(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2018)0380),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 175 artiklan 3 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0231/2018),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 12. joulukuuta 2018 antaman lausunnon(1),

–  ottaa huomioon alueiden komitean 5. joulukuuta 2018 antaman lausunnon(2),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan mietinnön, kansainvälisen kaupan valiokunnan, budjettivaliokunnan, talousarvion valvontavaliokunnan ja aluekehitysvaliokunnan lausunnot ja naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan kannan tarkistuksina (A8-0445/2018),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

(1) Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä. (2) Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 175 artiklan kolmannen kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen, kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(1),

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon(2),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä(3),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)  Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEU-sopimus’, 3 artiklassa ja SEUT-sopimuksen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, 9 ja 10 artiklassa määrättyjä horisontaalisia periaatteita, myös SEU-sopimuksen 5 artiklassa vahvistettuja toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita, olisi noudatettava rahastojen täytäntöönpanossa, jossa olisi otettava huomioon myös Euroopan unionin perusoikeuskirja. SEUT 8 artiklan mukaisesti jäsenvaltioiden ja komission olisi pyrittävä poistamaan epätasa-arvoa, edistämään naisten ja miesten välistä tasa-arvoa ja ottamaan huomioon sukupuolinäkökohdat sekä torjumaan sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintää. Rahastojen tavoitteiden toteuttamisessa olisi otettava huomioon kestävä kehitys, sekä se, että unioni edistää ympäristön laadun säilyttämistä, suojelua ja parantamista SEUT-sopimuksen 11 artiklan ja 191 artiklan 1 kohdan mukaisesti ja saastuttaja maksaa -periaatetta noudattaen. [tark. 2]

(2)  Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio antoivat 17 päivänä marraskuuta 2017 yhteisen julistuksen Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista(4), jolla vastataan yhteiskunnallisiin haasteisiin Euroopassa. Kun otetaan huomioon työelämän muuttuvat realiteetit, unionin on oltava valmis nykyisiin ja tuleviin globalisaation ja digitalisaation haasteisiin tekemällä kasvusta entistä osallistavampaa ja parantamalla työllisyys- ja sosiaalipolitiikkaa. Pilarin kaksikymmentä keskeistä periaatetta rakentuvat kolmen osa-alueen ympärille: yhtäläiset mahdollisuudet ja pääsy työmarkkinoille, oikeudenmukaiset työolot sekä sosiaalinen suojelu ja osallisuus. Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari toimii Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) siirtymärahaston (ESR) yleisenä ohjenuorana, ja unioni voi sen ansiosta toteuttaa asiaankuuluvat periaatteet käytännössä merkittävien rakenneuudistusten yhteydessä.

(3)  Neuvosto hyväksyi 20 päivänä kesäkuuta 2017 päätelmät(5) ”Euroopan kestävän tulevaisuuden varmistaminen: EU:n vastaus kestävän kehityksen toimintaohjelmaan Agenda 2030:een”(6). Neuvosto painotti, että on tärkeää saavuttaa kestävän kehityksen kolme ulottuvuutta (taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöulottuvuus) tasapainoisesti ja yhdennetysti. On äärimmäisen tärkeää sisällyttää kestävä kehitys EU:n poliittiseen toimintakehykseen, ja unionin on oltava politiikkatoimissaan kunnianhimoinen, kun se vastaa globaaleihin haasteisiin. Neuvosto suhtautui myönteisesti komission 22 päivänä marraskuuta 2016 antamaan tiedonantoon ”Seuraavat toimet Euroopan kestävän tulevaisuuden varmistamiseksi” ensimmäisenä toimena kestävän kehityksen tavoitteiden valtavirtaistamiseksi sekä kestävän kehityksen soveltamiseksi kaikkea EU:n toimintapolitiikkaa ohjaavana keskeisenä periaatteena muun muassa rahoitusvälineiden kautta.

(4)  Helmikuussa 2018 komissio antoi tiedonannon ”Uuden, modernin monivuotisen rahoituskehyksen avulla tuloksiin EU:n painopistealoilla vuoden 2020 jälkeen”(7). Tiedonannossa korostetaan, että unionin talousarviosta tuetaan Euroopan ainutlaatuista sosiaalista markkinataloutta. Sen vuoksi on äärimmäisen tärkeää parantaa työllistymismahdollisuuksia ja vastata erityisesti digitalisaatioon, automaatioon ja resurssitehokkaaseen talouteen siirtymiseen liittyviin osaamishaasteisiin kunnioittaen täysin vuonna 2015 tehtyä Pariisin ilmastosopimusta, joka hyväksyttiin ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen osapuolten 21. konferenssissa. Talousarvion joustavuus on yksi seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen keskeisistä periaatteista. Joustomekanismit ovat edelleen käytössä, jotta unioni voi reagoida oikea-aikaisemmin odottamattomiin tapahtumiin ja jotta voidaan varmistaa, että talousarviovarat käytetään siellä, missä niitä kipeimmin tarvitaan. [tark. 3]

(5)  Valkoisessa kirjassaan Euroopan tulevaisuudesta(8) komissio on huolissaan eristäytymissuuntauksista, niistä epäilyksistä, joita avoimen kaupan hyödyistä yhä useammin esitetään, sekä unionin sosiaalisesta markkinataloudesta yleensä.

(6)  Pohdinta-asiakirjassaan globalisaation hallinnasta(9) komissio pitää kauppaan liittyvää globalisaatiota ja teknologista muutosta yhdessä keskeisinä syinä siihen, että koulutetun työvoiman kysyntä on lisääntynyt mutta matalamman koulutustason työpaikat ovat vähentyneet. Vaikka Avoimemmasta kaupasta ja maailman talouksien syvemmästä integraatiosta aiheutuu valtavia yleisiä hyötyjä, näihin on toki hyötyä mutta sen kielteisiin sivuvaikutuksiin on puututtava asianmukaisin keinoin. Globalisaation nykyiset hyödyt ovat jo epätasaisesti jakautuneet eri ihmisten ja alueiden kesken, mistä aiheutuu merkittäviä seurauksia kielteisistä vaikutuksista kärsiville, joten vaarana on, että alati kiihtyvä tekninen kehitys vauhdittaa teknologiset ja ympäristöön liittyvät muutokset syventävät näitä vaikutuksia entisestään. Näin ollen solidaarisuuden ja kestävyyden periaatteiden mukaisesti on tarpeen varmistaa, että globalisaation hyödyt jaetaan oikeudenmukaisemmin. Globalisaation ja teknologisten ja ympäristöön liittyvien siirtymien mahdollisia samanaikaisia haittavaikutuksia olisi ennakoitava laajemmin asiaankuuluvassa unionin rakennerahastossa, kuten Euroopan sosiaalirahasto plussassa (ESR+), jotta liiketoimintaympäristöä ja työvoimaa voidaan mukauttaa paremmin sovittamalla yhteen talouden avautuminen talouskasvu ja tekninen kehitys sekä sosiaalinen suojelu asianmukaisen sosiaalisen suojelun kanssa ja tukemalla aktiivisesti mahdollisuuksia työllistymiseen ja itsenäiseen ammatinharjoittamiseen. [tark. 4]

(7)  Pohdinta-asiakirjassaan EU:n rahoituksen tulevaisuudesta(10) komissio korostaa tarvetta vähentää taloudellisia ja sosiaalisia eroja jäsenvaltioiden välillä ja sisällä. Näin ollen keskeisenä tavoitteena on investoida kestävään kehitykseen, tasa-arvoon, sosiaaliseen osallisuuteen, koulutukseen ja terveyteen. [tark. 5]

(8)  Ilmastonmuutos, globalisaatio ja teknologinen muutos lisäävät todennäköisesti entisestään maailman talouksien välisiä kytköksiä ja niiden keskinäistä riippuvuutta. Työvoiman uudelleenkohdentaminen on olennainen ja välttämätön osa tällaista talouden muutosta. Jotta muutoksen hyödyt jakautuisivat oikeudenmukaisesti, tuen tarjoaminen työttömiksi jääneille työntekijöille ja työttömyysuhan alla eläville on äärimmäisen tärkeää. Unionin tärkeimpiä välineitä näiden työntekijöiden auttamisessa ovat ESR+, jonka tarkoituksena on tarjota tukea ennakoivasti, ja siirtymärahasto, jonka tarkoituksena on tarjota tukea merkittävien rakenneuudistusten tapauksessa reaktiivisesti. ”Muutosten ennakointia ja rakenneuudistusta koskeva EU:n laatukehys”(11) on unionin politiikan väline, jolla luodaan puitteet yritysten rakenneuudistusten ennakoinnissa ja hoidossa käytettäville parhaille käytänteille. Se tarjoaa kattavat puitteet sille, miten talouden sopeuttamisen ja rakenneuudistuksen haasteet ja niiden työllisyyteen ja yhteiskuntaan kohdistuvat vaikutukset olisi huomioitava asianmukaisin poliittisin keinoin. Lisäksi siinä kehotetaan jäsenvaltioita käyttämään EU:n ja kansallinen rahoitus siten, että voidaan varmistaa, että rakenneuudistuksen sosiaalisia vaikutuksia, erityisesti työllisyyteen kohdistuvia haittavaikutuksia, voidaan lieventää tehokkaammin. Unionin tärkeimpiä välineitä rakenneuudistuksista kärsivien työntekijöiden auttamisessa ovat Euroopan sosiaalirahasto plus (ESR+), jonka tarkoituksena on tarjota tukea ennakoivasti, ja EGR, jonka tarkoituksena on tarjota tukea odottamattomien merkittävien rakenneuudistusten tapauksessa reaktiivisesti. [tark. 6]

(9)  Euroopan globalisaatiorahasto (EGR) perustettiin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1927/2006(12) 1 päivänä tammikuuta alkavan ja 2007 31 päivään joulukuuta 2013 ulottuvan monivuotisen rahoituskehyksen ajaksi. EGR perustettiin, jotta unioni voisi osoittaa solidaarisuutta globalisaatiosta johtuvien maailmankaupan huomattavien rakenteellisten muutosten vuoksi työttömiksi jääneille työntekijöille.

(10)  Asetuksen (EY) N:o 1927/2006 soveltamisalaa laajennettiin vuonna 2009 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 546/2009(13) osana Euroopan talouden elvytyssuunnitelmaa siten, että siihen sisällytettiin maailmanlaajuisen rahoitus- ja talouskriisin välittömänä seurauksena työpaikkansa menettäneet työntekijät.

(11)  Soveltamisalaa laajennettiin asetuksella (EU) N:o 1309/2013(14) 1 päivän tammikuuta 2014 ja 31 päivän joulukuuta 2020 välisen ajanjakson kattavan monivuotisen rahoituskehyksen ajaksi kattamaan maailmanlaajuisen rahoitus- ja talouskriisin, jonka takia asetus (EY) N:o 546/2009 annettiin, jatkumisen aiheuttaman vakavan talouden häiriötilan seurauksena tapahtuneiden työpaikkojen menetysten lisäksi minkä tahansa uuden maailmanlaajuisen rahoitus- ja talouskriisin aiheuttamat työpaikkojen menetykset.

(11 a)  Siirtymärahasto-ohjelman olisi oltava näkyvä, ja sen olisi edellytettävä, että tietoja saadaan enemmän ja että ne ovat laadukkaampia, jotta siirtymärahastolle voitaisiin tehdä asianmukainen tieteellinen arviointi ja jotta vältettäisiin kaupan sopeutustukiohjelman toimintaan liittyvät hallinnolliset rajoitukset. [tark. 7]

(12)  Komissio teki EGR:n väliarvioinnin arvioidakseen, miten ja missä määrin EGR saavuttaa tavoitteensa. EGR osoittautui tehokkaaksi, ja sillä saavutettiin korkeampi työttömiksi jääneiden työntekijöiden uudelleenintegrointiaste kuin aiemmalla ohjelmakaudella. Arvioinnissa todettiin myös, että EGR tuottaa eurooppalaista lisäarvoa. Tämä koskee etenkin sen määrällisiä vaikutuksia, mikä tarkoittaa, että EGR:n tuella ei pelkästään lisätä tarjottavien palveluiden määrää ja moninaisuutta vaan myös niiden intensiteettiä. EGR:n toimet ovat lisäksi erittäin näkyviä ja osoittavat toimien tuottaman EU:n lisäarvon suoraan suurelle yleisölle. Useita haasteitakin kuitenkin todettiin. Käyttöönottomenettelyä pidettiin liian pitkänä. Lisäksi monet jäsenvaltiot ilmoittivat ongelmista työntekijävähennyksiin johtanutta tapahtumaa koskevan laajan tausta-analyysin kokoamisessa. Pääasiassa rahoitukseen ja institutionaalisiin valmiuksiin liittyvät syyt estävät niitä jäsenvaltioita, joilla saattaa olla mahdollinen EGR-tapaus, hakemasta tukea. Syynä saattaa kuitenkin olla pelkkä henkilöstön puute – jäsenvaltiot voivat tätä nykyä pyytää teknistä apua ainoastaan, jos niillä on täytäntöönpantavana EGR-tapaus. Koska työntekijävähennyksiä voi tapahtua odottamatta, on tärkeää, että jäsenvaltiot ovat valmiit toimimaan välittömästi ja voivat jättää hakemuksen viipymättä. Joissakin jäsenvaltioissa tarvitaan lisäksi perusteellisempia institutionaalisten valmiuksien kehittämistoimia, jotta varmistettaisiin EGR-tapausten tehokas ja vaikuttava täytäntöönpano. Erityisesti harvemmin asutuilla alueilla 500 menetetyn työpaikan kynnysarvoa kritisoitiin liian korkeaksi(15).

(13)  Komissio korostaa EGR:llä siirtymärahastolla olevan edelleen tärkeä rooli joustavana rahastona, josta tuetaan työpaikkansa laajamittaisissa rakenneuudistuksissa menettäneitä työntekijöitä ja autetaan heitä löytämään uusi työpaikka mahdollisimman pian. Unionin olisi edelleen tarjottava erityistä kertaluonteista tukea helpottamaan työttömiksi jääneiden työntekijöiden integroitumista uudelleen työelämään korkealaatuiseen ja kestävään palkkatyöhön alueilla, aloilla, toimialueilla tai työmarkkina-alueilla, joihin kohdistuu äkillinen vakava talouden häiriötila. Kun otetaan huomioon avoimen kaupan, teknologian muutosten, digitalisaation ja automaation tai Yhdistyneen kuningaskunnan eron Euroopan unionista tai vähähiiliseen talouteen siirtymisen kaltaisten muiden tekijöiden vuorovaikutus ja kun näin ollen otetaan huomioon, että on yhä vaikeampaa nimetä yksi tietty työpaikkojen menetykset aiheuttava tekijä, EGR:n siirtymärahaston käytön on olisi tulevaisuudessa perustuttava vain rakenneuudistuksen merkittäviin vaikutuksiin. Koska EGR:n siirtymärahaston tarkoituksena on tarjota tukea kiireellisissä tilanteissa ja odottamattomissa olosuhteissa ja täydentää ESR+:n tarjoamaa ennakoivampaa apua, sen on olisi pysyttävä joustavana erityisvälineenä, joka toimii monivuotisessa rahoituskehyksessä vahvistettujen määrärahojen enimmäismäärien ulkopuolella, kuten komission tiedonannossa ”Nykyaikainen talousarvio unionille, joka suojelee, puolustaa ja tarjoaa mahdollisuuksia: monivuotinen rahoituskehys vuosiksi 2021–2027” ja sen liitteessä(16) todetaan. [tark. 8 ja 97]

(13 a)  Euroopan parlamentti toisti monivuotisesta rahoituskehyksestä 2021–2027 ja omista varoista 30 päivänä toukokuuta 2018 antamassaan päätöslauselmassa vakaan näkemyksensä siitä, kuinka paljon unionin tärkeimpien politiikkojen toteuttamiseen tarvitaan rahoitusta monivuotisessa rahoituskehyksessä 2021–2027, jotta ne voisivat täyttää tehtävänsä ja saavuttaa tavoitteensa. Erityisesti se painotti vaatimusta kaksinkertaistaa pk-yrityksille ja nuorisotyöttömyyden torjuntaan monivuotisessa rahoituskehyksessä varattu erityisrahoitus. Se piti hyvinä useita ehdotuksia nykyisten säännösten parantamisesta ja varsinkin erityisvälineiden määrärahojen korotusta ja totesi aikovansa neuvotella muistakin parannuksista aina tarpeen mukaan. [tark. 9]

(14)  Kuten edellä todettiin, jotta säilytettäisiin EGR:n siirtymärahaston eurooppalainen luonne, tukihakemus pitäisi voida esittää, kun merkittävästä rakenneuudistuksesta aiheutuu huomattavia vaikutuksia paikalliseen tai alueelliseen talouteen. Tällainen vaikutus olisi määriteltävä menetettyjen työpaikkojen vähimmäismääränä tietyn viiteajanjakson aikana. Väliarvioinnin tulokset huomioon ottaen kynnysarvoksi on asetettava 250 200 menetettyä työpaikkaa neljän kuukauden viiteajanjakson aikana (tai 6 kuukauden kyseisten viiteajanjaksojen aikana alakohtaisissa tapauksissa). Kun otetaan huomioon, että eri toimialoilla mutta samalla alueella toteutettavilla irtisanomisaalloilla on yhtä merkittävä vaikutus paikallisiin työmarkkinoihin, myös alueellisten hakemusten olisi oltava mahdollisia. Pienillä työmarkkinoilla, kuten pienissä jäsenvaltioissa tai syrjäisillä alueilla, mukaan luettuina SEUT-sopimuksen 349 artiklassa tarkoitetut syrjäisimmät alueet, tai poikkeuksellisissa olosuhteissa hakemuksia voitaisiin olisi voitava jättää silloinkin, kun menetettyjen työpaikkojen määrä on pienempi. [tark. 10]

(14 a)  Samalla kun otetaan huomioon toissijaisuusperiaate ja se, että siirtymärahastolle esitettävän tukihakemuksen edellytyksenä on, että rakenneuudistus on vaikutukseltaan merkittävä, siirtymärahastosta olisi pyrittävä osoittamaan solidaarisuutta kaikentyyppisistä ja -kokoisista yrityksistä irtisanotuille työntekijöille. [tark. 11]

(14 b)  Siirtymärahaston olisi säilyttävä unionin erityisvälineenä, jonka avulla voidaan reagoida tilanteisiin, joista aiheutuu merkittäviä rakenneuudistuksia unionin työmarkkinoilla. Unionin olisi kuitenkin edelleen etsittävä kestävämpiä tapoja sellaisista rakenteellisista muutoksista ja haasteista selviämiseksi, jotka vaikuttavat työmarkkinoihin ja johtavat jäsenvaltioissa tällaisiin tilanteisiin. [tark. 12]

(15)  Jotta unioni voisi ilmaista solidaarisuutensa työttömiksi jääneille työntekijöille ja itsenäisille ammatinharjoittajille, joiden työskentely on loppunut, yksilöllisten palvelujen paketin ja sen täytäntöönpanon kustannusten yhteisrahoitusosuuden olisi oltava yhtä suuri kuin ESR+:n yhteisrahoitusosuus kussakin asianomaisessa jäsenvaltiossa.

(16)  Komission olisi toteutettava se osa unionin talousarviosta, joka on osoitettu EGR:lle siirtymärahastolle, hallinnoimalla sitä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) [uuden varainhoitoasetuksen numero](17), jäljempänä ’varainhoitoasetus’, tarkoitetussa merkityksessä. Tämän vuoksi silloin kun EGR:n siirtymärahaston toteuttamisessa käytetään yhteistyöhön perustuvaa hallinnointia, komission ja jäsenvaltioiden olisi noudatettava varainhoitoasetuksessa säädettyjä periaatteita, kuten moitteettoman varainhoidon, avoimuuden ja syrjimättömyyden periaatteita.

(17)  Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön (Eurofound) yhteydessä Dublinissa toimiva Euroopan muutoksenseurantakeskus avustaa komissiota ja jäsenvaltioita laatimalla laadullisia ja määrällisiä analyysejä kehityssuuntien, kuten globalisaation kehityssuuntien, teknologisten ja ympäristöön liittyvien muutosten ja rakenneuudistusten, arvioinnin ja EGR:n siirtymärahaston varojen käytön arvioinnin helpottamiseksi. Tällaisiin analyyseihin olisi sisällytettävä riittävästi eriteltyjä tietoja erityisesti sukupuolinäkökohdista, jotta sukupuolten epätasa-arvoa voitaisiin torjua tehokkaammin. [tark. 13]

(17 a)  Eurofoundin Euroopan rakenneuudistuksen seurantavälineellä (ERM) seurataan kansallisten yhteyshenkilöiden verkoston avulla reaaliaikaisesti raportointia koko unionin alueella tapahtuvista laajamittaisista rakenneuudistuksista. ERM on siirtymärahastolle hyvin tärkeä, ja sillä olisi avustettava siirtymärahaston toimintaa erityisesti auttamalla tunnistamaan mahdolliset toimia edellyttävät tapaukset varhaisessa vaiheessa. [tark. 14]

(18)  Työttömiksi jääneiden työntekijöiden ja itsenäisten ammatinharjoittajien, joiden työskentely on loppunut, pitäisi voida hyötyä EGR:stä siirtymärahastosta tasapuolisesti työsopimuksen tai -suhteen tyypistä riippumatta. Tätä asetusta sovellettaessa olisi EGR:n siirtymärahaston mahdollisina edunsaajina sen vuoksi pidettävä työttömiksi jääneitä työntekijöitä sekä heidän työsuhteensa tyypistä ja kestosta riippumatta ja itsenäisiä ammatinharjoittajia, joiden työskentely on loppunut. [tark. 15]

(19)  EGR:n Siirtymärahaston rahoitustuki olisi keskitettävä ensisijaisesti aktiivisiin työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin ja yksilöllisiin palveluihin, joilla pyritään integroimaan edunsaajat nopeasti takaisin korkealaatuiseen ja kestävään palkkatyöhön tulevaisuuteen suuntautuneella toimialalla, joka on joko entisellä toimialalla edunsaajan entinen toimiala tai sen ulkopuolella ulkopuolinen toimiala, mutta lisäksi sillä olisi pyrittävä edistämään itsenäistä ammatinharjoittamista ja yritysten, myös osuuskuntien, perustamista. Toimenpiteissä olisi otettava huomioon paikallisten tai alueellisten työmarkkinoiden ennakoidut tarpeet. Tarvittaessa olisi kuitenkin tuettava myös työttömiksi jääneiden työntekijöiden liikkuvuutta, jotta autettaisiin heitä löytämään uusi työpaikka muualta. Erityistä huomiota on olisi kiinnitettävä digitaalisella aikakaudella tarvittavien taitojen jakamiseen ja tarvittaessa työhön liittyvien sukupuolistereotypioiden poistamiseen. Rahassa maksettavien avustusten sisällyttämistä yksilöllisten palvelujen koordinoituun pakettiin olisi rajoitettava. Rahoitustuella ei saisi korvata vaan sillä olisi täydennettävä toimenpiteitä, jotka kuuluvat kansallisen lainsäädännön tai työehtosopimusten perusteella jäsenvaltioiden ja/tai yritysten vastuulle. Yrityksiä voitaisiin kannustaa olisi kannustettava osallistumaan EGR:stä siirtymärahastosta tuettavien toimenpiteiden kansalliseen yhteisrahoitukseen. [tark. 16]

(19 a)  Pannessaan täytäntöön ja suunnitellessaan yksilöllisten palvelujen koordinoitua pakettia, jonka tarkoituksena on helpottaa kohteena olevien edunsaajien uudelleenintegroitumista, jäsenvaltioiden olisi hyödynnettävä digitaalistrategiaa ja digitaalisten sisämarkkinoiden strategiaa ja parannettava niiden tavoitteiden kohdentamista, jotta voitaisiin puuttua tieto- ja viestintätekniikan alalla sekä luonnontieteiden, teknologian, insinööritieteiden ja matematiikan (STEM) aloilla vallitsevaan huomattavaan eroon sukupuolten välillä edistämällä naisten uudelleenkoulutusta ja -pätevöitymistä tieto- ja viestintätekniikan alalle sekä STEM-aloille. Pannessaan täytäntöön ja suunnitellessaan yksilöllisten palvelujen koordinoitua pakettia jäsenvaltioiden olisi myös vältettävä yhden sukupuolen valta-aseman kasvattamista sellaisilla toimialoilla ja sektoreilla, joilla tilanne on ollut perinteisesti tällainen. Heikommin edustetun sukupuolen edustuksen lisääminen eri aloilla, kuten talouden ja tieto- ja viestintätekniikan aloilla sekä STEM-aloilla, edistäisi sukupuolten palkka- ja eläke-erojen pienentämistä. [tark. 17]

(20)  Aktiivisten työvoimapoliittisten toimenpiteiden koordinoitua pakettia kootessaan jäsenvaltioiden olisi keskityttävä toimenpiteisiin, jotka selvästi parantavat edunsaajien työllistettävyyttä. Jäsenvaltioiden olisi pyrittävä siihen, että mahdollisimman suuri määrä kaikki toimenpiteisiin osallistuvista edunsaajista integroituu osallistuvat edunsaajat integroituvat uudelleen korkealaatuiseen ja kestävään palkkatyöhön mahdollisimman pian rahoitustuen toteutusta koskevan loppukertomuksen toimittamisen määräpäivää edeltävän kuuden seitsemän kuukauden jakson kuluessa. Yksilöllisten palvelujen koordinoidun paketin suunnittelussa olisi otettava tarvittaessa huomioon työntekijöiden vähentämisen taustalla olevat syyt sekä ennakoitava tulevia työmarkkinanäkymiä ja tarvittavia taitoja. Koordinoidun paketin olisi oltava yhteensopiva ilmastomyötäiseen ja resurssitehokkaaseen talouteen siirtymisen kanssa. [tark. 18]

(21)  Jäsenvaltioiden olisi kiinnitettävä erityistä huomiota heikossa asemassa oleviin edunsaajiin, mukaan luettuina vammaiset henkilöt, omaistensa huoltajina toimivat henkilöt, nuoret ja ikääntyneet työttömät henkilöt, henkilöt, joilla on alhainen koulutustaso, maahanmuuttajataustaiset henkilöt ja köyhyysvaarassa olevat henkilöt, kun ne suunnittelevat aktiivisten työvoimapoliittisten toimenpiteiden koordinoitua pakettia, koska näillä ryhmillä on erityisiä vaikeuksia päästä takaisin työmarkkinoille. Sukupuolten tasa-arvon periaatetta ja syrjimättömyysperiaatetta, jotka kuuluvat unionin perusarvoihin ja jotka on sisällytetty Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilariin, olisi noudatettava ja edistettävä EGR:n siirtymärahaston toteutuksen yhteydessä. [tark. 19]

(21 a)  Maaliskuun 2007 ja maaliskuun 2017 välisenä aikana komissio vastaanotti 21 jäsenvaltiolta 148 EGR:n yhteisrahoitusta koskevaa pyyntöä, joiden kokonaismäärä oli lähes 600 miljoonaa euroa ja joiden tarkoituksena oli auttaa 138 888:aa työttömäksi jäänyttä työntekijää ja 2 944:ää työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevaa henkilöä. [tark. 20]

(22)  Jotta edunsaajia voitaisiin tukea tehokkaasti ja nopeasti, jäsenvaltioiden olisi kaikin keinoin ja kiireellisesti pyrittävä jättämään täydellisiä hakemuksia hakiessaan EGR:n siirtymärahaston rahoitustukea ja unionin toimielinten olisi pyrittävä kaikin keinoin arvioimaan ne nopeasti. Jos komissio tarvitsee lisätietoja hakemuksen arvioimiseksi, lisätietojen toimittaminen olisi rajattava ajallisesti. [tark. 21]

(22 a)  Tämän asetuksen täytäntöönpanon ja tavoitteiden edistämiseksi siirtymärahastoa ja sen tarjoamia mahdollisuuksia olisi tehtävä paremmin tunnetuksi erityisesti jäsenvaltioiden asiasta vastaavien viranomaisten tasolla. [tark. 22]

(22 b)  Komission olisi autettava kansallisia ja alueellisia viranomaisia tuen hakemisessa luomalla erillinen neuvontapalvelu, joka antaisi yleisiä tietoja ja selityksiä menettelyistä ja siitä, kuinka hakemus jätetään. Neuvontapalvelun olisi asetettava saataville vakiolomakkeita tilastointia ja jatkoanalyyseja varten. [tark. 23]

(23)  Edunsaajien ja toimenpiteiden toteutuksesta vastaavien elinten edun vuoksi hakijajäsenvaltion olisi tiedotettava kaikille hakumenettelyyn osallistuville toimijoille hakemuksen käsittelyn edistymisestä ja pidettävä ne mukana toteutusprosessissa. [tark. 24]

(24)  Moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisesti EGR:n siirtymärahaston rahoitustuella ei pitäisi voida korvata vaan sillä pitäisi pikemminkin mahdollisuuksien mukaan täydentää tukitoimenpiteitä, joita voidaan suunnata edunsaajille unionin rahastoista tai muista unionin politiikoista tai ohjelmista. Siirtymärahaston rahoitustuella ei myöskään voida korvata kansallisia toimenpiteitä tai toimenpiteitä, jotka kansallisen lainsäädännön tai työehtosopimusten perusteella kuuluvat irtisanovien yritysten vastuulle, vaan sillä olisi sen sijaan luotava todellista eurooppalaista lisäarvoa. [tark. 25]

(25)  Yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että koko niiden alueella, myös maaseudulla, voidaan todella saada tietoa siirtymärahastosta. Komission olisi erityisesti edistettävä olemassa olevien hyvien käytäntöjen jakamista, tehtävä siirtymärahaston tukikelpoisuusvaatimuksia ja hakumenettelyjä tunnetuksi ja lisättävä rahaston tunnettuutta unionin kansalaisten ja erityisesti työntekijöiden keskuudessa. EGR-tapauksiin Siirtymärahastotapauksiin ja niistä saatuihin tuloksiin liittyviä tiedotus- ja viestintätoimia varten olisi annettava erityisiä säännöksiä. [tark. 26]

(26)  Tämän asetuksen täytäntöönpanon helpottamiseksi menot olisi katsottava tukikelpoisiksi joko siitä päivästä, jona jäsenvaltio ryhtyy tarjoamaan yksilöllisiä palveluja, tai siitä päivästä, jona jäsenvaltiolle aiheutuu hallintomenoja EGR:n siirtymärahaston toteutuksesta.

(27)  EGR:ää Siirtymärahastoa koskevaan budjettikohtaan olisi otettava vuotuisessa talousarviomenettelyssä riittävästi maksumäärärahoja, jotta katetaan tarpeet, joita ilmenee etenkin kunkin vuoden ensimmäisinä kuukausina, kun määrärahojen siirto muista budjettikohdista on erityisen vaikeaa.

(27 a)  Siirtymärahastoa koskevasta budjettikohdasta olisi asetettava vuotuisessa talousarviomenettelyssä saataville riittävä määrä maksumäärärahoja, jotta katetaan tarpeet, joita syntyy erityisesti kunkin vuoden ensimmäisten kuukausien aikana, jolloin muista budjettikohdista voidaan tehdä määrärahasiirtoja erityisen rajoitetusti. [tark. 27]

(28)  [Monivuotisessa rahoituskehyksessä ja talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta … päivänä …kuuta ... tehdyssä Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisessä toimielinten sopimuksessa(18), jäljempänä ’toimielinten välinen sopimus’, määritetään EGR:n siirtymärahaston talousarviokehys].

(29)  Edunsaajien edun vuoksi tukea olisi asetettava saataville mahdollisimman pian ja tehokkaasti. Jäsenvaltioiden ja EGR:n siirtymärahaston päätöksentekoprosessiin osallistuvien unionin toimielinten olisi pyrittävä kaikin keinoin lyhentämään käsittelyaikaa ja yksinkertaistamaan menettelyjä, jotta varmistetaan EGR:n siirtymärahaston varojen käyttöönottamista koskevien päätösten sujuva ja nopea hyväksyminen. Tämän vuoksi budjettivallan käyttäjä päättää tulevaisuudessa komission esittämistä määrärahasiirtopyynnöistä, eikä EGR:n varojen käyttöönottoa koskevaa komission ehdotusta enää edellytetä. [erillinen äänestys]

(30)  Jos yritys lopettaa toimintansa, työttömiksi jääneitä työntekijöitä voidaan auttaa jatkamaan joitakin tai kaikkia entisen työnantajansa toimintoja, ja tämän mahdollistamiseksi jäsenvaltio, jossa yritys sijaitsee, voi asettaa kiireellisesti tarvittavat varat ennakkoon saataville. [tark. 29]

(31)  Jotta Euroopan parlamentti voisi harjoittaa poliittista valvontaa ja komissio voisi jatkuvasti seurata EGR:n siirtymärahaston tuella saatuja tuloksia, jäsenvaltioiden olisi toimitettava siirtymärahaston toteuttamisesta loppukertomus EGR:n toteuttamisesta, jonka olisi oltava selkeiden seurantavaatimusten mukainen ja johon olisi sisällytettävä tietoja edunsaajiin liittyvistä jatkotoimista sekä sukupuolten tasa-arvoon kohdistuvien vaikutusten arviointi. [tark. 30]

(32)  Jäsenvaltioiden olisi jatkossakin vastattava rahoitustuen toteuttamisesta sekä unionin rahoituksella tuettujen toimien hallinnoinnista ja valvonnasta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012, jäljempänä ’varainhoitoasetus’,(19) tai sen seuraaja-asetuksen asiaankuuluvien säännösten mukaisesti. Jäsenvaltioiden olisi esitettävä selvitys EGR:n siirtymärahaston rahoitustuen käytöstä. Kun otetaan huomioon EGR-siirtymärahaston toimenpiteiden lyhyt täytäntöönpanokausi, raportointivelvollisuuksien olisi oltava EGR- siirtymärahaston tukitoimien erityisluonteen mukaisia.

(32a)  Jäsenvaltioiden olisi toteutettava tehokkaita viestintätoimia jakaakseen tietoa siirtymärahastolta saadusta rahoitustuesta, korostettava unionilta saadun rahoituksen alkuperää ja parannettava unionin siirtymärahaston kautta rahoittamien toimien näkyvyyttä. [tark. 31]

(33)  Jäsenvaltioiden olisi lisäksi ehkäistävä sääntöjenvastaisuuksia, joihin kuuluvat myös edunsaajien tekemät petokset, sekä havaittava ja käsiteltävä ne tehokkaasti. Erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013(20) ja neuvoston asetusten (Euratom, EY) N:o 2988/95(21) ja 2185/96(22) nojalla Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) voi tehdä hallinnollisia tutkimuksia, joihin sisältyvät myös paikan päällä suoritettavat todentamiset ja tarkastukset, selvittääkseen, onko kyse petoksesta, lahjonnasta tai muusta laittomasta toiminnasta, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja. Asetuksen (EU) 2017/1939(23) nojalla Euroopan syyttäjänvirasto (EPPO) voi tutkia petoksia ja muuta laitonta toimintaa, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja, sekä nostaa niistä syytteen unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1371(24) mukaisesti. Jäsenvaltioiden olisi toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että kaikki unionin rahoitusta saavat henkilöt ja yhteisöt toimivat täydessä yhteistyössä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi, myöntävät komissiolle, Euroopan petostentorjuntavirastolle (OLAF), Euroopan syyttäjänvirastolle (EPPO) ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat valtuudet ja varmistavat, että unionin varojen hoitamiseen osallistuvat kolmannet osapuolet myöntävät vastaavat oikeudet. Jäsenvaltioiden olisi ilmoitettava komissiolle havaitsemistaan sääntöjenvastaisuuksista, petokset mukaan luettuina, ja niiden johdosta toteutetuista jatkotoimenpiteistä sekä OLAFin tutkimusten jatkotoimenpiteistä.

(34)  Varainhoitoasetuksen, asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013, asetuksen (Euratom, EY) N:o 2988/95, asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 ja asetuksen (EU) 2017/1939 mukaan unionin taloudellisia etuja on suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien ja petosten ehkäiseminen, havaitseminen, korjaaminen ja tutkiminen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintä ja soveltuvin osin hallinnollisten seuraamusten määrääminen. Erityisesti asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 ja asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 nojalla Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) voi tehdä tutkimuksia, joihin sisältyvät myös paikan päällä suoritettavat todentamiset ja tarkastukset, selvittääkseen, onko kyse petoksesta, lahjonnasta tai muusta laittomasta toiminnasta, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja. Asetuksen (EU) 2017/1939 nojalla Euroopan syyttäjänvirasto (EPPO) voi tutkia petoksia ja muuta laitonta toimintaa, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja, sekä nostaa niistä syytteen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1371 mukaisesti. Varainhoitoasetuksen mukaan unionin rahoitusta saavien henkilöiden ja yhteisöjen on toimittava täydessä yhteistyössä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi, myönnettävä komissiolle, OLAFille, Euroopan syyttäjänvirastolle ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat valtuudet ja varmistettava, että unionin varojen hoitamiseen osallistuvat kolmannet osapuolet myöntävät vastaavat oikeudet.

(35)  Euroopan parlamentin ja neuvoston SEUT-sopimuksen 322 artiklan nojalla hyväksymiä horisontaalisia varainhoitosääntöjä sovelletaan tähän asetukseen Nämä säännöt annetaan varainhoitoasetuksessa, ja niissä vahvistetaan etenkin menettely, jota käytetään vahvistettaessa talousarviota ja toteutettaessa sitä käyttämällä avustuksia, hankintoja, palkintoja sekä välillistä toteutusta, ja järjestetään taloushallinnon henkilöstön toiminnan valvonta. SEUT-sopimuksen 322 artiklan nojalla annetut säännöt koskevat myös unionin talousarvion suojaamista tilanteissa, joissa oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen jäsenvaltioissa kohdistuu yleisiä puutteita, sillä oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen on välttämätön ennakkoedellytys moitteettomalle varainhoidolle ja EU:n rahoituksen tuloksellisuudelle.

(36)  Paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen(25) 22 ja 23 kohdan nojalla tätä ohjelmaa on arvioitava erityisten seurantavaatimusten mukaisesti kerättyjen tietojen perusteella välttäen kuitenkin ylisääntelyä ja varsinkin jäsenvaltioille aiheutuvaa hallinnollista rasitusta. Näihin vaatimuksiin voidaan tarvittaessa sisällyttää mitattavissa olevia indikaattoreita, joiden perusteella kerätään näyttöä ohjelman käytännön vaikutuksista.

(37)  Koska on tärkeää torjua ilmastonmuutosta Pariisin sopimuksen täytäntöönpanoa koskevien unionin sitoumusten ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti, ohjelmasta edistetään ilmastotoimien valtavirtaistamista kaikessa unionin politiikassa ja pyrkimistä yleiseen tavoitteeseen, jonka mukaan 25 prosentilla EU:n talousarviomenoista olisi tuettava ilmastotavoitteita ilmastotavoitteiden saavuttamista vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen aikana, ja siihen, että vuotuinen 30 prosentin tavoite saavutetaan mahdollisimman pian ja viimeistään vuonna 2027. Rahaston valmistelun ja toteutuksen kuluessa kartoitetaan asiaankuuluvia toimia, joita arvioidaan uudelleen rahaston arvioinnin yhteydessä. [tark. 32]

(38)  Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita, vaan ne voidaan niiden laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla, joten unioni voi toteuttaa toimenpiteitä SEU-sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(39)  Kun otetaan huomioon, että talouden digitalisaatio edellyttää työvoimalta tietyntasoisia digitaalisia taitoja, digitaalisella aikakaudella tarvittavien taitojen jakamisen olisi oltava kunkin tarjottavan yksilöllisten palvelujen koordinoidun paketin pakollinen horisontaalinen osa ja sen tavoitteena olisi oltava naisten osuuden lisääminen STEM-ammateissa, [tark. 33]

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Kohde

Tällä asetuksella perustetaan Euroopan globalisaatiorahasto siirtymärahasto, jäljempänä ’EGR siirtymärahasto’.

Siinä vahvistetaan EGR:n siirtymärahaston tavoitteet, unionin rahoituksen muodot ja rahoitusta koskevat säännöt ja perusteet, mukaan luettuina jäsenvaltioiden tekemät hakemukset EGR:n siirtymärahaston rahoitustuen saamiseksi 7 artiklassa tarkoitettuihin edunsaajiin kohdistuvia toimenpiteitä varten. [tark. 34]

2 artikla

Tehtävä

EGR edistää globalisaation Siirtymärahaston tavoitteena on tukea globalisaatiosta ja teknologisista ja teknisen kehityksen hyötyjen suotuisampaa jakautumista ympäristöön liittyvistä muutoksista johtuvia sosioekonomisia muutoksia auttamalla työttömiksi jääneitä työntekijöitä sopeutumaan rakenneuudistukseen edistämällä vaihtoehtoista, kestävää työllisyyttä. Siirtymärahasto on reaktiivisesti toimiva hätärahasto, joka edistää oikeudenmukaista siirtymää. Siirtymärahasto edistää näin EGR edistää Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin nojalla määriteltyjen periaatteiden toteuttamista ja lisää sosiaalista ja taloudellista yhteenkuuluvuutta alueiden ja jäsenvaltioiden välillä. [tark. 35]

3 artikla

Tavoitteet

1.  Ohjelman yleisenä tavoitteena on osoittaa solidaarisuutta 5 artiklassa artiklan 1–3 kohdassa tarkoitettujen odottamattomien merkittävien rakenneuudistusten yhteydessä työttömiksi jääneille työntekijöille heidän työsuhteensa tyypistä tai kestosta riippumatta ja itsenäisille ammatinharjoittajille, joiden työskentely on loppunut, sekä tarjota heille taloudellista tukea uudelleentyöllistämistoimenpiteisiin. [tark. 36]

2.  EGR:n Siirtymärahaston erityistavoitteena on tarjota apua ja tukea odottamattomissa työntekijöille työmarkkinoille uudelleen integroitumista varten merkittävissä rakenneuudistuksissa ja eritoten niissä, jotka aiheutuvat globalisaatioon liittyvistä haasteista, kuten maailmankaupan muutoksista, kauppariidoista, rahoitus- tai talouskriiseistä tai ,Yhdistyneen kuningaskunnan erosta Euroopan unionista, vähähiiliseen talouteen siirtymisestä tai jotka ovat seurausta digitalisaatiosta tai , automaatiosta ja teknologisesta muutoksesta. Erityisesti painotetaan toimenpiteitä, joilla autetaan heikoimmassa asemassa olevia ryhmiä ja edistetään sukupuolten tasa-arvoa. [tark. 37 ja 98]

4 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

a)  ’työttömäksi jääneellä työntekijällä’ hänen työsuhteensa tyypistä tai kestosta riippumatta työntekijää, jonka työsuhde päättyy ennenaikaisesti työntekijöiden vähentämisen kautta tai jonka sopimusta ei uusita taloudellisista syistä; [tark. 38]

b)  ’itsenäisellä ammatinharjoittajalla’ henkilöä, joka työllistää vähemmän kuin 10 työntekijää;

c)  ’edunsaajalla’ henkilöä, joka osallistuu EGR:n siirtymärahaston yhteisrahoittamiin toimenpiteisiin;

d)  ’sääntöjenvastaisuudella’ mitä tahansa sovellettavan lainsäädännön rikkomista, joka johtuu EGR:n siirtymärahaston toteuttamiseen osallistuvan talouden toimijan teosta tai laiminlyönnistä ja joka tuottaa tai voisi tuottaa vahinkoa unionin talousarviolle siihen kohdistuvan perusteettoman menoerän vuoksi.

5 artikla

Toimintakriteerit

1.  Jäsenvaltiot voivat hakea EGR:n siirtymärahaston rahoitustukea toimenpiteisiin, jotka kohdistuvat työttömiksi jääneisiin työntekijöihin ja itsenäisiin ammatinharjoittajiin tässä artiklassa vahvistettujen säännösten mukaisesti.

2.  EGR:n Siirtymärahaston rahoitustukea myönnetään merkittävissä rakenneuudistuksissa, joilla on seuraavanlaiset seuraukset:

a)  yli 250:n vähintään 200:n työttömäksi jääneen työntekijän tai itsenäisen ammatinharjoittajan työskentelyn loppuminen neljän kuuden kuukauden viiteajanjakson aikana jäsenvaltiossa sijaitsevassa yhdessä yrityksessä, mukaan luettuna tapaukset, joissa työskentelyn loppuminen koskee yrityksen toimittajia tai jatkojalostajia; [tark. 39]

b)  yli 250:n vähintään 200:n työttömäksi jääneen työntekijän tai itsenäisen ammatinharjoittajan työskentelyn loppuminen kuuden yhdeksän kuukauden viiteajanjakson aikana, etenkin pk-yrityksissä, jotka kaikki toimivat NACE Rev. 2:n kaksinumerotasolla määritellyllä samalla talouden alalla ja sijaitsevat NUTS 2 -tason yhdellä alueella tai kahdella vierekkäisellä alueella taikka useammalla kuin kahdella NUTS 2 -tason vierekkäisellä alueella edellyttäen, että vaikutukset kohdistuvat kahdella alueista yhteensä yli 250 vähintään 200 työntekijään tai itsenäiseen ammatinharjoittajaan; [tark. 40]

c)  yli 250:n vähintään 200:n työttömäksi jääneen työntekijän tai itsenäisen ammatinharjoittajan työskentelyn loppuminen neljän yhdeksän kuukauden viiteajanjakson aikana, etenkin pk-yrityksissä, jotka toimivat NACE Rev. 2:n kaksinumerotasolla määritellyllä samalla tai eri talouden alalla ja sijaitsevat samalla NUTS 2 -tason alueella. [tark. 41]

3.  Pienillä työmarkkinoilla tai poikkeuksellisissa olosuhteissa, myös erityisesti kun on kyse hakemuksista, joissa on mukana pk-yrityksiä, jos hakijajäsenvaltio esittää näistä seikoista asianmukaisen selvityksen, tämän artiklan mukaista rahoitustukea koskeva hakemus voidaan kelpuuttaa, vaikka 1 kohdan a, b tai c alakohdassa asetetut ehdot eivät täyty kokonaan, jos irtisanomisilla on vakava vaikutus työllisyyteen työllisyystasoihin ja paikalliseen tai alueelliseen tai kansalliseen talouteen. Hakijajäsenvaltion on täsmennettävä, mikä 1 kohdan a, b tai c alakohdassa säädetyistä toimintakriteereistä ei täyty kokonaan. Poikkeuksellisissa olosuhteissa myönnettävien tukien yhteenlaskettu määrä saa olla enintään 15 prosenttia EGR:n siirtymärahaston vuotuisesta enimmäismäärästä. [tark. 42]

4.  Siirtymärahaston tukea ei voida ottaa käyttöön, kun työntekijät irtisanotaan jäsenvaltion tekemien sellaisten määrärahojen leikkausten seurauksena, jotka vaikuttavat ensisijaisesti julkisesta rahoituksesta riippuvaisiin aloihin. [tark. 43]

6 artikla

Työttömiksi jääneiden ja työskentelyn loppumisen laskeminen

1.  Hakijajäsenvaltion on täsmennettävä menetelmä, jota käytetään 4 artiklassa määriteltyjen työttömäksi työttömiksi jääneiden työntekijöiden ja itsenäisten ammatinharjoittajien määrän laskemisessa 5 artiklaa artiklan 1–3 kohtaa sovellettaessa. [tark. 44]

2.  Hakijajäsenvaltion on laskettava 1 kohdassa tarkoitettu määrä yhdestä seuraavista ajankohdista:

a)  päivä, jona työnantaja neuvoston direktiivin 98/59/EY(26) 3 artiklan 1 kohdan mukaisesti ilmoittaa kirjallisesti toimivaltaiselle viranomaiselle suunnitelluista joukkovähentämisistä;

b)  päivä, jona työnantaja antaa yksilöllisen ilmoituksen työntekijän irtisanomisesta tai työsopimuksen päättämisestä;

c)  päivä, jona työsopimus päättyy tosiasiallisesti tai jona sen voimassaolo päättyy;

d)  päivä, jona toimeksianto käyttäjäyrityksessä päättyy; tai

e)  kun kyse on itsenäisestä ammatinharjoittajasta, päivä, jona toiminta lakkaa kansallisen lainsäädännön tai hallinnollisten määräysten mukaisesti määriteltynä.

Edellä a alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa hakijajäsenvaltion on toimitettava komissiolle lisäksi tiedot tämän asetuksen 5 artiklan 1 kohdan mukaisten vähentämisten todellisesta määrästä, ennen kuin komissio saattaa arviointinsa päätökseen.

7 artikla

Tukeen oikeutetut edunsaajat

Hakijajäsenvaltio voi tarjota EGR:n siirtymärahaston tuella yhteisrahoitetun yksilöllisten palvelujen koordinoidun paketin 8 artiklan mukaisesti tukeen oikeutetuille edunsaajille, joita voivat olla

a)  työttömiksi jääneet työntekijät ja itsenäiset ammatinharjoittajat, joiden työskentely on loppunut, laskettuina 6 artiklan mukaisesti 5 artiklassa artiklan 1–3 kohdassa säädettyjen viiteajanjaksojen kuluessa; [tark. 45]

b)  työttömiksi jääneet työntekijät ja itsenäiset ammatinharjoittajat, joiden työskentely on loppunut, laskettuina 6 artiklan mukaisesti 5 artiklassa säädettyjen viiteajanjaksojen ulkopuolella; eli 6 kuukautta ennen viiteajanjakson alkamista tai viiteajanjakson päättymisen ja sen päivän välisenä aikana, joka edeltää sitä päivää, jona komissio saattaa arviointinsa päätökseen.

Ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitettujen työntekijöiden ja itsenäisten ammatinharjoittajien katsotaan olevan oikeutettuja tukeen edellyttäen, että viiteajanjaksona tapahtuneiden vähentämisten selkeä syy-yhteys niihin johtaneeseen tapahtumaan voidaan osoittaa.

Poiketen siitä, mitä 5 artiklassa säädetään, hakijajäsenvaltiot voivat tarjota siirtymärahaston tuella yhteisrahoitettuja yksilöllisiä palveluja sellaisille työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleville henkilöille, jotka ovat hakemuksen jättämispäivänä alle 25-vuotiaita tai, jos jäsenvaltiot näin päättävät, alle 30-vuotiaita ja joiden määrä on enintään yhtä suuri kuin kohteena olevien edunsaajien määrä siten, että etusijalle asetetaan työntekijävähennysten kohteeksi joutuneet henkilöt tai henkilöt, joiden työskentely on loppunut, edellyttäen, että ainakin jotkin 4 artiklan mukaisista vähennyksistä on tehty NUTS 2 -tason alueilla. [tark. 46]

8 artikla

Tukikelpoiset toimenpiteet

1.  EGR:n Siirtymärahaston rahoitustukea voidaan myöntää aktiivisiin työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin, jotka ovat osa yksilöllisten palvelujen koordinoitua pakettia, jossa ovat osallisina ammattijärjestöt ja/tai työntekijöiden edustajat ja jonka tarkoituksena on helpottaa kohteena olevien edunsaajien ja erityisesti heikoimmassa asemassa olevien työttömiksi jääneiden henkilöiden integroitumista uudelleen korkealaatuiseen ja kestävään palkkatyöhön tai itsenäiseen ammatinharjoittamiseen. [tark. 47]

Digiteollisella aikakaudella ja resurssitehokkaassa taloudessa tarvittavien taitojen jakaminen on kunkin tarjottavan yksilöllisten koulutuksen ja/tai yksilöllisten palvelujen paketin pakollinen horisontaalinen osa. Koulutuksen taso on mukautettava edunsaajan pätevyyksiin, taitoihin ja tarpeisiin erityistarpeisiin. [tark. 48]

Yksilöllisten palvelujen koordinoituun pakettiin voivat kuulua etenkin seuraavat:

a)  räätälöity koulutus ja uudelleenkoulutus, mukaan luettuina tieto- ja viestintätekniset taidot ja muut digitaalisella aikakaudella vaadittavat taidot, todistus hankitusta kokemuksesta, yksilöllinen työnhakuneuvonta, ammatinvalinnanohjaus, neuvontapalvelut, mentorointi, työnvälityspalvelut, yrittäjyyden edistäminen, tuki itsenäiseen ammatinharjoittamiseen, yritysten perustamiseen ja yritysten toiminnan jatkamiseen työntekijöiden johdolla sekä yhteistyötoimet; [tark. 49]

b)  erityiset kestoltaan rajoitetut toimenpiteet, kuten työnhakuavustukset, työnantajille suunnatut työllistämiskannustimet, liikkuvuusavustukset sekä, lastenhoitotuet, koulutus- tai toimeentuloavustukset, myös mukaan lukien avustukset hoitajille ja työnantajille suunnatut työllistämiskannustimet, mukaan lukien kannustimet, joilla työttömiksi jääneille työntekijöille tarjotaan joustavia työjärjestelyjä. [tark. 50]

Edellä b alakohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden kustannukset saavat eivät saa olla enintään yli 35 prosenttia tässä kohdassa lueteltujen yksilöllisten palvelujen koordinoidun paketin kokonaiskustannuksista. [tark. 51]

Itsenäiseen ammatinharjoittamiseen, oman yrityksen, mukaan lukien osuuskunnan, perustamiseen tai yrityksen toiminnan jatkamiseen työntekijöiden johdolla tehtävät investoinnit saavat eivät saa olla enintään 20 000 yli 25 000 euroa työttömäksi jäänyttä työntekijää kohden. [tark. 52]

Yksilöllisten palvelujen koordinoidun paketin suunnittelussa on ennakoitava tulevia työmarkkinanäkymiä sekä tarvittavia taitoja. Koordinoidun paketin on oltava yhteensopiva resurssitehokkaaseen ja kestävään talouteen siirtymisen kanssa, ja sen on myös keskityttävä digiteollisella aikakaudella tarvittavien taitojen jakamiseen ja otettava huomioon kysyntä paikallisilla työmarkkinoilla sekä mahdollisuus uudelleenintegroida työntekijöitä heidän edellisen työpaikkansa ammattialalle, jolla suuri rakenneuudistus on luonut tarpeen uusille tai lisätaidoille ja jolla olemassa olevia taitoja voidaan hyödyntää tehokkaimmin. [tark. 53]

2.  EGR:stä Siirtymärahastosta ei myönnetä rahoitustukea seuraaviin:

a)  edellä 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetut erityiset kestoltaan rajoitetut toimenpiteet, joiden osalta ei ole ehtona kohteena olevien edunsaajien aktiivinen osallistuminen työnhakuun tai koulutukseen;

b)  toimenpiteet, jotka kansallisen lainsäädännön tai työehtosopimusten mukaan kuuluvat yritysten vastuulle;

b a)  toimenpiteet, joilla kannustetaan erityisesti sellaisia työntekijöitä, jotka ovat epäedullisessa asemassa tai joilla on suurempi köyhyysriski, ja ikääntyneitä työntekijöitä jäämään tai palaamaan työmarkkinoille; [tark. 54]

b b)  toimenpiteet, jotka ovat kansallisen lainsäädännön tai työehtosopimusten mukaan jäsenvaltioiden vastuulla. [tark. 55]

EGR:n Siirtymärahaston tukemat toimenpiteet eivät missään olosuhteissa korvaa passiivisia sosiaalisen suojelun toimenpiteitä. [tark. 56]

3.  Palvelujen koordinoitu paketti on laadittava yhteistyössä kohteena olevien edunsaajien tai heidän edustajiensa ja/tai työmarkkinaosapuolten kanssa. [tark. 57]

4.  Hakijajäsenvaltion aloitteesta EGR:n siirtymärahaston rahoitustukea voidaan myöntää valmistelu-, hallinnointi-, tiedotus- ja mainonta-, valvonta- ja raportointitoimiin.

9 artikla

Hakemukset

1.  Hakijajäsenvaltion on jätettävä komissiolle hakemus 12 viikon kuluessa siitä päivästä, jona 5 artiklan 2 tai 3 kohdassa säädetyt kriteerit täyttyvät.

2.  Kymmenen työpäivän kuluessa hakemuksen jättämispäivästä tai tapauksen mukaan siitä päivästä, jolloin komissiolla on hallussaan hakemuksen käännös, sen mukaan, kumpi ajankohta on myöhempi, komissio ilmoittaa hakemuksen vastaanottamisesta ja ilmoittaa jäsenvaltiolle mahdollisista lisätiedoista, joita se tarvitsee hakemuksen arvioimiseksi. [tark. 58]

3.  Komissio antaa jäsenvaltioille niiden pyynnöstä teknistä apua menettelyn alkuvaiheessa. Jos komissio pyytää lisätietoja, jäsenvaltion on vastattava pyyntöön kymmenen työpäivän kuluessa sen päivämäärästä. Komissio pidentää kyseistä määräaikaa kymmenellä työpäivällä asianomaisen jäsenvaltion asianmukaisesti perustellusta pyynnöstä. [tark. 59]

4.  Jäsenvaltion toimittamien tietojen perusteella komissio saattaa päätökseen arviointinsa siitä, täyttääkö hakemus rahoitustuen myöntämistä koskevat edellytykset, 60 40 työpäivän kuluessa täydellisen hakemuksen tai tapauksen mukaan sen käännöksen vastaanottamisesta. Jos komissio poikkeuksellisesti ei pysty noudattamaan tätä määräaikaa, se esittää voi saada 20 työpäivää lisäaikaa esittämällä ennakkoon kirjallisen selityksen, jossa perustellaan viivästyksen syistä syyt, ja toimittaa selityksen kyseiselle jäsenvaltiolle. [tark. 60]

5.  Hakemuksessa on oltava seuraavat tiedot:

a)  arvio vähennettyjen työntekijöiden määrästä 6 artiklan mukaisesti, mukaan lukien laskutapa;

b)  vahvistus siitä, että irtisanova yritys, joka on jatkanut toimintaansa irtisanomisten jälkeen, on noudattanut kaikkia työntekijöiden vähentämistä koskevia oikeudellisia velvoitteitaan ja turvannut työntekijänsä asianmukaisesti; [tark. 61]

b a)   selkeä ilmoitus toimista, joita jäsenvaltiot ovat jo toteuttaneet työttömiksi jääneiden työntekijöiden auttamiseksi, ja siirtymärahastosta pyydettyjen varojen täydentävästä luonteesta, koska kansallisilla tai alueellisilla viranomaisilla ei ole käytettävissään tarpeeksi resursseja; [tark. 62]

b b)   yleiskatsaus unionin rahoitukseen, jota työntekijöitä vähentänyt yritys on jo saanut joukkovähentämisiä edeltävien viiden vuoden aikana; [tark. 63]

c)  lyhyt kuvaus työntekijöiden vähentämisten taustalla olevista tapahtumista;

d)  tapauksen mukaan irtisanovien yritysten, toimittajien ja jatkojalostajien ja toimialojen yksilöinti sekä kohteena olevien edunsaajien ryhmät eriteltyinä sukupuolen, ikäryhmän ja koulutustason mukaan;

e)  työntekijöiden vähentämisten odotettu vaikutus paikalliseen, alueelliseen tai , kansalliseen tai tarvittaessa rajat ylittävään talouteen ja työllisyyteen; [tark. 64]

f)  yksilöllisten palvelujen koordinoidun paketin ja siihen liittyvien menojen yksityiskohtainen kuvaus, mukaan luettuina erityisesti kaikki toimenpiteet, joilla tuetaan heikossa asemassa olevia, matalan osaamistason, ikääntyneitä ja nuoria sekä epäsuotuisien alueiden edunsaajia koskevia työllisyysaloitteita; [tark. 65]

g)  selvitys siitä, missä määrin muutosten ennakointia ja rakenneuudistusta koskevan EU:n laatukehyksen suositukset on otettu huomioon ja kuinka yksilöllisten palvelujen koordinoitu paketti täydentää muista kansallisista lähteistä tai unionin rahastoista rahoitettuja toimia, sekä tiedot toimenpiteistä, jotka ovat asianomaisille irtisanoville yrityksille pakollisia kansallisen lainsäädännön tai työehtosopimusten mukaan;

h)  kohteena olevien edunsaajien hyväksi tarjottavan yksilöllisten palvelujen koordinoidun paketin kunkin osan sekä mahdollisten valmistelu-, hallinnointi-, tiedotus- ja mainonta-, valvonta- ja raportointitoimien ennakoitu talousarvio;

i)  arviointia varten ohjeelliset tapauskohtaiset tavoitteet, jotka jäsenvaltio on määritellyt edunsaajien uudelleentyöllistymisasteen osalta 6 kuukauden kuluttua täytäntöönpanokauden päättymisestä;

j)  päivämäärät, jolloin yksilölliset palvelut kohteena oleville edunsaajille ja 8 artiklassa tarkoitetut toimet EGR:n siirtymärahaston toteuttamiseksi aloitettiin tai on määrä aloittaa;

k)  menettelyt, joita noudatetaan kohteena olevien edunsaajien tai heidän edustajiensa tai työmarkkinaosapuolten sekä paikallis- ja aluehallinnon viranomaisten tai mahdollisten muiden asiaan liittyvien sidosryhmien kuulemiseksi;

l)  lausunto, jossa vahvistetaan haetun EGR-siirtymärahaston tuen olevan unionin menettelyllisten ja aineellisoikeudellisten valtiontukisääntöjen mukaista, sekä lausunto, jossa esitetään pääpiirteittäin, miksi yksilöllisten palvelujen koordinoidulla paketilla ei korvata toimenpiteitä, jotka kansallisen lainsäädännön tai työehtosopimusten mukaan kuuluvat yritysten vastuulle;

m)  kansallisen ennakko- tai yhteisrahoituksen ja tarvittaessa muun yhteisrahoituksen lähteet;

m a)  lausunto, jonka mukaan ehdotetut toimet täydentävät rakennerahastoista rahoitettavia toimia ja kaksinkertainen rahoitus estetään. [tark. 66]

10 artikla

Täydentävyys, vaatimustenmukaisuus ja koordinointi

1.  EGR:n Siirtymärahaston rahoitus ei saa korvata toimenpiteitä, jotka kuuluvat yritysten vastuulle kansallisen lainsäädännön tai työehtosopimusten nojalla.

2.  Kohteena oleville edunsaajille annettavan tuen on täydennettävä jäsenvaltioiden toimenpiteitä kansallisella, alueellisella ja , paikallisella ja tarvittaessa rajat ylittävällä tasolla, unionin rahastoista ja ohjelmista yhteisrahoitettavat toimenpiteet mukaan lukien, muutosten ennakointia ja rakenneuudistusta koskevassa EU:n laatukehyksessä esitettyjen suositusten mukaisesti. [tark. 67]

3.  EGR:n Siirtymärahaston rahoitustuen määrä on rajoitettava siihen, mikä on tarpeen solidaarisuuden osoittamiseksi ja väliaikaisen, kertaluonteisen tuen antamiseen antamiseksi kohteena oleville edunsaajille. EGR:stä Siirtymärahastosta tuettavien toimenpiteiden on oltava unionin ja kansallisen lainsäädännön, valtiontukisäännöt mukaan luettuina, mukaisia. [tark. 68]

4.  Komissio ja hakijajäsenvaltio varmistavat omien vastuualueidensa mukaisesti unionin rahastoista ja ohjelmista myönnettävän tuen koordinoinnin. [tark. 69]

5.  Hakijajäsenvaltion on varmistettava, että EGR:n siirtymärahaston rahoitustukea saaviin erityisiin toimenpiteisiin ei saada tukea muista unionin rahoitusvälineistä.

11 artikla

Naisten ja miesten välinen tasa-arvo ja syrjimättömyys

Komissio ja jäsenvaltiot varmistavat, että naisten ja miesten välistä tasa-arvoa sekä sukupuolinäkökulman mukaan ottamista edistetään EGR:n siirtymärahaston rahoitustuen toteuttamisen eri kaikissa asianmukaisissa vaiheissa ja että ne myös kuuluvat kaikkiin näihin vaiheisiin erottamattomasti. [tark. 70]

Komissio ja jäsenvaltio toteuttavat kaikki asianmukaiset toimet kaikenlaisen sukupuoleen, sukupuoli-identiteettiin, rotuun tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän estämiseksi EGR:n siirtymärahaston tuen saatavuuden osalta ja sen toteuttamisen eri vaiheissa.

12 artikla

Komission aloitteesta annettava tekninen apu

1.  Komission aloitteesta enintään 0,5 prosenttia EGR:n siirtymärahaston vuotuisesta enimmäismäärästä voidaan käyttää sen tuen toteuttamiseen liittyvään tekniseen liittyvän teknisen ja hallinnolliseen apuun hallinnollisen avun rahoittamiseen, kuten valmistelu-, seuranta-, tiedonkeruu-, valvonta-, tarkastus- ja arviointitoimiin, mukaan luettuina yritysten tietotekniikkajärjestelmät, viestintätoimet ja EGR:n siirtymärahaston näkyvyyttä lisäävät toimet, sekä muihin hallinnollisen ja teknisen tuen toimenpiteisiin. Synergioita ERM:n kaltaisten rakenneuudistusten vakiintuneiden seurantajärjestelmien kanssa on vahvistettava. Tällaiset toimenpiteet voivat kattaa tulevat ja aikaisemmat ohjelmakaudet. [tark. 71]

2.  Jollei 1 kohdassa säädetystä enimmäismäärästä muuta johdu, komissio esittää teknistä apua koskevien määrärahojen siirtämistä asianomaisiin budjettikohtiin varainhoitoasetuksen 31 artiklan mukaisesti.

3.  Komissio toteuttaa teknisen avun omasta aloitteestaan suoran tai välillisen hallinnoinnin avulla varainhoitoasetuksen [62 artiklan 1 kohdan a ja c alakohdan] mukaisesti.

Jos komissio hallinnoi teknistä apua välillisesti, se huolehtii, että menettely, jonka nojalla kolmannelle osapuolelle osoitetut tehtävät toteuttava osapuoli nimetään, on avoin, ja tiedottaa kaikille siirtymärahaston sidosryhmille, myös Euroopan parlamentille, tähän tarkoitukseen valitusta alihankkijasta. [tark. 72]

4.  Komission tekninen apu sisältää jäsenvaltioille tarjottavan, EGR:n siirtymärahaston käyttöä, seurantaa ja arviointia koskevan tiedon ja neuvonnan, mukaan lukien neuvontapalvelun käyttöön ottaminen. Komissio tarjoaa myös tietoa ja selkeää ohjeistusta EGR:n siirtymärahaston käytöstä Euroopan ja kansallisen tason työmarkkinaosapuolille. Ohjaustoimenpiteisiin voi sisältyä myös erityistyöryhmien perustaminen silloin, kun jossakin jäsenvaltiossa esiintyy vakavia taloudellisia häiriötiloja. [tark. 73]

13 artikla

Tiedotus, viestintä ja julkisuus

1.  Jäsenvaltioiden on ilmaistava rahoituksen alkuperä ja varmistettava unionin rahoituksen näkyvyys tarjoamalla johdonmukaista, olennaista ja kohdennettua tietoa eri kohderyhmille, kohteena olevat edunsaajat, paikallis- ja alueviranomaiset, työmarkkinaosapuolet, tiedotusvälineet ja suuri yleisö mukaan lukien. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että rahoituksesta saatava unionin lisäarvo tuodaan esiin, ja niiden on autettava komissiota tietojenkeruussa talousarvion avoimuuden lisäämiseksi. [tark. 74]

Jäsenvaltioiden on käytettävä EU:n tunnusta [yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen liitteen VIII] mukaisesti ja esitettävä yksinkertainen maininta rahoituksesta (”Euroopan unionin rahoittama/yhteisrahoittama”).

2.  Komissio ylläpitää ja päivittää säännöllisesti kaikilla unionin toimielinten virallisilla kielillä käytettävissä olevia verkkosivuja, joilla annetaan jotka sisältävät ajantasaista tietoa EGR:stä ja siirtymärahastosta, ohjeita hakemusten jättämiseen ja tietoa tukikelpoisista toimista, säännöllisesti päivitettävän jäsenvaltioiden yhteystietoluettelon sekä tietoa hyväksytyistä ja hylätyistä hakemuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston roolista talousarviomenettelyssä. [tark. 75]

3.  Komissio edistää viestintään liittyvien olemassa olevien hyvien käytäntöjen jakamista ja toteuttaa EGR-tapauksiin siirtymärahastotapauksiin ja niissä saatuihin tuloksiin liittyviä tiedotus- ja viestintätoimia, joiden perustana käytetään sen saamia kokemuksia ja joiden tavoitteena on parantaa EGR:n siirtymärahaston näkyvyyttä, tehdä tunnetuksi sen tukikelpoisuusvaatimuksia ja hakumenettelyjä, parantaa siirtymärahaston vaikuttavuutta ja varmistaa, että unionin kansalaiset ja työntekijät ovat tietoisia EGR:stä siirtymärahastosta, mukaan lukien maaseutualueiden kansalaiset ja työntekijät, joiden on vaikea saada tietoja. [tark. 76]

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikki viestintää ja näkyvyyttä koskeva materiaali toimitetaan pyynnöstä unionin toimielimille, elimille tai virastoille ja että unionille myönnetään rojaltimaksuton, yksinoikeudeton ja peruuttamaton lisenssi käyttää tällaista materiaalia sekä kaikkia siihen liittyviä olemassa olevia oikeuksia. Lisenssillä myönnetään unionille seuraavat oikeudet:

–  sisäinen käyttö eli oikeus jäljentää, kopioida ja asettaa viestintää ja näkyvyyttä koskeva materiaali EU:n ja EU:n jäsenvaltioiden toimielinten ja virastojen ja niiden työntekijöiden saataville;

–  viestintää ja näkyvyyttä koskevan materiaalin täydellinen tai osittainen jäljentäminen millä tahansa tavalla ja missä tahansa muodossa;

–  viestintää ja näkyvyyttä koskevan materiaalin välittäminen yleisölle käyttäen mitä tahansa viestintämuotoa;

–  viestintää ja näkyvyyttä koskevan materiaalin (tai sen jäljennösten) jakaminen yleisölle missä tahansa muodossa;

–  viestintää ja näkyvyyttä koskevan materiaalin tallentaminen ja arkistointi;

–  viestintää ja näkyvyyttä koskevaan materiaaliin liittyvien oikeuksien tapauksessa alalisenssin myöntäminen kolmansille osapuolille.

Unionille voidaan myöntää lisäoikeuksia.

4.  Tämän asetuksen nojalla viestintätoimiin osoitetuilla resursseilla tuetaan myös unionin poliittisia painopisteitä koskevaa komission tiedottamista sikäli kuin painopisteet liittyvät 3 artiklassa tarkoitettuihin yleisiin tavoitteisiin.

14 artikla

Rahoitustuen vahvistaminen

1.  Komissio arvioi ja ehdottaa mahdollisimman nopeasti, 9 artiklan 4 kohdassa säädetyssä määräajassa 9 artiklan mukaisesti suoritetun arvioinnin perusteella ja ottaen erityisesti huomioon kohteena olevien edunsaajien määrän sekä ehdotetut toimenpiteet ja arvioidut kustannukset, mahdollisen EGR:n siirtymärahaston rahoitustuen määrää, joka voidaan myöntää käytettävissä olevien varojen rajoissa. [tark. 77]

2.  Tarjottaviin toimenpiteisiin myönnettävä EGR:n siirtymärahaston yhteisrahoitusosuus on mukautettava ESR+:n korkeimpaan yhteisrahoitusosuuteen kussakin jäsenvaltiossa.

3.  Jos komissio toteaa 9 artiklan mukaisesti tehdyn arvioinnin perusteella, että tämän asetuksen mukaisen rahoitustuen edellytykset täyttyvät, se käynnistää 16 artiklassa säädetyn menettelyn viipymättä ja ilmoittaa asiasta hakijajäsenvaltiolle. [tark. 78]

4.  Jos komissio toteaa 9 artiklan mukaisesti tehdyn arvioinnin perusteella, etteivät tämän asetuksen mukaisen rahoitustuen edellytykset täyty, se ilmoittaa välittömästi asiasta hakijajäsenvaltiolle ja muille asiaankuuluville sidosryhmille, myös Euroopan parlamentille. [tark. 79]

15 artikla

Tukikelpoisuusaika

1.  Menoihin voidaan myöntää EGR:n siirtymärahaston rahoitustukea alkaen hakemuksessa 9 artiklan 5 kohdan j alakohdan nojalla esitetyistä päivistä, joina asianomainen jäsenvaltio alkaa tai sen on määrä alkaa tarjota yksilöllisiä palveluja kohteena oleville edunsaajille tai sille aiheutuu hallintomenoja EGR:n siirtymärahaston toteutuksesta 8 artiklan 1 ja 4 kohdan mukaisesti.

2.  Jäsenvaltion on toteutettava 8 artiklassa vahvistetut tukikelpoiset toimenpiteet mahdollisimman pian. Ne pannaan joka tapauksessa täytäntöön viimeistään kuusi kuukautta rahoitustukipäätöksen voimaantulopäivästä ja toteutetaan viimeistään 24 kuukauden kuluttua kyseistä rahoitustukea koskevan päätöksen rahoitustukipäätöksen voimaantulopäivästä. [tark. 80]

3.  Täytäntöönpanokausi on ajanjakso, joka alkaa hakemuksessa 9 artiklan 5 kohdan j alakohdan nojalla esitetyistä päivämääristä, joina asianomainen jäsenvaltio aloittaa yksilölliset palvelut kohteena oleville edunsaajille ja 8 artiklassa esitetyt toimenpiteet EGR:n siirtymärahaston toteuttamiseksi, ja päättyy 24 kuukauden kuluttua rahoitustukea koskevan päätöksen voimaantulopäivästä.

4.  Jos edunsaaja aloittaa kaksivuotisen tai pidemmän koulutuksen, tästä koulutuksesta aiheutuvat menot ovat EGR:n siirtymärahaston yhteisrahoituksen kannalta tukikelpoisia siihen päivään saakka, jona 20 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu loppukertomus on määrä toimittaa, edellyttäen että asiaankuuluvat menot ovat aiheutuneet ennen mainittua päivämäärää.

5.  Edellä olevan 8 artiklan 4 kohdan mukaiset menot ovat tukikelpoisia 20 artiklan 1 kohdan mukaiseen loppukertomuksen jättämisen määräaikaan saakka.

16 artikla

Talousarviomenettely ja toteutus

1.  Kun komissio on todennut, että EGR:n siirtymärahaston rahoitustuen myöntämisen edellytykset täyttyvät, se tekee asianomaisia budjettikohtia koskevan määrärahasiirtoesityksen varainhoitoasetuksen 31 artiklan mukaisesti ehdotuksen siirtymärahaston varojen käyttöönottamisesta. Euroopan parlamentti ja neuvosto tekevät yhdessä päätöksen siirtymärahaston varojen käyttöönottamisesta kuukauden kuluessa siitä, kun ehdotus on toimitettu niille. Neuvosto tekee ratkaisunsa määräenemmistöllä ja Euroopan parlamentti jäsentensä enemmistöllä sekä kolmella viidesosalla annetuista äänistä.

Samaan aikaan kun komissio toimittaa ehdotuksensa päätökseksi siirtymärahaston varojen käyttöönottamisesta, se toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle asianomaisia budjettikohtia koskevan määrärahasiirtoesityksen. Jos yhteisymmärrystä ei saavuteta, käynnistetään trilogimenettely.

Siirtymärahastoon liittyvät määrärahasiirrot tehdään varainhoitoasetuksen 31 artiklan mukaisesti. [tark. 81]

2.  Määrärahasiirtoesitykseen on liitettävä yhteenveto hakemuksen tukikelpoisuuden tarkastelusta. [tark. 82]

3.  Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksellä rahoitustukea koskevan päätöksen, joka tulee voimaan päivänä, jona komissiolle ilmoitetaan siitä, että Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat hyväksyneet määrärahasiirron. Tämä päätös on varainhoitoasetuksen 110 artiklassa tarkoitettu rahoituspäätös hyväksyvät päätöksen siirtymärahaston varojen käyttöönotosta. [tark. 83]

3 a.  Edellä olevan 1 kohdan mukaiseen ehdotukseen päätökseksi siirtymärahaston käyttöönottamisesta on sisällyttävä

a)  9 artiklan 4 kohdan mukaisesti suoritettu arviointi sekä tiivistelmä arvioinnin perusteena olleista tiedoista;

b)  todisteet 5 ja 10 artiklassa säädettyjen kriteerien täyttymisestä; ja

c)  ehdotettujen määrien perusteet. [tark. 84]

16 a artikla

Poikkeustapaukset

Poikkeustapauksissa ja jos rahastossa merkittävän rakenneuudistuksen toteuttamisvuonna jäljellä olevat varat eivät riitä kattamaan budjettivallan käyttäjän tarpeelliseksi katsoman avun määrää, komissio voi ehdottaa erotuksen rahoittamista seuraavan vuoden rahastovaroista. Merkittävän rakenneuudistuksen toteuttamisvuoden ja sitä seuraavan vuoden rahaston talousarvion enimmäismäärää ei saa missään tapauksessa ylittää. [tark. 85]

17 artikla

Rahoitustuen maksaminen ja käyttö

1.  Kun 16 artiklan 3 kohdan mukainen päätös rahoitustuesta on tullut voimaan, komissio maksaa rahoitustuen asianomaiselle jäsenvaltiolle yhtenä 100 prosentin ennakkomaksuna periaatteessa 15 työpäivän kuluessa. Ennakkomaksu selvitetään, kun jäsenvaltio toimittaa todennetun menoilmoituksen 20 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Käyttämättä jäänyt määrä maksetaan takaisin komissiolle.

2.  Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettu rahoitustuki toteutetaan yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin puitteissa varainhoitoasetuksen 63 artiklan mukaisesti.

3.  Komissio määrittää rahoitusta koskevat yksityiskohtaiset tekniset säännöt 16 artiklan 3 kohdassa tarkoitetussa rahoitustukea koskevassa päätöksessä.

4.  Kun asianomainen jäsenvaltio toteuttaa yksilöllisten palvelujen koordinoituun pakettiin kuuluvia toimenpiteitä, se voi toimittaa komissiolle ehdotuksen pakettiin sisältyvien toimenpiteiden muuttamiseksi siten, että siihen lisätään muita 8 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdassa lueteltuja tukikelpoisia toimenpiteitä, edellyttäen että tällaiset muutokset ovat asianmukaisesti perusteltuja eivätkä johda 16 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun rahoitustuen ylittymiseen. Komissio arvioi ehdotetut muutokset, ja jos se katsoo niiden olevan hyväksyttävissä, muuttaa rahoitustukea koskevaa päätöstä vastaavasti.

5.  Asianomainen jäsenvaltio voi jakaa määriä uudelleen 16 artiklan 3 kohdan mukaisessa rahoitustukea koskevassa päätöksessä esitettyjen budjettikohtien välillä. Jos määrärahojen jakamisesta uudelleen seuraa se, että yhden tai useamman kohdan määrärahat kasvavat enemmän kuin 20 prosenttia, jäsenvaltion on ilmoitettava asiasta komissiolle etukäteen.

18 artikla

Euron käyttö

Tämän asetuksen mukaisissa hakemuksissa, rahoitustukea koskevissa päätöksissä ja kertomuksissa sekä kaikissa muissa asiaan liittyvissä asiakirjoissa kaikki määrät ilmaistaan euroina.

19 artikla

Indikaattorit

1.  Indikaattorit, joiden avulla raportoidaan ohjelman edistymisestä 3 artiklassa säädettyjen tavoitteiden saavuttamisessa, esitetään liitteessä.

2.  Tulosraportointijärjestelmällä on varmistettava, että ohjelman toteuttamisen ja tulosten seurannassa käytettävät tiedot kerätään tehokkaasti, tuloksellisesti ja oikea-aikaisesti. Sitä varten jäsenvaltioille on asetettava oikeasuhteiset raportointivaatimukset.

3.  Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 25 artiklan mukaisesti liitteessä vahvistettujen indikaattorien muuttamiseksi, jos se katsotaan tarpeelliseksi rahaston käytön tehokkaan arvioinnin varmistamiseksi.

19 a artikla

Edunsaajia koskevan selvityksen malli

Jäljempänä 20 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitetun edunsaajia koskevan selvityksen on perustuttava komission täytäntöönpanosäädöksellä vahvistamaan malliin. Komissio hyväksyy kyseisen täytäntöönpanosäädöksen noudattaen 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä, jotta voidaan varmistaa yhdenmukaiset edellytykset tämän artiklan täytäntöönpanolle. [tark. 86]

20 artikla

Loppukertomus ja tuen päättäminen

1.  Asianomaisen jäsenvaltion on viimeistään seitsemännen kuukauden lopussa 15 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun määräajan päättymisestä toimitettava komissiolle rahoitustuen käytöstä loppukertomus, jossa annetaan seuraavat tiedot:

a)  toimenpiteiden tyyppi ja tärkeimmät saavutetut tulokset siten, että selostetaan haasteet, saadut kokemukset, synergiat ja täydentävyys muiden EU:n rahastojen, erityisesti ESR+:n, kanssa, ja ilmoitetaan mahdollisuuksien mukaan täydentävyys muista unionin tai kansallisista ohjelmista rahoitettujen toimenpiteiden kanssa muutosten ennakointia ja rakenneuudistusta koskevan EU:n laatukehyksen mukaisesti; [tark. 87]

b)  toimenpidepakettia jäsenvaltiossa toteuttavien elinten nimet;

c)  19 artiklassa esitetyt indikaattorit;

d)  kuusi kuukautta kuuden kuukauden kuluessa täytäntöönpanokauden päättymisestä toteutetun edunsaajia koskevan selvityksen tulokset; kyselyn on katettava edunsaajien työllistettävyydessä havaittu muutos tai niiden osalta, jotka ovat jo löytäneet töitä, lisätietoja löydetyn työn laadusta ja tyypistä, kuten muutokset työtunneissa, vastuun asteessa tai palkkatason muutos edelliseen työsuhteeseen verrattuna, sekä alasta, jolla henkilö löysi töitä, sekä nämä tiedot eriteltyinä sukupuolen, ikäryhmän ja koulutustason mukaan; [tark. 88]

e)  tieto siitä, onko irtisanova yritys, startup-yrityksiä, mikroyrityksiä ja pk-yrityksiä lukuun ottamatta, saanut valtiontukea tai aikaisempaa rahoitusta unionin koheesio- tai rakennerahastoista viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana; [tark. 89]

f)  selvitys, jossa perustellaan menot.

2.  Asianomaisen jäsenvaltion on viimeistään yhdeksännentoista kuukauden lopussa 15 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun määräajan päättymisestä toimitettava komissiolle täydelliset ja asianmukaisesti varmennetut tiedot liitteessä olevassa 3 kohdassa täsmennetystä pitkän aikavälin tulosindikaattorista. [tark. 90]

3.  Komissio päättää rahoitustuen viimeistään kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun se on saanut kaikki 1 kohdassa vaaditut tiedot, määrittämällä EGR:n siirtymärahaston rahoitustuen lopullisen määrän ja asianomaisen jäsenvaltion maksettavaksi 24 artiklan mukaisesti mahdollisesti jäävän määrän. Päättäminen edellyttää 2 kohdan mukaisesti pitkän aikavälin tulosindikaattorin toimittamista.

21 artikla

Kaksivuotiskertomus

1.  Komissio esittää viimeistään 1 päivänä elokuuta 2021 ja kahden vuoden välein sen jälkeen Euroopan parlamentille ja neuvostolle tämän asetuksen ja asetuksen (EU) N:o 1309/2013 mukaisista kahtena edellisenä vuonna toteutetuista toimista kertomuksen, jossa tarkastellaan kattavasti sekä toimien määrää että niiden laatua. Kertomuksessa käsitellään pääasiassa EGR:n siirtymärahaston avulla saatuja tuloksia, ja siinä on oltava erityisesti tiedot jätetyistä hakemuksista ja niiden käsittelynopeudesta sekä nykyisten sääntöjen mahdollisista puutteista, tehdyistä päätöksistä ja rahoitetuista toimenpiteistä, mukaan luettuina liitteessä esitettyjä indikaattoreita koskevat tilastotiedot, ja tällaisten toimenpiteiden täydentävyys muista unionin rahastoista, erityisesti ESR+:sta, rahoitettujen toimenpiteiden kanssa, sekä tiedot myönnetyn rahoitustuen päättämisestä, ja siinä on myös oltava tiedot niistä hakemuksista, jotka on hylätty tai joita on supistettu riittämättömien määrärahojen vuoksi tai siksi, että ne eivät ole olleet tukikelpoisia. [tark. 91]

2.  Kertomus toimitetaan tiedoksi jäsenvaltioille, Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle, alueiden komitealle ja työmarkkinaosapuolille. [tark. 92]

22 artikla

Arviointi

1.  Komissio toteuttaa oma-aloitteisesti ja läheisessä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa joka neljäs vuosi siirtymärahaston rahoitustuesta arvioinnin EGR:n rahoitustuesta, joka sisältää myöhemmin tehtävän vaikutustenarvioinnin sen soveltamisesta kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla.

Jäsenvaltioiden on 1 alakohdassa tarkoitetun arvioinnin toteuttamiseksi kerättävä kaikki saatavilla olevat tiedot siirtymärahastotapauksista ja tukea saaneista työntekijöistä. [tark. 93]

2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen arviointien tulokset toimitetaan tiedoksi Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle, alueiden komitealle ja työmarkkinaosapuolille. Arvioinneissa esitetyt suositukset on otettava huomioon suunniteltaessa uusia ohjelmia työllisyyden ja sosiaaliasioiden alalla tai kehitettäessä nykyisiä ohjelmia lisää.

3.  Edellä 1 kohdassa tarkoitettuihin arviointeihin on sisällytettävä rahoitustukia koskevat tilastot aloittain ja jäsenvaltioittain eriteltyinä. [tark. 94]

4.  Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 25 artiklan mukaisesti liitteen muuttamiseksi indikaattorien tarkistamiseksi tai täydentämiseksi, jos se katsotaan tarpeelliseksi, ja tämän asetuksen täydentämiseksi säännöksillä, jotka koskevat seuranta- ja arviointipuitteiden perustamista, jotta varmistettaisiin, että voidaan tehokkaasti arvioida EGR:n siirtymärahaston edistymistä sen tavoitteiden saavuttamisessa.

23 artikla

Hallinnointi ja varainhoidon valvonta

1.  Rajoittamatta komissiolle kuuluvaa vastuuta unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta jäsenvaltioiden on oltava vastuussa EGR:n siirtymärahaston tukemien toimenpiteiden hallinnoinnista ja toimenpiteiden varainhoidon valvonnasta. Niiden toteuttamiin toimenpiteisiin on kuuluttava seuraavat:

a)  tarkastetaan, että hallinnointi- ja valvontajärjestelyt on perustettu ja että niitä toteutetaan tavalla, jolla varmistetaan, että unionin varoja käytetään tehokkaasti ja oikein moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisesti;

b)  varmistetaan, että seurantatietojen toimittaminen on pakollinen edellytys niiden elinten kanssa tehtävissä sopimuksissa, jotka toteuttavat yksilöllisten palvelujen koordinoidun paketin;

c)  tarkastetaan, että rahoitetut toimenpiteet on toteutettu asianmukaisesti;

d)  varmistetaan, että rahoitetut menot perustuvat todennettaviin tositteisiin ja että ne ovat lailliset ja sääntöjenmukaiset;

e)  ehkäistään, havaitaan ja korjataan sääntöjenvastaisuudet, petokset mukaan luettuina, ja peritään takaisin aiheettomasti maksetut rahamäärät viivästyskorkoineen. Jäsenvaltioiden on raportoitava komissiolle havaituista sääntöjenvastaisuuksista, myös petoksista.

2.  Jäsenvaltioiden on varainhoitoasetuksen [63 artiklan 3 kohdan?] soveltamiseksi nimettävä elimiä vastaamaan EGR:n siirtymärahaston tukemien toimenpiteiden hallinnoinnista ja valvonnasta. Tällaisten elinten on toimitettava komissiolle varainhoitoasetuksen [63 artiklan 5, 6 ja 7 kohdassa?] esitetyt tiedot rahoitustuen toteuttamisesta toimittaessaan tämän asetuksen 20 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun loppukertomuksen.

Kun asetuksen (EU) N:o 1309/2013 mukaisesti nimetyt viranomaiset ovat toimittaneet riittävät takeet siitä, että maksut ovat lailliset ja sääntöjenmukaiset ja niistä on tehty tiliä asianmukaisesti, asianomainen jäsenvaltio voi ilmoittaa komissiolle, että kyseiset viranomaiset vahvistetaan tämän asetuksen nojalla. Tässä tapauksessa asianomaisen jäsenvaltion on ilmoitettava, mitkä viranomaiset vahvistetaan ja mikä on niiden tehtävä.

3.  Jäsenvaltioiden on tehtävä vaaditut rahoitusoikaisut, jos on todettu sääntöjenvastaisuus. Jäsenvaltioiden tekemien oikaisujen on koostuttava unionin tuen peruuttamisesta kokonaan tai osittain. Jäsenvaltioiden on perittävä takaisin kaikki todetun sääntöjenvastaisuuden vuoksi aiheettomasti maksetut rahamäärät, maksettava ne takaisin komissiolle ja, jos asianomainen jäsenvaltio ei maksa rahamäärää takaisin sallitussa ajassa, maksettava viivästyskorko.

4.  Komissio ryhtyy unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta vastuullisena kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin tarkastaakseen, että rahoitetut toimet on toteutettu moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisesti. Hakijajäsenvaltion velvollisuus on varmistaa, että sillä on kitkattomasti toimivat hallinnointi- ja valvontajärjestelmät. Komissio varmistuu siitä, että tällaiset järjestelmät ovat todella olemassa.

Rajoittamatta tilintarkastustuomioistuimen valtuuksia tai jäsenvaltion kansallisten lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten mukaisesti suorittamia tarkastuksia komission virkamiehet tai muut sen palveluksessa olevat voivat tätä tarkoitusta varten kohdistaa EGR:stä siirtymärahastosta rahoitettuihin toimenpiteisiin vähintään yhden työpäivän varoitusajalla paikalla tehtäviä tarkastuksia, otantatarkastukset mukaan luettuina. Komissio ilmoittaa asiasta hakijajäsenvaltiolle saadakseen kaiken tarvittavan avun. Asianomaisen jäsenvaltion virkamiehet tai muut sen palveluksessa olevat voivat osallistua tällaisiin tarkastuksiin.

5.  Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 25 artiklan mukaisesti 1 kohdan e alakohdan täydentämiseksi säännöksillä, joissa vahvistetaan perusteet ilmoitettavien sääntöjenvastaisuuksien ja toimitettavien tietojen määrittämiseksi.

6.  Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksen, jossa vahvistettavaa mallia on käytettävä, kun sääntöjenvastaisuuksista ilmoitetaan noudattaen 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä, jotta voidaan varmistaa yhdenmukaiset edellytykset tämän artiklan täytäntöönpanolle.

7.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikki aiheutuneita menoja koskevat tositteet säilytetään komission ja tilintarkastustuomioistuimen saatavilla kolmen vuoden ajan sen jälkeen, kun EGR:ltä siirtymärahastosta saadun rahoitustuen tilit on päätetty.

24 artikla

Rahoitustuen takaisinperintä

1.  Tapauksissa, joissa yksilöllisten palvelujen koordinoidun paketin toteutuneet kustannukset ovat vähäisemmät kuin 16 artiklan mukaisen rahoitustuen määrä, komissio perii vastaavan määrän takaisin annettuaan ensin asianomaiselle jäsenvaltiolle mahdollisuuden esittää huomautuksensa.

2.  Jos komissio toteaa tarpeelliset tarkastukset loppuun saatettuaan, että jäsenvaltio ei ole noudattanut rahoitustukea koskevassa päätöksessä esitettyjä velvollisuuksia tai ei noudata sille 23 artiklan 1 kohdan nojalla kuuluvia velvollisuuksia, se antaa asianomaiselle jäsenvaltiolle mahdollisuuden esittää huomautuksensa. Jos sopimukseen ei ole päästy, komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksellä päätöksen vaadittujen rahoitusoikaisujen tekemisestä peruuttamalla kaiken asianomaiselle toimenpiteelle EGR:stä siirtymärahastosta annetun tuen tai osan siitä. Päätös on tehtävä 12 kuukauden kuluessa sen jälkeen, kun jäsenvaltiolta on saatu huomautukset. Asianomaisen jäsenvaltion on perittävä takaisin kaikki sääntöjenvastaisuuden vuoksi aiheettomasti maksetut rahamäärät ja, jos hakijajäsenvaltio ei maksa kyseistä rahamäärää takaisin sallitussa ajassa, siitä on maksettava viivästyskorko.

25 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.  Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.  Siirretään komissiolle tämän asetuksen voimaantulopäivästä määräämättömäksi ajaksi 19 artiklan 3 kohdassa ja 23 artiklan 5 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.

3.  Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 19 artiklan 3 kohdassa ja 23 artiklan 5 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.  Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5.  Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6.  Edellä olevan 19 artiklan 3 kohdan ja 23 artiklan 5 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

26 artikla

Komiteamenettely

1.  Komissiota avustaa komitea. Tämä komitea on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 182/2011(27) tarkoitettu komitea.

2.  Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 4 artiklaa.

27 artikla

Siirtymäsäännös

Asetusta (EU) N:o 1309/2013 sovelletaan edelleen 31 päivään joulukuuta 2020 saakka jätettyihin hakemuksiin. Sitä sovelletaan kyseisiin tapauksiin niiden päättämiseen asti.

28 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2021 jätettyihin hakemuksiin.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty ...

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

LIITE

EGR-Siirtymärahasto-hakemusten yhteiset tuotos- ja tulosindikaattorit

Kaikki henkilötiedot(28) on eriteltävä sukupuolen (nainen, mies, ei-binäärinen) mukaan.

1)  Edunsaajia koskevat yhteiset tuotosindikaattorit

–  työttömät*

–  työelämän ulkopuolella olevat*

–  työlliset*

–  itsenäiset ammatinharjoittajat*

–  alle 30-vuotiaat*

–  yli 54-vuotiaat*

–  henkilöt, joilla on ylemmän perusasteen tai sitä vähäisempi koulutus (ISCED 0–2)*

–  henkilöt, joilla on keskiasteen (ISCED 3) tai keskiasteen jälkeinen (ISCED 4) koulutus*

–  henkilöt, joilla on korkea-asteen koulutus (ISCED 5–8)*

–  henkilöt, joilla on alle kahden vuoden ammattikokemus

–  henkilöt, joilla on 2–10 vuoden ammattikokemus

–  henkilöt, joilla on yli 10 vuoden ammattikokemus. [tark. 95]

Edunsaajien kokonaismäärä lasketaan automaattisesti ammattiasemaan(29) liittyvien yhteisten tuotosindikaattorien perusteella.

Nämä EGR:n siirtymärahaston yhteisrahoittamiin toimenpiteisiin osallistuvia edunsaajia koskevat tiedot on toimitettava 20 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa loppukertomuksessa.

2)  Edunsaajia koskevat yhteiset tulosindikaattorit

–  niiden EGR:n siirtymärahaston edunsaajien prosenttiosuus, jotka ovat työelämässä (eriteltyinä työsopimuksen tyypin mukaan: kokoaikainen/osa-aikainen, määräaikainen/vakituinen) ja itsenäisinä ammatinharjoittajina 6 kuukautta täytäntöönpanokauden päättymisen jälkeen*

–  niiden EGR:n siirtymärahaston edunsaajien prosenttiosuus, jotka ovat hankkineet pätevyyden 6 kuukautta täytäntöönpanokauden päättymisen jälkeen*

–  niiden EGR:n siirtymärahaston edunsaajien prosenttiosuus, jotka ovat koulutuksessa 6 kuukautta täytäntöönpanokauden päättymisen jälkeen*.

Nämä tiedot on toimitettava 20 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa loppukertomuksessa, ja ne on kerättävä jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten toimittamien tietojen ja edunsaajia koskevista selvityksistä (siten kuin 20 artiklan 1 kohdan d alakohdassa täsmennetään) saatujen tietojen muodossa. Tietojen on katettava yhteisten tuotosindikaattoreiden (1) puitteissa ilmoitettu edunsaajien laskettu kokonaismäärä. Prosenttiosuudet koskevat näin ollen myös tätä laskettua kokonaismäärää.

3)  Yhteinen edunsaajia koskeva pitkän aikavälin tulosindikaattori

–  niiden EGR:n siirtymärahaston edunsaajien prosenttiosuus, jotka ovat työelämässä, myös itsenäisinä ammatinharjoittajina, 18 kuukautta rahoituspäätöksessä täsmennetyn täytäntöönpanokauden päättymisen jälkeen*.

Nämä tiedot on annettava saataville täytäntöönpanokauden päättymistä seuraavan 19. kuukauden loppuun mennessä. Tietojen olisi katettava yhteisten tuotosindikaattoreiden (1) puitteissa ilmoitettu edunsaajien laskettu kokonaismäärä. Prosenttiosuudet koskevat näin ollen myös tätä laskettua kokonaismäärää. Suuremmissa tapauksissa, kun on kyse yli 1 000 edunsaajasta, tiedot voidaan vaihtoehtoisesti kerätä tuotosindikaattorin (1) puitteissa ilmoitetusta edunsaajien lasketusta kokonaismäärästä otetun edustavan otoksen pohjalta.

(1) EUVL C .... (2) EUVL C .... (3) Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 16. tammikuuta 2019. (4) https://ec.europa.eu/commission/priorities/deeper-and-fairer-economic-and-monetary-union/european-pillar-social-rights_fi. (5) http://eu-un.europa.eu/eu-response-2030-agenda-sustainable-development-sustainable-european-future/. (6) https://sustainabledevelopment.un.org/post2015/transformingourworld. (7) https://ec.europa.eu/commission/sites/beta-political/files/communication-new-modern-multiannual-financial-framework_en.pdf (8) https://ec.europa.eu/commission/white-paper-future-europe-reflections-and-scenarios-eu27_fi. (9) https://ec.europa.eu/commission/publications/reflection-paper-harnessing-globalisation_fi. (10) https://ec.europa.eu/commission/publications/reflection-paper-future-eu-finances_fi. (11) Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Muutosten ennakointia ja rakenneuudistusta koskeva EU:n laatukehys (COM(2013)0882, 13.12.2013). (12) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1927/2006, annettu 20 päivänä joulukuuta 2006, Euroopan globalisaatiorahaston perustamisesta (EUVL L 406, 30.12.2006, s. 1). (13) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 546/2009, annettu 18 päivänä kesäkuuta 2009, Euroopan globalisaatiorahaston perustamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 1927/2006 muuttamisesta (EUVL L 167, 29.6.2009, s. 26). (14) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1309/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan globalisaatiorahastosta (2014–2020) ja asetuksen (EY) N:o 1927/2006 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 855). (15) COM(2018)0297 ja siihen liittyvä SWD(2018)192. (16) Komission yksiköiden valmisteluasiakirja SWD(2018)0171 ja sen liite COM(2018)0321. (17) EUVL L ... (18) Viittaus päivitettävä. (19) Viittaus päivitettävä. (20) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1). (21) Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 2988/95, annettu 18 päivänä joulukuuta 1995, Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta (EYVL L 312, 23.12.1995, s. 1). (22) Neuvoston asetus (Euratom, EY) N:o 2185/96, annettu 11 päivänä marraskuuta 1996, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi (EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2). (23) Neuvoston asetus (EU) 2017/1939, annettu 12 päivänä lokakuuta 2017, tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisessa (EUVL L 283, 31.10.2017, s. 1). (24) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2017/1371, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2017, unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin (EUVL L 198, 28.7.2017, s. 29). (25) EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1. (26) Viite tarkistettava/päivitettävä: Neuvoston direktiivi 98/59/EY, annettu 20 päivänä heinäkuuta 1998, työntekijöiden joukkovähentämistä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä (EYVL L 225, 12.8.1998, s. 16). (27) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13). (28) Hallintoviranomaisten on perustettava järjestelmä, jolla kirjataan ja talletetaan yksittäisiä osallistujia koskevat tiedot sähköisessä muodossa. Jäsenvaltioiden käytössä olevien tietojenkäsittelyjärjestelyjen on oltava luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta 27 päivänä huhtikuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/679 (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1) säännösten ja erityisesti sen 4, 6 ja 9 artiklan mukaiset. Tähdellä (*) merkittyjen indikaattoreiden osalta toimitetut tiedot ovat asetuksen (EU) 2016/679 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja henkilötietoja. Niiden käsittely on tarpeen rekisterinpitäjän lakisääteisen velvoitteen noudattamiseksi (asetuksen (EU) 2016/679 6 artiklan 1 kohdan c alakohta). (29) Työttömät, työelämän ulkopuolella olevat, työlliset, itsenäiset ammatinharjoittajat.