samasta syystä pitäisi olla mahdollista sisällyttää tulojenjakojärjestely yksityisen sektorin toimijoiden kanssa tehtyihin sopimuksiin.
(14)  Ohjelman komponenttien mahdollisesti tuottamat tulot olisi tuloutettava unionille, jotta unionin aiemmat investoinnit saadaan osittain takaisin, ja nämä tulot olisi käytettävä ohjelman tavoitteiden saavuttamisen tukemiseen. Samasta syystä pitäisi olla mahdollista sisällyttää tulojenjakojärjestely yksityisen sektorin toimijoiden kanssa tehtyihin sopimuksiin.
Tarkistus 14
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 16 kappale
(16)  Ohjelma tukeutuu monimutkaiseen ja jatkuvasti kehittyvään teknologiaan. Ohjelman puitteissa tehtyjen hankintasopimusten osalta tukeutuminen tällaiseen teknologiaan aiheuttaa epävarmuustekijöitä ja riskejä, varsinkin jos sopimuksiin liittyy laitteistoja tai pitkän aikavälin palveluntarjontaa. Tämän vuoksi tarvitaan julkisia hankintoja koskevia erityistoimenpiteitä, joita sovelletaan varainhoitoasetuksessa vahvistettujen sääntöjen lisäksi. Olisi näin ollen voitava tehdä hankintasopimus monivaiheisena ehdollisena sopimuksena, liittää sopimukseen sen toteuttamisen kuluessa tietyin ehdoin lisäsopimus tai vaatia alihankinnan vähimmäisosuutta. Ohjelman komponenteille ominaisten teknisten epävarmuustekijöiden vuoksi hankintahintoja ei myöskään aina ole mahdollista määrittää täsmällisesti, joten pitäisi olla mahdollista tehdä sopimukset siten, ettei niissä määrätä kiinteää lopullista hintaa ja että niihin sisältyy unionin taloudelliset edut turvaavia lausekkeita.
(16)  Ohjelma tukeutuu monimutkaiseen ja jatkuvasti kehittyvään teknologiaan. Ohjelman puitteissa tehtyjen hankintasopimusten osalta tukeutuminen tällaiseen teknologiaan aiheuttaa epävarmuustekijöitä ja riskejä, varsinkin jos sopimuksiin liittyy laitteistoja tai pitkän aikavälin palveluntarjontaa. Tämän vuoksi tarvitaan julkisia hankintoja koskevia erityistoimenpiteitä, joita sovelletaan varainhoitoasetuksessa vahvistettujen sääntöjen lisäksi. Olisi näin ollen voitava tehdä hankintasopimus monivaiheisena ehdollisena sopimuksena, liittää sopimukseen sen toteuttamisen kuluessa tietyin ehdoin lisäsopimus tai vaatia alihankinnan vähimmäisosuutta erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille sekä startup-yrityksille. Ohjelman komponenteille ominaisten teknisten epävarmuustekijöiden vuoksi hankintahintoja ei myöskään aina ole mahdollista määrittää täsmällisesti, joten pitäisi olla mahdollista tehdä sopimukset siten, ettei niissä määrätä kiinteää lopullista hintaa ja että niihin sisältyy unionin taloudelliset edut turvaavia lausekkeita.
Tarkistus 15
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 25 kappale
(25)  Ohjelman vankka julkinen hallinnointi edellyttää vastuiden ja tehtävien selkeää jakoa eri osallistujatahojen välillä, jotta voidaan välttää päällekkäisyyksiä ja vähentää viivästyksiä ja kustannusylityksiä.
(25)  Ohjelman vankka julkinen hallinnointi edellyttää vastuiden ja tehtävien selkeää jakoa eri osallistujatahojen välillä, jotta voidaan välttää päällekkäisyyksiä ja vähentää viivästyksiä ja kustannusylityksiä, ja siinä olisi pyrittävä asettamaan etusijalle nykyisten eurooppalaisten infrastruktuurien käyttö sekä Euroopan teollisuudenalojen ja ammatillisen sektorin kehittäminen.
Tarkistus 16
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 25 a kappale (uusi)
(25 a)  Avaruusohjelmat ovat käyttäjälähtöisiä, ja niiden täytäntöönpano ja kehittäminen edellyttävät siksi käyttäjien edustajien jatkuvaa, vaikuttavaa osallistumista.
Tarkistus 17
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 26 kappale
(26)  Jäsenvaltiot ovat jo pitkään toimineet avaruusalalla. Niillä on avaruuteen liittyviä järjestelmiä, infrastruktuuria sekä kansallisia virastoja ja elimiä. Tämän vuoksi ne voivat antaa suuren panoksen ohjelmaan, erityisesti sen täytäntöönpanoon, ja tehdä täysimittaista yhteistyötä unionin kanssa ohjelman palveluiden ja sovellusten edistämiseksi. Komission olisi voitava hyödyntää jäsenvaltioiden käytössä olevia välineitä, ja se voisi antaa niille muita kuin sääntelytehtäviä unionin ohjelman toteutuksessa ja hyötyä niiden tarjoamasta avusta. Asianomaisten jäsenvaltioiden olisi toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen niiden alueelle perustettujen maa-asemien suojaamisen. Jäsenvaltioiden ja komission olisi lisäksi tehtävä yhteistyötä keskenään ja asiaankuuluvien kansainvälisten elinten ja sääntelyviranomaisten kanssa varmistaakseen monivuotisen radiotaajuuspoliittisen ohjelman perustamisesta 14 päivänä maaliskuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 243/2012/EU15 mukaisesti, että ohjelman edellyttämät taajuudet on saatavilla ja suojattu niin, että tarjottaviin palveluihin perustuvia sovelluksia voidaan kehittää ja toteuttaa täysimittaisesti.
(26)  Jäsenvaltiot ovat jo pitkään toimineet avaruusalalla. Niillä on avaruuteen liittyviä järjestelmiä, infrastruktuuria sekä kansallisia virastoja ja elimiä. Tämän vuoksi ne voivat antaa suuren panoksen ohjelmaan, erityisesti sen täytäntöönpanoon, ja tehdä täysimittaista yhteistyötä unionin kanssa ohjelman palveluiden ja sovellusten edistämiseksi. Komission olisi voitava hyödyntää jäsenvaltioiden käytössä olevia välineitä, ja se voisi antaa niille muita kuin sääntelytehtäviä unionin ohjelman toteutuksessa ja hyötyä niiden tarjoamasta avusta. Asianomaisten jäsenvaltioiden olisi toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen niiden alueelle perustettujen maa-asemien suojaamisen. Jäsenvaltioiden ja komission olisi lisäksi tehtävä yhteistyötä keskenään ja asiaankuuluvien kansainvälisten elinten ja sääntelyviranomaisten kanssa varmistaakseen monivuotisen radiotaajuuspoliittisen ohjelman perustamisesta 14 päivänä maaliskuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 243/2012/EU15 mukaisesti, että ohjelman edellyttämät taajuudet on saatavilla ja niillä on riittävä suojaus niin, että tarjottaviin palveluihin perustuvia sovelluksia voidaan kehittää ja toteuttaa täysimittaisesti.
__________________
__________________
15 Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 243/2012/EU, annettu 14 päivänä maaliskuuta 2012, monivuotisen radiotaajuuspoliittisen ohjelman perustamisesta (EUVL L 81, 21.3.2012, s. 7).
15 Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 243/2012/EU, annettu 14 päivänä maaliskuuta 2012, monivuotisen radiotaajuuspoliittisen ohjelman perustamisesta (EUVL L 81, 21.3.2012, s. 7).
Tarkistus 18
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 27 kappale
(27)  Komissio on vastuussa unionin yleisen edun edistämisestä, joten ohjelman toteuttaminen, sitä koskevan kokonaisvastuun kantaminen ja ohjelman käytön edistäminen kuuluvat komission tehtäviin. Jotta eri osapuolten resursseja ja osaamista voitaisiin hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla, komission olisi voitava siirtää tiettyjä tehtäviä muille. Lisäksi komissiolla on parhaat edellytykset vahvistaa järjestelmien ja palveluiden kehityksen kannalta tarpeelliset keskeiset tekniset ja toiminnalliset eritelmät.
(27)  Komissio on vastuussa unionin yleisen edun edistämisestä, joten ohjelman toteuttamisen valvonta, sitä koskevan kokonaisvastuun kantaminen ja ohjelman käytön edistäminen kuuluvat komission tehtäviin. Jotta eri osapuolten resursseja ja osaamista voitaisiin hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla, komission olisi voitava siirtää tiettyjä tehtäviä muille. Lisäksi komissiolla on parhaat edellytykset vahvistaa järjestelmien ja palveluiden kehityksen kannalta tarpeelliset keskeiset vaatimukset.
Tarkistus 19
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 28 kappale
(28)  Euroopan unionin avaruusohjelmaviraston, jäljempänä ’avaruusohjelmavirasto’, jolla korvataan asetuksen (EU) N:o 912/2010 nojalla perustettu Euroopan GNSS-virasto ja joka on sen seuraaja, on tarkoitus edistää unionin avaruusohjelmaa, erityisesti turvallisuuden osalta. Tietyt ohjelman turvallisuuteen ja edistämiseen liittyvät tehtävät olisi sen vuoksi annettava avaruusohjelmavirastolle. Erityisesti turvallisuuden osalta, kun otetaan huomioon avaruusohjelmaviraston kokemus tällä alalla, sen olisi oltava vastuussa turvallisuusjärjestelyiden hyväksyntätehtävistä kaikissa unionin toimissa avaruusalalla. Lisäksi sen olisi hoidettava komission sille siirtämät tehtävät yhdellä tai useammalla rahoitusosuussopimuksella, jotka kattavat useita muita ohjelmaan liittyviä erityistehtäviä.
(28)  Euroopan unionin avaruusohjelmaviraston, jäljempänä ’avaruusohjelmavirasto’, jolla korvataan asetuksen (EU) N:o 912/2010 nojalla perustettu Euroopan GNSS-virasto ja joka on sen seuraaja, on tarkoitus edistää unionin avaruusohjelmaa, erityisesti turvallisuuden, kyberturvallisuuden sekä palvelujen ja toimintaketjun loppupään toimivuuden edistämisen osalta. Näihin aloihin liittyvät tehtävät olisi sen vuoksi annettava avaruusohjelmavirastolle. Erityisesti turvallisuuden osalta, kun otetaan huomioon avaruusohjelmaviraston kokemus tällä alalla, sen olisi oltava vastuussa turvallisuusjärjestelyiden hyväksyntätehtävistä kaikissa unionin toimissa avaruusalalla. Avaruusohjelmavirastolle olisi myös uskottava Copernicuksen edistämis- ja kaupallistamistoimien toteuttaminen sen Galileon ja EGNOSin käytön omaksumisen edistämisestä käyttäjien ja markkinoiden osalta saamia myönteisiä tuloksia hyödyntäen ja ohjelmien edistämiseksi pakettina. Lisäksi sen olisi hoidettava komission sille siirtämät tehtävät yhdellä tai useammalla rahoitusosuussopimuksella, jotka kattavat useita muita ohjelmaan liittyviä erityistehtäviä.
Tarkistus 20
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 29 kappale
(29)  Euroopan avaruusjärjestö (ESA) on kansainvälinen organisaatio, jolla on laaja kokemus avaruusalasta ja joka on tehnyt Euroopan yhteisön kanssa puitesopimuksen vuonna 2004. Tämän vuoksi se on tärkeä kumppani ohjelmaa toteutettaessa, ja sen kanssa olisi luotava tarvittavat yhteydet. Tältä osin ja varainhoitoasetuksen mukaisesti on tärkeää tehdä ESAn kanssa rahoitusta koskeva puitekumppanuussopimus, joka kattaa kaikki komission, avaruusohjelmaviraston ja ESAn väliset rahoitussuhteet ja jolla varmistetaan näiden niiden johdonmukaisuus ja vaatimustenmukaisuus Euroopan yhteisön ja Euroopan avaruusjärjestön väliseen puitesopimukseen ja erityisesti sen 5 artiklaan nähden. Euroopan avaruusjärjestö kuitenkaan ole unionin elin eikä siihen sovellettava unionin oikeutta, joten unionin ja sen jäsenvaltioiden etujen suojaamiseksi on olennaisen tärkeää, että tällaisen sopimuksen edellytyksenä on asianmukaisten toimintasääntöjen käyttöönotto Euroopan avaruusjärjestössä. Sopimuksessa olisi myös oltava kaikki unionin taloudellisten etujen turvaamiseksi tarvittavat lausekkeet.
(29)  Euroopan avaruusjärjestö (ESA) on kansainvälinen organisaatio, jolla on laaja kokemus avaruusalasta ja joka on tehnyt Euroopan yhteisön kanssa puitesopimuksen vuonna 2004. Tämän vuoksi se on tärkeä kumppani ohjelmaa toteutettaessa, ja sen kanssa olisi luotava tarvittavat yhteydet. Tältä osin ja varainhoitoasetuksen mukaisesti on tärkeää tehdä ESAn kanssa rahoitusta koskeva puitekumppanuussopimus, joka kattaa kaikki komission, avaruusohjelmaviraston ja ESAn väliset rahoitussuhteet ja jolla varmistetaan näiden niiden johdonmukaisuus ja vaatimustenmukaisuus Euroopan yhteisön ja Euroopan avaruusjärjestön väliseen puitesopimukseen ja erityisesti sen 5 artiklaan nähden. Koska Euroopan avaruusjärjestö ei ole unionin elin eikä siihen sovelleta unionin oikeutta, on tärkeää, että tällaiseen sopimukseen sisältyy Euroopan avaruusjärjestön toimintasääntöjä koskevia asianmukaisia vaatimuksia unionin ja sen jäsenvaltioiden etujen suojaamiseksi. Sopimuksessa olisi myös oltava kaikki unionin taloudellisten etujen turvaamiseksi tarvittavat lausekkeet.
Tarkistus 21
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 31 kappale
(31)  Jotta käyttäjien edustus voidaan liittää osaksi valtiollisen satelliittiviestinnän (GOVSATCOM) hallintoa ja jotta voidaan koota yhteen käyttäjien tarpeita ja vaatimuksia kansallisten rajojen ja siviili- ja sotilastoiminnan välisen rajan yli, unionin yksiköillä, joilla on läheiset yhteydet kyseisiin käyttäjiin, olisi oltava koordinoiva tehtävä tällaisten käyttäjäryhmien osalta; näitä unionin yksiköitä ovat Euroopan puolustusvirasto, Euroopan raja- ja merivartiovirasto, Euroopan meriturvallisuusvirasto, Euroopan kalastuksenvalvontavirasto, Euroopan unionin lainvalvontayhteistyövirasto, sotilaskriisinhallinnan suunnittelu- ja toteutusvoimavara / siviilikriisinhallinnan suunnittelu- ja toteutusvoimavara ja EU:n hätäavun koordinointikeskus. Ylemmällä tasolla avaruusohjelmaviraston ja Euroopan puolustusviraston olisi edustettava yhtäältä siviili- ja toisaalta sotilaskäyttäjäyhteisöjä, ja ne voivat seurata operatiivista käyttöä, kysyntää, vaatimustenmukaisuutta sekä kehittyviä tarpeita ja vaatimuksia.
(31)  Jotta käyttäjien edustus voidaan liittää osaksi valtiollisen satelliittiviestinnän (GOVSATCOM) hallintoa ja jotta voidaan koota yhteen käyttäjien tarpeita ja vaatimuksia kansallisten rajojen yli, unionin yksiköillä, joilla on läheiset yhteydet kyseisiin käyttäjiin, olisi oltava koordinoiva tehtävä tällaisten käyttäjäryhmien osalta; näitä unionin yksiköitä ovat Euroopan raja- ja merivartiovirasto, Euroopan meriturvallisuusvirasto, Euroopan kalastuksenvalvontavirasto, Euroopan unionin lainvalvontayhteistyövirasto, siviilikriisinhallinnan suunnittelu- ja toteutusvoimavara ja EU:n hätäavun koordinointikeskus. Ylemmällä tasolla avaruusohjelmaviraston olisi edustettava käyttäjäyhteisöä, ja se voi seurata operatiivista käyttöä, kysyntää, vaatimustenmukaisuutta sekä kehittyviä tarpeita ja vaatimuksia.
Tarkistus 22
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 36 kappale
(36)  Tiedonkulun turvaamiseksi olisi vahvistettava asianmukaiset säännöt, jotta varmistetaan turvallisuussääntöjen vastaavuus erilaisten ohjelman toteutukseen osallistuvien julkisten ja yksityisten tahojen sekä luonnollisten henkilöiden osalta.
(36)  Tiedonkulun turvaamiseksi olisi vahvistettava asianmukaiset säännöt, jotta varmistetaan turvallisuussääntöjen vastaavuus erilaisten ohjelman toteutukseen osallistuvien julkisten ja yksityisten tahojen sekä luonnollisten henkilöiden osalta, laatimalla useampia tietojen käyttöoikeustasoja ja siten turvaamalla tietoihin pääsy.
Tarkistus 23
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 36 a kappale (uusi)
(36 a)  Sekä avaruudessa että maassa olevaan unionin avaruusinfrastruktuuriin liittyvä kyberturvallisuus on keskeisellä sijalla varmistettaessa järjestelmien toiminnan jatkuvuus ja niiden kyky toteuttaa tehtäviä jatkuvasti sekä tarjota tarvittavia palveluita.
Tarkistus 24
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 38 kappale
(38)  Yhä useammalla talouden keskeisellä toimialalla, erityisesti liikenteen, televiestinnän, maatalouden ja energian aloilla, käytetään yhä enemmän satelliittinavigointijärjestelmiä, minkä lisäksi saadaan synergiaa toiminnoista, jotka liittyvät unionin ja sen jäsenvaltioiden turvallisuuteen ja puolustukseen. Kun satelliittinavigointi on kokonaisuudessaan omassa valvonnassa, voidaan taata unionin teknologinen riippumattomuus, myös pitkällä aikavälillä infrastruktuurilaitteiden komponenttien osalta, ja varmistaa sen strateginen autonomia.
(38)  Satelliittinavigointijärjestelmiä käytetään yhä enemmän yhä useammalla talouden keskeisellä toimialalla, erityisesti liikenteen, televiestinnän, maatalouden ja energian aloilla. Satelliittinavigoinnilla on merkitystä myös unionin ja sen jäsenvaltioiden turvallisuuden osalta. Kun satelliittinavigointi on kokonaisuudessaan omassa valvonnassa, voidaan taata unionin teknologinen riippumattomuus, myös pitkällä aikavälillä infrastruktuurilaitteiden komponenttien osalta, ja varmistaa sen strateginen autonomia.
Tarkistus 25
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 40 kappale
(40)  EGNOSilla pyritään parantamaan olemassa olevien maailmanlaajuisten satelliittinavigointijärjestelmien, erityisesti Galileo-järjestelmän, lähettämien avointen signaalien laatua. EGNOSin palveluiden olisi katettava ensisijaisesti jäsenvaltioiden alueet, jotka sijaitsevat maantieteellisesti Euroopassa ja joihin tätä asetusta sovellettaessa luetaan Azorit, Kanariansaaret ja Madeira, ja tavoitteena on näiden alueiden kattaminen vuoden 2025 loppuun mennessä. EGNOSin tarjoamien palveluiden maantieteellistä peittoaluetta voitaisiin teknisen toteutettavuuden rajoissa ja ihmishengen turvaavan palvelun osalta kansainvälisten sopimusten perusteella laajentaa myös muualle maailmaan. Rajoittamatta asetuksen (EU) 2018/1139 [EASA-asetus] soveltamista ja ilmailutarkoituksiin vaadittavaa Galileon palvelun laadun seurantaa olisi huomattava, että vaikka Galileon lähettämiä signaaleja voidaan tehokkaasti käyttää lentokoneiden paikantamiseen, ainoastaan paikalliset tai alueelliset lisäjärjestelmät kuten EGNOS Euroopassa voivat toimia ilmaliikenteen hallinnan palveluina (ATM) ja lennonvarmistuspalveluina (ANS).
(40)  EGNOSilla pyritään parantamaan olemassa olevien maailmanlaajuisten satelliittinavigointijärjestelmien, erityisesti Galileo-järjestelmän, lähettämien avointen signaalien laatua. EGNOSin palveluiden olisi katettava ensisijaisesti jäsenvaltioiden alueet, jotka sijaitsevat maantieteellisesti Euroopassa ja joihin tätä asetusta sovellettaessa luetaan Azorit, Kanariansaaret ja Madeira, ja tavoitteena on näiden alueiden kattaminen vuoden 2025 loppuun mennessä. EGNOSin tarjoamien palveluiden maantieteellistä peittoaluetta voitaisiin teknisen toteutettavuuden rajoissa ja ihmishengen turvaavan palvelun osalta kansainvälisten sopimusten perusteella laajentaa myös muualle maailmaan. Rajoittamatta asetuksen (EU) 2018/1139 soveltamista ja ilmailutarkoituksiin vaadittavaa Galileon palvelun laadun ja turvallisuustason seurantaa olisi huomattava, että vaikka Galileon lähettämiä signaaleja voidaan tehokkaasti käyttää lentokoneiden paikantamiseen, ainoastaan paikalliset tai alueelliset lisäjärjestelmät kuten EGNOS Euroopassa voivat toimia ilmaliikenteen hallinnan palveluina (ATM) ja lennonvarmistuspalveluina (ANS).
_________________
1 a Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1139, annettu 4 päivänä heinäkuuta 2018, yhteisistä siviili-ilmailua koskevista säännöistä ja Euroopan unionin lentoturvallisuusviraston perustamisesta, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 2111/2005, (EY) N:o 1008/2008, (EU) N:o 996/2010, (EU) N:o 376/2014 ja direktiivien 2014/30/EU ja 2014/53/EU muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 552/2004, (EY) N:o 216/2008 ja neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3922/91 kumoamisesta (EUVL L 212, 22.8.2018, s. 1).
Tarkistus 26
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 40 a kappale (uusi)
(40 a)   EGNOS voi avustaa täsmäviljelyssä ja auttaa eurooppalaisia viljelijöitä vähentämään jätettä sekä lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden liikakäyttöä ja optimoimaan sadon. EGNOSilla on jo huomattava käyttäjäyhteisö, mutta navigointiteknologian kanssa yhteensopivia maatalouskoneita on rajallisempi määrä. Tähän ongelmaan olisi saatava muutos.
Tarkistus 27
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 41 kappale
(41)  On välttämätöntä, että Galileo- ja EGNOS-järjestelmän tarjoamien palveluiden jatkuvuus, kestävyys ja tuleva saatavuus turvataan. Muuttuvassa ympäristössä ja nopeasti kehittyvillä markkinoilla myös niiden kehittämistä olisi jatkettava ja näiden järjestelmien uusia sukupolvia olisi valmisteltava.
(41)  On välttämätöntä, että Galileo- ja EGNOS-järjestelmän tarjoamien palveluiden jatkuvuus, kestävyys, turvallisuus, luotettavuus, tarkkuus ja tuleva saatavuus turvataan. Muuttuvassa ympäristössä ja nopeasti kehittyvillä markkinoilla myös niiden kehittämistä olisi jatkettava ja näiden järjestelmien uusia sukupolvia olisi valmisteltava.
Tarkistus 28
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 44 a kappale (uusi)
(44 a)   Galileon ja EGNOSin tarjoamien palvelujen ja toimintaketjun loppupäässä olevien palvelujen hyödyntämisen tueksi erityisesti liikennealalla toimivaltaisten viranomaisten olisi luotava kansainvälisellä tasolla yleiset standardit ja sertifioinnit. 
Tarkistus 29
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 45 kappale
(45)  Kun otetaan huomioon Galileon ja EGNOSin maassa sijaitsevan infrastruktuurin merkitys ja sen vaikutus niiden turvallisuuteen, komission olisi määrättävä infrastruktuurin sijainnista. Järjestelmien maassa sijaitsevan infrastruktuurin käyttöönotossa olisi edelleen meneteltävä avoimesti ja läpinäkyvästi.
Poistetaan.
Tarkistus 30
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 46 kappale
(46)  Jotta Galileon ja EGNOSin yhteiskunnallis–taloudelliset hyödyt voidaan maksimoida, erityisesti turvallisuuden alalla, olisi edistettävä EGNOSin ja Galileon tarjoamien palveluiden käyttöä muissa unionin politiikoissa, kun tämä on perusteltua ja hyödyllistä.
(46)  Jotta Galileon ja EGNOSin yhteiskunnallis–taloudelliset hyödyt voidaan maksimoida, erityisesti turvallisuuden alalla, olisi EGNOSin ja Galileon tarjoamien palveluiden käyttö sisällytettävä muihin unionin politiikoihin, kun tämä on mahdollista. Myös toimenpiteet, joilla edistetään näiden palveluiden käyttöä kaikissa jäsenvaltioissa, ovat tärkeä vaihe prosessissa.
Tarkistus 31
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 47 kappale
(47)  Copernicuksella pitäisi varmistaa maanhavainnointi- ja geoinformaatiopalveluiden kannalta autonominen ympäristöosaamisen ja keskeisen teknologian saanti, jotta unioni voi tehdä päätöksiä ja toimia itsenäisesti muun muassa ympäristön, ilmastonmuutoksen, pelastustoiminnan, turvallisuuden sekä digitaalitalouden alalla.
(47)  Copernicuksella pitäisi varmistaa maanhavainnointi- ja geoinformaatiopalveluiden kannalta autonominen ympäristöosaamisen ja keskeisen teknologian saanti, jotta unioni voi tehdä päätöksiä ja toimia itsenäisesti muun muassa ympäristön, mukaan lukien maatalous, biologinen monimuotoisuus, maankäyttö, metsätalous, maaseudun kehittäminen ja kalatalous, ilmastonmuutoksen, kulttuuriperintökohteiden, pelastustoiminnan, turvallisuuden, myös infrastruktuurien turvallisuuden, sekä digitaalitalouden alalla.
Tarkistus 32
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 48 kappale
(48)  Copernicuksen olisi perustuttava Copernicus-ohjelman perustamisesta annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) N:o 377/201417 ja Euroopan maanseurantaohjelmasta (GMES) ja sen ensivaiheen toiminnasta annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) N:o 911/201018, jolla perustettiin edeltäjäohjelma (Euroopan maanseurantaohjelma – GMES), ja siinä olisi varmistettava toimintojen ja tulosten jatkuvuus, kun otetaan huomioon maanhavainnointialaan vaikuttavat tutkimuksen viimeaikaiset kehityssuunnat, teknologian kehitys ja innovaatiot sekä massadatan analysoinnin ja tekoälyteknologian kehitys ja alaan liittyvät unionin tason strategiat ja aloitteet19. Siinä olisi mahdollisimman suuressa määrin käytettävä jäsenvaltioiden, ESAn, Eumetsatin20 sekä muiden yksiköiden valmiuksia avaruudesta tapahtuvaan seurantaan, eurooppalaiset kaupalliset aloitteet mukaan luettuina, jolloin myös edistetään elinvoimaisen kaupallisen avaruusalan kehitystä Euroopassa. Jos se on toteutettavissa ja soveltuvaa, Copernicuksessa pitäisi myös hyödyntää käytettävissä olevia, pääasiassa jäsenvaltioiden toimittamia in situ- ja liitännäisdataa direktiivin 2007/2/EY21 mukaisesti. Komission olisi tehtävä yhteistyötä jäsenvaltioiden ja Euroopan ympäristökeskuksen kanssa, jotta varmistetaan in situ -datajoukkojen tehokas saanti ja käyttö Copernicusta varten.
(48)  Nykyisiä valmiuksia olisi hyödynnettävä ja täydennettävä uusilla resursseilla, joita voidaan kehittää yhdessä asiasta vastaavien tahojen kesken. Tämän vuoksi komission olisi tehtävä tiivistä yhteistyötä Euroopan avaruusjärjestön ja jäsenvaltioiden sekä tarvittaessa muiden sellaisten tahojen kanssa, joilla on asiaankuuluvia avaruusresursseja ja in situ -resursseja. Copernicuksen olisi perustuttava Copernicus-ohjelman perustamisesta annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) N:o 377/201417 ja Euroopan maanseurantaohjelmasta (GMES) ja sen ensivaiheen toiminnasta annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) N:o 911/201018jolla perustettiin edeltäjäohjelma (Euroopan maanseurantaohjelma – GMES), ja siinä olisi varmistettava toimintojen ja tulosten jatkuvuus, kun otetaan huomioon maanhavainnointialaan vaikuttavat tutkimuksen viimeaikaiset kehityssuunnat, teknologian kehitys ja innovaatiot sekä massadatan analysoinnin ja tekoälyteknologian kehitys ja alaan liittyvät unionin tason strategiat ja aloitteet19. Siinä olisi mahdollisimman suuressa määrin käytettävä jäsenvaltioiden, ESAn, Eumetsatin20 sekä muiden yksiköiden valmiuksia avaruudesta tapahtuvaan seurantaan, eurooppalaiset kaupalliset aloitteet mukaan luettuina, jolloin myös edistetään elinvoimaisen kaupallisen avaruusalan kehitystä Euroopassa. Jos se on toteutettavissa ja soveltuvaa, Copernicuksessa pitäisi myös hyödyntää käytettävissä olevia, pääasiassa jäsenvaltioiden toimittamia in situ- ja liitännäisdataa direktiivin 2007/2/EY21 mukaisesti. Komission olisi tehtävä yhteistyötä jäsenvaltioiden ja Euroopan ympäristökeskuksen kanssa, jotta varmistetaan in situ -datajoukkojen tehokas saanti ja käyttö Copernicusta varten.
__________________
__________________
17 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 377/2014, annettu 3 päivänä huhtikuuta 2014, Copernicus-ohjelman perustamisesta ja asetuksen (EU) N:o 911/2010 kumoamisesta (EUVL L 122, 24.4.2014, s. 44).
17 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 377/2014, annettu 3 päivänä huhtikuuta 2014, Copernicus-ohjelman perustamisesta ja asetuksen (EU) N:o 911/2010 kumoamisesta (EUVL L 122, 24.4.2014, s. 44).
18 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 911/2010, annettu 22 päivänä syyskuuta 2010, Euroopan maanseurantaohjelmasta (GMES) ja sen ensivaiheen toiminnasta (2011–2013) (EUVL L 276, 20.10.2010, s. 1).
18 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 911/2010, annettu 22 päivänä syyskuuta 2010, Euroopan maanseurantaohjelmasta (GMES) ja sen ensivaiheen toiminnasta (2011–2013) (EUVL L 276, 20.10.2010, s. 1).
19 Tiedonanto ”Tekoäly Euroopassa” (COM(2018)0237), tiedonanto ”Päämääränä yhteinen eurooppalainen data-avaruus” (COM(2018)0232), ehdotus neuvoston asetukseksi Euroopan suurteholaskennan yhteisyrityksen perustamisesta (COM(2018)0008).
19 Tiedonanto ”Tekoäly Euroopassa” (COM(2018)0237), tiedonanto ”Päämääränä yhteinen eurooppalainen data-avaruus” (COM(2018)0232), ehdotus neuvoston asetukseksi Euroopan suurteholaskennan yhteisyrityksen perustamisesta (COM(2018)0008).
20 Eumetsat – Euroopan sääsatelliittijärjestö.
20 Eumetsat – Euroopan sääsatelliittijärjestö.
21 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2007/2/EY, annettu 14 päivänä maaliskuuta 2007, Euroopan yhteisön paikkatietoinfrastruktuurin (INSPIRE) perustamisesta.
21 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2007/2/EY, annettu 14 päivänä maaliskuuta 2007, Euroopan yhteisön paikkatietoinfrastruktuurin (INSPIRE) perustamisesta.
Tarkistus 33
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 49 a kappale (uusi)
(49 a)  Copernicuksen koko potentiaali unionin yhteiskunnan ja talouden hyväksi olisi vapautettava kokonaisuudessaan, jotta se ulottuisi laajemmalle kuin välittömiin edunsaajiin, tehostamalla käytön omaksumista koskevia toimenpiteitä, mikä edellyttää lisätoimia datan saattamiseksi käyttökelpoiseksi muille kuin asiantuntijoille ja näin kasvun, työpaikkojen luomisen ja osaamisen siirron edistämiseksi.
Tarkistus 34
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 52 kappale
(52)  Datan hankinnan osalta Copernicuksen mukaisissa toimissa pitäisi pyrkiä täydentämään ja pitämään yllä nykyistä avaruusinfrastruktuuria, valmistelemaan elinkaarensa loppuun tulleiden satelliittien korvaamista pitkällä aikavälillä ja käynnistämään uusia hankkeita, joissa käsitellään uusia seurantajärjestelmiä, jotta vastaamista maailmanlaajuiseen ilmastomuutokseen (esimerkiksi ihmisen toiminnan aiheuttamien hiilidioksidi- ja muiden kasvihuonekaasupäästöjen seuranta) voidaan tukea. Copernicuksen mukaisissa toimissa olisi laajennettava maailmanlaajuisen seurannan kattavuutta napa-alueilla ja tuettava ympäristövaatimusten noudattamisen varmistamista, lakisääteistä ympäristöseurantaa ja -raportointia ja innovatiivisia ympäristösovelluksia (kuten viljelmien seuranta, vesivarojen hallinta ja tehostettu metsäpalojen seuranta). Tällaisella toiminnalla Copernicuksessa pitäisi saada vipuvaikutuksia ja hyödyntää mahdollisimman hyvin aiemmalla rahoituskaudella (2014–2020) tehdyt investoinnit, ja samalla tarkastella uusia toiminta- ja liiketoimintamalleja, joilla täydennetään Copernicuksen valmiuksia. Copernicuksen olisi myös rakennuttava toimiville kumppanuussuhteille jäsenvaltioiden kanssa, jotta voidaan edelleen kehittää ohjelman turvallisuusulottuvuutta soveltuvien hallinnointijärjestelmien mukaisesti, jolloin turvallisuuden alalla voidaan vastata käyttäjien muuttuviin tarpeisiin.
(52)  Datan hankinnan osalta Copernicuksen mukaisissa toimissa pitäisi pyrkiä täydentämään ja pitämään yllä nykyistä avaruusinfrastruktuuria, valmistelemaan elinkaarensa loppuun tulleiden satelliittien korvaamista pitkällä aikavälillä ja käynnistämään uusia hankkeita, joiden toteutettavuutta Euroopan avaruusjärjestö parhaillaan tutkii ja joissa käsitellään uusia seurantajärjestelmiä, jotta voidaan tukea ilmastomuutoksen torjuntaa (esimerkiksi seuraamalla ihmisen toiminnan aiheuttamia hiilidioksidi- ja muita kasvihuonekaasupäästöjä) ja maatalouden seurantaa. Copernicuksen mukaisissa toimissa olisi laajennettava maailmanlaajuisen seurannan kattavuutta napa-alueilla ja tuettava ympäristövaatimusten noudattamisen varmistamista, lakisääteistä ympäristöseurantaa ja -raportointia ja innovatiivisia ympäristösovelluksia (kuten viljelmien seuranta, vesivarojen hallinta ja tehostettu metsäpalojen seuranta). Tällaisella toiminnalla Copernicuksessa pitäisi saada vipuvaikutuksia ja hyödyntää mahdollisimman hyvin aiemmalla rahoituskaudella (2014–2020) tehdyt investoinnit, ja samalla tarkastella uusia toiminta- ja liiketoimintamalleja, joilla täydennetään Copernicuksen valmiuksia. Copernicuksen olisi myös rakennuttava toimiville kumppanuussuhteille jäsenvaltioiden kanssa, jotta voidaan edelleen kehittää ohjelman turvallisuusulottuvuutta soveltuvien hallinnointijärjestelmien mukaisesti, jolloin turvallisuuden alalla voidaan vastata käyttäjien muuttuviin tarpeisiin.
Tarkistus 35
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 53 kappale
(53)  Copernicuksessa olisi osana datan ja tietojen käsittelytoimintoa varmistettava keskeisten Copernicus-palveluiden pitkän aikavälin kestävyys ja jatkokehitys, tarjottava tietoja julkisen sektorin tarpeiden ja unionin kansainvälisistä sitoumuksista johtuvien tarpeiden täyttämiseksi ja maksimoitava mahdollisuudet kaupalliseen hyödyntämiseen. Copernicuksessa olisi erityisesti tarjottava paikallisella, kansallisella, Euroopan ja globaalilla tasolla tietoa ilmakehän tilasta; tietoa valtamerten tilasta; maakartoitusta tukevaa tietoa, jolla edistetään unionin politiikkojen toteuttamista paikallisella, kansallisella ja Euroopan tasolla; tietoa ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja sen vaikutusten hillitsemisen tueksi; paikkatietoja hätätilanteiden hallinnan tueksi, ennaltaehkäisevät toimet mukaan lukien, ympäristövaatimusten noudattamisen varmistamisen tueksi ja siviiliturvallisuuden tueksi, unionin ulkoinen toiminta mukaan lukien. Komission olisi määriteltävä asianmukaiset sopimusjärjestelyt, joilla tuetaan kestävää palveluiden tarjoamista.
(53)  Copernicuksessa olisi osana datan ja tietojen käsittelytoimintoa varmistettava keskeisten Copernicus-palveluiden pitkän aikavälin kestävyys ja jatkokehitys, tarjottava tietoja julkisen sektorin tarpeiden ja unionin kansainvälisistä sitoumuksista johtuvien tarpeiden täyttämiseksi ja maksimoitava mahdollisuudet kaupalliseen hyödyntämiseen. Copernicuksessa olisi erityisesti tarjottava paikallisella, kansallisella, Euroopan ja globaalilla tasolla tietoa ilmakehän tilasta, myös ilmanlaadusta; tietoa valtamerten tilasta; maakartoitusta tukevaa tietoa, jolla edistetään unionin politiikkojen toteuttamista paikallisella, kansallisella ja Euroopan tasolla; tietoa ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja sen vaikutusten hillitsemisen tueksi; paikkatietoja hätätilanteiden hallinnan tueksi, ennaltaehkäisevät toimet mukaan lukien, ympäristövaatimusten noudattamisen varmistamisen tueksi ja siviiliturvallisuuden tueksi, unionin ulkoinen toiminta mukaan lukien. Komission olisi määriteltävä asianmukaiset sopimusjärjestelyt, joilla tuetaan kestävää palveluiden tarjoamista.
Tarkistus 36
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 54 a kappale (uusi)
(54 a)  Jotta Copernicuksen tavoitteet voidaan kestävällä tavalla saavuttaa, voitaisiin perustaa komitea, jäljempänä ’Copernicus-alakomitea’, joka auttaisi komissiota huolehtimaan unionin, käyttäjäfoorumien, jäsenvaltioiden, hallitusten välisten järjestöjen ja yksityisen sektorin Copernicusta edistävien toimien koordinoinnista ja nykyisten valmiuksien hyödyntämisestä parhaalla mahdollisella tavalla sekä sellaisten puutteiden määrittelemisestä, joihin on tarpeen puuttua unionin tasolla.
Tarkistus 37
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 55 kappale
(55)  Copernicus-palveluiden toteuttamisella pitäisi helpottaa myös palveluiden käytön yleistä omaksumista, koska käyttäjät voisivat ennakoida palveluiden saatavuutta ja kehittymistä, sekä edistää yhteistyötä jäsenvaltioiden ja muiden osapuolten kanssa. Tätä varten komission ja palvelun tarjoamisesta vastaavien luotettujen tahojen olisi oltava tiiviisti yhteydessä eri käyttäjäyhteisöihin kautta Euroopan kehittäessään Copernicuksen palvelu- ja tietovalikoimaa edelleen sen varmistamiseksi, että vastataan julkisen sektorin ja politiikan muuttuviin tarpeisiin, jolloin voidaan maksimoida maanhavainnointitietojen käytön omaksuminen. Komission olisi tehtävä yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa Copernicuksen in situ -komponentin kehittämiseksi ja helpottaakseen in situ -datajoukkojen liittämistä avaruusdatajoukkoihin Copernicus-palveluiden päivittämistä varten.
(55)  Copernicus-palveluiden toteuttamisella pitäisi helpottaa myös palveluiden käytön yleistä omaksumista, koska käyttäjät voisivat ennakoida palveluiden saatavuutta ja kehittymistä, sekä edistää yhteistyötä jäsenvaltioiden ja muiden osapuolten kanssa. Tätä varten avaruusohjelmaviraston ja Copernicuksen luotettujen tahojen olisi oltava tiiviisti yhteydessä eri käyttäjäyhteisöihin kautta Euroopan kehittäessään Copernicuksen palvelu- ja tietovalikoimaa edelleen sen varmistamiseksi, että vastataan julkisen sektorin ja politiikan muuttuviin tarpeisiin, jolloin voidaan maksimoida maanhavainnointitietojen käytön omaksuminen unionin kansalaisten eduksi. Komission olisi tehtävä yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa Copernicuksen in situ -komponentin kehittämiseksi ja helpottaakseen in situ -datajoukkojen liittämistä avaruusdatajoukkoihin Copernicus-palveluiden päivittämistä varten.
Tarkistus 38
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 56 a kappale (uusi)
(56 a)  Jäsenvaltioiden, komission ja asiasta vastaavien tahojen olisi toteutettava määräajoin tiedotuskampanjoita ohjelman hyödyistä, jotta kaikki potentiaaliset käyttäjät saisivat pääsyn ohjelman tietoihin.
Tarkistus 39
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 57 a kappale (uusi)
(57 a)  Vaikka Copernicuksen ilmastonmuutosta koskevat palvelut ovat edelleen esioperatiivisessa vaiheessa, ne edistyvät lupaavasti ja käyttäjien määrä kaksinkertaistui vuosien 2015 ja 2016 välillä. Kaikkien ilmastonmuutosta koskevien palvelujen on määrä olla täysin operatiivisia mahdollisimman pian, joten ne voivat tarjota jatkuvasti tarpeellista tietoa ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista koskeville tehokkaille toimille.
Tarkistus 40
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 59 kappale
(59)  Jotta maanhavainnointitietojen ja -teknologian käyttöä voitaisiin edistää ja helpottaa sekä paikallisten viranomaisten, pienten ja keskisuurten yritysten että tutkijoiden parissa, erityisiä Copernicus-datan jakelua käsitteleviä verkkoja, mukaan lukien kansalliset ja alueelliset elimet, olisi tuettava toimilla, joilla edistetään sen käytön omaksumista käyttäjien keskuudessa. Tätä varten komission ja jäsenvaltioiden olisi pyrittävä luomaan tiiviimpiä yhteyksiä Copernicuksen sekä unionin ja kansallisten politiikkojen välille kaupallisten sovellusten ja palveluiden kysynnän lisäämiseksi ja tarjoamaan yrityksille, erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille sekä startup-yrityksille, mahdollisuus kehittää Copernicus-dataan ja -tietoon perustuvia sovelluksia tavoitteena kehittää Eurooppaan kilpailukykyinen maanhavainnointitietojen ekosysteemi.
(59)  Jotta maanhavainnointitietojen ja -teknologian käyttöä voitaisiin edistää ja helpottaa sekä paikallisten ja alueellisten viranomaisten, pienten ja keskisuurten yritysten että tutkijoiden parissa, erityisiä Copernicus-datan jakelua käsitteleviä verkkoja, mukaan lukien kansalliset ja alueelliset elimet, olisi tuettava toimilla, joilla edistetään sen käytön omaksumista käyttäjien keskuudessa. Tätä varten komission ja jäsenvaltioiden olisi pyrittävä luomaan tiiviimpiä yhteyksiä Copernicuksen sekä unionin ja kansallisten politiikkojen välille kaupallisten sovellusten ja palveluiden kysynnän lisäämiseksi ja tarjoamaan yrityksille, erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille sekä startup-yrityksille, mahdollisuus kehittää Copernicus-dataan ja -tietoon perustuvia sovelluksia tavoitteena kehittää Eurooppaan kilpailukykyinen maanhavainnointitietojen ekosysteemi.
Tarkistus 41
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 59 a kappale (uusi)
(59 a)   Koska satelliittikuvauksella on valtava potentiaali kestävässä ja tuloksellisessa resurssien hallinnassa, kun se tuottaa luotettavaa ja oikea-aikaista tietoa esimerkiksi satonäkymistä ja maaperän tilasta, tätä palvelua olisi tehostettava entisestään vastaamaan loppukäyttäjien tarpeita ja varmistamaan datan linkitys.
Tarkistus 42
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 62 kappale
(62)  Euroopan parlamentin ja neuvoston esittämien pyyntöjen seurauksena unioni perusti tukikehyksen avaruusesineiden valvontaa ja seurantaa varten 16 päivänä huhtikuuta 2014 avaruusesineiden valvonnan ja seurannan tukikehyksen perustamisesta annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 541/2014/EU24. Avaruusromusta on tullut vakava uhka avaruustoimintojen turvallisuudelle ja kestävyydelle. Avaruusesineiden valvonta ja seuranta on tämän vuoksi ensiarvoisen tärkeää, jota voidaan suojata ohjelman komponenttien jatkuvuus ja niiden panos unionin toimintalinjoille. Avaruusesineiden valvonnalla ja seurannalla, jäljempänä ’SST’, pyritään torjumaan avaruusromun lisääntymistä ja näin osaltaan varmistamaan avaruuden, joka on globaali yhteisresurssi, kestävä ja taattu saatavuus ja käyttö.
(62)  Euroopan parlamentin ja neuvoston esittämien pyyntöjen seurauksena unioni perusti tukikehyksen avaruusesineiden valvontaa ja seurantaa varten annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 541/2014/EU24. Avaruusromusta on tullut vakava uhka avaruustoimintojen turvallisuudelle ja kestävyydelle. Avaruusesineiden valvonta ja seuranta on tämän vuoksi ensiarvoisen tärkeää, jota voidaan suojata ohjelman komponenttien jatkuvuus ja niiden panos unionin toimintalinjoille. Avaruusesineiden valvonnalla ja seurannalla, jäljempänä ’SST’, pyritään torjumaan avaruusromun lisääntymistä ja näin osaltaan varmistamaan avaruuden, joka on globaali yhteisresurssi, kestävä ja taattu saatavuus ja käyttö. SST:n on tarkoitus myös helpottaa maan kiertoradan puhdistusta koskevien unionin hankkeiden valmistelua.
__________________
__________________
24 EUVL L 158, 27.5.2014, s. 227.
24 Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 541/2014/EU, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, avaruusesineiden valvonnan ja seurannan tukikehyksen perustamisesta (EUVL L 158, 27.5.2014, s. 227).
Tarkistus 43
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 63 kappale
(63)  Avaruusesineiden valvonnan ja seurannan komponentissa pitäisi edelleen kehittää SST-valmiuksien suorituskykyä ja autonomiaa. Tätä varten sen tuloksena pitäisi laatia autonominen eurooppalainen avaruusesineluettelo SST-ilmaisimien verkoston datan pohjalta. SST-komponentilla pitäisi myös edelleen tukea SST-palveluiden toimintaa ja toimittamista. Koska SST on käyttäjälähtöinen järjestelmä, olisi luotava asianmukaiset mekanismit, joilla kerätään käyttäjien vaatimuksia, myös turvallisuuteen liittyviä.
(63)  Avaruusesineiden valvonnan ja seurannan komponentissa pitäisi edelleen kehittää SST-valmiuksien suorituskykyä ja autonomiaa. Tätä varten sen tuloksena pitäisi laatia autonominen eurooppalainen avaruusesineluettelo SST-ilmaisimien verkoston datan pohjalta. Luettelossa voitaisiin seurata muiden avaruuskelpoisten kansakuntien esimerkkiä ja asettaa osa sen datasta saataville muihin kuin kaupallisiin tarkoituksiin sekä tutkimustarkoituksiin. SST-komponentilla pitäisi myös edelleen tukea SST-palveluiden toimintaa ja toimittamista. Koska SST on käyttäjälähtöinen järjestelmä, olisi luotava asianmukaiset mekanismit, joilla kerätään käyttäjien vaatimuksia, myös turvallisuuteen ja asiaankuuluvien tietojen siirtoon julkisista laitoksista ja julkisiin laitoksiin liittyviä, jotta voitaisiin parantaa järjestelmän tehokkuutta.
Tarkistus 44
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 67 kappale
(67)  Asiantuntijaryhmien toiminnalla pitäisi välttää tällaista tarpeetonta päällekkäisyyttä. Avaruusesineiden valvonnan ja seurannan pitäisi lisäksi täydentää nykyisiä riskinvähentämistoimenpiteitä, kuten ulkoavaruuden rauhanomaista käyttöä käsittelevän komitean (COPUOS) antamia avaruusromun vähentämistä koskevia suuntaviivoja, tai muita aloitteita, jotta varmistetaan ulkoavaruustoimintojen turvallisuus ja kestävyys. Jotta voidaan pienentää törmäysriskiä, avaruusesineiden valvonnassa ja seurannassa pyrittäisiin myös saavuttamaan synergiaa sellaisten aloitteiden kanssa, joissa aktiivisin toimenpitein poistetaan ja passivoidaan avaruusromua. Avaruusesineiden valvonnalla ja seurannalla olisi osaltaan varmistettava ulkoavaruuden rauhanomainen käyttö ja tutkimus. Avaruusalan toiminnan lisääntymisellä voi olla vaikutusta kansainvälisiin aloitteisiin avaruusliikenteen hallinnan alalla. Unionin olisi seurattava näitä muutoksia, ja se voi ottaa ne huomioon nyt käsillä olevan monivuotisen rahoituskehyksen väliarvioinnin yhteydessä.
(67)  Asiantuntijaryhmien toiminnalla pitäisi välttää tällaista tarpeetonta päällekkäisyyttä. Avaruusesineiden valvonnan ja seurannan pitäisi lisäksi täydentää nykyisiä riskinvähentämistoimenpiteitä, kuten ulkoavaruuden rauhanomaista käyttöä käsittelevän komitean (COPUOS) antamia avaruusromun vähentämistä koskevia suuntaviivoja, tai muita aloitteita, jotta varmistetaan ulkoavaruustoimintojen turvallisuus ja kestävyys. Jotta voidaan pienentää törmäysriskiä, avaruusesineiden valvonnassa ja seurannassa pyrittäisiin myös saavuttamaan synergiaa sellaisten aloitteiden kanssa, joissa pyritään edistämään avaruusromun aktiiviseen poistamiseen suunniteltujen teknologiajärjestelmien kehittämistä ja käyttöönottoa. Avaruusesineiden valvonnalla ja seurannalla olisi osaltaan varmistettava ulkoavaruuden rauhanomainen käyttö ja tutkimus. Avaruusalan toiminnan lisääntymisellä voi olla vaikutusta kansainvälisiin aloitteisiin avaruusliikenteen hallinnan alalla. Unionin olisi seurattava näitä muutoksia, ja se voi ottaa ne huomioon nyt käsillä olevan monivuotisen rahoituskehyksen väliarvioinnin yhteydessä.
Tarkistus 45
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 70 kappale
(70)  Äärimmäiset ja merkittävät avaruussäätapahtumat voivat uhata kansalaisten turvallisuutta ja häiritä avaruudessa sijaitsevan ja maahan sijoitetun infrastruktuurin toimintoja. Osana ohjelmaa olisi sen vuoksi vahvistettava avaruussäätä koskeva toiminto, jolla pyritään arvioimaan avaruussään riskejä ja niitä vastaavia käyttäjien tarpeita, lisäämään tietoisuutta avaruussään riskeistä, varmistamaan käyttäjälähtöisten avaruussääpalveluiden toimittaminen ja parantamaan jäsenvaltioiden valmiuksia tuottaa avaruussääpalvelua. Komission olisi asetettava tärkeysjärjestykseen alat, joilla avaruussääpalveluita on tarkoitus tarjota, ottaen huomioon käyttäjien tarpeet, riskit ja teknologinen valmius. Pitkällä aikavälillä voidaan vastata muiden alojen tarpeisiin. Palveluiden toimittaminen unionin tasolla käyttäjien tarpeiden mukaisesti edellyttää kohdennettuja, koordinoituja ja jatkuvia tutkimus- ja kehittämistoimia avaruussääpalveluiden kehityksen tueksi. Avaruussääpalveluiden toimittamisen olisi perustuttava olemassa oleviin kansallisiin ja unionin valmiuksiin, ja siinä olisi mahdollistettava jäsenvaltioiden laaja osallistuminen ja yksityisen sektorin mukaantulo.
(70)  Äärimmäiset ja merkittävät avaruussäätapahtumat voivat uhata kansalaisten turvallisuutta ja häiritä avaruudessa sijaitsevan ja maahan sijoitetun infrastruktuurin toimintoja. Osana ohjelmaa olisi sen vuoksi vahvistettava avaruussäätä koskeva toiminto, jolla pyritään arvioimaan avaruussään riskejä ja niitä vastaavia käyttäjien tarpeita, lisäämään tietoisuutta avaruussään riskeistä, varmistamaan käyttäjälähtöisten avaruussääpalveluiden toimittaminen ja parantamaan jäsenvaltioiden valmiuksia tuottaa avaruussääpalvelua. Komission olisi asetettava tärkeysjärjestykseen alat, joilla avaruussääpalveluita on tarkoitus tarjota, ottaen huomioon käyttäjien tarpeet, riskit ja teknologinen valmius. Pitkällä aikavälillä voidaan vastata muiden alojen tarpeisiin. Palveluiden toimittaminen unionin tasolla käyttäjien tarpeiden mukaisesti edellyttää kohdennettuja, koordinoituja ja jatkuvia tutkimus- ja kehittämistoimia avaruussääpalveluiden kehityksen tueksi. Avaruussääpalveluiden toimittamisen olisi perustuttava olemassa oleviin kansallisiin ja unionin valmiuksiin, ja siinä olisi mahdollistettava jäsenvaltioiden ja kansainvälisten järjestöjen laaja osallistuminen ja yksityisen sektorin mukaantulo.
Tarkistus 46
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 73 kappale
(73)  GOVSATCOM on käyttäjälähtöinen ohjelma, johon kuuluu vahva turvallisuusulottuvuus. Käyttötilanteita voidaan tarkastella kolmessa pääryhmässä: kriisinhallinta, mihin voivat sisältyä yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan siviili- tai sotilastoimet ja -operaatiot, luonnonkatastrofit ja ihmisen aiheuttamat katastrofit, humanitaariset kriisit ja merellä sattuvat hätätilanteet; valvonta, mihin voivat sisältyä rajavalvonta, ennen rajaa tapahtuva valvonta, merirajojen valvonta, merivalvonta, laittoman kaupan valvonta; ja keskeinen infrastruktuuri, mihin voivat sisältyä diplomaattiset verkostot, poliisiviestintä, kriittinen infrastruktuuri (kuten energia, liikenne, vesiesteet) ja avaruusinfrastruktuuri.
(73)  GOVSATCOM on käyttäjälähtöinen ohjelma, johon kuuluu vahva turvallisuusulottuvuus. Käyttötilanteita voidaan tarkastella kolmessa pääryhmässä: kriisinhallinta, luonnonkatastrofit ja ihmisen aiheuttamat katastrofit, humanitaariset kriisit ja merellä sattuvat hätätilanteet; valvonta, mihin voivat sisältyä rajavalvonta, ennen rajaa tapahtuva valvonta, merirajojen valvonta, merivalvonta, laittoman kaupan valvonta; ja keskeinen infrastruktuuri, mihin voivat sisältyä diplomaattiset verkostot, poliisiviestintä, digitaali-infrastruktuuri (esim. datakeskukset, palvelimet), kriittinen infrastruktuuri (kuten energia, liikenne, vesiesteet, kuten padot) ja avaruusinfrastruktuuri.
Tarkistus 47
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 78 kappale
(78)  Satelliittiviestinnän käyttäjille kaikkein tärkein operationaalinen rajapinta ovat käyttäjälaitteet. EU:n GOVSATCOMia koskeva toimintatapa mahdollistaa sen, että useimmat käyttäjät voivat edelleen käyttää olemassa olevia käyttäjälaitteitaan GOVSATCOM-palveluihin, kun laitteissa käytetään unionin teknologioita.
(78)  Satelliittiviestinnän käyttäjille kaikkein tärkein operationaalinen rajapinta ovat käyttäjälaitteet. EU:n GOVSATCOMia koskevan toimintatavan olisi mahdollistettava se, että käyttäjät voivat edelleen käyttää olemassa olevia käyttäjälaitteitaan GOVSATCOM-palveluihin.
Tarkistus 48
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 86 kappale
(86)  Ohjelmaan osoitettu infrastruktuuri voi edellyttää lisätutkimusta ja -innovointia, jota voidaan tukea Euroopan horisontti -ohjelmasta, kun pyritään johdonmukaisuuteen Euroopan avaruusjärjestön tällä alalla toteuttamiin toimiin nähden. Synergialla Euroopan horisontti -ohjelman kanssa olisi varmistettava, että avaruusalan tutkimus- ja innovointitarpeet tunnistetaan ja otetaan osaksi tutkimuksen ja innovoinnin strategista suunnitteluprosessia. Ohjelman vapaasti saataville tarjoamaa avaruusdataa ja -palveluita käytetään tutkimukseen ja innovointiin, Euroopan horisontti -ohjelma mukaan luettuna, kehitettäessä läpimurtoratkaisuja erityisesti kestävän ravinnon ja luonnonvarojen, ilmastonmuutoksen seurannan, älykkäiden kaupunkien, automatisoitujen ajoneuvojen, turvallisuuden ja katastrofien hallinnan alalla. Euroopan horisontti -ohjelman mukaisessa strategisessa suunnitteluprosessissa yksilöidään tutkimus- ja innovointitoimet, joissa pitäisi hyödyntää unionin omistamaa infrastruktuuria, kuten Galileo, EGNOS ja Copernicus. Tutkimusinfrastruktuuri, erityisesti in situ -seurantaverkostot, muodostaa olannaiseen osan siitä in situ -seurantainfrastruktuurista, joka mahdollistaa Copernicus-palvelut.
(86)  Ohjelmaan osoitettu infrastruktuuri voi edellyttää lisätutkimusta ja -innovointia, jota voidaan tukea Euroopan horisontti -ohjelmasta, kun pyritään johdonmukaisuuteen Euroopan avaruusjärjestön tällä alalla toteuttamiin toimiin nähden. Synergialla Euroopan horisontti -ohjelman kanssa olisi varmistettava, että avaruusalan tutkimus- ja innovointitarpeet tunnistetaan ja otetaan osaksi tutkimuksen ja innovoinnin strategista suunnitteluprosessia. On tärkeää varmistaa Euroopan horisontti -ohjelmassa ja ohjelman komponenttien operaatioissa kehitettyjen ratkaisujen välinen jatkuvuus. Ohjelman vapaasti saataville tarjoamaa avaruusdataa ja ‑palveluita käytetään tutkimukseen ja innovointiin, Euroopan horisontti -ohjelma mukaan luettuna, kehitettäessä läpimurtoratkaisuja tärkeimmissä unionin politiikoissa. Euroopan horisontti ‑ohjelman mukaisessa strategisessa suunnitteluprosessissa yksilöidään tutkimus- ja innovointitoimet, joissa pitäisi hyödyntää unionin omistamaa infrastruktuuria, kuten Galileo, EGNOS ja Copernicus. Tutkimusinfrastruktuurit, erityisesti in situ -tarkkailuverkostot, muodostavat olennaiseen osan in situ -tarkkailuinfrastruktuurista, joka mahdollistaa Copernicus-palvelut.
Tarkistus 49
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 87 kappale
(87)  Asetuksella (EU) N:o 912/2010 perustettiin unionin virasto, Euroopan GNSS-virasto, hallinnoimaan tiettyjä Galileo- ja EGNOS-satelliittinavigointiohjelmien kysymyksiä. Nyt käsillä olevassa asetuksessa säädetään erityisesti siitä, että Euroopan GNSS-virastolle annetaan uusia tehtäviä, jotka eivät koske ainoastaan Galileo ja EGNOSia mutta myös muita ohjelman komponentteja, erityisesti turvallisuusjärjestelyiden hyväksyntää. Euroopan GNSS-viraston nimeä, tehtäviä ja organisatorisia näkökohtia on tämän vuoksi muutettava vastaavasti.
(87)  Asetuksella (EU) N:o 912/2010 perustettiin unionin virasto, Euroopan GNSS-virasto, hallinnoimaan tiettyjä Galileo- ja EGNOS-satelliittinavigointiohjelmien kysymyksiä. Nyt käsillä olevassa asetuksessa säädetään erityisesti siitä, että Euroopan GNSS-virastolle annetaan uusia tehtäviä, jotka eivät koske ainoastaan Galileo ja EGNOSia mutta myös muita ohjelman komponentteja, erityisesti turvallisuusjärjestelyiden hyväksyntää ja kyberturvallisuutta. Euroopan GNSS-viraston nimeä, tehtäviä ja organisatorisia näkökohtia on tämän vuoksi muutettava vastaavasti.
Tarkistus 50
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 88 kappale
(88)  Kun otetaan huomioon sen laajentunut toimiala, joka ei enää rajoitu Galileoon ja EGNOSiin, Euroopan GNSS-viraston nimi olisi muutettava. Euroopan GNSS-virastossa olisi kuitenkin taattava toiminnan jatkuvuus, mukaan lukien oikeuksia ja velvoitteita, henkilöstöä ja tehtyjen päätösten voimassaoloa koskeva jatkuvuus.
(88)  Kun otetaan huomioon sen laajentunut toimiala, joka ei enää rajoitu Galileoon ja EGNOSiin, Euroopan GNSS-viraston nimi olisi muutettava. Kun komissio antaa virastolle tehtäviä, sen olisi varmistettava tehtävien hallinnoinnin ja toteutuksen asianmukainen rahoitus sekä riittävät henkilö- ja taloudelliset resurssit. Euroopan GNSS-virastossa olisi kuitenkin taattava toiminnan jatkuvuus, mukaan lukien oikeuksia ja velvoitteita, henkilöstöä ja tehtyjen päätösten voimassaoloa koskeva jatkuvuus.
Tarkistus 51
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 1 kohta – 2 alakohta
2)  ’avaruussäätapahtumalla’ tarkoitetaan luonnollisesti ilmeneviä auringon ja maan välisen avaruusympäristön vaihteluita, mukaan lukien auringon roihupurkaukset, auringon energiapartikkelit, aurinkotuuli ja koronan massapurkaukset, jotka voivat johtaa aurinkomyrskyihin (geomagneettiset myrskyt, aurinkosäteilymyrskyt ja ionosfäärin häiriöt), jotka voivat vaikuttaa maahan;
2)  ’avaruussäätapahtumalla’ tarkoitetaan luonnollisesti ilmeneviä auringon ja maan välisen avaruusympäristön vaihteluita, mukaan lukien auringon roihupurkaukset, auringon energiapartikkelit, aurinkotuuli ja koronan massapurkaukset, jotka voivat johtaa aurinkomyrskyihin (geomagneettiset myrskyt, aurinkosäteilymyrskyt ja ionosfäärin häiriöt), jotka voivat vaikuttaa maahan tai avaruudessa sijaitsevaan infrastruktuuriin;
Tarkistus 52
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 1 kohta – 5 alakohta
5)  ’avaruustilannetietoisuudella’, jäljempänä ’SSA’, tarkoitetaan kokonaisvaltaista toimintatapaa avaruuden tärkeimpien vaarojen osalta, mikä kattaa satelliittien ja avaruusromun törmäykset, avaruussääilmiöt ja maapallon lähelle tulevat kohteet;
5)  ’avaruustilannetietoisuudella’, jäljempänä ’SSA’, tarkoitetaan perusteellista tietämystä ja ymmärrystä avaruuden tärkeimpien vaarojen osalta, mikä kattaa satelliittien ja avaruusromun törmäykset, avaruussääilmiöt ja maapallon lähelle tulevat kohteet;
Tarkistus 53
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 1 kohta – 6 alakohta
6)   ’rahoitusta yhdistävällä toimella’ tarkoitetaan EU:n talousarviosta tuettavia toimia, muun muassa varainhoitoasetuksen 2 artiklan 6 alakohdassa tarkoitettuja rahoitusta yhdistäviä välineitä, joiden tarkoituksena on yhdistää sekä EU:n talousarviosta rahoitettavia tukimuotoja, joita ei makseta takaisin, ja/tai rahoitusvälineitä että kehitysrahoituslaitosten tai muiden julkisten rahoituslaitosten sekä kaupallisten rahoituslaitosten ja sijoittajien rahoittamia, takaisin maksettavia tukimuotoja;
6)   ’rahoitusta yhdistävällä toimella’ EU:n talousarviosta tuettavia toimia, muun muassa varainhoitoasetuksen 2 artiklan 6 alakohdassa tarkoitettuja rahoitusta yhdistäviä välineitä, joiden tarkoituksena on yhdistää EU:n talousarviosta rahoitettavia tukimuotoja ja/tai rahoitusvälineitä ja/tai talousarviotakuita, joita ei makseta takaisin ja kehitysrahoituslaitosten tai muiden julkisten rahoituslaitosten sekä kaupallisten rahoituslaitosten ja sijoittajien rahoittamia, takaisin maksettavia tukimuotoja;
Tarkistus 54
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 1 kohta – 10 alakohta
10)  ’SST-datalla’ tarkoitetaan SST-ilmaisimilla mitattuja avaruusesineiden fyysisiä parametreja tai SST-ilmaisimien havainnoista johdettuja avaruusesineiden kiertorataparametreja avaruusesineiden valvonnan ja seurannan, jäljempänä ’SST’, komponentin puitteissa;
10)  ’SST-datalla’ tarkoitetaan SST-ilmaisimilla mitattuja avaruusesineiden ja avaruusromun fyysisiä parametreja tai SST-ilmaisimien havainnoista johdettuja avaruusesineiden kiertorataparametreja avaruusesineiden valvonnan ja seurannan, jäljempänä ’SST’, komponentin puitteissa;
Tarkistus 55
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 1 kohta – 14 a alakohta (uusi)
14 a)   ’Copernicuksen kolmannen osapuolen tiedoilla’ tarkoitetaan Copernicuksen toimintojen käyttöön lisensioitua ja toimitettua tietoa, joka on peräisin muista lähteistä kuin Copernicuksen Sentineleistä;
Tarkistus 56
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 1 kohta – 23 alakohta – 1 alakohta
’Copernicuksen ydinkäyttäjiä’, jotka hyödyntävät Copernicus-dataa ja -tietoja ja joilla on lisätehtävänä Copernicuksen kehityksen vieminen eteenpäin; näihin kuuluvat unionin toimielimet ja elimet sekä Euroopan kansalliset tai alueelliset julkiset elimet, joille on annettu julkisen palvelun tehtävä ympäristöä, pelastustoimintaa tai turvallisuutta koskevan politiikan määrittelyssä, toteuttamisessa, toteuttamisen valvonnassa tai seurannassa;
’Copernicuksen ydinkäyttäjiä’, jotka hyödyntävät Copernicus-dataa ja -tietoja ja joilla on lisätehtävänä Copernicuksen kehityksen vieminen eteenpäin; näihin kuuluvat unionin toimielimet ja elimet sekä Euroopan kansalliset tai alueelliset julkiset elimet, joille on annettu julkisen palvelun tehtävä ympäristöä, kulttuuriperintöä, pelastustoimintaa tai turvallisuutta, myös infrastruktuurien turvallisuutta, koskevan politiikan määrittelyssä, toteuttamisessa, toteuttamisen valvonnassa tai seurannassa;
Tarkistus 57
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 1 kohta – 23 alakohta – 2 a alakohta (uusi)
’Copernicuksen ydinpalveluilla’ tarkoitetaan operatiivisia palveluja, jotka on ryhmitelty datan ja tiedon käsittelyä koskevaan komponenttiin tai palvelukomponenttiin ja jotka ovat jäsenvaltioiden ja unionin yleisen ja yhteisen edun mukaisia;
Tarkistus 58
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 1 kohta – 23 a alakohta (uusi)
23 a)  ’avaruusalalla’ tarkoitetaan
’toimintaketjun alkupäätä’, joka sisältää toiminnot, jotka johtavat operatiiviseen avaruusjärjestelmään, sekä avaruustutkimuksen;
’toimintaketjun loppupäätä’, joka sisältää toiminnot, jotka liittyvät satelliittidatan käyttöön avaruuteen liittyvien tuotteiden ja palvelujen kehittämiseksi loppukäyttäjille.
Tarkistus 59
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 1 kohta – a alakohta
a)  itsenäinen siviilihallinnon alainen maailmanlaajuinen siviilisatelliittinavigointijärjestelmä (GNSS), johon kuuluu satelliittien ryhmä, keskuksia ja maailmanlaajuinen maa-asemien verkosto ja joka tarjoaa paikannus-, navigointi- ja ajanmittauspalveluita ja johon on täysin integroitu turvallisuustarpeet ja vaatimukset, jäljempänä ’Galileo’;
a)  itsenäinen siviilihallinnon alainen maailmanlaajuinen siviilisatelliittinavigointijärjestelmä (GNSS), johon kuuluu satelliittien ryhmä, keskuksia ja maailmanlaajuinen maa-asemien verkosto ja joka tarjoaa paikannus-, navigointi- ja ajanmittauspalveluita ja johon on tarvittaessa integroitu turvallisuustarpeet ja vaatimukset, jäljempänä ’Galileo’;
Tarkistus 60
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 1 kohta – c alakohta
c)  itsenäinen, käyttäjälähtöinen, siviilihallinnon alainen maanhavainnointijärjestelmä, joka tarjoaa paikkatietodataa ja -palveluita, joka koostuu satelliiteista, maainfrastruktuurista, datan ja tiedon käsittelyjärjestelmistä ja jakeluinfrastruktuurista ja johon on täysin integroitu turvallisuustarpeet ja -vaatimukset, jäljempänä ’Copernicus’;
c)  itsenäinen, käyttäjälähtöinen, siviilihallinnon alainen maanhavainnointijärjestelmä, joka tarjoaa maksuttoman ja avoimen datapolitiikan perusteella paikkatietodataa ja -palveluita, joka koostuu satelliiteista, maainfrastruktuurista, datan ja tiedon käsittelyjärjestelmistä ja jakeluinfrastruktuurista ja johon on täysin integroitu turvallisuustarpeet ja -vaatimukset, jäljempänä ’Copernicus’;
Tarkistus 61
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 1 kohta – d alakohta
d)  avaruusesineiden valvonta- ja seurantajärjestelmä, jolla pyritään parantamaan, operoimaan ja tuottamaan dataa, tietoja ja palveluita, jotka liittyvät maatakiertävien, toimivien ja toimimattomien avaruusalusten, käytöstä poistettujen kantoraketin vaiheiden, avaruusromun ja avaruusromufragmenttien valvontaan ja seurantaan ja joita täydennetään seurantaparametreilla, jotka liittyvät avaruussäätapahtumiin ja maapallon lähelle tulevia kohteita koskevien riskien seurannalla, jäljempänä ’SST’;
d)  avaruusesineiden valvonta- ja seurantajärjestelmä, jolla pyritään parantamaan, operoimaan ja tuottamaan dataa, tietoja ja palveluita, jotka liittyvät maatakiertävien, toimivien avaruusalusten ja avaruusromun valvontaan ja seurantaan ja joita täydennetään seurantaparametreilla, jotka liittyvät avaruussäätapahtumiin ja maapallon lähelle tulevia kohteita koskevien riskien seurannalla, jäljempänä ’SST’;
Tarkistus 62
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 2 kohta
Lisäksi ohjelmaan sisältyy toimenpiteitä, jolla varmistetaan tehokas avaruuteen pääsy ohjelmaa varten ja edistetään innovatiivista avaruusalaa.
Lisäksi ohjelmaan sisältyy toimenpiteitä, joilla varmistetaan itsenäinen avaruuteen pääsy, puututaan kyberuhkiin, edistetään innovatiivista ja kilpailukykyistä avaruusalaa sekä toimintaketjun alku- että loppupäässä ja tuetaan avaruusdiplomatiaa.
Tarkistus 63
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 1 kohta – johdantokappale
1.  Ohjelmalla on seuraavat yleiset tavoitteet:
(Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.)
Tarkistus 64
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 1 kohta – a alakohta
a)  tuottaa tai auttaa osaltaan tuottamaan laadukkaita, ajantasaisia ja tarvittaessa suojattuja avaruusaiheisia dataa, tietoja ja palveluja keskeytyksettä ja mahdollisuuksien mukaan globaalilla tasolla, millä vastataan nykyisiin ja tuleviin tarpeisiin ja pystytään täyttämään unionin politiikan painopisteet, myös ilmastonmuutokseen sekä turvallisuuteen ja puolustukseen liittyvät;
a)  tuottaa tai auttaa osaltaan tuottamaan laadukkaita, ajantasaisia ja tarvittaessa tietoturvallisia avaruusaiheisia tietoja, dataa ja palveluja keskeytyksettä ja mahdollisuuksien mukaan globaalilla tasolla, millä vastataan nykyisiin ja tuleviin tarpeisiin ja pystytään täyttämään unionin, politiikan painopisteet, myös ilmastonmuutokseen liittyvät; ja tukea näyttöön perustuvaa ja riippumatonta unionin ja sen jäsenvaltioiden päätöksentekoa;
Tarkistus 65
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 1 kohta – b alakohta
b)  maksimoida yhteiskunnallis-taloudelliset hyödyt muun muassa edistämällä ohjelman komponenttien tuottamien datan, tietojen ja palveluiden mahdollisimman laajaa hyödyntämistä;
b)  maksimoida yhteiskunnallis-taloudelliset hyödyt, erityisesti lujittamalla eurooppalaisen toimintaketjun loppupäätä, millä mahdollistetaan kasvu ja työpaikkojen luominen unionissa, sekä edistämällä ohjelman komponenttien tuottamien datan, tietojen ja palveluiden mahdollisimman laajaa hyödyntämistä sekä unionissa että sen ulkopuolella;
Tarkistus 66
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 1 kohta – c alakohta
c)  parantaa unionin ja sen jäsenvaltioiden turvallisuutta sekä unionin toiminnanvapautta ja strategista autonomiaa etenkin teknologian sekä näyttöön perustuvan päätöksenteon osalta;
c)  parantaa unionin ja sen jäsenvaltioiden turvallisuutta ja kyberturvallisuutta sekä vahvistaa unionin strategista autonomiaa etenkin teollisuuden ja teknologian osalta;
Tarkistus 67
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 1 kohta – c a alakohta (uusi)
c a)  vahvistaa Euroopan teollista ja tieteellistä ekosysteemiä avaruusalalla luomalla yhdenmukaiset puitteet, joissa yhdistyvät huipputason eurooppalainen koulutus ja osaaminen, korkeatasoista suunnittelua ja valmistusta koskevien valmiuksien kehittäminen ja strateginen näkemys alalla, jolla käydään kiihtyvää kilpailua;
Tarkistus 68
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 1 kohta – d alakohta
d)  edistää unionin asemaa kansainvälisissä yhteyksissä yhtenä johtavista avaruusalan toimijoista ja vahvistaa sen roolia tartuttaessa globaaleihin haasteisiin ja tuettaessa globaaleja aloitteita, myös ilmastonmuutoksen ja kestävän kehityksen osalta.
d)  edistää unionin asemaa kansainvälisissä yhteyksissä yhtenä johtavista avaruusalan toimijoista ja vahvistaa sen roolia tartuttaessa globaaleihin haasteisiin ja tuettaessa globaaleja aloitteita, myös kestävän kehityksen osalta;
Tarkistus 69
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 1 kohta – d a alakohta (uusi)
d a)  vahvistaa unionin avaruusdiplomatiaa ja edistää kansainvälistä yhteistyötä tietoisuuden lisäämiseksi siitä, että avaruus on koko ihmiskunnan yhteinen perintö;
Tarkistus 70
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 1 kohta – d b alakohta (uusi)
d b)  edistää unionin teknologiaa ja teollisuutta sekä tukea vastavuoroisuuden ja reilun kilpailun periaatetta kansainvälisellä tasolla;
Tarkistus 71
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 1 kohta – d c alakohta (uusi)
d c)  parantaa unionin ja sen jäsenvaltioiden turvallisuutta eri aloilla, erityisesti liikenteessä (ilmailu, mukaan lukien miehittämättömät ilma-alukset, raideliikenne, laivaliikenne, maantiekuljetukset, itseohjautuvat ajoneuvot), infrastruktuurin rakentamisessa ja seurannassa, maakartoituksessa ja ympäristöalalla.
Tarkistus 72
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 2 kohta – a alakohta
a)  Galileo ja EGNOS: toimittaa huippuluokan, ja tarvittaessa suojattuja, paikannus-, navigointi- ja ajanmäärityspalveluita;
a)  Galileo ja EGNOS: toimittaa pitkäaikaisia ja jatkuvia huippuluokan, ja tarvittaessa suojattuja, paikannus-, navigointi- ja ajanmäärityspalveluita;
Tarkistus 73
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 2 kohta – b alakohta
b)  Copernicus: toimittaa pitkällä aikavälillä tarjottavaa tarkkaa ja luotettavaa maanhavainnointidataa ja -tietoa, tukea unionin ja jäsenvaltioiden politiikan toteuttamista ja seurantaa ympäristön, ilmastonmuutoksen, maatalouden ja maaseudun kehittämisen, pelastustoiminnan, turvallisuuden ja digitaalitalouden alalla;
b)  Copernicus: toimittaa pitkällä aikavälillä tarjottavaa tarkkaa ja luotettavaa maanhavainnointidataa ja tietoa, tukea unionin ja jäsenvaltioiden käyttäjälähtöisen politiikan ja toimien toteuttamista ja seurantaa;
Tarkistus 74
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 2 kohta – c alakohta
c)  avaruustilannetietoisuus, jäljempänä ’SSA’: tehostaa SST-valmiuksia avaruusesineiden tarkkailua, seurantaa ja tunnistamista varten, seurata avaruussäätä sekä kartoittaa ja verkostoida unionin valmiuksia maapallon lähelle tulevien kohteiden osalta;
c)  avaruustilannetietoisuus, jäljempänä ’SSA’: tehostaa SST-valmiuksia avaruusesineiden ja avaruusromun tarkkailua, seurantaa ja tunnistamista varten, seurata avaruussäätä sekä kartoittaa ja verkostoida unionin valmiuksia maapallon lähelle tulevien kohteiden osalta;
Tarkistus 75
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 2 kohta – e alakohta
e)  edistää, kun ohjelman tarpeet sitä vaativat, autonomisen, turvallisen ja kustannustehokkaan avaruuteen pääsyn valmiuksia;
e)  varmistaa autonomisen, turvallisen ja kustannustehokkaan avaruuteen pääsyn valmiudet;
Tarkistus 76
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 2 kohta – f alakohta
f)   tukea ja vahvistaa unionin sellaisten oikeus- ja luonnollisten henkilöiden kilpailukykyä, yrittäjyyttä, osaamista ja innovointivalmiuksia, jotka toimivat tai haluavat toimia kyseisellä alalla, ja ottaa erityisesti huomioon pienten ja keskisuurten yritysten sekä startup-yritysten asema ja tarpeet.
f)   edistää vahvan ja kilpailukykyisen unionin avaruustalouden kehitystä ja maksimoida kaiken kokoisten ja kaikilla unionin alueilla toimivien yritysten toimintamahdollisuudet.
Tarkistus 77
Ehdotus asetukseksi
5 artikla – 1 kohta – johdantokappale
Ohjelmalla tuetaan
Ohjelmalla tuetaan yhteisvaikutuksessa unionin ja Euroopan avaruusjärjestön muiden ohjelmien ja rahoitusjärjestelmien kanssa
Tarkistus 78
Ehdotus asetukseksi
5 artikla – 1 kohta – a alakohta
a)  ohjelman tarpeiden mukaisten laukaisupalveluiden tarjontaa;
a)  laukaisupalveluiden tarjontaa ohjelmalle, mukaan lukien kootut laukaisupalvelut unionille ja muille tahoille näiden pyynnöstä, ottaen huomioon unionin olennaiset turvallisuusintressit 25 artiklan mukaisesti, eurooppalaisten kantorakettien ja eurooppalaisen teollisuuden kilpailukyvyn vahvistamiseksi globaaleilla markkinoilla;
Tarkistus 79
Ehdotus asetukseksi
5 artikla – 1 kohta – b alakohta
b)  autonomiseen, luotettavaan ja kustannustehokkaaseen avaruuteen pääsyyn liittyviä kehitystoimia;
b)  autonomiseen, luotettavaan ja kustannustehokkaaseen avaruuteen pääsyyn liittyviä kehitystoimia, mukaan lukien vaihtoehtoiset laukaisuteknologiat ja innovatiiviset järjestelmät tai palvelut, ottaen huomioon unionin ja sen jäsenvaltioiden olennaiset turvallisuusintressit 25 artiklan mukaisesti;
Tarkistus 80
Ehdotus asetukseksi
5 artikla – 1 kohta – c alakohta
c)  jos ohjelman tarpeet sitä vaativat, maassa sijaitsevan avaruusinfrastruktuurin tarvittavia mukautuksia.
c)  jos ohjelman tavoitteet sitä vaativat, maassa sijaitsevan avaruusinfrastruktuurin, erityisesti nykyisten infrastruktuurien, rakettien laukaisualustojen ja tutkimuskeskusten, ylläpitoon, mukauttamiseen ja kehittämiseen tarvittavaa tukea.
Tarkistus 81
Ehdotus asetukseksi
6 artikla – otsikko
Unionin innovatiivista avaruusalaa tukevat toimet
Unionin innovatiivista ja kilpailukykyistä avaruusalaa tukevat toimet
Tarkistus 82
Ehdotus asetukseksi
6 artikla – 1 kohta – a alakohta
a)  innovaatiotoimia, joilla parhaiten hyödynnetään avaruusteknologiaa, ‑infrastruktuuria tai -palveluita;
a)  innovaatiotoimia, joilla kehitetään ja parhaiten hyödynnetään avaruusteknologiaa, -infrastruktuuria tai ‑palveluita;
Tarkistus 83
Ehdotus asetukseksi
6 artikla – 1 kohta – a a alakohta (uusi)
a a)  asianmukaisia toimenpiteitä tutkimus- ja innovointitoimista, erityisesti muista unionin rahastoista, kuten Euroopan horisontti -ohjelmasta ja InvestEU-rahastosta, saatujen innovatiivisten ratkaisujen käyttöönoton helpottamiseksi, jotta kaikkien ohjelman komponenttien toimintaketjun loppupään palveluiden kehitystä voidaan tukea;
Tarkistus 84
Ehdotus asetukseksi
6 artikla – 1 kohta – a b alakohta (uusi)
a b)  Euroopan avaruusalan aseman vahvistamista vientimarkkinoilla;
Tarkistus 85
Ehdotus asetukseksi
6 artikla – 1 kohta – b alakohta
b)  avaruuteen liittyvien innovaatiokumppanuuksien perustamista, jotta voidaan kehittää innovatiivisia tuotteita tai palveluita ja myöhemmässä vaiheessa hankkia niistä tuloksena saatuja toimituksia tai palveluita;
b)  avaruuteen liittyvien innovaatiokumppanuuksien perustamista, jotta voidaan kehittää innovatiivisia tuotteita tai palveluita ja myöhemmässä vaiheessa hankkia niistä tuloksena saatuja tuotteita tai palveluita ohjelman tarpeisiin;
Tarkistus 86
Ehdotus asetukseksi
6 artikla – 1 kohta – b a alakohta (uusi)
b a)  julkisten palveluiden datavetoisten yhteentoimivien avaruusratkaisujen suunnittelua, testausta, toteutusta ja käyttöönottoa, innovoinnin edistämistä ja yhteisten puitteiden perustamista, jotta voidaan toteuttaa julkishallintojen kansalaisille ja yrityksille tarjoamien palveluiden täysi potentiaali;
Tarkistus 87
Ehdotus asetukseksi
6 artikla – 1 kohta – c alakohta
c)  yrittäjyyttä varhaisvaiheesta laajentumiseen 21 artiklan ja muiden 18 artiklassa ja III osaston I luvussa tarkoitettujen rahoituksen saantia koskevien säännösten mukaisesti;
c)  yrittäjyyttä, myös varhaisvaiheesta laajentumiseen, 21 artiklan mukaisesti ja soveltamalla muita 18 artiklassa ja III osaston I luvussa tarkoitettuja rahoituksen saantia koskevia säännöksiä;
Tarkistus 88
Ehdotus asetukseksi
6 artikla – 1 kohta – d alakohta
d)  yritysten yhteistyötä avaruusalan yhteistyöalustojen muodossa; niihin kokoontuu alueellisella ja kansallisella tasolla avaruus- ja digitaalialan toimijoita ja käyttäjiä ja niissä tarjotaan tukea kansalaisille ja yrityksille yrittäjyyden ja osaamisen edistämiseksi;
d)  yhteistyötä avaruusalan yhteistyöalustojen verkon muodossa; siihen kokoontuu, erityisesti alueellisella ja kansallisella tasolla, avaruus- ja digitaalialan toimijoita ja käyttäjiä ja jossa tarjotaan tukea, tiloja ja palveluita kansalaisille ja yrityksille yrittäjyyden ja osaamisen edistämiseksi; yhteistyön edistämistä Digitaalinen Eurooppa ‑ohjelmassa perustettujen avaruusalan yhteistyöalustojen ja digitaali-innovointikeskittymien välillä;
Tarkistus 89
Ehdotus asetukseksi
6 artikla – 1 kohta – d a alakohta (uusi)
d a)  mahdollista ”ensimmäisen sopimuksen strategian” kehittämistä kaikkien asianomaisten julkisen ja yksityisen sektorin toimijoiden kanssa avaruusalan startup-yritysten kehittämisen tukemiseksi;
Tarkistus 90
Ehdotus asetukseksi
6 artikla – 1 kohta – d b alakohta (uusi)
d b)  liikennealan, avaruusalan ja digitaalialan välisiä synergiavaikutuksia, jotta voidaan tukea uuden teknologian (kuten e-call, digitaalinen ajopiirturi, liikenteenvalvonta ja -hallinta, itseohjautuvat ajoneuvot, miehittämättömät ajoneuvot ja miehittämättömät ilma-alukset) laajempaa käyttöä ja käsitellä suojatun ja saumattoman yhteenliitettävyyden tarpeita, tehokasta paikannusta, eri liikennemuotojen yhdistämistä ja yhteentoimivuutta ja näin parantaa liikennepalveluiden ja teollisuuden kilpailukykyä;
Tarkistus 91
Ehdotus asetukseksi
6 artikla – 1 kohta – e alakohta
e)  koulutuksen tarjontaa;
e)  koulutuksen tarjontaa avaruuteen liittyvien korkean tason pätevyyksien kehittämiseksi;
Tarkistus 92
Ehdotus asetukseksi
6 artikla – 1 kohta – f alakohta
f)  käsittely- ja testausmahdollisuuksien saantia;
f)  käsittely- ja testausmahdollisuuksien saantia yksityisen ja julkisen sektorin ammattilaisille, opiskelijoille ja yrittäjille;
Tarkistus 93
Ehdotus asetukseksi
7 artikla – 2 kohta – c alakohta
c)  ei anneta kolmannelle maalle tai kansainväliselle järjestölle ohjelmaa koskevaa päätösvaltaa;
c)  ei anneta kolmannelle maalle tai kansainväliselle järjestölle ohjelmaa koskevaa päätösvaltaa tai tapauksen mukaan pääsyä arkaluonteisiin tai turvallisuusluokiteltuihin tietoihin;
Tarkistus 94
Ehdotus asetukseksi
7 artikla – 2 kohta – d a alakohta (uusi)
d a)  suojellaan tarpeen mukaan unionin strategisia ja suvereeneja etuja kaikilla asianomaisilla aloilla, myös Euroopan strategista autonomiaa teknologian tai teollisuuden aloilla.
Tarkistus 95
Ehdotus asetukseksi
9 artikla – 3 kohta
3.  Komissio toteuttaa tarvittavat toimet varmistaakseen, että 1 kohdassa tarkoitettuihin toimiin liittyvät sopimukset tai muut järjestelyt sisältävät määräyksiä, joissa vahvistetaan tällaiseen omaisuuteen sovellettava asianmukainen omistusjärjestely ja että c alakohdan osalta unioni voi vapaasti käyttää PRS-vastaanottimia päätöksen N:o 1104/2011/EU mukaisesti.
3.  Komissio toteuttaa tarvittavat toimet varmistaakseen, että 2 kohdassa tarkoitettuihin toimiin liittyvät sopimukset tai muut järjestelyt sisältävät määräyksiä, joissa vahvistetaan tällaiseen omaisuuteen sovellettava asianmukainen omistus- ja käyttöjärjestely ja että c alakohdan osalta unioni voi vapaasti käyttää PRS-vastaanottimia ja myöntää niiden käyttölupia päätöksen N:o 1104/2011/EU mukaisesti.
Tarkistus 96
Ehdotus asetukseksi
10 artikla – 1 kohta
Ohjelman komponenttien tuottamat palvelut, data ja tiedot tarjotaan ilman nimenomaisia tai implisiittisiä takeita niiden laadusta, tarkkuudesta, saatavuudesta, luotettavuudesta, nopeudesta tai soveltuvuudesta mihinkään tiettyyn tarkoitukseen. Tämän vuoksi komissio toteuttaa tarvittavat toimet, jotta varmistetaan, että tällaisten palveluiden, datan ja tietojen käyttäjille ilmoitetaan soveltuvalla tavalla tällaisten takeiden puuttumisesta.
Ohjelman komponenttien tuottamat palvelut, data ja tiedot tarjotaan ilman nimenomaisia tai implisiittisiä takeita niiden laadusta, tarkkuudesta, saatavuudesta, luotettavuudesta, nopeudesta tai soveltuvuudesta mihinkään tiettyyn tarkoitukseen, ellei asianomaisten palveluiden tarjoamiseen sovellettava unionin lainsäädäntö edellytä tällaisia takeita. Tämän vuoksi komissio toteuttaa tarvittavat toimet, jotta varmistetaan, että tällaisten palveluiden, datan ja tietojen käyttäjille ilmoitetaan soveltuvalla tavalla tällaisten takeiden puuttumisesta.
Tarkistus 97
Ehdotus asetukseksi
11 artikla – 1 kohta – 1 alakohta
Ohjelman toteuttamiseen varatut rahoituspuitteet vuosiksi 2021–2027 ovat [16] miljardia euroa käypinä hintoina.
Ohjelman toteuttamiseen varatut rahoituspuitteet vuosiksi 2021–2027 ovat [16,9] miljardia euroa käypinä hintoina.
Tarkistus 98
Ehdotus asetukseksi
11 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – b alakohta
b)  Copernicus: [5,8] miljardia euroa
b)  Copernicus: [6] miljardia euroa
Tarkistus 99
Ehdotus asetukseksi
11 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – c alakohta
c)  SSA/GOVSATCOM: [0,5] miljardia euroa.
c)  SSA/GOVSATCOM: [1,2] miljardia euroa.
Tarkistus 100
Ehdotus asetukseksi
11 artikla – 2 kohta
2.  Edellä 3 artiklassa tarkoitettuja monialaisia toimia rahoitetaan ohjelman komponenteissa.
2.  Edellä 3, 5 ja 6 artiklassa tarkoitettuja monialaisia toimia rahoitetaan ohjelman komponenteissa.
Tarkistus 101
Ehdotus asetukseksi
14 artikla – 1 kohta – a alakohta
a)  edistetään kaikissa jäsenvaltioissa koko toimitusketjussa startup-yritysten, uusien tarjoajaehdokkaiden, pienten ja keskisuurten yritysten sekä muiden talouden toimijoiden mahdollisimman laajaa ja avointa osallistumista, myös edellyttämällä tarjoajilta alihankinnan käyttämistä;
a)  edistetään koko unionissa ja koko toimitusketjussa kaikkien talouden toimijoiden ja erityisesti startup-yritysten, uusien tarjoajaehdokkaiden, pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisimman laajaa ja avointa osallistumista, myös edellyttämällä tarjoajilta alihankinnan käyttämistä;
Tarkistus 102
Ehdotus asetukseksi
14 artikla – 1 kohta – d alakohta
d)  edistetään unionin autonomiaa, erityisesti teknologian osalta;
d)  edistetään unionin strategista autonomiaa, erityisesti teollisuuden ja teknologian osalta, koko arvoketjussa;
Tarkistus 103
Ehdotus asetukseksi
14 artikla – 1 kohta – d a alakohta (uusi)
d a)  noudatetaan periaatteita, jotka koskevat vapaata pääsyä ja tasapuolista kilpailua koko teollisessa toimitusketjussa, tarjouskilpailuja avoimen ja oikea-aikaisen tiedonsaannin pohjalta sekä sovellettavien hankintasääntöjen, valinta- ja myöntämisperusteiden ja muiden merkityksellisten tietojen selkeää ilmoittamista, jotta annetaan kaikille mahdollisille tarjoajille taataan tasapuoliset toimintaedellytykset;
Tarkistus 104
Ehdotus asetukseksi
17 artikla – 1 kohta
1.  Rohkaistakseen uusia tarjoajaehdokkaita, pieniä ja keksisuuria yrityksiä sekä startup-yrityksiä ja tarjotakseen mahdollisimman laajan maatieteellisen kattavuuden samalla suojaten unionin strategista autonomiaa, hankintaviranomainen voi pyytää, että tarjoaja teettää osan sopimuksen kohteesta alihankintana kilpailuttamalla asianmukaisilla alihankintatasoilla yrityksiä, jotka eivät kuulu tarjoajan kanssa samaan ryhmään.
1.  Rohkaistakseen uusia tarjoajaehdokkaita, erityisesti pieniä ja keskisuuria yrityksiä sekä startup-yrityksiä, ja tarjotakseen mahdollisimman laajan maatieteellisen kattavuuden samalla suojaten unionin strategista autonomiaa, hankintaviranomaisen on pyrittävä pyytämään, että tarjoaja teettää osan sopimuksen kohteesta alihankintana kilpailuttamalla asianmukaisilla alihankintatasoilla yrityksiä, jotka eivät kuulu tarjoajan kanssa samaan ryhmään.
Tarkistus 105
Ehdotus asetukseksi
17 artikla – 2 kohta
2.  Hankintaviranomaisen on ilmoitettava sopimuksen alihankintana teetettävän osan suuruus esittämällä sen vähimmäis- ja enimmäisprosenttiosuus.
2.  Hankintaviranomaisen on ilmoitettava sopimuksen alihankintana millä tahansa teollisuuden tasolla teetettävän osan suuruus 1 kohdan mukaisesti esittämällä sen vähimmäis- ja enimmäisprosenttiosuus.
Tarkistus 106
Ehdotus asetukseksi
17 artikla – 3 kohta
3.  Tarjoajan on perusteltava kaikki poikkeamat 1 kohdan mukaisesta pyynnöstä.
3.  Tarjoajan on perusteltava ja hankintaviranomaisen on arvioitava kaikki poikkeamat 1 kohdan mukaisesta pyynnöstä.
Tarkistus 107
Ehdotus asetukseksi
19 artikla – 2 kohta
Kun kyseessä on yhteinen pyyntö, ehdotusten valintaa ja arviointia varten on määritettävä yhteiset menettelyt. Kunkin osapuolten nimittämän tasapainoisen asiantuntijaryhmän on osallistuttava menettelyyn.
Kun kyseessä on yhteinen pyyntö, ehdotusten valintaa ja arviointia varten on määritettävä yhteiset menettelyt. Kunkin osapuolten nimittämän tasapainoisen asiantuntijaryhmän on osallistuttava menettelyyn. Nämä asiantuntijat eivät saa arvioida sellaisia asioita tai antaa neuvontaa tai tukea sellaisissa asioissa, joissa heillä on eturistiriita.
Tarkistus 108
Ehdotus asetukseksi
24 artikla – 1 kohta
1.  Varainhoitoasetuksen [165 artiklan] säännösten lisäksi komissio ja avaruusohjelmavirasto voivat toteuttaa yhteishankintoja Euroopan avaruusjärjestön tai muun kansainvälisen järjestön kanssa, joka osallistuu ohjelman komponenttien toteuttamiseen.
1.  Varainhoitoasetuksen [165 artiklan] säännösten lisäksi komissio tai avaruusohjelmavirasto voi toteuttaa yhteishankintoja Euroopan avaruusjärjestön tai muun kansainvälisen järjestön kanssa, joka osallistuu ohjelman komponenttien toteuttamiseen.
Tarkistus 110
Ehdotus asetukseksi
27 artikla – 1 kohta – a alakohta
a)  selkeä tehtävien ja vastuun jako ohjelman toteuttamiseen osallistuvien eri tahojen, erityisesti jäsenvaltioiden, komission, avaruusohjelmaviraston ja Euroopan avaruusjärjestön välillä;
a)  selkeä tehtävien ja vastuun jako ohjelman toteuttamiseen osallistuvien eri tahojen, erityisesti jäsenvaltioiden, komission, avaruusohjelmaviraston ja Euroopan avaruusjärjestön välillä kunkin tahon toimivallan perusteella, jotta voidaan parantaa avoimuutta, tehokkuutta ja kustannustehokkuutta sekä välttää toiminnan päällekkäisyyksiä;
Tarkistus 111
Ehdotus asetukseksi
27 artikla – 1 kohta – b alakohta
b)  ohjelman tiivis valvonta, mukaan lukien kaikkien tahojen tiukka pitäytyminen suunnitelluissa kustannuksissa ja aikataulussa omalla vastuualueellaan, tämän asetuksen mukaisesti;
b)  ohjelman tiivis valvonta, mukaan lukien kaikkien tahojen tiukka pitäytyminen suunnitelluissa kustannuksissa ja teknisessä suorituskyvyssä omalla vastuualueellaan, tämän asetuksen mukaisesti;
Tarkistus 112
Ehdotus asetukseksi
27 artikla – 1 kohta – d alakohta
d)  ohjelman komponenteissa tarjottavien palveluiden käyttäjien tarpeiden sekä näihin palveluihin liittyvien tieteellisten ja teknisten muutosten järjestelmällinen huomioon ottaminen;
d)  ohjelman komponenteissa tarjottavien palveluiden käyttäjien tarpeiden sekä näihin palveluihin liittyvien tieteellisten ja teknisten muutosten järjestelmällinen huomioon ottaminen, myös kansallisella ja unionin tasolla toimivien neuvoa-antavien käyttäjäfoorumien kuulemisen avulla;
Tarkistus 113
Ehdotus asetukseksi
28 artikla – 2 kohta
2.  Komissio tai 30 artiklassa tarkoitettujen tehtävien osalta avaruusohjelmavirasto voi antaa erityistehtäviä jäsenvaltioille tai kansallisille virastoille tai tällaisten jäsenvaltioiden tai kansallisten virastojen ryhmille. Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet ohjelman moitteettoman toiminnan varmistamiseksi ja sen käytön edistämiseksi, myös tukemalla ohjelman edellyttämien taajuuksien suojaamista.
2.  Komissio tai 30 artiklassa tarkoitettujen tehtävien osalta avaruusohjelmavirasto voi tapauskohtaisesti antaa erityistehtäviä jäsenvaltioille tai tällaisten jäsenvaltioiden ryhmille. Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet ohjelman moitteettoman toiminnan varmistamiseksi ja sen käytön edistämiseksi, myös tukemalla ohjelman edellyttämien taajuuksien suojaamista asianmukaisella tasolla.
Tarkistus 114
Ehdotus asetukseksi
28 artikla – 2 a kohta (uusi)
2 a.  Jäsenvaltioiden on toteutettava loppukäyttäjäyhteisöjen ennakoiva ja koordinoitu kuuleminen, mukaan lukien neuvoa-antavien käyttäjäfoorumien kautta, erityisesti Galileosta, EGNOSista ja Copernicuksesta.
Tarkistus 115
Ehdotus asetukseksi
29 artikla – 1 kohta
1.  Komissiolla on kokonaisvastuu ohjelman toteuttamisesta, myös turvallisuuden alalla. Sen on tämän asetuksen mukaisesti määritettävä ohjelman painopisteet ja pitkän aikavälin kehitys ja valvottava ohjelman toteuttamista ottaen asianmukaisesti huomioon sen vaikutus muihin unionin toimintalinjoihin.
1.  Komissiolla on kokonaisvastuu ohjelman toteuttamisesta ja vastuu turvallisuuden alalla niiden ohjelman komponenttien osalta, joihin liittyviä tehtäviä ei ole annettu avaruusohjelmaviraston hoidettavaksi 30 artiklan mukaisesti. Sen on tämän asetuksen mukaisesti määritettävä ohjelman painopisteet ja pitkän aikavälin kehitys ja valvottava ohjelman toteuttamista ottaen asianmukaisesti huomioon sen vaikutus muihin unionin toimintalinjoihin.
Tarkistus 116
Ehdotus asetukseksi
29 artikla – 2 kohta
2.   Komissio vastaa ohjelman kunkin komponentin hallinnosta, jos sitä ei ole annettu jonkin toisen tahon tehtäväksi.
2.   Komissio vastaa ohjelman kunkin komponentin hallinnosta, jos sitä ei ole annettu muiden tahojen tehtäväksi 30, 31 ja 32 artiklan mukaisesti.
Tarkistus 117
Ehdotus asetukseksi
29 artikla – 3 kohta
3.  Komissio varmistaa tehtävien selkeän jakamisen ohjelmaan osallistuvien tahojen välillä ja koordinoi tällaisten tahojen toimintaa.
3.  Komissio varmistaa tehtävien selkeän jakamisen ohjelmaan osallistuvien tahojen välillä ja koordinoi tällaisten tahojen toimintaa sekä varmistaa unionin edun täysimääräisen suojaamisen, sen varojen moitteettoman hoidon ja sen sääntöjen, erityisesti hankintaan liittyvien, soveltamisen. Sen vuoksi komissio tekee avaruusohjelmaviraston ja Euroopan avaruusjärjestön kanssa rahoitusta koskevan puitekumppanuussopimuksen näille tahoille annetuista tehtävistä 31 a artiklan mukaisesti.
Tarkistus 118
Ehdotus asetukseksi
29 artikla – 3 a kohta (uusi)
3 a.  Komissio antaa 105 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä avaruussäätä ja maapallon lähelle tulevia kohteita koskevien toimintojen toteuttamisesta ja hallinnosta sekä GOVSATCOMista.
Tarkistus 119
Ehdotus asetukseksi
29 artikla – 4 kohta – 1 alakohta
Jos se on tarpeen ohjelman moitteettoman toiminnan ja ohjelman komponenteissa tuotettavien palveluiden sujuvan tarjoamisen varmistamiseksi, komissio vahvistaa täytäntöönpanosäädöksillä näiden komponenttien ja niissä tuotettavien palveluiden toteuttamisen ja kehityksen edellyttämät tekniset ja toiminnalliset eritelmät kuultuaan ensin käyttäjiä ja muita merkityksellisiä sidosryhmiä. Määritellessään näitä teknisiä ja toiminnallisia eritelmiä komissio välttää yleisen turvallisuustason madaltamista ja noudattaa vaatimusta yhteensopivuudesta aiempien järjestelmien kanssa.
Jos se on tarpeen ohjelman moitteettoman toiminnan ja ohjelman komponenteissa tuotettavien palveluiden sujuvan tarjoamisen varmistamiseksi, komissio vahvistaa delegoiduilla säädöksillä näiden komponenttien ja niissä tuotettavien palveluiden toteuttamisen ja kehityksen edellyttämät korkean tason vaatimukset kuultuaan ensin käyttäjiä ja muita merkityksellisiä sidosryhmiä, myös tuotantoketjun loppupäässä. Määritellessään näitä korkean tason vaatimuksia komissio välttää yleisen turvallisuustason madaltamista ja noudattaa vaatimusta yhteensopivuudesta aiempien järjestelmien kanssa.
Tarkistus 120
Ehdotus asetukseksi
29 artikla – 4 kohta – 2 alakohta
Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 107 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
Nämä delegoidut säädökset hyväksytään 21 artiklan mukaisesti.
Tarkistus 121
Ehdotus asetukseksi
29 artikla – 5 kohta
5.  Komission toteuttaa edistämistoimia ja varmistaa ohjelman komponenteissa tuotettavan datan ja palveluiden omaksumisen ja käytön julkisella ja yksityisellä sektorilla, myös tukemalla tällaisten palveluiden asianmukaista kehitystä ja edistämällä pitkällä aikavälillä vakaata ympäristöä. Se kehittää synergiaa ohjelman eri komponenttien sovellusten välillä. Se varmistaa ohjelman ja unionin muiden toimien ja ohjelmien välinen täydentävyyden, johdonmukaisuuden, synergian ja yhteydet.
5.  Komissio varmistaa ohjelman ja unionin muiden toimien ja ohjelmien välisen täydentävyyden, johdonmukaisuuden, synergian ja yhteydet. Se toimii tiiviissä yhteistyössä avaruusohjelmaviraston sekä tarvittaessa Euroopan avaruusjärjestön ja Copernicuksen toimien toteuttamisesta vastaavien tahojen kanssa tukien ja edistäen
–  toimia, jotka liittyvät ohjelman komponenttien tuottamien datan ja palvelujen omaksumiseen ja käyttöön julkisella ja yksityisellä sektorilla;
–  sovellusten välisen synergian kehitystä;
–  näiden palveluiden asianmukaista kehitystä;
–  pitkällä aikavälillä vakaan toimintaympäristön luomista.
Tarkistus 122
Ehdotus asetukseksi
29 artikla – 6 kohta
6.  Se varmistaa tarvittaessa avaruusalalla unionin, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla toteutettavien toimien koordinoinnin. Se tukee jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä ja edistää niiden teknisten valmiuksien lähentymistä ja avaruusalan kehitystä.
6.  Se varmistaa tarvittaessa ja yhteistyössä avaruusohjelmaviraston ja Euroopan avaruusjärjestön kanssa avaruusalalla unionin kansainvälisellä tasolla toteutettavien toimien koordinoinnin. Se tukee jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä ja edistää niiden teknisten valmiuksien lähentymistä ja avaruusalan kehitystä.
Tarkistus 123
Ehdotus asetukseksi
30 artikla – 1 kohta – b a alakohta (uusi)
b a)  edistää ohjelman komponenttien tuottaman datan ja palveluiden omaksumista ja käyttöä ja varmistaa sen, myös kehittämällä ohjelman komponentteihin perustuvia toimintaketjun loppupään sovelluksia ja palveluita;
Tarkistus 124
Ehdotus asetukseksi
30 artikla – 1 kohta – b b alakohta (uusi)
b b)  toteuttaa unionin innovatiivista avaruusalaa tukevia toimia 6 artiklan mukaisesti;
Tarkistus 125
Ehdotus asetukseksi
30 artikla – 1 kohta – b c alakohta (uusi)
b c)  helpottaa rahoituksen saatavuutta III osastossa tarkoitettujen ja InvestEU-rahaston rahoitusvälineiden avulla sekä yhteistyössä EIP:n kanssa EIP:n erityisesti pk-yrityksille tarkoitettujen rahoitusvälineiden avulla;
Tarkistus 126
Ehdotus asetukseksi
30 artikla – 1 kohta – c alakohta
c)  toteuttaa viestintä- ja edistämistoimia sekä toimia, jotka liittyvät Galileon ja EGNOSin tarjoamien palveluiden kaupalliseen hyödyntämiseen;
c)  toteuttaa viestintä- ja edistämistoimia sekä toimia, jotka liittyvät erityisesti Galileon, EGNOSin ja Copernicuksen tarjoamien palveluiden kaupalliseen hyödyntämiseen;
Tarkistus 127
Ehdotus asetukseksi
30 artikla – 1 kohta – c a alakohta (uusi)
c a)  Galileo ja EGNOS: hallinnoida 43 artiklassa tarkoitettua Galileon ja EGNOSin käyttöä;
Tarkistus 128
Ehdotus asetukseksi
30 artikla – 1 kohta – d alakohta
d)  tarjota teknistä asiantuntemusta komissiolle.
d)  tarjota teknistä asiantuntemusta komissiolle välttäen päällekkäisyyttä Euroopan avaruusjärjestön tehtävien kanssa 27 ja 31 artiklan mukaisesti.
Tarkistus 129
Ehdotus asetukseksi
30 artikla – 2 kohta – a alakohta
a)  43 artiklassa tarkoitettu EGNOSin ja Galileon käytön hallinnointi;
Poistetaan.
Tarkistus 130
Ehdotus asetukseksi
30 artikla – 2 kohta – b a alakohta (uusi)
b a)  suositusten antaminen komissiolle Euroopan horisontti -ohjelman avaruusalan painopisteistä ja osallistuminen ohjelman täytäntöönpanoon;
Tarkistus 131
Ehdotus asetukseksi
30 artikla – 2 kohta – c alakohta
c)  ohjelman komponentteihin perustuvien käytännön sovellusten ja palveluiden kehittämiseen liittyvät toteutustoimet.
Poistetaan.
Tarkistus 132
Ehdotus asetukseksi
30 artikla – 3 kohta
3.  Komissio voi antaa avaruusohjelmaviraston hoidettavaksi muita tehtäviä, mukaan lukien data- ja tietotoimia koskevan viestinnän, edistämisen ja markkinoinnin hoitaminen, sekä muita tehtäviä, jotka liittyvät ohjelman muiden komponenttien kuin Galileon ja EGNOSin käytön omaksumiseen käyttäjien keskuudessa.
3.  Komissio voi antaa avaruusohjelmaviraston hoidettavaksi muita tehtäviä, päällekkäisyyksiä välttäen ja ohjelman tavoitteiden täytäntöönpanon tehostamiseksi.
Tarkistus 133
Ehdotus asetukseksi
30 artikla – 3 a kohta (uusi)
3 a.  Virasto voi tehtäviensä suorittamiseksi tehdä kumppanuussopimuksia tai muita sopimuksia kansallisten avaruusvirastojen, kansallisten avaruusvirastojen ryhmän tai muiden tahojen kanssa.
Tarkistus 134
Ehdotus asetukseksi
30 artikla – 4 kohta
4.  Komissio antaa edellä 2 ja 3 kohdassa tarkoitetut tehtävät avaruusohjelmaviraston hoidettavaksi rahoitusosuussopimuksella varainhoitoasetuksen [2 artiklan 18 kohdan] ja [VI osaston] mukaisesti.
4.  Komissio antaa edellä 2 ja 3 kohdassa tarkoitetut tehtävät avaruusohjelmaviraston hoidettavaksi rahoitusosuussopimuksella varainhoitoasetuksen [2 artiklan 18 kohdan] ja [VI osaston] mukaisesti, ja niitä ja varsinkin Copernicus-komponenttia arvioidaan tämän asetuksen 102 artiklan 6 kohdan mukaisesti.
Tarkistus 135
Ehdotus asetukseksi
30 artikla – 4 a kohta (uusi)
4 a.  Antaessaan avaruusohjelmavirastolle tehtäviä komissio varmistaa niiden hallinnoinnin ja toteutuksen asianmukaisen rahoituksen sekä riittävät henkilö- ja hallintoresurssit.
Tarkistus 136
Ehdotus asetukseksi
31 artikla – 1 kohta – a alakohta
a)  Copernicus: Copernicuksen avaruusinfrastruktuurin kehittäminen, suunnittelu ja rakentaminen, mukaan lukien infrastruktuurin käyttö;
a)  Copernicus: Copernicuksen avaruus- ja maainfrastruktuurin kehittäminen, suunnittelu ja rakentaminen, mukaan lukien infrastruktuurin käyttö;
Tarkistus 137
Ehdotus asetukseksi
31 artikla – 1 kohta – b alakohta
b)   Galileo ja EGNOS: järjestelmien kehittäminen, maasegmentin kehittäminen ja satelliittien suunnittelu ja kehittäminen;
b)   Galileo ja EGNOS: avaruusohjelmaviraston tukeminen sen ydintehtävissä; avaruusohjelmaviraston ja Euroopan avaruusjärjestön välisten erityissopimusten mukaisesti avaruusohjelmaviraston nimissä ja sen puolesta avaruussegmentin järjestelmien kehittämiseen, maasegmentin kehittämiseen ja satelliittien suunnitteluun ja kehittämiseen liittyvien hankintojen järjestäminen;
Tarkistus 138
Ehdotus asetukseksi
31 artikla – 1 kohta – c alakohta
c)  kaikkien ohjelman komponenttien osalta sen asiantuntemuksen piiriin kuuluvat tutkimus- ja kehitystoimet.
c)  kaikkien ohjelman komponenttien osalta tutkimus- ja kehitystoimet, jotka koskevat ohjelman komponenttien infrastruktuureja.
Tarkistus 139
Ehdotus asetukseksi
31 artikla – 1 kohta – c a alakohta (uusi)
c a)  jäsenvaltioiden välisen yhteistyön tukeminen ja niiden teknisten valmiuksien lähentymisen ja avaruussegmentin kehityksen edistäminen.
Tarkistus 140
Ehdotus asetukseksi
31 artikla – 2 kohta
2.  Komissio tekee avaruusohjelmaviraston ja Euroopan avaruusjärjestön kanssa varainhoitoasetuksen [130 artiklan] säännösten mukaisen rahoitusta koskevan puitekumppanuussopimuksen. Tällaisessa rahoitusta koskevassa puitekumppanuussopimuksessa
Poistetaan.
–  määritellään selkeästi Euroopan avaruusjärjestön vastuut ja velvollisuudet ohjelman osalta;
–  edellytetään, että Euroopan avaruusjärjestö noudattaa unionin ohjelman turvallisuussääntöjä, erityisesti turvallisuusluokitellun tiedon käsittelyn osalta;
–  säädetään ehdoista, joiden mukaisesti Euroopan avaruusjärjestölle osoitettuja varoja hallinnoidaan, erityisesti seuraavien osalta: julkiset hankinnat, hallinnointimenettelyt, tulosindikaattoreilla mitattavat odotetut tulokset, toimenpiteet, joita sovelletaan, jos sopimusten täytäntöönpano on kustannusten, aikataulun ja tulosten osalta puutteellista tai petollista, sekä viestintästrategia ja kaiken aineellisen ja aineettoman omaisuuden omistamista koskevat säännöt; näiden ehtojen on oltava tämän asetuksen III ja V osaston ja varainhoitoasetuksen mukaisia;
–  edellytetään komission ja tarvittaessa avaruusohjelmaviraston osallistumista Euroopan avaruusjärjestön tarjousten arviointilautakunnan kokouksiin ohjelman osalta;
–  vahvistetaan seuranta- ja valvontatoimenpiteitä, joihin kuuluvat esimerkiksi seuraavat: kustannusten ennakointimalli, säännöllinen tiedottaminen komissiolle tai, tapauksen mukaan, avaruusohjelmavirastolle kustannuksista ja aikataulusta ja jos suunnitelman mukaisen ja toteutuneen talousarvion, suorituskyvyn ja aikataulun välinen ero on suuri, korjaavat toimenpiteet, joilla varmistetaan annettujen tehtävien toteuttaminen osoitettujen määrärahojen puitteissa, sekä Euroopan avaruusjärjestölle koituvat seuraamukset, jos tällainen ero johtuu suoraan siitä;
–  vahvistetaan periaatteet, jotka koskevat Euroopan avaruusjärjestölle suoritettavaa korvausta, jonka on oltava suhteessa toteutettavien tehtävien vaikeuteen, markkinahintojen ja muiden osallistuvien tahojen, unioni mukaan lukien, maksujen mukainen ja joka voi tarvittaessa perustua tulosindikaattoreihin; tällaiset maksut eivät saa kattaa yleiskustannuksia, jotka eivät liity unionin Euroopan avaruusjärjestölle tehtäväksi antamiin toimiin.
Tarkistus 141
Ehdotus asetukseksi
31 artikla – 3 kohta
3.  Edellä 2 kohdassa tarkoitetun rahoitusta koskevan puitekumppanuussopimuksen tekeminen edellyttää, että Euroopan avaruusjärjestössä luodaan erityisesti päätöksentekoa, johtamismenetelmiä ja vastuuta varten sisäisiä rakenteita ja toimintamenetelmä, jotka mahdollistavat unionin etujen mahdollisimman hyvän suojaamisen ja sen päätösten mukaisuuden, myös niiden Euroopan avaruusjärjestön rahoittamien toimien osalta, joilla on vaikutus ohjelmaan.
Poistetaan.
Tarkistus 142
Ehdotus asetukseksi
31 artikla – 4 kohta
4.  Rajoittamatta edellä 4 kohdassa tarkoitettua rahoitusta koskevaa puitekumppanuussopimusta komissio tai avaruusohjelmavirasto voi pyytää Euroopan avaruusjärjestöä tarjoamaan teknistä asiantuntemusta tai tietoja, jotka ovat tarpeen niille tällä asetuksella annettujen tehtävien toteuttamiseksi.
Poistetaan.
Tarkistus 143
Ehdotus asetukseksi
31 aartikla (uusi)
31 a artikla
Rahoitusta koskeva puitekumppanuussopimus
1.  Komissio tekee avaruusohjelmaviraston ja Euroopan avaruusjärjestön kanssa varainhoitoasetuksen [130 artiklan] säännösten mukaisen rahoitusta koskevan puitekumppanuussopimuksen. Tällaisessa rahoitusta koskevassa puitekumppanuussopimuksessa
a)  määritellään selkeästi komission, avaruusohjelmaviraston ja Euroopan avaruusjärjestön roolit, vastuut ja velvollisuudet ohjelman osalta;
b)  määritellään selvästi ohjelman komponenttien toteuttamisessa käytettävät koordinointi- ja valvontavälineet ottaen huomioon komission roolit ja tehtävät ohjelman komponenttien kattavassa koordinoinnissa;
c)  edellytetään, että Euroopan avaruusjärjestö noudattaa unionin ohjelman turvallisuussääntöjä, erityisesti turvallisuusluokitellun tiedon käsittelyn osalta;
d)  säädetään ehdoista, joiden mukaisesti Euroopan avaruusjärjestölle osoitettuja varoja hallinnoidaan, myös unionin julkisia hankintoja koskevien sääntöjen soveltamisen osalta, suoritettaessa hankintoja unionin nimissä ja sen puolesta, ja jotka kattavat hallinnointimenettelyt, tulosindikaattoreilla mitattavat odotetut tulokset, toimenpiteet, joita sovelletaan, jos sopimusten täytäntöönpano on kustannusten, aikataulun ja tulosten osalta puutteellista tai vilpillistä, sekä viestintästrategian ja kaiken aineellisen ja aineettoman omaisuuden omistamista koskevat säännöt; näiden ehtojen on oltava tämän asetuksen III ja V osaston ja varainhoitoasetuksen mukaisia;
e)  edellytetään komission ja tarvittaessa avaruusohjelmaviraston osallistumista Euroopan avaruusjärjestön tarjousten arviointilautakunnan kokouksiin ohjelman osalta, kun viimeksi mainittu suorittaa hankintoja unionin nimissä ja sen puolesta 1 a kohdan mukaisesti;
f)  vahvistetaan seuranta- ja valvontatoimenpiteitä, joihin kuuluvat erityisesti seuraavat: kustannusten ennakointimalli, säännöllinen tiedottaminen komissiolle tai, tapauksen mukaan, avaruusohjelmavirastolle kustannuksista ja aikataulusta ja jos suunnitelman mukaisen ja toteutuneen talousarvion, suorituskyvyn ja aikataulun välinen ero on suuri, korjaavat toimenpiteet, joilla varmistetaan annettujen tehtävien toteuttaminen osoitettujen määrärahojen puitteissa, sekä Euroopan avaruusjärjestölle koituvat seuraamukset, jos tällainen ero johtuu suoraan siitä;
g)  vahvistetaan periaatteet, jotka koskevat Euroopan avaruusjärjestölle – ottaen huomioon sen kustannusmallin julkisyhteisönä – suoritettavaa korvausta, jonka on oltava suhteessa toteutettavien tehtävien vaikeuteen, markkinahintojen ja muiden osallistuvien tahojen, unioni mukaan lukien, maksujen mukainen ja joka voi tarvittaessa perustua tulosindikaattoreihin; tällaiset maksut eivät saa kattaa yleiskustannuksia, jotka eivät liity unionin Euroopan avaruusjärjestölle tehtäväksi antamiin toimiin;
h)  edellytetään, että Euroopan avaruusjärjestö varmistaa unionin etujen ja sen päätösten täysimääräisen suojelun, minkä seurauksena Euroopan avaruusjärjestö saattaa myös joutua mukauttamaan päätöksentekoaan, hallinnointitapojaan.
2.  Rajoittamatta edellä 31 artiklan a kohdassa tarkoitettua rahoitusta koskevaa puitekumppanuussopimusta komissio tai avaruusohjelmavirasto voi pyytää Euroopan avaruusjärjestöä tarjoamaan teknistä asiantuntemusta tai tietoja, jotka ovat tarpeen niille tällä asetuksella annettujen tehtävien toteuttamiseksi. Tällaisia pyyntöjä ja niiden toteuttamista koskevista ehdoista sovitaan yhteisesti.
Tarkistus 144
Ehdotus asetukseksi
32 artikla – otsikko
Muiden tahojen rooli
Eumetsatin ja muiden tahojen rooli
Tarkistus 145
Ehdotus asetukseksi
32 artikla – 1 kohta – johdantokappale
1.  Komissio voi rahoitusosuussopimuksella antaa ohjelman komponenttien toteuttamisen kokonaan tai osittain muiden kuin 30 ja 31 artiklassa tarkoitettujen tahojen tehtäväksi, mukaan lukien seuraavat:
1.  Komissio voi rahoitusosuussopimuksella antaa seuraavien tehtävien toteuttamisen kokonaan tai osittain muiden kuin 30 ja 31 artiklassa tarkoitettujen, tahojen tehtäväksi:
Tarkistus 146
Ehdotus asetukseksi
32 artikla – 1 kohta – a alakohta
a)  Copernicuksen avaruusinfrastruktuurin tai sen osien käyttö, joka voidaan antaa tehtäväksi Eumetsatille;
a)  Copernicuksen avaruusinfrastruktuurin tai sen osien parantaminen ja käyttö, jotka voidaan antaa tehtäväksi Eumetsatille;
Tarkistus 147
Ehdotus asetukseksi
32 artikla – 1 kohta – b alakohta
b)  Copernicus-palveluiden tai niiden osien toteuttamisen antaminen tehtäväksi asianmukaisille virastoille, elimille tai järjestöille.
b)  Copernicus-palveluiden tai niiden osien toteuttamisen antaminen tehtäväksi asianmukaisille virastoille, elimille tai järjestöille, jotka hallinnoivat myös pääsyä kolmannen osapuolen tietoihin.
Tarkistus 148
Ehdotus asetukseksi
32 artikla – 2 a kohta (uusi)
2 a.  Komissio ottaa ohjelman täytäntöönpanossa huomioon yhteisen tutkimuskeskuksen tieteellisen ja teknisen neuvonnan.
Tarkistus 149
Ehdotus asetukseksi
33 artikla – 1 kohta – johdantokappale
Ohjelman turvallisuuden olisi perustuttava seuraaviin periaatteisiin:
Ohjelman turvallisuuden on perustuttava seuraaviin periaatteisiin:
Tarkistus 150
Ehdotus asetukseksi
33 artikla – 1 kohta – a alakohta
a)  otetaan huomioon jäsenvaltioiden kokemus turvallisuuden alalla ja hyödynnetään niiden parhaita käytäntöjä esimerkkeinä;
a)  otetaan huomioon jäsenvaltioiden kokemus turvallisuuden alalla ja hyödynnetään niiden parhaita käytäntöjä ja kansallisia lakeja esimerkkeinä;
Tarkistus 151
Ehdotus asetukseksi
33 artikla – 1 kohta – a a alakohta (uusi)
a a)  otetaan huomioon Galileon, EGNOSin ja Copernicuksen toiminnasta saadut kokemukset;
Tarkistus 152
Ehdotus asetukseksi
34 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – johdantokappale
Komissio varmistaa toimivaltansa puitteissa korkeatasoisen turvallisuuden erityisesti seuraavissa kysymyksissä:
Komissio ja avaruusohjelmavirasto varmistavat toimivaltansa puitteissa asianmukaisen korkeatasoisen turvallisuuden erityisesti seuraavissa kysymyksissä:
Tarkistus 153
Ehdotus asetukseksi
34 artikla – 1 kohta – 2 alakohta
Tämän vuoksi komissio varmistaa, että jokaisesta ohjelman komponentista tehdään riski- ja uhka-analyysi. Riski- ja uhka-analyysin perusteella se määrittää täytäntöönpanosäädöksillä kutakin ohjelman komponenttia koskevat yleiset turvallisuusvaatimukset. Tässä yhteydessä komissio ottaa huomioon näiden vaatimusten vaikutukset kyseisen komponentin moitteettomaan toimintaan, varsinkin kustannusten, riskinhallinnan ja aikataulun kannalta, ja varmistaa, ettei yleinen turvallisuustaso heikenny eikä kyseiseen komponenttiin perustuvien olemassa olevien laitteiden toiminta vaarannu. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 107 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
Tämän vuoksi komissio varmistaa jäsenvaltioiden loppukäyttäjiä ja ohjelman komponenttien täytäntöönpanoa hallinnoivia asianomaisia tahoja kuullen, että jokaisesta Copernicuksen, SST:n ja GOVSATCOMin komponentista tehdään riski- ja uhka-analyysi. Avaruusohjelmavirasto tekee Galileo- ja EGNOS-komponenttien riski- ja uhka-analyysin. Riski- ja uhka-analyysin perusteella komissio määrittää täytäntöönpanosäädöksillä jäsenvaltioiden loppukäyttäjiä ja ohjelman komponenttien täytäntöönpanoa hallinnoivia asianomaisia tahoja kuullen kutakin ohjelman komponenttia koskevat yleiset turvallisuusvaatimukset. Tässä yhteydessä komissio ottaa huomioon näiden vaatimusten vaikutukset kyseisen komponentin moitteettomaan toimintaan, varsinkin kustannusten, riskinhallinnan ja aikataulun kannalta, ja varmistaa, ettei yleinen turvallisuustaso heikenny eikä kyseiseen komponenttiin perustuvien olemassa olevien laitteiden toiminta vaarannu. Yleisten turvallisuusvaatimusten avulla määritetään menettelyt, joita noudatetaan, jos komponentin toiminta saattaa vaikuttaa unionin tai sen jäsenvaltioiden turvallisuuteen. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 107 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
Tarkistus 154
Ehdotus asetukseksi
34 artikla – 2 kohta
2.  Ohjelman komponentin hallinnoinnista vastaava yksikkö on vastuussa kyseisen komponentin turvallisuuden hallinnasta, ja tämän vuoksi sen on toteutettava riski- ja uhka-analyysi ja kaikki tarvittavat toimet kyseisen komponentin turvallisuuden varmistamiseksi ja seuraamiseksi, erityisesti teknisten eritelmien ja operatiivisten menettelyjen määrittäminen, ja seurattava 1 kohdassa tarkoitettujen yleisten turvallisuusvaatimusten noudattamista.
2.  Komissio vastaa Copernicus-, SST- ja GOVSATCOM-komponenttien turvallisuuden hallinnasta. Avaruusohjelmavirasto vastaa Galileo- ja EGNOS-komponenttien turvallisuuden hallinnasta. Tämän vuoksi niiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimet vastuulleen kuuluvien komponenttien turvallisuuden varmistamiseksi ja seuraamiseksi, erityisesti teknisten eritelmien ja operatiivisten menettelyjen määrittäminen, ja seurattava 1 kohdan kolmannessa alakohdassa tarkoitettujen yleisten turvallisuusvaatimusten noudattamista.
Tarkistus 155
Ehdotus asetukseksi
34 artikla – 3 kohta – johdantokappale
3.  Avaruusohjelmaviraston velvollisuutena on
3.  Avaruusohjelmaviraston velvollisuutena on lisäksi
Tarkistus 156
Ehdotus asetukseksi
34 artikla – 3 kohta – d a alakohta (uusi)
d a)  ohjelman kyberturvallisuuden varmistaminen;
Tarkistus 157
Ehdotus asetukseksi
34 artikla – 4 kohta – a alakohta
a)  toteuttaa niiden alueella sijaitsevien ja ohjelmaan kiinteästi kuuluvien maainfrastuktuurien suojaamista varten toimenpiteet, jotka vastaavat vähintään toimenpiteitä, joita edellytetään Euroopan elintärkeän infrastruktuurin määrittämisestä ja nimeämisestä sekä arvioinnista, joka koskee tarvetta parantaa sen suojaamista, 8 päivänä joulukuuta 2008 annetussa neuvoston direktiivissä 2008/114/EY29 tarkoitettujen Euroopan elintärkeiden infrastruktuurien suojaamiseksi, ja toimenpiteitä, joita edellytetään niiden omien kansallisten elintärkeiden infrastruktuurien suojaamiseksi;
(Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.)
__________________
29 EUVL L 345, 23.12.2008, s. 75.
Tarkistus 158
Ehdotus asetukseksi
34 artikla – 5 kohta
5.  Ohjelmaan osallistuvien tahojen on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet ohjelman turvallisuuden varmistamiseksi.
5.  Ohjelmaan osallistuvien tahojen on toteutettava kaikki tarvittavat, myös riskianalyysin perusteella havaitut, toimenpiteet ohjelman turvallisuuden varmistamiseksi.
Tarkistus 159
Ehdotus asetukseksi
38 artikla – 2 kohta
2.  Euroopan avaruusjärjestön edustaja kutsutaan turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnan kokouksiin tarkkailijaksi. Poikkeustapauksissa unionin virastojen, kolmansien maiden tai kansainvälisten järjestöjen edustajia voidaan myös kutsua kokouksiin tarkkailijoina, kun käsitellään näihin kolmansiin maihin tai kansainvälisiin järjestöihin suoraan liittyviä asioita, varsinkin asioita, jotka koskevat niiden omistamaa tai niiden alueelle perustettua infrastruktuuria. Kolmansien maiden tai kansainvälisten järjestöjen edustajien osallistumisesta ja sen ehdoista määrätään asianomaisissa sopimuksissa, ja näiden osallistumisehtojen on oltava turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnan työjärjestyksen mukaiset.
2.  Euroopan avaruusjärjestön edustaja kutsutaan turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnan kokouksiin tarkkailijaksi. Poikkeustapauksissa unionin virastojen, kolmansien maiden tai kansainvälisten järjestöjen edustajia voidaan myös kutsua kokouksiin tarkkailijoina, varsinkin kun käsitellään asioita, jotka koskevat niiden omistamaa tai niiden alueelle perustettua infrastruktuuria. Kolmansien maiden tai kansainvälisten järjestöjen edustajien osallistumisesta ja sen ehdoista määrätään asianomaisissa sopimuksissa, ja näiden osallistumisehtojen on oltava turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnan työjärjestyksen mukaiset.
Tarkistus 160
Ehdotus asetukseksi
43 artikla – 1 kohta – b alakohta
b)  maassa sijaitsevan infrastruktuurin, erityisesti verkkojen, laitosten ja tukitoimintojen, hallinta, huolto, jatkuva parantaminen, kehittäminen ja suojaaminen, mukaan lukien parannukset ja vanhentumisen hallinta;
b)  maassa sijaitsevan infrastruktuurin, erityisesti verkkojen, laitosten ja tukitoimintojen, hallinta, huolto, jatkuva parantaminen, kehittäminen ja suojaaminen, mukaan lukien parannukset ja vanhentumisen hallinta, mukaan lukien infrastruktuuri, joka sijaitsee unionin alueen ulkopuolella mutta joka on välttämätön, jotta varmistetaan, että Galileo ja EGNOS kattavat kaikilta osin Euroopassa maantieteellisesti sijaitsevat jäsenvaltioiden alueet;
Tarkistus 161
Ehdotus asetukseksi
43 artikla – 1 kohta – c alakohta
c)  järjestelmien tulevien sukupolvien kehittäminen ja Galileon ja EGNOSin tarjoamien palvelujen kehittäminen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tulevia unionin rahoituskehyksestä tehtäviä päätöksiä;
c)  järjestelmien tulevien sukupolvien kehittäminen ja Galileon ja EGNOSin tarjoamien palvelujen kehittäminen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tulevia unionin rahoituskehyksestä tehtäviä päätöksiä ja ottaen huomioon asianomaisten sidosryhmien tarpeet;
Tarkistus 162
Ehdotus asetukseksi
43 artikla – 1 kohta – c a alakohta (uusi)
c a)  teknologisten perustekijöiden, kuten Galileo-järjestelmää tukevien piirisarjojen ja vastaanottimien, kehittämisen tukeminen;
Tarkistus 163
Ehdotus asetukseksi
43 artikla – 1 kohta – c b alakohta (uusi)
c b)  Galileon ja EGNOSin toimintaketjun loppupään sovellusten ja sekä EGNOSIa/Galileota ja Copernicusta hyödyntävien integroitujen toimintaketjun loppupään sovellusten kehittämisen tukeminen;
Tarkistus 164
Ehdotus asetukseksi
43 artikla – 1 kohta – e alakohta
e)  Galileon ja EGNOSin tuottamien palvelujen tarjoaminen ja niitä koskevien markkinasovellusten kehittäminen;
e)  Galileon ja EGNOSin tuottamien palvelujen tarjoaminen ja niitä koskevien markkinasovellusten kehittäminen, erityisesti 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen yhteiskunnallis-taloudellisten hyötyjen maksimoimiseksi;
Tarkistus 165
Ehdotus asetukseksi
45 artikla – 1 kohta – c alakohta
c)  ihmishengen turvaava palvelu (”safety-of-life service”, SoL), joka tarjotaan perimättä suoria käyttäjämaksuja ja joka tarjoaa jatkuvuudeltaan, käytettävyydeltään ja tarkkuudeltaan korkeatasoisia paikannus- ja aikasynkronointitietoja, mukaan lukien integriteettitoiminto, jolla voidaan varoittaa käyttäjiä Galileon ja muiden maailmanlaajuisten satelliittinavigointijärjestelmien toimintahäiriöistä tai toleranssialueen ulkopuolisista signaaleista EGNOSin tehostamalla peittoalueella; ihmishengen turvaava palvelu on tarkoitettu pääasiassa käyttäjille, joille turvallisuus on olennaista, varsinkin siviili-ilmailualalla lennonvarmistuspalvelujen yhteydessä.
c)  ihmishengen turvaava palvelu (”safety-of-life service”, SoL), joka tarjotaan perimättä suoria käyttäjämaksuja ja joka tarjoaa jatkuvuudeltaan, käytettävyydeltään, tarkkuudeltaan ja eheydeltään korkeatasoisia paikannus- ja aikasynkronointitietoja. Tämä palvelu tarjotaan EASA-asetuksen mukaisesti, jotta voidaan varmistaa lentoturvallisuusvaatimusten noudattaminen, mukaan lukien integriteettitoiminto, jolla voidaan varoittaa käyttäjiä Galileon ja muiden maailmanlaajuisten satelliittinavigointijärjestelmien toimintahäiriöistä tai toleranssialueen ulkopuolisista signaaleista EGNOSin tehostamalla peittoalueella; ihmishengen turvaava palvelu on tarkoitettu pääasiassa käyttäjille, joille turvallisuus on olennaista, varsinkin siviili-ilmailualalla lennonvarmistuspalvelujen yhteydessä.
Tarkistus 166
Ehdotus asetukseksi
45 artikla – 2 kohta – 1 alakohta
Edellä 1 kohdassa tarkoitetut palvelut on tarjottava ensisijaisesti sillä jäsenvaltioiden alueella, joka sijaitsee maantieteellisesti Euroopassa.
Edellä 1 kohdassa tarkoitetut palvelut on tarjottava ensisijaisesti sillä jäsenvaltioiden alueella, joka sijaitsee maantieteellisesti Euroopassa, ja tavoitteena on kattaa manneralueet vuoden 2023 loppuun mennessä ja kaikki alueet vuoden 2025 loppuun mennessä.
Tarkistus 167
Ehdotus asetukseksi
45 artikla – 3 kohta
3.  Tällaisen laajentamisen kustannuksia, näitä alueita koskevat toimintakustannukset mukaan lukien, ei saa kattaa 11 artiklassa tarkoitetusta talousarviosta. Laajentaminen ei saa viivästyttää 1 kohdassa tarkoitettujen palvelujen tarjoamista sillä jäsenvaltioiden alueella, joka sijaitsee maantieteellisesti Euroopassa.
3.  Tällaisen laajentamisen kustannuksia, näitä alueita koskevat toimintakustannukset mukaan lukien, ei saa kattaa 11 artiklassa tarkoitetusta talousarviosta, mutta komissio tarkastelee kumppanuusohjelmien ja -sopimusten hyödyntämistä ja tarvittaessa sitä tukevien erityisten rahoitusvälineiden kehittämistä. Laajentaminen ei saa viivästyttää 1 kohdassa tarkoitettujen palvelujen tarjoamista sillä jäsenvaltioiden alueella, joka sijaitsee maantieteellisesti Euroopassa.
Tarkistus 168
Ehdotus asetukseksi
47 artikla – otsikko
Yhteensopivuus ja yhteentoimivuus
Yhteensopivuus, yhteentoimivuus ja standardointi
Tarkistus 169
Ehdotus asetukseksi
47 artikla – 2 kohta
2.  Galileon ja EGNOSin sekä niiden tarjoamien palvelujen on oltava yhteensopivia ja yhteentoimivia muiden satelliittinavigointijärjestelmien ja perinteisten radionavigointikeinojen kanssa, jos tarvittavista yhteensopivuus- ja yhteentoimivuusvaatimuksista on määrätty kansainvälisissä sopimuksissa.
2.  Galileon ja EGNOSin sekä niiden tarjoamien palvelujen on oltava keskenään yhteensopivia ja yhteentoimivia muiden satelliittinavigointijärjestelmien ja perinteisten radionavigointikeinojen kanssa, jos tarvittavista yhteensopivuus- ja yhteentoimivuusvaatimuksista on määrätty kansainvälisissä sopimuksissa.
Tarkistus 170
Ehdotus asetukseksi
47 artikla – 2 a kohta (uusi)
2 a.  Galileon ja EGNOSin on pyrittävä vastaamaan kansainvälisiä standardeja ja sertifiointeja.
Tarkistus 171
Ehdotus asetukseksi
48 artikla – 1 kohta
1.  Copernicus toteutetaan käyttämällä perustana unionin aiempia investointeja ja hyödyntämällä tarvittaessa jäsenvaltioiden kansallisia tai alueellisia valmiuksia sekä ottamalla huomioon vastaavan datan ja tiedon kaupallisten toimittajien valmiudet ja tarve edistää kilpailua ja markkinasovellusten kehittämistä.
1.  Copernicus toteutetaan käyttämällä perustana unionin, Euroopan avaruusjärjestön ja Eumetsatin aiempia investointeja ja hyödyntämällä tarvittaessa jäsenvaltioiden kansallisia tai alueellisia valmiuksia sekä ottamalla huomioon vastaavan datan ja tiedon kaupallisten toimittajien valmiudet ja tarve edistää kilpailua ja markkinasovellusten kehittämistä.
Tarkistus 172
Ehdotus asetukseksi
48 artikla – 2 kohta
2.  Copernicus tarjoaa dataa ja tietoja täydellisen, maksuttoman ja avoimen datan politiikan mukaisesti.
2.  Copernicus tarjoaa dataa ja tietoja täydellisen, maksuttoman ja avoimen datan politiikan pohjalta.
Tarkistus 173
Ehdotus asetukseksi
48 artikla – 3 kohta – a alakohta – 1 luetelmakohta
–  Copernicuksen Sentinelien kehittäminen ja käyttäminen;
–  Copernicuksen Sentinel-satelliittien kehittäminen ja käyttäminen;
Tarkistus 174
Ehdotus asetukseksi
48 artikla – 3 kohta – c alakohta
c)  datansaantia ja -jakelua koskeva komponentti, johon kuuluvilla infrastruktuureilla ja palveluilla varmistetaan Copernicus-datan ja -tietojen haku, katselu, saanti, jakelu ja hyödyntäminen;
c)  datansaantia ja -jakelua koskeva komponentti, johon kuuluvilla infrastruktuureilla ja palveluilla varmistetaan Copernicus-datan ja -tietojen haku, katselu, pitkän aikavälin arkistointi, saanti, jakelu ja hyödyntäminen käyttäjäystävällisellä tavalla;
Tarkistus 175
Ehdotus asetukseksi
48 artikla – 3 kohta – d alakohta
d)  29 artiklan 5 kohdan mukainen käytön omaksumista ja markkinasovellusten kehittämistä koskeva komponentti, johon sisältyvillä asianomaisilla toimilla, resursseilla ja palveluilla edistetään Copernicusta sekä sen dataa ja palveluja kaikilla tasoilla, jotta voidaan maksimoida 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut yhteiskunnallis-taloudelliset hyödyt.
d)  29 artiklan 5 kohdan mukainen käytön omaksumista, valmiuksien kehittämistä ja markkinasovellusten kehittämistä koskeva komponentti, johon sisältyvillä asianomaisilla toimilla, resursseilla ja palveluilla edistetään Copernicusta sekä sen dataa ja palveluja kaikilla tasoilla, jotta voidaan maksimoida 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut yhteiskunnallis-taloudelliset hyödyt.
Tarkistus 176
Ehdotus asetukseksi
48 artikla – 4 kohta
4.  Copernicuksella edistetään havainnointijärjestelmien ja niihin liittyvän tietojenvaihdon kansainvälistä koordinointia, jotta voidaan vahvistaa Copernicuksen globaalia ulottuvuutta ja täydentävyyttä ottaen huomioon voimassa olevat kansainväliset sopimukset ja koordinointimenettelyt.
4.  Copernicuksella edistetään havainnointijärjestelmien ja niihin liittyvän tietojenvaihdon kansainvälistä koordinointia, jotta voidaan vahvistaa Copernicuksen globaalia ulottuvuutta ja täydentävyyttä ottaen huomioon voimassa olevat ja tulevat kansainväliset sopimukset ja koordinointimenettelyt.
Tarkistus 177
Ehdotus asetukseksi
49 artikla – otsikko
Datan hankkiminen
Avustuskelpoiset toimet
Tarkistus 178
Ehdotus asetukseksi
49 artikla – 1 kohta – a alakohta
a)  toimet, joilla varmistetaan nykyisten Sentinel-hankkeiden jatkuvuus ja kehitetään, laukaistaan, ylläpidetään ja käytetään uusia, seurannan kattavuutta laajentavia Sentinel-satelliitteja ja joissa asetetaan etusijalle ihmisen toiminnan aiheuttamien hiilidioksidi- ja muiden kasvihuonekaasupäästöjen seurantakapasiteetti, mahdollisuudet napa-alueet kattavaan seurantaan ja innovatiivisten ympäristösovellusten mahdollistaminen maa- ja metsätalouden ja vesivarojen hallinnan aloilla;
a)  toimet, joilla varmistetaan nykyisten Sentinel-hankkeiden jatkuvuus ja kehitetään, laukaistaan, ylläpidetään ja käytetään uusia, seurannan kattavuutta laajentavia Sentinel-satelliitteja, esimerkiksi: ihmisen toiminnan aiheuttamien hiilidioksidi- ja muiden kasvihuonekaasupäästöjen seurantakapasiteetti, mahdollisuudet napa-alueet kattavaan seurantaan ja innovatiivisten ympäristösovellusten mahdollistaminen maa- ja metsätalouden ja vesivarojen hallinnan aloilla;
Tarkistus 179
Ehdotus asetukseksi
49 artikla – 1 kohta – b alakohta
b)  toimet, joilla tarjotaan pääsy kolmannen osapuolen dataan, jota Copernicus-palvelujen tuottaminen edellyttää tai jota unionin toimielimet, virastot ja hajautetut yksiköt käyttävät;
b)  toimet, joilla tarjotaan pääsy kolmannen osapuolen dataan, jota Copernicus-palvelujen tuottaminen edellyttää tai jota ydinkäyttäjät käyttävät, ensisijaisesti jäsenvaltioiden julkisten tahojen, kuten kansallisten virastojen, tuottamaan ja/tai rahoittamaan dataan;
Tarkistus 180
Ehdotus asetukseksi
49 artikla – 1 kohta – c a alakohta (uusi)
c a)  Copernicuksen asianmukaisten tuotantoketjun loppupään sovellusten ja palveluiden kehittämisen tukeminen.
Tarkistus 181
Ehdotus asetukseksi
50 artikla – 1 kohta – johdantokappale
Copernicus sisältää toimia, joilla tuetaan seuraavia palveluja:
Copernicus sisältää toimia, joilla tuetaan seuraavia ydinpalveluja:
Tarkistus 182
Ehdotus asetukseksi
50 artikla – 1 kohta – a alakohta – 3 luetelmakohta
–  maakartoitus ja maatalousmaan seuranta, joilla tarjotaan tietoa maanpeitteestä, maankäytöstä ja maankäytön muutoksesta, kaupunkialueista, sisävesien määrästä ja laadusta, metsistä, maataloudesta ja muista luonnonvaroista, biodiversiteetistä ja kryosfääristä,
–  maakartoitus ja maatalousmaan seuranta, joilla tarjotaan tietoa maanpeitteestä, maankäytöstä ja maankäytön muutoksesta, maaperän laadusta, aavikoitumisesta, kulttuuriperintökohteista, sisävesien määrästä ja laadusta, metsistä ja erityisesti metsäkadosta, maataloudesta ja muista luonnonvaroista, biodiversiteetistä ja kryosfääristä. Jäsenvaltiot voivat käyttää viljelysalueiden seurannan tuloksena saatavia tietoja maanpeitteen tilasta ja viljelymaan käytöstä keventääkseen edelleen maataloustukien myöntämisen hallinnollista taakkaa;
Tarkistus 183
Ehdotus asetukseksi
50 artikla – 1 kohta – a alakohta – 4 a luetelmakohta (uusi)
–   keinokastelun tarpeessa olevan viljelymaan, satoennusteiden ja maankäytön kartoitus sekä elintarvikkeiden turvallisuuden ja laadun parantaminen ympäristöä suojelemalla;
Tarkistus 184
Ehdotus asetukseksi
50 artikla – 1 kohta – a alakohta – 4 b luetelmakohta (uusi)
–   kalastustoiminnan seuranta, jotta elintarvikkeiden turvallisuutta ja laatua parannetaan ympäristöä suojelemalla;
Tarkistus 185
Ehdotus asetukseksi
50 artikla – 1 kohta – a a alakohta (uusi)
a a)  unionin politiikkojen täytäntöönpanon tukemisen valvonta;
Tarkistus 186
Ehdotus asetukseksi
53 artikla – 1 kohta – johdantokappale
SST-komponentilla tuetaan seuraavia toimintoja:
SST-ohjelman tavoitteena on antaa vaiheittain unionille autonomiset SST-valmiudet.
SST-komponentilla tuetaan seuraavia toimintoja:
Tarkistus 187
Ehdotus asetukseksi
53 artikla – 1 kohta – a alakohta
a)  maahan ja/tai avaruuteen sijoitettujen jäsenvaltioiden ilmaisimien, mukaan lukien Euroopan avaruusjärjestössä kehitetyt ilmaisimet ja jäsenvaltioissa käytetyt unionin ilmaisimet, muodostaman verkoston perustaminen, kehittäminen ja toiminta; verkoston tarkoituksena on valvoa ja seurata avaruusesineitä ja tuottaa 55 artiklassa tarkoitettujen käyttäjien tarpeisiin mukautettu eurooppalainen avaruusesineluettelo;
a)  maahan ja/tai avaruuteen sijoitettujen jäsenvaltioiden ilmaisimien, mukaan lukien Euroopan avaruusjärjestössä kehitetyt ilmaisimet ja jäsenvaltioissa tai unionissa käytetyt unionin ilmaisimet, muodostaman verkoston perustaminen, kehittäminen ja toiminta; verkoston tarkoituksena on valvoa ja seurata avaruusesineitä ja tuottaa 55 artiklassa tarkoitettujen käyttäjien tarpeisiin mukautettu eurooppalainen avaruusesineluettelo;
Tarkistus 188
Ehdotus asetukseksi
56 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – johdantokappale
Jäsenvaltioiden, jotka ovat halukkaita osallistumaan 54 artiklassa tarkoitettujen SST-palvelujen toimittamiseen, on toimitettava komissiolle yhteinen ehdotus, josta käy ilmi, että seuraavat kriteerit täyttyvät:
Jäsenvaltioiden, jotka ovat halukkaita osallistumaan 54 artiklassa tarkoitettujen SST-palvelujen toimittamiseen, on toimitettava komissiolle erillinen tai yhteinen ehdotus, josta käy ilmi, että seuraavat kriteerit täyttyvät:
Tarkistus 189
Ehdotus asetukseksi
57 artikla – 8 kohta
8.  Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksillä yksityiskohtaiset säännöt jäsenvaltioiden SST:hen osallistumista koskevan organisatorisen kehyksen toiminnasta. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 107 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
8.  Komissio hyväksyy 105 artiklan mukaisilla delegoiduilla säädöksillä säännöksen jäsenvaltioiden SST:hen osallistumista koskevan organisatorisen kehyksen toiminnasta. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 107 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
Tarkistus 190
Ehdotus asetukseksi
58 aartikla (uusi)
58 a artikla
SST:n tarjonnan ja kysynnän seuranta
Komissio arvioi ennen 31 päivää joulukuuta 2024 SST-komponentin täytäntöönpanoa ottaen etenkin huomioon käyttäjien tarpeiden kehityksen suhteessa maassa ja avaruudessa olevaan sensorikapasiteettiin ja saattaa valmiiksi 53 artiklan 1 a kohdassa tarkoitetun eurooppalaisen luettelon.
Arvioinnissa tarkastellaan erityisesti uuden avaruus- ja maainfrastruktuurin tarvetta.
Arviointiin liitetään tarvittaessa asianmukainen ehdotus, joka koskee uuden avaruus- ja maainfrastruktuurin kehittämistä SST-komponentin yhteydessä.
Tarkistus 191
Ehdotus asetukseksi
60 artikla – 1 kohta – c a alakohta (uusi)
c a)  maapallon lähelle tulevia kohteita koskevan eurooppalaisen luettelon laatiminen.
Tarkistus 192
Ehdotus asetukseksi
61 artikla – 1 kohta – johdantokappale
GOVSATCOM-komponentissa yhdistetään satelliittiviestintäkapasiteetit ja -palvelut ja muodostetaan yhteinen unionin satelliittiviestintäkapasiteettien ja ‑palvelujen kokonaisuus. Tähän komponenttiin kuuluvat:
GOVSATCOM-komponentissa yhdistetään satelliittiviestintäkapasiteetit ja -palvelut ja muodostetaan yhteinen unionin satelliittiviestintäkapasiteettien ja ‑palvelujen kokonaisuus asianmukaisine turvallisuusvaatimuksineen. Tähän komponenttiin voivat kuulua:
Tarkistus 193
Ehdotus asetukseksi
61 artikla – 1 kohta – a alakohta
a)  maasegmentti-infrastruktuurin kehittäminen, rakentaminen ja toiminta;
a)  maa- ja avaruussegmentti-infrastruktuurin kehittäminen, rakentaminen ja toiminta;
Tarkistus 194
Ehdotus asetukseksi
62 artikla – 3 kohta
3.  Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksillä GOVSATCOMissa tarjottuja palveluja koskevan palvelukokonaisuuden, joka on muodoltaan luettelo satelliittiviestintäkapasiteetin ja -palvelujen ja niiden ominaisuuksien luokista, mukaan lukien maantieteellinen kattavuus, taajuus, kaistanleveys, käyttäjälaitteet ja turvaominaisuudet. Kyseiset toimenpiteet perustuvat 1 kohdassa tarkoitettuihin toiminnallisiin vaatimuksiin ja turvallisuusvaatimuksiin, ja niissä asetetaan etusijalle käyttäjille unionin tasolla tarjotut palvelut. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 107 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
3.  Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksillä GOVSATCOMissa tarjottuja palveluja koskevan palvelukokonaisuuden, joka on muodoltaan luettelo satelliittiviestintäkapasiteetin ja -palvelujen ja niiden ominaisuuksien luokista, mukaan lukien maantieteellinen kattavuus, taajuus, kaistanleveys, käyttäjälaitteet ja turvaominaisuudet. Kyseiset toimenpiteet perustuvat 1 kohdassa tarkoitettuihin toiminnallisiin vaatimuksiin ja turvallisuusvaatimuksiin. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 107 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
Tarkistus 195
Ehdotus asetukseksi
62 artikla – 3 a kohta (uusi)
3 a.  Edellä 3 kohdassa tarkoitetussa palvelukokonaisuudessa on otettava huomioon olemassa olevat kaupallisesti saatavilla olevat palvelut, jotta ei aiheuteta kilpailun vääristymistä sisämarkkinoilla.
Tarkistus 196
Ehdotus asetukseksi
63 artikla – 1 kohta – b alakohta
b)  oikeushenkilöt, joilla on GOVSATCOM-komponenttia koskeviin, 34 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin erityisiin turvallisuusvaatimuksiin perustuva asianmukainen hyväksyntä tarjota satelliittikapasiteettia tai -palveluja 36 artiklassa säädetyn turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntämenettelyn mukaisesti.
b)  oikeushenkilöt, joilla on asianmukainen hyväksyntä tarjota satelliittikapasiteettia tai -palveluja 36 artiklassa säädetyn turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntämenettelyn mukaisesti.
Tarkistus 197
Ehdotus asetukseksi
63 artikla – 1 kohta – b a alakohta (uusi)
b a)  Palveluntarjoajien, jotka tarjoavat satelliittiviestintäkapasiteettia tai -palveluita tämän komponentin yhteydessä, on noudatettava 34 artiklan 1 kohdan mukaisesti määritettyjä GOVSATCOM-komponentin erityisiä turvallisuusvaatimuksia.
Tarkistus 198
Ehdotus asetukseksi
65 artikla – 1 kohta
1.  Satelliittiviestintäkapasiteetin ja -palvelujen sekä käyttäjälaitteiden muodostaman kokonaisuuden yhteiskäyttö ja priorisointi GOVSATCOMin osallistujien välillä toteutetaan käyttämällä perustana unionin ja jäsenvaltion tason käyttäjien suorittamaa turvallisuusriskien analyysiä. Unionin tason käyttäjät on asetettava etusijalle yhteiskäytön ja priorisoinnin yhteydessä.
1.  Satelliittiviestintäkapasiteetin ja -palvelujen sekä käyttäjälaitteiden muodostaman kokonaisuuden yhteiskäyttö ja priorisointi GOVSATCOMin osallistujien välillä toteutetaan käyttämällä perustana unionin ja jäsenvaltion tason käyttäjien suorittamaa turvallisuusriskien analyysiä.
Tarkistus 199
Ehdotus asetukseksi
66 artikla – 1 a kohta (uusi)
1 a.  GOVSATCOM-keskusten on otettava huomioon jo olemassa olevat kaupallisesti saatavilla olevat palvelut, jotta ei aiheuteta kilpailun vääristymistä sisämarkkinoilla.
Tarkistus 200
Ehdotus asetukseksi
69 artikla – 1 kohta
Ennen vuoden 2024 loppua komissio arvioi GOVSATCOM-komponentin toteuttamista etenkin siitä näkökulmasta, miten satelliittiviestintäkapasiteettiin kohdistuvat käyttäjien tarpeet ovat muuttuneet. Arvioinnissa tarkastellaan erityisesti uuden avaruusinfrastruktuurin tarvetta. Arviointiin liitetään tarvittaessa asianmukainen ehdotus, joka koskee uuden avaruusinfrastruktuurin kehittämistä GOVSATCOM-komponentin yhteydessä.
Ennen vuoden 2024 loppua komissio arvioi yhteistyössä vastuullisten tahojen kanssa GOVSATCOM-komponentin toteuttamista etenkin siitä näkökulmasta, miten satelliittiviestintäkapasiteettiin kohdistuvat käyttäjien tarpeet ovat muuttuneet. Arvioinnissa tarkastellaan erityisesti uuden avaruusinfrastruktuurin tarvetta. Arviointiin liitetään tarvittaessa asianmukainen ehdotus, joka koskee uuden avaruusinfrastruktuurin kehittämistä GOVSATCOM-komponentin yhteydessä.
Tarkistus 201
Ehdotus asetukseksi
71 artikla – 1 kohta
Avaruusohjelmaviraston kotipaikka on Praha (Tšekki).
Avaruusohjelmaviraston kotipaikka on Praha (Tšekki). Ohjelman tarpeiden mukaisesti virastolle voidaan perustaa paikallistoimistoja 79 artiklan 2 kohdan mukaisesti.
Tarkistus 202
Ehdotus asetukseksi
73 artikla – 4 kohta
4.  Hallintoneuvoston jäsenet ja varajäsenet nimitetään heidän avaruusohjelmaviraston ydintehtäviä koskevan tietämyksensä perusteella ottaen huomioon asiaankuuluvat johtamis-, hallinto- ja varainhoitotaidot. Hallintoneuvoston työn jatkuvuuden varmistamiseksi Euroopan parlamentin, komission ja jäsenvaltioiden on pyrittävä rajoittamaan edustajiensa vaihtuvuutta hallintoneuvostossa. Kaikkien osapuolten on pyrittävä miesten ja naisten tasapuoliseen edustukseen hallintoneuvostossa.
4.  Hallintoneuvoston jäsenet ja varajäsenet nimitetään heidän avaruusohjelmaviraston tehtäviä koskevan tietämyksensä perusteella ottaen huomioon asiaankuuluvat johtamis-, hallinto- ja varainhoitotaidot. Hallintoneuvoston työn jatkuvuuden varmistamiseksi Euroopan parlamentin, komission ja jäsenvaltioiden on pyrittävä rajoittamaan edustajiensa vaihtuvuutta hallintoneuvostossa. Kaikkien osapuolten on pyrittävä miesten ja naisten tasapuoliseen edustukseen hallintoneuvostossa.
Tarkistus 203
Ehdotus asetukseksi
73 artikla – 5 kohta
5.  Hallintoneuvoston jäsenten ja varajäsenten toimikausi on neljä vuotta, ja se voidaan uusia kerran.
5.  Hallintoneuvoston jäsenten ja heidän varajäsentensä toimikausi on neljä vuotta, ja sitä voidaan jatkaa.
Tarkistus 204
Ehdotus asetukseksi
75 artikla – 3 kohta
3.  Hallintoneuvosto kokoontuu sääntömääräiseen kokoukseen kahdesti vuodessa. Lisäksi se kokoontuu puheenjohtajansa aloitteesta tai jos vähintään yksi kolmannes sen jäsenistä sitä pyytää.
3.  Hallintoneuvosto pitää sääntömääräisen kokouksen vähintään kahdesti vuodessa. Lisäksi se kokoontuu puheenjohtajansa aloitteesta tai jos vähintään yksi kolmannes sen jäsenistä sitä pyytää.
Tarkistus 205
Ehdotus asetukseksi
75 artikla – 5 kohta
5.  [Jos on kyse ohjelman komponentista, joka edellyttää arkaluonteisen kansallisen infrastruktuurin käyttöä, ainoastaan niiden jäsenvaltioiden edustajat, joilla on tällaista infrastruktuuria, sekä komission edustaja saavat osallistua hallintoneuvoston kokouksiin, asioiden käsittelyyn ja äänestykseen. Jos hallintoneuvoston puheenjohtaja ei edusta yhtä niistä jäsenvaltioista, joilla on tällaista infrastruktuuria, hänet on korvattava niiden jäsenvaltioiden edustajilla, joilla tällaista infrastruktuuria on.]
5.  [Jos on kyse ohjelman komponentista, joka edellyttää arkaluonteisen kansallisen infrastruktuurin käyttöä, kaikkien jäsenvaltioiden edustajat sekä komission edustaja saavat osallistua hallintoneuvoston kokouksiin ja asioiden käsittelyyn, mutta ainoastaan niiden jäsenvaltioiden edustajat, joilla on tällaista infrastruktuuria, osallistuvat äänestykseen. Jos hallintoneuvoston puheenjohtaja ei edusta yhtä niistä jäsenvaltioista, joilla on tällaista infrastruktuuria, hänet on korvattava niiden jäsenvaltioiden edustajilla, joilla tällaista infrastruktuuria on.]
Tarkistus 206
Ehdotus asetukseksi
77 artikla – 2 kohta – a a alakohta (uusi)
a a)  hyväksyä viimeistään Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 312 artiklassa tarkoitetun monivuotisen rahoituskehyksen ensimmäisen vuoden 30 päivänä kesäkuuta avaruusohjelmaviraston monivuotinen työohjelma kyseisen monivuotisen rahoituskehyksen kattamaksi ajanjaksoksi sen jälkeen, kun työohjelmaan on sisällytetty muutoksitta turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnan 80 artiklan a alakohdan mukaisesti laatima osa ja on saatu lausunto komissiolta. Euroopan parlamenttia kuullaan tästä monivuotisesta työohjelmasta;
Tarkistus 207
Ehdotus asetukseksi
77 artikla – 2 kohta – d a alakohta (uusi)
d a)  hyväksyä tuotantosopimusten avoimuutta koskevat säännöt ja saada niistä säännöllisesti tietoa toimitusjohtajalta;
Tarkistus 208
Ehdotus asetukseksi
79 artikla – 1 kohta – c a alakohta (uusi)
c a)  noudattaa tuotantosopimusten avoimuutta koskevia sääntöjä ja antaa tietoa hallintoneuvostolle;
Tarkistus 209
Ehdotus asetukseksi
79 artikla – 2 kohta
2.  Toimitusjohtaja päättää, onko avaruusohjelmaviraston tehtävien tehokkaan ja vaikuttavan suorittamisen kannalta tarpeellista sijoittaa yksi tai useampi toimihenkilö yhteen tai useampaan jäsenvaltioon. Ennen kuin toimitusjohtaja tekee päätöksen paikallistoimiston perustamisesta, hänen on hankittava ennakkosuostumus komissiolta, hallintoneuvostolta ja asianomaiselta jäsenvaltiolta (asianomaisilta jäsenvaltioilta). Päätöksessä on määriteltävä paikallistoimistossa toteutettavien toimien laajuus siten, että vältetään tarpeettomia kustannuksia ja viraston hallinnollisten tehtävien päällekkäisyyttä. Edellytyksenä saattaa olla asianomaisen jäsenvaltion (asianomaisten jäsenvaltioiden) kanssa tehtävä toimipaikkaa koskeva sopimus.
2.  Toimitusjohtaja päättää, onko avaruusohjelmaviraston tehtävien tehokkaan ja vaikuttavan suorittamisen kannalta tarpeellista sijoittaa yksi tai useampi toimihenkilö yhteen tai useampaan jäsenvaltioon. Ennen kuin toimitusjohtaja tekee päätöksen paikallistoimiston perustamisesta, hänen on hankittava ennakkosuostumus hallintoneuvostolta ja asianomaiselta jäsenvaltiolta (asianomaisilta jäsenvaltioilta). Päätöksessä on määriteltävä paikallistoimistossa toteutettavien toimien laajuus siten, että vältetään tarpeettomia kustannuksia ja viraston hallinnollisten tehtävien päällekkäisyyttä. Edellytyksenä saattaa olla asianomaisen jäsenvaltion (asianomaisten jäsenvaltioiden) kanssa tehtävä toimipaikkaa koskeva sopimus. Mikäli mahdollista, vaikutus henkilöstömäärään ja talousarvioon sisällytetään vuotuiseen työohjelmaan, ja hankkeesta ilmoitetaan joka tapauksessa budjettivallan käyttäjälle 84 artiklan 11 kohdan mukaisesti.
Tarkistus 210
Ehdotus asetukseksi
88 artikla – 3 a kohta (uusi)
3 a.  Avaruusohjelmaviraston henkilöstön palkat maksetaan sen omista varoista, ja jos se on tarpeen avaruusohjelmavirastolle osoitettujen tehtävien suorittamiseksi, käyttämällä komission osoittamaa budjettia.
Tarkistus 211
Ehdotus asetukseksi
89 artikla – 1 kohta – 2 alakohta
Hallintoneuvosto nimittää toimitusjohtajan tämän ansioiden ja todistuksin osoitettujen hallinnollisten ja johtamistaitojen sekä tehtävään soveltuvan pätevyyden ja kokemuksen perusteella komission ehdottamalta ehdokkaiden listalta, joka on laadittu Euroopan unionin virallisessa lehdessä tai muissa julkaisuissa julkaistun kiinnostuksenilmaisupyynnön jälkeen järjestetyn avoimen kilpailun perusteella.
Hallintoneuvosto nimittää toimitusjohtajan tämän ansioiden ja todistuksin osoitettujen hallinnollisten ja johtamistaitojen sekä tehtävään soveltuvan pätevyyden ja kokemuksen perusteella komission ehdottamalta vähintään kolmen ehdokkaan listalta, joka on laadittu Euroopan unionin virallisessa lehdessä tai muissa julkaisuissa julkaistun kiinnostuksenilmaisupyynnön jälkeen järjestetyn avoimen kilpailun perusteella.
Tarkistus 212
Ehdotus asetukseksi
89 artikla – 2 kohta – 2 alakohta
Hallintoneuvosto voi komission ehdotuksesta ja ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu arviointi huomioon ottaen jatkaa toimitusjohtajan toimikautta kerran enintään neljän vuoden jaksoksi.
Hallintoneuvosto voi komission ehdotuksesta ja ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu arviointi huomioon ottaen jatkaa toimitusjohtajan toimikautta kerran enintään viiden vuoden jaksoksi.
Tarkistus 213
Ehdotus asetukseksi
92 artikla – otsikko
Toimipaikkaa koskeva sopimus ja toimintaedellytykset
Toimipaikkaa ja paikallistoimistoja koskeva sopimus ja toimintaedellytykset
Tarkistus 214
Ehdotus asetukseksi
92 artikla – 1 kohta
1.  Vastaanottavan jäsenvaltion avaruusohjelmavirastolle tarjoamia tiloja ja palveluja koskevat järjestelyt sekä avaruusohjelmaviraston toimitusjohtajaan, hallintoneuvoston jäseniin, avaruusohjelmaviraston henkilöstöön ja heidän perheenjäseniinsä vastaanottavassa jäsenvaltiossa sovellettavat erityissäännöt vahvistetaan avaruusohjelmaviraston ja vastaanottavan jäsenvaltion välisessä toimipaikkaa koskevassa sopimuksessa, joka tehdään sen jälkeen kun hallintoneuvosto on sen hyväksynyt.
1.  Vastaanottavien jäsenvaltioiden avaruusohjelmavirastolle tarjoamia tiloja ja palveluja koskevat järjestelyt sekä avaruusohjelmaviraston toimitusjohtajaan, hallintoneuvoston jäseniin, avaruusohjelmaviraston henkilöstöön ja heidän perheenjäseniinsä vastaanottavissa jäsenvaltioissa sovellettavat erityissäännöt vahvistetaan avaruusohjelmaviraston ja paikallistoimistojen sekä vastaanottavan jäsenvaltion tai sen jäsenvaltion, jossa paikallinen infrastruktuuri sijaitsee, välisessä toimipaikkaa koskevassa sopimuksessa, joka tehdään sen jälkeen kun hallintoneuvosto on sen hyväksynyt.
Tarkistus 215
Ehdotus asetukseksi
98 artikla – 1 kohta
1.  Avaruusohjelmaviraston toimintaan voivat osallistua kolmannet maat, jotka ovat tehneet tästä sopimuksen unionin kanssa.
1.  Viraston toimintaan voivat osallistua kolmannet maat ja kansainväliset järjestöt, jotka ovat tehneet tästä sopimuksen unionin kanssa.
Tarkistus 216
Ehdotus asetukseksi
101 artikla – 1 a kohta (uusi)
1 a.   Komissio määrittää menetelmän, jolla laaditaan laadulliset indikaattorit 4 artiklan 1 kohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitettujen yleisten tavoitteiden saavuttamisessa tapahtuneen edistymisen tarkkaan arviointiin. Tämän menetelmän pohjalta komissio täydentää liitettä 1 päivään tammikuuta 2021 mennessä.
Tarkistus 217
Ehdotus asetukseksi
102 artikla – 2 kohta
2.  Ohjelman väliarviointi on suoritettava heti kun ohjelman toteuttamisesta on saatavilla riittävästi tietoa, kuitenkin viimeistään neljän vuoden kuluttua siitä, kun ohjelman toteuttaminen on käynnistynyt.
2.  Ohjelman väliarviointi on suoritettava heti kun ohjelman toteuttamisesta on saatavilla riittävästi tietoa, kuitenkin viimeistään kolmen vuoden kuluttua siitä, kun ohjelman toteuttaminen on käynnistynyt. Erityisessä arvioinnin osassa tarkastellaan ohjelman hallinnointia ja annetaan tietoa siitä, onko ohjelman eri toimijoille annettuihin tehtäviin ja valtuuksiin tehtävä muutoksia.
Tarkistus 218
Ehdotus asetukseksi
102 artikla – 4 kohta
4.  Komissio toimittaa arviointien päätelmät ja omat huomautuksensa Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle.
4.  Komissio toimittaa arviointien päätelmät ja omat huomautuksensa Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle ja voi tarpeen vaatiessa liittää arviointeihin uuden lainsäädäntöehdotuksen.
Tarkistus 219
Ehdotus asetukseksi
102 artikla – 6 kohta – 1 alakohta
Komissio suorittaa viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2024 ja sen jälkeen joka viides vuosi komission suuntaviivojen mukaisen arvioinnin, jossa arvioidaan avaruusohjelmaviraston toimintaa suhteessa sen tavoitteisiin, toimeksiantoon, tehtäviin ja sijaintiin. Arvioinnissa on tarkasteltava erityisesti tarvetta muuttaa avaruusohjelmaviraston toimeksiantoa ja tällaisten muutosten taloudellisia vaikutuksia. Siinä on tarkasteltava myös eturistiriitoja koskevaa avaruusohjelmaviraston toimintatapaa sekä turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnan itsenäisyyttä ja riippumattomuutta.
Komissio suorittaa viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2024 ja sen jälkeen joka kolmas vuosi komission suuntaviivojen mukaisen arvioinnin, jossa arvioidaan avaruusohjelmaviraston toimintaa suhteessa sen tavoitteisiin, toimeksiantoon, tehtäviin ja sijaintiin. Arvioinnissa on tarkasteltava tarvetta muuttaa avaruusohjelmaviraston toimeksiantoa sekä erityisesti mahdollisuutta antaa sille lisätehtäviä 30 artiklan mukaisesti ja tällaisten muutosten taloudellisia vaikutuksia. Siinä on tarkasteltava myös eturistiriitoja koskevaa avaruusohjelmaviraston toimintatapaa sekä turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnan itsenäisyyttä ja riippumattomuutta.
Tarkistus 220
Ehdotus asetukseksi
105 artikla – 2 kohta
2.  Siirretään 52 ja 101 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä komissiolle määräämättömäksi ajaksi 31 päivään joulukuuta 2028 saakka.
2.  Siirretään 52 ja 101 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä komissiolle 31 päivään joulukuuta 2028 saakka.
Tarkistus 221
Ehdotus asetukseksi
107 artikla – 1 kohta
1.  Komissiota avustaa komitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.
1.  Komissiota avustaa komitea, joka kokoontuu erityisissä kokoonpanoissa tai alakomiteoina, joissa tarkastellaan ohjelman kutakin pääkomponenttia (Galileo ja EGNOS, Copernicus, SSA, GOVSATCOM). Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.
Tarkistus 222
Ehdotus asetukseksi
107 artikla – 3 a kohta (uusi)
3 a.  Unionin tekemissä kansainvälisissä sopimuksissa voidaan tarpeen mukaan sopia kolmansien maiden tai kansainvälisten järjestöjen edustajien osallistumisesta komitean työhön unionin turvallisuuden huomioon ottaen ja sen työjärjestyksessä vahvistetuin edellytyksin.

(1)Asia päätettiin palauttaa asiasta vastaavaan valiokuntaan toimielinten välisiä neuvotteluja varten työjärjestyksen 59 artiklan 4 kohdan neljännen alakohdan mukaisesti (A8-0405/2018).


Digitaalinen Eurooppa -ohjelman perustaminen vuosiksi 2021-2027 ***I
PDF 299kWORD 98k
Euroopan parlamentin tarkistukset 13. joulukuuta 2018 ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Digitaalinen Eurooppa -ohjelman perustamisesta vuosiksi 2021–2027 (COM(2018)0434 – C8-0256/2018 – 2018/0227(COD))(1)
P8_TA(2018)0521A8-0408/2018

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Luonnos lainsäädäntöpäätöslauselmaksi   Tarkistus
Tarkistus 1
Luonnos lainsäädäntöpäätöslauselmaksi
Johdanto-osan 3 a viite (uusi)
–   ottaa huomioon 17 päivänä toukokuuta 2017 annetun Euroopan parlamentin päätöslauselman aiheesta ”FinTech: teknologian vaikutus rahoitusalan tulevaisuuteen”,
Tarkistus 2
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 4 kappale
(4)  Merentakaisiin maihin ja merentakaisille alueille (MMA:t) sijoittautuneiden henkilöiden ja yhteisöjen olisi neuvoston päätöksen .../.../EU53 88 artiklan [Viittaus päivitettävä tarvittaessa uuden MMA-päätöksen mukaisesti] nojalla voitava saada rahoitusta ohjelman sääntöjen ja tavoitteiden sekä sellaisten mahdollisten järjestelyjen mukaisesti, joita sovelletaan siihen jäsenvaltioon, johon kyseinen merentakainen maa tai alue on sidoksissa.
(4)  Merentakaisiin maihin ja merentakaisille alueille (MMA:t) sijoittautuneiden henkilöiden ja yhteisöjen olisi neuvoston päätöksen .../.../EU53 88 artiklan [Viittaus päivitettävä tarvittaessa uuden MMA-päätöksen mukaisesti] nojalla voitava saada rahoitusta ohjelman sääntöjen ja tavoitteiden sekä sellaisten mahdollisten järjestelyjen mukaisesti, joita sovelletaan siihen jäsenvaltioon, johon kyseinen merentakainen maa tai alue on sidoksissa. Merentakaisten maiden tai merentakaisten alueiden osallistumiseen liittyvät rajoitteet olisi otettava huomioon ohjelmaa toteutettaessa ja niiden todellista osallistumista ohjelmaan olisi seurattava ja arvioitava säännöllisesti.
_________________
_________________
53 Neuvoston päätös .../.../EU.
53 Neuvoston päätös .../.../EU.
Tarkistus 3
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 5 kappale
(5)  Paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen54 22 ja 23 kohdan mukaisesti tätä ohjelmaa on syytä arvioida erityisten seurantavaatimusten mukaisesti kerättyjen tietojen pohjalta, samalla kun vältetään ylisääntelyä ja hallinnollisen rasituksen aiheutumista erityisesti jäsenvaltioille. Näihin vaatimuksiin voi tarvittaessa sisältyä mitattavia indikaattoreita, joiden pohjalta voidaan arvioida ohjelman käytännön vaikutuksia.
(5)  Paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen54 22 ja 23 kohdan mukaisesti tätä ohjelmaa on syytä arvioida erityisten seurantavaatimusten mukaisesti kerättyjen, olemassa olevia tarpeita vastaavien ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/67954 a mukaisten tietojen pohjalta, samalla kun vältetään ylisääntelyä ja hallinnollisen rasituksen aiheutumista kaikille edunsaajille, erityisesti jäsenvaltioille ja pk-yrityksille. Näihin vaatimuksiin olisi tarvittaessa sisällyttävä mitattavia määrällisiä ja laadullisia indikaattoreita, joiden pohjalta voidaan arvioida ohjelman käytännön vaikutuksia.
__________________
__________________
54 Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välinen toimielinten sopimus paremmasta lainsäädännöstä, tehty 13 päivänä huhtikuuta 2016. EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1.
54 Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välinen toimielinten sopimus paremmasta lainsäädännöstä, tehty 13 päivänä huhtikuuta 2016. EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1.
54 a Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1).
Tarkistus 4
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 5 a kappale (uusi)
(5 a)  Ohjelmalla olisi varmistettava unionin talousarvioon liittyvien innovatiivisten rahoitusvälineiden ja -järjestelyjen mahdollisimman suuri avoimuus, vastuuvelvollisuus ja demokraattinen valvonta, etenkin siltä osin, mikä on niiden alun perin odotettu ja lopulta toteutunut vaikutus unionin tavoitteiden saavuttamiseen.
Tarkistus 5
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 6 kappale
(6)  Syyskuussa 2017 järjestetyssä Tallinnan digitaalihuippukokouksessa55 ja 19. lokakuuta 2017 annetuissa Eurooppa-neuvoston päätelmissä56 tuotiin esiin Euroopan tarve investoida talouksien digitalisointiin ja osaamisvajeen poistamiseen Euroopan kilpailukyvyn, elämänlaatumme ja yhteiskuntarakenteemme ylläpitämiseksi ja parantamiseksi. Eurooppa-neuvosto totesi, että digitalisaatio tarjoaa valtavat mahdollisuudet innovoinnille, kasvulle ja työllisyydelle, edistää maailmanlaajuista kilpailukykyämme sekä vahvistaa luovaa ja kulttuurista monimuotoisuutta. Näiden mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää, että joihinkin digitalisaatiokehityksen asettamiin haasteisiin puututaan yhdessä ja että tarkistetaan toimintapolitiikkoja, joihin digitalisaatio vaikuttaa.
(6)  Syyskuussa 2017 järjestetyssä Tallinnan digitaalihuippukokouksessa55 ja 19. lokakuuta 2017 annetuissa Eurooppa-neuvoston päätelmissä56 tuotiin esiin Euroopan tarve investoida talouksien tehokkaaseen digitalisointiin ja osaamisvajeen poistamiseen Euroopan kilpailukyvyn ja innovoinnin, elämänlaatumme ja yhteiskuntarakenteemme ylläpitämiseksi ja parantamiseksi. Eurooppa-neuvosto totesi, että digitalisaatio tarjoaa valtavat mahdollisuudet innovoinnille, kasvulle ja työllisyydelle, edistää maailmanlaajuista kilpailukykyämme sekä vahvistaa luovaa ja kulttuurista monimuotoisuutta. Näiden mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää, että digitalisaation eri tavoin asettamiin haasteisiin puututaan yhdessä, esimerkiksi varmistamalla, että ne olennaiset osat, joihin uusi teknologia perustuu, otetaan käyttöön laatimalla tehokasta ja helposti täytäntöön pantavissa olevaa lainsäädäntöä, tarkistamalla toimintapolitiikkoja, joihin digitalisaatio vaikuttaa, ja luomalla innovointia suosiva ympäristö, jossa käyttäjien edut on täysin turvattu. Parhaassa tapauksessa tämän Euroopan tasoisen toimen muodostavan ohjelman rahoituspuitteita olisi täydennettävä merkittävillä yksityisen sektorin varoilla sekä jäsenvaltioiden rahoitusosuuksilla.
__________________
__________________
55 https://www.eu2017.ee/news/insights/conclusions-after-tallinn-digital-summit
55 https://www.eu2017.ee/news/insights/conclusions-after-tallinn-digital-summit
56 https://www.consilium.europa.eu/media/21620/19-euco-final-conclusions-en.pdf
56 https://www.consilium.europa.eu/media/21620/19-euco-final-conclusions-en.pdf
Tarkistus 6
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 6 a kappale (uusi)
(6 a)  Eurooppalaisen yhteiskunnan ja eurooppalaisen talouden tulevaisuus on erittäin riippuvaista yhdenmukaisesta ja johdonmukaisesta taajuuspolitiikasta, 5G-infrastruktuurista, joka edellyttää infrastruktuuritavoitetta erittäin suuren kapasiteetin verkkojen osalta, ja sen tarkoituksena on tarjota laadukkaita ja entistä nopeampia viestintäpalveluja. Tämä on ohjelman moitteettoman täytäntöönpanon ennakkoedellytys. Tässä mielessä ohjelma hyötyy Verkkojen Eurooppa -välineen hyvästä täytäntöönpanosta ja erityisesti WIFI4EU-aloitteesta, jonka tavoitteena on parantaa kansalaisten yhteyksiä unionin julkisissa tiloissa. Näiden kahden ohjelman yhdistelmällä maksimoidaan tulos ja saavutetaan unionin tavoitteet luotettavasta ja yhdenmukaisesta erittäin nopean verkon kattavuudesta koko unionissa.
Tarkistus 7
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 7 kappale
(7)  Eurooppa-neuvosto totesi erityisesti, että unionin olisi käsiteltävä kiireellisesti uusia suuntauksia: tähän sisältyvät muun muassa tekoälyn ja hajautetun tilikirjan teknologioiden (esim. lohkoketju) kaltaiset asiat, samalla kun varmistetaan tietosuojan, digitaalisten oikeuksien ja eettisten normien korkea taso. Eurooppa-neuvosto pyysi komissiota esittämään tekoälyä koskevan eurooppalaisen toimintatavan vuoden 2018 alkuun mennessä ja pyysi komissiota esittämään tarvittavia aloitteita puite-edellytysten vahvistamiseksi, jotta EU voisi tutkia uusia markkinoita riskiperusteisten radikaalien innovaatioiden avulla ja vahvistaa toimialansa johtavan roolin.
(7)  Eurooppa-neuvosto totesi erityisesti, että unionin olisi käsiteltävä kiireellisesti uusia suuntauksia: tähän sisältyvät muun muassa digitaalisen kuilun ja tekoälyn kaltaiset asiat, samalla kun varmistetaan täysin asetuksen (EU) 2016/679 mukaisesti tietosuojan sekä oikeuksien, perusoikeuksien ja eettisten normien korkea taso. Eurooppa-neuvosto pyysi komissiota esittämään tekoälyä koskevan eurooppalaisen toimintatavan vuoden 2018 alkuun mennessä ja pyysi komissiota esittämään tarvittavia aloitteita puite-edellytysten vahvistamiseksi, jotta EU voisi tutkia uusia markkinoita riskiperusteisten radikaalien innovaatioiden avulla ja vahvistaa toimialansa johtavan roolin.
Tarkistus 8
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 7 a kappale (uusi)
(7 a)   Jäsenvaltiot ilmaisivat 10 päivänä huhtikuuta 2018 yhteistyösopimuksia allekirjoittamalla tukensa aloitteille, jotka liittyvät tekoälyä ja hajautetun tilikirjan teknologiaa (esimerkiksi lohkoketjua) koskeviin infrastruktuuripalveluihin, ja halunsa tehdä niissä yhteistyötä.
Tarkistus 9
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 7 b kappale (uusi)
(7 b)   Tämän ohjelman täytäntöönpanon onnistuminen edellyttää paljon muutakin kuin pelkkää suuntausten seuraamista. Unionin on sitouduttava yksityisyyden suojan mahdollistaviin teknologioihin (eli salaustekniikkaan ja hajautettuihin sovelluksiin) sekä tulevaisuuteen soveltuviin infrastruktuuriverkkoihin (valokuitu) tehtävien investointien lisäämiseen, jotta se voi mahdollistaa omaehtoisen digitalisoidun yhteiskunnan.
Tarkistus 10
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 7 c kappale (uusi)
(7 c)   Euroopan on tehtävä ratkaisevia investointeja tulevaisuuteensa ja rakennettava strategista digitaalikapasiteettia, jotta se hyötyisi digitaalisesta vallankumouksesta. Unionin tasolla olisi varmistettava, että tähän tarkoitukseen varataan huomattavat määrärahat (vähintään 9,2 miljardia euroa), joita on täydennettävä mittavilla kansallisen ja alueellisen tason investointitoimilla, erityisesti johdonmukaisella ja täydentävällä suhteella rakenne- ja koheesiorahastoihin.
Tarkistus 11
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 8 kappale
(8)  Komission tiedonannossa ”Uuden, modernin monivuotisen rahoituskehyksen avulla tuloksiin EU:n painopistealoilla vuoden 2020 jälkeen”57 hahmotellaan tulevan rahoituskehyksen vaihtoehtojen joukossa Euroopan digitalisaatiota tukevaa ohjelmaa, jolla edistettäisiin voimakkaasti älykästä kasvua muun muassa laadukkaan datainfrastruktuurin, yhteenliitettävyyden ja kyberturvallisuuden alalla. Ohjelmalla pyrittäisiin varmistamaan EU:n johtoasema suurteholaskennan, seuraavan sukupolven internetin, tekoälyn, robotiikan ja massadatan alalla. Se vahvistaisi eurooppalaisen teollisuuden ja liike-elämän kilpailuasemaa digitaalitalouden eri aloilla ja supistaisi tuntuvasti osaamisvajetta kaikkialla unionissa.
(8)  Komission tiedonannossa ”Uuden, modernin monivuotisen rahoituskehyksen avulla tuloksiin EU:n painopistealoilla vuoden 2020 jälkeen”57 hahmotellaan tulevan rahoituskehyksen vaihtoehtojen joukossa Euroopan digitalisaatiota tukevaa ohjelmaa, jolla edistettäisiin voimakkaasti älykästä kasvua muun muassa laadukkaan datainfrastruktuurin, yhteenliitettävyyden, kyberturvallisuuden ja julkishallinnon digitalisoinnin alalla. Ohjelmalla pyrittäisiin varmistamaan EU:n johtoasema suurteholaskennan, seuraavan sukupolven internetin, tekoälyn, robotiikan ja massadatan alalla. Se vahvistaisi eurooppalaisen teollisuuden ja liike-elämän kilpailuasemaa digitaalitalouden eri aloilla ja ehkäisisi ja supistaisi tuntuvasti osaamisvajetta kaikkialla unionissa, jotta varmistetaan, että Euroopan kansalaisilla on tarvittavat taidot, valmiudet ja tiedot yhteiskuntiemme ja talouksiemme digitalisaatiota varten.
__________________
__________________
57 COM(2018)0098.
57 COM(2018)0098.
Tarkistus 12
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 8 a kappale (uusi)
(8 a)   Ohjelmaa varten olisi taattava sen kunnianhimoisia tavoitteita vastaava talousarvio, jonka olisi oltava vähintään 9,2 miljardia euroa, kun otetaan huomioon viivästykset unionin strategisten digitaalisten valmiuksien kehittämisessä ja asian korjaamiseksi toteutettavat toimenpiteet.
Tarkistus 13
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 9 kappale
(9)  Tiedonannossa ”Päämääränä yhteinen eurooppalainen data-avaruus” käsitellään uutta toimenpidettä, jolla otetaan merkittävä askel kohti yhteistä eurooppalaista data-avaruutta – saumatonta digitaalista aluetta, jonka mittakaava mahdollistaa uusien datapohjaisten tuotteiden ja palvelujen kehittämisen.
(9)  Tiedonannossa ”Päämääränä yhteinen eurooppalainen data-avaruus”58 käsitellään uutta toimenpidettä, jolla otetaan merkittävä askel kohti yhteistä eurooppalaista data-avaruutta – saumatonta digitaalista aluetta, jonka mittakaava mahdollistaa uusien datapohjaisten tuotteiden ja palvelujen kehittämisen ja innovoinnin.
_________________
_________________
58 COM(2018)0125.
58 COM(2018)0125.
Tarkistus 14
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 9 a kappale (uusi)
(9 a)   Euroopan komission vuonna 2017 käynnistämässä seuraavan sukupolven internetiä koskevassa aloitteessa olisi annettava myös perusta ohjelman täytäntöönpanolle, koska sen tavoitteena on entistä avoimempi internet ja paremmat palvelut, älykkyyden lisääminen, osallistumisen lisääminen, eri tutkimusaloilla aikaansaadusta edistyksestä johtuviin teknologisiin tilaisuuksiin tarttuminen ja laajentaminen uusista verkkoarkkitehtuureista ja ohjelmiston määrittämistä infrastruktuureista palvelujen ja sovellusten uusiin toimintamalleihin.
Tarkistus 15
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 10 kappale
(10)  Ohjelman yleisenä tavoitteena pitäisi olla teollisuuden digitalisaation tukeminen sekä innovointia, tutkimusta ja teknologista kehittämistä koskevien politiikkojen tarjoamien teollisten mahdollisuuksien paremman hyödyntämisen edistäminen yritysten ja kansalaisten hyödyksi kaikkialla unionissa. Ohjelman olisi rakennuttava viiden keskeisiä politiikan aloja vastaavan erityistavoitteen ympärille. Ne ovat suurteholaskenta, kyberturvallisuus, tekoäly, pitkälle viety digitaalinen osaaminen sekä käyttöönotto, digitaalisten valmiuksien paras käyttö ja yhteentoimivuus. Kaikilla näillä aloilla ohjelmassa olisi myös pyrittävä sovittamaan paremmin yhteen unionin, jäsenvaltioiden ja alueiden toimintapolitiikat sekä kokoamaan yhteen yksityisiä ja teollisia resursseja investointien lisäämiseksi ja vahvempien synergioiden luomiseksi.
(10)  Ohjelman yleisenä tavoitteena pitäisi olla teollisuuden digitalisaation tukeminen sekä innovointia, tutkimusta ja teknologista kehittämistä koskevien politiikkojen tarjoamien teollisten mahdollisuuksien paremman hyödyntämisen edistäminen sekä erinäisten yleisen edun mukaisten alojen nykyaikaistaminen yritysten, erityisesti pk-yritysten, ja kansalaisten hyödyksi kaikkialla unionissa. Lisäksi ohjelmalla olisi vahvistettava unionin kilpailukykyä ja sen talouden kestävyyttä.
Tarkistus 16
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 10 a kappale (uusi)
(10 a)   On ensisijaisen tärkeää tukea pk-yrityksiä, jotka aikovat käyttää digitalisaatiota tuotantoprosesseissaan. Tutkimus ja innovointi digitaalialalla antavat pk-yrityksille mahdollisuuden osallistua Euroopan talouskasvun edistämiseen resurssien tehokkaan käytön avulla.
Tarkistus 17
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 10 b kappale (uusi)
(10 b)  Ohjelman olisi rakennuttava seuraavan viiden keskeisiä politiikan aloja vastaavan erityistavoitteen ympärille: a) suurteholaskenta, b) tekoäly ja hajautetun tilikirjan teknologiat, c) kyberturvallisuus, d) pitkälle viety digitaalinen osaaminen ja e) käyttöönotto, digitaalisten valmiuksien paras käyttö ja yhteentoimivuus. Kaikilla näillä aloilla ohjelmassa olisi myös pyrittävä sovittamaan paremmin yhteen unionin, jäsenvaltioiden ja alueiden toimintapolitiikat sekä kokoamaan yhteen yksityisiä ja teollisia resursseja investointien lisäämiseksi ja vahvempien synergioiden luomiseksi.
Tarkistus 18
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 10 c kappale (uusi)
(10 c)  Ohjelman yleistavoitteen eli digitalisaation lisäksi ohjelman olisi edistettävä pitkän aikavälin strategisten turvallisuustavoitteiden saavuttamista unionin valmiuksia ja voimavaroja kehittämällä asettaen etusijalle toimet, joilla lisätään strategista potentiaalia ja rajoitetaan riippuvuutta kolmansien maiden toimittajista ja tuotteista, ja siten turvattava unionin taloudellinen ja innovatiivinen kilpailukyky.
Tarkistus 19
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 11 kappale
(11)  Ohjelman toteuttamisessa keskeinen asema olisi annettava digitaali-innovointikeskittymille, joiden pitäisi edistää kehittyneen digitaaliteknologian laajaa käyttöönottoa teollisuudessa, julkisissa organisaatioissa ja tiedeyhteisössä. Digitaali-innovointikeskittymien verkoston olisi varmistettava laajin mahdollinen maantieteellinen kattavuus Euroopassa59. Ensimmäinen joukko digitaali-innovointikeskittymiä valitaan jäsenvaltioiden ehdotusten pohjalta, minkä jälkeen verkostoa laajennetaan avoimella ja kilpaillulla prosessilla. Digitaali-innovointikeskittymät toimivat yhteyspisteinä viimeisimpiin digitaalisiin valmiuksiin, mukaan lukien suurteholaskenta, tekoäly ja kyberturvallisuus, sekä muihin olemassa oleviin innovatiivisiin teknologioihin, kuten keskeisiin mahdollistaviin teknologioihin, joita on saatavilla myös fablab- ja citylab-keskuksissa. Ne toimivat keskitettynä yhteyspisteenä, jonka kautta voi saada käyttöön testattua ja validoitua teknologiaa ja jonka kautta voidaan edistää avointa innovointia. Ne antavat tukea myös pitkälle viedyn digitaalisen osaamisen alalla. Digitaali-innovointikeskittymien verkoston olisi myös edistettävä syrjäisimpien alueiden osallistumista digitaalisille sisämarkkinoille.
(11)  Ohjelman toteuttamisessa keskeinen asema olisi annettava eurooppalaisille digitaali-innovointikeskittymille, joiden pitäisi edistää kehittyneen digitaaliteknologian laajaa käyttöönottoa teollisuudessa, pk-yritykset mukaan lukien, julkisissa organisaatioissa ja tiedeyhteisössä. Eurooppalaisten digitaali-innovointikeskittymien verkoston olisi varmistettava laajin mahdollinen maantieteellinen kattavuus Euroopassa59. Ensimmäinen joukko eurooppalaisia digitaali-innovointikeskittymiä valitaan jäsenvaltioiden ehdotusten pohjalta, minkä jälkeen verkostoa laajennetaan avoimella, läpinäkyvällä ja kilpaillulla prosessilla. Eurooppalaiset digitaali-innovointikeskittymät toimivat yhteyspisteinä viimeisimpiin digitaalisiin valmiuksiin, mukaan lukien suurteholaskenta, tekoäly ja kyberturvallisuus, sekä muihin olemassa oleviin innovatiivisiin teknologioihin, kuten keskeisiin mahdollistaviin teknologioihin, joita on saatavilla myös fablab- ja citylab-keskuksissa. Ne toimivat keskitettynä asiointipisteenä, jonka kautta voi saada käyttöön testattua ja validoitua teknologiaa ja jonka kautta voidaan edistää avointa innovointia. Ne antavat tukea myös pitkälle viedyn digitaalisen osaamisen alalla. Eurooppalaisten digitaali-innovointikeskittymien verkoston olisi myös edistettävä syrjäisimpien alueiden osallistumista digitaalisille sisämarkkinoille ja tuettava digitalisointia merentakaisissa maissa ja merentakaisilla alueilla.
__________________
__________________
59 Kuten esitetään Euroopan teollisuuden digitalisointia koskevassa tiedonannossa (COM(2016)0180).
59 Kuten esitetään Euroopan teollisuuden digitalisointia koskevassa tiedonannossa (COM(2016)0180).
Tarkistus 20
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 11 a kappale (uusi)
(11 a)  Tämän ohjelman mukaisten investointien ja unionin tutkimus- ja kehittämisinvestointien, erityisesti Euroopan horisontti -ohjelmaan liittyvien investointien, välisten synergioiden luomiseksi eurooppalaisten digitaali-innovointikeskittymien olisi toimittava alustana, joka tuo yhteen toisaalta teollisuuden, liike-elämän ja hallintojen edustajia, jotka tarvitsevat uusia teknologiaratkaisuja, ja toisaalta yrityksiä, erityisesti startup- ja pk-yrityksiä, joilla on markkinavalmiita ratkaisuja.
Tarkistus 21
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 11 b kappale (uusi)
(11 b)  Ohjelman suunnittelu, kehittäminen ja hankinnat olisi toteutettava siten, että niillä parannetaan unionin valmiuksia ja kilpailukykyä keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Etusijalle olisi asetettava toimet, joilla lisätään strategista potentiaalia ja unionin kilpailukykyä ja pyritään rajoittamaan riippuvuutta kolmansien maiden toimittajista ja tuotteista. Kolmansien maiden osallistumisen ohjelman erityistavoitteisiin olisi näin ollen riiputtava siitä, millaisen rahoitusosuuden nämä maat antaisivat unionille.
Tarkistus 22
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 12 kappale
(12)  Ohjelma olisi toteutettava hankkeilla, joilla vahvistetaan olennaisia digitaalisia valmiuksia ja niiden laajaa käyttöä. Tähän pitäisi liittyä yhteisiä investointeja jäsenvaltioiden ja tarvittaessa yksityisen sektorin kanssa. Tämän pitäisi erityisesti edellyttää kriittisen massan saavuttamista hankinnoissa, jotta rahalle saadaan parempaa vastinetta ja voidaan varmistaa, että eurooppalaiset toimittajat pysyvät teknologian kehityksen eturintamassa.
(12)  Ohjelma olisi toteutettava hankkeilla, joilla vahvistetaan olennaisia digitaalisia valmiuksia ja unionin strategista riippumattomuutta. Tätä varten ohjelmalle olisi varmistettava unionin talousarvio, joka on vähintään 9,2 miljardia euroa ja jota täydennetään yhteisillä investoinneilla jäsenvaltioilta ja/tai yksityiseltä sektorilta. Tämän pitäisi erityisesti edellyttää kriittisen massan saavuttamista hankinnoissa, jotta rahalle saadaan parempaa vastinetta ja voidaan varmistaa, että eurooppalaiset toimittajat saavuttavat teknologian kehityksen eturintaman.
Tarkistus 23
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 14 kappale
(14)  Ohjelman toimien avulla olisi puututtava markkinahäiriöihin tai epätyydyttäviin investointitilanteisiin oikeasuhteisella tavalla, eivätkä toimet saisi olla päällekkäisiä yksityisten investointien kanssa tai syrjäyttää niitä. Toimilla olisi myös oltava selkeää eurooppalaista lisäarvoa.
(14)  Ohjelman toimien avulla olisi vahvistettava ja laajennettava unionin digitaalista perustaa, ratkaistava keskeisiä yhteiskunnallisia haasteita ja edelleen parannettava unionin digitaalisen alan osaamista sekä puututtava markkinahäiriöihin tai epätyydyttäviin investointitilanteisiin oikeasuhteisella tavalla, välttäen päällekkäisyyttä tai yksityisen rahoituksen syrjäyttämistä, ja toimista olisi saatava selkeää lisäarvoa Euroopan tasolla.
Tarkistus 24
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 15 kappale
(15)  Suurimman mahdollisen joustavuuden saavuttamiseksi koko ohjelman elinkaaren aikana ja synergioiden luomiseksi sen osatekijöiden välillä kukin erityistavoite voidaan toteuttaa kaikilla varainhoitoasetuksen nojalla käytettävissä olevilla välineillä. Käytettävät toteutusmekanismit ovat suora hallinnointi sekä välillinen hallinnointi silloin, kun unionin rahoitus pitäisi yhdistää muihin rahoituslähteisiin tai kun toteutus edellyttää yhteisesti hallinnoitujen rakenteiden perustamista.
15.  Suurimman mahdollisen joustavuuden saavuttamiseksi koko ohjelman elinkaaren aikana ja synergioiden luomiseksi sen osatekijöiden välillä kukin erityistavoite voidaan toteuttaa kaikilla varainhoitoasetuksen nojalla käytettävissä olevilla välineillä. Käytettävät toteutusmekanismit ovat suora hallinnointi sekä välillinen hallinnointi silloin, kun unionin rahoitus pitäisi yhdistää muihin rahoituslähteisiin tai kun toteutus edellyttää yhteisesti hallinnoitujen rakenteiden perustamista. Välillisessä hallinnoinnissa komissio varmistaa, että ohjelman suoralta hallinnoinnilta vaadittuja laatu- ja turvallisuusvaatimuksia ylläpidetään ja noudatetaan.
Tarkistus 25
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 16 kappale
(16)  Unionin suurteholaskentavalmiuksien ja niihin liittyvien datankäsittelyvalmiuksien olisi mahdollistettava suurteholaskennan laajempi käyttö teollisuudessa ja yleisemmin ottaen yleistä etua koskevilla aloilla niiden ainutkertaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi, joita supertietokoneet tarjoavat yhteiskunnalle terveydenhuollon, ympäristön ja turvallisuuden alalla ja teollisuuden, etenkin pienten ja keskisuurten yritysten, kilpailukyvyn ylläpitämisen suhteen.
(16)  Unionin suurteholaskentavalmiuksien ja niihin liittyvien datankäsittely- ja ‑tallennusvalmiuksien olisi mahdollistettava suurteholaskennan laajempi käyttö teollisuudessa ja yleisemmin ottaen yleistä etua koskevilla aloilla niiden ainutkertaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi, joita supertietokoneet tarjoavat yhteiskunnalle terveydenhuollon, ympäristön ja turvallisuuden alalla ja teollisuuden, etenkin pienten ja keskisuurten yritysten, kilpailukyvyn ylläpitämisen suhteen. Unionin olisi hankittava maailmanluokan supertietokoneita, suojattava hankintajärjestelmänsä ja otettava käyttöön palveluja simulointia, visualisointia ja prototyyppien luomista varten ja varmistettava samalla unionin arvojen ja periaatteiden mukainen suurteholaskentajärjestelmä.
Tarkistus 26
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 17 kappale
(17)  Neuvosto60 ja Euroopan parlamentti61 ovat ilmaisseet tukensa unionin toiminnalle tällä alalla. Lisäksi vuonna 2017 yhdeksän jäsenvaltiota allekirjoitti EuroHPC-julistuksen62 eli hallitustenvälisen sopimuksen, jossa ne sitoutuvat tekemään yhteistyötä komission kanssa sellaisten huipputason suurteholaskenta- ja datainfrastruktuurien rakentamiseksi ja käyttöönottamiseksi Euroopassa, jotka olisivat tiedeyhteisöjen ja julkisten ja yksityisten kumppaneiden saatavilla kaikkialla unionissa.
(17)  Neuvosto60 ja Euroopan parlamentti61 ovat ilmaisseet tukensa unionin toiminnalle tällä alalla. Lisäksi vuonna 2017 yhdeksän jäsenvaltiota allekirjoitti EuroHPC-julistuksen62 eli hallitustenvälisen sopimuksen, jossa ne sitoutuvat tekemään yhteistyötä komission kanssa sellaisten huipputason suurteholaskenta- ja datainfrastruktuurien rakentamiseksi ja käyttöönottamiseksi Euroopassa, jotka olisivat tiedeyhteisöjen ja julkisten ja yksityisten kumppaneiden saatavilla kaikkialla unionissa, ja kasvattamaan näin EU:n tasolla saatavaa lisäarvoa.
__________________
__________________
60
60
61
61
62
62
Tarkistus 27
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 18 kappale
(18)  Suurteholaskentaa koskevan erityistavoitteen osalta sopivimmaksi toteutusmekanismiksi katsotaan yhteisyritys, etenkin jotta voidaan koordinoida suurteholaskentainfrastruktuuria ja tutkimus- ja kehitystoimia koskevia kansallisia ja unionin strategioita ja investointeja, koota resursseja julkisista ja yksityisistä varoista sekä suojata unionin taloudellisia ja strategisia etuja63. Myös jäsenvaltioiden suurteholaskennan osaamiskeskukset tarjoavat suurteholaskentapalveluja teollisuudelle, tiedeyhteisölle ja julkishallinnoille.
(18)  Suurteholaskentaa koskevan erityistavoitteen osalta sopivimmaksi toteutusmekanismiksi katsotaan yhteisyritys, etenkin jotta voidaan koordinoida suurteholaskentainfrastruktuuria ja tutkimus- ja kehitystoimia koskevia kansallisia ja unionin strategioita ja investointeja, koota resursseja julkisista ja yksityisistä varoista sekä suojata unionin taloudellisia ja strategisia etuja63. Myös jäsenvaltioiden suurteholaskennan osaamiskeskukset tarjoavat suurteholaskentapalveluja unionin sijoittautuneelle teollisuudelle, mukaan lukien pk- ja startup-yritykset, tiedeyhteisölle ja julkishallinnoille.
__________________
__________________
63 Asiakirjaan ”Ehdotus neuvoston asetukseksi Euroopan suurteholaskennan yhteisyrityksen perustamisesta” liittyvä vaikutustenarviointi (https://ec.europa.eu/digital-single-market/en/news/proposal-council-regulation-establishing-eurohpc-joint-undertaking-impact-assessment)
63 Asiakirjaan ”Ehdotus neuvoston asetukseksi Euroopan suurteholaskennan yhteisyrityksen perustamisesta” liittyvä vaikutustenarviointi (https://ec.europa.eu/digital-single-market/en/news/proposal-council-regulation-establishing-eurohpc-joint-undertaking-impact-assessment)
Tarkistus 28
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 19 kappale
(19)  Tekoälyyn liittyvien valmiuksien kehittäminen on yksi olennaisen tärkeä tekijä teollisuuden ja myös julkisen sektorin digitalisaatiossa. Tehtaissa, syvänmeren sovelluksissa, kodeissa, kaupungeissa ja sairaaloissa käytetään aina vain itsenäisemmin toimivia robotteja. Kaupallisissa tekoälyalustoissa on siirrytty testauksesta todellisiin sovelluksiin terveydenhuollon ja ympäristön alalla; kaikki suurimmat autonvalmistajat kehittävät itse ajavia ajoneuvoja, ja koneoppimistekniikat ovat tärkeimpien verkkoalustojen ja massadatasovellusten ytimessä.
(19)  Tekoälyyn liittyvien valmiuksien kehittäminen on yksi olennaisen tärkeä tekijä teollisuuden ja myös julkisen sektorin digitalisaatiossa. Tehtaissa, syvänmeren sovelluksissa, kodeissa, kaupungeissa ja sairaaloissa käytetään aina vain itsenäisemmin toimivia robotteja. Kaupallisissa tekoälyalustoissa on siirrytty testauksesta todellisiin sovelluksiin terveydenhuollon ja ympäristön alalla; kaikki suurimmat autonvalmistajat kehittävät itse ajavia ajoneuvoja, ja koneoppimistekniikat ovat tärkeimpien verkkoalustojen ja massadatasovellusten ytimessä. Jotta näille uusille teknologioille voidaan luoda parhaat puite-edellytykset niiden menestymiseksi Euroopassa, unionin on lisättävä päätöksentekoprosessiinsa innovointiperiaate.
Tarkistus 29
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 19 a kappale (uusi)
(19 a)   Euroopan parlamentti huomautti Euroopan talouden digitalisoinnista 1 päivänä kesäkuuta 2017 antamassaan päätöslauselmassa kielimuurien vaikutuksesta teollisuuteen ja sen digitalisointiin. Tässä yhteydessä laajamittaisten tekoälyyn perustuvien kieliteknologioiden, kuten automaattisen käännöksen, puheentunnistuksen, massadatan tekstianalyysin, keskustelun ja kysymys- ja vastausjärjestelmien kehittäminen on olennaisen tärkeää, jotta voidaan säilyttää kielellinen monimuotoisuus, varmistaa osallisuus ja mahdollistaa ihmisten välinen ja ihmisen ja koneen välinen viestintä.
Tarkistus 30
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 19 b kappale (uusi)
(19 b)  Koska itseoppivat robotit ja tekoäly kehittyvät yhä nopeammin ja niillä on kyky moninkertaistaa tietämys ja oppisisältö sekunneissa, on vaikeaa ennustaa mitään kehitysvaihetta ohjelman päättymiseen asti vuonna 2027. Tämän vuoksi komission olisi kiinnitettävä erityistä huomiota tähän nopeasti kehittyvään digitaaliseen kehityssuuntaukseen ja tarvittaessa mukautettava nopeasti työohjelman tavoitteita sen mukaisesti.
Tarkistus 31
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 19 c kappale (uusi)
(19 c)  Kun otetaan huomioon tekoälyllä toimivien robotiikkaratkaisujen kysynnän kasvu Euroopan teollisuudessa ja tarve välttää tämän alan huomattava investointivaje, tekoälyä koskeviin ohjelman tavoitteisiin olisi kuuluttava tekoälyllä toimiva robotiikkaa.
Tarkistus 32
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 19 d kappale (uusi)
(19 d)  Tekoälyyn perustuvien tuotteiden ja palvelujen olisi oltava helppokäyttöisiä ja oletusarvoisesti laillisten vaatimusten mukaisia, ja niiden olisi tarjottava kuluttajille enemmän valinnanvaraa ja enemmän tietoa erityisesti tuotteiden ja palvelujen laadusta.
Tarkistus 33
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 20 kappale
(20)  Laajojen tietokokonaisuuksien ja testaus- ja kokeilujärjestelyjen saatavuus on olennaisen tärkeää tekoälyn kehittämisen kannalta.
(20)  Laajojen tietokokonaisuuksien ja testaus- ja kokeilujärjestelyjen saatavuus sisämarkkinoiden turvaamiseksi tekoälyä käytettäessä sekä tekstin- ja tiedonlouhinnan saatavuus on olennaisen tärkeää tekoälyn ja myös kieliteknologian kehittämisen kannalta.
Tarkistus 34
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 20 a kappale (uusi)
(20 a)   Komissio sitoutui 25 päivänä huhtikuuta 2018 ehdottamaan eurooppalaista lähestymistapaa kehittämällä luonnoksen tekoälyä koskeviksi suuntaviivoiksi yhteistyössä tekoälyasiantuntijoista koostuvassa tekoälyallianssissa edustettuina olevien sidosryhmien kanssa vauhdittaakseen tekoälyyn perustuvia sovelluksia ja yrityksiä Euroopassa.
Tarkistus 35
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 21 kappale
(21)  Euroopan parlamentti korosti Euroopan teollisuuden digitalisoinnista 1 päivänä kesäkuuta 2017 antamassaan päätöslauselmassa64 kyberturvallisuutta koskevan EU:n yhteisen lähestymistavan merkitystä ja totesi, että kyberturvallisuutta koskevaa tietoisuutta on syytä lisätä; parlamentti katsoi myös, että kyberuhkien sietokyky on erittäin tärkeä vastuuala yritysjohtajien sekä kansallisten ja EU:n teollisuus- ja turvallisuuspolitiikan päättäjien kannalta.
(21)  Euroopan parlamentti korosti Euroopan teollisuuden digitalisoinnista 1 päivänä kesäkuuta 2017 antamassaan päätöslauselmassa64 kyberturvallisuutta koskevan EU:n yhteisen lähestymistavan merkitystä ja totesi, että kyberturvallisuutta koskevaa tietoisuutta on syytä lisätä; parlamentti katsoi myös, että kyberuhkien sietokyky samoin kuin sisäänrakennetun ja oletusarvoisen turvallisuuden ja yksityisyyden toteuttaminen ovat erittäin tärkeitä yritysjohtajien sekä kansallisten ja EU:n teollisuus- ja turvallisuuspolitiikan päättäjien vastuulla olevia asioita.
__________________
__________________
64 Asiakirja A8-0183/2017, saatavilla osoitteessa http://www.europarl.europa.eu/sides/getDoc.do?type=TA&language=EN&reference=P8-TA-2017-0240
64 Asiakirja A8-0183/2017, saatavilla osoitteessa http://www.europarl.europa.eu/sides/getDoc.do?type=TA&language=FI&reference=P8-TA-2017-0240
Tarkistus 36
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 22 kappale
(22)  Kyberturvallisuus on haaste koko unionille, eikä siihen voida enää puuttua hajanaisilla kansallisilla toimilla. Euroopan kyberturvallisuusvalmiuksia olisi lujitettava, jotta Euroopalla olisi tarvittavat valmiudet suojella kansalaisiaan ja yrityksiään kyberuhilta. Myös kuluttajia olisi suojeltava heidän käyttäessään verkkoon liitettyjä tuotteita, jotka voidaan hakkeroida ja jotka voivat vaarantaa heidän turvallisuutensa. Tämä olisi toteutettava yhdessä jäsenvaltioiden ja yksityisen sektorin kanssa kehittämällä hankkeita – ja varmistamalla koordinointi niiden välillä – joilla vahvistetaan Euroopan kyberturvallisuusvalmiuksia ja varmistetaan viimeisimpien kyberturvallisuusratkaisujen laaja käyttöönotto kaikilla talouden aloilla, sekä kokoamalla yhteen tämän alan asiantuntemusta kriittisen massan ja huippuosaamisen varmistamiseksi.
(22)  Kyberturvallisuus on haaste koko unionille, eikä siihen voida enää puuttua hajanaisilla kansallisilla toimilla. Euroopan kyberturvallisuusvalmiuksia olisi lujitettava, jotta Euroopalla olisi tarvittavat valmiudet suojella kansalaisia, julkishallintoja ja yrityksiä kyberuhilta. Myös kuluttajia olisi suojeltava heidän käyttäessään verkkoon liitettyjä tuotteita, jotka voidaan hakkeroida ja jotka voivat vaarantaa heidän turvallisuutensa. Tämä olisi toteutettava yhdessä jäsenvaltioiden ja yksityisen sektorin kanssa kehittämällä hankkeita – ja varmistamalla koordinointi niiden välillä – joilla vahvistetaan Euroopan kyberturvallisuusvalmiuksia ja varmistetaan viimeisimpien kyberturvallisuusratkaisujen laaja käyttöönotto kaikilla talouden aloilla, sekä kokoamalla yhteen tämän alan asiantuntemusta kriittisen massan ja huippuosaamisen varmistamiseksi.
Tarkistus 37
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 23 kappale
(23)  Komissio esitti syyskuussa 2017 joukon aloitteita65, joissa määritellään unionin kattava lähestymistapa kyberturvallisuuteen; tavoitteena on parantaa Euroopan valmiuksia vastata kyberhyökkäyksiin ja -uhkiin ja kehittää teknologisia ja teollisia valmiuksia tällä alalla.
(23)  Komissio esitti syyskuussa 2017 joukon aloitteita65, joissa määritellään unionin kattava lähestymistapa kyberturvallisuuteen; tavoitteena on parantaa Euroopan valmiuksia vastata kyberhyökkäyksiin ja -uhkiin, lisätä kyberuhkien sietokykyä ja kehittää teknologisia ja teollisia valmiuksia tällä alalla.
_________________
_________________
65 https://ec.europa.eu/digital-single-market/en/policies/cybersecurity
65 https://ec.europa.eu/digital-single-market/en/policies/cybersecurity
Tarkistus 38
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 23 a kappale (uusi)
(23 a)  Kyberturvallisuusratkaisujen olisi periaatteen vuoksi sisällettävä turvallisuusvaatimukset keskeisinä suunnitteluparametreina saatavilla olevan uusimman teknologian ja sisäänrakennetun turvallisuuden ja oletusarvoisen turvallisuuden periaatteiden mukaisesti.
Tarkistus 39
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 24 kappale
(24)  Digitaalisten sisämarkkinoiden toiminta edellyttää luottamusta. Kyberturvallisuusteknologiat kuten digitaaliset henkilöllisyydet, salaustekniikat ja tunkeutumisenhavaitsemisjärjestelmät ja niiden soveltaminen rahoitusalan, teollisuus 4.0:n, energian, liikenteen, terveydenhuollon tai sähköisen hallinnon kaltaisilla aloilla on olennaisen tärkeää verkkotoimien ja -transaktioiden turvallisuuden suojaamiseksi ja kansalaisten, julkishallintojen ja yritysten luottamuksen säilyttämiseksi niihin.
(24)  Digitaalisten sisämarkkinoiden toiminta edellyttää luottamusta. Kyberturvallisuusteknologiat kuten hajautetun tilikirjan teknologia, digitaaliset henkilöllisyydet, salaustekniikat, salakirjoitus ja tunkeutumisenhavaitsemisjärjestelmät ja niiden soveltaminen rahoitusalan, teollisuus 4.0:n, logistiikan, energian, liikenteen, matkailun, terveydenhuollon tai sähköisen hallinnon kaltaisilla aloilla on olennaisen tärkeää verkkotoimien, myös 5G-alustojen, ja verkkotransaktioiden turvallisuuden ja avoimuuden suojaamiseksi ja kansalaisten, julkishallintojen ja yritysten luottamuksen säilyttämiseksi niihin.
Tarkistus 40
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 25 kappale
(25)  Eurooppa-neuvosto korosti 19 päivänä lokakuuta 2017 antamissaan päätelmissä, että jotta unioni voisi onnistua digitaalisen Euroopan luomisessa, se tarvitsee erityisesti digiaikaan sopivia työmarkkinoita ja koulutusjärjestelmiä, ja että on investoitava digiosaamiseen, jotta voidaan voimaannuttaa kaikkia eurooppalaisia ja antaa heille mahdollisuuksia.
(25)  Eurooppa-neuvosto korosti 19 päivänä lokakuuta 2017 antamissaan päätelmissä, että jotta unioni voisi onnistua digitaalisen Euroopan luomisessa, se tarvitsee erityisesti digiaikaan sopivia työmarkkinoita ja koulutusjärjestelmiä, ja että on investoitava digiosaamisen kehittämiseen ja parannettava digitaalista lukutaitoa, jotta voidaan voimaannuttaa kaikkia eurooppalaisia ja antaa heille mahdollisuuksia yhdennetyn lähestymistavan kautta.
Tarkistus 41
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 26 a kappale (uusi)
(26 a)   Koska tarvitaan kokonaisvaltaista lähestymistapaa, ohjelmassa olisi myös otettava huomioon osallistamisen, pätevöittämisen, kouluttamisen ja erikoistumisen alat, jotka ovat pitkälle viedyn digitaalisen osaamisen ohella ratkaisevia tietoyhteiskunnan lisäarvon muodostumisen kannalta.
Tarkistus 42
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 27 kappale
(27)  Euroopan parlamentti totesi Euroopan teollisuuden digitalisoinnista 1 päivänä kesäkuuta 2017 antamassaan päätöslauselmassa67, että digitaalisessa yhteiskunnassa koulutus ja elinikäinen oppiminen ovat sosiaalisen yhteenkuuluvuuden perusta.
(27)  Euroopan parlamentti totesi Euroopan teollisuuden digitalisoinnista 1 päivänä kesäkuuta 2017 antamassaan päätöslauselmassa67, että digitaalisessa yhteiskunnassa koulutus ja elinikäinen oppiminen ovat sosiaalisen yhteenkuuluvuuden perusta. Lisäksi se vaati, että sukupuolinäkökulma sisällytettäisiin kaikkiin digitaalialan aloitteisiin, ja painotti, että tieto- ja viestintätekniikan alalla vallitseviin huomattaviin eroihin sukupuolten välillä on puututtava, koska tällä on keskeinen merkitys Euroopan pitkän aikavälin kasvun ja vaurauden kannalta.
__________________
__________________
67 Asiakirja A8-0183/2017, saatavilla osoitteessa http://www.europarl.europa.eu/sides/getDoc.do?type=TA&language=FI&reference=P8-TA-2017-0240
67 Asiakirja A8-0183/2017, saatavilla osoitteessa http://www.europarl.europa.eu/sides/getDoc.do?type=TA&language=FI&reference=P8-TA-2017-0240
Tarkistus 43
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 27 a kappale (uusi)
(27 a)  Euroopan parlamentti korosti sukupuolten tasa-arvosta ja naisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämisestä digitaalisella aikakaudella 28 päivänä huhtikuuta 2016 antamassaan päätöslauselmassa, että on kerättävä sukupuolen mukaan eriteltyä tietoa tieto- ja viestintätekniikan käytöstä ja laadittava tavoitteita, indikaattoreita ja vertailuarvoja, joilla tarkastellaan naisten tieto- ja viestintätekniikan käytön edistymistä, ja edistettävä alan yrityksissä havaittuja parhaita käytäntöjä koskevia esimerkkitapauksia.
Tarkistus 44
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 27 b kappale (uusi)
(27 b)  Euroopan parlamentti antoi digitaalisten sisämarkkinoiden toimenpidepaketista 19 päivänä tammikuuta 2016 antamassaan päätöslauselmassa täyden tukensa ja kannustuksensa naisten digitaalialan yrittäjyyskulttuurille ja naisten tietoyhteiskuntaan integroitumiselle ja osallistumiselle.
Tarkistus 45
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 28 kappale
(28)  Tässä ohjelmassa tuetut kehittyneet digitaaliteknologiat, kuten suurteholaskenta, kyberturvallisuus ja tekoäly, eivät ole riittävän kypsiä, jotta ne voitaisiin siirtää pois tutkimuksen piiristä ja ottaa käyttöön, panna täytäntöön ja laajentaa unionin tasolla. Samoin kuin näiden teknologioiden käyttöönotto myös niihin liittyvä osaamisulottuvuus edellyttää unionin toimia. Pitkälle vietyyn digitaaliseen osaamiseen liittyviä koulutusmahdollisuuksia olisi laajennettava ja lisättävä ja ne olisi asetettava saataville kaikkialla EU:ssa. Tämän tekemättä jättäminen voisi vaikeuttaa kehittyneiden digitaaliteknologioiden sujuvaa käyttöönottoa ja heikentää unionin talouden yleistä kilpailukykyä. Tässä ohjelmassa tuetut toimet täydentävät Euroopan sosiaalirahastosta, Euroopan aluekehitysrahastosta ja Euroopan horisontti -ohjelmasta tuettuja toimia.
(28)  Tässä ohjelmassa tuetut kehittyneet digitaaliteknologiat, kuten suurteholaskenta, kyberturvallisuus, pilvipalvelut, tietosuoja ja tiedon hallinnointi ja tekoäly, eivät ole riittävän kypsiä, jotta ne voitaisiin siirtää pois tutkimuksen piiristä ja ottaa käyttöön, panna täytäntöön ja laajentaa unionin tasolla. Samoin kuin näiden teknologioiden käyttöönotto myös niihin liittyvä osaamisulottuvuus edellyttää unionin toimia. Pitkälle vietyyn digitaaliseen osaamiseen liittyviä oppimis- ja koulutusmahdollisuuksia olisi laajennettava ja lisättävä ja ne olisi asetettava saataville kaikkialla EU:ssa. Tämän tekemättä jättäminen voisi vaikeuttaa kehittyneiden digitaaliteknologioiden sujuvaa käyttöönottoa ja heikentää unionin talouden yleistä kilpailukykyä. Tässä ohjelmassa tuetut toimet täydentävät Euroopan sosiaalirahastosta, Euroopan aluekehitysrahastosta, Erasmus-ohjelmasta ja Euroopan horisontti -ohjelmasta tuettuja toimia.
Tarkistus 46
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 29 kappale
(29)  Julkisten hallintojen ja palvelujen uudenaikaistaminen digitaalisin keinoin on olennaisen tärkeää, jotta teollisuuden ja kansalaisten hallinnollista rasitetta voidaan keventää tekemällä viranomaisasioinnista nopeampaa, helpompaa ja edullisempaa ja jotta kansalaisille ja yrityksille tarjottavien palvelujen tehokkuutta ja laatua voidaan parantaa. Koska useilla yleistä etua koskevilla palveluilla on jo unionin ulottuvuus, niiden toteuttamiselle ja käyttöönotolle unionin tasolla annettavalla tuella olisi varmistettava, että kansalaiset ja yritykset hyötyvät mahdollisuudesta saada korkealaatuisia digitaalisia palveluja kaikkialla Euroopassa.
(29)  Julkisten hallintojen ja palvelujen uudenaikaistaminen digitaalisin keinoin on olennaisen tärkeää, jotta kansalaisten ja teollisuuden hallinnollista rasitetta voidaan keventää tekemällä viranomaisasioinnista nopeampaa, helpompaa ja edullisempaa ja jotta kansalaisille ja yrityksille tarjottavien palvelujen tehokkuutta, avoimuutta ja laatua voidaan parantaa ja samalla lisätä julkisen varainkäytön tehokkuutta. Koska useilla yleistä etua koskevilla palveluilla on jo unionin ulottuvuus, niiden toteuttamiselle ja käyttöönotolle unionin tasolla annettavalla tuella olisi varmistettava, että kansalaiset ja yritykset voivat hyötyä mahdollisuudesta saada korkealaatuisia monikielisiä digitaalisia palveluja kaikkialla Euroopassa. On myös tärkeää, että tällaiset palvelut ovat vammaisten henkilöiden käytettävissä.
Tarkistus 47
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 29 a kappale (uusi)
(29 a)   Digitalisaatio voi helpottaa ja parantaa esteettömyyttä kaikkien kannalta, myös iäkkäiden, liikuntaesteisten tai vammaisten henkilöiden sekä syrjäisillä alueilla ja maaseutualueilla asuvien kannalta.
Tarkistus 48
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 30 kappale
(30)  Terveydenhuollon68, liikkuvuuden, oikeuden, maan/ympäristön seurannan, koulutuksen ja kulttuurin kaltaisten yleistä etua koskevien alojen digitalisaatio edellyttää digitaalipalvelujen infrastruktuurien jatkamista ja laajentamista; nämä infrastruktuurit mahdollistavat turvatun rajatylittävän tiedonsiirron ja edistävät kansallista kehitystä. Niiden mahdollisia synergioita voidaan hyödyntää parhaiten koordinoimalla niitä tässä ohjelmassa.
(30)  Terveydenhuollon68, liikkuvuuden, oikeuden, maan/ympäristön seurannan, turvallisuuden, hiilidioksidipäästöjen vähentämisen, energia-infrastruktuurin, yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen ja kulttuurin kaltaisten yleistä etua koskevien alojen digitalisaatio edellyttää digitaalipalvelujen infrastruktuurien jatkamista, parantamista ja laajentamista; nämä infrastruktuurit mahdollistavat turvatun rajatylittävän ja kielten rajat ylittävän datan- ja tiedonsiirron ja edistävät kansallista kehitystä. Koordinoimalla niitä tämän asetuksen mukaisesti voidaan parhaiten hyödyntää niiden mahdollisia synergioita ja varmistaa niiden täydentävyys. Digitalisaatiossa olisi kuitenkin otettava huomioon, että jotkut kansalaiset eivät osallistu siihen eri syistä johtuen ja että verkkoja olisi tuettava, jotta ne voivat jatkaa tiedottamista näille kansalaisille ja auttaa heitä tuntemaan oikeutensa ja osallistumaan yhteiskunnallisten ja kansalaisvelvollisuuksien hoitamiseen.
_________________
_________________
68 http://ec.europa.eu/newsroom/dae/document.cfm?doc_id=51628
68 http://ec.europa.eu/newsroom/dae/document.cfm?doc_id=51628
Tarkistus 49
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 30 a kappale (uusi)
(30 a)   Tällä alalla digitalisaation on joka tapauksessa annettava Euroopan kansalaisille mahdollisuus päästä katsomaan omia tietojaan, käyttää ja hallita niitä turvallisesti yli rajojen omasta sijainnistaan tai tietojen sijainnista riippumatta.
Tarkistus 50
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 30 b kappale (uusi)
(30 b)   Edistyneen teknologian käyttöönotossa ja käytössä yleistä etua koskevilla aloilla, kuten koulutuksessa, tarvitaan myös koulutusta teknologian hyödyntämiseen tarvittavissa taidoissa. Siksi erityistavoitteeseen 8 sisältyvien tavoitteiden olisi myös katettava koulutusohjelmat henkilöille, jotka käyttävät edistynyttä teknologiaa.
Tarkistus 51
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 32 kappale
(32)  Eurooppalaisten julkishallintojen nykyaikaistaminen on yksi digitaalisten sisämarkkinoiden strategian onnistuneen toteutuksen ensisijaisista tavoitteista. Digitaalisten sisämarkkinoiden strategian väliarvioinnissa korostettiin tarvetta vahvistaa julkishallinnon muutosta ja varmistaa, että kansalaiset saavat julkisia palveluja helposti, luotettavalla tavalla ja saumattomasti.
(32)  Eurooppalaisten julkishallintojen nykyaikaistaminen on yksi digitaalisten sisämarkkinoiden strategian onnistuneen toteutuksen ensisijaisista tavoitteista. Digitaalisten sisämarkkinoiden strategian väliarvioinnissa korostettiin tarvetta vahvistaa julkishallinnon muutosta ja varmistaa, että kansalaiset saavat julkisia palveluja helposti, luotettavalla ja turvallisella tavalla, saumattomasti ja osallistavasti.
Tarkistus 52
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 33 kappale
(33)  Komission vuonna 2017 julkaisema vuotuinen kasvuselvitys69 osoittaa, että eurooppalaisten julkishallintojen laadulla on suora vaikutus taloudelliseen toimintaympäristöön, ja se on siten olennaisen tärkeää tuottavuuden, kilpailukyvyn, taloudellisen yhteistyön, kasvun ja työllisyyden edistämisen kannalta. Erityisesti tehokas ja läpinäkyvä julkishallinto ja toimivat oikeusjärjestelmät ovat tarpeen, jotta voidaan tukea talouskasvua ja tarjota yrityksille ja kansalaisille laadukkaita palveluja.
(33)  Komission vuonna 2017 julkaisema vuotuinen kasvuselvitys69 osoittaa, että eurooppalaisten julkishallintojen laadulla on suora vaikutus taloudelliseen toimintaympäristöön, ja se on siten olennaisen tärkeää tuottavuuden, kilpailukyvyn, taloudellisen yhteistyön, kestävän kasvun, työllisyyden sekä laadukkaiden työpaikkojen edistämisen kannalta. Erityisesti tehokas ja läpinäkyvä julkishallinto ja toimivat oikeusjärjestelmät ovat tarpeen, jotta voidaan tukea talouskasvua ja tarjota yrityksille ja kansalaisille laadukkaita palveluja.
__________________
__________________
69 COM(2016)0725
69 COM(2016)0725
Tarkistus 53
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 34 kappale
(34)  Euroopan julkisten palvelujen yhteentoimivuus koskee kaikkia hallinnon tasoja: unionin tasoa sekä kansallista, alueellista ja paikallista tasoa. Sen lisäksi, että yhteentoimivuus poistaa sisämarkkinoiden toiminnan esteitä, se helpottaa politiikkojen onnistunutta täytäntöönpanoa ja tarjoaa suuria mahdollisuuksia välttää rajatylittävät sähköiset esteet ja turvaa siten osaltaan uusien yhteisten julkisten palvelujen syntymisen tai tällaisten kehitteillä olevien palvelujen vakiintumisen unionin tasolla. Eurooppalaisten palvelujen sirpaloitumisen välttämiseksi ja perusvapauksien ja toimivan vastavuoroisen tunnustamisen tukemiseksi EU:ssa olisi edistettävä kokonaisvaltaista toimialojen ja maiden rajat ylittävää lähestymistapaa yhteentoimivuuteen tavalla, joka on mahdollisimman toimiva ja jossa otetaan mahdollisimman hyvin huomioon loppukäyttäjien tarpeet. Tämä tarkoittaa, että yhteentoimivuus olisi ymmärrettävä laajasti siten, että se ulottuu teknisistä kerroksista oikeudellisiin kerroksiin ja kattaa alan politiikan osatekijät. Toimien ulottuvuus ylittäisi siten ratkaisujen tavanomaisen elinkaaren ja sisältäisi kaikki toimien osatekijät, jotka tukevat jatkuvan yhteentoimivuuden välttämättömiä puite-edellytyksiä yleensä.
(34)  Euroopan julkisten palvelujen yhteentoimivuus koskee kaikkia hallinnon tasoja: unionin tasoa sekä kansallista, alueellista ja paikallista tasoa. Sen lisäksi, että yhteentoimivuus poistaa sisämarkkinoiden toiminnan esteitä, se helpottaa rajatylittävää yhteistyötä, yhteisten normien mukauttamista, politiikkojen onnistunutta täytäntöönpanoa ja tarjoaa suuria mahdollisuuksia välttää rajatylittävät sähköiset esteet ja kielimuurit, vähentää byrokratiaa ja turvaa siten osaltaan uusien yhteisten julkisten palvelujen syntymisen tai tällaisten kehitteillä olevien palvelujen vakiintumisen unionin tasolla ja estää tarpeettoman päällekkäisen säilyttämisen. Eurooppalaisten palvelujen sirpaloitumisen välttämiseksi ja perusvapauksien ja toimivan vastavuoroisen tunnustamisen tukemiseksi EU:ssa olisi edistettävä kokonaisvaltaista, teknologianeutraalia, toimialojen ja maiden rajat ylittävää lähestymistapaa yhteentoimivuuteen tavalla, joka on mahdollisimman toimiva ja jossa otetaan mahdollisimman hyvin huomioon loppukäyttäjien tarpeet ja varmistetaan tietosuojan korkea taso. Tämä tarkoittaa, että yhteentoimivuus olisi ymmärrettävä laajasti siten, että se ulottuu teknisistä kerroksista oikeudellisiin kerroksiin ja kattaa alan politiikan osatekijät. Toimien ulottuvuus ylittäisi siten ratkaisujen tavanomaisen elinkaaren ja sisältäisi kaikki toimien osatekijät, jotka tukevat jatkuvan yhteentoimivuuden välttämättömiä puite-edellytyksiä yleensä.
Tarkistus 54
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 34 a kappale (uusi)
(34 a)  Tallinnassa 6 päivänä lokakuuta 2017 kokoontuneet EU:n ministerit totesivat, että Euroopan digitaalisen strategian olisi perustuttava yhteistyöhön ja yhteentoimivuuteen, mihin sisältyy myös avointen käyttöoikeuksien politiikka ja avointen standardien käyttö. Ohjelmassa olisikin näin ollen kannustettava avoimen lähdekoodin ratkaisuihin, jotta uudelleenkäyttö olisi mahdollista ja jotta lisättäisiin luottamusta ja varmistettaisiin avoimuus. Tällä tulee olemaan myönteinen vaikutus rahoitettujen hankkeiden kestävyyteen.
Tarkistus 55
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 37 kappale
(37)  Komissio hyväksyi huhtikuussa 2016 Euroopan teollisuuden digitalisointia koskevan aloitteen, jolla pyritään varmistamaan, että kaikki yritykset Euroopassa toimialastaan, sijainnistaan ja koostaan riippumatta pääsevät hyötymään digitaalisista innovaatioista71.
(37)  Komissio hyväksyi huhtikuussa 2016 Euroopan teollisuuden digitalisointia koskevan aloitteen, jolla pyritään varmistamaan, että kaikki yritykset Euroopassa toimialastaan, sijainnistaan ja koostaan riippumatta pääsevät hyötymään digitaalisista innovaatioista. Tämä on erityisen tärkeää kulttuurialan ja luovien alojen pienille ja keskisuurille yrityksille.
__________________
71
Tarkistus 56
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 39 kappale
(39)  Tavoitteiden saavuttaminen voi edellyttää täydentävien teknologioiden tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämistä verkkojen ja laskennan alalla, kuten todetaan Euroopan teollisuuden digitalisointia koskevassa tiedonannossa73, jonka mukaan maailmanluokan verkko- ja pilvipalveluinfrastruktuurin käytettävyys on teollisuuden digitalisoinnin olennainen osatekijä.
(39)  Tavoitteiden saavuttaminen voi edellyttää täydentävien teknologioiden tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämistä verkkojen ja laskennan alalla, kuten todetaan Euroopan teollisuuden digitalisointia koskevassa tiedonannossa73, jonka mukaan maailmanluokan verkko- ja pilvipalveluinfrastruktuurin käytettävyys on teollisuuden digitalisoinnin olennainen osa.
__________________
__________________
73 COM(2016)0180: Tiedonanto ”Euroopan teollisuuden digitalisointi – Täysi hyöty digitaalisista sisämarkkinoista”.
73 COM(2016)0180: Tiedonanto ”Euroopan teollisuuden digitalisointi – Täysi hyöty digitaalisista sisämarkkinoista”.
Tarkistus 57
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 40 kappale
(40)  Toukokuusta 2018 sovellettavassa yleisessä tietosuoja-asetuksessa vahvistetaan yksi ainoa kattava säännöstö, jota sovelletaan suoraan jäsenvaltioiden oikeusjärjestyksissä. Asetuksella taataan henkilötietojen vapaa liikkuvuus EU:n jäsenvaltioiden välillä sekä vahvistetaan todellisten digitaalisten sisämarkkinoiden kahta välttämätöntä osatekijää eli yksityishenkilöiden luottamusta ja turvallisuutta. Kun tässä ohjelmassa toteutettaviin toimiin sisältyy henkilötietojen käsittelyä, niissä olisi tuettava yleisen tietosuoja-asetuksen soveltamista, esimerkiksi tekoälyn ja lohkoketjuteknologian alalla.
(40)  Asetuksessa (EU) 2016/679 vahvistetaan yksi ainoa kattava säännöstö, jota sovelletaan suoraan jäsenvaltioiden oikeusjärjestyksissä, joten sillä taataan henkilötietojen vapaa liikkuvuus EU:n jäsenvaltioiden välillä sekä vahvistetaan todellisten digitaalisten sisämarkkinoiden kahta välttämätöntä osatekijää eli yksityishenkilöiden luottamusta ja turvallisuutta. Kaikkiin tässä ohjelmassa toteutettaviin toimiin sisältyy henkilötietojen käsittelyä ja näin ollen niiden olisi oltava täysin mainitun asetuksen mukaisia. Niiden olisi erityisesti tuettava sellaisten digitaaliteknologioiden kehittämistä, jotka ovat kyseisen asetuksen nojalla sitovien, ”sisäänrakennettua tietosuojaa” koskevien velvoitteiden mukaisia. Siltä osin kuin käsittely koskee sähköiseen viestintään liittyviä tietoja, on otettava asianmukaisesti huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/58/EY1 a.
_________________
1 a Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/58/EY, annettu 12 päivänä heinäkuuta 2002, henkilötietojen käsittelystä ja yksityisyyden suojasta sähköisen viestinnän alalla (sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivi) (EYVL L 201, 31.7.2002, s. 37).
Tarkistus 58
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 41 kappale
(41)  Ohjelman toteuttamisessa olisi noudatettava täysimääräisesti teollis- ja tekijänoikeuksien suojelua ja valvontaa koskevaa kansainvälistä ja EU:n kehystä. Teollis- ja tekijänoikeuksien tehokas suojelu on yksi keskeinen tekijä innovoinnissa ja se on siten välttämätöntä, jotta ohjelma voidaan toteuttaa tehokkaasti.
(41)  Ohjelman toteuttamisessa olisi noudatettava täysimääräisesti teollis- ja tekijänoikeuksien suojelua ja valvontaa koskevaa kansainvälistä ja EU:n kehystä. Teollis- ja tekijänoikeuksien tehokas suojelu on yksi keskeinen tekijä innovoinnissa ja eurooppalaisen lisäarvon säilyttämisessä ja se on siten välttämätöntä, jotta ohjelma voidaan toteuttaa tehokkaasti.
Tarkistus 59
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 42 kappale
(42)  Tätä ohjelmaa toteuttavien elinten olisi noudatettava tietojen käsittelyä koskevia unionin toimielimiin sovellettavia määräyksiä ja kansallista lainsäädäntöä, erityisesti kun on kyse arkaluonteisista turvallisuusluokittelemattomista ja EU:n turvallisuusluokitelluista tiedoista.
(42)  Siltä osin kuin tätä ohjelmaa toteuttavat elimet käsittelevät arkaluonteisia turvallisuusluokittelemattomia tietoja tai unionin turvallisuusluokiteltuja tietoja, niiden olisi noudatettava tapauksen mukaan unionin säädöksissä tai kansallisessa lainsäädännössä vahvistettuja asiaan liittyviä tietojen käsittelyä koskevia määräyksiä.
Tarkistus 60
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 43 kappale
(43)  Tässä ohjelmassa otetaan huomioon ilmastonmuutoksen torjumisen merkitys Pariisin sopimuksen ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanoon liittyvien unionin sitoumusten mukaisesti, ja sillä edistetään ilmastotoimien valtavirtaistamista ja sen yleisen tavoitteen saavuttamista, että EU:n talousarviomenoista 25 prosentilla tuetaan ilmastotavoitteita74. Ohjelman valmistelun ja toteutuksen aikana yksilöidään asiaankuuluvia toimia, ja niitä arvioidaan uudelleen asiaa koskevissa arviointi- ja uudelleentarkasteluprosesseissa.
(43)  Tässä ohjelmassa otetaan huomioon ilmastonmuutoksen torjumisen merkitys Pariisin sopimuksen ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanoon liittyvien unionin velvoitteiden mukaisesti, ja sillä edistetään ilmastotoimien valtavirtaistamista ja autetaan sen yleisen tavoitteen saavuttamista, että EU:n talousarviomenoista 25 prosentilla tuetaan ilmastotavoitteita74. Ohjelman valmistelun ja toteutuksen aikana olisi yksilöitävä asiaankuuluvia toimia, ja niitä olisi arvioitava uudelleen asiaa koskevissa arviointi- ja uudelleentarkasteluprosesseissa, jotta varmistetaan näiden velvoitteiden kattava noudattaminen.
_________________
_________________
74 COM(2018)0321, s. 1.
74 COM(2018)0321, s. 1.
Tarkistus 61
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 44 kappale
(44)  Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa työohjelmien hyväksymiseksi, jotta ohjelman tavoitteet voidaan saavuttaa unionin ja jäsenvaltioiden prioriteettien mukaisesti ja samalla voidaan varmistaa unionin ja jäsenvaltioiden yhteisen toiminnan johdonmukaisuus, avoimuus ja jatkuvuus. Tätä valtaa olisi käytettävä yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, annetun asetuksen (EU) N:o 182/201175 4 artiklassa tarkoitetun neuvoa-antavan menettelyn mukaisesti.
Poistetaan.
__________________
75 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).
Tarkistus 62
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 45 kappale
(45)  Työohjelmat olisi periaatteessa hyväksyttävä monivuotisina työohjelmina tyypillisesti joka toinen vuosi tai, jos se on ohjelman toteuttamiseen liittyvien tarpeiden vuoksi perusteltua, vuotuisina työohjelmina. Tämän asetuksen mukaiset rahoitustyypit ja toteutustavat olisi valittava sen perusteella, miten niillä voidaan saavuttaa toimien erityistavoitteet ja saada tuloksia, ottaen erityisesti huomioon tarkastusten kustannukset, hallinnollinen rasite ja ennakoitu noudattamatta jättämisen riski. Tässä olisi harkittava kertasuoritusten, kiinteiden määrien ja yksikkökustannusten käyttämistä sekä varainhoitoasetuksen 125 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun rahoituksen, joka ei perustu toimien kustannuksiin, käyttämistä.
(45)  Työohjelmat olisi hyväksyttävä, jotta ohjelman tavoitteet voidaan saavuttaa unionin ja jäsenvaltioiden prioriteettien mukaisesti ja samalla voidaan varmistaa unionin ja jäsenvaltioiden yhteisen toiminnan johdonmukaisuus, avoimuus ja jatkuvuus. Työohjelmat olisi periaatteessa hyväksyttävä joka toinen vuosi tai, jos se on ohjelman toteuttamiseen liittyvien tarpeiden vuoksi perusteltua, joka vuosi. Tämän asetuksen mukaiset rahoitustyypit ja toteutustavat olisi valittava sen perusteella, miten niillä voidaan saavuttaa toimien erityistavoitteet ja saada tuloksia, ottaen erityisesti huomioon tarkastusten kustannukset, hallinnollinen rasite ja ennakoitu noudattamatta jättämisen riski. Tässä olisi harkittava kertasuoritusten, kiinteiden määrien ja yksikkökustannusten käyttämistä sekä varainhoitoasetuksen 125 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun rahoituksen, joka ei perustu toimien kustannuksiin, käyttämistä.
Tarkistus 63
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 46 kappale
(46)  Komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädöksiä, jotka koskevat liitteen II muuttamista indikaattoreiden tarkistamiseksi ja/tai täydentämiseksi. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.
(46)  Komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädöksiä, jotka koskevat liitteiden I ja II muuttamista indikaattoreiden tarkistamiseksi ja/tai täydentämiseksi. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.
Tarkistus 64
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 46 a kappale (uusi)
(46 a)   Digitaalinen Eurooppa -ohjelman pitkäaikaisen rahoituksen varmistamiseksi, säilyttämiseksi ja kehittämiseksi tarvitaan selkeät ja yhteiset EU:n säännöt, jotka ovat tulevaisuuteen suuntautuvia ja kilpailua edistäviä, jotta voidaan saada aikaan investointeja ja innovointia ja säilyttää kannattavuus.
Tarkistus 65
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 47 kappale
(47)  Tässä asetuksessa kunnioitetaan perusoikeuksia ja noudatetaan Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustettuja periaatteita, erityisesti sen 8, 11, 16, 21, 35, 38 ja 47 artiklassa tarkoitettuja periaatteita, jotka koskevat henkilötietojen suojaa, sananvapautta ja tiedonvälityksen vapautta, elinkeinovapautta, syrjinnän kieltoa, oikeutta saada terveydenhoitoa, kuluttajansuojaa sekä oikeutta tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin ja puolueettomaan tuomioistuimeen. Jäsenvaltioiden olisi sovellettava tätä asetusta näitä oikeuksia ja periaatteita kunnioittaen.
(47)  Ohjelman soveltamisalaan kuuluvissa toimissa olisi kunnioitettava perusoikeuksia ja noudatettava etenkin Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustettuja periaatteita, erityisesti sen 8, 11, 16, 21, 22, 35, 38, 41 ja 47 artiklassa tarkoitettuja periaatteita, jotka koskevat henkilötietojen suojaa, sananvapautta ja tiedonvälityksen vapautta, elinkeinovapautta, syrjinnän kieltoa, kielellistä monimuotoisuutta ja oikeutta pitää yhteyttä millä tahansa EU:n kielellä, oikeutta saada terveydenhoitoa, kuluttajansuojaa sekä oikeutta tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin ja puolueettomaan tuomioistuimeen. Tällaisissa toimissa olisi noudatettava kaikkia oikeudellisia velvoitteita, kuten kansainvälistä oikeutta, ja kaikkia asiaan liittyviä komission päätöksiä samoin kuin eettisiä periaatteita, joihin kuuluu myös tutkimuksen integriteetin mahdollisen loukkaamisen välttäminen.
Tarkistus 66
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 47 a kappale (uusi)
(47 a)  Huhtikuussa 2018 komissio sitoutui1 a luomaan yhteistyössä luonnontieteiden ja uusien teknologioiden etiikkaa käsittelevän eurooppalaisen työryhmän kanssa sidosryhmille ja asiantuntijoille kehyksen, jossa luonnostellaan tekoälyn suuntaviivat, ja auttamaan kansallisia ja unionin tasolla toimivia kuluttajajärjestöjä ja tietosuojaviranomaisia rakentamaan ymmärrystä tekoälyä hyödyntävistä sovelluksista käyttäen apuna eurooppalaisen neuvoa-antavan kuluttajaryhmän ja Euroopan tietosuojaneuvoston lausuntoja.
__________________
1 a Komission 25 päivänä huhtikuuta 2018 antama tiedonanto ”Tekoäly Euroopassa”, COM(2018)0237, saatavilla osoitteessa http://www.europarl.europa.eu/RegData/docs_autres_institutions/commission_europeenne/com/2018/0237/COM_COM(2018)0237_FI.pdf
Tarkistus 67
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 48 kappale
(48)  Kolmannet maat, jotka ovat Euroopan talousalueen (ETA) jäseniä, voivat osallistua unionin ohjelmiin ETA-sopimukseen perustuvan yhteistyön puitteissa; ETA-sopimuksessa määrätään ohjelmien täytäntöönpanosta kyseisen sopimuksen mukaisesti tehtävällä päätöksellä. Tässä asetuksessa olisi säädettävä tarvittavien valtuuksien myöntämisestä toimivaltaiselle tulojen ja menojen hyväksyjälle, Euroopan petostentorjuntavirastolle (OLAF) ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle, jotta ne voivat käyttää toimivaltaansa kattavasti.
Poistetaan.
Tarkistus 68
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta
Tällä asetuksella perustetaan Digitaalinen Eurooppa -ohjelma, jäljempänä ’ohjelma’.
Tällä asetuksella perustetaan Digitaalinen Eurooppa -ohjelma, jäljempänä ’ohjelma’, joka pannaan täytäntöön 1 päivänä tammikuuta 2021 alkavana ja 31 päivänä joulukuuta 2027 päättyvänä kautena.
Tarkistus 69
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 1 kohta – e alakohta
e)  ’digitaali-innovaatiokeskittymällä’ oikeussubjektia, joka on nimetty tai valittu avoimella ja kilpaillulla menettelyllä toteuttamaan tämän ohjelman mukaiset tehtävät, erityisesti tarjoamaan pääsy teknologiseen asiantuntemukseen ja kokeilujärjestelyihin, kuten laitteisiin ja ohjelmistotyökaluihin, teollisuuden digitalisaation mahdollistamiseksi;
e)  ’eurooppalaisella digitaali-innovaatiokeskittymällä’ nykyistä tai tulevaa oikeussubjektia tai oikeussubjektien konsortiota, joka on nimetty tai valittu avoimella, läpinäkyvällä ja kilpaillulla menettelyllä toteuttamaan tämän ohjelman mukaiset tehtävät, erityisesti tarjoamaan pääsy teknologiseen asiantuntemukseen ja kokeilujärjestelyihin, kuten laitteisiin ja ohjelmistotyökaluihin, teollisuuden digitalisaation mahdollistamiseksi ja rahoituksen saamisen helpottamiseksi. Eurooppalainen digitaali-innovaatiokeskittymä on avoin kaikenmuotoisille ja -kokoisille yrityksille, erityisesti pk-yrityksille, nopeasti kasvaville yrityksille ja julkishallinnoille kaikkialla EU:ssa.
Eurooppalaiset digitaali-innovaatiokeskittymät toimivat keskitettyinä asiointipisteinä, joista yritykset – erityisesti pk-, startup- ja mid cap -yritykset – voivat saada apua liiketoimintansa, tuotantoprosessiensa, tuotteidensa ja palvelujensa kehittämiseen digitaalisen teknologian keinoin lisäarvon aikaansaamiseksi. Keskittymät muodostavat tätä varten hajautetun unionin kattavan verkoston, joka tarjoaa yrityksille tukea sen varmistamiseksi, että niiden työntekijöiden taidot vastaavat saatavilla olevan digitaalisen teknologian hallitsemiseen tarvittavaa asiantuntemusta. Keskittymät koordinoivat toimiaan koulutuslaitosten kanssa tarjotakseen tukea opiskelijoiden koulutukselle ja työntekijöiden työssäoppimiselle;
Tarkistus 70
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 1 kohta – f a alakohta (uusi)
f a)   ’medialukutaidolla’ analyyttisia taitoja, joita tarvitaan digitaalisen maailman ymmärtämiseen;
Tarkistus 71
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 1 kohta – f b alakohta (uusi)
f b)  ’eurooppalaisella kumppanuudella’ aloitetta, jossa unioni ja sen yksityiset tai julkiset kumppanit (esimerkiksi teollisuus, tutkimusorganisaatiot, julkisen palvelun tehtäviä paikallisella, alueellisella, kansallisella tai kansainvälisellä tasolla hoitavat elimet sekä kansalaisyhteiskunnan järjestöt, mukaan lukien säätiöt tai pk-yritysten organisaatiot) yhdessä sitoutuvat tukemaan digitaalisen innovoinnin ja teknologian käyttöönottotoimien, myös markkinoihin, sääntelyyn ja politiikkaan liittyvien toimien, kehittämistä ja toteuttamista;
Tarkistus 72
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 1 kohta – f c alakohta (uusi)
f c)  ’pienillä ja keskisuurilla yrityksillä’ tai ’pk-yrityksillä’ komission suosituksen 2003/361/EY liitteessä olevassa 2 artiklassa määriteltyjä pieniä ja keskisuuria yrityksiä;
Tarkistus 73
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 1 kohta – f d alakohta (uusi)
f d)  ’konsortiolla’ yritysten yhteenliittymää, joka on muodostettu tämän ohjelman puitteissa toteutettavaa tointa varten.
Tarkistus 74
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 1 kohta – johdantokappale
1.  Ohjelman yleisenä tavoitteena on tukea Euroopan talouden ja yhteiskunnan digitalisaatiota ja saattaa sen hyödyt Euroopan kansalaisten ja yritysten ulottuville. Ohjelmalla
1.  Ohjelman yleisenä tavoitteena on tukea ja nopeuttaa Euroopan talouden, teollisuuden ja yhteiskunnan digitalisaatiota ja saattaa sen hyödyt Euroopan kansalaisten, julkisten palvelujen ja yritysten ulottuville sekä vahvistaa Euroopan unionin strategista riippumattomuutta ja yhteenkuuluvuutta ja varmistaa samalla kilpailukyky ja kaventaa digitaalista kuilua. Ohjelmalla
Tarkistus 75
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 1 kohta – b alakohta
b)  laajennetaan digitaaliteknologian leviämistä ja käyttöönottoa yleistä etua koskevilla aloilla ja yksityisellä sektorilla.
b)  laajennetaan digitaaliteknologian leviämistä ja käyttöönottoa yksityisellä sektorilla ja yleistä etua koskevilla aloilla tukien niiden digitaalisaatiota ja varmistaen, että digitaaliteknologiat ovat niiden saatavilla;
Tarkistus 76
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 1 kohta – a alakohta
a)  sellaisen integroidun maailman huipputasoa edustavan eksa-luokan suurteholaskenta- ja datainfrastruktuurin käyttöönotto, koordinointi unionin tasolla ja käyttö, joka on julkisten ja yksityisten käyttäjien käytettävissä muihin kuin kaupallisiin tarkoituksiin ja julkisrahoitteisiin tutkimustarkoituksiin;
a)  sellaisen yhteeentoimivan maailman huipputasoa edustavan eksa-luokan77 suurteholaskenta- ja datainfrastruktuurin käyttöönotto, koordinointi unionin tasolla ja käyttö, joka on julkisten ja yksityisten käyttäjien käytettävissä ja julkisesti ja yksityisesti rahoitettuihin tutkimustarkoituksiin;
__________________
__________________
77 Miljardi miljardia liukulukulaskutoimitusta sekunnissa.
77 Miljardi miljardia liukulukulaskutoimitusta sekunnissa.
Tarkistus 77
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 1 kohta – b alakohta
b)  sellaisen unionin integroidun suurteholaskentaekosysteemin rakentamista koskevan tutkimuksen ja innovoinnin tuloksena saatavan käyttövalmiin/operatiivisen teknologian käyttöönotto, joka kattaa kaikki tieteellisen ja teollisen arvoketjun osat, mukaan lukien laitteistot, ohjelmistot, sovellukset, palvelut, yhteenliitännät ja digitaalinen osaaminen;
b)  sellaisen unionin integroidun suurteholaskentaekosysteemin rakentamista koskevan tutkimuksen ja innovoinnin tuloksena saatavan käyttövalmiin/operatiivisen teknologian käyttöönotto, joka kattaa kaikki tieteellisen ja teollisen arvoketjun osat, mukaan lukien laitteistot, ohjelmistot, sovellukset, palvelut, yhteenliitännät ja digitaalinen osaaminen, taaten samalla korkea tietoturva- ja suojataso;
Tarkistus 78
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 1 kohta – c alakohta
c)  jälki-eksa-luokan78 infrastruktuurin käyttöönotto ja käyttö, mukaan lukien integrointi kvanttilaskentateknologioihin, ja laskentatieteen uusien tutkimusinfrastruktuurien kehittäminen.
c)  jälki-eksa-luokan78 infrastruktuurin käyttöönotto ja käyttö, mukaan lukien integrointi kvanttilaskentateknologioihin, ja uusien tutkimusinfrastruktuurien kehittäminen; kyseisessä käyttöönotossa tarvittavan laskentatieteen laitteiston ja ohjelmiston kehittämisen edistäminen unionissa.
__________________
__________________
78 Tuhat kertaa eksa-luokkaa nopeampi.
78 Tuhat kertaa eksa-luokkaa nopeampi.
Tarkistus 79
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 1 a kohta (uusi)
1 a.  Erityistavoitteen 1 mukaiset toimet toteutetaan pääasiassa komission ehdottaman ja ministerineuvoston 25 päivänä kesäkuuta 2018 hyväksymän yhteisyrityksen kautta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) ...1 a mukaisesti.
__________________
1 a Asetus Euroopan suurteholaskennan yhteisyrityksen perustamisesta. 0594/18. Brysselissä 18. syyskuuta 2018 (OR. en). http://data.consilium.europa.eu/doc/document/ST-10594-2018-INIT/en/pdf
Tarkistus 80
Ehdotus asetukseksi
5 artikla – 1 kohta – a alakohta
a)  keskeisten tekoälyyn liittyvien valmiuksien, kuten algoritmien dataresurssien ja kirjastojen, kasvattaminen ja lujittaminen tietosuojalainsäädäntöä noudattaen;
a)  keskeisten tekoälyyn liittyvien valmiuksien, kuten algoritmien dataresurssien ja kirjastojen, kasvattaminen ja lujittaminen. Tietosuojalainsäädäntöä noudattaen tekoälypohjaiset ratkaisut ja saatavilla olevat resurssit kunnioittavat sisäänrakennetun yksityisyyden ja turvallisuuden periaatteita ja varmistavat, että ihminen pysyy tekoälyn kehittämisen ja käyttöönoton keskipisteenä;
Tarkistus 81
Ehdotus asetukseksi
5 artikla – 1 kohta – b alakohta
b)  näiden valmiuksien asettaminen kaikkien yritysten ja julkishallintojen saataville;
b)  näiden valmiuksien asettaminen yritysten, erityisesti pk- ja startup-yritysten, ja julkishallintojen, mukaan lukien voittoa tavoittelemattomat yhteisöt, tutkimuslaitokset ja yliopistot, saataville;
Tarkistus 82
Ehdotus asetukseksi
5 artikla – 1 kohta – c a alakohta (uusi)
c a)  teollisten sovellusten ja tuotantojärjestelmien kehittäminen ja vahvistaminen, teknologioiden arvoketjuihin integroimisen ja innovatiivisten liiketoimintamallien kehittämisen helpottaminen ja innovoinnista teolliseen tuotantoon kuluvan ajan lyhentäminen sekä tekoälypohjaisten ratkaisujen käyttöönoton edistäminen yleistä etua koskevilla aloilla ja yhteiskunnassa.
Tarkistus 83
Ehdotus asetukseksi
5 artikla – 1 a kohta (uusi)
Erityistavoitteen ”Tekoäly” mukaisten toimien toteutusta hallinnoi aina suoraan komissio tai jokin olemassa oleva toimeenpanovirasto kustannus-hyötyanalyysin perusteella.
Tarkistus 84
Ehdotus asetukseksi
5 artikla – 1 b kohta (uusi)
Erityistavoitteen 2 mukaisissa toimissa on noudatettava eettisiä periaatteita ja asiaa koskevaa kansallista, unionin ja kansainvälistä lainsäädäntöä, Euroopan unionin perusoikeuskirja sekä Euroopan ihmisoikeussopimus ja sen lisäpöytäkirjat mukaan lukien. Komissio ottaa huomioon tekoälyä käsittelevän korkean tason asiantuntijaryhmän suositukset täsmentäessään eettisiin kysymyksiin liittyvät edellytykset erityistavoitteeseen 2 kuuluvissa työohjelmissa. Ehdotuspyynnöt ja avustussopimukset sisältävät työohjelmissa esitetyt edellytykset. Kunkin hankkeen eettinen arviointi on suoritettava kunkin toimen arvioinnin yhteydessä. Toimet, jotka eivät ole eettisesti hyväksyttäviä tai jotka eivät täytä sopimuksessa vahvistettuja edellytyksiä, eivät voi saada rahoitusta.
Tarkistus 85
Ehdotus asetukseksi
6 artikla – 1 kohta – a alakohta
a)  kehittyneiden kyberturvallisuuslaitteiden, -työkalujen ja -datainfrastruktuurien hankinnan tukeminen yhdessä jäsenvaltioiden kanssa tietosuojalainsäädäntöä täysimääräisesti noudattaen;
a)  kehittyneiden kyberturvallisuuslaitteiden, -työkalujen ja -datainfrastruktuurien hankinnan tukeminen yhdessä jäsenvaltioiden kanssa yhteisen korkean kyberturvallisuuden tason saavuttamiseksi Euroopan tasolla tietosuojalainsäädäntöä ja perusoikeuksia täysimääräisesti noudattaen ja varmistaen samalla EU:n strategisen riippumattomuuden;
Tarkistus 86
Ehdotus asetukseksi
6 artikla – 1 kohta – b alakohta
b)  kyberturvallisuuteen liittyvien eurooppalaisten osaamisen, valmiuksien ja taitojen parhaan käytön tukeminen;
b)  kyberturvallisuuteen liittyvien eurooppalaisten osaamisen, valmiuksien ja taitojen parhaan käytön ja lisäämisen tukeminen; parhaiden käytäntöjen jakaminen ja valtavirtaistaminen;
Tarkistus 87
Ehdotus asetukseksi
6 artikla – 1 kohta – c alakohta
c)  viimeisimpien kyberturvallisuusratkaisujen laajan käyttöönoton varmistaminen kaikilla talouden aloilla;
c)  viimeisimpien kyberturvallisuusratkaisujen laajan käyttöönoton varmistaminen kaikilla talouden aloilla; erityishuomion kiinnittäminen julkisiin palveluihin ja keskeisiin talouden toimijoihin, kuten pk-yrityksiin;
Tarkistus 88
Ehdotus asetukseksi
6 artikla – 1 kohta – d alakohta
d)  jäsenvaltioiden ja yksityisen sektorin valmiuksien parantaminen niiden auttamiseksi toimenpiteistä yhteisen korkeatasoisen verkko- ja tietojärjestelmien turvallisuuden varmistamiseksi koko unionissa 6 päivänä heinäkuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/114879 vaatimusten täyttämisessä.
d)  jäsenvaltioiden ja yksityisen sektorin valmiuksien parantaminen niiden auttamiseksi toimenpiteistä yhteisen korkeatasoisen verkko- ja tietojärjestelmien turvallisuuden varmistamiseksi koko unionissa 6 päivänä heinäkuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/114879 vaatimusten täyttämisessä, muun muassa toimenpiteillä, joilla pyritään kehittämään kyberturvallisuuskulttuuria organisaatioiden sisällä.
__________________
__________________
79 EUVL L 194, 19.7.2016, s. 1.
79 EUVL L 194, 19.7.2016, s. 1.
Tarkistus 89
Ehdotus asetukseksi
6 artikla – 1 kohta – d a alakohta (uusi)
d a)  kyberhyökkäyksiä koskevan sietokyvyn parantaminen, jotta voidaan parantaa käyttäjien ja etenkin julkisten palvelujen sekä pk- ja startup-yritysten riskitietoisuutta ja tietämystä perustason turvallisuusprosesseista ja varmistaa, että yrityksillä on ainakin perustason turvallisuusvalmiudet, kuten tietojen ja viestinnän päästä päähän -salaus ja ohjelmistopäivitykset, ja sisäänrakennetun turvallisuuden mallin käyttöön kannustaminen sekä perusturvallisuusprosessien ja kyberhygienian tuntemus.
Tarkistus 90
Ehdotus asetukseksi
6 artikla – 1 a kohta (uusi)
Erityistavoitteen 3 ”Kyberturvallisuus ja luottamus” mukaiset toimet toteutetaan ensisijaisesti Euroopan kyberturvallisuuden teollisuus-, teknologia- ja tutkimusosaamiskeskuksen ja kyberturvallisuuden osaamisverkoston kautta [Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus ....1 a].
__________________
1 a Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus .... Euroopan kyberturvallisuuden teollisuus-, teknologia- ja tutkimusosaamiskeskuksen ja kansallisten koordinointikeskusten verkoston perustamisesta.
Tarkistus 91
Ehdotus asetukseksi
7 artikla – 1 kohta – johdantokappale
Erityistavoitteessa 4 ”Pitkälle viety digitaalinen osaaminen” annettavalla unionin rahoituksella on tuettava pitkälle viedyn digitaalisen osaamisen kehittämistä tässä ohjelmassa tuetuilla aloilla ja edistettävä siten Euroopan lahjakkuusreservin kasvattamista ja ammattitaidon parantamista etenkin suurteholaskennan, massadata-analyysin, kyberturvallisuuden, hajautetun tilikirjan teknologioiden, robotiikan ja tekoälyn alalla. Rahoituksella on pyrittävä seuraaviin operatiivisiin tavoitteisiin:
Erityistavoitteessa 4 ”Pitkälle viety digitaalinen osaaminen” annettavalla unionin rahoituksella on tuettava pitkälle viedyn digitaalisen osaamisen kehittämistä tässä ohjelmassa tuetuilla aloilla ja edistettävä siten unionin lahjakkuusreservin kasvattamista, digitaalisen kuilun kaventamista ja ammattitaidon parantamista sukupuolten tasapuolinen edustusta edistäen etenkin suurteholaskennan, massadata-analyysin, kyberturvallisuuden, hajautetun tilikirjan teknologioiden, robotiikan, tekoälyn, pilvipalvelujen, viestintäjärjestelmien ja ‑verkkojen, tietosuojavalmiuksien ja tekoälyn alalla. Jotta voidaan edistää ja parantaa työmarkkinoita ja erikoistumista digitaaliteknologioihin ja -sovelluksiin, rahoituksella on pyrittävä seuraaviin operatiivisiin tavoitteisiin:
Tarkistus 92
Ehdotus asetukseksi
7 artikla – 1 kohta – a alakohta
a)  opiskelijoiden, tietotekniikka-alan ammattilaisten ja työvoiman pitkäkestoisten koulutusten ja kurssien suunnittelun ja toteutuksen tukeminen;
a)  opiskelijoiden, opettajien, ohjaajien, tietotekniikka-alan ammattilaisten, tutkijoiden ja työvoiman, myös virkamiesten, korkealaatuisten pitkäkestoisten koulutusten ja kurssien, sulautuva opetus mukaan lukien, suunnittelun ja toteutuksen tukeminen yhteistyössä koulujen, yliopistojen ja tutkimuskeskusten kanssa;
Tarkistus 93
Ehdotus asetukseksi
7 artikla – 1 kohta – b alakohta
b)  yrittäjien, pienten yritysten johtajien ja työvoiman lyhytkestoisten koulutusten ja kurssien suunnittelun ja toteutuksen tukeminen;
b)  yrittäjien, pienten yritysten ja startup-yritysten johtajien ja työvoiman, myös virkamiesten ja itsenäisten ammatinharjoittajien, korkealaatuisten lyhytkestoisten koulutusten ja kurssien, sulautuva opetus mukaan lukien, suunnittelun ja toteutuksen tukeminen;
Tarkistus 94
Ehdotus asetukseksi
7 artikla – 1 kohta – c alakohta
c)  opiskelijoiden, nuorten yrittäjien ja tutkinnon suorittaneiden työpaikkakoulutuksen ja harjoittelun tukeminen.
c)  opiskelijoiden, nuorten yrittäjien ja tutkinnon suorittaneiden korkealaatuisen työpaikkakoulutuksen, sulautuva opetus mukaan lukien, ja harjoittelun tukeminen.
Tarkistus 95
Ehdotus asetukseksi
7 artikla – 1 a kohta (uusi)
Erityistavoitteen 4 ”Pitkälle viety digitaalinen osaaminen” mukaisten toimien toteutus hoidetaan pääasiassa Euroopan komission suoralla hallinnoinnilla. Eurooppalaiset digitaali-innovointikeskittymät voivat edistää koulutusmahdollisuuksia, opastaa yrityksiä ja pitää yhteyttä asianmukaisiin osaamiskeskuksiin, jotta varmistetaan mahdollisimman laaja maantieteellinen kattavuus kaikkialla unionissa.
Tarkistus 96
Ehdotus asetukseksi
8 artikla – 1 kohta – johdantokappale
Erityistavoitteessa 5 ”Käyttöönotto, digitaalisten valmiuksien paras käyttö ja yhteentoimivuus” annettavalla unionin rahoituksella on pyrittävä seuraaviin operatiivisiin tavoitteisiin:
Erityistavoitteessa 5 ”Käyttöönotto, digitaalisten valmiuksien paras käyttö ja yhteentoimivuus” annettavalla unionin rahoituksella on pyrittävä seuraaviin operatiivisiin tavoitteisiin, joilla täydennetään sitä varten toteutettavia digitaalisen infrastruktuurin toimia kaventaen digitaalista kuilua:
Tarkistus 97
Ehdotus asetukseksi
8 artikla – 1 kohta – a alakohta
a)  sen varmistaminen, että julkisella sektorilla ja yleistä etua koskevilla aloilla, kuten terveys- ja hoitoalalla, koulutuksessa, oikeuslaitoksessa, liikenteessä, energia-alalla, ympäristöalalla, kulttuurialalla ja luovilla aloilla, voidaan ottaa käyttöön ja asettaa saataville viimeisintä kehitystä edustavia digitaaliteknologioita, etenkin suurteholaskenta, tekoäly, hajautetun tilikirjan teknologiat ja kyberturvallisuus;
a)  sen varmistaminen, että julkisella sektorilla ja yleistä etua koskevilla aloilla, kuten terveys- ja hoitoalalla, koulutuksessa, oikeuslaitoksessa, liikenteen ja viestinnän alalla, energia-alalla, ympäristöalalla, kulttuurialalla ja luovilla aloilla sekä unioniin sijoittautuneissa yrityksissä, voidaan ottaa tehokkaasti käyttöön ja käyttää koulutuksessa saatujen tarvittavien taitojen avulla viimeisintä kehitystä edustavia digitaaliteknologioita, etenkin suurteholaskentaa, kieliteknologiaa, tekoälyä, hajautetun tilikirjan teknologioita ja kyberturvallisuutta;
Tarkistus 98
Ehdotus asetukseksi
8 artikla – 1 kohta – b alakohta
b)  yleiseurooppalaisten yhteentoimivien digitaalipalvelujen infrastruktuurien (mukaan lukien niihin liittyvät palvelut) käyttöönotto, käyttö ja ylläpitäminen kansallisia ja alueellisia toimia täydentäen;
b)  yleiseurooppalaisten yhteentoimivien viimeisintä kehitystä edustavien digitaalipalvelujen infrastruktuurien (mukaan lukien niihin liittyvät palvelut) käyttöönotto, käyttö ja ylläpitäminen kaikkialla unionissa kansallisia ja alueellisia toimia täydentäen;
Tarkistus 99
Ehdotus asetukseksi
8 artikla – 1 kohta – c alakohta
c)  Euroopan julkishallintojen, yritysten ja kansalaisten ratkaisujen ja puitteiden kehittämisen, ajan tasalle saattamisen ja käytön helpottaminen, mukaan lukien yhteentoimivuusratkaisujen ja -puitteiden uudelleenkäyttö;
c)  Euroopan julkishallintojen, yritysten ja kansalaisten ratkaisujen ja puitteiden kehittämisen, ajan tasalle saattamisen ja käytön helpottaminen, mukaan lukien avoin lähdekoodi ja yhteentoimivuusratkaisujen ja -puitteiden uudelleenkäyttö;
Tarkistus 100
Ehdotus asetukseksi
8 artikla – 1 kohta – d alakohta
d)  pääsyn tarjoaminen julkishallinnoille digitaaliteknologioiden testaukseen ja pilotointiin, myös niiden rajatylittävän käytön osalta;
d)  pääsyn tarjoaminen julkishallinnoille digitaaliteknologioiden testaukseen, pilotointiin ja laajentamiseen, myös niiden rajatylittävän käytön osalta;
Tarkistus 101
Ehdotus asetukseksi
8 artikla – 1 kohta – e alakohta
e)  kehittyneen digitaaliteknologian ja siihen liittyvien teknologioiden käyttöönoton tukeminen unionin teollisuudessa, etenkin pk-yrityksissä, mukaan lukien erityisesti suurteholaskenta, tekoäly, kyberturvallisuus ja tulevat kehitteillä olevat teknologiat;
e)  kehittyneen digitaaliteknologian ja siihen liittyvien teknologioiden käyttöönoton tukeminen unionin teollisuudessa, etenkin pk- ja startup-yrityksissä, mukaan lukien erityisesti suurteholaskenta, tekoäly, hajautetun tilikirjan teknologiat, kyberturvallisuus, tietosuoja, pilvipalvelut, tiedon hallinnointi ja tulevat kehitteillä olevat teknologiat;
Tarkistus 102
Ehdotus asetukseksi
8 artikla – 1 kohta – f alakohta
f)  yhteentoimivien digitaalisten ratkaisujen suunnittelun, testauksen, toteutuksen ja käyttöönoton tukeminen sellaisia EU:n tason julkisia palveluja varten, joita tarjotaan datavetoisten uudelleenkäytettävien ratkaisujen alustan kautta, sekä innovoinnin edistäminen ja yhteisten puitteiden vahvistaminen julkishallintojen palvelujen täyden potentiaalin saamiseksi Euroopan kansalaisten ja yritysten käyttöön;
f)  yhteentoimivien digitaalisten ratkaisujen suunnittelun, ylläpitämisen, testauksen, toteutuksen ja käyttöönoton tukeminen sellaisia EU:n tason julkisia palveluja varten, joita tarjotaan datavetoisten uudelleenkäytettävien ratkaisujen alustan kautta, sekä innovoinnin edistäminen ja yhteisten puitteiden vahvistaminen julkishallintojen palvelujen täyden potentiaalin saamiseksi Euroopan kansalaisten ja yritysten käyttöön;
Tarkistus 103
Ehdotus asetukseksi
8 artikla – 1 kohta – g alakohta
g)  jatkuvan valmiuden varmistaminen havainnoida ja analysoida unionin tasolla nopeasti kehittyviä digitaalisia kehityssuuntauksia ja mukautua niihin sekä jakaa ja valtavirtaistaa parhaita käytäntöjä;
g)  jatkuvan valmiuden varmistaminen havainnoida ja myös analysoida unionin tasolla nopeasti kehittyviä digitaalisia kehityssuuntauksia ja mukautua niihin, jotta unioni pysyy digitaalisen kehityksen kärjessä, sekä jakaa ja valtavirtaistaa parhaita käytäntöjä ja helpottaa eri kansallisten aloitteiden välistä vuorovaikutusta, mikä johtaa digitaalisen yhteiskunnan kehittymiseen, koska kaikki EU-tason toimijat toimivat pysyvästi yhteistyössä;
Tarkistus 104
Ehdotus asetukseksi
8 artikla – 1 kohta – h alakohta
h)  yhteistyön tukeminen eurooppalaisen ekosysteemin saavuttamiseksi hajautetun tilikirjan palveluja ja sovelluksia käyttäviä luotettuja infrastruktuureja varten, mukaan lukien yhteentoimivuuden ja standardoinnin tukeminen ja EU:n rajatylittävien palvelujen käyttöönoton edistäminen;
h)  yhteistyön tukeminen eurooppalaisen ekosysteemin saavuttamiseksi muun muassa hajautetun tilikirjan palveluja ja sovelluksia käyttäviä luotettuja infrastruktuureja varten, mukaan lukien yhteentoimivuuden ja standardoinnin tukeminen ja sisäänrakennetun turvallisuuden ja yksityisyyden periaatteisiin perustuvien EU:n rajatylittävien palvelujen käyttöönoton edistäminen;
Tarkistus 105
Ehdotus asetukseksi
8 artikla – 1 a kohta (uusi)
Erityistavoitteen 5 ”Käyttöönotto, digitaalisten valmiuksien paras käyttö ja yhteentoimivuus” mukaisten toimien toteutus hoidetaan pääasiassa Euroopan komission suoralla hallinnoinnilla. Eurooppalaiset digitaali-innovointikeskittymät ja osaamiskeskukset voivat edistää tätä.
Tarkistus 106
Ehdotus asetukseksi
9 artikla – 1 kohta
1.  Ohjelman toteuttamiseen varatut rahoituspuitteet vuosiksi 2021–2027 ovat 9 194 000 000 euroa käypinä hintoina.
1.  Ohjelman toteuttamiseen varatut rahoituspuitteet vuosiksi 2021–2027 ovat 8 192 391 000 euroa vuoden 2018 hintoina (9 194 000 000 euroa käypinä hintoina).
Tarkistus 107
Ehdotus asetukseksi
9 artikla – 2 kohta – a alakohta
a)  enintään 2 698 240 000 euroa erityistavoitteeseen 1 ”Suurteholaskenta”
a)  enintään 2 404 289 438 euroa vuoden 2018 hintoina (2 698 240 000 euroa käypinä hintoina) erityistavoitteeseen 1 ”Suurteholaskenta”
Tarkistus 108
Ehdotus asetukseksi
9 artikla – 2 kohta – b alakohta
b)  enintään 2 498 369 000 euroa erityistavoitteeseen 2 ”Tekoäly”
b)  enintään 2 226 192 703 euroa vuoden 2018 hintoina (2 498 369 000 euroa käypinä hintoina) erityistavoitteeseen 2 ”Tekoäly”
Tarkistus 109
Ehdotus asetukseksi
9 artikla – 2 kohta – c alakohta
c)  enintään 1 998 696 000 euroa erityistavoitteeseen 3 ”Kyberturvallisuus ja luottamus”
c)  enintään 1 780 954 875 euroa vuoden 2018 hintoina (1 998 696 000 euroa käypinä hintoina) erityistavoitteeseen 3 ”Kyberturvallisuus ja luottamus”
Tarkistus 110
Ehdotus asetukseksi
9 artikla – 2 kohta – d alakohta
d)  enintään 699 543 000 euroa erityistavoitteeseen 4 ”Pitkälle viety digitaalinen osaaminen”
d)  enintään 623 333 672 euroa vuoden 2018 hintoina (699 543 000 euroa käypinä hintoina) erityistavoitteeseen 4 ”Pitkälle viety digitaalinen osaaminen”
Tarkistus 111
Ehdotus asetukseksi
9 artikla – 2 kohta – e alakohta
e)  enintään 1 299 152 000 euroa erityistavoitteeseen 5 ”Käyttöönotto, digitaalisten valmiuksien paras käyttö ja yhteentoimivuus”
e)  enintään 1 157 620 312 euroa vuoden 2018 hintoina (1 299 152 000 euroa käypinä hintoina) erityistavoitteeseen 5 ”Käyttöönotto, digitaalisten valmiuksien paras käyttö ja yhteentoimivuus”
Tarkistus 112
Ehdotus asetukseksi
9 artikla – 5 kohta
5.  Jäsenvaltioille yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin puitteissa myönnettyjä varoja voidaan niiden pyynnöstä siirtää ohjelman käyttöön. Komissio käyttää kyseisiä varoja joko suoraan varainhoitoasetuksen 62 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti tai välillisesti saman artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti. Kyseisiä varoja on mahdollisuuksien mukaan käytettävä asianomaisen jäsenvaltion hyväksi.
5.  Jäsenvaltioille yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin puitteissa myönnettyjä varoja voidaan niiden pyynnöstä siirtää ohjelman käyttöön. Komissio käyttää kyseisiä varoja joko suoraan varainhoitoasetuksen 62 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti tai välillisesti saman artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti. Kyseisiä varoja on mahdollisuuksien mukaan käytettävä mahdollisimman paljon asianomaisen jäsenvaltion hyväksi.
Tarkistus 113
Ehdotus asetukseksi
10 artikla – 1 kohta – johdantokappale
Ohjelmaan voivat osallistua
Poistetaan.
Tarkistus 114
Ehdotus asetukseksi
10 artikla – 1 kohta – 1 alakohta
1.  Euroopan vapaakauppaliiton (EFTA) jäsenet, jotka ovat Euroopan talousalueen (ETA) jäseniä, ETA-sopimuksessa vahvistettujen edellytysten mukaisesti;
1.  Ohjelmaan voivat osallistua Euroopan vapaakauppaliiton (EFTA) jäsenet, jotka ovat Euroopan talousalueen (ETA) jäseniä, ETA-sopimuksessa vahvistettujen edellytysten mukaisesti;
Tarkistus 115
Ehdotus asetukseksi
10 artikla – 1 kohta – 2 alakohta
2.  unioniin liittymässä olevat maat, ehdokasmaat ja mahdolliset ehdokkaat niitä koskevissa puitesopimuksissa ja assosiaationeuvoston päätöksissä tai vastaavissa sopimuksissa vahvistettujen, kyseisten maiden osallistumista unionin ohjelmiin koskevien yleisten periaatteiden ja ehtojen mukaisesti sekä unionin ja kyseisten maiden välisissä sopimuksissa vahvistettuja erityisiä edellytyksiä noudattaen;
2.  niiden kolmansien maiden täydellinen tai osittainen assosioituminen ohjelmaan, joita ei mainita 1 kohdassa, perustuu erityistavoitteiden tapauskohtaiseen arviointiin sellaisessa erillissopimuksessa vahvistettujen edellytysten mukaisesti, joka koskee kyseisen kolmannen maan osallistumista johonkin unionin ohjelmaan, edellyttäen että tässä erillissopimuksessa noudatetaan täysin seuraavia perusteita:
–  kolmannen maan osallistuminen on unionin edun mukaista
–  osallistuminen edistää 3 artiklassa vahvistettujen tavoitteiden saavuttamista
–  osallistuminen ei aiheuta turvallisuushuolenaiheita ja täyttää kaikilta osin 12 artiklassa vahvistetut turvallisuusvaatimukset
–  sopimuksessa varmistetaan asianmukainen tasapaino unionin ohjelmiin osallistuvan kolmannen maan maksamien rahoitusosuuksien ja sen saamien hyötyjen välillä
–  sopimuksessa vahvistetaan ohjelmiin osallistumisen edellytykset, mukaan lukien yksittäisiin ohjelmiin maksettavien rahoitusosuuksien ja niiden hallintokustannusten laskentatapa; maksettavia rahoitusosuuksia pidetään käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina [uuden varainhoitoasetuksen] [21 artiklan 5 kohdan] mukaisesti
–  sopimuksessa ei anneta kolmannelle maalle ohjelmaa koskevaa päätösvaltaa
–  sopimuksessa taataan unionin oikeus varmistaa varainhoidon moitteettomuus ja suojata taloudellisia etujaan.
Tarkistus 116
Ehdotus asetukseksi
10 artikla – 1 kohta – 2 a alakohta (uusi)
2 a.  Euroopan komissio tai muut asiaankuuluvat täytäntöönpanoelimet arvioivat työohjelmia valmistellessaan tapauskohtaisesti, täyttyvätkö 2 kohdassa tarkoitetussa sopimuksessa vahvistetut edellytykset työohjelmissa esitettyjen toimien osalta.
Tarkistus 117
Ehdotus asetukseksi
10 artikla – 1 kohta – 3 alakohta
3.  Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvat maat niitä koskevissa puitesopimuksissa ja assosiaationeuvoston päätöksissä tai vastaavissa sopimuksissa vahvistettujen, kyseisten maiden osallistumista unionin ohjelmiin koskevien yleisten periaatteiden ja ehtojen mukaisesti sekä unionin ja kyseisten maiden välisissä sopimuksissa vahvistettuja erityisiä edellytyksiä noudattaen;
Poistetaan.
Tarkistus 118
Ehdotus asetukseksi
10 artikla – 1 kohta – 4 alakohta
4.  muut kolmannet maat kunkin kolmannen maan osallistumisesta yhteen tai useampaan unionin ohjelmaan tehdyssä erityisessä sopimuksessa vahvistettujen edellytysten mukaisesti edellyttäen, että kyseisellä sopimuksella
Poistetaan.
—  varmistetaan asianmukainen tasapaino unionin ohjelmiin osallistuvan kolmannen maan maksamien rahoitusosuuksien ja sen saamien hyötyjen välillä;
—  vahvistetaan ohjelmin osallistumisen edellytykset, mukaan lukien yksittäisiin ohjelmiin maksettavien rahoitusosuuksien ja niiden hallintokustannusten laskentatapa; maksettavia rahoitusosuuksia pidetään käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina [uuden varainhoitoasetuksen] 21 artiklan 5 kohdan mukaisesti.
—  ei anneta kolmannelle maalle ohjelmaa koskevaa päätösvaltaa;
—  taataan unionin oikeus varmistaa varainhoidon moitteettomuus ja suojata taloudellisia etujaan.
Tarkistus 119
Ehdotus asetukseksi
11 artikla – 2 kohta
2.  Yhteistyöhön kolmansien maiden ja 1 kohdassa tarkoitettujen järjestöjen kanssa eritystavoitteessa 3 ”Kyberturvallisuus ja luottamus” sovelletaan 12 artiklaa.
2.  Yhteistyöhön kolmansien maiden ja 1 kohdassa tarkoitettujen järjestöjen kanssa erityistavoitteessa 1 ”Suurteholaskenta”, erityistavoitteessa 2 ”Tekoäly” ja erityistavoitteessa 3 ”Kyberturvallisuus ja luottamus” sovelletaan 12 artiklaa.
Tarkistus 120
Ehdotus asetukseksi
12 artikla – 5 kohta
5.  Työohjelmassa voidaan myös määrätä, että assosioituneisiin maihin sijoittautuneet oikeussubjektit ja EU:hun sijoittautuneet mutta kolmansien maiden määräysvallassa olevat oikeussubjektit eivät voi turvallisuussyistä osallistua kaikkiin tai joihinkin erityistavoitteen 3 toimiin. Tällaisissa tapauksissa ehdotuspyynnöt ja tarjouspyynnöt on rajattava oikeussubjekteihin, jotka ovat sijoittautuneet tai joiden katsotaan olevan sijoittautuneita jäsenvaltioihin ja jotka ovat jäsenvaltioiden ja/tai jäsenvaltioiden kansalaisten määräysvallassa.
5.  Työohjelmassa voidaan myös määrätä, että assosioituneisiin maihin sijoittautuneet oikeussubjektit ja EU:hun sijoittautuneet mutta kolmansien maiden määräysvallassa olevat oikeussubjektit eivät voi strategia- ja turvallisuussyistä osallistua kaikkiin tai joihinkin erityistavoitteiden 1, 2 ja 3 toimiin. Tällaisissa tapauksissa ehdotuspyynnöt ja tarjouspyynnöt on rajattava oikeussubjekteihin, jotka ovat sijoittautuneet tai joiden katsotaan olevan sijoittautuneita jäsenvaltioihin ja jotka ovat jäsenvaltioiden ja/tai jäsenvaltioiden kansalaisten määräysvallassa.
Tarkistus 121
Ehdotus asetukseksi
12 artikla – 5 a kohta (uusi)
5 a.  Toimet, joihin sisältyy teknologian siirtämistä unionin ulkopuolelle, eivät ole sallittuja. Pitkän aikavälin strategisten turvallisuustavoitteiden varmistamiseksi on arvioitava sellaisten yhteisöjen osallistumismahdollisuuksia, joiden päätoimipaikka ei ole unionissa.
Tarkistus 122
Ehdotus asetukseksi
12 artikla – 5 b kohta (uusi)
5 b.  Komissio tai rahoituselin voi tarvittaessa tehdä turvallisuustarkastuksia, ja toimet, joissa ei noudateta turvallisuussääntöjä, voidaan sulkea pois tai irtisanoa milloin tahansa.
Tarkistus 123
Ehdotus asetukseksi
13 artikla – 1 kohta
1.  Ohjelma on suunniteltu toteutettavaksi siten, että se mahdollistaa synergiat, joita kuvataan tarkemmin liitteessä III, unionin muiden rahoitusohjelmien kanssa, etenkin EU:n ohjelmista annettavaa täydentävää rahoitusta koskevien järjestelyjen kautta, kun hallinnointia koskevat säännöt sen sallivat; rahoitusta voidaan antaa peräkkäin, vuorotellen tai yhdistämällä varoja, myös toimien yhteistä rahoitusta varten.
1.  Ohjelma on suunniteltu toteutettavaksi siten, että se mahdollistaa synergiat, joita kuvataan tarkemmin liitteessä III, unionin muiden rahoitusohjelmien kanssa, etenkin EU:n ohjelmista annettavaa täydentävää rahoitusta koskevien järjestelyjen kautta, kun hallinnointia koskevat säännöt sen sallivat; rahoitusta voidaan antaa peräkkäin, vuorotellen tai yhdistämällä varoja, myös toimien yhteistä rahoitusta varten. Komissio varmistaa, että erityistavoitteiden 1–5 saavuttamista ei haitata, kun hyödynnetään ohjelman täydentävyyttä unionin muiden rahoitusohjelmien, erityisesti ERI-rahastojen, Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR), Euroopan horisontti -ohjelman ja Verkkojen Eurooppa -välineen (CEF-2), InvestEU:n, Erasmuksen ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston kanssa.
Komissio tutkii mahdollisuuksia parantaa sellaisten eri ohjelmien tehokkuutta, jotka tarjoavat resursseja digitalisaation alalla.
Tarkistus 124
Ehdotus asetukseksi
13 artikla – 2 kohta
2.  On vahvistettava asianmukaiset mekanismit asianomaisten viranomaisten välistä koordinointia varten sekä asianmukaiset seurantavälineet, joilla voidaan systemaattisesti varmistaa synergiat ohjelman ja mahdollisten merkityksellisen EU:n rahoitusvälineiden välillä. Järjestelyjen on edistettävä päällekkäisyyksien välttämistä ja menojen vaikutuksen maksimointia.
2.  On vahvistettava asianmukaiset mekanismit asianomaisten viranomaisten välistä sekä viranomaisten ja komission välistä koordinointia varten sekä asianmukaiset seurantavälineet, joilla voidaan järjestelmällisesti varmistaa synergiat ohjelman ja mahdollisten merkityksellisten EU:n rahoitusvälineiden välillä. Järjestelyjen on edistettävä päällekkäisyyksien välttämistä ja menojen vaikutuksen maksimointia.
Tarkistus 125
Ehdotus asetukseksi
14 artikla – 2 kohta
2.  Ohjelmasta voidaan myöntää rahoitusta missä tahansa varainhoitoasetuksessa vahvistetussa muodossa, mukaan lukien erityisesti hankinnat ensisijaisena muotona sekä avustukset ja palkinnot. Lisäksi ohjelmasta voidaan myöntää rahoitusta sellaisten rahoitusvälineiden avulla, jotka kuuluvat rahoitusta yhdistäviin toimiin.
2.  Ohjelmasta voidaan myöntää rahoitusta missä tahansa varainhoitoasetuksessa vahvistetussa muodossa, mukaan lukien erityisesti komission tai rahoituselimen ja avustustensaajien hankinnat erikseen tai yhdessä toiminnan ensisijaisena muotona sekä avustukset ja palkinnot. Hankinnoissa voidaan sallia useampien hankintasopimusten tekeminen samassa menettelyssä ja tarjota mahdollisuus tulokseen perustuville ehdoille, jotka ovat soveltuvien kansainvälisten hankintasopimusten mukaisia. Lisäksi ohjelmasta voidaan myöntää rahoitusta sellaisten rahoitusvälineiden avulla, jotka kuuluvat rahoitusta yhdistäviin toimiin.
Tarkistus 126
Ehdotus asetukseksi
15 artikla – 1 kohta
Ohjelma voidaan toteuttaa eurooppalaisten kumppanuuksien avulla. Tähän voi sisältyä rahoitusosuuksia SEUT-sopimuksen 187 artiklan nojalla perustettuihin yhteisyrityksen muotoisiin olemassa oleviin tai uusiin yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuuksiin. Näihin rahoitusosuuksiin sovelletaan [Euroopan horisontti -asetuksen, viite lisättävä] eurooppalaisia kumppanuuksia koskevia säännöksiä.
Ohjelma voidaan toteuttaa eurooppalaisten kumppanuuksien avulla komission ja jäsenvaltioiden strategisessa suunnitteluprosessissa sovitun mukaisesti. Tähän voi sisältyä rahoitusosuuksia SEUT-sopimuksen 187 artiklan nojalla perustettuihin yhteisyrityksen muotoisiin olemassa oleviin tai uusiin yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuuksiin. Näihin rahoitusosuuksiin sovelletaan [Euroopan horisontti -asetuksen, viite lisättävä] eurooppalaisia kumppanuuksia koskevia säännöksiä.
Tarkistus 127
Ehdotus asetukseksi
15 artikla – 1 a kohta (uusi)
Eurooppalainen kumppanuus
a)  perustetaan tilanteissa, joissa Digitaalinen Eurooppa -ohjelman tavoitteet saavutetaan sen avulla tehokkaammin kuin unionin omin toimin;
b)  noudattaa periaatteita, jotka ovat unionin tason lisäarvo, läpinäkyvyys, avoimuus, vaikutukset, vipuvaikutus, kaikkien osapuolten pitkäaikainen sitoutuminen rahoitukseen, joustavuus, yhdenmukaisuus sekä täydentävyys unionin tason, paikallisiin, alueellisiin, kansallisiin ja kansainvälisiin aloitteisiin nähden;
c)  on määräaikainen ja sisältää ehdot ohjelman rahoituksen lopettamiselle asteittain.
Tarkistus 128
Ehdotus asetukseksi
15 artikla – 1 b kohta (uusi)
Valintaa, täytäntöönpanoa, seurantaa, arviointia ja asteittaista käytöstä poistamista koskevat säännökset ja perusteet esitetään ... (viite lisätään myöhemmin).
Tarkistus 129
Ehdotus asetukseksi
16 artikla – otsikko
Digitaali-innovointikeskittymät
Eurooppalaiset digitaali-innovointikeskittymät
Tarkistus 130
Ehdotus asetukseksi
16 artikla – 1 kohta
1.  Ohjelman ensimmäisen toteutusvuoden aikana perustetaan digitaali-innovointikeskittymien alustava verkosto.
1.  Ohjelman ensimmäisen toteutusvuoden aikana perustetaan eurooppalaisten digitaali-innovointikeskittymien alustava verkosto olemassa olevaan infrastruktuuriin, ja jokaisessa jäsenvaltiossa on oltava vähintään yksi eurooppalainen digitaali-innovointikeskittymä.
Tarkistus 131
Ehdotus asetukseksi
16 artikla – 2 kohta – johdantokappale
2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitetun verkoston perustamista varten kunkin jäsenvaltion on nimettävä ehdokasyhteisöt avoimella ja kilpailulla prosessilla seuraavien kriteerien pohjalta:
2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitetun verkoston perustamista varten kunkin jäsenvaltion on nimettävä ehdokasyhteisöt avoimella, läpinäkyvällä, osallistavalla ja kilpaillulla prosessilla seuraavien kriteerien pohjalta:
Tarkistus 132
Ehdotus asetukseksi
16 artikla – 2 kohta – a alakohta
a)  digitaali-innovointikeskittymien toimintoihin liittyvät asianmukaiset valmiudet;
a)  eurooppalaisten digitaali-innovointikeskittymien toimintoihin liittyvät asianmukaiset valmiudet;
Tarkistus 133
Ehdotus asetukseksi
16 artikla – 2 kohta – b alakohta
b)  asianmukaiset hallinnolliset valmiudet, henkilöstö ja infrastruktuuri;
b)  asianmukaiset hallinnolliset valmiudet, henkilöstö ja infrastruktuuri sekä taidot;
Tarkistus 134
Ehdotus asetukseksi
16 artikla – 2 kohta – d a alakohta (uusi)
d a)  todistettu yhteistyö yksityisen sektorin kanssa, jotta voidaan varmistaa toimien merkityksellisyys erityistavoitteen 1–5 kannalta;
Tarkistus 135
Ehdotus asetukseksi
16 artikla – 2 kohta – d b alakohta (uusi)
d b)  yhteydet Horisontti 2020 ‑ohjelmassa luotuihin olemassa oleviin tieto- ja viestintätekniikan keskittymiin, InvestEU-keskittymään ja Euroopan yritysverkostoon;
Tarkistus 136
Ehdotus asetukseksi
16 artikla – 2 a kohta (uusi)
2 a.  Yksityiskohtaiset edellytykset, jotka niiden on täytettävä, jotta ne voidaan nimetä ”eurooppalaiseksi digitaali-innovaatiokeskittymäksi”, ja suoritettavat tehtävät on yhdenmukaistettava ja ilmoitettava ajoissa, jotta toimet voidaan valmistella ja toteuttaa asianmukaisesti.
Tarkistus 137
Ehdotus asetukseksi
16 artikla – 3 kohta – johdantokappale
3.  Komissio hyväksyy päätöksen alustavan verkoston muodostavien yhteisöjen valinnasta. Komissio valitsee yhteisöt jäsenvaltioiden nimeämien ehdokasyhteisöjen joukosta edellä 2 kohdassa mainittujen kriteerien ja seuraavien lisäkriteerien pohjalta:
3.  Komissio hyväksyy päätöksen alustavan verkoston muodostavien yhteisöjen valinnasta. Komissio valitsee ja yksilöi selkeästi yhteisöt jäsenvaltioiden nimeämien ehdokasyhteisöjen joukosta edellä 2 kohdassa mainittujen kriteerien ja seuraavien lisäkriteerien pohjalta:
Tarkistus 138
Ehdotus asetukseksi
16 artikla – 3 kohta – b alakohta
b)  tarve varmistaa alustavalla verkostolla teollisuuden ja yleistä etua koskevien alojen tarpeiden kattaminen sekä laaja ja tasapainoinen maantieteellinen kattavuus.
b)  tarve varmistaa alustavalla verkostolla teollisuuden ja yleistä etua koskevien alojen tarpeiden kattaminen sekä laaja ja tasapainoinen maantieteellinen kattavuus sekä lähentymisen parantaminen ja koheesiomaiden ja muiden jäsenvaltioiden välisen eron umpeenkuromisen edistäminen sekä digitaalisten erojen maantieteellinen kaventaminen.
Tarkistus 139
Ehdotus asetukseksi
16 artikla – 4 kohta
4.  Muita digitaali-innovointikeskittymiä valitaan avoimella ja kilpaillulla prosessilla siten, että varmistetaan mahdollisimman laaja maantieteellinen kattavuus koko Euroopassa. Verkostoon kuuluvien yhteisöjen lukumäärän on oltava suhteessa jäsenvaltion asukaslukuun, ja kussakin jäsenvaltiossa on oltava vähintään yksi digitaali-innovointikeskittymä. EU:n syrjäisimpien alueiden erityisten rajoitteiden huomioon ottamiseksi niiden tarpeita varten voidaan nimittää erityisiä yhteisöjä.
4.  Muita eurooppalaisia digitaali-innovointikeskittymiä valitaan avoimella, läpinäkyvällä ja kilpaillulla prosessilla siten, että varmistetaan mahdollisimman laaja maantieteellinen kattavuus koko Euroopassa. Verkostoon kuuluvien yhteisöjen lukumäärän on oltava suhteessa jäsenvaltion asukaslukuun. EU:n syrjäisimpien alueiden erityisten rajoitteiden huomioon ottamiseksi niiden tarpeita varten näillä alueilla voidaan valita useampia innovointikeskittymiä.
Tarkistus 140
Ehdotus asetukseksi
16 artikla – 5 kohta
5.  Digitaali-innovointikeskittymät voivat saada rahoitusta avustusten muodossa.
5.  Eurooppalaiset digitaali-innovointikeskittymät on yksilöitävä selkeästi erityisin tiedoin ja ne saavat rahoitusta avustusten muodossa.
Tarkistus 141
Ehdotus asetukseksi
16 artikla – 6 kohta – johdantokappale
6.  Rahoitusta saavien digitaali-innovointikeskittymien on osallistuttava ohjelman toteutukseen
6.  Rahoitusta saavien eurooppalaisten digitaali-innovointikeskittymien on osallistuttava ohjelman toteutukseen
Tarkistus 142
Ehdotus asetukseksi
16 artikla – 6 kohta – a alakohta
a)  tarjoamalla digitalisointiin liittyviä palveluja – mukaan lukien testaamiseen ja kokeiluihin käytettävät järjestelyt – jotka on kohdennettu pk-yrityksille ja mid cap ‑yrityksille, myös perinteisillä sektoreilla, joilla digitaaliteknologian ja siihen liittyvien teknologioiden käyttöönotto on hidasta;
a)  tarjoamalla digitalisointiin liittyviä palveluja ja teknologista asiantuntemusta – mukaan lukien testaamiseen ja kokeiluihin käytettävät järjestelyt – jotka on kohdennettu startup-, pk- ja mid cap ‑yrityksille, myös perinteisillä sektoreilla, joilla digitaaliteknologian ja siihen liittyvien teknologioiden käyttöönotto on hidasta;
Tarkistus 143
Ehdotus asetukseksi
16 artikla – 6 kohta – a a alakohta (uusi)
a a)  tukemalla yrityksiä, erityisesti pk- ja startup-yrityksiä, organisaatioita ja julkishallintoja kilpailukyvyn ja liiketoimintamallien parantamisessa käyttämällä ohjelmaan kuuluvia uusia teknologioita;
Tarkistus 144
Ehdotus asetukseksi
16 artikla – 6 kohta – b alakohta
b)  siirtämällä asiantuntemusta ja taitotietoa alueiden välillä, erityisesti verkostoimalla yhdelle alueelle sijoittautuneita pk-yrityksiä ja mid cap ‑yrityksiä sellaisten muilla alueilla sijaitsevien digitaali-innovointikeskittymien kanssa, joilla on parhaat valmiudet asiaankuuluvien palvelujen tarjoamiseen;
b)  siirtämällä asiantuntemusta ja taitotietoa alueiden välillä, erityisesti verkostoimalla yhdelle alueelle sijoittautuneita pk-, startup- ja mid cap ‑yrityksiä sellaisten muilla alueilla sijaitsevien eurooppalaisten digitaali-innovointikeskittymien kanssa, joilla on parhaat valmiudet asiaankuuluvien palvelujen tarjoamiseen; kannustamalla osaamisen, yhteisten aloitteiden ja hyvien käytäntöjen vaihtoa;
Tarkistus 145
Ehdotus asetukseksi
16 artikla – 6 kohta – c alakohta
c)  tarjoamalla aihekohtaisia palveluja, mukaan lukien tekoälyyn, suurteholaskentaan sekä kyberturvallisuuteen ja luottamukseen liittyvät palvelut, hallinnoille, julkisen sektorin organisaatioille, pk-yrityksille ja mid cap -yrityksille. Yksittäiset digitaali-innovointikeskittymät voivat erikoistua tiettyihin aihekohtaisiin palveluihin eikä niiden tarvitse tarjota kaikkia tässä alakohdassa mainittuja aihekohtaisia palveluja;
c)  tarjoamalla aihekohtaisia palveluja, mukaan lukien tekoälyyn, suurteholaskentaan sekä kyberturvallisuuteen ja luottamukseen liittyvät palvelut, hallinnoille, julkisen sektorin organisaatioille, pk-, startup- ja mid cap -yrityksille. Yksittäiset eurooppalaiset digitaali-innovointikeskittymät voivat erikoistua tiettyihin aihekohtaisiin palveluihin eikä niiden tarvitse tarjota kaikkia tässä alakohdassa mainittuja aihekohtaisia palveluja;
Tarkistus 146
Ehdotus asetukseksi
16 artikla – 6 a kohta (uusi)
6 a.  Eurooppalaiset digitaali-innovointikeskittymät voivat tehdä yhteistyötä myös Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin ja erityisesti sen digitaaliteknologian osaamis- ja innovaatioyhteisön (EIT Digital) kanssa sekä Horisontti 2020 -ohjelman puitteissa perustettujen digitaali-innovointikeskittymien kanssa.
Tarkistus 147
Ehdotus asetukseksi
16 artikla – 6 b kohta (uusi)
6 b.  Eurooppalaiset digitaali-innovointikeskittymät voivat toteuttaa tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmien puitteissa perustettujen digitaali-innovointikeskittymien ja myös Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin digitaaliteknologian osaamis- ja innovaatioyhteisön (EIT Digital) innovointikeskittymien toimia.
Tarkistus 148
Ehdotus asetukseksi
17 artikla – 1 kohta
1.  Rahoitusta voivat saada ainoastaan toimet, joilla toteutetaan 3 artiklassa ja 4–8 artiklassa tarkoitettujen tavoitteita.
1.  Rahoitusta voivat liitteessä I asetettujen yleisten tavoitteiden mukaisesti saada ainoastaan toimet, joilla toteutetaan 3 artiklassa ja 4–8 artiklassa tarkoitettuja tavoitteita.
Tarkistus 149
Ehdotus asetukseksi
18 artikla – 2 kohta – a alakohta – ii alakohta
ii)  ohjelmaan assosioitunut kolmas maa;
ii)  ohjelmaan 10 ja 12 artiklan mukaisesti assosioitunut kolmas maa;
Tarkistus 150
Ehdotus asetukseksi
18 artikla – 3 kohta
3.  Oikeussubjektit, jotka ovat sijoittautuneet johonkin kolmanteen maahan, joka ei ole assosioitunut ohjelmaan, ovat poikkeustapauksissa osallistumiskelpoisia, jos tämä on tarpeen tietyn toimen tavoitteiden saavuttamiseksi.
3.  Oikeussubjektit, jotka ovat sijoittautuneet johonkin kolmanteen maahan, joka ei ole assosioitunut ohjelmaan, ovat poikkeustapauksissa osallistumiskelpoisia, jos tämä on tarpeen tietyn toimen tavoitteiden saavuttamiseksi ja jos siihen ei liity lisäturvallisuusriskiä unionille eikä se kyseenalaista unionin strategista riippumattomuutta.
Tarkistus 151
Ehdotus asetukseksi
18 artikla – 4 kohta
4.  Luonnolliset henkilöt eivät ole osallistumiskelpoisia, lukuun ottamatta erityistavoitteessa 4 ”Pitkälle viety digitaalinen osaaminen” myönnettäviä avustuksia.
4.  Luonnolliset henkilöt voivat olla osallistumiskelpoisia erityistavoitteessa 4 ”Pitkälle viety digitaalinen osaaminen” myönnettäviin avustuksiin. Kolmansien maiden kansalaiset voivat olla osallistumiskelpoisia edellyttäen, että he asuvat unionin alueella.
Tarkistus 152
Ehdotus asetukseksi
19 artikla – 1 kohta
Avustusten myöntämiseen ohjelmasta ja niiden hallinnointiin sovelletaan varainhoitoasetuksen VIII osaston säännöksiä.
Avustusten myöntämiseen ohjelmasta ja niiden hallinnointiin sovelletaan varainhoitoasetuksen VIII osaston säännöksiä, ja jopa 100 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista voidaan kattaa asianmukaisesti perustelluista syistä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta yhteisrahoitusperiaatetta ja ottaen huomioon kunkin tavoitteen tarkka määritelmä.
Tarkistus 153
Ehdotus asetukseksi
20 artikla – 1 kohta – johdantokappale
1.  Myöntämisperusteet määritellään työohjelmissa ja ehdotuspyynnöissä, ottaen huomioon vähintään seuraavat tekijät:
(Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.)
Tarkistus 154
Ehdotus asetukseksi
20 artikla – 1 kohta – e alakohta
e)  tapauksen mukaan taloudelliset, yhteiskunnalliset, ilmastolliset ja ympäristövaikutukset sekä esteettömyys;
e)  tapauksen mukaan taloudelliset, ilmastolliset ja ympäristövaikutukset ja yhteiskunnalliset vaikutukset ja erityisesti esteettömyyden ja yhtäläisten ammatillisten ja koulutusmahdollisuuksien edistäminen;
Tarkistus 155
Ehdotus asetukseksi
20 artikla – 1 kohta – g alakohta
g)  tapauksen mukaan tasapainoinen maantieteellinen jakautuminen koko unionissa, mukaan lukien syrjäisimmät alueet;
g)  tapauksen mukaan tasapainoinen maantieteellinen jakautuminen koko unionissa, mukaan lukien syrjäisimmät alueet sekä merentakaiset maat ja merentakaiset alueet;
Tarkistus 156
Ehdotus asetukseksi
20 artikla – 1 kohta – h a alakohta (uusi)
h a)  tapauksen mukaan vapaus käyttää hankkeiden tuloksia uudelleen ja mukauttaa niitä;
Tarkistus 157
Ehdotus asetukseksi
20 artikla – 1 kohta – h b alakohta (uusi)
h b)  tapauksen mukaan yleinen etu;
Tarkistus 158
Ehdotus asetukseksi
20 artikla – 1 kohta – h c alakohta (uusi)
h c)  tapauksen mukaan alueiden, kansalaisten tai yritysten välisen digitaalisen kuilun kaventaminen;
Tarkistus 159
Ehdotus asetukseksi
21 artikla – 1 kohta
Ohjelmaan sisältyvät rahoitusta yhdistävät toimet toteutetaan [InvestEU-asetuksen] ja varainhoitoasetuksen X osaston mukaisesti.
Ohjelmaan sisältyvät rahoitusta yhdistävät toimet toteutetaan [InvestEU-asetuksen] ja varainhoitoasetuksen X osaston mukaisesti. Tämän ohjelman menojen määrää, joka yhdistetään rahoitusvälineisiin, ei makseta takaisin.
Tarkistus 160
Ehdotus asetukseksi
22 artikla – 2 a kohta (uusi)
2 a.  Jos toimelle on jo myönnetty tai se on saanut rahoitusosuuksia jostakin muusta unionin ohjelmasta tai unionin rahastosta myönnettävää tukea, kyseinen rahoitusosuus tai tuki on mainittava ohjelman mukaista rahoitusosuutta koskevassa hakemuksessa.
Tarkistus 161
Ehdotus asetukseksi
23 artikla – 3 kohta
3.  Ensimmäisessä monivuotisessa työohjelmassa on keskityttävä liitteessä esitettyihin toimiin, ja siinä on varmistettava, etteivät tuetut toimet syrjäytä yksityistä rahoitusta. Sitä seuraaviin työohjelmiin voi sisältyä toimia, joita ei ole esitetty liitteessä, sillä edellytyksellä, että ne ovat tämän asetuksen tavoitteiden mukaisia, kuten 4–8 artiklassa säädetään.
3.  Työohjelmissa on keskityttävä liitteessä I esitettyihin toimiin, ja niissä on varmistettava, etteivät tuetut toimet syrjäytä yksityistä rahoitusta.
Tarkistus 162
Ehdotus asetukseksi
23 artikla – 3 a kohta (uusi)
3 a.  Siirretään komissiolle valta antaa 27 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan liitettä I siinä esitettyjen toimien tarkistamiseksi tai täydentämiseksi tämän asetuksen 4–8 artiklassa esitettyjen tavoitteiden mukaisesti.
Tarkistus 163
Ehdotus asetukseksi
24 artikla – 1 kohta
1.  Indikaattorit, joiden avulla raportoidaan ohjelman edistymisestä 3 artiklassa säädettyjen yleisen tavoitteen ja erityistavoitteiden saavuttamisessa, esitetään liitteessä II.
1.  Mitattavissa olevat indikaattorit, joiden avulla raportoidaan ohjelman edistymisestä 3 artiklassa säädettyjen yleisen tavoitteen ja erityistavoitteiden saavuttamisessa, esitetään liitteessä II.
Tarkistus 164
Ehdotus asetukseksi
24 artikla – 1 a kohta (uusi)
1 a.  Komissio määrittää menetelmät, joilla laaditaan mitattavissa olevat indikaattorit, joilla arvioidaan täsmällisesti, miten 3 artiklan 1 kohdassa asetettujen yleisten tavoitteiden saavuttamisessa on edistytty. Komissio täydentää liitettä III näiden menetelmien perusteella 1 päivään tammikuuta 2021 mennessä.
Tarkistus 165
Ehdotus asetukseksi
24 artikla – 2 kohta
2.  Jotta voidaan arvioida tehokkaasti ohjelman edistymistä tavoitteiden saavuttamisessa, komissiolle siirretään valta antaa 27 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, jotka koskevat liitteen II muuttamista, jotta indikaattoreita voidaan tarvittaessa tarkistaa tai täydentää, ja tämän asetuksen täydentämistä seuranta- ja valvontaverkon perustamista koskevilla säännöksillä.
2.  Jotta voidaan arvioida tehokkaasti ohjelman edistymistä tavoitteiden saavuttamisessa, komissiolle siirretään valta antaa 27 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, jotka koskevat liitteen II muuttamista, jotta mitattavissa olevia indikaattoreita voidaan tarvittaessa tarkistaa tai täydentää, ja tämän asetuksen täydentämistä seuranta- ja valvontaverkon perustamista koskevilla säännöksillä.
Tarkistus 166
Ehdotus asetukseksi
24 artikla – 3 kohta
3.  Tulosraportointijärjestelmällä on varmistettava, että ohjelman toteuttamisen ja tulosten seurannassa käytettävät tiedot kerätään tehokkaasti, tuloksellisesti ja oikea-aikaisesti. Sitä varten unionin varojen saajille ja jäsenvaltioille on asetettava oikeasuhteiset raportointivaatimukset.
3.  Tulosraportointijärjestelmällä on varmistettava, että ohjelman toteuttamisen ja tulosten seurannassa käytettävät tiedot soveltuvat aikaansaadun edistymisen ja kohdattujen ongelmien perusteelliseen analysointiin ja että ne kerätään tehokkaasti, tuloksellisesti ja oikea-aikaisesti. Sitä varten unionin varojen saajille ja jäsenvaltioille on asetettava oikeasuhteiset raportointivaatimukset.
Tarkistus 167
Ehdotus asetukseksi
24 artikla – 4 kohta
4.  Virallisia EU:n tilastoja, kuten tieto- ja viestintätekniikkaa koskevia säännöllisiä tilastotutkimuksia, on käytettävä mahdollisimman laajasti. Kansallisia tilastokeskuksia on kuultava ohjelman toteutuksen ja digitalisaatiossa saavutetun edistymisen seurannassa käytettävien tilastollisten indikaattoreiden alustavasta suunnittelusta ja myöhemmästä kehittämisestä, ja ne on otettava mukaan tähän työhön yhdessä Eurostatin kanssa.
4.  Virallisia EU:n tilastoja, kuten tieto- ja viestintätekniikkaa koskevia säännöllisiä tilastotutkimuksia, sekä NUTS-2-tason digitaalitalouden ja ‑yhteiskunnan indeksin (DESI) tietokokonaisuuksia on käytettävä mahdollisimman tehokkaasti, jotta voidaan puuttua Digitaalinen Eurooppa ‑ohjelmaa koskevien alueellisten tietojen puuttumiseen. Kansallisia tilastokeskuksia on kuultava ohjelman toteutuksen ja digitalisaatiossa saavutetun edistymisen seurannassa käytettävien tilastollisten indikaattoreiden alustavasta suunnittelusta ja myöhemmästä kehittämisestä, ja ne on otettava mukaan tähän työhön yhdessä Eurostatin kanssa.
Tarkistus 168
Ehdotus asetukseksi
25 artikla – otsikko
Arviointi
Ohjelman arviointi
Tarkistus 169
Ehdotus asetukseksi
25 artikla – 1 kohta
1.   Arvioinnit on suoritettava oikea-aikaisesti, jotta niitä voidaan hyödyntää päätöksenteossa.
1.   Komissio huolehtii ohjelman säännöllisestä seurannasta ja ulkoisesta arvioinnista, joka perustuu erityisesti 24 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuun tulosraportointijärjestelmään. Näitä arviointeja on käytettävä myös laadullisessa arvioinnissa, joka koskee edistymistä 3 artiklan 1 kohdassa vahvistettujen yleistavoitteiden saavuttamisessa.
Tarkistus 170
Ehdotus asetukseksi
25 artikla – 2 kohta
2.  Ohjelman väliarviointi on suoritettava heti kun ohjelman toteuttamisesta on saatavilla riittävästi tietoa, kuitenkin viimeistään neljän vuoden kuluttua siitä, kun ohjelman toteuttaminen on käynnistynyt.
2.  Ohjelman säännöllisen seurannan lisäksi komissio laatii väliarviointikertomuksen ja toimittaa sen Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2024. Väliarvioinnissa esitetään tarpeelliset havainnot, jotta voidaan tehdä päätös ohjelman jatkotoimista vuoden 2027 jälkeen ja sen tavoitteista.
Väliarviointi toimitetaan Euroopan parlamentille.
Tarkistus 171
Ehdotus asetukseksi
25 artikla – 3 kohta
3.  Komissio suorittaa ohjelman toteuttamisen päätyttyä, kuitenkin viimeistään neljän vuoden kuluttua 1 artiklassa mainitun ajanjakson päättymisestä, ohjelman lopullisen arvioinnin.
3.  Komissio laatii ulkoisen ja riippumattoman loppuarvioinnin perusteella ohjelman lopullisen arviointikertomuksen, jossa arvioidaan sen pitkän aikavälin vaikutuksia ja sen kestävyyttä.
Tarkistus 172
Ehdotus asetukseksi
25 artikla – 4 a kohta (uusi)
4 a.  Komissio toimittaa 3 kohdassa tarkoitetun lopullisen arviointikertomuksen Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2030.
Tarkistus 173
Ehdotus asetukseksi
25 artikla – 5 kohta
5.  Komissio toimittaa arviointien päätelmät ja omat huomautuksensa Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle.
Poistetaan.
Tarkistus 174
Ehdotus asetukseksi
26 artikla – 4 kohta
4.  Tässä valvontajärjestelmässä tarkastusstrategia voi perustua tilintarkastukseen, joka tehdään edustavasta otoksesta menoja. Tätä edustavaa otosta voidaan täydentää tarkastamalla valikoidusti menoja, jotka otetaan tarkasteluun niitä koskevan riskinarvioinnin perusteella.
4.  Tässä valvontajärjestelmässä tarkastusstrategia perustuu tilintarkastukseen, joka tehdään vähintään edustavasta otoksesta menoja. Tätä edustavaa otosta voidaan täydentää tarkastamalla valikoidusti menoja, jotka otetaan tarkasteluun niitä koskevan riskinarvioinnin perusteella.
Tarkistus 175
Ehdotus asetukseksi
27 artikla – 2 kohta
2.  Siirretään komissiolle 31 päivään joulukuuta 2028 saakka 24 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.
2.  Siirretään komissiolle 31 päivään joulukuuta 2028 saakka 23 ja 24 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.
Tarkistus 176
Ehdotus asetukseksi
27 artikla – 3 kohta
3.  Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 24 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.
3.  Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 23 ja 24 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.
Tarkistus 177
Ehdotus asetukseksi
27 artikla – 6 kohta
6.  Edellä olevan 24 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.
6.  Edellä olevien 23 ja 24 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.
Tarkistus 178
Ehdotus asetukseksi
29 artikla – 1 kohta
1.  Unionin rahoituksen saajien on ilmaistava unionin rahoituksen alkuperä ja varmistettava unionin rahoituksen näkyvyys (erityisesti kun ne tekevät tunnetuksi toimia ja niiden tuloksia) tarjoamalla johdonmukaista, olennaista ja oikeasuhteista kohdennettua tietoa eri kohderyhmille, tiedotusvälineet ja suuri yleisö mukaan lukien.
1.  Unionin rahoituksen saajien on ilmaistava unionin rahoituksen alkuperä ja varmistettava unionin rahoituksen näkyvyys (erityisesti kun ne tekevät tunnetuksi toimia ja niiden tuloksia) tarjoamalla johdonmukaista, totuudenmukaista, olennaista ja oikeasuhteista kohdennettua tietoa eri kohderyhmille, tiedotusvälineet ja suuri yleisö mukaan lukien.
Tarkistus 179
Ehdotus asetukseksi
29 artikla – 2 kohta
2.  Komissio toteuttaa tiedotus- ja viestintätoimia, jotka koskevat ohjelmaa ja sen toimia ja tuloksia. Ohjelmalle osoitetuilla taloudellisilla resursseilla tuetaan myös unionin poliittisia painopisteitä koskevaa komission tiedottamista sikäli kuin painopisteet liittyvät 3 artiklassa tarkoitettuihin tavoitteisiin.
2.  Komissio toteuttaa tiedotus- ja viestintätoimia, jotka koskevat ohjelmaa ja sen toimia ja tuloksia. Se varmistaa myös yhdennetyt tiedot ja sen, että mahdolliset hakijat voivat saada unionin rahoitusta digitaalialalla. Ohjelmalle osoitetuilla taloudellisilla resursseilla tuetaan myös unionin poliittisia painopisteitä koskevaa komission tiedottamista sikäli kuin painopisteet liittyvät 3 artiklassa tarkoitettuihin tavoitteisiin.
Tarkistus 180
Ehdotus asetukseksi
Liite 1 – Erityistavoite 1 – 2 kohta – 1 alakohta
1.  Yhteinen hankintakehys integroidulle maailmanluokan suurteholaskentaverkostolle, mukaan lukien eksa-luokan suurteholaskenta- ja datainfrastruktuuri. Se on julkisten ja yksityisten käyttäjien käytettävissä muihin kuin kaupallisiin tarkoituksiin ja julkisrahoitteisiin tutkimustarkoituksiin.
1.  Yhteinen hankintakehys integroidulle maailmanluokan suurteholaskentaverkostolle, mukaan lukien eksa-luokan suurteholaskenta- ja datainfrastruktuuri. Se on kaikkien yritysten ja julkishallintojen sekä julkisten ja yksityisten käyttäjien käytettävissä muihin kuin kaupallisiin tarkoituksiin ja julkisrahoitteisiin tutkimustarkoituksiin.
Tarkistus 181
Ehdotus asetukseksi
Liite 1 – Erityistavoite 1 – 2 kohta – 6 alakohta
6.  Käyttövalmiin/operatiivisen teknologian käyttöönotto: suurteholaskenta unionin integroidun suurteholaskentaekosysteemin rakentamista koskevan tutkimuksen ja innovoinnin tuloksena saatavana palveluna, joka kattaa kaikki tieteellisen ja teollisen arvoketjun osat (laitteistot, ohjelmistot, sovellukset, palvelut, yhteenliitännät ja pitkälle viedyn digitaalisen osaamisen).
6.  Käyttövalmiin/operatiivisen teknologian käyttöönotto: suurteholaskenta unionin integroidun suurteholaskentaekosysteemin rakentamista koskevan tutkimuksen ja innovoinnin, erityisesti unionin rahoitusta aiemmin saaneiden tai parhaillaan saavien uusien teknologioiden, tuloksena saatavana palveluna, joka kattaa kaikki tieteellisen ja teollisen arvoketjun osat (laitteistot, ohjelmistot, sovellukset, palvelut, yhteenliitännät ja pitkälle viety digitaalisen osaaminen).
Tarkistus 182
Ehdotus asetukseksi
Liite 1 – Erityistavoite 2 – 1 kohta
Ohjelmassa on kasvatettava ja lujitettava Euroopan keskeisiä tekoälyyn liittyviä valmiuksia, kuten algoritmien dataresursseja ja tietovarastoja, ja asetettava ne kaikkien yritysten ja julkishallintojen saataville sekä lujitettava ja verkotettava jäsenvaltioiden olemassa olevia tekoälyn testaus- ja kokeilujärjestelyjä.
Ohjelmassa on kasvatettava ja lujitettava Euroopan keskeisiä tekoälyyn ja hajautetun tilikirjan teknologioihin liittyviä valmiuksia, kuten algoritmien dataresursseja ja tietovarastoja, ja asetettava ne kaikkien yritysten ja julkishallintojen saataville sekä lujitettava ja verkotettava jäsenvaltioiden olemassa olevia tekoälyn testaus- ja kokeilujärjestelyjä.
Tarkistus 183
Ehdotus asetukseksi
Liite 1 – Erityistavoite 4 – 1 kohta
Ohjelmassa on tuettava nykyisen ja tulevan työvoiman mahdollisuuksia hankkia helposti pitkälle vietyä digitaalista osaamista, etenkin suurteholaskennan, tekoälyn, hajautettujen tilikirjojen (esim. lohkoketju) ja kyberturvallisuuden alalla, tarjoamalla opiskelijoille, vastavalmistuneille ja nykyisille työntekijöille heidän sijaintipaikastaan riippumatta keinot hankkia tällainen osaaminen ja kehittää sitä.
Ohjelmassa on tuettava nykyisen ja tulevan työvoiman mahdollisuuksia hankkia helposti pitkälle vietyä digitaalista osaamista ja siihen liittyviä koulutusmahdollisuuksia, etenkin suurteholaskennan, tekoälyn, hajautettujen tilikirjojen (esim. lohkoketju) ja kyberturvallisuuden alalla, tarjoamalla opiskelijoille, vastavalmistuneille tai täydennyskoulutusta tarvitseville kaikenikäisille kansalaisille, työnhakijoille ja nykyisille työntekijöille heidän sijaintipaikastaan riippumatta keinot hankkia tällainen osaaminen ja kehittää sitä.
Tarkistus 184
Ehdotus asetukseksi
Liite 1 – Erityistavoite 4 – 2 kohta – 1 alakohta
1.  Pääsy työpaikkakoulutukseen ottamalla osaa harjoitteluihin kehittynyttä teknologiaa käyttävissä osaamiskeskuksissa ja yrityksissä.
1.  Pääsy työpaikkakoulutukseen ja sulautuvaan opetukseen ottamalla osaa harjoitteluihin kehittynyttä teknologiaa käyttävissä osaamiskeskuksissa ja yrityksissä.
Tarkistus 185
Ehdotus asetukseksi
Liite 1 – Erityistavoite 4 – 4 kohta
Kaikki toimet suunnitellaan ja toteutetaan pääasiassa 15 artiklassa määriteltyjen digitaali-innovointikeskittymien kautta.
Kaikki toimet suunnitellaan ja toteutetaan pääasiassa 16 artiklassa määriteltyjen digitaali-innovointikeskittymien kautta.
Tarkistus 186
Ehdotus asetukseksi
Liite 1 – Erityistavoite 5 – 1 kohta – 1.2 alakohta
1.2.  Tuki rajatylittävien digitaalipalvelujen infrastruktuurin johdonmukaisen ekosysteemin suunnittelulle, pilotoinnille, käyttöönotolle, ylläpidolle ja edistämiselle sekä saumattomien, turvallisten, yhteentoimivien ja monikielisten maiden tai toimialojen rajat ylittävien ratkaisujen ja yhteisten puitteiden helpottamiselle julkishallinnoissa. Tähän sisältyvät myös vaikutusten ja hyötyjen arvioinnissa käytettävät menetelmät.
1.2.  Tuki rajatylittävien digitaalipalvelujen infrastruktuurin johdonmukaisen ekosysteemin suunnittelulle, pilotoinnille, käyttöönotolle, ylläpidolle, laajentamiselle ja edistämiselle sekä saumattomien, turvallisten, yhteentoimivien ja monikielisten maiden tai toimialojen rajat ylittävien ratkaisujen ja yhteisten puitteiden helpottamiselle julkishallinnoissa. Tähän sisältyvät myös vaikutusten ja hyötyjen arvioinnissa käytettävät menetelmät.
Tarkistus 187
Ehdotus asetukseksi
Liite 1 – Erityistavoite 5 – 2 kohta – 2.1 alakohta
2.1.  Sen varmistaminen, että EU:n kansalaiset voivat saada, jakaa, käyttää ja hallita henkilökohtaisia terveystietojaan turvallisesti yli rajojen omasta sijainnistaan tai tietojen sijainnista riippumatta. Sähköisten terveyspalvelujen digitaaliseen palveluinfrastruktuurin toteuttaminen ja laajentaminen uusilla digitaalisilla palveluilla ja sähköisten terveystietojen eurooppalaisen siirtomuodon käyttöönoton tukeminen.
2.1.  Sen varmistaminen, että EU:n kansalaiset voivat saada, jakaa, käyttää ja hallita henkilökohtaisia terveystietojaan turvallisesti ja heidän yksityisyytensä takaavalla tavalla yli rajojen omasta sijainnistaan tai tietojen sijainnista riippumatta. Sähköisten terveyspalvelujen digitaaliseen palveluinfrastruktuurin toteuttaminen ja laajentaminen uusilla digitaalisilla palveluilla ja sähköisten terveystietojen eurooppalaisen siirtomuodon käyttöönoton tukeminen.
Tarkistus 188
Ehdotus asetukseksi
Liite 1 – Erityistavoite 5 – I osa – 3 kohta
3.  Oikeuslaitos: Saumattoman ja turvallisen rajatylittävän sähköisen tiedonvaihdon mahdollistaminen oikeuslaitoksen sisällä ja oikeuslaitoksen ja muiden toimivaltaisten elinten välillä siviili- ja rikosoikeuden alalla. Kansalaisten, yritysten, oikeusalan ammattilaisten ja oikeuslaitosten jäsenten pääsyn parantaminen oikeudellisiin tietoihin ja menettelyihin semanttisesti yhteentoimivilla liitännöillä kansallisiin tietokantoihin ja rekistereihin sekä verkossa tapahtuvan tuomioistuimen ulkopuolisen riitojenratkaisun helpottaminen. Sellaisten tekoälyyn pohjautuvien innovatiivisten teknologioiden kehittämisen ja toteuttamisen edistäminen tuomioistuimille ja oikeusalan ammattilaisille, jotka todennäköisesti virtaviivaistavat ja nopeuttavat menettelyjä (esim. oikeudellisen teknologian sovellukset).
3.  Oikeuslaitos: Saumattoman ja turvallisen rajatylittävän sähköisen tiedonvaihdon mahdollistaminen oikeuslaitoksen sisällä ja oikeuslaitoksen ja muiden toimivaltaisten elinten välillä siviili- ja rikosoikeuden alalla. Kansalaisten, yritysten, oikeusalan ammattilaisten ja oikeuslaitosten jäsenten pääsyn parantaminen oikeudellisiin tietoihin ja menettelyihin semanttisesti yhteentoimivilla liitännöillä tietokantoihin ja rekistereihin sekä verkossa tapahtuvan tuomioistuimen ulkopuolisen riitojenratkaisun helpottaminen. Sellaisten tekoälyyn pohjautuvien innovatiivisten teknologioiden kehittämisen ja toteuttamisen edistäminen tuomioistuimille ja oikeusalan ammattilaisille, jotka todennäköisesti virtaviivaistavat ja nopeuttavat menettelyjä (esim. oikeudellisen teknologian sovellukset).
Tarkistus 189
Ehdotus asetukseksi
Liite 1 – Erityistavoite 5 – I osa – 4 kohta
4.  Liikenne, energia ja ympäristö: Älykkäiden kaupunkien tai älykkäiden maaseutualueiden kaltaisissa suuren mittakaavan digitaalisissa sovelluksissa tarvittavien hajautettujen ratkaisujen ja infrastruktuurien käyttöönotto liikenne-, energia- ja ympäristöpolitiikkojen tueksi.
4.  Liikenne, energia ja ympäristö: Älykkäiden kaupunkien, älykkäiden maaseutualueiden tai syrjäisimpien alueiden kaltaisissa suuren mittakaavan digitaalisissa sovelluksissa tarvittavien hajautettujen ratkaisujen ja infrastruktuurien käyttöönotto liikenne-, energia- ja ympäristöpolitiikkojen tueksi.
Tarkistus 190
Ehdotus asetukseksi
Liite 1 – Erityistavoite 5 – II osa – otsikko
II Teollisuuden digitalisointiin liittyviin ensimmäisiin toimiin lukeutuvat seuraavat:
(Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.)
Tarkistus 191
Ehdotus asetukseksi
Liite 2 – Erityistavoite 2 – 2.2 alakohta
2.2  Tekoälyä käyttävien yritysten ja organisaatioiden lukumäärä
2.2  Tekoälyä yhdessä digitaali-innovointikeskittymien kanssa testaavien ja kokeilevien yritysten ja organisaatioiden lukumäärä
Tarkistus 192
Ehdotus asetukseksi
Liite 2 – Erityistavoite 2 – 2.2 a alakohta (uusi)
2.2 a   Niiden ohjelmasta tuettujen konkreettisten tekoälysovellusten määrä, jotka on saatettu markkinoille.
Tarkistus 193
Ehdotus asetukseksi
Liite 2 – Erityistavoite 2 – 4.1 alakohta
4.1  Koulutettujen ja työssä olevien tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoiden lukumäärä
4.1  Unionin alueella koulutettujen ja työssä olevien tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoiden lukumäärä vuosittain
Tarkistus 194
Ehdotus asetukseksi
Liite 2 – Erityistavoite 4 – 4.2 alakohta
4.2  Niiden yritysten lukumäärä, joilla on vaikeuksia palkata tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoita
4.2  Niiden unionin yritysten lukumäärä, joilla on vaikeuksia palkata tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoita, vuosittain
Tarkistus 195
Ehdotus asetukseksi
Liite 2 – Erityistavoite 4 – 4.2 b alakohta (uusi)
4.2 b   Niiden opiskelijoiden, vastavalmistuneiden ja työttömien määrä, jotka ovat parantaneet työllisyyttään ohjelman puitteissa annetun koulutuksen jälkeen
Tarkistus 196
Ehdotus asetukseksi
Liite 2 – Erityistavoite 5 – 5.1 alakohta
5.1  Digitaalisten julkisten palvelujen käyttöönotto
5.1  Digitaalisten julkisten palvelujen käyttöönoton aikaväli
Tarkistus 197
Ehdotus asetukseksi
Liite 2 – Erityistavoite 5 – 5.2 alakohta
5.2  Yritykset, joilla on korkeat digitalisaation intensiteettipisteet
5.2  Niiden yritysten lukumäärä, joilla on korkeat digitalisaation intensiteettipisteet
Tarkistus 198
Ehdotus asetukseksi
Liite 2 – Erityistavoite 5 – 5.3 alakohta
5.3  Kansallisten yhteentoimivuusperiaatteiden yhteensovittaminen eurooppalaisten yhteentoimivuusperiaatteiden kanssa
5.3  Missä määrin kansalliset yhteentoimivuusperiaatteet on sovitettu yhteen eurooppalaisten yhteentoimivuusperiaatteiden kanssa
Tarkistus 199
Ehdotus asetukseksi
Liite 3 – 1 kohta – b a alakohta (uusi)
(b a)   Digitaalinen Eurooppa ‑ohjelmassa luodaan tutkimushankkeista lähtöisin olevan datan kestävyyteen liittyviä synergioita yhdessä Euroopan horisontti -ohjelman kanssa.
Tarkistus 200
Ehdotus asetukseksi
Liite 3 – 1 kohta – c alakohta
(c)  Digitaalinen Eurooppa -ohjelmassa investoidaan i) digitaalisten valmiuksien rakentamiseen suurteholaskennan, tekoälyn, kyberturvallisuuden ja pitkälle viedyn digitaalisen osaamisen alalla ja ii) EU:n puitteissa tapahtuvaan digitaalisten valmiuksien ja viimeisimmän digitaaliteknologian kansalliseen ja alueelliseen käyttöönottoon yleistä etua koskevilla aloilla (kuten terveydenhuollossa, julkishallinnossa, oikeuslaitoksessa ja koulutuksessa) tai aloilla, joilla markkinat toimivat puutteellisesti (kuten yritysten, etenkin pienten ja keskisuurten yritysten, digitalisointi).
(c)  Digitaalinen Eurooppa -ohjelmassa investoidaan i) digitaalisten valmiuksien rakentamiseen suurteholaskennan, tekoälyn, kyberturvallisuuden ja pitkälle viedyn digitaalisen osaamisen alalla ja ii) EU:n puitteissa tapahtuvaan digitaalisten valmiuksien ja viimeisimmän digitaaliteknologian kansalliseen, alueelliseen ja paikalliseen käyttöönottoon yleistä etua koskevilla aloilla (kuten terveydenhuollossa, julkishallinnossa, oikeuslaitoksessa ja koulutuksessa) tai aloilla, joilla markkinat toimivat puutteellisesti (kuten yritysten, etenkin pienten ja keskisuurten yritysten, digitalisointi).
Tarkistus 201
Ehdotus asetukseksi
Liite 3 – 3 kohta – c alakohta
(c)  Digitaalinen Eurooppa -ohjelmassa investoidaan i) digitaalisten valmiuksien rakentamiseen suurteholaskennan, tekoälyn, kyberturvallisuuden ja pitkälle viedyn digitaalisen osaamisen alalla ja ii) EU:n puitteissa tapahtuvaan digitaalisten valmiuksien ja viimeisimmän digitaaliteknologian kansalliseen ja alueelliseen käyttöönottoon yleistä etua koskevilla aloilla (kuten terveydenhuollossa, julkishallinnossa, oikeuslaitoksessa ja koulutuksessa) tai aloilla, joilla markkinat toimivat puutteellisesti (kuten yritysten, etenkin pienten ja keskisuurten yritysten, digitalisointi).
(c)  Digitaalinen Eurooppa -ohjelmassa investoidaan i) digitaalisten valmiuksien rakentamiseen suurteholaskennan, tekoälyn, hajautetun tilikirjan teknologian, kyberturvallisuuden ja pitkälle viedyn digitaalisen osaamisen alalla ja ii) EU:n puitteissa tapahtuvaan digitaalisten valmiuksien ja viimeisimmän digitaaliteknologian kansalliseen ja alueelliseen käyttöönottoon yleistä etua koskevilla aloilla (kuten terveydenhuollossa, julkishallinnossa, oikeuslaitoksessa ja koulutuksessa) tai aloilla, joilla markkinat toimivat puutteellisesti (kuten yritysten, etenkin pienten ja keskisuurten yritysten, digitalisointi).

(1)Asia päätettiin palauttaa asiasta vastaavaan valiokuntaan toimielinten välisiä neuvotteluja varten työjärjestyksen 59 artiklan 4 kohdan neljännen alakohdan mukaisesti (A8-0408/2018).


Yhteistyötä siviili-ilmailun turvallisuuden sääntelyssä koskeva Amerikan yhdysvaltojen ja Euroopan yhteisön välinen sopimus ***
PDF 104kWORD 38k
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 13. joulukuuta 2018 esityksestä neuvoston päätökseksi yhteistyötä siviili-ilmailun turvallisuuden sääntelyssä koskevaan Amerikan yhdysvaltojen ja Euroopan yhteisön sopimukseen tehtävän muutoksen tekemisestä Euroopan unionin puolesta (07482/2018 – C8-0157/2018 – 2016/0343(NLE))
P8_TA(2018)0522A8-0432/2018

(Hyväksyntä)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon esityksen neuvoston päätökseksi (07482/2018),

–  ottaa huomioon tarkistuksen 1 Amerikan yhdysvaltojen ja Euroopan yhteisön sopimukseen yhteistyöstä siviili-ilmailun turvallisuuden sääntelyssä (07236/2017),

–  ottaa huomioon neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 100 artiklan 2 kohdan sekä 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan a alakohdan mukaisesti esittämän hyväksyntää koskevan pyynnön (C8-0157/2018),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 99 artiklan 1 ja 4 kohdan sekä 108 artiklan 7 kohdan,

–  ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan suosituksen (A8-0432/2018),

1.  antaa hyväksyntänsä sopimuksen tekemiselle;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden ja Amerikan yhdysvaltojen hallituksille ja parlamenteille.


Tiettyjen digitaalisten palvelujen tarjoamisesta saatavista tuloista kannettavaa digitaalisten palvelujen veroa koskeva yhteinen järjestelmä *
PDF 190kWORD 56k
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 13. joulukuuta 2018 ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi tiettyjen digitaalisten palvelujen tarjoamisesta saatavista tuloista kannettavaa digitaalisten palvelujen veroa koskevasta yhteisestä järjestelmästä (COM(2018)0148 – C8-0137/2018 – 2018/0073(CNS))
P8_TA(2018)0523A8-0428/2018

(Erityinen lainsäätämisjärjestys – kuuleminen)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (COM(2018)0148),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 113 artiklan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C8‑0137/2018),

–  ottaa huomioon Tanskan kansankäräjien, Irlannin parlamentin, Maltan parlamentin ja Alankomaiden parlamentin alahuoneen toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tehdyn pöytäkirjan N:o 2 mukaisesti antamat perustellut lausunnot, joiden mukaan esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi ei ole toissijaisuusperiaatteen mukainen,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 78 c artiklan,

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön (A8-0428/2018),

1.  hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.  pyytää komissiota muuttamaan ehdotustaan vastaavasti Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 293 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

3.  pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

4.  pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia komission ehdotukseen;

5.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Komission teksti   Tarkistus
Tarkistus 1
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 1 kappale
(1)  Maailmantalous digitalisoituu nopeasti, mikä tuo tullessaan uusia tapoja harjoittaa liiketoimintaa. Digitaalialan yrityksille on ominaista, että niiden toiminta on vahvasti sidoksissa internetiin. Digitaalisten liiketoimintamallien perustana ovat suuressa määrin varsinkin niiden kyky harjoittaa etätoimintaa paljolti tai kokonaan ilman fyysistä läsnäoloa, loppukäyttäjien osallistuminen arvonmuodostukseen ja aineettoman omaisuuden tärkeys.
(1)  Maailmantalous digitalisoituu nopeasti, mikä tuo tullessaan uusia tapoja harjoittaa liiketoimintaa. Digitaalialan yrityksille on ominaista, että niiden toiminta on vahvasti sidoksissa internetiin. Digitaalisten liiketoimintamallien perustana ovat suuressa määrin varsinkin niiden kyky harjoittaa etätoimintaa paljolti tai kokonaan ilman fyysistä tai verotuksellista läsnäoloa kyseessä olevassa maassa, loppukäyttäjien osallistuminen arvonmuodostukseen ja aineettoman omaisuuden tärkeys.
Tarkistus 2
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 2 kappale
(2)  Nykyiset yhteisöverotusta koskevat säännöt on kehitetty pääosin 1900-luvulla perinteisille yrityksille. Ne perustuvat ajatukseen siitä, että vero olisi perittävä siellä, missä arvo muodostuu. Nykyisten sääntöjen soveltaminen digitaalitalouteen on kuitenkin johtanut epätasapainoon sen välillä, missä voitot verotetaan ja missä arvo luodaan, erityisesti sellaisissa liiketoimintamalleissa, joissa käyttäjien osallistuminen on vahvalla sijalla. On käynyt ilmeiseksi, että nykyiset yhteisöverosäännöt digitaalitalouden liikevoiton verottamisesta ovat riittämättömiä ja niitä on tarpeen tarkastella uudelleen.
(2)  Nykyiset yhteisöverotusta koskevat säännöt on kehitetty pääosin 1900-luvulla perinteisille yrityksille. Ne perustuvat ajatukseen siitä, että vero olisi perittävä siellä, missä arvo muodostuu. Nykyisten sääntöjen soveltaminen digitaalitalouteen on kuitenkin johtanut epätasapainoon sen välillä, missä voitot verotetaan ja missä arvo luodaan, erityisesti sellaisissa liiketoimintamalleissa, joissa käyttäjien osallistuminen on vahvalla sijalla. Digitalisaatio on muuttanut käyttäjien asemaa, ja he pystyvät osallistumaan entistä enemmän arvonmuodostukseen. On käynyt ilmeiseksi, että nykyisissä yhteisöverosäännöissä digitaalitalouden liikevoiton verottamisesta ei oteta tätä uutta tekijää huomioon ja niitä on tarpeen tarkastella kiireellisesti uudelleen.
Tarkistus 3
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 2 a kappale (uusi)
(2 a)   Tavoitteena on kuroa umpeen digitaalisten tulojen ja perinteisten tulojen verottamisen välinen kuilu. Tällä hetkellä digitaaliyritysten tosiasiallinen verotusaste on keskimäärin vain 9,5 prosenttia, kun perinteisissä liiketoimintamalleissa se on 23,2 prosenttia1a. Verotusjärjestelmän on oltava oikeudenmukainen, ja sen on hyödytettävä koko yhteiskuntaa. Kaikilla sisämarkkinoilla toimivilla yrityksillä olisi oltava tasapuoliset toimintaedellytykset.
_________________
1 a Lähde: Laskelmat Euroopan komission ZEW:n vuosina 2016 ja 2017 sekä ZEW:n ja muiden vuonna 2017 tekemien simulaatioiden perusteella laatimasta vaikutustenarvioinnista.
Tarkistus 4
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 3 kappale
(3)  Tämä uudelleentarkastelu on tärkeä tekijä digitaalisten sisämarkkinoiden kannalta3, koska digitaalitaloudessa ne tarvitsevat nykyaikaisen ja vakaan verokehyksen, jotta voitaisiin vauhdittaa innovointia ja estää markkinoiden pirstoutumista ja jotta kaikki toimijat voisivat hyödyntää aiempaa dynaamisempia markkinoita oikeudenmukaisin ja tasapainoisin edellytyksin.
(3)  Tämä uudelleentarkastelu on tärkeä tekijä digitaalisten sisämarkkinoiden kannalta3, koska digitalisoidussa taloudessa ne tarvitsevat oikeudenmukaisen, nykyaikaisen ja vakaan verokehyksen, jotta voitaisiin vauhdittaa innovointia ja osallistavaa kasvua ja estää markkinoiden pirstoutumista ja jotta kaikki toimijat voisivat hyödyntää aiempaa dynaamisempia markkinoita oikeudenmukaisin ja tasapainoisin edellytyksin. Digitalisaatio vaikuttaa koko talouteen, eikä digitaalisten palvelujen veron luominen kata tätä vaikutusta, minkä vuoksi verosäännöt olisi uudistettava. Tämän direktiivin sisältämillä tilapäisillä toimenpiteillä ei sen vuoksi saisi viivyttää työtä, joka koskee merkittävän digitaalisen läsnäolon verottamista ja kyseisen verotuksen sisällyttämistä yhteiseen yhdistettyyn yhtiöveropohjaan.
__________________
__________________
3 Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Digitaalisten sisämarkkinoiden strategia Euroopalle (COM(2015)0192, 6.5.2015).
3 Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Digitaalisten sisämarkkinoiden strategia Euroopalle (COM(2015)0192, 6.5.2015).
Tarkistus 5
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 5 kappale
(5)  Digitaalitalouden verotukseen liittyvän ongelman globaalin luonteen vuoksi olisi ihanteellista löytää siihen monenväliset, kansainväliset ratkaisut. Komissio osallistuu tästä syystä aktiivisesti kansainväliseen keskusteluun. OECD:n työ on parhaillaan käynnissä. Edistyminen kansainvälisellä tasolla on kuitenkin haasteellista. Tämän vuoksi on ryhdytty toimiin yhteisöverosääntöjen mukauttamiseksi unionin tasolla6 ja sopimusten teon edistämiseksi unionin ulkopuolisten lainkäyttöalueiden kanssa7 siten, että yhteisöverojärjestelmä voidaan sovittaa uusiin digitaalisiin liiketoimintamalleihin.
(5)  Digitaalitalouden verotukseen liittyvän ongelman globaalin luonteen vuoksi olisi ihanteellista löytää siihen monenväliset, kansainväliset ratkaisut. Komissio osallistuu tästä syystä aktiivisesti kansainväliseen keskusteluun. OECD:n, Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF), Yhdistyneiden kansakuntien (YK) ja Maailmanpankkiryhmän, jotka muodostavat veroyhteistyön foorumin, työ on parhaillaan käynnissä. Edistyminen kansainvälisellä tasolla on kuitenkin haasteellista. Tämän vuoksi on ryhdytty toimiin yhteisöverosääntöjen mukauttamiseksi unionin tasolla6 ja sopimusten teon edistämiseksi unionin ulkopuolisten lainkäyttöalueiden kanssa7 siten, että yhteisöverojärjestelmä voidaan sovittaa uusiin digitaalisiin liiketoimintamalleihin. Yhdenmukaisuus veropohjan rapautumista ja voitonsiirtoa (BEPS) koskevan osallistavan kehyksen kanssa olisi varmistettava, jotta taataan kansainvälisten standardien noudattaminen ja vältetään entistäkin suurempi monimutkaisuus.
__________________
__________________
6 Ehdotus neuvoston direktiiviksi merkittävän digitaalisen läsnäolon yhteisöverotusta koskevien sääntöjen vahvistamisesta (COM(2018)0147).
6 Ehdotus neuvoston direktiiviksi merkittävän digitaalisen läsnäolon yhteisöverotusta koskevien sääntöjen vahvistamisesta (COM(2018)0147).
7 Komission suositus merkittävän digitaalisen läsnäolon yhteisöverotuksesta (C(2018)1650).
7 Komission suositus merkittävän digitaalisen läsnäolon yhteisöverotuksesta (C(2018)1650).
Tarkistus 6
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 6 kappale
(6)  Kunnes tällaiset toimet hyväksytään ja pannaan täytäntöön, mikä voi viedä aikaa, jäsenvaltioihin kohdistuu paineita toimia tässä asiassa, koska on olemassa vaara, että niiden yhteisöveropohjat heikentyvät merkittävästi ajan mittaan. Koordinoimattomat kansalliset toimenpiteet voivat pirstoa sisämarkkinoita ja vääristää kilpailua, mikä haittaa uusien digitaalisten ratkaisujen kehittämistä ja EU:n kokonaisvaltaista kilpailukykyä. Tämän vuoksi on tarpeen omaksua yhdenmukaistettu lähestymistapa tilapäisenä ratkaisuna, jolla tähän ongelmaan puututaan kohdennetusti, kunnes kokonaisratkaisu saadaan aikaan.
(6)  Kunnes tällaiset toimet hyväksytään ja pannaan täytäntöön, mikä voi viedä aikaa, jäsenvaltioihin kohdistuu paineita toimia tässä asiassa, koska on olemassa vaara, että niiden yhteisöveropohjat heikentyvät merkittävästi ajan mittaan. Koordinoimattomat kansalliset toimenpiteet voivat pirstoa sisämarkkinoita ja vääristää kilpailua, mikä haittaa uusien digitaalisten ratkaisujen kehittämistä ja EU:n kokonaisvaltaista kilpailukykyä. Tämän vuoksi on tarpeen omaksua yhdenmukaistettu lähestymistapa tilapäisenä ratkaisuna, jolla tähän ongelmaan puututaan kohdennetusti, kunnes kokonaisratkaisu saadaan aikaan. Tilapäistä ratkaisua olisi väliaikaisesti rajoitettava, jotta vältetään se, että siitä tulisi tahattomasti pysyvä. Sen vuoksi on otettava käyttöön raukeamislauseke, jonka nojalla tämän direktiivin säännösten soveltaminen lakkaisi automaattisesti, kun otetaan käyttöön kattava ratkaisu, mieluiten kansainvälisesti. Jos kattavaa ratkaisua ei ole löydetty viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2020, komission olisi harkittava ehdotusta, joka perustuu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 116 artiklaan, jolloin Euroopan parlamentti ja neuvosto toimivat tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen. Sopimukseen pääseminen viipymättä tärkeää, jotta vältetään jäsenvaltioiden yksipuolisten kansallisten digitaaliverojen moninkertaistumista.
Tarkistus 7
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 7 kappale
(7)  Tällä väliaikaisella ratkaisulla olisi perustettava yhteinen järjestelmä, joka koskee digitaalisten palvelujen veroa (DPV) tuloille, jotka tietyt yhteisöt saavat tiettyjen digitaalisten palvelujen suorituksesta. Kyseessä olisi oltava helposti täytäntöönpantava toimenpide, joka kohdistuu sellaisten digitaalisten palvelujen suorituksesta saataviin tuloihin, joissa käyttäjät antavat merkittävän panoksen arvonmuodostukseen. Sama tekijä (käyttäjien osallistuminen arvonmuodostukseen) muodostaa lähtökohdan myös johdanto-osan 5 kappaleessa kuvatuille yhteisöverosääntöjä koskeville toimille.
(7)  Tällä väliaikaisella ratkaisulla olisi perustettava yhteinen järjestelmä, joka koskee digitaalisten palvelujen veroa (DPV) tuloille, jotka tietyt yhteisöt saavat tiettyjen digitaalisten palvelujen, verkkosisältö mukaan lukien, suorituksesta. Kyseessä olisi oltava helposti täytäntöönpantava toimenpide, joka kohdistuu sellaisten digitaalisten palvelujen suorituksesta saataviin tuloihin, joissa käyttäjät ja aineeton omaisuus antavat merkittävän panoksen arvonmuodostukseen. Samat tekijät (käyttäjien osallistuminen arvonmuodostukseen ja aineettoman omaisuuden runsas käyttö) muodostavat lähtökohdan myös johdanto-osan 5 kappaleessa kuvatuille yhteisöverosääntöjä koskeville toimille.
Tarkistus 8
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 9 kappale
(9)  DPV:tä olisi sovellettava tuloihin, jotka johtuvat ainoastaan tiettyjen digitaalisten palvelujen tarjoamisesta. Kyseeseen tulevien digitaalisten palvelujen olisi oltava palveluja, jotka ovat pitkälti riippuvaisia käyttäjien osallistumisesta arvonmuodostukseen ja joissa ero sen välillä, missä voitot verotetaan ja missä käyttäjät sijaitsevat, on tyypillisesti suurimmillaan. Verotuksen piiriin tulisivat kuulua käyttäjäpanoksen käsittelystä saatavat tulot, mutta ei itse käyttäjien osallistuminen.
(9)  DPV:tä olisi sovellettava tuloihin, jotka johtuvat sellaisten digitaalisten palvelujen tarjoamisesta, jotka ovat pitkälti riippuvaisia käyttäjien osallistumisesta arvonmuodostukseen ja niiden kyvystä tarjota palveluja täysin tai lähes ilman fyysistä läsnäoloa. Näissä tapauksissa ero sen välillä, missä voitot verotetaan ja missä käyttäjät sijaitsevat, on tyypillisesti suurimmillaan.
Tarkistus 9
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 10 kappale
(10)  Verotettaviin tuloihin olisi kuuluttava erityisesti seuraavien palvelujen tarjoamisesta saatavat tulot: i) digitaalisen rajapinnan käyttäjille suunnatun mainonnan sijoittaminen kyseiselle rajapinnalle, ii) sellaisten monisuuntaisten digitaalisten rajapintojen tarjoaminen käyttäjille, jotka antavat käyttäjille mahdollisuuden löytää muut käyttäjät ja olla käyttäjien kanssa vuorovaikutuksessa ja jotka voivat myös mahdollistaa perustana olevan tavaroiden luovutuksen tai palvelujen suorituksen suoraan käyttäjien välillä (ja joihin viitataan joskus ”välityspalveluina”), ja iii) käyttäjistä ja käyttäjien toiminnoista digitaalisilla rajapinnoilla kerätyn datan siirto. Jos tällaisten palvelujen suorituksesta ei saada tuloja, DPV:n maksuvelvoitetta ei tulisi olla. Veron soveltamisalan ulkopuolelle pitäisi myös jättää muut tällaisia palveluja tarjoavan yhteisön saamat tulot, jotka eivät johdu suoraan näiden palvelujen suorituksesta.
(10)  Verotettaviin tuloihin olisi kuuluttava erityisesti seuraavien tarjoamisesta saatavat tulot: i) digitaalisen rajapinnan käyttäjille suunnatun mainonnan sijoittaminen kyseiselle rajapinnalle, ii) sellaisten monisuuntaisten digitaalisten rajapintojen tarjoaminen käyttäjille, jotka antavat käyttäjille mahdollisuuden löytää muut käyttäjät ja olla käyttäjien kanssa vuorovaikutuksessa ja jotka voivat myös mahdollistaa perustana olevan tavaroiden luovutuksen tai palvelujen suorituksen suoraan käyttäjien välillä (ja joihin viitataan joskus ”välityspalveluina”), iii) käyttäjistä ja käyttäjien toiminnoista digitaalisilla rajapinnoilla kerätyn datan käsittely, siirto ja myynti ja iv) digitaalisen sisällön, kuten video-, audio- tai tekstimuotoisen sisällön tai pelien, tarjoaminen. Jos tällaisten tavaroiden, palvelujen ja sisällön tarjoamisesta ei saada tuloja, DPV:n maksuvelvoitetta ei tulisi olla. Veron soveltamisalan ulkopuolelle pitäisi myös jättää muut tällaisia palveluja tarjoavan yhteisön saamat tulot, jotka eivät johdu suoraan näiden palvelujen suorituksesta.
Tarkistus 10
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 13 kappale
(13)  Tapauksissa, joissa monisuuntaiset digitaaliset rajapinnat mahdollistavat perustana olevan tavaroiden luovutuksen tai palvelujen suorituksen suoraan rajapinnan käyttäjien välillä, perustana olevat transaktiot ja käyttäjien kyseisistä transaktioista saamat tulot olisi jätettävä veron soveltamisalan ulkopuolelle. Myös sellaisista vähittäiskaupan toiminnoista saatavat tulot, joissa tavaroita tai palveluja myydään verkossa niiden toimittajan verkkosivuston välityksellä ja joissa toimittaja ei toimi välittäjänä, olisi jätettävä DPV:n soveltamisalan ulkopuolelle, koska vähittäiskauppiaan luoma arvo muodostuu tarjottavista tavaroista ja palveluista ja digitaalista rajapintaa käytetään vain viestintävälineenä. Se, myykö toimittaja tavaroita tai palveluja verkossa omaan lukuunsa vai tarjoaako se välityspalveluja, määriteltäisiin ottamalla huomioon transaktion oikeudellinen ja taloudellinen sisältö sellaisena kuin se ilmenee asiaankuuluvien osapuolten välisissä järjestelyissä. Esimerkiksi toimittajan, joka tarjoaa käyttöön digitaalisen rajapinnan kolmannen osapuolen tavaroille, voidaan katsoa tarjoavan välityspalvelua (eli monisuuntaista digitaalista rajapintaa), jos toimittajaan ei kohdistu merkittävää varastoriskiä tai jos tällaisten tavaroiden hinnan määrittää käytännössä kolmas osapuoli.
(13)  Tapauksissa, joissa monisuuntaiset digitaaliset rajapinnat mahdollistavat perustana olevan tavaroiden luovutuksen tai palvelujen suorituksen suoraan rajapinnan käyttäjien välillä, perustana olevat transaktiot ja käyttäjien kyseisistä transaktioista saamat tulot olisi jätettävä veron soveltamisalan ulkopuolelle. Myös sellaisista vähittäiskaupan toiminnoista saatavat tulot, joissa tavaroita tai palveluja myydään verkossa niiden toimittajan verkkosivuston välityksellä ja joissa toimittaja ei toimi välittäjänä, olisi jätettävä DPV:n soveltamisalan ulkopuolelle. Koska käyttäjätietoja kuitenkin voidaan käsitellä digitaalisen rajapinnan kautta ja luoda näin lisää arvoa transaktiosta ja koska fyysisen läsnäolon puuttuminen voi luoda tilaisuuden aggressiiviseen verosuunnitteluun, näiden palvelujen alan laajentamista olisi tarkasteltava tämän direktiivin uudelleen tarkastelun aikana.
Tarkistus 11
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 14 kappale
(14)  Palvelut, joissa yhteisö tarjoaa digitaalista sisältöä digitaalisen rajapinnan kautta, olisi jätettävä veron soveltamisalan ulkopuolelle riippumatta siitä, omistaako kyseinen yhteisö digitaalisen sisällön vai onko se hankkinut oikeudet sen levittämiseen. Vaikka tällaisen digitaalisen sisällön vastaanottajien välillä olisi jonkinlaista vuorovaikutusta ja tällaisten palvelujen tarjoajan voitaisiin näin ollen katsoa tarjoavan monisuuntaista digitaalista rajapintaa, ei ole yhtä selvää, onko käyttäjän osallistumisella keskeinen rooli digitaalisen sisällön tarjoavan yrityksen arvonmuodostuksessa. Sen sijaan painopiste on arvonmuodostuksen näkökulmasta yhteisön suorittamassa digitaalisessa sisällössä. Siksi tällaisista suorituksista saadut tulot olisi jätettävä veron soveltamisalan ulkopuolelle.
(14)  Palvelut, joissa yhteisö tarjoaa digitaalista sisältöä digitaalisen rajapinnan kautta, olisi sisällytettävä veron soveltamisalaan riippumatta siitä, omistaako kyseinen yhteisö digitaalisen sisällön vai onko se hankkinut oikeudet sen levittämiseen. Komission olisi arvioitava tällaisista suorituksista saadut tulot viimeistään ... päivänä ...kuuta ....[ kaksi vuotta tämän direktiivin voimaantulosta].
Tarkistus 12
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 15 kappale
(15)  Digitaalisella sisällöllä olisi tarkoitettava digitaalisessa muodossa toimitettua dataa, kuten tietokoneohjelmia, sovelluksia, pelejä, musiikkia, videoita tai tekstejä, riippumatta siitä, ovatko ne saatavilla lataamalla tai suoratoistona, mutta pois lukien digitaalisen rajapinnan itsensä edustama data. Tällä tavoin voidaan ottaa huomioon käyttäjän hankkiman digitaalisen sisällön eri muodot, mikä ei muuta sitä tosiseikkaa, että käyttäjän näkökulmasta ainoana tai pääasiallisena tarkoituksena on digitaalisen sisällön hankkiminen.
(15)  Digitaalisella sisällöllä olisi tarkoitettava digitaalisessa muodossa toimitettua dataa, kuten tietokoneohjelmia, sovelluksia, pelejä, musiikkia, videoita tai tekstejä, riippumatta siitä, ovatko ne saatavilla lataamalla tai suoratoistona, mutta pois lukien digitaalisen rajapinnan itsensä edustama data.
Tarkistus 13
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 15 a kappale (uusi)
(15 a)   Digitaaliset yritykset investoivat tavallisesti vähemmän rakennuksiin ja koneisiin kuin tavalliset yritykset.
Tarkistus 14
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 16 kappale
(16)   Johdanto-osan 14 kappaleessa kuvattu palvelu olisi pidettävä erillään sellaisen monisuuntaisen digitaalisen rajapinnan tarjoamisesta, jonka kautta käyttäjät voivat ladata ja jakaa digitaalista sisältöä muiden käyttäjien kanssa, tai sellaisen rajapinnan tarjoamisesta, joka mahdollistaa perustana olevan digitaalisen sisällön suorituksen suoraan käyttäjien välillä. Nämä viimeksi mainitut palvelut muodostavat välittävän palvelun, minkä vuoksi niiden olisi kuuluttava DPV:n piiriin riippumatta perustana olevan transaktion luonteesta.
Poistetaan.
Tarkistus 15
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 17 kappale
(17)  Verotettavien palvelujen, jotka muodostuvat käyttäjistä kerätyn datan siirrosta, tulisi kattaa ainoastaan data, joka on tuotettu tällaisista käyttäjien toiminnoista digitaalisilla rajapinnoilla, ei dataa, joka on tuotettu antureilla tai muulla tavoin ja kerätty digitaalisesti. Tämä johtuu siitä, että DPV:n piiriin kuuluvissa palveluissa olisi oltava kyse digitaalisten rajapintojen käyttämisestä käyttäjäsyötteen luomiseksi, jotta se voidaan monetisoida. Veron piiriin eivät saisi kuulua palvelut, joissa rajapintoja käytetään keinona välittää muulla tavoin tuotettua dataa. DPV:tä ei siis pitäisi kantaa datankeruusta tai yrityksen sisäisiin tarkoituksiinsa keräämän datan käytöstä tai yrityksen keräämän datan jakamisesta maksutta muiden osapuolen kanssa. DPV:n tulisi kohdistua hyvin spesifisestä toiminnosta (käyttäjien toiminnoista digitaalisilla rajapinnoilla) saatavan datan siirrosta syntyvään tulonmuodostukseen.
(17)  Verotettavien palvelujen, jotka muodostuvat käyttäjistä kerätyn datan käsittelystä, siirrosta tai myynnistä, tulisi kattaa data, joka on tuotettu tällaisista käyttäjien toiminnoista digitaalisilla rajapinnoilla. Näissä verotettavissa palveluissa olisi oltava kyse digitaalisten rajapintojen käyttämisestä käyttäjäsyötteen luomiseksi, jotta se voidaan monetisoida. DPV ei ole sellaisenaan datankeruuvero. DPV:n tulisi kohdistua tuloihin, joita tuottaa tämän hyvin spesifisestä toiminnosta (käyttäjien toiminnoista digitaalisilla rajapinnoilla) saatavan datan käsittely, myynti tai siirto kolmannelle osapuolelle.
Tarkistus 16
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 22 kappale
(22)  Ainoastaan tietyt yhteisöt olisi katsottava velvollisiksi maksamaan DPV:tä riippumatta siitä, ovatko ne sijoittautuneet johonkin jäsenvaltioon tai unionin ulkopuoliselle lainkäyttöalueelle. Yhteisö olisi katsottava verovelvolliseksi vain, jos se täyttää molemmat seuraavista edellytyksistä: i) yhteisön ilmoittama maailmanlaajuisten tulojen kokonaismäärä viimeiseltä päättyneeltä tilivuodelta, jolta on saatavissa tilinpäätös, on yli 750 000 000 euroa, ja ii) yhteisön kyseiseltä tilivuodelta unionissa saama verotettavien tulojen kokonaismäärä on yli 50 000 000 euroa.
(22)  Ainoastaan tietyt yhteisöt olisi katsottava velvollisiksi maksamaan DPV:tä riippumatta siitä, ovatko ne sijoittautuneet johonkin jäsenvaltioon tai unionin ulkopuoliselle lainkäyttöalueelle. Yhteisö olisi katsottava verovelvolliseksi vain, jos se täyttää molemmat seuraavista edellytyksistä: i) yhteisön ilmoittama maailmanlaajuisten tulojen kokonaismäärä viimeiseltä päättyneeltä tilivuodelta, jolta on saatavissa tilinpäätös, on yli 750 000 000 euroa, ja ii) yhteisön kyseiseltä tilivuodelta unionissa saama verotettavien tulojen kokonaismäärä on yli 40 000 000 euroa.
Tarkistus 17
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 23 kappale
(23)  Ensimmäisen kynnysarvon (maailmanlaajuisten tulojen kokonaismäärä vuodessa) pitäisi rajoittaa DPV:n soveltaminen tietynsuuruisiin yrityksiin, pääasiallisesti sellaisiin, jotka pystyvät tarjoamaan digitaalisia palveluja, joissa käyttäjien panoksella on olennainen rooli ja jotka riippuvat keskeisesti laajoista käyttäjäverkostoista, käyttäjäliikenteen suuresta määrästä ja vahvan markkina-aseman hyödyntämisestä. Tällaisissa liiketoimintamalleissa, joissa tulojen saaminen riippuu käyttäjien osallistumisesta arvonmuodostukseen ja jotka ovat elinkelpoisia vain tietynkokoisille yrityksille, vallitsee suurin ero sen välillä, missä voitot verotetaan ja missä arvo luodaan. Lisäksi ainoastaan suuremmat yritykset pystyvät harjoittamaan aggressiivista verosuunnittelua. Tämän vuoksi samaa kynnysarvoa on ehdotettu myös unionin muissa aloitteissa9. Tällaisen kynnysarvon tarkoituksena on myös tuoda oikeusvarmuutta, koska se tekisi yrityksille ja veroviranomaisille helpommaksi ja halvemmaksi määrittää, onko yritys velvollinen maksamaan DPV:tä. Se myös jättää DPV:n ulkopuolelle pienet yritykset ja startup-yritykset, joihin uudesta verosta aiheutuva rasitus todennäköisesti vaikuttaisi kohtuuttomasti.
(23)  Ensimmäisen kynnysarvon (maailmanlaajuisten tulojen kokonaismäärä vuodessa) pitäisi rajoittaa DPV:n soveltaminen tietynsuuruisiin yrityksiin, pääasiallisesti sellaisiin, jotka pystyvät tarjoamaan pitkälti mobiiliin aineettomaan ja/tai digitaaliseen omaisuuteen perustuvia digitaalisia palveluja, joissa käyttäjien panoksella on olennainen rooli ja jotka riippuvat keskeisesti laajoista käyttäjäverkostoista, käyttäjäliikenteen suuresta määrästä ja vahvan markkina-aseman hyödyntämisestä. Tällaisissa liiketoimintamalleissa, joissa tulojen saaminen riippuu käyttäjien osallistumisesta arvonmuodostukseen ja jotka ovat elinkelpoisia vain tietynkokoisille yrityksille, vallitsee suurin ero sen välillä, missä voitot verotetaan ja missä arvo luodaan. Lisäksi ainoastaan suuremmat yritykset pystyvät harjoittamaan aggressiivista verosuunnittelua. Kynnysarvon tarkoituksena on myös tuoda oikeusvarmuutta, koska se tekisi yrityksille ja veroviranomaisille helpommaksi ja halvemmaksi määrittää, onko yritys velvollinen maksamaan DPV:tä. Se myös jättää DPV:n ulkopuolelle pienet yritykset ja startup-yritykset, joihin uudesta verosta aiheutuva rasitus todennäköisesti vaikuttaisi kohtuuttomasti.
__________________
9 Ks. 2. artikla ehdotuksessa neuvoston direktiiviksi yhteisestä yhdistetystä yhteisöveropohjasta (CCCTB) (COM(2016) 683 final).
Tarkistus 18
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 27 kappale
(27)  Jotta lievennettäisiin mahdollisia kaksinkertaisen verotuksen tapauksia, joissa samoihin tuloihin sovelletaan yhteisöveroa ja DPV:tä, jäsenvaltioiden odotetaan antavan yrityksille mahdollisuus vähentää DPV kustannustekijänä yhtiöveropohjastaan alueellaan riippumatta siitä, maksetaanko molemmat verot samassa jäsenvaltiossa vai eri jäsenvaltioissa.
(27)  Jotta lievennettäisiin mahdollisia kaksinkertaisen verotuksen tapauksia, joissa samoihin tuloihin sovelletaan yhteisöveroa ja DPV:tä, on saatava aikaan tuleva unionin laajuinen yhteinen ratkaisu, jossa annetaan yrityksille mahdollisuus vähentää DPV kustannustekijänä yhtiöveropohjastaan alueellaan riippumatta siitä, maksetaanko molemmat verot samassa jäsenvaltiossa vai eri jäsenvaltioissa.
Tarkistus 19
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 29 kappale
(29)  Jos verotettavaan palveluun osallistuvat käyttäjät sijaitsevat eri jäsenvaltioissa tai unionin ulkopuolisilla lainkäyttöalueilla, kyseisestä palvelusta saadut verotettavat tulot olisi kohdennettava kullekin jäsenvaltiolle määräsuhteessa tietyin erityisin jakoperustein. Jakoperusteet olisi määritettävä riippuen kunkin verotettavan palvelun luonteesta ja niistä yksittäisistä tekijöistä, jotka käynnistävät tulojen saannin tällaisen palvelun tarjoajalle.
(29)  Jos verotettavaan palveluun osallistuvat käyttäjät sijaitsevat eri jäsenvaltioissa tai unionin ulkopuolisilla lainkäyttöalueilla, kyseisestä palvelusta saadut verotettavat tulot olisi kohdennettava kullekin jäsenvaltiolle määräsuhteessa tietyin erityisin jakoperustein. Jakoperusteet olisi määritettävä riippuen kunkin verotettavan palvelun luonteesta ja niistä yksittäisistä tekijöistä, jotka käynnistävät tulojen saannin tällaisen palvelun tarjoajalle. Jos jakoperusteen soveltamisesta seuraa epätasapainoinen jako, joka ei ilmennä todellista taloudellista toimintaa, tilanne voitaisiin korjata riitojenratkaisumekanismilla. Komission olisi edellä olevan mukaisesti arvioitava mahdollista riitojenratkaisumekanismin perustamista, jotta varmistetaan asianmukainen riidanratkaisu, kun asiaan on osallisina eri jäsenvaltioita.
Tarkistus 20
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 30 kappale
(30)  Jos verotettava palvelu koostuu mainonnan sijoittamisesta digitaaliselle rajapinnalle, mainoksen esiintymiskerrat käyttäjien laitteilla yksittäisellä verokaudella yksittäisessä jäsenvaltiossa olisi otettava huomioon määriteltäessä, mikä osuus verotettavista tuloista osoitetaan kyseisenä verokautena kyseiselle jäsenvaltiolle.
(30)  Jos verotettava palvelu koostuu mainonnan sijoittamisesta tai sisällön tarjoamisesta digitaaliselle rajapinnalle, mainoksen tai digitaalisen sisällön esiintymiskerrat käyttäjien laitteilla yksittäisellä verokaudella yksittäisessä jäsenvaltiossa olisi otettava huomioon määriteltäessä, mikä osuus verotettavista tuloista osoitetaan kyseisenä verokautena kyseiselle jäsenvaltiolle.
Tarkistus 22
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 32 kappale
(32)  Mitä tulee käyttäjädatan siirtoon, verotettavien tulojen osoittamisessa verokautena jäsenvaltiolle olisi otettava huomioon niiden käyttäjien lukumäärä, joista kyseisenä verokautena siirrettyä dataa on tuotettu, kun käyttäjät ovat käyttäneet laitetta jäsenvaltiossa.
(32)  Mitä tulee käyttäjädatan käsittelyyn, myyntiin tai siirtoon, verotettavien tulojen osoittamisessa verokautena jäsenvaltiolle olisi otettava huomioon niiden käyttäjien lukumäärä, joista kyseisenä verokautena hyödynnettyä, myytyä tai siirrettyä dataa on tuotettu, kun käyttäjät ovat käyttäneet laitetta jäsenvaltiossa.
Tarkistus 23
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 34 kappale
(34)  Digitaalisten palvelujen veron yhteydessä tapahtuvassa henkilötietojen käsittelyssä olisi noudatettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2016/67910, mukaan lukien henkilötietojen käsittely, jota voidaan tarvita liittyen internetprotokollaosoitteisiin tai muihin geopaikannuksen menetelmiin. Erityisesti olisi kiinnitettävä huomiota tarpeeseen huolehtia asianmukaisista teknisistä ja organisatorisista toimenpiteistä, jotta voidaan noudattaa käsittelyn laillisuuteen, käsittelytoimintojen turvallisuuteen, tietojen antamiseen ja rekisteröityjen oikeuksiin liittyviä sääntöjä. Henkilötiedot olisi mahdollisuuksien mukaan muutettava anonyymeiksi.
(34)  Digitaalisten palvelujen veron yhteydessä tapahtuvassa henkilötietojen käsittelyssä olisi noudatettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2016/67910, mukaan lukien henkilötietojen käsittely, jota voidaan tarvita liittyen internetprotokollaosoitteisiin tai muihin geopaikannuksen menetelmiin, sallimatta käyttäjien tunnistamista. Jäsenvaltion veroviranomaiselle ilmoitetaan menetelmästä, jota käytetään käyttäjien paikantamiseksi. Erityisesti olisi kiinnitettävä huomiota tarpeeseen huolehtia asianmukaisista teknisistä ja organisatorisista toimenpiteistä, jotta voidaan noudattaa käsittelyn laillisuuteen, käsittelytoimintojen turvallisuuteen, erityisesti tarpeellisuus- ja suhteellisuusperiaatteisiin, tietojen antamiseen ja rekisteröityjen oikeuksiin liittyviä sääntöjä. Henkilötiedot olisi mahdollisuuksien mukaan muutettava anonyymeiksi.
_________________
_________________
10 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1).
10 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1).
Tarkistus 24
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 35 kappale
(35)  Verottaviksi tuloiksi olisi katsottava verovelvollisen saamat kokonaisbruttotulot ilman arvonlisäveroa ja muita vastaavia veroja. Verotettavat tulot olisi katsottava verovelvollisen saamiksi ajankohtana, jona ne erääntyvät, riippumatta siitä, onko ne tosiasiallisesti maksettu siihen mennessä. DPV olisi kannettava jäsenvaltiossa siitä verovelvollisen verokautena saamien verotettavien tulojen osuudesta, joka katsotaan saaduksi kyseisessä jäsenvaltiossa, ja se olisi laskettava soveltamalla DPV-kantaa kyseiseen osuuteen. Unionin tasolla olisi sovellettava yhtenäistä DPV-kantaa, jotta voidaan välttää vääristymät sisämarkkinoilla. DPV-kannaksi olisi vahvistettava 3 prosenttia, mikä luo asianmukaisen tasapainon sen välillä, miten verosta kertyy tuloja ja miten otetaan huomioon sen erilainen vaikutus voittomarginaaleiltaan erilaisiin yrityksiin.
(35)  Verottaviksi tuloiksi olisi katsottava verovelvollisen saamat kokonaisbruttotulot ilman arvonlisäveroa ja muita vastaavia veroja. Verotettavat tulot olisi katsottava verovelvollisen saamiksi ajankohtana, jona ne erääntyvät, riippumatta siitä, onko ne tosiasiallisesti maksettu siihen mennessä. DPV olisi kannettava jäsenvaltiossa siitä verovelvollisen verokautena saamien verotettavien tulojen osuudesta, joka katsotaan saaduksi kyseisessä jäsenvaltiossa, ja se olisi laskettava soveltamalla DPV-kantaa kyseiseen osuuteen. Unionin tasolla olisi sovellettava yhtenäistä DPV-kantaa, jotta voidaan välttää vääristymät sisämarkkinoilla. DPV-kannalla, joka on vahvistettu 3 prosentiksi, on määrä luoda asianmukainen tasapaino sen välillä, miten verosta kertyy tuloja ja miten otetaan huomioon sen erilainen vaikutus voittomarginaaleiltaan erilaisiin yrityksiin.
Tarkistus 26
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 37 kappale
(37)  Jäsenvaltioiden olisi voitava vahvistaa tilinpitoon ja kirjanpitoon liittyvät velvoitteet ja muut velvoitteet sen varmistamiseksi, että maksettavaksi tuleva DPV maksetaan tosiasiallisesti, samoin kuin veropetosten, veronkierron ja väärinkäytösten estämiseen liittyvät muut toimenpiteet.
(37)  Jäsenvaltioiden olisi voitava vahvistaa tilinpitoon ja kirjanpitoon liittyvät velvoitteet ja muut velvoitteet sen varmistamiseksi, että maksettavaksi tuleva DPV maksetaan tosiasiallisesti, samoin kuin veropetosten, veronkierron ja väärinkäytösten estämiseen liittyvät muut toimenpiteet, myös rangaistukset ja seuraamukset.
Tarkistus 27
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 37 a kappale (uusi)
(37 a)   Verovelvollisen jäsenvaltiota kohti maksaman DPV:n kokonaismäärän olisi kuuluttava maakohtaiseen raportointijärjestelmään.
Tarkistus 28
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 38 a kappale (uusi)
(38 a)  Jos verovelvollinen on velvollinen maksamaan DPV:tä useammassa kuin yhdessä jäsenvaltiossa, komission olisi kolmen vuoden välein tarkastettava tunnistamisjäsenvaltiossa tehty DPV-ilmoitus.
Tarkistus 29
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 40 a kappale (uusi)
(40 a)  DPV on tilapäinen toimenpide, jota sovelletaan pysyvän ratkaisun käyttöönottoon asti ja joka ei saisi missään tapauksessa viivyttää pysyvän ratkaisun voimaantuloa. Tämän direktiivin olisi rauettava, kun joku seuraavista annetaan, sen mukaan, mikä niistä annetaan aikaisimmin: neuvoston direktiivi merkittävän digitaalisen läsnäolon yhteisöverotusta koskevien sääntöjen vahvistamisesta, neuvoston direktiivit yhteisestä yhteisöveropohjasta ja yhteisestä yhdistetystä yhteisöveropohjasta, mukaan lukien digitaalisen kiinteän toimipaikan määritelmä, kuten ehdotettiin 15 päivänä maaliskuuta 2018 annetuissa Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselmissa ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi yhteisestä yhdistetystä yhteisöveropohjasta ja ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi yhteisestä yhteisöveropohjasta, tai direktiivi, jolla pannaan täytäntöön OECD:ssä, YK:ssa tai muulla vastaavalla kansainvälisellä foorumilla aikaansaatu poliittinen sopimus.
Tarkistus 30
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 40 b kappale (uusi)
(40 b)   Jäsenvaltioiden olisi raportoitava säännöllisesti komissiolle siitä, miten yhteisöt ovat maksaneet DPV:tä, keskitetyn asiointipisteen toiminnasta ja yhteistyöstä muiden jäsenvaltioiden kanssa veron keräämisessä ja maksamisessa.
Tarkistus 31
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 40 c kappale (uusi)
(40 c)   Komission olisi kahden vuoden kuluttua ... päivästä ...kuuta ... [tämän direktiivin voimaantulopäivä] arvioitava tämän direktiivin soveltamista ja annettava kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle sekä liitettävä siihen tarvittaessa ehdotuksia direktiivin tarkistamiseksi digitaalialan oikeudenmukaisen verotuksen periaatteiden mukaisesti.
Tarkistus 32
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 41 kappale
(41)  Tämän direktiivin tavoitteina on suojata sisämarkkinoiden yhtenäisyyttä, taata niiden moitteeton toiminta ja estää kilpailun vääristymisen. Nämä tavoitteet ovat luonteeltaan sellaisia, etteivät jäsenvaltiot voi riittävällä tavalla saavuttaa niitä, vaan ne voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla, joten unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeen,
(41)  Tämän direktiivin tavoitteina on suojata sisämarkkinoiden yhtenäisyyttä, taata niiden oikeudenmukainen ja moitteeton toiminta ja estää kilpailun vääristymisen. Nämä tavoitteet ovat luonteeltaan sellaisia, etteivät jäsenvaltiot voi riittävällä tavalla saavuttaa niitä, vaan ne voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla, joten unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeen,
Tarkistus 33
Ehdotus direktiiviksi
2 artikla – 1 kohta – 7 a alakohta (uusi)
(7a)  ’käsittelyllä’ toimintoa tai toimintoja, joita kohdistetaan henkilötietoihin tai henkilötietoja sisältäviin tietojoukkoihin joko automaattista tietojenkäsittelyä käyttäen tai manuaalisesti, kuten tietojen keräämistä, tallentamista, järjestämistä, jäsentämistä, säilyttämistä, muokkaamista tai muuttamista, hakua, kyselyä, käyttöä, tietojen luovuttamista siirtämällä, levittämällä tai asettamalla ne muutoin saataville, tietojen yhteensovittamista tai yhdistämistä, rajoittamista, poistamista tai tuhoamista;
Tarkistus 34
Ehdotus direktiiviksi
3 artikla – 1 kohta – c alakohta
(c)  käyttäjistä ja käyttäjien toiminnoista digitaalisilla rajapinnoilla kerätyn datan siirto.
c)  käyttäjistä ja käyttäjien toiminnoista digitaalisilla rajapinnoilla kerätyn datan käsittely ja siirto;
Tarkistus 35
Ehdotus direktiiviksi
3 artikla – 1 kohta – c a alakohta (uusi)
c a)  sisällön, kuten video-, audio- tai tekstimuotoisen sisällön tai pelien, asettaminen digitaalista rajapintaa käyttäen käyttäjien saataville digitaalisella rajapinnalla.
Tarkistus 36
Ehdotus direktiiviksi
3 artikla – 4 kohta – a alakohta
(a)  digitaalisen rajapinnan tarjoaminen, jonka ainoana tai pääasiallisena tarkoituksena on, että sen käyttöön tarjoava yhteisö toimittaa käyttäjille digitaalista sisältöä, viestintäpalveluja tai maksupalveluja;
(a)  digitaalisen rajapinnan tarjoaminen, jonka ainoana tai pääasiallisena tarkoituksena on, että sen käyttöön tarjoava yhteisö toimittaa käyttäjille viestintäpalveluja tai maksupalveluja, mikäli muita tuloja ei saada käyttäjien datan käsittelyn, siirron tai myymisen ansiosta;
Tarkistus 37
Ehdotus direktiiviksi
4 artikla – 1 kohta – b alakohta
(b)  yhteisön asianomaiselta tilivuodelta unionissa saama verotettavien tulojen kokonaismäärä on yli 50 000 000 euroa.
(b)  yhteisön asianomaiselta tilivuodelta unionissa saama verotettavien tulojen kokonaismäärä on yli 40 000 000 euroa.
Tarkistus 38
Ehdotus direktiiviksi
5 artikla – 2 kohta – c a alakohta (uusi)
c a)  jos kyseessä on 3 artiklan 1 kohdan c a alakohdassa tarkoitettu palvelu, asianomainen digitaalinen sisältö on käytettävissä käyttäjän laitteella silloin, kun laitetta käytetään kyseisessä jäsenvaltiossa kyseisenä verokautena digitaalisen rajapinnan käyttämiseksi.
Tarkistus 39
Ehdotus direktiiviksi
5 artikla – 6 kohta
6.  Tämän direktiivin soveltamiseksi käyttäjiltä saa kerätä ainoastaan dataa, josta ilmenee käyttäjän sijaintijäsenvaltio muttei henkilötietoja.
6.  Tämän direktiivin soveltamiseksi käyttäjiltä saa kerätä ainoastaan dataa, josta ilmenee käyttäjän sijaintijäsenvaltio muttei henkilötietoja. DPV:n yhteydessä tapahtuvassa henkilötietojen käsittelyssä on noudatettava asetusta (EU) 2016/679, mukaan lukien käsittely, jota voidaan tarvita internetprotokollaosoitteiden tai muiden geopaikannuksen menetelmien yhteydessä.
Tarkistus 40
Ehdotus direktiiviksi
5 artikla – 6 a kohta (uusi)
6 a.   Komissio tutkii, parantaisiko riitojenratkaisumekanismin luominen jäsenvaltioiden välisten kiistojen selvittelyn tehokkuutta ja vaikuttavuutta. Komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle asiaa koskevan kertomuksen ja tarvittaessa lainsäädäntöehdotuksen.
Tarkistus 41
Ehdotus direktiiviksi
8 artikla – 1 kohta
DPV-kanta on 3 prosenttia.
DPV-kannaksi asetetaan 3 prosenttia.
Tarkistus 42
Ehdotus direktiiviksi
10 artikla – 3 kohta – 1 a alakohta (uusi)
Kun sovelletaan tämän kohdan b alakohtaa, komissio tarkastaa kolmen vuoden välein tunnistamisjäsenvaltiossa tehdyn DPV-ilmoituksen.
Tarkistus 43
Ehdotus direktiiviksi
13 artikla – 2 kohta
2.  Jos verovelvollisen velvoite maksaa DPV:tä kyseisessä 10 artiklan 3 kohdan b alakohdan mukaisesti valitussa tunnistamisjäsenvaltiossa lakkaa, verovelvollisen on muutettava tunnistamisjäsenvaltiotaan 10 artiklan vaatimusten mukaisesti.
2.  Jos verovelvollisen velvoite maksaa DPV:tä kyseisessä 10 artiklan 3 kohdan b alakohdan mukaisesti valitussa tunnistamisjäsenvaltiossa lakkaa, verovelvollisen on muutettava tunnistamisjäsenvaltiotaan 10 artiklan vaatimusten mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 2 a kohtaa.
Tarkistus 44
Ehdotus direktiiviksi
13 artikla – 2 a kohta (uusi)
2 a.   Jos verovelvollisen velvoite maksaa DPV:tä kyseisessä 10 artiklan 3 kohdan b alakohdan mukaisesti valitussa tunnistamisjäsenvaltiossa lakkaa, verovelvollinen voi päättää säilyttää alun perin valitun tunnistamisjäsenvaltion, koska verovelvollisella on ehkä velvoite maksaa DPV:tä kyseisessä jäsenvaltiossa jälleen seuraavalla verokaudella. Jos verovelvollisella ei ole velvoitetta maksaa DPV:tä kyseisessä jäsenvaltiossa yli kahteen peräkkäiseen verokauteen, verovelvollisen on muutettava tunnistamisjäsenvaltiotaan 10 artiklan vaatimusten mukaisesti.
Tarkistus 45
Ehdotus direktiiviksi
17 artikla – 2 kohta
2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitetut tarkistukset on toimitettava sähköisesti tunnistamisjäsenvaltiolle kolmen vuoden kuluessa päivästä, jona alkuperäinen ilmoitus oli määrä toimittaa. Mainitun ajanjakson jälkeen tehtäviin tarkistuksiin sovelletaan kussakin jäsenvaltiossa, jossa DPV on maksettava, kyseisen jäsenvaltion omia sääntöjä ja menettelyjä.
2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitetut tarkistukset on toimitettava sähköisesti tunnistamisjäsenvaltiolle kahden vuoden kuluessa päivästä, jona alkuperäinen ilmoitus oli määrä toimittaa. Mainitun ajanjakson jälkeen tehtäviin tarkistuksiin sovelletaan kussakin jäsenvaltiossa, jossa DPV on maksettava, kyseisen jäsenvaltion omia sääntöjä ja menettelyjä.
Tarkistus 46
Ehdotus direktiiviksi
18 artikla – 3 kohta
3.  Jäsenvaltiot voivat hyväksyä toimenpiteitä DPV:hen liittyvien veropetosten, veronkierron ja väärinkäytösten estämiseksi.
3.  Jäsenvaltioiden on hyväksyttävä toimenpiteitä, myös rangaistuksia ja seuraamuksia, DPV:hen liittyvien veropetosten, veronkierron ja väärinkäytösten estämiseksi.
Tarkistus 47
Ehdotus direktiiviksi
18 artikla – 5 a kohta (uusi)
5 a.   Tämän direktiivin antamisen jälkeen komissio antaa säädösehdotuksen, jolla sisällytetään direktiiviin 2013/34/EU tiettyjen yritysten ja sivuliikkeiden tuloverotietojen julkaisemisen osalta säännöksiä, joiden nojalla verovelvollisen eri jäsenvaltioille maksama DPV:n kokonaismäärä liitetään pakollisten maakohtaisten raportointivaatimusten luetteloon.
Tarkistus 48
Ehdotus direktiiviksi
4 luku – otsikko
HALLINNOLLINEN YHTEISTYÖ
HALLINNOLLINEN YHTEISTYÖ JA PAKOLLINEN TIETOJENVAIHTO
Tarkistus 49
Ehdotus direktiiviksi
-20 artikla (uusi)
-20 artikla
Automaattinen ja pakollinen tietojenvaihto
Jotta veroviranomaiset voivat arvioida asianmukaisesti maksettavia veroja ja varmistaa tämän direktiivin asianmukaisen ja yhtenäisen täytäntöönpanon, tietojenvaihto verotuksen alalla on automaattista ja pakollista, kuten neuvoston direktiivissä 2011/16/EU säädetään. Jäsenvaltioiden on annettava kansallisille verohallinnoilleen riittävästi henkilöstöä, asiantuntemusta ja budjettivaroja sekä resursseja verohallinnon henkilöstön koulutukseen, jossa keskitytään rajat ylittävään veroyhteistyöhön ja automaattiseen tiedonvaihtoon tämän direktiiviin täysimääräisen täytäntöönpanon takaamiseksi.
Tarkistus 50
Ehdotus direktiiviksi
24 aartikla (uusi)
24 a artikla
Kertomus ja uudelleentarkastelu
Komission olisi kahden vuoden kuluttua ... päivästä ...kuuta ... [tämän direktiivin voimaantulopäivä] arvioitava tämän direktiivin soveltamista ja annettava kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle sekä liitettävä siihen tarvittaessa ehdotuksia direktiivin tarkistamiseksi digitaalialan oikeudenmukaisen verotuksen periaatteiden mukaisesti.
Erityisesti komissio arvioi
a)  DPV-kannan nostoa kolmesta prosentista viiteen prosenttiin sekä vastaavaa verovähennystä, jonka tarkoituksena on pienentää perinteisten ja digitaalisten yritysten verokantojen eroa;
b)  DPV:n soveltamisalaa, mukaan lukien tämän soveltamisalan laajentaminen sellaisten tavaroiden tai palvelujen myyntiin, joita koskevat sopimukset tehdään verkossa digitaalisen rajapinnan kautta;
c)  kussakin jäsenvaltiossa maksetun veron määrää;
d)  tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvan digitaalisen toiminnan tyyppiä;
e)  mahdollisia verosuunnittelukäytäntöjä, joita yhteisöt ovat käyttäneet DPV:n maksamisen välttämiseksi;
f)  keskitetyn asiointipisteen toimintaa ja jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä; sekä
g)  kokonaisvaikutusta kansainvälisiin markkinoihin, kun otetaan huomioon mahdollinen kilpailun vääristyminen.
Tarkistus 51
Ehdotus direktiiviksi
24 bartikla (uusi)
24 b artikla
Raportointivelvollisuudet
Jäsenvaltioiden on raportoitava vuosittain komissiolle asiaankuuluvista luvuista ja tiedoista siitä, miten yhteisöt ovat maksaneet DPV:tä, keskitetyn asiointipisteen toiminnasta ja yhteistyöstä muiden jäsenvaltioiden kanssa veron keräämisessä ja maksamisessa.
Tarkistus 52
Ehdotus direktiiviksi
25 aartikla (uusi)
25 a artikla
Pysyvien toimenpiteiden voimaantullessa sovellettava raukeamislauseke
DPV on väliaikainen toimenpide, jota sovelletaan pysyvän ratkaisun käyttöönottoon saakka, joten tämä direktiivi raukeaa, kun joku seuraavista annetaan, sen mukaan, mikä niistä annetaan aikaisimmin:
a)  neuvoston direktiivi merkittävän digitaalisen läsnäolon yhteisöverotusta koskevien sääntöjen vahvistamisesta;
b)  neuvoston direktiivit yhteisestä yhdistetystä yhteisöveropohjasta ja yhteisestä yhteisöveropohjasta, mukaan lukien digitaalisen kiinteän toimipaikan määritelmä, kuten ehdotettiin 15 päivänä maaliskuuta 2018 annetuissa Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselmissa ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi yhteisestä yhdistetystä yhteisöveropohjasta ja ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi yhteisestä yhteisöveropohjasta; tai
(c)  direktiivi, jolla pannaan täytäntöön OECD:ssä, YK:ssa tai muulla vastaavalla kansainvälisellä foorumilla aikaansaatu poliittinen sopimus.

Merkittävän digitaalisen läsnäolon yhteisöverotus *
PDF 174kWORD 54k
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 13. joulukuuta 2018 ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi merkittävän digitaalisen läsnäolon yhteisöverotusta koskevien sääntöjen vahvistamisesta (COM(2018)0147 – C8-0138/2018 – 2018/0072(CNS))
P8_TA(2018)0524A8-0426/2018

(Erityinen lainsäätämisjärjestys – kuuleminen)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (COM(2018)0147),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 115 artiklan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C8‑0138/2018),

–  ottaa huomioon Tanskan kansankäräjien, Irlannin parlamentin, Maltan parlamentin ja Alankomaiden parlamentin alahuoneen toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tehdyn pöytäkirjan N:o 2 mukaisesti antamat perustellut lausunnot, joiden mukaan esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi ei ole toissijaisuusperiaatteen mukainen,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 78 c artiklan,

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön (A8-0426/2018),

1.  hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.  pyytää komissiota muuttamaan ehdotustaan vastaavasti Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 293 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

3.  pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

4.  pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia komission ehdotukseen;

5.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Komission teksti   Tarkistus
Tarkistus 1
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 1 kappale
(1)  Maailmantalouden nopea muuttuminen, joka on seurausta digitalisoitumisesta, luo uutta painetta yhteisöverojärjestelmille sekä unionin tasolla että kansainvälisesti ja kyseenalaistaa mahdollisuuden määrittää, missä digitaalialan yritysten olisi maksettava veronsa ja miten paljon niiden olisi maksettava. Vaikka G20-ryhmän kaltaisilla kansainvälisillä foorumeilla on jo todettu tarve mukauttaa yhteisöverosääntöjä digitaalitalouteen soveltuviksi, maailmanlaajuiseen yhteisymmärrykseen pääseminen on todennäköisesti haasteellista.
(1)  Maailmantalouden nopea muuttuminen, joka on seurausta digitalisoitumisesta, luo uutta painetta yhteisöverojärjestelmille sekä unionin tasolla että kansainvälisesti ja kyseenalaistaa mahdollisuuden määrittää, missä digitaalialan yritysten olisi maksettava veronsa ja miten paljon niiden olisi maksettava. Vaikka G20-ryhmän kaltaisilla kansainvälisillä foorumeilla on jo todettu tarve mukauttaa yhteisöverosääntöjä digitaalitalouteen soveltuviksi, maailmanlaajuiseen yhteisymmärrykseen pääseminen on todennäköisesti haasteellista, eikä se toteudu lähitulevaisuudessa.
Tarkistus 2
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 1 a kappale (uusi)
(1 a)   Digiajalla, kun datasta on tullut uusi taloudellinen voimavara aiempien työvoiman ja perinteisten voimavarojen ohella ja kun aivan liian usein monikansalliset yritykset, joiden toiminta perustuu voimakkaasti digitaaliseen toimintaan, tekevät verojärjestelyjä, joiden avulla ne voivat välttää tai kiertää veroja, on kehitettävä uusi lähestymistapa, jotta voidaan ottaa käyttöön oikeudenmukainen ja kestävä digitaalitalouden verotusjärjestelmä, jolla varmistetaan, että digitaalialan yritykset maksavat veronsa siellä, missä niiden todellinen taloudellinen toiminta tapahtuu.
Tarkistus 3
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 2 kappale
(2)  OECD julkaisi lokakuussa 2015 veropohjan rapautumista ja voitonsiirtoja (BEPS) koskevasta toimenpiteestä 1 raportin Addressing the Tax Challenges of the Digital Economy. Siinä esitettyjä digitaalitalouden verottamisen lähestymistapoja tarkasteltiin edelleen OECD:n väliraportissa Tax Challenges Arising from Digitalisation – Interim Report 2018. Talouden digitalisoitumisen nopeutuessa on yhä tarpeellisempaa löytää ratkaisuja, joilla voidaan varmistaa digitaalialan yritysten oikeudenmukainen ja tosiasiallinen verotus.
(2)  OECD julkaisi lokakuussa 2015 veropohjan rapautumista ja voitonsiirtoja (BEPS) koskevasta toimenpiteestä 1 raportin Addressing the Tax Challenges of the Digital Economy. Siinä esitettyjä digitaalitalouden verottamisen lähestymistapoja tarkasteltiin edelleen OECD:n väliraportissa Tax Challenges Arising from Digitalisation – Interim Report 2018. Talouden digitalisoitumisen nopeutuessa on yhä tarpeellisempaa ja kiireellisempää löytää ratkaisuja, joilla voidaan varmistaa digitaalialan yritysten oikeudenmukainen ja tosiasiallinen verotus. Tähän mennessä OECD:n digitaalitalouden verottamista koskeva työ ei kuitenkaan ole edistynyt riittävästi, mikä osoittaa, että asiassa on edettävä unionin tasolla. Kokonaisvaltaisen sopimuksen saavuttamiseen liittyvistä ongelmista ja unionin tällä direktiivillä toteuttamista toimista huolimatta sopimukseen olisi kuitenkin pyrittävä määrätietoisesti. Unionin yhteisen lähestymistavan puuttuessa jäsenvaltiot ottavat kuitenkin käyttöön yksipuolisia ratkaisuja, joista seuraa sääntelyn epävarmuutta ja jotka ovat hankalia rajatylittävää toimintaa harjoittaville yrityksille ja veroviranomaisille. Rahanpesua, veronkiertoa ja veropetoksia käsittelevän Euroopan parlamentin tutkintavaliokunnan (PANA) ja veropäätöksiä ja muita luonteeltaan tai vaikutuksiltaan samankaltaisia toimenpiteitä käsittelevän Euroopan parlamentin erityisvaliokunnan (TAXE2) kehotuksen mukaisesti olisi perustettava toimivaltainen YK:n veroelin, joka toimisi foorumina kokonaisvaltaisesta sopimuksesta ja muista kansainväliseen verojärjestelmään liittyvistä asioista käytäville keskusteluille.
Tarkistus 4
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 3 a kappale (uusi)
(3 a)  Euroopan parlamentti totesi rahanpesua, veronkiertoa ja veropetoksia käsittelevän tutkintavaliokuntansa ja veropäätöksiä ja muita luonteeltaan tai vaikutuksiltaan samankaltaisia toimenpiteitä käsittelevän erityisvaliokuntansa loppukertomuksissa, että digitaalitalouteen liittyviin verotuksellisiin haasteisiin on kyettävä vastaamaan.
Tarkistus 5
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 4 kappale
(4)  Eurooppa-neuvoston 19 päivänä lokakuuta 2017 antamissa päätöksissä korostetaan tarvetta ottaa käyttöön digiaikaan soveltuva tehokas ja oikeudenmukainen verotusjärjestelmä ja odotetaan, että komissio antaa asianmukaiset ehdotukset vuoden 2018 alkuun mennessä15. Ecofin-neuvoston 5 päivänä joulukuuta 2017 antamissa päätelmissä painotetaan, että yleisesti hyväksytyn kiinteän toimipaikan määritelmän ja siihen liittyvien siirtohinnoittelu- ja voitonkohdentamissääntöjen olisi myös jatkossa oltava ratkaisevassa asemassa vastattaessa digitaalitalouden voittojen verotusta koskeviin haasteisiin. Lisäksi kyseisissä päätelmissä kannustetaan EU:ta, OECD:tä ja muita kansainvälisiä kumppaneita tekemään tiivistä yhteistyötä digitaalitalouden voittojen verotusta koskeviin haasteisiin vastaamiseksi.16 Tältä osin olisi vaadittava, että jäsenvaltiot sisällyttävät kansallisiin yhteisöverojärjestelmiinsä sääntöjä verotusoikeuksiensa käyttämiseksi. Siksi olisi selvennettävä eri jäsenvaltioissa sovellettavia lukuisia yhteisöveroja. Kyseisillä säännöillä olisi laajennettava kiinteän toimipaikan määritelmää ja vahvistettava verotuksellinen side merkittävälle digitaaliselle läsnäololle kullakin lainkäyttöalueella. Lisäksi olisi annettava yleiset periaatteet verotettavien voittojen kohdentamiseksi tällaiseen digitaaliseen läsnäoloon. Periaatteessa kyseisiä sääntöjä olisi sovellettava kaikkiin yhteisöverovelvollisiin riippumatta siitä, sijaitseeko niiden verotuksellinen kotipaikka unionissa vai sen ulkopuolella.
(4)  Eurooppa-neuvoston 19 päivänä lokakuuta 2017 antamissa päätelmissä korostetaan tarvetta ottaa käyttöön digiaikaan soveltuva tehokas ja oikeudenmukainen verotusjärjestelmä ja odotetaan, että komissio antaa asianmukaiset ehdotukset vuoden 2018 alkuun mennessä15. Ecofin-neuvoston 5 päivänä joulukuuta 2017 antamissa päätelmissä painotetaan, että yleisesti hyväksytyn kiinteän toimipaikan määritelmän ja siihen liittyvien siirtohinnoittelu- ja voitonkohdentamissääntöjen olisi myös jatkossa oltava ratkaisevassa asemassa vastattaessa digitaalitalouden voittojen verotusta koskeviin haasteisiin. Lisäksi kyseisissä päätelmissä kannustetaan EU:ta, OECD:tä ja muita kansainvälisiä kumppaneita tekemään tiivistä yhteistyötä digitaalitalouden voittojen verotusta koskeviin haasteisiin vastaamiseksi.16 Tältä osin olisi vaadittava, että jäsenvaltiot sisällyttävät kansallisiin yhteisöverojärjestelmiinsä sääntöjä verotusoikeuksiensa käyttämiseksi. Siksi olisi selvennettävä eri jäsenvaltioissa sovellettavia lukuisia yhteisöveroja. Kyseisillä säännöillä olisi laajennettava kiinteän toimipaikan määritelmää ja vahvistettava verotuksellinen side merkittävälle digitaaliselle läsnäololle kullakin lainkäyttöalueella. Lisäksi olisi annettava yleiset periaatteet verotettavien voittojen kohdentamiseksi tällaiseen digitaaliseen läsnäoloon. Periaatteessa kyseisiä sääntöjä olisi sovellettava kaikkiin yhteisöverovelvollisiin riippumatta niiden koosta ja siitä, sijaitseeko niiden verotuksellinen kotipaikka unionissa vai sen ulkopuolella. Lisäksi tässä direktiivissä vahvistetut yhteiset säännöt edellyttävät unionin yhteisöveropohjan laajempaa yhdenmukaistamista kaikkien yhteisöjen osalta. Siksi tämä direktiivi ei saisi haitata tai viivästyttää työtä, joka koskee ehdotusta yhteiseksi yhdistetyksi yhteisöveropohjaksi.
_________________
_________________
15 Eurooppa-neuvoston istunto (19 päivänä lokakuuta 2017) – päätelmät (asiakirja EUCO 14/17).
15 Eurooppa-neuvoston istunto (19 päivänä lokakuuta 2017) – päätelmät (asiakirja EUCO 14/17).
16 Neuvoston 5 päivänä joulukuuta 2017 antamat päätelmät digitaalitalouden liikevoiton verotuksen haasteista – (FISC 346 ECOFIN 1092).
16 Neuvoston 5 päivänä joulukuuta 2017 antamat päätelmät digitaalitalouden liikevoiton verotuksen haasteista – (FISC 346 ECOFIN 1092).
Tarkistus 6
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 5 kappale
(5)  Sääntöjä ei kuitenkaan tulisi soveltaa yhteisöihin, joiden verotuksellinen kotipaikka sijaitsee unioniin kuulumattomalla lainkäyttöalueella, jonka kanssa merkittävän digitaalisen läsnäolon jäsenvaltiolla on voimassa oleva kaksinkertaista verotusta koskeva sopimus, paitsi kun kyseiseen sopimukseen sisältyy määräyksiä merkittävästä digitaalisesta läsnäolosta, joka antaa samankaltaisia oikeuksia ja velvoitteita unioniin kuulumattomaan lainkäyttöalueeseen nähden kuin mitä tässä direktiivissä annetaan. Näin voidaan välttää mahdolliset ristiriidat unioniin kuulumattomien lainkäyttöalueiden kanssa tehtyjen kaksinkertaista verotusta koskevien sopimusten kanssa, kun otetaan huomioon, että unionin lainsäädäntö ei yleensä sido unioniin kuulumattomia lainkäyttöalueita.
(5)  Sääntöjä ei kuitenkaan tulisi soveltaa yhteisöihin, joiden verotuksellinen kotipaikka sijaitsee unioniin kuulumattomalla lainkäyttöalueella, jonka kanssa merkittävän digitaalisen läsnäolon jäsenvaltiolla on voimassa oleva kaksinkertaista verotusta koskeva sopimus, paitsi kun kyseiseen sopimukseen sisältyy määräyksiä merkittävästä digitaalisesta läsnäolosta, joka antaa samankaltaisia oikeuksia ja velvoitteita unioniin kuulumattomaan lainkäyttöalueeseen nähden kuin mitä tässä direktiivissä annetaan. Näin voidaan välttää mahdolliset ristiriidat unioniin kuulumattomien lainkäyttöalueiden kanssa tehtyjen kaksinkertaista verotusta koskevien sopimusten kanssa, kun otetaan huomioon, että unionin lainsäädäntö ei yleensä sido unioniin kuulumattomia lainkäyttöalueita. Tästä huolimatta ja tämän direktiivin säännösten täysimääräisen vaikuttavuuden varmistamiseksi jäsenvaltioita olisi kehotettava mukauttamaan tarvittaessa voimassa olevia kaksinkertaisen verotuksen välttämistä koskevia sopimuksiaan, jotta niihin sisällytettäisiin merkittävää digitaalista läsnäoloa koskevia määräyksiä, jotka luovat tässä direktiivissä vahvistettujen oikeuksien ja velvoitteiden kaltaisia oikeuksia ja velvoitteita unioniin kuulumattomilla lainkäyttöalueilla. Komissio voi antaa ehdotuksen sellaisen verosopimuksen muuttamista koskevan eurooppalaisen mallin laatimisesta, jota käytettäisiin mukautettaessa kunkin jäsenvaltion tekemiä tuhansia kahdenvälisiä sopimuksia.
Tarkistus 9
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 8 kappale
(8)  Yksi tämän direktiivin keskeisistä tavoitteista on parantaa koko sisämarkkinoiden kestokykyä digitaalitalouden verotusongelmien ratkomiseksi. Tätä tavoitetta ei voida saavuttaa riittävällä tavalla jäsenvaltioiden toimilla, koska digitaalialan yritykset kykenevät toimimaan kansallisten rajojen yli ilman fyysistä läsnäoloa eri lainkäyttöalueilla. Siksi tarvitaan sääntöjä sen varmistamiseksi, että yritykset maksavat verot lainkäyttöalueilla, joilla voitot syntyvät. Koska digitaalialan yritysten toiminta on luonteeltaan rajatylittävää, unionin tason aloite tuottaa lisäarvoa verrattuna siihen, mitä erilaisilla kansallisilla toimenpiteillä pystyttäisiin saavuttamaan. On tarpeen ottaa käyttöön yhteinen aloite, joka kattaa sisämarkkinat kauttaaltaan, jotta voidaan varmistaa merkittävää digitaalista läsnäoloa koskevien sääntöjen yhdenmukainen soveltaminen unionissa. Jäsenvaltioiden yksipuoliset ja toisistaan eriävät toimet voisivat johtaa tehottomuuksiin ja hajauttaa sisämarkkinoita, koska ne loisivat ristiriitoja kansallisten sääntöjen välillä, vääristymiä ja veroesteitä yrityksille unionissa. Koska tämän direktiivin tavoitteet voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla, unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen kyseisten tavoitteiden saavuttamiseksi.
(8)  Yksi tämän direktiivin keskeisistä tavoitteista on parantaa koko sisämarkkinoiden kestokykyä digitaalitalouden verotusongelmien ratkomiseksi kunnioittaen samalla verotuksen neutraaliuden periaatetta ja palvelujen vapaata liikkuvuutta unionin sisämarkkinoilla ja ilman unionin ja muiden kuin unionin yritysten välistä syrjintää. Tätä tavoitetta ei voida saavuttaa riittävällä tavalla jäsenvaltioiden toimilla, koska digitaalialan yritykset kykenevät toimimaan kansallisten rajojen yli ilman fyysistä läsnäoloa tai vain vähäisellä fyysisellä läsnäololla eri lainkäyttöalueilla. Siksi tarvitaan sääntöjä sen varmistamiseksi, että yritykset maksavat verot lainkäyttöalueilla, joilla voitot syntyvät. Koska digitaalialan yritysten toiminta on luonteeltaan rajatylittävää, unionin tason aloite tuottaa lisäarvoa verrattuna siihen, mitä erilaisilla kansallisilla toimenpiteillä pystyttäisiin saavuttamaan. On tarpeen ottaa käyttöön yhteinen aloite, joka kattaa sisämarkkinat kauttaaltaan, jotta voidaan varmistaa merkittävää digitaalista läsnäoloa koskevien sääntöjen yhdenmukainen soveltaminen unionissa. Jäsenvaltioiden yksipuoliset ja toisistaan eriävät toimet voisivat johtaa tehottomuuksiin ja hajauttaa sisämarkkinoita, koska ne loisivat ristiriitoja kansallisten sääntöjen välillä, vääristymiä ja veroesteitä yrityksille unionissa. Olisikin kiinnitettävä erityistä huomiota sen varmistamiseen, että unionin lähestymistapa on tasapuolinen eikä syrjivä mihinkään yksittäiseen jäsenvaltioon nähden. Koska tämän direktiivin tavoitteet voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla, unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen kyseisten tavoitteiden saavuttamiseksi.
Tarkistus 10
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 8 a kappale (uusi)
(8 a)  Jotta voidaan luoda yhtenäiset ja johdonmukaiset veropuitteet kaikille yhteisöille, merkittävän digitaalisen läsnäolon käsitteestä ja tässä direktiivissä esitetyistä ratkaisuista olisi myös tultava yhteisestä yhteisöveropohjasta ja yhteisestä yhdistetystä yhtiöveropohjasta annettavien neuvoston direktiivien erottamaton osa.
Tarkistus 40
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 8 b kappale (uusi)
(8 b)  Jollei tällä ehdotuksella saada aikaan sopimusta eikä sen vuoksi saada poistettua kilpailun vääristymiä ja veroesteitä, jotka vaikuttavat yrityksiin unionissa, komission olisi esitettävä uusi ehdotus, joka perustuu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 116 artiklaan, jonka mukaan Euroopan parlamentti ja neuvosto antavat tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen tarvittavat direktiivit.
Tarkistus 11
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 9 kappale
(9)  Tämän direktiivin mukaisen henkilötietojen käsittelyn olisi tapahduttava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/67917 mukaisesti, mukaan lukien velvoitteet toteuttaa asianmukaisia teknisiä ja organisatorisia toimenpiteitä mainitulla asetuksella asetettujen velvoitteiden noudattamiseksi ja varsinkin niiden velvoitteiden noudattamiseksi, jotka liittyvät käsittelyn laillisuuteen, käsittelytoimintojen turvallisuuteen, tietojen antamiseen, rekisteröityjen oikeuksiin, tietosuojaan sekä sisäänrakennettuun ja oletusarvoiseen tietosuojaan. Henkilötiedot olisi mahdollisuuksien mukaan muutettava anonyymeiksi.
(9)  Tämän direktiivin mukaisen henkilötietojen käsittelyn olisi tapahduttava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/67917 mukaisesti, mukaan lukien velvoitteet toteuttaa asianmukaisia teknisiä ja organisatorisia toimenpiteitä mainitulla asetuksella asetettujen velvoitteiden noudattamiseksi ja varsinkin niiden velvoitteiden noudattamiseksi, jotka liittyvät käsittelyn laillisuuteen, käsittelytoimintojen turvallisuuteen, tietojen antamiseen, rekisteröityjen oikeuksiin, tietosuojaan sekä sisäänrakennettuun ja oletusarvoiseen tietosuojaan, ottaen asianmukaisesti huomioon tarpeellisuus- ja suhteellisuusperiaatteet. Henkilötiedot olisi mahdollisuuksien mukaan muutettava anonyymeiksi. Tiedot, joita tämän direktiivin soveltamiseksi voidaan kerätä käyttäjiltä, olisi ehdottomasti rajoitettava koskemaan dataa, josta ilmenee käyttäjien sijaintijäsenvaltio, muttei dataa, josta ilmenevät käyttäjän tunnistetiedot.
__________________
__________________
17 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1).
17 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1).
Tarkistus 12
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 10 kappale
(10)  Komission olisi arvioitava tämän direktiivin täytäntöönpanoa viiden vuoden kuluttua sen voimaantulosta ja laadittava siitä kertomus neuvostolle. Jäsenvaltioiden olisi annettava komissiolle tiedoksi kaikki kyseisen arvioinnin tekemiseksi tarvittavat tiedot. Neuvoa-antava digiverokomitea olisi perustettava direktiivin soveltamista koskevien kysymysten tarkastelemiseksi.
(10)  Komission olisi arvioitava tämän direktiivin täytäntöönpanoa viimeistään ... päivänä ...kuuta ... [kolmen vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulopäivästä] ja laadittava siitä kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle, etenkin yrityksille ja erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille, jäljempänä ’pk-yritykset’, aiheutuvasta hallinnollisesta rasitteesta ja lisäkustannuksista, tässä direktiivissä säädetyn verojärjestelmän vaikutuksesta jäsenvaltioiden tuloihin, vaikutuksesta käyttäjien henkilötietoihin ja vaikutuksesta koko sisämarkkinoihin, kiinnittäen erityistä huomiota yhtiöiden välisen kilpailun mahdolliseen vääristymiseen tässä direktiivissä määritettyjen uusien sääntöjen vuoksi. Uudelleentarkastelussa olisi myös tutkittava, olisiko tämän direktiivin kattamia palvelutyyppejä tai merkittävän digitaalisen läsnäolon määritelmää muutettava. Jäsenvaltioiden olisi annettava komissiolle tiedoksi kaikki kyseisen arvioinnin tekemiseksi tarvittavat tiedot. Neuvoa-antava digiverokomitea olisi perustettava direktiivin soveltamista koskevien kysymysten tarkastelemiseksi. Kyseisen komitean olisi julkaistava asialistansa ja varmistettava ennen komitean jäsenten valintaa, että heillä ei ole eturistiriitoja. Euroopan parlamentin tarkkailija olisi kutsuttava komitean kokouksiin.
Tarkistus 13
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 10 a kappale (uusi)
(10 a)  Merkittävän digitaalisen läsnäolon hallinnolliset kustannukset huomioon ottaen olisi varmistettava, että tämän direktiivin soveltamisala ei kata tahattomasti pk-yrityksiä. Komission olisi selvitettävä uudelleentarkastelun yhteydessä, missä määrin tällä direktiivillä on kielteisiä vaikutuksia pk-yrityksiin.
Tarkistus 14
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 12 a kappale (uusi)
(12 a)   Koska tässä direktiivissä vahvistetuilla säännöksillä pyritään esittämään pysyvä ja kattava ratkaisu digiverotusta koskevaan kysymykseen, tilapäisratkaisun eli digitaalisten palvelujen veron, josta säädetään tiettyjen digitaalisten palvelujen tarjoamisesta saatavista tuloista kannettavaa digitaalisten palvelujen veroa koskevasta yhteisestä järjestelmästä annetussa direktiivissä, soveltaminen lakkaa automaattisesti, kun tässä direktiivissä vahvistettujen säännösten soveltaminen aloitetaan.
Tarkistus 15
Ehdotus direktiiviksi
2 artikla – 1 kohta
Tätä direktiiviä sovelletaan yhteisöihin riippumatta siitä, onko niiden yhteisöverotuksellinen kotipaikka jäsenvaltiossa vai kolmannessa maassa.
Tätä direktiiviä sovelletaan yhteisöihin riippumatta niiden koosta tai siitä, onko niiden yhteisöverotuksellinen kotipaikka jäsenvaltiossa vai kolmannessa maassa.
Tarkistus 19
Ehdotus direktiiviksi
4 artikla – 6 kohta
6.  Jäsenvaltio, jossa käyttäjän laitetta käytetään, määritetään laitteen internetprotokollaosoitteen perusteella tai tarkemmin jollakin muulla maantieteellisen paikantamisen menetelmällä.
6.  Jäsenvaltio, jossa käyttäjän laitetta käytetään, määritetään laitteen internetprotokollaosoitteen perusteella tai tarkemmin jollakin muulla maantieteellisen paikantamisen menetelmällä, josta eivät ilmene käyttäjän tunnistetiedot asetuksen (EU) 2016/679 mukaisesti. Jäsenvaltioiden veroviranomaiselle ilmoitetaan menetelmästä, jota käytetään käyttäjien paikantamiseksi.
Tarkistus 21
Ehdotus direktiiviksi
4 artikla – 7 a kohta (uusi)
7 a.   Verovelvollisen on ilmoitettava veroviranomaisille kaikki merkittävän digitaalisen läsnäolon määrittämiseksi tarvittavat tiedot tämän artiklan mukaisesti.
Tarkistus 23
Ehdotus direktiiviksi
5 artikla – 5 kohta – a alakohta
a)  käyttäjätason datan kerääminen, varastoiminen, käsitteleminen, analysoiminen, käyttöön ottaminen ja myyminen;
a)  käyttäjätason datan kerääminen, varastoiminen, käsitteleminen, analysoiminen, käyttäminen, toimittaminen, käyttöön ottaminen ja myyminen;
Tarkistus 25
Ehdotus direktiiviksi
5 artikla – 6 a kohta (uusi)
6 a.   Jäsenvaltioiden on annettava kansallisille verohallinnoilleen riittävästi henkilöstöä, asiantuntemusta ja budjettivaroja sekä varoja henkilöstön koulutukseen, jotta voitot voidaan kohdentaa kiinteälle toimipaikalle ja määrittää kyseisessä jäsenvaltiossa harjoitettu digitaalinen toiminta.
Tarkistus 26
Ehdotus direktiiviksi
5 a artikla (uusi)
5 a artikla
1.  Komissio antaa viimeistään ... päivänä ...kuuta ... [tämän direktiivin voimaantulopäivä] veroviranomaisille suuntaviivat merkittävän digitaalisen läsnäolon ja digitaalisten palvelujen määrittämisestä, mittaamisesta ja verottamisesta. Nämä säännöt on yhdenmukaistettava kaikkialla unionissa, ja ne on annettava kaikilla unionin virallisilla kielillä.
2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen suuntaviivojen perusteella komissio antaa yrityksille ohjeet ja selkeät menetelmät, joiden avulla yritykset voivat arvioida itse, voidaanko niiden toiminta laskea merkittäväksi digitaaliseksi läsnäoloksi ja mikä niiden toiminta voidaan laskea sellaiseksi. Kyseiset ohjeet on laadittava kaikilla unionin virallisilla kielillä, ja ne on asetettava saataville komission verkkosivustolle.
Tarkistus 27
Ehdotus direktiiviksi
5 b artikla (uusi)
5 b artikla
Hallinnollinen yhteistyö
Tämän direktiivin yhdenmukaisen täytäntöönpanon takaamiseksi Euroopan unionissa tietojenvaihto verotuksen alalla on automaattista ja pakollista, kuten neuvoston direktiivissä 2011/16/EU säädetään.
Tarkistus 28
Ehdotus direktiiviksi
6 artikla – otsikko
Uudelleentarkastelu
Täytäntöönpanokertomus ja uudelleentarkastelu
Tarkistus 29
Ehdotus direktiiviksi
6 artikla – 1 kohta
1.  Komissio arvioi tämän direktiivin täytäntöönpanoa viiden vuoden kuluttua sen voimaantulon jälkeen ja laatii siitä kertomuksen neuvostolle.
1.  Komissio arvioi tämän direktiivin täytäntöönpanoa viimeistään ... päivänä ...kuuta ... [kolmen vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulopäivästä] ja laatii siitä kertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Kertomuksessa on kiinnitettävä erityistä huomiota yrityksille ja erityisesti pk-yrityksille aiheutuvaan hallinnolliseen rasitteeseen ja lisäkustannuksiin, tässä direktiivissä säädetyn verojärjestelmän vaikutukseen jäsenvaltioiden tuloihin, vaikutukseen käyttäjien henkilötietoihin ja vaikutuksesta koko sisämarkkinoihin, kiinnittäen erityistä huomiota yhtiöiden välisen kilpailun mahdolliseen vääristymiseen tässä direktiivissä määritettyjen uusien sääntöjen vuoksi. Kertomuksessa on myös tutkittava, olisiko tämän direktiivin kattamia palvelutyyppejä tai merkittävän digitaalisen läsnäolon määritelmää muutettava.
Tarkistus 30
Ehdotus direktiiviksi
6 a artikla (uusi)
6 a artikla
Siirretyn säädösvallan käyttäminen
1.  Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.
2.  Siirretään komissiolle ... päivästä ...kuuta ... [tämän direktiivin voimaantulopäivä] määräämättömäksi ajaksi valta antaa delegoituja säädöksiä.
3.  Neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.
4.  Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi neuvostolle.
5.  Edellä annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos neuvosto on ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittanut komissiolle, ettei se vastusta säädöstä. Neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.
Tarkistus 31
Ehdotus direktiiviksi
6 b artikla (uusi)
6 b artikla
Muutoksenhaku
Sekä unionin yritykset että muut yritykset voivat hakea muutosta päätökseen, jonka mukaan niiden tarjoamat palvelut ovat digitaalisia palveluja kansallisen lainsäädännön mukaisesti.
Tarkistus 32
Ehdotus direktiiviksi
6 c artikla (uusi)
6 c artikla
Euroopan parlamentille tiedottaminen
Komissio tiedottaa Euroopan parlamentille delegoitujen säädösten antamisesta ja siitä, jos neuvosto on vastustanut niitä tai kumonnut säädösvallan siirron.
Tarkistus 33
Ehdotus direktiiviksi
6 d artikla (uusi)
6 d artikla
Euroopan komissiolle annettava valtuutus neuvotella verosopimuksia kolmansien maiden kanssa
Jäsenvaltiot siirtävät komissiolle vallan neuvotella niiden puolesta kolmansien maiden kanssa verosopimusten muuttamisesta tai hyväksymisestä tässä direktiivissä vahvistettujen sääntöjen mukaisesti, erityisesti merkittävää digitaalista läsnäoloa koskevan määritelmän sisällyttämiseksi verotukseen liittyvissä tarkoituksissa.
Tarkistus 34
Ehdotus direktiiviksi
7 artikla – 2 kohta
2.  Digiverokomitea muodostuu jäsenvaltioiden ja komission edustajista. Komitean puheenjohtajana toimii komission edustaja. Komissio huolehtii komitean sihteeristölle kuuluvista tehtävistä.
2.  Digiverokomitea muodostuu jäsenvaltioiden ja komission edustajista ja Euroopan parlamentin tarkkailijasta. Komitean puheenjohtajana toimii komission edustaja. Komissio huolehtii komitean sihteeristölle kuuluvista tehtävistä. Komitea julkaisee asialistansa ja sen jäsenten mahdolliset eturistiriidat on selvitettävä ennen heidän valitsemistaan. Sidosryhmät, myös työmarkkinaosapuolet, voivat osallistua kokouksiin tarkkailijoina.
Tarkistus 35
Ehdotus direktiiviksi
7 artikla – 4 kohta
4.  Digiverokomitea tutkii tämän direktiivin soveltamiseen liittyviä kysymyksiä, jotka komitean puheenjohtaja on joko omasta aloitteestaan tai jäsenvaltion edustajan pyynnöstä ottanut esille, ja ilmoittaa päätelmänsä komissiolle.
4.  Digiverokomitea tutkii tämän direktiivin soveltamiseen liittyviä kysymyksiä, jotka komitean puheenjohtaja on joko omasta aloitteestaan tai Euroopan parlamentin tai jäsenvaltion edustajan pyynnöstä ottanut esille, ja ilmoittaa päätelmänsä komissiolle.
Tarkistus 36
Ehdotus direktiiviksi
7 artikla – 4 kohta – 1 a alakohta (uusi)
Digiverokomitea laatii vuosikertomuksen toiminnastaan ja havainnoistaan ja poimittaa sen parlamentille, neuvostolle ja komissiolle.
Tarkistus 37
Ehdotus direktiiviksi
7 artikla – 4 a kohta (uusi)
4 a.  Digiverokomitean on tarkastettava ja valvottava, että yritykset panevat tämän direktiivin moitteettomasti täytäntöön. Sen on kyettävä keräämään tietoja ja käyttämään kansallisilta veroviranomaisilta keräämiään tietoja, jotta se voi selvittää merkittävien digitaalista läsnäoloa koskevien sääntöjen asianmukaista täytäntöönpanoa ja toimia elimenä, joka helpottaa kansallisten veroviranomaisten välistä yhteistyötä kaksinkertaisen verotuksen ja kaksinkertaisen verottamatta jättämisen mahdollisuuden minimoimiseksi.
Tarkistus 38
Ehdotus direktiiviksi
8 artikla – 1 kohta
Tämän direktiivin soveltamiseksi käyttäjiltä saa kerätä dataa, josta ilmenee käyttäjien sijaintijäsenvaltio, muttei dataa, josta ilmenevät käyttäjän tunnistetiedot.
Tämän direktiivin soveltamiseksi käyttäjiltä saa kerätä dataa, josta ilmenee käyttäjien sijaintijäsenvaltio, muttei dataa, josta ilmenevät käyttäjän tunnistetiedot. Kaikessa tämän direktiivin soveltamiseksi toteutetussa henkilötietojen käsittelyssä on noudatettava asetusta (EU) 2016/679.
Tarkistus 39
Ehdotus direktiiviksi
9 a artikla (uusi)
9 a artikla
Yhteys digitaalisten palvelujen tuloveroon
Kun tämän direktiivin soveltaminen alkaa, tiettyjen digitaalisten palvelujen tarjoamisesta saatavista tuloista kannettavaa digitaalisten palvelujen veroa koskevasta yhteisestä järjestelmästä annetun direktiivin voimassaolo lakkaa automaattisesti.

Iran ja erityisesti Nasrin Sotoudehin tapaus
PDF 122kWORD 42k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 13. joulukuuta 2018 Iranista ja erityisesti Nasrin Sotoudehin tapauksesta (2018/2967(RSP))
P8_TA(2018)0525RC-B8-0562/2018

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Iranista,

–  ottaa huomioon ihmisoikeuksien puolustajien tilannetta käsittelevän erityisraportoijan, tuomareiden ja asianajajien riippumattomuutta käsittelevän erityisraportoijan, mielivaltaista vangitsemista käsittelevän työryhmän puheenjohtajan ja raportoijan, naisten syrjintää oikeudessa ja käytännössä käsittelevän työryhmän puheenjohtajan ja Iranin islamilaisen tasavallan ihmisoikeustilannetta käsittelevän erityisraportoijan 29. marraskuuta 2018 antaman julkilausuman,

–  ottaa huomioon kuolemanrangaistusta, kidutusta ja muuta julmaa, kohtelua, sananvapautta verkossa ja verkon ulkopuolella sekä ihmisoikeuksien puolustajia koskevat EU:n suuntaviivat,

–  ottaa huomioon Iranin islamilaisen tasavallan ihmisoikeustilannetta käsittelevän erityisraportoijan 27. syyskuuta 2018 antaman raportin,

–  ottaa huomioon, että vuoden 2012 mielipiteenvapauden Saharov-palkinto myönnettiin Nasrin Sotoudehille,

–  ottaa huomioon vuonna 1948 annetun ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen,

–  ottaa huomioon vuonna 1966 tehdyn kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen sekä vuonna 1966 tehdyn taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen, joiden osapuoli Iran on,

–  ottaa huomioon Iranin presidentin kansalaisten oikeuksia koskevan perusoikeuskirjan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 135 artiklan 5 kohdan ja 123 artiklan 4 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että tunnettu iranilainen ihmisoikeusasianajaja Nasrin Sotoudeh pidätettiin 13. kesäkuuta 2018 hänen edustettuaan naista, jota odotti vankeusrangaistus, koska tämä oli protestoinut rauhanomaisesti pakollista hijab-huivin käyttöä koskevaa Iranin lakia vastaan riisumalla sen julkisesti; ottaa huomioon, että Nasrin Sotoudeh on ollut vangitsemisestaan saakka Evinin vankilan naisten osastolla, ja hän aloitti 26. marraskuuta 2018 kolmannen nälkälakkonsa protestoidakseen sitä vastaan, että Iranin viranomaiset eivät päästäneet Farhad Meysamia sairaalahoitoon;

B.  ottaa huomioon, että Nasrin Sotoudehille kerrottiin, että hänet oli pidätetty vallankumoustuomioistuimen tuomarin häntä vastaan poissaolevana vuonna 2015 julistaman viiden vuoden vankeusrangaistuksen perusteella; ottaa huomioon, että häntä syytettiin ”vakoilusta piiloutuneena”;

C.  ottaa huomioon, että Nasrin Sotoudeh sai poissaolevana vuoden 2012 Saharov-mielipiteenvapauspalkinnon työstään ja sitoutumisestaan ihmisoikeuksiin; ottaa huomioon, että Nasrin Sotoudeh on kampanjoinut pitkään ja väsymättä Iranin ihmisoikeuksien puolesta ja on jo ollut useita vuosia vankilassa toimintansa takia; ottaa huomioon, että häneen kohdistetut syytetoimet ja häntä vastaan nostetut syytteet osoittavat, kuinka vakavasti ja laajasti Iranin oikeuslaitos on valmis kriminalisoimaan ihmisoikeusaktivismin;

D.  ottaa huomioon, että Nasrin Sotoudeh on useaan otteeseen puhunut julkisesti oikeusvaltion puutteista Iranissa ja sen oikeusjärjestelmän ongelmista; toteaa, että Nasrin Sotoudehin vangitseminen on osa tukahduttamistoimia naisten oikeuksien puolustajia vastaan Iranissa; ottaa huomioon, että naisten oikeuksien puolustajat, jotka ovat aktiivisesti kampanjoineet naisten vaikutusmahdollisuuksien ja oikeuksien vahvistamiseksi, ovat joutuneet kokemaan häirintää, mielivaltaisia pidätyksiä ja vangitsemisia, ja heidän oikeuttaan puolueettomaan menettelyyn ja oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin on loukattu;

E.  ottaa huomioon, että Sotoudehin aviomies Reza Khandan pidätettiin syyskuussa 2018 tämän osoittaessa rauhanomaisesti mieltään Nasrin Sotoudehin vapauttamiseksi, ja tätä syytettiin ”järjestelmän vastaisen propagandan levittämisestä” ja muiden syytteiden ohella ”julkisen hunnuttomuuden mainostamisesta”;

F.  ottaa huomioon, että Iranissa köyhyyden, inflaation, korruption ja poliittisen itsevaltaisuuden vastaiset kansalaisyhteiskunnan mielenosoitukset ovat lisääntymässä ja että Iranin viranomaiset ovat reagoineet niihin ankarilla sortotoimilla; ottaa huomioon, että Iranin tiedustelupalvelu on tehostanut kansalaisyhteiskunnan työntekijöihin ja ihmisoikeuksien puolustajiin, lakimiehiin, ympäristöaktivisteihin, naisten oikeuksien puolustajiin, opiskelijoihin, opettajiin, kuorma-autonkuljettajiin ja rauhanomaisiin aktivisteihin kohdistuvia tukahduttamistoimia; ottaa huomioon, että vuonna 2018 Iranin viranomaiset kiristivät sortotoimiaan, jotka kohdistuivat rauhanomaisesti oikeuttaan sananvapauteen, yhdistymisvapauteen ja rauhanomaiseen kokoontumiseen käyttäviin ihmisiin, ja vangitsivat satoja ihmisiä summittaisten ja ympäripyöreästi muotoiltujen turvallisuutta koskevien syytösten perusteella;

G.  ottaa huomioon, että YK:n ihmisoikeusasiantuntijat ovat kehottaneet Irania takaamaan oikeudet ihmisoikeuksien puolustajille ja lakimiehille, jotka on vangittu, koska he ovat julkisesti tukeneet hijabin pakollista käyttöä Iranissa vastustavia mielenosoituksia;

H.  ottaa huomioon, että Iranin ihmisoikeustilannetta käsittelevä erityisraportoija on useaan otteeseen toistanut YK:n pääsihteerin, YK:n ihmisoikeusvaltuutetun ja hänen edeltäjänsä aiemmin ilmaiseman syvän huolen nuorten rikoksentekijöiden jatkuvista teloituksista Iranissa;

I.  ottaa huomioon, että Iranin ihmisoikeustilannetta käsittelevän erityisraportoijan ja Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteerin raporteissa on kuvattu Iranin uskonnollisten ja etnisten vähemmistöjen oikeuksien huomattavia loukkauksia, myös syytöksiä uskonnollisiin vähemmistöihin, kuten kristittyihin ja bahá’í-yhteisöön, kohdistuvasta syrjinnästä;

J.  katsoo, että iranilaiset tuomioistuimet eivät pysty takaamaan asianmukaista menettelyä ja oikeudenmukaisia oikeudenkäyntejä, ne epäävät oikeuden käyttää oikeusavustajaa erityisesti tutkinnan aikana, sekä oikeuden konsulaatin, YK:n tai humanitaaristen järjestöjen vierailuihin; toteaa, että Iranin oikeuslaitoksen tuomiot perustuvat usein epämääräisiin tai määrittelemättömiin kansallista turvallisuutta ja vakoilua koskeviin syytteisiin;

K.  katsoo, että vankiloiden epäinhimillisistä ja halventavista oloista on laadittu lukuisia raportteja ja että vangeilla ei ole kunnollista mahdollisuutta saada sairaanhoitoa säilöönoton aikana, minkä tarkoituksena on pelotella, rangaista tai pakottaa heitä YK:n vankeinhoidon vähimmäissääntöjen vastaisesti;

L.  ottaa huomioon, että 12. huhtikuuta 2018 neuvosto jatkoi 13. huhtikuuta 2019 asti rajoittavia toimenpiteitään, joilla vastataan vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin Iranissa, mukaan lukien varojen jäädyttäminen ja viisumikiellot vakavista ihmisoikeusloukkauksista vastuussa oleville henkilöille ja yhteisöille sekä kielto viedä Iraniin tarvikkeita, joita voidaan käyttää kansallisiin tukahduttamistoimiin, sekä televiestinnän seurantalaitteita;

M.  ottaa huomioon, että EU ja Iran järjestivät korkean tason poliittisen vuoropuhelun neljännen kokouksen 26. marraskuuta 2018 Brysselissä; ottaa huomioon, että ihmisoikeuskeskusteluja on järjestetty kiinteänä osana EU:n ja Iranin poliittista vuoropuhelua ja jatkona marraskuussa 2017 ja helmikuussa 2016 pidetyille säännöllisille keskusteluille;

N.  katsoo, että kansalaisten oikeuksia koskevan perusoikeuskirjan todellinen täytäntöönpano edistäisi Iranin kansan kansalaisoikeuksien parantamista;

1.  kehottaa Iranin hallitusta vapauttamaan välittömästi ja ehdoitta Nasrin Sotoudehin; antaa Nasrin Sotoudehille tunnustusta hänen rohkeudestaan ja sitoutumisestaan; vaatii Iranin oikeuslaitosta kunnioittamaan oikeutta oikeudenmukaiseen ja puolueettomaan oikeudenkäyntiin ja julkistamaan tiedot Nasrin Sotoudehia vastaan esitetyistä syytteistä;

2.  kehottaa Iranin viranomaisia varmistamaan, että Nasrin Sotoudehin kohtelu vankeudessa täyttää vaatimukset, jotka on esitetty ”pidätettynä tai vangittuna olevien henkilöiden suojelua koskevissa YK:n periaatteissa”, jotka hyväksyttiin 9. joulukuuta 1988 YK:n yleiskokouksen päätöslauselmalla 43/173; korostaa, että Iranin viranomaisten on taattava kaikkien pidätettyjen turvallisuus ja hyvinvointi säilöönoton aikana myös asianmukaisen sairaanhoidon avulla; kehottaa Iranin viranomaisia tutkimaan kaikki väitteet huonosta kohtelusta vankiloissa ja saattamaan syylliset oikeuden eteen; tuomitsee Iranin vankiloissa suoritettavan järjestelmällisen kidutuksen ja vaatii lopettamaan välittömästi kaikenlaisen vankien kidutuksen ja huonon kohtelun; kehottaa Irania varmistamaan lainsäädännössä ja käytännössä, että ketään ei kiduteta tai kohdella tai rangaista julmasti, epäinhimillisesti tai halventavasti;

3.  kehottaa Iranin hallitusta kunnioittamaan ihmisoikeuksia ja perusvapauksia, mielipiteen- ja ilmaisunvapaus mukaan luettuna; kehottaa vapauttamaan kaikki sellaiset henkilöt, jotka on pidätetty kokoontumis-, mielipiteen- ja sananvapauden rauhanomaisen käyttämisen vuoksi, mukaan lukien Reza Khandan, sekä muut ihmisoikeuksien puolustajat, ympäristöaktivistit, ammattiyhdistysaktivistit, naisten oikeuksien puolustajat ja mielipidevangit; kehottaa Iranin viranomaisia kunnioittamaan täysimääräisesti kaikkien ihmisten ihmisoikeuksia, erityisesti oikeutta ilmaisunvapauteen verkossa ja sen ulkopuolella; kehottaa Iranin viranomaisia kunnioittamaan ja suojelemaan oikeutta rauhanomaiseen kokoontumiseen ja pidättymään liiallisesta voimankäytöstä hajottaessaan ei-rauhanomaisia joukkokokouksia;

4.  ilmaisee myötätuntonsa ja solidaarisuutensa kampanjalle maan pakollisia pukeutumissääntöjä vastaan; tuomitsee kampanjan yhteydessä huntunsa riisuneiden naisten pidätykset ja vaatii vapauttamaan heidät välittömästi ja ehdoitta;

5.  ilmaisee myötätuntonsa iranilaisille, jotka osoittavat mieltään parantaakseen sosiaalista ja taloudellista tilannettaan ja vaativat sosiaalisia ja taloudellisia oikeuksia;

6.  ilmaisee vakavan huolensa EU:n ja Iranin kaksoiskansalaisten pidätyksistä Iraniin saapumisen yhteydessä; korostaa, että nämä pidätykset estävät mahdollisuuden ihmisten välisiin yhteyksiin, ja kehottaa Iranin viranomaisia antamaan kaikille iranilaisille mahdollisuuden matkustaa turvallisesti syntymämaahansa;

7.  kehottaa Iranin viranomaisia varmistamaan kaikkien syytettyjen oikeuden käyttää valitsemaansa oikeusavustajaa kaikissa oikeudenkäynneissä ilman kohtuuttomia rajoituksia ja oikeuden puolueettomaan oikeudenkäyntiin kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevaan kansainväliseen yleissopimukseen perustuvien Iranin kansainvälisten sitoumusten mukaisesti; kehottaa Iranin hallitusta varmistamaan kaikkien Iranissa pidätettyjen kansalaisten oikeuden puolueettomaan menettelyyn ja takaamaan heille oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin;

8.  kehottaa Iranin viranomaisia takaamaan uskonnonvapauden Iranin perustuslain ja sen kansainvälisten sitoumusten mukaisesti sekä lopettamaan uskonnollisten vähemmistöjen ja uskonnottomien syrjinnän; tuomitsee bahá’í-vähemmistön järjestelmällisen vainon; kehottaa Iranin viranomaisia myös varmistamaan, että kaikki maassa asuvat henkilöt nauttivat yhtäläistä suojelua lain edessä tiettyyn etniseen ryhmään kuulumisesta, uskonnosta tai vakaumuksesta riippumatta;

9.  kehottaa Iranin viranomaisia takaamaan kaikissa olosuhteissa, että kaikki Iranin ihmisoikeuksien puolustajat voivat harjoittaa laillista ihmisoikeustoimintaansa ilman pelkoa kostotoimista ja että heihin ei kohdisteta minkäänlaisia rajoituksia, esimerkiksi vapaudenmenetystä, pelottelua ja oikeudellista ahdistelua; kehottaa Iranin viranomaisia lopettamaan kaikki ihmisoikeuksien puolustajiin kohdistetut pelottelu- ja kostotoimet, joiden syynä on esimerkiksi se, että he pitävät yhteyttä EU:n ja YK:n virkamiesten ja riippumattomien ihmisoikeusjärjestöjen kanssa;

10.  kehottaa Euroopan ulkosuhdehallintoa ja komissiota tehostamaan toimiaan vaarassa olevien Saharov-palkinnon saajien tukemiseksi, mukaan lukien Nasrin Sotoudeh ja muut, jotka on joko pidätetty tai tuomittu tai joita uhkaavat kuolemanrangaistukset tai ilmeisen puolueelliset oikeudenkäynnit kolmansissa maissa;

11.  kehottaa EU:n jäsenvaltioita, joilla on diplomaattisia edustustoja paikan päällä, panemaan täysimääräisesti täytäntöön ihmisoikeuksien puolustajia koskevat EU:n suuntaviivat ja antamaan kaiken tarvittavan tuen Nasrin Sotoudehille ja muille ihmisoikeuksien puolustajille, mukaan lukien vankilavierailut, oikeudenkäyntien seuranta ja oikeusavun tai tarvittavan muunlaisen avun antaminen;

12.  tuomitsee jyrkästi kuolemanrangaistuksen käyttämisen myös nuorten rikoksentekijöiden tapauksissa ja kehottaa Iranin viranomaisia keskeyttämään välittömästi kuolemanrangaistuksen käytön askeleena kohti kuolemanrangaistuksen lopullista poistamista; panee merkille huumekauppaa koskevaan lakiin tehdyt muutokset, joiden pitäisi vähentää kuolemanrangaistusten määräämistä;

13.  toistaa Iranille osoittamansa kehotuksen syventää sitoutumistaan kansainvälisiin ihmisoikeusmekanismeihin tekemällä yhteistyötä erityisraportoijien ja erityismekanismien kanssa, myös hyväksymällä toimeksiantojen haltijoiden pyynnöt päästä maahan; korostaa, että tarvitaan tiiviimpää yhteistyötä ihmisoikeusneuvoston kanssa;

14.  kehottaa EU:ta, komission varapuheenjohtaja / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja mukaan luettuna, ja jäsenvaltioita ottamaan ihmisoikeuskysymykset järjestelmällisesti esille julkisesti ja yksityisesti Iranin viranomaisten kanssa kahden- ja monenvälisillä foorumeilla, mukaan lukien poliittisten vankien ja ihmisoikeuksien puolustajien tilanne sekä ilmaisun- ja yhdistymisvapaus, olennaisena edellytyksenä taloudellisten ja poliittisten suhteiden edistymiselle; ilmaisee tukensa ihmisoikeuksia koskeville keskusteluille; korostaa kuitenkin, että EU:n ja Iranin on käytävä virallista ihmisoikeusvuoropuhelua, joka perustuu yleismaailmallisiin ihmisoikeuksiin;

15.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteerille sekä Iranin hallitukselle ja parlamentille.


Egypti ja erityisesti ihmisoikeuksien puolustajien tilanne
PDF 137kWORD 48k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 13. joulukuuta 2018 Egyptistä ja erityisesti ihmisoikeuksien puolustajien tilanteesta (2018/2968(RSP))
P8_TA(2018)0526RC-B8-0568/2018

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Egyptistä aiemmin antamansa päätöslauselmat ja etenkin 8. helmikuuta 2018 teloituksista Egyptissä(1), 10. maaliskuuta 2016 Egyptistä ja erityisesti Giulio Regenin tapauksesta(2), 17. joulukuuta 2015 Ibrahim Halawan mahdollisesta kuolemantuomiosta(3) ja 15. tammikuuta 2015 Egyptin tilanteesta(4) antamansa päätöslauselmat;

–  ottaa huomioon kuolemanrangaistusta, kidutusta, ilmaisunvapautta ja ihmisoikeuksien puolustajia koskevat EU:n suuntaviivat,

–  ottaa huomioon EU:n ulkoasiainneuvoston elokuussa 2013 ja helmikuussa 2014 hyväksymät päätelmät Egyptistä,

–  ottaa huomioon vuonna 2001 tehdyn ja vuonna 2004 voimaan tulleen EU:n ja Egyptin assosiaatiosopimuksen, jota täydennettiin EU:n ja Egyptin välisellä vuoden 2007 toimintasuunnitelmalla, ottaa huomioon myös 25. heinäkuuta 2017 hyväksytyt EU:n ja Egyptin välisen kumppanuuden painopisteet vuosina 2017–2020, EU:n ja Egyptin vuoden 2017 assosiaationeuvoston jälkeen annetun yhteisen julkilausuman sekä EU:n ja Egyptin välisen assosiaatiosopimuksen poliittisten kysymysten, ihmisoikeuksien ja demokratian alakomitean tammikuussa 2018 pidetyn 5. kokouksen jälkeen annetun yhteisen julkilausuman,

–  ottaa huomioon 10. lokakuuta 2017 annetun komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan Federica Mogherinin ja Euroopan neuvoston pääsihteerin yhteisen julkilausuman eurooppalaisena ja kansainvälisenä kuolemanrangaistuksen vastaisena päivänä sekä EUH:n edustajan 2. marraskuuta 2018 antaman lausuman Egyptissä koptikristittyjä vastaan tehdystä hyökkäyksestä,

–  ottaa huomioon YK:n asiantuntijoiden, kuten kidutusta ja muuta julmaa, epäinhimillistä tai halventavaa kohtelua tai rangaistusta käsittelevän erityisraportoijan Nils Melzerin, 26. tammikuuta 2018 antaman yhteisen julkilausuman, jossa kehotetaan Egyptin viranomaisia keskeyttämään lähiaikojen teloitusten täytäntöönpano, asianmukaista asumista käsittelevän YK:n erityisraportoijan Leilani Farhan ja ihmisoikeuksien puolustajien tilannetta käsittelevän YK:n erityisraportoijan Michel Forstin 4. joulukuuta 2018 antaman lausuman sekä YK:n ihmisoikeusvaltuutetun Michelle Bachelet’n 9. syyskuuta 2018 antaman lausuman, jossa tuomittiin yhdessä ratkaisussa 75 henkilölle langetetut kuolemantuomiot,

–  ottaa huomioon Egyptin perustuslain ja etenkin sen 52 pykälän (jossa kielletään kidutus sen kaikissa muodoissa), 73 pykälän (kokoontumisvapaus) ja 93 pykälä (ihmisoikeuksia koskevan kansainvälisen oikeuden sitova luonne),

–  ottaa huomioon Euroopan ihmisoikeussopimuksen kuudennen ja kolmannentoista lisäpöytäkirjan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan 2 artiklan,

–  ottaa huomioon oikeudesta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja oikeusapuun annetut afrikkalaiset periaatteet ja suuntaviivat, jotka kieltävät siviilien tuomitsemisen sotilastuomioistuimessa kaikissa olosuhteissa,

–  ottaa huomioon ihmisoikeuksia koskevan uuden EU:n strategiakehyksen ja toimintasuunnitelman, joiden tarkoituksena on ottaa ihmisoikeuksien suojelu ja tarkkailu unionin kaiken toiminnan keskiöön,

–  ottaa huomioon kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen vastaisen yleissopimuksen, lapsen oikeuksien yleissopimuksen sekä ihmisoikeuksista tehdyn Arabiliiton peruskirjan, jotka kaikki Egypti on ratifioinut,

–  ottaa huomioon kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen, jonka sopimuspuolena Egypti on, ja erityisesti sen 14 ja 18 artiklan ja toisen valinnaisen pöytäkirjan kuolemanrangaistuksesta,

–  ottaa huomioon Italian parlamentin edustajainhuoneen päätöksen, jolla se keskeyttää suhteensa Egyptin parlamenttiin, koska italialaisen opiskelijan Giulio Regenin kuoleman tutkinta ei ole edistynyt,

–  ottaa huomioon ihmisoikeuksiin kohdistuvat kansallisen ja alueellisen tason vaikutukset, jotka johtuvat Saudi-Arabian, Egyptin, Bahrainin ja Yhdistyneiden arabiemiirikuntien kesäkuussa 2017 Qataria vastaan asettamista pakotteista, sekä YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston (OHCHR) joulukuussa 2017 julkistaman selonteon, joka koskee Persianlahden kriisin vaikutuksia ihmisoikeuksiin,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 135 artiklan 5 kohdan ja 123 artiklan 4 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että Egyptin hallitus on tehostanut kansalaisjärjestöihin, ihmisoikeuksien puolustajiin, rauhanomaisiin aktivisteihin, asianajajiin, bloginpitäjiin, toimittajiin, työntekijöiden oikeuksien puolustajiin ja ammattiyhdistysaktivisteihin kohdistamiaan sortotoimia muun muassa pidättämällä ja saamalla katoamaan useita heistä ja turvautumalla yhä useammin terrorismin torjuntaa koskeviin lakeihin ja poikkeustilalainsäädäntöön; ottaa huomioon, että lokakuun 2018 lopusta lähtien ainakin 40 ihmisoikeusaktivistia, asianajajaa ja poliittista aktivistia on pidätetty ja osa heistä on siepattu; ottaa huomioon, että naispuoliset ihmisoikeuksien puolustajat ja hlbti-ihmisten oikeuksia puolustavat aktivistit kohtaavat edelleen monenlaista valtiojohtoista häirintää, erityisesti panettelukampanjoita ja oikeudellisia syytetoimia;

B.  ottaa huomioon, että ihmisoikeusasianajaja ja Egyptin oikeuksia ja vapauksia koordinoivan ryhmän (ECRF) johtaja Ezzat Ghoneim on ollut tutkintavankeudessa maaliskuusta 2018 syytettynä ”ihmisoikeusterrorismista”; ottaa huomioon, että tuomioistuimen määrättyä hänet vapautettavaksi 4. syyskuuta 2018 hänen olinpaikkansa ei ole tiedossa; toteaa, että ihmisoikeusasianajaja ja kadonneiden henkilöiden perheiden liigan yhteisperustaja Ibrahim Metwally Hegazy siepattiin ja häntä kidutettiin, minkä jälkeen hänet määrättiin mielivaltaisesti ennaltaehkäisevästi säilöönotettavaksi ja häntä on pidetty eristyssellissä; ottaa huomioon, että El Nadeem -keskus pakotettiin lopettamaan toimintansa vuonna 2017;

C.  ottaa huomioon, että ihmisoikeuksien puolustaja Amal Fathy sai syyskuussa 2018 kahden vuoden vankeustuomion valeuutisten levittämisestä aikomuksenaan vahingoittaa Egyptin valtiota sekä julkisesta siveettömyydestä hänen julkaistua sosiaalisessa mediassa videon, jossa hallitusta arvosteltiin epäonnistumisesta seksuaalisen väkivallan torjumisessa; toteaa, että Amal Fathya pidetään tutkintavankeudessa kansalliseen turvallisuuteen liittyvien uusien syytteiden tutkimisen ajan;

D.  ottaa huomioon, että Qatarin kansalaista Ola al-Qaradawia ja tämän aviomiestä, Egyptin kansalaista Hosam Khalafia, on pidetty vangittuina Egyptissä hirvittävissä olosuhteissa 30. kesäkuuta 2017 lähtien ilman, että heitä vastaan on nostettu mitään syytteitä; toteaa, että mielivaltaista vangitsemista käsittelevä YK:n työryhmä totesi kesäkuussa 2018 heidän joutuneen kokemaan julmaa, epäinhimillistä tai halventavaa kohtelua, jossa voi olla kyse kidutuksesta, määritti heidän vangitsemansa mielivaltaiseksi ja kehotti Egyptin hallitusta vapauttamaan heidät;

E.  ottaa huomioon, että Kairossa 25. tammikuuta kadonnut Giulio Regeni löydettiin kuolleena 2. helmikuuta 2016 ja että hänen ruumiissaan oli hirvittävästä kidutuksesta ja väkivaltaisesta kuolemasta kertovia merkkejä; ottaa huomioon, että Egyptin viranomaiset eivät ole vieläkään paljastaneet totuutta kuoleman syystä eivätkä ole tuoneet kaikkia syyllisiä oikeuteen; ottaa huomioon, että Egypti on jälleen kerran hylännyt Italian syyttäjänviraston vaatimuksen nimetä Regenin katoamiseen ja kuolemaan liittyvät osalliset;

F.  ottaa huomioon, että Toimittajat ilman rajoja -järjestöllä on tiedot ainakin 38 media-alan työntekijästä, jotka ovat tällä hetkellä pidätettyinä Egyptissä työnsä vuoksi poliittisen syytteeseenpanon perusteella ja joiden oikeuskäsittelyssä on rikottu menettelyjä monella tapaa; ottaa huomioon, että myös ulkomaisiin tiedotusvälineiden edustajiin on kohdistettu häirintää ja että useita kansainvälisiä kirjeenvaihtajia on karkotettu tai heiltä on evätty pääsy Egyptiin; toteaa, että kuvatoimittaja Mahmoud 'Shawkan’ Abu Zeid sai laillisesta ammatinharjoittamisestaan viiden vuoden tuomion joukko-oikeudenkäynnissä ja kärsii edelleen ylimääräistä kuuden kuukauden tuomiota suuren sakon maksamatta jättämisestä; ottaa huomioon, että tunnettu toimittaja Ismail al-Iskandarani, joka oli yksi erittäin harvoista ihmisoikeusloukkauksista Siinailla raportoivista toimittajista, vangittiin marraskuussa 2015 ja tuomittiin toukokuussa 2018 sotilastuomioistuimessa kymmenen vuoden vankeusrangaistukseen;

G.  ottaa huomioon, että heinäkuussa 2018 hyväksyttiin uusi tiedotusvälineitä koskeva laki, jolla lehdistön määritelmää laajennettiin käsittämään kaikki sosiaalisen median tilinhaltijat, jolla on yli 5 000 seuraajaa, minkä vuoksi tällaisia tilejä voidaan asettaa syytteeseen ”väärien uutisten” julkistamisesta tai mistä tahansa muusta, jota pidetään yllyttämisenä lain rikkomiseen; toteaa, että kansalaisvapauksien – myös sananvapauden ja tiedotusvälineiden vapauden – kunnioittaminen on demokraattisen yhteiskunnan perustan olennainen osa ja että toimittajien olisi voitava harjoittaa ammattiaan ilman pelkoa syytteeseen joutumisesta tai vangitsemisesta;

H.  toteaa, että useisiin EU:n jäsenvaltioihin sijoittautuneet yritykset ovat jatkaneet valvontateknologian vientiä Egyptiin, mikä on helpottanut hakkerointia ja haittaohjelmien käyttöä sekä hyökkäämistä ihmisoikeuksien puolustajia ja kansalaisyhteiskunnan aktivisteja vastaan sosiaalisessa mediassa; toteaa, että tämä on johtanut sananvapauden rajoittamiseen verkossa;

I.  ottaa huomioon, että Egypti aloitti viime vuonna kansalaisjärjestöjä vastaan oikeudellisen kampanjan säätämällä lain, jossa edellytetään, että valtion turvallisuusviranomaiset hyväksyvät niiden rahoituksen, tulipa se ulkomailta tai kotimaasta, mikä käytännössä kieltää niiden toiminnan; ottaa huomioon, että presidentti al-Sisi kehotti 15. marraskuuta 2018 tarkistamaan kansalaisjärjestöjä koskevaa lakia siten, että siitä tehtäisiin ”tasapainoisempi”, ja antoi parlamentille tehtäväksi lain muuttamisen; ottaa huomioon, että ”ulkomaista rahoitusta” koskevassa asiassa 173/2011 syytettynä olevan 16 henkilön uuden oikeudenkäynnin on määrä alkaa 20. joulukuuta 2018 ja että heidän on vastattava syytteisiin, joiden mukaan he perustivat kansainvälisten järjestöjen osastoja ja olivat vastuussa niiden toiminnasta ilman hallituksen myöntämää toimilupaa;

J.  ottaa huomioon, että Egyptissä on vallinnut hätätila huhtikuusta 2017 alkaen ja että sitä on jatkettu kolmella kuukaudella 21. lokakuuta 2018 alkaen; ottaa huomioon, että valtiollisten tiedotusvälineiden mukaan poikkeustilan tarkoituksena on auttaa torjumaan terrorismin vaaroja ja rahoitusta; ottaa huomioon, että presidentillä ja tämän nimissä toimivilla henkilöillä on valtuudet nostaa siviilejä vastaan syytteitä valtion turvallisuuselinten hätätuomioistuimissa kolmen kuukauden ajan; ottaa huomioon, että YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Michelle Bachelet on arvostellut pyrkimyksiä antaa turvallisuusjoukkojen jäsenille syytesuoja heidän tekemistään rikoksista, mikä heikentää Egyptin kansan uskoa hallituksen kykyyn tarjota oikeutta kaikille;

K.  ottaa huomioon, että vuonna 2015 annetussa Egyptin terrorisminvastaisessa laissa käytetään laajaa terrorismin määritelmää, johon sisältyy ”yleisen järjestyksen rikkominen, yhteiskunnan turvallisuuden, etujen tai turvallisuuden vaarantaminen, perustuslain ja lainsäädännön säännösten soveltamisen estäminen tai kansallisen yhtenäisyyden, yhteiskuntarauhan tai kansallisen turvallisuuden vahingoittaminen” ja jonka perusteella rauhanomaiset toisinajattelijat, demokratia-aktivistit ja ihmisoikeuksien puolustajat ovat vaarassa leimautua terroristeiksi ja joutua tuomituiksi kuolemaan;

L.  toteaa, että presidentti al-Sisin vallassa ollessa Egyptin tuomioistuimet ovat suositelleet langettamaan vähintään 2 443 alustavaa kuolemantuomiota, joista ainakin 12 on annettu lapsille, ja ovat vahvistaneet ainakin 1 451 kuolemantuomiota; ottaa huomioon, että vahvistetuista kuolemantuomioista vähintään 926 on langetettu joukko-oikeudenkäynneissä, joissa syytettyinä oli vähintään 15 henkilöä kerrallaan; ottaa huomioon, että samalla ajanjaksolla Egypti on pannut täytäntöön vähintään 144 teloitusta; ottaa huomioon, että erityisesti joukko-oikeudenkäynneissä on usein langetettu kuolemanrangaistus henkilöille siksi, että he käyttivät perusoikeuksiaan, kuten kokoontumisvapautta;

M.  ottaa huomioon, että syyskuussa egyptiläinen tuomioistuin vahvisti yli 739 henkilölle annetut tuomiot, jotka liittyivät vuoden 2013 vallankaappauksen jälkeen Rabaan aukiolla sattuneisiin tapahtumiin; ottaa huomioon, että tuomioistuin vahvisti kuolemantuomiot 75 henkilölle ja elinkautisen vankeusrangaistuksen 47 henkilölle; ottaa huomioon, useista säännönvastaisuuksista on raportoitu oikeudenkäyntien aikana ja että YK:n ihmisoikeuskomissaari kuvasi oikeudenkäyntiä oikeusmurhaksi;

N.  ottaa huomioon, että marraskuun lopulla Egypti ilmoitti ”pysyvän korkean tason ihmisoikeuskomission” perustamisesta, jonka tarkoituksena on ”vastata Egyptin ihmisoikeustilanteesta esitettyihin väitteisiin” ja ”määritellä yhtenäinen egyptiläinen kanta”; ottaa huomioon, että komission tärkeimmät jäsenet ovat ulko- ja sisäministeriön, armeijan ja tiedustelujoukkojen edustajia;

O.  ottaa huomioon, että huolimatta koptikulttuurin perustuslaissa saamasta tunnustuksesta maan ”pilarina”, väkivalta ja syrjintä koptialkuperää olevia egyptiläisiä, jotka muodostavat enemmistön Egyptin yhdeksästä miljoonasta kristitystä, kohtaan on lisääntynyt vuodesta 2011; toteaa, että koptikristityt, joiden osuus on noin 10 prosenttia Egyptin muslimienemmistöisestä väestöstä, ovat kärsineet kaikkein eniten uskonnollisesta väkivallasta; ottaa huomioon, että 2. marraskuuta 2018 islamistitaistelijat hyökkäsivät pyhiinvaelluksella olevien koptikristittyjen bussia vastaan, tappoivat seitsemän pyhiinvaeltajaa ja haavoittivat 19:ää; toteaa, että tämä osoittaa millaisia ovat Egyptin turvallisuushaasteet;

P.  ottaa huomioon, että EU:n ja Egyptin assosiaationeuvoston on määrä kokoontua 20. joulukuuta 2018; ottaa huomioon, että Euroopan parlamentin ihmisoikeuksien alivaliokunnan matka Egyptiin on suunniteltu järjestettäväksi ennen assosiaationeuvoston kokousta; ottaa huomioon, että Egypti ei ole virallisesti kutsunut tätä valtuuskuntaa;

Q.  toteaa, että Egypti on käynyt läpi monia vaikeita vaiheita vuoden 2011 vallankumouksen jälkeen ja että kansainvälinen yhteisö tukee sitä taloudellisten, poliittisten ja turvallisuuteen liittyvien haasteiden ratkaisemisessa; toteaa, että Egyptillä on vakavia turvallisuushaasteita erityisesti Siinain niemimaalla, jossa terroristiryhmät ovat iskeneet turvallisuusjoukkoja vastaan; ottaa huomioon, että Egyptissä on tapahtunut useita tuhoisia terrori-iskuja;

R.  toteaa, että heinäkuussa 2017 hyväksytyt EU:n ja Egyptin välisen kumppanuuden uudet painopisteet vuosiksi 2017–2020 perustuvat yhteiseen sitoutumiseen yleismaailmallisiin arvoihin, joita ovat demokratia, oikeusvaltioperiaate ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, ja ne muodostavat uudistetut puitteet poliittisille toimille ja tiiviimmälle yhteistyölle ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen pohjalta, mukaan lukien turvallisuutta, oikeuslaitoksen uudistamista sekä terrorismin torjuntaa koskevat toimet; ottaa huomioon, että Egyptin ja Euroopan unionin välisen assosiaatiosopimuksen poliittisten kysymysten, ihmisoikeuksien ja demokratian alakomitean viides istunto pidettiin Kairossa 10. ja 11. tammikuuta 2018 ja siellä käsiteltiin yhteistyötä ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamisen alalla; ottaa huomioon, että Egyptin ja EU:n välisen assosiaatiokomitean 6. kokous pidettiin 8. marraskuuta 2018;

S.  ottaa huomioon, että EU on Egyptin ensisijainen talouskumppani ja sen merkittävin ulkomaisten investointien lähde; ottaa huomioon, että EU:n kahdenvälinen apu Egyptille Euroopan naapuruuspolitiikan rahoitusvälineestä kaudella 2017–2020 on noin 500 miljoonaa euroa; ottaa huomioon, että 21. elokuuta 2013 EU:n ulkoasiainneuvosto antoi korkealle edustajalle tehtäväksi tarkastella EU:n Egyptille antamaa tukea; ottaa huomioon, että neuvosto päätti tarkistaa EU:n yhteistyötä Egyptin kanssa paikan päällä saavutetun kehityksen perusteella;

T.  ottaa huomioon, että rauhanomaisen poliittisen opposition osallistumismahdollisuudet estettiin vuoden 2018 presidentinvaaliprosessissa ja että egyptiläisten äänestäjien oikeus poliittiseen osallistumiseen evättiin laajalti;

U.  ottaa huomioon, että ulkoasioiden neuvoston 21. elokuuta 2013 antamissa päätelmissä todetaan, että ”jäsenvaltiot päättivät myös keskeyttää sellaisten tarvikkeiden vientiluvat Egyptiin, joita voitaisiin käyttää kansallisissa tukahduttamistoimissa, arvioida uudelleen yhteisen kannan 2008/944/YUTP soveltamisalaan kuuluvien tarvikkeiden vientilupia ja tarkastella uudelleen Egyptin kanssa toteuttamaansa turvallisuusalan avunantoa”; ottaa huomioon, että helmikuussa 2014 ulkoasioiden neuvosto toisti nämä päätelmät; ottaa huomioon, että varapuheenjohtaja / korkea edustaja vahvisti 27. lokakuuta 2015 päivätyssä kirjallisessa vastauksessaan, että nämä päätelmät tarkoittivat poliittista sitoutumista Egyptin sotilaallista tukemista vastaan;

1.  tuomitsee painokkaasti jatkuvat rajoitukset, jotka koskevat demokraattisia perusoikeuksia, erityisesti sananvapautta verkossa ja sen ulkopuolella, yhdistymis- ja kokoontumisvapautta, poliittista moniarvoisuutta ja oikeusvaltion periaatetta Egyptissä; vaatii loppua kaikille tapauksille, joissa Egyptin viranomaiset, turvallisuusjoukot ja muut ryhmittymät käyttävät väkivaltaa, yllytystä, vihapuhetta, häirintää, pelottelua, tahdonvastaisia katoamisia tai sensuuria ihmisoikeuksien puolustajia, asianajajia, mielenosoittajia, toimittajia, bloggaajia, ammattiyhdistysaktiiveja, opiskelijoita, naisten oikeuksien puolustajia, hlbti-ihmisiä, kansalaisyhteiskunnan järjestöjä, poliittisia vastustajia ja vähemmistöjä, kuten nubialaisia, kohtaan; tuomitsee liiallisen voimankäytön mielenosoittajia vastaan; kehottaa tutkimaan kaikki ihmisoikeusloukkaukset riippumattomasti ja avoimesti ja vaatii, että syylliset saatetaan vastuuseen teoistaan;

2.  kehottaa Egyptin hallitusta vapauttamaan välittömästi ja ehdoitta ihmisoikeusaktivistit Ahmad Amashan, Hanan Badr el-Dinin, Amal Fathyn, Ezzat Ghoneimin, Hoda Abdelmoneimin, Ibrahim Metwally Hegazyn ja Azzouz Mahgoubin sekä median työntekijät Mahmoud ‘Shawkan’ Abu Zeidin, Hisham Gaafarin, Mohammed ‘Oxygen’ Ibraimin, Ismail Iskandaranin, Adel Sabrin, Ahmed Tarek Ibrahim Ziadan, Alaa Abdelfattahin, Shady Abu Zaidin, Mostafa al-Aasarin, Hassan al-Bannaandin ja Moataz Wadnanin, ja kaikki muut, jotka on vangittu yksinomaan sananvapauden rauhanomaisen käyttämisen vuoksi ja vastoin Egyptin perustuslakia ja kansainvälisiä velvoitteita; vangittujen vapauttamista odotettaessa kehottaa Egyptiä sallimaan heille mahdollisuuden tavata perheitään ja valitsemiaan asianajajia sekä saada asianmukaista lääketieteellistä hoitoa, ja kehottaa uskottavasti tutkimaan kaikki huonoa kohtelua tai kidutusta koskevat väitteet; kehottaa EU:ta panemaan täysimittaisesti täytäntöön Egyptiä koskevat vientirajoitukset sellaisten tavaroiden osalta, joita voidaan käyttää kidutukseen tai kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanoon;

3.  muistuttaa Egyptin hallitusta siitä, että Egyptin ja sen kansan pitkän aikavälin hyvinvointi etenee samaa tahtia yleismaailmallisten ihmisoikeuksien suojelun sekä sellaisten demokraattisten ja avoimien instituutioiden perustamisen ja vakauttamisen kanssa, jotka ovat sitoutuneet suojelemaan kansalaisten perusoikeuksia; kehottaa näin ollen Egyptin viranomaisia panemaan kaikilta osin täytäntöön niiden kansainvälisten yleissopimusten periaatteet, joihin Egypti on liittynyt;

4.  kehottaa Egyptin viranomaisia luopumaan kaikista nykyisistä kansalaisjärjestöihin kohdistetuista perusteettomista rikosoikeudellisista tutkimuksista, kuten ulkomaista rahoitusta koskevat tutkimukset, ja kumoamaan kohtuuttoman ankaran kansalaisjärjestölain; kehottaa korvaamaan kyseisen lain uudella lainsäädäntökehyksellä, joka laaditaan aidosti kuullen kansalaisyhteiskunnan järjestöjä Egyptin omien ja kansainvälisten velvoitteiden mukaisesti niin, että voidaan suojella yhdistymisvapautta;

5.  ilmaisee vakavan huolensa Egyptin tuomioistuinten joukko-oikeudenkäynneistä ja langetettujen kuolemantuomioiden ja pitkien vankeusrangaistusten suuresta määrästä; kehottaa Egyptin oikeusviranomaisia lopettamaan kuolemanrangaistuksen soveltamisen myös sellaisten henkilöiden osalta, jotka olivat väitetyn rikoksen tapahtuessa alle 18-vuotiaita, sekä noudattamaan ja kunnioittamaan kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevaa kansainvälistä yleissopimusta, jonka osapuoli Egypti on, ja erityisesti sen 14 artiklaa, joka koskee oikeutta oikeudenmukaiseen ja oikea-aikaiseen oikeudenkäyntiin, joka perustuu selviin syytteisiin ja jossa varmistetaan vastaajien oikeuksien kunnioittaminen;

6.  toistaa Egyptille esittämänsä kehotuksen allekirjoittaa ja ratifioida kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen toisen valinnaisen pöytäkirjan, jolla pyritään kuolemanrangaistuksen lakkauttamiseen, sekä YK:n kansainvälisen yleissopimuksen kaikkien ihmisten suojelemiseksi tahdonvastaiselta katoamiselta; kehottaa Egyptin hallitusta antamaan avoimen vierailukutsun YK:n erityisraportoijille;

7.  kehottaa Egyptin parlamenttia tarkistamaan Egyptin rikoslakia, rikosprosessilakia, terrorisminvastaista lainsäädäntöä ja sotilaslakia; kehottaa Egyptin viranomaisia lopettamaan siviiliasioiden käsittelyn sotilastuomioistuimissa;

8.  ilmaisee vakavan huolensa sellaisiin henkilöihin kohdistuvista kostotoimista, jotka tekevät yhteistyötä tai pyrkivät tekemään yhteistyötä kansainvälisten ihmisoikeusjärjestöjen tai YK:n ihmisoikeuselinten kanssa, kuten äskettäin toteutetut toimet asianmukaista asumista käsittelevän YK:n erityisraportoijan tapauksessa; muistuttaa Egyptin viranomaisia Egyptin velvoitteista YK:n jäsenenä pidättyä tällaisista teoista;

9.  tuomitsee vähemmistöryhmien jatkuvan vainoamisen Egyptissä; toistaa sitoutumisensa omantunnon- ja uskonnonvapauteen Egyptissä ja kehottaa edistämään kansainvälistä yhteistyötä, johon kuuluu myös YK:n riippumaton tutkimus, jossa arvioidaan koptikristittyjen tilannetta Egyptissä; kehottaa Egyptiä tarkistamaan jumalanpilkkalakejaan ja varmistamaan, että uskonnolliset vähemmistöt ovat niiltä suojassa;

10.  kehottaa Egyptin hallitusta lopettamaan kaikki kesäkuun 2017 jälkeen käyttöön otetut syrjivät toimenpiteet Qatarin kansalaisia, erityisesti Ola al-Qaradawia ja hänen aviomiestään Hosam Khalafia, vastaan;

11.  tukee Egyptin väestön enemmistön pyrkimyksiä luoda vapaa, vakaa, vauras, osallistava ja demokraattinen maa, joka kunnioittaa ihmisoikeuksia ja perusvapauksia koskevia kansallisia ja kansainvälisiä sitoumuksiaan; muistuttaa, että on tärkeää kunnioittaa mielipiteen ilmaisemisen ja kritiikin esittämisen vapautta;

12.  ilmaisee vilpittömimmän osanottonsa terrorismin uhrien perheille; ilmaisee solidaarisuutensa Egyptin kansaa kohtaan ja vahvistaa olevansa sitoutunut torjumaan radikaalien ideologioiden ja terroristiryhmien leviämistä;

13.  kehottaa Egyptin hallitusta varmistamaan, että kaikki Siinain operaatiot toteutetaan kansainvälisten ihmisoikeusnormien mukaisesti, tutkimaan perusteellisesti kaikki väärinkäytökset, avaamaan välittömästi Pohjois-Siinai riippumattomille tarkkailijoille ja toimittajille, huolehtimaan asukkaiden olennaisista tarpeista ja antamaan riippumattomille avustusjärjestöille mahdollisuuden tarjota apua sitä tarvitseville;

14.  kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa ja jäsenvaltioita asettamaan etusijalle Egyptin ihmisoikeuksien puolustajien tilanteen ja tuomitsemaan maan hälyttävän ihmisoikeustilanteen, mukaan lukien kuolemanrangaistuksen käytön; kehottaa Euroopan ulkosuhdehallintoa puuttumaan Egyptin viimeaikaisiin tapahtumiin ja käyttämään kaikkia käytettävissään olevia keinoja painostaakseen Egyptiä parantamaan ihmisoikeustilannetta ja lopettamaan välittömät teloitukset, kehottaa vapauttamaan pidätettyinä olevat nopeasti ja kannustaa Egyptin viranomaisia noudattamaan kansainvälisistä normeista ja kansainvälisestä oikeudesta johtuvia sitoumuksiaan;

15.  korostaa, kuinka tärkeänä EU pitää yhteistyötään Egyptin kanssa, sillä se on merkittävä naapuri ja kumppani; kehottaa siksi painokkaasti Egyptiä noudattamaan EU:n ja Egyptin välisen kumppanuuden painopisteiden yhteydessä 27. heinäkuuta 2017 antamaansa sitoumusta demokratian, perusvapauksien ja ihmisoikeuksien edistämisestä maan perustuslain ja kansainvälisten normien mukaisesti; painottaa, että kumppanuuden painopisteistä sovittiin Egyptin kanssa vuonna 2017 huolimatta jatkuvista taka-askelista ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen alalla; kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa ja jäsenvaltioita asettamaan Egyptin kanssa tehtävän yhteistyön jatkumisen ehdoksi ihmisoikeuksien kunnioittamisen ja sisällyttämään ihmisoikeuskysymykset kaikkiin Egyptin viranomaisten kanssa käyttäviin keskusteluihin, erityisesti kolmen asetetun painopisteen osalta; toteaa jälleen, että muuttoliikkeen hallinta tai terrorismin vastaiset toimet eivät saisi heikentää ihmisoikeuksia;

16.  muistuttaa Egyptin viranomaisia siitä, että EU:n Egyptiin sitoutumisen tason olisi perustuttava kannustimiin, joissa noudatetaan Euroopan naapuruuspolitiikan ”enemmällä enemmän” -periaatetta, ja oltava riippuvainen siitä, miten maa edistyy demokraattisten instituutioiden uudistamisessa, oikeusvaltioperiaatteen noudattamisessa ja ihmisoikeuksien kunnioittamisessa;

17.  kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa ja jäsenvaltioita säilyttämään vahvan ja yhtenäisen kantansa ihmisoikeuksiin EU:n ja Egyptin assosiaationeuvoston kokouksessa, joka on määrä pitää 20. joulukuuta 2018, koska niin pitääkin tehdä kaikilla ihmisoikeusfoorumeilla ja kahden- ja monenvälisissä kokouksissa, ja ilmaisemaan selvästi seuraukset, joita Egyptin hallitus joutuu kohtaamaan, jos se ei muuta väärinkäytöksiin taipuvaista toimintaansa, kuten seuraamuksia ihmisoikeusrikkomuksista vastuussa olevia henkilöitä vastaan; kehottaa lisäksi EU:ta antamaan selkeän julkilausuman seuraavassa YK:n ihmisoikeusneuvoston istunnossa, myös ottaen huomioon YK:n vuoden 2019 yleisen määräaikaisarvioinnin (UPR) suositukset;

18.  muistuttaa olevansa yhä tyrmistynyt italialaisen tutkijan Giulio Regenin kiduttamisesta ja surmaamisesta; korostaa aikovansa edelleenkin painostaa EU:n viranomaisia olemaan yhteydessä egyptiläisiin vastapuoliinsa, kunnes totuus on saatu selville tästä asiasta ja tekoon syyllistyneet saatettu vastuuseen; muistuttaa, että Egyptin viranomaisilla on vastuu Giulio Regenin tapausta tutkivan italialais-egyptiläisen oikeudellisen ryhmän turvallisuudesta;

19.  kehottaa jälleen jäsenvaltioita lopettamaan sellaisen valvontateknologian ja sellaisten turvallisuuslaitteiden viennin Egyptiin, joita voidaan käyttää hyökkäyksiin ihmisoikeuksien puolustajia ja kansalaisyhteiskunnan aktivisteja vastaan, mukaan lukien hyökkäykset sosiaalisessa mediassa;

20.  pitää erittäin valitettavana Egyptin viranomaisten haluttomuutta järjestää parlamentin ihmisoikeuksien alivaliokunnan matka Kairoon; odottaa, että EU:n osapuoli puuttuu siihen, että Egyptin viranomaiset ovat jatkuvasti kieltäytyneet antamasta lupaa tälle vierailulle;

21.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille sekä Egyptin hallitukselle ja parlamentille.

(1) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0035.
(2) EUVL C 50, 9.2.2018, s. 42.
(3) EUVL C 399, 24.11.2017, s. 130.
(4) EUVL C 300, 18.8.2016, s. 34.


Tansania
PDF 121kWORD 42k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 13. joulukuuta 2018 Tansaniasta (2018/2969(RSP))
P8_TA(2018)0527RC-B8-0570/2018

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Tansaniasta, myös 12. maaliskuuta 2015 antamansa päätöslauselman(1),

–  ottaa huomioon korkean edustajan Federica Mogherinin EU:n puolesta 15. marraskuuta 2018 antaman julkilausuman EU:n ja Tansanian välisistä suhteista,

–  ottaa huomioon 23. helmikuuta 2018 annetun EU:n paikallisen julkilausuman poliittisen väkivallan ja pelottelun lisääntymisestä Tansaniassa,

–  ottaa huomioon 16. kesäkuuta 2016 annetut neuvoston päätelmät hlbti-henkilöiden tasa-arvosta,

–  ottaa huomioon YK:n ihmisoikeusvaltuutetun Michelle Bachelet’n 2. marraskuuta 2018 antaman lausunnon hlbti-ihmisten syytteeseenpanosta ja pidätyksistä Tansaniassa,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin neuvoston keinovalikoiman homo- ja biseksuaalisten sekä transihmisten kaikkien ihmisoikeuksien edistämiseksi ja suojaamiseksi (HLBT-keinovalikoima),

–  ottaa huomioon ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen, kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen ja kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevan yleissopimuksen,

–  ottaa huomioon YK:n yleissopimuksen lapsen oikeuksista,

–  ottaa huomioon Afrikan peruskirjan ihmisoikeuksista ja kansojen oikeuksista,

–  ottaa huomioon AKT–EU-kumppanuussopimuksen (”Cotonoun sopimus”),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 135 artiklan 5 kohdan ja 123 artiklan 4 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että siitä lähtien, kun John Pombe Magufuli valittiin Tansanian presidentiksi vuonna 2015, maassa on heikennetty perusoikeuksia sortavien lakien ja asetusten avulla; ottaa huomioon, että kriittiset toimittajat, oppositiopoliitikot ja suorapuheiset kansalaisyhteiskunnan aktivistit ovat kohdanneet uhkailua ja häirintää ja heitä on pidätetty mielivaltaisesti;

B.  ottaa huomioon, että viimeisten kahden vuoden aikana hlbti-ihmisiin on kohdistettu maassa lisääntyvää leimaamista, väkivaltaa ja kohdennettuja pidätyksiä; ottaa huomioon, että Tansanian lainsäädännön mukaan samansukupuolisten ihmisten suhteet ovat rikos ja siitä voi seurata vankeusrangaistus, jonka kesto on 30 vuodesta elinkautiseen; toteaa, että Tansanian homoseksuaalisuuden vastainen laki kuuluu maailman ankarimpiin;

C.  ottaa huomioon, että homoiksi epäiltyjä miehiä pakotetaan Tansaniassa peräsuolitutkimuksiin, joka on häpeällinen menetelmä homoseksuaalisen käyttäytymisen todistamiseksi ja jonka Yhdistyneet kansakunnat ja Afrikan ihmisoikeuksien ja kansojen oikeuksien toimikunta ovat tuominneet kidutuksena;

D.  ottaa huomioon, että Dar Es Salaamin kuvernööri Paul Makonda on ollut sorron tunnettu kannattaja; ottaa huomioon, että 31. lokakuuta 2018 pidetyssä lehdistötilaisuudessa hän ilmoitti perustavansa työryhmän jäljittämän homomiehiä, prostituoituja ja sosiaalisessa mediassa vilpillisesti rahaa kerääviä henkilöitä; ottaa huomioon, että hän kehotti kansalaisia ilmoittamaan homoiksi epäillyistä henkilöistä viranomaisille;

E.  ottaa huomioon, että terveysministeriö on tilapäisesti keskeyttänyt hiv- ja aids-palvelujen tarjoamisen paikallistasolla ja sulkenut klinikoita niiden keskeisiltä asiakkailta, kuten homomiehiltä; toteaa sen sulkeneen 40 terveyskeskusta 17. helmikuuta 2017, koska niiden väitettiin kannustavan homoseksuaalisuuteen; toteaa monien järjestöjen ilmoittaneen, että hlbti-yhteisön tukahduttamisen vuoksi hiv-positiiviset miehet eivät saa multiterapiaa ja että jotkut eivät enää pääse testeihin eivätkä ennaltaehkäiseviin palveluihin;

F.  ottaa huomioon, että marraskuussa 2018 Sansibarissa pidätettiin kymmenen miestä, koska heidän väitettiin järjestäneen samansukupuolisten henkilöiden avioliittoseremonian; ottaa huomioon, että 17. lokakuuta 2018 pidätettiin 13 terveys- ja ihmisoikeusaktivistia, koska he olivat osallistuneet kokoukseen, jossa keskusteltiin laista, jolla rajoitetaan hlbti-ihmisten pääsyä tiettyihin terveyspalveluihin;

G.  ottaa huomioon, että monet lapset ja nuoret, erityisesti tytöt, altistuvat ihmisoikeusloukkauksille ja haitallisille käytännöille, joihin kuuluvat laajalle levinnyt seksuaalinen väkivalta, ruumiillinen kuritus, lapsiavioliitot ja teiniraskaudet ja jotka tekevät heidän koulunkäynnistään vaikeaa tai mahdotonta; ottaa huomioon, että Tansanian hallitus rajoittaa seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelujen saatavuutta ja uhkailee järjestöjä, jotka jakavat tietoa tällaisista palveluista;

H.  ottaa huomioon, että presidentti Magufuli antoi 22. kesäkuuta 2018 julkilausuman, jossa kiellettiin raskaana olevien tyttöjen koulunkäynti; ottaa huomioon, että viranomaiset uhkailevat kansalaisyhteiskunnan järjestöjä, jotka kannattavat raskaana olevien tyttöjen oikeutta palata kouluun;

I.  ottaa huomioon, että Tansanian ihmisoikeuksia ja hyvää hallintotapaa käsittelevän komission toiminta on loppunut jokin aika sitten; ottaa huomioon, ettei presidentti Magufuli ole nimittänyt komission jäseniä tai muita viranhaltijoita;

J.  ottaa huomioon, että hallitus on sulkenut tai uhannut yksityisomistuksessa olevia radioasemia ja sanomalehtiä ja lopettanut parlamentin täysistuntokeskustelujen suorat lähetykset; toteaa, että paikalliskanavia ja niiden ohjelmaa lähettäviä dekoodereita on suljettu;

K.  panee merkille, että Tansanian kansalliskokous hyväksyi vuonna 2015 kyberrikollisuutta koskevan lain ja syyskuussa 2018 verkkosisältöä koskevia asetuksia, joiden tarkoituksena on valvoa sosiaalisen median sisältöä; ottaa huomioon, että vuonna 2015 annetussa tilastolaissa todetaan, että tietyistä hallituksen ilmoittamista tilastoista ei ole lupa keskustella eikä niitä saa kyseenalaistaa;

L.  ottaa huomioon, että johtavia opposition jäseniä pidätetään säännöllisesti ja syytteet vaihtelevat presidentin loukkaamisesta valheellisiin tietoihin ja kansankiihotukseen; ottaa huomioon, että heinäkuussa 2018 pidätettiin 20 Tansanian pääoppositiopuolueen jäsentä ja heidän väitettiin lietsoneen levottomuutta; ottaa huomioon, että vuoden 2018 alusta lähtien useita poliittisen opposition ja parlamentin jäseniä vastaan on hyökätty väkivaltaisesti ja heitä on jopa surmattu; ottaa huomioon, että Tansanian pääoppositiopuolueeseen, Chama Cha Demokrasia na Maendeleo (CHADEMA), kuuluva parlamentin jäsen ja maaoikeuksien äänekäs puolustaja Godfrey Luena tapettiin viidakkoveitsillä kotinsa ulkopuolella 22. helmikuuta 2018; ottaa huomioon, että Committee to Protect Journalists -järjestön Afrikan ohjelmakoordinaattori Angela Quintal ja hänen kollegansa Muthoki Mumo pidätettiin marraskuussa 2018 ja heidät vapautettiin kansainvälisten instituutioiden painostuksen jälkeen;

M.  toteaa, että viime vuosina matkailun kehitys on johtanut toiminnan lisääntymiseen erityisesti Serengetin alueella, joka on maasai-heimon asuinseutua; panee merkille, että viljelymaan tai niukan maan hallinta keinottelutarkoituksiin on luonut alueella voimakkaita jännitteitä;

N.  ottaa huomioon, että EU:n edustuston päällikön Roeland van de Geerin oli pakko lähteä Tansaniasta maan viranomaisten painostettua häntä yhä enemmän; ottaa huomioon, että presidentti Magufuli valinnan jälkeen YK:n tasa-arvojärjestön, YK:n kehitysohjelman ja Unescon johtajat on kaikki karkotettu Tansaniasta;

O.  toteaa korkean edustajan Federica Mogherinin ilmoittaneen, että unionin ja Tansanian väliset suhteet arvioidaan uudelleen kaikilta osin;

1.  ilmaisee huolensa Tansanian heikkenevästä poliittisesta tilanteesta, jolle on ominaista julkisen tilan kaventuminen kansalaisyhteiskunnan järjestöjä, ihmisoikeuksien puolustajia, tiedotusvälineitä ja monia poliittisia puolueita koskevien rajoitusten tiukentamisen vuoksi; on erityisen huolestunut hlbti-ihmisten tilanteen heikkenemisestä;

2.  tuomitsee kaiken kiihottamisen vihaan ja väkivaltaan seksuaalisen suuntautumisen perusteella; kehottaa Tansanian viranomaisia varmistamaan, että Paul Makonda lopettaa yllytyksenä hlbti-yhteisöä vastaan ja että hänet tuodaan oikeuden eteen väkivaltaan kiihottamisen vuoksi;

3.  kehottaa tutkimaan riippumattomasti tapaukset, joissa toimittajia, hlbti-ihmisiä, ihmisoikeuksien puolustajia ja oppositiopuolueiden jäseniä vastaan on hyökätty, jotta teoista epäillyt voidaan saattaa oikeuden eteen;

4.  muistuttaa Tansanian hallitusta sen velvoitteesta suojella kaikissa olosuhteissa kaikkien kansalaistensa oikeuksia, ihmisarvoa ja fyysistä koskemattomuutta, mukaan lukien Cotonoun sopimuksen mukaisesti annetut sitoumukset;

5.  kehottaa Tansaniaa kumoamaan homoseksuaalisuuden kriminalisoivat lait;

6.  kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita hyödyntämään kaikilta osin HLBT-keinovalikoimaa kannustaakseen kolmansia maita poistamaan homoseksuaalisuuden rangaistavuuden, auttaakseen väkivallan ja syrjinnän vähentämistä sekä suojellakseen hlbti-ihmisoikeuksien puolustajia;

7.  kehottaa Tansanian viranomaisia muuttamaan kaikkia kyberrikollisuutta koskevan lain, sähköistä ja postiviestintää (verkkosisältö) koskevien asetusten ja tiedotusvälineiden palveluja koskevan lain rajoittavia säännöksiä ja korvaamaan ne säännöksillä, joilla turvataan ilmaisunvapaus ja tiedotusvälineiden vapaus kansainvälisten ihmisoikeusnormien mukaisesti;

8.  kehottaa Tansanian viranomaisia kumoamaan kaikki lait ja politiikat ja poistamaan muut esteet sellaisten palvelujen ja tietojen saannilta, joita naiset, tytöt ja nuoret äidit tarvitsevat terveellistä elämää varten, ja kehottaa erityisesti kumoamaan presidentti Magufulin julkilausuman, jonka mukaan synnyttäneet tytöt eivät saa palata kouluun, sekä asetukset, joiden mukaan raskaana olevien tyttöjen erottaminen koulusta on laillista;

9.  kehottaa Tansanian presidenttiä tekemään maan ihmisoikeuskomissiosta toimintakykyisen mahdollisimman pian, nimittämään komission jäsenet seuraamaan ihmisoikeusloukkauksia ja ryhtymään toimiin ulkomailla työskentelevien kotiapulaisten tukemiseksi;

10.  kehottaa Tansanian viranomaisia vapauttamaan poliittiset vangit;

11.  ilmaisee vakavan huolensa Tansanian hallituksen EU:n edustuston päällikköä Roeland van de Geeriä kohtaan harjoittamasta painostuksesta; panee tyytyväisenä merkille Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden päätöksen tarkastella kattavasti uudelleen EU:n Tansaniaa koskevaa politiikkaa; pitää poliittista vuoropuhelua tärkeänä, jotta voidaan pyrkiä saamaan Tansanian viranomaisilta konkreettisia sitoumuksia, jotka koskevat kansalaisyhteiskunnan, poliittisten puolueiden ja tiedotusvälineiden toiminnan mahdollistavan ympäristön luomista; kehottaa komissiota varmistamaan, että tulevaan, vuoden 2020 jälkeiseen AKT:n ja EU:n kumppanuussopimukseen sisällytetään nimenomaisesti seksuaaliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän kielto;

12.  on huolestunut maasai-heimon tilanteesta; ei hyväksy viranomaisten ja turvallisuusjoukkojen voimankäyttöä;

13.  kehottaa Tansanian viranomaisia toimimaan päättäväisesti ja turvaamaan kansalaisyhteiskunnan järjestöjen, ihmisoikeuksien puolustajien, toimittajien, terveysalan työntekijöiden ja poliittisten aktivistien oikeudet Tansanian perustuslain, ihmisoikeuksia ja kansojen oikeuksia koskevan Afrikan peruskirjan ja maan kansainvälisten ja alueellisten velvoitteiden ja sitoumusten mukaisesti;

14.  pyytää EU:ta edelleen seuraamaan tiiviisti Tansanian ihmisoikeustilannetta etenkin edustuston säännöllisen raportoinnin avulla; kehottaa Euroopan unionin edustustoa ja jäsenvaltioita tekemään kaikkensa antaakseen vaarassa oleville ihmisoikeuksien puolustajille hätätilanteen suojelua ja tukea;

15.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, ihmisoikeuksista vastaavalle EU:n erityisedustajalle, AKT–EU-ministerineuvostolle, Afrikan unionin toimielimille, Itä-Afrikan yhteisön toimielimille sekä Tansanian presidentille, hallitukselle ja parlamentille.

(1) EUVL C 316, 30.8.2016, s. 122.


Lohkoketju: tulevaisuuteen suuntautuva kauppapolitiikka
PDF 157kWORD 50k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 13. joulukuuta 2018 lohkoketjusta: tulevaisuuteen suuntautuva kauppapolitiikka (2018/2085(INI))
P8_TA(2018)0528A8-0407/2018

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 207 artiklan 3 kohdan ja 218 artiklan,

–  ottaa huomioon palvelukaupan yleissopimuksen,

–  ottaa huomioon Maailman kauppajärjestön (WTO) informaatioteknologiasopimuksen,

–  ottaa huomioon WTO:n sähköisen kaupankäynnin työohjelman,

–  ottaa huomioon WTO:n sopimuksen kaupan helpottamisesta,

–  ottaa huomioon Maailman tullijärjestön tarkistetun Kioton yleissopimuksen,

–  ottaa huomioon 26. toukokuuta 2016 antamansa päätöslauselman virtuaalivaluutoista(1),

–  ottaa huomioon 5. heinäkuuta 2016 antamansa päätöslauselman uudesta eteenpäin suuntautuvasta ja innovatiivisesta tulevaisuuden kauppa- ja investointistrategiasta(2),

–  ottaa huomioon 12. joulukuuta 2017 antamansa päätöslauselman ”Kohti sähköisen kaupankäynnin strategiaa”(3),

–  ottaa huomioon 16. toukokuuta 2017 antamansa päätöslauselman tullin toiminnan ja hallinnon ulkoisten näkökohtien arvioinnista kaupan helpottamisen ja laittoman kaupan torjumisen välineenä(4),

–  ottaa huomioon 12. syyskuuta 2017 antamansa päätöslauselman kansainvälisen kaupan ja EU:n kauppapolitiikan vaikutuksesta globaaleihin arvoketjuihin(5),

–  ottaa huomioon Buenos Airesissa joulukuussa 2017 pidetyn WTO:n ministerikokouksen antaman yhteisen julkilausuman kaupasta ja naisten taloudellisesta voimaannuttamisesta(6),

–  ottaa huomioon luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) 27. huhtikuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/679(7),

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen monialaisiksi säännöksiksi, joita sovelletaan rajat ylittäviin tietovirtoihin henkilötietojen suojelun alalla (EU:n kauppa- ja investointisopimuksissa),

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle annetun komission kertomuksen ”Kaikkien kauppa” -strategian täytäntöönpanosta: Globalisaation hallinta tasapainoisen ja edistyksellisen kauppapolitiikan avulla (COM(2017)0491),

–  ottaa huomioon Yhdistyneen kuningaskunnan Government Office for Science -yksikön tieteellisen pääneuvonantajan vuonna 2016 julkaistun raportin ”Distributed Ledger Technology: beyond blockchain”(8),

–  ottaa huomioon YK:n kaupan ja sähköisen liiketoiminnan kehittämiskeskuksen (UN/CEFACT) vuonna 2018 julkaistun valkoisen kirjan lohkoketjun teknisistä sovelluksista,

–  ottaa huomioon EU:n 21 jäsenvaltion ja Norjan 10. huhtikuuta 2018 antaman julkilausuman EU:n lohkoketjukumppanuuden perustamisesta(9), minkä jälkeen viisi muuta jäsenvaltiota on liittynyt kumppanuuteen ja allekirjoittajamaiden lukumäärä on noussut 27:ään,

–  ottaa huomioon komission 1. helmikuuta 2018 käynnistämän EU:n lohkoketjuteknologian seurantakeskuksen ja foorumin(10),

–  ottaa huomioon 19. lokakuuta 2017 annetut neuvoston päätelmät(11),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon kansainvälisen kaupan valiokunnan mietinnön sekä teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan ja kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnot (A8-0407/2018),

A.  toteaa, että jollei toisin mainita, tässä mietinnössä lohkoketjua tarkastellaan yksityisenä luvanvaraisena hajautetun tilikirjan teknologiana, johon sisältyy tietokanta, joka on muodostettu verkko-operaattorien myötävaikutuksella lisätyistä peräkkäisistä tietolohkoista;

B.  toteaa, että monissa tapaustutkimuksissa ja monilla toimialoilla hyödynnetään eri tavoin yksityisten tai julkisten, luvanvaraisten ja muiden lohkoketjujen yhdistelmiä;

C.  ottaa huomioon, että jokainen lohkoketjun lohko sisältää tiivisteen (hash), jolla varmennetaan edellisten lohkojen tiedot, jolloin erilliset osapuolet voivat toteuttaa transaktioita entistä laajemman luottamuksen ja vastuuvelvollisuuden vallitessa, koska tilikirjaan tallennetut tiedot ovat vaikeasti väärennettävissä;

D.  toteaa, että avoimen lähdekoodin lohkoketjuteknologia on luvanvaraisten lohkoketjujen maailmanlaajuisen yleistymisen perusta ja auttaa lisäämään osallistujien luottamusta tiettyä liiketoimintaverkostoa kohtaan;

E.  toteaa, että tietyt hallinnoijat voisivat lohkoketjun avulla määrittää selkeämmin osallistujien tehtäviä, vastuualueita, pääsyoikeuksien tasoja ja validointioikeuksia;

F.  toteaa, että maailmanlaajuinen kauppa perustuu arviolta 16 biljoonan euron arvoiseen toimitusketjualaan, jolla transaktioiden korkeat kustannukset ja rasittava paperityö johtavat monimutkaisiin prosesseihin ja virhealttiisiin järjestelmiin;

G.  ottaa huomioon, että on käynnistetty kokeiluhankkeita, joihin liittyy lupaavia mahdollisuuksia vähentää kuljetuskustannuksia, lisätä toimialan ympäristöystävällisyyttä ja edistää talouden suorituskykyä;

H.  toteaa, että hallitukset ovat käynnistäneet ainakin 202 lohkoketjualoitetta 45 maassa eri puolilla maailmaa ja erityisesti Aasian ja Tyynenmeren, Amerikkojen ja Lähi-idän talouksissa on investoitu kaupan alan lohkoketjuteknologiaan;

I.  toteaa, että lohkoketjun avulla voidaan edistää ja parantaa EU:n kauppapolitiikkaa, kuten vapaakauppasopimuksia, erityisesti valtuutettujen talouden toimijoiden kanssa tehtyjä sopimuksia vastavuoroisesta tunnustamisesta sekä tietosuojan riittävyyttä koskevia päätöksiä ja kaupan suojatoimia;

J.  katsoo, että lohkoketjulla on suuret mahdollisuudet lisätä koko toimitusketjun avoimuutta ja jäljitettävyyttä, parantaa osallistujien luottamusta tiettyyn verkostoon, virtaviivaistaa tullitarkastuksia ja sääntelyn noudattamista, vähentää transaktioiden kustannuksia ja vahvistaa tietojen muuttumattomuutta ja tietoturvaa sekä toimia korruption torjumisen välineenä; toteaa, että mahdollisten hyötyjen ohella on otettava huomioon myös haasteet, kuten kyberturvallisuus;

K.  toteaa, että lohkoketjulla voidaan luoda toimitusketjulle avoimet puitteet, vähentää korruptiota, paljastaa veropetoksia, mahdollistaa lainvastaisten maksujen jäljittäminen ja torjua kauppaan perustuvaa rahanpesua; ottaa huomioon riskit, jotka liittyvät muiden kuin luvanvaraisten lohkoketjusovellusten käyttöön rikollisessa toiminnassa, muun muassa veropetoksissa, veronkierrossa ja kauppaan perustuvassa rahanpesussa; katsoo, että komission ja jäsenvaltioiden on seurattava näitä kysymyksiä ja puututtava niihin kiireellisesti;

L.  ottaa huomioon, että lohkoketju kehittyy edelleen kansainvälisen kaupan alalla ja edellyttää siksi innovaatiomyönteistä, mahdollistavaa ja kannustavaa lähestymistapaa, joka tarjoaa oikeusvarmuutta ja samalla edistää kuluttajan- ja sijoittajansuojaa sekä ympäristönsuojelua, lisää teknologian sosiaalista arvoa, kaventaa digitaalista kuilua ja parantaa kansalaisten digitaalisia taitoja;

M.  toteaa, että lohkoketjuteknologia voi tarjota kaikille kaupan alalla toimiville julkisille ja yksityisille osapuolille mahdollisuuden käyttää jatkuvasti ja tosiaikaisesti muuttumatonta, aikaleimattua tietokantaa, joka sisältää liiketoimiin liittyviä asiakirjoja, ja auttaa siten lisäämään luottamusta, välttämään säännösten noudattamiseen liittyviä ongelmia ja torjumaan väärennettyjen tuotteiden tai asiakirjojen käyttöä;

N.  toteaa, että joillakin EU:n suurkaupunkialueilla ja muilla alueilla on jo alettu kehittää tätä teknologiaa erityishankkeissa ja -ohjelmissa alueiden omien erityispiirteiden pohjalta sekä alettu luoda verkostoja parhaiden käytäntöjen levittämiseksi;

EU:n kauppapolitiikka

1.  toteaa, että aikaisemmista kaupallisista onnistumista huolimatta EU:n vapaakauppasopimuksilla on runsaasti käyttämätöntä potentiaalia, sillä keskimäärin vain 67 prosenttia EU:n viejistä ja 90 prosenttia EU:n tuojista hyödyntää tullietuusjärjestelyjä sekä EU:ssa että sen kumppanimaissa tai -alueilla, ja kehottaa analysoimaan teknisiä ratkaisuja, jotka saattavat lisätä vapaakauppasopimuksen käyttöä ja vientiä; toteaa, että viejät voisivat ladata kaikki asiakirjansa lohkoketjuun perustuvaan julkisen viranomaisen sovellukseen ja osoittaa siten noudattavansa vapaakauppasopimuksessa myönnettyä etuuskohtelua ja täyttävänsä muun muassa etuuskohteluun oikeuttavaa alkuperää koskevien sääntöjen, terveys- ja kasvinsuojelusääntöjen, kauppaa ja kestävää kehitystä koskevan luvun vaatimukset; katsoo, että lohkoketju voisi tehostaa vapaakauppasopimusten kumulaatiomääräyksiä;

2.  katsoo, että menettelyt, joiden perusteella myönnetään todistus etuuskohteluun oikeuttavasta ja oikeuttamattomasta alkuperästä, ovat yritysten kannalta kalliita ja vaivalloisia; katsoo, että etuusalkuperäsääntöjen tapauksessa lohkoketju voi auttaa vahvistamaan tietyn tuotteen taloudellisen alkuperän; katsoo lisäksi, että etuuskohteluun oikeuttamatonta alkuperää koskevien sääntöjen osalta lohkoketjun avulla voitaisiin tukea EU:n oikeasuhteisia kaupan suojatoimia siten, että taataan unionin markkinoille saapuvien tuotteiden alkuperän avoimuus ja luodaan yleiskatsaus tuontivirtoihin yritysten tasavertaisempien toimintaedellytysten varmistamiseksi;

3.  painottaa, että lohkoketjun avulla voidaan tukea kaupan ja kestävän kehityksen toimintasuunnitelmaa lisäämällä luottamusta raaka-aineiden ja tuotteiden alkuperään ja läpinäkyviin tuotantoprosesseihin ja toimitusketjuihin sekä siihen, että prosesseissa noudatetaan työ-, sosiaali- ja ympäristöalan oikeuksia koskevia kansainvälisiä sääntöjä siten, että otetaan huomioon niiden erityinen merkitys konfliktimineraalien, kulttuuriesineiden laittoman kaupan, vientivalvonnan ja lahjonnan osalta; painottaa, että lohkoketjun avulla voitaisiin edistää yritysten kestävää toimintaa ja vastuullisia liiketoimintatapoja;

4.  katsoo, että yritykset voivat monimuotoistaa toimitusketjujaan valtuutettujen talouden toimijoiden kanssa vastavuoroisesta tunnustamisesta tehtyjen sopimusten avulla, sillä näin vähennetään rajat ylittäviin tullitoimiin käytettävää aikaa ja supistetaan niistä aiheutuvia kustannuksia; toteaa, että on käsiteltävä täytäntöönpanoon liittyviä ongelmia; katsoo, että lohkoketjun avulla voidaan saumattoman tiedonvaihdon kautta vähentää epävarmuutta, joka liittyy valtuutettujen talouden toimijoiden kanssa vastavuoroisesta tunnustamisesta tehtyjen sopimuksien täytäntöönpanoon;

Tulleihin ja kaupan helpottamiseen liittyvät ulkoiset näkökulmat

5.  suhtautuu hyvin myönteisesti kaupan helpottamisesta tehtyyn sopimukseen; katsoo, että sopimus toimii perustana, jonka pohjalta WTO:n jäsenet voivat tutkia muita keinoja helpottaa kauppaa myös lohkoketjun välityksellä; pitää myönteisenä, että EU pyrkii säilyttämään WTO:n ja vahvistamaan sitä ja että se on sitoutunut sääntöihin perustuvaan kauppajärjestelmään, jotta voidaan varmistaa tasapuoliset toimintaedellytykset ja valvoa maailmanlaajuisten kaupan sääntöjen noudattamista;

6.  katsoo, että tulliviranomaiset voisivat lohkoketjun avulla saada automaattisesti tulli-ilmoituksessa vaaditut tiedot, minkä lisäksi olisi mahdollista vähentää manuaalisen todentamisen ja asiakirjojen tarvetta ja saada täsmällinen selvitys EU:hun tulevien tuotteiden tilasta ja ominaisuuksista samanaikaisesti kaikille asiaankuuluville osapuolille sekä parantaa tällä tavoin jäljittämistä, seurantaa ja avoimuutta;

7.  katsoo, että digitalisointi lisää tiedonvaihdon tehokkuutta ja avoimuutta; katsoo, että lohkoketjun avulla tuottajat, laboratoriot, logistiikan toimijat, sääntelyviranomaiset ja kuluttajat saavat käyttöönsä kaikki tarvittavat tiedot muun muassa alkuperästä, testauksesta ja todistusten ja lupien myöntämisestä ja voivat jakaa niitä; toteaa, että lohkoketjulla voitaisiin tukea myös sähköisten todistusten asianmukaista antamista; katsoo, että digitalisoinnin ja sovellusten käytön on oltava toimitusketjuissa lohkoketjun täyden toiminnallisuuden kannalta sekä ennakkoedellytys että täydentävä tekijä; toteaa, että digitalisoinnissa on huomattavia eroja jäsenvaltioiden välillä;

8.  katsoo, että lohkoketjuteknologian käyttöönotto kaikkialla toimitusketjussa voi tehostaa, nopeuttaa ja laajentaa maailmanlaajuista kauppaa vähentämällä kansainvälisten transaktioiden kustannuksia ja auttaa yrityksiä löytämään uusia kauppakumppaneita sekä lisätä kuluttajien suojaa ja näiden luottamusta digitaalista kaupankäyntiä kohtaan;

9.  korostaa lohkoketjun käytön hyödyllisyyttä erityisesti seuraavissa yhteyksissä:

   a) vahvistetaan tuotteiden alkuperään sekä teollis- ja tekijänoikeuksiin liittyvää varmuutta ja vähennetään tällä tavoin riskiä, joka koskee laittomien tuotteiden, muun muassa väärennettyjen tuotteiden, tuloa toimitusketjuun,
   b) annetaan viranomaisille tarkkoja tietoja siitä, missä toimitusketjun vaiheessa tuote on voinut vahingoittua tai milloin sitä on voitu muuttaa,
   c) parannetaan avoimuutta ja jäljitettävyyttä tarjoamalla kaikille toimijoille mahdollisuus transaktioidensa rekisteröintiin ja kyseisten tietojen jakamiseen verkossa,
   d) ylläpidetään kuluttajien suojelua ja luottamusta, kun näille annetaan yksityiskohtaista tietoa tavaroista ja vaikutetaan osaltaan yritysten kestävyyttä koskevaan työhön,
   e) vähennetään toimitusketjun hallintokustannuksia, kun välittäjistä tulee tarpeettomia ja niihin liittyvät kustannukset poistuvat, samoin kuin fyysinen vaatimus tuottaa, kuljettaa ja käsitellä paperisia asiakirjoja,
   f) tehostetaan tulli- ja alv-maksujen oikeaa soveltamista sekä kauppapolitiikan alalla tapahtuvaa tulojen keräämistä, ja
   g) vähennetään tuotteiden passitukseen kuluvaa kokonaisaikaa automatisoimalla toimintoja, jotka yleensä suoritetaan manuaalisesti; panee merkille tähän liittyvän hyödyn erityisesti JOT-toimitusketjuissa, kun vähennetään sekä logistiikka-alan kustannuksia että sen hiilijalanjälkeä;

10.  toteaa, että rikolliset voivat käyttää hyväkseen laillista kauppaa laittomien toimiensa peittämiseksi muun muassa kauppaan perustuvassa rahanpesussa ja väärentää tarvittavia asiakirjoja ja ilmoittaa niissä vääriä tietoja, esimerkiksi tuotteen todellista arvoa suuremman tai pienemmän arvon; katsoo, että tulliviranomaiset ja muut viranomaiset voivat lohkoketjun avulla toteuttaa laittomien rahavirtojen paljastamiseksi tarvittavia toimia oikea-aikaisesti, täsmällisesti ja koordinoidusti;

Rajat ylittävät tietovirrat ja tietosuoja

11.  toteaa, että rajat ylittävät tietovirrat ovat erottamaton osa tavaroiden ja palvelujen kansainvälistä kauppaa ja lohkoketjuarkkitehtuuria;

12.  korostaa lohkoketjun mahdollisuuksia validoitaessa transaktioita kansainvälisessä toimitusketjussa siten, että määritetään osallistujien pääsyoikeuksien tasot ja validointimenettelyt;

13.  panee merkille lohkoketjun ja kaupan alan rajat ylittävien tietovirtojen välisen yhteyden; toteaa, että yksityinen luvanvarainen tilikirjojen välinen verkko voi lisätä alustojen välistä luottamusta integroimalla tietoa eri lähteistä; panee merkille rajat ylittävien tietovirtojen merkityksen kasvun ja työpaikkojen kannalta; painottaa henkilötietojen ja muiden tietojen erottamista lohkoketjuissa;

14.  ottaa huomioon haasteen, joka liittyy lohkoketjun ja yleisen tietosuoja-asetuksen täytäntöönpanon väliseen suhteeseen; painottaa, että lohkoketjun täytäntöönpanossa olisi noudatettava kaikkea EU:n voimassa olevaa ja tulevaa tietosuojalainsäädäntöä sekä yksityisyyden suojaa koskevia sääntöjä; korostaa, että lohkoketjuteknologian avulla voidaan tuottaa ratkaisuja yleisen tietosuoja-asetuksen sisäänrakennettua tietosuojaa koskevien säännösten täytäntöönpanoa varten niiden suojattujen ja itsehallinnoitujen tietojen varmistamista koskevien yhteisten periaatteiden pohjalta; korostaa, että yleisen tietosuoja-asetuksen vaikutus kaupallisiin transaktioihin on vähäinen, koska yksityiset luvanvaraiset lohkoketjut eivät sisällä henkilötietoja; panee kuitenkin merkille tarvittavien suojakeinojen ja sääntelyn tarpeen; painottaa, että yleistä tietosuoja-asetusta sovelletaan ainoastaan, jos on kyse henkilötiedoista; kehottaa komissiota tarkastelemaan tätä kysymystä lähemmin;

15.  panee merkille, että lohkoketjut on suunniteltava siten, että kunnioitetaan oikeutta tulla unohdetuksi, ja toteaa, että lohkoketjun ja lohkoketjusovellusten todennettujen käyttäjien on pääsyoikeuksiaan vastaavasti voitava aina tutustua kaikkiin tietoihin, jotka liittyvät transaktioihin, joissa he ovat osallisina;

16.  kehottaa uudelleen sisällyttämään vapaakauppasopimuksiin määräyksiä, jotka mahdollistavat digitaalisen ekosysteemin täyden toimivuuden ja edistävät rajat ylittäviä tietovirtoja; toteaa, että tässä yhteydessä riittävyyttä koskevat päätökset eivät edistä muiden kuin henkilötietojen vapaata liikkuvuutta; kehottaa siksi komissiota neuvottelemaan vapaakauppasopimusten yhteydessä sitovista ja täytäntöönpanokelpoisista tietojen, myös muiden kuin henkilötietojen, siirtoa koskevista sitoumuksista;

17.  painottaa, että lohkoketju edustaa uutta tapaa säilyttää ja hallita tietoja, ja se mahdollistaa ihmisten välisen kanssakäymisen, markkinoiden, pankkitoiminnan ja kansainvälisen kaupan muotojen hajauttamisen; korostaa, että lohkoketjun yleistyminen tarjoaa sekä mahdollisuuksia että haasteita tietosuojan, avoimuuden ja talousrikollisuuden suhteen, koska tiedot ovat muuttumattomia sen jälkeen, kun ne on tallennettu ja ne jaetaan kaikkien osallistuvien osapuolten kanssa, millä varmistetaan myös ketjun turvallisuus ja eheys; pyytää tekemään myös kansallisella tasolla kaiken mahdollisen sen varmistamiseksi, että ketjua ei väärennetä tai muuteta ja että tietosuojaa koskevaa perusoikeutta ei vaaranneta;

18.  panee merkille haasteen, joka aiheutuu lohkoketjuteknologian ja EU:n tietosuojakehyksen täytäntöönpanon ja erityisesti yleisen tietosuoja-asetuksen välisestä suhteesta, ja muistuttaa, että tämä suhde saattaa paljastaa ristiriidan, joka vallitsee yhtäältä perusoikeuksien suojelemisen ja toisaalta innovoinnin edistämisen välillä; pitää tarpeellisena varmistaa, että lohkoketju on täysin EU:n tietosuojakehyksen mukainen ja siinä noudatetaan täysimääräisesti unionin oikeuden periaatteita erityisesti henkilötietojen käsittelyn yhteydessä, sillä henkilötietojen suoja on Euroopan unionin perusoikeuskirjan 8 artiklan 1 kohdan ja SEUT 16 artiklan 1 kohdan mukainen perusoikeus;

19.  korostaa lisäksi, että osittain edellä kuvatun ristiriidan vuoksi lohkoketjut eivät automaattisesti tue datasuvereniteettiä, minkä vuoksi ne on erityisesti suunniteltava siihen tarkoitukseen, koska lohkoketjut voivat myös aiheuttaa riskejä tietosuojalle;

20.  korostaa, että asianmukaisesti suunniteltuna lohkoketjuteknologian pitäisi olla sisäänrakennetun tietosuojan periaatteen mukainen, jolloin rekisteröidyillä on enemmän valtaa tietojensa suhteen yleistä tietosuoja-asetusta vastaavasti; korostaa myös, että lohkoketjuun sisältyvät henkilötiedot eivät yleensä ole nimettömiä, jolloin ne kuuluvat yleisen tietosuoja-asetuksen soveltamisalaan; painottaa, että lohkoketjujen olisi oltava täysin EU:n lainsäädännön mukaisia myös silloin, kun niitä käytetään henkilötietojen käsittelyyn; suosittelee tässä yhteydessä, että lohkoketjuihin ja sovelluksiin olisi sisällytettävä mekanismeja, joilla varmistetaan tietojen täysi nimettömyys, jotta voidaan varmistaa, että mitkään säilytettävät tiedot eivät liity tunnistettuun tai tunnistettavissa olevaan luonnolliseen henkilöön;

21.  korostaa, että tulevissa lohkoketjuteknologian sovelluksissa olisi pantava täytäntöön mekanismeja, joilla suojataan henkilötietoja ja käyttäjien yksityisyyttä sekä varmistetaan tietojen täysi nimettömyys; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita rahoittamaan tutkimusta ja erityisesti akateemista tutkimusta sekä innovointia, jotka liittyvät uusiin lohkoketjuteknologioihin, jotka ovat yhteensopivia yleisen tietosuoja-asetuksen kanssa ja perustuvat sisäänrakennettuun tietosuojaan, kuten zk-SNARK (zero-knowledge succinct non-interactive arguments of knowledge);

22.  katsoo, että henkilötietojen suojaa koskevan perusoikeuden rikkomisen estämiseksi lohkoketjuteknologiaa ei saisi käyttää henkilötietojen käsittelyyn ennen kuin käyttäjäorganisaatio pystyy takaamaan yleisen tietosuoja-asetuksen noudattamisen ja etenkin varmistamaan tietojen oikaisua tai poistamista koskevien oikeuksien noudattamisen;

23.  painottaa, että lohkoketjujen käyttäjät voivat toimia samalla sekä rekisterinpitäjinä, kun ne syöttävät järjestelmään henkilötietoja, ja henkilötietojen käsittelijöinä, sillä käyttäjien koneelle tallentuu täydellinen kopio rekisteristä;

24.  toteaa, että jos lohkoketju sisältää henkilötietoja, tiettyjen lohkoketjuteknologioiden muuttumattomuusominaisuus on todennäköisesti yhteensopimaton yleisen tietosuoja-asetuksen 17 artiklassa mainitun tietojen poistamista koskevan oikeuden kanssa;

25.  panee huolestuneena merkille, että jos lohkoketju sisältää henkilötietoja, lohkoketjun tietojen leviäminen kopioina ei todennäköisesti ole yleisen tietosuoja-asetuksen 5 artiklassa säädetyn tietojen minimoinnin periaatteen mukaista;

26.  kehottaa Euroopan tietosuojaneuvostoa antamaan ohjeita ja suosituksia, joilla varmistetaan, että lohkoketjuteknologia on EU:n lainsäädännön mukainen;

27.  panee huolestuneena merkille, että lohkoketjuteknologian vakavista seurauksista erityisesti rahanpesun, veronkierron ja terrorismin rahoituksen kaltaisilla aloilla ei ole minkäänlaista mainintaa; toteaa, että lohkoketjuteknologioiden mahdollista käyttöä olisi ennakoitava jaottelemalla, mitä säilytetään ketjussa ja mitä sen ulkopuolella, ja toteaa, että henkilötiedot olisi säilytettävä ketjun ulkopuolella;

Pienet ja keskisuuret yritykset (pk-yritykset)

28.  katsoo, että lohkoketjuun liittyvillä innovointi- ja edistämistoimilla voidaan tarjota pk-yrityksille taloudelliset mahdollisuudet kansainvälistää toimintaansa ja selviytyä vientiin liittyvistä kustannuksista, kun helpotetaan vuorovaikutusta kuluttajien, tulliviranomaisten, kansainvälisten ja kansallisten sääntelyelinten ja muiden toimitusketjuun osallistuvien yritysten kanssa; toteaa, että tuotteita ja palveluja voidaan lohkoketjuinfrastruktuurin avulla tuoda markkinoille nopeasti ja edullisesti;

29.  korostaa hyötyä, jota lohkoketju voisi tuottaa pk-yrityksille mahdollistamalla vertaisviestinnän, yhteistyövälineet ja turvalliset maksut, millä helpotetaan liiketoimintaa, ja se voisi vähentää maksujen laiminlyönnin riskiä sekä sopimuksen täytäntöönpanoon liittyviä oikeudenkäyntikuluja älysopimusten käytön ansiosta; toteaa, että on varmistettava pk-yritysten huomioon ottaminen, kun kehitetään lohkoketjua kansainvälisessä kaupassa; korostaa, että tällä hetkellä älysopimukset eivät ehkä ole riittävän pitkälle kehitettyjä, jotta niitä voitaisiin pitää oikeudellisesti täytäntöönpanokelpoisina missään alakohtaisessa sääntelyssä, ja että tarvitaan lisää riskinarviointeja;

30.  panee merkille mahdollisuudet, jotka lohkoketjuteknologian käyttöönotto osana EU:n kauppapolitiikkaa tarjoaisi myös pk-yrityksille, ja toteaa, että muiden hyötyjen lisäksi lohkoketjuteknologia voisi alentaa transaktiokustannuksia ja lisätä tehokkuutta; toteaa lisäksi, että lohkoketjuteknologia tarjoaa mahdollisuuden parantaa nykyistä kauppajärjestelmää kohtaan tunnettua luottamusta, sillä kerran tallennetut transaktiot pysyvät muuttumattomina; tunnustaa kuitenkin, että muissa kuin EU:n kauppapolitiikan soveltamisalaan kuuluvissa tapauksissa lohkoketjuteknologian soveltaminen voi aiheuttaa rahanpesun riskejä ja helpottaa järjestäytyneen rikollisuuden rahoitusta;

Yhteentoimivuus, skaalautuvuus ja vuorovaikutus alaan liittyvien teknologioiden kanssa

31.  ottaa huomioon skaalautuvuutta koskevat haasteet, jotka liittyvät lohkoketjujärjestelmien täytäntöönpanoon kansainvälisen kaupan laajenevien verkostojen yhteydessä;

32.  panee merkille, että on yhä enemmän erilaisia lohkoketjuja, jotka ankkuroivat transaktiotietoa erillisiin yksityisiin ja julkisiin tilikirjoihin; toteaa, että on entistä tärkeämpää kehittää maailmanlaajuiset yhteentoimivuusstandardit lohkoketjujen transaktioiden integroimiseksi siihen, miten tuote liikkuu toimitusketjussa, jotta kannustetaan järjestelmien välistä yhteentoimivuutta, mukaan luettuina perinteiset käyttöjärjestelmät; kehottaa komissiota tehostamaan yhteistyötä Kansainvälisen standardisoimisjärjestön (ISO) ja muiden asianomaisten standardointielinten kanssa;

33.  ottaa huomioon lohkoketjuteknologioiden mahdollisen vuorovaikutuksen muiden kansainvälisen kaupan innovaatioiden kanssa; painottaa, että on analysoitava lohkoketjuteknologioiden kehitykseen liittyviä riskejä ja haasteita; kehottaa tutkimaan edelleen niiden soveltuvuutta kansainvälisen kaupan ja julkisen sektorin digitaaliseen siirtymään ja automaatioon etenkin Digitaalinen Eurooppa -ohjelman puitteissa

Päätelmät

34.  kehottaa komissiota seuraamaan lohkoketjujen kehitystä ja erityisesti kansainvälisen toimitusketjun alalla parhaillaan toteutettavia kokeiluhankkeita ja aloitteita sekä tulli- ja sääntelyprosessien ulkoisia näkökohtia; kehottaa komissiota laatimaan horisontaalisen strategia-asiakirjan, jonka laatimiseen osallistuvat asiaankuuluvat pääosastot ja jossa tarkastellaan lohkoketjuteknologioiden käyttöönottoa kaupan ja toimitusketjun hallinnan alalla sekä teollis‑ ja tekijänoikeuksien ja erityisesti väärentämisen torjunnan alalla; kehottaa komissiota arvioimaan lohkoketjun oikeudellisia ja hallintoon liittyviä näkökohtia ja sitä, tarjoaako lohkoketju nykyisille ja tuleville teknologioille parempia ratkaisuja, joilla voidaan puuttua unionin kauppapolitiikan nykyisiin haasteisiin; kehottaa komissiota seuraamaan lohkoketjujen kehitystä ja erityisesti kansainvälisen toimitusketjun alalla parhaillaan toteutettavia kokeiluhankkeita ja aloitteita; kehottaa komissiota laatimaan strategia‑asiakirjan, jossa tarkastellaan lohkoketjuteknologian käyttöönottoa kaupan ja toimitusketjun hallinnan alalla; katsoo, että on pyrittävä saavuttamaan lohkoketjutoimijoiden tuki kansainvälisessä toimitusketjussa toteutettaville hankkeille ja aloitteille sekä kehittämään yhteisesti hankkeita, joissa otetaan huomioon eri kumppaneiden identiteetti, alkuperä ja tiedontallennus;

35.  kehottaa komissiota laatimaan ohjaavat periaatteet, jotka koskevat lohkoketjuteknologian soveltamista kansainvälisessä kaupassa, jotta tarjotaan elinkeinoelämälle, tullille ja sääntelyviranomaisille riittävä oikeusvarmuus, jolla kannustetaan lohkoketjun käyttöä ja alan innovointia; korostaa, että sovellusten perustan muodostavan teknologian säänteleminen rajoittaisi innovointia ja uusien sovellusten kehittämistä; korostaa, että EU:n ja erityisesti Euroopan elinkeinoelämän on tärkeää osoittaa lohkoketjuteknologian alalla johtajuutta ja omavastuullisuutta, sekä taata tasapuoliset kilpailuedellytykset maailmanlaajuisessa kilpailussa sekä kehityksen ja sääntely-ympäristön aloilla; korostaa vuoropuhelun ja käytäntöjen vaihdon tärkeyttä sekä valmiuksien ja digitaalisen osaamisen kehittämistä; kehottaa komissiota yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa käynnistämään ja valvomaan pilottihankkeita, joissa käytetään lohkoketjuteknologiaa kansainvälisessä kaupassa sen etujen testaamiseksi;

36.  kannustaa komissiota pyrkimään kohti kaupan helpottamiseen liittyvän tietovirran yksinkertaistamista ja parantamista muun muassa ottamalla käyttöön asianmukaista tieto- ja viestintätekniikkaa;

37.  kehottaa komissiota perustamaan kauppapolitiikan pääosaston yhteyteen lohkoketjua käsittelevän neuvoa-antavan ryhmän ja laatimaan luvanvaraisia koehankkeita varten yhteenvetoasiakirjan, jonka laatimiseen osallistuu tulliviranomaisia ja muita rajat ylittäviä viranomaisia ja jossa otetaan huomioon teollis- ja tekijänoikeudet ja väärentämisen torjunta; toteaa, että lohkoketjuteknologia on yhä kehityksen alkuvaiheessa mutta tarvitaan toimialastrategia lohkoketjun tehokkaasta täytäntöönpanosta;

38.  kehottaa komissiota tarkastelemaan tapoja, joilla lohkoketjulla voitaisiin tukea kauppaa ja kestävää kehitystä; muistuttaa parlamentin kannasta, jonka mukaan EU:n sähköisen kaupankäynnin strategiaan liittyvissä toimenpiteissä olisi noudatettava täysin kestävän kehityksen tavoitteita, myös sukupuolten tasa-arvoa ja naisten voimaannuttamista koskevaa kestävän kehityksen tavoitetta 5, ja edistettävä niiden saavuttamista; muistuttaa parlamentin kannasta, jonka mukaan on tärkeää edistää naisten osallistumista STEM-tieteiden (luonnontieteet, teknologia, insinööritieteet ja matematiikka) alalla ja poistaa sukupuolten väliset erot uusien teknologioiden saatavuudessa ja käytössä;

39.  kehottaa komissiota tutkimaan, miten lohkoketjulla voidaan nykyaikaistaa unionin kaupan suojaamista koskevia toimintapolitiikkoja niiden legitiimiyden ja täytäntöönpanon vahvistamiseksi;

40.  kehottaa komissiota arvioimaan sellaisen lohkoketjurakenteen optimaalisuutta, jolla yksityiset tiedot pidetään ketjun ulkopuolella;

41.  kehottaa komissiota arvioimaan, miten lohkoketjuteknologialla voidaan helpottaa kauppaa ja parantaa turvallisuutta, mukaan luettuna valtuutettujen talouden toimijoiden käsite;

42.  kannustaa komissiota tekemään yhteistyötä kansainvälisten järjestöjen kanssa sekä osallistumaan niiden toimintaan ja edistämään meneillään olevia hankkeita, joiden yhteydessä laaditaan normeja ja periaatteita, joilla tuetaan lohkoketjun käytön helpottamiseksi annettavaa sääntelyä;

43.  kehottaa unionia ja sen jäsenvaltioita toimimaan johtavassa asemassa lohkoketjun standardointia ja turvallisuutta koskevassa prosessissa ja toteuttamaan kansainvälisten kumppaneiden ja kaikkien asiaankuuluvien toimijoiden ja toimialojen kanssa toimia, jotta kehitetään lohkoketjua koskevia normeja, mukaan lukien terminologia, kehitys sekä teknologian käyttöönotto kaupan ja toimitusketjun hallinnan alalla; korostaa, että kyberturvallisuus on ratkaisevan tärkeää lohkoketjusovelluksissa myös kansainvälisen kaupan alalla, kehottaa komissiota tarkastelemaan turvallisuushaasteita, arvioimaan teknologian riskejä, kuten kvanttilaskentaa, sekä ryhtymään toimiin, joilla puututaan näihin haasteisiin;

44.  kehottaa komissiota yhdessä asianomaisten sidosryhmien kanssa tarkistamaan ja kehittämään kehystä, jolla torjutaan lohkoketjujärjestelmien väliseen yhteentoimivuuteen ja yhteensopivuuteen liittyviä haasteita;

45.  suhtautuu myönteisesti EU:n lohkoketjuteknologian seurantakeskukseen ja foorumiin ja kannustaa sitä tutkimaan sovelluksia, joiden tarkoituksena on helpottaa kansainvälistä kauppaa; pyytää komissiota tutkimaan mahdollisuutta laajentaa EU:n lohkoketjuteknologian seurantakeskuksen ja foorumin toimeksiantoa ja ottamaan asianomaiset paikalliset ja kansainväliset sidosryhmät mukaan tuleviin haasteisiin vastaamiseen ja edistämään päätöksentekijöiden tukemista;

46.  kehottaa komissiota ottamaan johtoaseman lohkoketjuteknologioiden arvioinnissa ja jatkokehityksessä myös tietyillä, esimerkiksi EU:n kauppapolitiikkaan kuuluvilla aloilla ja perustamaan lohkoketjuja käsittelevän neuvoa-antavan ryhmän, johon olisi otettava mukaan rahanpesun ja veronkierron torjuntaan, tietosuojaan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan erikoistuneita asiantuntijoita;

47.  muistuttaa komissiota siitä, että unionilla on mahdollisuus tulla johtavaksi toimijaksi lohkoketjun ja kansainvälisen kaupan alalla ja että sen olisi oltava vaikutusvaltaisessa asemassa, kun muovataan lohkoketjun kehittämistä yhdessä kansainvälisten kumppaneiden kanssa;

o
o   o

48.  pyytää puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle ja Euroopan ulkosuhdehallinnolle.

(1) EUVL C 76, 28.2.2018, s. 76.
(2) EUVL C 101, 16.3.2018, s. 30.
(3) EUVL C 369, 11.10.2018, s. 22.
(4) EUVL C 307, 30.8.2018, s. 44.
(5) EUVL C 337, 20.9.2018, s. 33.
(6) https://www.wto.org/english/thewto_e/minist_e/mc11_e/genderdeclarationmc11_e.pdf
(7) EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1.
(8) https://www.gov.uk/government/uploads/system/uploads/attachment_data/file/492972/gs-16-1-distributed-ledger-technology.pdf
(9) https://ec.europa.eu/digital-single-market/en/news/european-countries-join-blockchain-partnership
(10) http://europa.eu/rapid/press-release_IP-18-521_en.htm
(11) http://www.consilium.europa.eu/media/21620/19-euco-final-conclusions-en.pdf


Japanin tarjoaman henkilötietojen suojan riittävyys
PDF 150kWORD 49k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 13. joulukuuta 2018 Japanin tarjoaman henkilötietojen suojan riittävyydestä (2018/2979(RSP))
P8_TA(2018)0529B8-0561/2018

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan 6, 7, 8, 11, 16, 47 ja 52 artiklan,

–  ottaa huomioon luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta 27. huhtikuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/679 (yleinen tietosuoja-asetus)(1) ja muun asianmukaisen tietosuojaa koskevan EU:n säännöstön,

–  ottaa huomioon unionin tuomioistuimen 6. lokakuuta 2015 antaman tuomion asiassa C‑362/14 Maximillian Schrems v. Data Protection Commissioner(2),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin tuomioistuimen 21. joulukuuta 2016 antamat tuomiot yhdistetyissä asioissa C-203/15 Tele2 Sverige AB v. Post- och telestyrelsen ja C-698/15 Secretary of State for the Home Department v. Tom Watson ym.(3),

–  ottaa huomioon 12. joulukuuta 2017 antamansa päätöslauselman ”Kohti sähköisen kaupankäynnin strategiaa”(4),

–  ottaa huomioon 29 artiklan mukaisen työryhmän 6. helmikuuta 2018 antaman asiakirjan ”Adequacy Referential”(5), jossa annetaan ohjeita komissiolle ja Euroopan tietosuojaneuvostolle yleisen tietosuoja-asetuksen mukaisesti tietosuojan tason arvioimiseksi kolmansissa maissa ja kansainvälisissä järjestöissä,

–  ottaa huomioon 5. joulukuuta 2018 annetun Euroopan tietosuojaneuvoston lausunnon ehdotuksesta EU:n ja Japanin väliseksi tietosuojan tason riittävyyttä koskevaksi päätökseksi,

–  ottaa huomioon Japanin tarjoaman henkilötietojen suojan riittävyydestä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/679 mukaisen luonnoksen komission täytäntöönpanopäätökseksi (COM(2018)XXXX),

–  ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan tilapäisen valtuuskunnan tekemät havainnot tietosuojan riittävyyttä koskevien neuvottelujen yhteydessä lokakuussa 2017 järjestetyllä Japanin-vierailulla, jonka tarkoituksena oli kokoontua Japanin asiasta vastaavien viranomaisten ja sidosryhmien kanssa; toteaa, että havainnot koskevat keskeisiä tekijöitä, jotka komission on otettava huomioon, kun se tekee tietosuojan riittävyyttä koskevan päätöksen,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että yleistä tietosuoja-asetusta on sovellettu 25. toukokuuta 2018 lähtien; ottaa huomioon, että yleisen tietosuoja-asetuksen 45 artiklan 2 kohdassa vahvistetaan tekijät, jotka komission on otettava huomioon arvioidessaan kolmannen maan tai kansainvälisen järjestön tietosuojan riittävyyttä;

B.  ottaa huomioon, että komission on otettava erityisesti huomioon oikeusvaltion, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittaminen ja asiaa koskeva yleinen ja alakohtainen lainsäädäntö, mukaan lukien lainsäädäntö, joka koskee yleistä turvallisuutta, puolustusta, kansallista turvallisuutta, rikosoikeutta ja viranomaisten pääsyä henkilötietoihin, yhden tai useamman riippumattoman valvontaviranomaisen olemassaoloa ja tehokasta toimintaa sekä kolmannen maan tai kansainvälisen järjestön tekemiä kansainvälisiä sitoumuksia;

C.  ottaa huomioon, että Euroopan unionin tuomioistuin selvensi 6. lokakuuta 2015 asiassa C-362/14 (Maximillian Schrems v. Data Protection Commissioner) antamassaan tuomiossa, että suojelun tasoa kolmannessa maassa on pidettävä riittävänä, kun se vastaa olennaisilta osin perusoikeuskirjan mukaisesti tulkitun direktiivin 95/46/EY nojalla unionissa tarjottua suojaa;

D.  ottaa huomioon, että Japani on yksi EU:n tärkeimmistä kauppakumppaneista, jonka kanssa EU on äskettäin tehnyt talouskumppanuussopimuksen, jossa vahvistetaan yhteiset arvot ja periaatteet siten, että samalla turvataan molempien kumppanien tärkeinä pitämät näkemyserot; katsoo, että perusoikeuksien yhteinen tunnustaminen, mukaan lukien yksityisyyden suoja ja tietosuoja, on tärkeä perusta tietosuojan riittävyyttä koskevalle päätökselle, joka muodostaa oikeusperustan henkilötietojen siirtämiselle EU:sta Japaniin;

E.  ottaa huomioon, että kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan Japanissa vieraillut tilapäinen valtuuskunta sai tietää, että Japanin viranomaiset ja sidosryhmät ovat paitsi kiinnostuneita yleisen tietosuoja-asetuksen uusien sääntöjen soveltamisesta niin myös kiinnostuneita luomaan EU:n ja Japanin välille vahvan ja korkeatasoisen henkilötietojen siirtomekanismin, joka täyttäisi EU:n oikeudellisen kehyksen ehdot, jotka koskevat EU:n tietosuojalainsäädännön tarjoamaa suojelun tasoa olennaisilta osin vastaavaa suojelun tasoa;

F.  katsoo, että henkilötietojen siirrot EU:n ja Japanin välillä kaupallisissa tarkoituksissa ovat EU:n ja Japanin suhteiden kannalta tärkeä tekijä, kun otetaan huomioon maailmantalouden jatkuvasti lisääntyvä digitalisointi; katsoo, että nämä siirrot olisi suoritettava noudattaen kaikilta osin oikeutta henkilötietojen suojaan ja yksityisyydensuojaan; toteaa, että yksi EU:n perustavoitteista on perusoikeuksien suojelu, joka on vahvistettu Euroopan unionin perusoikeuskirjassa;

G.  ottaa huomioon, että EU ja Japani käynnistivät tammikuussa 2017 keskustelut helpottaakseen henkilötietojen siirtoa kaupallisissa tarkoituksissa kaikkien aikojen ensimmäisen ”vastavuoroisen tietosuojan tason riittävyyttä koskevan toteamuksen” avulla; ottaa huomioon, että 12. joulukuuta 2017 antamassaan päätöslauselmassa ”Kohti sähköisen kaupankäynnin strategiaa” Euroopan parlamentti nimenomaisesti totesi, että ”päätökset tietosuojan tason riittävyydestä... ovat keskeinen mekanismi, jolla turvataan henkilötietojen siirto EU:sta kolmanteen maahan”;

H.  katsoo, että tietosuojan tason riittävyyttä koskeva päätös henkilötietojen siirtämisestä Japaniin olisi ensimmäinen tällainen päätös, joka hyväksytään yleisen tietosuoja-asetuksen uusien ja tiukempien sääntöjen nojalla;

I.  ottaa huomioon, että Japani on hiljattain nykyaikaistanut ja vahvistanut tietosuojalainsäädäntöään, jotta se vastaisi kansainvälisiä standardeja ja erityisesti uuden eurooppalaisen tietosuojalainsäädännön mukaisia suojatoimia ja yksilöllisiä oikeuksia; ottaa huomioon, että Japanin tietosuojalainsäädäntö koostuu eri pilareista, joista laki henkilötietojen suojasta on keskeinen säädös;

J.  ottaa huomioon että Japanin hallitus hyväksyi 12. kesäkuuta 2018 valtioneuvoston määräyksen, jonka mukaan henkilötietojen suojasta vastaava komitea on toimivaltainen viranomainen hallinnoimaan ja panemaan täytäntöön lakia henkilötietojen suojasta, ja sille siirretään valtuudet toteuttaa tarvittavat toimet Japanin ja asianomaisen maan välisten järjestelmien ja operaatioiden välisten erojen poistamiseksi lain 6 artiklan perusteella, jotta voidaan varmistaa, että kyseisestä maasta saatuja henkilötietoja käsitellään asianmukaisesti; ottaa huomioon, että päätöksen mukaan tähän sisältyvät valtuudet vahvistaa suojelun tasoa, kun henkilötietojen suojasta vastaava komitea ottaa käyttöön tiukempia sääntöjä, jotka täydentävät laissa henkilötietojen suojasta ja valtioneuvoston määräyksessä annettuja sääntöjä ja menevät niitä pidemmälle; toteaa, että tämän päätöksen mukaisesti nämä tiukemmat säännöt olisivat sitovia ja täytäntöönpanokelpoisia japanilaisten yritysten osalta;

K.  ottaa huomioon, että ehdotukseen komission täytäntöönpanopäätökseksi henkilötietojen suojan riittävästä tasosta Japanissa on lisätty sen liitteenä I henkilötietojen suojasta vastaavan komitean 15. kesäkuuta 2018 hyväksymät täydentävät säännöt, jotka perustuvat henkilötietojen suojasta annetun lain 6 artiklaan ja joiden mukaan henkilötietojen suojasta vastaava komitea nimenomaisesti sallii tiukempien sääntöjen antamisen kansainvälisten tiedonsiirtojen helpottamiseksi; ottaa huomioon, että täydentävät säännöt eivät ole vielä julkisesti saatavilla;

L.  katsoo, että näiden täydentävien sääntöjen tarkoituksena on puuttua Japanin ja EU:n tietosuojalainsäädännön eroihin, jotta voidaan varmistaa EU:sta saatujen henkilötietojen asianmukainen käsittely, joka perustuu tietosuojan tason riittävyyttä koskevaan päätökseen, erityisesti siltä osin kuin on kyse erityisistä huolellisuutta vaativista henkilötiedoista (arkaluonteiset tiedot), säilytetyistä henkilötiedoista, käyttötarkoituksen määrittämisestä, käyttötarkoituksesta johtuvasta rajoituksesta, ulkomaiselle kolmannelle osapuolelle antamisen rajoittamisesta ja nimettömästi käsitellyistä tiedoista;

M.  ottaa huomioon, että täydentävät säännöt olisivat oikeudellisesti sitovia kaikille henkilötietoja käsitteleville yrityksille, jotka saavat EU:sta tietosuojan tason riittävyyttä koskevan päätöksen perusteella siirrettyjä henkilötietoja ja joiden on siksi noudatettava kyseisiä sääntöjä ja niihin liittyviä oikeuksia ja velvoitteita, ja että sekä henkilötietojen suojasta vastaava komitea että Japanin tuomioistuimet voivat panna ne täytäntöön;

N.  katsoo, että EU:sta Japaniin siirrettyjen henkilötietojen suojan olennaisilta osin vastaavan tason varmistamiseksi täydentävillä säännöillä luodaan lisäsuojaa, jota voidaan soveltaa EU:sta siirrettyjen henkilötietojen käsittelyä koskevien tiukempien ehtojen tai rajoitusten perusteella, esimerkiksi tapauksissa, joissa on kyse erityistä huolellisuutta vaativista henkilötiedoista, tietojen siirroista eteenpäin, anonyymeistä tiedoista ja käyttötarkoituksen rajoittamisesta;

O.  ottaa huomioon, että Japanin tietosuojalainsäädännössä tehdään ero käsitteiden ”henkilötiedot” (personal information) ja ”henkilödata” (personal data) välillä ja että joissakin tapauksissa viitataan tiettyyn henkilödatan ryhmään, eli ”säilytettyyn henkilödataan”;

P.  ottaa huomioon, että henkilötietojen suojasta annetun lain 2 artiklan 1 kohdan mukaan ”henkilötietojen” (personal information) käsitteeseen sisältyvät kaikki sellaiset elävään henkilöön liittyvät tiedot, jonka avulla tämä henkilö voidaan tunnistaa; ottaa huomioon, että määritelmässä erotetaan toisistaan kaksi henkilötietojen ryhmää, joita ovat i) yksilölliset tunnistuskoodit ja ii) muut henkilötiedot, joiden avulla voidaan tunnistaa tietty henkilö; toteaa, että viimeksi mainittuun ryhmään kuuluvat tiedot, joiden avulla pelkästään henkilöä ei voida tunnistaa, mutta jotka ”koottuna” muiden tietojen kanssa mahdollistavat yksittäisen henkilön tunnistamisen;

Q.  ottaa huomioon, että henkilötietojen suojasta annetun lain 2 artiklan 4 kohdan mukaan ”henkilödatalla” (personal data) tarkoitetaan henkilötietoja, jotka muodostavat henkilötietokannan jne.; ottaa huomioon, että henkilötietojen suojasta annetun lain 2 artiklan 1 kohdassa täsmennetään, että tällaisissa tietokannoissa olevat tiedot on järjestelmällisesti järjestetty, mikä vastaa yleisen tietosuoja-asetuksen 2 artiklan 1 kohdan mukaista rekisteröintijärjestelmän käsitettä; ottaa huomioon, että yleisen tietosuoja-asetuksen 4 artiklan 1 kohdan mukaan ”henkilötiedoilla” tarkoitetaan kaikkia tunnistettuun tai tunnistettavissa olevaan luonnolliseen henkilöön liittyviä tietoja; ottaa huomioon, että tunnistettavissa olevana pidetään luonnollista henkilöä, joka voidaan suoraan tai epäsuorasti tunnistaa erityisesti tunnistetietojen, kuten nimen, henkilötunnuksen, sijaintitiedon, verkkotunnistetietojen taikka yhden tai useamman hänelle tunnusomaisen fyysisen, fysiologisen, geneettisen, psyykkisen, taloudellisen, kulttuurillisen tai sosiaalisen tekijän perusteella; toteaa, että luonnollisen henkilön tunnistettavuuden määrittämiseksi olisi otettava huomioon kaikki keinot, joita joko rekisterinpitäjä tai muu henkilö voi kohtuullisen todennäköisesti käyttää mainitun luonnollisen henkilön tunnistamiseen suoraan tai välillisesti, kuten kyseisen henkilön erottaminen muista;

R.  ottaa huomioon, että henkilötietojen suojasta annetun lain 2 artiklan 7 kohdan mukaan ”säilytetyllä henkilödatalla” tarkoitetaan henkilödataa, jonka sisältöä henkilötietojen käsittelystä vastaavalla yrityksellä on oikeus julkaista, korjata, lisätä tai poistaa, tietoja, jonka käyttö sillä on oikeus keskeyttää, jonka se voi hävittää tai jonka antamisen kolmannelle osapuolelle se voi lopettaa ja joka ei ole tietoa, joka hallituksen päätöksen mukaan todennäköisesti vahingoittaa yleistä etua tai muita etuja, jos sen olemassaolo tai puuttuminen annetaan tiedoksi, eikä tietoa, joka on määrätty poistettavaksi enintään vuoden kuluessa hallituksen määräyksellä; ottaa huomioon, että täydentävissä säännöissä ”säilytetyn henkilödatan” käsite on saatettu ”henkilödatan” käsitteen mukaiseksi, jotta voidaan varmistaa, että tiettyjä ensimmäiseen ryhmään kuuluviin oikeuksiin liittyviä rajoituksia ei sovelleta EU:sta siirrettyihin tietoihin;

S.  ottaa huomioon, että täytäntöönpanopäätösehdotuksen kohteena olevan Japanin tietosuojalain soveltamisalan ulkopuolelle on jätetty useita aloja, kun ne käsittelevät henkilödataa tiettyihin tarkoituksiin; ottaa huomioon, että ehdotus täytäntöönpanopäätökseksi ei koske henkilötietojen siirtoa EU:sta vastaanottajalle, joka kuuluu edellä mainittuihin Japanin tietosuojalainsäädännön mukaisiin poikkeuksiin;

T.  ottaa huomioon, että kun on kyse EU:n henkilötietojen siirtämisestä Japanista edelleen kolmanteen maahan, täytäntöönpanopäätösehdotuksessa kielletään käyttämästä niihin sellaisia tiedonsiirtovälineitä, joilla ei luoda sitovaa suhdetta japanilaisen tietojen viejän ja kolmannen maan tietojen tuojan välille ja jotka eivät takaa vaadittua suojan tasoa; katsoo, että tämä koskisi esimerkiksi Aasian ja Tyynenmeren alueen taloudellisen yhteistyön rajat ylittävien, yksityisyyden suojaan liittyvien sääntöjen järjestelmää (APEC CBPR), johon Japani osallistuu, koska kyseisessä järjestelmässä suoja ei perustu järjestelyyn, joka sitoo viejiä ja tuojia niiden kahdenvälisessä suhteessa, ja on selvästi alempitasoinen kuin henkilötietojen suojasta annetun lain ja täydentävien sääntöjen yhdistelmä;

U.  ottaa huomioon, että Euroopan tietosuojaneuvosto arvioi 5. joulukuuta 2018 antamassaan lausunnossa komission toimittaman asiakirja-aineiston perusteella, tarjoaako tietosuojaa koskeva Japanin oikeudellinen kehys riittävät takeet yksilöiden tietosuojan asianmukaisesta tasosta; toteaa, että Euroopan tietosuojaneuvosto panee tyytyväisenä merkille komission ja Japanin henkilötietojen suojasta vastaavan komitean pyrkimykset lähentää Japanin ja EU:n oikeudellisia kehyksiä henkilötietojen siirtojen helpottamiseksi; ottaa huomioon, että Euroopan tietosuojaneuvosto toteaa, että parannukset, jotka saatiin aikaan täydentävillä säännöillä kyseisten kehysten välisten erojen poistamiseksi, ovat erittäin tärkeitä ja ovat saaneet myönteisen vastaanoton; ottaa huomioon tietosuojaneuvoston panneen merkille, että huolenaiheita on edelleen, kuten EU:sta Japaniin siirrettyjen henkilötietojen suoja niiden koko elinkaaren ajan, ja suosittelevan, että komissio esittää lisätodisteita ja lisäselvityksiä esiin tulleista ongelmista ja seuraa tiiviisti sääntöjen tosiasiallista soveltamista;

V.  ottaa huomioon, että täytäntöönpanopäätösehdotuksen liitteenä on myös oikeusministerin 14. syyskuuta 2018 päivätty kirje, jossa viitataan oikeusministeriön ja useiden ministeriöiden ja virastojen laatimaan asiakirjaan, joka koskee Japanin viranomaisten rikosoikeudellisessa lainvalvontatarkoituksessa ja kansallista turvallisuutta varten harjoittamaa henkilötietojen keräämistä ja käyttöä ja jossa esitetään yleiskatsaus sovellettavasta oikeudellisesta kehyksestä ja annetaan komissiolle viralliset kuvaukset, vakuutukset ja sitoumukset, jotka on allekirjoitettu korkeimmalla ministerien ja virastojen tasolla ja jotka on liitetty täytäntöönpanopäätökseen liitteenä II;

1.  panee merkille komission täytäntöönpanopäätösehdotuksessa esittämät yksityiskohtaiset analyysit, jotka liittyvät suojatoimiin ja varsinkin valvonta- ja oikaisujärjestelyihin ja joita sovelletaan kaupallisten toimijoiden suorittamaan tietojen käsittelyyn sekä Japanin viranomaisten tiedonsaantiin erityisesti lainvalvonnan ja kansallisen turvallisuuden alalla;

2.  panee merkille, että Japani valmistelee samanaikaisesti myös henkilötietojen suojasta annetun lain 23 artiklan nojalla Japanista EU:hun siirrettyjen henkilötietojen suojan tason tunnustamista, mikä johtaisi ensimmäiseen ”kaksisuuntaiseen” tietosuojan tason riittävyyttä koskevaan toteamukseen koko maailmassa ja siihen, että perustettaisiin maailman suurin alue, jossa tiedot liikkuvat vapaasti ja turvallisesti;

3.  suhtautuu myönteisesti tähän kehitykseen, joka osoittaa korkeatasoisten tietosuojanormien leviävän maailmanlaajuisesti; huomauttaa kuitenkin, että tämä ei saa millään tavalla johtaa ”samalla mitalla” -lähestymistapaan EU:n tietosuojan tason riittävyyttä koskevissa päätöksissä; muistuttaa, että yleisen tietosuoja-asetuksen mukaisessa tietosuojan riittävyyttä koskevassa päätöksessä komission on arvioitava objektiivisesti kolmannen maan, alueen, sektorin tai kansainvälisen järjestön oikeudellinen ja käytännön tilanne;

4.  huomauttaa, että Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on todennut, että ilmaisu ”tietosuojan riittävä taso” ei edellytä samantasoista suojaa kuin EU:ssa, mutta sen on katsottava edellyttävän, että kolmas maa varmistaa kansallisen lainsäädäntönsä tai kansainvälisten sitoumustensa vuoksi sellaisten perusoikeuksien ja -vapauksien suojan tason, joka vastaa olennaisilta osin perusoikeuskirjan mukaisesti tulkitun tietosuoja-asetuksen nojalla unionissa tarjottua suojaa;

5.  toteaa, että oikeus yksityisyyteen ja henkilötietojen suojaan taataan perustuslaillisella tasolla sekä Japanissa että EU:ssa, mutta EU:n ja Japanin sääntöjen täydellinen yhdenmukaistaminen ei ole mahdollista perustuslaillisessa rakenteessa ja kulttuurissa olevien erojen vuoksi;

6.  panee merkille 30. toukokuuta 2017 voimaan tulleet muutokset lakiin henkilötietojen suojasta; panee tyytyväisenä merkille merkittävät parannukset;

7.  toteaa, että yritys- ja tiedonkäsittelytoiminnan luokat, jotka eivät kuulu henkilötietojen suojaa koskevan lain aineellisen soveltamisalan piiriin, on yksiselitteisesti jätetty tietosuojan tason riittävyyttä koskevan toteamuksen soveltamisalan ulkopuolelle;

8.  katsoo, että muutetun henkilötietojen suojasta annetun lain ja yleisen tietosuoja-asetuksen hyväksymisen jälkeen vuonna 2016 Japanin ja EU:n tietosuojajärjestelmät ovat hyvin lähellä toisiaan periaatteiden, suojatoimien ja yksilön oikeuksien sekä valvonta- ja täytäntöönpanomekanismien osalta; nostaa erityisesti esille riippumattoman valvontaviranomaisen eli henkilötietojen suojasta vastaavan komitean perustamisen muutetulla henkilötietojen suojasta annetulla lailla;

9.  panee kuitenkin merkille, että henkilötietojen suojasta vastaava komitea toteaa itse, että vaikka näiden kahden järjestelmän välillä on tapahtunut runsaasti lähentymistä, niissä on yhä joitakin merkittäviä eroja; panee myös merkille, että EU:sta siirrettyjen henkilötietojen suojan korkeamman tason varmistamiseksi henkilötietojen suojasta vastaava komitea hyväksyi 15. kesäkuuta 2018 täydentävät säännöt;

10.  suhtautuu myönteisesti useisiin täydentäviin sääntöihin sisältyviin merkittäviin selvennyksiin, joihin kuuluu henkilötietojen suojasta annetussa laissa mainittujen ”anonymisoitujen henkilötietojen” yhdenmukaistaminen yleisessä tietosuoja-asetuksessa olevan ”anonyymien tietojen” määritelmän kanssa;

11.  katsoo, että täydentävien sääntöjen tarjoama lisäsuoja kattaa ainoastaan tietosuojan tason riittävyyttä koskevien päätösten mukaiset siirrot, muistuttaa, että tietosuojan riittävyyttä koskevan päätöksen soveltamisalan vuoksi osa tiedonsiirroista toteutetaan näiden muiden käytettävissä olevien mekanismien mukaisesti;

12.  toteaa, että täydentävissä säännöissä määrätty lisäsuoja koskee vain Euroopasta siirrettyjä henkilötietoja, ja näin ollen alan toimijoiden, joiden on käsiteltävä samanaikaisesti japanilaisia ja eurooppalaisia henkilötietoja, on noudatettava täydentäviä sääntöjä varmistamalla esimerkiksi tekniset keinot (”tunnisteet”) tai organisointitavat (esim. varastointi erityiseen tietokantaan), jotta tällaiset henkilötiedot voidaan tunnistaa koko niiden elinkaaren ajan; kehottaa komissiota seuraamaan tilannetta mahdollisten porsaanreikien estämiseksi, jotta toimijat eivät pystyisi kiertämään täydentävissä säännöissä määrättyjä velvoitteita siirtämällä tietoja kolmansien maiden kautta;

13.  panee merkille, että henkilötietojen suojasta annetussa laissa ”henkilödatan” määritelmän ulkopuolelle jäävät tiedot, joita ”pidetään hallituksen määräyksen nojalla sellaisina, että ne eivät todennäköisesti vahingoita yksilön oikeuksia ja etuja ottaen huomioon niiden käyttömenetelmän”; pyytää komissiota arvioimaan, onko tämä vahinkoon perustuva lähestymistapa ristiriidassa EU:n lähestymistavan kanssa, jonka mukaan kaikki henkilötietojen käsittely kuuluu tietosuojalainsäädännön soveltamisalaan; toteaa kuitenkin myös, että tätä lähestymistapaa sovellettaisiin hyvin rajatuissa tilanteissa;

14.  panee lisäksi merkille, että henkilötietojen suojasta annetun lain ”henkilötietojen” määritelmä rajoittuu tietoihin, ”joiden avulla tietty henkilö voidaan tunnistaa”; panee myös merkille, että tämä määritelmä ei sisällä yleisessä tietosuoja-asetuksessa esitettyä täsmennystä, jonka mukaan henkilötietoja (personal information) olisi myös pidettävä henkilödatana (personal data), jos niitä voidaan käyttää vain yhden henkilön erottamiseen muista, kuten Euroopan unionin tuomioistuin on selkeästi todennut;

15.  on huolissaan siitä, että henkilötietojen suojasta annetussa laissa esitetty ”henkilödatan” (personal data) suppeampi määritelmä (joka perustuu ”henkilötietojen” (personal information) määritelmään) ei välttämättä täytä vaatimusta vastata ”olennaisilta osin” yleistä tietosuoja-asetusta ja Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöä; kyseenalaistaa siksi ehdotuksessa täytäntöönpanopäätökseksi esitetyn väitteen, jonka mukaan EU:n tiedot kuuluvat aina henkilötietojen suojasta annetun lain mukaiseen henkilödatan (personal data) luokkaan; kehottaa komissiota seuraamaan tiiviisti eri käsitteiden käytännön vaikutuksia tietosuojan tason riittävyyttä koskevan päätöksen soveltamisen ja sen säännöllisen uudelleentarkastelun yhteydessä;

16.  kehottaa komissiota antamaan lisäselvennyksiä ja vaatimaan Japanin viranomaisilta tarvittaessa uusia sitovia täydentäviä sääntöjä sen varmistamiseksi, että kaikki yleisessä tietosuoja-asetuksessa tarkoitetut henkilötiedot suojataan, kun ne siirretään Japaniin;

17.  panee huolestuneena merkille, että automaattisen päätöksenteon ja profiloinnin osalta lakiin henkilötietojen suojasta tai henkilötietojen suojasta vastaavan komitean suuntaviivoihin ei sisälly oikeudellisia säännöksiä, toisin kuin EU:n lainsäädäntöön, ja että tästä asiasta on ainoastaan tiettyjä alakohtaisia sääntöjä, jotka eivät muodosta kattavaa oikeudellista kehystä, joka antaisi konkreettisen ja vahvan suojan automatisoitua päätöksentekoa ja profilointia vastaan; kehottaa komissiota osoittamaan, miten tätä käsitellään Japanin tietosuojakehyksessä siten, että varmistetaan vastaava suojelun taso; katsoo, että tämä on erityisen tärkeää, kun otetaan huomioon äskettäiset Facebook / Cambridge Analytica -profilointitapaukset;

18.  katsoo, että tietosuojaneuvoston Adequacy Referential -asiakirjan valossa tarvitaan lisää perinpohjaisia selvityksiä suoramarkkinoinnin osalta, koska henkilötietojen suojasta annetusta laista puuttuvat erityiset säännökset, jotta voidaan osoittaa, että Japanin henkilötietojen suoja on vastaavalla tasolla;

19.  panee merkille Euroopan tietosuojaneuvoston lausunnon, jossa tuodaan esille useita huolenaiheita, kuten EU:sta Japaniin siirrettyjen henkilötietojen suoja niiden koko elinkaaren ajan; kehottaa komissiota tarkastelemaan huolenaiheita asianmukaisesti ja antamaan täytäntöönpanopäätöksessä lisätodisteita ja -selvityksiä riittävien takeiden olemassaolosta;

20.  kehottaa komissiota selvittämään tietojen edelleensiirtämisen osalta puuttuuko täydentävissä säännöissä esitetystä ratkaisusta, jossa edellytetään EU:n rekisteröidyiltä ennakkosuostumusta tietojen edelleensiirtämiseen kolmannelle osapuolelle ulkomailla, tiettyjä olennaisia tekijöitä, joiden avulla rekisteröidyt voisivat ilmoittaa suostumuksensa, koska siinä ei nimenomaisesti määritellä, mitä tarkoitetaan ilmaisulla ”tiedot siirtoon liittyvistä olosuhteista, jotka [rekisteröity] tarvitsee voidakseen päättää suostumuksestaan”, yleisen tietosuoja-asetuksen 13 artiklan mukaisesti, kuten edelleensiirtämisen määräpaikkana oleva kolmas maa; kehottaa komissiota lisäksi täsmentämään rekisteröidylle aiheutuvat seuraukset, jos hän antaa tai epää suostumuksensa henkilötietojensa edelleensiirtämiseen;

21.  pitää valitettavana, että henkilötietojen suojaa koskevan lain tehokkaan täytäntöönpanon osalta viranomaisten mahdollisesti määräämät sakot eivät ole riittäviä varmistamaan lain tosiasiallista noudattamista, sillä ne eivät vaikuta olevan rikkomuksen vakavuuteen nähden oikeasuhtaisia, vaikuttavia tai varoittavia; panee kuitenkin merkille, että henkilötietojen suojaa koskevassa laissa määrätään myös rikosoikeudellisia seuraamuksia, kuten vankeusrangaistuksia; kehottaa komissiota antamaan tietoja hallinnollisten sakkojen ja rikosoikeudellisten seuraamusten tosiasiallisesta käytöstä tähän mennessä;

22.  panee merkille, että vaikka henkilötietojen suojasta vastaava komitea ei valvo lainvalvonnan tiedonkäsittelytoimintoja, käytössä on muita valvontamekanismeja, mukaan lukien riippumattomien yleisen turvallisuuden komiteoiden harjoittama maakuntakohtainen valvonta; panee merkille, että tietojen julkistamista ja henkilötietojen suojaa käsittelevällä lautakunnalla on jonkin verran toimivaltaa tällä alalla, mukaan luettuna käyttöoikeuspyyntöjen tarkastelu ja lausuntojen julkaiseminen, mutta huomauttaa, että nämä valtuudet eivät ole oikeudellisesti sitovia; pitää myönteisenä, että EU ja Japani ovat sopineet ottavansa käyttöön erityisen muutoksenhakumekanismin, jota henkilötietojen suojasta vastaava komitea hallinnoi ja valvoo ja jota sovelletaan henkilötietojen käsittelyyn lainvalvonnan ja kansallisen turvallisuuden aloilla;

23.  toteaa, että hallintoelimien hallussa olevien henkilötietojen suojaa koskevan Japanin lain mukaan yrittäjät voivat myös toimittaa tietoja lainvalvontaviranomaisille ”vapaaehtoisuuden pohjalta”; huomauttaa, että tästä ei säädetä yleisessä tietosuoja-asetuksessa tai poliisidirektiivissä ja kehottaa komissiota arvioimaan, täyttääkö tämä vaatimuksen vastata ”olennaisilta osin” yleistä tietosuoja-asetusta;

24.  on tietoinen uutisista, jotka koskevat Japanin signaalitiedustelua (DFS), jonka noin 1 700 työntekijää salakuuntelevat ja vakoilevat kellon ympäri puheluja ja sähköposti- ja muita viestejä ainakin kuudessa valvontakeskuksessa(6); on huolestunut siitä, että tätä summittaista massavalvontaa ei edes mainita ehdotuksessa täytäntöönpanopäätökseksi; kehottaa komissiota antamaan lisätietoja Japanin massavalvonnasta; on vakavasti huolissaan siitä, että tämä joukkovalvonta ei täytä Euroopan unionin tuomioistuimen asiassa Schrems antamassa tuomiossa (asia C-362/14) vahvistamia kriteerejä;

25.  pitää valitettavana, että asiakirjalla, joka koskee Japanin viranomaisten suorittamaa henkilötietojen keräämistä ja niiden käyttöä rikosoikeuden täytäntöönpanoa ja kansallista turvallisuutta varten ja joka on täytäntöönpanopäätösehdotuksen liitteessä II, ei ole oikeudellisesti samanlaista sitovaa vaikutusta kuin täydentävillä säännöillä on;

Päätelmät

26.  kehottaa komissiota esittämään lisätodisteita ja selvityksiä edellä mainituista seikoista, 5. joulukuuta 2018 annetussa Euroopan tietosuojaneuvoston lausunnossa esiin tuodut seikat mukaan luettuina, jotta voidaan osoittaa, että Japanin tietosuojaoikeudellisen kehyksen tarjoaman suojan taso takaa riittävän suojan tason, joka vastaa olennaisilta osin tietosuojaa koskevaa unionin oikeudellista kehystä;

27.  katsoo, että tämä tietosuojan tason riittävyyttä koskeva päätös voi lisäksi antaa maille eri puolilla maailmaa vahvan signaalin siitä, että lähentyminen EU:n tiukkoihin tietosuojanormeihin tarjoaa hyvin konkreettisia tuloksia; korostaa tässä yhteydessä tietosuojan riittävyyttä koskevan päätöksen merkitystä ennakkotapauksena tuleville kumppanuuksille muiden maiden kanssa, jotka ovat ottaneet käyttöön nykyaikaisia tietosuojalakeja;

28.  kehottaa kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokuntaa jatkamaan alan kehityksen seuraamista, mukaan lukien tapaukset, joita käsitellään unionin tuomioistuimessa, sekä seuraamaan tässä päätöslauselmassa annettuja suosituksia koskevia jatkotoimia;

o
o   o

29.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, Euroopan tietosuojaneuvostolle, Euroopan tietosuojavaltuutetulle sekä yleisen tietosuoja-asetuksen 93 artiklan 1 kohdan nojalla perustetulle komitealle, Euroopan neuvostolle ja Japanin hallitukselle.

(1) EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1.
(2) ECLI:EU:C:2015:650.
(3) ECLI:EU:C:2016:970.
(4) EUVL C 369, 11.10.2018, s. 22.
(5) http://ec.europa.eu/newsroom/article29/item-detail.cfm?item_id=614108; Euroopan tietosuojaneuvosto hyväksyi sen ensimmäisessä täysistunnossaan,
(6) Ryan Gallagher, ‘The Untold Story of Japan’s Secret Spy Agency’, The Intercept, 19. toukokuuta 2018, https://theintercept.com/2018/05/19/japan-dfs-surveillance-agency/


Eturistiriita ja EU:n talousarvion suojaaminen Tšekin tasavallassa
PDF 124kWORD 43k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 13. joulukuuta 2018 eturistiriidoista ja EU:n talousarvion suojaamisesta Tšekin tasavallassa (2018/2975(RSP))
P8_TA(2018)0530RC-B8-0582/2018

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon aiemmat päätöksensä ja päätöslauselmansa vastuuvapauden myöntämisestä komissiolle vuosien 2014, 2015 ja 2016 osalta(1),

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 2018/1046(2) (uusi varainhoitoasetus) ja erityisesti sen 61 artiklan, joka koskee eturistiriitoja,

–  ottaa huomioon Tšekin piraattipuolueen komissiolle 2. elokuuta 2018 lähettämät kysymykset,

–  ottaa huomioon Tšekin Transparency International -järjestön komissiolle 19. syyskuuta 2018 tekemän virallisen kantelun,

–  ottaa huomioon komission oikeudellisen yksikön 19. marraskuuta 2018 antaman lausunnon uuden varainhoitoasetuksen 61 artiklan (Eturistiriidat) vaikutuksesta Euroopan rakenne- ja investointirahastoista (ERI-rahastot) suoritettaviin maksuihin: ”Impact of Article 61 of the new Financial Regulation (conflict of interests) on payments from the European Structural and Investment (ESI) Funds”,

–  ottaa huomioon, että komission budjettipääosasto esitteli parlamentin talousarvion valvontavaliokunnalle 20. marraskuuta 2018 vuoden 2018 varainhoitoasetukseen sisältyviä eturistiriitoja koskevia sääntöjä,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 123 artiklan 2 ja 4 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että vuoden 2012 varainhoitoasetuksen eturistiriitasäännöstä ei sovellettu nimenomaisesti yhteistyöhön perustuvaan varojen hallinnointiin, mutta jäsenvaltioilta edellytettiin kuitenkin, että ne varmistavat vaikuttavan sisäisen valvonnan, johon kuuluu eturistiriitojen välttäminen;

B.  ottaa huomioon, että julkisia hankintoja koskevat säännöt velvoittavat (direktiivin 2014/24/EU(3) 24 artikla) jäsenvaltioita välttämään eturistiriitoja, mukaan lukien välittömät tai välilliset henkilökohtaiset intressit, ja että sellaisia tilanteita, joita voidaan pitää eturistiriitoina, ja yhteistyöhön perustuvaa hallinnointia koskevia erityisvelvoitteita koskevat säännöt (esimerkiksi asetus (EU) N:o 1303/2013(4)) ovat jo olemassa;

C.  ottaa huomioon, että neuvosto vahvisti uutta varainhoitoasetusta koskevan kantansa 16. heinäkuuta 2018 ja lopullinen säädös allekirjoitettiin 18. heinäkuuta 2018; ottaa huomioon myös, että varainhoitoasetuksen 61 artikla, jossa kielletään eturistiriidat, tuli voimaan 2. elokuuta 2018;

D.  ottaa huomioon, että varainhoitoasetuksen 61 artiklan 1 kohdassa (yhdessä 61 artiklan 3 kohdan kanssa) säädetään seuraavista:

   i) taloushallinnon toimijoiden negatiivinen velvoite estää EU:n talousarvioon liittyvät eturistiriitatilanteet
   ii) taloushallinnon toimijoiden positiivinen velvoite toteuttaa asianmukaiset toimenpiteet estääkseen eturistiriitojen syntymisen vastuullaan olevissa tehtävissä ja puuttua tilanteisiin, joita voidaan objektiivisesti tarkasteltuna pitää eturistiriitoina;

E.  ottaa huomioon, että unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön(5) mukaan ”eturistiriita on itsessään ja objektiivisesti tarkasteltuna vakava toimintahäiriö, eikä sen oikeudellisessa luonnehdinnassa ole tarpeen ottaa huomioon kyseessä olevien henkilöiden aikomuksia tai vilpitöntä tai vilpillistä mieltä”; ottaa myös huomioon, että komissio on velvollinen keskeyttämään EU:n varojen maksun tapauksissa, joissa hallinnointi- ja valvontajärjestelmien toiminnassa on vakavia puutteita ja joissa ilmenee havaitsematta, raportoimatta ja korjaamatta jääneitä vakavia eturistiriitoihin liittyviä sääntöjenvastaisuuksia;

F.  ottaa huomioon, että Tšekin Transparency International -järjestö teki 19. syyskuuta 2018 komissiolle virallisen kantelun, jonka mukaan Tšekin pääministeri Andrej Babiš oli rikkonut jatkuvasti eturistiriitoja koskevaa EU:n ja Tšekin lainsäädäntöä;

G.  ottaa huomioon, että Babiš on paljastunut Agrofertin tosiasialliseksi omistajaksi, ja toteaa, että kyseinen yhtiö hallinnoi Agrofert-konsernia – johon kuuluu muun muassa useita tärkeitä tšekkiläisiä tiedotusvälineitä – sijoitusyhtiöiden AB I and AB II kautta, joiden perustaja ja samalla ainut edunsaaja hän on;

H.  ottaa huomioon, että Babiš on myös Euroopan rakenne- ja investointirahastojen Tšekin hallintoneuvoston puheenjohtaja;

I.  ottaa huomioon, että Agrofert-konserniin kuuluvia yhtiöitä on mukana hankkeissa, joita tuetaan Tšekin tasavallan maaseudun kehittämisohjelmasta, jota puolestaan rahoitetaan Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta;

J.  ottaa huomioon, että Agrofert-konserniin kuuluvat yhtiöt ovat saaneet huomattavia summia rahoitusta Euroopan rakenne- ja investointirahastoista kaudella 2014–2020 ja että rahoituksen määrä on vaihdellut 42 miljoonasta eurosta (vuonna 2013) aina 82 miljoonaan euroon (vuonna 2017);

K.  ottaa huomioon, että komission oikeudellisen yksikön lausunnossa todetaan, että Tšekin valtionhallinnon virkamiesten tuloista annettavan ilmoituksen mukaan Babiš sai vuoden 2018 kuuden ensimmäisen kuukauden aikana 3,5 miljoonan euron tulot Agrofert-konsernilta sijoitusyhtiöidensä kautta;

L.  toteaa, että parlamentti on vastuuvapaudesta antamissaan päätöslauselmissa toistuvasti kehottanut komissiota nopeuttamaan sääntöjenmukaisuuden tarkastamismenettelyä, jotta saadaan tietoa Tšekin tasavallan maatalousinterventiorahastoon liittyvän eturistiriidan riskistä; toteaa myös korostaneensa, että eturistiriidan ehkäisemiseen tarvittavien toimenpiteiden laiminlyönti voisi pakottaa Tšekin viranomaisen perumaan maksajaviraston akkreditoinnin ja voisi johtaa myös siihen, että komissio soveltaa rahoitusoikaisua;

M.  ottaa huomioon, että parlamentin talousarvion valvontavaliokunta päätti syyskuussa 2018 käsitellä tätä asiaa vuotuisen vastuuvapausmenettelyn yhteydessä, erityisesti niiden komission jäsenten kuulemistilaisuuksissa, joita asia eniten koskee;

N.  toteaa, että nämä kuulemiset eivät antaneet parlamentin jäsenille riittäviä ja selkeitä vastauksia siihen, mikä Tšekin pääministerin mahdollista eturistiriitaa koskevan asian tämänhetkinen tilanne on;

O.  ottaa huomioon, että eurooppalaiset tiedotusvälineet, kuten The Guardian, Le Monde, De Standaard ja Süddeutsche Zeitung, julkaisivat 1. joulukuuta 2018 komission oikeudellisen yksikön laatimasta oikeudellisesta lausunnosta tietoja, joissa vahvistetaan Babišin eturistiriitatilanne;

1.  on erittäin huolissaan siitä, että Tšekin tasavalta ei ole noudattanut varainhoitoasetuksen 61 artiklan 1 kohtaa asiassa, joka koskee Tšekin pääministerin eturistiriitaa ja hänen yhteyksiään Agrofert-konserniin;

2.  pitää valitettavina kaikenlaisia eturistiriitoja, jotka voivat vaarantaa EU:n talousarvion toteuttamisen ja heikentää EU:n kansalaisten luottamusta siihen, että EU:n veronmaksajien rahoja hallinnoidaan asianmukaisesti; pyytää komissiota varmistamaan, että kaikkien EU:n poliitikkojen eturistiriitojen suhteen on nollatoleranssi ja ettei minkäänlaisia kaksoisstandardeja sovelleta, sekä huolehtimaan siitä, ettei asioita viivytetä millään verukkeella, kun on kyse unionin taloudellisten etujen suojaamisesta;

3.  palauttaa mieliin 27. huhtikuuta 2017 varainhoitovuotta 2015 koskevan vastuuvapauden myöntämisestä antamansa päätöslauselman(6), jossa se totesi, että ”Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) käynnisti hallinnollisia tutkimuksia [...] Tšekin tasavallassa ”haikaranpesänä” tunnetusta hankkeesta väitettyjen sääntöjenvastaisuuksien pohjalta” ja kehotti ”komissiota tiedottamaan parlamentin asiasta vastaavalle valiokunnalle viipymättä tutkimusten valmistumisesta”; palauttaa mieliin myös 18. huhtikuuta 2018 varainhoitovuotta 2016 koskevan vastuuvapauden myöntämisestä antamansa päätöslauselman(7), jossa se pani ”tyytyväisenä merkille, että Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) on saattanut päätökseen Tšekin ns. haikaranpesähanketta koskevan hallinnollisen tutkinnan” ja piti valitettavana, että ”OLAF havaitsi vakavia sääntöjenvastaisuuksia”;

4.  panee merkille komission jäsen Oettingerin vuoden 2017 vastuuvapausmenettelyn yhteydessä 29. marraskuuta 2018 antaman vastauksen kirjalliseen kysymykseen nro 51, jossa hän ilmoitti parlamentille, että OLAFin joulukuussa 2017 Stork Nest -tapauksessa hyväksymän suosituksen mukaisesti Tšekin viranomaiset ovat vetäneet Olafin tutkinnan kohteena olleen hankkeen pois Keski-Böömin alueellista toimenpideohjelmaa koskevasta lopullisesta hakemuksesta ja että tähän toimenpiteeseen ei ole osoitettu EU:n varoja; panee lisäksi merkille OLAFin suositelleen kansallisille oikeusviranomaisille, että ne käynnistäisivät rikostutkinnan OLAFin tutkinnassa todetuista seikoista, ja toteaa, että kyseiset viranomaiset ovat nyt toimivaltaisia viranomaisia tässä asiassa;

5.  korostaa, että koska varainhoitoasetuksen 61 artiklan 1 kohtaa eturistiriidoista sovelletaan suoraan, kaikki EU:n talousarvion toteuttamiseen osallistuvat henkilöt, myös hallitusten päämiehet, ovat vastuussa siitä, että noudatetaan eturistiriitojen ehkäisemistä koskevaa velvoitetta ja puututaan tilanteisiin, joita voidaan objektiivisesti tarkasteltuna pitää eturistiriitoina;

6.  pitää valitettavana, että komissio oli pitkään passiivinen, vaikka vuodesta 2014 lähtien oli vahvoja viitteitä siitä, että Babišilla oli eturistiriita hänen toimiessaan valtiovarainministerinä ja myöhemmin pääministerinä;

7.  muistuttaa kansallisten viranomaisten velvollisuudesta varmistaa, että eturistiriitoja koskevaa unionin lainsäädäntöä sovelletaan kaikissa tapauksissa ja kaikkiin henkilöihin;

8.  kehottaa komissiota perustamaan valvontamekanismin, jolla puututaan eturistiriitatilanteisiin jäsenvaltioissa ja asettamaan eturistiriitojen aktiivisen välttämisen yhdeksi painopisteistään; kehottaa komissiota myös toimimaan päättäväisesti erityisesti silloin, kun kansalliset viranomaiset eivät ryhdy toimiin korkeimpien edustajiensa eturistiriitojen ehkäisemiseksi;

9.  kehottaa komissiota toteuttamaan viipymättä jatkotoimia, jotka perustuvat sen oikeudellisen yksikön Tšekin Transparency International -järjestön tekemän kantelun johdosta antamaan lausuntoon, sekä toteuttamaan tarpeelliset korjaavat toimenpiteet ja menettelyt mahdolliseen laittomaan tilanteeseen puuttumiseksi, myös keskeyttämällä kaiken Agrofert-konsernille annettavan EU:n rahoituksen, kunnes eturistiriita on täysin tutkittu ja ratkaistu;

10.  kehottaa kaikkia kansallisia viranomaisia ja valtion virkamiehiä soveltamaan ennakoivasti uutta varainhoitoasetusta ja erityisesti sen 61 artiklaa, joka koskee eturistiriitoja, jotta voidaan estää EU:n mainetta, sen jäsenvaltioiden mainetta, demokratiaa ja EU:n taloudellisia etuja vahingoittavat tilanteet, sekä toimimaan esimerkkinä työskentelystä yhteisen hyvän eikä henkilökohtaisen hyödyn tavoittelemiseksi;

11.  kehottaa jäsenvaltioiden kansallisia parlamentteja varmistamaan, ettei mikään eturistiriitojen ehkäisemistä koskeva kansallinen lainsäädäntö ole uuden varainhoitoasetuksen kirjaimen ja hengen vastainen;

12.  panee merkille komission oikeudellisen yksikön laatiman lausunnon Tšekin nykyisen pääministerin Babišin mahdollisesta eturistiriidasta hänen toimiessaan valtiovarainministerinä vuonna 2014; kehottaa komissiota tutkimaan perusteellisesti kaikkien niiden EU-tukien laillisuuden, jotka on maksettu Agrofert-konsernille Babišin tultua Tšekin hallituksen jäseneksi, ottaen huomioon aiemman varainhoitoasetuksen, jota sovellettiin ennen 2. elokuuta 2018 ja sen eturistiriitoja koskevan osan;

13.  vaatii komissiota julkaisemaan kaikki hallussaan olevat asiakirjat, jotka liittyvät Tšekin pääministerin ja maatalousministerin mahdolliseen eturistiriitaan, ja kertomaan, mihin toimiin se aikoo ryhtyä tilanteen korjaamiseksi;

14.  kehottaa komissiota perimään takaisin kaikki varat, jotka on maksettu laittomasti tai sääntöjenvastaisesti;

15.  vaatii täyttä avoimuutta Babišin mahdollisista kytköksistä Agrofert-konserniin ja sitä, etteivät nämä kytkökset saa vaikuttaa hänen toimintaansa Tšekin tasavallan pääministerinä;

16.  kehottaa neuvostoa ryhtymään kaikkiin tarvittaviin ja asianmukaisiin toimiin, jotta tulevaa EU:n talousarviota ja seuraavaa monivuotista rahoituskehystä koskevien neuvottelujen yhteydessä estetään eturistiriidat varainhoitoasetuksen 61 artiklan 1 kohdan mukaisesti;

17.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komissiolle ja neuvostolle sekä Tšekin tasavallan hallitukselle ja parlamentille.

(1) EUVL L 246, 14.9.2016, s. 1, EUVL L 252, 29.9.2017, s. 1 ja EUVL L 248, 3.10.2018, s. 1.
(2) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.
(3) EUVL L 94, 28.3.2014, s. 65.
(4) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 320.
(5) Ismeri Europa v. tilintarkastustuomioistuin, 15. kesäkuuta 1999 annettu tuomio, asia T-277/97, ECLI:EU:T:1999:124.
(6) EUVL L 252, 29.9.2017, s. 28.
(7) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0121.


Euroopan oikeusasiamiehen vuosikertomus 2017
PDF 141kWORD 52k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 13. joulukuuta 2018 Euroopan oikeusasiamiehen vuosikertomuksesta 2017 (2018/2105(INI))
P8_TA(2018)0531A8-0411/2018

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan oikeusasiamiehen vuosikertomuksen 2017,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 9, 11, 15, 24 ja 228 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan 11, 35, 37, 41, 42 ja 43 artiklan,

–  ottaa huomioon perussopimuksiin liitetyn pöytäkirjan N:o 1 kansallisten parlamenttien asemasta Euroopan unionissa,

–  ottaa huomioon perussopimuksiin liitetyn pöytäkirjan N:o 2 toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta,

–  ottaa huomioon YK:n yleissopimuksen vammaisten henkilöiden oikeuksista,

–  ottaa huomioon oikeusasiamiehen ohjesäännöstä ja hänen tehtäviensä hoitamista koskevista yleisistä ehdoista 9. maaliskuuta 1994 tehdyn Euroopan parlamentin päätöksen 94/262/EHTY, EY, Euratom(1),

–  ottaa huomioon parlamentin 6. syyskuuta 2001 hyväksymän eurooppalaisen hyvän hallintotavan säännöstön,

–  ottaa huomioon 15. maaliskuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin ja Euroopan oikeusasiamiehen yhteistyötä koskevan puitesopimuksen, joka tuli voimaan 1. huhtikuuta 2006,

–  ottaa huomioon aikaisemmat Euroopan oikeusasiamiehen toiminnasta antamansa päätöslauselmat,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan ja 220 artiklan 1 kohdan,

–  ottaa huomioon vetoomusvaliokunnan mietinnön (A8-0411/2018),

A.  ottaa huomioon, että Euroopan oikeusasiamiehen vuosikertomus 2017 luovutettiin virallisesti parlamentin puhemiehelle 22. toukokuuta 2018 ja että oikeusasiamies Emily O’Reilly esitteli kertomuksen vetoomusvaliokunnalle Brysselissä 16. toukokuuta 2018;

B.  ottaa huomioon, että SEUT-sopimuksen 24 ja 228 artiklalla Euroopan oikeusasiamiehelle annetaan valtuudet ottaa vastaan kanteluja unionin toimielinten, elinten ja laitosten toiminnassa ilmenneistä epäkohdista, lukuun ottamatta Euroopan unionin tuomioistuimen toimintaa lainkäyttöelimenä;

C.  ottaa huomioon, että SEU-sopimuksen 10 artiklan 3 kohdan mukaan kaikilla kansalaisilla on oikeus osallistua demokratian toteuttamiseen unionissa ja päätökset tehdään mahdollisimman avoimesti ja mahdollisimman lähellä kansalaisia;

D.  ottaa huomioon, että SEUT-sopimuksen 15 artiklan mukaan ”Unionin toimielimet, elimet ja laitokset toimivat mahdollisimman avoimesti edistääkseen hyvää hallintotapaa ja varmistaakseen kansalaisyhteiskunnan osallistumisen” ja ”Kaikilla unionin kansalaisilla sekä kaikilla luonnollisilla henkilöillä, jotka asuvat jossain jäsenvaltiossa, tai kaikilla oikeushenkilöillä, joilla on sääntömääräinen kotipaikka jossain jäsenvaltiossa, on oikeus tutustua unionin toimielinten, elinten ja laitosten asiakirjoihin”;

E.  ottaa huomioon, että hyvää hallintotapaa koskevan perusoikeuskirjan 41 artiklan mukaan ”jokaisella on oikeus siihen, että unionin toimielimet, elimet ja laitokset käsittelevät hänen asiansa puolueettomasti, oikeudenmukaisesti ja kohtuullisessa ajassa”;

F.  ottaa huomioon, että perusoikeuskirjan 43 artiklan mukaan ”jokaisella unionin kansalaisella sekä jokaisella luonnollisella henkilöllä ja oikeushenkilöllä, jonka asuinpaikka tai sääntömääräinen kotipaikka on jäsenvaltiossa, on oikeus tehdä Euroopan oikeusasiamiehelle kantelu, joka koskee unionin toimielinten, elinten tai laitosten toiminnassa ilmenneitä epäkohtia, lukuun ottamatta Euroopan unionin tuomioistuimen toimintaa lainkäyttöelimenä”;

G.  ottaa huomioon, että SEUT-sopimuksen 298 artiklan 1 kohdassa todetaan, että unionin toimielimet, elimet ja virastot tukeutuvat tehtäviään hoitaessaan avoimeen, tehokkaaseen ja riippumattomaan eurooppalaiseen hallintoon;

H.  toteaa, että vuonna 2017 oikeusasiamies käynnisti 447 tutkimusta, joista 433 käynnistettiin kantelun perusteella ja 14 oli oma-aloitteisia, ja saattoi päätökseen 363 tutkimusta (348 kantelun perusteella ja 15 oma-aloitteista); toteaa, että suurin osa tutkimuksista koski komissiota (256 tutkimusta eli 57,3 prosenttia), jonka jälkeen seurasivat EU:n erillisvirastot (35 tutkimusta eli 7,8 prosenttia), Euroopan unionin henkilöstövalintatoimisto (EPSO) (34 tutkimusta eli 7,6 prosenttia), parlamentti (22 tutkimusta eli 4,9 prosenttia), Euroopan ulkosuhdehallinto (EUH) (17 tutkimusta eli 3,8 prosenttia), Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) (16 tutkimusta eli 3,6 prosenttia) ja muut toimielimet (67 tutkimusta eli 15 prosenttia);

I.  ottaa huomioon, että oikeusasiamiehen vuonna 2017 päätökseen saattamien tutkimusten kolme yleisintä aihetta olivat avoimuus, vastuuvelvollisuus sekä yleisön oikeus saada tietoa ja tutustua asiakirjoihin (20,6 prosenttia), palvelukulttuuri (16,8 prosenttia) ja prosessuaalisten oikeuksien kunnioittaminen (16,5 prosenttia); toteaa, että muita aihepiirejä olivat eettiset kysymykset, yleisön osallistuminen unionin päätöksentekoon, harkintavallan asianmukainen käyttö myös rikkomismenettelyissä, EU:n tarjouspyyntöjen, avustusten ja sopimusten moitteeton varainhoito sekä unionin henkilöstökysymysten hyvä hoitaminen;

J.  ottaa huomioon, että vuoden 2017 strategisessa työssään oikeusasiamiehen toimisto saattoi päätökseen neljä strategista tutkimusta ja käynnisti neljä uutta neuvoston avoimuudesta, entisiä komission jäseniä koskevasta ”pyöröovikysymyksestä”, komission verkkosivustojen saavutettavuudesta vammaisten henkilöiden kannalta sekä hakemusten jättämistä edeltävästä toiminnasta, joka liittyy Euroopan lääkeviraston (EMA) lääkearviointeihin; toteaa, että vuonna 2017 oikeusasiamies käynnisti kahdeksan strategista aloitetta muun muassa neuvoston edunvalvonnan avoimuudesta, Euroopan kansalaisaloitteen parantamisesta ja pyöröovi-ilmiötä koskevista säännöistä unionin eri toimielimissä ja laitoksissa ja saattoi päätökseen kuusi strategista aloitetta;

K.  ottaa huomioon, että unioniin kohdistuu edelleen pahin taloudellinen, sosiaalinen ja poliittinen kriisi sitten sen perustamisen; toteaa, että unionin toimielinten tehoton tapa käsitellä avoimuuden puutetta sekä unionin päätöksentekoprosessissa että edunvalvontatoiminnassa heikentää edelleen unionin julkisuuskuvaa yhdessä toimielimiä vaivaavien muiden merkittävien eettisten kysymysten kanssa;

L.  toteaa, että unionin asiakirjoihin tutustumisen kieltäminen ja vastaavat avoimuuskysymykset muodostivat edelleen suurimman osan Euroopan oikeusasiamiehen tutkimuksista vuonna 2017;

M.  ottaa huomioon, että koska asiakirjoihin tutustumista koskevat pyynnöt ovat usein aikasidonnaisia, oikeusasiamies otti kokeilumielessä käyttöön nopeutetun menettelyn;

N.  ottaa huomioon, että oikeusasiamiehellä on keskeinen rooli EU:n toimielinten vastuuvelvollisuuden varmistamisessa ja EU:n hallinnon ja päätöksentekoprosessien mahdollisimman suuren avoimuuden ja puolueettomuuden varmistamisessa, jotta voidaan suojella menestyksekkäästi kansalaisten oikeuksia ja lisätä siten heidän luottamustaan, sitoutumistaan ja osallistumistaan demokratian toteuttamiseen unionissa;

O.  ottaa huomioon, että Euroopan unionin tuomioistuin on todennut, että julkisuuden ja avoimuuden periaatteet kuuluvat unionin lainsäädäntöprosessiin ja että lainsäädäntöprosessin tehokkuus ja eheys eivät voi heikentää prosessin perustan muodostavia julkisuuden ja avoimuuden periaatteita; ottaa huomioon, että Euroopan unionin tuomioistuin on antanut asiaa koskevia selkeitä ohjeita, kuten 22. maaliskuuta 2018 asiassa T-540/15 antamassaan tuomiossa;

P.  ottaa huomioon, että oikeusasiamies suoritti vuoden pituisen kanteluun perustuvan tutkimuksen EKP:n puheenjohtajan jäsenyydestä G30-ryhmässä, joka on yksityinen organisaatio, jonka jäseniin kuuluu EKP:n joko suoraan tai epäsuorasti valvomien pankkien edustajia; ottaa huomioon, että oikeusasiamies suositteli, että EKP:n puheenjohtaja keskeyttää jäsenyytensä G30-ryhmässä;

Q.  ottaa huomioon, että oikeusasiamies tutki kanteluja, jotka koskivat komission tapaa käsitellä entisten komission jäsenten toimikauden jälkeisiä työtehtäviä; muistuttaa oikeusasiamiehen jo aiemmin todenneen, että komissio syyllistyi hallinnolliseen epäkohtaan, kun se ei tehnyt erityistä päätöstä komission entisen puheenjohtajan Barroson tapauksessa; toteaa Barroson tapauksesta, että eettisen komitean mukaan ei ollut riittävää perustetta todeta oikeudellisten velvoitteiden rikkomusta, kun otettiin huomioon komission entisen puheenjohtajan kirjallinen lausunto, jonka mukaan Goldman Sachs ei ollut palkannut häntä edunvalvontatyöhön eikä hän aikonut sitä tehdä;

R.  toteaa, että rahoituskriisi on johtanut talouskriisiin ja sosiaaliseen kriisiin ja siten heikentänyt EU:n toimielinten uskottavuutta;

S.  ottaa huomioon, että komission entinen puheenjohtaja Barroso ja nykyinen varapuheenjohtaja tapasivat 25. lokakuuta 2017 ja tämä tapaaminen kirjattiin viralliseksi tapaamiseksi Goldman Sachsin kanssa; toteaa oikeusasiamiehen katsoneen, että tämän tapaamisen tarkka luonne ei ollut selvillä; ottaa huomioon, että oikeusasiamies korosti, että on ymmärrettävää olla huolissaan siitä, että entinen puheenjohtaja käyttää aikaisempaa asemaansa ja yhteyksiään entisiin kollegoihinsa käyttääkseen vaikutusvaltaa ja saadakseen tietoja; ottaa huomioon, että tämä tapaus nostaa esiin systeemisiä kysymyksiä siitä, miten komissio yleisesti ottaen suhtautuu tällaisiin tapauksiin ja miten riippumaton eettinen komitea on; huomauttaa näin ollen, että EU:n tasolla tarvitaan tiukempia sääntöjä, joilla estetään kaikki eturistiriidat EU:n toimielimissä ja virastoissa ja rangaistaan niistä;

T.  ottaa huomioon, että oikeusasiamies käynnisti maaliskuussa 2017 strategisen tutkimuksen neuvoston avoimuudesta ja vastuuvelvollisuudesta; ottaa huomioon, että oikeusasiamies piti hallinnollisena epäkohtana sitä, että neuvosto ei yksilöinyt jäsenvaltioita, jotka ottavat kantaa lainsäädäntömenettelyssä, sekä sitä, että neuvosto ei suhtautunut avoimesti lainsäädäntöasiakirjojensa julkiseen saatavuuteen esimerkiksi käyttämällä asiakirjoissaan suhteettoman paljon ”LIMITE”-merkintöjä (ei jaettavaksi); ottaa huomioon, että 17. toukokuuta 2018 antamassaan strategisessa tutkimuksessa oikeusasiamies toimitti parlamentille erityiskertomuksen neuvoston lainsäädäntötyötä koskevasta vastuuvelvollisuudesta ja avoimuudesta;

U.  ottaa huomioon, että suurempi avoimuus jäsenvaltioiden hallitusten kantojen suhteen voi auttaa lievittämään ”syyttäkää Brysseliä”-ilmiötä, joka vääristää todellista kuvaa siitä, miten unionin lainsäädäntöä hyväksytään, sekä lisää euroskeptisyyttä ja Euroopan unionin vastaista mielialaa;

V.  ottaa huomioon, että oikeusasiamies tutki, onko asiakirjojen saatavuutta koskeva EIP:n avoimuuspolitiikka unionin ja kansainvälisten sääntöjen mukaista;

W.  katsoo, että eturistiriitojen asianmukainen ehkäiseminen EU:n toimielimissä, virastoissa ja elimissä on olennainen tekijä, kun pyritään takaamaan hyvä hallinto ja lisäämään kansalaisten luottamusta EU:n päätöksentekoprosessia kohtaan; ottaa huomioon, että oikeusasiamies käynnisti strategisen tutkimuksen siitä, miten komissio arvioi eturistiriitoja, kun kyseessä ovat sen erityisneuvonantajat, jotka työskentelevät usein samanaikaisesti yksityisellä sektorilla;

X.  ottaa huomioon, että oikeusasiamies tutki kansalaisten kanteluita, joissa moitittiin sitä, että komissio ei ollut tehnyt ajoissa päätöstä rikkomistapauksista, jotka koskivat määräaikaisten työsopimusten väärinkäyttöä; toteaa useiden unionin jäsenvaltioiden havainneen vuosien mittaan, että epätyypillisten ja väliaikaisten työsopimusten määrä on kasvanut merkittävästi, mikä on heikentänyt unionin työlainsäädännön eheyttä ja Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöä;

Y.  toteaa, että kysymyksissä, jotka koskevat ihmisten terveyden tai ihmisten, eläinten tai kasvien turvallisuuden suojelua, unionin toimielinten, virastojen ja toimistojen olisi erityisesti keskityttävä kansalaisiin ja oltava palveluhenkisiä, ja niiden olisi vastattava asianmukaisesti yleisön huolenaiheisiin, jotka koskevat täyttä avoimuutta, riippumattomuutta ja täsmällisyyttä tieteellisten todisteiden keruussa ja arvioinnissa; ottaa huomioon, että unionin tasolla käytetyt tieteelliset todisteet ja menettelyt, jotka johtivat muun muassa lupien myöntämiseen geneettisesti modifioiduille organismeille, torjunta-aineille ja glyfosaatille, saivat osakseen merkittävää arvostelua ja käynnistivät laajan julkisen keskustelun;

Z.  ottaa huomioon, että komissio ei vieläkään ole pannut täytäntöön oikeusasiamiehen suosituksia, jotka koskevat sen toimia tupakkateollisuuden suhteen, eikä se siten varmista täyttä avoimuutta, johon tupakoinnin torjuntaa koskeva YK:n puitesopimus sen velvoittaa;

AA.  ottaa huomioon, että oikeusasiamies julkaisi selkeät ja käytännölliset suositukset siitä, miten virkamiesten olisi suhtauduttava edunvalvojiin, ja pyrki lisäämään tietoisuutta näistä neuvostossa ja komissiossa;

AB.  toteaa, että oikeusasiamies on osa vammaisten henkilöiden oikeuksista tehdyn YK:n yleissopimuksen mukaista EU:n rakennetta, jonka tehtävänä on suojella, edistää ja seurata yleissopimuksen täytäntöönpanoa EU:n toimielinten tasolla;

AC.  ottaa huomioon, että oikeusasiamies toteutti tutkimuksen siitä, miten komission puheenjohtajan silloinen kabinettipäällikkö Martin Selmayr nimitettiin komission pääsihteeriksi; ottaa huomioon, että oikeusasiamies korosti, että komissio loi keinotekoisen kiireen pääsihteerin viran täyttämiseksi, jotta avointa virkaa koskevaa ilmoitusta ei tarvitsisi julkaista, ja komissio järjesti apulaispääsihteerin valintamenettelyn siten, että häntä ei valittu suoraan tehtävään, vaan komissio teki Selmayrista pääsihteerin nopealla kaksivaiheisella nimitysmenettelyllä; ottaa huomioon, että oikeusasiamies havaitsi neljä hallinnollista epäkohtaa Selmayrin nimityksessä, koska komissio ei ollut noudattanut asianmukaisia sääntöjä kirjaimellisesti eikä sääntöjen henkeä noudattaen;

AD.  ottaa huomioon, että Euroopan oikeusasiamiehen työ täydentää täysin hänen kansallisten ja alueellisten kumppaniensa työtä; katsoo, että Euroopan oikeusasiamiehen alaisuudessa toimivan Euroopan oikeusasiamiesten verkoston puitteissa tapahtuva vaihto ja koordinointi on erittäin myönteinen asia, kun pyritään varmistamaan, että kaikilla EU:n kansalaisilla ja asukkailla on oikeus hyvään hallintoon kaikilla tasoilla;

AE.  ottaa huomioon, että Euroopan oikeusasiamiehen nykyinen asema päivitettiin viimeksi ennen Lissabonin sopimuksen voimaantuloa; ottaa huomioon, että tämän jälkeen EU:n kansalaisten keskuudessa on syntynyt uusia odotuksia hyvästä hallinnosta ja oikeusasiamiehen roolista sen varmistamisessa, erityisesti mitä tulee asiakirjojen saatavuuteen, väärinkäytösten paljastamiseen ja häirintään, sekä sen varmistamiseen, että komissio käsittelee eurooppalaisten kansalaisaloitteiden käsiteltäväksi ottamista oikeudenmukaisesti ja puolueettomasti;

1.  hyväksyy Euroopan oikeusasiamiehen antaman vuoden 2017 vuosikertomuksen; panee merkille sen selkeän ja helppolukuisen esitystavan, jossa korostetaan oikeusasiamiehen työtä koskevia tärkeimpiä tosiseikkoja ja lukuja vuonna 2017;

2.  antaa Emily O’Reillylle tunnustusta hänen erinomaisesta työstään ja rakentavista ponnisteluistaan, joilla pyritään parantamaan unionin hallinnon laatua sekä sen kansalaisille tarjoamien palvelujen saatavuutta ja laatua; vahvistaa tukevansa vahvasti toimia, joita oikeusasiamies toteuttaa kansalaisten ja eurooppalaisen demokratian kannalta;

3.  suhtautuu myönteisesti oikeusasiamiehen viisivuotiseen strategiaan ”Towards 2019”, jolla pyritään lisäämään hänen toimistonsa vaikutusta ja näkyvyyttä ja luomaan vahvat suhteet EU:n toimielimiin, virastoihin ja organisaatioihin kansalaisten eduksi;

4.  panee huolestuneena merkille, että avoimuuteen ja vastuunalaisuuteen sekä tietojen ja asiakirjojen saatavuuteen liittyvät tutkimukset muodostivat edelleen suurimman osan oikeusasiamiehen vuonna 2017 käsittelemistä tapauksista, joiden lisäksi käsiteltiin unionin toimielimiin ja muihin elimiin liittyviä kanteluita;

5.  suhtautuu myönteisesti oikeusasiamiehen pyrkimyksiin myöntää hyvän hallinnon palkinto 2017 EU:n toimielinten henkilöstölle ja erityisesti komission terveyden ja elintarviketurvallisuuden pääosaston henkilöstölle heidän toimistaan harvinaisia tauteja sairastavien potilaiden hyväksi;

6.  pitää tärkeänä täyttä avoimuutta sekä yleisön täyttä oikeutta tutustua unionin toimielinten hallussa oleviin asiakirjoihin; korostaa oikeusasiamiehen järjestelmällistä työtä hallinnollisten epäkohtien tapauskohtaisessa julkistamisessa ja yhä useampien oma-aloitteisten tutkimusten käynnistämisessä;

7.  on kiitollinen siitä, että oikeusasiamies ja hänen työryhmänsä ovat tehneet vetoomusvaliokunnan kanssa hyvää yhteistyötä, jota on luonnehdittu arvokkaaksi ja perinpohjaiseksi;

8.  korostaa, että asiakirjoihin tutustumista koskevaa unionin lainsäädäntöä olisi päivitettävä; kehottaa jälleen tarkistamaan 30. toukokuuta 2001 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 1049/2001(2) Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi, jotta helpotetaan oikeusasiamiehen toimintaa hänen valvoessaan oikeutta tutustua parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjoihin; panee tyytyväisenä merkille, että oikeusasiamies on ottanut käyttöön nopeutetun kantelumenettelyn asiakirjoihin tutustumista koskevien tutkimusten käsittelyä varten;

9.  korostaa, että kansalaisten on voitava osallistua suoremmin EU:n demokraattiseen toimintaan ja seurata unionin toimielinten päätöksentekoprosessiin yksityiskohtaisesti, ja että heillä on oltava oikeus tutustua kaikkeen asiaankuuluvaan tietoon voidakseen täysin hyödyntää demokraattisia oikeuksiaan;

10.  korostaa, että oikeusasiamiehen tehtävä on työskennellä avoimuuden ja vastuuvelvollisuuden lisäämiseksi unionin lainsäädäntöprosessissa, jotta kansalaisten luottamusta voidaan lisätä yksittäisten säädösten lainmukaisuuden lisäksi koko päätöksentekoprosessin legitiimiyttä kohtaan;

11.  kehottaa tarkistamaan LIMITE-asiakirjoja koskevia neuvoston sisäisiä suuntaviivoja, joilla ei ole vakaata oikeusperustaa, jotta voidaan pitää kiinni periaatteesta, jonka mukaan LIMITE-määrite voidaan antaa vain alustavalle luonnokselle, jolla ei vielä ole kirjoittajaa eikä sillä ole vaikutusta lainsäädäntömenettelyyn;

12.  pitää erittäin tärkeänä, että EU:n päätöksentekoprosessi on mahdollisimman avoin, ja antaa tunnustusta Euroopan oikeusasiamiehen tutkimukselle, joka koskee kolmen tärkeimmän EU:n toimielimen välisiä epävirallisia neuvotteluja (trilogit); tukee kaikkien trilogikokousten asiakirjojen julkaisemista Euroopan unionin tuomioistuimen tuomioiden mukaisesti;

13.  uskoo vakaasti, että EIP:n avoimuuspolitiikkaa koskevat oikeusasiamiehen suositukset on pantava täytäntöön viipymättä; korostaa, että tämä politiikka perustuu julkistamisolettamaan ja että EIP:n asiakirjat ja sitä koskevat tiedot ovat kaikkien käytettävissä;

14.  edellyttää EIP-ryhmältä julkistamispolitiikkaa, jolla varmistetaan avoimuuden korkea taso hinnoittelupolitiikkaa ja hallintoelimiä ohjaavien periaatteiden osalta; vaatii, että EIP-ryhmän hallituksen kokousten pöytäkirjat julkaistaan;

15.  korostaa, että neuvoston puitteissa toimivien jäsenvaltioiden kannat unionin lainsäädäntöprosessissa on kirjattava ja saatettava julkiseen tietoon ajoissa ja saavutettavasti, koska kaikissa demokraattisen legitiimiyden periaatteeseen pohjautuvissa järjestelmissä lainsäädäntövallan käyttäjiä on pidettävä yleisöön nähden vastuussa toimistaan; katsoo, että neuvoston vastuuvelvollisuuden lisääminen unionin lainsäädäntöä koskevista jäsenvaltioiden hallitusten kannoista muun muassa saattamalla lainsäädäntöasiakirjat ennakoivasti yleisön saataville lainsäädäntöprosessin aikana auttaisi korjaamaan avoimuuden puutetta päätöksenteossa ja lievittäisi ”Brysselin syyttämisen” kulttuuria tapauksissa, joissa päätökset viime kädessä ovat kansallisten hallitusten tekemiä; kehottaa neuvostoa tarkistamaan SEUT 15 artiklan 3 kohdan mukaisesti luottamuksellisuutta koskevaa toimintapolitiikkaansa työnsä mahdollisimman suuren avoimuuden varmistamiseksi;

16.  kehottaa komissiota varmistamaan, että EU Pilot -menettelyissä varmistetaan täysi avoimuus sekä oikeus tutustua asiakirjoihin ja tietoihin vastaanotettujen vetoomusten osalta sekä jo päätökseen saatettujen EU Pilot -menettelyjen ja rikkomismenettelyjen osalta;

17.  kehottaa oikeusasiamiestä edelleen valvomaan, miten komissio toteuttaa asiantuntijaryhmien järjestelmää koskevaa uudistusta, jotta taataan oikeudellisesti sitovien sääntöjen täysi noudattaminen sekä täysi avoimuus kaikessa asiantuntijaryhmien toiminnassa, sekä tutkimaan kaikki mahdolliset eturistiriitatapaukset ja raportoimaan niistä; katsoo, että kaikista asiantuntijaryhmistä on saatava tietoa, ja niitä on arvioitava huolellisesti, jotta yleisen edun nimissä voidaan saavuttaa käsitys niiden riippumattomuudesta ja lisäarvosta unionin politiikan laatimisen kannalta; katsoo, että kaikkien asiantuntijaryhmien jäsenten on oltava avoimuusrekisterissä;

18.  kehottaa jälleen perustamaan avoimuuskeskuksen kaikille EU:n toimielimille ja erillisvirastoille;

19.  tukee oikeusasiamiehen sitoutumista EU:ssa tapahtuvan edunvalvonnan avoimuuden parantamiseen; korostaa, että on tärkeää hyväksyä asianmukainen säädös, jolla tehdään EU:n avoimuusrekisteristä pakollinen ja oikeudellisesti sitova kaikille EU:n toimielimille ja virastoille sekä edunvalvojille ja varmistetaan siten edunvalvonnan täysi avoimuus;

20.  pitää tärkeänä, että EU:n avoimuusrekisterissä olevien tietojen paikkansapitävyyttä parannetaan merkittävästi, mukaan luettuna edunvalvontaa harjoittavien lakiasiaintoimistojen velvollisuus ilmoittaa kaikki asiakkaansa; korostaa tarvetta asettaa kaikki edunvalvojien vaikuttamista koskevat tiedot yleisön saataville maksutta, ymmärrettävästi ja helposti; uskoo, että on varmistettava kaikkien edunvalvojien rahoituksen täysi avoimuus; vaatii kaikkien pyöröovisääntöjä rikkovien organisaatioiden poistamista avoimuusrekisteristä;

21.  korostaa oikeusasiamiehen havaintoja, joiden mukaan EKP:n pääjohtajan jatkuva jäsenyys G30-ryhmässä oli hallinnollinen epäkohta, koska jäsenyyden voitiin katsoa vaarantavan EKP:n riippumattomuuden yksityisistä taloudellisista eduista; painottaa, että EKP:n johtokunnan jäsenten olisi pidättäydyttävä sellaisten foorumeiden tai muiden organisaatioiden jäsenyydestä, joissa on mukana EKP:n valvomien pankkien johtajia; panee merkille oikeusasiamiehen 15. tammikuuta 2018 antamat suositukset EKP:n pääjohtajan ja sen päätöksentekoelinten jäsenten osallistumisesta G30-ryhmään ja kehottaa EKP:tä tarkistamaan asiaa koskevia sääntöjä, jotta varmistetaan, että korkeimmat eettiset ja vastuuvelvollisuutta koskevat normit pannaan täytäntöön käytännössä;

22.  katsoo, että komissio ei noudattanut avoimuuden, etiikan ja oikeusvaltion periaatteita menettelyssä, jonka mukaisesti Martin Selmayr nimitettiin komission uudeksi pääsihteeriksi; pitää erittäin valitettavana komission päätöstä vahvistaa Martin Selmayr uudeksi pääsihteeriksi ottamatta huomioon EU:n kansalaisten laajaa ja laajalle levinnyttä arvostelua ja koko EU:lle aiheutunutta vahinkoa; korostaa, että Selmayrin on erottava pääsihteerin toimesta, ja kehottaa komissiota hyväksymään uuden menettelyn pääsihteerin nimittämiseksi ja varmistamaan, että noudatetaan korkeimpia avoimuuden, etiikan ja oikeusvaltion periaatteita;

23.  kehottaa oikeusasiamiestä jatkamaan työtään unionin toimielinten eettisten sääntöjen vahvistamiseksi, jotta voidaan ratkaista pyöröovi-ilmiöön liittyvät kysymykset ja taata kaikkien asiaan liittyvien tietojen täydellinen avoimuus, myös julkaisemalla pikaisesti tapauksiin liittyvien EU:n korkeiden virkamiesten nimet; odottaa kiinnostuneena oikeusasiamiehen analyysia siitä, miten komissio panee täytäntöön hänen suuntaviivojaan ja ehdotuksiaan, jotka koskevat pyörövitilanteiden käsittelyn parantamista esimerkiksi hyväksymällä säädöksiä kyseisten tilanteiden estämisestä ja mahdollisten väärinkäytösten seuraamuksista;

24.  katsoo vakaasti, että kaikkialla unionin toimielimissä, virastoissa ja elimissä on sovellettava pikaisesti tiukempia ja helpommin sovellettavia moraalisia ja eettisiä sääntöjä, jotta voidaan varmistaa kunniallisuus- ja pidättyvyysvelvollisuuden noudattaminen sekä estää eturistiriidat yksityisen sektorin kanssa; katsoo, että näiden sääntöjen ja normien on perustuttava säädökseen; panee merkille komission jäsenten päivitetyt käytännesäännöt, jotka tulivat voimaan helmikuussa 2018 ja joissa otettiin käyttöön tiukemmat karenssiajat; katsoo kuitenkin, että toimikauden jälkeistä ilmoitusvelvollisuusjaksoa olisi pidennettävä;

25.  painottaa, että olemassa olevia hyvän hallintotavan sääntöjä on kiireellisesti parannettava hyväksymällä asiaa koskeva sitova asetus;

26.  katsoo, että entisen komission puheenjohtajan Barroson ja nykyisen komission varapuheenjohtajan tapaaminen, joka kirjattiin viralliseksi tapaamiseksi Goldman Sachsin kanssa, oli jälleen osoitus siitä, että nykyisiä sääntöjä ja käytäntöjä on kiireellisesti tarkistettava, jotta komission jäsenten kunniallisuutta koskevia vaatimuksia voidaan vahvistaa sekä näiden toimikauden aikana että sen jälkeen;

27.  kehottaa jälleen komissiota takaamaan, että entisten komission jäsenten toimikauden jälkeistä työtä koskevat tiedot julkaistaan ennakoivasti ja täysin avoimesti; kehottaa komissiota varmistamaan, että eettinen komitea on täysin riippumaton ja vastuuvelvollinen, ja kannustaa oikeusasiamiestä edelleen arvioimaan eettisen komitean jäsenten mahdollisia eturistiriitoja sekä raportoimaan niistä;

28.  on tyytyväinen oikeusasiamiehen strategiseen tutkintaan, joka koskee neuvoston lainsäädäntöprosessin avoimuutta (OI/2/2017/TE), mutta pitää valitettavana, että neuvosto ei ole vastannut havaintoihin määräajassa; toteaa, että tämä on valitettavasti toistuva aihe, joka näkyy jatkuvasti oikeusasiamiehelle tehdyissä kanteluissa; katsoo lisäksi, että sen olisi katsottava olevan erittäin tärkeä unionin demokratian toteutumiselle ja kansalaisten tehokkaalle osallistumiselle kaikkialla Euroopassa, koska se haittaa perustuslaillisten sopimusten ja perusoikeuskirjan toteutumista; panee tässä yhteydessä merkille oikeusasiamiehen hiljattain tekemät havainnot (1272/2017/LP – neuvoston kieltäytyminen antamasta yleisön tutustuttavaksi oikeudellisen yksikkönsä lausuntoa, joka koskee toimielinten välistä sopimusta avoimuusrekisteristä), joista kävi ilmi, että kysymys uhkaa toimielinten välisen tasapainon periaatetta ja on vastoin vilpittömän keskinäisen yhteistyön olennaista käytäntöä; huomauttaa, että jälkikäteen tehtäviä tarkastuksia ei voida suorittaa tapauskohtaisesti sen jälkeen, kun pyyntö on hylätty;

29.  korostaa, että erityisneuvonantajien eturistiriitoja koskeviin sääntöihin on tehtävä merkittäviä parannuksia; kehottaa erityisesti komissiota panemaan täytäntöön kaikki oikeusasiamiehen suositukset siten, että se omaksuu täyden avoimuuden sekä ennakoivan tavan tarkastella mahdollisia eturistiriitoja ennen erityisneuvonantajien nimittämistä ja sen jälkeen, sekä varmistamaan, että kansalaisilla on täysi oikeus tutustua kaikkiin erityisasiantuntijoita koskeviin asiaankuuluviin tietoihin;

30.  panee tyytyväisenä merkille, että oikeusasiamies on jatkuvasti kiinnostunut toimielinten henkilöstöä koskevista asioista, ja korostaa, että on tärkeää vähentää kaikenlaista syrjintää, joka voi johtua erilaisesta asemasta; muistuttaa oikeusasiamiehen Euroopan ulkosuhdehallinnon EU:n edustustoissa suoritetusta palkattomasta harjoittelusta tekemien havaintojen merkityksestä (asia 454/2014/PMC) ja suosituksesta, jonka mukaan Euroopan ulkosuhdehallinnon olisi maksettava harjoittelijoille asianmukainen korvaus syrjimättömyysperiaatteen mukaisesti; pitää valitettavana, että muut EU:n toimielimet pitävät yllä samaa epäkohtaa harjoittelun palkattomuudesta, jolloin nuorille ei tarjota oikeudenmukaisia mahdollisuuksia tai yhdenvertaista työtä työntekijöiden kanssa, joten nuoret ammattilaiset jäävät pois, koska heillä ei ole riittävästi varoja itsensä elättämiseen eikä heille tarjota riittävää korvausta työstään; huomauttaa, että harjoittelijoiden asemaa koskevat puutteet ovat havaittavissa myös muilla aloilla: unionissa ei esimerkiksi ole käytössä mekanismeja, joiden avulla voidaan ilmoittaa seksuaalisesta häirinnästä; kehottaa näin ollen oikeusasiamiestä käynnistämään harjoittelijoiden asemaa koskevan yleisen strategisen tutkimuksen;

31.  kehottaa komissiota jälleen tekemään työstään täysin avointa julkaisemalla verkossa tiedot kaikista tupakkateollisuuden edunvalvojien tai näiden laillisten edustajien kanssa pitämistään kokouksista sekä kyseisten kokousten pöytäkirjat tupakoinnin torjuntaa koskevan YK:n puitesopimuksen velvoitteiden mukaisesti;

32.  kehottaa oikeusasiamiestä valvomaan, miten on pantu täytäntöön EU:n virkamiehille annetut suositukset, jotka koskevat yhteydenpitoa edunvalvojiin, sekä lisäämään kaikkien EU:n toimielinten henkilöstön tietoisuutta näistä suosituksista koulutuksen, seminaarien ja niihin liittyvien tukitoimenpiteiden avulla;

33.  pitää erittäin valitettavana, että komissio on viivytellyt yksityisen ja julkisen sektorin määräaikaisten työsopimusten väärinkäyttöä koskevien rikkomismenettelyjen suhteen, mikä on mahdollistanut työntekijöiden oikeuksien väärinkäytön jäsenvaltioissa; kehottaa oikeusasiamiestä tarkkailemaan tätä asiaa kansalaisten oikeuksien suojaamiseksi tehokkaasti;

34.  tukee oikeusasiamiehen roolia ennakoivan ja avoimen toimintapolitiikan luomiseksi kaikissa unionin virastoissa; kehottaa oikeusasiamiestä edelleen valvomaan kaikkia EU:n virastoja, jotta varmistetaan, että ne täyttävät tiukimmat avoimuuden normit ja antavat täyden oikeuden tutustua asiakirjoihin ja tietoihin siten, että keskitytään erityisesti menettelyihin ja toimintoihin, jotka liittyvät ihmisten terveyden suojeluun;

35.  kehottaa oikeusasiamiestä käynnistämään strategisen tutkimuksen, jossa arvioidaan, ovatko unionin toimielimet, toimistot ja virastot, kuten Euroopan kemikaalivirasto, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen ja Euroopan lääkevirasto varmistaneet, että tieteellisten todisteiden keruu ja tutkiminen on täysin riippumatonta, avointa, täsmällistä ja eturistiriidatonta, ja onko noudatettu asianmukaisia toimintapolitiikkoja ja prosessuaalisia suojakeinoja etenkin käsiteltäessä muuntogeenisiä organismeja, glyfosaattia, torjunta-aineita, kasvinsuojelu- ja biosidituotteita ja lääkkeitä; ehdottaa, että näiden virastojen tieteellisten komiteoiden ja lautakuntien kokoonpanoa ja valintaa tutkitaan tarkemmin, jotta voidaan varmistaa, että ne ovat täysin riippumattomia ja että otetaan käyttöön kaikkein tiukimmat mekanismit, joilla estetään mahdolliset eturistiriidat;

36.  pitää myönteisenä, että komissio on käynnistänyt strategisia tutkimuksia, jotka koskevat vammaisten henkilöiden kohtelua komission yhteisessä sairausvakuutusjärjestelmässä sekä komission verkkosivustojen ja verkkotyökalujen saavutettavuutta vammaisten henkilöiden kannalta; kannustaa oikeusasiamiestä tekemään kaikkensa varmistaakseen, että EU:n hallinto noudattaa vammaisyleissopimusta täysin ja johdonmukaisesti;

37.  suhtautuu myönteisesti siihen, että oikeuasiamies on sitoutunut avoimuuteen brexit-neuvottelujen kaikissa vaiheissa; korostaa, että oikeusasiamies on saanut sekä neuvostolta että komissiolta myönteisen vastauksen, jossa tunnustetaan avoimuuden merkitys; kehottaa Yhdistyneen kuningaskunnan hallitusta noudattamaan tätä sitoumusta;

38.  kannustaa oikeusasiamiestä jatkamaan yhteistyötä kansallisten oikeusasiamiesten kanssa Euroopan oikeusasiamiesten verkoston välityksellä;

39.  kehottaa Euroopan kansallisten oikeusasiamiesten verkostoa valvomaan tiukemmin, että viranomaiset toimivat välittömästi ihmisoikeuksien ja demokraattisen hallinnon puolesta, kun on kyse poliisin väkivaltaisuuksista, rasismista ja antisemitismistä;

40.  vaatii, että oikeusasiamiehen virastolle osoitetaan enemmän taloudellisia ja henkilöstöresursseja, jotta se selviytyy nykyisestä ja tulevasta työmäärästään, koska sillä on keskeinen tehtävä edistää hyviä hallintokäytäntöjä EU:ssa, mikä on erittäin tärkeä palvelu unionin kansalaisille;

41.  suhtautuu myönteisesti Euroopan oikeusasiamiesten verkoston 19. kesäkuuta 2017 järjestämään vuosittaiseen konferenssiin, jossa käsiteltiin brexitin vaikutuksia kansalaisten oikeuksiin ja entistä laajempaa populismia Euroopassa;

42.  suhtautuu myönteisesti oikeusasiamiehen hyvän hallinnon palkintoon, jossa tunnustetaan EU:n virkamieskunnan pyrkimykset löytää innovatiivisia tapoja panna täytäntöön kansalaislähtöisiä politiikkoja;

43.  toistaa olevansa halukas saattamaan ajan tasalle Euroopan oikeusasiamiehen ohjesäännön(3) ja kaikki siihen liittyvät yhteisön säännöstön osat, jotta oikeusasiamiehen rooli voidaan räätälöidä vastaamaan unionin kansalaisilla tällä hetkellä olevia hyvää hallintoa koskevia tarpeita ja odotuksia;

44.  pitää tärkeänä työmarkkinavuoropuhelun parantamista;

45.  korostaa, että kansalaisten luottamus toimielimiin on äärimmäisen tärkeää nykyisessä vaikeassa taloustilanteessa;

46.  korostaa, että oikeusasiamiehen on tutkittava komission troikassa omaksuman roolin sekä komissiolla perussopimusten ja yhteisön säännöstön valvojana olevan vastuun välistä eturistiriitaa;

47.  kehottaa oikeusasiamiestä varmistamaan, että komissio auttaa luomaan eurooppalaisille kansalaisaloitteille infrastruktuurin, jolla annetaan oikeudellista neuvontaa ja oikeudellinen kehys siihen osallistujien suojelemiseksi;

48.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman ja vetoomusvaliokunnan mietinnön neuvostolle, komissiolle, Euroopan oikeusasiamiehelle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille ja niiden oikeusasiamiehille tai vastaaville toimivaltaisille elimille.

(1) EYVL L 113, 4.5.1994, s. 15.
(2) EYVL L 145, 31.5.2001, s. 43.
(3) Luonnos Euroopan parlamentin päätökseksi 22. huhtikuuta 2008 oikeusasiamiehen ohjesäännöstä ja hänen tehtäviensä hoitamista koskevista yleisistä ehdoista 9 päivänä maaliskuuta 1994 tehdyn päätöksen 94/262/EHTY, EY, Euratom muuttamisesta (EUVL C 259 E, 29.10/2009, s.116).


Vetoomusvaliokunnan toimintakertomus 2017
PDF 143kWORD 50k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 13. joulukuuta 2018 vetoomusvaliokunnan käsittelemistä asioista vuonna 2017 (2018/2104(INI))
P8_TA(2018)0532A8-0404/2018

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon aikaisemmat päätöslauselmansa vetoomusvaliokunnan käsittelemistä asioista,

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 10 ja 11 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 24 ja 227 artiklan, joista käy ilmi, kuinka tärkeänä perussopimuksessa pidetään unionin kansalaisten ja asukkaiden oikeutta kertoa huolenaiheistaan parlamentille,

–  ottaa huomioon SEUT-sopimuksen 228 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan 44 artiklan, joka koskee oikeutta vedota Euroopan parlamenttiin,

–  ottaa huomioon rikkomusmenettelyä koskevat SEUT-sopimuksen määräykset ja erityisesti sen 258 ja 260 artiklan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52, 215 ja 216 artiklan,

–  ottaa huomioon vetoomusvaliokunnan mietinnön (A8-0404/2018),

A.  toteaa, että vuonna 2017 vastaanotettiin 1 271 vetoomusta – vuonna 2016 luku oli 1 569 – ja että niistä 776 (60,2 prosenttia) hyväksyttiin käsiteltäväksi;

B.  toteaa, että parlamentin vetoomusportaalin käyttäjistä 15 540 tuki yhtä tai useampaa vetoomusta vuonna 2017, kun vastaava luku vuonna 2015 oli 902 ja vuonna 2016 6 132 käyttäjää; toteaa, että vetoomuksia tukevien klikkausten kokonaismäärä oli 21 955, kun vastaava luku vuonna 2016 oli 18 810 ja vuonna 2015 1 329; toteaa, että tämä uusi tapa, jolla yleisö voi osallistua esitettyihin vetoomuksiin, on yhä yleisempi ja se olisi otettava huomioon;

C.  toteaa, että kolmesta eri aiheesta esitettiin lähes 250 samanlaista tai hyvin samankaltaista vetoomusta vuonna 2017, ja ne käsiteltiin yhdessä aiheryhmittäin;

D.  toteaa, että 67 vetoomuksella oli yksi tai useampi allekirjoittaja, 25 vetoomuksella yli 100 allekirjoittajaa, kymmenellä vetoomuksella yli 10 000 allekirjoittajaa ja kahdella yli 100 000 allekirjoittajaa vuonna 2017;

E.  ottaa huomioon, että vastaanotettujen vetoomusten määrä on vaatimaton suhteessa EU:n kokonaisväkilukuun; toteaa, että tämä saattaa viitata siihen, että suuri osa EU:n kansalaisista ja asukkaista ei tiedä mahdollisuudesta hyödyntää oikeutta esittää vetoomuksia, kun otetaan huomioon monet mahdolliset huolenaiheet tai odotukset unionin eri toiminta-aloilla; katsoo, että on tehtävä enemmän, jotta voidaan edistää oikeutta vedota Euroopan parlamenttiin;

F.  ottaa huomioon, että vain pieni osa EU:n kansalaisia ja asukkaita on tietoinen oikeudesta esittää vetoomus, mikä osoittaa, että tarvitaan lisäponnisteluja ja asianmukaisia toimenpiteitä yleisen tietoisuuden lisäämiseksi ja tämän oikeuden käytön tuntuvan lisäämisen saavuttamiseksi;

G.  ottaa huomioon, että SEUT 227 artiklan ja parlamentin työjärjestyksen 215 artiklan mukaisissa vetoomusten käsiteltäväksi hyväksymistä koskevissa perusteissa edellytetään, että vetoomukset täyttävät muodolliset vaatimukset eli että ne käsittelevät aihetta, joka kuuluu unionin toiminnan alaan ja koskee välittömästi vetoomuksen esittäjää, jonka on oltava unionin kansalainen tai asukas; toteaa, että 495:ää vetoomusta ei hyväksytty käsiteltäväksi, koska ne eivät täyttäneet käsiteltäväksi hyväksyttävyyttä koskevia vaatimuksia;

H.  toteaa, että oikeus esittää parlamentille vetoomuksia tarjoaa unionin kansalaisille ja asukkaille keinon ottaa virallisesti yhteyttä omiin edustajiinsa; toteaa, että vetoomusoikeuden olisi oltava tärkeä osa EU:n kansalaisten ja asukkaiden aktiivista osallistumista EU:n toimialoilla ja että sitä olisi tämän vuoksi edistettävä parhaalla mahdollisella tavalla; ottaa huomioon, että vetoomusoikeuden täysimääräinen käyttö on yhteydessä siihen, että EU:n toimielinten ja jäsenvaltioiden on löydettävä nopeita ja tehokkaita ratkaisuja vetoomusten esittäjien esiin tuomiin ongelmiin ja varmistettava heidän perusoikeuksiensa suojelu kaikilta osin;

I.  ottaa huomioon, että parlamentti on jo kauan ollut johtava toimija vetoomusmenettelyn kansainvälisessä kehittämisessä ja sillä on edelleen Euroopan avoimin ja läpinäkyvin järjestelmä, joka mahdollistaa vetoomusten esittäjien täysipainoisen osallistumisen sen toimintaan;

J.  toteaa, että aktiivinen osallistuminen on mahdollista ainoastaan, jos on olemassa demokraattinen ja avoin prosessi, joka tarjoaa parlamentille ja vetoomusvaliokunnalle mahdollisuuden työskennellä kansalaislähtöisesti ja mielekkäästi; katsoo, että tämä edellyttää, että pyritään jatkuvasti parantamaan vuorovaikutusta vetoomusten esittäjien kanssa, seuraamaan ja hyödyntämään muun muassa uuden teknisen kehityksen täytäntöönpanoa sekä parantamaan vuorovaikutusta muiden asianomaisten kansalaisten ja asukkaiden, kuten vetoomusten tukijoiden, kanssa vetoomusportaalin kautta;

K.  katsoo, että vetoomukset ovat hyödyllisiä välineitä unionin oikeuden rikkomisen, puutteiden, epäjohdonmukaisuuksien ja mahdollisten porsaanreikien havaitsemiseksi, kun pyritään varmistamaan mahdollisimman korkea sosiaalisen oikeudenmukaisuuden taso ja kaikkien kansalaisten perusoikeuksien täysimääräinen suojelu; toteaa, että vetoomukset antavat parlamentille ja muille EU:n toimielimille mahdollisuuden arvioida EU:n lainsäädännön saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä ja sen soveltamista sekä sen puutteellisen täytäntöönpanon todellista vaikutusta EU:n kansalaisiin ja asukkaisiin; katsoo, että ne voivat myös antaa tietoa siitä, että sääntelyä koskevia säännöksiä ei ole aloilla, joilla EU voisi antaa lainsäädäntöä;

L.  katsoo, että vetoomukset ovat lisätakuu EU:n kansalaisille ja asukkaille verrattuna suoraan komissiolle tehtyihin kanteluihin, koska niissä parlamentti tulee mukaan prosessiin, mikä mahdollistaa sen, että voidaan valvoa paremmin komission tutkintatehtävän suorittamista, ja että asiasta käydään avoimia keskusteluja vetoomusten esittäjien, Euroopan parlamentin ja komission jäsenten sekä tarvittaessa muiden asianomaisten viranomaisten läsnä ollessa;

M.  toteaa, että vetoomuksista saadaan usein hyödyllistä tietoa EU:n eri politiikanaloilta muille parlamentin valiokunnille myös niiden lainsäädäntötoiminnan osalta; ottaa huomioon, että vetoomukseen liittyvistä asioista vastaavien valiokuntien odotetaan vastaavasti tarjoavan asiantuntemustaan, jotta vetoomus voidaan käsitellä asianmukaisesti ja jotta parlamentti voi vastata siihen mielekkäällä tavalla; katsoo, että on parlamentin vastuulla kokonaisuudessaan täyttää vetoomusten esittämistä koskeva perusoikeus käsittelemällä vetoomukset asianmukaisesti;

N.  katsoo, että kukin vetoomus olisi arvioitava ja käsiteltävä huolellisesti; toteaa, että vetoomuksen esittäjällä on oikeus saada tietoa käsiteltäväksi hyväksymistä koskevasta vetoomusvaliokunnan päätöksestä ja oikeus saada asiansa kaikilta osin käsitellyksi kohtuullisessa ajassa;

O.  toteaa, että vetoomusvaliokunnan kokouksissa keskustellaan julkisesti huomattavasta määrästä vetoomuksia; toteaa, että vetoomuksen esittäjillä on oikeus esitellä vetoomuksensa ja että he ottavat usein täysipainoisesti osaa keskusteluun ja siten myötävaikuttavat aktiivisesti valiokunnan työhön; toteaa, että vuonna 2017 valiokunnan kokouksissa käsiteltiin 248 vetoomusta siten, että 208 vetoomuksen esittäjää oli paikalla ja että 59 vetoomuksen esittäjää käytti aktiivisesti puheenvuoroja;

P.  toteaa, että kansalaisten ja asukkaiden vetoomuksissa ja valiokunnan kokouksissa antamat tiedot – sekä niitä täydentävä komission, jäsenvaltioiden ja muiden elinten tarjoama asiantuntemus – ovat ratkaisevan tärkeitä valiokunnan työlle; katsoo, että vetoomusten esittäjien, joiden vetoomusta käsitellään julkisessa kokouksessa ja jotka ovat halukkaita osallistumaan keskusteluun, olisi voitava saada kohtuullinen korvaus asiaan liittyvistä kustannuksista sosioekonomisen syrjinnän välttämiseksi;

Q.  toteaa, että vuonna 2017 esitettyjen vetoomusten huolenaiheet koskivat pääasiassa ympäristöasioita (erityisesti jäte- ja vesihuoltoa ja ympäristönsuojelua), perusoikeuksia (erityisesti äänioikeutta ja lapsen oikeuksia), varastettuja vauvoja, henkilöiden vapaata liikkuvuutta, sosiaaliasioita (työoloja), erilaisia syrjinnän muotoja ja maahanmuuttoa useiden muiden aiheiden lisäksi;

R.  katsoo, että parlamentin työjärjestyksen tarkistamisen olisi johdettava vetoomusmenettelyn parantumiseen ja että asiaa koskevien sääntöjen avulla olisi optimoitava vetoomusvaliokunnan kyky tutkia kansalaisten huolenaiheita ja siten varmistaa vetoomusoikeuden täysi suoja ja tehokkaampi käyttö;

S.  toteaa, että 69,1 prosenttia vuonna 2017 vastaanotetuista vetoomuksista (878 vetoomusta) esitettiin parlamentin verkkoportaalin kautta, kun vastaava osuus vuonna 2016 oli 68 prosenttia (1 067 vetoomusta); katsoo, että tämän esittämistavan hallitseva asema ja sen käytön odotettu lisääntyminen ajan myötä voisi mahdollistaa näiden vetoomusten käsittelyn nopeamman aloittamisen;

T.  toteaa, että vetoomusten yhteenvedot voidaan nyt ladata portaaliin nopeammin eli noin viikon kuluttua siitä, kun vetoomusvaliokunta on tehnyt päätöksen käsiteltäväksi ottamisesta; toteaa, että vetoomuksiin liittyvien kokousten esityslistojen, pöytäkirjojen ja komission vastausten automaattinen lataaminen otettiin käyttöön vuoden 2017 lopussa, joten nämä asiakirjat ovat julkisesti saatavilla, mikä lisää vetoomusvaliokunnan työskentelyn avoimuutta; ottaa huomioon, että kaikki nämä seikat ilmentävät parlamentin sitoumusta lisätä interaktiivisempaa kokemusta ja reaaliaikaista viestintää vetoomusten esittäjien kanssa; toteaa, että ”Usein kysyttyä” ‑osiota ja tietosuojaselosteita on tarkistettu, jotta ne vastaavat työjärjestyksen luottamuksellisuutta koskevien määräysten muutoksia; toteaa, että portaaliin on tehty myös teknisiä parannuksia, esimerkiksi lisäparannuksia hakutoimintoon ja tietoja ja neuvoja vetoomuksen esittäjille sisältävä ”Lue tämä ensin” -sivu ennen kuin vetoomusta voidaan jättää; toteaa, että suuri määrä käyttäjien esittämiä tukipyyntöjä on käsitelty onnistuneesti;

U.  toteaa, että vetoomusvaliokunta pitää eurooppalaista kansalaisaloitetta tärkeänä suoran ja osallistuvan demokratian välineenä, joka antaisi – jos se otetaan vakavasti – kansalaisille mahdollisuuden osallistua aktiivisesti unionin toimintapolitiikkojen ja lainsäädännön muotoiluun;

V.  ottaa huomioon, että vuonna 2017 toteutettiin neljä parlamentin työjärjestyksen 216 a artiklan mukaista tiedonhankintamatkaa: yksi matka Ruotsiin, jossa unionin kansalaisilla oli ollut vaikeuksia saada henkilötunnusta, jota väliaikaisesti Ruotsiin muuttaneet tarvitsevat suurimmassa osassa palveluja, yksi matka Espanjaan, jossa käsiteltiin Francon diktatuurin aikana ja sen jälkeen sairaaloista varastettuja vastasyntyneitä vauvoja koskevia väitteitä, yksi matka Italian Tarantoon, jossa käsiteltiin paikallisen terästehtaan ja jalostamon vaikutusta ympäristöön ja sitä, miten ne ovat aiheuttaneet ilman, maaperän ja veden pilaantumista sekä yksi matka Kyproksen Larnacaan, jossa perehdyttiin hiljattain kaupunkiin rakennetun teollisen sataman ympäristö- ja terveysvaikutuksiin;

W.  toteaa, että työjärjestyksen mukaan vetoomusvaliokunta vastaa suhteista Euroopan oikeusasiamieheen, joka tutkii Euroopan unionin toimielimissä ja elimissä havaittuja hallinnollisia epäkohtia koskevia kanteluita; toteaa, että nykyinen Euroopan oikeusasiamies Emily O’Reilly esitteli vuosikertomuksensa 2016 vetoomusvaliokunnalle sen kokouksessa 30. toukokuuta 2017, ja toteaa, että vetoomusvaliokunnan vuotuinen mietintö puolestaan perustuu osittain oikeusasiamiehen vuosikertomukseen tai parlamentille toimitettuihin erityiskertomuksiin, joista viimeisin koskee neuvoston päätöksenteon avoimuutta;

X.  ottaa huomioon, että vetoomusvaliokunta on Euroopan oikeusasiamiehen lailla Euroopan oikeusasiamiesten verkoston jäsen ja että siihen kuuluu myös kansallisia ja alueellisia oikeusasiamiehiä ja vastaavia elimiä Euroopan unionin jäsenvaltioissa, ehdokasvaltioissa ja muissa Euroopan talousalueen maissa, ja toteaa, että verkoston tavoitteena on edistää tiedonvaihtoa unionin oikeudesta ja politiikasta sekä vaihtaa parhaita käytäntöjä;

1.  painottaa vetoomusvaliokunnan ratkaisevaa asemaa unionin kansalaisten ja asukkaiden ja unionin toimielinten välisen yhteyden luojana, jonka kautta unionin kansalaiset ja asukkaat voivat virallisesti ilmoittaa EU:n oikeuden soveltamisongelmista ja tuoda huoliaan ja ajatuksiaan vaaleilla valittujen edustajiensa tietoon, mikä mahdollistaa vetoomusten esittäjien pyyntöjen oikea-aikaisen tarkastelun ja ratkaisun mahdollisuuksien mukaan; huomauttaa, että tavalla, jolla vetoomusten esittäjien huolenaiheita käsitellään, on huomattava vaikutus kansalaisiin ja siihen, toteutuuko heidän EU:n oikeuteen kirjattu oikeutensa esittää vetoomuksia tosiasiallisesti, ja heidän mielipiteisiinsä EU:n toimielimistä; muistuttaa komissiota, että vetoomukset tarjoavat ainutlaatuisen keinon yksilöidä tilanteita, joissa EU:n oikeutta ei noudateta, ja tutkia niitä Euroopan parlamentin poliittisen valvonnan avulla;

2.  painottaa, että vetoomukset ovat parlamentille ja muille unionin toimielimille sekä mahdollisuus että haaste, koska ne mahdollistavat suoran vuoropuhelun unionin kansalaisten ja asukkaiden kanssa, erityisesti tilanteessa, jossa EU:n oikeuden soveltamisella on heihin vaikutusta ja he etsivät tehokasta ja vaikuttavaa muutoksenhakumekanismia; korostaa, että EU:n toimielinten ja jäsenvaltioiden on tehtävä toimivaltansa puitteissa kaikkensa nopeiden ja tehokkaiden ratkaisujen löytämiseksi vetoomuksen esittäjien esille ottamiin kysymyksiin;

3.  painottaa, että on tärkeää lisätä tietoisuutta jatkuvan julkisen keskustelun kautta ja laajentaa tietämystä EU:n nykyisestä toimivallasta, sen toiminnasta ja sen tulevista parannustarpeista, jotta voidaan varmistaa, että kansalaiset ja asukkaat saavat riittävästi tietoa siitä, millä tasolla päätökset tehdään, jotta he voivat osallistua keskusteluihin mahdollisista uudistuksista ja estää ilmiön, jossa joissakin vastuuttomissa jäsenvaltioissa syytetään kaikesta ”Brysseliä”; katsoo, että laajempi julkinen keskustelu EU:sta sekä parempi valistus ja tiedotus ja raportointi tiedotusvälineissä vähentäisi niiden vetoomusten määrää, joita ei voida hyväksyä käsiteltäväksi, koska kansalaiset ja asukkaat olisivat paremmin tietoisia unionin toimivallasta; toteaa, että sellaisenkin vetoomuksen aihe, jota ei voida hyväksyä käsiteltäväksi, voi olla merkittävä poliittisessa päätöksenteossa, vaikka se jäisikin valiokunnan toimivallan ulkopuolelle;

4.  painottaa, että komission ja muiden EU:n toimielinten sekä jäsenvaltioiden kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten välistä yhteistyötä on tehostettava, jotta voidaan varmistaa, että hyväksytään ja pannaan täytäntöön EU:n säännöksiä, joilla pyritään saavuttamaan mahdollisimman korkeat sosiaalisen oikeudenmukaisuuden normit sekä kaikkien kansalaisten taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien täysimääräinen ja tehokas suojelu; korostaa, että yhteistyön jäsenvaltioiden edustajien kanssa valiokunnan kokouksissa olisi oltava aktiivisempaa ja että valiokunnan lähettämien pyyntöjen jatkokäsittelyä olisi nopeutettava; kehottaa siksi kaikkia asianomaisia kansallisia ja EU:n viranomaisia sitoutumaan vahvasti vetoomusten käsittelyyn ja ratkaisemiseen ensisijaisena asiana; panee jälleen merkille, että useisiin vetoomuksiin on saatu komissiolta pinnallisia vastauksia;

5.  kehottaa komissiota käyttämään tehtävästään perussopimusten valvojana johtuvaa toimivaltaansa asianmukaisesti, koska tällainen asema on erittäin tärkeä EU:n toiminnalle kansalaisten ja unionin lainsäätäjien kannalta; kehottaa rikkomusmenettelyjen oikea-aikaiseen käsittelyyn, jotta päästään viipymättä tilanteista, joissa EU:n oikeutta ei noudateta;

6.  muistuttaa, että yhteistyö parlamentin muiden valiokuntien kanssa on olennaista vetoomusten kattavan käsittelyn varmistamiseksi; toteaa, että vuonna 2017 18 vetoomusta lähetettiin muihin valiokuntiin lausuntoa varten ja 357 vetoomusta tiedoksi; on tyytyväinen siihen, että muilta valiokunnilta saatiin 21 lausuntoa vetoomuksista; kannustaa edistämään parlamentin eri valiokuntien välistä vuoropuhelua, jotta EU:n kansalaisten esiin tuomiin ongelmiin voidaan kiinnittää asianmukaista huomiota;

7.  toteaa, että vetoomusverkosto käynnistettiin 21. maaliskuuta 2017 ja että tilaisuuteen osallistui jäseniä kaikista parlamentin valiokunnista ja että siinä esiteltiin verkoston suuntaviivat, sen tarkoitus ja sen jäsenten tehtävät; on vakuuttunut siitä, että jos vetoomusverkosto otetaan vakavasti, se on hyödyllinen väline, joka mahdollistaa vetoomusten paremman seurannan parlamentaarisessa ja lainsäädännöllisessä työssä; korostaa verkoston merkitystä, jotta voidaan lisätä jäsenten tietoisuutta parlamentille vetoomuksin toimitetuista kansalaisten huolenaiheista ja keskustella mahdollisista menettelyllisistä parannuksista ja jakaa parhaita käytäntöjä; korostaa, että valiokuntien tiiviimpi yhteydenpito voi tehostaa samankaltaisia aiheita koskevien kuulemisten ja parlamentin tutkimusten suunnittelua; odottaa kiinnostuneena parlamentin politiikkayksikkö C:n julkaisemaa tutkimusta eri valiokuntien ja vetoomusvaliokunnan välisen yhteistyön nykyisestä toimivuudesta; korostaa, että parlamentin valiokuntien tehostetumpi yhteistyö vetoomusten esittäjien esille nostamien kysymysten osalta antaisi parlamentille mahdollisuuden toteuttaa parempia ja yksilöllisiä jatkotoimia vetoomusten osalta ja vastata paljon nopeammin ja tehokkaammin kansalaisten ja asukkaiden huolenaiheisiin, mikä tuo lisäarvoa unionin kansalaisten ja asukkaiden elämään sekä parlamentin ja unionin toimintaan kokonaisuudessaan;

8.  korostaa niiden ennen brexit-neuvotteluja esitettyjen vetoomusten suurta merkitystä, joita asianosaiset kansalaiset ja asukkaat esittivät; viittaa vetoomusvaliokunnan, kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan (LIBE), perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan (AFCO) sekä työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan (EMPL) 11. toukokuuta 2017 järjestämään kansalaisten oikeuksia brexitin jälkeen koskeneeseen yhteiseen julkiseen kuulemiseen, jonka tarkoituksena oli varmistaa, että nämä oikeudet ovat yksi parlamentin painopisteistä brexit-neuvotteluissa;

9.  katsoo, että vetoomusvaliokunnalle ja sen sihteeristölle olisi osoitettava enemmän resursseja, jotta eri vetoomusten käsittely olisi täysin johdonmukaista; painottaa, että valiokunnan tammikuussa 2016 hyväksymät suuntaviivat tekevät vetoomusten käsittelystä ja päätöksentekomenettelystä avoimen ja selkeän;

10.  palauttaa mieliin, että vetoomuksia tarkastellaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 227 artiklan mukaisesti, jossa määrätään, että kaikilla unionin kansalaisilla sekä niillä luonnollisilla henkilöillä tai oikeushenkilöillä, joiden asuinpaikka tai sääntömääräinen kotipaikka on jossakin jäsenvaltiossa, on oikeus esittää Euroopan parlamentille vetoomus asioissa, jotka kuuluvat Euroopan unionin toimialaan; muistuttaa, että vetoomusten käsittelyä koskeva menettely on vahvistettu Euroopan parlamentin työjärjestyksessä;

11.  toteaa, että jos kansalaisten kanteluita ja myös yksittäisiä tapauksia ei suostuta tutkimaan syvällisesti ja nopeasti komission vuonna 2016 antamassa tiedonannossa ”EU:n lainsäädäntö: Parempiin tuloksiin soveltamista parantamalla”(1) esitetyn lähestymistavan mukaisesti, tämä saattaa estää mahdollisten vakavien systeemisten puutteiden nopean havaitsemisen ja rikkoa tätä kautta monia oikeuksia lukuisten kansalaisten kustannuksella, mitä kautta itse asiassa jätetään kansallisille tuomioistuimille suurimman vastuun seurata EU:n oikeuden mahdollista rikkomista, lukuun ottamatta systeemisissä tapauksissa; katsoo, että tämän käsitteen tulkinnassa on liian suurta epäselvyyttä ja että tällainen lähestymistapa ympäristölainsäädännön alalla on erityisen haitallinen; katsoo, että se heikentää aiempaa lähestymistapaa EU:n ympäristölainsäädännön täytäntöönpanoon ja heikentää yleisesti komission velvollisuuksia valvoa perussopimusten noudattamista;

12.  toteaa, että epävarmoja työsuhteita koskevien vetoomusten käsittely on osoittanut, että tietyissä jäsenvaltioissa monet työntekijät joutuvat huonojen ja syrjivien käytäntöjen kohteeksi, mikä on osoitus tehokkaiden ehkäisevien mekanismien ja rangaistusten vähäisyydestä useissa tapauksissa; pitää valitettavana, että komissio on kerryttänyt huomattavan kasauman tapauksia, joissa tietyt jäsenvaltiot ovat rikkoneet EU:n työlainsäädäntöä, mikä on mahdollistanut työntekijöiden oikeuksien loukkaamisen jatkumisen vuosien ajan;

13.  toistaa komissiolle esittämänsä kehotuksen tiedottaa vetoomusvaliokunnalle järjestelmällisesti vetoomuksiin liittyvistä käynnissä olevista EU:n pilotti- ja rikkomusmenettelyistä, ja antaa menettelyjen aikana vaihdettuja asiakirjoja saataville, kun menettelyt on saatu päätökseen Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti erityisesti silloin, kun ne on käynnistetty kokonaan tai osittain vetoomusten perusteella; on tyytyväinen komission vuonna 2014 perustamaan keskitettyyn alustaan, jolla rikkomista koskevat päätökset julkaistaan;

14.  odottaa, että komissio on aina asianmukaisesti edustettuna vetoomusvaliokunnassa julkisten keskustelujen aikana, etenkin sellaisten korkean tason virkamiesten ominaisuudessa, jotka voivat antaa lisätietoja ja vastata vetoomusten esittäjien ja Euroopan parlamentin jäsenten pyyntöihin, ja että voidaan tarvittaessa toimia laajemmin kuin aiemmin toimitetun kirjallisen vastauksen puitteissa;

15.  suhtautuu myönteisesti siihen, että vetoomusvaliokunta ottaa aiempaa enemmän esille asioita täysistunnossa suullisten kysymysten, päätöslauselmien tai lyhyiden päätöslauselmaesitysten avulla työjärjestyksen 216 artiklan 2 kohdan mukaisesti; kiinnittää huomion päätöslauselmiinsa, jotka annettiin vetoomusvaliokunnan vuonna 2016 käsittelemistä asioista annetusta vuotuisesta mietinnöstä(2), Euroopan oikeusasiamiehen vuosikertomuksesta 2016(3) ja katsauksesta Euroopan unionin kansalaisuuteen vuonna 2017(4); kiinnittää huomiota15. maaliskuuta 2017 annettuun päätöslauselmaansa EU:n kansalaisten vapautta liikkua ja työskennellä sisämarkkinoilla rajoittavista tekijöistä(5);

16.  panee merkille kuulemistilaisuudet useista monimuotoisista aiheita, jotka vetoomusvaliokunta järjesti vuonna 2017 yksin tai yhteistyössä muiden valiokuntien kanssa, eli vähemmistöjen syrjinnän torjunta ja vähemmistöjen suojelu (4. toukokuuta), EU-kansalaisten tilanne ja oikeudet Yhdistyneessä kuningaskunnassa brexitin jälkeen (11. toukokuuta yhdessä LIBE- ja EMPL-valiokunnan kanssa), kansalaisten luottamuksen palauttaminen Euroopan yhdentymishankkeeseen (22. kesäkuuta yhdessä LIBE-valiokunnan kanssa), eurooppalainen kansalaisaloite ”Kielletään glyfosaatti ja suojellaan ihmisiä ja ympäristöä myrkyllisiltä torjunta-aineilta” (20. marraskuuta) ja työntekijöiden oikeuksien suojelu tilapäisissä tai epävarmoissa työsuhteissa (22. marraskuuta); panee myös tyytyväisenä merkille, että valiokunta järjesti 12. lokakuuta 2017 pidetyn kokouksensa yhteydessä vuosittaisen työpajan vammaisten henkilöiden oikeuksien suojelusta;

17.  toteaa, että vetoomusvaliokunta antoi lausuntonsa erilaisissa vetoomuksissa esiintuoduista kysymyksistä useissa panoksissaan parlamentin mietintöihin, kuten esteettömyyttä koskevasta eurooppalaisesta säädöksestä(6), parempaa lainsäädäntöä koskevan toimielinten välisen sopimuksen tulkinnasta ja täytäntöönpanosta(7), Bryssel IIa ‑asetuksesta(8), Marrakeshin sopimuksesta(9), EU:n lainsäädännön soveltamisen seurannasta vuonna 2015(10), uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytöstä(11), Euroopan vammaisstrategiasta(12), EU:n perusoikeustilannetta vuonna 2016 koskevasta vuosikertomuksesta(13) ja kansalaisaloitteesta annetun asetuksen (EU) N:o 211/2011 tarkistamisesta(14);

18.  toteaa, että suurin osa vuonna 2017 vetoomuksen esittäneistä oli huolissaan ympäristökysymyksistä; viittaa marraskuussa 2017 julkaistuun erityiseurobarometriin 468(15), jonka mukaan ympäristö on yksi unionin kansalaisten yleisimmistä huolenaiheista; painottaa, että on tärkeää vastata unionin kansalaisten ja asukkaiden odotuksiin, jotka koskevat asianmukaista ympäristölainsäädäntöä sekä hyväksytyn politiikan ja hyväksyttyjen sääntöjen täytäntöönpanoa; pitää valitettavana, että ympäristösääntöjä ei aina panna asianmukaisesti täytäntöön jäsenvaltioissa, kuten vetoomuksissa on kuvattu; kehottaa komissiota perussopimusten vartijana varmistamaan yhdessä jäsenvaltioiden kanssa unionin lainsäädännön asianmukaisen täytäntöönpanon;

19.  painottaa, että komission on varmistettava, että jäsenvaltiot laativat ympäristöarvioinneissaan tarkat ja kattavat analyysit EU:n oikeuden noudattamisesta, kun on kyse sellaisten infrastruktuurihankkeiden hyväksymisestä, joiden osalta vetoomuksen esittäjät ovat ilmaisseet huolensa ihmisten terveydelle ja ympäristölle aiheutuvista vakavista riskeistä;

20.  pitää erittäin valitettavana, että vetoomusten esittäjien monissa jäsenvaltioissa ilmoittamia ilmanlaatuongelmia pahentaa entisestään niiden 43 miljoonan dieselkäyttöisen ajoneuvon aiheuttama pilaantuminen, jotka ei täytä EU:n sääntöjä, jotka koskevat henkilöautojen ja kevyiden hyötyajoneuvojen tyyppihyväksyntää ja päästöjä;

21.  viittaa työhön, jota vetoomusvaliokunta on tehnyt työtä vammaisasioita koskevien vetoomusten yhteydessä; toteaa, että vuonna 2017 esitettiin vähemmän vammaisasioita koskevia vetoomuksia; painottaa, että liikenteen ja rakennetun ympäristön esteettömyys sekä syrjintä erityisesti työssä ovat vammaisten henkilöiden pääasiallisia haasteita; toteaa, että erityistä huomiota on kiinnitetty vammaisasioita koskevista vetoomuksista järjestettyihin keskusteluihin, kuten vammaisten henkilöiden omaishoitajien tukeen sekä Marrakeshin sopimuksen pikaiseen ratifiointiin, täytäntöönpanoon ja soveltamiseen;

22.  painottaa vetoomusvaliokunnan suojelutehtävää YK:n vammaisyleissopimuksen soveltamista koskevissa unionin puitteissa; toteaa, että 12. lokakuuta 2017 valiokunnan kokouksessa järjestettiin vammaisten henkilöiden oikeuksien suojelua koskenut työpaja, jossa esiteltiin osallistavaa koulutusta koskeva tutkimus; kehottaa EU:n toimielimiä näyttämään esimerkkiä tässä asiassa ja varmistamaan, että kansalliset viranomaiset panevat tällä alalla annetun lainsäädännön viipymättä asianmukaisesti täytäntöön;

23.  viittaa 15. maaliskuuta 2017 annettuun päätöslauselmaansa EU:n kansalaisten vapautta liikkua ja työskennellä sisämarkkinoilla rajoittavista tekijöistä; toistaa kehotuksensa Euroopan komissiolle, jotta se selkeyttäisi, päivittäisi ja laajentaisi ohjeistustaan parantaakseen direktiivin 2004/38/EY saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä ja sen soveltamista, jotta muun muassa viimeaikainen Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntö (asiat C-456/12 ja C-457/12) otetaan huomioon; suosittelee unionin lainsäädännön saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä koskevien täytäntöönpanosuunnitelmien käyttöä täysimääräisen ja asianmukaisen soveltamisen varmistamisessa; kehottaa jäsenvaltioita noudattamaan direktiiviä 2004/38/EY ja unionin tuomioistuimen nykyistä oikeuskäytäntöä henkilöiden vapaasta liikkuvuudesta, koska noudattamatta jättäminen on unionin kansalaisten perusoikeuden suora loukkaus;

24.  panee merkille lasten hyvinvointia käsittelevän vetoomusvaliokunnan työryhmän työn ja sen 3. toukokuuta 2017 hyväksytyn loppuraportin ja suositukset; uskoo vakaasti, että komission, neuvoston ja jäsenvaltioiden olisi seurattava johdonmukaisesti ja tehokkaasti työryhmän loppuraportin suosituksia; kehottaa EU:n toimielimiä ja jäsenvaltioita noudattamaan EU:n lainsäädäntöä ja edistämään ja parantamaan tehokkaasti rajatylittävää yhteistyötä perheasioissa tarjoamalla koulutusta tuomareille ja ammattilaisille sekä kansalaisille tietoa oikeusavusta ja kaksikielisiä asianajajia;

25.  toistaa kantansa, jonka mukaan perusoikeuskirjan 51 artiklan liian kapea tai epäyhtenäinen tulkinta etäännyttää kansalaisia unionista; kehottaa komissiota esittämään toimenpiteitä, joilla varmistetaan 51 artiklan johdonmukainen ja kattava soveltaminen;

26.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita etsimään ratkaisuja niiden EU:n kansalaisten äänioikeuden menetykseen, jotka liikkuvat ja oleskelevat vapaasti Euroopan unionissa tai ovat pitkäaikaisia asukkaita; on pettynyt Euroopan unionin ja Yhdistyneen kuningaskunnan väliseen erosopimusluonnokseen, koska siinä ei viitata kansalaisten poliittisiin oikeuksiin;

27.  painottaa, että eurooppalaisen kansalaisaloitteen olisi oltava sekä avoin että tehokas, jotta se toimisi merkittävänä aktiivisen kansalaisuuden ja julkisen osallistumisen välineenä; pitää valitettavana, että näin ei ole tapahtunut aikaisemmin ja että aiemmin hyväksyttyjen aloitteiden perusteella ei ole toteutettu konkreettisia lainsäädäntötoimia; panee merkille 13. syyskuuta 2017 julkaistun komission ehdotuksen eurooppalaisesta kansalaisaloitteesta annetun asetuksen (EU) N:o 211/2011(16) tarkistamisesta; toteaa, että viimeisin menestyksekäs kansalaisaloite on ”Kielletään glyfosaatti ja suojellaan ihmisiä ja ympäristöä myrkyllisiltä torjunta-aineilta”; toteaa, että aloitetta koskeva julkinen kuuleminen järjestettiin parlamentissa 20. marraskuuta 2017; odottaa, että komissio reagoi sen sisältöön; vahvistaa vetoomusvaliokunnan sitoumuksen osallistua proaktiivisesti menestyksekkäitä aloitteita koskevien julkisten kuulemisten järjestämiseen; sitoutuu asettamaan tämän osallistavan prosessin tehokkuuden etusijalle toimielintasolla ja takaamaan asiamukaiset lainsäädännölliset jatkotoimet;

28.  korostaa, että eurooppalaista kansalaisaloitetta ”Kielletään glyfosaatti ja suojellaan ihmisiä ja ympäristöä myrkyllisiltä torjunta-aineilta” koskevan julkisen kuulemistilaisuuden yhteydessä ja kun on käsitelty samaa aihetta koskevia vetoomuksia, on käynyt ilmi, että glyfosaatin, muuntogeenisten organismien ja torjunta-aineiden kaltaisten aineiden lupamenettelyt ovat vaarantuneet tieteellisen näytön laadinnan ja arvioinnin puutteellisen riippumattomuuden, riittämättömän avoimuuden ja epätarkkuuksien vuoksi;

29.  panee merkille eläinten hyvinvointia koskevien vetoomusten suuren määrän; kiinnittää huomiota eläinten hyvinvoinnista Euroopan unionissa tehtyyn tutkimukseen sekä sen esittelyyn valiokunnan kokouksessa 23. maaliskuuta 2017, jonka jälkeen keskusteltiin useista aihetta koskevista vetoomuksista; pitää välttämättömänä, että käynnistetään uusi EU-strategia, jonka avulla korjataan kaikki nykyiset puutteet, yhdenmukaistetaan lainsäädäntö ja varmistetaan eläinten hyvinvoinnin, eläinkuljetukset mukaan lukien, kattava ja tehokas suojelu siten, että luodaan selkeä ja kattava lainsäädäntökehys, joka täyttää kaikki SEUT-sopimuksen 13 artiklan vaatimukset;

30.  korostaa sisämarkkinoiden ongelmanratkaisuverkon (SOLVIT) tärkeää tehtävää, sillä se tarjoaa kansalaisille ja yrityksille keinon ilmaista huolensa tilanteista, joissa viranomaiset muissa jäsenvaltioissa ovat mahdollisesti rikkoneet unionin oikeutta; pyytää komissiota ja jäsenvaltioita edistämään SOLVIT-verkon toimintaa, jotta siitä olisi enemmän apua kansalaisille ja sen toiminta olisi näkyvämpää; panee tässä yhteydessä tyytyväisenä merkille komission toukokuussa 2017 julkaiseman toimintaohjelman SOLVITin lujittamiseksi; kehottaa komissiota raportoimaan Euroopan parlamentille toimintaohjelman tuloksista;

31.  korostaa, että on tärkeää kehittää edelleen vetoomusportaalia ja että siitä on tehtävä kaksisuuntainen viestintäväylä ja helposti saatavilla oleva interaktiivinen väline, joka tarjoaa kaikkien EU:n jäsenvaltioiden kansalaisille mahdollisuuden tutustua kaikkiin vetoomuksia ja niiden käsittelyä koskeviin perustietoihin, avaa viestintäkanavia ja luo aihekohtaisia kokonaisuuksia asiakirjojen ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa varten; korostaa, että vetoomusten käsittelyn hallinnollista taakkaa on edelleen minimoitava; painottaa, että portaali toimii myös vetoomuksien julkisena rekisterinä; katsoo, että portaalin teknisiä valmiuksia on tehostettava vetoomusten sujuvan käsittelyn aikaansaamiseksi; painottaa tarvetta parantaa viestintää vetoomusten esittäjien kanssa siten, että heille ilmoitetaan heidän vetoomuksensa edistymisestä heidän omalla kielellään; katsoo, että ne, jotka ovat tukeneet vetoomusta tai ilmaisseet kiinnostuksensa vetoomukseen, ovat oikeutettuja saamaan samaa palautetta ja tietoa kuin vetoomuksen esittäjä, erityisesti mitä tulee parlamentin keskusteluihin tai komission vastauksiin; muistuttaa, että on tärkeää tehostaa toimia, joilla varmistetaan, että vetoomusten esittäjät ovat läsnä, kun heidän vetoomuksiaan käsitellään valiokunnassa;

32.  kehottaa luomaan entistä kohdennetumman ja aktiivisemman lehdistö- ja viestintäpalvelun ja aktiivisemman läsnäolon sosiaalisessa mediassa siten, että valiokunnan työ vastaa paremmin kansalaisten huolenaiheisiin;

33.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman ja vetoomusvaliokunnan mietinnön neuvostolle, komissiolle, Euroopan oikeusasiamiehelle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille sekä niiden vetoomusvaliokunnille ja kansallisille oikeusasiamiehille tai vastaaville toimivaltaisille elimille.

(1) EUVL C 18, 19.1.2017, s. 10.
(2) EUVL C 369, 11.10.2018, s. 105.
(3) EUVL C 356, 4.10.2018, s. 77.
(4) EUVL C 369, 11.10.2018, s. 11.
(5) EUVL C 263, 25.7.2018, s. 98.
(6) Lausunto annettu 24. tammikuuta 2017.
(7) Lausunto annettu 24. tammikuuta 2017.
(8) Lausunto annettu 25. huhtikuuta 2017.
(9) Lausunto annettu 24. tammikuuta 2017.
(10) Lausunto annettu 22. maaliskuuta 2017.
(11) Lausunto annettu 7. syyskuuta 2017.
(12) Lausunto annettu 7. syyskuuta 2017.
(13) Lausunto annettu 22. marraskuuta 2017.
(14) Lausunto annettu 7. syyskuuta 2017.
(15) Erityiseurobarometri 468: Euroopan kansalaisten suhtautuminen ympäristöön, marraskuu 2017: http://ec.europa.eu/commfrontoffice/publicopinion/index.cfm/Survey/getSurveyDetail/instruments/SPECIAL/surveyKy/2156
(16) EUVL L 65, 11.3.2011, s. 1.

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö