Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon sisäasioiden pääosaston vuonna 2016 julkaiseman tutkimuksen julkisen sektorin uudistamisesta ja siitä, millä tavoin EU:n talousarviota käytetään uudistuksen edistämiseen(1),

–  ottaa huomioon Eurooppa 2020 -strategian,

–  ottaa huomioon EU:n nykyisen rahoituskauden (2014–2020) ja komission ehdotuksen uudeksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi (2021–2018),

–  ottaa huomioon lainsäädäntövallan käyttäjien heinäkuussa 2018 saavuttaman sopimuksen rakenneuudistusten tukiohjelman määrärahojen lisäämisestä,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 197 artiklan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön sekä aluekehitysvaliokunnan lausunnon (A8-0378/2018),

A.  ottaa huomioon, että jäsenvaltioiden julkishallinto on erittäin tärkeä unionin talousarvion toteuttamisen kannalta, ja katsoo, että tehokkaasti toimiva julkishallinto voi auttaa luomaan uudenaikaisia järjestelmiä, jotka lisäävät vaurautta ja hyvinvointia EU:ssa;

B.  toteaa, että uuteen monivuotista rahoituskehystä koskevaan ehdotukseen ei sellaisenaan sisälly julkishallintoa koskevaa tavoitetta;

1.  toteaa, että julkishallintoon liittyvät tehtävät ovat jakautuneet komission eri yksiköille ja että tämä hankaloittaa toimivaltaisten yksiköiden sekä EU:n rahoittamien ohjelmien ja aloitteiden tehokasta koordinointia; toivoo kaikkien teknisen avun ohjelmien parempaa koordinointia, jotta voidaan välttää päällekkäisyyksiä ja varmistaa, etteivät toimet jää tehottomiksi ja mitätöi komission pyrkimyksiä edistää varojen yhdistämistä synergiaetujen hyödyntämiseksi; kehottaa komissiota parantamaan hyvien käytäntöjen vaihtoa koskevia järjestelmiään, jotta jäsenvaltioita voidaan auttaa ottamaan käyttöön hyviä käytäntöjä turvautumatta kuitenkaan palkanalennuksiin ja sosiaalisesti kestämättömiin uudistuksiin tähtääviä politiikkatoimia;

2.  kehottaa seuraavaa komission puheenjohtajaa antamaan yhdelle komission jäsenelle vastuun asioista, jotka liittyvät julkishallinnon parantamiseen;

3.  katsoo, että tehokas julkisen sektorin uudistus on olennaisen tärkeä, kun jäsenvaltioita autetaan mukautumaan muuttuviin olosuhteisiin, parantamaan sietokykyä tulevien kriisien ehkäisemiseksi, laajentamaan sähköistä hallintoa ja parantamaan palvelujen tarjoamista unionissa erityisesti uuden teknologian ja tietoteknisten järjestelmien osalta, ja katsoo, että uudistus auttaisi vähentämään merkittävästi unionin varojen tuhlausta, menettämistä tai vilpillistä käyttöä; vaatii sen vuoksi, että myös tulevassa ohjelmasuunnittelussa suunnataan rahoitusta sähköistä hallintoa edistäviin toimiin sähköistä hallintoa koskevassa EU:n toimintasuunnitelmassa vahvistettujen periaatteiden ja painopisteiden mukaisesti;

4.  toteaa jälleen, että erityisesti kehityksessä jälkeen jääneillä alueilla on usein vaikeuksia saada tai käyttää rahoitusta, mikä johtuu byrokratiasta, hallinnollisiin valmiuksiin liittyvistä syistä tai säännönvastaisuuksista; toivoo tämän vuoksi, että jäsenvaltioiden sisällä edistettäisiin konkreettisempia uudistuksia, joissa sovelletaan hyvän hallinnon periaatetta ja nopeutetaan oikeudenkäyntejä;

5.  toteaa, että EU:n talousarvio tarjoaa EU:n jäsenvaltioille noin 9 miljardia euroa tukea julkishallinnon uudistamiseksi; kehottaa komissiota yhdistämään tämän taloudellisen tuen kohdennettuun tiedon, kokemusten ja hyvien käytäntöjen jakamiseen jäsenvaltioiden kesken;

6.  kehottaa komissiota vauhdittamaan yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa, jotta jälkeen jääneitä alueita tuettaisiin sekä niiden valmiuksia ja hallinnollista ohjausta parannettaisiin;

7.  kehottaa toteuttamaan toimia, joilla kannustetaan henkilöresursseja koskevien strategioiden kehittämistä ja täytäntöönpanoa edistävien ohjelmien täytäntöönpanoa esimerkiksi vaihtamalla parhaita käytäntöjä jäsenvaltioiden välillä, ja ottamalla mukaan myös johtajat ja muut kokeneet toimijat;

8.  korostaa, että erityisten toimenpideohjelmien ja muiden EU:n rahoituslähteiden välillä on usein havaittu lukuisia päällekkäisyyksiä, ja kehottaa tekemään asiassa ehdotuksia; toivoo siksi, että tukitoimien koordinointia, keskinäistä täydentävyyttä ja yksinkertaistamista parannetaan;

9.  pitää tärkeänä varmistaa, että toimenpideohjelmat toteutetaan mahdollisimman tehokkaasti ja käyttäjäystävällisesti; pitää olennaisen tärkeänä, etteivät jäsenvaltiot lisää sääntöjä, jotka vaikeuttavat tuensaajan varojen käyttöä;

10.  toteaa, että komissiolla ei ole julkishallintoa koskevaa standardoitua ja yhteistä arviointijärjestelmää eikä systemaattista tiedonkeruumenetelmää; panee huolestuneena merkille, että näiden välineiden puutteen vuoksi komissio on tehnyt epätäydellisiä analyysejä erinäisistä asioista eri jäsenvaltioissa; ehdottaa, että vuotuiseen kasvuselvitykseen otetaan uudelleen julkishallintoa koskeva luku;

11.  kehottaa komissiota arvioimaan etukäteen kehitysyhteistyöpolitiikan täytäntöönpanosta vastaavien rakenteiden hallinnollisia valmiuksia ja edistämään strategisesti erityisen tärkeissä hankkeissa sellaisten kansallisten elinten ja virastojen käyttöä, jotka kykenevät määrittelemään ohjelmia ja yksittäisiä toimenpiteitä sekä nopeuttamaan niiden toteuttamista;

12.  katsoo, että monivuotista rahoituskehystä olisi käytettävä kannustamaan sellaisten ohjelmien laatimiseen, jotka parantavat julkishallintoa, jotta voidaan auttaa jäsenvaltioita erityisesti laskusuhdanteen aikana, ja toteaa, että tällaisissa tilanteissa julkishallinnon järjestelmien alalla toteutetut uudistukset voivat auttaa asianomaisia jäsenvaltioita;

13.  panee tyytyväisenä merkille, että seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä on esitetty ehdotuksia, joiden tarkoituksena on välttää ohjelmien päällekkäisyydet ja edistää yksinkertaistamista;

14.  kannustaa komissiota yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa kehittämään erityisen arviointikehyksen, jossa otetaan huomioon korkeatasoisen julkishallinnon määrälliset ja laadulliset näkökohdat, ja kehittämään omia analyyttisiä valmiuksiaan; korostaa tarvetta arvioida kunkin jäsenvaltion ongelmia ja edistää käytössä olevien resurssien puitteissa toimenpiteitä, joilla vähennetään näitä vaikeuksia vahvistamalla ennakkoehtoja koskevia perusteita ja asettamalla tavoitteita;

15.  ehdottaa, että komissio lisää jäsenvaltioiden kanssa käytävää poliittista vuoropuhelua varmistamalla erityisen foorumin perustamisen;

16.  ehdottaa, että parlamentin istuntokalenterissa varataan aikaa jäsenneltyyn vuoropuheluun kansallisten parlamenttien kanssa julkishallinnon parantamiseen EU:ssa liittyvistä kysymyksistä; kehottaa EU:ta parantamaan temaattisen tavoitteen 11 mukaisten ERI-rahastojen seurantaa ja arviointia ottamalla käyttöön erityisiä indikaattoreita, joilla arvioidaan edistymistä julkishallinnon uudistamista koskevien EU:n tavoitteiden ja ensisijaisten tavoitteiden saavuttamisessa;

17.  on tyytyväinen sellaisen vertailuarvon kehittämiseen, jolla arvioidaan EU:n ehdokasmaiden julkishallinnon valmiuksia ottaa EU-jäsenyydestä aiheutuva vastuu kantaakseen; toivoo, että jäsenvaltioiden sisällä edistettäisiin entistä konkreettisempia uudistuksia, joissa sovelletaan hyvän hallinnon periaatetta;

18.  panee merkille, että komissio ja eräät jäsenvaltiot rahoittavat Euroopan julkisen sektorin palkintoa (EPSA), joka kokoaa yhteen eurooppalaisen julkisen sektorin kaikkein parhaimmat, innovatiivisimmat ja tehokkaimmat toimijat; katsoo, että komission olisi varmistettava entistä kattavampi oppiminen ja tiedonvaihto ja pyrittävä laajempaan kattavuuteen koko Euroopassa;

19.  pitää tarpeellisena lisätä julkishallintojen sisällä innovatiivisia menettelyjä, jotka edistävät yhteyksien parantamista, digitalisointia ja korkealaatuisia digitaalisia palveluja kansalaisille, yrityksille ja viranomaisille, samalla kun pysytellään kyseisten alojen nopean teknisen kehityksen tahdissa; pitää ilahduttavana, että uudessa yhteisiä säännöksiä koskevassa asetuksessa tuleville edunsaajille annetaan tarpeelliset tiedot järjestelmän mahdollisimman nopeaa käyttöä varten;

20.  toteaa, että paikallishallinnon sitoutuminen on edellytys EU:n tason tavoitteiden saavuttamiselle tällä alalla; kiinnittää huomiota Tallinnan julistukseen ehdotuksesta, jonka aiheena on yhteisten hallintorakenteiden parantaminen paikallisten ja alueellisten viranomaisten kanssa kansallisella tasolla(2);

21.  suhtautuu myönteisesti olemassa oleviin verkostoihin(3), jotka kokoavat yhteen jäsenvaltioiden edustajia – etenkin niitä, jotka saavat EU-rahoitusta – jotta voidaan parantaa julkishallintoa jakamalla parhaita käytäntöjä ja hyödyntämällä vastavuoroista oppimista;

22.  katsoo, että nykyiset verkostot voisivat parantaa tuloksellisuuttaan merkittävästi asettamalla kunnianhimoisemmat tavoitteet ja kehittämällä proaktiivisempia lähestymistapoja, kuten vertailuoppimista, ja yhdistämällä näin jäsenvaltioiden itsearvioinnin tehostettuun vertaisarviointijärjestelmään;

23.  uskoo, että korkeatasoinen julkishallinto on olennainen edellytys sille, että monivuotisen rahoituskehyksen mukaiset ja muut EU:n politiikan tavoitteet voidaan saavuttaa; korostaa hyvän viestinnän ja poliittisen tietoisuuden merkitystä luottamuksen rakentamisessa ja myönteisiin uudistustoimiin ja -ohjelmiin kannustamisessa;

24.  katsoo, että on tarpeen arvioida jatkuvasti, onko koheesiopolitiikan täydentävyysperiaatetta noudatettu tavanomaisilla varoilla rahoitetuissa toimissa myös sen estämiseksi, ettei koheesiopolitiikan toimilla korvata tavanomaista kansallista rahoitusta;

25.  toteaa, että vaikka ERI-rahastojen varoja on osoitettu alueelliseen täytäntöönpanosuunnitelmaan määrällisesti enemmän viime ohjelmakauden aikana, seurantaa voisi parantaa, jotta tämän alueelliseen täytäntöönpanosuunnitelmaan osoitetun rahoituksen vaikutusta voitaisiin arvioida;

26.  kehottaa jatkamaan jäsenvaltioiden kansallisia viranomaisia avustavien komission työryhmien työtä, jotta koheesiopolitiikan resursseja voidaan käyttää paremmin jäsenvaltioissa, jotka ovat jääneet jälkeen ERI-rahastojen varojen käytön suhteen;

27.  korostaa rakenneuudistusten tukiohjelman merkitystä ja toivoo, että sitä tehostetaan tulevalla ohjelmakaudella määrittelemällä selvästi sen tehtävä mahdollistajana, ei niinkään teknisen tuen lähteenä, ja parannetaan myös sen vaikuttavuutta ja tehokkuutta vähentämättä koheesiomäärärahoja komission monivuotisessa rahoituskehyksessä 2021–2027 tekemän ehdotuksen mukaisesti;

28.  panee merkille, että EU:lla ei ole välitöntä oikeudellista toimivaltaa julkishallinnon alalla mutta sillä on myönteinen vaikutus jäsenvaltioiden julkishallintoihin ja erityisesti sillä on välillinen rooli hallinnollisten normien vahvistamisessa yhteisön säännöstössä, parhaiden käytäntöjen vaihtamisessa kaikkien jäsenvaltioiden välillä ja sellaisten talousarviovälineiden tarjoamisessa, joilla voidaan tukea ja edistää julkishallinnon uudistamista vahvistamalla hallinnollisia valmiuksia, tehostamalla hallintoelimiä ja kannustamalla innovointia julkisella sektorilla;

29.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1) Tutkimus – ”Public Sector Reform: How the EU budget is used to encourage it”, Euroopan parlamentti, sisäasioiden pääosasto, talousarvioasioista vastaava politiikkayksikkö D, 2016. (2) https://ec.europa.eu/digital-single-market/en/news/ministerial-declaration-egovernment-tallinn-declaration (3) Julkishallintojen eurooppalainen verkko (EUPAN); julkishallintoa koskeva temaattinen verkosto ja muut foorumit ja verkostot, jotka keskittyvät erityisesti oikeuslaitokseen, korruption torjuntaan, digitalisaatioon, julkisiin hankintoihin jne.