Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon 6. helmikuuta 2018 tekemänsä päätöksen torjunta-aineiden lupamenettelyä unionissa käsittelevän erityisvaliokunnan asettamisesta, sen tehtävistä, jäsenten määrästä ja toimikaudesta(1),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 191 artiklan,

–  ottaa huomioon seitsemännen yleisen unionin ympäristöalan toimintaohjelman(2),

–  ottaa huomioon YK:n Euroopan talouskomission (UNECE) yleissopimuksen tiedon saannista, yleisön osallistumisoikeudesta päätöksentekoon sekä muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeudesta ympäristöasioissa (Århusin yleissopimus),

–  ottaa huomioon kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta sekä neuvoston direktiivien 79/117/ETY ja 91/414/ETY kumoamisesta 21. lokakuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1107/2009(3) (jäljempänä ”asetus”),

–  ottaa huomioon torjunta-ainejäämien enimmäismääristä kasvi- ja eläinperäisissä elintarvikkeissa ja rehuissa tai niiden pinnalla sekä neuvoston direktiivin 91/414/ETY muuttamisesta 23. helmikuuta 2005 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 396/2005(4),

–  ottaa huomioon aineiden ja seosten luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta sekä direktiivien 67/548/ETY ja 1999/45/EY muuttamisesta ja kumoamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1907/2006 muuttamisesta 16. joulukuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1272/2008(5),

–  ottaa huomioon yleisön osallistumisesta tiettyjen ympäristöä koskevien suunnitelmien ja ohjelmien laatimiseen sekä neuvoston direktiivien 85/337/ETY ja 96/61/EY muuttamisesta yleisön osallistumisen sekä muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeuden osalta 26. toukokuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/35/EY(6),

–  ottaa huomioon yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä 16. helmikuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011(7),

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1107/2009 täytäntöönpanosta kasvinsuojeluaineiden arvioimista ja hyväksymistä koskevien yhdenmukaisten periaatteiden osalta 10. kesäkuuta 2011 annetun komission asetuksen (EU) N:o 546/2011(8),

–  ottaa huomioon tehoaineita koskevien tietovaatimusten vahvistamisesta 1. maaliskuuta 2013 annetun komission asetuksen (EU) N:o 283/2013(9),

–  ottaa huomioon kasvinsuojeluaineita koskevien tietovaatimusten vahvistamisesta 1. maaliskuuta 2013 annetun komission asetuksen (EU) N:o 284/2013(10),

–  ottaa huomioon täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 540/2011 muuttamisesta tehoaineen glyfosaatti hyväksynnän voimassaoloajan pidentämiseksi 29. kesäkuuta 2016 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2016/1056(11) ja täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 540/2011 muuttamisesta tehoaineen glyfosaatti hyväksymisedellytysten osalta 1. elokuuta 2016 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2016/1313(12),

–  ottaa huomioon tehoaineen glyfosaatti hyväksynnän uusimisesta kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1107/2009 mukaisesti ja komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 540/2011 liitteen muuttamisesta 12. joulukuuta 2017 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2017/2324(13),

–  ottaa huomioon 13. huhtikuuta 2016(14) ja 24. lokakuuta 2017(15) antamansa päätöslauselmat ehdotuksesta komission täytäntöönpanoasetukseksi tehoaineen glyfosaatti hyväksynnän uusimisesta kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1107/2009 mukaisesti ja täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 540/2011 liitteen muuttamisesta,

–  ottaa huomioon 15. helmikuuta 2017 antamansa päätöslauselman alkuperältään biologisista vähäriskisistä torjunta-aineista(16),

–  ottaa huomioon 7. kesäkuuta 2016 antamansa päätöslauselman innovoinnin ja talouskehityksen tehostamisesta tulevaisuuden tilanhoidossa EU:ssa(17),

–  ottaa huomioon 7. kesäkuuta 2016 antamansa päätöslauselman kestävän maatalouden teknisistä ratkaisuista EU:ssa(18),

–  ottaa huomioon 13. syyskuuta 2018 antamansa päätöslauselman kasvinsuojeluaineita koskevan asetuksen (EY) N:o 1107/2009 täytäntöönpanosta (19),

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin tutkimuspalvelun huhtikuussa 2018 julkaiseman Euroopan tason täytäntöönpanon arvioinnin asetuksesta (EY) N:o 1107/2009 ja sen asiaankuuluvat liitteet,

–  ottaa huomioon unionin tuomioistuimen 23. marraskuuta 2016 antaman tuomion asiassa C-442/14 Bayer CropScience SA-NV ja Stichting De Bijenstichting vastaan College voor de toelating van gewasbeschermingsmiddelen en biociden(20),

–  ottaa huomioon Euroopan oikeusasiamiehen 18. helmikuuta 2016 antaman päätöksen asiassa 12/2013/MDC, joka koskee kasvinsuojeluaineiden (torjunta-aineet) hyväksyntään ja markkinoille saattamiseen liittyviä komission käytäntöjä,

–  ottaa huomioon 20. maaliskuuta 2015 julkaistun tutkimuksen ”IARC Monographs Volume 112: evaluation of five organophosphate insecticides and herbicides”,

–  ottaa huomioon Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA) 12. marraskuuta 2015 julkaiseman asiakirjan ”Conclusion on the peer review of the pesticide risk assessment of the active substance glyphosate”(21) ja sen 7. syyskuuta 2017 julkaiseman vertaisarvioinnin ”Peer review of the pesticide risk assessment of the potential endocrine disrupting properties of glyphosate”(22),

–  ottaa huomioon glyfosaatin luokittelusta 15. maaliskuuta 2017 annetun Euroopan kemikaaliviraston (ECHA) riskinarviointikomitean lausunnon,

–  ottaa huomioon tieteellisen neuvonannon mekanismin (SAM) kesäkuussa 2018 antaman tieteellisen lausunnon 5/2018 kasvinsuojeluaineiden lupamenettelyistä(23),

–  ottaa huomioon komission kertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle torjunta-aineita koskevista tilastoista 25. marraskuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1185/2009 täytäntöönpanosta (COM(2017)0109),

–  ottaa huomioon kestävää kasvinsuojelua käsittelevän asiantuntijaryhmän laatiman täytäntöönpanosuunnitelman, joka koskee vähäriskisten kasvinsuojeluaineiden saatavuuden parantamista ja integroidun tuholaisten torjunnan täytäntöönpanon nopeuttamista jäsenvaltioissa ja jonka neuvosto hyväksyi 28. kesäkuuta 2016,

–  ottaa huomioon oikeutta ruokaan käsittelevän, YK:n ihmisoikeusneuvoston erityisraportoijan 24. tammikuuta 2017 antaman raportin maailmanlaajuisesta torjunta-aineiden käytöstä maataloudessa ja sen vaikutuksesta ihmisoikeuksiin,

–  katsoo, että SEUT 13 artiklan mukaan unionin politiikan laadinnassa ja täytäntöönpanossa erityisesti sisämarkkinoiden osalta olisi otettava täysimääräisesti huomioon eläinten hyvinvoinnin vaatimukset, koska eläimet ovat tuntevia olentoja,

–  ottaa huomioon 22. syyskuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/63/EU tieteellisiin tarkoituksiin käytettävien eläinten suojelusta(24),

–  ottaa huomioon maaliskuussa 2016 tehdyn erityiseurobarometritutkimuksen N:o 442, jonka mukaan 89 prosenttia EU:n kansalaisista on samaa mieltä siitä, että unionin pitäisi tehdä enemmän edistääkseen laajempaa tietoisuutta eläinten hyvinvoinnin merkityksestä kansainvälisesti, ja 90 prosenttia EU:n kansalaisista on samaa mieltä siitä, että on tärkeää ottaa käyttöön eläinten hyvinvointia koskevat tiukat vaatimukset,

–  ottaa huomioon, että parlamentti saa lukuisia vetoomuksia huolestuneilta kansalaisilta, jotka käyttävät SEUT-sopimuksen 24 ja 227 artiklassa ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan 44 artiklassa säädettyä oikeuttaan ja vaativat eläinkokeiden lopettamista sekä Euroopassa että koko maailmassa ja eläinten hyvinvointia koskevien kansainvälisten standardien laatimista;

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi elintarvikeketjuun sovellettavan EU:n riskinarvioinnin avoimuudesta ja kestävyydestä (COM(2018)0179)(25),

–  ottaa huomioon komission meneillään olevan REFIT-arvioinnin asetuksesta (EY) N:o 1107/2009,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon torjunta-aineiden lupamenettelyä unionissa käsittelevän erityisvaliokunnan mietinnön (A8-0475/2018),

Yleiset näkökohdat

A.  ottaa huomioon, että asetuksen (EY) N:o 1107/2009 (jäljempänä ”asetus”) tarkoituksena on varmistaa sekä ihmisten että eläinten terveyden suojelun sekä ympäristönsuojelun korkea taso ja parantaa sisämarkkinoiden toimintaa yhdenmukaistamalla kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamista koskevia sääntöjä ja parantaa samalla maataloustuotantoa;

B.  katsoo, että EU:n kasvinsuojeluaineiden lupamenettely on yksi maailman tiukimmista; toteaa, että useat sidosryhmät ovat ilmaisseet olevansa huolissaan glyfosaatin arvioinnista, minkä perusteella torjunta-aineiden lupamenettelyä unionissa käsittelevä erityisvaliokunta (PEST) pyrkii tunnistamaan unionin kasvinsuojeluaineiden lupamenettelyssä alueet, joita voidaan entisestään parantaa, ja antamaan tätä varten tarpeelliseksi katsomiaan suosituksia, joiden avulla voidaan varmistaa sekä ihmisten että eläinten terveyden sekä ympäristön suojelun korkea taso;

C.  ottaa huomioon, että ennalta varautumisen periaate on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 191 artiklassa tarkoitettu unionin politiikan keskeinen periaate; ottaa huomioon, että asetus perustuu sen 1 artiklan 4 kohdan mukaisesti ennalta varautumisen periaatteeseen; ottaa huomioon, että 13 artiklan 2 kohdassa säädetyn riskinhallintaa koskevan päätöksen on täytettävä asetuksen (EY) N:o 178/2002 7 artiklan 1 kohdassa vahvistetun ennalta varautumisen periaatteen edellytykset; ottaa huomioon, että asetuksen 178/2002 7 artiklan 2 kohdassa säädetään, että ennalta varautumisen periaatteen nojalla toteutettujen toimenpiteiden on oltava oikeasuhteisia;

D.  ottaa huomioon, että useat sidosryhmät ovat ilmaisseet huolensa glyfosaatin arvioinnista ja erityisesti siitä, onko arviointi tehty riippumattomasti, objektiivisesti ja avoimesti, onko asetuksen (EY) N:o 1272/2008 luokitteluperusteita sovellettu asianmukaisesti, onko asianmukaisia ohjeasiakirjoja käytetty asianmukaisesti ja onko hyväksymisperusteita ja ennalta varautumisen periaatetta sovellettu asianmukaisesti;

E.  ottaa huomioon, että asetuksen 4 artiklan 3 kohdan mukaisesti kasvinsuojeluaineilla ei saa olla hyvän kasvinsuojelukäytännön mukaisen käytön seurauksena ja ottaen huomioon realistiset käyttöolosuhteet muun muassa välittömiä tai myöhemmin ilmeneviä haitallisia vaikutuksia ihmisten terveyteen, haavoittuvassa asemassa olevat ryhmät mukaan luettuina, eikä sillä saa olla kohtuuttomia vaikutuksia ympäristöön;

F.  toteaa asetuksen täytäntöönpanon arvioinnin osoittaneen, että ihmisen ja eläinten terveyden ja ympäristön suojelutavoitteita ei ole täysin saavutettu ja että täytäntöönpanoa voitaisiin parantaa asetuksen kaikkien tavoitteiden saavuttamiseksi;

G.  pitää erittäin tärkeänä, että asetus pannaan kaikilta osin täytäntöön kaikissa jäsenvaltioissa;

H.  toteaa, että hyväksyntä- ja lupamenettelyyn osallistuvien kansallisten toimivaltaisten viranomaisten työ viivästyy usein; toteaa, että hyväksyntä- ja lupamenettelyyn osallistuvien kansallisten toimivaltaisten viranomaisten henkilöstö ja rahoitus on joissakin tapauksissa havaittu riittämättömiksi; katsoo, että arviointityön viivästymisen ohella resurssien puute uhkaa vaikuttaa sekä tehoaineiden että kasvinsuojeluaineiden arviointien laatuun;

I.  katsoo, että riskiarviointien riippumattomuus muodostaa perustan sille, että asetukseen ja EU:n elintarvikelainsäädäntöön voidaan luottaa;

J.  toteaa, että päätöksentekomenettelyjen avoimuudessa on havaittu puutteita menettelyn kaikissa vaiheissa aina tutkimusraporttien ja käsittelemättömien tietojen julkisesta saatavuudesta riskienhallintavaiheeseen;

K.  pitää merkittävänä oikeutta tutustua EU:n toimielinten ja virastojen hallussa pitämiin asiakirjoihin, ja toteaa, että siihen myönnettäviä poikkeuksia on tulkittava suppeasti; korostaa Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöä, jonka mukaan avoimuus ja asiakirjoihin saatavuus lisäävät EU:n virastojen legitimiteettiä kansalaisten silmissä, ja sen varmistamista, että unionin virastot ovat aiempaa suuremmassa määrin tilivelvollisia kansalaisille demokraattisessa järjestelmässä(26);

L.  katsoo, että tehoaineita koskevien tietovaatimusten vahvistamisesta annettu komission asetus (EU) N:o 283/2013 olisi saatettava säännöllisesti ajan tasalle nykyisen tieteellisen ja teknisen tietämyksen huomioon ottamiseksi; katsoo, että 1. maaliskuuta 2013 annettu komission tiedonanto tehoaineita koskevien tietovaatimusten vahvistamisesta annetun komission asetuksen (EU) N:o 283/2013 täytäntöönpanon yhteydessä(27) on edelleen kattavin ohjeasiakirjojen ja testausohjeiden lähde, vaikka monet luetelluista asiakirjoista on mahdollisesti korvattu ja ne olisi saatettava ajan tasalle, katsoo, että EFSAn ja jäsenvaltioiden ohjeistuksen mukaiset, tehoaineiden tieteellisessä arvioinnissa käytetyt menetelmät eivät aina ole tieteellisen ja teknisen nykytietämyksen mukaisia, kuten asetuksen 4 artiklassa edellytetään; toteaa, että riskinarvioinnista puuttuu eräitä keskeisiä testejä tai viimeaikaisia tieteellisiä menetelmiä (kuten maaperän organismeja koskevat ajantasaiset ekotoksikologiset testit ja ympäristössä olevien pitoisuuksien sekä pölyssä, tuulessa, ilmassa ja vedessä olevien jäämien arviointi);

M.  toteaa, että päivitettyjä mehiläisiä koskevia ohjeita, joita elintarviketurvallisuusviranomainen käytti viimeksi arvioidessaan kolmea neonikotinoidia, ei ole vielä virallisesti hyväksytty; toteaa, että elintarviketurvallisuusviranomaisen nykyisin käyttämä maaperän organismeja koskeva ohjeistus on vuodelta 2002;

N.  ottaa huomioon, että ohjeilla lainsäädännön vaatimukset muutetaan käytännön toimiksi ja selitetään, mitä on tehtävä, kun taas testausohjeissa täsmennetään testausprotokollat, joita on noudatettava tietojen tuottamisessa, ja selitetään, miten testit on tehtävä;

O.  on huolestunut siitä, että kasvinsuojeluaineita käytetään laajamittaisesti tautien ennaltaehkäisyyn tarpeettomasti;

P.  katsoo, että kasvisuojeluaineiden käyttö kuivatukseen (varsinaisen viljelykasvin käsittely ennen sadonkorjuuta, jotta voitaisiin nopeuttaa sen kypsymistä ja helpottaa sen sadonkorjuuta) ei ole asianmukaista;

Q.  katsoo, että kasvinsuojeluaineiden käyttö suuren yleisön tai haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien käytössä olevilla alueilla ei ole asianmukaista;

R.  ottaa huomioon, että YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO) kokoamien tietojen mukaan EU käytti vuonna 2016 torjunta-aineita 368 588 tonnia, mikä on 11,8 % maailmanlaajuisesta kulutuksesta;

S.  ottaa huomioon, että FAO:n mukaan torjunta-aineiden käyttö on ollut EU:ssa kasvussa vuodesta 2009 alkaen; ottaa huomioon, että suuntaus on kuitenkin hyvin erilainen eri jäsenvaltioissa, sillä joissakin niistä määrä on noussut jyrkästi ja joissakin taas laskenut jyrkästi; ottaa huomioon, että 16 jäsenvaltiossa myytyjen torjunta-aineiden tehoaineiden kokonaismäärä kasvoi 1,6 prosenttia vuosina 2011–2016;

T.  ottaa huomioon, että vuoteen 2018 mennessä on hyväksytty 493 tehoainetta ja perusainetta;

U.  toteaa, että asetuksen (EY) N:o 1185/2009 täytäntöönpanoa koskevassa komission kertomuksessa korostettiin torjunta-aineiden käyttötilastojen puutteita ja tiettyjen tehoaineiden käyttöä koskevan tiedon puutetta;

V.  ottaa huomioon, että EFSAn vuonna 2018 julkaisemassa, torjunta-ainejäämiä elintarvikkeissa koskevassa EU:n kertomuksessa(28) vuodelta 2016 todettiin, että 96,2 prosenttia näytteistä oli EU:n lainsäädännön sallimissa rajoissa;

W.  toteaa, että suurella yleisöllä ei ole tarpeeksi tietoa vaaroista ja riskeistä eikä hyväksyttävistä ja kohtuuttomista vaaroista ja riskeistä eikä myöskään jäämien enimmäismäärää koskevien arvojen noudattamisen tasosta unionissa;

X.  ottaa huomioon, että uusia tehoaineita ja kasvinsuojeluaineita koskevat lupapäätökset tehdään poikkeuksetta ilman varmuutta todellisista vaikutuksista; katsoo, että luvan myöntämisen jälkeisessä seurannassa on puutteita; toteaa, että tiedot kunkin käytetyn kasvinsuojeluaineen tarkoista määristä, lieventämistoimenpiteiden täytäntöönpanosta ja tehokkuudesta sekä ihmisten ja eläinten terveydelle ja ympäristölle mahdollisesti haitallisista vaikutuksista puuttuvat;

Y.  katsoo, että tietoa ei ole tarpeeksi tehoaineiden, suoja-aineiden, tehosteaineiden ja apuaineiden tosiasiallisista vaikutuksista eikä valmisteista ja tuoteseoksista; katsoo näin ollen, että torjunta-aineiden kokonaisvaikutusta ihmisten ja eläinten terveyteen ja ympäristöön ei tunneta riittävästi;

Z.  ottaa huomioon, että pilottihanketta ”torjunta-aineiden käytön ympäristövaikutusten seuranta hunajamehiläisten avulla” ei ole vielä pantu täytäntöön siitä huolimatta, että se on sisällytetty unionin talousarvioon varainhoitovuosiksi 2017 ja 2018;

AA.  toteaa, että yksi vuoteen 2020 ulottuvan yleisen unionin seitsemännen ympäristöalan toimintaohjelman tavoitteista on tuottaa ja käyttää kemikaaleja tavalla, jolla minimoidaan merkittävät haitalliset vaikutukset ihmisten terveyteen ja ympäristöön, ja että ei ole vieläkään varmuutta siitä, mikä on eri kemikaalien yhteisvaikutusten kokonaisvaikutus ihmisten terveyteen ja ympäristöön;

AB.  ottaa huomioon, että asetuksen 4 artiklan 3 kohdassa säädetään, että kasvinsuojeluaineilla ”ei saa olla välittömiä tai myöhemmin ilmeneviä haitallisia vaikutuksia ihmisten terveyteen [...] ottaen huomioon tunnetut kumulatiiviset ja yhteisvaikutukset, kun saatavilla on elintarviketurvallisuusviranomaisen hyväksymät tieteelliset menetelmät tällaisten vaikutusten arvioimiseksi”; toteaa, että asetuksessa (EY) N:o 396/2005 säädetään, että ”tunnetut kumulatiiviset ja synergiavaikutukset” on otettava huomioon, ”jos menetelmät tällaisten vaikutusten arviointiin ovat olemassa”;

AC.  toteaa, että tällaiset menetelmät ovat nyt saatavilla ja että EFSAn odotetaan saavan vuoden 2019 loppuun mennessä valmiiksi pilottiarviointi, jossa tarkastellaan elintarvikkeissa oleville torjunta-aineille altistumisen kumulatiivisia vaikutuksia ihmisten hermo- ja kilpirauhasjärjestelmään;

AD.  toteaa, että tällä hetkellä ei ole voimassa oikeudellista velvoitetta testata tehoaineita kehitykseen liittyvän neurotoksisuuden (DNT) osalta, ja toteaa, että niiden neurotoksisuudella on yhteys autismiin, tarkkaavaisuuden ja ylivilkkauden häiriöön (ADHD) ja dysleksiaan; toteaa, että kehitykseen liittyvää toksisuutta ja neurotoksisuutta koskevat tutkimukset ovat tarpeen ja ne voivat johtaa tapauskohtaisiin tutkimuksiin, joissa käsitellään erityisiä huolenaiheita; toteaa, että elintarviketurvallisuusviranomainen tekee jatkuvasti työtä eläinkokeille vaihtoehtoisten menetelmien kehittämiseksi DNT-vaikutusten seulonnassa;

AE.  panee huolestuneena merkille, että asetuksen täytäntöönpanossa ei noudateta eläinkokeita koskevassa direktiivissä 2010/63/EU tarkoitettua 3R-periaatetta (korvaaminen, vähentäminen ja parantaminen) eläinkokeissa, joissa testataan vaarojen tunnistamista ja riskien arviointia, sillä komission asetuksia (EU) N:o 283/2013 ja (EU) N:o 284/2013 sekä vastaavia ohjeita ei ole päivitetty niiden hyväksymisen jälkeen, vaikka käytettävissä on hyväksyttyjä vaihtoehtoisia testejä ja tekniikoita;

AF.  ottaa huomioon, että ihmisen terveyteen kohdistuvien vaikutusten testaus käsittää eläinkokeet, minkä vuoksi niillä ei välttämättä ennakoida tarkasti ihmisten reaktioita;

AG.  katsoo, että on tarpeen nopeuttaa sellaisten uusien muiden kuin eläinkokeisiin perustuvien menetelmien kehittämistä ja hyväksymistä, joista saadaan tietoa ihmisille toksisuuden taustalla olevista mekanismeista, mukaan lukien väylät, jotka johtavat ihmiseen kohdistuviin kielteisiin seurauksiin;

AH.  toteaa, että monien kolmansien maiden maataloustuotteiden kohdalla ihmisten ja eläinten terveyden sekä ympäristön suojelun taso on alhaisempi, kun kyseessä ovat kasvinsuojeluaineiden luvat ja käyttö; katsoo, että on tarpeen varmistaa, että EU:n suojelun tasoa ei heikennetä maataloustuotteiden tuonnilla kolmansista maista;

AI.  toteaa, että laittomasti maahan tuotuja kasvinsuojeluaineita on liikkeellä ja käytetään EU:ssa, mikä saattaa muodostaa mahdollisen uhan kansanterveydelle ja tehdä kilpailusta epäreilua niihin kasvinsuojeluaineisiin nähden, joihin sovelletaan lupamenettelyä EU:n voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti;

Tehoaineiden hyväksymistä koskeva hakemus

AJ.  panee merkille useiden sidosryhmien esille ottaman huolen avoimuudesta ja eturistiriidoista, jotka liittyvät siihen, että hakijoilla on oikeus valita esittelevä jäsenvaltio tehoaineen hyväksyntää koskevan ensimmäisen hakemuksen yhteydessä;

AK.  panee lisäksi merkille, että useat sidosryhmät ovat ilmaisseet avoimuuden ja ristiriitojen osalta olevansa huolissaan myös siitä, että esittelevä jäsenvaltio, jonka vastuulle komissio on antanut arviointikertomuksen laadinnan jatkamisen, voi olla sama jäsenvaltio, joka laati alkuperäisen luonnoksen arviointikertomukseksi;

AL.  panee merkille, että hakijat ovat valinneet uusien tehoaineiden osalta 28 jäsenvaltiosta vain 11 jäsenvaltiota esitteleviksi jäsenvaltioiksi asetuksen voimaantulon jälkeen, mikä kuvastaa asiantuntemuksen ja henkilöstökapasiteetin merkittäviä eroja;

AM.  ottaa huomioon, että Ranska, Alankomaat, Saksa ja Yhdistynyt kuningaskunta ovat käsitelleet noin 80 prosenttia kaikista asiakokonaisuuksista; ottaa huomioon, että brexit vaikuttaa merkittävästi muiden jäsenvaltioiden työmäärään;

AN.  toteaa, että asetuksen 8 artiklan 1 kohdassa edellytetään, että hakija toimittaa asiakirja-aineiston tiivistelmän, jossa on oltava muun muassa testien ja tutkimusten tiivistelmät ja tulokset tietovaatimusten kunkin kohdan osalta sekä kaikkien toimitettujen tietojen arviointi;

AO.  panee merkille, että useat sidosryhmät ovat huolissaan lakisääteisestä arviointimenettelystä ja erityisesti siitä, kenen olisi tuotettava tieteellisiä tutkimuksia ja näyttöä tehoaineiden arviointia varten, tarjottava tieteellistä vertaisarvioitua aineistoa ja arvioitava tutkimuksia;

AP.  toteaa, että asetuksen 8 artiklan 5 kohdassa edellytetään, että hakija liittää asiakirja-aineistoon vertaisarvioidun vapaasti käytettävissä olevan tieteellisen aineiston tehoaineesta ja sen aineenvaihduntatuotteista;

AQ.  toteaa, että uusien tehoaineiden osalta on tavallisesti saatavilla vain hakijan toteuttamiin lakisääteisiin testeihin perustuvia tietoja;

AR.  katsoo, että riskinarvioinnin on perustuttava kaikkeen käytettävissä olevaan tieteelliseen näyttöön; katsoo, että vertaisarvioitu vapaasti käytettävissä oleva tieteellinen aineisto tuottaa tärkeää lisätietoa hakijan tuottamiin hyviin laboratoriokäytäntöihin (GLP) perustuviin tutkimuksiin ja voi sisältää löydöksiä, jotka suuntaavat arvioijien huomion haittavaikutuksiin, joita ei ole havaittu vakiotestauksessa;

AS.  toteaa, että OECD on kehittänyt hyvät laboratoriokäytännöt sen varmistamiseksi, että tutkimukset toteutetaan kunkin testimenetelmän edellyttämällä tavalla vilpillisten käytäntöjen estämiseksi; panee merkille, että unioni on hyväksynyt nämä periaatteet direktiivillä 2004/10/EY, jossa jäsenvaltioiden edellytetään varmistavan, että kemiallisille tuotteille turvallisuustutkimuksia tekevät laboratoriot noudattavat OECD:n GLP-periaatteita sekä direktiiviä 2004/9/EY, jossa jäsenvaltiot velvoitetaan nimeämään viranomaiset, jotka ovat vastuussa GLP:n noudattamisen valvonnasta alueellaan;

AT.  toteaa, että komission vuonna 2015 antaman ilmoituksen mukaan kaikki jäsenvaltiot ovat saattaneet GLP-direktiivit osaksi kansallista lainsäädäntöä ja perustaneet toimivat kansalliset hyvän laboratoriokäytännön noudattamista koskevat seurantaohjelmat;

AU.  ottaa huomioon, että OECD:n testausohjeissa varmistetaan, että tutkimukset ovat toistettavissa, johdonmukaisia ja yhtenäisiä ja antavat sääntelijöille mahdollisuuden arvioida tutkimuksen laatua ja tarkoituksenmukaisuutta, jotta voidaan varmistaa tutkimuksen metodologinen pätevyys ja helpottaa tietojen vastavuoroista hyväksymistä jäsenvaltioiden välillä;

Esittelevän jäsenvaltion tekemä arviointiluonnos

AV.  toteaa, että asetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti esittelevän jäsenvaltion on suoritettava riippumaton, objektiivinen ja avoin arviointi tieteellisen ja teknisen nykytietämyksen perusteella;

AW.  panee merkille, että eri jäsenvaltioiden on todettu soveltavan erilaisia käytäntöjä esittelevänä jäsenvaltiona toimiessaan ja etenkin viitattaessa hakijan tiivistelmiin vertaisarvioidusta tieteellisestä aineistosta; panee merkille perusperiaatteen, jonka mukaan tieteellisissä tutkimuksissa olisi selkeästi merkittävä toisten esittämät toteamukset lainausmerkkeihin;

AX.  on tietoinen Saksan liittovaltion riskinarviointilaitoksen (Bundesinstitut für Risikobewertung, BfR) käynnistämästä keskustelusta, joka koskee glyfosaatin riskinarviointikertomuksen tieteellisen aineiston arviointia; panee merkille, että useat sidosryhmät ovat huolissaan siitä, että olennaisia glyfosaattia koskevan riskinarviointikertomusluonnoksen arviointitekijöitä oli otettu hakemuksesta ilmoittamatta niitä selkeästi viittauksiksi;

EFSAn lausunto arviointikertomusluonnoksista ja ECHA:n tehoaineiden luokittelu

AY.  katsoo, että unionin kasvinsuojeluaineiden hyväksymisjärjestelmän uskottavuus on suurelta osin riippuvainen suuren yleisön luottamuksesta EFSAan, joka laatii unionin elintarviketurvapäätösten perustana olevat tieteelliset lausunnot; on huolissaan siitä, että suuri yleisö luottaa entistä vähemmän EFSAan;

AZ.  panee merkille, että tällä hetkellä noin kaksi kolmasosaa EFSAn palveluksessa olevista kansallisista asiantuntijoista on peräisin vain kuudesta jäsenvaltiosta;

BA.  toteaa, että asetuksen 4 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan mukaisesti tehoaineen arvioinnissa on ensin todettava, täyttyvätkö liitteessä II olevissa 3.6.2–3.6.4 kohdassa ja 3.7 kohdassa säädetyt hyväksymiskriteerit (= poissulkemisperusteet); toteaa, että yksi näistä poissulkemisperusteista koskee aineen luokittelemista syöpää aiheuttavaksi aineeksi (kategoria 1A tai 1B) asetuksen (EY) N:o 1272/2008 mukaisesti;

BB.  panee merkille, että Kansainvälinen syöväntutkimuslaitos (IARC) luokitteli glyfosaatin todennäköisesti ihmisille syöpää aiheuttavaksi aineeksi (ryhmä 2A) nimikkeistönsä mukaan (vastaa asetuksen (EY) N:o 1272/2008 kategoriaa 1B); toteaa, että saatavilla olevien tietojen arvioinnin ja Kansainvälisen syöväntutkimuslaitoksen (IARC) arvioinnin jälkeen EFSA ja ECHA, joiden vastuulla on tarjota tieteellisiä arviointeja EU:n riskinhallintapäätösten perustaksi, katsoivat, ettei luokittelulle syöpää aiheuttavaksi aineeksi ole asetuksen (EY) N:o 1272/2008 mukaisia perusteita;

BC.  toteaa, että IARC perusti päätelmänsä julkaistuun tieteelliseen aineistoon omien työperiaatteidensa mukaisesti, kun EFSA ja ECHA puolestaan käyttivät arviointinsa keskeisenä perusteena myös hakijan asetuksen 8 artiklan mukaisesti toimittamia julkaisemattomia tutkimuksia, joiden lisäksi niillä oli käytössään relevanttia raakatietoa;

BD.  panee merkille, että useat muut toimivaltaiset viranomaiset ympäri maailmaa, mukaan lukien Yhdysvallat, Kanada, Uusi-Seelanti, Australia ja Japani, ovat tämän jälkeen saaneet päätökseen glyfosaattia koskevat uudet arviointinsa ja todenneet, että se ei ole syöpää aiheuttava aina; ottaa huomioon, että Yhdysvaltain ympäristönsuojeluvirasto (US Environmental Protection Agency) arvioi edelleen glyfosaattia ja että sen ekologista riskinarviointia koskevassa luonnoksessa todetaan selvästi, että glyfosaatti vaikuttaa mahdollisesti lintuihin, nisäkkäisiin sekä maa- ja vesikasveihin;

BE.  panee merkille, kuten EFSAn vuonna 2017 toteuttama vertaileva arvio osoittaa, että EU:n ja IARCn järjestelmissä arvioiduista 54 torjunta-aineesta unionin luokittelu oli 14 tapauksessa konservatiivisempi (ja näin ollen ankarampi) kuin IARCn, 11 tapauksessa (glyfosaatti ja 10 muuta tehoainetta) vähemmän ankara ja 29 tapauksessa vastaava;

BF.  panee merkille, että useiden sidosryhmien huolena ovat olleet ja ovat edelleen EFSAn ja ECHA:n lausunnot, jotka koskevat niiden päätelmiä jättää glyfosaatti luokittelematta syöpää aiheuttavaksi aineeksi;

BG.  pitää valitettavana, ettei tähän kiistaan saatu aikaan ratkaisua erityisvaliokunnassa;

BH.  ottaa huomioon, että komissio ilmoitti lokakuussa 2017, että eurooppalainen kansalaisaloite ”Kielletään glyfosaatti ja suojellaan ihmisiä ja ympäristöä myrkyllisiltä torjunta-aineilta” voidaan ottaa käsiteltäväksi; ottaa huomioon, että yli miljoona kansalaista kehotti, että komissio ehdottaa jäsenvaltioita kieltämään glyfosaatin käytön, uudistamaan torjunta-aineiden hyväksyntämenettelyn sekä asettamaan torjunta-aineiden käytölle pakollisia vähennystavoitteita unionin tasolla;

BI.  ottaa huomioon, että niin sanotut Monsanto-paperit ja Kalifornian ylimmän tuomioistuimen äskettäinen tuomio asiassa Dewayne Johnson v. Monsanto (asia N:o CGC-16–550128) ja sen jälkeen tehty valitus ovat herättäneet huolta glyfosaatin arviointiprosessin riippumattomuuden ja eturistiriitojen suhteen;

Komission hyväksyntä tehoaineille

BJ.  panee merkille, että asetuksessa komissiolle säädetään kuuden kuukauden määräajasta, joka alkaa EFSAn päätelmistä ja päättyy asetusluonnoksen esittämiseen;

BK.  panee merkille, että päätös glyfosaatin hyväksynnän uusimisesta ei sisältänyt minkäänlaisia oikeudellisesti sitovia riskinhallintatoimenpiteitä unionin tasolla; ottaa huomioon, että komissio on päättänyt hyväksyä erityisen suosituksen hyväksyntäehdoissa, joiden mukaan jäsenvaltioiden, jotka myöntävät lupia glyfosaattia sisältäville kasvinsuojeluaineille, olisi kiinnitettävä erityistä huomiota maalla eläville selkärankaisille aiheutuvaan riskiin; panee merkille, että lähes kaiken glyfosaatin käytön on havaittu aiheuttavan korkean pitkäaikaisen riskin muille kuin kohteena oleville maalla eläville selkärankaisille, mukaan lukien nisäkkäät ja linnut;

BL.  ottaa huomioon, että ECHA on todennut, että glyfosaatti aiheuttaa vakavia silmävaurioita ja on myrkyllistä vesieliöille kauan;

BM.  katsoo, että on epäselvää, missä tapauksessa komissio ja jäsenvaltiot pitävät riskiä ympäristön kannalta kohtuuttomana;

BN.  pitää huolestuttavana, että komissio jäsenvaltioiden tuella hyväksyy tehoaineita, joiden EFSA katsoo aiheuttavan suurta vaaraa ympäristölle ja biologiselle monimuotoisuudelle, ottaen huomioon, että asetuksen 4 artiklan 3 kohdan e alakohdan mukaisesti kasvinsuojeluaineella ei saa olla kohtuuttomia vaikutuksia ympäristöön;

BO.  panee merkille, että Euroopan oikeusasiamies katsoi asiassa 12/2013/MDC 18. helmikuuta 2016 antamassaan päätöksessä, että vahvistustietojen toimittamisen ei tulisi koskea hakemuksen toimittamisen aikaan voimassa olleita tietovaatimuksia, jotka liittyvät terveysriskeihin ja joita varten oli olemassa riittävä ohjeistus;

BP.  toteaa, että vahvistustietoihin ei yleensä sovelleta samaa tieteellistä tarkastelua tai arviointia kuin alkuperäisessä hakemuksessa toimitettuihin tietoihin, sillä niihin ei sovelleta EFSAn vertaisarviointia säännönmukaisesti; panee merkille, että Euroopan oikeusasiamies kehotti vuonna 2016 antamassaan päätöksessä harkitsemaan, olisiko kaikkiin vahvistustietoihin tästä lähtien systemaattisesti sovellettava EFSAn vertaisarviointia ja olisiko ohjeistusta muutettava vastaavasti;

BQ.  ottaa huomioon, että komissio laati helmikuussa 2018 seurantakertomuksen kymmenestä tehoaineesta, joita tarkasteltiin oikeusasiamiehen tutkinnan yhteydessä, ja toteaa, että kertomuksen perusteella vahvistavia tietoja koskeva menettely on johtanut siihen, että kaksi tehoainetta, haloksifoppi-P ja malationi, jotka muuten olisivat olleet rajoitettuja, ovat jääneet markkinoille pitkäksi aikaa;

BR.  toteaa, että vähäriskisten biologisten torjunta-aineiden osalta tietoaukkoja esiintyy pääasiassa siksi, että tietovaatimukset on suunniteltu kemiallisia kasvinsuojeluaineita varten ja ne eivät siten sovellu vähäriskisiin biologisiin torjunta-aineisiin;

BS.  toteaa, että huolimatta riskeistä, joihin EFSA viittaa tehoaineita koskevissa päätelmissään, komissio jättää riskinhallintatoimenpiteet usein jäsenvaltioille, vaikka sille on asetuksessa annettu mahdollisuus määrätä niistä EU:n tasolla; panee merkille, että Euroopan oikeusasiamies moitti tätä toimintatapaa asiassa 12/2013/MDC tekemässään päätöksessä;

BT.  katsoo, että on asianmukaista, että jäsenvaltiot päättävät riskinhallintatoimenpiteistä oman huolta aiheuttavan tilanteensa mukaisesti;

BU.  toteaa, että vähäriskisiä kasvinsuojeluaineita ei ole tarpeeksi saatavilla; panee merkille, että kaikkiaan lähes 500:sta EU:n markkinoilla olevasta tuotteesta vain kymmenen ainetta on hyväksytty vähäriskisiksi tehoaineiksi; ottaa huomioon, että vähäriskisten kasvinsuojeluaineiden saatavuuden puute vaikeuttaa tuholaisten integroidun torjunnan täytäntöönpanoa ja kehittämistä; ottaa huomioon, että puute johtuu pitkästä arviointi-, hyväksymis- ja rekisteröintiprosessista;

BV.  katsoo, että täsmäviljelyn ja robotiikan kaltaisia edistyneitä tekniikoita voidaan käyttää rikkakasvien tai haitallisten hyönteisten tarkassa seurannassa ja hävittämisessä jo varhaisessa vaiheessa; ottaa huomioon, että kehittyneet menetelmät ovat edelleen alikehittyneitä Euroopan unionissa ja ne edellyttävät unionin ja jäsenvaltioiden tukea;

Kasvinsuojeluaineiden hyväksyminen jäsenvaltioissa

BW.  katsoo, että kasvinsuojeluaineita olisi arvioitava perusteellisesti nykyisen tieteellisen ja teknisen tietämyksen mukaisesti ennen niiden hyväksymistä; katsoo, että puutteelliset henkilöstöresurssit ja/tai liian niukka rahoitus voivat johtaa siihen, että kasvinsuojeluaineita koskevien päätösten yhteydessä luotetaan liikaa tehoaineiden hyväksynnän yhteydessä tehtyyn arvioon;

BX.  katsoo, että kasvinsuojeluaineiden hyväksymismenettelyssä ja erityisesti riskinarviointia koskevissa tietovaatimuksissa olisi otettava huomioon kasvinsuojeluaineiden todellinen käyttö;

BY.  katsoo, että myönnettäessä lupia kasvinsuojeluaineille olisi kiinnitettävä erityistä huomiota ’haavoittuvassa asemassa oleville ryhmille’ aiheutuvaan riskiin; ottaa huomioon, että asetuksessa määritellään haavoittuvassa asemassa olevat ryhmät henkilöiksi, jotka on otettava erityisesti huomioon arvioitaessa kasvinsuojeluaineiden akuutteja ja kroonisia terveysvaikutuksia; toteaa, että haavoittuvassa asemassa ovat raskaana olevat ja imettävät naiset, sikiöt, imeväiset ja lapset, vanhukset sekä henkilöt, jotka työnsä tai asuinpaikkansa vuoksi altistuvat pitkällä aikavälillä korkeille torjunta-ainepitoisuuksille;

BZ.  toteaa, että asetuksen 25 artiklassa edellytetään, että suoja-aineisiin ja tehosteaineisiin sovelletaan samaa hyväksymismenettelyä kuin tehoaineisiin, jotta ne voidaan sisällyttää sallittujen aineiden luetteloon; toteaa, että komissio ei ole vielä hyväksynyt suoja-aineita tai tehosteaineita;

CA.  toteaa, että asetuksen 27 artiklassa edellytetään, että komissio sisällyttää liitteeseen III kiellettyjen aineiden luettelon apuaineista, joita ei hyväksytä osaksi kasvinsuojeluainetta; panee merkille, että komissio ei ole vielä hyväksynyt kiellettyjen apuaineiden luetteloa mutta on ilmoittanut aikomuksestaan tehdä niin vuoden 2018 loppuun mennessä; katsoo, että tätä viivettä ei voida hyväksyä, kun otetaan huomioon näiden aineiden vaikutus; panee merkille, että unionin tason luettelon puuttuessa eräät jäsenvaltiot ovat kehittäneet omia kiellettyjen apuaineiden luetteloitaan;

CB.  katsoo, että EU:n luetteloiden puuttuminen vaikeuttaa kasvinsuojeluaineiden perusteellista riskinarviointia;

CC.  panee merkille aluekohtaista järjestelmää koskevat huolenaiheet ja erityisesti menettelyn viivästykset sekä sen, että hakemuksia uudelleenarvioidaan usein kokonaan tai osittain vastavuoroisen tunnustamisen yhteydessä, koska samaan alueeseen kuuluvien jäsenvaltioiden arviointimalleja koskevat kansalliset vaatimukset poikkeavat toisistaan; toteaa, että jäsenvaltioiden keskinäisen tunnustamisen menettelyn tavoitteena oli yksinkertaistaa menettelyjä ja lisätä jäsenvaltioiden välistä luottamusta; katsoo, että vastavuoroisen tunnustamisen menettelyn soveltamista pidetään tärkeänä välineenä, jolla lisätään työnjakoa ja varmistetaan määräaikojen noudattaminen samalla kun taataan paras mahdollinen suoja, ja että se on tärkeä sisämarkkinoiden toiminnan kannalta;

CD.  toteaa, että komissio valmistelee kasvinsuojeluaineiden sovellusten hallintaa varten tietojärjestelmää (Plant Protection Products Application Management System, PPPAMS), joka tulee yleisön saataville ja edistää vastavuoroiseen tunnustamiseen perustuvaa järjestelmää;

CE.  toteaa, että tällä hetkellä ei ole yleiskuvaa kaikista EU:ssa hyväksytyistä kasvinsuojeluaineista, sillä jäsenvaltioilla ei ole velvollisuutta ilmoittaa komissiolle systemaattisesti lupapäätöksistään;

CF.  muistuttaa, että komission asetuksessa (EU) N:o 283/2013 vaaditaan pitkäaikaista myrkyllisyyttä koskevia tutkimuksia; muistuttaa myös, että komission asetuksessa (EU) N:o 284/2013 vaaditaan tällä hetkellä toksikologisia tutkimuksia käyttäjän, sivullisen ja asukkaan sekä työntekijän altistumisesta, useita pitkän aikavälin ja kroonisia toksikologisia tutkimuksia eläimistä sekä käyttäytymisestä maaperässä, vedessä ja ilmassa, mukaan lukien hajoamisreitti ja -nopeus ilmassa ja kulkeutuminen ilman välityksellä, mutta ei kasvinsuojeluaineiden pitkäaikaisesta myrkyllisyydestä;

CG.  toteaa, että jäsenvaltiot valmistelevat vertailevaa arviointia kasvinsuojeluaineista ja mahdollisista korvaavista aineista; ottaa huomioon, että tavoitteena on korvata tällaiset tuotteet turvallisemmilla kasvinsuojeluaineilla ja muilla kuin kemiallisilla menetelmillä, kuten yhteisön politiikan puitteista torjunta-aineiden kestävän käytön aikaansaamiseksi 21. lokakuuta 2009 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2009/128/EY(29) määritellyillä menetelmillä;

CH.  ottaa huomioon, että viimeaikaisissa kertomuksissa on korostettu biologisen monimuotoisuuden merkittävää heikkenemistä lintujen ja hyönteisten, erityisesti mehiläisten ja muiden pölyttäjien osalta; toteaa, että suojelualueilla on havaittu, että viimeisten 27 vuoden aikana lentävien hyönteisten kokonaisbiomassa on vähentynyt yli 75 prosentilla(30); ottaa huomioon, että maatalouden voimaperäistyminen (esimerkiksi torjunta-aineiden käyttö, ympärivuotinen maanmuokkaus, lannoitteiden lisääntyvä käyttö ja agronomisten toimenpiteiden tiheys), joita ei ole sisällytetty tähän analyysiin, voivat muodostaa uskottavan syyn; toteaa, että maatalouden voimaperäistyminen on yhdistetty kasvien, hyönteisten, lintujen ja muiden lajien biologisen monimuotoisuuden yleiseen vähenemiseen; korostaa biologisen monimuotoisuuden ja elinvoimaisten ekosysteemien, etenkin mehiläisten ja muiden pölyttäjähyönteisten, keskeistä merkitystä terveen ja kestävän maatalouden varmistamisessa;

CI.  on tyytyväinen siihen, että kolmen neonikotinoidin (imidaklopridi, klotianidiini ja tiametoksaami) käyttö ulkona on kiellettyä; katsoo, että kyseisiä kieltoja ei saisi heikentää aiheettomilla 53 artiklan poikkeuksilla;

CJ.  katsoo, että muita järjestelmän kannalta merkittäviä kasvinsuojeluaineita olisi mahdollisimman paljon rajoitettava, myös siementen käsittelyä varten, jos ne aiheuttavat vaaran ihmisten terveydelle ja ympäristölle;

CK.  toteaa, että asetuksen 53 artiklan 2 kohdan nojalla hätätapauksissa myönnettyjen lupien määrä on unionissa tasaisessa kasvussa; toteaa, että tietyt jäsenvaltiot turvautuvat 53 artiklaan merkittävästi muita enemmän; panee merkille EFSAn hiljattain tekemän arvioinnin, joka koskee kolmea hätätapauksen perusteella myönnettyä lupaa neonikotinoideille ja jossa todettiin, että joissakin tapauksissa luvat olivat lainsäädännön mukaisia mutta toisissa tapauksissa edellytykset eivät täyttyneet;

CL.  katsoo, että lupaprosessien järjestelmällinen viivästyminen voisi myös lisätä hätätapauksissa myönnettävien lupien käyttöä; ottaa huomioon, että 53 artiklan mukaisten poikkeusten soveltaminen vähäisiin käyttötarkoituksiin muissa erityistilanteissa kuin todellisissa hätätilanteissa ei ole mahdollista tai tarkoituksenmukaista; toteaa, että EFSAn olisi tutkittava korvaavien aineiden vaikutusta sekä muiden kuin kemiallisten menetelmien saatavuutta;

CM.  katsoo, että vähäistä käyttöä varten tarkoitettujen kasvinsuojeluaineiden kehittämiseen olisi kiinnitettävä erityistä huomiota, koska yrityksille tarjotaan tällä hetkellä vain vähän taloudellisia kannustimia näiden tuotteiden kehittämiseen;

CN.  toteaa, että komissio on käyttänyt asetuksen voimaantulosta lähtien ainoastaan kerran mahdollisuutta pyytää EFSAlta lausunto 53 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

Yleiset näkökohdat

1.  katsoo, että vaikka unionilla on yksi maailman tiukimmista järjestelmistä, asetusta ja sen täytäntöönpanoa on parannettava, jotta järjestelmä palvelee tarkoitustaan;

2.  panee merkille, että komissio tekee parhaillaan REFIT-arviointia asetuksesta;

3.  korostaa, että on tärkeää varmistaa tehoaineita ja kasvinsuojeluaineita koskeva riippumaton, objektiivinen ja avoin tieteellinen arviointi;

4.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita osoittamaan riittävästi resursseja ja asianmukaista asiantuntemusta tehoaineiden ja kasvinsuojeluaineiden arviointiin ja varmistamaan nykyisen tieteellisen ja teknisen tietämyksen huomioon ottava riippumaton, objektiivinen ja avoin arviointi;

5.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan sellaisia tehoaineita, jotka ovat perimää vaurioittavia, syöpää aiheuttavia tai lisääntymiselle vaarallisia tai joilla on hormonitoimintaa häiritseviä ominaisuuksia, koskevien vaarallisuuteen perustuvien poissulkemisperusteiden täysimääräisen ja yhdenmukaisen soveltamisen;

6.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita soveltamaan riskinhallinnasta vastaavina tahoina asianmukaisesti ennalta varautumisen periaatetta, kun käytettävissä olevien tietojen arvioinnin perusteella on havaittu haitallisten terveysvaikutusten mahdollisuus mutta asiasta ei ole tieteellistä varmuutta, hyväksymällä väliaikaisia riskinhallintatoimenpiteitä, jotka ovat tarpeen ihmisten terveyden korkeatasoisen suojelun varmistamiseksi;

7.  kehottaa komissiota ilmoittamaan järjestelmällisesti siitä, miten tämä periaate on otettu huomioon ja miten riskinhallintapäätös on tehty;

8.  suhtautuu myönteisesti tieteellisen neuvonannon mekanismin suositukseen siitä, että komission olisi edistettävä koko yhteiskunnassa käytävää laajempaa keskustelua, jotta saadaan aikaan EU:n laajuinen yhteinen näkemys kestävästä elintarviketuotannosta, mukaan lukien kasvinsuojeluaineiden rooli elintarviketuotannossa; katsoo, että näissä pohdinnoissa olisi muiden seikkojen ohella otettava huomioon elintarvikkeiden laatu, turvallisuus, saatavuus ja kohtuuhintaisuus kuluttajien kannalta, maataloustuotannosta saatavien tulojen kohtuullisuus ja maataloustuotannon pitkäaikainen kestävyys, ilmastonmuutos sekä lyhyen ja pitkän aikavälin riskit ja edut ihmisten ja eläinten terveyden ja ympäristön kannalta kasvinsuojeluaineiden käytön eri skenaarioissa, mukaan lukien integroitu torjunta ja vaihtoehto, ettei kasvinsuojeluaineita käytetä lainkaan;

9.  katsoo, että EU:n järjestelmässä olisi kiinnitettävä enemmän huomiota kasvinsuojeluaineiden laajaan käyttöön ja myös ennalta ehkäisevään käyttöön, kun se ei ole asianmukaista, sekä niiden vaikutuksiin ihmisten terveyteen, eläinten terveyteen ja ympäristöön sekä resistenssin kehittymiseen kohdeorganismissa;

10.  korostaa, että ottaen huomioon direktiivin 2009/128/EY yhteys hyväksymisjärjestelmään on tärkeää panna se täysimääräisesti täytäntöön, erityisesti säännökset, jotka koskevat integroitua torjuntaa ja viljelijöiden riittävää koulutusta siihen; huomauttaa, että parlamentissa meneillään oleva tätä asiaa koskeva työ tarjoaa lisävalaistusta asiaan;

11.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan tarkoituksen johdonmukaisuus tämän asetuksen mukaisen tehoaineiden hyväksymisen ja kasvinsuojeluaineiden hyväksymisen sekä direktiivin 2009/128/EY tarkoituksen välillä;

12.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita lopettamaan kuivatukseen tarkoitettujen tehoaineiden tai kasvinsuojeluaineiden hyväksymisen;

13.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita olemaan sallimatta enää kasvinsuojeluaineiden käyttöä direktiivin 2009/128/EY 12 artiklan a alakohdassa määritellyillä suuren yleisön tai herkkien väestöryhmien käyttämillä alueilla;

14.  kehottaa komissiota sisällyttämään asetukseen erityisiä toimia, joilla haavoittuvia ryhmiä voidaan todella suojella niin, että lopetetaan viipymättä ja ilman poikkeuksia lopettaa torjunta-aineiden laaja-alainen käyttö lähellä kouluja, päiväkoteja, leikkipaikkoja, sairaaloita, synnytyssairaaloita ja hoitokoteja;

15.  kehottaa komissiota toteuttamaan tarvittavat toimet sen varmistamiseksi, että torjunta-aineita koskevat tehoainekohtaiset ja jäsenvaltiokohtaiset myyntitilastot ovat julkisesti saatavilla ja että torjunta-aineiden käyttöä koskevia tilastoja parannetaan edelleen, jotta saadaan täydelliset tiedot ympäristöriskien arviointia ja asetuksen mukaista vertailevaa arviointia varten;

16.  kehottaa luomaan tehokkaan markkinoille saattamisen jälkeisen seurantajärjestelmän, jonka avulla voidaan valvoa järjestelmällisesti kasvinsuojeluaineiden käytön todellisia vaikutuksia ihmisten ja eläinten terveyteen ja ympäristöön kokonaisuutena, myös pitkällä aikavälillä; korostaa, että kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisen jälkeisen seurannan avulla olisi varmistettava tehokas tietojen keruu ja viestintä kaikkien sidosryhmien keskuudessa, ja toteaa, että tämän olisi oltava avointa ja julkisesti saatavilla; kehottaa Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaista (EFSA) ja Euroopan kemikaalivirastoa (ECHA) laatimaan yhdenmukaistetut ohjeet tämän alan tehokasta markkinoille saattamisen jälkeistä seurantaa varten;

17.  kehottaa komissiota kehittämään standardoidun EU:n laajuisen tietoteknisen alustan tai tietokannan markkinoille saattamisen jälkeisten seurantatietojen jakamista varten ja katsoo, että markkinoille saattamisen jälkeisiä seurantatietoja ja muita saatavilla olevia seurantatietoja olisi käytettävä hyväksymisprosessissa;

18.  kehottaa komissiota panemaan nopeammin täytäntöön torjunta-aineiden käytön ympäristövaikutusten seurantaa mehiläisten avulla koskevan pilottihankkeen, joka mahdollistaa muun muassa torjunta-aineiden käyttöä ja hyväksymistä koskevan unionin lainsäädännön täytäntöönpanon arvioinnin;

19.  kehottaa komissiota tekemään epidemiologisen tutkimuksen kasvinsuojeluaineiden todellisista vaikutuksista ihmisten terveyteen;

20.  kehottaa komissiota kehittämään edelleen ja panemaan täytäntöön lähestymistapoja kemikaalien yhteisvaikutusten ottamiseksi huomioon edistämällä yhdennettyä ja koordinoitua arviointia kaikissa asiaa koskevissa unionin säädöksissä;

21.  pitää myönteisenä käynnissä olevaa EFSAn hanketta DNT-vaikutusten mallintamiseksi mutta pitää sitä riittämättömänä, kunnes on olemassa lakisääteinen vaatimus, että tehoaineiden ja torjunta-aineiden muiden ainesosien DNT-vaikutukset on arvioitava osana hyväksymisprosessia; kehottaa siksi komissiota arvioimaan vaihtoehdot sen varmistamiseksi, että kasvinsuojeluaineiden tehoaineet ja muut ainesosat arvioidaan DNT-vaikutusten osalta ja että tällöin otetaan täysimääräisesti huomioon luotettavat mekaanisluonteiset DNT-vaarojen arviointimenetelmät, joissa keskitytään ihmisiin eikä käytetä eläimiä;

22.  pitää olennaisen tärkeänä, että unionissa kehitetään edelleen tutkimusta ja innovointia, ja vaatii siksi, että Euroopan horisontti, muut unionin rahoitusvälineet ja jäsenvaltiot tarjoavat riittävästi rahoitusta seuraavien edistämiseen:

23.  kehottaa komissiota ottamaan huomioon, että olisi tärkeää saada aikaan sellainen sääntelykehys, joka kannustaa innovointiin ja tutkimukseen parempien ja turvallisempien kasvinsuojeluaineiden ja vaihtoehtojen kehittämiseksi;

24.  palauttaa mieliin, että turvallisten ja tehokkaiden kasvinsuojeluaineiden saatavuus on olennaisen tärkeää, jotta viljelijät voivat torjua luontaisesti esiintyviä elintarvikeperäisiä epäpuhtauksia, kuten syöpää aiheuttavia mykotoksiineja, jotka vaarantavat elintarvikkeiden turvallisuuden;

25.  huomauttaa, että viljelykasvit sekä maaperä- ja ilmasto-olosuhteet jäsenvaltioissa ja erityisesti Euroopan unionin syrjäisimmillä alueilla ovat hyvin moninaisia ja erityisiä; kehottaa ottamaan tämän moninaisuuden huomioon hyväksymisprosesseissa;

26.  kehottaa EFSAa ja komissiota parantamaan riskejä koskevaa viestintäänsä, jotta yleisö saisi tietoa asianmukaisella, ymmärrettävällä ja helpolla tavalla; katsoo, että on tärkeää parantaa suuren yleisön tietämystä vaaroista ja riskeistä sekä hyväksyttävistä ja kohtuuttomista vaaroista ja riskeistä, lisätä tietoisuutta jäämien enimmäismääriä koskevien arvojen noudattamisesta kaikkialla Euroopassa ja tiedottaa käyttäjille mahdollisista riskinhallintatoimenpiteistä;

27.  kehottaa panemaan 3R-periaatteen (korvaaminen, vähentäminen ja parantaminen) kaikilta osin täytäntöön;

28.  kehottaa soveltamaan tehoaineiden, suoja-aineiden, tehosteaineiden, muiden apuaineiden ja valmisteiden testaukseen sekä tehoaineiden ja kasvinsuojeluaineiden kumulatiivisten vaikutusten ja sekavaikutusten arviointiin muita kuin eläinkokeisiin perustuvia testejä ja tekniikoita, jos sellaisia on saatavilla;

29.  kehottaa saattamaan komission asetukset (EU) N:o 283/2013 ja (EU) N:o 284/2013 ajan tasalle aina, kun validoituja vaihtoehtoisia testejä ja tekniikoita on saatavilla;

30.  kehottaa komissiota sisällyttämään sääntelytieteeseen uusia menetelmiä koskeva tieteellinen ja tekninen kehitys, jotta voidaan parantaa lainsäädännössä edellytetyn testauksen ennakoitavuutta ja korvata eläinten käyttö;

31.  kehottaa komissiota tutkimaan mahdollisuuksia edellyttää ihmisiä koskevien tietojen, esimerkiksi lääkkeiden testauksen aikana toteutetuissa kliinisissä kokeissa saatujen tietojen, toimittamista avoimeen tietokantaan, johon viitataan ECHA:n/EFSAn tarjouspyynnössä, niin että ihmisiä koskevia tietoja voidaan käyttää kehitteillä olevien eläinkokeettomien menetelmien validoinnissa;

32.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan kolmansista maista tuotavien maataloustuotteiden tehokkaan valvonnan, jotta varmistetaan korkeatasoinen suoja ja tasapuoliset toimintaedellytykset unionin elintarviketuotantoa varten;

33.  kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota ryhtymään lisätoimiin laittomien kasvinsuojeluaineiden kaupan lopettamiseksi, koska nämä tuotteet vaikeuttavat unionin tämän alan lainsäädännön tavoitteiden saavuttamista;

Tehoaineiden hyväksymistä koskeva hakemus

34.  kehottaa komissiota tekemään ehdotuksen asetuksen muuttamiseksi siten, että sillä on valtuudet hyväksyä työohjelma, joka koskee hyväksymishakemuksia käsittelevän esittelevän jäsenvaltion nimeämistä riippumatonta, objektiivista ja avointa arviointia koskevien seuraavien perusteiden perusteella: asiantuntemus, resurssit, eturistiriidattomuus, merkitys tuotteen kannalta, tekninen kapasiteetti ja kyky saada aikaan tieteellisesti vankkoja ja luotettavia tuloksia annetussa aikataulussa yhdistettynä laaja-alaiseen vertaisarviointiin ja sidosryhmien kuulemiseen vastaavalla tavalla kuin tehoaineiden uudelleenhyväksyntää koskevassa järjestelmässä;

35.  kehottaa komissiota kohdentamaan uusimista koskevien hakemusten arvioinnin eri jäsenvaltiolle kuin sille, joka toteutti aiemmat arvioinnit, edellyttäen, että tarvittava asiantuntemuksen ja resurssien taso voidaan varmistaa;

36.  pyytää komissiota varmistamaan, että esitteleviksi jäsenvaltioiksi voivat tulla ainoastaan jäsenvaltiot, jotka voivat taata arvioinnin korkean laadun ja joilla on tehokkaat menettelyt eturistiriitojen arvioimiseksi;

37.  kehottaa komissiota toteuttamaan EFSAn tuella arvioinnin esittelevien jäsenvaltioiden toimivaltaisiin viranomaisten alaisuudessa toimivista kansallisista vertailulaboratorioista, jotta varmistettaisiin esittelevien jäsenvaltioiden arviointikertomusluonnosten osalta sama asiantuntemuksen taso;

38.  kehottaa jäsenvaltioita lisäksi toteuttamaan vastuullisesti GLP-sertifioitujen laboratorioiden tarkastukset, ja kehottaa komissiota luomaan unionin todentamisjärjestelmän sen johdolla tehtäviä jäsenvaltioiden tarkastuksia varten;

39.  panee merkille komission ehdotuksen elintarvikeketjuun kohdistuvan EU:n riskinarvioinnin avoimuudesta ja kestävyydestä ja pitää täten myönteisenä mahdollisuutta parantaa nykytilannetta tältä osin;

40.  pitää tärkeänä, että hakijoiden edellytetään rekisteröivän kaikki suoritettavat lakisääteiset tutkimukset julkiseen rekisteriin ja että annetaan mahdollisuus kommentointiaikaan, jolloin sidosryhmät voivat toimittaa olemassa olevia tietoja sen varmistamiseksi, että kaikki merkitykselliset tiedot otetaan huomioon; korostaa, että julkista rekisteriä koskeviin säännöksiin sisältyy myös se, että sertifioidut laboratoriot rekisteröivät tutkimuksen alkamis- ja päättymispäivät ja että verrokkitiedot julkaistaan ja sisällytetään historiallisten verrokkien rekisteriin, mukaan lukien suoritettavia testejä koskevat menetelmät, henkilötietojen suojaa noudattaen; katsoo, että hakemuksen mukana voidaan toimittaa vain rekisteröityjä lakisääteisiä tutkimuksia;

41.  korostaa, että on tarpeen velvoittaa hakijat toimittamaan esittelevälle jäsenvaltiolle koneellisesti luettavassa muodossa kaikki tutkimukset, mukaan lukien käsittelemättömät tiedot;

42.  kehottaa avoimuuden varmistamiseksi antamaan yleisölle mahdollisuuden tutustua koneellisesti luettavassa muodossa edellä mainittuihin tutkimuksiin kokonaisuudessaan, mukaan lukien kaikki täydentävät tiedot ja hyväksymishakemuksiin liittyvät tiedot, ja mahdollistamaan siten oikea-aikainen riippumaton valvonta ja huolehtimaan samalla henkilötietojen suojasta sekä varmistamaan, että tutkimuksia pyytäneet tahot voivat käyttää niitä vain muihin kuin kaupallisiin tarkoituksiin, jotta turvataan asiaa koskevat teollis- ja tekijänoikeudet;

43.  pyytää komissiota arvioimaan, olisiko tarkoituksenmukaista, ettei hakijalta enää vaadittaisi vertaisarvioidun vapaasti käytettävissä olevan tieteellisen aineiston toimittamista tehoaineista ja niihin liittyvistä valmisteista vaan tehtävä annettaisiin esittelevälle jäsenvaltiolle, jota EFSA avustaisi;

44.  korostaa, että vertaisarvioidulle vapaasti käytettävissä olevalle tieteelliselle aineistolle, kun sellaista on saatavilla, olisi arvioinnissa annettava vastaava painoarvo kuin hyvään laboratoriokäytäntöön perustuville tutkimuksille; katsoo, että niitä molempia voidaan käyttää arvioinnissa ja niitä olisi painotettava sen mukaan, millainen on tutkimusten suhteellinen laatu ja niiden merkitys käsiteltävänä olevan hakemuksen kannalta;

45.  pyytää komissiota arvioimaan, olisiko tarkoituksenmukaista, ettei hakijaa enää vaadittaisi arvioimaan hakemuksen osana toimitettavia tietoja vaan tehtävä annettaisiin esittelevälle jäsenvaltiolle;

46.  kehottaa toteuttamaan tieteellisen aineiston arviointia koskevien nykyisten sääntöjen riippumattoman uudelleenarvioinnin, jotta varmistetaan, että kaikki asiaa koskevat tutkimukset otetaan huomioon;

Esittelevän jäsenvaltion tekemä arviointiluonnos

47.  vaatii, että esittelevät jäsenvaltiot soveltavat tiukasti asetuksen 9 artiklaa, jotta varmistetaan hakemusten täydellisyys ennen kuin katsotaan, että ne voidaan ottaa käsiteltäviksi;

48.  korostaa, että arviointiin olisi sisällytettävä arviointivaiheessa saatavilla olevien käsittelemättömien tietojen sekä lopullisiin valmisteisiin liittyvien tietojen perinpohjainen arviointi; kehottaa esitteleviä jäsenvaltioita osoittamaan selkeästi arviointiluonnoksessa, että kaikkien tutkimusten merkityksellisyys, tieteellinen laatu ja pätevyys on asianmukaisesti tarkastettu, ja tarvittaessa ottamaan mukaan muita tutkimuksia, joita hakija ei ollut katsonut merkityksellisiksi; muistuttaa, että haitallisia vaikutuksia koskevien tietojen sivuuttamisen olisi perustuttava pelkästään tieteelliseen näyttöön, esimerkiksi asiaa koskevien OECD:n ohjeasiakirjojen asianmukaiseen soveltamiseen;

49.  kehottaa komissiota arvioimaan, miten parhaiten varmistetaan, että tehoaineet arvioidaan yleisimpien käyttötarkoitusten, yleisimmin käytettyjen formulaattien, niiden annostuksen ja merkityksellisten altistumisskenaarioiden perusteella;

50.  vaatii, että arvioinnit perustuisivat kaiken saatavilla olevan näytön järjestelmälliseen arviointiin ja todistusnäytön käyttöä koskevaan täyteen avoimuuteen;

51.  suosittaa, että esittelevä jäsenvaltio rajoittaisi kohtien toisintamisen minimiin ja ainoastaan perusteltuihin ja asianmukaisesti raportoituihin tapauksiin; vaatii, että niin kauan kuin arvioinnin tekee hakija, tehdään selkeä ero viranomaisen ja hakijan tekemien arviointien välillä, jos hakemusasiakirjoista poimitaan kohtia;

EFSAn lausunto arviointikertomusluonnoksista ja ECHA:n tehoaineiden luokittelu

52.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että riskinarviointiin sisällytetään keskeiset testit (kuten maaperän organismeja koskevat ajantasaiset ekotoksikologiset testit ja ympäristössä olevien pitoisuuksien sekä pölyssä, tuulessa, ilmassa ja vedessä olevien jäämien arviointi ja testit, jotka koskevat aineiden pitkäaikaista myrkyllisyyttä erityisesti herkkien väestöryhmien osalta) ja menetelmien ajantasaiset tieteelliset ja teknologiset kehityskulut;

53.  kehottaa komissiota päivittämään asianmukaisesti ajantasaisia ohjeasiakirjoja ja testausohjeita koskevan yleiskatsauksensa;

54.  kehottaa komissiota helpottamaan ja tehostamaan tietovaatimusten ja menetelmien yhdenmukaistamisprosessin loppuunsaattamista erityisesti ekotoksikologiaa ja ympäristössä käyttäytymistä koskevien ohjeasiakirjojen alalla;

55.  kehottaa komissiota vahvistamaan maaperän ja pintavesien jäämien enimmäismäärät käyttäen muun muassa markkinoille saattamisen jälkeisestä ympäristöseurannasta saatuja tietoja;

56.  kehottaa nopeuttamaan ja tehostamaan elintarvikkeiden ja rehujen sisältämien jäämien enimmäismäärien määrittämistä ja lisäämään yhdenmukaisuutta yhdenmukaistamalla jäämien enimmäismäärien arvioinnin ja hyväksynnän tai hyväksynnän uusimisisen väliset ajanjaksot;

57.  kehottaa käyttämään markkinoille saattamisen jälkeisestä ympäristöseurannasta saatuja tietoja käyttäytymistä ympäristössä koskevissa malleissa käytettyjen arvioitujen ympäristöpitoisuuksien (PEC) tarkkuuden tarkistamisessa;

58.  kehottaa komissiota tekemään ehdotuksen komission asetuksen (EU) N:o 284/2013 muuttamisesta niin, että siihen sisällytetään tietovaatimukset, jotka koskevat kasvinsuojeluaineen pitkäaikaista myrkyllisyyttä ja muita altistumisreittejä, erityisesti tuulen ja veden aiheuttamaa eroosiota, ajantasaista mallinnusta käyttäen;

59.  kehottaa EFSAa päivittämään ohjeasiakirjansa säännöllisesti niin, että se on kaikilla asiaa koskevilla aloilla linjassa viimeaikaisimman kehityksen kanssa, jotta voidaan arvioida pintavesissä, maaperässä, ilmassa ja pölyssä olevien tehoaineiden, valmisteiden ja seosten jäämien lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutuksia;

60.  katsoo, että ohjeasiakirjoissa olisi annettava riskinarvioinnista vastaaville tahoille riittävän selkeät suuntaviivat korkealaatuisen arvioinnin takaamiseksi ja ennakoitavuuden ja johdonmukaisuuden varmistamiseksi hakijoiden kannalta;

61.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita hyväksymään pysyvässä kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomiteassa (PAFF-komitea) viipymättä mahdolliset valmisteilla olevat ohjeistukset, mukaan lukien mehiläisiä koskevat EFSAn päivitetyt ohjeet, joita se käytti kolmea neonikotinoidia koskevassa äskettäin tehdyssä tarkistuksessa;

62.  kehottaa EFSAa valmisteilla olevan ohjeistuksen hyväksymisestä riippumatta päivittämään mehiläisiä koskevaa ohjeasiakirjaa vielä niin, että siinä otetaan huomioon muut pölyttäjälajit sekä sekavaikutukset ja tekninen toteutettavuus;

63.  suhtautuu myönteisesti kumulatiivisia vaikutuksia koskevaan pilottiarviointiin ja kehottaa saattamaan sen loppuun suunnitelman mukaisesti vuoden 2018 loppuun mennessä sekä panemaan kumulatiivisten riskien arvioinnit sen jälkeen nopeasti täytäntöön hyväksymisprosessin osana; kehottaa priorisoimaan kilpirauhas- ja hermojärjestelmiä koskevan tutkimuksen ohella muita altistumisreittejä koskevan tutkimuksen ja vauhdittamaan sitä;

64.  kehottaa EFSAa, komissiota ja jäsenvaltioita soveltamaan ”turvallista” altistumista laskettaessa erityistä turvallisuuskerrointa, jotta voidaan puuttua mahdolliseen seoksen myrkyllisyyteen tapauksissa, joissa epävarmuutta on edelleen paljon eikä sitä ole ei voitu vähentää seosten lisätesteillä;

65.  kehottaa EFSAa ja ECHA:ta parantamaan verkkosivustoillaan olevien tietojen käyttäjäystävällisyyttä sekä helpottamaan tiedonlouhintaa;

66.  kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että niillä on asianmukainen riippumattomien kansallisten asiantuntijoiden edustus EFSAssa; suosittaa, että jäsenvaltiot osallistuvat EFSAn toimintaan rakentavalla tavalla;

67.  suosittaa varmistamaan tieteellisen tietämyksen ja tutkimuskapasiteetin tukemalla, laajentamalla ja vahvistamalla riskinarviointiin osallistuvien EU:n virastojen, jäsenvaltioiden elinten, tutkimuslaitosten ja yliopistojen tutkimusryhmien asiantuntijaverkostoa;

68.  suosittaa lisäksi tekemään kansainvälisissä tiedeverkostoissa yhteistyötä kansainvälisten asiantuntijoiden kanssa tieteellisen keskustelun ja tieteellisen panoksen tukemiseksi, jotta vahvistetaan vertaisarviointijärjestelmään liittyvää kansainvälistä yhteistyötä, ja toteaa, että tämän avulla saadaan enemmän laadukkaita kansainvälisesti tunnustettuja tuloksia;

69.  suosittaa, että EFSA julkaisee lausuntonsa vertaisarvioiduissa tieteellisissä julkaisuissa, jotta tehostetaan rakentavaa keskustelua sekä kannustetaan ja rohkaistaan kansallisia asiantuntijoita ja muita tutkijoita osallistumaan sen työhön;

70.  kehottaa osoittamaan EFSAlle ja ECHA:lle riittävästi varoja, jotta ne voivat suorittaa tehtävänsä riippumattomasti, objektiivisesti ja avoimesti ja jotta näin taataan ihmisten ja eläinten terveyden ja ympäristön suojelun korkea taso ja myös siksi, että näiden virastojen työmäärän ennakoidaan lisääntyvän;

71.  korostaa, että kasvinsuojeluaineiden hyväksymisjärjestelmän uskottavuus on suurelta osin riippuvainen yleisön luottamuksesta unionin virastoihin; painottaa, että tieteellisen arviointiprosessin avoimuus on tärkeää yleisön luottamuksen säilyttämisen kannalta; panee lisäksi tyytyväisenä merkille EFSAn jatkuvat pyrkimykset kehittää järjestelmää sekä sen riippumattomuuspolitiikan viimeisimmän päivityksen kesäkuussa 2017 riippumattomuuden ja mahdollisten eturistiriitojen hallinnan varmistamiseksi;

72.  kehottaa EFSAa varmistamaan, että kaikki arviointiin osallistuvat asiantuntijat esittävät julkisesti saatavilla olevan ilmoituksen sidonnaisuuksista, ja estämään sellaisten asiantuntijoiden osallistumisen vertaisarvioinnin eri vaiheisiin, joilla on eturistiriitoja;

73.  ehdottaa, että EFSAn yhteyteen perustetaan riippumaton valvontakomitea, jonka tehtävänä on analysoida mahdollisia eturistiriitoja;

74.  kehottaa tarjoamaan riittävät resurssit kokonaisvaltaisen markkinoille saattamisen jälkeisen ympäristöseurannan ja -analyysin mahdollistamiseksi, mukaan lukien maaperän ja pölyn torjunta-ainejäämien seuranta, ja toteaa, että tulokset olisi jaettava EFSAn kanssa;

75.  kehottaa EFSAa varmistamaan, että sillä on tarvittava asiantuntemus arvioida täysipainoisesti muiden kuin kemiallisten menetelmien saatavuutta ja soveltamista;

76.  kehottaa komission tieteellisen neuvonannon mekanismia toimimaan pyynnöstä sovittelijana tehoaineita koskevissa tieteellisissä erimielisyyksissä;

77.  kehottaa tieteellisen neuvonannon mekanismia aloittamaan kaikkien glyfosaatin ja glyfosaattipohjaisten valmisteiden karsinogeenisuutta käsittelevien saatavilla olevien tutkimusten järjestelmällisen tarkastelun, jotta voidaan arvioida, olisiko perusteltua tarkastella uudelleen glyfosaatille myönnettyä hyväksyntää asetuksen 21 artiklan mukaisesti;

Komission hyväksyntä tehoaineille

78.  pitää erittäin valitettavina lukuisia viivästyksiä jäsenvaltioiden ja komission tasolla ennen EFSAn vertaisarviointia ja sen jälkeen, erityisesti viivästyksiä poissulkemisperusteet täyttävien aineiden arvioinnissa, ja kehottaa esitteleviä jäsenvaltioita ja komissiota noudattamaan asetuksessa säädettyjä määräaikojaan;

79.  korostaa tarvetta varmistaa poliittinen vastuuvelvollisuus täytäntöönpanosäädösten hyväksymisessä komitologiamenettelyä käyttäen; ilmaisee huolensa avoimuuden puutteesta PAFF-komiteassa; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita parantamaan menettelyjen yleistä avoimuutta, muun muassa esittämällä komitologiakeskusteluista ja asiaa koskevista kannoista yksityiskohtaiset pöytäkirjat ja erityisesti selittämällä ja perustelemalla PAFF-komitean päätöksiä ja julkistamalla, miten jäsenvaltiot ovat äänestäneet;

80.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita vahvistamaan riippumattomuutta koskevat toimintaperiaatteet ja varmistamaan, että pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean jäsenillä ei ole eturistiriitoja;

81.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita soveltamaan tarkasti asetuksen 4 artiklaa ja hyväksymään selkeät tieteellisesti perustellut kriteerit sille, mitkä katsotaan kohtuuttomiksi ympäristöön kohdistuviksi vaikutuksiksi, kun otetaan huomioon todellinen (akuutti ja krooninen) altistuminen useille kasvinsuojeluaineille;

82.  kehottaa komissiota rajoittamaan vahvistavien tietojen menettelyn käytön tiukasti asetuksen 6 artiklan f alakohdassa säädettyyn tarkoitukseen eli tapauksiin, joissa arviointimenettelyn aikana tai uuden tieteellisen ja teknisen tietämyksen seurauksena vahvistetaan uusia vaatimuksia; katsoo, että kansanterveyden ja ympäristön suojelun on oltava kaikkein ensisijaisin tavoite, ja samaan aikaan hakijoille on annettava luotettava hyväksymiseen sovellettava aikataulu; korostaa, että tehoaineiden hyväksymisen kannalta on olennaista, että asiakirjat ovat täydelliset; pitää valitettavana, että vahvistettavien tietojen menettelyssä sovellettu poikkeus on johtanut siihen, että ainakin kaksi tehoainetta, joille muutoin olisi asetettu rajoituksia, ovat jääneet markkinoille pitkäksi aikaa;

83.  kehottaa komissiota muuttamaan asiaa koskevaa ohjeasiakirjaa siten, että vahvistettavat tiedot kuuluisivat johdonmukaisesti EFSAn täyden vertaisarvioinnin piiriin hakemukseen sisältyvien alkuperäisten tietojen tavoin;

84.  kehottaa komissiota sisällyttämään oikeudellisesti sitovia riskinhallintatoimenpiteitä tehoaineiden hyväksyntään, jotta voitaisiin puuttua kasvinsuojeluaineiden tunnettuihin riskeihin, ja tukemaan samalla jäsenvaltioita niiden riskinhallintatoimenpiteiden tunnistamisessa, jotka ovat merkityksellisiä niiden maakohtaisen tilanteen kannalta, kun otetaan huomioon maataloustuotantoon, ilmastoon ja ympäristöön liittyvät olosuhteet niiden alueilla;

85.  kehottaa komissiota myös varmistamaan, että markkinoille saattamisen jälkeisessä seurannassa arvioidaan toteutettujen hallintatoimenpiteiden vaikuttavuutta ja tehokkuutta;

86.  kehottaa komissiota varmistamaan asetuksen 25 artiklan täysimääräisen soveltamisen siten, että suoja-aineita ja tehosteaineita voidaan käyttää vasta kun ne on hyväksytty; korostaa, että suoja-aineita ja tehosteaineita hyväksyttäessä tietovaatimusten olisi oltava samat kuin tehoaineiden yhteydessä edellytetyt tietovaatimukset, ja kehottaa hyväksymään täytäntöönpanosäädöksen asetuksen 25 artiklan 3 kohdan mukaisesti;

87.  kehottaa komissiota hyväksymään ensimmäisen apuaineita koskevan negatiivisen luettelon asetuksen 27 artiklan nojalla vuoden 2018 loppuun mennessä, sekä vahvistamaan kriteerit ja menettelyn vielä muiden apuaineiden määrittelemiseksi; kehottaa tätä tarkoitusta varten keräämään yhteen REACH-asetuksen, CLP-asetuksen ja biosidiasetuksen mukaan vaaditut tiedot sekä tiedot, joita jäsenvaltiot ovat keränneet omien apuaineita koskevien negatiivisten luetteloidensa laatimisen aikana;

88.  kehottaa alkuperältään biologisista vähäriskisistä torjunta-aineista 15. helmikuuta 2017 antamansa päätöslauselman sekä asetuksen täytäntöönpanosta 13. syyskuuta 2018 antamansa päätöslauselman mukaisesti komissiota esittämään ennen vuoden 2018 loppua erityisen lainsäädäntöehdotuksen asetuksen muuttamiseksi meneillään olevan REFIT-menettelyn ulkopuolella, jotta voidaan ottaa käyttöön tiukka, korkeatasoinen ja nopea arviointi-, hyväksymis- ja rekisteröintiprosessi;

89.  kehottaa komissiota parantamaan avoimuutta perustamalla verkkosivun, jolla esitetään kunkin tehoaineen hyväksymisen aikataulu ja vaiheet sekä mainitaan esittelevän jäsenvaltion, EFSAn ja ECHA:n päätökset, PAFF-komitean päätökset, luvan voimassaoloaika sekä muut asiaa koskevat tiedot;

Kasvinsuojeluaineiden hyväksyminen jäsenvaltioissa

90.  kehottaa komissiota tekemään vyöhykejärjestelmää koskevan perusteellisen arvioinnin sen selvittämiseksi, miten voidaan parhaiten varmistaa kasvinsuojeluaineiden asianmukainen ja yhdenmukaistettu tieteellinen arviointi ja samalla turvata jäsenvaltioiden tehtävät kasvinsuojeluaineita koskevaa lupaa hyväksyttäessä, rajoitettaessa tai evättäessä, sekä tarkistamaan luvan epäämistä koskevia rajoituksia;

91.  katsoo, että vastavuoroisen tunnustamisen menettely on hyvin tärkeä työtaakan jakamiseksi ja määräaikojen noudattamiseen helpottamiseksi; pitää valitettavina viipeitä jäsenvaltioiden suorittamassa lupahakemusten arvioinnissa sekä vastavuoroisen tunnustamisen periaatteeseen liittyviä täytäntöönpano-ongelmia; kehottaa komissiota parantamaan yhdessä jäsenvaltioiden kanssa vyöhykejärjestelmän toimintaa; painottaa, että voimassa olevan lainsäädännön täysimääräisellä täytäntöönpanolla tulisi pyrkiä päällekkäisen työn välttämiseen ja uusien aineiden saattamiseen viljelijöiden käyttöön ilman tarpeetonta viivytystä;

92.  kehottaa jäsenvaltioita noudattamaan asetuksessa säädettyjä kasvinsuojeluaineiden arvioinnin määräaikoja ja vastavuoroista tunnustamista koskevia säännöksiä;

93.  kehottaa EFSAa laatimaan kasvinsuojeluaineiden arviointia koskevat yhdenmukaistetut ohjeet ja komissiota sen jälkeen hyväksymään ne;

94.  kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että kaikille kasvinsuojeluaineille tehdään asianmukaiset arvioinnit, mukaan lukien altistumisskenaariot, kasvinsuojeluaineesta itsestään saatujen tietojen perusteella, ja katsoo, että kasvinsuojeluaineita koskevien tietojen ekstrapolointia ei pitäisi tehdä tehoaineista saaduista tiedoista, jollei se ole tieteellisesti perusteltua ja vahvistettu luotettavaksi markkinoille saattamisen jälkeisen seurannan perusteella;

95.  kehottaa komissiota esittämään parlamentille kahden vuoden kuluessa yksityiskohtaisen kertomuksen kasvinsuojeluaineiden riskinarviointia ja riskinhallintaa koskevista kansallisista käytännöistä;

96.  kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että kaikki kasvinsuojeluaineiden hyväksymisestä tehtävät päätökset perustuvat herkkien ryhmien todellista sekä akuuttia että kroonista altistumista koskevaan asianmukaiseen riskinarviointiin, ja muuttamaan vastaavaa EFSAn ohjeistusta vastaavasti;

97.  korostaa, että on tarpeen velvoittaa hakijat toimittamaan hakemuksen tutkivalle jäsenvaltiolle koneellisesti luettavassa muodossa kaikki tutkimukset, mukaan lukien käsittelemättömät tiedot;

98.  kehottaa avoimuuden varmistamiseksi antamaan yleisölle mahdollisuuden tutustua koneellisesti luettavassa muodossa edellä mainittuihin tutkimuksiin kokonaisuudessaan, mukaan lukien kaikki täydentävät tiedot ja hyväksymishakemuksiin liittyvät tiedot, ja mahdollistamaan siten oikea-aikainen riippumaton valvonta ja huolehtimaan samalla henkilötietojen suojasta sekä varmistamaan, että tutkimuksia pyytäneet tahot voivat käyttää niitä vain muihin kuin kaupallisiin tarkoituksiin, jotta turvataan asiaa koskevat teollis- ja tekijänoikeudet;

99.  kehottaa komissiota arvioimaan, olisiko aiheellista antaa kasvinsuojeluaineiden riskinarviointi EFSAn vastuulle mutta pitää kuitenkin samalla kiinni siitä, että kasvinsuojeluaineiden hyväksymistä koskeva varsinainen päätös olisi tehtävä kansallisella tasolla maakohtaisten tilanteiden huomioon ottamiseksi;

100.  kehottaa jäsenvaltioita parantamaan tehokkuutta paremman vyöhykkeiden sisäisen ja välisen koordinaation avulla työmäärän tasaamiseksi ja kunkin jäsenvaltion resurssien käyttämiseksi parhaalla mahdollisella tavalla sekä myöntämään asetuksen 53 artiklan mukaisia poikkeuksia vain silloin, kun voimassa olevia vaatimuksia noudatetaan tarkasti;

101.  katsoo, että vyöhykkeiden välisen vastavuoroisen tunnustamisen järjestelmää on parannettava;

102.  kehottaa jäsenvaltioita parantamaan lupamenettelyjen täytäntöönpanoa kansallisella tasolla rajoittaakseen asetuksen 53 artiklan mukaisesti myönnettyjen poikkeusten ja pidennysten soveltamisen todellisiin hätätilanteisiin; kehottaa jäsenvaltioita soveltamaan tarkasti asetuksen 53 artiklaa, hyväksymään ja käsittelemään ainoastaan täydelliset poikkeuksia koskevat hakemukset ja toimittamaan ainoastaan täydelliset poikkeuksia koskevat ilmoitukset komissiolle ja muille jäsenvaltioille;

103.  kehottaa komissiota käyttämään täysimääräisesti 53 artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisia valvontaoikeuksiaan 53 artiklan mukaisesti myönnettyjen poikkeusten ja pidennysten rajoittamiseksi perusteltuihin hätätilanteisiin;

104.  kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että asianomaisten sidosryhmien julkinen kuuleminen järjestetään ennen 53 artiklan mukaisen hätätilanteeseen liittyvän luvan myöntämistä viivyttämättä kuitenkaan tarpeettomasti hätätilanteisiin liittyvän luvan myöntämistä ja että kaikille asianomaisille sidosryhmille tiedotetaan oikea-aikaisesti, myönnetäänkö hätätilanteeseen liittyvä lupa vai evätäänkö se;

105.  kehottaa jäsenvaltioita julkaisemaan saamansa täytetyt hakemuslomakkeet, joissa pyydetään hätätilanteeseen liittyvää lupaa 53 artiklan mukaisesti, riippumatta siitä, myönnetäänkö lupa vai ei;

106.  kehottaa komissiota viimeistelemään menetelmät, joilla määritellään, milloin tiettyjä poikkeuksia olisi mahdollisesti sovellettava, erityisesti kun on kyse ”merkityksettömästä altistumisesta” tai ”kasvien terveyteen kohdistuvasta vakavasta vaarasta”;

107.  kehottaa jäsenvaltioita tiedottamaan toisilleen ja komissiolle sekä yleisölle kasvinsuojeluaineiden hyväksymisistä ja niiden poistamisesta markkinoilta sekä riskinhallintatoimenpiteistä, jotta saataisiin EU:n laajuinen yleiskuva markkinoilla olevista kasvinsuojeluaineista ja niihin liittyvästä riskinhallinnasta;

108.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita parantamaan tiedonvaihtoaan turvallisemmista kasvinsuojeluaineista, jotka voisivat korvata korvattavia aineita sisältävät kasvinsuojeluaineet, jotta helpotetaan kasvinsuojeluaineiden vertailevaa arviointia;

109.  toteaa, että kuparin käytöstä alueilla, joilla se on osa pitkäaikaista käytäntöä, tehty tutkimus osoittaa, että käytöllä on vaikutuksia maaperän mikrobiologiaan; on yhtä mieltä siitä, että kuparia olisi pidettävä kasvinsuojelutarkoituksiin käytettävänä siirtymäkauden materiaalina ja että sen käytöstä olisi luovuttava asteittain heti, kun parempia vaihtoehtoja on saatavilla;

110.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään kasvinsuojeluaineiden kestävien ja ekologisten vaihtoehtojen, integroitua tuholaistorjuntaa koskevien toimenpiteiden ja vähäriskisten torjunta-aineiden kehittämistä ja käyttöä, sillä se on tärkeä toimenpide tuholaistorjunnan haitallisten vaikutusten vähentämiseksi; tiedostaa näiden tuotteiden lisätutkimuksen ja kehittämisen olevan tarpeen; kehottaa siksi komissiota arvioimaan vaihtoehtoja tämän alan innovoinnin edistämiseksi;

111.  kehottaa komissiota tekemään ehdotuksen asetuksen muuttamiseksi siten, että menettelytasolla helpotetaan toimijoiden mahdollisuuksia käyttää ja myös saattaa markkinoille vähäriskisiä kasvinsuojeluaineita; katsoo, että on selvennettävä erityisesti perusaineiden markkinoille saattamiseen liittyviä seikkoja;

112.  kehottaa huolehtimaan tehoaineiden avoimesta ja oikeudenmukaisesta saatavuudesta pk-sektorilla toimiville kasvinsuojeluaineiden formuloijille;

113.  kehottaa komissiota laatimaan analyysin kasvinsuojeluaineiden ja biosidivalmisteiden hyväksymistä ja kauppaa sääntelevän nykyisen lainsäädännön vaatimusten vaikutuksesta pk-sektorilla toimivien tuottajien henkilöresursseihin ja niiden saatavilla oleviin taloudellisiin valmiuksiin ja laatimaan tällaisen analyysin aina, kun voimassa oleviin asetuksiin tehdään muutoksia; korostaa, että tällaisten analyysien tulokset on asetettava yleisön saataville;

114.  kehottaa ottamaan käyttöön yhdenmukaistetun ”vähäisen käytön” määritelmän tasapuolisten toimintaedellytysten edistämiseksi sekä suosittelee, että laaditaan yksi ainoa unionin luettelo pääasiallisista viljelykasveista;

115.  kehottaa komissiota, EFSAa ja jäsenvaltioita varmistamaan, että kaikki asianomaiset sidosryhmät, myös kansalaiset, sisällytetään kaikkiin torjunta-aineita koskeviin sidosryhmätoimiin direktiivin 2003/35/EY ja Århusin yleissopimuksen mukaisesti;

116.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että asetuksessa säädetyt muiden kuin kemiallisten menetelmien priorisointia koskevat vaatimukset pannaan asianmukaisesti täytäntöön;

o
o   o

117.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1) EUVL C 463, 21.12.2018, s. 73. (2) Sellaisena kuin se on vahvistettu vuoteen 2020 ulottuvasta yleisestä unionin ympäristöalan toimintaohjelmasta ”Hyvä elämä maapallon resurssien rajoissa” 20. marraskuuta 2013 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 1386/2013/EU (EUVL L 354, 28.12.2013, s. 171). (3) EUVL L 309, 24.11.2009, s. 1. (4) EUVL L 70, 16.3.2005, s. 1. (5) EUVL L 353, 31.12.2008, s. 1. (6) EUVL L 156, 25.6.2003, s. 17. (7) EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13. (8) EUVL L 155, 11.6.2011, s. 127. (9) EUVL L 93, 3.4.2013, s. 1. (10) EUVL L 93, 3.4.2013, s. 85. (11) EUVL L 173, 30.6.2016, s. 52. (12) EUVL L 208, 2.8.2016, s. 1. (13) EUVL L 333, 15.12.2017, s. 10. (14) EUVL C 58, 15.2.2018, s. 102. (15) EUVL C 346, 27.9.2018, s. 117. (16) EUVL C 252, 18.7.2018, s. 184. (17) EUVL C 86, 6.3.2018, s. 62. (18) EUVL C 86, 6.3.2018, s. 51. (19) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0356. (20) Unionin tuomioistuimen (viides jaosto) 23. marraskuuta 2016 antama tuomio asiassa C-442/14 Bayer CropScience SA-NV ja Stichting De Bijenstichting vastaan College voor de toelating van gewasbeschermingsmiddelen en biociden, ECLI:EU:C:2016:890 (21) EFSA Journal 2015;13(11):4302. (22) EFSA Journal 2017;15(9):4979. (23) https://ec.europa.eu/research/sam/pdf/sam_ppp_report.pdf (24) EUVL L 276, 20.10.2010, s. 33. (25) Komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi elintarvikeketjuun sovellettavan EU:n riskinarvioinnin avoimuudesta ja kestävyydestä sekä asetuksen (EY) N:o 178/2002 [yleinen elintarvikelainsäädäntö], direktiivin 2001/18/EY [muuntogeenisten organismien tarkoituksellinen levittäminen ympäristöön], asetuksen (EY) N:o 1829/2003 [muuntogeeniset elintarvikkeet ja rehut], asetuksen (EY) N:o 1831/2003 [rehun lisäaineet], asetuksen (EY) N:o 2065/2003 [savuaromit], asetuksen (EY) N:o 1935/2004 [elintarvikkeiden kanssa kosketuksiin joutuvat materiaalit], asetuksen (EY) N:o 1331/2008 [elintarvikelisäaineiden, elintarvike-entsyymien ja elintarvikearomien yhtenäinen hyväksymismenettely], asetuksen (EY) N:o 1107/2009 [kasvinsuojeluaineet] ja asetuksen (EU) 2015/2283 [uuselintarvikkeet] muuttamisesta. (26) Ks. asia T-235/15, Pari Pharma GmbH v. Euroopan lääkevirasto, ks. myös asia T-729/15, MSD Animal Health Innovation GmbH ja Intervet international BV v. Euroopan lääkevirasto, ja asia T-718/15, PTC Therapeutics International Ltd v. Euroopan lääkevirasto. (27) EUVL C 95, 3.4.2013, s. 1. (28) https://www.efsa.europa.eu/en/efsajournal/pub/5348 (29) EUVL L 309, 24.11.2009, s. 71. (30) Ks. Hallmann, C.A., Sorg, M., Jongejans, E., Siepel, H., Hofland, N., Schwan, H., et al. (2017) ‘More than 75 percent decline over 27 years in total flying insect biomass in protected areas’. PLoS ONE 12(10): e0185809. https://doi.org/10.1371/journal.pone.0185809.